MIETINTÖ johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä unionin puolesta
23.11.2018 - (08462/2018 – C8‑0417/2018 – 2018/0122M(NLE))
Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Alojz Peterle
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS, JOKA EI LIITY LAINSÄÄDÄNTÖÖN
esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä unionin puolesta
(08462/2018 – C8‑0417/2018 – 2018/0122M(NLE))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08462/2018),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin väliseksi strategiseksi kumppanuussopimukseksi[1] (08463/2018),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan 1 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0417/2018),
– ottaa huomioon Tokiossa 17. heinäkuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Japanin strategisen kumppanuussopimuksen,
– ottaa huomioon Tokiossa 17. heinäkuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen,
– ottaa huomioon Tokiossa 17. heinäkuuta 2018 pidetyn 25. kahdenvälisen huippukokouksen ja sen yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon Haagissa vuonna 1991 pidetyn ensimmäisen kahdenvälisen huippukokouksen ja tuolloin hyväksytyn yhteisen julistuksen EY:n ja Japanin suhteista,
– ottaa huomioon vuonna 2010 pidetyn EU:n ja Japanin 20. huippukokouksen,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 19. syyskuuta 2018 antaman yhteisen tiedonannon "Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta”,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kesäkuussa 2016 julkaiseman EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,
– ottaa huomioon Itä-Aasiaa koskevat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiset suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 15. kesäkuuta 2012,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Japanin vuonna 2009 allekirjoitetun tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen[2],
– ottaa huomioon EU:n ja Japanin toimintasuunnitelman vuodelta 2001,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan Tokioon, Japaniin, ja Etelä-Koreaan 3.–6. huhtikuuta 2018 tekemän vierailun,
– ottaa huomioon Tokiossa 9.–10. toukokuuta 2018 pidetyn EU:n ja Japanin parlamenttien välisen 38. kokouksen,
– ottaa huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan Tokioon 22.–25. toukokuuta 2017 tekemän vierailun,
– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevista neuvotteluista[3],
– ottaa huomioon ... antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi[4],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0385/2018),
A. toteaa, että EU ja Japani ovat olleet strategisia kumppaneita vuodesta 2003 lähtien ja tekevät edelleen tiivistä yhteistyötä useilla monenvälisillä foorumeilla;
B. toteaa, että EU:lla ja Japanilla samanmielisinä globaaleina kumppaneina on erityinen vastuu rauhan, vakauden, monenvälisyyden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja vaurauden edistämisestä sekä sääntöihin perustuvan järjestelmän puolustamisesta nopeasti muuttuvassa maailmassa;
C. ottaa huomioon, että EU:n ja Japanin strateginen kumppanuussopimus / vapaakauppasopimus kattaa noin kolmanneksen maailman taloustuotannosta;
D. toteaa, että Japanin hallitus on ryhtynyt uudistamaan turvallisuuspolitiikkaansa esimerkiksi vahvistamalla puolustusvoimavarojaan, parantamalla liittolaisyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa ja tekemällä yhteistyötä muiden alueella ja sen ulkopuolella toimivien demokratioiden kanssa;
E. ottaa huomioon, että Japani on lisännyt toimiaan kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi; toteaa, että Japanin vuoden 2013 kansallisessa turvallisuusstrategiassa viitataan ”ennakoivan rauhan edistämisen” politiikkaan, joka perustuu kansainvälisen yhteistyön periaatteeseen;
F. ottaa huomioon, että Japani on Naton pitkäaikaisin kumppani ja se on allekirjoittanut turvallisuusluokiteltua tietoa, kyberturvallisuutta, merirosvouksen torjuntaa, katastrofiapua ja humanitaarista apua koskevia yhteistyösopimuksia;
G. toteaa, että Japani on viime vuosikymmeninä saanut kansainvälistä mainetta sotilaallista pidättyvyyttä koskevasta politiikastaan, joka ei millään tavalla ole estänyt sitä tulemasta yhdeksi tärkeimmistä taloudellisista ja poliittisista toimijoista maailmassa;
H. ottaa huomioon, että Japani johti Tyynenmeren kumppanuussopimuksen (TPP) tarkistusta koskevia pyrkimyksiä USA:n vetäydyttyä sopimuksesta ja ratifioi tarkistetun kattavan ja edistyksellisen Tyynenmeren kumppanuussopimuksen (CPTPP) heinäkuussa 2018; toteaa, että Japani on myös osoittanut kiinnostusta alueelliseen laaja-alaiseen talouskumppanuuteen (RCEP), jossa Kiina on mukana;
I. toteaa, että Japani on aktiivinen jäsen Aasian kehityspankissa (ADB), Afrikan kehityspankissa (AfDB), Latinalaisen Amerikan kehityspankissa (IADB), YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueen talous- ja sosiaalikomissiossa (UNESCAP) ja muissa YK:n erityisjärjestöissä sekä Aasia–Eurooppa-kokouksessa (ASEM) ja Aasian yhteistyövuoropuhelussa (ACD); ottaa huomioon, että Japani on Maailman kauppajärjestön (WTO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD), Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) sekä G7-ryhmän ja G20-ryhmän jäsen;
J. ottaa huomioon, että Japanin hallitus hyväksyi uuden kehitysyhteistyötä koskevan peruskirjan helmikuussa 2015;
Sopimus ja EU:n ja Japanin suhteet
1. suhtautuu myönteisesti luonnokseen strategiseksi kumppanuussopimukseksi, jolla tarjotaan oikeudellisesti sitova kehys, vahvistetaan EU:n ja Japanin kahdenvälisiä suhteita ja lisätään yhteistyötä yli 40 alalla, esimerkiksi ulkopoliittisten ja turvallisuuskysymysten, mukaan lukien rauhan ja vakauden edistämisen, hätäapuoperaatioiden, maailmanlaajuisen kehityksen ja humanitaarisen avun, talouden, tutkimuksen, innovaation, koulutuksen, elintarviketurvallisuuden, maatalouspolitiikan, tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan, avaruusteknologian, kulttuurin ja urheilun, sekä maailmanlaajuista koordinaatiota edellyttävien kysymysten kuten ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeen, kyberuhkien, kansanterveyden, rajat ylittävän rikollisuuden, rauhanrakentamisoperaatioiden, kriisin- ja katastrofinhallinnan ja terrorismin torjunnan aloilla;
2. korostaa yhteyksiä strategisen kumppanuussopimuksen ja talouskumppanuussopimuksen, maailman laajimman kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen, välillä; katsoo, että nämä kaksi sopimusta tehostavat kumppanuutta, jonka tavoitteena on tuottaa konkreettista hyötyä EU:n ja Japanin kansalaisille, ja tukee yhteistyön jatkamista monenvälisillä foorumeilla; pitää myönteisenä keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, joita vahvistettiin neuvotteluiden aikana;
3. panee tyytyväisenä merkille, että strategisen kumppanuussopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa viitataan parlamentaariseen ulottuvuuteen, jonka tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä poliittisten kysymysten, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muun alakohtaisen yhteistyön aloilla; ehdottaa tässä yhteydessä, että Japanin parlamentti ja Euroopan parlamentti jatkavat parlamentaarisen valvonnan ja vuoropuhelun kehittämistä tavoitteenaan varmistaa, että sopimuksessa sovittu yhteistyö pannaan myös täytäntöön; kehottaa Euroopan parlamenttia valvomaan sekakomitean kokouksia ja niiden asiakirjoja; kehottaa lisäämään entisestään kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja edistämään sen omistajuutta strategisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa; toteaa olevansa vakuuttunut siitä, että yleisen ja alakohtaisen konkreettisen yhteistyön olisi periaatteessa perustuttava Yhdistyneiden kansakuntien yhteisesti hyväksymiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja alatavoitteisiin, joille sopimuspuolet ovat antaneet tukensa ja jotka on määrä panna täytäntöön vuoteen 2030 mennessä;
4. korostaa tarvetta tehdä monenvälistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää asekauppasopimukseen liittymistä ja ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanoa, ehkäistä joukkotuhoaseiden leviämistä, torjua terrorismia ja toimia rankaisemattomuutta vastaan kaikkein vakavimmissa kansainvälisen oikeuden vastaisissa rikoksissa ja ihmisoikeusloukkauksissa;
5. muistuttaa, että kehitysmaissa olisi käytettävä kokonaisvaltaista ja johdonmukaista diplomatiaa, taloutta, kulttuuria ja turvallisuutta koskevaa lähestymistapaa, jossa turvallisuus ja kehitys liittyvät kiinteästi toisiinsa, EU:n ja Japanin yhteisen vision mukaisesti;
Ihmisoikeudet ja perusvapaudet
6. vahvistaa jälleen yhteisen sitoumuksen ihmisoikeuksien, demokratian, perusvapauksien, hyvän hallintotavan, oikeusvaltion periaatteiden ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettujen yhteisten arvojen kunnioittamiseen ja yhteistyön tekemiseen näiden arvojen ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen edistämiseksi ja suojelemiseksi maailmanlaajuisesti;
7. panee merkille, että Japani ei ole ratifioinut kahta ILO:n keskeistä yleissopimusta (syrjinnästä ja pakkotyön poistamisesta), ja pitää myönteisenä Japanin päätöstä perustaa ministeriöiden välinen kehys, joka käsittelee talouskumppanuussopimuksen mukaisten kestävän kehityksen sitoumusten täytäntöönpanoa ja tällaisten yleissopimusten ratifiointia;
8. korostaa tarvetta lisätä naisten oikeuksia koskevaa yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on yksi kumppanuuden keskeisistä tavoitteista; kannustaa Japanin parlamenttia edelleen laatimaan lainsäädäntöä, jolla puututaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään;
9. kannattaa YK:n toimia kuolemanrangaistuksen vaiheittaiseksi poistamiseksi; kehottaa EU:ta käynnistämään Japanin hallituksen kanssa vuoropuhelun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tavoitteena sen lopullinen poistaminen;
Alueelliset ja kansainväliset suhteet
10. palauttaa mieliin, että vuoden 2016 EU:n globaalistrategiassa todettiin, että Euroopan vaurauden ja Aasian turvallisuuden välillä on suora yhteys, ja kehotettiin unionia tehostamaan käytännön osallistumista ja työskentelemään eri kumppaneiden, kuten Japanin, kanssa edistääkseen rauhaa Korean niemimaalla ja erittäin tärkeää merialue- ja aluekiistojen rauhanomaista ratkaisemista Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan merellä kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti; korostaa luottamuksen rakentamisen ja ennaltaehkäisevän diplomatian merkitystä; painottaa, että kansainvälisen merenkulun vapautta on kunnioitettava; pitää myönteisenä pääministeri Aben ja presidentti Xin Pekingissä 26. lokakuuta 2018 järjestettyä tapaamista ja ilmoitusta sitoutua keskinäisiä suhteita koskevan uuden luvun avaamiseen askeleena kohti kahdenvälisten suhteiden parantamista ja alueellisten jännitteiden vähentämistä;
11. on tietoinen, että Kiinan ja Venäjän vaikutus Aasian ja Tyynenmeren alueella on merkittävä turvallisuushaaste Japanille sekä Euroopan unionin eduille, ja pitää siksi myönteisinä strategisen kumppanuussopimuksen sitoumuksia tiivistää EU:n ja Japanin turvallisuusyhteistyötä suojana tällaisia uhkia vastaan;
12. panee tyytyväisenä merkille Japanin Nato-edustuston perustamisen 1. heinäkuuta 2018;
13. suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen strategiaan unionin ja Aasian välisten yhteyksien parantamisesta edistämällä vuoropuhelua, vakautta, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä, yhteentoimivaa liikennettä, energia- ja digitaalisia verkkoja ja ihmisten välisiä yhteyksiä; korostaa yhteyksien parantamisen tarjoamia mahdollisuuksia lisätä koulutus-, tiede-, tutkimus- ja kulttuurialojen vaihtoa;
14. kehottaa laajentamaan EU:n ja Japanin kahdenvälistä yhteistyötä ja monenvälistä yhteistyötä Etelä-Korean, Pohjois-Korean, Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, jotta voidaan tukea alueen rauhan saavuttamiseen ja vakauden säilyttämiseen liittyviä pyrkimyksiä, rauhanomaista rinnakkaiseloa Korean niemimaalla ja Pohjois-Korean riisumista täydellisesti, peruuttamattomasti ja todennettavasti ydinaseista; pitää suositeltavana Japanin ja Etelä-Korean yhteistyön lisäämistä ja hyviä naapuruussuhteita, joiden avulla voidaan edistää alueellista vakautta ja käsitellä turvallisuusriskejä, kuten Pohjois-Koreaa; sitoutuu tukemaan Pohjois-Koreaan kohdistettavaa jatkuvaa kansainvälistä painetta, jotta voidaan varmistaa ydinaseriisuntaan tähtäävien konkreettisten toimien toteutuminen; kannattaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan selvittää kysymys kadonneista Japanin kansalaisista, joiden pelätään joutuneen Pohjois-Korean hallinnon sieppaamiksi; korostaa, että Koillis-Aasian maiden vakaus on keskeisen tärkeää unionille;
15. kehottaa EU:ta ja Japania tekemään yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) alueellista integraatiota ja yhteistyötä sekä alueen kollektiivista konfliktien ratkaisua koskevien valmiuksien lisäämiseksi ja näin vahvistamaan ASEANille nyt kuuluvaa keskeistä asemaa Kaakkois-Aasian monenkeskisessä järjestyksessä; tukee ASEANin ja Japanin 33. foorumissa Tokiossa tehtyä päätöstä, jonka mukaan vahvistetaan siteitä entisestään, käsitellään alueellisia ja kansainvälisiä yhteisen edun mukaisia kysymyksiä ja tehdään yhteistyötä rauhan ja vakauden edistämiseksi; katsoo, että ihmisoikeuksien edistäminen ja suojelu edistää tehokkaasti näitä kahta tavoitetta; kehottaa luomaan synergioita Japanin vapaan ja avoimen Intian ja Tyynenmeren alueen strategian sekä EU:n aloitteiden välille, mukaan lukien EU:n investointisuunnitelma ja laajennetut Euroopan laajuiset liikenneverkot, jotta voidaan edistää maailmanlaajuista yhteistyötä yhteenliitettävyyden alalla;
16. panee merkille Japanin tavoitteen tulla YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosina 2023–2024 ja pitää myönteisenä sen panosta YK:ssa esimerkiksi aseidenriisunnan, asesulun, rauhanturvaamisen, rauhanrakentamisen ja turvallisuuden aloilla;
Alakohtainen yhteistyö
17. korostaa strategisen kumppanuussopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja sen antamaa pontta kehittää kulttuurisuhteita ja tehdä yhteistyötä nuoriso-, koulutus- ja urheilualoilla; panee merkille kielelliset esteet ja nykyisen alhaisen henkilövaihdon tason EU:n ja Japanin välillä; kehottaa investoimaan edelleen kansalaisten välisen vuorovaikutuksen, koulutusta ja kulttuuria koskevan vuoropuhelun, Erasmus+ :aan kuuluvien akateemisten liikkuvuusohjelmien ja julkisuusdiplomatian parantamiseen, jotta voidaan edistää keskinäistä ymmärrystä kulttuurien monimuotoisuutta;
18. kiinnittää huomiota siihen, että strateginen kumppanuussopimus edistää alakohtaista kuluttajansuojaa koskevaa yhteistyötä ja rahoitusalan sääntely- ja valvontajärjestelmiin liittyvää vaihtoa;
19. katsoo, että EU ja Japani, jotka ovat maailman suurimpia avunantajia ja jotka ovat jo pitkään tarjonneet virallista kehitysapua Itä-Aasian ja hiljattain myös Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan vähemmän kehittyneille maille, ovat luonnollisia kumppaneita avun koordinoinnissa ja johdonmukaisuuden varmistamisessa yhdessä vastaanottavien hallitusten kanssa; korostaa, että kehitysavun päätarkoitus on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, ja odottaa keskinäistä yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;
20. suhtautuu myönteisesti siihen, että Japani ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2016, ja kehottaa Japania panemaan sopimuksen täytäntöön tehokkaasti, ottamaan johtoaseman ennakoivassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja lisäämään ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemistoimia; kehottaa EU:ta ja Japania tehostamaan yhteistyötä kestävän energian alalla, esimerkiksi vähäpäästöisten liikennemuotojen kehittämisessä; korostaa, että ilmastonmuutosta käsittelevä ulkoministerien neuvoa-antava paneeli antoi helmikuussa 2018 raporttinsa, jossa tarve siirtyä uusiutuvaan energiaan asetettiin Japanin energiadiplomatiastrategian ytimeen;
21. suhtautuu myönteisesti siihen, että sopimukseen on sisällytetty kestävä metsänhoito, ja odottaa, että laittomia hakkuita koskevia hyviä käytäntöjä vaihdetaan edelleen EU:n puutavara-asetuksesta saatujen kokemusten pohjalta, jotta Japanin lainsäädäntöön voidaan sisällyttää pakollinen due diligence -menettely;
22. pitää valitettavana, että Japani pyrki varmistamaan kaupallisen valaanpyynnin keskeyttämisestä luopumisen syyskuussa 2018 pidetyissä Kansainvälisen valaanpyyntikomission kokouksissa, ja kehottaa keskeyttämään valaanpyynnin tieteellisiin tarkoituksiin;
23. korostaa, että Japani on maailman toiseksi suurin kosmetiikan markkina-alue; muistuttaa, että kosmetiikan testaus eläimillä ja eläimillä testattujen kosmeettisten tuontituotteiden myynti on kielletty EU:ssa; kannustaa tässä yhteydessä osapuolia vaihtamaan tietoja ja tekemään yhteistyötä, jotta voidaan lopettaa kosmetiikan testaus eläimillä Japanissa;
24. korostaa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen merkitystä ja kannustaa Japania poistamaan varaumat, jotka se on tehnyt luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevaan yleissopimukseen (CITES);
25. kehottaa EU:n jäsenvaltioiden parlamentteja ratifioimaan väliaikaisen sopimuksen pikaisesti ja kehottaa panemaan sen täytäntöön täysimääräisesti kaikilla aloilla;
26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Otsikko |
Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välinen strateginen kumppanuussopimus |
||||
|
Viiteasiakirjat |
|||||
|
Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä) |
8.11.2018 |
|
|
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 15.11.2018 |
|
|
|
|
|
Esittelijät: Nimitetty (pvä) |
Alojz Peterle 9.10.2018 |
|
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
21.11.2018 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
43 2 9 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Victor Boştinaru, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Lorenzo Cesa, Georgios Epitideios, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule-Pēterse, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Arne Lietz, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Michel Reimon, Sofia Sakorafa, Jean-Luc Schaffhauser, Anders Sellström, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés, Miguel Urbán Crespo |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Doru-Claudian Frunzulică, Takis Hadjigeorgiou, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, David Martin, Gilles Pargneaux, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Eleni Theocharous, Mirja Vehkaperä, Željana Zovko |
||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
23.11.2018 |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
43 |
+ |
|
|
ALDE |
Petras Auštrevičius, Iveta Grigule-Pēterse, Javier Nart, Marietje Schaake, Mirja Vehkaperä |
|
|
ECR |
Bas Belder, Marek Jurek, Eleni Theocharous |
|
|
PPE |
Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Anders Sellström, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés, Željana Zovko |
|
|
S&D |
Nikos Androulakis, Victor Boştinaru, Eugen Freund, Doru-Claudian Frunzulică, Arne Lietz, Andrejs Mamikins, David Martin, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Gilles Pargneaux, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Kati Piri |
|
|
VERTS/ALE |
Michel Reimon, Alyn Smith |
|
|
2 |
- |
|
|
ENF |
Jean-Luc Schaffhauser |
|
|
NI |
Georgios Epitideios |
|
|
9 |
0 |
|
|
GUE/NGL |
Takis Hadjigeorgiou, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Helmut Scholz, Miguel Urbán Crespo |
|
|
NI |
James Carver, Dobromir Sośnierz |
|
|
VERTS/ALE |
Klaus Buchner, Jordi Solé |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää