MIETINTÖ     ***I
PDF 615kWORD 87k
12.9.2018
PE 612.279v02-00 A8-0286/2018

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan sisämarkkinoita ja niihin liittyviä aloja koskevia tietoja

(COM(2017)0257 – C8-0140/2017 – 2017/0087(COD))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Eva Maydell

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan sisämarkkinoita ja niihin liittyviä aloja koskevia tietoja

(COM(2017)0257 – C8-0140/2017 – 2017/0087(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0257),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan, 114 artiklan, 192 artiklan, 194 artiklan 2 kohdan ja 337 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0140/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. lokakuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0286/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan, 114 artiklan, 192 artiklan, 194 artiklan 2 kohdan ja 337 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 337 artiklan,

Perustelu

Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön antaman lausunnon johdosta ja odotettaessa lausuntoa, jonka oikeudellisten asioiden valiokunta antaa ehdotetun asetuksen oikeusperustasta työjärjestyksen 39 artiklan mukaisesti, on tarkoituksenmukaista rajoittaa oikeusperusta SEUT-sopimuksen 337 artiklaan, kuten oikeudellinen yksikkö on neuvonut.

(1)

EUVL C 81, 2.3.2018, s. 88.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Anneleen Van Bossuyt

Puheenjohtaja

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

STRASBOURG

Asia:  Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan sisämarkkinoita ja niihin liittyviä aloja koskevia tietoja (COM(2017)0257 – C8‑0140/2017– 2017/0087(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 3. huhtikuuta 2018 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) puolesta oikeudellisten asioiden valiokunnalta (JURI) lausunnon komission ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan sisämarkkinoita ja niihin liittyviä aloja koskevia tietoja(1), (sisämarkkinoiden markkinatietoväline) valitseman oikeusperustan asianmukaisuudesta.

Komission alkuperäisen ehdotuksen perustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 2 kohta, 91 artikla, 100 artikla, 114 artikla, 192 artikla, 194 artiklan 2 kohta ja 337 artikla. IMCO-valiokunnassa mietinnöstä äänestettäessä hyväksyttiin ainoastaan yksi tarkistus, jonka tarkoitus on korvata edellä mainittu oikeusperusta pelkällä SEUT-sopimuksen 337 artiklalla.

Tämä edellyttäisi oikeusperustan muuttamista paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 25 kohdan kolmannen alakohdan tarkoittamalla tavalla eli siten, että tavallisen lainsäätämisjärjestyksen sijaan noudatettaisiin muuta kuin lainsäätämisjärjestystä ja parlamentin, neuvoston ja komission olisi vaihdettava asiasta näkemyksiä. Työjärjestyksen 63 artiklaa sovelletaan yhdessä 39 artiklan kanssa.

I – Tausta

Ilmoittaessaan sisämarkkinastrategiasta 28. lokakuuta 2015 komissio totesi, että se ”ehdottaa sääntelyaloitetta, jonka avulla se voi kerätä luotettavaa tietoa suoraan valikoiduilta markkinatoimijoilta, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden toiminta ja parantaa sitä(2) ja että sisämarkkinoiden markkinatietoväline olisi osa yleistä valvontastrategiaa ja sen ”holistista lähestymistapaa, joka kattaa kaikki poliittisen päätöksenteon vaiheet sen suunnittelusta ja täytäntöönpanosta tiedottamiseen asti parempaa sääntelyä koskevan lähestymistavan mukaisesti, johon sisältyy arvioinnin ja täytäntöönpanon seurannan tiiviimpi integrointi politiikan suunnitteluun, parempi jäsenvaltioiden avustaminen ja neuvominen sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanossa ja johdonmukaisempi ja tehokkaampi valvontapolitiikka, jolla pyritään parantamaan sisämarkkinasääntöjen ja yleisesti EU‑lainsäädännön noudattamista”.

Komissio esitteli 2. toukokuuta 2017 sisämarkkinasääntöjen noudattamista koskevan paketin, johon kuuluu kolme ehdotusta sisämarkkinoiden käytännön toiminnan tehostamiseksi, mukaan lukien ehdotus niiden edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan sisämarkkinoita ja niihin liittyviä aloja koskevia tietoja, eli sisämarkkinoiden markkinatietovälineestä.

Komission ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohtaan, 91 artiklaan, 100 artiklaan, 114 artiklaan, 192 artiklaan, 194 artiklan 2 kohtaan sekä 337 artiklaan.

II – Asiaa koskevat perussopimuksen artiklat

Seuraavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklat esitetään oikeusperustana komission ehdotuksessa:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan ”Unionin sisäiset politiikat ja toimet” III osastossa ”Maatalous ja kalastus”:

43 artiklan 2 kohta

(aiempi EY-sopimuksen 37 artikla)

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä maatalouden markkinajärjestelystä sekä muista yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavista säännöksistä.

VI osastossa ”Liikenne”:

91 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 71 artikla)

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto, tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, 90 artiklan täytäntöön panemiseksi ja liikenteen erityispiirteet huomioon ottaen:

a) antavat yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan kansainväliseen liikenteeseen jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta,

b) vahvistavat ne edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiossa asuvat liikenteenharjoittajat saavat harjoittaa liikennettä siellä,

c) toteuttavat toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi,

d) antavat muut aiheelliset säännökset.

[...]

100 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 80 artikla)

1. Tämän osaston määräyksiä sovelletaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset säännökset. Ne tekevät ratkaisunsa talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan.

3 luvussa ”Lainsäädännön lähentäminen”:

114 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 95 artikla)

1. Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, 26 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sovelletaan seuraavia määräyksiä. Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi.

[...]

XX osastossa ”Ympäristö”:

192 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 175 artikla)

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan unionin toimista 191 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

2. Poiketen 1 kohdassa määrätystä päätöksentekomenettelystä ja rajoittamatta 114 artiklan soveltamista, neuvosto yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia, talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan vahvistaa:

a) säännöksiä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia;

b) toimenpiteet, jotka vaikuttavat:

– kaavoitukseen,

– vesivarojen määrän hallintaan tai jotka koskevat suoraan tai välillisesti vesivarojen saatavuutta,

– maankäyttöön jätehuoltoa lukuun ottamatta;

c) toimenpiteet, jotka vaikuttavat merkittävästi jäsenvaltion valintaan eri energianlähteiden välillä ja jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen.

Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia, talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan päättää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin aloihin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.

3. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan yleiset toimintaohjelmat, joissa vahvistetaan ensisijaiset tavoitteet.

Toimintaohjelmien toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet hyväksytään tapauksen mukaan joko 1 tai 2 kohdassa määrätyin edellytyksin.

[...]

XXI osastossa ”Energia”:

194 artiklan 2 kohta

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten muiden määräysten soveltamista. Nämä toimenpiteet hyväksytään, kun talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa on kuultu. Nämä toimenpiteet eivät vaikuta jäsenvaltion oikeuteen määritellä energiavarojensa hyödyntämisen ehdot, jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 192 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamista.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen seitsemännessä osassa ”Yleiset määräykset ja loppumääräykset”:

337 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 284 artikla)

Komissio voi sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi, niissä rajoissa ja niillä edellytyksin, jotka neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksinkertaisella enemmistöllä, perussopimusten määräysten mukaisesti vahvistaa, hankkia kaikki tarvittavat tiedot ja toimittaa kaikki tarvittavat tarkastukset.

Tehtyjen ristiviittausten takia olisi lisäksi tarkasteltava seuraavia artikloja:

26 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 14 artikla)

1. Unioni hyväksyy perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on toteuttaa sisämarkkinat tai varmistaa niiden toiminta.

2. Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti.

3. Neuvosto määrittelee komission ehdotuksesta ne suuntaviivat ja edellytykset, jotka ovat tarpeen tasapainoisen edistymisen takaamiseksi kaikilla kyseisillä aloilla.

90 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 70 artikla)

Kysymyksissä, joita tämä osasto koskee, perussopimusten tavoitteita toteutetaan yhteisellä liikennepolitiikalla.

191 artiklan 1 kohta

(aiempi EY-sopimuksen 174 artikla)

1. Unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

– ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen,

– ihmisten terveyden suojelu,

– luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö,

– sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

194 artiklan 1 kohta

1. Sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen unionin energiapolitiikalla pyritään jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä:

a) varmistamaan energiamarkkinoiden toimivuus;

b) varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa;

c) edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien

energiamuotojen kehittämistä ja

d) edistämään energiaverkkojen yhteenliittämistä.

III – Oikeusperustan valintaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

Tuomioistuin on perinteisesti pitänyt asianmukaisen oikeusperustan valintaa perussopimusten kannalta merkittävänä asiana, jolla taataan siirretyn toimivallan periaatteen noudattaminen (SEUT:n 5 artikla) ja määritetään unionin toimivallan luonne ja rajat(3). Siksi oikeusperustan valinta ei ole harkinnanvaraista. Tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö(4). Säädös voidaan näin ollen kumota sillä perusteella, että sille on valittu väärä oikeusperusta. Oikeusperustan valinta ei välttämättä perustu yksinomaan toimielimen näkemykseen tavoiteltavasta päämäärästä. Oikean oikeusperustan määrittämisessä ei myöskään ole merkitystä toimielimen toivomuksella saada osallistua tiiviimmin tietyn toimen antamiseen, toimen antamisen asiayhteydellä tai toimen soveltamisalalla muuta tarkoitusta varten tehdyllä työllä.(5)

Jos toimea tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai että siinä on kahdenlaisia tekijöitä, joista toinen on yksilöitävissä toimen pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, on käytettävä yhtä oikeusperustaa, toisin sanoen sitä, jota toimen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää.(6) Jos kuitenkin toimella on useampi samanaikainen tarkoitus tai tekijä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimea annettaessa on käytettävä useaa eri oikeudellista perustaa(7), jos kyseisiä oikeusperustoja varten vahvistetut menettelyt eivät ole yhteensopimattomia Euroopan parlamentin oikeuksien kanssa eivätkä heikennä niitä(8).

IV – Ehdotuksen tarkoitus ja sisältö

Komission ehdotuksen perusteluosan mukaan sen tarkoituksena on ”tukea komissiota sen seuratessa sisämarkkinasääntöjä ja valvoessa niiden soveltamista antamalla komissiolle mahdollisuuden hankkia valikoiduilta markkinatoimijoilta kattavaa ja luotettavaa määrällistä ja laadullista tietoa tarkasti kohdistettujen tietopyyntöjen avulla”.Seuraavaksi komissio toteaa, että ”[t]ämän aloitteen tavoitteena on helpottaa komission pääsyä markkinatietoihin, joita se tarvitsee ratkaistakseen sisämarkkinasääntöjen noudattamiseen liittyviä vakavia ongelmia SEU-sopimuksen 17 artiklan mukaisia tehtäviä suorittaessaan.

Johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan ehdotuksen tavoitteena olevan ”helpottaa komission pääsyä markkinatietoihin, joita se tarvitsee hoitaakseen tehtävänsä sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan toteuttamiseksi.

Johdanto-osan 1 kappaleessa komissio toteaa, että ”joissain tapauksissa epätyydyttävät tiedot, jotka vaikuttavat komission toimiin sen pannessa täytäntöön sisämarkkinoita koskevaa unionin lainsäädäntöä, kasvattavat sellaisten kaupan vaikeuksien riskiä sisämarkkinoilla, jotka johtuvat koordinoimattomista kansallisista täytäntöönpanotoimista tai tällaisten vaikeuksien ratkaisemiseksi luotujen kansallisten säädösratkaisujen eriytymisestä.”Johdanto‑osan 3 kappaleessa todetaan, että ”tällaisten vaikeuksien havaitseminen ja tarvittaessa niihin puuttuminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttävät kattavien, täsmällisten ja luotettavien määrällisten ja laadullisten markkinatietojen ripeää saamista.

Erityisesti SEU-sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisessa tehtävässään perussopimusten valvojana komissiolla olisi oltava pääsy kaikkiin asiaankuuluviin tietoihin. Komissio ei kuitenkaan voi välttämättä aina tukeutua kantelijoiden tai jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin (johdanto-osan 5 kappale). Johdanto-osan 4 kappaleessa muistutetaan, ettei komissiolla ole omia tutkintavaltuuksia, joiden nojalla se voisi valvoa unionin lainsäädännön noudattamista sisämarkkinoiden alalla, ja että olemassa olevat kilpailusääntöihin liittyvät tutkintavaltuudet ”rajoittuvat oikeusperustansa vuoksi määriteltyihin alueisiin, eikä niiden nojalla voida kerätä eikä käyttää kerättyjä tietoja muihin sisämarkkinapolitiikkaan liittyviin tarkoituksiin”.

Siksi, kuten johdanto-osan 8 kappaleessa todetaan, komissiolle olisi viimeisenä keinona annettava valtuudet pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan suoraan kattavat, täsmälliset ja luotettavat määrälliset ja laadulliset markkinatiedot kohtuullisessa ajassa, jos on osoittautunut, että muita tietolähteitä ei ole saatavilla tai ne ovat riittämättömiä tai epäasianmukaisia.

Tällaisen valtuutuksen tarkoituksena on ”antaa komissiolle lisäkeino hankkia tietoa tapauksissa, joissa se on ehdottomasti tarpeen, jotta komissio voi suorittaa sille SEUT‑sopimuksessa määrätyn tehtävän varmistaa unionin lainsäädännön soveltaminen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja sisämarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi” (johdanto‑osan 10 kappale). Johdanto-osan 10 kappaleessa tarkennetaan, että ”[t]ällaisen valtuutuksen tavoitteena ei ole luoda komissiolle uusia täytäntöönpanovaltuuksia, etenkään valtuuksia soveltaa sisämarkkinoita koskevan unionin oikeuden rikkomusmenettelyä yksittäisiä markkinatoimijoita vastaan”.

Johdanto-osan 10 kappaleessa myös selvennetään, että ”sujuvasti toimivien sisämarkkinoiden toteuttamiseksi” sisämarkkinoiden markkinatietovälineen soveltamisala kattaa myös ne sisämarkkinoiden toimialat, joiden osalta SEUT-sopimuksessa määrätään yhteisestä politiikasta: maatalous ja kalastus (meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä lukuun ottamatta), liikenne, ympäristö ja energia.

Johdanto-osan 12 kappaleen mukaan ”tietopyyntöjen tarkoituksena on ratkaista oletettu [...] vakava ongelma, joka koskee unionin lainsäädännön soveltamista sisämarkkinoiden, maatalouden ja kalastuksen (lukuun ottamatta meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä), liikenteen, ympäristön ja energian aloilla”.

Johdanto-osan 14 kappaleessa komissio toteaa, että ”tutkintaväline on hyödyllinen etenkin komission varmistaessa, että sisämarkkinoita koskevaa unionin lainsäädäntöä noudatetaan” ja että ”siitä on hyötyä myös, kun asianomaiset jäsenvaltiot tämän jälkeen ryhtyvät täytäntöönpanotoimiin, jotka edellyttäisivät näiden valtuuksien nojalla kerättyjä merkityksellisiä tietoja, jotka komissio luovuttaisi asianomaisille jäsenvaltioille” ja että ”tästä tutkintavälineestä voisi olla hyötyä [...] sillä siitä olisi apua kehitettäessä tai laadittaessa sääntelyllisiä ratkaisuja”. Johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, että ”komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa [...] tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä päätöksellä kohtuullisia sakkoja ja uhkasakkoja”. Johdanto-osan 20 kappaleessa komissio kuitenkin myöntää ”tässä asetuksessa säädetyn tutkintavälineen poikkeuksellisuuden”.

Asetusehdotuksen 1 artiklassa selvennetään, että asetuksella vahvistetaan säännöt edellytyksille, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiltä ja yritysten yhteenliittymiltä tietoja, joita edellytetään komissiolle uskottujen tehtävien hoitamiseksi 2 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, ja menettely, jota tällaisten tietojen pyytämisessä noudatetaan. Asetusehdotuksen 2 artiklassa mainitut alat ovat perussopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sisämarkkinat, maatalous ja kalastus (lukuun ottamatta meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä), liikenne, ympäristö ja energia. Asetusehdotuksen 3 artiklassa esitetään määritelmät mikroyritykselle, pienelle yritykselle ja keskisuurelle yritykselle. Asetusehdotuksen 4 artiklassa komissiolle annetaan valtuudet pyytää tietoja suoraan yrityksiltä ja yritysten yhteenliittymiltä, jos siten voidaan puuttua sellaiseen vakavaan vaikeuteen unionin lainsäädännön soveltamisessa, joka saattaa vaarantaa unionin tärkeän toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamisen. Asetusehdotuksen 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa viitataan siihen, että tällainen vakava vaikeus on luonteeltaan rajatylittävä.

Ehdotuksen II luvussa määritetään tietopyynnön edellytykset ja noudatettava menettely. Komissio käyttää sisämarkkinoiden markkinatietovälinettä ainoastaan viimeisenä keinona, kun komission saatavilla olevat tiedot eivät ole riittäviä tai asianmukaisia eikä niitä ole mahdollista hankkia kohtuullisessa ajassa tyhjentävässä luettelossa esitetyistä syistä. Ehdotuksen III luvussa säädetään seuraamuksista siinä tapauksessa, että yritys ei toimita tietoja tai toimittaa ainoastaan virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja, ja annetaan komissiolle oikeus määrätä sakkoja ja uhkasakkoja.

V – Asianmukaisen oikeusperustan arviointi ja määrittäminen

Komission ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohtaan, 91 artiklaan, 100 artiklaan, 114 artiklaan, 192 artiklaan, 194 artiklan 2 kohtaan sekä 337 artiklaan.

Tämän ehdotuksen oikeusperustan valintaa käsittelevässä komission yksiköiden epävirallisessa asiakirjassa erotetaan toisistaan kaksi erillistä oikeusperustaa: toinen on SEUT-sopimuksen 337 artikla ja toinen puolestaan SEUT-sopimuksen 114 artikla sekä 43 artiklan 2 kohta, 91 artikla, 100 artikla, 192 artikla ja 194 artiklan 2 kohta.

SEUT-sopimuksen 337 artiklan mukaan komissio voi sille uskottujen tehtävien hoitamiseksi hankkia kaikki tarvittavat tiedot ja toimittaa kaikki tarvittavat tarkastukset niissä rajoissa ja niillä edellytyksin, jotka neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksinkertaisella enemmistöllä, perussopimusten määräysten mukaisesti vahvistaa.

Oikeuskäytännön mukaan SEUT-sopimuksen 114 artikla tarjoaa asianmukaisen oikeusperustan yhdenmukaistamistoimenpiteille, joilla pyritään aidosti parantamaan sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan edellytyksiä poistamalla perusvapauksien esteitä ja estämällä niiden syntymistä sekä estämällä tai ehkäisemällä kilpailun vääristymistä(9).

SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä maatalouden markkinajärjestelystä sekä muista yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavista säännöksistä.

SEUT-sopimuksen 91 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen aiheellisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on auttaa saavuttamaan perussopimusten yhteisellä liikennepolitiikalla toteutettavat tavoitteet. SEUT‑sopimuksen 91 artiklaa sovelletaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen (SEUT 100 artiklan 1 kohta). Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset säännökset.

SEUT-sopimuksen 192 artiklassa määrätään ympäristöä koskevien toimenpiteiden vahvistamisesta. SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin toimista unionin ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Neuvosto hyväksyy yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tiettyjä unionin ympäristöpolitiikan soveltamisalaan kuuluvia toimia (192 artiklan 2 kohta). SEUT‑sopimuksen 192 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen yleiset toimintaohjelmat, joissa vahvistetaan ensisijaiset tavoitteet.

SEUT-sopimuksen 194 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisista toimenpiteistä.

Tuomioistuimen mukaan toimen oikeusperusta on määritettävä ottaen huomioon sen tavoite ja sisältö.

Kuten todettu, ehdotuksen tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus suorittaa sille SEUT-sopimuksessa määrätty tehtävä, joka on varmistaa unionin lainsäädännön soveltaminen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja niiden toiminnan turvaamiseksi. Tarkemmin sanottuna sisämarkkinoiden markkinatietovälineen pääasiallinen tarkoitus on antaa komissiolle keino kerätä tietoja, joita se tarvitsee voidakseen suorittaa sille perussopimuksessa määrätyt tehtävät tietyillä aloilla.

Oikeuskäytännön mukaan SEUT-sopimuksen 337 artiklassa annetaan komissiolle yleiset valtuudet niissä rajoissa ja niillä edellytyksin, jotka neuvosto on vahvistanut, kerätä tietoja, joita se tarvitsee sille perussopimuksissa annettujen tehtävien suorittamiseksi. Tämä määräys muodostaa oikeusperustan komission toteuttamille yleisille tiedonkeruutoimille, jolloin kyseisten toimien ei tarvitse perustua perussopimusten lukuisiin säännöksiin komission erityisistä tehtävistä eikä tiedonkeruulta edellytetä, että se on tarpeellista jonkin EU:n politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta(10).

Tuomioistuimen mukaan sen määrittämiseksi, onko unionin toimen, jota varten jonkin tietyn alan tietoja kerätään, oikeusperusta SEUT-sopimuksen 337 artikla vaiko jokin muu oikeusperusta, on tutkittava, voidaanko kyseistä toimea pitää sen tavoitteen ja sisällön näkökulmasta tarpeellisena unionin politiikan kyseistä alaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ehdotuksen 2 artiklassa todetaan, että sisämarkkinoiden markkinatietovälinettä sovelletaan tietyillä aloilla. Niinpä se liittyy läheisesti kyseisessä artiklassa lueteltujen unionin politiikkojen tavoitteisiin. Toisaalta tietoväline on osa yleistä valvontastrategiaa, jolla pyritään parantamaan sisämarkkinasääntöjen ja yleisesti EU-lainsäädännön noudattamista. Komissio voi kerätä tietoja ainoastaan, jos tarkoituksena on helpottaa unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvien komission tehtävien hoitamista. Ehdotus ei näytä sisältävän mitään sääntöjä, jotka yhdistäisivät sisämarkkinoiden markkinatietovälineen sisämarkkinoita tai ehdotuksen 2 artiklassa tarkoitettuja aloja koskevaan unionin lainsäädäntöön. Vaikuttaa siltä, että sisämarkkinoiden markkinatietovälineen tarkoitus ei ole auttaa yhden tai useamman unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisessa vaan pikemminkin ratkaista ongelmia, joita unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyy tietyillä aloilla.

Kun siis otetaan huomioon edellä esitetyt seikat ja sisämarkkinoiden markkinatietovälineen horisontaalinen luonne sekä se, että yhteys 2 artiklassa lueteltuihin politiikan aloihin näyttää olevan melko sattumanvarainen, SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 91, 114, 100 ja 192 artikla sekä 194 artiklan 2 kohta eivät ole asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

SEUT-sopimuksen 337 artiklan osalta on mainittava, että ehdotuksessa ei ainoastaan valtuuteta komissiota pyytämään tietoja yrityksiltä ja yritysten yhteenliittymiltä. Itse asiassa ehdotuksessa todetaan, että siinä luodaan komissiolle poikkeuksellinen tutkintaväline ja täytäntöönpanotoimi. Varsinkin ehdotuksen sakkoja ja uhkasakkoja käsittelevä III luku on hyvin samankaltainen kuin seuraamuksia koskevat säännökset asetuksessa (EY) N:o 1/2003, neuvoston asetuksessa (EY) N:o 139/2004 ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1589. Kuitenkin näiden toimien oikeusperusta siltä osin kuin se mahdollistaa sakkojen ja uhkasakkojen käyttöönoton, rajoittuu tiukasti kilpailuasioihin, on erityisesti perussopimuksessa määrätty, ei edellytä SEUT-sopimuksen 339 artiklan soveltamista eikä sitä sovelleta muihin sisämarkkinoihin liittyviin politiikkoihin. Sisämarkkinoiden markkinatietovälineen osalta komission esittämä oikeusperusta eli SEUT-sopimuksen 337 artikla valtuuttaa komission keräämään tietoja ja toimittamaan tarkastuksia ainoastaan silloin, kun se on komissiolle annettujen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen, eikä siinä siis anneta komissiolle mitään lisävaltuuksia.

VI – Päätelmä ja suositus

Edellä esitetyn perusteella olisi todettava, etteivät SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 91, 114, 100 ja 192 artikla sekä 194 artiklan 2 kohta, joita komissio ehdotti, ole asianmukainen oikeusperusta sisämarkkinoiden markkinatietovälineelle ja että ehdotuksen tämänhetkinen tarkoitus ja sisältö ylittävät SEUT-sopimuksen 337 artiklassa säädetyt valtuudet.

Näin ollen oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 10. syyskuuta 2018 äänin 12 puolesta, 0 vastaan ja 2 tyhjää(11) suosittaa, ettei SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 91, 114, 100 ja 192 artikla sekä 194 artiklan 2 kohta, joita komissio ehdotti, ole asianmukainen oikeusperusta sisämarkkinoiden markkinatietovälineelle ja että ehdotuksen tämänhetkinen tarkoitus ja sisältö ylittävät SEUT-sopimuksen 337 artiklassa säädetyt valtuudet.

Kunnioittavasti

Pavel Svoboda

(1)

COM(2017)0257 final.

(2)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, 28.10.2015, COM(2015)0550 final, s. 17.

(3)

Lausunto 2/00, Kok. 2001, s. I-9713, 5 kohta.

(4)

Asia C-411/06, komissio v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, Kok. 2009, s. I-7585, 45 kohta.

(5)

Asia C-269/97, komissio v. neuvosto, Kok. 2000, s. I-2257, 44 kohta.

(6)

Asia C-491/01, British American Tobacco (Investments) ja Imperial Tobacco, EU:C:2002:741, 94 kohta; Asia T-526/10, Inuit Tapiriit Kanatami, EU:T:2013:215, 66 kohta.

(7)

Asia C-211/01, komissio v. neuvosto, Kok. 2003, s. I-08913, 40 kohta; asia C-178/03, komissio v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, Kok. 2006, s. I-107, 43–56 kohta.

(8)

Asia C-300/89, komissio v. neuvosto (titaanioksidi), Kok. 1991, s. I-2867, 17–25 kohta; asia C-268/94, Portugali v. neuvosto, Kok. 1996, s. I-6177.

(9)

Asia C-217/04, Yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan parlamentti ja neuvosto (ENISA), Kok. 2006, s. I-3771, 42 kohta.

(10)

Asia C-490/10, parlamentti v. neuvosto, EU:C:2012:525, 63–64 kohta.

(11)

Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Pavel Svoboda (puheenjohtaja), Mady Delvaux, Laura Ferrara (varapuheenjohtaja), Axel Voss (valmistelija), Alex Mayer (Mary Honeyballin puolesta työjärjestyksen 200 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Joëlle Bergeron, Geoffroy Didier, Pascal Durand, Sylvia‑Yvonne Kaufmann, Julia Reda, Evelyn Regner, Virginie Rozière, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Niiden edellytysten ja menettelyn vahvistaminen, joiden mukaisesti komissio voi pyytää yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä toimittamaan sisämarkkinoihin ja niihin liittyviin aloihin liittyviä tietoja

Viiteasiakirjat

COM(2017)0257 – C8-0140/2017 – 2017/0087(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

2.5.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

31.5.2017

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

31.5.2017

JURI

31.5.2017

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ECON

29.5.2017

JURI

29.5.2017

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Eva Maydell

30.5.2017

 

 

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen

       JURI-lausunto annettu (pvä)

JURI

10.9.2018

 

 

 

Valiokuntakäsittely

11.10.2017

21.11.2017

11.7.2018

 

Hyväksytty (pvä)

12.7.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Pascal Arimont, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Julia Reda, Marc Tarabella, Matthijs van Miltenburg, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Asim Ademov, Isabella De Monte, Sylvie Goddyn

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

12.9.2018


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

ALDE

Dita Charanzová, Matthijs van Miltenburg, Jasenko Selimovic

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Richard Sulík, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

GUE/NGL

Dennis de Jong

PPE

Asim Ademov, Pascal Arimont, Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Anna Maria Corazza Bildt, Eva Maydell, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu, Sabine Verheyen

S&D

Biljana Borzan, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Isabella De Monte, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler

4

-

EFDD

John Stuart Agnew

S&D

Marc Tarabella

VERTS/ALE

Pascal Durand, Julia Reda

2

0

ENF

Sylvie Goddyn, Mylène Troszczynski

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 21. syyskuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö