Menettely : 2018/0166R(APP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0358/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0358/2018

Keskustelut :

PV 13/11/2018 - 2
CRE 13/11/2018 - 2

Äänestykset :

PV 14/11/2018 - 14.1
CRE 14/11/2018 - 14.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0449

VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ     
PDF 1637kWORD 232k
7.11.2018
PE 626.946v02-00 A8-0358/2018

monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)0322 – C8-0000/2018 – 2018/0166R(APP))

Budjettivaliokunta

Yhteisesittelijät: Jan Olbrycht, Isabelle Thomas, Janusz Lewandowski, Gérard Deprez

PR_Consent_InterimMod

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kirje
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)0322 – C8-0000/2018 – 2018/0166R(APP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 2. toukokuuta 2018 annetut komission ehdotukset Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)0325, COM(2018)0326, COM(2018)0327 ja COM(2018)0328),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (COM(2018)0323),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat aiheista ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” ja ”Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen”(1),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(2),

–  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ratifioi Pariisin sopimuksen 4. lokakuuta 2016(3) ja neuvosto 5. lokakuuta 2016(4),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman 70/1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan väliaikaisen mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan tarkistuksina, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0358/2018),

A.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaisesti unionin edellytetään huolehtivan siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat;

B.  ottaa huomioon, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja oli ensimmäisen kerran vähemmän kuin edellisessä rahoituskehyksessä; ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen ja alakohtaisten säädösten myöhäinen hyväksyminen vaikutti erittäin kielteisesti uusien ohjelmien täytäntöönpanoon;

C.  toteaa, että monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä vastaamaan useisiin kriiseihin, uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin ja uusiin poliittisiin haasteisiin, joita ei voitu ottaa huomioon ja/tai ennakoida rahoituskehystä hyväksyttäessä; toteaa, että tarpeellisen rahoituksen varmistamiseksi monivuotinen rahoituskehys vietiin äärirajoilleen muun muassa turvautumalla ennennäkemättömän paljon joustosäännöksiin ja erityisrahoitusvälineisiin, kun käytettävissä olleet liikkumavarat oli käytetty; huomauttaa, että unionin ensisijaisten tutkimus- ja infrastruktuuriohjelmien määrärahoja jopa leikattiin jo kaksi vuotta niiden hyväksymisen jälkeen;

D.  toteaa, että vuoden 2016 lopulla käynnistetty monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus osoittautui välttämättömäksi olemassa olevien joustosäännösten tarjoamien mahdollisuuksien laajentamisen kannalta mutta rahoituskehyksen enimmäismääriä ei kuitenkaan tarkistettu; toteaa, että sekä parlamentti että neuvosto suhtautuivat tarkistukseen myönteisesti;

E.  katsoo, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistaminen on ratkaiseva hetki 27‑jäsenisen unionin kannalta, koska se tarjoaa mahdollisuuden hyväksyä yhteinen pitkän aikavälin visio ja päättää tulevista poliittisista painopisteistä sekä unionin kyvystä toteuttaa ne; toteaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen olisi taattava unionille riittävä varat, jotta se voi tehostaa kestävää talouskasvua, tutkimusta ja innovointia, lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, puuttua tehokkaasti muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin, torjua työttömyyttä, hellittämätöntä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, vahvistaa entisestään taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota, puuttua kestävyyttä, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin, vahvistaa unionin turvallisuutta ja puolustusta, suojata sen ulkorajoja ja tukea naapurimaita;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita yksin, ja toteaakin, että pitäisi olla mahdollista määrittää Euroopan ”yhteistä hyvää” edustavia asioita ja arvioida, millä aloilla unionin rahoitus olisi kansallista rahoitusta tehokkaampaa, jotta vastaavat rahoitusvarat voitaisiin siirtää unionin tasolle ja näin vahvistaa unionin strategista merkitystä lisäämättä välttämättä julkisten menojen kokonaismäärää;

G.  ottaa huomioon, että 2. toukokuuta 2018 komissio esitti joukon säädösehdotuksia, jotka koskivat vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja unionin omia varoja, ja sen jälkeen se esitti säädösehdotuksia unionin uusien ohjelmien perustamisesta ja välineiden käyttöönotosta;

1.  korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen on taattava unionin vastuu ja valmiudet vastata tuleviin tarpeisiin, lisähaasteisiin ja uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin sekä saavuttaa poliittiset prioriteettinsa ja tavoitteensa; korostaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvajeeseen liittyviä vakavia ongelmia ja huomauttaa jälleen, että on tarpeen välttää aiempien virheiden toistuminen varmistamalla alusta alkaen vahva ja uskottava unionin talousarvio, joka hyödyttää kansalaisia seuraavan seitsenvuotisjakson aikana;

2.  katsoo, että komission ehdotukset vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmästä ovat lähtökohta tuleville neuvotteluille; esittää kantansa näistä ehdotuksista odotettaessa neuvoston neuvotteluvaltuutusta, joka ei ole vielä saatavilla;

3.  korostaa, että komission ehdotus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yleisen tason asettamisesta 1,08 prosenttiin 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta (1,11 prosenttia kun on otettu huomioon Euroopan kehitysrahaston osuus) merkitsee, että prosenttiosuutena bruttokansantulosta laskettuna taso on reaalisesti alempi kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen ehdotettu taso ei anna unionille mahdollisuutta täyttää poliittisia sitoumuksiaan ja vastata edessä oleviin tärkeisiin haasteisiin; aikoo tämän vuoksi käydä neuvotteluja välttämättömästä korottamisesta;

4.  ilmoittaa lisäksi vastustavansa vähennyksiä perussopimuksiin kirjattujen unionin pitkäaikaisten politiikkojen, kuten koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) määrärahoja ottaen huomioon, että sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty neljä nykyistä sosiaalialan ohjelmaa, erityisesti nuorisotyöllisyysaloite;

5.  korostaa myös niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden olisi oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien unionin politiikkojen perustana; toistaa tässä yhteydessä kantansa, että unionin on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly tässä mielessä selkeää ja näkyvää sitoumusta; pyytää näin ollen valtavirtaistamaan kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin unionin politiikkoihin ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; painottaa myös, että kaikkien seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien olisi oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia; korostaa, että on tärkeää toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari syrjinnän, myös hlbti-henkilöitä koskevan syrjinnän, poistamisesta ja luoda vähemmistöjä, mukaan lukien romaneja, koskeva salkku, ja korostaa näiden toimien suurta merkitystä osallisuutta edistävää Eurooppaa koskevien unionin sitoumusten täyttämisen kannalta; korostaa, että täyttääkseen Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa unionin olisi korotettava osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähintään 25 prosenttiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen menoista ja 30 prosenttiin mahdollisimman pian, viimeistään vuonna 2027;

6.  pitää tässä yhteydessä valitettavana, että vuosien 2014–2020 rahoituskehysasetuksen liitteenä olevasta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevasta yhteisestä lausumasta huolimatta tällä alalla ei ole saavutettu merkittävää edistystä ja että komissio ei ottanut sukupuolten tasa-arvon toteuttamista huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on kokonaan sivuutettu monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa, ja pitää valitettavana selkeiden sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden, vaatimusten ja indikaattoreiden puuttumista asiaankuuluvia unionin politiikkoja koskevista ehdotuksista; kehottaa arvioimaan vuotuisissa talousarviomenettelyissä unionin poliitikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa‑arvoon ja ottamaan nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi); odottaa parlamentin, neuvoston ja komission uusivan sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja seuraavan tämän toteutumista tehokkaasti myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikana;

7.  painottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen on perustuttava suurempaan vastuullisuuteen, yksinkertaistamiseen, näkyvyyteen, avoimuuteen ja tulosbudjetointiin; muistuttaa tässä yhteydessä, että tulevissa menoissa on painotettava enemmän suoritusta ja tuloksia ja niiden on perustuttava kunnianhimoisiin ja olennaisiin suoritustavoitteisiin sekä kattavaan ja yhteiseen eurooppalaisen lisäarvon määritelmään; ottaa huomioon edellä mainitut monialaiset periaatteet ja pyytää komissiota rationalisoimaan tulosraportointia, laajentamaan sen laadulliseksi lähestymistavaksi, johon sisältyy ympäristö- ja sosiaali-indikaattoreita, ja esittämään selkeää tietoa unionilla vielä ratkaistavanaan olevista tärkeimmistä haasteista;

8.  on tietoinen unionin kohtaamista vakavista haasteista ja kantaa täysin vastuunsa siitä, että varmistetaan hyvissä ajoin talousarvio, joka vastaa unionin kansalaisten tarpeita, odotuksia ja huolenaiheita; on valmis aloittamaan välittömästi neuvottelut neuvoston kanssa, jotta voidaan parantaa komission ehdotuksia ja suunnitella realistinen monivuotinen rahoituskehys;

9.  muistuttaa, että parlamentin kanta on jo esitetty selvästi 14. maaliskuuta 2018 ja 30. toukokuuta 2018 annetuissa päätöslauselmissa, joissa ilmaistaan sen poliittinen näkemys vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omista varoista; muistuttaa, että nämä päätöslauselmat hyväksyttiin erittäin suurella enemmistöllä, mikä osoittaa, että parlamentti on yhtenäinen ja valmis tuleviin neuvotteluihin;

10.  odottaa näin ollen, että monivuotinen rahoituskehys asetetaan neuvoston poliittisen asialistan kärkeen, ja pitää valitettavana, ettei tähän mennessä ole näkyvissä merkittävää edistystä; katsoo, että perättäisten neuvoston puheenjohtajavaltioiden ja parlamentin neuvotteluryhmän säännöllisiä kokouksia olisi pidettävä tiheämmin, jotta voidaan luoda pohjaa virallisille neuvotteluille; odottaa, että hyvä sopimus saadaan aikaan ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, jotta voidaan välttää vakavat viivästykset uusien ohjelmien käynnistämisessä rahoituskehyksen myöhäisen hyväksymisen vuoksi, kuten aiemmin on tapahtunut; korostaa, että tämä aikataulu sallii sen, että uusi parlamentti pystyy mukauttamaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä pakollisen välitarkistuksen yhteydessä;

11.  muistuttaa, että tuloja ja menoja olisi käsiteltävä tulevissa neuvotteluissa yhtenä pakettina; korostaa siksi, ettei tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä voida sopia, ellei unionin omia varoja koskevassa kysymyksessä edistytä vastaavasti;

12.  tähdentää, että monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevan lainsäädäntöpaketin kaikista osatekijöistä ja erityisesti monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä määristä olisi käytävä neuvotteluja, kunnes päästään lopulliseen sopimukseen; palauttaa tässä yhteydessä mieliin parlamentin kriittisen kannan menettelyyn, jolla nykyinen rahoituskehysasetus hyväksyttiin, sekä Eurooppa-neuvoston tässä prosessissa ottamaan dominoivan aseman, kun se päätti lopullisesti eräistä seikoista, kuten monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä ja useisiin alakohtaisiin politiikkoihin liittyvistä säännöksistä, jotka ovat ristiriidassa perussopimusten hengen ja kirjaimen kanssa; on erityisen huolissaan siitä, että neuvoston puheenjohtajavaltion valmisteleman, monivuotista rahoituskehystä koskevan ”neuvottelupaketin” ensimmäiset osat noudattavat samaa logiikkaa ja sisältävät asioita, joista neuvosto ja parlamentti päättävät yhdessä uusien unionin ohjelmien perustamista koskevan lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä; aikoo siksi mukauttaa omaa strategiaansa vastaavasti;

13.  katsoo, että rahoituskehysasetuksen hyväksymistä ja tarkistamista koskeva yksimielisyysvaatimus on prosessissa todellinen este; kehottaa tässä yhteydessä Eurooppa-neuvostoa soveltamaan SEUT-sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan siirtymälauseketta, jotta neuvosto voi hyväksyä rahoituskehysasetuksen määräenemmistöllä;

14.  hyväksyy tämän päätöslauselman voidakseen ilmaista neuvotteluvaltuutuksensa komission ehdotusten kaikkiin osatekijöihin, mukaan lukien konkreettiset muutokset sekä ehdotettua monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen että toimielinten väliseen sopimukseen; esittää lisäksi taulukon, joka sisältää kutakin unionin politiikkaa ja ohjelmaa koskevat numerotiedot, jotka perustuvat monivuotista rahoituskehystä koskevissa aiemmissa päätöslauselmissa jo hyväksyttyihin parlamentin kantoihin; korostaa, että nämä luvut ovat myös osa parlamentin valtuutusta tulevissa lainsäädäntöneuvotteluissa, joiden perusteella hyväksytään vuosia 2021–2017 koskevat unionin ohjelmat;

A. MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN LIITTYVÄT PYYNNÖT

15.  pyytää siksi, että neuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon seuraavat parlamentin kannat, jotta vuosien 2021–2017 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa päästään myönteiseen lopputulokseen ja se saa parlamentin hyväksynnän SEUT-sopimuksen 312 artiklan mukaisesti;

Numerotiedot

16.  vahvistaa virallisen kantansa, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen taso olisi asetettava 1 324,1 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina, mikä vastaa 1,3:a prosenttia 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta, jotta unionin keskeisille politiikoille voidaan varmistaa tarvittava rahoitus niihin liittyvien tehtävien täyttämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen;

17.  kehottaa tässä yhteydessä turvaamaan unionin ohjelmille ja politiikoille seuraavan rahoituksen, joka perustuu komission ehdottamaan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteeseen ja joka esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä olevassa taulukossa (tämän päätöslauselman liitteet III ja IV); kehottaa mukauttamaan asiaankuuluvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriä vastaavasti tämän päätöslauselman liitteissä I ja II esitetyllä tavalla:

i.  korotetaan Euroopan horisontti -ohjelman määrärahoja 120 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina;

ii.  korotetaan InvestEU-rahaston rahoituksen tasoa, jotta se ilmentää paremmin uuteen ohjelmaan sisällytettyjen rahoitusvälineiden tasoa vuosina 2014–2020;

iii.  korotetaan liikenneinfrastruktuurin rahoituksen tasoa Verkkojen Eurooppa -välineen (liikenneosion) kautta;

iv.  kaksinkertaistetaan pk-yritysten erityisrahoitus (COSME-ohjelmaan verrattuna) sisämarkkinaohjelmassa, jotta yritysten olisi helpompi päästä markkinoille ja jotta kohennettaisiin yritysten toimintapuitteita ja kilpailukykyä ja edistettäisiin yrittäjyyttä;

v.  lisätään entisestään sisämarkkinaohjelman rahoitusta markkinavalvontaan liittyvän uuden tavoitteen rahoittamiseksi;

vi.  kaksinkertaistetaan unionin petostentorjuntaohjelmaan ehdotettu rahoitus ja lisätään Fiscalis-ohjelman rahoitusta;

vii.  otetaan käyttöön erityismääräraha kestävää matkailua varten;

viii.  vahvistetaan edelleen eurooppalaista avaruusohjelmaa, etenkin SSA- ja GOVSATCOM-järjestelmiä sekä Copernicusta;

ix.  säilytetään koheesiopolitiikan rahoitus 27 jäsenvaltion unionille reaalisesti vuosien 2014–2020 talousarvion tasolla;

x.  kaksinkertaistetaan ESR+:aan sisältyvät nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat määrärahat (nykyisen nuorisotyöllisyysaloitteen määriin verrattuna) ja varmistetaan samalla järjestelmän vaikuttavuus ja lisäarvo;

xi.  otetaan käyttöön erityismääräraha (5,9 miljardia euroa) lapsitakuuta varten, jotta torjuttaisiin lasten köyhyyttä unionissa ja sen ulkoisissa toimissa;

xii.  kolminkertaistetaan Erasmus+ -ohjelman nykyiset määrärahat;

xiii.   turvataan riittävä rahoitus DiscoverEU-ohjelmalle (Interrail);

xiv.  lisätään Luova Eurooppa -ohjelman nykyistä rahoitusta;

xv.  lisätään perusoikeuksien ja arvojen ohjelman nykyistä rahoitusta ja otetaan käyttöön erityismääräraha (vähintään 500 miljoonaa euroa) uudelle unionin arvoja koskevalle lohkolle, jotta tuettaisiin kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät perusarvoja ja demokratiaa unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla;

xvi.  säilytetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus 27 jäsenvaltion unionissa reaalisesti vuosien 2014–2020 määrärahojen tasolla ja otetaan talousarvioon maatalousalan varauksen alkuperäinen määrä;

xvii.  korotetaan kymmenellä prosentilla Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määrärahoja, jotta se voisi hoitaa siniseen talouteen liittyvän uuden tehtävänsä;

xviii.  kaksinkertaistetaan Life+ -ohjelman nykyinen rahoitus osoittamalla muun muassa erityisiä määrärahoja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja Natura 2000 -verkoston hallinnointia varten;

xix.  otetaan käyttöön erityismääräraha (4,8 miljardia euroa) uutta oikeudenmukaista energiasiirtymärahastoa varten, jotta vastattaisiin työntekijöihin ja yhteisöihin kohdistuviin yhteiskunnallisiin, sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä aloilla, joihin siirtymä vaikuttaa haitallisesti;

xx.  korotetaan naapuruus- ja kehityspolitiikkaa tukevan välineen (tukevien välineiden) määrärahoja (3,5 miljardia euroa), jotta voidaan lisätä Afrikkaa koskevan investointiohjelman rahoitusta;

xxi.  palautetaan kaikkien virastojen rahoitus vähintään vuoden 2020 tasolle ja puolustetaan komission ehdottamia korotuksia, myös niiden virastojen määrärahoihin, joille on annettu uusia toimivaltuuksia ja vastuita, ja kehottaa noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa maksuperusteisen rahoituksen suhteen;

xxii.  säilytetään vuosien 2014–2020 rahoitustaso useissa unionin ohjelmissa (esimerkiksi ydinvoimalaitosten käytöstä poistaminen ja yhteistyö merentakaisten maiden ja alueiden kanssa), myös ohjelmissa, joiden kohdalla on esitetty sulauttamista laajempiin ohjelmiin (esimerkiksi vähävaraisimmille tarjottu tuki, terveysasiat ja kuluttajien oikeudet) ja joille komission ehdotus merkitsee näin reaalimääräistä vähennystä;

xxiii.  jollei edellä mainituista muutoksista muuta johdu, asetetaan kaikkien muiden ohjelmien määrärahat komission ehdottamalle tasolle, mukaan lukien Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosio ja digitaalinen osio, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma, Euroopan puolustusrahasto ja humanitaarinen apu;

18.  aikoo varmistaa komission ehdotuksen perusteella riittävän rahoitustason seuraaville aloille: ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” (otsake 4) ja ”Turvallisuus ja puolustus”, mukaan lukien kriisitoiminta (otsake 5); vahvistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uusiin poliittisiin painopisteisiin olisi liitettävä uusia rahoitusvaroja, ettei uudessa rahoituskehyksessä heikennetä olemassa olevia politiikkoja ja ohjelmia ja niiden rahoitusta;

19.  aikoo puolustaa komission ehdotusta turvata riittävä rahoitus vahvalle, tehokkaalle ja korkealuokkaiselle eurooppalaiselle julkishallinnolle, joka palvelee kaikkia eurooppalaisia; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana unionin toimielimet, elimet ja erillisvirastot ovat toteuttaneet viiden prosentin henkilöstövähennyksen, ja katsoo, ettei niiltä saisi vaatia enää lisävähennyksiä, jotka vaarantaisivat suoraan unionin politiikkojen toteuttamisen; toistaa jälleen vastustavansa voimakkaasti niin kutsutun kohdennettavien virkojen varannon uudelleen perustamista;

20.  aikoo päättäväisesti estää uuden maksukriisin puhkeamisen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana, kuten nykyisellä kaudella kävi; katsoo, että maksumäärärahojen yleisessä enimmäismäärässä on otettava huomioon vuoden 2020 loppuun kasautuva ennennäkemättömän suuri maksattamatta olevien sitoumusten määrä, jota koskevat arviot kasvavat jatkuvasti merkittävien täytäntöönpanoviivästysten vuoksi ja joka on suoritettava seuraavan rahoituskehyksen aikana; kehottaa siksi asettamaan maksumäärärahojen kokonaismäärän samoin kuin maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät erityisesti kauden alussa asianmukaiselle tasolle, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon myös tämä tilanne; aikoo hyväksyä ainoastaan rajoitetut ja asianmukaisesti perustellut erot sitoumusten ja maksujen välillä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

21.  esittää näin ollen tämän päätöslauselman liitteissä III ja IV taulukon, joka sisältää ehdotetut tarkat numerotiedot kullekin unionin politiikalle ja ohjelmalle; toteaa aikovansa vertailun vuoksi säilyttää yksittäisten unionin ohjelmien rakenteen komission ehdotuksen mukaisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana;

Välitarkistus

22.  korostaa tarvetta säilyttää monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus nykyisen rahoituskehyksen yhteydessä saadun myönteisen kokemuksen perusteella ja kehottaa

i.  toteuttamaan pakollisen ja oikeudellisesti sitovan välitarkistuksen monivuotisen rahoituskehyksen toimivuudesta annetun arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon arvion edistymisestä ilmastotavoitteen saavuttamisessa ja kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa sekä yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutuksesta edunsaajiin;

ii.  esittämään asiaa koskevan komission ehdotuksen hyvissä ajoin, jotta seuraava parlamentti ja komissio ehtivät tehdä tarkoituksenmukaisia mukautuksia vuosia 2021–2027 koskevaan kehykseen, kuitenkin viimeistään 1. heinäkuuta 2023;

iii.  pidättäytymään ennalta jaettujen jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen vähentämisestä tämän tarkistuksen yhteydessä;

Joustavuus

23.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin joustavuudesta ja pitää niitä hyvänä lähtökohtana neuvotteluille; on samaa mieltä joustomekanismien yleisestä rakenteesta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa, että erityisrahoitusvälineillä hoidetaan erilaisia tehtäviä ja vastataan erilaisiin tarpeisiin, ja vastustaa niiden sulauttamispyrkimyksiä; kannattaa voimakkaasti selkeää säännöstä siitä, että erityisrahoitusvälineiden käyttöön liittyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat olisi otettava talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten enimmäismäärien ohitse, sekä maksumäärärahojen kokonaisliikkumavarasta johtuvien mukautusten ylärajojen poistamista; kehottaa ottamaan käyttöön joitakin lisäparannuksia, muun muassa seuraavat:

i.  unionin varausta kartutetaan määrällä, joka vastaa sakoista ja seuraamuksista saatavia tuloja;

ii.  vuoden n – 2 aikana vapautetut sitoumukset, myös nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä tehdyt sitoumukset, käytetään välittömästi uudelleen;

iii.  erityisrahoitusvälineiden peruuntuneet määrät annetaan kaikkien erityisrahoitusvälineiden, ei pelkästään joustovälineen, käyttöön;

iv.  lisätään joustovälineen, hätäapuvarauksen, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran määrärahoja siten, että viimeksi mainittuun ei sovelleta pakollista kompensointia;

Kesto

24.  korostaa tarvetta muuttaa monivuotisen rahoituskehyksen kesto vaiheittain 5+5 vuoden pituiseksi kaudeksi, johon sisältyy pakollinen välitarkistus; hyväksyy, että seuraava monivuotinen rahoituskehys olisi vahvistettava seitsemäksi vuodeksi ja että tämä olisi viimeistä kertaa käytettävä siirtymäjärjestely; odottaa, että 5 + 5 vuoden kehyksen täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset järjestelyt hyväksytään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä;

Rakenne

25.  hyväksyy komission ehdottaman monivuotisen rahoituskehyksen seitsemän otsakkeen kokonaisrakenteen, joka vastaa pääosin parlamentin omaa ehdotusta; katsoo, että tämä rakenne auttaa lisäämään avoimuutta, parantaa unionin menojen näkyvyyttä ja ylläpitää samalla tarvittavaa joustavuutta; hyväksyy lisäksi ”ohjelmaklustereiden” luomisen, sillä niiden odotetaan johtavan unionin talousarvion rakenteen merkittävään yksinkertaistamiseen ja järkeistämiseen sekä selkeään yhdenmukaistamiseen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

26.  panee merkille, että komissio ehdottaa unionin ohjelmien määrän supistamista yli kolmanneksella; korostaa, että parlamentin kanta 37 uuden ohjelman rakenteeseen ja kokoonpanoon määritellään hyväksyttäessä asiaankuuluvia alakohtaisia säädöksiä; odottaa joka tapauksessa, että ehdotetussa budjettinimikkeistössä otetaan huomioon kunkin ohjelman kaikki eri osatekijät siten, että taataan avoimuus ja budjettivallan käyttäjälle tarjotaan vuotuisen talousarvion vahvistamiseen ja sen toteutuksen valvontaan vaadittavat tiedot;

Talousarvion yhtenäisyys

27.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon, jota parlamentti on jo pitkään pyytänyt kaikkien talousarvion ulkopuolisten välineiden osalta; palauttaa mieliin, että yhtenäisyyden periaate, jonka mukaan kaikki unionin tulo- ja menoerät esitetään talousarviossa, on sekä perussopimuksen vaatimus että demokratian perusedellytys;

28.  kyseenalaistaa siksi talousarvion ulkopuolisten välineiden perustamista koskevan logiikan ja siihen liittyvät perustelut, koska tämä estää julkisen talouden parlamentaarisen valvonnan ja horjuttaa päätöksenteon avoimuutta; katsoo, että tällaisten välineiden perustamista koskevissa päätöksissä ohitetaan parlamentin vastuu lainsäädäntö-, budjetti- ja valvontavallan käyttäjänä; katsoo, että jos poikkeukset katsotaan välttämättömiksi erityistavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi rahoitusvälineiden tai erityisrahastojen käytön avulla, näiden olisi oltava täysin avoimia, asianmukaisesti perusteltuja, todistetusti täydentäviä ja lisäarvoa tuovia ja niiden olisi perustuttava vankkoihin päätöksentekomenettelyihin ja vastuuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin;

29.  painottaa kuitenkin, että näiden välineiden sisällyttäminen unionin talousarvioon ei saisi johtaa unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien rahoituksen vähentämiseen; korostaa siksi tarvetta päättää seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta ottamatta laskelmissa huomioon Euroopan kehitysrahaston määrärahoja vastaavaa 0,03 prosentin osuutta unionin BKTL:stä, jonka olisi oltava lisäys sovittuihin enimmäismääriin;

30.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saisi estää unionin politiikkatavoitteiden rahoitusta unionin talousarviosta; odottaa näin ollen, että tarpeen vaatiessa varmistetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistaminen ylöspäin, jotta voidaan rahoittaa uusia politiikkatavoitteita tarvitsematta turvautua hallitusten välisiin rahoitusmenetelmiin;

B. LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Oikeusvaltioperiaate

31.  pitää erittäin tärkeänä uutta mekanismia, jolla varmistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kunnioittaminen ja määrätään taloudellisista seurauksista jäsenvaltioille, jotka eivät kunnioita näitä arvoja; varoittaa kuitenkin, että unionin talousarvion lopullisille edunsaajille ei saisi koitua mitään haittaa sen vuoksi, että kyseiset valtiot eivät noudata perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; korostaa näin ollen, että tällaiset toimenpiteet eivät saa vaikuttaa valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen suorittaa maksuja lopullisille edunsaajille tai varojen saajille;

Tavallinen lainsäätämisjärjestys ja delegoidut säädökset

32.  korostaa, että ohjelman tavoitteet ja menojen painopisteet, määrärahat, tukikelpoisuus, valinta- ja myöntämisperusteet, edellytykset, määritelmät ja laskumenetelmät olisi määriteltävä asiaa koskevassa lainsäädännössä ottaen täysin huomioon parlamentin valtaoikeudet lainsäädäntövallan käyttäjänä; tähdentää, että kun tällaiset toimenpiteet, joihin saattaa liittyä tärkeitä poliittisia valintoja, eivät sisälly perussäädökseen, ne olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä; katsoo tässä yhteydessä, että monivuotiset ja/tai vuotuiset työohjelmat olisi yleensä hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä;

33.  toteaa aikovansa tarvittaessa tehostaa määräyksiä, jotka koskevat hallintoa, vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja parlamentaarista valvontaa, paikallis- ja alueviranomaisten ja niiden kumppanien vaikutusvallan lisäämistä ja kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista seuraavan sukupolven ohjelmiin; aikoo lisäksi parantaa ja selventää tarvittaessa eri rahastojen ja politiikkojen välistä johdonmukaisuutta ja synergiaa; tunnustaa tarpeen lisätä joustavuutta resurssien jakamisessa tiettyjen ohjelmien kesken mutta korostaa, että tämä ei saisi tapahtua niiden alkuperäisten ja pitkäaikaisten poliittisten tavoitteiden, ennustettavuuden ja parlamentin oikeuksien kustannuksella;

Uudelleentarkastelulausekkeet

34.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskeskuksen yksittäisiin ohjelmiin ja välineisiin olisi sisällytettävä yksityiskohtaiset ja vaikuttavat uudelleentarkastelulausekkeet, jotta voidaan varmistaa, että niistä tehdään tarkoituksenmukaiset arvioinnit ja parlamentti osallistuu näin ollen täysipainoisesti tarvittavia mukautuksia koskevaan päätöksentekoon;

Lainsäädäntöehdotukset

35.  kehottaa komissiota esittämään jo aiemmin esittämiensä ehdotusten lisäksi asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset ja etenkin ehdotuksen asetukseksi oikeudenmukaisen energiasiirtymärahaston perustamisesta sekä kestävää matkailua koskevan erityisohjelman perustamisesta; tukee lisäksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa ESR+:ssa, erityisen unionin arvoja koskevan lohkon sisällyttämistä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamista koskevan asetuksen tarkistamista; pitää valitettavana, että komission asiaa koskevat ehdotukset eivät sisällä SEUT‑sopimuksen 174 artiklan vaatimusten mukaisia toimenpiteitä pohjoisimmilla alueilla, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueilla; katsoo, että olisi ehdotettava myös varainhoitoasetuksen tarkistusta aina kun se osoittautuu tarpeelliseksi monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen seurauksena;

C. OMAT VARAT

36.  tähdentää, että nykyinen omien varojen järjestelmä on erittäin monimutkainen, epäoikeudenmukainen, läpinäkymätön ja täysin käsittämätön unionin kansalaisille; kehottaa jälleen laatimaan yksinkertaistetun järjestelmän, joka on unionin kansalaisten kannalta ymmärrettävämpi;

37.  panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 2. toukokuuta 2018 hyväksytyt komission ehdotukset uudesta omien varojen järjestelmästä, jotka ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisempaa uudistusta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan tillintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 5/2018, jossa tarkastellaan Euroopan unionin uutta omien varojen järjestelmää koskevaa komission ehdotusta ja korostetaan, että tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja että järjestelmää on yksinkertaistettava;

38.  muistuttaa, että uusien omien varojen käyttöönotolla olisi oltava kaksi tarkoitusta: yhtäältä vähentää huomattavasti BKTL-perusteisten maksuosuuksien osuutta ja toisaalta varmistaa asianmukainen unionin rahoitus vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä;

39.  kannattaa ehdotettua nykyisten omien varojen uudistamista, jonka mukaan

–  tullimaksut säilytetään unionin perinteisinä omina varoina ja samalla supistetaan jäsenvaltioiden ”kantokulujen” osuutta ja palataan alkuperäiseen 10 prosentin kantaan;

–  arvonlisäveroon perustuvia omia varoja yksinkertaistetaan ottamalla käyttöön yhdenmukainen verokanta ilman poikkeuksia;

–  säilytetään bruttokansantuloon perustuvat omat varat ja pidetään niissä vaiheittain saavutettavana tavoitteena 40 prosentin osuutta unionin talousarvion rahoituksesta säilyttäen kuitenkin niiden tasapainottavan tehtävän;

40.  pyytää ottamaan komission ehdotuksen mukaisesti suunnitellusti käyttöön uusien omien varojen korin, joka ei lisäisi kansalaisten verotaakkaa mutta vastaisi unionin olennaisiin strategisiin tavoitteisiin, joiden eurooppalainen lisäarvo on ilmeinen ja korvaamaton:

–  sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, niiden vahvistaminen ja lujittaminen erityisesti panemalla täytäntöön uutena omien varojen lähteenä yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, jonka mukaan kerätyille tuloille asetetaan yhdenmukainen verokanta ja veroa kannetaan sisämarkkinoista hyötyviltä suurilta digitaalialan yrityksiltä;

–  ilmastonmuutoksen torjunta ja energiakäänteen vauhdittaminen muun muassa päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja koskevan osuuden kaltaisilla toimenpiteillä;

–  ympäristönsuojelu kierrättämättömien muovipakkausten määrään perustuvilla maksuilla;

41.  pyytää laajentamaan mahdollisten uusien omien varojen luetteloa sisällyttämällä siihen esimerkiksi

–  finanssitransaktioveroon perustuvat omat varat kehottaen kaikkia jäsenvaltioita sopimaan tehokkaasta järjestelmästä

–  hiilipäästöjen rajaveromekanismin käyttöönotto unionin talousarvion uutena omien varojen lähteenä, millä olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä kaupassa ja vähennettävä tuotannon siirtämistä muualle sekä sisällytettävä ilmastonmuutoksen kustannukset tuontitavaroiden hintoihin;

42.  kannattaa vahvasti kaikkien hyvitysten ja muiden korjausmekanismien poistamista tarpeen vaatiessa lyhyen siirtymäajan kuluessa;

43.  vaatii ottamaan käyttöön muita tuloja, joiden olisi oltava ylimääräisiä tuloja unionin talousarvioon ilman, että BKTL-maksuosuuksia vähennetään vastaavasti:

–  yrityksille unionin sääntöjen rikkomisesta määrätyt sakot tai rahoitusosuusmaksujen myöhästymisestä määrätyt sakot;

–  Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiin perustuvat sakkotulot, mukaan lukien jäsenvaltioille rikkomiskanteen johdosta määrätyt kiinteämääräiset hyvitykset tai uhkasakot;

44.  korostaa lisäksi komission käyttöönotettavaksi ehdottamia muita tulomuotoja, joita ovat

–  maksut unioniin suoraan liittyvien mekanismien, kuten EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS), täytäntöönpanosta;

–  rahavero käyttötarkoitukseensa sidotun tulon muodossa uuden investointien vakautusjärjestelyn rahoittamiseksi;

45.  korostaa, että on tarpeen säilyttää unionin talousarvion uskottavuus rahoitusmarkkinoilla ja että tämä edellyttää omien varojen enimmäismäärien korottamista;

46.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen puuttuakseen ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet vuotta 2021 edeltävistä maksattamatta olevista sitoumuksista sisällytetään talousarvioon yleisinä tuloina, jolloin ne luetaan omien varojen enimmäismääriin, jotka puolestaan lasketaan 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantuloon perustuen eli ilman unionista eroavaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa; katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet olisi päinvastoin lisättävä omien varojen enimmäismääriin;

47.  huomauttaa, että tulliunioni on yksi tärkeimmistä unionin rahoituskapasiteetin lähteistä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta yhdenmukaistaa tullivalvontaa ja -hallintoa unionissa, jotta voidaan ehkäistä ja torjua unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja väärinkäytöksiä;

48.  kannattaa voimakkaasti komission ehdotusta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä; muistuttaa, että parlamentin on annettava suostumuksensa tälle asetukselle; muistuttaa, että asetus on olennainen osa komission esittämää omien varojen pakettia, ja odottaa, että neuvosto tarkastelee omia varoja koskevaa neljää tekstiä yhtenä pakettina monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

D. MUUTOKSET EHDOTUKSEEN ASETUKSEKSI VUOSIA 2021–2027 KOSKEVAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN VAHVISTAMISESTA

49.  katsoo, että ehdotusta neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta olisi muutettava seuraavasti:

Muutos    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Muutos

(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.

(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta ja koska tarvitaan demokraattista legitiimiyttä ja vastuuvelvollisuutta, tämän monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021 ja tavoitteeksi olisi otettava se, että myöhemmin siirrytään viiden plus viiden vuoden kauteen, joka sovitettaisiin Euroopan parlamentin ja komission poliittiseen sykliin.

Muutos    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Muutos

(2)  Rahoituskehyksessä vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti.

(2)  Rahoituskehyksessä olisi vahvistettava menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät, jotta taataan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa ja että unioni voi huolehtia siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ja että se voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti.

Muutos    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

(2 a)  Enimmäismäärien taso olisi vahvistettava unionin ohjelmien ja politiikkojen rahoitukseen ja toimintaan tarvittavien määrien sekä tuleviin tarpeisiin mukautumista varten käyttöön jätettävien liikkumavarojen perusteella. Lisäksi maksumäärärahojen enimmäismäärien olisi katettava vuoden 2020 lopussa odotettavissa olevien maksattamattomien sitoumusten suuri määrä. Tässä asetuksessa ja vuosien 2021–2027 ohjelmia koskevissa perussäädöksissä vahvistetut määrät olisi hyväksyttävä vuoden 2018 hintoina ja yksinkertaisuuden ja ennustettavuuden vuoksi ne olisi mukautettava vuotuisen 2 prosentin kiinteän deflaattorin perusteella.

Muutos    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Muutos

(3)  Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.

(3)  Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät, ja se olisi siksi otettava huomioon vahvistettaessa omien varojen enimmäismäärää.

Muutos    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Muutos

(4)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(4)  Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joilla rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja budjettikohtia, ei olisi laskettava mukaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin, mutta kaikki saatavilla olevat tiedot olisi esitettävä täysin avoimesti vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyn ja sen täytäntöönpanon aikana.

Muutos    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Muutos

(6)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava kohdennettua ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa.

(6)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varmistettava mahdollisimman suuri joustavuus erityisesti sen takaamiseksi, että unioni voi täyttää SEUT-sopimuksen 311 ja 323 artiklan mukaiset velvoitteensa.

Muutos    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Muutos

(7)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, ja jotta talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

(7)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, jolloin vuotuinen talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

Muutos    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

(7 a)  Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät sitoumukset pannaan tehokkaasti täytäntöön alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti, ja erityisesti olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahoja, joita ei ole käytetty tai jotka on vapautettu maksusitoumusmäärärahoja koskevan unionin varauksen kautta, edellyttäen että kyseessä ei ole edunsaajien keino kiertää sitoumusten vapauttamista koskevia sääntöjä.

Muutos    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Muutos

(9)  Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai asianomaisten perussäädösten mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita.

(9)  Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai talousarviositoumusten keskeyttämiseen asianomaisten perussäädösten mukaisesti.

Muutos    10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Muutos

(10)  Monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta on tarpeen tehdä väliarviointi sen soveltamiskauden puolivälissä. Tämän arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon kaikissa tämän asetuksen mahdollisissa tarkistuksissa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana.

(10)  Uusien toimintapolitiikkojen ja painopisteiden huomioon ottamiseksi monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava kauden puolivälissä monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta ja täytäntöönpanosta tehtävän väliarvioinnin perusteella. Väliarvioinnin olisi sisällettävä myös kertomus, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten.

Muutos    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

(10 a)  Jotta voidaan noudattaa unionin sitoumusta toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, myös sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan tavoitteen, täytäntöönpanossa, monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi valmisteltava ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa kaikkien vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden osalta saavutettu edistys, jota mitataan komission laatimien tulosindikaattorien perusteella, sekä edistyminen sukupuolten valtavirtaistamisessa kaikessa unionin toiminnassa. Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi myös valmisteltava ottaen huomioon edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä ilmastoon liittyvä vuotuinen 30 prosentin menotavoite, jota mitataan tarkistettujen tulosindikaattorien perusteella, joissa erotetaan toisistaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Tarkistuksessa olisi myös arvioitava kansallisia ja paikallisia sidosryhmiä kuullen, onko toteutetuilla yksinkertaistamistoimenpiteillä todella kyetty vähentämään byrokratiaa edunsaajien kannalta ohjelmien täytäntöönpanossa.

Muutos    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

(12 a)  Kaikki perussopimuksiin perustuvien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon varatut unionin tason menot ovat SEUT-sopimuksen 310 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin menoja, ja ne olisi siksi otettava unionin talousarvioon SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrättyä talousarviomenettelyä noudattaen, jolloin varmistetaan, että noudatetaan perusperiaatteita, joita ovat kansalaisten demokraattinen edustus päätöksenteossa, julkisten varojen parlamentaarinen valvonta ja päätöksenteon avoimuus. Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saa estää unionin toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamista unionin talousarviosta. Siksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ylöspäin aina kun tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi turvautumatta hallitusten välisiin tai niihin rinnastettaviin rahoitusmenetelmiin.

Muutos    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Muutos

(13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.

(13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. Unionin yleisessä talousarviossa on huolehdittava näiden unionin kannalta strategisesti tärkeiden laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta, mutta on tarpeen vahvistaa talousarviosta näille hankkeille myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että mahdolliset kustannusten ylitykset eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.

Muutos    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Muutos

(14)  On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä.

(14)  On tarpeen vahvistaa avoimuutta ja toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt, joissa otetaan huomioon perussopimuksissa vahvistettu toimielinten budjettivalta, jotta varmistetaan, että talousarviota koskevat päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia, kuten SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa edellytetään, ja varmistetaan talousarviomenettelyn moitteeton toteutus SEUT-sopimuksen 312 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

Muutos    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Muutos

(15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,

(15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025. Näin vastanimetyllä komissiolla on tarpeeksi aikaa valmistella ehdotuksia ja vuoden 2024 vaalien perusteella valittu Euroopan parlamentti voi vahvistaa oman kantansa vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen. Näin toimielimet voisivat myös hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,

Muutos    16

Ehdotus asetukseksi

1 luku – 3 artikla – otsikko

Komission teksti

Muutos

Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

Suhde omiin varoihin

Muutos    17

Ehdotus asetukseksi

1 luku – 3 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Muutos

4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun voimassa olevan neuvoston päätöksen, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää unionin omien varojen rajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin velvollisuutta huolehtia SEUT-sopimuksen 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat, ja toimielinten velvollisuutta huolehtia SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan.

Muutos    18

Ehdotus asetukseksi

1 luku – 3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Muutos

5.  Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

Poistetaan.

Muutos    19

Ehdotus asetukseksi

2 luku – 5 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Muutos

4.  Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä oikaisuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6, 7 ja 8 artiklan soveltamista.

Poistetaan.

Muutos    20

Ehdotus asetukseksi

2 luku – 7 artikla – otsikko

Komission teksti

Muutos

Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita

Talousarviositoumusten keskeyttämiseen liittyvät mukautukset

Muutos    21

Ehdotus asetukseksi

2 luku – 7 artikla

Komission teksti

Muutos

Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita, keskeytettyihin sitoumuksiin liittyvät määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin.

Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan talousarviositoumusten keskeyttäminen, vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin. Vuodesta n + 3 alkaen peruuntuneita sitoumuksia vastaava määrä otetaan 12 artiklassa säädettyyn maksusitoumusmäärärahoja koskevaan unionin varaukseen.

Muutos    22

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 10 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Muutos

1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, ei saa ylittää 600 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.

1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella, eikä se saa ylittää 1 000 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.

Muutos    23

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 10 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

1 a.  Määrärahat Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

Muutos    24

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 11 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Muutos

2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti.

2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään 150 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti.

Muutos    25

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 12 artikla – otsikko

Komission teksti

Muutos

Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus)

Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus)

Muutos    26

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Muutos

1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä:

a) monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat;

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen liikkumavarojen lisäksi vuodesta 2023 lähtien määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista.

1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä:

a) monivuotisessa rahoituskehyksessä aiempien vuosien maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat;

a a) käyttämättä jääneet vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahat;

b) määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista;

b a) määrä, joka vastaa keskeytettyjä, vuonna n – 3 tehtyjä sitoumuksia, joita ei 7 artiklan mukaisesti saa enää ottaa talousarvioon;

b aa) määrä, joka vastaa sakoista ja seuraamuksista saatavia tuloja.

Muutos    27

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Muutos

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Vuoden n liikkumavarat voidaan ottaa käyttöön vuonna n + 1 maksusitoumusmäärärahoja koskevasta unionin varauksesta, mikäli tämä ei ole ristiriidassa käsiteltävänä tai suunnitteilla olevien lisätalousarvioiden kanssa.

Muutos    28

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 12 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

3.  Vuoden 2027 lopussa maksusitoumusmäärärahoja koskevassa unionin varauksessa edelleen käytettävissä olevat määrät siirretään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuoteen 2030 asti.

Muutos    29

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 13 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Muutos

Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä tai Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta ja hätäapuvarauksesta. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

Muutos    30

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Muutos

1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä.

1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,05 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. Se voidaan ottaa käyttöön sekä maksusitoumus- että maksumäärärahojen osalta tai ainoastaan maksumäärärahojen osalta.

Muutos    31

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 14 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Muutos

2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää.

2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää.

Muutos    32

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 14 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Muutos

3.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton seurauksena saadut määrät on kokonaisuudessaan kompensoitava yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen liikkumavaroista kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina.

Poistetaan.

Muutos    33

Ehdotus asetukseksi

3 luku – 14 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Muutos

4.  Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti kompensoituja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät.

Poistetaan.

Muutos    34

Ehdotus asetukseksi

4 luku – otsikko

Komission teksti

Muutos

Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen

Tarkistaminen

Muutos    35

Ehdotus asetukseksi

4 luku – 15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Muutos

1.  Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa voimassa olevan omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista.

 

1.  Monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia enimmäismääriä on tarkistettava ylöspäin, mikäli tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi tilanteissa, joissa muuten olisi tarpeen ottaa käyttöön muita hallitusten välisiä tai niihin rinnastettavia rahoitusmenetelmiä, joilla kierrettäisiin SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätty talousarviomenettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista.

Muutos    36

Ehdotus asetukseksi

4 luku – 15 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Muutos

3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.

Poistetaan.

Muutos    37

Ehdotus asetukseksi

4 luku – 16 artikla – otsikko

Komission teksti

Muutos

Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi

Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus

Muutos    38

Ehdotus asetukseksi

4 luku – 16 artikla

Komission teksti

Muutos

Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset.

Komissio esittää ennen 1 päivää heninäkuuta 2023 lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen tarkistamiseksi SEUT-sopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta tehdyn arvioinnin pohjalta. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 6 artiklan soveltamista.

 

Ehdotus laaditaan ottaen huomioon arvio seuraavista:

–  edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian vuotuinen 30 prosentin menotavoite;

–  YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistaminen;

–  sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen unionin talousarviossa (sukupuolitietoinen budjetointi);

  yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettavien yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutus byrokratian vähentämiseen edunsaajien kannalta rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa.

Muutos    39

Ehdotus asetukseksi

4 luku – 17 artikla

Komission teksti

Muutos

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio esittää samalla mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai siinä tapauksessa, että maksujen enimmäismäärät saattavat estää unionia noudattamasta oikeudellisia sitoumuksiaan, komissio esittää mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

Muutos    40

Ehdotus asetukseksi

5 luku – 21 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Muutos

1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin vuosiksi 2021–2027 enintään 14 196 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan enimmäismäärä yhteisesti Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) sekä Copernicukseen (Euroopan maanseurantaohjelma) vuosina 2021–2027. Enimmäismäärä on 15 prosenttia suurempi kuin kummankin[Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisen laajamittaisen hankkeen ohjeelliset määrät. Enimmäismäärän puitteissa tehtävät lisäykset rahoitetaan liikkumavaroista tai erityisvälineistä, eikä muiden ohjelmien ja hankkeiden määrärahoja vähennetä niiden vuoksi.

Muutos    41

Ehdotus asetukseksi

5 luku – 21 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

2 a.  Jos edellä mainituista laajamittaisista hankkeista aiheutuu unionin talousarvioon uusia rahoitustarpeita, komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistamista vastaavasti.

Muutos    42

Ehdotus asetukseksi

6 luku – otsikko

Komission teksti

Muutos

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

Muutos    43

Ehdotus asetukseksi

6 luku – 22 artikla

Komission teksti

Muutos

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

Muutos    44

Ehdotus asetukseksi

6 luku – 22 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

Poliittisella tasolla pidettävissä kokouksissa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edustavat kummankin toimielimen jäsenet.

Muutos    45

Ehdotus asetukseksi

6 luku – 22 artikla – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti

Muutos

 

6 a.  Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia.

Muutos    46

Ehdotus asetukseksi

6 luku – 23 artikla

Komission teksti

Muutos

Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen [7] artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.

Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon SEUT-sopimuksen 310 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.

 

Muutos    47

Ehdotus asetukseksi

7 luku – 24 artikla

Komission teksti

Muutos

Komissio esittää ennen vuoden 2025 heinäkuun 1 päivää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

Komissio esittää ennen vuoden 2023 heinäkuun 1 päivää yhdessä välitarkistusta koskevien ehdotustensa kanssa kertomuksen, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten.

 

Komissio esittää ennen vuoden 2025 heinäkuun 1 päivää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

 

Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen vuoden 2027 joulukuun 31 päivää, monivuotisen rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti, että asetus uuden rahoituskehyksen vahvistamisesta on hyväksytty. Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa tarkistettava liittymisen ottamiseksi huomioon.

E. MUUTOKSET EHDOTUKSEEN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEKSI

50.  painottaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevasta uudesta asetuksesta käytävien neuvottelujen ja sen hyväksymisen tuloksena ehdotusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta olisi muutettava seuraavasti:

Muutos    48

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

A jakso – 6 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

 

6 a.  Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle.

Muutos    49

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

A jakso – 7 kohta

 

Komission teksti

Muutos

7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa.

7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismäärien liikkumavaroihin tai käytettävissä oleviin erityisrahoitusvälineisiin sisältyy riittävästi määrärahoja.

Muutos    50

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

A jakso – 8 kohta

 

Komission teksti

Muutos

Vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

8.  Komissio saattaa vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2024.

Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.

Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

8.  Komissio saattaa maksumäärärahoja koskevat vuoteen 2027 asti ulottuvat ja sen jälkeiset ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain.

Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.

Muutos    51

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 9 kohta

 

Komission teksti

Muutos

9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta.

Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa.

Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Muutos    52

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 10 kohta

 

Komission teksti

Muutos

10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee varainhoitoasetuksen mukaisesti asianomaista budjettivälinettä koskevan ehdotuksen.

10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta.

Samaan aikaan kun komissio esittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa.

Solidaarisuusrahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Muutos    53

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 11 kohta

 

Komission teksti

Muutos

11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti.

11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa.

Muutos    54

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 12 kohta

 

Komission teksti

Muutos

Joustoväline

 

12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.

Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.

Joustoväline

 

12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta käytettyään kokonaan asianomaisten otsakkeiden liikkumavarat.

Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.

Muutos    55

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 13 kohta

 

Komission teksti

Muutos

13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.

13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.

Muutos    56

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

2 osa

A jakso – 14 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

 

14 a.  Uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen helpottamiseksi sekä SEUT-sopimuksen 312 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi toimielimet järjestävät seuraavanlaisia säännöllisiä kokouksia:

 

  SEUT-sopimuksen 324 artiklassa tarkoitetut Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset;

 

  neuvoston puheenjohtajavaltion ennen asianomaisia neuvoston kokouksia ja niiden jälkeen järjestämät tiedotustilaisuudet Euroopan parlamentin valtuuskunnalle;

 

  neuvoston työskentelyn kuluessa järjestettävät epäviralliset kolmenväliset kokoukset, joiden tarkoituksena on ottaa parlamentin näkemykset huomioon kaikissa neuvoston puheenjohtajavaltion laatimissa asiakirjoissa;

 

  trilogit sen jälkeen kun sekä parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet neuvotteluvaltuutukset;

 

  neuvoston puheenjohtajavaltion läsnäolo asianomaisessa parlamentin valiokunnassa ja vastavuoroisesti parlamentin neuvotteluryhmän läsnäolo asianomaisessa neuvoston kokoonpanossa.

 

 

Parlamentti ja neuvosto toimittavat toisilleen kaikki asiakirjat, jotka on virallisesti hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä tai virallisesti toimitettu niiden puolesta, heti kun ne ovat saatavilla.

Muutos    57

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 15 kohta – 2 luetelmakohta

 

Komission teksti

Muutos

–  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut;

–  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien, joita ei rahoiteta unionin talousarviosta mutta joiden tarkoituksena on tukea perussopimuksista johtuvia unionin toimintapoliittisia tavoitteita, tulot, menot, varat ja vastuut;

Muutos    58

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

1 osa

B jakso – 15 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

 

15 a.  Hyväksyessään varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisia itsenäisiä siirtoja komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle välittömästi tällaisten siirtojen yksityiskohtaiset perusteet. Jos parlamentti tai neuvosto esittää itsenäistä siirtoa koskevan varauman, komissio ottaa sen huomioon tarvittaessa myös peruuttamalla siirron.

Muutos    59

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

3 osa

A jakso – 24 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

24 a.  Jos budjettivallan käyttäjä päättää talousarviomenettelyn puitteissa erityisistä lisämäärärahoista, komissio ei kompensoi niitä rahoitussuunnitelmansa seuraavina vuosina, ellei budjettivallan käyttäjä ole nimenomaisesti antanut sille tehtäväksi tehdä niin.

Muutos    60

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

A osa – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

1 a.  Kukin toimielin sitoutuu olemaan toimittamatta muille toimielimille muita kuin kiireellisiä talousarviota koskevia kantoja, siirtoja tai muita tiedoksiantoja, joiden määräajat umpeutuvat niiden lomakaudella, sen varmistamiseksi, että kukin toimielin voi käyttää asianmukaisesti menettelyä koskevia oikeuksiaan.

Toimielinten yksiköt ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin kunkin toimielimen lomakausien ajankohdat.

Muutos    61

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

B osa – 2 kohta

 

Komission teksti

Muutos

2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä.

2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä sekä kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteutuksen yhteydessä esiin tulevia kysymyksiä.

Muutos    62

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

C osa – 8 kohta

 

Komission teksti

Muutos

8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.

8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, erityisesti toimittamalla toisilleen kaikki menettelyyn liittyvät asiakirjat, jotka on hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä, heti kun ne ovat saatavilla. Ne sitoutuvat myös tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.

Muutos    63

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

D osa – 12 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

 

12 a.  Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia.

Muutos    64

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

E osa – 15 kohta

 

Komission teksti

Muutos

15.  Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.

15.  Sekä Euroopan parlamenttia että neuvostoa edustavat sovittelukomiteassa kummankin toimielimen jäsenet, jotta kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja jotta näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.

Muutos    65

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

E osa – 19 kohta

 

Komission teksti

Muutos

19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä.

19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. Sovittelujakson aikana voidaan tarpeen mukaan järjestää ylimääräisiä kokouksia, myös teknisellä tasolla.

Muutos    66

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

E osa – 21 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Muutos

 

21 a.  Jotta perustamissopimuksessa vahvistettua 21 päivän pituista sovittelujaksoa voidaan hyödyntää täysin ja jotta toimielimet voivat päivittää neuvottelukantansa, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat selvittämään sovittelumenettelyn tilanteen jokaisessa valmistelevien elintensä kokouksessa koko kyseisen jakson ajan eivätkä jätä sitä sen viimeisiin vaiheisiin.

Muutos    67

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

G jakso – otsikko

 

Komission teksti

Muutos

G osa  Maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider)

G osa  Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider)

Muutos    68

Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi

Liite

G osa – 36 kohta

 

Komission teksti

Muutos

36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.

 

Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.

 

Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä.

36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.

 

Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista lyhyen tai pitkän aikavälin ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä.

°

°           °

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Liite I – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: enimmäismäärät ja enimmäismääriin sisältymättömät rahoitusvälineet (vuoden 2018 hintoina)

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

 

Komission ehdotus

Parlamentin kanta

Maksusitoumusmäärärahat

Yhteensä

2021–2027

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

2021–2027

I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

166 303

31 035

31 006

31 297

30 725

30 615

30 757

30 574

216 010

II. Koheesio ja arvot

391 974

60 026

62 887

64 979

65 785

66 686

69 204

67 974

457 540

josta: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

330642

52 143

52 707

53 346

53 988

54 632

55 286

55 994

378 097

III. Luonnonvarat ja ympäristö

336 623

57 780

57 781

57 789

57 806

57 826

57 854

57 881

404 718

IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

30 829

3 227

4 389

4 605

4 844

4 926

5 066

5 138

32 194

V. Turvallisuus ja puolustus

24 323

3 202

3 275

3 223

3 324

3 561

3 789

4 265

24 639

VI. Naapurialueet ja muu maailma

108 929

15 368

15 436

15 616

15 915

16 356

16 966

17 729

113 386

VII. EU:n yleinen hallinto

75 602

10 388

10 518

10 705

10 864

10 910

11 052

11 165

75 602

josta: Toimielinten hallintomenot

58 547

8 128

8 201

8 330

8 432

8 412

8 493

8 551

58 547

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

1 134 583

181 025

185 293

188 215

189 262

190 880

194 688

194 727

1 324 089

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,11 %

1,29 %

1,31 %

1,31 %

1,30 %

1,30 %

1,31 %

1,29 %

1,30 %

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

1 104 805

174 088

176 309

186 391

187 490

188 675

189 961

191 398

1 294 311

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,08 %

1,24 %

1,24 %

1,30 %

1,29 %

1,28 %

1,28 %

1,27 %

1,27 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hätäapuvaraus

4 200

1 000

1 000

1 000

1 000

1 000

1 000

1 000

7 000

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

1 400

200

200

200

200

200

200

200

1 400

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)

4 200

1 000

1 000

1 000

1 000

1 000

1 000

1 000

7 000

Joustoväline

7 000

2 000

2 000

2 000

2 000

2 000

2 000

2 000

14 000

Euroopan investointien vakautusjärjestely

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Euroopan rauhanrahasto

9 223

753

970

1 177

1 376

1 567

1 707

1 673

9 223

YHTEENSÄ MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA

26 023

4 953

5 170

5 377

5 576

5 767

5 907

5 873

38 623

YHTEENSÄ RAHOITUSKEHYS + RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA

1 160 606

185 978

190 463

193 592

194 838

196 647

200 595

200 600

1 362 712

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,14 %

1,32 %

1,34 %

1,35 %

1,34 %

1,34 %

1,35 %

1,33 %

1,34 %

Liite II – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: enimmäismäärät ja enimmäismääriin sisältymättömät rahoitusvälineet (käypinä hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

 

Komission ehdotus

Parlamentin kanta

Maksusitoumusmäärärahat

Yhteensä

2021–2027

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

2021–2027

I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

187 370

32 935

33 562

34 555

34 601

35 167

36 037

36 539

243 395

II. Koheesio ja arvot

442 412

63 700

68 071

71 742

74 084

76 601

81 084

81 235

516 517

josta: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

373 000

55 335

57 052

58 899

60 799

62 756

64 776

66 918

426 534

III. Luonnonvarat ja ympäristö

378 920

61 316

62 544

63 804

65 099

66 424

67 785

69 174

456 146

IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

34 902

3 425

4 751

5 084

5 455

5 658

5 936

6 140

36 448

V. Turvallisuus ja puolustus

27 515

3 397

3 545

3 559

3 743

4 091

4 439

5 098

27 872

VI. Naapurialueet ja muu maailma

123 002

16 308

16 709

17 242

17 923

18 788

19 878

21 188

128 036

VII. EU:n yleinen hallinto

85 287

11 024

11 385

11 819

12 235

12 532

12 949

13 343

85 287

josta: Toimielinten hallintomenot

66 028

8 625

8 877

9 197

9 496

9 663

9 951

10 219

66 028

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

1 279 408

192 105

200 567

207 804

213 140

219 261

228 107

232 717

1 493 701

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,11 %

1,29 %

1,31 %

1,31 %

1,30 %

1,30 %

1,31 %

1,29 %

1,30 %

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

1 246 263

184 743

190 843

205 790

211 144

216 728

222 569

228 739

1 460 556

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,08 %

1,24 %

1,24 %

1,30 %

1,29 %

1,28 %

1,28 %

1,27 %

1,27 %

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hätäapuvaraus

4 734

1 061

1 082

1 104

1 126

1 149

1 172

1 195

7 889

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

1 578

212

216

221

225

230

234

239

1 578

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)

4 734

1 061

1 082

1 104

1 126

1 149

1 172

1 195

7 889

Joustoväline

7 889

2 122

2 165

2 208

2 252

2 297

2 343

2 390

15 779

Euroopan investointien vakautusjärjestely

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Euroopan rauhanrahasto

10 500

800

1 050

1 300

1 550

1 800

2 000

2 000

10 500

YHTEENSÄ MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA

29 434

5 256

5 596

5 937

6 279

6 624

6 921

7 019

43 633

YHTEENSÄ RAHOITUSKEHYS + RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA

1 308 843

197 361

206 163

213 741

219 419

225 885

235 028

239 736

1 537 334

prosentteina suhteessa BKTL:oon

1,14 %

1,32 %

1,34 %

1,35 %

1,34 %

1,34 %

1,35 %

1,33 %

1,34 %

Liite III – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: ohjelmakohtainen jako (vuoden 2018 hintoina)

Huom. Vertailun vuoksi taulukossa noudatetaan komission ehdotuksen mukaista yksittäisten EU:n ohjelmien rakennetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana.

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

 

Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 (EU27 + EKR)

Komission ehdotus 2021–2027

Parlamentin kanta

2021–2027

I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

116 361

166 303

216 010

1. Tutkimus ja innovointi

69 787

91 028

127 537

Euroopan horisontti

64 674

83 491

120 000

Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma

2 119

2 129

2 129

Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)

2 992

5 406

5 406

Muu

2

2

2

2. Euroopan strategiset investoinnit

31 886

44 375

51 798

InvestEU-rahasto

3 968

13 065

14 065

Verkkojen Eurooppa -väline (H1‑rahoitusosuus yhteensä)

mukaan lukien:

17 579

21 721

28 083

Verkkojen Eurooppa -väline – liikenne

12 393

11 384

17 746

Verkkojen Eurooppa -väline – energia

4 185

7 675

7 675

Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalous

1 001

2 662

2 662

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

172

8 192

8 192

Muu

9 097

177

177

Erillisvirastot

1 069

1 220

1 281

3. Sisämarkkinat

5 100

5 672

8 423

Sisämarkkinaohjelma (ml. COSME)

3 547

3 630

5 823

EU:n petostentorjuntaohjelma

156

161

322

Veroyhteistyö (Fiscalis)

226

239

300

Tulliyhteistyö (CUSTOMS)

536

843

843

Kestävä matkailu

 

 

300

Muu

61

87

87

Erillisvirastot

575

714

748

4. Avaruus

11 502

14 404

15 225

Euroopan avaruusohjelma

11 308

14 196

15 017

Erillisvirastot

194

208

208

Liikkumavara

–1 913

10 824

13 026

II. Koheesio ja arvot

387 250

391 974

457 540

5. Aluekehitys ja koheesio

272 647

242 209

272 647

EAKR + koheesiorahasto

mukaan lukien:

272 411

241 996

272 411

Euroopan aluekehitysrahasto

196 564

200 622

 

Koheesiorahasto

75 848

41 374

 

Josta rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen – liikenne

11 487

10 000

 

Tuki Kyproksen turkkilaisyhteisölle

236

213

236

6. Talous- ja rahaliitto

273

22 281

22 281

Uudistusten tukiohjelma

185

22 181

22 181

Euron suojaaminen väärentämiseltä

7

7

7

Muu

81

93

93

7. Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot

115 729

123 466

157 612

Euroopan sosiaalirahasto+ (mukaan lukien 5,9 miljardia euroa lapsitakuuta varten)

96 216

89 688

106 781

Josta terveys, työllisyys ja sosiaalinen innovointi

1 075

1 042

1 095

Erasmus+

13 699

26 368

41 097

Euroopan solidaarisuusjoukot

373

1 113

1 113

Luova Eurooppa

1 403

1 642

2 806

Oikeusala

316

271

316

Perusoikeudet ja arvot, mukaan lukien vähintään 500 miljoonaa euroa unionin arvoja koskevalle lohkolle

594

570

1 627

Muu

1 158

1 185

1 185

Erillisvirastot

1 971

2 629

2 687

Liikkumavara

–1 399

4 018

4 999

III. Luonnonvarat ja ympäristö

399 608

336 623

404 718

8. Maatalous ja meripolitiikka

390 155

330 724

391 198

Maataloustukirahasto + maaseuturahasto

mukaan lukien:

382 855

324 284

383 255

Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)

286 143

254 247

 

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

96 712

70 037

 

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

6 243

5 448

6 867

Muu

962

878

962

Erillisvirastot

95

113

113

9. Ympäristö ja ilmastotoimet

3 492

5 085

11 520

Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life)

3 221

4 828

6 442

Oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahasto

 

 

4 800

Erillisvirastot

272

257

278

Liikkumavara

5 960

814

1 999

IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

10 051

30 829

32 194

10. Muuttoliike

7 180

9 972

10 314

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto

6 745

9 205

9 205

Erillisvirastot*

435

768

1 109

11. Rajaturvallisuus

5 492

18 824

19 848

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto

2 773

8 237

8 237

Erillisvirastot*

2 720

10 587

11 611

Liikkumavara

–2 621

2 033

2 033

V. Turvallisuus ja puolustus

1 964

24 323

24 639

12. Turvallisuus

3 455

4 255

4 571

Sisäisen turvallisuuden rahasto

1 200

2 210

2 210

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto

mukaan lukien:

1 359

1 045

1 359

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (Liettua)

459

490

692

Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia)

900

555

667

Erillisvirastot

896

1 001

1 002

13. Puolustus

575

17 220

17 220

Euroopan puolustusrahasto

575

11 453

11 453

Sotilaallinen liikkuvuus

0

5 767

5 767

14. Kriisinhallinta

1 222

1 242

1 242

Unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU)

560

1 242

1 242

Muu

662

p.m.

p.m.

Liikkumavara

–3 289

1 606

1 606

VI. Naapurialueet ja muu maailma

96 295

108 929

113 386

15. Ulkoiset toimet

85 313

93 150

96 809

Väline(et), jo(i)lla tuetaan naapuruus- ja kehityspolitiikkaa, mukaan lukien EKR:n seuraaja ja Afrikkaa koskeva investointiohjelma

71 767

79 216

82 716

Humanitaarinen apu

8 729

9 760

9 760

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

2 101

2 649

2 649

Merentakaiset maat ja alueet (mukaan lukien Grönlanti)

594

444

594

Muu

801

949

949

Erillisvirastot

144

132

141

16. Liittymistä valmisteleva tuki

13 010

12 865

13 010

Liittymistä valmisteleva tuki

13 010

12 865

13 010

Liikkumavara

–2 027

2 913

3 567

VII. EU:n yleinen hallinto

70 791

75 602

75 602

Eurooppa-koulut ja eläkkeet

14 047

17 055

17 055

Toimielinten hallintomenot

56 744

58 547

58 547

 

 

 

 

YHTEENSÄ

1 082 320

1 134 583

1 324 089

% BKTL:sta (EU27)

1,16 %

1,11 %

1,30 %

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

Liite IV – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: ohjelmakohtainen jako (käypinä hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

 

Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 (EU27 + EKR)

Komission ehdotus 2021–2027

Parlamentin kanta

2021–2027

I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

114 538

187 370

243 395

1. Tutkimus ja innovointi

68 675

102 573

143 721

Euroopan horisontti

63 679

94 100

135 248

Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma

2 085

2 400

2 400

Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)

2 910

6 070

6 070

Muu

1

3

3

2. Euroopan strategiset investoinnit

31 439

49 973

58 340

InvestEU-rahasto

3 909

14 725

15 852

Verkkojen Eurooppa -väline (H1‑rahoitusosuus yhteensä)

mukaan lukien:

17 435

24 480

31 651

Verkkojen Eurooppa -väline – liikenne

12 281

12 830

20 001

Verkkojen Eurooppa -väline – energia

4 163

8 650

8 650

Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalous

991

3 000

3 000

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

169

9 194

9 194

Muu

8 872

200

200

Erillisvirastot

1 053

1 374

1 444

3. Sisämarkkinat

5 017

6 391

9 494

Sisämarkkinaohjelma (ml. COSME)

3 485

4 089

6 563

EU:n petostentorjuntaohjelma

153

181

363

Veroyhteistyö (Fiscalis)

222

270

339

Tulliyhteistyö (CUSTOMS)

526

950

950

Kestävä matkailu

 

 

338

Muu

59

98

98

Erillisvirastot

572

804

843

4. Avaruus

11 274

16 235

17 160

Euroopan avaruusohjelma

11 084

16 000

16 925

Erillisvirastot

190

235

235

Liikkumavara

–1 866

12 198

14 680

II. Koheesio ja arvot

380 738

442 412

516 517

5. Aluekehitys ja koheesio

268 218

273 240

307 578

EAKR + koheesiorahasto

mukaan lukien:

267 987

273 000

307 312

Euroopan aluekehitysrahasto

193 398

226 308

 

Koheesiorahasto

74 589

46 692

 

Josta rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen – liikenne

11 306

11 285

 

Tuki Kyproksen turkkilaisyhteisölle

231

240

266

6. Talous- ja rahaliitto

275

25 113

25 113

Uudistusten tukiohjelma

188

25 000

25 000

Euron suojaaminen väärentämiseltä

7

8

8

Muu

79

105

105

7. Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot

113 636

139 530

178 192

Euroopan sosiaalirahasto+ (mukaan lukien 5,9 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina lapsitakuuta varten)

94 382

101 174

120 457

Josta terveys, työllisyys ja sosiaalinen innovointi

1 055

1 174

1 234

Erasmus+

13 536

30 000

46 758

Euroopan solidaarisuusjoukot

378

1 260

1 260

Luova Eurooppa

1 381

1 850

3 162

Oikeusala

 

305

356

Perusoikeudet ja arvot, mukaan lukien vähintään 500 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina unionin arvoja koskevalle lohkolle

 

642

1 834

Muu

1 131

1 334

1 334

Erillisvirastot

1 936

2 965

3 030

Liikkumavara

–1 391

4 528

5 634

III. Luonnonvarat ja ympäristö

391 849

378 920

456 146

8. Maatalous ja meripolitiikka

382 608

372 264

440 898

Maataloustukirahasto + maaseuturahasto

mukaan lukien:

375 429

365 006

431 946

Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)

280 351

286 195

 

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

95 078

78 811

 

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

6 139

6 140

7 739

Muu

946

990

1 085

Erillisvirastot

94

128

128

9. Ympäristö ja ilmastotoimet

3 437

5 739

12 995

Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life)

3 170

5 450

7 272

Oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahasto

 

 

5 410

Erillisvirastot

267

289

313

Liikkumavara

5 804

918

2 254

IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus

9 929

34 902

36 448

10. Muuttoliike

7 085

11 280

11 665

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto

6 650

10 415

10 415

Erillisvirastot*

435

865

1 250

11. Rajaturvallisuus

5 439

21 331

22 493

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto

2 734

9 318

9 318

Erillisvirastot*

2 704

12 013

13 175

Liikkumavara

–2 595

2 291

2 291

V. Turvallisuus ja puolustus

1 941

27 515

27 872

12. Turvallisuus

3 394

4 806

5 162

Sisäisen turvallisuuden rahasto

1 179

2 500

2 500

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto

mukaan lukien:

1 334

1 178

1 533

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (Liettua)

451

552

780

Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia)

883

626

753

Erillisvirastot

882

1 128

1 129

13. Puolustus

590

19 500

19 500

Euroopan puolustusrahasto

590

13 000

13 000

Sotilaallinen liikkuvuus

0

6 500

6 500

14. Kriisinhallinta

1 209

1 400

1 400

Unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU)

561

1 400

1 400

Muu

648

p.m.

p.m.

Liikkumavara

–3 253

1 809

1 809

VI. Naapurialueet ja muu maailma

93 381

123 002

128 036

15. Ulkoiset toimet

82 569

105 219

109 352

Väline(et), jo(i)lla tuetaan naapuruus- ja kehityspolitiikkaa, mukaan lukien EKR:n seuraaja ja Afrikkaa koskeva investointiohjelma

70 428

89 500

93 454

Humanitaarinen apu

8 561

11 000

11 000

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

2 066

3 000

3 000

Merentakaiset maat ja alueet (mukaan lukien Grönlanti)

582

500

669

Muu

790

1 070

1 070

Erillisvirastot

141

149

159

16. Liittymistä valmisteleva tuki

12 799

14 500

14 663

Liittymistä valmisteleva tuki

12 799

14 500

14 663

Liikkumavara

–1 987

3 283

4 020

VII. EU:n yleinen hallinto

69 584

85 287

85 287

Eurooppa-koulut ja eläkkeet

13 823

19 259

19 259

Toimielinten hallintomenot

55 761

66 028

66 028

 

 

 

 

YHTEENSÄ

1 061 960

1 279 408

1 493 701

% BKTL:sta (EU27)

1,16 %

1,11 %

1,30 %

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0075 ja P8_TA(2018)0076.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.

(3)

EUVL C 215, 19.6.2018, s. 249.

(4)

EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1.

(5)

EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)03222018/0166R(APP))

Valmistelija: Marietje Schaake

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

1.  korostaa, että koska maailmanlaajuiseen ja alueelliseen vakauteen kohdistuu yhä suurempia haasteita, EU:n ulkoisen toiminnan määrärahoja on lisättävä tuntuvasti uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja samalla on säilytettävä demokratiaan, oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva EU:n ulkopolitiikka; panee merkille komission ehdottaman reaalimäärärahojen hienoisen lisäämisen ja kehottaa lisäämään ulkoisen toiminnan sitoumusten suhteellista osuutta entisestään ja katsoo, että tästä on pidettävä kiinni toimielinten välisissä neuvotteluissa;

2.  palauttaa mieliin kantansa, että Euroopan naapuruusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, myös niiden tavoitteet ja päämäärät, olisi jatkossakin pidettävä erillisinä välineinä niiden erityisluonteen vuoksi, ja korostaa, että on vältettävä kilpailua eri toimintapolitiikkojen välillä; vaatii, että temaattisten ja maantieteellisten ohjelmien yhteyksiä lisätään, sillä monet kysymykset, esimerkiksi ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, vammaisten henkilöiden syrjimättömyys ja ilmastonmuutos, koskevat monia aloja; toistaa pyyntönsä, että määrärahojen osoittamisessa unionin eteläisille ja itäisille naapureille nykyään vallitseva rahoitustasapaino olisi säilytettävä;

3.  palauttaa mieliin, että vakautta ja rauhaa edistävä väline on ainoa siviilikonfliktinehkäisyyn, esimerkiksi sovitteluun, vuoropuheluun ja sovintoon, tarkoitettu EU:n väline; pitää valitettavana, että käsiteltävänä olevaan komission ehdotukseen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta ei ole sisällytetty tiettyjä vakautta ja rauhaa edistävän välineen tärkeitä osa-alueita, joita ovat esimerkiksi sovintokomissioille annettava tuki, lapsisotilaita koskevat toimet, ampuma-aseiden laittoman käytön torjunta tai aseellisen väkivallan uhrien kuntouttaminen;

4.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämiseksi unionin talousarvioon ja kehottaa vahvistamaan parlamentin valvontavaltuuksia;

5.  kehottaa vahvistamaan sukupuoliulottuvuutta koskevia erityisiä tavoitteita lisäämällä alan käytettävissä olevia määrärahoja;

6.  toistaa kantanaan, että ulkoisen rahoituksen välineiden nykyisen järjestelmän uudistamisen olisi lisättävä vastuuvelvollisuutta, avoimuutta, demokraattista ja parlamentaarista valvontaa, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta ja siinä olisi samalla otettava huomioon unionin strategiset painopisteet; korostaa, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vankkaa hallintorakennetta, joka mahdollistaa poliittisen valvonnan, perustuu strategiaan ja on osallistava ja vastuullinen ja jossa on selkeät tavoitteet, vertailuarvot sekä seuranta- ja arviointimenetelmät, tulosbudjetointia koskeva tehostettu lähestymistapa mukaan luettuna; korostaa lisäksi tarvetta varmistaa, että kansalaisyhteiskunta osallistuu unionin ulkoisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; pitää valitettavana, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä ja liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskeviin komission ehdotuksiin ei sisälly käytännössä minkäänlaisia säännöksiä hallintoa koskevista näkökohdista ja että ei ole vahvistettu erityistä mekanismia parlamentin osallistumiseksi painopisteitä ja rahoitusta koskeviin strategisiin päätöksiin; katsoo tämän vuoksi, että ehdotukset eivät ole nykymuodossaan hyväksyttäviä;

7.  toteaa, että joustavuutta on tarpeen lisätä; katsoo kuitenkin, että ehdotetun uusia haasteita ja painopisteitä koskevan puskurin yhteydessä käytettävillä määrärahoilla ei saa edistää muita tavoitteita, kuten muuttoliikkeen hallintaa ja turvallisuutta, ja että joustavuuden lisääntyminen ei saa heikentää pitkän aikavälin toimintapoliittisia tavoitteita ja vähentää parlamentin mahdollisuuksia käyttää sille kuuluvia poliittista ohjausta ja valvontaa koskevia oikeuksia; katsoo, että on vahvistettava selkeät kriteerit varauksessa olevien määrärahojen kohdentamiselle ja säädettävä asianmukaisesta valvontamekanismista;

8.  arvostelee voimakkaasti sitä, että 17 artiklan mukaisten tulosperusteisten määrärahojen yhteydessä ”yhteistyö muuttoliikeasioissa” on yksi niistä kriteereistä, joiden perusteella lisämäärärahoja osoitetaan; korostaa, että ”enemmällä enemmän” -periaatteen alkuperäisenä tarkoituksena oli rakentaa vahvempia kumppanuuksia niiden naapureiden kanssa, jotka edistyvät enemmän demokraattisen uudistuksen tekemisessä, ja katsoo, että ”yhteistyö muuttoliikeasioissa” heikentää vakavasti tätä lähestymistapaa ja SEU:n 21 artiklassa vahvistettujen periaatteiden noudattamista EU:ssa;

9.  korostaa, että tarvitaan demokraattisempaa keskustelua EU:n ulkoisesta avusta, ja katsoo, että Euroopan parlamentin on oltava tiiviimmin mukana EU:n ulkoisen toiminnan välineiden strategisessa poliittisessa ohjauksessa;

10.  katsoo, että puolustuksen klusterista johtuvat menot olisi käytettävä ainoastaan puolustustarkoituksiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan horisontti -ohjelman toimien puolustusta koskeviin osiin, myös kaksikäyttöinfrastruktuuriin ja -välineisiin tehokkaamman puolustuksen ja siviili- ja sotilaspuolen suuremman synergian mahdollistavina keskeisinä tekijöinä;

11.  kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia SEUT:n 8 artiklan mukaisesti.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Marietje Schaake

10.7.2018

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

4

11

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Klaus Buchner, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Wajid Khan, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Clare Moody, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Sofia Sakorafa, Jean-Luc Schaffhauser, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Anders Primdahl Vistisen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Norica Nicolai, Gilles Pargneaux, Helmut Scholz, Igor Šoltes, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ivan Štefanec

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Javier Nart, Norica Nicolai, Jozo Radoš, Ivo Vajgl

ECR

Charles Tannock

EFDD

Fabio Massimo Castaldo

PPE

Michèle Alliot-Marie, Lorenzo Cesa, Andrzej Grzyb, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, David McAllister, Ramona Nicole Mănescu, Cristian Dan Preda, Ivan Štefanec, Dubravka Šuica, László Tőkés, Željana Zovko

S&D

Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Andi Cristea, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Ana Gomes, Wajid Khan, Arne Lietz, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Gilles Pargneaux, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula

4

-

ECR

Anders Primdahl Vistisen

ENF

Jean-Luc Schaffhauser

NI

Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

11

0

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Helmut Scholz, Marie-Christine Vergiat

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Barbara Lochbihler, Michel Reimon, Jordi Solé, Igor Šoltes, Bodil Valero

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(2018/0166R(APP))

Valmistelija: Željana Zovko

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin SEUT-sopimuksen 208 artiklan, jonka mukaan unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen; korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan; palauttaa mieliin, että SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti kehitysyhteistyöpolitiikalla edistetään EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista; kehottaa noudattamaan kokonaisuudessaan SEUT-sopimuksen ja SEU-sopimuksen oikeudellisia sitoumuksia ja sisällyttämään tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027 kehityssuuntautuneen ulkoisen välineen;

2.  muistuttaa tarpeesta nostaa EU:n virallisen kehitysavun nykyistä tasoa monivuotisen rahoituskehyksen tulevassa ulkoisten toimien otsakkeessa ja pitää myönteisenä komission ehdottamaa vaatimatonta lisäystä (vuoden 2018 hintoina);

3.  panee merkille, että ehdotus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) on merkki uudesta ulkopoliittisesta ja kehityspoliittisesta toimintatavasta, joka ei ole SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukainen; tähdentää, että köyhyyden poistamisen on oltava EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan lopullinen päämäärä ja että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä EU:n ulkoisten rahoitusvälineiden ensisijaisia tavoitteita on oltava köyhyyden poistaminen, kestävä inhimillinen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen kehitys, eriarvoisuuksien, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjäytymisen torjuminen, hyvä hallintotapa sekä rauha ja turvallisuus samoin kuin kestävän kehityksen tavoitteita koskevien sitoumusten noudattaminen SEUT-sopimuksen 208 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.  muistuttaa, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan on perustuttava sen sitoumukseen panna täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet, Addis Abeban toimintasuunnitelma kehityksen rahoittamisesta ja Pariisin ilmastosopimus; katsoo, että EU:n tukiessa näiden täytäntöönpanoa kehitysmaissa on sovellettava oikeusperustaista lähestymistapaa ja keskityttävä pitkän aikavälin tavoitteisiin, kuten köyhyyden poistamiseen, eriarvoisuuksien, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjäytymisen torjuntaan, demokraattisen hallintotavan, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, myös tukemalla toimintamahdollisuuksien antamista kansalaisyhteiskunnalle, sekä kestävän ja osallistavan kehityksen edistämiseen erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

5.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on varmistettava, että ulkoiset välineet ovat politiikkalähtöisiä ja auttavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla saavuttamaan näiden toimintapolitiikkojen perussopimusten mukaiset tavoitteet; muistuttaa, että EU:n sisäisten etujen ei tulisi määrittää sen asialistaa naapuruuden, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen ja kansainvälisen yhteistyön alalla; painottaa vastustavansa avun välineellistämistä;

6.  toteaa, että unionin naapuruston turvallisuusolosuhteiden heikkenemisestä ja unioniin suuntautuvien muuttoliikevirtojen lisääntymisestä johtuvat uudet rahoitustarpeet edellyttävät lisärahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; huomauttaa, että näitä uusia haasteita on käsiteltävä kestävän kehityksen tavoitteiden rinnalla; katsoo, että NDICI:n perustaminen saattaa pahentaa ulkoisten rahoitusvälineiden väliarvioinnissa esille tuotuja ongelmia; toteaa, että sen mukaan lisääntyneet vaatimukset muilta politiikan aloilta ovat loitontaneet EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa köyhyyden vähentämisen tavoitteesta; korostaa, että Euroopan puolustusrahaston sisällyttäminen unionin talousarvioon on erittäin toivottavaa, mutta sen ei voida katsoa tarkoittavan kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen varojen lisäämistä;

7.  muistuttaa, että EU:n kansainvälisten yhteistyöohjelmien puitteissa antaman maakohtaisen tuen olisi täydennettävä ulkopolitiikkaa mutta olisi varmistettava, että kehitysyhteistyörahoitus käytetään ainoastaan kehitykseen liittyviin tavoitteisiin ja päämääriin eikä sillä kateta muiden tavoitteiden toteuttamisesta, kuten rajavalvonnasta ja muuttoliikkeen torjunnasta, koituvia kustannuksia;

8.  toteaa, että yhteistyövälineen suunnittelussa olisi jätettävä riittävästi liikkumavaraa, jotta ohjelmat voidaan räätälöidä kolmansien maiden erityistarpeisiin; toteaa jälleen, että merkittävä osa EU:n tuesta olisi kohdennettava vähiten kehittyneille maille, jotka ovat virallisen kehitysavun ensisijainen kohderyhmä; korostaa, että täytäntöönpanon tehokkuuden, vaikuttavuuden ja näkyvyyden ja kehitysyhteistyötoimien johdonmukaisuuden varmistaminen, kansalaisjärjestöjen osallistumisen takaaminen ja oikeusperustaisen lähestymistavan soveltaminen kehitysyhteistyössä sekä se, että 20 prosenttia varoista korvamerkitään perussosiaalipalveluihin, ovat kehityksen avaintekijöitä, jotka on säilytettävä ja joita on parannettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

9.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusvallan lisäämisen on oltava tärkeä tavoite kaikissa sekä maantieteellisissä että aihekohtaisissa ohjelmissa; katsoo, että EU:n talousarviossa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökohdat ja konfliktit;

10.  panee merkille, että ehdotettu NDICI sisältää useita joustomekanismeja, kuten varauksia, puskureita ja nopean toiminnan kehyksiä; korostaa, että lisääntyneen joustavuuden vaikutukset virallisen kehitysavun ennakoitavuuteen olisi otettava asianmukaisesti huomioon; vaatii lisäämään parlamentaarista valvontaa ja selkeyttämään sen hallintoa ja rakenteita; panee huolestuneena merkille, että se ei sisällä nimenomaista viittausta köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja eriarvoisuuden torjumista koskeviin tavoitteisiin; korostaa, että nämä painopisteet on otettava nimenomaisesti huomioon ehdotetun välineen tavoitteissa, jotta toimitaan kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti;

11.  kiinnittää huomion unionin toteutumattomiin kansainvälisiin sitoumuksiin nostaa vuoteen 2030 mennessä virallinen kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (josta 20 prosenttia inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen) ja vähiten kehittyneille maille suunnattu apu 0,2 prosenttiin bruttokansantulosta sekä myöntää uutta ja täydentävää rahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimia varten; katsoo, että nämä sitoumukset on otettava asianmukaisesti huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027;

12.  pitää myönteisenä välineelle ehdotettua 92 prosentin virallisen kehitysavun kelpoisuusvaatimusta ja kehottaa säilyttämään sen; kehottaa korvamerkitsemään vähintään 20 prosenttia virallisesta kehitysavusta kaikissa maantieteellisissä ja aihekohtaisissa ohjelmissa vuosittain ja NDICI:n koko keston ajan sosiaaliseen osallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen, jotta voidaan tukea ja lujittaa perussosiaalipalvelujen, kuten terveyspalvelujen (ravitsemus mukaan lukien), koulutuksen ja sosiaaliturvan, tarjoamista erityisesti marginalisoiduimmille henkilöille, myös naisille ja lapsille; kehottaa osoittamaan vähintään 85 prosenttia virallisesta kehitysavusta toimiin, joiden tärkeimpänä tai keskeisenä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusvallan lisääminen, kaikissa sekä maantieteellisissä että aihekohtaisissa ohjelmissa ja vuosittain ja toimien koko keston ajan; katsoo, että lisäksi 20 prosentilla näistä toimista olisi oltava tärkeimpänä tavoitteena sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusvallan lisääminen; kehottaa käyttämään 50 prosenttia välineen kokonaisrahoituksesta ilmastoon ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin ja toimiin;

13.  katsoo, että EU:n talousarviossa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökohdat ja konfliktit, ja kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia;

14.  muistuttaa, että maakohtainen tuki ei saisi olla riippuvaista EU:n kanssa tehdyistä muuttoliikesopimuksista ja että rahoitusta ei saisi siirtää köyhiltä mailta ja alueilta Eurooppaan tulevien muuttajien alkuperämaille tai kauttakulkumaille vain sillä perusteella, että ne sijaitsevat muuttoreitillä;

15.  toteaa jälleen tukevansa Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämistä EU:n talousarvioon ja katsoo, että olisi säädettävä, että näin siirrettävien varojen olisi oltava kokonaisuudessaan uusia;

16.  pitää myönteisenä välineen perustamista merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten; toteaa, että välineen tavoitteena olisi oltava näiden alueiden kestävä kehitys ja unionin arvojen ja normien edistäminen kaikkialla maailmassa; pitää kuitenkin välttämättömänä antaa tälle välineelle riittävät taloudelliset varat ja jakaa ne paremmin tarpeiden mukaan ja tasapuolisemmin eri merentakaisten maiden ja alueiden välillä.

17.  antaa tunnustusta komission huomattaville ponnisteluille humanitaarisen avun budjettikohdalle myönnettävien määrärahojen lisäämiseksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; toteaa kuitenkin, että tämä lisäys ei vielä vastaa tarpeita, jotka ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2011;

18.  pitää olennaisen tärkeänä, että seuraava monivuotinen rahoituskehys on kokonaisuudessaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuusperiaatteen mukainen, kuten SEUT-sopimuksen 208 artiklassa määrätään, ja auttaa osaltaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet;

19.  muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo vahvistetaan perussopimuksissa ja se pitäisi sisällyttää kaikkiin EU:n toimiin, jotta tasa-arvo toteutuisi käytännössä; painottaa, että sukupuolitietoisesta budjetoinnista on tehtävä erottamaton osa monivuotista rahoituskehystä sisällyttämällä selkeä sitoumus monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen;

20.  pitää myönteisenä hätäapuvarauksen soveltamisalan laajentamista ja määrärahojen lisäämistä, jotta voidaan reagoida myös sisäisiin kriisitilanteisiin; muistuttaa, että EU:n ulkopuolella äkillisesti puhkeavat humanitaariset kriisit olisi laitettava ehdottomasti etusijalle;

21.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi hyödynnettävä mahdollisuutta tukea taloudellisesti hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämiseen liittyviä toimia; korostaa, että humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon täytäntöönpano edellyttää kehitysyhteistyön ja humanitaaristen toimien täydentävyyttä sekä kulttuurista muutosta, niin että EU siirtyy toimissaan avunantajan roolista enemmän joustavuuteen ja riskinottoon, jotta voidaan tukea hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämistä, ihmisten ja heidän yhteisöjensä selviytymiskykyä sekä varhaista elpymistä ja jälleenrakentamista; vaatii enemmän monivuotista suunnittelua ja rahoitusta EU:n humanitaarisiin toimiin sekä kriisimekanismien järjestelmällistä käyttöönottoa EU:n kehitysyhteistyötoimissa, jotta EU:n kumppanit voivat tehokkaasti vaikuttaa jatkumon täytäntöönpanoon;

22.  korostaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 on säilytettävä Euroopan parlamentin harjoittama varojen käytön valvonta ja sitä on parannettava, ja katsoo, että tarvitaan selkeä mekanismi ja päätöksentekoprosessi kohdentamattomien varojen käyttämiseksi ja että on varmistettava Euroopan parlamentin vaikutus ulkoisten rahoitusvälineiden ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanovaiheeseen; toistaa, että joustavuuden lisäämiseen tähtäävien ehdotusten on oltava tasapainossa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamisen kanssa.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

13.9.2018

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Željana Zovko

11.7.2018

Alkuperäinen valmistelija

Frank Engel

Valiokuntakäsittely

30.8.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Nirj Deva, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Eleni Theocharous, Mirja Vehkaperä, Bogdan Brunon Wenta, Joachim Zeller, Željana Zovko, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Thierry Cornillet, Cécile Kashetu Kyenge, Ádám Kósa, Florent Marcellesi, Paul Rübig, Kathleen Van Brempt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Kati Piri

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Thierry Cornillet, Mirja Vehkaperä

ECR

Nirj Deva, Eleni Theocharous

EFDD

Ignazio Corrao

GUE/NGL

Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey

PPE

Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ádám Kósa, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

S&D

Enrique Guerrero Salom, Cécile Kashetu Kyenge, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Kati Piri, Kathleen Van Brempt

1

-

EFDD

Mireille D’Ornano

3

0

PPE

Paul Rübig

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Florent Marcellesi

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)03222018/0166R(APP))

Valmistelija: Helmut Scholz

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Suositukset

1.  katsoo, että edellyttäen, että lainsäätäjät pääsevät sopimukseen uudesta kattavasta ulkoisen toiminnan välineestä, sen nimessä olisi mainittava selkeästi sana ”kauppa”, jolloin nimi voisi olla esimerkiksi ”Naapuruutta, kehitystä, kauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä koskeva väline”;

2.  pitää myönteisenä otsakkeen kuusi ”Naapurialueet ja muu maailma” määrärahojen lisäystä komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, ja kehottaa lisäämään samassa suhteessa (30 prosenttia) kyseisessä pääluokassa kansainväliselle kaupalle osoitettavia varoja ja korvamerkitsemään nämä määrärahat erityisesti kauppaa varten;

3.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkoituksena on panna toimintapolitiikka täytäntöön; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sitä, että kunnianhimoisessa ”Kaikkien kauppa” -strategiassa hahmoteltiin unionille arvoon perustuva kauppapoliittinen lähestymistapa, johon sisältyvät myös reilun ja eettisen kaupan periaatteet, ja katsoo, että vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen on tarjottava riittävästi rahoitusta sekä poliittista ja hallinnollista tukea unionin kauppapolitiikan kehittymisen edistämiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukemiseksi johdonmukaisten strategioiden avulla; on huolestunut siitä, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet on otettava asianmukaisesti huomioon, jotta voidaan luoda kestävää talouskasvua ja vakautta, työllisyyttä ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa, varsinkin kehitysmaissa; muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano koskee EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n politiikkoihin, kauppapolitiikka mukaan lukien, ja kaikkiin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; korostaa, että Agenda 2030:n täytäntöönpanoon osallistumista on käytettävä politiikan onnistumisen vertailussa; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota korkealaatuisten elintarvikkeiden ja puhtaan veden riittävään saantiin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 6; kehottaa lisäksi kiinnittämään huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa ja vaatii lisätoimenpiteitä energiaköyhyyden vähentämiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisesti etenkin syrjäisillä maaseutualueilla energiaverkon ulkopuolisilla alueilla; korostaa, että kaupan alan apua koskevien aloitteiden rahoitusta olisi lisättävä;

4.  korostaa tarvetta säilyttää tulevassa ulkoisen rahoituksen välineiden rakenteessa kumppanuusvälineen kaltaisiin nykyisiin välineisiin sovellettava joustavuus kauppaan liittyvien tehtävien, kuten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien, rahoittamiseksi ja kehottaa lisäämään tällaisiin rinnakkaistoimenpiteisiin saatavilla olevia varoja; huomauttaa, että yhtenä unionin ulkoisten välineiden tavoitteena on julkisuusdiplomatia, jolla voidaan lisätä unioniin kuulumattomien maiden luottamusta ja ymmärrystä EU:n politiikkoja kohtaan; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on erittäin tärkeää, ja on tietoinen neuvoa-antavien ryhmien merkityksestä, koska ne ovat voimakkaita kauppakumppanuussopimusten asianmukaisen täytäntöönpanon välineitä; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että niiden rahoitus on riittämätöntä ja niiden valmiudet puutteellisia erityisesti kolmansissa maissa, ja kehottaa näin ollen lisäämään määrärahoja, joilla tuetaan kumppanimaiden kansalaisjärjestöjen osallistumista niiden omiin sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin;

5.  pyytää jälleen riittäviä resursseja kauppasopimusten ennakko-, väli- ja jälkiarviointien tekemiseksi ja käytetyn menetelmän tarkistamiseksi myös kumulatiivisten vaikutusten sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon kohdistuvien vaikutusten osalta; katsoo, että Euroopan unionin olisi otettava paremmin huomioon kauppasuhteidensa ja -sopimustensa sosiaaliset vaikutukset sekä terveys- ja ympäristövaikutukset, kun se arvioi nykyisiä ja tulevia skenaarioita, ja korostaa, että tarvitaan myös sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä UNCTADin ja OECD:n tiedeosastojen kanssa;

6.  toteaa, että jokainen uusi kauppasopimus voi merkitä huomattavaa tulonmenetystä omista varoista koostuvassa unionin talousarviossa; kehottaa komissiota laskemaan tarkalleen tulonmenetysten suuruuden ja ilmoittamaan parlamentille määrät kutakin tehtyä sopimusta kohti; toteaa, että jäsenvaltiot perivät unionin ulkopuolisen tuonnin tullimaksuista 20 prosenttia kantokuluja; kannattaa ehdotusta, jonka mukaan tämä osuus alennetaan 10 prosenttiin monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 unionin omia varoja koskevan talousarvion eduksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tullipetosten vastaisia toimiaan;

7.  kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että EU:n tulliunioni on yksi tärkeimmistä Euroopan unionin rahoituskapasiteetin lähteistä; vaatii siksi unionin tullikoodeksin tiukempaa ja yhtenäisempää soveltamista; toistaa pitävänsä huolestuttavana OLAFin vuonna 2017 julkistamaa raporttia(1), jonka mukaan maahantuojat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat välttäneet suuria määriä tullimaksuja käyttämällä tuonnin yhteydessä fiktiivisiä ja tekaistuja laskuja sekä virheellisiä tullausarvoilmoituksia; toteaa, että komission jatkotutkimuksissa kävi ilmi, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan keskuksen kautta tehty aliarvostukseen perustuva petos oli huomattavasti laajempi; palauttaa mieliin, että siitä huolimatta, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle on tiedotettu Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tekstiilien ja jalkineiden tuontiin liittyvistä petosriskeistä vuodesta 2007 lähtien ja sitä on pyydetty toteuttamaan asianmukaisia riskinvalvontatoimia, maa ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin petosten ehkäisemiseksi; panee huolestuneena merkille OLAFin päätelmät, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan tullin jatkuvia laiminlyöntejä, joiden vuoksi unioni on menettänyt 1,987 miljardia euroa tuloja perimättä jääneiden tullien vuoksi, ja vaatii Yhdistynyttä kuningaskuntaa maksamaan sakkoa 2,7 miljardia euroa, kuten komissio on esittänyt;

8.  muistuttaa, että kauppapolitiikka ja kehityspoliittiset toimet ovat unionin ulkoisen toiminnan täydentäviä osatekijöitä, jotka ovat kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen erottamaton osa, ja että kehitysavun tuloksellisuuden periaatteita on sovellettava myös kauppaa tukevaan kehitysapuun; muistuttaa, että unionin ja sen useimpien jäsenvaltioiden antamaa sitoumusta nostaa virallinen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL) vuoteen 2030 mennessä ja kohdentaa 20 prosenttia unionin virallisesta kehitysavusta sosiaaliseen osallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen liittyviin toimiin sekä 0,2 prosenttia unionin BKTL:sta viralliseen kehitysapuun vähiten kehittyneille maille ei ole noudatettu;

9.  korostaa, että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä on myönnettävä makrotaloudellista apua tiukoin taloudellista ja sosiaalista edistymistä koskevin ehdoin;

10.  painottaa, että pk-yritysten tärkeän aseman unionin taloudessa olisi näyttävä kattavassa ja johdonmukaisessa strategiassa, jolla eurooppalaisille pk-yrityksille luodaan yritysystävällinen ympäristö ja edistetään niiden kansainvälistä kauppaa ja investointimahdollisuuksia; kehottaa jälleen komissiota arvioimaan ja parantamaan pk-yritysten kansainvälistymistä tukevien, myös kumppanuusvälineen puitteissa toteutettavien, eri aloitteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta yksityisiin ja jäsenvaltioiden aloitteisiin sekä pk-yrityksiä tukeviin unionin muihin rahoitusvälineisiin, kuten COSMEen, verrattuna, jotta voidaan varmistaa täydentävyys ja eurooppalainen lisäarvo; kehottaa komissiota rahoittamaan edelleen pk-yritysten kansainvälistymisohjelmia ja pyrkimään tarjoamaan pk-yrityksille räätälöidyn alkuperäsääntölaskimen, joka auttaisi niitä erityisesti käyttämään nykyisiin sopimuksiin perustuvia etuuksia, millä parannettaisiin etuuksien käyttöastetta; katsoo, että pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä olisi parannettava soveltamalla yksinkertaisempaa ja käyttäjäystävällisempää sääntelyä, jolla voidaan edistää varojen mutkattomampaa käyttöä ja auttaa samalla pk-yrityksiä kerryttämään kansainvälistä kokemusta; korostaa, että on parannettava pk-yrityksille suunnattua tiedottamista olemassa olevista välineistä, etenkin kansallisella tasolla;

11.  suosittaa, että tulevaan rahoitusvälinerakenteeseen luodaan vakaita ja johdonmukaisia valvonta- ja arviointimekanismeja, myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavia mekanismeja, jotta voidaan varmistaa parempi vastuullisuus ja avoimuus sekä parlamentin suorittama demokraattinen valvonta ja parantaa rahaston varojen kohdentamista; kehottaa myöntämään tulevassa rahoitusvälinerakenteessa enemmän ja riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä komission kauppapolitiikan pääosastolle, jotta se kykenee suoriutumaan lisääntyvistä tehtävistään kauppasopimusten seurannassa ja täytäntöönpanossa ja kaupan suojatoimenpiteiden toteuttamisessa erityisesti monenvälisyyden puolustamiseksi ja edistämiseksi maailmanlaajuisten kauppasääntöjen ja -sääntelyn kehittämisessä, WTO:n uudistamiseksi ja kauppapolitiikan ja sääntöjen sisällyttämiseksi entistä paremmin Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän puitteisiin; vaatii unionia lisäämään WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden tukea myös osoittamalla asiasta vastaavalle sihteeristölle taloudellista ja henkilöresursseihin liittyvää lisätukea; korostaa, että on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta, jonka turvin kansainväliset järjestöt, kuten ILO:n valtuuskunnat, voivat seurata säännöllisesti ja tehokkaasti kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista johtuvia velvoitteita ja muut YK:n järjestöt voivat suorittaa seuranta- ja tiedonhankintatyötään;

12.  kehottaa komissiota varaamaan riittävästi kolmansien maiden ja etenkin kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja teknistä apua koskevien ulkoisen rahoituksen välineiden varoja tarvittaviin liitännäistoimenpiteisiin, jotka koskevat kauppaan liittyvää lainsäädäntöä, kuten asetus unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta, Kimberleyn prosessi sekä vaatetusalaa koskeva komission lippulaiva-aloite ja vastaavat aloitteet sekä YK:n Global Compact -aloite;

13.  katsoo, että unionin ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto on tehokas ja vaikuttava mekanismi, jonka avulla voidaan varautua unionin antolainaukseen liittyviin riskeihin kolmansissa maissa; kehottaa myöntämään lisää lainoja pk-yritysten tukemiseen sekä sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittämiseen muuttoliikkeestä ja pakolaiskriisistä eniten kärsineillä alueilla;

14.  korostaa, että kumppanimaiden kaupan helpottamisen on edelleenkin oltava merkittävä tehtävä monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja suosittaa samalla, että painotetaan voimakkaammin markkinoille saattamiseen kuluvan ajan lyhentämistä paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla ja lisätään kala- ja maataloustuotteiden varastointitilojen tukea sekä unionin kanssa käytävän reilun ja eettisen kaupan kannustimia.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Helmut Scholz

23.8.2018

Valiokuntakäsittely

30.8.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

11.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

8

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Christophe Hansen, Heidi Hautala, Yannick Jadot, France Jamet, Elsi Katainen, Jude Kirton-Darling, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, David Martin, Anne-Marie Mineur, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Adam Szejnfeld, William (The Earl of) Dartmouth, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Goffredo Maria Bettini, Sander Loones, Fernando Ruas, Paul Rübig, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Beatriz Becerra Basterrechea, Czesław Hoc, Stanisław Ożóg, Jozo Radoš, Anders Sellström

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

ALDE

Beatriz Becerra Basterrechea, Elsi Katainen, Jozo Radoš

GUE/NGL

Eleonora Forenza, Helmut Scholz

PPE

Laima Liucija Andrikienė, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Christophe Hansen, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Fernando Ruas, Paul Rübig, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Anders Sellström, Adam Szejnfeld

S&D

Maria Arena, Goffredo Maria Bettini, Karoline Graswander-Hainz, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster

VERTS/ALE

Heidi Hautala, Yannick Jadot

8

-

ECR

Czesław Hoc, Sander Loones, Stanisław Ożóg, Jan Zahradil

EFDD

Tiziana Beghin, William (The Earl of) Dartmouth

ENF

France Jamet, Danilo Oscar Lancini

1

0

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan petostentorjuntavirasto, ”The OLAF Report 2016 – Seventeenth Report of the European Anti-Fraud Office, 1 January to 31 December 2016”, 2017.


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)03222018/0166R(APP))

Valmistelijat: Inés Ayala Sender, Gerben‑Jan Gerbrandy

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset väliaikaiseen mietintöönsä neuvoston asetuksesta monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta vuosiksi 2021–2027 ja neuvoston päätöksestä Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä:

Monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus

1.  palauttaa mieliin unionin talousarvion yhtenäisyyden, totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, yleiskatteisuuden, erittelyn, tuloksellisuuden, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteet, joita on noudatettava monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisessa;

2.  korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen olisi helpotettava todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottavan talousarvion tavoitteiden saavuttamista ja siinä olisi painotettava enemmän vakautta ja yksinkertaisuutta, tuloksellisuutta ja tuloksia, jotta voidaan parantaa ja tehostaa varainkäyttöä, vähentää käyttökustannuksia, tehostaa resurssien jakamista sekä lisätä oikeudenmukaisuutta ja unionin varoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, jolloin se on myös Europan unionin kansalaisille helpompi ymmärtää;

Luvut(1)

3.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2027 merkitsee 18 prosentin lisäystä käypinä hintoina vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä: 1 087 miljardista eurosta 1 279 miljardiin euroon; korostaa kuitenkin, että kun otetaan huomioon inflaatio, Yhdistyneen kuningaskunnan tuensaajiin liittyvät määrät vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttäminen talousarvioon, todellinen lisäys on 5 prosenttia; huomauttaa, että komissio arvioi, että vertailukelpoisuuden vuoksi samalla tavalla laskettuna osuus bruttokansantulosta (BKTL) itse asiassa laskee 1,16 prosentista 1,08 prosenttiin, ja laskua on 11 prosenttia, kun otetaan huomioon EKR:n sisällyttäminen talousarvioon;

4.  panee merkille, että komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” rahoituksen vähentämistä 16 prosentilla, mikä tarkoittaa erityisesti seuraavaa:

–  yhteiseen maatalouspolitiikkaan tehdään 15 prosentin kokonaisleikkaus (11 prosentin leikkaus suoriin tukiin ja 27 prosentin vähennys maaseudun kehittämisohjelmiin),

–  parlamentin lukujen mukaan ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) rahoitusta lisätään 38 prosenttia, mutta sen osuus otsakkeesta ”Luonnonvarat ja ympäristö” on edelleen pieni: kaksi prosenttia;

5.  toteaa, että otsakkeeseen ”Koheesio ja arvot” ehdotettu menojen lisäys on yksi prosentti, mutta ohjelmatasolle on tehty suuria muutoksia, ja yhdessä koheesiotuen tällä hetkellä muodostavien kolmen rahaston, eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR), rahoitusta leikataan 10 prosentilla, mikä tarkoittaa

–  EAKR:n määrärahojen kahden prosentin lisäystä,

–  koheesiorahaston määrärahojen leikkaamista 45 prosentilla,

–  ESR:n määrärahojen seitsemän prosentin leikkausta, vaikka sen toiminta-alaa on laajennettu ja siihen on yhdistetty nuorisotyöllisyysaloite;

6.  panee huolestuneena merkille, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa komissio esitteli koheesiopolitiikan määrärahojen kansallisen jaon erittelemättä yksityiskohtaisesti jakoa EAKR:lle, koheesiorahastolle ja Euroopan sosiaalirahasto plus -välineelle (ESR+);

7.  toteaa, että muut ohjelmat sisällytetään otsakkeeseen ”Koheesio ja arvot”, kuten Erasmus+, jonka rahoitusta komissio aikoo lisätä 77 prosentilla (seitsemän prosenttia uuden otsakkeen ”Koheesio ja arvot” määrärahoista);

8.  panee merkille, että kaiken kaikkiaan komissio ehdottaa, että muiden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden määrärahoja lisätään 115 miljardilla eurolla, mikä on 11 prosenttia nykyisestä rahoituskehyksestä;

9.  panee merkille, että komission ehdottama uudelleenpriorisointi keskittyy otsakkeisiin ”Maahanmuutto- ja rajaturvallisuus” sekä ”Turvallisuus ja puolustus”, joiden osuus nousee lähes viiteen prosenttiin koko talousarviosta nykyiseltä yhden prosentin tasolta, ja että otsakkeen ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” menojen osuus nousee 15 prosenttiin nykyiseltä 11 prosentin tasolta;

Strateginen suunnittelu

10.  panee merkille, että komissio aikoo saattaa EU:n talousarvion rakenteen ja ohjelmat täysin Bratislavassa ja Roomassa sovitun unionin vuoden 2020 jälkeisen myönteisen toimintasuunnitelman mukaiseksi(2); toteaa, että Bratislavassa ja Roomassa annettuja julkilausumia ja etenemissuunnitelmaa ei voida pitää pitkän aikavälin strategisena visiona, jonka tavoitteet ja indikaattorit kattavat kaikki unionin politiikanalat;

11.  toistaa kehotuksensa komissiolle laatia pitkän aikavälin visio unionin asemasta globalisoituneessa maailmassa ja tukea sitä pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden pohjalta asianmukaisesti sovellettavilla politiikkatoimilla, jolloin unioni voisi vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiinsa; toteaa, että jos näin ei tehdä, monivuotisen rahoituskehyksen kautta saavutettava lisäarvo saattaa vähentyä;

12.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia päättyy ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkamista ja että uusista strategisista EU:n tavoitteista ei ole vielä päätetty; korostaa, että komission on jatkettava toiminnan strategista suunnittelua, ja toteaa jälleen, että julkiset talousarviot on määritettävä pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden asettamisen ja politiikkatoimien suunnittelun jälkeen EU:n kokonaisvision mukaisesti; pitää valitettavana, että tätä vaatimusta ei oteta täysin huomioon uudessa rahoituskehysehdotuksessa;

13.  korostaa, että jäsenvaltioiden ja komission olisi ensiksi esitettävä perusteltuja tarpeita unionin rahoitukselle ja määriteltävä strategiset tavoitteet ja halutut tulokset, jotka olisi saavutettava ennen kuin suunnitellaan menoja, sekä niitä vastaavat mitattavat indikaattorit;

Politiikan painopisteet ja EU:n talousarvion esitystapa

14.  panee tyytyväisenä merkille, että uudet ohjelmat ryhmitellään toimintapoliittisiksi klustereiksi, jotka otetaan huomioon vuotuisen talousarvion osastoissa; toivoo, että tämä selventää sitä, miten ne edistävät toimintapoliittisia tavoitteita;

15.  panee tyytyväisenä merkille talousarvion yleisen uudenaikaistamisen ja yksinkertaistamisen sekä kunnianhimoisen tavoitteen lisätä sujuvuutta, joustavuutta ja avoimuutta;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo vuodesta 2021 lähtien yhdenmukaistaa toimintalohkon käsitteen ohjelmaklustereiden kanssa ja että tällä yhdenmukaistamisella pyritään helpottamaan vuotuisen talousarvion ja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden yhteensovittamista;

17.  palauttaa mieliin, että talousarvion valvontavaliokunta pyysi komissiota useaan otteeseen esittämään unionin talousarvion parlamentin hyväksymien monivuotisen rahoituskehyksen poliittisten tavoitteiden mukaisesti; katsoo, että näin budjettivallan käyttäjä voi valvoa ja seurata helpommin talousarvion valmistelua ja toteutusta;

18.  muistuttaa, että toimintapolitiikkojen ja hankkeiden rahoittamisen olisi oltava ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaista sekä Pariisin sopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten mukaista; muistuttaa näin ollen, että vähintään 30 prosentilla EU:n menoista olisi edistettävä ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja on samaa mieltä siitä, että tämä onnistuu parhaiten valtavirtaistamalla ilmastomenot kaikkiin EU:n ohjelmiin; kehottaa jälleen komissiota varmistamaan, että tämä toteutetaan yhdenmukaisesti ja kattavasti strategisen suunnittelun pohjalta;

19.  toteaa, että selkeitä investointeja kolmen toimielimen hyväksymiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteisiin ei ole;

20.  pitää valitettavana, että ehdotettua monivuotista rahoituskehystä ei ole mukautettu YK:n vuodeksi 2030 asetettuihin 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen, jotka tukevat asteittaista siirtymistä kohti kestävää eurooppalaista yhteiskuntaa;

21.  kehottaa komissiota osoittamaan jatkuvasti riittävää johtajuutta ja sitoutumista strategisiin aloihin ja kehottaa komissiota varmistamaan, että rahoituksen yleistä näkyvyyttä yleisölle parannetaan;

Yksinkertaistaminen ja tulokset

22.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on tehnyt ehdotuksen meno-ohjelmien määrän vähentämisestä kolmanneksella ja sääntöjen johdonmukaisuuden parantamisesta; korostaa, että kaikki tarpeettomat säännöt, vaatimukset ja menettelyt olisi poistettava todellisen yksinkertaistamisen saavuttamiseksi tuensaajia varten;

23.  ihmettelee, miksi komissio mittaa varainhoidon tuloksellisuutta kahdella eri tavoite- ja indikaattorisarjalla: toisaalta komission pääjohtajat arvioivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan, miten niiden hallintosuunnitelmassa määritellyt tavoitteet on saavutettu, ja toisaalta komissio mittaa meno-ohjelmien tuloksellisuutta talousarvioesitykseen liitetyillä toimintamenojen ohjelmaselvityksillä;

24.  muistuttaa, että ohjelmaselvityksissä ilmoitettujen ohjelmien nykyiseen tuloskehykseen sisältyy 716 erityyppistä indikaattoria, joilla mitataan tuloksellisuutta suhteessa 61 yleiseen tavoitteeseen ja 228 erityistavoitteeseen;

25.  pyytää komissiota

a)  järkeistämään tulosraportointia

–  vähentämällä edelleen erilaisissa tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissa käyttämiensä tavoitteiden ja indikaattoreiden määrää ja keskittymällä unionin talousarvion tuloksellisuutta parhaiten mittaaviin tavoitteisiin ja indikaattoreihin yksinkertaistamisen, avoimuuden ja paremman valvonnan vuoksi,

–  laajentamalla laadullista lähestymistapaa ja lisäämällä siihen ympäristö- ja sosiaali-indikaattoreita, jotta voidaan mitata EU:n politiikan vaikutusta ympäristö- ja sosiaalipolitiikkaan,

–  esittämällä taloudelliset tiedot siten, että niitä voidaan verrata tulostietoihin, jotta menojen ja tuloksellisuuden välinen yhteys on selvä;

b)  tasapainottamaan tulosraportointia antamalla selkeästi tietoa jäljellä olevista EU:n keskeisistä haasteista;

c)  antamaan selvityksen raportoitujen tulostietojen laadusta;

Rahoituskehysehdotukseen liittyvä menojen uudelleenarviointi

26.  pitää valitettavana, että komissio on toteuttanut ainoastaan menojen uudelleenarvioinnin sen sijaan, että se olisi analysoinut kaikki nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen merkittävät ohjelmat nollapohjabudjetoinnin pohjalta; panee merkille, että komission rajoitetussa uudelleenarvioinnissa on kuitenkin tarkoitus yhdistää

–  strateginen arviointi (jossa ohjelmat asetetaan tärkeysjärjestykseen sen mukaan, mikä on niiden tuottama lisäarvo ja kuinka johdonmukaisia ne ovat EU:n tavoitteiden kanssa)

–  tehokkuuden arviointi (jolla etsitään keinoja parantaa nykyisten ohjelmien tuloksia);

27.  pitää valitettavana, että edellä mainitussa menojen uudelleenarvioinnissa ei ole arvioitu kattavasti ohjelmien todellista lisäarvoa;

28.  muistuttaa, että talousarvion suunnittelu olisi mukautettava lainsäädäntösykliin, jotta parlamentti voisi laatia poliittisen kehyksen kullekin seuraavalle viisivuotiskaudelle; katsoo, että vuosien 2021–2017 monivuotinen rahoituskehys on siirtymävaihe seitsemänvuotisesta talousarviosta uuteen malliin, jossa mukautetaan talousarvio viiden vuoden lainsäädäntösykliin ja vältetään pitkän aikavälin suunnittelua edellyttävien politiikkatoimien vaarantuminen;

29.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa tarpeen mukauttaa monivuotinen rahoituskehys poliittisiin ja institutionaalisiin sykleihin, ja katsoo, että väliarvioinnin järjestäminen viimeistään vuoden 2023 lopussa on askel kohti rahoituskehyksen keston vähittäistä synkronointia EU:n toimielinten viisivuotisen poliittisen syklin kanssa;

EU:n tason lisäarvo

30.  palauttaa mieliin, että EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevassa pohdinta-asiakirjassa(3) komissio esitti luettelon seitsemästä kriteeristä EU:n tason lisäarvon arviointia varten ja totesi, että EU:n ohjelmille myöntämän taloudellisen tuen olisi oltava riippuvainen kyseisen arvioinnin tuloksista(4); panee huolestuneena merkille, että EU:n tason lisäarvoa ei ole määritelty avoimella tavalla eikä määritelmää ole lähiaikoina odotettavissa;

31.  toteaa, että pohdinta-asiakirjan mukaan ainoastaan hyvin korkean EU:n tason lisäarvon ohjelmille olisi myönnettävä täysi EU:n rahoitus, että keskitason tai korkean lisäarvon ohjelmien rahoituksen olisi oltava rajoitettua ja että rahoitusta ei pitäisi myöntää ohjelmille, joiden EU:n tason lisäarvo on vähäinen;

32.  pitää valitettavana, että julkaistussa menojen uudelleenarvioinnissa ei esitetä ohjelmien järjestelmällistä arviointia niiden perusteiden pohjalta, jotka komissio on määrittänyt EU:n tason lisäarvoa varten, eikä myöskään selkeitä yleisiä päätelmiä kunkin ohjelman EU:n tason lisäarvosta; pyytää komissiota kehittämään tarkan ja selventävän EU:n tason lisäarvon käsitteen pohdinta-asiakirjassa esitettyjen seitsemän perusteen pohjalta ja soveltamaan sitä;

33.  toteaa, että koska vuoden 2020 jälkeisen kauden strategiset tavoitteet on vielä vahvistettava, komissio ei ole voinut riittävällä tavalla arvioida niiden johdonmukaisuutta suhteessa EU:n vuosien 2021–2027 tavoitteisiin, minkä vuoksi EU:n tason lisäarvon määrittäminen ja seuranta on ollut vaikeaa, mutta joka tapauksessa EU:n taloudellisessa, sosiaalisessa ja alueellisessa yhteenkuuluvuudessa on edelleen saatava aikaan parannuksia;

34.  muistuttaa, että EU:n talousarvion on vastattava asianmukaisesti unionin politiikkojen vaatimuksia ja tavoitteita ja että sen on tuotettava unionille lisäarvoa;

Joustavuus ja vastuuvelvollisuus

35.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotukset, joilla pyritään parantamaan EU:n talousarvion kykyä vastata muuttuviin olosuhteisiin lisäämällä yleistä joustavuutta ja varmistamalla riittävät määrärahat odottamattomien tapahtumien varalta seurantaa ja valvontaa heikentämättä; panee tyytyväisenä merkille erityisesti ehdotukset, jotka koskevat omien varojen enimmäismäärän nostamista, maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärien välisen eron pienentämistä, maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran poistamista, rahoituskehyksen ulkopuolisten erityisrahoitusvälineiden (joustoväline, hätäapuvaraus, solidaarisuusrahasto ja globalisaatiorahasto) koon ja soveltamisalan kasvattamista, hätäapuvarauksen soveltamisalan laajentamista EU:n sisällä toteutettaviin operaatioihin ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laajentamista ja sen nimittämistä uudelleen unionin varaukseksi;

36.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisällyttää EKR EU:n talousarvioon ja soveltaa siihen samoja periaatteita ja sääntöjä kuin muihin EU:n talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin mutta korostaa, että olisi varmistettava vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden yhtenäinen taso EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä varoissa, jotka tulevat EU:n talousarviosta, ja varoissa, joita yhä käytetään sen ulkopuolella;

37.  katsoo, että kaikenlaiselle EU:n politiikan rahoitukselle EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla olisi vahvistettava julkiset tarkastusvaltuudet ja että tilintarkastustuomioistuin olisi nimitettävä EU:n politiikan täytäntöönpanoa varten perustettujen elinten tarkastajaksi, mukaan lukien EU:n elimet, kuten Euroopan puolustusvirasto ja ehdotettu Euroopan valuuttarahasto, sekä EU:n oikeusjärjestyksen ulkopuolisten sopimusten nojalla perustetut elimet, kuten Euroopan vakausmekanismi ja Euroopan investointipankki sen EU:n talousarvion ulkopuolisten toimien osalta;

Yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan leikkaukset

38.  panee merkille komission yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja koheesiopolitiikkaan ehdottamat leikkaukset ja pitää niitä tarpeellisena toimenpiteenä kohti tehokkaampaa ja kohdennetumpaa varainkäyttöä;

39.  pelkää, että yhteisen maatalouspolitiikan leikkaukset vaikuttavat monien viljelijöiden kykyyn jatkaa ammatillista toimintaansa; katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan tukien tehostaminen on ehdottoman välttämätöntä näiden kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi;

40.  palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotka koskevat komission tiedonantoa yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta ja joiden mukaan uuden täytäntöönpanomallin olisi tuotettava tilastolliseen ja tieteelliseen näyttöön perustuvat, EU:n tavoitteiden kanssa linjassa olevat kunnianhimoiset ja relevantit tuloksellisuuden tavoitearvot, joille on olemassa vakaa tilivelvollisuus- ja tarkastusketju ja jotka perustuvat tehostettuun suorituskyvyn seurantaan ja toimintapolitiikan tuloksellisuuden arviointiin sekä kattavaan arviointikehykseen;

41.  korostaa, että pientilojen, ekologisesti ja maantieteellisesti haastavien alueiden sekä harvaan asuttujen alueiden olisi erityisesti hyödyttävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusjärjestelmistä EU:n strategisten tavoitteiden mukaisesti;

42.  toteaa, että komission ehdotus uuden yhteisen maatalouspolitiikan määrittämisestä jäsenvaltioiden laatimien strategisten suunnitelmien pohjalta voi velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan enemmän vastuuta maatalouspolitiikasta ja budjetoinnista; toteaa, että tämä voi muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan varainhoidon entistä eriytetymmäksi ja monimutkaisemmaksi ja tehdä lainmukaisesta valvonnasta entistä vaikeampaa;

43.  panee merkille maaseudun kehittämisohjelmiin tehdyt tuntuvat leikkaukset (yhteensä 27 prosenttia, joista 45 prosenttia koheesiopolitiikkaan ja 10 prosenttia Euroopan sosiaalirahastoon); kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että se kykenee puuttumaan menestyksekkäästi kaupunki- ja maaseutualueiden eriarvoisuuteen ja jyrkkiin jakolinjoihin, kääntämään eroja lisääviä kehityskulkuja ja pääsemään eroon pirstoutumisesta;

Omat varat

44.  suhtautuu myönteisesti kolmeen uuteen omien varojen luokkaan, joihin kuuluvat yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB), 20 prosentin osuus päästökauppajärjestelmän tuotoista ja kansallinen rahoitusosuus, joka lasketaan kussakin jäsenvaltiossa kierrättämättömien muovipakkausjätteiden määrän perusteella; muistuttaa tässä yhteydessä, että ehdotetun omien varojen järjestelmän ei tulisi lisätä EU:n veronmaksajien yleistä verotaakkaa ja että sen tulisi johtaa jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamien rahoitusosuuksien suhteelliseen vähentämiseen;

45.  kannustaa komissiota tekemään uusia omia varoja koskevia lisäehdotuksia, jotta EU:n talousarvio olisi keskipitkällä aikavälillä omavarainen; katsoo, että uusien aidosti omien varojen osuuden on oltava huomattava EU:n talousarvion tulopuolella;

46.  toteaa jälleen, että nykyinen korjausten ja maksuosuusalennusten järjestelmä on lakkautettava, ja kannattaa komission ehdotusta poistaa kaikki maksuosuusalennukset vuoteen 2025 mennessä, mikä johtaa yksinkertaisempaan ja avoimempaan rakenteeseen;

47.  kannattaa komission ehdotusta, jolla alennetaan jäsenvaltioiden kantokuluina pidättämien tullien prosenttiosuus 10 prosenttiin;

48.  kehottaa pitämään alv:n EU:n omien varojen lähteenä mutta samalla yksinkertaistamaan sitä selvästi;

49.  katsoo, että EU:n rahoituksen olisi oltava vakaampaa, kestävämpää, ennakoitavampaa, avoimempaa ja unionin kansalaisille helpommin ymmärrettävää;

50.  toteaa, että ehdollisuuden yleisenä tavoitteena EU:ssa on edistää yhdentymistä ja yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden kesken; katsoo, että järkevään loogiseen ehdollisuuteen on kuuluttava kannustimien luominen siten, että se saa jäsenvaltiot sitoutumaan tiiviimmin Euroopan yhdentymishankkeeseen, vaikuttaa tavoiteltuun tulokseen ja estää EU:n varojen väärinkäytön;

51.  pyytää komissiota selventämään kansallisen rahoitusosuuden laskentaa, joka perustuu kierrättämättömän muovisen pakkausjätteen määrään jäsenvaltioissa, ja sen keräämismenetelmää; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön seurantavälineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita yhteisen keräämismenetelmän ja rahoitusosuuden laskentatavan määrittämisessä;

52.  panee huolestuneena merkille, että CCCTB:tä koskevaa lainsäädäntöehdotusta ei ole vielä hyväksytty, eikä ole annettu mitään aika-arviota siitä, milloin siitä sovitaan neuvostossa; katsoo, että CCCTB:tä ei voida tämän vuoksi pitää todellisena omien varojen lähteenä seuraavalla ohjelmakaudella; kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen tässä kysymyksessä, kun otetaan huomioon CCCTB:n merkitys monikansallisten yhtiöiden veronkierron ongelman ratkaisemisessa;

53.  suhtautuu myönteisesti periaatteeseen, jonka mukaan EU:n politiikasta saatavat tulot olisi jatkossa siirrettävä EU:n talousarvioon, koska ne muodostavat EU:n aidon tulonlähteen;

54.  kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nykyisiä valvontajärjestelmiä vahvistetaan ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia torjutaan;

55.  korostaa tässä yhteydessä, että on poistettava unionissa esiintyviä tullivalvonnan eroavaisuuksia, jotka ovat EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuva valtava uhka, ja kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan tullivalvontaa EU:ssa, jotta torjutaan tehokkaasti elintarvikkeiden salakuljetusta ja veropetoksia.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

13.9.2018

Hyväksytty (pvä)

10.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Jonathan Bullock, Tamás Deutsch, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Iris Hoffmann, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16

+

ALDE

Nedzhmi Ali

PPE

Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Andrey Novakov, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

S&D

Inés Ayala Sender, Iris Hoffmann, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Miroslav Poche, Derek Vaughan

2

-

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Jean-François Jalkh

1

0

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Komission ehdotus vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, tilintarkastustuomioistuimen muistio, heinäkuu 2018.

(2)

Bratislavan julkilausuma, 16. syyskuuta 2016; Rooman julistus, 25. maaliskuuta 2017.

(3)

Komission pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, 28. kesäkuuta 2017, COM(2017)0358.

(4)

Arviointiperusteita ovat seuraavat: perussopimusten tavoitteet ja velvoitteet, julkishyödykkeet, joilla on eurooppalainen ulottuvuus, mittakaavaedut, heijastusvaikutukset, toissijaisuus, EU:n yhdentymisen edut ja eurooppalaiset arvot: rauha, demokratia ja oikeusvaltio.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (15.10.2018)

budjettivaliokunnalle

ehdotukseen väliaikaiseksi mietinnöksi monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(2018/0166R(APP))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta: Marita Ulvskog (puheenjohtaja)

Position

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta esittää asiasta vastaavalle budjettivaliokunnalle seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan E a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

E a.  ottaa huomioon, että unionin varojen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisen ohjausjakson sekä asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten välille on luotu yhteys; ottaa huomioon, että unionin varoilla on tarkoitus saavuttaa SEUT-sopimuksen 174 artiklassa asetetut tavoitteet, jotta voidaan vahvistaa unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja;

Tarkistus    2

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys

5 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

5.  painottaa lisäksi niiden horisontaalisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että syrjinnän poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu EU:n toimintapolitiikoissa eikä tasa-arvoa koskevia sitoumuksia ole sisällytetty niihin, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen myötä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja 30 prosentin taso olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;

5.  painottaa lisäksi niiden horisontaalisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että on tärkeää toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari kestävän sosiaalisen Euroopan luomiseksi ja että syrjinnän poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu EU:n toimintapolitiikoissa eikä tasa-arvoa koskevia sitoumuksia ole sisällytetty niihin, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen myötä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja 30 prosentin taso olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;

Tarkistus    3

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys

4 kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

4.  ilmoittaa myös vastustavansa vähennyksiä EU:n keskeisten politiikkojen, kuten EU:n koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite;

4.  ilmoittaa myös vastustavansa vähennyksiä EU:n keskeisten politiikkojen, kuten EU:n koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahasto plussan määrärahoja, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma sekä terveysalan ohjelma;

Tarkistus    4

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys

5 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

5 a.  korostaa, että rakennerahastojen ohjelmasuunnittelun, niiden poliittisten tavoitteiden ja eurooppalaisen ohjausjakson, erityisesti maakohtaisten suositusten, välistä ehdotettua yhteyttä olisi selvennettävä ja siinä olisi otettava huomioon paikallinen ja alueellinen ulottuvuus; kehottaa perustamaan EU:n rahastoille, erityisesti ESR+:lle tehokkaat ohjelmasuunnittelumekanismit, joilla toteutettaisiin käytännössä Euroopan sosiaalisen pilarin periaatteet ja oikeudet, myös varmistamalla kunnianhimoiset rahoitusvarat sekä tarvittavat synergiat unionin rahastojen välillä;

Tarkistus    5

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolestaPäätöslauselmaesitys

14 vi kohta

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

14 vi.  kaksinkertaistetaan nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat määrärahat (nykyisen nuorisotyöllisyysaloitteen kautta);

14 vi.  kaksinkertaistetaan nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat ESR+:n määrärahat (nykyisen nuorisotyöllisyysaloitteen kautta) ja samalla varmistetaan ohjelman vaikuttavuus ja lisäarvo;

Tarkistus    6

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys

15 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

15 a.  painottaa tarvetta vauhdittaa nuorisotyöttömyyden torjuntaa; on kuitenkin huolissaan siitä, että nuorisotyöllisyysaloitteen sisällyttäminen ESR+:aan voisi vähentää jäsenvaltioiden sitoutumista sekä suoraan nuoriin kohdistettavia resursseja;

Tarkistus    7

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys

16 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

16 a.  korostaa tarvetta parantaa unionin välineitä, jotta voidaan parantaa kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista; kehottaa siksi parantamaan unionin varojen ja asianmukaisten resurssien välistä synergiaa; korostaa, että on tärkeää ratkaista muuttoliikkeen aiheuttamat kaupunkien ja paikallistason haasteet, myös helpottamalla kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, sosio-ekonomisten toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen rahoituksen saantia sekä toteuttamalla tämän alan hankkeita;

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)03222018/0166R(APP))

Valmistelija: Ivo Belet

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää tärkeänä unionin roolia ympäristön laadun säilyttämisessä, suojelussa ja parantamisessa ja ilmastonmuutoksen, ekosysteemien heikentymisen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjunnassa; huomauttaa, että unionin on lunastettava sitoumuksensa toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja toteaa, että tämä tarjoaa globaalin etenemissuunnitelman kestävämpiä, tasa-arvoisempia ja vauraampia yhteiskuntia varten maapallon kantokyvyn puitteissa; muistuttaa unionin Pariisin sopimuksen mukaisista velvoitteista ja pakottavasta tarpeesta siirtyä vähähiiliseen, kestävään kiertotalouteen;

2.  katsoo, että neuvottelut, joita käydään omista varoista ja vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä, myös brexitin yhteydessä, ovat tilaisuus parantaa EU:n talousarvion tulopuolen kestävyyttä ja avoimuutta, tehdä unionista entistä autonomisempi ja viime kädessä tehostaa unionin talousarvion muutosvoiman hyödyntämistä; kehottaa uudistamaan perusteellisesti omien varojen järjestelmää, poistamaan kaikki rahoitusosuuksiin tehtävät korjaukset ja ottamaan käyttöön uusia rahoituksen lähteitä, jotka ovat täysin muun muassa ympäristöä, terveydenhuoltoa ja ilmastoa koskevien unionin politiikkojen mukaisia;

3.  painottaa, että Life-ohjelma on ympäristö- ja ilmastotoimia koskevan unionin lainsäädännön pääasiallinen täytäntöönpano-ohjelma; panee merkille, että huomattava osa ehdotetusta Life-ohjelman määrärahojen lisäyksestä vuosina 2021–2027 on ohjattu uudelle ”Siirtyminen puhtaaseen energiaan” -aliohjelmalle; kannattaa puhdasta energiasiirtymää koskevan kattavan ohjelman perustamista, mutta katsoo, että se ei saa tapahtua luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle, kiertotaloudelle sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja sen hillitsemiselle osoitettavan rahoituksen kustannuksella; muistuttaa kehotuksestaan vähintään kaksinkertaistaa Life-ohjelman määrärahat 6,442 miljardiin euroon kiinteinä (vuoden 2018) hintoina ja kehottaa osoittamaan erityisiä määrärahoja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja Natura 2000 -verkoston hallinnointia varten;

4.  pitää myönteisenä Euroopan horisontti -ohjelman määrärahoille ehdotettua lisäystä ja etenkin Terveys-ohjelman (6,83 miljardia euroa), Ilmasto, energia ja liikkuvuus ‑ohjelman (13,31 miljardia euroa) ja Elintarvikkeet ja luonnonvarat ‑ohjelman (8,87 miljardia euroa) yhteydessä tehtävälle tutkimukselle ja innovoinnille kohdistettuja määrärahoja; palauttaa kuitenkin mieliin kehotuksensa lisätä 9. puiteohjelman rahoitusta ja nostaa sen määrärahat ainakin 116,895 miljardiin euroon, pitää Ilmasto, energia ja liikkuvuus -klusterin (15,94 prosenttia) ja Elintarvikkeet ja luonnonvarat -klusterin (10,63 prosenttia) osuudet ennallaan sekä lisätä Terveys-klusterin osuus vähintään 9,7 prosenttiin 8. puiteohjelman mukaisesti; kehottaa lisäksi kohdentamaan merkittävän määrän rahoitusta näiden alojen perustutkimukseen;

5.  on ilahtunut siitä, että Verkkojen Eurooppa -välineen energia-alan määrärahoja on nostettu tuntuvasti 7,675 miljardiin euroon kiinteinä (vuoden 2018) hintoina kaudeksi 2021–2027; 

6.  esittää vakavan huolensa ehdotuksesta vähentää terveysalan toimintaohjelman rahoitusta; toistaa kehotuksensa palauttaa terveysalan toimintaohjelma vankaksi itsenäiseksi ohjelmaksi ja lisätä sen rahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta kansanterveyttä, terveydenhuoltojärjestelmiä ja ympäristöön liittyviä terveysongelmia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet voidaan toteuttaa ja varmistetaan, että rajat ylittäviin haasteisiin keskittyvälle terveyden alan toimintapolitiikalle asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet, mukaan luettuina erityisesti syövän torjuntaa, kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisemistä koskevien EU:n yhteisten toimien merkittävä lisääminen sekä rajat ylittävän terveydenhoidon saatavuuden helpottaminen;

7.  pitää valitettavana nykyisen ilmastoon liittyvän menotavoitteen saavuttamatta jäämisen riskiä ja panee tältä osin merkille ehdotuksen nostaa kyseinen tavoite vähintään 25 prosenttiin EU:n vuosien 2021–2027 talousarviosta; kehottaa kuitenkin asettamaan ilmastoon liittyville menoille aiempaa kunnianhimoisemman, 30 prosentin osuutta unionin vuosien 2021–2027 talousarviosta koskevan tavoitteen, jotta voidaan saavuttaa ja panna täytäntöön Pariisin sopimuksen tavoitteet sekä ottaa huomioon ilmastotoimien kasvava merkitys ja kiireellisyys samoin kuin tarve lisätä ilmastodiplomatiaan liittyviä toimia; kehottaa kehittämään luotettavan ja avoimen menettelyn tavoitteen toteutumisen seuraamiseen; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimia, joilla voidaan varmistaa, että talousarvion rakenne ja toteuttaminen eivät ole ristiriidassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen kanssa;

8.  katsoo, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi poistettava kaikki välitön tai välillinen tuki fossiilisille polttoaineille;

9.  pitää huolestuttavana ehdotusta vähentää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimivallan piiriin kuuluvien hajautettujen virastojen (Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto) määrärahoja 5 prosentilla; kehottaa osoittamaan mahdollisuuksien mukaan hajautetuille virastoille enemmän taloudellisia ja henkilöstöresursseja kunkin viraston tarpeiden mukaisesti ja pitämään määrärahat reaalimääräisesti vähintään vuosien 2014–2020 tasolla, etenkin jos virastoille annetaan uusia tehtäviä, kuten Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan ympäristökeskuksen tapauksessa; korostaa, että nämä virastot tarvitsevat riittävästi rahoitusta, jotta voidaan lujittaa tieteeseen perustuvaa sääntelyä ja vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin päätöksentekoon;

10.  muistuttaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on auttaa unionia ja jäsenvaltioita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön suojelemisesta ja sen tilan kohentamisesta, ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä talouspolitiikkaan ja toimista kestävyyden lisäämiseksi; korostaa, että komissio on osoittanut ympäristökeskukselle lisätehtäviä, joita ovat esimerkiksi uuden lainsäädännön ja toimintapolitiikan kehityksen seuranta vähähiilisen talouden, kiertotalouden toimintasuunnitelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon alalla, ja korostaa, että tämän pitäisi näkyä asiaankuuluvasti viraston määrärahoissa, joiden pitäisi olla ainakin reaalimääräisesti vakaat vuosien 2021–2027 talousarviossa;

11.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen kierrättämättömän pakkausmuovijätteen määrään perustuvien omien varojen järjestelmästä; korostaa, että ohjaavalla vaikutuksella on jätehierarkian mukaisesti ensisijaisesti pyrittävä ehkäisemään jätteiden muodostumista, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia ohjata järjestelmän tuottamat tulot pakkausmuovijätteen kierrätystavoitteiden edistämiseen; kehottaa kehittämään vaikuttavia rekisteröinti- ja valvontamekanismeja sekä selkeyttämään laskentamenetelmää;

12.  kehottaa pitämään vaiheesta 4 (2021) lähtien huomattavaa osaa kasvavista päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista EU:n omina varoina ja ohjaamaan ne asteittain unionin hankkeisiin, joilla pyritään edistämään unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaista rajatylittävää sähköinfrastruktuuria, uusiutuvaa energiaa ja energian varastointia sekä investointeja vähähiilisiin läpimurtoinnovaatioihin teollisuudessa; katsoo, että tämän olisi tapahduttava vaiheittain, jotta ilmasto- ja energiapolitiikoille osoitettuihin kansallisiin budjetteihin ei kohdistu paineita (päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin (direktiivi 2003/87/EY) mukaisesti 50 prosenttia tuloista olisi osoitettava kyseisiin tarkoituksiin);

13.  kehottaa tarkastelemaan samalla mahdollisuuksia ottaa käyttöön hiilipäästöjen rajaveromekanismi, jonka olisi unionin talousarvion uutena omana varana vaikutettava myös sen varmistamiseen, että kansainvälisen kaupan toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, että tuotannon siirtoa halvan työvoiman maihin vähennetään ja että ilmastonmuutoksen kustannukset sisällytetään tuontituotteiden hintoihin;

14.  katsoo, että kerosiinin verotusta koskevien yhdenmukaistettujen kansainvälisten toimien puuttuessa unionin olisi harkittava hiilipitoisuuteen perustuvaa ilmailuveroa lisäkannustimena, jolla edistetään tehokkaampia vähähiilisiä ilma-aluksia ja polttoaineita koskevaa tutkimus-, kehittämis- ja investointitoimintaa ja jolla voidaan hillitä ilmailun kasvavia päästöjä varmistaen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset liikennealalla;

15.  kannattaa meneillään olevia toimia finanssitransaktioveron käyttöön ottamiseksi ja katsoo, että osaa yhteisestä finanssitransaktioverosta olisi tulevaisuudessa käytettävä omien varojen lähteenä;

16.  kehottaa siirtämään 25 prosenttia rakennerahastojen rakenneuudistusten tukiohjelman (SRSP) talousarviosta rakennerahastoihin, jotta osuus voidaan ohjata lisätukeen hiilestä riippuvaisille alueille, jotka kärsivät välttämättömästä rakenteellisesta siirtymästä vähähiiliseen talouteen aiheutuvista seurauksista; katsoo, että näiden alueiden olisi saatava tällaista lisätukea, jotta niitä voidaan auttaa saavuttamaan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston toimintapoliittinen tavoite 2 ja jotta voidaan helpottaa oikeudenmukaista siirtymää; toteaa, että päämääränä on tukea tällaisia alueita ja erityisesti niitä, jotka eivät voi saada tukea direktiivin 2003/87/EY mukaisesta modernisaatiorahastosta, edistämällä työntekijöiden uudelleensijoittamista, uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista, koulutusta, aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja ja uusien työpaikkojen kehittämistä esimerkiksi aloittelevissa yrityksissä harjoittaen tiivistä vuoropuhelua ja koordinointia työmarkkinaosapuolten kanssa;

17.  korostaa, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen meno- ja tulopuolta olisi käsiteltävänä yhtenä pakettina ja että parlamentin kanssa ei voida päästä yhteisymmärrykseen rahoituskehyksestä ilman omia varoja koskevaa yhteisymmärrystä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

5.7.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Ivo Belet

10.7.2018

Valiokuntakäsittely

10.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

18.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

6

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Arne Gericke, Jens Gieseke, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Giorgos Grammatikakis, Rebecca Harms, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Merja Kyllönen, Carolina Punset, Christel Schaldemose, Keith Taylor, Tiemo Wölken, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Sophia in ‘t Veld, Kati Piri, Mirja Vehkaperä

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

Carolina Punset, Frédérique Ries, Nils Torvalds, Mirja Vehkaperä, Sophia in ’t Veld

EFDD

Piernicola Pedicini

GUE/NGL

Stefan Eck, Anja Hazekamp, Merja Kyllönen

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Karl‑Heinz Florenz, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Andrzej Grzyb, Giovanni La Via, Peter Liese, Annie Schreijer‑Pierik, Renate Sommer, Adina‑Ioana Vălean

S&D

Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Giorgos Grammatikakis, Jytte Guteland, Jo Leinen, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Kati Piri, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Marco Affronte, Bas Eickhout, Rebecca Harms, Martin Häusling, Keith Taylor, Davor Škrlec

6

-

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter,

EFDD

Julia Reid

2

0

ALDE

Jan Huitema

NI

Zoltán Balczó

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)03222018/0166R(APP))

Valmistelija: Jerzy Buzek

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  korostaa, että monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ei saisi pienentyä vuoden 2020 tasosta edes brexitin toteutuessa ja että uusia EU:n aloitteita varten on myönnettävä riittävästi uusia taloudellisia resursseja ja niitä on käsiteltävä yhteispäätösmenettelyssä; painottaa, että erityisesti unionin pitkän aikavälin poliittisia painopisteitä, kuten työllisyyden ja kasvun edistämistä, tulevaisuuteen suuntautuvan ja kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuden saavuttamista ja ilmastonmuutoksen torjumista siirtymällä vähähiiliseen talouteen, on tuettava riittävillä resursseilla ja niiden olisi pysyttävä uuden monivuotisen rahoituskehyksen ohjelman keskeisinä aloina;

2.  painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle; tukee siksi uutta mekanismia, jonka avulla komissio voisi toteuttaa tehokkaita ja asianmukaisia toimenpiteitä erityisesti laajaan korruptioon puuttumiseksi tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuvat yleiset puutteet aiheuttavat taloudellisen tappion riskin;

3.  kehottaa ottamaan käyttöön kiinteisiin hintoihin perustuvan selkeän menetelmän lukujen esittämiseen;

4.  muistuttaa, että politiikkojen ja hankkeiden rahoittamisen olisi oltava ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Pariisin sopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten mukaista; kehottaa korottamaan ilmastotavoitteisiin liittyvät sitoumukset 30 prosenttiin ilmastoon liittyvistä menoista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana, jotta voidaan helpottaa siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja varmistaa sen toteutuminen vuonna 2050;

5.  kehottaa jälleen kasvattamaan Euroopan horisontti -ohjelman kokonaistalousarviota vähintään 120 miljardilla eurolla kiinteinä hintoina, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin, turvata Euroopan globaali kilpailukyky, ihmisten hyvinvointi ja tieteellinen ja teollinen johtoasema sekä edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että Euroopan horisontti -ohjelman investoinnit on tarpeen suunnata hankkeisiin, joissa tutkitaan, kehitetään ja tarjotaan yhteiskunnalle sellaisia teknologisia ja muita ratkaisuja, joilla vastataan kiireellisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, kestävään ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energia- ja resurssitehokas ja myrkytön kiertotalous, kestävä elintarviketuotanto ja kestävät maatalouskäytännöt sekä kohtuuhintainen terveydenhuolto ja kohtuuhintaiset lääkkeet; pitää tervetulleena yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää ohjelmien määrärahoja rahastosta toiseen ja kannustaa kaikkia alueita kehittämään tutkimuspotentiaaliaan; katsoo, että tällaisia siirtoja koskevia asianmukaisia ehtoja ja mekanismeja olisi kehitettävä edelleen, jotta varmistetaan yhteensopivuus rakennerahastojen kanssa ja vältetään kaksinkertaiset tarkastukset; painottaa, että Euroopan horisontti -ohjelmasta myönnettävä taloudellinen tuki olisi asetettava edunsaajien saataville nopean, alhaalta ylöspäin suuntautuvan ja hallinnollisesti keveämmän prosessin kautta ja tarjoamalla teknistä apua, jolla edunsaajat ohjataan sopivimpiin rahastoihin; katsoo lisäksi, että synergioita muiden ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa olisi edistettävä samalla, kun pyritään mahdollisimman suureen hallinnolliseen yksinkertaistamiseen;

6.  katsoo, että kunkin ohjelman varainkäytön painopisteet olisi määriteltävä puiteohjelmaa koskevassa lainsäädännössä eikä monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa, etenkin kun otetaan huomioon kunnianhimoinen tavoite lisätä Euroopan horisontti -ohjelman joustavuutta;

7.  tukee InvestEU-ohjelmaan varattua 3,5 miljardin euron talousarviota; painottaa kuitenkin voimakkaasti, että tätä talousarviota ei saa ottaa Euroopan horisontti -ohjelman rahoituksesta vaan sen on oltava lisärahoitusta; katsoo, että InvestEU-ohjelman tutkimusta, innovointia ja digitalisaatiota koskevassa ikkunassa olisi käytettävä samoja sääntöjä kuin menestyksekkäässä InnovFin-välineessä, siihen olisi sovellettava kaikkia peruskriteerejä ja sen olisi katettava suuririskisin osuus investoinnista;

8.  panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa -välineen energia- ja digitaaliosa-alueelle kohdennetun määrän, jolla pyritään luomaan puuttuvia yhteyksiä Euroopan energia- ja digitaaliverkkoon tukemalla suorituskykyisten, kestävien ja tehokkaasti yhteenliitettyjen Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä energian ja digitaalisten palvelujen alalla täysin unionin pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineellä pitäisi pyrkiä kunnianhimoisemmin synergiaetuihin, kuten sen väliarvioinnissa todetaan, erityisesti jotta voidaan hyödyntää paremmin liikenne-, digitaali- ja energiainfrastruktuurien välistä synergiaa; muistuttaa, että siirtyminen vähähiiliseen järjestelmään on Verkkojen Eurooppa -välineen keskeinen tavoite;

9.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistetun keskitetyn hallintorakenteen tehokkuutta; toteaa, että koheesiorahaston rahoituksen osittainen siirtäminen Verkkojen Eurooppa -välineeseen on ollut suuri menestys ja että mekanismin täytäntöönpanon jatkamista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana voidaan harkita, koska kyseiset jäsenvaltiot ovat olleet siihen tyytyväisiä; ehdottaa näin ollen, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitettaisiin 20 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastosta ja näihin varoihin sovellettaisiin samoja hallinnointisääntöjä kuin Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirrettyjen koheesiorahaston varojen hallinnointiin; katsoo, että koska käytettävissä olevat resurssit ja tarpeet ovat hyvin kaukana toisistaan, tämä ehdotus edistäisi merkittävästi Euroopan laajuisen energiaverkon hankkeita Euroopassa;

10.  suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti komission ehdotukseen osoittaa 16 miljardia euroa uuteen Euroopan avaruusohjelmaan; kehottaa kuitenkin kasvattamaan ohjelman kokonaistalousarviota jonkin verran; korostaa, että ohjelman SSA- ja GOVSATCOM-komponentille on tarpeen osoittaa kunnianhimoisempi talousarvio samalla kun Copernicus- ja Galileo-komponenteille varatut määrärahat säilytetään ennallaan tai niitä lisätään hieman; korostaa, että on erittäin tärkeää taata näiden kahden lippulaivakomponentin, Galileo- ja Copernicus-ohjelman, jatkuvuus sekä varmistaa avaruusinfrastruktuurin ja satelliittiviestinnän turvallisuuteen liittyvään kasvavaan ongelmaan puuttumiseksi perustettujen kahden uuden aloitteen, GOVSATCOMin ja SSA:n, toiminta;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että ainakin 9,194 miljardia euroa on varattu Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, jolla kehitetään unionin digitaalisia valmiuksia erityisesti tekoälyn, kyberturvallisuuden ja suurteholaskennan osalta ja vahvistetaan samalla talouden ja yhteiskunnan digitalisoitumista tukemalla digitaalisia taitoja; korostaa, että on tärkeää koordinoida ohjelmaa tiiviisti Euroopan horisontti -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen ja ERI-rahastojen kanssa;

12.  painottaa tarvetta osoittaa riittävästi rahoitusta yritysten ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä unionin toimia koskevalle ohjelmalle; toteaa, että pk-yrityksiin keskittyvän ohjelman olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja sen olisi myös pohjauduttava edeltävästä COSME-ohjelmasta saatuihin vankkoihin kokemuksiin siten, että sillä pyritään parantamaan pääsyä unionin ja sen ulkopuolisille markkinoille, parantamaan yritysten toimintapuitteita ja kilpailukykyä sekä edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria;

13.  katsoo, että energia-alalla olisi painotettava energiaturvallisuutta, energiatehokkuutta, uusiutuvan energian tehostettua käyttöä, eri alojen yhteenliittämistä, älykästä ja nykyaikaista infrastruktuuria, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä toimivia energiamarkkinoita, joilla harjoitetaan nykyistä enemmän rajat ylittävää kauppaa ja yhteistyötä; pitää olennaisen tärkeänä, että vuoteen 2030 mennessä saavutetaan vähintäänkin 15 prosentin yhteenliitäntätavoite; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi keskityttävä energiaunionin tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi keskityttävä varmistamaan Euroopan talouden irtautuminen hiilestä, jotta voidaan saavuttaa energiaunionin tavoitteet, unionin ilmastotavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyödyttävät unionia ja kaikkia sen kansalaisia, ja erityisesti tukea heikossa asemassa olevia pienituloisia kotitalouksia, joita uhkaa energiaköyhyys, jotta niistä tulisi energiatehokkaita;

14.  painottaa ydinturvallisuuden merkitystä ja korostaa tarvetta korottaa Liettuassa sijaitsevan Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston avustusohjelmalle osoitettu määrä 552 miljoonasta eurosta 780 miljoonaan euroon, jotta Liettuaa voidaan asianmukaisesti auttaa vastaamaan Tšernobyl-tyyppisen grafiittireaktorin sydämen purkamiseen liittyvään teknologiseen haasteeseen ja jotta voidaan ehkäistä säteilyriskejä ja vähentää edelleen unionin kansalaisille aiheutuvaa vaaraa;

15.  pitää erittäin valitettavana, että uutta monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa ei otettu huomioon sen esittämää pyyntöä, joka koski oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamista hiili-intensiivisille alueille uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa; kehottaa jälleen perustamaan unionin tasolle oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahaston, jonka kokonaistalousarvio olisi 5 miljardia euroa ja jolla tuettaisiin alueita, joilla suuri osa työntekijöistä työskentelee hiiliriippuvaisilla aloilla, sekä yhteisöjä, joihin tämä siirtymä vaikuttaa haitallisesti; korostaa lisäksi, että tästä rahastosta olisi varmistettava riittävästi resursseja osallistavien, paikallisten ja oikeudenmukaisten siirtymästrategioiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisiin, sosioekonomisiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin puuttumiseen sekä tuotannon uudelleensuuntaamiseen ja ihmisarvoisten ja kestävien työpaikkojen luomiseen samoin kuin osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkoulutukseen uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkaisiin ratkaisuihin perustuvien puhtaiden prosessien ja teknologioiden alalla;

16.  korostaa tarvetta säilyttää riittävä ja selkeä 13 miljardin euron budjetti Euroopan puolustusrahastolle, jotta voidaan tehostaa Euroopan puolustusteollisuuden kasvua ja kilpailukykyä;

17.  kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta ITRE-valiokunnan vastuualueeseen kuuluville virastoille, jotta varmistetaan niiden valmiudet hoitaa lisääntyviä tehtäviään asianmukaisella tavalla;

18.  kehottaa hyväksymään monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvät oikeusperustat ajoissa, jotta siirtyminen yhdestä ohjelmasta toiseen sujuisi ongelmitta ja jotta vältettäisiin täytäntöönpanon viivästyminen;

19.  korostaa tarvetta suorittaa oikeudellisesti sitova ja pakollinen monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus; katsoo, että olisi varmistettava parlamentin mukanaolo aina kun monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan;

20.  panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarviointi/-tarkistus on keskeinen osa unionin menojen hallinnointia, jonka avulla voidaan arvioida, missä määrin investointiohjelmat toimivat asetettujen päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti, onko rahoituksen vastaanottokyky riittävä ja tuottavatko ne unionille lisäarvoa; korostaa, että väliarviointi/-tarkistus tarjoaa mahdollisuuden jatkaa yksinkertaistamista koko yleisen täytäntöönpanosyklin ajan;

21.  toteaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista ja sen vaikutukset unionin talousarvioon; toivoo, että ITRE-valiokunnan vastuualueeseen kuuluvia unionin ohjelmia voidaan jatkaa häiriöttä; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission ehdotuksiin, jotka koskevat nykyisten omien varojen uudistamista ja uusien omien varojen käyttöönottoa sekä hyvitysten poistamista ja omien varojen enimmäismäärän korottamista.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

13.9.2018

Valmistelija

Nimitetty (pvä)

Jerzy Buzek

16.7.2018

Valiokuntakäsittely

10.9.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

4

10

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Jonathan Bullock, Jerzy Buzek, Reinhard Bütikofer, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Theresa Griffin, Igor Gräzin, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Tilly Metz, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Julia Reda, Paul Rübig, Sven Schulze, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Pervenche Berès, Tamás Deutsch, Jens Geier, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Werner Langen, Sofia Sakorafa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

Fredrick Federley, Igor Gräzin, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski

PPE

Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Tamás Deutsch, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Nadine Morano, Paul Rübig, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Hermann Winkler, Anna Záborská

S&D

Zigmantas Balčytis, Pervenche Berès, Jens Geier, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Csaba Molnár, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

4

-

EFDD

Jonathan Bullock

ENF

Angelo Ciocca, Christelle Lechevalier

PPE

Christian Ehler

10

0

ECR

Ashley Fox

EFDD

Dario Tamburrano

ENF

Barbara Kappel

GUE/NGL

Jaromír Kohlíček, Sofia Sakorafa

VERTS/ALE

Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Benedek Jávor, Tilly Metz, Julia Reda

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)03222018/0166R(APP))

Valmistelija: Dominique Riquet

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Johdanto

1.  korostaa monivuotisen rahoituskehyksen strategista merkitystä pitkän aikavälin investoinneista riippuvaisilla aloilla, kuten liikennealalla; korostaa, että liikenteen infrastruktuuri on sisämarkkinoiden selkäranka ja kasvun ja työpaikkojen luomisen perusta ja sillä on ratkaiseva merkitys neljän perusvapauden eli henkilöiden, pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden turvaamiselle; kiinnittää huomiota seuraavan monivuotuisen rahoituskehyksen keskeisiin ongelmiin ja yleisiin rajoituksiin, jotka liittyvät kasvaviin liikennemääriin ja lisääntyviin haasteisiin etenkin ympäristöalalla, kun hiilidioksidi-, pienhiukkas- ja kaasupäästöt lisääntyvät huolimatta Pariisin sopimuksen mukaisista kunnianhimoisista ilmaston- ja ympäristönsuojelua koskevista tavoitteista, ja palauttaa mieliin verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet; muistuttaa myös, että investoinnit uuteen infrastruktuuriin yhteyksien parantamiseksi ja etenkin olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoon ovat viivästyneet;

Monivuotinen rahoituskehys

2.  palauttaa mieliin Verkkojen Eurooppa -välineen onnistuneen toteutuksen nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä sen, että ehdotuspyyntöihin tuli kolme kertaa enemmän hakemuksia kuin voitiin hyväksyä; panee tyytyväisenä merkille, että välinettä jatketaan uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä; pitää kuitenkin valitettavana, että välineen liikenteen toimintalohkon määrärahoja vähennettiin kiinteinä hintoina 12 prosenttia ja koheesiorahaston osuutta vähennettiin 13 prosenttia; katsoo, ettei välineen määrärahoja voida kohdentaa muihin ohjelmiin, jotka eivät liity sen erityistavoitteisiin; kehottaa palauttamaan Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen toimintalohkon 17,746 miljardin euron määrärahat (kiinteinä hintoina) ja koheesiorahaston 10 miljardin euron osuuden (kiinteinä hintoina), sillä kyseisillä määrärahoilla on myönteinen vaikutus talouskehitykseen;

3.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistetun keskitetyn hallintorakenteen tehokkuutta; toteaa, että välineeseen siirretty koheesiorahaston osuus on ollut suuri menestys ja että asianomaiset jäsenvaltiot ovat olleet siihen tyytyväisiä, mikä vahvistaa, että mekanismia jatketaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja se riittää nyt käynnissä olevien, koheesiorahaston osuudesta rahoitettavien hankkeiden loppuun saattamiseen; ehdottaa näin ollen, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen kohdennettaisiin 20 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja tätä rahoitusosuutta hallinnoitaisiin soveltaen samoja sääntöjä kuin Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen liittyvien koheesiorahaston varojen hallinnointiin mutta siten, että rahoitus olisi kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla; katsoo, että käytettävissä olevat resurssit ja tarpeet ovat hyvin kaukana toisistaan, joten on kiinnitettävä enemmän huomiota ratkaisuihin, jotka tuottavat paljon unionin tason lisäarvoa, kuten puuttuviin rajatylittäviin yhteyksiin, esimerkiksi rautatieyhteyksiin, ja että tällainen siirtymä edistäisi merkittävästi TEN-T-hankkeita Euroopassa;

4.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi päivitettävä ja tehostettava ja sen olisi katettava kaikki liikennemuodot, sillä olisi kannustettava liikennemuotosiirtymää, rohkaistava jäsenvaltioita investoimaan älykkääseen, kestävään ja integroituun julkiseen liikenteeseen, siinä olisi asetettava etusijalle kattavien verkkojen väliset paremmat yhteydet ja lisättävä yhteentoimivuutta Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän ja yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen täysimääräisen käytön avulla ja sillä olisi edistettävä unionin liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista;

5.  muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tukimekanismi, ja panee tyytyväisenä merkille, että komissio ehdottaa tämän näkökohdan selventämistä sisällyttämällä Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen uuteen InvestEU-ohjelmaan; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen toimintalohkon osuus, joka käytetään rahoitusvälineen muodossa, saisi olla enintään 5 prosenttia tämän rahoitusosuuden kokonaismäärästä; pitää valitettavana, että vaikka Verkkojen Eurooppa -välineestä valitettavasti siirrettiin varoja Euroopan strategisten investointien rahastoon, tästä rahastosta rahoitettavien liikenteeseen tehtävien investointien osuus on määrällisesti kaukana 30 prosentin tavoitteesta ja laadullisesti hyvin kaukana unionin tason lisäarvoa koskevista kriteereistä; korostaa siksi painokkaasti, että varojen siirtoja ei pitäisi hyväksyä Euroopan horisontti -ohjelmasta InvestEU-ohjelmaan; pitää tärkeänä, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä InvestEU-ohjelmasta rahoitetaan todellista unionin lisäarvoa tuottavia hankkeita, ja on tyytyväinen komission ehdotukseen, että yksi neljästä määritellystä investointialasta olisi kestävä infrastruktuuri;

6.  huomauttaa, että jotta voitaisiin edetä kohti todellista unionin matkailupolitiikkaa, jolla voidaan ratkaista nykyiset hajanaisuuteen ja varojen saatavuuteen liittyvät ongelmat ja edistää Eurooppaa matkakohteena, vahvistaa matkailualaa ja siten edistää kasvua ja työpaikkojen luomista, matkailua varten olisi luotava oma budjettikohta, kun otetaan huomioon alan merkitys unionin taloudelle: vuonna 2016 sen osuus oli 5 prosenttia BKT:stä; palauttaa myös mieliin SEUT-sopimuksen 195 artiklan mukaiset unionin vastuut;

7.  toteaa, että ulkoisten kustannusten minimoiminen on sisällytettävä monivuotiseen rahoituskehykseen ohjaavana periaatteena, sillä se on kustannustehokas toimenpide, jolla voidaan keventää tuleviin julkisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta;

Virastot

8.  panee tyytyväisenä merkille unionin liikennealan virastoille, erityisesti Euroopan lentoturvallisuusvirastolle, meriturvallisuusvirastolle ja rautatievirastolle, annetut lukuisat uudet toimivaltuudet; pitää tärkeänä varmistaa, että kaikilla liikennealan virastoilla on riittävät ja reaalimääräisesti vakaat resurssit, jotta ne voivat huolehtia tehtävistään ja uusista velvollisuuksistaan;

9.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen Euroopan työviranomaisen perustamisesta; pitää tärkeänä varmistaa, että uudella viranomaisella on riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä liikenteen alalla;

Tutkimus

10.  muistuttaa, että on erittäin tärkeää tukea liikenteen ja liikkuvuuden tutkimusta ja kehittämistä, kun otetaan huomioon haasteet, joita hiilidioksidi-, pienhiukkas- ja kaasupäästöjen lisääntyminen liikennemäärien ja -ruuhkien lisääntyessä, energiakäänteen tarve, liikenneturvallisuuden parantaminen ja verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen kehittäminen aiheuttavat; tähdentää näin ollen, että on tärkeää säilyttää Euroopan horisontti -ohjelman suora yhteys tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla kehitettyjen ratkaisujen käyttöönottoon unionin tasolla; palauttaa mieliin sellaiset onnistuneet yhteisyritykset kuten SESAR, Shift2Rail ja CleanSky; katsoo, että on tärkeää osoittaa edelleen merkittävää tukea ja riittävästi rahoitusta näille yrityksille Euroopan horisontti ‑ohjelmasta; korostaa, että tuettaessa liikenteen alan tutkimusta ja kehittämistä olisi sovellettava teknologianeutraaliuden periaatetta;

Omat varat

11.  toteaa, että kaikki jäsenvaltiot kantavat huomattavia määriä liikenteeseen ja matkailuun suoraan liittyviä veroja ja veronluonteisia tuloja ja että hyvin pienenkin osan ottaminen tällaisista resursseista unionin omiin varoihin parantaisi unionin kykyä vastata sen edessä oleviin uusiin haasteisiin; katsoo, että jos omien varojen määrää kasvatettaisiin jälleen, kuten Euroopan yhteisöä perustettaessa suunniteltiin, unionilla olisi paremmat valmiudet hoitaa poliittisia ja talousarvioon liittyviä tehtäviään.

ASIAN KÄSITTELY

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

Viiteasiakirjat

2018/0166R(APP)

Asiasta vastaava valiokunta

 

BUDG

 

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

13.9.2018

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Dominique Riquet

27.6.2018

Valiokuntakäsittely

8.10.2018

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.10.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

4

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet