MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi

27.6.2018 - (COM(2017)0825 – C8-0433/2017 – 2017/0334(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Ruža Tomašić
Valmistelijat (*):
Jean Arthuis, budjettivaliokunta
Roberto Gualtieri, talous- ja raha-asioiden valiokunta
(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi

(COM(2017)0825 – C8-0433/2017 – 2017/0334(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0825),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 175 artiklan ja 197 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0433/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon[1],

–  ottaa huomioon alueiden komitean 3. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon[2],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0227/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1)  Unionin on tuettava jäsenvaltioita niiden pyynnöstä unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten valmiuksien parantamisessa.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)   Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Insitutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä.	(1)   Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia ja sopeutumiskykyinen yhteiskunta, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja alueellisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Ohjelman avulla tuettavat uudistukset edellyttävät tehokasta ja vaikuttavaa kansallista ja alueellista julkishallintoa sekä kaikkien asianomaisten sidosryhmien omavastuullisuutta ja aktiivista osallistumista. Maakohtaisten institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen sekä unionin edun mukaisiin rakenneuudistuksiin sitoutuminen paikan päällä erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten välityksellä ovat asianmukaisia välineitä saada aikaan tällaista kehitystä.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a)  Jotta varmistetaan kunkin jäsenvaltion pyynnöstä toteutettujen uudistusten tulosten näkyvyys, on ohjelmasta saatava tuloksia ja niistä on tiedotettava tehokkaasti unionin tasolla, kansallisella tasolla ja aluetasolla. Näin varmistettaisiin tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto, joka on myös yksi ohjelman tavoitteista.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 b)  Ohjelmasta myönnettävän tuen kysyntä pysyy oletettavasti korkeana, minkä vuoksi tietyt pyynnöt on tarpeen asettaa etusijalle. Etusijalle olisi asetettava tarvittaessa pyynnöt, joiden tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työvoiman verotuksesta varallisuuden ja saastuttamisen verottamiseen, lujittaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ja siten sosiaalista osallisuutta, torjua veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa lisäämällä avoimuutta, laatia innovatiivisen ja kestävän uudelleenteollistamisen strategioita ja tehdä parannuksia koulutusjärjestelmiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tukipyyntöihin, joilla on takanaan erittäin vahva demokraattinen tuki, joissa on mukana runsaasti kumppaneita ja joilla on heijastusvaikutuksia muihin aloihin. Ohjelmalla olisi täydennettävä muita välineitä päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 c)  Ohjelman tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä rakenneuudistuksia, mutta sillä ei pitäisi korvata jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista saatavaa rahoitusta eikä sitä pitäisi käyttää kattamaan juoksevia menoja.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)   Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(3)   Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen rakenneuudistuksilla, jotka hyödyttävät unionia ja ovat sen periaatteiden ja arvojen mukaisia, on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa ja jotta siinä saadaan aikaan enemmän todellista lähentymistä ja varmistetaan näin sen pitkän aikavälin vakaus ja menestyksekkyys. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei vielä ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro.	(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista, sosiaalista osallisuutta ja jäsenvaltioiden ja alueiden välisten erojen vähentämistä voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei vielä ole euro.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  On myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, joiden avulla jäsenvaltiot, jotka haluavat ottaa euron käyttöön, voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(5)  Kun otetaan huomioon myönteiset kokemukset, joita unioni on saanut aiemmin tarjottuaan teknistä tukea muille maille, jotka ovat jo ottaneet euron käyttöön, on myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, joiden avulla jäsenvaltiot, jotka ovat liittyneet unioniin myöhemmin ja jotka haluavat ottaa euron käyttöön, voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a)   Seitsemään jäsenvaltioon sovelletaan perussopimuksessa asetettua velvoitetta valmistautua euroalueen jäsenyyteen, ja nämä valtiot ovat Bulgaria, Tšekin tasavalta, Kroatia, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi. Jotkin näistä jäsenvaltiosta ovat viime vuosina edenneet vain vähäisessä määrin tätä tavoitetta kohden, minkä vuoksi unionin tuki euroalueen jäsenyydelle on yhä merkityksellisempää. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole velvollisia liittymään euroalueeseen.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 b)   Alue- ja paikallisviranomaisilla on tärkeä asema rakenneuudistuksissa siinä määrin kuin kunkin jäsenvaltion perustuslaillinen ja hallinnollinen rakenne sen mahdollistaa. Siksi on aiheellista säätää siitä, missä määrin alue- ja paikallisviranomaisten on asianmukaista osallistua rakenneuudistusten valmisteluun ja toteuttamiseen ja missä määrin niitä on asianmukaista kuulla niistä.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)   Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin.	(6)   Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea unionin edun mukaisten rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei vielä ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/20131 a mukaisen joustovälineen avulla riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin. Rahoituspuitteiden kasvattaminen ei saisi vaikuttaa kielteisesti koheesiopolitiikan muihin prioriteetteihin. Jäsenvaltioita ei pitäisi myöskään velvoittaa siirtämään kansallisia ja alueellisia Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI-rahastot) osuuksiaan ohjelman rahoitusvajeen kattamiseksi.
	___________
	1 a Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7)  Tuen tarjoamiseksi mahdollisimman nopeasti komission olisi voitava käyttää osa rahoituspuitteiden mukaisista määrärahoista kattamaan myös ohjelman tukitoimista aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi käytännön hankkeiden laadunvalvontaan ja seurantaan liittyviä menoja.	(7)  Laadukkaan tuen tarjoamiseksi mahdollisimman nopeasti komission olisi voitava käyttää osa rahoituspuitteiden mukaisista määrärahoista kattamaan myös ohjelman tukitoimista aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi käytännön hankkeiden laadunvalvontaan ja seurantaan sekä arviointiin liittyviä menoja. Tällaisten menojen olisi oltava oikeassa suhteessa tukihankkeiden menojen kokonaisarvoon.
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi Recital 7 a (new)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a.  Jotta varmistetaan, että ohjelman täytäntöönpanoa koskeva raportointi Euroopan parlamentille ja neuvostolle on sujuvaa, olisi täsmennettävä määräaika, jonka kuluessa komission on annettava vuotuiset seurantakertomukset.
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EU) 2017/825 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”. Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla jäsenvaltioiden viranomaisille, mukaan lukien tarvittaessa alue- ja paikallisviranomaiset, tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista, sosiaalista osallisuutta, verovilpin torjuntaa, köyhyyden torjuntaa, investointeja ja todellista lähentymistä unionissa ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”.
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Asetus (EU) 2017/825 5 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (1 a)   Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:   d a)    tukea alue- ja paikallisviranomaisten ottamista mukaan rakenneuudistustoimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen ja niiden kuulemista niistä siinä määrin kuin kyseisille alue- ja paikallisviranomaisille kunkin jäsenvaltion perustuslaillisen ja hallinnollisen rakenteen mukaan kuuluvat toimivaltuudet ja tehtävät sen sallivat.”
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Asetus (EU) 2017/825 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus ”1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina.”; ”1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina, josta 80 000 000 euroa saadaan joustovälineen avulla neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013* mukaisesti.”;   _________________   * Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
Tarkistus    17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi) Asetus (EU) 2017/825 16 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Nykyinen teksti Tarkistus   3 a)  Korvataan 16 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti: 2.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman toteuttamista koskevan vuotuisen seurantakertomuksen. Kyseinen kertomus sisältää tietoja seuraavista: ”2.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman toteuttamista koskevan vuotuisen seurantakertomuksen vuodesta 2018 vuoden 2021 loppuun asti. Kyseinen kertomus sisältää tietoja seuraavista:”
Tarkistus    18 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi) Asetus (EU) N:o 2017/825 16 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 b)  Lisätään 16 artiklan 2 kohtaan d a alakohta seuraavasti:   ”d a)  laadunvalvonnan tulokset ja tukihankkeiden seuranta paikan päällä;”

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [2]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Komission ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa asetusta (EU) 2017/825 rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi. Komissio on päättänyt tehdä näin sen vuoksi, että jäsenvaltioilta saatujen rakenneuudistukseen kohdennettavaa rahoitusta koskevien pyyntöjen määrä on suuri.

Muutossäädöksellä halutaan erityisesti muuttaa rakenneuudistusten tukiohjelman tavoitetta koskevaa 4 artiklaa lisäämällä ohjelman tavoitteisiin tuki euroalueen jäsenyyden valmisteluun (artiklaan on lisätty teksti ”ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen”). Siinä myös lisätään säädökseen 5 a artikla, joka mahdollistaa euroalueen jäsenyyteen valmistautumista koskevien toimien rahoittamisen.

Lisäksi tukiohjelman rahoituspuitteita kasvatetaan 142,8 miljoonasta eurosta 222,8 miljoonaan euroon hyödyntämällä monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvää joustovälinettä. Jäsenvaltiot voivat halutessaan täydentää tukiohjelmaa siirtämällä määrärahoja teknisen avun budjetista, jolloin kokonaismäärä nousee noin 300 miljoonaan euroon. Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus mahdollistaa jo tällaiset siirrot.

Esittelijä katsoo, että tämä on tekstisisällöltään vähäinen mutta poliittisesti erittäin merkittävä muutos tukiohjelmaan. Yhdeksäntoista jäsenvaltiota kuuluu jo euroalueeseen. Seitsemään jäsenvaltioon sovelletaan perussopimuksessa asetettua velvoitetta valmistautua euroalueen jäsenyyteen, ja nämä valtiot ovat Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi. Jotkin näistä jäsenvaltiosta ovat viime vuosina edenneet vain vähäisessä määrin tätä tavoitetta kohden, minkä vuoksi unionin tuki euroalueen jäsenyydelle on yhä merkityksellisempää. Kahdella jäsenvaltiolla, Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla, ei ole velvollisuutta osallistua euroalueeseen, koska ne ovat jättäytyneet yhteisen rahan ulkopuolelle. Yhdistyneen kuningaskunnan on tietysti myös määrä erota Euroopan unionista vuonna 2019.

Esittelijän mielestä on tärkeää saada tarkempi selvyys sekä niistä rakenneuudistuksista, joita koheesiorahoituksella on tarkoitus edistää, että niiden todennäköisestä vaikutuksesta koheesiorahoituksen vaikuttavuuteen. On tärkeää panna merkille, että EU-maissa vallitseva eriarvoisuus johtuu nyt suurimmalta osin maiden sisällä pikemmin kuin maiden välillä vallitsevista eroista. Toimiva rakennemuutos edellyttää sen vuoksi sitä, että eri tasojen viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen yhteistä ja yhdennettyä toimintaa, jossa yhdistellään erilaisia poliittisia toimia ja jolla pyritään vastaamaan erilaisiin aluekehityksen tarpeisiin ja haasteisiin. Koska jäsenvaltioilla on jo omat uudistusaloitteensa, ohjelmassa olisi keskityttävä toimenpiteisiin, joilla tuetaan parhaiten maakohtaisia suosituksia.

Esittelijä kannattaa ehdotuksen kahta päänäkökohtaa eli tukiohjelman määrärahojen lisäämistä sekä euroalueen jäsenyyden valmistelun sisällyttämistä ohjelman tavoitteisiin. Ehdotukseen on sen vuoksi esitetty tässä vaiheessa vain vähän tarkistuksia. Tarkistusten tarkoituksena on korostaa euroalueen jäsenyysvalmisteluille annettavan tuen merkitystä ja varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaiset voivat osallistua entistä suuremmassa määrin rakenneuudistushankkeisiin.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.6.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi
(COM(2017)0825 – C8‑0433/2017 – 2017/0334(COD))

Valmistelija (*): Jean Arthuis

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija katsoo, että rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden ja sen yleisen tavoitteen muuttaminen tarjoaa mahdollisuuden seuraaviin:

1) Ohjelman yleistavoitteen tarkistaminen sen varmistamiseksi, että se on kohdennettu selkeästi teknisen avun antamiseen jäsenvaltioiden pyynnöstä sosiaalisesti ja/tai ympäristön kannalta hyödyllisiin uudistuksiin. Ohjelman tulisi edistää talouden elpymistä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista, köyhyyden torjumista sekä reaalitalouteen suuntautuvien investointien vauhdittamista.

2) Perusteiden määrittäminen jäsenvaltioiden tukipyyntöjen hyväksymiseksi, kun on saatu enemmän pyyntöjä kuin rahoituspuitteissa voidaan toteuttaa. Perustana sovelletaan edellä mainittua vaatimusta, jonka mukaan uudistuksen on oltava sosiaalisesti ja/tai ympäristön kannalta hyödyllinen.

Valmistelija katsoo, että ohjelman rahoituspuitteiden laajentaminen olisi yhdistettävä muutettuun käsitykseen siitä, millaisiin ”rakenteellisiin uudistuksiin” se olisi kohdennettava. Ohjelmaan kuuluviin rakenneuudistuksiin olisi sisällytettävä julkisten investointien ohjelmat, julkisten hyödykkeiden ja palveluiden uudelleenkansallistaminen ja niiden siirtäminen jälleen kunnille, julkisten sosiaaliturvajärjestelmien vahvistaminen sekä uudistukset, jotka edistävät työehtosopimusneuvotteluja ja reaalipalkkojen kasvua.

Ohjelmaan liittyvän vuoden 2017 työohjelman mukaan noin 90 prosenttia ohjelman varoista suunnattiin hankkeisiin, joilla pyrittiin panemaan täytäntöön komission antamia ohjeita talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja muiden EU:n lainsäädännön vaatimusten yhteydessä. Tämän seurauksena valmistelija katsoo, että ehdotuksessa olisi mainittava erityisesti työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten rooli pyynnön muotoilussa sekä uudistuksen toteutuksen suunnittelussa ja valvonnassa.

Mitä tulee yleistavoitteen muuttamiseen niin, että se käsittää euroon kuulumattomien jäsenvaltioiden lähentymisehdot, valmistelija katsoo, että tämä voi johtaa ohjelman käyttöön tavalla, joka heikentää julkisten palveluiden ja sosiaaliturvajärjestelmien laatua ja saatavuutta – etenkin mitä tulee hallitusten budjettivajeisiin ja niiden velan ja BKT:n väliseen suhteeseen. Niinpä valmistelija katsoo, että ohjelmassa olisi keskityttävä sellaisten pyyntöjen hyväksymiseen, jotka tuovat ehdottomasti sosiaalista tai ympäristöön liittyvää hyötyä.

Valmistelija on eri mieltä komission ehdotuksesta, jonka se esitti ehdotukseen liittyvissä perusteluissa ja jonka mukaan jäsenvaltioita olisi pyydettävä kohdentamaan uudelleen olemassa olevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen teknisen avun varoja tähän ohjelmaan, euron käyttöönottoa koskevat pyynnöt mukaan lukien. Valmistelija katsoo, että ERI-rahastoja ja niiden suurta merkitystä jäsenvaltioissa olisi ylläpidettävä, eikä varoja pidä kohdentaa uudelleen tähän ohjelmaan.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)   Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Insitutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä.	(1)   Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia ja yhteiskuntia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, voidaan edistää alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä. Rakenneuudistukset katsotaan hyödyllisiksi silloin, kun ne vähentävät julkisia menoja sosiaalisesti kestävällä tavalla, mutta myös silloin, kun ne lisäävät menoja lyhyellä aikavälillä parantaen talouden suorituskykyä ja budjettitasapainoa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Rakenneuudistusten menestyksekkään täytäntöönpanon ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että niiden taustalla on demokraattinen tuki ja että varmistetaan kaikkien asianomaisten sidosryhmien, kuten paikallis- ja alueviranomaisten, talouden toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kaltaisten kumppanien osallistuminen.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a)  Jotta saadaan yleiskuva kunkin jäsenvaltion pyynnöstä suunnitelluista ja toteutetuista uudistuksista, ohjelman uusien määrärahojen jakautumisen olisi perustuttava selkeisiin valintaperusteisiin ja se olisi esitettävä avoimesti. Näin varmistettaisiin tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto, joka on yksi ohjelman tavoitteista.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 b)  Ohjelman tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä rakenneuudistuksia, mutta sillä ei pitäisi korvata jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista saatavaa rahoitusta eikä sitä pitäisi käyttää kattamaan juoksevia menoja.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2)   Jäsenvaltiot ovat hakeneet ohjelmasta yhä enemmän tukea, ja tukipyyntöjen määrä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Komissiolle rahoitussyklin 2017 aikana toimitetut tukipyynnöt ylittivät niiden arvioidun arvon perusteella selvästi kyseiseksi vuodeksi käytettävissä olevan rahoituksen määrän. Vuoden 2018 rahoitussyklin osalta toimitettujen pyyntöjen arvioitu arvo on viisi kertaa niin suuri kuin kyseistä vuotta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet ohjelmasta tukea, ja tukipyynnöt koskevat kaikkia ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikan aloja.	(2)   Jäsenvaltiot ovat hakeneet ohjelmasta yhä enemmän tukea, ja tukipyyntöjen määrä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Komissiolle rahoitussyklin 2017 aikana toimitetut tukipyynnöt ylittivät niiden arvioidun arvon perusteella selvästi kyseiseksi vuodeksi käytettävissä olevan rahoituksen määrän, minkä vuoksi moni pyynnöistä jäi ilman rahoitusta. Vuoden 2018 rahoitussyklin osalta toimitettujen pyyntöjen arvioitu arvo on viisi kertaa niin suuri kuin kyseistä vuotta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet ohjelmasta tukea, ja tukipyynnöt koskevat kaikkia ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikan aloja.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(3)  Alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro.	(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata alueellisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin.	(6)  Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin. Rahoituspuitteiden kasvattaminen olisi rahoitettava yksinomaan uusilla määrärahoilla, jotka budjettivallan käyttäjä ottaa käyttöön komission asiaa koskevan ehdotuksen perusteella käyttäen kaikkia käytettävissä olevia talousarvion joustomahdollisuuksia. Tähän tarkoitukseen ei pitäisi harkita määrärahojen uudelleenkohdentamista, jotta voidaan välttää nykyisten monivuotisten ohjelmien rahoitukseen mahdollisesti kohdistuvat kielteiset vaikutukset.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EU) N:o 2017/825 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”. Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena alueellisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, rahoitusvakautta, laadukkaiden työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Asetus (EU) 2017/825 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina.”; 1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina. Mahdolliset lisäykset ohjelman määrärahoihin rahoitetaan ottamalla käyttöön vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 tarkoitettuja erityisrahoitusvälineitä eikä unionin olemassa olevien ohjelmien kustannuksella.”;   _________________   * EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattaminen ja sen yleistavoitteen mukauttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2017)0825 – C8-0433/2017 – 2017/0334(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 14.12.2017
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.12.2017
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)	19.4.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Liadh Ní Riada 21.3.2018
Valiokuntakäsittely	24.4.2018
Hyväksytty (pvä)	19.6.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 5 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Răzvan Popa, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Tiemo Wölken, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anneli Jäätteenmäki, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Verónica Lope Fontagné, Andrey Novakov, Pavel Poc, Claudia Țapardel
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	John Stuart Agnew, Martina Anderson, Auke Zijlstra, Ivan Štefanec

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28	+
ALDE	Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez
ECR	Zbigniew Kuźmiuk
PPE	Richard Ashworth, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Verónica Lope Fontagné, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Petri Sarvamaa, Inese Vaidere, Ivan Štefanec, Patricija Šulin
S&D	Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Iris Hoffmann, John Howarth, Vladimír Maňka, Pavel Poc, Răzvan Popa, Isabelle Thomas, Tiemo Wölken, Manuel dos Santos, Claudia Țapardel

5	-
ECR	Bernd Kölmel
EFDD	John Stuart Agnew
ENF	Marco Zanni, Auke Zijlstra
GUE/NGL	Martina Anderson

3	0
ALDE	Anneli Jäätteenmäki
Verts/ALE	Jordi Solé, Monika Vana

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.6.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi
(COM(2017)0825 – C8‑0433/2017 – 2017/0334(COD))

Valmistelija (*): Roberto Gualtieri

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on pidettävä talouspolitiikkojaan yhteistä etua koskevana asiana ja koordinoitava niitä unionin tasolla.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1 a)  Unionin politiikkojen, toimien ja välineiden on edistettävä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1 b)  Unionin on otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset, myös panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1 c)  Unionin on tuettava jäsenvaltioita niiden pyynnöstä unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten valmiuksien parantamisessa.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)  Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä.	(1)  Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, tavoitteena on lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa taloudellisia ja hallinnollisia uudistuksia, joilla pyritään edistämään vankkaa ja kestävää kasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä, kilpailukykyä, tuottavuutta ja vaurauden jakamista ja parempaa häiriöiden sietokykyä edistämään, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille kansallisten uudistusohjelmien perusteella.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a)  Rakenneuudistusten onnistunut toteutus edellyttää poliittista tahtoa, päättäväisyyttä, tehokasta ja toimivaa julkishallintoa ja kaikkien yhteiskuntaryhmien tukea. Näin ollen on tärkeää, että rakenneuudistuksia tuetaan ottamalla mukaan talouden toimijat ja työmarkkinaosapuolet sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät ja huolehtimalla, että niillä on takanaan kansallisten ja mahdollisesti alueellisten parlamenttien demokraattinen tuki.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 b)  Etusijalle olisi asetettava toimenpiteet, joilla on synergiavaikutuksia muihin aloihin ja joilla pyritään muun muassa saavuttamaan korkea, pitkän aikavälin kestävä kasvu, elpyminen ja lähentyminen unionissa, torjumaan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa, edistämään korkealaatuisempaa työllisyyttä ja panemaan täytäntöön sosiaalipoliittisia toimia. Tällaisten rakenneuudistusten olisi oltava johdonmukaisia eurooppalaisessa ohjausjaksossa asetettujen tavoitteiden ja jäsenvaltioissa sovellettujen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon kanssa ja yhteydessä niihin. Rakenneuudistuksiin olisi sisällytettävä unionin säädösten asianmukainen ja oikea-aikainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpano, sillä näiden säädösten moitteeton toiminta on olennaista taloudellisen lähentymisen saavuttamiseksi.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 c)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 119 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin rahayksikkö on euro.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2)  Jäsenvaltiot ovat hakeneet ohjelmasta yhä enemmän tukea, ja tukipyyntöjen määrä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Komissiolle rahoitussyklin 2017 aikana toimitetut tukipyynnöt ylittivät niiden arvioidun arvon perusteella selvästi kyseiseksi vuodeksi käytettävissä olevan rahoituksen määrän. Vuoden 2018 rahoitussyklin osalta toimitettujen pyyntöjen arvioitu arvo on viisi kertaa niin suuri kuin kyseistä vuotta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet ohjelmasta tukea, ja tukipyynnöt koskevat kaikkia ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikan aloja.	(2)  Jäsenvaltiot ovat hakeneet ohjelmasta yhä enemmän tukea, ja tukipyyntöjen määrä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Komissiolle rahoitussyklin 2017 aikana toimitetut tukipyynnöt ylittivät niiden arvioidun arvon perusteella selvästi kyseiseksi vuodeksi käytettävissä olevan rahoituksen määrän, minkä vuoksi useat pyynnöt ovat jääneet vaille rahoitusta. Vuoden 2018 rahoitussyklin osalta toimitettujen pyyntöjen arvioitu arvo on viisi kertaa niin suuri kuin kyseistä vuotta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet ohjelmasta tukea, ja tukipyynnöt koskevat kaikkia ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikan aloja.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a)  Ohjelman tuloksia olisi esiteltävä laajemmin ja avoimemmin julkaisemalla verkossa katsaus uudistusten toteutuksesta kussakin jäsenvaltiossa, jotta voidaan varmistaa tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihto jäsenvaltioiden keskuudessa.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(3)  Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen, myös vahvistamalla sosiaalisesti tasapainoisia, ympäristön kannalta kestäviä ja kasvua edistäviä rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa ja jotta taataan sen pitkän aikavälin vakaus ja menestyksekkyys. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro.	(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro. Tähän yleistavoitteeseen on sisällytettävä perusteellinen jälkiarviointi, jossa selvitetään, miten ohjelmalla on tuettu jäsenvaltioiden rakenneuudistuksia.
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  On myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, joiden avulla jäsenvaltiot, jotka haluavat ottaa euron käyttöön, voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(5)  On myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, jotka voivat auttaa jäsenvaltioita, joihin sovelletaan tällä hetkellä poikkeusta osallistumisesta EMUn kolmanteen vaiheeseen ja jotka haluavat ottaa käyttöön euron, valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen.
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin.	(6)  Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin. Tällaista lisäystä ei pitäisi rahoittaa kohdentamalla olemassa olevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoja uudelleen, vaan se olisi rahoitettava ottamalla käyttöön vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 tarkoitettuja erityisrahoitusvälineitä. Jäsenvaltioita ei pitäisi velvoittaa siirtämään kansallisia ja alueellisia ERI-osuuksiaan ohjelman rahoitusvajeen kattamiseksi.
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7)  Tuen tarjoamiseksi mahdollisimman nopeasti komission olisi voitava käyttää osa rahoituspuitteiden mukaisista määrärahoista kattamaan myös ohjelman tukitoimista aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi käytännön hankkeiden laadunvalvontaan ja seurantaan liittyviä menoja.	(7)  Tuen tarjoamiseksi mahdollisimman nopeasti komission olisi voitava käyttää osa rahoituspuitteiden mukaisista määrärahoista kattamaan myös ohjelman tukitoimista aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi käytännön hankkeiden laadunvalvontaan, seurantaan ja arviointiin liittyviä menoja.
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EU) N:o 2017/825 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”. Ohjelman yleistavoitteena on tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia hallinnollisissa ja taloudellisissa uudistuksissa ja toimenpiteissä, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen sekä taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaaminen, jotta voidaan edistää ja lisätä kestävää kasvua, ympäristön kestävyyttä, sosiaalista suojelua, työpaikkojen luomista ja investointeja, kilpailukykyä, tuottavuutta, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, lähentymistä, vaurauden jakamista ja häiriöiden sietokykyä. Tähän tukeen voi sisältyä myös apua unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä ja unionin säädösten saattamisessa asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpanossa. Näiden tavoitteiden kautta ohjelma samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä.”;
Tarkistus    17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Asetus (EU) N:o 2017/825 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus ”1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina. ”1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina. Tällaista lisäystä ei saa rahoittaa kohdentamalla olemassa olevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varoja uudelleen, vaan se rahoitetaan ottamalla käyttöön vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 tarkoitettuja erityisrahoitusvälineitä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattaminen ja sen yleistavoitteen mukauttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2017)0825 – C8-0433/2017 – 2017/0334(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 14.12.2017
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 14.12.2017
Valiokuntien yhteistyömenettely - Ilmoitettu istunnossa (pvä)	19.4.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Roberto Gualtieri 24.4.2018
Valiokuntakäsittely	4.6.2018	18.6.2018
Hyväksytty (pvä)	19.6.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 14 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, David Coburn, Esther de Lange, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Barbara Kappel, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Fulvio Martusciello, Gabriel Mato, Alex Mayer, Bernard Monot, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Sirpa Pietikäinen, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andrea Cozzolino, Ashley Fox, Doru-Claudian Frunzulică, Syed Kamall, Alain Lamassoure, Thomas Mann, Luigi Morgano, Michel Reimon, Joachim Starbatty
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Jens Gieseke, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Rupert Matthews

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40	+
ALDE	Petr Ježek, Ramon Tremosa i Balcells
PPE	Burkhard Balz, Markus Ferber, Jens Gieseke, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Esther de Lange, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Fulvio Martusciello, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Sirpa Pietikäinen, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan
S&D	Hugues Bayet, Pervenche Berès, Andrea Cozzolino, Jonás Fernández, Doru-Claudian Frunzulică, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Olle Ludvigsson, Alex Mayer, Luigi Morgano, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker
VERTS/ALE	Sven Giegold, Philippe Lamberts, Michel Reimon, Ernest Urtasun

14	-
ALDE	Caroline Nagtegaal
ECR	Ashley Fox, Syed Kamall, Rupert Matthews, Stanisław Ożóg, Joachim Starbatty, Kay Swinburne
EFDD	David Coburn, Bernard Monot, Marco Valli
ENF	Gerolf Annemans, Marco Zanni
GUE/NGL	Martin Schirdewan, Miguel Viegas

1	0
ENF	Barbara Kappel

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.6.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2017/825 muuttamisesta rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattamiseksi ja sen yleistavoitteen mukauttamiseksi
(COM(2017)0825 – C8‑0433/2017 – 2017/0334(COD))

Valmistelija: Csaba Sógor

LYHYET PERUSTELUT

Vuosia 2017–2020 koskeva rakenneuudistusten tukiohjelma, joka perustettiin viime vuonna Euroopan parlamentin laajalla kannatuksella, käynnistyi 20. toukokuuta 2017. Sen määrärahat ovat 142,8 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla asiantuntijatukea sitä pyytäville kansallisille viranomaisille.

Tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille, joista monilla on välitöntä yhteiskunnallista merkitystä, kuten koulutus, työpaikkoja luova työmarkkinapolitiikka, köyhyyden torjuminen, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, sosiaaliturvajärjestelmät, kansanterveys ja terveydenhuoltojärjestelmät. Myös muilla tuettavilla aloilla on voimakas vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen EU:ssa.

Ohjelmaa on hyödynnetty jäsenvaltioissa huomattavasti enemmän kuin alun perin odotettiin, ja tämän vuoksi tuen kysyntä ylittää käytettävissä olevat määrärahat moninkertaisesti. Komission tietojen mukaan vuoden 2018 aikana jätettiin 444 tukihakemusta, jotka tulivat 24 jäsenvaltiosta, ja kun vuotuisia määrärahoja oli 30,5 miljoonaa euroa, kaikkien pyyntöjen arvioidut kustannukset taas olivat noin viisi kertaa korkeammat eli suunnilleen 152 miljoonaa euroa.

Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että ohjelman määrärahoihin lisätään 80 miljoonaa euroa hyödyntämällä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen 11 artiklassa säädettyä joustovälinettä. Lisäksi komissio aikoo esittää ohjelman tavoitteiden joukossa nimenomaisen viittauksen sellaisia uudistuksia tukevien toimien rahoittamiseen, jotka voivat auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen.

Edelleen komissio kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään rakenneuudistusten tukiohjelmasta annetun asetuksen 11 artiklan mukaista mahdollisuutta siirtää osa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen teknisen tuen osioon sisältyvistä resursseistaan rakenneuudistusten tukiohjelmalle.

Ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on eroja kasvua luovien, kestävien ja osallistavien politiikkojen suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevan erittäin laadukkaan asiantuntemuksen saatavuudessa sekä ohjelman niissä nauttimassa suosiossa, ohjelman määrärahojen lisäys on erittäin tervetullut.

Valmistelija haluaisi kuitenkin sen ohella, että hän täysin tunnustaa euron käyttöönoton tukemisen nimenomaisen ohjelman tavoitteisiin sisällyttämisen merkityksen, myös korostaa tarvetta sen lisäksi painottaa EU:n vuotuisessa kasvuselvityksessä määriteltyjä strategisia painopisteitä, kuten korkealaatuisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, työn tuottavuuden ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan tukeminen. Sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan liittyviä rakenneuudistuksia olisi painotettava entistä enemmän, kun otetaan huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevat tavoitteet ovat kauimpana saavuttamisesta.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan mukaisesti unionin on tarpeen ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. Kuten SEUT-sopimuksen 11 artiklassa todetaan, ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on lisäksi sisällytettävä unionin politiikkaan ja toimintaan, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)  Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Insitutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä.	(1)  Rakenneuudistusten tukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, alkuperäisenä tavoitteena oli lisätä jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa osallistavaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, sekä edistää muun muassa yhteisvastuuta, myös avustamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä muun muassa sosiaalisen osallisuuden alalla. Ohjelma voi näin ollen olla myös tärkeä väline, jolla voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamista ja periaatteiden toteutumista. Ohjelman mukaista tukea antaa komissio jäsenvaltion pyynnöstä, ja tukea voidaan myöntää useille eri politiikan aloille. Kehittämällä sopeutumiskykyisiä talouksia, jotka perustuvat vankkoihin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, joiden avulla jäsenvaltiot selviytyvät tehokkaasti häiriöistä ja elpyvät niistä nopeasti, voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä täystyöllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. Osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tukevien institutionaalisten, hallinnollisten ja kestävien rakenneuudistusten toteuttaminen on asianmukainen väline saada aikaan tällaista kehitystä. Ohjelma on omiaan täydentämään talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanoa ja vahvistamaan sitä edelleen, varsinkin sen vuotuista kasvuselvitystä ja maakohtaisia suosituksia, ja edistämään pitkän aikavälin Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a)  Ohjelman rahoituspuitteita kasvatettaessa olisi tarkistettava myös sen tavoitteita, koska monien jäsenvaltioiden on vahvistettava julkisia sosiaaliturvajärjestelmiään sekä työehtosopimusneuvotteluja ja reaalipalkkojen kasvua.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2)  Jäsenvaltiot ovat hakeneet ohjelmasta yhä enemmän tukea, ja tukipyyntöjen määrä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Komissiolle rahoitussyklin 2017 aikana toimitetut tukipyynnöt ylittivät niiden arvioidun arvon perusteella selvästi kyseiseksi vuodeksi käytettävissä olevan rahoituksen määrän. Vuoden 2018 rahoitussyklin osalta toimitettujen pyyntöjen arvioitu arvo on viisi kertaa niin suuri kuin kyseistä vuotta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet ohjelmasta tukea, ja tukipyynnöt koskevat kaikkia ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikan aloja.	(2)  Jäsenvaltiot ovat hakeneet ohjelmasta yhä enemmän tukea, ja tukipyyntöjen määrä on ylittänyt alkuperäiset odotukset. Komissiolle rahoitussyklin 2017 aikana toimitetut tukipyynnöt ylittivät niiden arvioidun arvon perusteella selvästi kyseiseksi vuodeksi käytettävissä olevan rahoituksen määrän. Vuoden 2018 rahoitussyklin osalta toimitettujen pyyntöjen arvioitu arvo on viisi kertaa niin suuri kuin kyseistä vuotta varten käytettävissä olevan rahoituksen määrä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet ohjelmasta tukea, ja tukipyynnöt koskevat kaikkia ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikan aloja. On odotettavissa, että ohjelma on jatkossakin merkittävästi ylikuormitettu, mikä edellyttää näin ollen tukipyyntöjen valikoimista rajoittamatta kuitenkaan tarvetta kohdella jäsenvaltioita yhdenvertaisesti. Pyyntöjä arvioitaessa olisi voimakkaasti painotettava vuotuisessa kasvuselvityksessä esitettyjä prioriteetteja, unionin strategisia painopisteitä ja sellaisia pyyntöjä, joihin liittyy sekä myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia että osallistuvia kumppaneita. Vuoden 2018 vuotuisen kasvuselvityksen mukaisesti erot jäsenvaltioiden talouksien elpymisessä ja työllisyystilanteissa vaativat korkealaatuiseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, työn tuottavuuteen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan suunnattujen kohdennettujen investointien jatkamista. Sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan liittyviä rakenneuudistuksia olisi painotettava entistä enemmän, kun otetaan huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevat tavoitteet ovat kauimpana saavuttamisesta. Pyyntöjen arvioinnissa olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon uudistuksen perustelut, mukaan lukien asiaankuuluvien sidosryhmien ja kumppanien kuulemisten tulokset, silloin kun tämä on tärkeää uudistusten luonteen ja laajuuden vuoksi.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa. Tämä on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta ne voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(3)  Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vahvistamalla rakenneuudistuksia on ratkaisevan tärkeää, jotta jäsenvaltiot menestyvät talous- ja rahaliitossa.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista painottaa ohjelman yleistavoitteessa, että edistämällä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro.	(4)  Ottaen huomioon ohjelman pyrkimys vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin on asianmukaista sisällyttää ohjelman yleistavoitteeseen se, että edistämällä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa, kilpailukykyä, tuottavuutta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja voidaan samalla tukea valmistautumista euroalueen jäsenyyteen niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, sekä lähentymistä euroalueen sisällä ja sen ulkopuolella.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  On myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, joiden avulla jäsenvaltiot, jotka haluavat ottaa euron käyttöön, voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen.	(5)  On myös mainittava, että ohjelman toimilla voidaan tukea uudistuksia, joiden avulla jäsenvaltiot, jotka haluavat ottaa euron käyttöön, voivat valmistautua euroalueen jäsenyyteen tavalla, jonka olisi mahdollistettava näille jäsenvaltioille myös eurooppalaiseen ohjausjaksoon toimitettavien sosiaalisten indikaattoreiden parantaminen.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin.	(6)  Jotta voitaisiin vastata jäsenvaltioiden lisääntyviin tukipyyntöihin ja tukea rakenneuudistusten toteuttamista niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ohjelman rahoituspuitteita olisi kasvatettava riittävästi nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa säädettyä joustovälinettä käyttäen, jotta unioni voisi vastata tukea pyytävien jäsenvaltioiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaaehtoiselta pohjalta hyödyntää asetuksen (EU) N:o 2017/825 11 artiklan mukaista mahdollisuutta siirtää osa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen teknisen tuen osioon sisältyvistä resursseistaan ohjelmalle uudistusten toteuttamisen tukemiseksi. Tämä koskee myös euron käyttöönottoon liittyviä uudistuksia. Ottaen kuitenkin huomioon, että on tärkeää kehittää rakenneuudistuksia, jotta voidaan vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja että ohjelmasta myönnettävälle tuelle on suuri kysyntä jäsenvaltioissa, ja edellyttäen että vuosina 2017–2020 saavutettuja tuloksia koskeva arviointi on myönteinen, olisi harkittava pysyvää ohjelmaa, jolla tuetaan rakenneuudistuksia ja jolla on oma talousarvio vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7)  Tuen tarjoamiseksi mahdollisimman nopeasti komission olisi voitava käyttää osa rahoituspuitteiden mukaisista määrärahoista kattamaan myös ohjelman tukitoimista aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi käytännön hankkeiden laadunvalvontaan ja seurantaan liittyviä menoja.	(7)  Laadukkaan tuen tarjoamiseksi mahdollisimman nopeasti komission olisi voitava käyttää osa rahoituspuitteiden mukaisista määrärahoista kattamaan myös ohjelman tukitoimista aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi käytännön hankkeiden laadunvalvontaan ja seurantaan liittyviä menoja. Tällaisten menojen olisi oltava oikeassa suhteessa tukihankkeiden menojen kokonaisarvoon.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a)  Jotta varmistetaan, että ohjelman täytäntöönpanoa koskeva raportointi Euroopan parlamentille ja neuvostolle on sujuvaa, olisi täsmennettävä määräaika, jonka kuluessa komission on annettava vuotuiset seurantakertomukset.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta Asetus (EU) 2017/825 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja ja samalla auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen, erityisesti talouden ohjausprosessien yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä.”. Ohjelman yleistavoitteena on edistää institutionaalisia, hallinnollisia, kasvua ylläpitäviä, osallistavia ja rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa antamalla kansallisille viranomaisille tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin uudistaminen ja vahvistaminen vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa, kilpailukykyä, tuottavuutta, kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja investointeja, erityisesti talouden ohjausprosessien ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa, tuloksellisessa ja läpinäkyvässä käytössä. Ohjelmalla voidaan myös erityisesti edistää jäsenvaltioiden menestyksekästä osallistumista talous- ja rahaliittoon sekä niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, valmistautumista euroalueen jäsenyyteen tarjoamalla kansallisille viranomaisille tukea tätä valmistautumista koskevia toimia varten.”
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi) Asetus (EU) 2017/825 5 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a)  Lisätään 5 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:   ”f a)  toimet sellaisten uudistusten tukemiseksi, jotka voivat auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen.”
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Asetus (EU) 2017/825 5 a artikla
Komission teksti Tarkistus 2)  Lisätään 5 a artikla: Poistetaan. ”5 a artikla   Tuki euroalueen jäsenyyteen valmistautumiselle   Ohjelmasta voidaan rahoittaa toimia sellaisten uudistusten tukemiseksi, jotka voivat auttaa jäsenvaltioita valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen.”.
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta Asetus (EU) 2017/825 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus ”1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina.”; ”1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 222 800 000 euroa käypinä hintoina, josta 80 000 000 euroa otetaan joustovälineestä neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013* mukaisesti.”;   __________________   * Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi) Asetus (EU) 2017/825 16 artikla – 2 kohta
Nykyinen teksti Tarkistus   3 a)  Korvataan 16 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti: 2.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman toteuttamista koskevan vuotuisen seurantakertomuksen. Kyseinen kertomus sisältää tietoja seuraavista: ”2.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman toteuttamista koskevan vuotuisen seurantakertomuksen vuodesta 2018 vuoden 2021 loppuun asti. Kyseinen kertomus sisältää tietoja seuraavista:”
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi) Asetus (EU) 2017/825 16 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 b)  Lisätään 16 artiklan 2 kohtaan d a alakohta seuraavasti:   ”d a)  laadunvalvonnan tulokset ja tukihankkeiden seuranta paikan päällä;”
(http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32017R0825&from=FI)

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattaminen ja sen yleistavoitteen mukauttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2017)0825 – C8-0433/2017 – 2017/0334(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 14.12.2017
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 14.12.2017
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Csaba Sógor 13.3.2018
Valiokuntakäsittely	15.5.2018
Hyväksytty (pvä)	7.6.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 7 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Guillaume Balas, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Michael Detjen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Miroslavs Mitrofanovs, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Claude Rolin, Siôn Simon, Marita Ulvskog, Renate Weber, Jana Žitňanská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Georges Bach, Sergio Gutiérrez Prieto, Dieter-Lebrecht Koch, Eduard Kukan, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, António Marinho e Pinto, Rory Palmer, Jasenko Selimovic, Monika Vana, Flavio Zanonato
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Andrea Bocskor, Dietmar Köster, Renaud Muselier

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

34	+
ALDE PPE S&D VERTS/ALE	Enrique Calvet Chambon, Marian Harkin, António Marinho e Pinto, Jasenko Selimovic, Renate Weber Georges Bach, Andrea Bocskor, David Casa, Danuta Jazłowiecka, Dieter-Lebrecht Koch, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Eduard Kukan, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Elisabeth Morin-Chartier, Renaud Muselier, Claude Rolin Guillaume Balas, Michael Detjen, Elena Gentile, Sergio Gutiérrez Prieto, Agnes Jongerius, Jan Keller, Miapetra Kumpula-Natri, Dietmar Köster, Rory Palmer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato Miroslavs Mitrofanovs, Terry Reintke, Monika Vana

7	-
ECR ENF GUE/NGL NI	Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Jana Žitňanská Dominique Martin Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo Lampros Fountoulis

0	0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Rakenneuudistusten tukiohjelman rahoituspuitteiden kasvattaminen ja sen yleistavoitteen mukauttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2017)0825 – C8-0433/2017 – 2017/0334(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	6.12.2017
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 14.12.2017
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.12.2017	ECON 14.12.2017	EMPL 14.12.2017	PECH 14.12.2017
	CULT 14.12.2017
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	PECH 11.12.2017	CULT 22.1.2018
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 19.4.2018	ECON 19.4.2018
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Ruža Tomašić 25.1.2018
Valiokuntakäsittely	27.3.2018	25.4.2018
Hyväksytty (pvä)	25.6.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 3 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mercedes Bresso, Rosa D’Amato, John Flack, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	John Howarth, Ivana Maletić
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	John Stuart Agnew, Olle Ludvigsson, Marc Tarabella
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	27.6.2018

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

15	+
ALDE	Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg
ECR	John Flack, Ruža Tomašić
PPE	Ivana Maletić, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Ramón Luis Valcárcel Siso
S&D	Mercedes Bresso, John Howarth, Constanze Krehl, Olle Ludvigsson, Louis-Joseph Manscour, Marc Tarabella, Derek Vaughan

3	-
EFDD	John Stuart Agnew
GUE/NGL	Younous Omarjee
NI	Konstantinos Papadakis

1	0
EFDD	Rosa D'Amato

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää