MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

28.11.2018 - (COM(2018)0436 – C8–0253/2018 – 2018/0225(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Christian Ehler

Menettely : 2018/0225(CNS)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0410/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0410/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 23
CRE 11/12/2018 - 23
PV 16/04/2019 - 19
CRE 16/04/2019 - 20

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 12.12
CRE 12/12/2018 - 12.12
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 8.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0510
P8_TA(2019)0396

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

(COM(2018)0436 – C8–0253/2018 – 2018/0225(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0436),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 4 kohdan artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0253/2018),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0410/2018),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 a viite (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ottaa huomioon Euroopan parlamentin mietinnön Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (2016/2147(INI)),
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011⁴ mukaisesti.	(3) Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valtuudet hyväksyä tutkimusta ja innovaatiota koskevat strategiset suunnitelmat sekä täytäntöönpanovalta hyväksyä kattavassa ohjelmassa suunniteltuja työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011⁴ mukaisesti.
__________________	__________________
⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).	⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.	(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että vähintään 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita ja sitoumuksia tarpeen mukaan. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä valvotaan ja niistä raportoidaan sekä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.	(6) Erityisohjelman toimia olisi käytettävä jatkamaan Euroopan tieteellisen ja teknologisen pohjan kehittämistä huippuunsa sekä vahvistamaan ja laajentamaan sitä, ratkaisemaan keskeisiä globaaleja haasteita, lujittamaan unionin teollisuuden johtoasemaa, parantamaan elämänlaatua unionissa sekä lisäämään investointeja, puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin vivuttamalla lisärahoitusta ennemmin kuin syrjäyttämällä yksityinen rahoitus.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Sukupuolten tasa-arvo on EU:n poliittinen painopisteala ja merkittävä yhteiskunnallinen haaste (kestävän kehityksen tavoite 5). Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa koskeva tavoite on muiden kestävän kehityksen tavoitteiden edellyttämien yhteiskunnallisten ja teollisten muutosten ratkaiseva tekijä. Sukupuolinäkökulmat olisi kuitenkin integroitava asianmukaisesti koko ohjelman ajan, ja olisi vaadittava myös erityistä sukupuolentutkimusta paremman EU:n tasa-arvopolitiikan täytäntöönpanon ja suunnittelun tukemiseksi.
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 b) Erityisohjelma olisi pantava täytäntöön avoimella, osallistavalla ja strategisella tavalla, jolla pyritään osallistamaan sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta. Sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien olisi koostuttava tasapainoisesti erilaisista taustoista tulevista henkilöistä.
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.	(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, jotta niitä voitaisiin kehittää kestävämmiksi ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan tätä tarkoitusta varten omistetulla klusterilla ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous” vuosiksi 2021–2027.
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja teknologian välille. Kulttuuriperintö on olennainen osa unionin yhteenkuuluvuutta ja se tukee yhteyttä perinteiden ja innovaation välillä. Kulttuuriperinnön suojeleminen ja luovien ratkaisujen kehittäminen erityisesti digitalisaation alalla asetetaan ohjelman painopisteeksi.
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”⁶ verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.	(8) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä aiheeseen omistetulla klusterilla, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.
__________________
⁶ Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Koska on tärkeää, että EU:n toimien lisäarvosta ja vaikutuksesta tiedotetaan paremmin ja suuremmalle yleisölle, komission olisi tehtävä enemmän töitä Euroopan horisontti -puiteohjelman näkyvyyden edistämiseksi. Yhtälailla edunsaajien olisi varmistettava EU:n rahoituksella toteutettujen saavutustensa näkyvyys.
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Tämän päätöksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu sääntöjen noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta tähän sisältyy kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä koskeva harkinta.	Poistetaan.
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 2 artikla
Komission teksti	Tarkistus
2 artikla	2 artikla
Toiminnalliset tavoitteet	Toiminnalliset tavoitteet
1. Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.	1. Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.
2. Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:	2. Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
a) huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;	a) Euroopan tieteellisen ja teknologisen perustan lujittaminen ja laajentaminen ja huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;
b) sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;	b) sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;
c) tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen eurooppalaisella tutkimusalueella;	c) tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen, kehittäminen ja niiden laajan saatavuuden ja myös virtuaalisen saatavuuden mahdollistaminen eurooppalaisella tutkimusalueella;
d) kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;	d) kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen tieteen ja teknologian alalla unionin huippuosaamisen tukemiseksi;
e) tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen eurooppalaiselle tutkimusalueelle, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten;	e) eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten, tavoitteena eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen maailman ensiluokkaisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi alueeksi;
f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;	f) avoimen tieteen edistäminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;
g) tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen erityisesti toimintapolitiikan kehittämistä varten;	g) tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen erityisesti toimintapolitiikan kehittämistä varten;
h) unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen;	h) unionin politiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutuksen tukeminen;
i) tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;	i) tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä muiden politiikkojen välisen yhteyden lujittaminen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus;
j) kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;	j) kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;
k) kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;	k) asianmukaisten tutkimus- ja innovaatiosidosryhmien, mukaan lukien kansalaisten, akatemian, tutkimusjärjestöjen ja teollisuuden mukaan ottaminen yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;
l) tiedeviestinnän parantaminen;	l) tiedeviestinnän parantaminen;
m)teollisuuden muutoksen nopeuttaminen;	m) EU:n teollisuuden muutoksen edistäminen Euroopan strategisten sektorien, esimerkiksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden, potentiaalin vapauttamiseksi;
n) taitojen kehittäminen innovoinnin edistämiseksi;	n) taitojen kehittäminen tukemalla koulutusta ja luovuutta tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi;
o) innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;	o) innovatiivisten yritysten, erityisesti startup- ja pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;
p) riskirahoituksen saatavuuden parantaminen, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja.	p) riskirahoituksen saatavuuden parantaminen myös toimimalla synergisesti InvestEU:n kanssa, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja;
	p a) sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistaminen ja sukupuolinäkökohtien sisällyttäminen tutkimukseen ja innovointiin;
	p b) tieteellisen, teknologisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuksen maksimointi.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.	3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi 3 artikla
Komission teksti	Tarkistus
3 artikla	3 artikla
Rakenne	Rakenne
1. Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:	1. Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:
1. Pilari I ”Avoin tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:	1. Pilari I ”Ensiluokkainen ja avoin tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:
a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;	a) Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;
b) Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;	b) Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;
c) tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.	c) tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.
2. Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”, joka käsittää seuraavat komponentit:	2. Pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mukaan lukien yhden edunsaajan, avustuksiin perustuvan pk-yrityksille kohdennetun väline, sellaisena kuin se on kuvattu asetuksen 43 a artiklassa ja erityisohjelman liitteessä I.
a) klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;	a) klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;
b) klusteri ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;	b) klusteri ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;
	(b a) klusteri ”Turvallinen yhteiskunta”;
c) klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;	c) klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;
d) klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;	d) klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;
e) klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;	e) klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;
f) Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa.	f) Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa.
3) Pilari III ”Avoin innovointi”, joka käsittää seuraavat komponentit:	3) Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat komponentit:
a) Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa;	a) Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa; mukaan lukien eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;
b) eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;	Poistetaan.
c) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 3 kohdassa.	b) Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 3 kohdassa;
4. Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:	4. Osa ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:
a)huippuosaamisen jakaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;	a) huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;
b) eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.	b) eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet vahvistetaan liitteessä I.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet vahvistetaan liitteessä I.
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
4 artikla	4 artikla
Talousarvio	Talousarvio
1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina.	1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.	2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
5 artikla	5 artikla
Missiot	Missiot
1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:	1. Kutakin missiota varten perustetaan missiolautakunta yhteistä suunnittelua ja täytäntöönpanon ohjausta varten. Se koostuu noin 15-20:stä riippumattomasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu monien alojen ja tutkimuksen ja innovaation edustajia, akatemian, tutkimus- ja teknologiajärjestöjen edustajia, kaiken kokoisten teollisuuksien, kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Komissio nimittää missiolautakunnan jäsenet riippumattomassa ja avoimessa menettelyssä, joka sisältää avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:
a) työohjelmien sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi; suunnittelu toteutetaan yhdessä sidosryhmien ja soveltuvin osin yleisön kanssa;	a) työohjelmien asianmukainen sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi;
b) missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien arviointien perusteella;	b) missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien arviointien perusteella;
c) asiantuntija-arvioijien valinta ja perehdyttäminen sekä arviointiperusteet ja niiden painotukset;	c) asiantuntija-arvioijien valinta, asiantuntija-arvioijien välisten eturistiriitojen torjuminen, perehdyttäminen sekä arviointiperusteet lisänä tavanomaiselle arviointiperusteelle ”ensiluokkaisuus, vaikutus, ja täytäntöönpanon laatu ja tehokkuus.
d) toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa.	d) toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa unionin painopisteiden mukaisesti;
e) viestintä.	e) viestintä.
	e a) mission selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja mahdolliset tulokset;
	e b) mission sosiaalisen vaikutuksen ja liiketoimintamahdollisuuksien arviointi;
2. Erityismääräyksiä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan portfoliolähestymistavan, voidaan vahvistaa 11 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.	2. Erityismääräykset, jotka mahdollistavat tehokkaan ja joustavan portfoliolähestymistavan, vahvistetaan 11 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.
	2 a. Missioiden sisältö ja täytäntöönpanon yksityiskohdat, mukaan lukien soveltamisala, indikaattorit, mitattavat tavoitteet ja välitavoitteet, talousarvio, synergiat muiden unionin rahastojen kanssa ja yhteydet eurooppalaisiin kumppanuuksiin, määritellään strategisissa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmissa tämän päätöksen liitteessä I esitetyn mukaisesti.
	2 b. Missioiden täytäntöönpano tapahtuu asian kannalta olennaisten klusterien työohjelmien sisäisten avointen hakujen kautta hanke-ehdotuspyyntöinä, jotka liittyvät mission alaan ja toimivat yhdellä tai useammalla klusterien toiminta-alalla.
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi 6 artikla
Komission teksti	Tarkistus
6 artikla	6 artikla
Euroopan tutkimusneuvosto	Euroopan tutkimusneuvosto
1. Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin I ”Avoin tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 1895⁷ perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.	1. Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin I ”Ensiluokkainen ja avoin tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 1895⁷ perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.
2. ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.	2. ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.
3. ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.	3. ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.
Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.	Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.
ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.	ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.
4. ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.	4. ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.
5. ERC:n toimilla tuetaan Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten ja ylikansallisten ryhmien tutkimustyötä kaikilla aloilla.	5. ERC:n toimilla tuetaan Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten ja ylikansallisten ryhmien tutkimustyötä kaikilla aloilla. Tuen innovaatiolle esimerkiksi Proof of Concept -järjestelmän kautta olisi jatkuttava, jotta voidaan kannustaa uusien löytöjen nopeampaan muuntamiseen kaupallisiksi tai yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi. Tämän edistämiseksi ensiluokkaiset ERC:n rahoituksen hakijat, jotka ovat ylittäneet kynnysarvon, mutta eivät saaneet rahoitusta resurssien puutteen vuoksi, ovat valintakelpoisia proof of concept -avustuksen saajiksi.
	5 a. ERC Proof of Concept -avustuksen saajalle myönnetään huippuosaamismerkki, jos ehdotus on hyväksyttävä ja on läpäissyt sovellettavat kynnykset eikä sitä voitaisi rahoittaa.
6. Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.	6. Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.
Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.	Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.
__________________	__________________
7 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.	7 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi 7 artikla
Komission teksti	Tarkistus
7 artikla	7 artikla
ERC:n tieteellinen neuvosto	ERC:n tieteellinen neuvosto
1. Tieteellisen neuvoston muodostavat molempia sukupuolia, eri ikäryhmiä ja laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.	1. Tieteellisen neuvoston muodostavat laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.
Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.	Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.
Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.	Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.
2. Tieteellinen neuvosto vahvistaa	2. Tieteellinen neuvosto vahvistaa
a) ERC:n kokonaisstrategian,	a) ERC:n kokonaisstrategian,
b) työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,	b) työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,
c) vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,	c) vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,
d) kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,	d) kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,
e) käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä.
Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c, d ja e alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.	Komissio laatii käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä, ja se poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.
3. Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.	3. Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.
4. Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteiden saavuttamista 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti.	4. Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteiden saavuttamista 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava täysin riippumattomasti, puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti ja siten maksimoitava ERC:n osuus EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan ja erityisesti Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi 9 artikla
Komission teksti	Tarkistus
9 artikla	9 artikla
Euroopan innovaationeuvosto	Euroopan innovaationeuvosto
1. Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Avoin innovointi” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.	1. Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) asetuksen 7 a artiklan mukaisesti.
	1 a. EIC rakentuu kahdelle välineelle, jotka ovat Pathfinder ja Accelerator, sellaisina kuin ne on kuvattu tämän päätöksen liitteessä I. EIC-välineitä on arvioitava jatkuvasti innovaation tukemiseksi järjestelmällisellä tavalla.
	1 b. EIC:n tavoitteet ja toimet on tarvittaessa kytkettävä ohjelman muihin osiin sekä muihin kansallisiin ja unionin rahastoihin, erityisesti EIT:hen ja InvestEU:hun.
2. EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.	2. EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.
3. Komission on varmistettava, että EIC toimii	3. Komission on varmistettava, että EIC toimii
a) tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä	a) tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä
b) vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.	b) vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.
4. Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.	4. Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.
	4 a. Komissio varmistaa EIC:n ja EIT:n välisen yhteistyön erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta.
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
10 artikla	10 artikla
EIC:n johtokunta	EIC:n johtokunta
1. EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:	1. EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:
a) pilariin III ”Avoin innovointi” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;	a) pilariin III ”Innovatiivinen Eurooppa” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;
b) työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten;	b) työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten,
c) arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;	c) arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;
d) strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;	d) strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;
e) ohjelman hallinnoijien profiili.	e) ohjelman hallinnoijien profiili.
	e a) EIC:n toimien järjestelmällinen ja jatkuva arviointiprosessi;
2. EIC:n johtokunta voi pyynnöstä antaa komissiolle suosituksia	2. EIC:n johtokunta voi pyynnöstä ja aina kun se on aiheellista yhdessä EIT:n johtokunnan kanssa antaa komissiolle suosituksia
a) mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;	a) mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;
b) yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;	b) yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden ja EIT:n kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;
c) EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;	c) EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;
d) sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.	d) sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.
EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti.	EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC:n tavoitteiden saavuttamista unionin teollisuusstrategia, kilpailukyky ja globaalit haasteet huomioon ottaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti ja välttäen sisämarkkinoiden kilpailun vääristymistä.
EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.	EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.
3. EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.	3. EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä riippumattomasta eurooppalaisten tutkimus- ja innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä kaiken kokoisista yrityksistä, taloustieteilijöitä, sijoittajia, tutkijoita ja korkeakouluja edustavia innovaatiopolitiikan asiantuntijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.
Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.	Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.
Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).	Jäsenten toimikauden pituus on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran; nimitykset tehdään juoksevasti (puolet jäsenistä vaihdetaan kahden vuoden välein).
4. EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan innovoinnin alalla.	4. EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka on todistettavasti ansioitunut innovoinnin alalla.
Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.	Puheenjohtaja nimitetään kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.
Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä innovoinnin alalla. Komissio voi tarjota puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.	Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua ja sen roolia ohjelman ja EU:n tutkimus- ja innovointitavoitteiden saavuttamisessa, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Komissio tarjoaa puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.
5. Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenten odotetaan hyväksyvän käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.	5. Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenten on hyväksyttävä käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi 11 artikla
Komission teksti	Tarkistus
11 artikla	11 artikla
Työohjelmat	Strateginen suunnittelu ja työohjelmat
	-1. Erityisohjelman täytäntöönpanon tulee perustua erityisiin tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmiin, jotka määritellään joka toinen vuosi asetuksen 6 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja joita laadittaessa noudatetaan tutkimus- ja innovointitoiminnan avointa, osallistavaa ja strategista monivuotista suunnitteluprosessia, erityisesti pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” osalta. Pakolliset useiden sidosryhmien kuulemiset kansallisten viranomaisten, Euroopan parlamentin ja t&k&i-sidosryhmien edustajien, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnat, kanssa, painopistealueista ja soveltuvista erityyppisistä toimista ja täytäntöönpanon muodoista, mukaan lukien missioalueet ja eurooppalaiset kumppanuudet, takaavat välttämättömät monitieteiset ja monialaiset näkymät ja vastaavuuden muiden asian kannalta olennaisten, jo olemassa olevien, EU:n, kansallisen ja alueellisen tason hankkeiden kanssa. Tämä edistää yksityisen ja julkisen lisärahoituksen vipuvaikutusta ja siten vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA) tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.
1. Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Ne laaditaan strategisen suunnitteluprosessin perusteella tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.	1. Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla strategista tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmaa noudattaen.
Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.	Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.
2. Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:	2. Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:
a) ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;	a) ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;
b) kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen jakaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;	b) kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki eurooppalaisille innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;
c) EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;	c) EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;
d) JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.	d) JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.
3. Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava	3. Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava
a) maininta kuhunkin toimeen ja missioon osoitetusta määrästä ja alustavasta toteutusaikataulusta;	a) maininta kuhunkin toimeen, missioon ja eurooppalaiseen kumppanuuteen osoitetusta määrästä ja ohjelmaan liittyvästä talousarvion osuudesta ja alustavasta toteutusaikataulusta;
b) avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;	b) avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;
c) asetuksen (EU) N:o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;	c) asetuksen (EU) N; o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;
d) asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.	d) asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Terveysalan johtoryhmä
	1. Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jolla täydennetään terveyteen liittyvän pilarin II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky” toimia.
	2. Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15-20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat eri tieteenaloilla ja tehtävissä tutkimuksen, innovaation, kansanterveyden ja hyvinvoinnin aloilla.
	3. Terveysalan johtoryhmä keskittyy tarkastelemaan seuraavia periaatteita: Koordinaatio ja synergiat EU:n ja kansallisten terveysohjelmien kanssa sekä terveysklusterin ja Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, mukaan lukien missiot ja kumppanuudet. Johtoryhmä edistää potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista ja tarjoaa tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Toimilla olisi edistettävä arvoihin suuntautunutta terveysalan tutkimusta ja parempia terveysalan ratkaisuja sekä vähennettävä terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.
	4. Terveysalan johtoryhmä osallistuu seuraavien edistämiseen:
	a) ”Terveys”-klusterin strategia
	b) malli, jonka pohjalta ohjataan terveysohjelmien ja asiaan liittyvien pilarien, kuten EIC:n ja ERC:n, välillä sekä strategisten kumppanuuksien ja EU:n rakennerahastojen kehyksessä toteutettavia koordinointi- ja yhteistyötoimia. Mallin avulla lisätään terveysalan tutkimukseen liittyvien nykyisten rahoitusmekanismien näkyvyyttä ja koordinointia, ohjataan koordinointia ja yhteistyötä ja kehitetään terveysalan työohjelmia ja missioita
	c) menetelmät ja menettelyt, joita sovelletaan terveysalan missioiden suunnitteluun, valintaan ja täytäntöönpanoon
	d) mahdollistaa kansalaisten osallistumisen ja sitoutumisen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan päätöksentekoprosessiin
	e) edistää kestävyyttä rahoitusstrategioissa ja -mekanismeissa pitkän aikavälin hankkeiden ja kunnianhimoisten missioiden toteuttamiseksi
	f) varmistaa tuloksellisen kansainvälisen tutkimusalan yhteistyön, jolla maksimoidaan EU:n mahdollisuudet ja siirretään tulokset terveydenhuoltojärjestelmiin
	g) lisää monitieteisen tutkimuksen käyttöä sellaisten sairauksien yhteydessä, joissa havaitaan yhtenevyyksiä, millä vähennetään päällekkäisyyksiä ja erillisiä tutkimuksia
	h) lisää Euroopan horisontti -puiteohjelman näkyvyyttä ja sen EU:n kansalaisille tuottamaa hyötyä, tarkastelee tiede- ja tutkimusalan vastuun sirpaloitumista EU:n hallintoelimissä ja virtaviivaistaa nykyisiä rahoitusmekanismeja.
	5. Terveysalan johtoryhmän on laadittava kattava tutkimusstrategia ja ohjattava terveydenhuoltoon liittyvien työohjelmien ja missioiden kehittämistä yhdessä erityisen missioryhmän kanssa.
	6. Terveysalan johtoryhmä on riippumaton tieteellinen sidosryhmäfoorumi, johon kuuluu biolääketieteen tutkimusta ja innovointia edustavia sekä muiden merkityksellisten tutkimus- ja teollisuudenalojen toimijoita ja johon potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat merkittävällä panoksella.
	7. Komissio nimittää terveysalan johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella tarpeen mukaan, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta. Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).
	8. Terveysalan johtoryhmällä on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan terveyden tutkimuksen alalla.
	9. Johtokunnan toimintaa ja tuloksia valvotaan ja niistä raportoidaan ohjelman väliarvioinnissa, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla ryhmän toimintaa jatketaan tai muutetaan tai se lakkautetaan tarkastuksen mukaisesti.
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite I – Ohjelmaan sisältyvät toimet
Komission teksti	Tarkistus
OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET	OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET
Ohjelman toteutuksessa sovelletaan seuraavaa:	Ohjelman toteutuksessa sovelletaan seuraavaa:
Strateginen suunnittelu	Strateginen suunnittelu
Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden toteuttaminen integroidusti varmistetaan monivuotisella strategisella suunnittelulla. Suunnittelussa keskitytään ohjelman kokonaisvaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muista politiikoista saatavaan ja niille annettavaan tukeen.	Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpanoa ohjataan ohjelmasta rahoitettavien tutkimus- ja innovointitoimien osallistavan ja avoimen strategisen suunnitteluprosessin avulla. Strateginen suunnitteluprosessi johtaa Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden täytäntöönpanoon määrittelemällä rahoituksen painopisteet. Siinä keskitytään ohjelman vaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muille politiikoille annettavaan tukeen.
	Strateginen suunnitteluprosessi sekä strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman hyväksyminen delegoidulla säädöksellä lisäävät suuren yleisön omaksi kokemista ja ymmärrystä ohjelman merkityksestä, ja ne antavat lainsäätäjille, sidosryhmille ja jäsenvaltioille mahdollisuuden olla täysin tietoisia suunnitelluista aloitteista. Strateginen suunnitteluprosessi auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön toimintapolitiikkaa sen piiriin kuuluvilla aloilla unionin tasolla sekä jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja täydentäen ja varmistaen samalla, että Euroopan politiikkatavoitteita tuetaan ja Euroopan horisontti -ohjelmalla asianmukaisilla resursseilla. Se mahdollistaa rahoitustilanteen yksinkertaistamisen, auttaa yksityistä ja julkista lisärahoitusta hankittaessa välttämään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet ja edistää tutkimus- ja innovointitulosten nopeampaa levittämistä ja käyttöönottoa.
	Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimuksen ja innovoinnin alalla varmistaa, että voidaan vastata yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, luoda tietoa ja mahdollisesti samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä ja kestäviä yrityksiä ja toimialoja, edistää sosiaalista ja teknologista innovointia, edistäen kilpailua ja lisäten yksityisiä investointeja sekä säilyttäen tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.
Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.	Strategisella suunnitteluprosessilla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista tutkimukseen ja innovointiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimukseen ja innovointiin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.
Strategisen suunnittelun puitteissa toteutetaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin (siltä osin kuin se on tarpeen) sekä eri sidosryhmien kanssa laajoja kuulemisia ja keskusteluja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” painopisteistä ja missioista sekä sopivista toimityypeistä ja erityisesti eurooppalaisista kumppanuuksista.	Näihin tavoitteisiin vastaamiseksi komissio käynnistää avoimen kuulemisen vaiheen jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin sekä eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muun muassa tieteellinen yhteisö, tutkimus- ja teknologiajärjestöt, teollisuus ja kansalaisjärjestöt. Kuulemisissa käsitellään ohjelman strategisia painopisteitä, mukaan lukien ”maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” -pilarin alaisia missioita ja sopivia välineitä, erityisesti eurooppalaisia kumppanuuksia. Kuulemisen tulokset julkaistaan sille omistetulla verkkosivulla, jolla olisi julkaistava myös yksityiskohdat strategisen suunnittelun sisällöstä ja sen määrittelyä koskevasta prosessista.
	Eurooppalaisten kumppanuuksien osalta strategisessa tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmassa hahmotellaan ja perustellaan eurooppalaisten kumppanuuksien luominen, yhteensulauttaminen ja päättäminen. Myönteisesti arvioidut yhteiset teknologia-aloitteet ja julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteiset kumppanuudet olisi otettava huomioon jatkossa vuoden 2020 jälkeen, koska ne tuovat lisäarvoa edistämällä sosiaalista ja taloudellista vaikutusta ja lisäämällä yksityisiä investointeja ja edistämällä rahastojen välisiä synergioita.
	Toiminnassa olevat ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt (KIC) määritellään lainsäädäntöehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EIT:n strategisesta innovaatio-ohjelmasta strategisen tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman mukaisesti. Uusien KIC-yhteisöjen perustamiseksi on kuitenkin hankittava riittävästi rahoitusta, jotta toiminnassa olevat KIC-yhteisöt voivat kehittää ekosysteemejä, rakentaa kumppanuuksia sekä tehokkaasti edistää ja panna täytäntöön kunnianhimoisia tavoitteitaan.
	Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia ”FET-lippulaivahankkeita” tuetaan myös tässä ohjelmassa. Koska niillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä missioiden kanssa, muita ”FET-lippulaivahankkeita” voidaan tukea tässä puiteohjelmassa missioina, joiden kohteena ovat tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Missioiden olisi vahvistettava ohjelman yhteistyönäkökulmia ja täydennettävä nykyisiä eurooppalaisia kumppanuuksia, jotka voisivat toimia missioiden täytäntöönpanoa tukevina pilareina. Missioihin sisältyy teknologinen ja yhteiskunnallinen elementti, ja ne myös määritellään tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien pääosastojen kanssa. Strateginen suunnitteluprosessi määrittää missiot asetuksen 7 artiklan mukaisesti ja tämän päätöksen 5 artiklan mukaisesti.
Tällaisten laajojen kuulemisten pohjalta strategisessa suunnittelussa määritellään yhteiset tavoitteet ja yhteiset toiminta-alat, kuten kumppanuuksien alat (ehdotetussa oikeusperustassa säädetään vain välineistä ja niiden käyttöä ohjaavista kriteereistä) ja missioiden alat.
Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.
Strateginen suunnittelu edistää synergian aikaansaamista Euroopan horisontti -ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, Euratom-ohjelma mukaan lukien. Samalla se muodostaa tutkimuksen ja innovoinnin viitekehyksen kaikille siihen yhteydessä oleville EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille sekä muille kuin rahoitusta tarjoaville välineille. Tämä edistää myös tutkimus- ja innovointitulosten nopeampaa levittämistä ja käyttöönottoa, ja sen avulla vältetään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet. Strateginen suunnittelu luo kehyksen yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten käyttö politiikan laadinnan tukena.	Strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään olemassa olevat yhteydet Euroopan horisontti -puiteohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, ja tarjotaan mahdollisuuksia synergioihin EU:n rahastojen välillä. Euroopan horisontti -puiteohjelmasta muodostuu tutkimuksen ja innovoinnin viitekehys kaikille siihen yhteydessä EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille, mikä osaltaan tukee EU:n poliittisten painopisteiden ja tavoitteiden toteutumista. Se luo myös kehyksen yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten käyttö politiikan laadinnan tukena.
Laadittavassa strategisessa suunnitelmassa esitetään monivuotinen strategia työohjelman sisällön toteuttamiseksi (11 artiklan mukaisesti). Samalla säilytetään kuitenkin riittävä joustavuus, jotta ennakoimattomiin mahdollisuuksiin ja kriiseihin voidaan reagoida nopeasti. Koska Euroopan horisontti -puiteohjelman kesto on seitsemän vuotta, sen taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen toimintaympäristö voi muuttua huomattavasti sen voimassaolon aikana. Euroopan horisontti -puiteohjelman on pystyttävä mukautumaan nopeasti näihin muutoksiin. Näin ollen tukea voidaan myöntää muillekin kuin jäljempänä esitetyille toimille silloin, kun se on perusteltua merkittävien kehityssuuntausten tai odottamattomien tapahtumien, toimintapolitiikan tarpeiden tai kriisitilanteiden johdosta – esimerkiksi siinä tapauksessa, että joudutaan reagoimaan jonkin epidemian aiheuttamiin vakaviin terveysuhkiin.
Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa varmistaa, että voidaan vastata haasteisiin ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.
Pilareissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” ja ”Avoin innovointi” täydennetään tutkimusta ja innovointia sellaisilla toimilla, joissa toimitaan lähellä loppukäyttäjiä ja markkinoita. Tällaisia ovat esimerkiksi demonstrointi, pilottitoimet ja konseptin toimivuuden osoittaminen. Toimiin eivät kuitenkaan sisälly kaupallistamistoimet, jotka ulottuvat tutkimus- ja innovointivaiheen ulkopuolelle. Mukaan kuuluu sen sijaan kysyntäpuolen toimien tukeminen, jotta erilaisten innovaatioiden levittämistä ja käyttöönottoa voitaisiin nopeuttaa. Tässä yhteydessä tullaan käyttämään ensisijaisesti ohjeellisia (ei-preskriptiivisiä) ehdotuspyyntöjä.
Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” integroidaan Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta. Lisäksi meren ja merenkulun tutkimukseen ja alan innovointiin liittyviä toimia toteutetaan strategisesti ja integroidusti linjassa EU:n yhdennetyn meripolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja kansainvälisten sitoumusten kanssa.
Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tuettavia ”FET-lippulaivahankkeita” tuetaan myös uudessa ohjelmassa. Koska niillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä missioiden kanssa, muita mahdollisia FET-lippulaivahankkeita tuetaan tässä puiteohjelmassa missioina, joiden kohteena ovat tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat.
Tiede- ja teknologiayhteistyöhön liittyvä vuoropuhelu EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja politiikkavuoropuhelu maailman tärkeimpien alueiden kanssa edistävät merkittävästi systemaattista yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista. Yhdistettynä maa- ja aluekohtaiseen eriyttämiseen ne tukevat painopisteiden määrittämistä.
Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toiminnan keskittyminen innovaatioekosysteemeihin kytkee EIT:n luontevasti Euroopan horisontti -puiteohjelman ”Avoin innovointi” -pilariin, EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC) suunnittelutyö sovitetaan strategisen suunnitteluprosessin kautta yhteen pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kanssa.
	Nopeutettu tutkimus ja innovointi
	Euroopan horisontti -ohjelma tarjoaa edunsaajille mahdollisuuden hakea rahoitusta nopeammin, kaikkien klustereiden työohjelmien, EIC:n ja ”huippuosaamisen levittämistä” koskevan osan mukaisesti, kattaen tutkimus- ja innovointitoimet. Horisontti 2020 -ohjelman nopeutetun innovoinnin välineestä saatujen hyvien kokemusten pohjalta tämä malli on logiikaltaan alhaalta ylöspäin suuntautuva ja perustuu jatkuvasti avoimiin kiinnostuksenilmaisupyyntöihin ja korkeintaan kuuden kuukauden kuluessa myönnettävään avustukseen. ”Huippuosaamisen levittämistä” koskevassa osassa tämä malli auttaa vähemmän kehittyneitä EU-maita saamaan varoja nopeammin ja alhaalta ylöspäin. Tätä mallia sovelletaan vähintään 15 prosenttiin ohjelman talousarviosta.
Levittäminen ja viestintä	Levittäminen ja viestintä
Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.	Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.
Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).	Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).
Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti -puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.	Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti -puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.
Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen	Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen
Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan horisontti -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä. Tämä nopeuttaa markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.	Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Euroopan horisontti -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä, mihin sisältyy myös standardisoinnin edistäminen. Tämä nopeuttaa markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.
Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, akatemialle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo.	Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo. Uutta Euroopan innovaationeuvostoa varten pannaan täytäntöön erityinen valvontamenettely.
Kansainvälinen yhteistyö	Kansainvälinen yhteistyö
Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita.	Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa, mukaan luettuna tiedeyhteisö, teollisuus, kansalaisjärjestöt, hallitukset ja valtiosta riippumattomat järjestöt, tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita. Tietämyksen siirtäminen ja valmiuksien ja infrastruktuurin jakaminen kumppaneiden välillä kansainvälisesti edistää yhteisiä lähestymistapoja ja sääntelyä, mikä tuo synergistä kauppaa kaikille osapuolille.
Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää.	Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää. Kansainvälinen yhteistyö suunnitellaan yhteisten tavoitteiden pohjalta. Se auttaa eurooppalaisia tutkijoita saamaan mukaan alan parhaat tutkijat.
Arviointimenettelyt	Arviointimenettelyt
Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.	Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.
Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti.	Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti.
Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat poikkeustapauksissa arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä. Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.	Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden, mukaan lukien eturistiriitoihin liittyvissä asioissa. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Tämän prosessin käytöstä raportoidaan ohjelman vuosittaisessa seurantakertomuksessa. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa
Komission teksti	Tarkistus
I AVOIN TIEDE	I ENSILUOKKAINEN JA AVOIN TIEDE
Kaiken taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen ytimessä ovat seuraavat tekijät: pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen, korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja tietämysinfrastruktuurit ja keinot levittää ja jakaa tietoa avoimesti, sekä huippututkijoiden riittävä määrä. Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen.	Kaiken taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen ytimessä ovat seuraavat tekijät: pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen, korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja e-infrastruktuurit ja keinot levittää ja jakaa tietoa avoimesti, sekä huippututkijoiden ja innovoijien riittävä määrä. Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen.
Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen. Tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten on todettu olevan tuottavuuden kasvun, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.	Avoin ja ensiluokkainen tiede liittyy erottamattomasti kansainvälisesti johtavien innovaatioiden aikaansaamiseen. Tieteellisten ja teknologisten paradigmamuutosten on todettu olevan kestävän ja osallistavan tuottavuuden kasvun ja kehityksen, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille.
Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan osaamista, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.	Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan erittäin osaavaa henkilöstöä, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.
Eurooppalainen tiede ja eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. On runsaasti todisteita siitä, että tutkimuksen kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla myös kärkisijasta kamppailevien maiden määrä kasvaa. Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.	Eurooppalainen tiede ja eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. On runsaasti todisteita siitä, että tutkimuksen kehittyessä kiihtyvällä vauhdilla myös kärkisijasta kamppailevien maiden määrä kasvaa. Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1.1. Periaatteet	1.1. Periaatteet
Vaikka EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa, se on lähinnä tietämyksen ”massatuottaja”, jolla on kokoonsa nähden verrattain vähän maailmanlaajuisesti merkittäviä osaamiskeskuksia. Lisäksi EU:ssa on laajoja alueita, jotka suoriutuvat tässä suhteessa keskimääräistä heikommin. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa pyritään edelleen noudattamaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle. Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.	EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa noudatetaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkisen sektorin investointi tutkimukseen on hyväksyttävien kynnysarvojen alapuolella eikä voi sen vuoksi vieläkään tarjota parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen.	Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen. Lisäksi Euroopan innovaatioiden tulostaulu 2018 vahvisti, että julkisen ja yksityisen tutkimuksen ja kehityksen menot EU:ssa pysyvät vuoden 2010 tasojen alapuolella eivätkä saavuta pitkäaikaista tavoitetta kohdistaa 3 prosenttia BKT:stä tutkimus- ja kehitystoimiin.
ERC tukee parhaita tutkijoita joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Huippuosaaminen kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.	ERC tukee parhaita tutkijoita, nuoret tutkijat mukaan lukien, joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti sukupuolten ja tieteenalojen kannalta tasapainoisen, riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Ensiluokkainen tutkimus kaikilla tieteen aloilla kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.
ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.	ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille, teknologisille ja yhteiskunnallisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.
Yhdysvaltojen ja EU-maiden tutkimustulosten välinen kuilu on kaventunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ERC:n perustamisesta. ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavasti tätä osuutta suurempi. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.	Yhdysvaltojen ja EU-maiden tutkimustulosten välinen kuilu on kaventunut niiden kymmenen vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ERC:n perustamisesta. ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavasti tätä osuutta suurempi. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.
On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisiatutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työ on lisäksi hyvin pitkälle monitieteistä, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä.	On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisiatutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työn odotetaan lisäksi muuttuvan kasvavissa määrin monitieteiseksi, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä
Niin ikään on jo olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien post-doc-tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla tarkempi tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.	Niin ikään on olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien tutkijoiden ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla luotettava tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1.2. Toiminta-alat	1.2. Toiminta-alat
1.2.1. Eturintaman tutkimus	1.2.1. Eturintaman tutkimus
ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja.	ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ympäristöllisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja. ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määriteltyjä prioriteetteja.
Päälinjat	Päälinjat
– Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkimusryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;	– Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan huippututkijoita ja heidän tutkimusryhmiään uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;
– Sellaisten aloittelevien tutkijoiden tukeminen, joilla on erinomaisia ideoita; tarkoituksena on, että nämä tutkijat voivat saavuttaa riippumattoman aseman ja vakiinnuttaa samalla oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa;	– Sellaisten aloittelevien tutkijoiden tukeminen, joilla on erinomaisia ideoita; tarkoituksena on, että nämä tutkijat voivat saavuttaa riippumattoman aseman ja vakiinnuttaa samalla oman tutkijaryhmänsä tai tutkimusohjelmansa;
– Uudet tiedemaailman työskentelytavat, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;	– Uudet tiedemaailman työskentelytavat, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;
– Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi;	– Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien sekä muiden unionin elinten kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi;
– ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen.	– ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen.
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 1 alakohta – 1.3 alakohta – 1.3.1 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– tarkastelee ja arvioi ERC:n saavutuksia ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laatua ja vaikutuksia sekä esittää suosituksia korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;	– toimittaa määräajoin ulkoisen tarkistuksen ja arvioinnin ERC:n saavutuksista ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laadusta ja vaikutuksista sekä vastaavasti hyväksyy suosituksia ja laatii ohjeita korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.1. Periaatteet	2.1. Periaatteet
Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä työvoimaa, joka pystyy helposti sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.	Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä henkilöstöä, joka pystyy helposti sopeutumaan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta pääsyä huippuluokan infrastruktuuriin monilla aloilla, valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.
Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla. EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan. Lisäksi, jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).	Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla.
	EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan.
	Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota järjestelyihin, jotka lisäävät joustavuutta molempia sukupuolia edustaville tutkijoille työ- ja yksityiselämän tasapainon takaamiseksi.
	Liikkuvuusohjelmilla olisi varmistettava tehokkaat ja yhtäläiset mahdollisuudet ja niihin olisi sisällyttävä erityistoimia erityisesti naispuolisten tutkijoiden liikkuvuuden esteiden poistamiseksi.
	Lisäksi, jotta varmistetaan synergiat ja jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, huippuosaamismerkkiä sovelletaan jatkossakin Marie Skłodowska-Curie -toimien mukaisiin ehdotuspyyntöihin ja tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).
Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.	Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.
Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimia voidaan kohdentaa tiettyihin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.	Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin -periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimia voidaan kohdentaa tietyntyyppisiin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.
Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat tärkein EU-tason väline, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.	Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat yhdessä ERC:n kanssa tärkeimpiä EU-tason välineitä, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.
Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.	Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.	Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.
Tarkistus 28 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tarkistus EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan sekä parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan.	Tarkistus EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat tieteellistä, taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan, parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa, mukaan luettuna sen hyödyn ymmärtäminen, että standardit tuovat markkinoille uusia tuotteita ja palveluita. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan. Tämä voidaan saavuttaa tarvittaessa yhdessä EIT:n koulutustoiminnan kanssa.
Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.2.3. Inhimillisen pääoman ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella	2.2.3. Henkilöstön ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella
Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan tutkimusalueella, tarvitaan nykyistä kattavammin korkealuokkaisia koulutusstandardeja, laadukkaita työolosuhteita ja tutkijoiden toimivia urakehitysmahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta.	Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan tutkimusalueella, tarvitaan nykyistä kattavammin korkealuokkaisia koulutusstandardeja, laadukkaita työolosuhteita ja tutkijoiden toimivia urakehitysmahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta, joka on kehitetty yhteistyössä Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa.
Päälinjat	Päälinjat
– Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;	– Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;
– Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.	– Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2.2.5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.2.5. Julkisuustyön edistäminen	2.2.5. Julkisuustyön edistäminen
Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä levittämällä ja hyödyntämällä tietämystä ja käytäntöjä paremmin.	Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria, erityisesti naisia, lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä levittämällä ja hyödyntämällä tietämystä ja käytäntöjä paremmin.
Päälinjat	Päälinjat
– Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa;	– Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa;
– Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;	– Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;
– Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen, avulla.	– Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen ja kansallisten yhteyspisteiden avulla.
Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.1. Periaatteet	3.1. Periaatteet
Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa. Tukemalla tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskut”, ja lisätä (tällä hetkellä vähäistä) tietämyksen liikkumista siilojen välillä.	Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa. Tukemalla kaiken tyyppisiä tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla, mukaan luettuna pienet ja keskisuuret sekä erityisesti EAKR:stä rahoitusta saavat infrastruktuurit, voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset ja alueelliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskujen” täydentäminen ja parantaminen, ja lisätä tietämyksen liikkumista siilojen välillä.
Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen ja käytön parempi koordinointi. On olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa innovatiivisia ratkaisuja.	Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden ja innovoijien käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, jatkuvan uudistamisen varmistaminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen, käytön ja saatavuuden parempi koordinointi.
	On myös olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa ja hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja.
Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten infrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan prosesseja ja menettelyjä.	Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten infrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä ja auttaneet poistamaan esteitä rajatylittävän saatavuuden mahdollistamiseksi. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan ja yhdenmukaistamaan prosesseja ja menettelyjä. Olemassa olevien ensiluokkaisten tutkimus- ja innovaatioverkostojen vahvistaminen ja avaaminen sekä tarpeen mukaan uusien luominen on yksi tämän otsikon alla olevista painopisteistä.
EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja sen lisäksi, että kehitetään uusia; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn EU:n parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.	EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja, e-infrastruktuuri mukaan lukien, sen lisäksi, että kehitetään uusia; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn EU:n parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.
Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.	Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä sekä edistämällä saatavuutta ja yhteyksiä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.
Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.	Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2.1. Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön parantaminen	3.2.1. Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön parantaminen
ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.	Mukaan lukien ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys sekä niiden osallistumisen maksimointi huipputason Euroopan horisontti -hankkeisiin ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.
Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi tarjottava Euroopan tutkimusyhteisöille seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille pääsy valtaosaan tutkimusinfrastruktuurien luomasta ja keräämästä datasta sekä mahdollisuudet käyttää Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)¹³ puitteissa käyttöön otettuja suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja.	Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi annettava Euroopan tutkimusyhteisöjen kehittää seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille palveluja, jotka kannustavat säilyttämään ja käsittelemään valtaosaa tutkimusinfrastruktuureissa ja niiden ulkopuolella toimivien tutkijoiden luomasta ja keräämästä laatutarkastetusta datasta, sekä annettava mahdollisuus käyttää Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)¹³ puitteissa käyttöön otettuja suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja.
Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.	Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.
Päälinjat	Päälinjat
– Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;	– Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;
– Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;	– Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;
– Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.	– Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.
__________________	__________________
¹³ Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.	¹³ Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite I – I osa – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2.2. Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen	3.2.2. Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen
Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa merkittävästi varmistamalla, että kaikilla EU:n tutkijoilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että yhdenmukaistetaan käyttöehtoja, parannetaan ja laajennetaan palvelujen tarjontaa ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.	Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa merkittävästi varmistamalla, että kaikilla EU:n tutkijoilla ja innovoijilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että yhdenmukaistetaan käyttöehtoja, parannetaan ja laajennetaan palvelujen tarjontaa ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.
Päälinjat	Päälinjat
– Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;	– Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;
– Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset verkostot, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä infrastruktuuripalvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen;	– Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset, myös pienet ja keskisuuret verkostot, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä infrastruktuuripalvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen;
– Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämisen strategiaa/etenemissuunnitelmaa palvelujen parantamiseksi teollisuuden kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla; korkean teknologian komponenttien kehittäminen esimerkiksi tieteellisiä instrumentteja varten; ja tutkimusinfrastruktuurien käytön edistäminen teollisuudessa esimerkiksi kokeellisten testauslaitosten muodossa.	– Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämisen strategiaa/etenemissuunnitelmaa palvelujen parantamiseksi teollisuuden kanssa solmittavien kumppanuuksien avulla; korkean teknologian komponenttien kehittäminen esimerkiksi tieteellisiä instrumentteja varten; ja tutkimusinfrastruktuurien käytön edistäminen teollisuudessa esimerkiksi kokeellisten testauslaitosten muodossa.
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II
Komission teksti	Tarkistus
II GLOBAALIT HAASTEET JA TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY	II GLOBAALIT HAASTEET JA EUROOPAN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY
Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.	Verkostoituneessa maailmassa useat EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahoituksellisia resursseja, henkilöstöä ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.
Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen viitoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.	Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen osoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.
Tutkimus ja innovointi ovat kestävän talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.	Tutkimus ja innovointi ovat kestävän kehityksen, mukaan lukien talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen työpaikoiksi ja uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi sekä taloudelliseksi, yhteiskunnalliseksi ja ympäristölliseksi kehitykseksi.
EU hyötyy teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana, kun se näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; kestävät, osallistavat ja turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja luova teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.	EU hyötyy tietämyksen, teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana. Se voi näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; osallistavat ja luovat yhteiskunnat; turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja tehokas teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.
Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Euroopan horisontti -ohjelman pilarissa yhdennettyihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään aihekohtaisista klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle.	Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Euroopan horisontti -ohjelman pilarissa yhdennettyihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme osallistavuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, suunnittelijat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään aihekohtaisista klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle.
	Klusterit tukevat tiedon luomista sen kaikissa kehitysvaiheissa, mukaan luettuna varhaisvaiheen tutkimustoiminta, jota täydennetään monialaisella tuella kunnianhimoisille, pitkäaikaisille, laaja-alaisille tutkimusaloitteille, jotka kohdistetaan tuleviin ja uusiin teknologioihin (FET-lippulaivahankkeet), jotka on aloitettu edellisen puitekehysohjelman alaisena: Ihmisaivoprojekti, Graphene, kvanttiteknologiat ja tulevaisuuden akkuteknologiat.
Klusterit kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.	Klusterit myös kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja tulevia uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.
Teknologian siirtämistä laboratoriosta markkinoille ja sovellusten kehittämistä tuetaan, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista. Synergia muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.	Teknologian siirtämistä laboratoriosta markkinoille ja sovellusten kehittämistä tuetaan, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia sekä toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista. Synergia Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien ja erityisesti EIT:n sekä muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.
Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja.	Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa, samalla kun tutkitaan sen vaikutusta yhteiskuntaan, monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään lisäämään julkisia ja yksityisiä sijoittajia ja aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja.
	Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten tukemiseen pilarin 2 yhteistyöosissa ja yhden edunsaajan, avustusperusteisen pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta. Kaikkien klustereiden on osoitettava asianmukainen määrä pk-yrityksille kohdennettuun välineeseen, joka on täysin alhaalta ylöspäin suuntautuva ja jossa noudatetaan jatkuvia avoimia hakuja ja määrättyjä aikarajoja ja joka on omistettu yksinomaan asteittaiseen innovaatioon. Vain pk-yritykset saavat hakea rahoitusta ja tukea myös yhteistyön tai alihankinnan kautta. Hankkeilla on oltava selkeä eurooppalainen ulottuvuus ja niiden on tuotava eurooppalaista lisäarvoa.
	Pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta saatava tuki annetaan kolmessa vaiheessa, Euroopan horisontti-mallin mukaisesti:
	– Vaihe 1: Konsepti ja toteutettavuuden arviointi:
	Pk-yritykset saavat rahoitusta tieteellisen ja teknisen toteutettavuuden ja uuden idean kaupallistamismahdollisuuksien tutkimiseen (konseptin toimivuuden osoittaminen) innovaatioprojektin kehittämiseksi. Jos tämän arvioinnin tulos, jossa on keskeistä, että hankkeen aihe vastaa mahdollisen käyttäjän/ostajan tarpeita, on myönteinen, rahoitusta voidaan myöntää seuraavaan/seuraaviin vaiheeseen/vaiheisiin.
	– Vaihe 2: Tutkimus ja teknologian kehittäminen, demonstrointi, markkinareplikointi:
	Innovaatiosetelijärjestelmä asianmukaisesti huomioon ottaen tukea annetaan tutkimukselle ja kehittämiselle, ja erityisesti keskitytään demonstrointitoimiin (testaaminen, prototyypit, tuotantomittakaavaa koskevat tutkimukset, suunnittelu, innovointiprosessien pilottihankkeet, tuotteet ja palvelut, validointi, suorituskykyverifiointi jne.) ja markkinareplikointiin kannustaen loppukäyttäjien tai mahdollisten asiakkaiden osallistumiseen. Innovaatiosetelijärjestelmä edistää nuorten yrittäjien osallistumista.
	– Vaihe 3: Kaupallistaminen:
	Tässä vaiheessa ei anneta tukitoimien lisäksi suoraa rahoitusta, mutta siinä pyritään helpottamaan yksityisen pääoman saatavuutta ja pääsyä innovoinnin mahdollistaviin ympäristöihin. Yhteydet EIC:n ja InvestEU:n välillä ennakoidaan. Pk-yrityksiin sovelletaan myös esimerkiksi verkottumista, koulutusta, valmennusta ja neuvontaa koskevia tukitoimenpiteitä. Lisäksi tämä vaihe voi liittyä toimenpiteisiin, joilla edistetään esikaupallista hankintaa ja innovatiivisten ratkaisujen hankintaa.
Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1.1. Periaatteet	1.1. Periaatteet
EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.	EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.
Terveellinen väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla myös talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska ihmisten elämänlaatu, koulutus ja terveydenhuolto ovat parantuneet merkittävästi. Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi.	Terveellinen väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla myös talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska elämänlaatu, mukaan lukien koulutus ja terveys ovat parantuneet merkittävästi Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi.
Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.	Terveyden tutkimus ja innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa sekä tietopohjan muodostamisessa terveemmille ihmisille ja paremmalle hoidolle. Terveystutkimukseen liittyy ainutlaatuisia piirteitä, jotka ovat tiiviissä yhteydessä ja vuorovaikutuksessa innovoinnin, potilaiden hoidon ja väestön terveyden kanssa, ja sen toimintaympäristö on monialainen monimutkaisine säännöksineen.
	EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: lisääntyneet syöpätapaukset; tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien varhainen havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; terveiden elinvuosien määrän lisääminen; joidenkin innovatiivisten terveysalan sovellusten ja terveysteknologioiden korkea hinta loppukäyttäjille; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; täsmälääketieteen progressiivinen käyttöönotto, mukaan luettuna asiaa koskeva tutkimus, ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.
	Digitaaliset terveysratkaisut ovat luoneet paljon mahdollisuuksia ratkaista hoitopalveluiden ongelmia ja vastata muihin ikääntyvän yhteiskunnan ongelmiin. Haasteisiin sisältyy myös terveys- ja hoitoalan digitalisoinnin tarjoamien mahdollisuuksien progressiivisen käyttöönoton täysimääräinen hyödyntäminen vaarantamatta yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa. Diagnosointia sekä tautien ja kroonisten sairauksien hoitoa ja omahoitoa varten on kehitetty digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja. Digitaaliteknologiaa käytetään yhä enemmän myös lääketieteellisessä koulutuksessa sekä potilaiden ja muiden terveydenhuollon asiakkaiden terveystietoon pääsyyn, sen jakamiseen ja kehittämiseen.
Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.	Nykyiset terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista, translationaalista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös matalan ja keskitulotason maiden kanssa. Tutkimuksella ja innovoinnilla luodaan läheiset yhteydet kliinisen, epidemiologisen, eettisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi. Tähän klusteriin kuuluvissa tutkimuksissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma ja -erot.
Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään tietopohjaa, kasvatetaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisemiseen, hoitoon ja parantamiseen. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää elinajanodotetta, terveellistä ja aktiivista elämää, työikäisten tuottavuutta sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä.	Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään inhimillisiä voimavaroja ja tietopohjaa, kasvatetaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisemiseen, hoitoon ja parantamiseen. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää elinajanodotetta, yleisesti terveellistä ja aktiivista elämää, työikäisten tuottavuutta sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä. Nopean diagnosoinnin teknologioiden alan ja uusien antibioottien innovaatioilla voidaan estää mikrobilääkeresistenssin kehitystä, ja niitä on edistettävä.
Tärkeimpiin terveyshaasteisiin vastaaminen edistää EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi tällä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa ja tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat.	Tärkeimpiin terveyshaasteisiin vastaaminen edistää EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi tällä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa ja tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat.
	Korkean tason ryhmä eli terveysalan johtoryhmä tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Se varmistaa koordinaation muiden EU:n ja kansallisten tutkimusohjelmien kanssa sekä synergiat terveysklusterin ja Euroopan horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, mukaan lukien missiot ja kumppanuudet. Se on tiedejohtoinen ja siihen kuuluu kaikkien sidosryhmien edustajia. Yhteiskunta, kansalaiset ja potilaat osallistuvat siihen aktiivisesti. Sen tehtävänä on tarjota ohjausta ja neuvontaa terveyttä koskevan työohjelman ja missioiden laatimisessa.
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.	Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet; sekä epäsuorasti kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Ei köyhyyttä; SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo; SDG 6 – Puhdas vesi ja sanitaatio; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen.
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1.2.1. Terveyttä koko elinkaaren ajan	1.2.1. Terveyttä koko elinkaaren ajan
Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.	Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset, erityistarpeiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.
Päälinjat	Päälinjat
– Varhainen kehitys ja ikääntyminen koko elinkaaren ajan;	– Ikään liittyvät sairaudet ja ikääntyminen koko elinkaaren ajan;
– Äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien rooli;	– Äidin, isän ja lasten terveys, lasten ja äitien eloonjääminen mukaan lukien, sekä vanhempien rooli;
	– Erityisesti lasten korkeaan kuolleisuuteen ja pitkän aikavälin sairastuvuuteen liittyvät terveystarpeet ja pitkän aikavälin seuraukset;
– Nuorten terveydenhuoltotarpeet;	– Nuorten terveydenhuoltotarpeet, psyykkinen hyvinvointi mukaan lukien;
– Vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;	– Vammojen etiologia sekä vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;
– Itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille;	– Itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille;
– Terveyskasvatus ja digitaalinen terveysosaaminen.	– Terveyskasvatus ja digitaalinen terveysosaaminen;
	– Ikääntyneiden tai vaurioituneiden elinten ja kudosten uusiutuminen;
	– Angiogeneesi, arteriaalinen patologia, myokardiaalinen iskemia sekä sydämen rakenteellinen patologia ja biomarkkerit sekä sydän- ja verisuonisairauksien genetiikka;
	– Kroonisten sairauksien hoito.
Tarkistus 37 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.2.1. Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät	1.2.2. Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät
Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.	Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, nopean kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden kansallisten ja ylikansallisten ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa, ehkäistä ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, tunnistaa ja vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea turvallisia, ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.
Päälinjat	Päälinjat
– Teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;	– Turvalliset ja tehokkaat teknologiat ja menetelmät, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;
– Ympäristöön, ammattiin, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten kannalta;	– Ympäristöön, mukaan lukien rakennettuun ympäristöön (suunnittelu ja rakennus), ammattiin, talouteen, politiikkaan, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten, myös vammaisten, kannalta;
– Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, joita tukevat parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot eläinkokeille;	– Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, myös tiedon jakaminen, joita tukevat parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien vaihtoehdot eläinkokeille;
– Kapasiteetti ja infrastruktuuri kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen keräämiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen, mukaan lukien altistuminen, terveys ja taudit EU:n ja kansainvälisellä tasolla;	– Kapasiteetti ja infrastruktuuri kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen keräämiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen, mukaan lukien altistuminen, terveys ja taudit EU:n ja kansainvälisellä tasolla;
– Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet.	– Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet.
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2.1. Ei-tarttuvat ja harvinaiset taudit	1.2.3. Ei-tarttuvat ja harvinaiset taudit
Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien yksilölliset lääketieteelliset lähestymistavat.	Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien täsmälääketieteen lähestymistavat.
Päälinjat	Päälinjat
– Diagnostiikka varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi;	– Diagnostiikka varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja oikea-aikaisen potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi;
	– Infrastruktuuri ja valmiudet genomihoidon edistymisen potentiaalin hyödyntämiseksi yleisissä kliinisissä käytännöissä;
– Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat;	– Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat;
– Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn ja kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan;	– Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn ja kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan;
– Hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;	– Turvalliset, tehokkaat ja helposti saatavilla olevat hoidot, parannuskeinot tai muut hoitostrategiat, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;
– Palliatiivinen hoito;	– Palliatiivinen hoito;
	– Yhteistyö molekyyli-, rakenne- ja solubiologian tutkimuksessa, kokeellinen hoito, ihmisen syövän genetiikka, genomiikka ja ympäristöön liittyvät perustekijät;
	– Genomiikan raja-alueet, epidemiologia, bioinformatiikka, patologia ja täsmälääketieteen haasteet harvinaisissa sairauksissa, neurodegeneratiivisissa sairauksissa ja onkologiassa;
	– Huomattavat täyttämättömät kliiniset tarpeet, kuten harvinaiset syövät, mukaan luettuina lasten syöpätaudit;
– Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi;	– Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi;
– Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.	– Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.
Tarkistus 39 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.2.1. Tartuntataudit	1.2.4. Tartuntataudit
Ihmisten suojeleminen rajat ylittäviltä terveysuhkilta on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.	Ihmisten suojeleminen tartuntataudeilta ja rajat ylittäviltä terveysuhkilta on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti. Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerien, superbakteerit mukaan lukien, jatkuvalla leviämisellä on niinikään merkittäviä haitallisia vaikutuksia talouteen ja ympäristöön. Niiden kehittymisen ja leviämisen ehkäisy on myös yksi tämän toiminta-alan painopisteistä. Myös Maailman terveysjärjestö on laatinut luettelon laiminlyödyistä taudeista, joita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ei tehdä riittävästi yksityisiä investointeja vähäisten kaupallisten kannustimien vuoksi. Tällaisten köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen tautien torjumiseksi tarvitaan enemmän julkisia investointeja.
Päälinjat	Päälinjat
– Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet);	– Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet), sekä empiiristen ehkäisevien ratkaisujen täytäntöönpano siirtymisen minimoimiseksi;
– Tartuntatautien ennakointi, varhainen havaitseminen ja seuranta, mukaan lukien mikrobilääkkeille vastustuskykyiset patogeenit, terveydenhoitoon liittyvät infektiot ja ympäristöön liittyvät tekijät;	– Tartuntatautien ennakointi, varhainen havaitseminen ja seuranta, mukaan lukien mikrobilääkkeille vastustuskykyiset patogeenit, terveydenhoitoon liittyvät infektiot ja ympäristöön liittyvät tekijät;
– Rokotteet, diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot;	– Soveltuvat, turvalliset ja tehokkaat diagnostiikat, lääketieteelliset teknologiat, hoitomuodot ja rokotteet tartuntatautien ehkäisemiseksi ja estämiseksi, myös uusien rokotteiden tutkimus ja keksiminen, immunisaatioteknologian ja sääntelytieteen edistäminen;
– Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja niiden jälkihoitoon;	– Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja niiden jälkihoitoon;
– Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;	– Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;
– Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi trooppiset taudit.	– Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alhaisen ja keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi laiminlyödyt trooppiset taudit, AIDS, tuberkuloosi ja malaria. Uusien hoitomenetelmien kehittäminen tartuntatauteihin mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5.2.1. Terveys- ja hoitoalan työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut	1.2.5. Terveys- ja hoitoalan työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut
Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.	Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat, tekoäly, robotiikka, massadata, kvanttiteknologia ja muut digitaaliset välineet ja teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.
Päälinjat	Päälinjat
– Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt);	– Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla, terveysalan teknologioiden tuotanto mukaan lukien, sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt);
	– Tekoäly ja robotiikka terveysteknologiaa ja -välineitä varten;
– Integroidut työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhoitoon (myös mobiili- ja etäterveydenhoito);	– Integroidut työkalut, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhoitoon (myös mobiili- ja etäterveydenhoito);
	– Yksilölliset digitaaliset terveysalan toimintamallit, jotka perustuvat digitaalisiin kaksosiin, täsmälliset datavetoiset tietokonemallit ihmiskehon keskeisistä biologisista prosesseista henkilöä kohden parhaan hoidon määrittelyn mahdollistamiseksi, ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja ylläpitotoimenpiteet;
– Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä (myös kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus);	– Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä (myös kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus);
– Innovatiiviset prosessit ja palvelut terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen;	– Innovatiiviset prosessit ja palvelut hoitovälineiden, teknologioiden, lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen;
– Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;	– Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;
– Terveydenhuollon teknologioiden ja työkalujen sääntelytiede.	– Terveydenhuollon teknologioiden ja työkalujen sääntelytiede.
	– Välineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut lääketieteellisten päätösten turvallisuuden lisäämiseksi.
Tarkistus 41 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6.2.1. Terveydenhuoltojärjestelmät	1.2.6. Terveydenhuoltojärjestelmät
Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä.	Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä. Tulevan infrastruktuurin olisi perustuttava suojattuun säilytykseen, kuten 5G:n käyttöönottoon, esineiden internetin kehittämisedellytyksiin sekä terveydenhuollon suurteholaskentakeskuksiin.
Päälinjat	Päälinjat
– Kansanterveysjärjestelmien ja -politiikkojen uudistukset Euroopassa ja sen ulkopuolella;	– Kansanterveysjärjestelmien ja -politiikkojen uudistukset Euroopassa ja sen ulkopuolella;
– Uudet mallit ja lähestymistavat terveydenhuoltoon ja -hoitoon ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen;	– Uudet mallit ja lähestymistavat terveydenhuoltoon ja -hoitoon ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen;
– Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;	– Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;
– Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine;	– Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine;
– Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet;	– Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet;
	– Terveydenhuollon ammattilaisten erityiskoulutusjärjestelmien kehittäminen sekä teknisen taitotiedon ja sellaisten uusien työtapojen opettaminen ja kehittäminen, jotka vastaavat sähköisen terveydenhuollon innovointia;
– Oikea-aikaisen terveystiedon ja terveysdatan käytön parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;	– Terveystiedon oikea-aikaisuuden ja laadun sekä terveysdatan tehokkaaseen keruuseen ja käyttöön tarvittavan infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys; Terveystieto ja terveysdatan käyttö, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, luottamuksellisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;
– Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa;	– Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa;
– Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;	– Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;
– Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.	– Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.
Tarkistus 42 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. ”OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ JA TURVALLINEN YHTEISKUNTA” -KLUSTERI	2. ”OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ JA LUOVA YHTEISKUNTA” -KLUSTERI
Tarkistus 43 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.1. Periaatteet	2.1. Periaatteet
EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla talouskasvun ja sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – globalisaation ja teknologisten uudistusten tuomiin haasteisiin. Euroopan on myös vastattava jatkuviin turvallisuusuhkiin liittyviin haasteisiin. Terrori-iskut ja radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhkat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille.	EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla hyvinvoinnin, talouskasvun ja kestävän kehityksen sekä sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – digitalisaation, globalisaation ja teknologisen kehityksen tuomiin haasteisiin.
EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin ja edistetään niitä, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia kysymyksiä. Yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa.	EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin ja edistetään niitä, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia kysymyksiä.
	Yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella sekä kulttuurialalla ja luovilla aloilla tehtävällä tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Laajakirjoisuutensa, kokonsa ja nykyiseen digitalisaatioon kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi kyseiset alat antavat huomattavan panoksen talouteen. Koska sosiaalisen ja teknologisen innovoinnin väliset yhteydet ovat monimutkaisia ja harvoin suoraviivaisia, tarvitaan lisää tutkimusta, myös monialaista ja monitieteistä tutkimusta, kaikkien innovointityyppien kehittämisestä samoin kuin toimien rahoittamista, jotta edistettäisiin sen tosiasiallista kehittymistä tulevaisuudessa.
Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.
Haasteiden laajuus, monimutkaisuus ja rajat ylittävä luonne edellyttävät monitasoisia EU:n toimia. Tällaisten kriittisten sosiaalisten, poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten kysymysten sekä turvallisuushaasteiden käsitteleminen vain kansallisella tasolla sisältää riskin resurssien tehottomasta käytöstä, hajanaisista lähestymistavoista sekä tietämykseen ja valmiuksiin sovellettavista erilaisista tasovaatimuksista.
Turvallisuustutkimus on osa laajempia kattavia EU:n toimia turvallisuusuhkiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden ja alan toimijoiden tunnistamat puutteet valmiuksissa voidaan korjata. Jo nyt EU:n puiteohjelman kautta myönnetyn tutkimusrahoituksen osuus on noin 50 prosenttia turvallisuutta koskevan tutkimuksen julkisesta rahoituksesta EU:ssa. Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti. Synergioita etsitään EU:n rahoittaman puolustustutkimuksen tukemilla toimilla ja rahoituksen päällekkäisyydet pyritään välttämään. Rajat ylittävä yhteistyö edistää EU:n itsenäisyyden pohjana olevien Euroopan yhtenäisten turvallisuusmarkkinoiden kehittämistä ja teollisuuden suorituskyvyn parantamista.
Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi on yleisesti ottaen linjassa demokraattista muutosta koskevien komission painopisteiden kanssa, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta. Turvallisuustutkimus vastaa Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” toimivan ja todellisen turvallisuusunionin edistämiseksi. Toimia oikeussuojan saatavuuden, uhrien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, tietosuojan ja Euroopan kansalaisuuden edistämisen aloilla tukevan oikeusalan sekä oikeus- ja arvo-ohjelman kanssa pyritään löytämään synergioita.	Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi on yleisesti ottaen linjassa demokraattista muutosta koskevien komission painopisteiden kanssa, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.	Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo; SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot; SDG 17 – Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 44 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.1 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Päälinjat	Päälinjat
– Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa, digitointiin liittyvät näkökohdat ja sosiaalisissa verkostoissa käytävän viestinnän vaikutukset sekä koulutus- ja nuorisopolitiikan merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä;	– Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa, kuten kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevat liikkeet, kansakuntien välinen yhteistyö ja uskontojen välinen rauha, digitointiin liittyvät näkökohdat, mukaan lukien tiedotusvälineet ja digitaalinen lukutaito, ja sosiaalisissa verkostoissa käytävän viestinnän vaikutukset sekä koulutus- ja nuorisopolitiikan sekä kulttuurisen osallistumisen merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä;
– Innovatiiviset lähestymistavat, joilla tuetaan demokraattisen hallintotavan avoimuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja legitiimiyttä, samalla kun perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan täysimääräisesti;	– Innovatiiviset lähestymistavat, joilla tuetaan demokraattisen hallintotavan avoimuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, tehokkuutta ja legitiimiyttä, mukaan lukien korruption torjunta, samalla kun perus- ja ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan täysimääräisesti;
	– Teknologian vaikutus yksilöiden elämäntapoihin ja käyttäytymiseen;
– Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien ja syrjäytyneiden kansalaisten osallistaminen;	– Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen, syrjinnän, vihapuheen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien, haavoittuvien ja syrjäytyneiden kansalaisten aktiivinen osallistaminen ja voimaannuttaminen;
	– Uudet lähestymistavat muuttoliikkeen ja muukalaisvastaisuuden välisen yhteyden sekä muuttoliikkeen syiden tarkastelemiseksi;
– Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen;	– Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen;
– Monikulttuurisen kansalaisuuden ja identiteettien rooli suhteessa demokraattiseen kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen;	– Monikulttuurisen kansalaisuuden ja identiteettien rooli suhteessa demokraattiseen kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen;
– Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn, vaikutus demokratiaan;	– Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn, vaikutus demokratiaan;
– Neuvotteleva ja osallistava demokratia sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien;	– Neuvotteleva ja osallistava demokratia sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien;
– Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokratiaan ja sen osoittaminen, kuinka eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuva syrjintä) torjuminen voivat tukea demokratiaa.	– Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokratiaan ja sen osoittaminen, kuinka eriarvoistumisen pysäyttäminen ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuva syrjintä) torjuminen voivat tukea demokratiaa.
	– Uudet tiedediplomatiaa koskevat lähestymistavat.
Tarkistus 45 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2.2.2. Kulttuuriperintö	2.2.2. Kulttuuri ja luovuus
Tarkistus 46 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.2.2. Kulttuuriperintö	2.2.2. Kulttuuriperintö
	Euroopan kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, liike-elämän ja teknologian välille. Lisäksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla on erityisesti digitalisaation alalla keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima ja niillä on strategiset mahdollisuudet saada aikaan innovatiivisia ulkoisvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille, kuten matkailuun, vähittäiskauppaan, mediaan ja digitaaliseen teknologiaan ja tekniikkaan. Euroopan horisontti -puiteohjelmassa luovuus ja suunnittelu ovat monialainen kysymys, joka integroidaan hankkeisiin kaikkialla ohjelmassa, jotta voidaan tukea uusia teknologioita, liiketoimintamalleja ja pätevyyksiä sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi.
Elämämme rakentuu kulttuuriperinnön ympärille. Se on merkityksellinen yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde luoville ja kulttuuripainotteisille toimialoille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, yrittäjäpainotteisten ja luovien alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.	Kulttuuriperintö on erottamaton osa kulttuurialaa ja luovia aloja. Kulttuuriperintö edustaa jälkiä ja ilmaisuja menneestä. Se antaa yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille lisättyä merkitystä, jota ne käyttävät, ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde kulttuurialalle ja luoville aloille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, luovien ja yrittäjäpainotteisten alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.
Päälinjat	Päälinjat
– Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;	– Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;
– Kulttuuriperinnön saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja;	– Kulttuuriperinnön ja siihen liittyvien tietojen saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja;
– Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;	– Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;
– Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kulttuurimatkailun laboratoriona;	– Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen, kehittäminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kulttuurimatkailun laboratoriona;
– Kulttuuriperinnön ja kielten säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen ja palauttaminen käyttämällä uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;	– Kulttuuriperinnön, kielten ja perinteisten taitojen ja ammattien säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen ja palauttaminen käyttämällä uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa;
– Perinteiden, käyttäytymismallien, käsitysten ja uskomusten vaikutus arvoihin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen.	– Moniarvoisten ja monimuotoisten perinteiden, tapojen, käsitysten ja uskomusten merkitys arvoille yhteisöjen kehityksessä;
	– ”Eurooppalaisen kulttuuriperintöpilven” perustaminen: tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyötila, jolla mahdollistetaan kulttuuriperinnön saavutettavuus uusien teknologioiden avulla sekä kannustetaan ja helpotetaan taitotiedon ja osaamisen välittämistä, tarjotaan mahdollisuus yksittäisten työryhmien ja hankerakenteiden perustamiseen sekä kaupallinen pilvipalvelujen vastapuoli Euroopan kulttuurin alalla. Ennen tätä on tehtävä vaikutustenarviointi.
Tarkistus 47 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2.2. Sosiaaliset ja taloudelliset muutokset	2.2.3. Sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset
Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa¹⁴. Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, lisätä tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen) ja inhimillistä pääomaa, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan koulutusjärjestelmiä.	Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa ja kulttuurisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa¹⁴. Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua ja pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, lisätä tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen) ja inhimillistä pääomaa, parantaa kansalaisten elin- ja työoloja, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta sekä kulttuurista integraatiota. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan esteettömiä, osallistavia, innovatiivisia ja korkealaatuisia koulutusjärjestelmiä.
Päälinjat	Päälinjat
– Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;	– Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;
	– Monitieteinen tutkimus, jossa yhdistyvät teknologisen muutoksen taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset;
– Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit ja uudet rahoitusteknologiat;	– Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit, kuten yhteisötalous, ja uudet rahoitusteknologiat;
– Tilastolliset ja muut taloudelliset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden yhteydessä;	– Tilastolliset ja muut taloudelliset ja kvantitatiiviset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden yhteydessä;
– Uudentyyppiset työt, työn rooli, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;	– Uudentyyppiset työt, työn rooli, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen;
– Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;	– Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja sekä veroparatiiseja ja vero-oikeutta koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;
	– Strategiat väestörakenteen muutokseen vastaamiseksi, kaupungistuminen suhteessa poismuuttoon maaseutualueilta, sosioekonomisen syrjäytymisen torjuminen ja elämänlaadun parantaminen maaseutualueilla myös uusimman teknologian ja digitaalisten ratkaisujen avulla;
– Ihmisten liikkuvuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumisen parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, tukipalveluihin, aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;	– Ihmisten liikkuvuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumisen parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, tukipalveluihin, aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;
– Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;	– Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;
– Julkisten viranomaisten nykyaikaistaminen vastaamaan kansalaisten odotuksia suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen.	– Julkisten viranomaisten nykyaikaistaminen vastaamaan kansalaisten odotuksia ja tarpeita suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen;
– Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.	– Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja oikeusvaltioperiaatteiden pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain, esteettömin ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.
	– Nykyisten ja uusien sukupuolten välisten erojen ja maailmanlaajuisiin muutoksiin liittyvien tarpeiden määrittely sekä innovatiivisten menetelmien kehittäminen sukupuolistereotypioiden ja sukupuolittumisen käsittelemiseksi.
__________________	__________________
¹⁴ OECD: Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.	¹⁴ OECD: Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.
Tarkistus 48 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.2.2. Katastrofinkestävät yhteiskunnat	2.2.4. Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet
Katastrofeilla on moninaisia niin ihmisestä kuin luonnosta johtuvia syitä. Niitä voivat olla terrori-iskut, ilmastosyyt tai muut ääri-ilmiöt (esimerkiksi merenpinnan noususta aiheutuvat), metsäpalot, lämpöaallot, tulvat, maanjäristykset, tsunamit ja tulivuorenpurkaukset, vesikriisit, avaruussään ilmiöt, teollisuus- ja liikennekatastrofit taikka kemialliset, biologiset, säteily- ja ydintapahtumat (CBRN) sekä niiden jälkitilanteista aiheutuvat vaarat. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ihmishenkien menetyksiä, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja, katastrofien taloudellisia ja aineellisia vahinkoja, varmistaa elintarviketurva, parantaa katastrofiriskien ymmärtämistä ja vähentämistä sekä katastrofeista oppimista.
	Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimus sisällytetään kaikkiin Euroopan horisontti -ohjelman painopistealueisiin, mikä mahdollistaa erityisesti vankan tietopohjan tarjoamisen poliittiselle päätöksenteolle kansainvälisellä, unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tämän sisällyttämisen lisäksi erityistä tukea annetaan seuraavilla päälinjoilla, mikä tukee myös päätöksentekoa.
Päälinjat	Päälinjat
– Ensimmäisiin pelastustoimiin osallistuvien käyttöön tarkoitetut teknologiat ja valmiudet kriisi- ja katastrofitilanteissa;
– Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;
– Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden toimivuuden helpottamiseksi.
	– Sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen osallisuuden analysointi ja kehittäminen sekä kulttuurien välinen dynamiikka Euroopassa ja kansainvälisten kumppanien kanssa;
	– Parempi ymmärtämys Euroopan yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksista;
	– Sosiaalisen koheesion, maahanmuuton, kotoutumisen, demografisen muutoksen, ikääntymisen, vammaisuuden, koulutuksen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen eurooppalaisiin malleihin liittyvien merkittävien haasteiden tarkastelu;
	– Tuki tutkimukselle identiteetin ja eri yhteisöihin, alueisiin ja kansoihin kuulumisen ymmärtämiseksi.
Tarkistus 49 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.2.5. Suojelu ja turvallisuus	Poistetaan.
Kansalaisia on tarpeen suojella rikollisesta toiminnasta syntyviltä turvallisuusuhkilta, muun muassa terroristien toiminnalta ja hybridiuhkilta, sekä vastata näihin. Ihmisiä, julkisia tiloja ja kriittistä infrastruktuuria on suojeltava sekä fyysisiltä (CBRN-E mukaan luettuna) että kyberhyökkäyksiltä. Terrorismia ja radikalisoitumista on torjuttava (mukaan lukien terrorististen ajatusten ja vakaumusten ymmärtäminen ja torjunta), vakavaa rikollisuutta estettävä ja torjuttava (mukaan lukien kyberrikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus), uhreja on tuettava, rikollisista lähteistä peräsin olevia rahavirtoja on jäljitettävä, lainvalvonnassa tarvittavien tietojen käyttöä on tuettava ja varmistettava henkilötietojen suoja lainvalvontatoimissa, EU:n rajaturvallisuutta ilma-, maa- ja merirajoilla muuttoliikkeen ja tavaravirtojen osalta on tuettava. Joustavuuden säilyttäminen on olennaisen tärkeää, jotta uusiin turvallisuushaasteisiin voidaan puuttua nopeasti.
Päälinjat
– Innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita turvallisuusalan toimijoille (mm. poliisivoimat, raja- ja rannikkovartiolaitos ja tullitoimipaikat), kansanterveysalan toimijoille, infrastruktuuria ylläpitäville toiminnanharjoittajille ja julkisten tilojen ylläpitäjille;
– Rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset ja sosiaaliset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin;
– Kansalaisten, viranomaisten ja teollisuuden suhtautumistapa uusien turvallisuusriskien syntymisen ehkäisemiseen ja olemassa olevien riskien vähentämiseen, mukaan lukien tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden myötä syntyvät riskit;
– Turvallisuuteen vaikuttavan disinformaation ja valeuutisoinnin torjunta;
– Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän ja viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden kehittämisen helpottamiseksi;
– Henkilötietojen suojaaminen lainvalvontatoiminnassa ottaen erityisesti huomioon nopea teknologinen kehitys.
Tarkistus 50 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 alakohta – 2.1 alakohta – 2.2.6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2.2.6. Kyberturvallisuus	Poistetaan.
Haitallinen toiminta tietoverkoissa uhkaa EU:n talouksien lisäksi myös demokratian, vapauksien ja arvojen toimivuutta. Kyberuhkat liittyvät usein rikolliseen, voiton tavoittelun motivoimaan toimintaan, mutta ne voivat olla myös poliittisia ja strategisia. Tulevaisuuden turvallisuus ja vauraus riippuvat siitä, kuinka kykyämme suojella EU:ta kyberuhkilta voidaan parantaa. Digitalisaatiokehitys vaatii kyberturvallisuuden huomattavaa parantamista, jotta voidaan suojata valtava määrä internetiin liitettäviä laitteita esineiden internetin odotetun laajenemisen myötä, mukaan lukien laitteet, jotka valvovat sähköverkkoja, autoja ja liikenneverkkoja, sairaaloita, rahavirtoja, julkisia laitoksia, tehtaita ja koteja. Euroopan on vahvistettava kykyään kestää kyberhyökkäyksiä ja luotava toimiva kyberpelote.
Päälinjat
– Koko digitaalisen arvoketjun kattavat teknologiat (suojatuista komponenteista salaukseen ja itsekorjaaviin ohjelmistoihin ja verkkoihin);
– Teknologiat, joilla ratkaistaan nykyiset kyberuhkat, ennakoidaan tulevia tarpeita ja ylläpidetään kilpailukykyistä teollisuutta;
– Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkosto ja -keskus.
Tarkistus 51 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. ”TURVALLINEN YHTEISKUNTA” -KLUSTERI
	2 a.1 Perustelut
	Muutosten ja maailmanlaajuisten riippuvuussuhteiden ja uhkien lisääntyessä tutkimus ja innovointi ovat erittäin tärkeitä Euroopan turvallisuuden varmistamiseksi.
	Vaikka Euroopassa ei olekaan laajamittaisia sotilaallisia aggressioita, nyt on vastattava haasteisiin, jotka johtuvat uusista turvallisuusuhista. Erilaiset terrori-iskut ja väkivaltainen radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille. EU:n on vastattava näihin haasteisiin ja varmistettava yleinen turvallisuus säilyttäen yksilönvapauden ja perusoikeudet.
	Turvallisuustutkimus on osa EU:n laajempia ponnisteluja tähän ja muihin haasteisiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita, ratkaisuja ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden ja loppukäyttäjien, erityisesti viranomaisen, tunnistamat puutteet voidaan korjata.
	Tällainen tutkimus ja innovointi vastaavat Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” turvallisuusunionin edistämiseksi. Toimia oikeussuojan saatavuuden, uhrien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, tietosuojan ja Euroopan kansalaisuuden edistämisen aloilla tukevan oikeusalan sekä oikeus- ja arvo-ohjelman kanssa pyritään löytämään synergioita.
	Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti.
	Euroopan on jatkettava tutkimus- ja innovointitoimiaan, joilla parannetaan kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjutaan väärän ja haitallisen tiedon levittämistä vaurauden sekä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Terrorismi, väkivaltainen radikalisoituminen, ideologisesti motivoitu väkivalta, kulttuuriesineiden laiton kauppa, kyberhyökkäykset, järjestäytynyt rikollisuus, veronkierto ja ympäristörikollisuus sekä katastrofit ovat esimerkkejä aloista, joita tässä klusterissa käsitellään.
	Riskien ja uhkien ennakoimiseksi, estämiseksi ja hallitsemiseksi on tarpeen paitsi sitoutua tutkimukseen niin myös kehittää ja soveltaa innovatiivisia teknologioita, ratkaisuja, ennakointivälineitä ja osaamista, lisätä palveluntuottajien ja julkisten käyttäjien välistä yhteistyötä, etsiä ratkaisuja sekä estää ja torjua yksityisyyden suojan ja ihmisoikeuksien loukkaamista varmistaen samalla unionin kansalaisten yksilölliset oikeudet ja vapaus.
	Täydentävyyden parantamiseksi tutkimuksen ja innovoinnin alalla yleisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tulee toteuttaa monen- ja kansainvälistä vaihtoa ja yhteistyötä. Yleisestä turvallisuudesta vastaavia viranomaisia on kannustettava osallistumaan EU tutkimus- ja innovointiponnistuksiin, jotta voidaan parantaa niiden yhteistyö- ja viestintävalmiuksia kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla, vaihtaa tietoja ja hyödyntää yhteisiä teknologiastandardeja, menettelyjä ja välineitä sekä uusimpia rikostutkimukseen liittyviä tieteellisiä tuloksia, koulutusta ja asiantuntijatiedon tarjoamaa tukea.
	Myös hankintoja on kehitettävä prototyyppien tukemiseksi ja julkisten laitosten kehittämien innovatiivisten ratkaisujen testaamisen ja hankkimisen helpottamiseksi ennen niiden markkinoille tuloa.
	Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 4 – Laadukas koulutus; SDG – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.
	2a.2 Toiminta-alat
	2a.2.1 Järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, ääriliikkeet, radikalisoituminen ja ideologisesti motivoitu väkivalta
	Järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, ääriliikkeet, väkivaltainen radikalisoituminen ja ideologisesti motivoitu väkivalta aiheuttavat suuria riskejä kansalaisille sekä Euroopan yhteiskunnalle, taloudelle ja demokraattiselle vakaudelle. Tekijät vaihtelevat yksittäisistä tekijöistä hyvin järjestäytyneisiin rikollisjärjestöihin, jotka toimivat myös kansainvälisesti. Heidän toimintansa ja motiiviensa havaitseminen, estäminen ja torjuminen edellyttävät tutkimusta ja innovointia myös humanistisilla aloilla ja teknologioiden osalta.
	Päälinjat
	– Rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset ja sosiaaliset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin;
	– Innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita turvallisuusalan loppukäyttäjille ja erityisesti yleisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille;
	– Teknologioita ja toimintastandardeja infrastruktuurien, avointen ja julkisten tilojen suojelemiseksi;
	– Vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikosten ja rikoksen yritysten, ideologisesti motivoidun radikalisoitumisen, väkivallan ja terrorismin ennustaminen, havaitseminen ja ehkäiseminen sekä näitä vastaan suojeleminen, myös uhrien tukeminen;
	2a.2.2 Rajaturvallisuus- ja valvonta
	EU:n turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan tutkimusta ja innovointia, joilla vahvistetaan rajaturvallisuuden ja -valvonnan valmiuksia. Tämä sisältää aluetiedustelun ja -valvonnan (ilma, maa, meri), vakaan yhteistyön ja tietojen vaihdon ulkomaisten viranomaisten kanssa, mukaan luettuina valmiudet, jotka liittyvät yhteentoimivuuteen paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten komento-, valvonta- ja viestikeskusten kanssa, sekä ratkaisujen täytäntöönpanemiseen rajavalvonnan, tapahtumiin reagoimisen, riskien havaitsemisen ja rikosten ehkäisyn osalta. Mukaan on otettava myös tutkimus, joka koskee ennakoivaa poliisityötä ja algoritmipohjaisia varhaisvaroitussovelluksia ja erilaisiin sensoreihin perustuvia automaattisia valvontateknologioita, ottaen huomioon perusoikeudet. On arvioitava niiden vaikutusta ja potentiaalia turvallisuusponnistelujen parantamisen kannalta, ja ratkaisuilla, teknologioilla ja välineillä on vaikutettava ulkorajoja erityisesti maitse ja meritse lähestyvien koskemattomuuteen.
	Tutkimuksella olisi tuettava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden parantamista muun muassa lisäämällä yhteistyötä ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa. Sillä tuetaan lisäksi EU:n pyrkimyksiä hallita muuttoliikettä.
	Päälinjat
	– Havaitaan väärennetyt tai muutoin manipuloidut asiakirjat;
	– Havaitaan laiton ihmisten ja tavaroiden kuljetus/kauppa;
	– Edistetään valmiuksia reagoida rajatapahtumiin;
	– Nykyaikaistetaan raja-alueiden tiedustelu- ja valvontavälineistöä;
	– Parannetaan turvallisuusviranomaisten suoraa yhteistyötä asiaankuuluvan raja-alueen molemmilla puolilla, jotta rajatylittävillä toimenpiteillä voidaan varmistaa rikoksentekijöiden ja epäiltyjen jatkuva syytteeseen asettaminen.
	2a.2.3 Kyberturvallisuus, yksityisyys, tietosuoja
	Haitallinen ja vihamielinen toiminta tietoverkoissa uhkaa yhteiskuntiamme ja niiden kansalaisia, julkisten viranomaisten ja instituutioiden vakaata ja varmaa toimintaa sekä unionin demokraattisten instituutioiden, vapauksiemme ja arvojemme toimintaa. Julkisiin instituutioihin liittyviä tapauksia on jo ilmennyt, ja ne todennäköisesti lisääntyvät, kun digitaaliset sovellukset ja kybersovellukset integroituvat edelleen hallinnollisiin ja taloudellisiin menettelyihin sekä yksityiseen ja henkilökohtaiseen käyttöön.
	Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisaation vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi.
	Turvallisuus ja vauraus riippuvat tulevaisuudessa siitä, että parannetaan kykyä suojella unionia tällaisilta uhilta sekä estetään, havaitaan ja torjutaan haitallinen kybertoiminta, mikä edellyttää usein tiivistä ja nopeaa rajatylittävää yhteistyötä. Erityisesti digitalisaatiokehitys vaatii kyberturvallisuuden huomattavaa parantamista, jotta voidaan suojata valtava määrä internetiin liitettäviä laitteita esineiden internetin odotetun laajenemisen myötä. Euroopan on jatkettava kaikkia ponnistelujaan vahvistaakseen kykyään kestää kyberhyökkäyksiä ja luotava toimiva pelote.
	Päälinjat
	– Turvallisuuteen vaikuttavan disinformaation ja valeuutisoinnin torjunta, mukaan lukien äänestäjien rekisteröinnin ja arviointi-/laskentajärjestelmien sekä viestinnän suojelu (vaaliturvallisuus); valmiuksien kehittäminen manipuloinnin lähteiden havaitsemiseksi kunnioittaen sananvapautta ja tiedonsaantia;
	– Havaitsemis-, ehkäisy-, puolustus- ja torjuntateknologioiden laajentaminen;
	– Viranomaisten kyberhyökkäysten purkamiseen liittyvien valmiuksien vahvistaminen;
	– Teknologiat laittomien sähköisten maksujen ja rahavirtojen havaitsemiseksi ja seuraamiseksi;
	– Toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti Euroopan poliisiviraston, Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksen ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston, tieteellisten ja teknisten valmiuksien vahvistaminen;
	– Henkilötietojen suojaaminen lainvalvontatoiminnassa ottaen erityisesti huomioon nopea teknologinen kehitys;
	– Koko digitaalisen arvoketjun kattavat teknologiat (suojatuista komponenteista salaukseen, hajautetun tilikirjan teknologioihin, käytökseen perustuviin ja sietokykyisiin sekä itsekorjaaviin ohjelmistoihin ja verkkoihin);
	– Teknologiat, menetelmät ja parhaat käytännöt, joilla ratkaistaan kyberuhat, ehkäistään ja lievennetään niitä ja palaudutaan niistä, ennakoidaan tulevia tarpeita ja ylläpidetään kilpailukykyistä toimialaa, jonka saatavuus on erittäin hyvä, mukaan lukien tietämyksen parantaminen ja valistaminen kyberturvallisuuden riskeistä ja seurauksista;
	– Henkilötietojen suojan parantaminen edistämällä helppokäyttöisiä ratkaisuja kansalaisten ja kuluttajien käyttämissä laitteissa;
	– Turvalliset ohjelmistojen ja laitteiden kehittämis- ja testaustilat ohjelmistojen ja laitteiden turvallisuustestausta varten.
	2a.2.4 Kriittisten infrastruktuurien suojelu ja katastrofivalmiuksien kehittäminen
	Uudet teknologiat, prosessit, menetelmät ja tarkoituksenmukaiset voimavarat auttavat suojelemaan kriittisiä infrastruktuureja, myös sähköisiä infrastruktuureja, järjestelmiä ja palveluja, jotka ovat oleellisia yhteiskunnan ja talouden moitteettoman toiminnan kannalta (muun muassa viestintä, liikenne, rahoitus, terveys, elintarvikkeet, vesi, energia, logistiikka ja toimitusketjut sekä ympäristö).
	Katastrofeilla on moninaisia niin luonnosta kuin ihmisestä johtuvia tai tapahtumien jälkitilanteista aiheutuvia syitä. On pyrittävä rajoittamaan niiden vaikutuksia ihmisten elämään ja toimeentuloon. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää terveys- ja ympäristöhaittoja sekä taloudellisia ja aineellisia vahinkoja sekä varmistaa elintarvike- ja lääketoimitukset, turvallisuus ja perusviestintäkeinot.
	Päälinjat
	– Ensimmäisiin pelastustoimiin osallistuvien käyttöön tarkoitetut teknologiat ja valmiudet kriisi- ja katastrofitilanteissa, myös katastrofiapu uhreille ja varhaisvaroitusjärjestelmät;
	– Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä myös luontoon ja yhteisön taitotietoon perustuvien ratkaisujen avulla lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi, parantamalla eri infrastruktuurien kestävyyttä, myös katastrofinkestävien institutionaalisten, poliittisten ja hallinnollisten rakenteiden avulla;
	– Etsintään ja pelastukseen käytettävän kaluston, ajoneuvojen, välineiden ja miehistön liikkumiskyvyn parantaminen;
	– Teknologiat, kalusto ja menettelyt pandemioiden puhkeamisen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi;
	– Monitasoisen hälytysjärjestelmän parantaminen erityisesti ottamalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt;
	– Erikoistuneiden ilma-alusten ja maa-ajoneuvojen saatavuuden parantaminen laajojen tulipalojen ja metsäpalojen torjumiseksi sekä niiden nopean käyttöönoton parantaminen.
	2a.2.5 Tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen
	Tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen on edelleen vakava ongelma Euroopan taloudelle, kulttuurialalle ja luoville aloille sekä kansalaisille. Tämä laiton toiminta aiheuttaa vakavia verojen, tulojen ja henkilökohtaisten ansioiden menetyksiä ja vaarantaa Euroopan työllisyyden.
	Puutteelliset tuotteet voivat aiheuttaa vahinkoja ihmisille ja omaisuudelle. Tällaisiin vaikutuksiin on puututtava ja on löydettävä ratkaisuja, jotta tuotteiden väärentämistä ja laitonta jäljentämistä voidaan torjua ja jotta voidaan valtuuttaa asianomaiset julkiset viranomaiset estämään, havaitsemaan, tutkimaan ja torjumaan näitä rikoksia ja niihin liittyviä laittomia toimia yhteistyössä.
	Mukaan on otettava toimet, joilla edistetään teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua.
	Päälinjat
	– Tuotteiden tunnistamistekniikoiden edistäminen;
	– Alkuperäisosien ja -tuotteiden suojan parantaminen;
	– Kuljetettavien tuotteiden (reaaliaikainen) valvominen ja tietojen vaihto tuottajien, kuljettajien, tulliviranomaisten ja vastaanottajien välillä.
	2a.2.6 Unionin ulkoisen turvallisuuden alan politiikkojen tukeminen estämällä konflikteja ja rakentamalla rauhaa
	Tarvitaan tutkimusta, uusia teknologioita, voimavaroja ja ratkaisuja tukemaan unionin ulkoiseen turvallisuuteen liittyviä politiikkoja siviilitehtävissä, jotka ulottuvat pelastuspalvelusta humanitaariseen hätäapuun, rajaturvallisuuteen tai rauhanturvaamiseen sekä kriisinjälkeiseen vakauttamiseen, johon kuuluu konfliktinesto, rauhanrakentaminen ja sovittelu.
	Päälinjat
	– Tutkitaan konfliktinratkaisua ja rauhan ja oikeuden palauttamista, konfliktiin johtavien tekijöiden varhaista tunnistamista ja korjaavan oikeuden menettelyjen vaikutusta;
	– Siviili- ja sotilasvoimavarojen yhteentoimivuuden edistäminen siviilitehtävissä, jotka ulottuvat pelastuspalvelusta humanitaariseen hätäapuun, rajaturvallisuuteen tai rauhanturvaamiseen;
	– Teknologian kehittäminen kaksikäyttöteknologian herkällä alueella yhteentoimivuuden tehostamiseksi pelastuspalvelu- ja sotilasjoukkojen välillä ja pelastuspalvelujoukkojen kesken koko maailmassa. Huomioon on otettava myös luotettavuus, organisatoriset, oikeudelliset ja eettiset näkökohdat, kaupan kysymykset, luottamuksellisuuden suoja, tiedon eheys sekä kaikkien toimenpiteiden ja niihin liittyvän prosessoinnin jäljitettävyys;
	– Siviilioperaatioiden komento- ja valvontavalmiuksien kehittäminen.
	2a.2.7 Koordinoinnin, yhteistyön ja synergioiden edistäminen
	Jotta voidaan varmistaa kyky ottaa käyttöön, hallita, valvoa ja johtaa viranomaisten välisiä menettelyjä, tarvitaan ajantasaisia teknologioita ja standardeja. Tavoitteena olisi oltava varustaa julkiset viranomaiset ja muut käytettävät joukot vaihdettavissa olevilla välineillä sekä integroida unionin laajuiset standardoidut toiminta-, reagointi-, raportointi- ja tiedonvaihtomenettelyt.
	Virastoille olisi tarjottava riittävät määrärahat, jotta voidaan edelleen edistää niiden kykyä osallistua unionin tutkimus- ja innovointitoimintaan sekä sen kautta ja jotta voidaan hallinnoida asiaan liittyviä hankkeita, vaihtaa pyyntöjä, tuloksia ja tavoitteita sekä tehdä yhteistyötä ja koordinoida pyrkimyksiä muiden virastojen ja tiettyjen unionin ulkopuolisten viranomaisten, kuten terrorisminvastaisen työryhmän ja Interpolin, kanssa. Turvallisuuteen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin kannalta näitä ovat erityisesti Euroopan poliisiakatemia, Euroopan lentoturvallisuusvirasto, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto, tietotekniikkavirasto, Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, Euroopan poliisivirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja Euroopan unionin satelliittikeskus.
	Synergioiden lisäämiseksi EU:n rahoittaman puolustustutkimuksen kanssa on perustettava vaihto- ja kuulemismekanismeja puolustustutkimukseen liittyvien viranomaisten kanssa siviilitarkoituksia varten.
	Normeilla on tärkeä rooli, sillä niillä varmistetaan palvelujen, menettelyjen, teknologioiden ja kaluston yhteinen kehittäminen, tuotanto ja toteutus sekä vaihdon, yhteentoimivuuden ja yhteensopivuuden valmiudet.
	Päälinjat
	– Teknologia ja kalusto, johon sovellettavia perustoimintavaatimuksia kaikkien jäsenvaltioiden samojen alojen viranomaisten (poliisi, pelastus, katastrofien hallinta, viestintä jne.) on noudatettava yhtäläisesti;
	– Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän ja viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön helpottamiseksi.
Tarkistus 52 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. ”Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus” -KLUSTERI	3. ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus” -KLUSTERI
Tarkistus 53 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.1. Periaatteet	3,1. Periaatteet
Voidakseen varmistaa teollisuuden kilpailukyvyn ja kyvyn vastata tuleviin globaaleihin haasteisiin EU:n on vahvistettava ja ylläpidettävä teknologisia ja teollisia valmiuksiaan keskeisillä aloilla, jotka tukevat talouden ja yhteiskunnan kehitystä.	Voidakseen varmistaa teollisuuden kilpailukyvyn ja kyvyn vastata tuleviin globaaleihin haasteisiin EU:n on vahvistettava ja ylläpidettävä teknologisia ja teollisia valmiuksiaan keskeisillä aloilla, jotka tukevat talouden ja yhteiskunnan kehitystä.
EU:n teollisuuden osuus työpaikoista on viidennes ja yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitysinvestoinneista kaksi kolmasosaa, ja se tuottaa 80 prosenttia EU:n viennistä. Innovoinnin uusi aalto, johon liittyy fyysisen ja digitaalisen teknologian yhdistäminen, avaa valtavia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua.	EU:n teollisuuden osuus työpaikoista on viidennes ja yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitysinvestoinneista kaksi kolmasosaa, ja se tuottaa 80 prosenttia EU:n viennistä. Innovoinnin uusi aalto, johon liittyy fyysisen ja digitaalisen teknologian yhdistäminen, avaa valtavia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua.
Digitalisaatio on vahva moottori. Koska se etenee nopeasti kaikilla sektoreilla, investoiminen tärkeisiin aloihin tekoälystä seuraavan sukupolven internetiin, korkean suorituskyvyn tietotekniikkaan, fotoniikkaan ja nanoelektroniikkaan on välttämätöntä talouden vahvuuden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyt investoinnit ja tällaisen tekniikan tuottaminen ja käyttö ovat selvästi vauhdittaneet EU:n talouskasvua – 30 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2011.	Digitalisaatio on vahva moottori. Koska se etenee nopeasti kaikilla sektoreilla, investoiminen tärkeisiin aloihin tekoälystä seuraavan sukupolven internetiin, korkean suorituskyvyn tietotekniikkaan, fotoniikkaan, kvanttiteknologiaan, nanoelektroniikkaan ja älykkääseen dataan on välttämätöntä talouden vahvuuden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyt investoinnit ja tällaisen tekniikan tuottaminen ja käyttö ovat selvästi vauhdittaneet EU:n talouskasvua – 30 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2011.
Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat¹⁵ tukevat digitaalisen ja fyysisen maailman yhteensulautumista, joka on uuden globaalin innovaatioaallon keskiössä. Investoinnit keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämiseen, demonstraatioon ja hyödyntämiseen sekä raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien turvallisen, kestävän ja edullisen tarjonnan varmistaminen turvaavat EU:n strategisen itsemääräämisoikeuden ja auttavat EU:n teollisuutta vähentämään merkittävästi hiili- ja ympäristöjalanjälkeään.	Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat¹⁵ tukevat digitaalisen ja fyysisen maailman yhteensulautumista, joka on uuden globaalin innovaatioaallon keskiössä. Investoinnit keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämiseen, demonstraatioon, hyödyntämiseen ja standardointiin sekä raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien turvallisen, kestävän ja edullisen hankinnan, käytön ja hallinnan varmistaminen turvaavat EU:n strategisen itsemääräämisoikeuden ja auttavat EU:n teollisuutta vähentämään merkittävästi hiili- ja ympäristöjalanjälkeään, mikä myös pienentää yhteiskunnalle kulujen muodossa aiheutuvia ulkoisvaikutuksia.
Näiden lisäksi voidaan tarpeen mukaan ottaa esiin erityisiä tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita.	Näiden lisäksi olisi otettava esiin erityisiä tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita perustana, jolta seuraavat läpimurtoinnovaatiot ponnistavat.
Avaruus on strategisesti merkittävä: noin 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta on yhteydessä avaruuspalvelujen käyttöön. EU:lla on maailmanlaajuisesti merkittävä avaruussektori, johon kuuluu vankka satelliittiteollisuus ja dynaamiset tuotantoketjun loppupään palvelut. Avaruusala tarjoaa tärkeitä viestinnän, navigoinnin ja valvonnan välineitä ja avaa monia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti yhdistettynä digitaalisiin teknologioihin ja muihin tietolähteisiin. EU:n on tartuttava näihin mahdollisuuksiin hyödyntämällä täysimääräisesti avaruusohjelmiensa (Copernicus, EGNOS ja Galileo) potentiaali sekä suojelemalla avaruus- ja maainfrastruktuureja avaruusuhkia vastaan.	Avaruus on strategisesti merkittävä: noin 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta on yhteydessä avaruuspalvelujen käyttöön. EU:lla on maailmanlaajuisesti merkittävä avaruussektori, johon kuuluu vankka satelliittiteollisuus ja dynaamiset tuotantoketjun loppupään palvelut. Avaruusala tarjoaa tärkeitä viestinnän, navigoinnin ja valvonnan välineitä ja avaa monia tutkimus-, innovointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti yhdistettynä digitaalisiin teknologioihin ja muihin tietolähteisiin. EU:n on tartuttava näihin mahdollisuuksiin hyödyntämällä täysimääräisesti avaruusohjelmiensa (Copernicus, EGNOS ja Galileo) potentiaali, kannustamalla muun muassa tuotantoketjun loppupään ja loppukäyttäjien sovellusten kehitystä sekä suojelemalla avaruus- ja maainfrastruktuureja uhkia vastaan.
EU:n asema maailmanlaajuisena johtajana on ainutlaatuinen, ja sillä on mahdollisuus kasvattaa osuuttaan maailmanmarkkinoilla osoittamalla, miten digitaalinen kehitys, johtajuus keskeisissä kehitystä vauhdittavissa teknologioissa ja avaruusteknologioissa, siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen ja kilpailukyky voivat vahvistaa toisiaan tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen avulla.	EU:n asema maailmanlaajuisena johtajana on ainutlaatuinen, ja sillä on mahdollisuus kasvattaa osuuttaan maailmanmarkkinoilla osoittamalla, miten digitaalinen kehitys ja johtajuus keskeisissä kehitystä vauhdittavissa teknologioissa ja avaruusteknologioissa luovat mahdollisuuksia siirtyä kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen, johon kuuluvat vähähiiliset teknologiat ja strategiat hiilestä irtautumiseen, ja biopohjaiseen kiertotalouteen sekä varmistaa kilpailukyky ja ymmärrys tästä tekniikasta ja kehityksestä yhteiskunnan tasolla.
Digitoidun, kiertoa suosivan, vähähiilisen ja vähäpäästöisen talouden toteuttaminen edellyttää EU:n tason toimia arvoketjujen monimutkaisuuden, teknologioiden systeemisen ja monitieteellisen luonteen sekä niiden korkeiden kehittämiskustannusten ja ratkaistavien ongelmien monialaisuuden vuoksi. EU:n on varmistettava, että kaikki teollisuuden toimijat ja koko yhteiskunta voivat hyötyä kehittyneistä ja puhtaista teknologioista ja digitalisaatiosta. Pelkkä teknologioiden kehittäminen ei riitä. Teollispainotteiset infrastruktuurit, mukaan lukien pilottituotantolinjat, helpottavat EU:n yritysten perustamista ja auttavat erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään näitä teknologioita ja parantamaan suorituskykyä innovoinnin alalla.	Digitoidun, kiertoa suosivan, vähähiilisen ja vähäpäästöisen talouden toteuttaminen edellyttää EU:n tason toimia arvoketjujen monimutkaisuuden, teknologioiden systeemisen ja monitieteellisen luonteen sekä niiden korkeiden kehittämiskustannusten ja ratkaistavien ongelmien monialaisuuden vuoksi. EU:n on varmistettava, että kaikki teollisuuden toimijat ja koko yhteiskunta voivat hyötyä kehittyneistä ja puhtaista teknologioista ja digitalisaatiosta. Pelkkä teknologioiden kehittäminen ei riitä. Uudet kestävät liiketoimintamallit, teollispainotteiset infrastruktuurit, mukaan lukien pilottituotantolinjat, helpottavat EU:n yritysten perustamista ja auttavat erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään näitä teknologioita ja parantamaan suorituskykyä innovoinnin alalla. Tässä yhteydessä myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla on merkittävä rooli digitaalisen kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikkalähtöisen innovoinnin edistäjinä Euroopassa.
Teollisuuden vahva sitoutuminen on välttämätöntä, kun määritetään painopistealueita ja kehitetään tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, sillä se lisää julkisen rahoituksen vipuvaikutusta ja varmistaa tulosten käyttöönoton. Ymmärrys ja hyväksyminen yhteiskunnan tasolla ovat menestyksen avaintekijöitä, alakohtaista osaamista ja standardointia koskevan uuden agendan lisäksi.	Teollisuuden vahva sitoutuminen on välttämätöntä, kun määritetään painopistealueita ja kehitetään tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, sillä se lisää julkisen ja yksityisen lisärahoituksen vipuvaikutusta ja varmistaa tulosten käyttöönoton. Ymmärrys ja hyväksyminen yhteiskunnan tasolla ovat menestyksen avaintekijöitä, alakohtaista osaamista ja standardointia koskevan uuden agendan lisäksi.
Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Se varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.	Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Tämä varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, liikkuvuuden, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.
Täydentävyys varmistetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toimilla, jotta ohjelmien rajat voidaan pitää selkeinä ja välttää päällekkäisyydet.	Täydentävyys varmistetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toimilla, jotta ohjelmien rajat voidaan pitää selkeinä ja välttää päällekkäisyydet.
Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet.	Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet.
__________________	__________________
¹⁵ Tulevaisuuden keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin kuuluvat kehittyneet materiaalit ja nanoteknologia, fotoniikka sekä mikro- ja nanoelektroniikka, biotiedeteknologiat, kehittynyt valmistus ja käsittely, tekoäly ja digitaalinen tietosuoja ja verkkoyhteydet.	¹⁵ Tulevaisuuden keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin kuuluvat kehittyneet materiaalit ja nanoteknologia, fotoniikka sekä mikro- ja nanoelektroniikka, biotiedeteknologiat, kehittynyt valmistus ja käsittely, tekoäly ja digitaalinen tietosuoja ja verkkoyhteydet.
Tarkistus 54 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2.1. Valmistusteknologiat	3.2.1. Valmistusteknologiat
Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämpien ja yksilöllisempien, suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla, jotka tuotetaan nykyistä merkittävästi alhaisemmilla energiakustannuksilla. Luovat ja kulttuuriset panokset ovat elintärkeitä lisäarvon tuottamisessa.	Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämpien, yksilöllisempien ja energia- ja resurssitehokkaampien, suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla, joiden hiilijalanjälki on pienempi ja jotka tuottavat vähemmän jätettä ja saasteita. Luovat ja kulttuuriset panokset sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden luomat mahdollisuudet teknologian ja ihmisten välisestä suhteesta ovat elintärkeitä tavoitteiden saavuttamisessa.
Päälinjat	Päälinjat
– Käänteentekevät valmistusteknologiat, kuten materiaalia lisäävä valmistus, teollisuusrobotiikka ja ihmisen ja koneen yhdistävät valmistusjärjestelmät, joita edistetään myös EU:n teollisuuteen suuntautuvien infrastruktuurien verkoston kautta;	– Käänteentekevät valmistusteknologiat, kuten materiaalia lisäävä valmistus, mallinnus, simulointi, teollisuuden automaatio ja teollisuusrobotiikka ja ihmisen ja koneen yhdistävät valmistusjärjestelmät, joita edistetään myös EU:n teollisuuteen suuntautuvien infrastruktuurien verkoston kautta;
– Koko arvoketjun kattavat läpimurtoinnovaatiot, joissa käytetään erilaisia kehitystä vauhdittavia teknologioita (esimerkiksi toisiaan lähentyviä teknologioita, tekoälyä, data-analytiikkaa, teollisuusrobotiikkaa, biovalmistusta, kehittyneitä akkuteknologioita);	– Koko arvoketjun kattavat läpimurtoinnovaatiot, joissa käytetään erilaisia kehitystä vauhdittavia teknologioita (esimerkiksi toisiaan lähentyviä teknologioita, tekoälyä, data-analytiikkaa, teollisuusrobotiikkaa, kestävää biovalmistusta, kehittyneitä akkuteknologioita);
– Taidot ja työtilat, jotka on EU:n sosiaalisia arvoja noudattaen täysin mukautettu uusiin teknologioihin;	– Taidot ja työtilat, jotka on täysin mukautettu uusiin teknologioihin myös ergonomian osalta ja jotka vastaavat EU:n sosiaalisia arvoja ja tarpeita;
– Joustavat, erittäin tarkat, virheettömät ja jätteettömät kognitiiviset laitokset ja älykkäät valmistusjärjestelmät, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin;	– Joustavat, erittäin tarkat, virheettömät ja jätteettömät kognitiiviset laitokset sekä älykkäät ja energiatehokkaat valmistusjärjestelmät, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin;
– Tekniikan läpimurtoinnovaatiot, jotka liittyvät rakennusalueen tutkimukseen sekä paikan päällä tapahtuvan asennuksen ja esivalmistettujen komponenttien täydelliseen automatisointiin.	– Tekniikan läpimurtoinnovaatiot, jotka liittyvät rakennusalueen tutkimukseen sekä paikan päällä tapahtuvan asennuksen ja esivalmistettujen komponenttien täydelliseen automatisointiin.
Tarkistus 55 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kilpailukykyiselle EU:lle on erittäin tärkeää pitää yllä ja kehittää itsenäisesti vahvaa suunnittelua ja tuotantokapasiteettia keskeisimmissä digitaalisissa teknologioissa, kuten mikro- ja nanoelektroniikassa, fotoniikassa, ohjelmistoissa ja järjestelmissä ja niiden integroinnissa sekä näihin sovelluksiin tarvittavissa kehittyneissä materiaaleissa.	Kilpailukykyiselle EU:lle on erittäin tärkeää pitää yllä ja kehittää itsenäisesti vahvaa suunnittelua ja tuotantokapasiteettia keskeisimmissä digitaalisissa teknologioissa, kuten mikro- ja nanoelektroniikassa, fotoniikassa, ohjelmistoissa ja järjestelmissä ja niiden integroinnissa ja standardoinnissa sekä näihin sovelluksiin tarvittavissa kehittyneissä materiaaleissa. Keskeiset kehitystä vauhdittavat digitaaliteknologiat ovat tärkeässä asemassa, jotta voidaan kuroa umpeen kuilu huipputason tutkimuksen ja markkinoita luovien innovaatioiden välillä.
Tarkistus 56 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
– Nanoelektroniikan suunnittelu- ja käsittelykonseptit, jotka vastaavat digitalisaatiokehityksen erityisvaatimuksiin ja globaaleihin haasteisiin toimivuuden, energiankulutuksen ja yhdentymisen kannalta;	– Nanoelektroniikan suunnittelu- ja käsittelykonseptit, jotka vastaavat digitalisaatiokehityksen erityisvaatimuksiin ja globaaleihin haasteisiin suorituskyvyn, toimivuuden, energian jakamisen ja kulutuksen sekä tehokkuuden ja yhdentymisen kannalta;
– Tunnistinteknologiat ja niiden yhdentäminen laskentayksiköiden kanssa esineiden internetin mahdollistajana, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, jotka liittyvät ihmisystävällisiin vuorovaikutteisiin esineisiin käytettäviin joustaviin ja mukautuviin materiaaleihin;	– Tunnistinteknologiat ja niiden yhdentäminen laskentayksiköiden kanssa esineiden internetin mahdollistajana, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, jotka liittyvät turvallisiin, varmoihin ja ihmis- ja ympäristöystävällisiin vuorovaikutteisiin esineisiin käytettäviin joustaviin ja mukautuviin materiaaleihin;
– Teknologiat, jotka täydentävät nanoelektroniikkaa tai toimivat vaihtoehtoina sille, kuten neuromorfisen laskentatehon tekoälysovellukset tai integroitu kvanttilaskenta;	– Teknologiat, jotka täydentävät nanoelektroniikkaa tai toimivat vaihtoehtoina sille, kuten neuromorfisen laskentatehon tekoälysovellukset tai integroitu kvanttilaskenta;
– Laskenta-arkkitehtuurit ja pienitehoiset prosessorit monenlaisille sovelluksille, kuten laskentatehon hajasijoittaminen lähelle kuluttajia, teollisuuden digitalisointi, massadata ja pilvipalvelut, älykäs energia sekä verkotettu ja automatisoitu ajaminen;	– Laskenta-arkkitehtuurit ja pienitehoiset prosessorit monenlaisille sovelluksille, kuten laskentatehon hajasijoittaminen lähelle kuluttajia, teollisuuden digitalisointi, automaatio ja robotiikka, massadata ja pilvipalvelut, älykäs energia sekä verkotettu ja automatisoitu ajaminen;
– Tietokonelaitteistot, joiden toiminnan luotettavuus on varmistettu sisäänrakennetuilla panos-tuotos-tietojen tietosuoja- ja suojaustoimenpiteillä sekä tiedonkäsittelyohjeilla;	– Tietokonelaitteistot, joiden toiminnan luotettavuus on varmistettu sisäänrakennetuilla panos-tuotos-tietojen tietosuoja- ja suojaustoimenpiteillä sekä tiedonkäsittelyohjeilla;
– Fotoniikkateknologiat, jotka mahdollistavat toimintojensa ja suorituskykynsä osalta edistyneet sovellukset;	– Fotoniikkateknologiat, jotka mahdollistavat toimintojensa, integrointinsa ja suorituskykynsä osalta edistyneet sovellukset;
– Järjestelmätekniikkateknologiat, joilla tuetaan täysin itsenäisiä järjestelmiä fyysisen maailman kanssa vuorovaikutuksessa toimivissa luotettavissa sovelluksissa, mukaan lukien teolliset ja turvallisuuden kannalta kriittiset alat;	– Järjestelmätekniikkateknologiat, joilla tuetaan täysin itsenäisiä järjestelmiä fyysisen maailman kanssa vuorovaikutuksessa toimivissa luotettavissa sovelluksissa, mukaan lukien teolliset ja turvallisuuden kannalta kriittiset alat;
– Ohjelmistoteknologiat, jotka parantavat ohjelmistojen laatua, turvallisuutta ja luotettavuutta sekä käyttöikää, lisäävät kehitystuottavuutta ja tuovat ohjelmistoihin sisäänrakennetun tekoälyn ja resilienssiä;	– Ohjelmisto- ja laitteistoteknologiat, jotka parantavat ohjelmistojen laatua, turvallisuutta ja luotettavuutta sekä käyttöikää, lisäävät kehitystuottavuutta ja yhteentoimivuutta ja tuovat ohjelmistoihin sisäänrakennetun tekoälyn ja resilienssiä;
– Uudet teknologiat, joilla laajennetaan digitaalitekniikkaa ja kavennetaan kuilua, joka on tutkimuksellisen konseptin toimivuuden osoittamisen ja merkityksellisten markkinoiden vaatiman teollisen toteutettavuuden välillä.	– Uudet teknologiat, joilla laajennetaan digitaalitekniikkaa ja kavennetaan kuilua, joka on tutkimuksellisen konseptin toimivuuden osoittamisen ja merkityksellisten markkinoiden vaatiman teollisen toteutettavuuden välillä;
	– Kulttuurialalle ja luoville aloille, kuten audiovisuaaliselle alalle, arkistoille ja kirjastoille sekä julkaisemiseen, suunnattu digitaalitekniikka, jonka avulla kehitetään uusia välineitä digitaalisen sisällön käytön mahdollistamiseksi sekä sen hyödyntämiseksi ja säilyttämiseksi;
	– Uusien ekoinnovoinnin liiketoimintamallien ja vaihtoehtoisten resurssi- ja energiatehokkaiden tuotantomallien kehittäminen.
Tarkistus 57 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema kehittyneiden materiaalien ja niihin liittyvien prosessien alalla, joka vastaa 20:ta prosenttia EU:n teollisuuden perustasta ja muodostaa raaka-aineiden jalostustoiminnan kautta lähes kaikkien arvoketjujen juuret. Jotta EU säilyy kilpailukykyisenä ja vastaa kansalaisten tarpeisiin, jotka liittyvät kestäviin, turvallisiin ja kehittyneisiin materiaaleihin, sen on parannettava materiaalien kierrätettävyyttä, pienennettävä hiili- ja ympäristöjalanjälkeä ja edistettävä monialaista teollista innovointia tukemalla uusia sovelluksia kaikilla teollisuuden aloilla.	EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema kehittyneiden materiaalien ja niihin liittyvien prosessien alalla, joka vastaa 20:ta prosenttia EU:n teollisuuden perustasta ja muodostaa raaka-aineiden jalostustoiminnan kautta lähes kaikkien arvoketjujen juuret. Jotta EU säilyy kilpailukykyisenä ja vastaa kansalaisten tarpeisiin, jotka liittyvät kestäviin, turvallisiin ja kehittyneisiin materiaaleihin, mukaan lukien ympäristöystävälliset vaihtoehtoiset materiaalit, sen on parannettava materiaalien kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä, pienennettävä hiili- ja ympäristöjalanjälkeä ja edistettävä monialaista teollista innovointia tukemalla uusia sovelluksia ja standardointia kaikilla teollisuuden aloilla.
Tarkistus 58 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Päälinjat	Päälinjat
– Materiaalit (mukaan lukien muovi-, bio-, nano-, kaksiulotteiset, älykkäät ja monimateriaalit), joiden suunnittelussa on käytetty uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia ja jotka täyttävät sääntelyvaatimukset (mutta jotka eivät lisää ympäristöpaineita niiden tuotannon tai käytön aikana tai käytön päättymisen jälkeen);	– Materiaalit (mukaan lukien muovi-, biomuovi-, bio- ja nanomateriaalit sekä kaksiulotteiset ja älykkäät materiaalit ja monimateriaalit), joiden suunnittelussa on käytetty uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia ja jotka täyttävät sääntelyvaatimukset (mutta jotka eivät lisää ympäristöpaineita tai haitallisia ulkoisvaikutuksia niiden tuotannon tai käytön aikana tai käytön päättymisen jälkeen);
– Integroidut materiaaliprosessit ja asiakaslähtöisen ja eettisen lähestymistavan mukainen tuotanto, mukaan lukien esinormatiiviset toimet ja elinkaaren arviointi, raaka-aineiden hankinta ja hallinta, kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, turvallisuus, riskinarviointi ja -hallinta;	– Integroidut materiaaliprosessit ja asiakaslähtöisen ja eettisen lähestymistavan mukainen tuotanto, mukaan lukien esinormatiiviset toimet ja elinkaaren arviointi, raaka-aineiden kestävä hankinta ja hallinta, kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, turvallisuus, riskinarviointi ja -hallinta;
– Materiaaliset mahdollistajat, kuten kuvaus (esimerkiksi laadunvarmistusta varten), mallinnus, pilotointi ja käytön laajentaminen;	– Materiaaliset mahdollistajat, kuten kuvaus (esimerkiksi laadunvarmistusta varten), mallinnus, pilotointi ja käytön laajentaminen;
– EU:n teknologiainfrastruktuurien innovaatioekosysteemi¹⁶, joka tunnistetaan ja asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryksessä ja joka tarjoaa palveluja EU:n teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, teknologisen kehityksen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi; tämä kattaa kaikki keskeiset teknologiat, jotka ovat välttämättömiä innovaatioiden mahdollistamiseksi materiaalien alalla;	– EU:n tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien innovaatioverkosto¹⁶, joka tunnistetaan ja asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryksessä ESFRI-etenemissuunnitelma huomioiden ja joka tarjoaa palveluja EU:n teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, teknologisen kehityksen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi;
– Kehittyneiden materiaalien ja muiden kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tulevien ja kehittyvien suuntausten analysointi;	– Kehittyneiden materiaalien ja muiden kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tulevien ja kehittyvien suuntausten analysointi;
– Suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja yleiseen luovuuteen perustuvat ratkaisut, jotka ovat vahvasti käyttäjälähtöisiä ja joilla lisätään teollisuuden alojen ja luovien toimialojen arvoa.	– Suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja yleiseen luovuuteen perustuvat ratkaisut, jotka ovat vahvasti käyttäjälähtöisiä ja joilla lisätään teollisuuden alojen ja luovien toimialojen arvoa, muotiteollisuus mukaan lukien.
__________________	__________________
¹⁶ Nämä ovat julkisia tai yksityisiä laitoksia, jotka tarjoavat resursseja ja palveluita ensisijaisesti Euroopan teollisuudelle kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden ja tuotteiden testaamiseksi ja validoimiseksi. Tällaiset infrastruktuurit voivat olla yksittäisiä, virtuaalisia tai hajautettuja, ja ne on rekisteröitävä ohjelmaan assosioituneeseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan.	¹⁶ Nämä ovat julkisia tai yksityisiä laitoksia, jotka tarjoavat resursseja ja palveluita ensisijaisesti Euroopan teollisuudelle kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden ja tuotteiden testaamiseksi ja validoimiseksi. Tällaiset infrastruktuurit voivat olla yksittäisiä, virtuaalisia tai hajautettuja, ja ne on rekisteröitävä ohjelmaan assosioituneeseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan.
Tarkistus 59 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Kehityksen on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus, arvioitava riskit ja lievennettävä sen mahdollisuuksia haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen tai rodulliseen syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.	Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Kehityksen on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus, arvioitava niiden riskit ja lievennettävä niiden mahdollisuuksia haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen tai rodulliseen syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään eettisissä puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.
Tarkistus 60 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tekoälyn kompetenssikeskusten tutkimusvalmiuksien kehittäminen ja verkostoituminen Euroopassa;	– Tekoälyn kompetenssikeskusten tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittäminen ja verkostoituminen Euroopassa;
Tarkistus 61 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.5 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Internetistä on tullut digitaalisen kehityksen keskeinen mahdollistaja kaikilla talouden ja yhteiskunnan alueilla. EU:n on otettava johto ja ohjattava seuraavan sukupolven internet kohti ihmiskeskeistä ekosysteemiä, joka on eurooppalaisten sosiaalisten ja eettisten arvojen mukainen. Investoiminen seuraavan sukupolven internetiin liittyviin teknologioihin ja ohjelmistoihin parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmantaloudessa. EU:n laajuisen käyttöönoton optimointi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sidosryhmien välillä.	Internetistä on tullut digitaalisen kehityksen keskeinen mahdollistaja kaikilla talouden ja yhteiskunnan alueilla. EU:n on otettava johto ja ohjattava seuraavan sukupolven internet kohti ihmiskeskeistä ekosysteemiä ja tekninen kehitys kohti esteettömiä, turvallisia ja luotettavia verkkopalveluja eurooppalaisten sosiaalisten ja eettisten arvojen mukaisesti. Investoiminen seuraavan sukupolven internetiin liittyviin teknologioihin ja ohjelmistoihin parantaa EU:n kilpailukykyä maailmantaloudessa. EU:n laajuisen käyttöönoton optimointi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sidosryhmien välillä ja eurooppalaisen ja kansainvälisen standardoinnin kehittämistä.
Tarkistus 62 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.5 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Päälinjat	Päälinjat
– Teknologiat ja järjestelmät luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, pilvipalveluinfrastruktuurit ja kognitiiviset pilvipalvelut), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), lohkoketjut, jaetut kontekstit ja tietämys);	– Teknologiat ja järjestelmät luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, pilvipalveluinfrastruktuurit ja kognitiiviset pilvipalvelut), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), salaukseen perustuva tekniikka, hajautetut tilikirjat, lohkoketjut, jaetut kontekstit ja tietämys);
– Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, yhteentoimivuus, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot;	– Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, yhteentoimivuus, yhteenliitettävyys, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot sekä turvalliset maksutapahtumaratkaisut ja jaetun infrastruktuurin palvelut;
– Ohjelmistopohjaiset väliohjelmat, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologiat, jotka toimivat erittäin hajautetuissa ympäristöissä, helpottavat tietojen kartoitusta ja tiedonsiirtoa hybridi-infrastruktuureissa, joissa on sisäinentietosuoja, fyysistä ympäristöä hyödyntävä tekoäly, data-analytiikka, internet-sovellusten turvallisuus- ja valvontaratkaisut sekä palveluita, jotka perustuvat vapaaseen tiedon ja tietämyksen virtaan.	– Ohjelmistopohjaiset väliohjelmat, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologiat, jotka toimivat erittäin hajautetuissa ympäristöissä, helpottavat tietojen kartoitusta ja tiedonsiirtoa hybridi-infrastruktuureissa, joissa on sisäinentietosuoja, fyysistä ympäristöä hyödyntävä tekoäly, data-analytiikka, internet-sovellusten turvallisuus- ja valvontaratkaisut sekä palveluita, jotka perustuvat vapaaseen tiedon ja tietämyksen virtaan;
	– Teknologiat ja työkalut, joilla järjestelmien järjestelmä integroidaan yhteiskunnallisiin ja teollisiin sovelluksiin, jotta varmistetaan raskaaseen palvelujen käyttöön soveltuva, skaalattavissa oleva, tehokas ja luotettava verkon suorituskyky.
Tarkistus 63 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.6 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Päälinjat	Päälinjat
– Suurteholaskenta (High Performance Computing, HPC): seuraavan sukupolven keskeiset eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan teknologiat ja järjestelmät (esimerkiksi pienitehoiset mikroprosessorit, ohjelmistot ja järjestelmäintegrointi); algoritmit, koodit ja sovellukset sekä analyyttiset työkalut ja testausalustat; teolliset pilottitestialustat ja -palvelut; tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen huippuluokan HPC-infrastruktuuria varten, mukaan lukien ensimmäinen suurteho-/kvantumlaskentainfrasktruktuuri EU:ssa;	– Suurteholaskenta (High Performance Computing, HPC): seuraavan sukupolven keskeisten eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan teknologioiden ja järjestelmien kehittäminen (esimerkiksi pienitehoiset mikroprosessorit, ohjelmistot ja järjestelmäintegrointi); erityiset laitteet, algoritmit, koodit ja sovellukset sekä analyyttiset työkalut ja testausalustat; teolliset pilottitestialustat ja -palvelut; tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen huippuluokan HPC-infrastruktuuria varten, mukaan lukien ensimmäinen suurteho-/kvantumlaskentainfrasktruktuuri EU:ssa;
– Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja” henkilötietojaja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi;	– Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; turvallinen ja eheyden säilyttävä ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja” henkilötietoja ja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi;
– Tieto- ja viestintätekniikkaprosessien (laitteistot, ohjelmistot, anturit, verkostot ja tiedontallennuskeskukset, myös standardoidut arvioinnit) hiilijalanjäljen pienentäminen.	– Tieto- ja viestintätekniikkaprosessien (laitteistot, ohjelmistot, anturit, verkostot ja tiedontallennuskeskukset, myös standardoidut arvioinnit) hiilijalanjäljen pienentäminen.
Tarkistus 64 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.6 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3.2.6 a. Kvanttiteknologiat
	Kvanttiteknologiat hyödyntävät valtavaa edistymistämme kyvyssä havaita ja manipuloida yksittäisiä kvantteja (atomit, fotonit, elektronit). Tämä voi merkitä vallankumousta koko informaation arvoketjussa ohjelmistoista laitteistoihin ja viestinnästä tietojen louhintaan ja tekoälyyn. Euroopalla on tämän alan johtavat tutkijat, ja tällä hetkellä käydään maailmanlaajuista kilpailua, jotta tieteelliset edistysaskeleet voidaan muuntaa markkinavalmiiksi sovelluksiksi. Tällä keskeisellä mahdollistavalla teknologialla on syvälliset monialaiset vaikutukset, jotka tarjoavat unionin kansalaisille ja teollisuudelle esimerkiksi merkittävästi suurempaa laskentatehoa, mikä johtaa muun muassa luotettavampaan terveydenhoitoon, parempiin kemikaaleihin ja materiaaleihin, optimoituun ja siten kestävämpään luonnonvarojen käyttöön, tehokkaampaan suunnitteluun, paremmin suojattuun televiestintään ja moniin muihin vallankumouksellisiin sovelluksiin.
	Päälinjat
	– Kvanttilaskenta ja -simulointi, mukaan luettuna erilaisia arkkitehtuureja ja fyysisiä alustoja käyttävien laitteistojen kehittäminen, sekä algoritmien ja ohjelmistojen kehitys;
	– Kvanttiverkostot, jotka mahdollistavat datan turvallisen siirtämisen ja kvanttiresurssien jakamisen sekä maan pinnalla että avaruudessa;
	– Kvanttisensorit, kuvantamisjärjestelmät ja mittausstandardit, jotka hyödyntävät koherentteja kvanttijärjestelmiä ja lomittumista;
	– Edellä mainittujen teknologioiden testilaitteet ja käyttäjätoiminteet.
Tarkistus 65 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Perusraaka-aineilla on edelleen tärkeä merkitys kiertotaloudessa, ja niiden kestävään tuotantoon on kiinnitettävä huomiota. Tämän lisäksi tulisi suunnitella täysin uusia materiaaleja, tuotteita ja prosesseja, joissa kiertotalouden tavoitteet on otettu huomioon. Kiertoteollisuuden kehittämisestä on Euroopalle monia etuja: Sen päämääränä on turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen raaka-aineiden hankinta, mikä puolestaan vähentää resurssien niukkuuden ja hintojen vaihteluiden vaikutuksia teollisuuteen. Se myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovatiivisia ja nykyistä tehokkaampia tuotantotapoja.	Perusraaka-aineilla on edelleen tärkeä merkitys kiertotaloudessa, ja niiden kestävään hankintaan, käyttöön ja tuotantoon on kiinnitettävä huomiota. Tämän lisäksi tulisi suunnitella täysin uusia materiaaleja, tuotteita ja prosesseja, joissa kiertotalouden tavoitteet on otettu huomioon. Kiertoteollisuuden kehittämisestä on Euroopalle monia etuja: Sen päämääränä on turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen raaka-aineiden hankinta, mikä puolestaan vähentää resurssien niukkuuden ja hintojen vaihteluiden vaikutuksia teollisuuteen. Se myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovatiivisia ja nykyistä tehokkaampia tuotantotapoja.
Tarkistus 66 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tavoitteena on kehittää kohtuuhintaisia läpimurtoinnovaatioita ja yhdistää kehittyneet teknologiat ja prosessit siten, että kaikista resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.	Tavoitteena on kehittää kohtuuhintaisia läpimurtoinnovaatioita ja yhdistää kehittyneet ja digitaaliset teknologiat ja prosessit siten, että kaikista resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.
Tarkistus 67 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Päälinjat	Päälinjat
– Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen ja hiilidioksidin hyödyntäminen;	– Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen ja hiilidioksidin hyödyntäminen;
– Materiaali- ja tuotevirtojen hyödyntäminen ja elinkaariarviointi sekä uusien vaihtoehtojen käyttö raaka-aineiden, resurssien valvonnan, materiaaliseurannan ja lajittelun osalta;	– Materiaali- ja tuotevirtojen hyödyntäminen ja elinkaariarviointi sekä uusien vaihtoehtojen käyttö raaka-aineiden, resurssien valvonnan sekä materiaaliseurannan ja lajittelun uusien liiketoimintamallien, automaation ja digitaaliteknologioiden osalta;
– Tuotteiden elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, päivitettävyyden ja korjattavuuden, purkamisen sekä kierrättävyyden parantaminen;	– Tuotteiden sekä suunnittelun kehittäminen elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, uudelleenkäytettävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden ja uudelleenvalmistettavuuden, korjaamisen, purkamisen sekä kierrättävyyden parantamiseksi;
– Kierrätysteollisuus, jossa uusiomateriaalien mahdollisuudet ja turvallisuus on maksimoitu ja ympäristön pilaantuminen, laadun heikkeneminen ja käsittelyn jälkeinen hävikki on minimoitu;	– Kierrätysteollisuus, jossa uusiomateriaalien mahdollisuudet ja turvallisuus on maksimoitu ja ympäristön pilaantuminen, laadun heikkeneminen ja käsittelyn jälkeinen hävikki on minimoitu;
– Huolta aiheuttavien aineiden poistaminen tuotannosta ja käytön päättymisen jälkeisistä vaiheista; turvalliset korvaavat aineet sekä turvalliset ja kustannustehokkaat tuotantoteknologiat;	– Huolta aiheuttavien aineiden turvallinen käsittely tai poistaminen tuotannosta ja käytön päättymisen jälkeisistä vaiheista; turvalliset korvaavat aineet sekä turvalliset ja kustannustehokkaat tuotantoteknologiat;
– Raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävä hankinta tai korvaaminen läpi koko arvoketjun.	– Raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävä hankinta ja/tai korvausvaihtoehdot läpi koko arvoketjun.
Tarkistus 68 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Teollisuudenalat, energiaintensiiviset teollisuudenalat mukaan lukien, tuottavat miljoonia työpaikkoja, ja niiden kilpailukyvyllä on keskeinen asema yhteiskunnan taloudellisessa hyvinvoinnissa. On kuitenkin otettava huomioon, että teollisuudenalat tuottavat 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja niiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät (erityisesti ilman, veden ja maaperän epäpuhtauksien osalta).	Teollisuudenalat, energiaintensiiviset teollisuudenalat mukaan lukien, tuottavat miljoonia työpaikkoja, ja niiden kilpailukyvyllä on keskeinen asema yhteiskunnan taloudellisessa hyvinvoinnissa. On kuitenkin otettava huomioon, että teollisuudenalat tuottavat 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja niiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät (erityisesti ilman, veden ja maaperän saastumisen osalta). Siitä syystä teollisuuden ja erityisesti sen energiaintensiivisten toimialojen olisi edelleen parannettava energiatehokkuutta kilpailukyvyn parantamiseksi ja EU:n energiankysynnän pienentämiseksi. Uusiutuvien energialähteiden integroinnin lisääminen kehittämällä uusia moottorikäyttöisiä teollisuustekniikoita ja -prosesseja on keskeistä teollisuuden muutoksen kannalta.
Tarkistus 69 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Läpimurtoteknologiat, joiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauksia voidaan ratkaisevasti vähentää ja joissa hyödynnetään edellä mainittuja kiertoteollisuuden teknologioita, johtavat vahvoihin teollisuuden arvoketjuihin, mullistavat valmistuskapasiteetit ja parantavat teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä, ja samaan aikaan niillä edistetään merkittävästi ilmastoa ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista.	Laajamittainen tieteellinen ja tekninen läpimurtotutkimus, jonka avulla energiankäyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauksia voidaan ratkaisevasti vähentää ja joissa hyödynnetään esimerkiksi kiertotalouden teknologioita ja digitaalitekniikkaa, johtavat vahvoihin teollisuuden arvoketjuihin, mullistavat valmistuskapasiteetit ja parantavat teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä.
Tarkistus 70 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
– Prosessiteknologiat, mukaan lukien lämmitys ja jäähdytys, digitaaliset työkalut ja laajamittaiset prosessin suorituskyky- ja tehokkuusdemonstraatiot; teollisuuden kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen, hiukkaspäästöt mukaan lukien, merkittävä vähentäminen tai välttäminen;	– Prosessiteknologiat, mukaan lukien lämmitys ja jäähdytys, prosessireagenssit ja digitaaliset työkalut, erityisesti laajamittaisina prosessin suorituskyky- ja tehokkuusdemonstraatioina; teollisuuden kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen, hiukkaspäästöt mukaan lukien, merkittävä vähentäminen tai välttäminen;
– Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen;	– Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen, mukaan lukien teknologiat ja ratkaisut, joilla vähennetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen avulla;
	– Hiilen suora välttäminen käyttämällä uusiutuvaa elektrolyyttistä vetyä ja uusiutuvaa sähköä;
– Epätavallisten energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla);	– Puhtaiden energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa fossiilisten energianlähteiden käytön vähentämiseksi erityisesti energiaintensiivisissä teollisissa prosesseissa;
– Teollisuustuotteet, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla läpi koko elinkaaren.	– Teollisuustuotteet ja -materiaalit, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla.
Tarkistus 71 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.9 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU tukee avaruuden ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden (massadata, kehittynyt valmistus, robotiikka ja tekoäly) välistä synergiaa, edistää menestyvää, yrittäjyyteen perustuvaa ja kilpailukykyistä avaruusalaa ja auttaa varmistamaan riippumattomuuden avaruuteen pääsyssä ja alan mahdollisuuksien hyödyntämisessä turvallisella ja turvatulla tavalla. Toimet pohjaavat etenemissuunnitelmaan, niissä otetaan huomioon ESA:n yhdenmukaistamisprosessi ja asiaa koskevat jäsenvaltioiden aloitteet, ja ne toteutetaan tarvittaessa yhdessä ESAn kanssa.	EU tukee avaruuden ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden (massadata, kehittynyt valmistus, kvanttiteknologiat, robotiikka ja tekoäly) välistä synergiaa, edistää menestyvää, yrittäjyyteen perustuvaa ja kilpailukykyistä avaruusalaa ja auttaa varmistamaan riippumattomuuden avaruuteen pääsyssä ja alan mahdollisuuksien hyödyntämisessä turvallisella ja turvatulla tavalla. Toiminnan alkupään toimet pohjaavat etenemissuunnitelmaan, niissä otetaan huomioon ESA:n yhdenmukaistamisprosessi ja asiaa koskevat jäsenvaltioiden aloitteet, ja ne toteutetaan tarvittaessa yhdessä ESAn kanssa. Toiminnan loppupään toimet ovat markkinalähtöisiä, niillä vastataan käyttäjien tarpeisiin ja ne toteutetaan Euroopan avaruusohjelmaviraston kanssa.
Tarkistus 72 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.9 alakohta – 3 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS): innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto mukaan lukien kansainväliset yhteistyökumppanit, ratkaisut varmuuden parantamiseksi, todentaminen, palvelujen eheys, peruselementtien – kuten piirisarjojen, vastaanottimien ja antennien – kehittäminen, toimitusketjujen kestävyys, uudet teknologiat (esimerkiksi kvanttiteknologiat, optiset yhteydet ja uudelleenohjelmoitavat hyötykuormat), joiden tavoitteena on palvelujen kestävä hyödyntäminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vaikuttamiseksi. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten turvallinen tai automatisoitu ajaminen, vastaamiseksi;	– Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS): innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto mukaan lukien kansainväliset yhteistyökumppanit, ratkaisut varmuuden parantamiseksi, todentaminen, palvelujen eheys, peruselementtien – kuten piirisarjojen, vastaanottimien ja antennien – kehittäminen, toimitusketjujen kestävyys, uudet teknologiat (esimerkiksi kvanttiteknologiat, optiset yhteydet ja uudelleenohjelmoitavat hyötykuormat), saatavuuden parantaminen ja sovellusten monipuolisuuden lisääminen, joiden tavoitteena on palvelujen kestävä hyödyntäminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vaikuttamiseksi. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten luonnonkatastrofien riskin vähentäminen, turvallinen tai automatisoitu ajaminen, vastaamiseksi;
– Copernicus: innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto ja kansainväliset yhteistyökumppanit, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, dronet ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; datatekniikat, massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, vastaamiseksi;	– Copernicus: innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto ja kansainväliset yhteistyökumppanit, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, dronet ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; datatekniikat, massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten katastrofiriskin vähentäminen, ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, vastaamiseksi;
– Avaruusvalvontajärjestelmä: EU:n vakaa kyky seurata ja ennustaa avaruusympäristön tilaa, esimerkiksi avaruussäätä, avaruusromua ja maapallon lähelle tulevia kohteita; uudet palvelukonseptit, kuten avaruusliikenteen hallinta, sovellukset ja palvelut kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi avaruudessa ja maassa;	– Avaruusvalvontajärjestelmä: EU:n vakaa kyky seurata ja ennustaa avaruusympäristön tilaa, esimerkiksi avaruussäätä, avaruusromua ja maapallon lähelle tulevia kohteita; anturit ja uudet palvelukonseptit, kuten avaruusliikenteen hallinta, sovellukset ja palvelut kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi avaruudessa ja maassa;
– Turvallinen satelliittiviestintä valtiotason toimijoille EU:ssa: mahdollisimman laajalle valtiotason käyttäjäkunnalle tarkoitetut ratkaisut ja niihin liittyvät käyttäjälaitteet avaruusinfrastruktuuria koskeviin arkkitehtuuri-, teknologia- ja järjestelmäratkaisuihin EU:n riippumattomuuden tukemiseksi;	– Turvallinen kvanttiteknologiaan perustuvan hyökkäyksen kestävä satelliittiviestintä valtiotason toimijoille EU:ssa: mahdollisimman laajalle valtiotason käyttäjäkunnalle tarkoitetut ratkaisut ja niihin liittyvät käyttäjälaitteet avaruusinfrastruktuuria koskeviin arkkitehtuuri-, teknologia- ja järjestelmäratkaisuihin EU:n riippumattomuuden tukemiseksi;
– Päästä päähän ulottuva satelliittiviestintä kansalaisille ja yrityksille: kustannustehokas, edistynyt satelliittiviestintä, jolla voidaan yhdistää voimavaroja ja ihmisiä alipalvelluilla alueilla osana 5G-valmista kaikkialla saatavilla olevaa yhteyttä ja esineiden internetin kehittämistä ja joka edistää seuraavan sukupolven internetin infrastruktuuria. Tehostettu maasegmentti ja käyttäjälaitteet, standardointi ja yhteentoimivuus EU:n teollisuuden johtoaseman varmistamiseksi;	– Päästä päähän ulottuva satelliittiviestintä kansalaisille ja yrityksille: kustannustehokas, edistynyt satelliittiviestintä, jolla voidaan yhdistää voimavaroja ja ihmisiä alipalvelluilla alueilla osana 5G-valmista kaikkialla saatavilla olevaa yhteyttä ja esineiden internetin kehittämistä ja joka edistää seuraavan sukupolven internetin infrastruktuuria. Tehostettu maasegmentti ja käyttäjälaitteet, standardointi ja yhteentoimivuus EU:n teollisuuden johtoaseman varmistamiseksi;
– Toimitusketjun riippumattomuus ja kestävyys: korkeampi teknologinen valmiusaste satelliiteissa ja laukaisualustoissa; niihin liittyvät avaruus- ja maasegmentit sekä tuotanto- ja testaustilat. Turvataan EU:n teknologinen johtoasema ja autonomia, toimitusketjun parannettu kestävyys, vähäisempi riippuvuus EU:n ulkopuolisista kriittisistä avaruusteknologioista ja parannettu tietämys siitä, miten avaruusteknologiat voivat tarjota ratkaisuja muille teollisuudenaloille;	– Toimitusketjun riippumattomuus ja kestävyys: korkeampi teknologinen valmiusaste satelliiteissa ja laukaisualustoissa; niihin liittyvät avaruus- ja maasegmentit sekä tuotanto- ja testaustilat. Turvataan EU:n teknologinen johtoasema ja autonomia, toimitusketjun parannettu kestävyys, vähäisempi riippuvuus EU:n ulkopuolisista kriittisistä avaruusteknologioista ja parannettu tietämystä siitä, miten avaruusteknologiat voivat tarjota ratkaisuja muille teollisuudenaloille;
– Avaruusekosysteemi: kiertoradalla tapahtuvat validointi- ja demonstraatiopalvelut, mukaan lukien kevytsatelliittien yhteiskyytipalvelut; avaruuden demonstrointihankkeet esimerkiksi hybridien, älykkäiden tai muunneltavien satelliittien, kiertoradalla tapahtuvan valmistuksen ja kokoonpanon, laukaisualustojen uudelleenkäytettävyyden, kiertoradalla tarjottavan huoltopalvelun ja mikro-laukaisualustojen aloilla; läpimurtoinnovaatiot ja teknologian siirto esimerkiksi kierrätyksen, vihreän tilan, tekoälyn, robotiikan, digitoinnin, kustannustehokkuuden ja miniatyrisoinnin aloilla;	– Avaruusekosysteemi: kiertoradalla tapahtuvat validointi- ja demonstraatiopalvelut, mukaan lukien kevytsatelliittien yhteiskyytipalvelut; avaruuden demonstrointihankkeet esimerkiksi hybridien, älykkäiden tai muunneltavien satelliittien, kiertoradalla tapahtuvan valmistuksen ja kokoonpanon, laukaisualustojen uudelleenkäytettävyyden, kiertoradalla tarjottavan huoltopalvelun ja mikro-laukaisualustojen aloilla; läpimurtoinnovaatiot ja teknologian siirto esimerkiksi kierrätyksen, puhtaan avaruuden, vihreän tilan, tekoälyn, robotiikan, digitoinnin, kustannustehokkuuden ja miniatyrisoinnin aloilla;
– Avaruustiede: tieteellisistä ja tutkimuksellisista matkoista saatujen tieteellisten tietojen hyödyntäminen yhdistettynä innovatiivisten välineiden kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä; edeltävien tieteellisten hankkeiden edistäminen avaruusohjelman kehittämiseksi.	– Avaruustiede: tieteellisistä ja tutkimuksellisista matkoista saatujen tieteellisten tietojen hyödyntäminen yhdistettynä innovatiivisten välineiden kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä; edeltävien tieteellisten hankkeiden edistäminen avaruusohjelman kehittämiseksi;
	– Avaruuden tekoäly ja robotiikka: uusia ratkaisuja avaruustoimintaan, esimerkiksi avaruuden kokoonpano, avaruuden manipulointi, kognitiiviset avaruusjärjestelmät, robotin ja ihmisen yhteistyö avaruudessa.
Tarkistus 73 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimus ja innovointi ilmaston, energian ja liikkuvuuden alojen risteyskohdassa vastaa yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla yhteen tärkeimmistä ympäristömme ja elämäntapamme kestävyyttä ja tulevaisuutta koskevista globaaleista haasteista.	Tutkimus ja innovointi ilmaston, energian ja liikkuvuuden alojen risteyskohdassa vastaa yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla yhteen tärkeimmistä ympäristömme, taloutemme ja elämäntapamme kestävyyttä ja tulevaisuutta koskevista globaaleista haasteista.
Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi¹⁷ pienentämiseksi. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.	Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi unionin on hyödynnettävä mahdollisuudet siirtyä kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen, johon kuuluvat vähähiiliset teknologiat ja strategiat hiilestä irtautumiseen. Tämä tarkoittaa teknologian ja palveluiden syvällistä muutosta, joka vaikuttaa teollisuudenalojen tapaan tuottaa ja yritysten ja kuluttajien käyttäytymiseen. Energiamarkkinoiden muutos toteutetaan teknologian, infrastruktuurin sekä markkina-, politiikka- ja sääntelykehysten vuorovaikutuksella, uudet hallintotavat mukaan lukien. Näin ollen energia-, rakennus-, liikenne- ja kuljetusalalla tarvitaan järjestelmällistä innovointia.
	Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, kasvihuonekaasupäästöjä on pienennettävä vähentämällä hiiliriippuvuutta, säästämällä energiaa, ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja muuntamalla teollisuusprosessit sähköisiksi, mikä pitää sisällään sekä energia- että liikennesektorin¹⁷. Nykyisellään liikennesektori tuottaa lähes neljänneksen unionin kasvihuonekaasupäästöistä.
	Tarvitaan uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös keskeisten mahdollistavien ja digitaalisten teknologioiden ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, uusiutuvien energialähteiden resurssitehokkuuden, energiatehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, saatavuuden ja kiertotalouden. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alojen yhteenliittämiseen (sähkön, lämmön ja jäähdytyksen, teollisuuden ja liikenteen aloilla) kaikilla toiminta-aloilla, mikä on tärkeää onnistuneen energia- ja liikennekäänteen kannalta.
	Tätä varten unioni edistää myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Yhteiskuntatieteistä ja humanistisilta aloilta saatavat näkemykset ja sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uusia hallintomalleja, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.
Edistyminen näillä aloilla – ja kaikkialla EU:n teollisuudessa, kuten maataloudessa, rakentamisessa, teollisissa prosesseissa ja tuotteiden käytössä sekä jätehuollossa – edellyttää jatkuvaa pyrkimystä ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen mekanismeja ja niihin liittyviä vaikutuksia koko taloudessa ja yhteiskunnassa sekä hyödyntää synergioita kansallisten toimien, muun tyyppisten EU:n toimien ja kansainvälisen yhteistyön välillä.	Edistyminen energia- ja liikennealoilla – ja kaikkialla EU:n teollisuudessa, kuten maataloudessa, rakentamisessa, teollisissa prosesseissa ja tuotteiden käytössä sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä – edellyttää jatkuvaa ja yhä voimakkaampaa pyrkimystä ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen mekanismeja ja niihin liittyviä vaikutuksia koko taloudessa ja yhteiskunnassa sekä hyödyntää synergioita kansallisten toimien, muun tyyppisten unionin toimien ja kansainvälisen yhteistyön välillä.
Viime vuosikymmenen aikana ilmastotieteessä on tapahtunut huomattavaa edistystä erityisesti havaintojen, data-assimilaation ja ilmastomallinnuksen osalta. Ilmastojärjestelmän monimutkaisuus ja tarve tukea Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa, kestävän kehityksen tavoitteita ja EU:n politiikkoja edellyttävät kuitenkin vahvempia pyrkimyksiä jäljellä olevien tietoaukkojen korjaamiseksi.	Viime vuosikymmenen aikana ilmastotieteessä on tapahtunut huomattavaa edistystä erityisesti havaintojen, data-assimilaation ja ilmastomallinnuksen osalta. Ilmastojärjestelmän monimutkaisuus ja tarve tukea Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa, kestävän kehityksen tavoitteita ja EU:n politiikkoja edellyttävät kuitenkin vahvempia pyrkimyksiä jäljellä olevien tietoaukkojen korjaamiseksi.
EU on laatinut energiaunionistrategiassa kattavat poliittiset puitteet, joihin kuuluu sitovia tavoitteita, säädöksiä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimia, joilla pyritään ottamaan johtopaikka uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tehokkaiden energiantuotantojärjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa.	EU on laatinut energiaunionistrategiassa kattavat poliittiset puitteet, joihin kuuluu sitovia tavoitteita, säädöksiä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimia, joilla pyritään ottamaan johtopaikka erittäin energiatehokkaan ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän saavuttamisessa.
Liikenteen ala varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Samalla liikenteellä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset ihmisten terveyteen, ruuhkat, vaikutukset maaperään ja ilmanlaatuun, melu sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Siksi kestävä liikkuvuus ja liikenteen verkostot on saatettava puhtaiksi, turvallisiksi, älykkäiksi, turvatuiksi, hiljaisiksi, luotettaviksi ja edullisiksi, ja niillä on pystyttävä tarjoamaan saumaton integroitu ovelta ovelle -palvelu.	Liikenteen ala varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Samalla liikenteellä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset ihmisten terveyteen, ruuhkat, vaikutukset maaperään ja ilmanlaatuun, melu sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Siksi kestävä liikkuvuus ja liikenteen verkostot on erityisesti kaupunkialueilla saatettava puhtaiksi, tehokkaiksi, ympäristön ja talouden kannalta kestäviksi, turvallisiksi, älykkäiksi, innovatiivisiksi, turvatuiksi, hiljaisiksi, luotettaviksi ja edullisiksi, ja niillä on pystyttävä tarjoamaan saumaton integroitu ovelta ovelle -palvelu.
Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa digitaalisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.	Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa uusiutuvat energialähteet, kestävät polttoaineet, energian varastointi ja toimitusten turvallisuus, digitaalisen, automaattisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.
Molemmat alat ovat Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeisiä vauhdittajia. EU:ssa on yli 1,6 miljoonaa ihmistä, jotka työskentelevät uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla. Liikenne- ja varastointialat työllistävät yli 11 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä vastaa noin 5:ttä prosenttia BKT:stä ja 20:ta prosenttia viennistä. EU:lla on johtava asema maailmassa ajoneuvojen, ilma-alusten ja alusten suunnittelussa ja valmistuksessa, kun taas innovatiivisten puhtaiden energiateknologioiden patentoinnin osalta EU on maailmanlaajuisesti toisella sijalla.	Sekä energian että liikenteen alat ovat Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeisiä vauhdittajia. EU:ssa on yli 1,6 miljoonaa ihmistä, jotka työskentelevät uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla. Liikenne- ja varastointialat työllistävät yli 11 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä vastaa noin 5:ttä prosenttia BKT:stä ja 20:ta prosenttia viennistä. EU:lla on johtava asema maailmassa ajoneuvojen, ilma-alusten ja alusten suunnittelussa ja valmistuksessa, kun taas innovatiivisten puhtaiden energiateknologioiden, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden teknologioiden, patentoinnin osalta EU on maailmanlaajuisesti toisella sijalla.
Jotta voidaan löytää uusia tapoja nopeuttaa Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tätä voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, taloudelliset, sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä markkinatoimijoiden ja kuluttajien sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä.	Jotta voidaan löytää uusia tapoja nopeuttaa Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien ja energiatehokkaiden teknologioiden ja muiden kuin teknisten ratkaisujen käyttöönottoa, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tätä voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia sekä julkisia hankintoja, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, taloudelliset, sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä kaikkien markkinatoimijoiden ja kuluttajien sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä. Alojen yhteenliittämistä edistävät teknologiat voivat myös vahvistaa EU:n valmistusteollisuutta. Liikenteen alalla soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden markkinoille tuomiseen tähtäävien kokeilujen merkitys on ratkaisevan tärkeä.
Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.	Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin, Pariisin sopimuksen ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana, unionin uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa, EU:n akkualan yhteenliittymää koskevaa aloitetta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, EU:n biotalousstrategiaa, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä unionin säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi. Toiminnoilla myös tuetaan jäsenvaltioita kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Yhteisvaikutukset ja täydentävyys unionin muiden ohjelmien toimien kanssa olisi varmistettava.
	Tällä alalla on useita EU:n teknologia- ja innovaatio-alustoja, ja siksi kyseisen klusterin sisältämien aloitteiden yhteydessä olisi otettava huomioon niiden suositukset.
Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 13- Ilmastotoimet.	Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 13- Ilmastotoimet.
__________________	__________________
¹⁷ Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.	¹⁷ Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.

Tarkistus 74 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Pariisin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon on perustuttava tieteellisiin tietoihin ja jatkuvaan maapallon ja ilmaston yhdessä muodostaman järjestelmää sekä saatavilla olevia lieventämis- ja sopeutumisvaihtoehtoja koskevan tietämyksen päivittämiseen. Näin voidaan saada järjestelmällinen ja kattava kuva EU:n talouden haasteista ja mahdollisuuksista. Tältä pohjalta kehitetään tieteeseen perustuvia ratkaisuja kustannustehokkaalle siirtymiselle vähähiiliseen, ilmastonmuutoksia kestävään ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan.	Pariisin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon on perustuttava tieteellisiin tietoihin ja jatkuvaan maapallon ja ilmaston yhdessä muodostamaa järjestelmää sekä saatavilla olevia lieventämis- ja sopeutumisvaihtoehtoja koskevan tietämyksen päivittämiseen. Näin voidaan saada järjestelmällinen ja kattava kuva unionin talouden haasteista ja mahdollisuuksista. Tältä pohjalta kehitetään tieteeseen perustuvia ratkaisuja kustannustehokkaalle siirtymiselle vähähiiliseen tai kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen.
Tarkistus 75 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	-1 Napa-alueiden keskeisten prosessien tunnistaminen, jotta voidaan paremmin kehittää hallintavaihtoehtoja, joilla minimoidaan kielteiset vaikutukset ekosysteemeihin ja parannetaan näkemystä globaalista ilmastosta;
Tarkistus 76 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Hiilestä irtautumisen etenemistavat, lieventämistoimet ja politiikat, jotka kattavat kaikki talouden alat ja ovat yhdenmukaisia Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa;	– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen etenemistavat, lieventämistoimet ja politiikat, jotka kattavat kaikki talouden alat ja ovat yhdenmukaisia Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa;
Tarkistus 77 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sopeutumistoimet ja -politiikat haavoittuvien ekosysteemien sekä EU:n kriittisten taloudenalojen ja infrastruktuurin (paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla) aloilla, mukaan lukien parannetut riskinarviointivälineet.	– Sopeutumistoimet ja -politiikat, mukaan lukien paremmat riskien arvioinnin ja niiden vähentämisen välineet, haavoittuvien ekosysteemien, kriittisten taloudenalojen ja infrastruktuurin sekä kaupunkiympäristöjen aloilla paikallisella, alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla;
Tarkistus 78 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Ilmastodiplomatian vahvistamisen mallit kansainvälisen yhteistyön edistäjänä.
Tarkistus 79 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia, parannettava suorituskykyä, edistettävä energiajärjestelmään yhdentämistä sekä kehitettävä läpimurtoteknologioita. Fossiilisten polttoaineiden osalta niiden hiilivapaaksi saattaminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.	EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten, kestävien ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiankulutuksen vähentäminen, energiatehokkuus, energiavarmuus ja (erityisesti kriittisten) raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Energiakäänteessä EU:n on pyrittävä johtavaan asemaan etsittäessä ratkaisuja markkinoiden rakenteen uudistamiseksi, ja samalla järjestelmään yhdentämistä on parannettava merkittävästi. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia ja parannettava suorituskykyä. Tämä edellyttää lisätutkimuksen ja disruptiivisen tutkimuksen tukemista kehittyneiden teknologioiden alalla. Lisäksi on kehitettävä ja otettava käyttöön uusia läpimurtoteknologioita ja parannettava jo käytössä olevia teknologioita. Fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden osalta niiden käytön vähentäminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.
Tarkistus 80 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;	– Uusiutuvat energiateknologiat, mukaan lukien merienergian tuotanto ja sen eri osa-alueet, kuten tuuli-, merivirta- ja aaltoenergia, sekä lämmitys ja jäähdytys, polttoaineet, välivaiheen energiankuljettajat, kuten sähkön muuttaminen kaasuksi ja vety, erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa ja mukautettuina maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;
Tarkistus 81 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Erittäin energiatehokkaat vähähiiliset tai hiilettömät sähköntuotannon ratkaisut;
Tarkistus 82 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Murrokselliset uusiutuvan energian teknologiat uusia sovelluksia ja läpimurtoratkaisuja varten;	– Murrokselliset uusiutuvan energian teknologiat sekä uusia, käytössä olevia että huomattavasti parannettuja sovelluksia ja läpimurtoratkaisuja varten;
Tarkistus 83 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Seuraavan sukupolven teknologiset ratkaisut, mukaan lukien uusien materiaalien, valmistusprosessien ja toimintamenetelmien kehittäminen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi puhtaan energiateknologian alalla;
Tarkistus 84 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uusien liiketoimintamallien, ratkaisujen ja palvelujen tutkiminen ja kehittäminen suotuisten markkinaolosuhteiden luomiseksi sääntelyn, hallinnon ja rahoituksen osalta uusiutuville energiamuodoille, loppukäyttäjän kannalta energiatehokkaille teknologioille ja ratkaisuille.
Tarkistus 85 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä sanelevat uusien lähestymistapojen tarpeen energiaverkkojen hallitsemiseksi. Hiilestä irtautumisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus, joka saavutetaan investoimalla innovatiivisiin verkkoinfrastruktuureihin ja innovatiiviseen järjestelmänhallintaan. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon ja verkon kapasiteetin parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vety- ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset, datakeskukset, itsenäiset tuottajat) väliset synergiaedut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.	Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä edellyttävät uusia lähestymistapoja energiaverkkojen hallitsemiseksi ja hajautettujen energiaratkaisujen käyttämiseksi. Myös kaasuinfrastruktuurilla on tärkeä tehtävä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen mukaan saamisessa.
	Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, säästö, turvallisuus ja toimitusvarmuus. Tämä saavutetaan investoimalla alojen yhteenliittämiseen ja siihen liittyviin innovatiivisiin verkkoinfrastruktuureihin ja teknologioihin ja lisäämällä erityisesti joustavilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetun säätöenergian tuotannon joustavuutta, innovatiivisen järjestelmänhallinnan kautta sekä helpottamalla toimia, joilla edistetään sääntelyn ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja ja osallistetaan markkinatoimijoita, kuluttajia ja yhteisöjä ja lisätään niiden vaikutusvaltaa. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon ja verkon kapasiteetin parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot ja kaasun varastointi, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vetyinfrastruktuuri ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset, verkkojen toimijat, datakeskukset, itsenäiset tuottajat ja kuluttajat sekä uusiutuvaa energiaa käyttävät yhteisöt) väliset synergiaedut sekä kysyntään vastaamisen parantaminen ja eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien laatiminen ja integrointi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.
Tarkistus 86 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sähköverkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen ja lämpöpumppujen, yhdentämiseksi;	– Nykyisten verkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen, elektrolyysilaitteiden, polttokennojen, lämpöpumppujen, teollisen hydrolyysin, energian varastoinnin ja hajautetun uusiutuvan energian, yhdentämiseksi kustannustehokkaan, turvallisen, erittäin energiatehokkaan ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän keskeisenä tekijänä;
Tarkistus 87 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Vaihtelevalla ja joustavalla uusiutuvalla energialla toimivien vakaiden ja luotettavien paikallisen ja alueellisen tason energiajärjestelmien ja -verkkojen demonstrointi;
Tarkistus 88 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uusiin palveluihin ja yhteisöaloitteisiin perustuvat yhdennetyt lähestymistavat, joilla pyritään yhteensovittamaan uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus paikallisella tasolla, myös saarilla;	– Uusiin palveluihin ja teknologioihin (mukaan lukien vertaisverkot, hajautetun tilikirjan teknologiat ja virtuaaliset nettomittausjärjestelyt) sekä yhteisöaloitteisiin (mukaan lukien yksin tai yhdessä toimivat aktiiviset kuluttajat ja itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävät kuluttajat, uusiutuvaa energiaa käyttävät energiayhteisöt ja paikalliset energiayhteisöt) perustuvat yhdennetyt lähestymistavat, joilla pyritään lisäämään, parantamaan ja yhteensovittamaan uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus paikallisella tasolla, myös saarilla;
Tarkistus 89 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Järjestelmällinen vaikutustenarviointi, joka koskee uusia energiateknologioita, kuten joustavaa uusiutuvan energian tuotantoa, uusiutuvaa vetyä ja synteettisen kaasun käyttöä energian varastointiin; Tutkimukseen liittyvät ja yhdennetyt lähestymistavat maakaasuverkkojen muuntamiseksi ympäristöystävällisiksi vetyverkoiksi tai biometaania tai synteettistä metaania kuljettaviksi verkoiksi;
Tarkistus 90 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Verkon joustavuus ja synergia eri energialähteiden, verkkojen, infrastruktuurien ja toimijoiden välillä.	– Verkon ja tuotannon joustavuus sekä toimitusvarmuus, mukaan lukien kysyntä ja tarjonta, ja synergia eri energialähteiden, verkkojen, infrastruktuurien (myös nykyisten) ja toimijoiden välillä; Alojen yhteenliittämisteknologiat, joilla helpotetaan varastointia ja hyödynnetään energian kuljetusmahdollisuudet;
Tarkistus 91 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Puhtaat ratkaisut, jotka voivat lisätä järjestelmän luotettavuutta (muut kuin uusiutuvat energialähteet ja sähköön perustuva varastointi, joita ne täydentävät).
Tarkistus 92 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
4.2.4. Rakennusten ja teollisuuslaitosten merkitys energiakäänteessä	4.2.4. Rakennusten merkitys energiakäänteessä
Tarkistus 93 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Rakennukset ja teollisuuslaitokset ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa energiajärjestelmän kanssa. Siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä.	Rakennukset ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa energiajärjestelmän kanssa. Siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä uusiutuviin energialähteisiin ja suurempaan energiatehokkuuteen siirtymisessä.
Tarkistus 94 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Rakennukset ovat tärkeä tekijä kansalaisten elämänlaadun kannalta. Erilaisten teknologioiden, laitteiden ja järjestelmien yhdentäminen ja erilaisten energiankäyttötarkoitusten, rakennusten ja niiden asukkaiden ja käyttäjien linkittäminen tarjoaa erittäin suuria mahdollisuuksia energiantuotantoon, varastointiin ja tehokkuuden parantamiseen.	Rakennukset ovat tärkeä tekijä kansalaisten elämänlaadun kannalta. Erilaisten teknologioiden, laitteiden, järjestelmien ja standardien yhdentäminen ja erilaisten energiankäyttötarkoitusten, rakennusten ja niiden asukkaiden ja käyttäjien linkittäminen tarjoaa erittäin suuria mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, energian tuotantoon, säästöön, varastointiin ja tehokkuuden parantamiseen.
Tarkistus 95 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Teollisuus ja erityisesti sen energiaintensiiviset toimialat voivat edelleen parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvien energialähteiden yhdentämistä muihin energiajärjestelmiin.	Poistetaan.
Tarkistus 96 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sähkö ja lämpö teollisuuslaitoksen ja energiajärjestelmän toimijan välillä;	– Sähkön ja lämmön vaihto rakennusten, teollisuuslaitoksen ja energiajärjestelmän toimijan välillä;
Tarkistus 97 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Asiaan liittyvät prosessit, suunnittelu ja materiaalit;	– Asiaan liittyvien prosessien, suunnittelun ja materiaalien optimointi ja kestävyys;
Tarkistus 98 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Älykkäät rakennukset ja suuret liikkuvuuskeskukset (satamat, lentoasemat, logistiset keskukset) aktiivisina elementteinä laajemmissa energiaverkoissa ja innovatiivisissa liikkuvuusratkaisuissa;	– Älykkäät rakennukset ja suuret liikkuvuuskeskukset (satamat, lentoasemat, rautatieasemat ja logistiset keskukset) aktiivisina elementteinä laajemmissa energiaverkoissa ja innovatiivisissa liikkuvuusratkaisuissa;
Tarkistus 99 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten elinkaaren suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purkaminen ottaen huomioon kierto sekä ympäristötehokkuus taso energia- ja resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen kestämisen ja kierrätyksen osalta;	– Uudet toiminnot, mukaan luettuina älykkäät välineet ja laitteet rakennusten elinkaaren suunnittelussa, rakentamisessa (mukaan lukien kevyet ja uusiutuvat materiaalit), käytössä ja purkamisessa, ottaen huomioon kierto, ympäristötehokkuus, kestävyys ja kustannustehokkuus energia- ja resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen kestämisen, kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksen ja kierrätyksen osalta;
Tarkistus 100 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uudet liiketoimintamallit, lähestymistavat ja palvelut korjausten rahoittamiseen, rakentamisessa tarvittavien taitojen parantamiseen, rakennusten asukkaiden ja muiden markkinatoimijoiden osallistaminen;	– Uudet liiketoimintamallit, lähestymistavat ja palvelut korjausten rahoittamiseen, kuten ennakkorahoitusjärjestelmät, joissa takaisinmaksu tapahtuu laskun yhteydessä (’on-bill repayment’), rakentamisessa tarvittavien taitojen parantamiseen, rakennusten asukkaiden ja muiden markkinatoimijoiden, kuten paikallisviranomaisten ja uusiutuvaa energiaa käyttävien energiayhteisöjen osallistaminen;
Tarkistus 101 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten energiatehokkuuden valvonta ja optimointi;	– Rakennusten energiatehokkuuden valvonta ja optimointi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (direktiivi (EU) 2018/844) tavoitteiden mukaisesti, mukaan lukien kehittyneiden rakennusten energianhallintajärjestelmien käyttö;
Tarkistus 102 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Työkalut ja älykkäät laitteet energiatehokkuuden lisäämiseksi rakennuksissa;	Poistetaan.
Tarkistus 103 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 9 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi ”lähes nollaenergiarakennukset”.	– Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi ”lähes nollaenergiarakennukset” ja innovatiiviset teknologiat.
Tarkistus 104 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 kohta – 9 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Joustava energiantuotanto, kysyntäjousto ja energian varastoinnin optimointi.
Tarkistus 105 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.2.4 a. Teollisuuslaitosten merkitys energiakäänteessä
	Teollisuuden ja erityisesti sen energiaintensiivisten toimialojen olisi edelleen parannettava energiatehokkuutta, vähennettävä energiankulutusta ja edistettävä uusiutuvien energialähteiden yhdentämistä muihin energiajärjestelmiin. Teollisuuslaitosten rooli energiajärjestelmässä on muuttumassa, koska päästöjä on vähennettävä joko suoran tai epäsuoran sähköistämisen pohjalta myös tuotantoprosessin materiaalien lähteenä (esimerkiksi vety). Teollisuus- ja tuotantokompleksit, joissa monta eri prosessia toteutetaan lähellä toisiaan, voivat optimoida energian ja muiden resurssien (raaka-aineiden) virtojen vaihtoa välillään.
	Päälinjat
	– Muuntamisteknologiat hiilen lähteiden kestävää hyödyntämistä varten, jotta voidaan lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää päästöjä, mukaan luettuina hiilen vähentämispotentiaalia tarjoavat hybridienergiajärjestelmät teollisuutta ja energia-alaa varten;
	– Paljon energiaa käyttävien teollisuusprosessien suoran ja välillisen sähköksi muuntamisen demonstraatio;
	– Työkalut ja infrastruktuuri tuotantolaitosten prosessinvalvontaa varten energiavirtojen ja materiaalien optimoimiseksi vuorovaikutuksessa muiden tuotantolaitosten ja energiajärjestelmän kanssa;
	– Sähkön, raaka-aineiden ja lämmön joustavuus ja tehokkuus teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmässä;
	– Parannetut tai uudet prosessit, suunnittelu ja materiaalit, jotta voidaan tehokkaasti käyttää tai tuottaa lämpöä, viilennystä ja energian varastointia;
	– Materiaalin tehokkuuden paraneminen, mikä vähentää energiaintensiivisten raaka-aineiden kysyntää.
Tarkistus 106 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.2.4 b. Hiilialueet siirtymävaiheessa
	Lähes puolet jäsenvaltioista pitävät vaikeana johdonmukaisen strategian laatimista sellaisia alueita varten, jotka kohtaavat haasteita, jotka liittyvät ruskohiilestä, hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista riippuvaisesta energiantuotannosta luopumiseen. Tämän ensisijaisen tavoitteen osalta tarvitaan täydentävyyttä EU:n muiden välineiden ja ohjelmien kanssa.
	Päälinjat
	- Osallistavien ja oikeudenmukaisten siirtymästrategioiden tukeminen; yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelu sekä kaivosalueiden muuntaminen;
	- Teknologiat ja mallit, joiden avulla otetaan käyttöön kyseisten alueiden potentiaali; myös parhaat tavat vaihtoehtoisen, innovatiivisen liiketoiminnan houkuttelemiseksi;
	- Tutkimus, joka selvittää tapoja parantaa kyseisten alueiden elinvoimaisuutta kestävän työllisyyden ja kasvunäkymien kautta, mukaan lukien työvoiman uudelleenkouluttaminen.
Tarkistus 107 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä.	On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan yhteisöjen ja kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikenteeseen ja liikkuvuuteen, ilmastonmuutoksen lieventämiseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä.
Tarkistus 108 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kaupunkien/alueiden energia- ja liikkuvuusjärjestelmät kohti vähähiilistä, energiapositiivisten asuinalueiden ja päästöttömän liikkuvuuden ja logistiikan käyttöönottoa koko EU:n alueella vuoteen 2050 mennessä, edistäen samalla EU:n yhdennettyjen ratkaisujen maailmanlaajuista kilpailukykyä;	– Kaupunkien/alueiden/maaseudun energia- ja liikkuvuusjärjestelmät kohti vähähiilistä, energiapositiivisten asuinalueiden ja päästöttömän liikkuvuuden ja logistiikan käyttöönottoa koko unionin alueella vuoteen 2050 mennessä, edistäen samalla EU:n yhdennettyjen ratkaisujen maailmanlaajuista kilpailukykyä;
Tarkistus 109 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kaupunkisuunnittelu, infrastruktuurit ja järjestelmät, mukaan luettuina keskinäiset rajapinnat ja yhteentoimivuus, luontoon perustuvat ratkaisut sekä digitaalitekniikan ja avaruusperusteisten tietojen ja palvelujen käyttö ottaen huomioon ennakoidun ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kyky sietää ilmastonmuutosta;	– Kaupunkien ja maaseudun suunnittelu, infrastruktuurit ja järjestelmät, mukaan luettuina keskinäiset rajapinnat ja yhteentoimivuus, standardointi, luontoon perustuvat ratkaisut sekä turvallisen digitaalitekniikan ja avaruusperusteisten tietojen ja palvelujen käyttö ottaen huomioon ennakoidun ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksen lieventäminen;
Tarkistus 110 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kansalaisten elämänlaatu, turvallinen liikkuvuus, kaupunkien sosiaalinen innovointi, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, pienempi ympäristöjalanjälki ja saastumisen vähentäminen;	– Kansalaisten elämänlaatu, turvallinen ja multimodaalinen liikkuvuus kävely ja pyöräily mukaan lukien, kaupunkien ja maaseudun sosiaalinen innovointi, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, pienempi ympäristövaikutus ja saastumisen vähentäminen;
Tarkistus 111 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta sekä niiden käyttöönoton nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, jotta myös energia- ja ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään.	Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta sekä niiden käyttöönoton nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ilmastoon, ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, jotta myös energia- ja ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään.
Tarkistus 112 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ajoneuvon/aluksen/ilma-aluksen konseptit ja mallit, varaosat mukaan luettuina, parempien materiaalien ja rakenteiden käyttö, tehokkuus, energian varastointi ja talteenotto sekä turva- ja turvallisuusominaisuudet, joilla on vähemmän ympäristö- ja terveysvaikutuksia;	– Ajoneuvon/aluksen/ilma-aluksen konseptit ja mallit, varaosat mukaan luettuina, moduuliosat, parempien kehittyneiden materiaalien ja rakenteiden käyttö, ohjelmistoratkaisut ja -päivitykset, piratismin vastaiset kehittyneet turvallisuusjärjestelmät, tehokkuus, energian varastointi ja talteenotto sekä turva- ja turvallisuusominaisuudet, joilla on mahdollisimman vähän ympäristö- ja terveysvaikutuksia;
Tarkistus 113 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jotta EU voi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä (käyttäjät, ajoneuvot, polttoaineet ja infrastruktuuri). Tämä edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten terveyteen¹⁸. Polttokennojen käytön ja sähköistämisen edistäminen autoissa, linja-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa on tärkeää, jotta tutkimus- ja innovaatioratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa muilla aloilla, kuten ilmailussa, meri- ja sisävesiliikenteessä ja kuorma-autoissa.	Jotta unioni voi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä (käyttäjät, ajoneuvot, polttoaineet, hiilidioksidin mittausjärjestelmät, infrastruktuuri, tilan käyttö ja uudet liikenneratkaisut). Unioni edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten terveyteen¹⁸. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja käytön, sähköistämisen, vetyteknologioiden, biopolttoaineiden ja biokaasun, polttokennojen käytön, polttomoottoreiden parantamisen ja niiden mukauttamisen uusiutuviin polttoaineisiin soveltuviksi ja muiden kestävien teknologioiden edistäminen autoissa, linja-autoissa, kuorma-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa on tärkeää, jotta tutkimus- ja innovaatioratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa muilla aloilla, kuten ilmailussa, raideliikenteessä, meri- ja sisävesiliikenteessä.
__________________	__________________
¹⁸ Noin kolmasosa EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet ylittävät lakisääteiset raja-arvot.	¹⁸ Noin kolmasosa EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet ylittävät lakisääteiset raja-arvot.
Tarkistus 114 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi akkujen, polttokennojen, hybridisaation jne.) sähköistäminen, mukaan lukien uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;	– Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi kierrätettävien akkujen, polttokennojen, kaikentyyppisen hybridisaation jne.) hiiliriippuvuuden vähentäminen muun muassa sähköisen liikkumisen avulla ja uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on tankkaus- ja latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden, kierrätettävien ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;
Tarkistus 115 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävät uudet polttoaineet ja uudet älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisiin ja tuleviin liikkuvuusmalleihin sekä infrastruktuurin tukeminen; teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuudelle sekä saumaton palveluntarjonta;	– Kestävät uudet polttoaineet ja uudet älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisiin ja tuleviin liikkuvuusmalleihin sekä infrastruktuurin tukeminen; teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuudelle sekä saumaton palveluntarjonta; hiljaisemmat ja ympäristöystävällisemmät ilma-alukset;
Tarkistus 116 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Liikkuvuuden ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheuttamien vaikutusten vähentäminen.	– Liikkuvuuden ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheuttamien vaikutusten minimointi muun muassa selvittämällä etäanturien uuden sukupolven mahdollisuuksia saastumisen mittaamisessa liikkuvuusalalla.
Tarkistus 117 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä, liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut ja -palvelut. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.	Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti uusien digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian, muun muassa järjestelmien järjestelmän, avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä, liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut, -normit ja -palvelut. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.
Tarkistus 118 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Digitaalinen verkko ja liikenteenhallinta: kehittyneet päätöksenteon tukijärjestelmät; seuraavan sukupolven liikenteenhallinta (mukaan lukien multimodaalinen verkko ja liikenteen hallinta); saumattoman, multimodaalisen ja verkotetun matkustaja- ja rahtiliikkuvuuden edistäminen; massadatan käyttö ja sitä koskevat rajoitukset; innovatiivisen satelliittipaikannuksen/navigoinnin käyttö (EGNOS/Galileo);	– Digitaalinen verkko, liikenne, tilankäyttö ja hallinta: kehittyneet päätöksenteon tukijärjestelmät; seuraavan sukupolven liikenteenhallinta (mukaan lukien multimodaalinen verkko ja liikenteen hallinta); saumattoman, multimodaalisen ja verkotetun matkustaja- ja rahtiliikkuvuuden edistäminen; massadatan käyttö ja sitä koskevat rajoitukset; innovatiivisen satelliittipaikannuksen/navigoinnin käyttö (EGNOS/Galileo) muuttuvaan liikkuvuuteen liittyvän uuden käyttäytymisen ymmärtämiseksi;
Tarkistus 119 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, hiljaiseen, yhteentoimivaan ja automatisoituun rautatiejärjestelmään siirtymiseen;	– Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, houkuttelevaan, hiljaiseen, täysin verkottuneeseen, yhteentoimivaan, rajatylittävään ja automatisoituun sekä matkustaja- että tavaraliikenteen vaatimukset täyttävään rautatiejärjestelmään siirtymiseen;
Tarkistus 120 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Verkottuneet, vuorovaikutteiset ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat.	– Verkottuneet, vuorovaikutteiset, yhteentoimivat ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat, kuten muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa.
Tarkistus 121 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uudet tai parannetut palvelut ja liiketoimintamallit, joiden kautta käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa erilaisten älyominaisuuksien kanssa;
Tarkistus 122 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Konsepti, kehittäminen, seuraukset, suunnittelu, tutkimus, validointi ja menetelmät osana automatisoitujen ajoneuvojen turvallista ajoa sekaliikenteessä;
Tarkistus 123 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 c luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Älykkäät kuljetusratkaisut turvallisemmille ja tehokkaammille vesiliikenteen toimille;
Tarkistus 124 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 kohta – 4 d luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uudet järjestelmät ja teknologiat satamahallintoa ja -yhteyksiä varten.
Tarkistus 125 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Massiiviset, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, sekä synteettisten/uusiutuvien polttoaineiden, kuten vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin.	Massiiviset, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, suurelta osin kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, joiden ympäristövaikutus on vähäinen, sekä vähähiilisten polttoaineiden, kuten vähähiilisen tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin.
Tarkistus 126 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset uusiutuvat polttoaineet ja niihin liittyvät arvoketjut;	– Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset vähähiiliset polttoaineet ja niihin liittyvät arvoketjut, ja niiden vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon;
Tarkistus 127 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Akut ja EU:n arvoketju, mukaan lukien suunnittelu, laajamittaiset akkukennojen tuotantoteknologiat, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmenetelmät;	– Akut ja EU:n arvoketju, mukaan lukien suunnittelu, laajamittaiset akkukennojen tuotantoteknologiat, suuri teho- ja energiatiheys, nopea lataus, vähäinen ympäristövaikutus, uudelleenkäyttö ja helppo kierrätettävyys, energian varastointimenetelmien kehittyneet materiaaliratkaisut sekä standardointitarpeet;
Tarkistus 128 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 4 alakohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat polttoaineet kuten vety; polttokennot ja EU:n arvoketju alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.	– Uusiutuviin energialähteisiin perustuvat elektrolyysilaitteet ja polttokennot koko EU:n arvoketjussa alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.
Tarkistus 129 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5. ”ELINTARVIKKEET JA LUONNONVARAT” -KLUSTERI	5. ”ELINTARVIKKEET, LUONNONVARAT JA MAATALOUS” -KLUSTERI
Tarkistus 130 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota ihmisten hyvinvoinnille tarpeellisia palveluja. Kiertotalouden, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.	Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota palveluja, jotka pitävät yllä ihmisten hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Elintarviketuotannon kasvu ei vastaa maapallon väestön kasvua, ja tästä syystä tarvitaan läpimurtoja kestävän elintarviketuotannon tehostamisessa. Samaan aikaan meidän on varmistettava, että ravitsemus ja terveys ovat keskeisessä asemassa elintarviketuotantojärjestelmissämme.
	Kiertotalouden, agroekologian, kestävän maatalouden, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.
Tarkistus 131 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jotta voimme vastata kestävän kehityksen haasteisiin, taata turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, varmistaa puhtaan veden, maaperän ja ilman kaikille, siivota meret ja valtameret, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja tapoja sitkeiden esteiden ylittämiseen ei juuri ymmärretä. Jotta voidaan siirtyä kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä palauttaa maapallon terveys, on investoitava teknologioihin, uusiin liiketoimintamalleihin sekä sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään innovointiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan taloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä luo työpaikkoja ja kasvua.	Jotta voimme vastata kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen haasteisiin, taata turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, karjankasvatuksessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, varmistaa puhtaan veden, maaperän ja ilman kaikille, siivota meret, valtameret ja sisävedet, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja tapoja sitkeiden esteiden ylittämiseen ei juuri ymmärretä. Jotta voidaan siirtyä kestävään tuotantoon ja kulutukseen ja palauttaa ekosysteemejä ja luonnonvaroja sekä vahvistaa ja ravita resurssipohjaa, josta maatalous on riippuvaista, on investoitava tieteelliseen ja teknologiseen tutkimukseen, standardointiin ja uusiin liiketoimintamalleihin, jotka tukevat sosiaalista ja ympäristöön liittyvää innovointia, muun muassa sisällytettävä ympäristöön kohdistuvat kustannukset talouksiimme keräten enemmän ja parempilaatuisia tietoja erilaisten toimintapolitiikkojen vaikutuksesta. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan taloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, luonnonvarojen kapasiteettia ja tilaa, pitkän aikavälin tuottavuutta ja kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta sekä laadukkaita työpaikkoja ja kestävää taloudellista ja sosiaalista kasvua.
Tarkistus 132 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimet luovat tietopohjan ja tarjoavat ratkaisuja siihen, miten voidaan hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja mereltä peräisin olevia luonnonvaroja ja tehostaa maa- ja vesijärjestelmien asemaa hiilinieluina, varmistaa elintarvike- ja ravitsemusturva, jonka avulla voidaan tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.	Arvoketjun toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta hyödyntävät monitieteelliset ja tieteidenväliset lähestymistavat auttavat luomaa tietopohjan ja tarjoamaan ratkaisuja siihen, miten voidaan suojella, hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja vesiltä peräisin olevia luonnonvaroja; tehostaa maa- ja vesijärjestelmien kestävää kasvua; lisätä hiilensidontaa; varmistaa riittävä elintarvike- ja ravitsemusturva, välttää jätettä ja ylituotantoa ja tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä kohti kestäviä lähestymistapoja kaikissa maatalouden muodoissa, tavanomainen ja luonnonmukainen maatalous mukaan luettuna; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.
Tarkistus 133 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmaston sopeutumisen ja hiilensidonnan (sekä maalla että merellä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta.	Lisäksi näiden tavoitteiden saavuttaminen auttaa ylläpitämään ja parantamaan biologisen monimuotoisuuden tarjontaa sekä luonnonvaraisilla että viljellyillä alueilla ja turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen ja hiilensidonnan (sekä maalla että vedessä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat ylläpitämään biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan sekä vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, kestävää maataloutta, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä, ympäristön kestävyyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta. Tämän painopisteen avulla pyritään myös parantamaan luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevaa tietopohjaa kehittämällä, validoimalla ja standardoimalla vertailukelpoisia unionin laajuisia menetelmiä.
Tarkistus 134 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin luottamisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.	Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Maatalous- ja elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden ottaminen mukaan osaamisen yhteiseen luomiseen ja jakamiseen tukisi sellaisten kestävien maatalousinnovaatioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa, joilla vastataan elintarvikejärjestelmien haasteisiin, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja sen hillitseminen mukaan luettuna. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin luottamisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.
Tarkistus 135 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.	Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan myös järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.
Tarkistus 136 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia sekä vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset.	Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia, vuoteen 2020 ulottuva biologista monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia, EU:n vihreän infrastruktuurin strategia, EU:n metsästrategia sekä Pariisin sopimuksen mukainen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset. Toimet kytkeytyvät vahvasti unionin olemassa oleviin kumppanuuksiin, erityisesti PRIMAan myös tiedediplomatian edistämiseksi.
Tarkistus 137 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.1 alakohta – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SD 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.	Toimilla edistetään suoraan erityisesti kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SDG 3 – Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen; SDG 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.
Tarkistus 138 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Ympäristön seuranta tukee tutkimusta ja innovointia¹⁹ elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon luonnonjärjestelmiä. Maapallon tilan seurantaan maalla, merellä sekä ilmakehässä liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia yhteistyössä erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.	Ympäristön seuranta tukee tutkimusta ja innovointia¹⁹ elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon luonnonjärjestelmiä. Maapallon tilan seurantaan maalla, vesillä sekä ilmakehässä liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia yhteistyössä erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.
__________________	__________________
¹⁹ Maanhavainnointi tukee tutkimusta ja innovointia tämän globaalin haasteen muiden toiminta-alojen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden asiaankuuluvien osien yhteydessä.	¹⁹ Maanhavainnointi tukee tutkimusta ja innovointia tämän globaalin haasteen muiden toiminta-alojen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden asiaankuuluvien osien yhteydessä.
Tarkistus 139 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, elintarviketurvallisuus, maa- ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutos, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen hallinta, valtamerten hyödyntäminen ja suojelu, merenkulun turvallisuus ja muut asiaankuuluvat alat;	– Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemipalvelujen ja niiden arvon arviointi, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen, lajien ja ekosysteemien sopeutuminen, elintarviketurvallisuus, maaperän hedelmällisyys ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutos, maaseutualueiden, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen suojelu, ennallistaminen ja hallinta, valtamerten, merten ja sisävesien suojelu ja hyödyntäminen, merenkulun turvallisuus ja muut asiaankuuluvat alat;
Tarkistus 140 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Käyttäjäkeskeiset sovellukset ja niiden levittäminen laajemmalle alueelle, jotta Euroopan luonnonvarojen ja ekosysteemipalveluiden hallintaa ja niihin liittyvää arvoketjua voidaan edistää.	– Käyttäjäkeskeiset sovellukset ja niiden levittäminen laajemmalle alueelle, jotta Euroopan luonnonvarojen säilyttämistä, ennallistamista ja hallintaa ja ekosysteemipalveluiden hallintaa ja niihin liittyvää arvoketjua voidaan edistää.
Tarkistus 141 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– kattava ja jatkuvatoiminen maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmä, muun muassa edistämällä yhteistyötä ilmaston mallintamista harjoittavien yhteisöjen sekä ympäristönhavainnointi- ja tiedonhallintayhteisöjen välillä.
Tarkistus 142 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– haitallisten vieraslajien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemipalveluihin ja tuottavuuteen, myös uudet välineet niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;
Tarkistus 143 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 c luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– riskien ja haavoittuvaisuuksien yhdistetyn ennakoinnin ja arvioinnin parantaminen sellaisten katastrofien osalta, jotka liittyvät luonnollisiin tai ihmisen aiheuttamiin häiriötekijöihin, varhaisvaroitusjärjestelmien kehittäminen mukaan luettuna;
Tarkistus 144 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 d luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– alueellisten mallien ekologinen ja sosiokulttuurinen johdonmukaisuus, minkä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota luonnon ja yhteiskunnan välisiin vuorovaikutussuhteisiin, jotka ovat seurausta alueellisesti vaikuttavista politiikoista ja strategioista.
Tarkistus 145 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biologisen monimuotoisuuden, maa- ja meriekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo;	– Maailmanlaajuisen ja paikallisen biologisen monimuotoisuuden, maa-, meri- ja vesiekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo; biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen syiden ja mahdollisten ratkaisujen analysoiminen;
Tarkistus 146 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Yhdisteiden ja uusien epäpuhtauksien ekotoksikologia, niiden vuorovaikutukset ja ympäristökäyttäytyminen sekä muutetut biokemialliset ketjut muuttuvassa ilmastossa;	– Yhdisteiden ja uusien epäpuhtauksien ekotoksikologia, kemialliset aineet ja niiden vuorovaikutukset ja ympäristökäyttäytyminen sekä muutetut biokemialliset ketjut muuttuvassa ilmastossa;
Tarkistus 147 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Selviytymiskykyiset ja kestävät maa- ja metsätalousjärjestelmät tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja alkutuotannon muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen lisäksi, että tällaisillä järjestelmillä edistetään elintarvike- ja ravitsemusturvaa, ne sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, niillä hoidetaan maata ja luonnonvaroja ja tarjotaan tärkeitä julkisia hyödykkeitä, mukaan lukien hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys ja kansanterveys. Yhdennettyjä lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan edistää maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja ottaen huomioon alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastoon ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan alueellista ja sosioekonomista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutualueiden mahdollisuuksia.	Selviytymiskykyiset ja kestävät maa- ja metsätalousjärjestelmät tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja alkutuotannon muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen lisäksi, että tällaisillä järjestelmillä edistetään elintarvike- ja ravitsemusturvaa, ne sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, niillä hoidetaan maata ja luonnonvaroja ja tarjotaan tärkeitä julkisia hyödykkeitä, mukaan lukien hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys sekä kansanterveys ja hyvinvointi. Yhdennettyjä lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan edistää maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja ottaen huomioon alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastoon ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan vaikutusta ja alueellista ja sosioekonomista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutualueiden mahdollisuuksia.
Tarkistus 148 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Biologisen monimuotoisuuden sekä ekosysteemitoimintojen ja -palveluiden seurannan ja indikaattoreiden parantaminen maaseudulla ja agroekologisissa järjestelmissä, yleisön kannustaminen osallistumaan yhteisoppimiseen ja maatalousekosysteemien aseman parantaminen;
Tarkistus 149 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa varten;	– Menetelmät, teknologiat ja innovatiiviset välineet maatalouden, sekä maanviljelyn että vesiviljelyn, ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa ja mahdollisimman tehokasta vesivarojen käyttöä varten;
Tarkistus 150 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Alkutuotannon toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;	– Alkutuotannon ja arvoketjun toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet lisättäessä hiilen korvaamista ja varastointia esimerkiksi kestävän biomassan tuotannon avulla sekä vähennettäessä kasvihuonekaasupäästöjä mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;
Tarkistus 151 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle;	– Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten kemiallisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle, ottaen huomioon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja biologisesti erittäin monimuotoisiin maatalouden ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat;
Tarkistus 152 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Avoimet tietojärjestelmät, joilla edistetään kasvi-, patogeeni- ja ympäristötietojen ja -tietämyksen jakamista, jotta voidaan jatkaa tieteellistä tutkimustyötä, ympäristösuunnittelua ja kaupallisten tuotteiden kehittämistä;
Tarkistus 153 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti;	– Ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle sellaisen ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti, jolla voidaan vastata ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, maatalouden saastuttamiseen ja kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin haasteisiin;
Tarkistus 154 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa;	– Innovatiiviset maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa;
Tarkistus 155 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkialueiden välisillä rajapinnoilla;	– Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välisillä rajapinnoilla;
Tarkistus 156 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 10 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Digitaaliset innovaatiot maataloudessa, metsätaloudessa sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, teknologioita ja hallintomalleja;	– Digitaaliset innovaatiot maataloudessa ja metsätaloudessa, täsmäviljelyn ja täsmämetsätalouden tekniikat mukaan luettuina, sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, tekoälyä, koneoppimisen algoritmeja, robotiikkateknologioita ja hallintomalleja, mukaan luettuna demonstrointitilojen kehittäminen;
Tarkistus 157 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 11 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Siirtyminen kohti integroituja ja monipuolisia elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmiä ja maatalouskäytäntöjä, mukaan luettuina täsmätekniikoiden käyttö sekä agroekologinen ja ekologinen tehostaminen kaikentyyppisen maatalouden eduksi;
Tarkistus 158 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 11 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uudet kasvinjalostussuunnitelmat, joiden tavoitteena on satomäärien kestävä lisääminen, laadun parantaminen sekä taloudelliset ja ympäristöön liittyvät lisäedut;
Tarkistus 159 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 kohta – 11 c luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Tuotteiden, työkalujen ja käytäntöjen kehittäminen kestävien maatalouskäytäntöjen tukemiseksi, myös tietämyksen lisääminen erilaisten maatalouskäytäntöjen vaikutuksista maaperän laatuun ja uusiutumiseen;
Tarkistus 160 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5.2.4. Meret ja valtameret	5.2.4. Meret, valtameret, sisävedet ja sininen talous
Tarkistus 161 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Merien ja valtamerien luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut tarjoavat merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien ja valtamerien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta voidaan kestävällä tavalla hallita, suojella ja ennallistaa meren ja rannikon ekosysteemejä ja estää merien saastumista parannetun ja vastuullisen valtamerien hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien ja valtamerien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia Tarkoituksena on tuottaa enemmän ruokaa ilman, että lisätään meriin kohdistuvia paineita, sekä lievittää maaperän ja makean veden luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, mukaan lukien merialue- ja makroaluestrategiat, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Välimerelle, Itämerelle, Mustallemerelle, Atlantille, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.	Merien, valtamerien ja sisävesien runsas biologinen monimuotoisuus tarjoaa merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu, kestämätön veden käyttö ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien, valtamerien ja sisävesien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta voidaan kestävällä tavalla hallita, suojella ja ennallistaa meren ja rannikon ekosysteemejä, estää merien saastumista parannetun ja vastuullisen valtamerien hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien, valtamerien ja sisävesien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia. Tarkoituksena on tuottaa enemmän ruokaa ilman, että lisätään painetta, sekä lievittää maaperän ja veden luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, mukaan lukien merialue- ja makroaluestrategiat, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Välimerelle, Itämerelle, Mustallemerelle, Atlantille, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, kestävän kehityksen tavoitteita, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.
Tarkistus 162 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävä meri- ja valtameriviljely, elintarvikkeiden hankkimiseksi harjoitettava kalastus ja meriviljely, mukaan lukien vaihtoehtoiset proteiininlähteet yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja -omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa;	– Kestävä elintarvikkeiden hankkimiseksi harjoitettava kalastus ja vastuullinen vesiviljely, mukaan lukien vaihtoehtoiset proteiininlähteet yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja -omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa;
Tarkistus 163 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uusien mereneliöihin perustuvien luonnontuotteiden kehittäminen, jossa monet uudet sovellukset mahdollistavat uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen;
Tarkistus 164 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Merien ekosysteemien selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien ja valtamerien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastumisen ja muovien, rehevöitymisen, happamoitumisen ja merenpinnan nousun torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja meren välinen rajapinta sekä kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen;	– Merien ekosysteemien selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien, valtamerien ja sisävesien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastumisen, kemikaalien ja muovien, mikromuovit mukaan luettuna, liikakalastuksen, rehevöitymisen, happamoitumisen, lämpenemisen, haitallisten vieraslajien, merenpinnan nousun ehkäiseminen ja torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja vesiympäristön välinen rajapinta sekä kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen;
Tarkistus 165 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Valtamerien hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan merien ja valtamerien luonnonvoimavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö;	– Valtamerien hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan merien, valtamerien ja sisävesien luonnonvoimavarojen ja niiden luonnonpääoman säilyttäminen ja kestävä käyttö;
Tarkistus 166 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Siniset arvoketjut, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien kestävät mikro- ja makrolevät;	– Siniset arvoketjut, alueiden monikäyttö ja meriltä, valtameriltä ja sisävesiltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien mikro- ja makrolevien kestävä tuotanto; nykyaikaiset maalla toimivat vesituotantojärjestelmät, jotka tukevat ympäristöneutraalia biomassatuotantoa;
Tarkistus 167 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Luontoon perustuvat ratkaisut, jotka perustuvat meren ja rannikon ekosysteemien dynamiikkaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja moniin ekosysteemipalveluihin, mikä mahdollistaa systeemiset lähestymistavat merien ja valtamerien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä edistää ympäristönsuojelua, rannikkoalueiden hoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;	– Luontoon perustuvat ratkaisut, jotka perustuvat vesi- ja rannikkoekosysteemien dynamiikkaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja moniin ekosysteemipalveluihin, mikä mahdollistaa systeemiset lähestymistavat merien, valtamerien ja sisävesien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä edistää ympäristön (myös rannikkoalueiden) suojelua, ennallistamista ja hoitoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;
Tarkistus 168 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten etuja.	– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten ja vierailijoiden etuja;
Tarkistus 169 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 kohta – 9 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Parempi käsitys valtamerien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.	– Parempi käsitys valtamerien ja muiden vesiympäristöjen roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.
Tarkistus 170 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).²⁰ Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja merialueiden välille, elintarvikehävikin vähentämistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että ”elintarvikkeiden koko arvoketju” ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.	Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).²⁰ Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on pyrittävä hiilineutraaliuteen ja toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja vesiympäristöjen välille, elintarvikehävikin vähentämistä, elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että ”elintarvikkeiden koko arvoketju” ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä, tehokkuutta ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa, esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen avulla, sekä saada paremmin mukaan kaikki toimijat, kuten kuluttajat, alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.
__________________	__________________
²⁰ SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi	²⁰ SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi
Tarkistus 171 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ihmisten hyvinvointia edistävät kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan;	– Ihmisten hyvinvointia edistävät kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan; sen varmistaminen, että elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostusjärjestelmät suunnitellaan alusta alkaen ravitsemustarpeet huomioon ottaen;
Tarkistus 172 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uusien genomiikka- ja metabolomiikkatekniikoiden käyttö koko maailman väestön erilaisten ravitsemuksellisten tarpeiden tunnistamisessa ja näiden tarpeiden täyttämisessä;
Tarkistus 173 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Yksilöllinen ravitsemus erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta lievennetään ruokavalioon ja tarttumattomiin tauteihin liittyviä riskitekijöitä;	– Uudet ravitsemukseen liittyvät lähestymistavat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta lievennetään ruokavalioon ja tarttumattomiin tauteihin, ruoka-aineintoleranssit mukaan lukien, liittyviä riskitekijöitä;
Tarkistus 174 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;	– Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, joita analysoidaan monialaisesta näkökulmasta (psykologisesta ja kulttuurisesta), sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;
Tarkistus 175 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus- ja todentamisjärjestelmät, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta elintarvikejärjestelmään;	– Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus-, jäljitettävyys- ja todentamisjärjestelmät, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta elintarvikejärjestelmään;
Tarkistus 176 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Valkuaislähteiden tunnistaminen ja valkuaiskasvien kehittäminen edelleen sekä niiden jalostaminen elintarvike- ja rehukäyttöön;
Tarkistus 177 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maalta ja mereltä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;	– Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maa- ja vesiympäristöistä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;
Tarkistus 178 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys teollisuuden, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien avulla.	– Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys teollisuudenalojen, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien;
Tarkistus 179 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Kiertotalouteen perustuvan biotalouden kehittäminen ja elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostussyklien maksimointi, jotta voidaan optimoida resurssien arvo ja minimoida ympäristövaikutukset.
Tarkistus 180 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja mereltä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa.	Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja vedestä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen bioteknologian sekä käynnissä olevan standardointityön mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa, mikä tukee siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan.
Tarkistus 181 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Biopohjaiset innovointijärjestelmät edellyttävät yhteistyötä alojen ja arvoketjujen poikki. Biomassan eri lähteiden mahdollinen vaikutus on arvioitava huolellisesti.
Tarkistus 182 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävät biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;	– Kestävät ja oikeudenmukaiset biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;
Tarkistus 183 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biopohjaiset arvoketjut, materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, tuotteet ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden biojalostamojen kehittämistä;	– Biopohjaiset arvoketjut, materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, tuotteet ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden biojalostamojen kehittämistä ja kehittämällä edelleen olemassa olevia ja uusia biogeenisiä polttoaineita; biopohjaisten jätteiden ja sivuvirtojen tehokkaampi käyttö;
Tarkistus 184 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin teollisiin prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin²¹;	– Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin maatalouden, teollisiin prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin²¹;
__________________	__________________
²¹ Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa.	²¹ Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa.
Tarkistus 185 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Bioperäisen talouden kiertomaisuus, joka toteutuu teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa radikaalisti elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään ja tuetaan biomassan porrastetun käytön periaatetta tutkimuksen ja innovoinnin avulla;	– Bioperäisen talouden kiertomaisuus, joka toteutuu teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään ja tuetaan siirtymistä kohti kestäviä materiaaleja ja biomassan porrastetun käytön periaatetta tutkimuksen ja innovoinnin avulla;
Tarkistus 186 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 kohta – 5 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Biopohjaiset arvoketjut, mukaan lukien uudet innovatiiviset materiaalit, materiaaliyhdistelmät ja muut innovatiiviset konseptit ja tuotteet;
Tarkistus 187 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle vähentämällä riippuvuutta luonnonvaroista ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset²². Kansainvälisen yhteistyön avaaminen on tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen takia esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta.	Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle vähentämällä riippuvuutta luonnonvaroista ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin ja standardien tarkistamiseen tai uusien standardien kehittämiseen. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset²². Kansainvälisen yhteistyön avaaminen voi olla tarpeen mukaan tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen takia esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta.
__________________	__________________
²² Kehämäisten järjestelmien toiminnot täydentävät digitaalisen ja teollisuuden klusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.	²² Kehämäisten järjestelmien toiminnot täydentävät digitaalisen ja teollisuuden klusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.
Tarkistus 188 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Systeeminen siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, uudet paradigmat kuluttajien vuorovaikutuksessa, uudet liiketoimintamallit resurssitehokkuutta ja ympäristötehokkuutta varten; tuotteet ja palvelut, jotka edistävät resurssitehokkuutta koko elinkaaren ajan; jakelu-, uudelleenkäyttö-, korjaus-, uudelleenvalmistus-, kierrätys- ja kompostointijärjestelmät;	– Systeeminen siirtyminen resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, uudet paradigmat kuluttajien vuorovaikutuksessa, uudet liiketoimintamallit resurssi- ja energiatehokkuutta ja ympäristötehokkuutta varten; tuotteet ja palvelut, jotka edistävät resurssitehokkuutta koko elinkaaren ajan; jakelu-, uudelleenkäyttö-, korjaus-, uudelleenvalmistus-, kierrätys- ja kompostointijärjestelmät;
Tarkistus 189 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ratkaisut kaupunkien, kaupunkien lähellä olevien alueiden kestävään ja uudistuvaan kehitykseen yhdentämällä kiertotalouden muutos luontoon perustuviin ratkaisuihin sekä teknologisiin, digitaalisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja alueellisiin hallinnointiin liittyviin innovaatioihin;	– Ratkaisut kaupunkien, kaupunkien lähellä olevien alueiden ja maaseudun kestävään ja uudistuvaan kehitykseen yhdentämällä kiertotalouden muutos luontoon perustuviin ratkaisuihin sekä teknologisiin, digitaalisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja alueellisiin hallinnointiin liittyviin innovaatioihin;
Tarkistus 190 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Mukautuminen kokonaan kiertotalouteen perustuvaan lähestymistapaan, johon kuuluu innovatiivisia jätehuolto- ja jätteenkäsittelyratkaisuja ja jonka avulla voidaan ottaa talteen resurssit ja ravinteet, sekä elintarvikejätehuolto kaupunkialueilla;
Tarkistus 191 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ekoinnovointi vaarallisten aineiden ja kemikaalien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; etsitään myös kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden välistä rajapintaa;	– Ekoinnovointi vaarallisten aineiden ja kemikaalien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; etsitään myös ekosysteemien, kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden välistä rajapintaa;
Tarkistus 192 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.7 alakohta – 2 kohta – 5 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Parannetaan ymmärrystä kannustimista ja esteistä, jotka liittyvät biopohjaisten tuotteiden käyttöönottoon, tutkimalla kiertotalouteen liittyviä merkintöjä, tuotemerkintöjä, normien soveltamista, sertifiointijärjestelmiä, julkisia hankintoja ja sääntelytoimintaa muun muassa kansainvälisen kilpailun näkökulmasta.
Tarkistus 193 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Korkealaatuinen ja luotettava näyttö on keskeistä hyvien julkisten politiikkojen kannalta. Uudet aloitteet ja ehdotukset EU:n lainsäädännöstä edellyttävät avointa, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, kun taas politiikkojen täytäntöönpano edellyttää näyttöä niiden vaikutusten ja edistymisen mittaamiseksi ja seuraamiseksi.	Korkealaatuinen ja luotettava näyttö on keskeistä hyvien julkisten politiikkojen kannalta. Uudet aloitteet ja ehdotukset EU:n lainsäädännöstä edellyttävät avointa, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, kun taas politiikkojen täytäntöönpano edellyttää näyttöä ja avoimuutta niiden vaikutusten ja edistymisen mittaamiseksi ja seuraamiseksi.
Tarkistus 194 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tietämys ja tieto lisääntyvät räjähdysmäisesti. Jotta poliittiset päättäjät voisivat tulkita ja hyödyntää tietoja, niitä on tarkistettava ja suodatettava. Lisäksi tarvitaan monialaisia tieteellisiä menetelmiä ja analyyttisiä välineitä kaikkien komission yksiköiden käyttöön, jotta voidaan erityisesti ennakoida tulevia yhteiskunnallisia haasteita ja tukea sääntelyn parantamista. Tähän sisältyy innovatiivisia prosesseja, jotta sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon.	Tietämys ja tieto lisääntyvät räjähdysmäisesti. Jotta poliittiset päättäjät voisivat tulkita ja hyödyntää tietoja, niitä on tarkistettava ja suodatettava. Lisäksi tarvitaan monialaisia tieteellisiä menetelmiä ja analyyttisiä välineitä kaikkien komission yksiköiden käyttöön, jotta voidaan erityisesti ennakoida tulevia yhteiskunnallisia haasteita ja/tai reagoida niihin ajoissa ja tukea sääntelyn parantamista. Tähän sisältyy innovatiivisia prosesseja, jotta sidosryhmät ja kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon.
Tarkistus 195 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.1 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tietojen hallinta, tietojen jakaminen ja johdonmukaisuus.	– OIKEUDENMUKAINEN tietojen hallinta, tietojen jakaminen ja johdonmukaisuus.
Tarkistus 196 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
6.2.2. Maailmanlaajuiset haasteet	6.2.2. Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan kilpailukyky
Tarkistus 197 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhteinen tutkimuskeskus antaa panoksensa erityisiin EU:n politiikkoihin ja sitoumuksiin, joita käsitellään viidessä maailmanlaajuisten haasteiden klusterissa, ja erityisesti EU:n sitoumuksiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.	Yhteinen tutkimuskeskus antaa panoksensa erityisiin EU:n politiikkoihin ja sitoumuksiin, joita käsitellään kuudessa yhteiskunnallisten haasteiden klusterissa, ja erityisesti EU:n sitoumuksiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.
Tarkistus 198 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Osallistava ja turvallinen yhteiskunta	2. Osallistava ja luova yhteiskunta
Tarkistus 199 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tutkimus, joka koskee epätasa-arvoa, köyhyyttä ja syrjäytymistä, sosiaalista liikkuvuutta, kulttuurien monimuotoisuutta ja taitoja; talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien sosiaalisten, väestötieteellisten ja teknologisten muutosten arviointi;	– Tutkimus, joka koskee epätasa-arvoa, köyhyyttä ja syrjäytymistä, sosiaalista liikkuvuutta, kulttuurien monimuotoisuutta ja taitoja; talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien sosiaalisten, väestötieteellisten, maantieteellisten ja teknologisten muutosten arviointi;
Tarkistus 200 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tuki kulttuuriperinnön säilyttämiselle;	– Kulttuurialan ja luovien alojen taloudellista ja sosiaalista panosta koskeva tutkimus, mukaan lukien tilastojen laatiminen ja tuki aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiselle;
Tarkistus 201 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Tutkimus tieteellisten ja teknologisten muutosten yhteiskunnallisista vaikutuksista jäsenvaltioihin ja alueisiin, kansalaiset mukaan luettuna;
Tarkistus 202 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Turvallinen yhteiskunta
Tarkistus 203 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus	3. Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala
Tarkistus 204 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 3 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Nanoteknologian ja muiden kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tutkimus;	Poistetaan.

Tarkistus 205 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tuki EU:n ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkojen täytäntöönpanolle, siirtymiselle vähähiiliseen talouteen ja strategioille irtautumiseksi hiilestä vuoteen 2050 mennessä; yhdennettyjen kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien analyysi; hiilestä irtautumisen suunnitelmien arviointi kaikilla aloilla, mukaan lukien maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous;	– Tuki EU:n ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkojen täytäntöönpanolle, skenaarioiden avaamiselle siirtymiselle kohti kasvihuonekaasupäästötöntä taloutta, vähähiiliset teknologiat mukaan lukien, ja strategioille irtautumiseksi hiilestä; yhdennettyjen kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien analyysi; hiilestä irtautumisen suunnitelmien arviointi kaikilla aloilla, mukaan lukien maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous;
Tarkistus 206 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Haavoittuvien ekosysteemien ja kriittisten talouden alojen ja infrastruktuurien riskinarviointi, jossa keskitytään sopeutumisstrategioihin;	– Haavoittuvien ekosysteemien ja kriittisten talouden alojen ja infrastruktuurien riskien ja mahdollisten ratkaisujen arviointi, jossa keskitytään hillitsemis- ja sopeutumisstrategioihin;
Tarkistus 207 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Energiaunionin tutkimus- ja innovointiulottuvuuden analyysi; EU:n kilpailukyvyn arviointi maailmanlaajuisilla puhtaan energian markkinoilla;	– Energiaunionin tutkimus- ja innovointiulottuvuuden analyysi; EU:n kilpailukyvyn arviointi maailmanlaajuisilla puhtaan energian, etenkin uusiutuvien energiamuotojen, markkinoilla;
Tarkistus 208 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten, älykkäiden ja kestävien kaupunkien sekä teollisuuden energiankäytön arviointi;	– Rakennusten, älykkäiden ja kestävien kaupunkien sekä teollisuuden energiankäytön ja ilmastonmuutoksen hillitsemispotentiaalin arviointi;
Tarkistus 209 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tuki energiasiirtymälle, mukaan lukien kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus sekä puhdas energia EU:n saarille, herkille alueille ja Afrikalle;	– Tuki siirtymiselle kohti vähähiilisiä energiajärjestelmiä, mukaan lukien erittäin tehokkaat ja uusiutuviin lähteisiin perustuvat järjestelmät;
Tarkistus 210 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5. Elintarvikkeet ja luonnonvarat	5. Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous
Tarkistus 211 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tutkimus, joka liittyy maahan, maaperään, metsätalouteen, veteen ja merien luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja biologiseen monimuotoisuuteen, jotta voidaan tukea luonnon pääoman tehokasta säilyttämistä, korjaamista ja kestävää käyttöä, mukaan lukien kestävä luonnonvarojen hallinta Afrikassa;	– Tutkimus, joka liittyy maahan, maaperään, metsätalouteen, veteen ja merien luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja biologiseen monimuotoisuuteen, jotta voidaan tukea luonnon pääoman tehokasta säilyttämistä, korjaamista ja kestävää käyttöä, mukaan lukien oikeudenmukainen ja kestävä luonnonvarojen hallinta Afrikassa;
Tarkistus 212 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ilmastonmuutoksen arviointi ja mahdolliset hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteet maatalous- ja kalastuspolitiikassa, mukaan lukien elintarviketurva;	– Ilmastonmuutoksen arviointi ja mahdolliset hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteet maatalous-, kalastus- ja metsätalouspolitiikassa, mukaan lukien elintarviketurva;
Tarkistus 213 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 kohta – 5 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– EU:n ja naapurimaiden maatalousresurssien seuranta ja ennustaminen;	– EU:n ja naapurimaiden maa- ja metsätalousresurssien seuranta ja ennustaminen;
Tarkistus 214 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.3 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhteinen tutkimuskeskus edistää innovointia ja teknologiansiirtoa. Se tukee sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin talouden hallintaa. Se edistää sellaisten politiikkojen kehittämistä ja seurantaa, jotka kohdistuvat entistä sosiaalisempaan ja kestävämpään Eurooppaan. Se tukee EU:n ulkoista ulottuvuutta ja kansainvälisiä tavoitteita sekä auttaa edistämään hyvää hallintotapaa. Hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla on vahva talouden ohjausjärjestelmä ja oikeudenmukainen sosiaalinen järjestelmä, edistävät innovointia ja kilpailukykyä.	Yhteinen tutkimuskeskus edistää innovointia ja teknologiansiirtoa. Se tukee sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin talouden hallintaa. Se edistää sellaisten politiikkojen kehittämistä ja seurantaa, jotka kohdistuvat entistä sosiaalisempaan ja kestävämpään Eurooppaan. Se tukee EU:n ulkoista ulottuvuutta ja kansainvälisiä tavoitteita sekä auttaa edistämään hyvää hallintotapaa. Hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla on vahva talouden ohjausjärjestelmä ja oikeudenmukainen sosiaalinen järjestelmä, edistävät innovointia, kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia.
Tarkistus 215 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.4 alakohta – 2 kohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Avoin tiede ja avoimet tiedot.	– Avoin tiede ja avoimet FAIR-periaatteiden mukaiset tiedot.
Tarkistus 216 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa II – 6 alakohta – 6.2 alakohta – 6.2.5 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Alueellisten ja kaupunkipolitiikkojen täytäntöönpano, älykkäät erikoistumisstrategiat, strategiat siirtymäalueiden taloudelliseen muutokseen, yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat ja -tiedot;	– Alueellisten ja kaupunkipolitiikkojen täytäntöönpano, älykkäät erikoistumisstrategiat, strategiat siirtymäalueiden taloudelliseen muutokseen, yhdennetyt kaupunkien ja maaseudun kehitysstrategiat ja -tiedot;
Tarkistus 217 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III
Komission teksti	Tarkistus
III PILARI AVOIN INNOVOINTI	III PILARI INNOVOIVA EUROOPPA
Avoin innovointi on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU: n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa.	Avoin innovointi on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU:n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa.
Innovointi on myös Euroopan horisontti -puiteohjelman ydin, kuten se on ollut aiemmissakin ohjelmissa. Uusien ideoiden, tuotteiden ja prosessien etsiminen on Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden ja toimintatapojen perustana aina strategisesta ohjelmoinnista ehdotuspyyntöihin, ja se on mukana kaikissa tuetuissa hankkeissa niiden alusta loppuun saakka, ”sinisen taivaan” tutkimuksesta teollisiin tai teknologisiin etenemissuunnitelmiin ja missioihin.	Innovointi on myös Euroopan horisontti -puiteohjelman ydin, kuten se on ollut aiemmissakin ohjelmissa. Uusien ideoiden, tuotteiden ja prosessien etsiminen on Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteiden ja toimintatapojen perustana aina strategisesta ohjelmoinnista ehdotuspyyntöihin, ja se on mukana kaikissa tuetuissa hankkeissa niiden alusta loppuun saakka, ”sinisen taivaan” tutkimuksesta teollisiin tai teknologisiin etenemissuunnitelmiin ja missioihin.
Innovointi ansaitsee kuitenkin vielä erityistoimenpiteitä, sillä EU:n on päättäväisesti parannettava edellytyksiä ja ympäristöä, joissa Euroopan innovaatiotoiminta voi menestyä, jotta toimijat jakavat ideoita nopeasti innovointiekosysteemissä ja uudet ideat ja teknologiat muutetaan viipymättä tulevaisuuden tuotteiksi ja palveluiksi, joita EU tarvitsee päästäkseen tavoitteisiin.	Innovointi ansaitsee kuitenkin vielä erityistoimenpiteitä, sillä EU:n on päättäväisesti parannettava edellytyksiä ja ympäristöä, joissa Euroopan innovaatiotoiminta voi menestyä, jotta toimijat jakavat ideoita nopeasti innovointiekosysteemissä ja uudet ideat ja teknologiat muutetaan viipymättä tulevaisuuden tuotteiksi ja palveluiksi, joita EU tarvitsee päästäkseen tavoitteisiin.
Viime vuosikymmenien aikana on nähty merkittävien ja maailmanlaajuisten uusien markkinoiden syntyminen viihde-, media-, terveydenhuolto-, majoitus- ja vähittäismyyntialoilla. Nämä markkinat perustuvat tieto- ja viestintätekniikan, biotekniikan, internetin ja alustatalouden läpimurtoinnovaatioihin. Näitä markkinoita luovia innovaatioita, jotka vaikuttavat koko EU:n talouteen, käyttävät nopeasti kasvavat ja usein myös uudet yritykset. Mutta vain muutamat niistä ovat peräisin EU:sta.	Viime vuosikymmenien aikana on nähty merkittävien ja maailmanlaajuisten uusien markkinoiden syntyminen viihde-, media-, viestintä-, terveydenhuolto-, majoitus- ja vähittäismyyntialoilla. Nämä markkinat perustuvat tieto- ja viestintätekniikan, biotekniikan, internetin ja alustatalouden läpimurtoinnovaatioihin. Näitä markkinoita luovia innovaatioita, jotka vaikuttavat koko EU:n talouteen, käyttävät nopeasti kasvavat ja usein myös uudet yritykset. Mutta vain muutamat niistä ovat peräisin EU:sta.
Uusi maailmanlaajuinen läpimurtoinnovaatioiden aalto on kehittymässä, ja se perustuu ”syvällisemmän tekniikan” teknologioihin, kuten lohkoketjuihin, tekoälyyn, genomiikkaan ja robotiikkaan sekä muihin teknologioihin, jotka voivat tulla myös yksittäisiltä innovaattoreilta ja kansalaisyhteisöiltä. Niille on yhteistä se, että ne ovat muotoutumassa eri teknologioiden, teollisuudenalojen ja tieteenalojen välisessä risteyksessä, ne tarjoavat radikaalisti uusia tuote-, prosessi-, palvelu- ja liiketoimintayhdistelmiä ja niillä on mahdollisuuksia avata uusia markkinoita maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat myös muihin aloihin, kuten valmistukseen, rahoituspalveluihin, liikenteeseen tai energiaan.	Uusi maailmanlaajuinen läpimurtoinnovaatioiden ja disruptiivisten innovaatioiden, myös sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden, aalto on kehittymässä, ja se perustuu ”syvällisemmän tekniikan” teknologioihin, kuten lohkoketjuihin, tekoälyyn, genomiikkaan ja robotiikkaan sekä muihin teknologioihin, jotka voivat tulla paitsi yrityksiltä tai tutkimusorganisaatioilta myös yksittäisiltä innovaattoreilta ja kansalaisyhteisöiltä. Niille on yhteistä se, että ne ovat muotoutumassa eri teknologioiden, teollisuudenalojen ja tieteenalojen välisessä risteyksessä, ne tarjoavat radikaalisti uusia tuote-, prosessi-, palvelu-, normi- ja liiketoimintayhdistelmiä ja niillä on mahdollisuuksia avata uusia markkinoita maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat myös muihin aloihin, kuten valmistukseen, rahoituspalveluihin, liikenteeseen tai energiaan.
Euroopan on ratsastettava tuolla aallolla. Se on hyvissä asemissa, kun uusi aalto tulee ”syvällisen tekniikan” aloille, kuten tekoälyyn, kvanttiteknologioihin ja puhtaisiin energianlähteisiin, joissa Euroopalla on tiettyjä kilpailuetuja tieteen ja tietämyksen suhteen. Se voi myös rakentaa toimintansa tiiviiseen julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (esimerkiksi terveydenhuollossa tai energiassa).	Euroopan on ratsastettava tuolla aallolla. Se on hyvissä asemissa, kun uusi aalto tulee ”syvällisen tekniikan” aloille, kuten tekoälyyn, kvanttiteknologioihin ja puhtaisiin energianlähteisiin, joissa Euroopalla on tiettyjä kilpailuetuja tieteen ja tietämyksen suhteen. Se voi myös rakentaa toimintansa tiiviiseen julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (esimerkiksi terveydenhuollossa tai energiassa).
Jotta Eurooppa voisi johtaa uutta läpimurtoinnovaatiota, on vastattava seuraaviin haasteisiin:	Jotta Eurooppa voisi johtaa uutta läpimurtoinnovaatiota, on vastattava seuraaviin haasteisiin:
– Parannetaan tieteen muutosta innovaatioiksi, jotta voidaan nopeuttaa ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta start-up-yrityksiin ja teollisuuteen;	– Parannetaan tieteen muutosta innovaatioiksi, jotta voidaan nopeuttaa ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta start-up-yrityksiin ja teollisuuteen;
	– Lisätään kaikentyyppisten innovoijien ja erityisesti start-up- ja pk-yritysten ja suurempien yritysten välistä yhteistyötä, mikä parantaa niiden liikkeelle panevaa voimaa ja luo uusia ekosysteemejä;
– Nopeutetaan teollisuuden muutosta: Euroopan teollisuus on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia nuorista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;	– Nopeutetaan teollisuuden muutosta: Euroopan teollisuus on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia nuorista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;
– Lisätään riskirahoitusta rahoituksen puutteiden korjaamiseksi: Euroopan innovaattorit kärsivät riskirahoituksen vähäisestä tarjonnasta. Pääomasijoittaminen on keskeisessä asemassa läpimurtoinnovaatioiden muuttamisessa maailman johtaviksi yrityksiksi, mutta Euroopassa sen määrä on alle neljännes verrattuna Yhdysvaltojen ja Aasian määriin. Euroopan on kurottava umpeen ”kuoleman laakso”, jossa ideat ja innovaatiot eivät pääse markkinoille julkisen tuen ja yksityisten investointien välisen kuilun takia, erityisesti riskialttiiden läpimurtoinnovaatioiden ja pitkäaikaisten investointien osalta;	– Lisätään riskirahoitusta rahoituksen puutteiden korjaamiseksi: Euroopan innovaattorit kärsivät riskirahoituksen vähäisestä tarjonnasta. Pääomasijoittaminen on keskeisessä asemassa läpimurtoinnovaatioiden muuttamisessa maailman johtaviksi yrityksiksi, mutta Euroopassa sen määrä on alle neljännes verrattuna Yhdysvaltojen ja Aasian määriin. Euroopan on kurottava umpeen ”kuoleman laakso”, jossa ideat ja innovaatiot eivät pääse markkinoille julkisen tuen ja yksityisten investointien välisen kuilun takia, erityisesti riskialttiiden läpimurtoinnovaatioiden ja pitkäaikaisten investointien osalta;
– Parannetaan ja yksinkertaistetaan Euroopan toimintaympäristöä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseksi ja tukemiseksi: rahoituslähteiden moninaisuus tarjoaa innovoijille monimutkaisen toimintaympäristön. EU:n toimissa on tehtävä yhteistyötä ja niitä on koordinoitava muiden aloitteiden kanssa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella sekä yksityisellä ja julkisella tasolla, jotta parannetaan ja yhdenmukaistetaan valmiuksia ja tarjotaan kaikille eurooppalaisille innovoijille helppokulkuisia toimintaympäristöjä;	– Parannetaan ja yksinkertaistetaan Euroopan toimintaympäristöä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseksi ja tukemiseksi: rahoituslähteiden moninaisuus tarjoaa innovoijille monimutkaisen toimintaympäristön. EU:n toimissa on tehtävä yhteistyötä ja niitä on koordinoitava muiden aloitteiden kanssa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella sekä yksityisellä ja julkisella tasolla, jotta parannetaan ja yhdenmukaistetaan valmiuksia ja tarjotaan kaikille eurooppalaisille innovoijille helppokulkuisia toimintaympäristöjä;
– Korjataan innovaatioekosysteemin hajanaisuus. Vaikka Euroopalla on yhä useampia keskittymiä, ne eivät ole hyvin yhteydessä toisiinsa. Yritykset, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia, joutuvat selviytymään kansallisten markkinoiden sirpaloitumisesta ja eri kielistä, yrityskulttuureista ja säännöistä.	– Korjataan innovaatioekosysteemin hajanaisuus. Vaikka Euroopalla on yhä useampia keskittymiä, ne eivät ole hyvin yhteydessä toisiinsa. Yritykset, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia, joutuvat selviytymään kansallisten markkinoiden sirpaloitumisesta ja eri kielistä, yrityskulttuureista ja säännöistä.
Jotta EU voi selviytyä uudesta maailmanlaajuisesta läpimurtoinnovaatioiden aallosta, sen tuki läpimurtoinnovoijille edellyttää joustavaa, yksinkertaista, saumatonta ja räätälöityä lähestymistapaa. Läpimurtoinnovaatioiden ja laajentumisyritysten kehittämisen ja käyttöönoton politiikan on oltava rohkeaa riskien ottamisessa, ja siinä on otettava huomioon edellä mainitut haasteet ja lisättävä arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamille innovointitoiminnoille.	Jotta EU voi selviytyä uudesta maailmanlaajuisesta läpimurtoinnovaatioiden aallosta, sen tuki läpimurtoinnovoijille edellyttää joustavaa, yksinkertaista, saumatonta ja räätälöityä lähestymistapaa. Läpimurtoinnovaatioiden ja laajentumisyritysten kehittämisen ja käyttöönoton politiikan on oltava rohkeaa riskien ottamisessa, ja siinä on otettava huomioon edellä mainitut haasteet ja lisättävä arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamille innovointitoiminnoille.
Euroopan horisontti -puiteohjelman avoimen innovoinnin pilarin tavoitteena on yhteistyössä muiden EU:n politiikkojen ja erityisesti InvestEU-ohjelman kanssa tuottaa tällaisia konkreettisia tuloksia. Se perustuu kokemuksiin, jotka on saatu aiemmista puiteohjelmista, erityisesti toimista, jotka koskevat tulevia teknologioita ja innovointia, (kuten tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET), ja nopeutetun innovoinnin väline (FTI)), ja pk-yrityksiä (kuten pk-väline), mutta myös yksityistä ja yritysrahoitusta (kuten seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakorahoitusväline, Horisontti 2020 -ohjelma (InnovFin Equity)). Kaikki nämä ovat osa Euroopan innovaationeuvoston pilottitoimia kaudelle 2018-2020.	Euroopan horisontti -puiteohjelman Innovoiva Eurooppa -pilarin tavoitteena on yhteistyössä muiden EU:n politiikkojen ja erityisesti InvestEU-ohjelman kanssa tuottaa tällaisia konkreettisia tuloksia. Se perustuu kokemuksiin, jotka on saatu aiemmista puiteohjelmista, erityisesti toimista, jotka koskevat tulevia teknologioita ja innovointia, (kuten tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET), ja nopeutetun innovoinnin väline (FTI)), ja pk-yrityksiä (kuten pk-väline), mutta myös yksityistä ja yritysrahoitusta (kuten seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvä riskinjakorahoitusväline, Horisontti 2020 -ohjelma (InnovFin Equity)). Kaikki nämä ovat osa Euroopan innovaationeuvoston pilottitoimia kaudelle 2018-2020.
Näiden kokemusten perusteella tämän pilarin yhteydessä käynnistetään Euroopan innovaationeuvosto (EIC), joka edistää läpimurtoinnovaatioita, joihin liittyy nopeita laajentumismahdollisuuksia maailmanlaajuisella tasolla ja erityyppisiä tarkoituksia palvelevia toimintatyyppejä:	Näiden kokemusten perusteella tämän pilarin yhteydessä käynnistetään Euroopan innovaationeuvosto (EIC), joka edistää läpimurtotutkimusta ja -innovaatioita, joihin liittyy nopeita laajentumismahdollisuuksia maailmanlaajuisella tasolla ja erityyppisiä tarkoituksia palvelevia toimintatyyppejä:
– Tuetaan tulevien ja kehittyvien läpimurtoinnovaatioiden kehittämistä;	– Tuetaan tulevien ja kehittyvien läpimurtoinnovaatioiden kehittämistä muun muassa kohdennetun yhteistyötutkimuksen kautta;
	– Edistetään innovaatioiden leviämistä ja käyttöönottoa teollisissa ja muissa taloudellisissa arvoketjuissa;
– Korjataan rahoituksen puutteita, jotka liittyvät markkinoita luovien innovaatioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja laajentamiseen;	– Korjataan rahoituksen puutteita, jotka liittyvät markkinoita luovien innovaatioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja laajentamiseen;
– Lisätään EU:n innovointituen vaikutuksia ja näkyvyyttä.	– Lisätään EU:n innovointituen vaikutuksia ja näkyvyyttä;
	– Luodaan synergioita ohjelman muiden osien kanssa.
Vaikka Euroopan innovaationeuvosto tukee suoraan läpimurtoinnovaatioita, yleistä ympäristöä, joka vaalii ja tuottaa tällaisia eurooppalaisia innovaatioita, on edelleen kehitettävä ja parannettava: Sen on oltava yhteinen eurooppalainen pyrkimys tukea innovaatioita kaikkialla Euroopassa sekä kaikissa ulottuvuuksissa ja muodoissa, mukaan lukien täydentävät EU:n ja kansalliset politiikat ja resurssit aina kuin se on mahdollista. Siksi tässä pilarissa käsitellään myös seuraavia asioita:	Vaikka Euroopan innovaationeuvosto tukee suoraan läpimurtoinnovaatioita, yleistä ympäristöä, joka vaalii ja tuottaa tällaisia eurooppalaisia innovaatioita, on edelleen kehitettävä ja parannettava: Sen on oltava yhteinen eurooppalainen pyrkimys tukea innovaatioita kaikkialla Euroopassa sekä kaikissa ulottuvuuksissa ja muodoissa, mukaan lukien täydentävät EU:n ja kansalliset politiikat ja resurssit aina kuin se on mahdollista. Siksi tässä pilarissa käsitellään myös seuraavia asioita:
– Uudistetut ja täydennetyt koordinointi- ja yhteistyömekanismit jäsenvaltioiden ja assosiaatiomaiden kanssa, mutta myös yksityisten aloitteiden kanssa, jotta voidaan tukea kaikentyyppisiä eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä ja niiden toimijoita;	– Uudistetut ja täydennetyt koordinointi- ja yhteistyömekanismit jäsenvaltioiden ja assosiaatiomaiden kanssa, mutta myös yksityisten aloitteiden kanssa, jotta voidaan tukea kaikentyyppisiä eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä ja niiden toimijoita;
– Tuki Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöille (KIC).	– Tehostettu tuki Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöille (KIC).
Lisäksi jatkuvana pyrkimyksenä on parantaa riskirahoitusvalmiuksia tutkimusta ja innovointia varten Euroopassa ja siten tämä pilari toimii tarvittaessa yhdessä InvestEU-ohjelman kanssa. Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta sekä ESIR-rahastosta saatujen onnistumisten ja kokemusten pohjalta InvestEU-ohjelmalla parannetaan riskirahoituksen saatavuutta rahoituskelpoisille tutkimusorganisaatioille, innovoijille ja yrittäjille, ja erityisesti pk-yrityksille ja pienille mid cap -yrityksille sekä sijoittajille.	Lisäksi jatkuvana pyrkimyksenä on parantaa riskirahoitusvalmiuksia tutkimusta ja innovointia varten Euroopassa ja siten tämä pilari toimii tarvittaessa yhdessä InvestEU-ohjelman kanssa. Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta sekä ESIR-rahastosta saatujen onnistumisten ja kokemusten pohjalta InvestEU-ohjelmalla parannetaan riskirahoituksen saatavuutta rahoituskelpoisille tutkimusorganisaatioille, innovoijille ja yrittäjille, ja erityisesti pk-yrityksille ja pienille mid cap -yrityksille sekä sijoittajille.
Tarkistus 218 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIC: n tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön disruptiivista innovaatiota ja läpimurtoinnovaatioita (mukaan lukien teknologiat) ja tukea innovatiivisten yritysten nopeaa laajentumista EU: n ja kansainvälisellä tasolla ideoista markkinoille.	EIC:n tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön disruptiivista innovaatiota ja läpimurtoinnovaatioita (mukaan lukien radikaalisti uudet teknologiat) ja tukea innovatiivisten yritysten nopeaa laajentumista EU:n ja kansainvälisellä tasolla ideoista markkinoille.
Tarkistus 219 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIC toteutetaan ensisijaisesti kahden toisiaan täydentävän välineen avulla. Nämä ovat Pathfinder for Advanced Research -väline teknologisen kehityksen varhaisia vaiheita varten ja Accelerator -väline innovointia ja markkinoille saattamista koskevia toimia varten, mukaan lukien kaupallista käyttöönottoa edeltävissä vaiheissa ja yrityksen kasvaessa. Accelerator-välineen tarkoituksena on tarjota keskitetty palvelupiste ja yksi yhtenäinen menetelmä sekä yhdistettyä rahoitusta, jossa yhdistetään avustukset pääomainvestointeihin. Lisäksi se voi mahdollistaa lainat InvestEU-ohjelmassa.	EIC toteutetaan ensisijaisesti kahden toisiaan täydentävän välineen avulla. Nämä ovat EIC:n Pathfinder for Advanced Research -väline tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen varhaisia vaiheita varten ja EIC:n Accelerator-väline innovointia ja markkinoille saattamista koskevia toimia varten, mukaan lukien kaupallista käyttöönottoa edeltävissä vaiheissa ja yrityksen kasvaessa. Accelerator-välineen tarkoituksena on tarjota keskitetty palvelupiste ja yksi yhtenäinen menetelmä sekä yhdistettyä rahoitusta, jossa yhdistetään avustukset pääomainvestointeihin. Lisäksi se voi mahdollistaa lainat ja takuut InvestEU-ohjelmassa. Vähintään 70 prosenttia EIC:n talousarviosta on osoitettava startup-yrityksiin ja pk-yrityksiin.
Tarkistus 220 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Niissä keskitytään läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, mukaan lukien sosiaaliset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita, toisin kuin ne, jotka keskittyvät parantamaan nykyisiä tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja	– Niissä keskitytään läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, mukaan lukien sosiaaliset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita tai kehittää uusia ratkaisuja, sekä tutkimukseen, joka koskee mahdollisia radikaalisti uusia teknologioita;
Tarkistus 221 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ne ovat lähinnä alhaalta ylöspäin suuntautuvia, avoimia kaikkien sektorien sekä tieteen, teknologian ja sovellusten alojen innovaatioille mutta mahdollistavat myös kohdennetun tuen nouseville läpimurto- tai disruptiivisille teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä;	– Ne ovat lähinnä alhaalta ylöspäin suuntautuvia, avoimia kaikkien sektorien sekä tieteen, teknologian ja sovellusten alojen kohdennetuille innovaatioille ja tutkimukselle mutta mahdollistavat myös kohdennetun tuen nouseville läpimurto- tai disruptiivisille teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä;
Tarkistus 222 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ne edistävät innovaatioita, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);	– Ne edistävät innovaatioita ja tutkimusta, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);
Tarkistus 223 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 3 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Niissä keskitytään innovoijiin, yksinkertaistetaan menettelyjä ja hallinnollisia vaatimuksia hyödyntämällä haastattelujen käyttöä sovellusten arvioimiseksi ja nopean päätöksenteon varmistamiseksi;	– Niissä keskitytään innovoijiin ja tutkijoihin, yksinkertaistetaan menettelyjä ja hallinnollisia vaatimuksia hyödyntämällä haastattelujen käyttöä sovellusten arvioimiseksi ja nopean päätöksenteon varmistamiseksi;
Tarkistus 224 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Taloudellisen tuen lisäksi innovoijat voivat käyttää Euroopan innovointineuvoston yritysneuvontapalveluja, jotka tarjoavat projekteille valmennukseen ja mentorointiin liittyvää sekä teknistä apua, ja yhdistävät innovoijia vertaisryhmien, teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa. Innovoijien on myös helpompaa hyödyntää asiantuntemusta, laitoksia (kuten innovaatiokeskittymiä²³) ja EU:n tukemien toimien yhteistyökumppaneita (myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimijoita, erityisesti sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta).	Taloudellisen tuen lisäksi innovoijat voivat käyttää Euroopan innovointineuvoston yritysneuvontapalveluja, jotka tarjoavat projekteille valmennukseen ja mentorointiin liittyvää sekä teknistä apua, ja yhdistävät innovoijia vertaisryhmien, teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa. Innovoijien on myös helpompaa hyödyntää asiantuntemusta, laitoksia (kuten tutkimusinfrastruktuureja ja innovaatiokeskittymiä²³) ja EU:n tukemien toimien yhteistyökumppaneita (myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimijoita, erityisesti sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta).
__________________	__________________
²³ Nämä ovat julkisia tai yksityisiä tiloja, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada uusinta tietoa ja asiantuntemusta digitaalisista ja niihin liittyvistä mahdollistavista tekniikoista, jotka ovat välttämättömiä yritysten kilpailukyvylle tuotannon, palvelujen ja liiketoimintaprosessien kannalta.	²³ Nämä ovat julkisia tai yksityisiä tiloja, jotka tarjoavat mahdollisuuden saada uusinta tietoa ja asiantuntemusta digitaalisista ja niihin liittyvistä mahdollistavista tekniikoista, jotka ovat välttämättömiä yritysten kilpailukyvylle tuotannon, palvelujen ja liiketoimintaprosessien kannalta.
Tarkistus 225 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Erityistä huomiota kiinnitetään asianmukaisen ja tehokkaan täydentävyyden varmistamiseen yksittäisten tai verkottuneiden jäsenvaltioiden aloitteilla, myös Eurooppa-kumppanuuden muodossa.	Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään asianmukaisen ja tehokkaan täydentävyyden varmistamiseen yksittäisten tai verkottuneiden jäsenvaltioiden aloitteilla, myös eurooppalaisten kumppanuuksien muodossa.
Tarkistus 226 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.1.1. Pathfinder for Advanced Research -väline	1.1.1. EIC:n Pathfinder for Advanced Research -väline
Tarkistus 227 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä teknologisista ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.	Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä tieteellisistä ja teknologisista ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, mukaan lukien pioneeritutkimus, konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.
Tarkistus 228 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa jatkuvien ja avointen ruohonjuuritason ehdotuspyyntöjen avulla, jotta se olisi täysin avoin laaja-alaisille tutkimuksille, onnekkaista sattumista aiheutuville mahdollisuuksille ja odottamattomille ideoille, käsitteille ja löydöille. Pathfinder-aloite tarjoaa myös kilpailukykyisiä haasteita keskeisten strategisten tavoitteille²⁴, jotka vaativat syväteknologista ja radikaalia ajattelua. Valittujen hankkeiden uudelleenryhmittely aihekohtaisiin tai tavoitelähtöisiin toimialoihin mahdollistaa pyrkimysten kriittisen massan määrittämisen ja uusien monitieteisten tutkimusyhteisöjen jäsentämisen.	Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa sellaisten jatkuvien, kilpailuun perustuvien ja avointen ruohonjuuritason ehdotuspyyntöjen avulla, joissa on ehdotusten jättämisen määräajat, jotta se olisi täysin avoin laaja-alaisille tutkimuksille, onnekkaista sattumista aiheutuville mahdollisuuksille ja odottamattomille ideoille, käsitteille ja löydöille. Pathfinder-aloite tarjoaa myös kilpailukykyisiä haasteita keskeisten strategisten tavoitteille²⁴, jotka vaativat syväteknologista ja radikaalia ajattelua. Valittujen hankkeiden uudelleenryhmittely aihekohtaisiin tai tavoitelähtöisiin toimialoihin mahdollistaa pyrkimysten kriittisen massan määrittämisen ja uusien monitieteisten tutkimusyhteisöjen jäsentämisen.
__________________	__________________
²⁴ Näihin voivat kuulua muun muassa tekoäly, kvanttiteknologiat, biokontrollit tai toisen sukupolven digitaaliset kaksoset tai muut aiheet, jotka on yksilöity Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa ohjelmoinnissa (myös jäsenvaltioiden verkottuvissa ohjelmissa).	²⁴ Näihin voivat kuulua muun muassa tekoäly, kvanttiteknologiat, biokontrollit tai toisen sukupolven digitaaliset kaksoset tai muut aiheet, jotka on yksilöity Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa ohjelmoinnissa (myös jäsenvaltioiden verkottuvissa ohjelmissa).
Tarkistus 229 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Pathfinder -väline on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin, erityisesti start up -yrityksiin ja pk-yrityksiin sekä yksittäisistä edunsaajista monitieteellisiin yhteenliittymiin. Suuria yrityksiä ei sallita yksittäisten edunsaajien hankkeiden osalta. Pathfinder toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan Horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, erityisesti Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa. Se toteutetaan myös läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ohjelmien ja toimien kanssa.	Pathfinder-väline on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioihin ja yrityksiin, erityisesti start up -yrityksiin ja pk-yrityksiin sekä yksittäisistä edunsaajista monitieteellisiin yhteenliittymiin. Suuria yrityksiä ei sallita yksittäisten edunsaajien hankkeiden osalta. Synergioiden varmistamiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi Pathfinder toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan Horisontti -ohjelman muiden osien kanssa, erityisesti Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kanssa. Se toteutetaan myös läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ohjelmien ja toimien kanssa.
Tarkistus 230 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Näin ollen Accelerator-välineestä annetaan taloudellista tukea innovoijille ja yrityksille, jotka eivät vielä ole kannattavia tai sijoittajia kiinnostavia, mutta joilla on kunnianhimoa kehittyä ja jotka haluat tuoda läpimurtoinnovaatiot EU:n ja kansainvälisille markkinoille ja ovat valmiita nopeaan kasvuun. Tätä tarkoitusta varten se hyödyntää Horisontti 2020 -puiteohjelman 2. ja 3. vaiheesta ja Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta saatuja kokemuksia erityisesti lisäämällä muita kuin avustuksiin perustuvia osia ja kykyä tukea suurempia ja pidempiä investointeja.	Näin ollen Accelerator-välineestä annetaan taloudellista tukea innovoijille ja yrityksille, jotka eivät vielä ole kannattavia tai sijoittajia kiinnostavia, mutta joilla on kunnianhimoa kehittyä ja jotka haluat tuoda läpimurtoinnovaatiot EU:n ja kansainvälisille markkinoille ja ovat valmiita nopeaan kasvuun. Tätä tarkoitusta varten se hyödyntää Horisontti 2020 -puiteohjelman 2. ja 3. vaiheesta ja Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta saatuja kokemuksia erityisesti lisäämällä muita kuin avustuksiin perustuvia osia ja kykyä tukea suurempia ja pidempiä investointeja. Yhteistyö EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa sekä synergiat niiden katalysaattoreiden toimien kanssa on varmistettava.
Tarkistus 231 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 3 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– tuki pääoman sijoittamiseen²⁷ tai muille takaisinmaksettaville muodoille siten, että innovointitoiminta voidaan kytkeä tehokkaaseen markkinoille saattamiseen, mukaan lukien laajentamiseen, tavalla, joka ei kata yksityisiä investointeja tai vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. Tarvittaessa se auttaa innovoijaa saamaan InvestEU-ohjelman tarjoamaa velkarahoitusta (lainoja).	– tuki pääoman sijoittamiseen²⁷ tai muille takaisinmaksettaville muodoille siten, että innovointitoiminta voidaan kytkeä tehokkaaseen markkinoille saattamiseen, mukaan lukien laajentamiseen, tavalla, joka ei kata yksityisiä investointeja tai vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. Tarvittaessa se auttaa innovoijaa saamaan InvestEU-ohjelman tarjoamaa velkarahoitusta (lainoja tai takuita).
__________________	__________________
²⁷ Yleensä enintään 25 % äänivallasta. Poikkeustapauksissa EU voi turvata estävän vähemmistöosuuden hankkimisen eurooppalaisten etujen suojaamiseksi tärkeillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa.	²⁷ Yleensä enintään 25 % äänivallasta. Poikkeustapauksissa EU voi turvata estävän vähemmistöosuuden hankkimisen eurooppalaisten etujen suojaamiseksi tärkeillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa.
Tarkistus 232 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tuki myönnetään yhdessä yhtenäisessä menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet, jotka liittyvät markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon mukaan lukien ennen kaupallistamista tarvittavat toimet. Myönnettyjen tukien täyteen toteutukseen sovelletaan välitavoitteita ja tarkistuksia. Rahoituksen yhdistäminen ja määrä sovitetaan yrityksen tarpeisiin, kokoon ja vaiheeseen, teknologian/innovoinnin luonteeseen ja innovaatiokierron pituuteen. Se kattaa rahoitustarpeet siihen asti, kunnes vaihtoehtoiset investointilähteet korvaavat ne.	Tuki myönnetään yhdessä yhtenäisessä menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet, jotka liittyvät markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon mukaan lukien ennen kaupallistamista tarvittavat toimet. Myönnettyjen tukien täyteen toteutukseen sovelletaan välitavoitteita ja tarkistuksia. Rahoituksen yhdistäminen ja määrä sovitetaan edunsaajan tarpeisiin, kokoon ja vaiheeseen, teknologian/innovoinnin luonteeseen ja innovaatiokierron pituuteen. Se kattaa rahoitustarpeet siihen asti, kunnes vaihtoehtoiset investointilähteet korvaavat ne.
Tarkistus 233 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Niiden innovaatioiden tuki, joilla on korkea teknologinen riski (”deep tech”), sisältää aina avustusosan, joka kattaa innovointitoiminnan. Jos erilaiset riskit (teknologiset, markkinoihin, sääntelyyn jne. liittyvät riskit) vähenevät, takaisin maksettavan ennakko-osuuden suhteellisen merkityksen odotetaan kasvavan.	Niiden innovaatioiden tuki, joilla on korkea riski (esimerkiksi ”deep tech”), sisältää aina avustusosan, joka kattaa innovointitoiminnan, joka voidaan suorittaa yhteistyössä kumppanina toimivien julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa tai alihankintana. Jos erilaiset riskit (teknologiset, markkinoihin, sääntelyyn jne. liittyvät riskit) vähenevät, takaisin maksettavan ennakko-osuuden suhteellisen merkityksen odotetaan kasvavan.
Tarkistus 234 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Accelerator-aloite toimii pääasiassa jatkuvasti avoimen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan haun kautta. Se kohdennetaan yksittäisiin yrittäjiin (lähinnä start-up-yrityksiin ja pk-yrityksiin), ja erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin ja naispuolisiin innovoijiin. Tätä avointa ja alhaalta ylöspäin suunnattua hakua täydennetään kohdennetulla tuella läpimurto- tai disruptiivisille teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä. Ehdotuksia voivat lähettää myös sijoittajat, mukaan lukien julkiset innovointivirastot, mutta tuki myönnetään yritykselle.	Accelerator-aloite toimii pääasiassa jatkuvasti avoimen, kilpailuun perustuvan ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan haun kautta, jossa on ehdotusten jättämisen määräajat. Se kohdennetaan yksittäisiin yrittäjiin (lähinnä start-up-yrityksiin ja pk-yrityksiin), ja erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin ja naispuolisiin innovoijiin. Tätä avointa ja alhaalta ylöspäin suunnattua hakua täydennetään kohdennetulla tuella läpimurto- tai disruptiivisille innovaatioille ja teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä. Ehdotuksia voivat lähettää myös sijoittajat, mukaan lukien julkiset innovointivirastot, mutta tuki myönnetään yritykselle.
Tarkistus 235 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.2 alakohta – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Accelerator mahdollistaa myös Pathfinder-välineestä, samanlaisista jäsenvaltioiden edistyneistä tutkimusohjelmista ja muista puiteohjelman pilareista peräisin olevien innovointien nopean käyttöönoton²⁸. Tavoitteena on tukea kyseisten innovaatioiden markkinoille pääsemistä. Euroopan horisontti -puiteohjelman muiden pilarien sekä aiempien puiteohjelmien tukemien hankkeiden tunnistaminen perustuu asiaankuuluville menetelmille, jollainen on esimerkiksi innovaatiotutka.	Accelerator mahdollistaa myös Pathfinder-välineestä, samanlaisista jäsenvaltioiden edistyneistä tutkimusohjelmista, EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä ja muista puiteohjelman pilareista peräisin olevien innovointien nopean käyttöönoton²⁸. Tavoitteena on tukea kyseisten innovaatioiden markkinoille pääsemistä. Euroopan horisontti -puiteohjelman muiden pilarien sekä aiempien puiteohjelmien tukemien hankkeiden tunnistaminen perustuu asiaankuuluville menetelmille, jollainen on esimerkiksi innovaatiotutka.
__________________	__________________
²⁸ Esimerkiksi ERC Proof of Concept -hanke, projekteista, joita tuetaan globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky -pilarista, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöistä syntyvät start-up-yritykset, mukaan lukien Horisontti 2020 -toimet, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysten 2. vaiheen puitteissa valitut hankkeet ja siihen liittyvä huippuosaaminen, jota jäsenvaltiot rahoittavat, (nykyiset ja tulevat) eurooppalaiset kumppanuudet.	²⁸ Esimerkiksi ERC Proof of Concept -hanke, projekteista, joita tuetaan Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky -pilarista, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöistä syntyvät start-up-yritykset, mukaan lukien Horisontti 2020 -toimet, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysten 2. vaiheen puitteissa valitut hankkeet ja siihen liittyvä huippuosaaminen, jota jäsenvaltiot rahoittavat, (nykyiset ja tulevat) eurooppalaiset kumppanuudet.
Tarkistus 236 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.3 alakohta – 1 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Euroopan innovaationeuvoston liiketoiminnan nopeuttamispalvelut, joilla tuetaan Pathfinder and Accelerator -välineiden toimintaa ja toimia. Tavoitteena on yhdistää Euroopan innovaationeuvoston rahoitettujen innovoijien yhteisö, mukaan lukien huippuosaamismerkki sijoittajille, yhteistyökumppaneille ja julkisille ostajille. Se tarjoaa erilaisia valmennus- ja mentorointipalveluita Euroopan innovaationeuvoston toimille. Se tarjoaa innovoijille pääsyn mahdollisten yhteistyökumppaneiden kansainvälisiin verkostoihin, myös teollisiin verkostoihin, jotta voidaan täydentää arvoketjua tai kehittää markkinamahdollisuuksia ja löytää sijoittajia ja muita yksityisen tai yrityksistä peräisin olevan rahoituksen lähteitä. Toiminta sisältää live-tapahtumia (esimerkiksi välitystapahtumat, pitching-tilaisuudet), mutta myös yhteensopivien alustojen kehittämistä tai nykyisten alustojen käyttämistä läheisessä suhteessa EU:n yksittäisen sijoitusrahaston ja EIP-ryhmän tukemiin rahoituksen välittäjiin. Nämä toimet edistävät myös tietojen vertaisvaihtoa oppimisen lähteenä innovointiekosysteemissä, mikä hyödyttää erityisesti Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antavan elimen jäseniä ja Euroopan innovaationeuvoston Fellowship-tunnustuksen saajia.	– Euroopan innovaationeuvoston liiketoiminnan nopeuttamispalvelut, joilla tuetaan Pathfinder and Accelerator -välineiden toimintaa ja toimia. Tavoitteena on yhdistää Euroopan innovaationeuvoston rahoitettujen innovoijien yhteisö, mukaan lukien huippuosaamismerkki sijoittajille, yhteistyökumppaneille sekä julkisille ja yksityisille ostajille. Se tarjoaa erilaisia valmennus- ja mentorointipalveluita Euroopan innovaationeuvoston toimille. Se tarjoaa innovoijille pääsyn mahdollisten yhteistyökumppaneiden kansainvälisiin verkostoihin, myös teollisiin verkostoihin, jotta voidaan täydentää arvoketjua tai kehittää markkinamahdollisuuksia ja löytää sijoittajia ja muita yksityisen tai yrityksistä peräisin olevan rahoituksen lähteitä. Toiminta sisältää live-tapahtumia (esimerkiksi välitystapahtumat, pitching-tilaisuudet), mutta myös yhteensopivien alustojen kehittämistä tai nykyisten alustojen käyttämistä läheisessä suhteessa EU:n yksittäisen sijoitusrahaston ja EIP-ryhmän tukemiin rahoituksen välittäjiin. Nämä toimet edistävät myös tietojen vertaisvaihtoa oppimisen lähteenä innovointiekosysteemissä, mikä hyödyttää erityisesti Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antavan elimen jäseniä ja Euroopan innovaationeuvoston Fellowship-tunnustuksen saajia. Näillä läpimurtoinnovaatioihin ja korkean riskin innovaatioihin keskittyvillä muilla EIC:n toimilla täydennetään EIT:n vastaavaa toimivalikoimaa, joka koskee yrittäjiä, innovoijia ja startup-yrityksiä. EIC:tä kannustetaan hyödyntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asiantuntemusta ja kokemusta tarjotessaan tukea innovoijille.
Tarkistus 237 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.1 alakohta – 1.1.3 alakohta – 1 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Euroopan innovaationeuvoston haasteilla eli kannustuspalkinnoilla kehitetään uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, tuodaan esille uusia toimijoita ja kehitetään uusia yhteisöjä. Euroopan innovaationeuvoston tunnustuspalkintoja ovat iCapital, sosiaalisen innovaation kannustinpalkinto ja naisten innovoijapalkinto.²⁹ Palkintojen suunnittelu yhdistetään Euroopan innovaationeuvoston puiteohjelman muihin osiin, mukaan lukien missioihin ja muihin rahoituslaitoksiin. Mahdollisuuksia yhteistyöhön eri organisaatioiden (kuten yritysten, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, liiketoiminnan katalysaattoreiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden kanssa), tutkitaan.	– Euroopan innovaationeuvoston haasteilla eli kannustuspalkinnoilla kehitetään uusia läpimurtoinnovaatioita, tuodaan esille uusia toimijoita ja kehitetään uusia t&i-yhteisöjä ja -verkostoja sekä annetaan näkyvyyttä EU:n rahoituksella aikaansaaduille saavutuksille. Euroopan innovaationeuvoston tunnustuspalkintoja ovat iCapital, EU Challenge -palkinto, sosiaalisen innovaation kannustinpalkinto ja naisten innovoijapalkinto.²⁹ Palkintojen suunnittelu ja toteutus yhdistetään ohjelman muihin osiin, mukaan lukien missioihin ja EIT:hen, jotta varmistetaan täydentävyys ja vältetään päällekkäisyydet. Mahdollisuuksia yhteistyöhön eri organisaatioiden (kuten yritysten, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, liiketoiminnan katalysaattoreiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden kanssa), tutkitaan.
__________________	__________________
²⁹ Euroopan innovaationeuvoston palkinnot vastaavat Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistettyjen palkintojen hallinnoinnista ja tarjoavat uusien kannustus- ja tunnustuspalkintojen suunnittelun ja toteutuksen.	²⁹ Euroopan innovaationeuvoston palkinnot vastaavat Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistettyjen palkintojen hallinnoinnista ja tarjoavat uusien kannustus- ja tunnustuspalkintojen suunnittelun ja toteutuksen.
Tarkistus 238 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antava elin (Euroopan innovaationeuvoston johtokunta) avustaa komissiota Euroopan innovaationeuvoston toteuttamisessa. Euroopan innovaationeuvoston johtoryhmä antaa neuvoja koskien Euroopan innovaationeuvoston työohjelmia ja antaa aktiivisesti neuvoja myös johdolle sekä seuraa toimien toteuttamista. Sillä on viestintätehtävä ja sen jäsenet toimivat neuvoston ”suurlähettiläinä” innovoinnin edistämiseksi EU:ssa. Viestintäkanavia ovat muun muassa osallistumiset keskeisiin innovointitapahtumiin, sosiaalinen media, Euroopan innovaationeuvoston innovaattoreiden yhteisön perustaminen, toimiminen keskeisten tiedotusvälineiden kanssa keskittyen innovointiin sekä yhteiset tapahtumat yrityshautomoiden ja ”kiihdyttämöjen” kanssa.	Euroopan innovaationeuvoston korkean tason neuvoa-antava elin (Euroopan innovaationeuvoston johtokunta) avustaa komissiota Euroopan innovaationeuvoston toteuttamisessa. Se koostuu tämän päätöksen 9 artiklan mukaisesti edustajista, joihin kuuluu muun muassa innovaatiopolitiikan yliopistoasiantuntijoita, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioita, yrittäjiä ja riskirahoittajia.
	Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanoa varten komissio huolehtii Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan tuella seuraavista:
	– erotetaan selkeästi tavoitellut kohderyhmät ja niiden erityistarpeet;
	– määritetään tukiyhdistelmän (avustus, pääoma, laina, takaus) täytäntöönpanon yksityiskohdat;
	– laaditaan vankka mekanismi välineiden järjestelmälliselle ja reaaliaikaiselle arvioinnille, jotta varmistetaan nopea poliittinen oppimisprosessi ja innovointimallien kehittäminen, mukaan lukien indikaattoreiden valinta ja täytäntöönpano;
	– tehdään Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin välistä yhteistyötä täydentävyyden varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi;
	– määritellään tarkemmin ohjelmajohtajien tehtävät ja vastuualueet;
	– laaditaan kuvaus riskipääomasijoittajia houkuttelevista välineistä korkean riskin hankkeissa;
	– määritellään innovointitavoitteet tuotteiden, prosessien, markkinoinnin ja palvelujen kannalta;
	– mitataan edunsaajien liikkeellepaneva voima.
	Johtokunta antaa myös neuvoja Euroopan innovaationeuvoston työohjelmista, hallinnoinnista ja seurantatoimista. Sillä on viestintätehtävä ja sen jäsenet toimivat neuvoston ”suurlähettiläinä” innovoinnin edistämiseksi EU:ssa. Viestintäkanavia ovat muun muassa osallistumiset keskeisiin innovointitapahtumiin, sosiaalinen media, Euroopan innovaationeuvoston innovaattoreiden yhteisön perustaminen, toimiminen keskeisten tiedotusvälineiden kanssa keskittyen innovointiin sekä yhteiset tapahtumat yrityshautomoiden ja ”kiihdyttämöjen” kanssa. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvosto ja Euroopan innovaationeuvoston johtokunta tekevät yhteistyötä hyödyntääkseen synergioita ja tuodakseen lisäarvoa unionin innovoijille ja yrittäjille.
Tarkistus 239 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan innovaationeuvoston johtokunta antaa komissiolle suosituksia innovatiivisista suuntauksista tai aloitteista, joita tarvitaan EU:n innovaatioekosysteemin edistämiseksi ja vahvistamiseksi, myös mahdollisista sääntelyn esteistä. Johtokunnan neuvoissa olisi myös yksilöitävä uusia innovointialueita, jotka olisi otettava huomioon maailmanlaajuisten haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarissa ja siihen liittyvissä toimissa. Tällä tavoin johtokunnan odotetaan edistävän Euroopan horisontti -ohjelman yleistä johdonmukaisuutta.	Euroopan innovaationeuvoston johtokunta antaa yhdessä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hallintoneuvoston kanssa komissiolle suosituksia innovatiivisista suuntauksista tai aloitteista, joita tarvitaan EU:n innovaatioekosysteemin edistämiseksi ja vahvistamiseksi, myös mahdollisista teknisistä esteistä ja sääntelyn esteistä. Johtokunnan neuvoissa olisi myös yksilöitävä uusia innovointialueita, jotka olisi otettava huomioon maailmanlaajuisten haasteiden ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn pilarissa ja siihen liittyvissä toimissa. Tällä tavoin johtokunnan odotetaan edistävän Euroopan horisontti -ohjelman yleistä johdonmukaisuutta.
Tarkistus 240 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 1 alakohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Ohjelmajohtajat valvovat erityisesti Pathfinder-välineen ehdotuspyyntöjä ja ehdottavat paremmuusjärjestystä, jotta hankekokonaisuuksista muodostuisi strateginen kokonaisuus, joka edistäisi merkittävästi yhteiskunnallisia tai taloudellisia markkinoita synnyttävien innovointien luomista.	Ohjelmajohtajat valvovat erityisesti Pathfinder-välineen ehdotuspyyntöjä ja ehdottavat asetuksessa määriteltyjen selkeiden ja avointen perusteiden mukaisesti paremmuusjärjestystä, jotta hankekokonaisuuksista muodostuisi strateginen kokonaisuus, joka edistäisi merkittävästi tieteellisesti, yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti radikaalilla tavalla uusien tulevien teknologioiden tai markkinoita synnyttävien innovointien luomista.
Tarkistus 241 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 1.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kyetäkseen täysin hyödyntämään tutkijoiden, yrittäjien, teollisuuden ja yhteiskunnan innovaatiot EU:n on muokattava ympäristöä sellaiseksi, jossa innovaatiot voivat kukoistaa kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa tehokkaan innovaatioekosysteemin kehittämistä EU:n tasolla sekä rohkaisua yhteistyöhön ja verkottumiseen ja ideoiden, rahoituksen ja taitojen vaihtoon kansallisten ja paikallisten innovaatioekosysteemien kesken.	Kyetäkseen täysin hyödyntämään tutkijoiden, yrittäjien, teollisuuden ja yhteiskunnan innovaatiot EU:n on muokattava ympäristöä sellaiseksi, jossa innovaatiot voivat kukoistaa kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa tehokkaan innovaatioekosysteemin kehittämistä EU:n tasolla sekä rohkaisua yhteistyöhön ja verkottumiseen ja ideoiden, avointen innovointiprosessien kehittämisen, rahoituksen ja taitojen vaihtoon kansallisten ja paikallisten innovaatioekosysteemien kesken.
Tarkistus 242 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 1.2 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n on myös pyrittävä kehittämään ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita ja julkisen sektorin innovaatioita. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia, joita tarvitaan uusien teknologioiden laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi ja yleisön vaatiman palvelujen tehokkaamman tarjoamisen tukemiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi.	EU:n on myös pyrittävä kehittämään ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita sekä edistävät tiedonvaihtoa ja julkisen sektorin innovaatioita. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia, joita tarvitaan innovaatioiden, uudet teknologiat mukaan luettuna, laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi ja yleisön vaatiman palvelujen tehokkaamman tarjoamisen tukemiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi. Euroopan laajimpana innovointiverkostona EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on tärkeä rooli tällaisten ekosysteemien kehittämisessä ja tämän painopisteen täytäntöönpanossa. Ne edustavat toivottua alueiden välistä yhteistyötä kytkemällä innovointiekosysteemejä toisiinsa yleiseurooppalaisessa mittakaavassa.
Tarkistus 243 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Ensimmäisenä askeleena komissio järjestää EIC-keskustelufoorumin jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden viranomaisille ja muille elimille, jotka vastaavat kansallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista. Tavoitteena on edistää koordinointia ja vuoropuhelua EU:n innovointiekosysteemin kehittämisestä. Tämän EIC-keskustelufoorumin puitteissa komissio:	Ensimmäisenä askeleena komissio järjestää innovointifoorumin jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden viranomaisille ja muille elimille, jotka vastaavat kansallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista. Tavoitteena on edistää koordinointia ja vuoropuhelua EU:n innovointiekosysteemin kehittämisestä. Tämän innovointifoorumin puitteissa asianosaiset sidosryhmät ja unionin elimet, mukaan luettuina EIT, EIC:n johtokunta ja komissio:
Tarkistus 244 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 1 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– edistää kansallisten innovaatio-ohjelmien ja Euroopan investointineuvoston välistä koordinointia tarkoituksena lisätä toiminnallisia synergioita ja välttää päällekkäisyyksiä jakamalla tietoja ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta, resursseista ja asiantuntemuksesta, teknologia- ja innovaatiosuuntausten analyyseistä ja valvonnasta sekä saattamalla vastaavia innovaatioyhteisöjä yhteen;	– edistävät kansallisen tason, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja Euroopan investointineuvoston välistä koordinointia tarkoituksena lisätä toiminnallisia synergioita ja välttää päällekkäisyyksiä jakamalla tietoja ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta, resursseista ja asiantuntemuksesta, teknologia- ja innovaatiosuuntausten analyyseistä ja valvonnasta sekä saattamalla vastaavia innovaatioyhteisöjä yhteen;
Tarkistus 245 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimien toteuttamisella varmistetaan Euroopan innovaationeuvoston toimintatyyppien tehokas täydentävyys ja niiden erityinen keskittyminen läpimurtoinnovaatioihin. Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden toteuttamien toimien lisäksi myös yksityisten aloitteiden avulla tuetaan kaikentyyppisiä innovaatioita ja kaikkia innovaattoreita kaikkialla EU:ssa, ja heille tarjotaan parempaa ja riittävää tukea.	Toimien toteuttamisella varmistetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin sekä Euroopan innovaationeuvoston toimintatyyppien tehokas täydentävyys ja yhteistyö ja niiden erityinen keskittyminen innovaatioihin. Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden toteuttamien toimien lisäksi myös yksityisten aloitteiden avulla tuetaan kaiken tyyppisiä innovaatioita ja kaikkia innovaattoreita kaikkialla EU:ssa, ja heille tarjotaan parempaa ja riittävää tukea.
Tarkistus 246 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 3 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten EU:	Tätä varten osallistuvat unionin elimet:
Tarkistus 247 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 3 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– edistää ja rahoittaa yhteisiä innovaatio-ohjelmia, joita hallinnoivat viranomaiset, jotka vastaavat kansallisista, alueellisista tai paikallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista, ja joihin innovaatioita ja innovaattoreita tukevat yksityiset tahot voivat liittyä. Tällaiset kysyntälähtöiset yhteisohjelmat voivat kohdistua muun muassa varhaisvaiheen ja toteutettavuustutkimuksen tukemiseen, korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön, korkean teknologian pk-yritysten tutkimusyhteistyön tukemiseen, teknologian- ja tiedonvaihtoon, pk-yritysten kansainvälistymiseen, markkina-analyysiin ja kehitykseen, matalan teknologian pk-yritysten digitalisaatioon, rahoitusinstrumentteihin lähellä markkinoita tapahtuville innovointitoimille tai markkinoille saattamiseen sekä sosiaaliseen innovointiin. Ne voivat myös sisältää yhteisiä julkisia hankintoja koskevia aloitteita, joiden avulla innovaatiot voidaan kaupallistaa julkisella sektorilla erityisesti uuden politiikan kehittämisen tueksi. Tämä voisi olla erityisen tehokas keino edistää innovaatiotoimintaa julkisilla palveluilla ja tarjota markkinamahdollisuuksia eurooppalaisille innovaattoreille.	– edistävät ja rahoittavat yhteisiä innovaatio-ohjelmia, joita hallinnoivat viranomaiset, jotka vastaavat kansallisista, alueellisista tai paikallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista, ja joihin innovaatioita ja innovaattoreita tukevat yksityiset tahot olisi liitettävä. Tällaiset tarjonta- ja kysyntälähtöiset yhteisohjelmat voivat kohdistua muun muassa varhaisvaiheen ja toteutettavuustutkimuksen tukemiseen, korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön, korkean teknologian pk-yritysten tutkimusyhteistyön tukemiseen, teknologian- ja tiedonvaihtoon, pk-yritysten kansainvälistymiseen, markkina-analyysiin ja kehitykseen, matalan teknologian pk-yritysten digitalisaatioon, rahoitusinstrumentteihin lähellä markkinoita tapahtuville innovointitoimille tai markkinoille saattamiseen sekä sosiaaliseen innovointiin. Ne voivat myös sisältää yhteisiä julkisia hankintoja koskevia aloitteita, joiden avulla innovaatiot voidaan kaupallistaa julkisella sektorilla erityisesti uuden politiikan kehittämisen tueksi. Tämä voisi olla erityisen tehokas keino edistää innovaatiotoimintaa julkisilla palveluilla ja tarjota markkinamahdollisuuksia eurooppalaisille innovaattoreille. Paikallistasolla hallinnoituina näiden ohjelmien olisi mahdollistettava ylikansalliset kumppanuudet ja oltava johdonmukaisia kyseisten alueiden älykästä erikoistumista koskevien strategioiden kanssa sekä tuettava synergioita EAKR:n kanssa kyseisillä alueilla.
Tarkistus 248 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 2 alakohta – 2.2 alakohta – 3 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– tukee myös yhteisiä ohjelmia, jotka koskevat mentorointia, valmennusta, teknistä apua ja muita innovaattoreita lähellä olevia palveluita eri verkostojen avulla, kuten Enterprise Europe Network (EEN), klusterit, yleiseurooppalaiset foorumit, kuten Startup Europe, paikalliset innovaatiotoimijat, julkiset mutta myös yksityiset, erityisesti hautomo- ja innovaatiokeskukset, jotka voisivat myös olla yhteydessä toisiinsa innovaattoreiden kumppanuuden edistämisessä. Tukea voidaan myöntää myös pehmeiden innovaatiotaitojen edistämiseen, mukaan lukien pehmeitä taitoja varten ja myös ammatillisten oppilaitosten verkostoihin, ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kanssa.	– tukee myös yhteisiä ohjelmia, jotka koskevat mentorointia, valmennusta, teknistä apua ja muita innovaattoreita lähellä olevia palveluita eri verkostojen avulla, kuten Enterprise Europe Network (EEN), klusterit, yleiseurooppalaiset foorumit, kuten Startup Europe, paikalliset innovaatiotoimijat, julkiset mutta myös yksityiset, erityisesti hautomo- ja innovaatiokeskukset, jotka voisivat myös olla yhteydessä toisiinsa innovaattoreiden kumppanuuden edistämisessä. Tukea olisi myönnettävä myös pehmeiden innovaatiotaitojen edistämiseen, mukaan lukien pehmeitä taitoja varten ja myös ammatillisten oppilaitosten verkostoihin, ja tiiviissä yhteistyössä EIT:n kanssa.
Tarkistus 249 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kuten korkean tason työryhmän raportissa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten maksimoinnista (Lamyn korkean tason ryhmä) selkeästi todetaan, eteenpäin päästään, kun ”koulutetaan tulevaisuutta varten ja investoidaan ihmisiin, jotka toteuttavat muutoksen”. Erityisesti eurooppalaisiayliopistoja kehotetaan edistämään yrittäjyyttä, poistamaan tieteenalojen väliset rajat ja vakiinnuttamaan vahva, epätieteellinen yhteistyö yliopistojen ja teollisuuden välillä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lahjakkaiden ihmisten saatavuus on ylivoimaisesti tärkein tekijä, joka vaikuttaa start-up-yritysten perustamiseen Euroopassa. Yrittäjyyskasvatus- ja -koulutusmahdollisuudet ovat avainasemassa tulevien innovaattoreiden kasvattamisessa ja nykyisten innovaattoreiden kykyjen kehittämisessä, että he voivat kasvattaa liiketoimintaansa menestyksekkäästi. Yrittäjähenkisten kykyjen saatavuus, ammattitaitoisten palveluiden, pääoman ja EU:n tason markkinoiden saatavuus sekä avainhankkeiden avaintekijöiden tuominen yhteen yhteistä päämäärää varten ovat keskeisiä tekijöitä innovaatiokosysteemin ylläpitämisessä. EU:n ponnisteluja on koordinoitava, jotta voidaan luoda riittävä määrä yhteenliitettyjä EU:n laajuisia yrittäjäklustereita ja ekosysteemejä.	Kuten korkean tason työryhmän raportissa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten maksimoinnista (Lamyn korkean tason ryhmä) selkeästi todetaan, eteenpäin päästään, kun ”koulutetaan tulevaisuutta varten ja investoidaan ihmisiin, jotka toteuttavat muutoksen”. Erityisesti eurooppalaisiayliopistoja kehotetaan edistämään yrittäjyyttä, poistamaan tieteenalojen väliset rajat ja vakiinnuttamaan vahva, epätieteellinen yhteistyö yliopistojen ja teollisuuden välillä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lahjakkaiden ihmisten saatavuus on ylivoimaisesti tärkein tekijä, joka vaikuttaa start-up-yritysten perustamiseen Euroopassa. Yrittäjyyskasvatus- ja -koulutusmahdollisuudet ovat avainasemassa tulevien innovaattoreiden kasvattamisessa ja nykyisten innovaattoreiden kykyjen kehittämisessä, että he voivat kasvattaa liiketoimintaansa menestyksekkäästi. Yrittäjähenkisten kykyjen saatavuus, ammattitaitoisten palveluiden, pääoman ja EU:n tason markkinoiden saatavuus sekä avainhankkeiden avaintekijöiden tuominen yhteen yhteistä päämäärää varten ovat keskeisiä tekijöitä innovaatiokosysteemin ylläpitämisessä sekä menestyksekkäiden innovointimallien ja parhaiden käytäntöjen luomisessa alueiden, jäsenvaltioiden ja unionin laajuisesti. EU:n ponnisteluja on koordinoitava, jotta voidaan luoda riittävä määrä yhteenliitettyjä EU:n laajuisia yrittäjäklustereita ja ekosysteemejä.
Tarkistus 250 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.1 alakohta – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	EIT on tällä hetkellä Euroopan suurin integroitu innovointiekosysteemi, jossa on yli tuhat huippukumppania liike-elämästä, tutkimuksen ja koulutuksen aloilta ja muualta. EIT:n innovointimalli toimii ja on edelleen erityisen ajankohtainen pyrittäessä poistamaan innovoinnin esteitä jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. EIT käsittelee näitä kysymyksiä edistämällä rakenteellisia muutoksia Euroopan innovaatiokentässä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä avulla ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä, edistämällä ja tukemalla yrittäjähenkisten tutkijoiden uutta sukupolvea sekä edistämällä innovatiivisten spin-off-yritysten ja uusyritysten perustamista.
Tarkistus 251 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.1 alakohta – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Sellaisten ekosysteemien kehittäminen, joissa tutkijat, innovaattorit, teollisuudenalat ja hallitukset voivat olla helposti vuorovaikutuksessa, vaativat vielä ponnisteluja. Innovaatioekosysteemit eivät itse asiassa edelleenkään toimi optimaalisesti monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi:	Sellaisten ekosysteemien kehittäminen ja edistäminen, joissa tutkijat, innovaattorit, teollisuudenalat ja hallitukset voivat olla helposti vuorovaikutuksessa, vaativat vielä ponnisteluja. Innovaatioekosysteemit eivät itse asiassa edelleenkään toimi optimaalisesti monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi:
Tarkistus 252 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.1 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen, uusien tekniikoiden mahdollisuudet ja kestävän talouskasvun, työpaikkojen, kilpailukyvyn ja Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät, että Euroopan innovaatiokykyä vahvistetaan entisestään edistämällä uusien yhteistyötä ja innovaatioita edistävien ympäristöjen luomista, vahvistamalla yliopistojen ja tutkimusalan innovointivalmiuksia, tukemalla yrittäjien uutta sukupolvea, kannustamalla innovatiivisten yritysten luomista ja kehittämistä.	Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen, uusien tekniikoiden mahdollisuudet ja kestävän talouskasvun, työpaikkojen, kilpailukyvyn ja Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät, että Euroopan innovaatiokykyä vahvistetaan entisestään edistämällä uusien yhteistyötä ja innovaatioita edistävien ympäristöjen luomista, vahvistamalla yliopistojen ja tutkimusalan innovointivalmiuksia, tukemalla yrittäjien ja tutkijoiden uutta sukupolvea, kannustamalla innovatiivisten yritysten luomista ja kehittämistä sekä antamalla EU:n rahoituksella aikaansaaduille tutkimus- ja innovaatiosaavutuksille näkyvyyttä ja tuomalla niitä esiin suuren yleisön parissa.
Tarkistus 253 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.1 alakohta – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	EIT ratkaisee näitä haasteita noudattaen vuosia 2021–2027 koskevia strategisia tavoitteitaan, jotka vahvistetaan lainsäädäntöehdotuksessa EIT:n strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi.
Tarkistus 254 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:llä on entistä vahvempi rooli kestävien innovaatioekosysteemien vahvistamisessa kaikkialla Euroopassa. EIT toimii jatkossakin ensisijaisesti osaamis- ja innovointiyhteisöissään, eli laajoissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa, joissa käsitellään tiettyjä yhteiskunnallisia haasteita. Se vahvistaa entisestään niiden ympärillä olevia innovaatioekosysteemejä edistämällä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen integrointia. Lisäksi EIT pyrkii poistamaan innovaatiotoiminnan puutteita kaikkialla Euroopassa laajentamalla alueellista innovaatiojärjestelmää (EIT RIS). EIT tekee yhteistyötä sellaisten innovaatioekosysteemien kanssa, joilla on korkea strategiaan, temaattiseen yhdenmukaistamiseen ja vaikutukseen perustuva innovaatiopotentiaali, läheisessä yhteistyössä älykkäiden erikoistumisen strategioiden ja alustojen kanssa.	EIT:llä on entistä vahvempi rooli kestävien innovaatioekosysteemien vahvistamisessa kaikkialla Euroopassa, ja se tarjoaa ratkaisuja kipeimpiin globaaleihin haasteisiin, joita yhteiskuntiimme kohdistuu. EIT toimii jatkossakin ensisijaisesti osaamis- ja innovointiyhteisöissään, eli laajoissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa, joissa käsitellään tiettyjä yhteiskunnallisia haasteita. Osaamis- ja innovointiyhteisöt vahvistavat entisestään niiden ympärillä olevia innovaatioekosysteemejä edistämällä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen integrointia. Lisäksi EIT pyrkii poistamaan innovaatiotoiminnan puutteita kaikkialla Euroopassa laajentamalla alueellista innovaatiojärjestelmää (EIT RIS). EIT tekee yhteistyötä sellaisten innovaatioekosysteemien kanssa, joilla on korkea strategiaan, temaattiseen yhdenmukaistamiseen ja vaikutukseen perustuva innovaatiopotentiaali, läheisessä yhteistyössä älykkäiden erikoistumisen strategioiden ja alustojen kanssa.
Tarkistus 255 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehokkuuden lisääminen ja uusien yhteisöjen luominen muutamalla oleellisella temaattisella alalla.	– Nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehokkuuden lisääminen ja uusien yhteisöjen luominen maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Tarkistus 256 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Alueiden saaminen nopeammin kohti huippuosaamista maissa, jotka ovat vaatimattomia tai kohtalaisiainnovaatioiden kehittäjiä.	– Alueiden saaminen nopeammin kohti huippuosaamista maissa, jotka ovat vaatimattomia tai kohtalaisiainnovaatioiden kehittäjiä, tiiviissä yhteistyössä asianomaisten alueellisten rahastojen kanssa.
Tarkistus 257 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT:n koulutustoimia vahvistetaan innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi parantamalla koulutusta. Vahvempi keskittyminen inhimillisen pääoman kehittämiseen perustuu olemassa olevien EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen koulutusohjelmien laajentamiseen, jotta voidaan tarjota opiskelijoille ja ammattilaisille korkealaatuisia opetussuunnitelmia, jotka perustuvat innovointiin ja yrittäjyyteen erityisesti EU:n teollisuus- ja ammattitaitostrategian mukaisesti. Tähän voi kuulua tutkijoita ja innovaattoreita, joita Euroopan horisontti -puiteohjelman muut osat, erityisesti Marie Skłodowska-Curie -rahoitus, tukevat. EIT tukee myös eurooppalaisten yliopistojen uudistamista ja niiden integroitumista innovaatioekosysteemeihin kannustamalla ja lisäämällä yrittäjyyspotentiaalia ja -kykyjä sekä kannustamalla niitä ennakoimaan paremmin uusia taitovaatimuksia.	EIT:n koulutustoimia vahvistetaan innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi parantamalla koulutusta, myös ammatillista koulutusta. Vahvempi keskittyminen inhimillisen pääoman kehittämiseen perustuu olemassa olevien EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen koulutusohjelmien laajentamiseen, jotta voidaan tarjota opiskelijoille ja ammattilaisille korkealaatuisia opetussuunnitelmia, jotka perustuvat innovointiin ja yrittäjyyteen erityisesti EU:n teollisuus- ja ammattitaitostrategian mukaisesti. Tähän voi kuulua tutkijoita ja innovaattoreita, joita Euroopan horisontti -puiteohjelman muut osat, erityisesti Marie Skłodowska-Curie -rahoitus, tukevat. EIT tukee myös eurooppalaisten yliopistojen uudistamista ja niiden integroitumista innovaatioekosysteemeihin kannustamalla ja lisäämällä yrittäjyyspotentiaalia ja -kykyjä sekä kannustamalla niitä ennakoimaan paremmin uusia taitovaatimuksia.
Tarkistus 258 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Innovatiivisten opetussuunnitelmien kehittäminen ottaen huomioon teollisuuden tulevaisuuden tarpeet ja monipuoliset ohjelmat, joita tarjotaan opiskelijoille, yrittäjille ja ammattilaisille kaikkialla Euroopassa ja muualla, missä erikoistunut ja sektorikohtainen tieto yhdistetään yrittäjyyteen ja innovointiin liittyviin taitoihin, kuten digitaalisiin ja keskeisiin teknologian käyttöä edistäviin taitoihin.	– Innovatiivisten opetussuunnitelmien kehittäminen ottaen huomioon teollisuuden ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeet ja monipuoliset ohjelmat, joita tarjotaan opiskelijoille, yrittäjille ja ammattilaisille kaikkialla Euroopassa ja muualla, missä erikoistunut ja sektorikohtainen tieto yhdistetään yrittäjyyteen ja innovointiin liittyviin taitoihin, kuten digitaalisiin ja keskeisiin teknologian käyttöä edistäviin taitoihin.
Tarkistus 259 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Korkeakoulualan innovaatio- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen hyödyntäen EIT-yhteisön osaamista koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisessä.	– Korkeakoulualan innovaatio- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen ja levittäminen hyödyntäen ja edistäen EIT-yhteisön osaamista koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisessä.
Tarkistus 260 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.2 alakohta – 2 kohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– EIT-palkinnot eli EIT:n vakiintunut tunnustuspalkinto uusien ratkaisujen kehittämiseksi maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä nuorten kykyjen ja innovaattoreiden palkitseminen.
Tarkistus 261 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3.2.3. Uusia ratkaisuja markkinoille	3.2.3. Uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin
Tarkistus 262 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EIT helpottaa yhteistyötä ja antaa yrittäjille, innovaatioiden kehittäjille, kasvattajille, opiskelijoille ja muille innovaatioalan toimijoille mahdollisuuden työskennellä yhdessä moniammatillisissa ryhmissä luoden ja muokaten ideoita sekä muuntaen ideat vaiheittaisiksi ja läpimurtoinnovaatioiksi. Toimintaa luonnehtii avoin innovaatio ja rajat ylittävä lähestymistapa, jossa keskitytään sisällyttämään asiaankuuluvat osaamiskolmion toiminnot, jotka ovat tärkeitä onnistumisen kannalta (esim. hankkeiden edistäjät voivat helpommin käyttää pätevöityneitä tutkinnon suorittaneita, startup-yrityksiä, joilla on innovatiivisia ideoita, ei-kotimaisia yrityksiä, joilla on tärkeitä täydentäviä vahvuuksia, jne.).	EIT helpottaa yhteistyötä ja antaa yrittäjille, innovaatioiden kehittäjille, suunnittelijoille, kasvattajille, opiskelijoille ja muille innovaatioalan toimijoille mahdollisuuden työskennellä yhdessä moniammatillisissa ryhmissä luoden ja muokaten ideoita sekä muuntaen ideat vaiheittaisiksi ja läpimurtoinnovaatioiksi. Toimintaa luonnehtii avoin innovaatio ja rajat ylittävä lähestymistapa, jossa keskitytään sisällyttämään asiaankuuluvat osaamiskolmion toiminnot, jotka ovat tärkeitä onnistumisen kannalta (esim. hankkeiden edistäjät voivat helpommin käyttää pätevöityneitä tutkinnon suorittaneita, startup-yrityksiä, joilla on innovatiivisia ideoita, ei-kotimaisia yrityksiä, joilla on tärkeitä täydentäviä vahvuuksia, jne.).
Tarkistus 263 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.3 alakohta – 2 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tuetaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, joissa osaamiskolmion toimijat toimivat yhteistyössä saadakseen ratkaisut valmiiksi markkinoille.	– Tuetaan tutkimustulosten muuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja markkinoiksi, joissa osaamiskolmion toimijat toimivat yhteistyössä saadakseen aikaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin.
Tarkistus 264 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 2 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– EIT:n toimien suunnittelu ja täytäntöönpano, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuret synergia- ja vastavuoroisuusedut Globaalit haasteet ja teollinen kilpailukyky -pilarin mukaisten toimien kanssa;	– EIT:n toimien suunnittelu ja täytäntöönpano, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuret synergia- ja vastavuoroisuusedut Ensiluokkainen ja avoin tiede -pilarin sekä Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollinen kilpailukyky -pilarin mukaisten toimien kanssa, ja tarvittaessa näiden toimien edistäminen;
Tarkistus 265 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Työskentely yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa sekä kansallisella että alueellisella tasolla, luomalla jäsennelty vuoropuhelu ja koordinoimalla toimia, joilla pyritään mahdollistamaan synergia nykyisten kansallisten aloitteiden kanssa hyvien toimintatapojen ja oppimisen tunnistamiseksi, jakamiseksi ja levittämiseksi.	– Työskentely yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa sekä kansallisella että alueellisella tasolla, luomalla jäsennelty vuoropuhelu ja koordinoimalla toimia, joilla pyritään mahdollistamaan synergia nykyisten ja tulevien kansallisten aloitteiden kanssa hyvien toimintatapojen ja oppimisen tunnistamiseksi, jakamiseksi ja levittämiseksi.
Tarkistus 266 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Jaetaan ja levitetään innovatiivisia käytäntöjä ja opetuksia sekä vaikutetaan osaltaan innovointipolitiikkaan Euroopassa tarvittaessa yhdessä ja läheisessä yhteistyössä Euroopan horisontti -puiteohjelman muiden osien kanssa.
Tarkistus 267 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa III – 3 alakohta – 3.2 alakohta – 3.2.4 alakohta – 2 kohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Panostus innovaatiopolitiikan keskusteluihin ja panostus EU:n poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoon työskentelemällä jatkuvasti kaikkien asiaankuuluvien Euroopan komission yksiköiden, muiden EU-ohjelmien ja niiden sidosryhmien kanssa ja tutkimalla mahdollisuuksia politiikan toteuttamisaloitteissa.	– Panostus innovaatiopolitiikan keskusteluihin ja panostus EU:n poliittisten painopisteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon työskentelemällä jatkuvasti kaikkien asiaankuuluvien Euroopan komission yksiköiden, muiden EU-ohjelmien ja niiden sidosryhmien kanssa ja tutkimalla mahdollisuuksia politiikan toteuttamisaloitteissa.
Tarkistus 268 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa IV – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n on nyt nostettava tutkimus- ja innovointijärjestelmänsä laatuun ja vaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Tämä vaatii elvytettyä eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA)³¹, jota EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma tukee paremmin. Tarvitaan erityisesti hyvin yhdennetty, mutta räätälöity joukko EU:n toimenpiteitä,³² jotka yhdistetään uudistusten ja tuloksellisuuden parantamiseen kansallisella tasolla (jota Euroopan aluekehitysrahaston tukemat älykkäät erikoistumisstrategiat voivat edistää). Toisaalta tarvitaan myös institutionaalisia muutoksia, jotka liittyvät tutkimusrahoitukseen ja tutkimuslaitoksiin, myös yliopistoihin. Yhdistämällä pyrkimyksiä EU:n tasolla voidaan hyödyntää synergioita ja löytää tarvittava laajuus, jotta voidaan tukea kansallisten poliittisten uudistusten muuttamista tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi.	EU:n on nyt nostettava tutkimus- ja innovointijärjestelmänsä laatuun ja vaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Tämä vaatii elvytettyä eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA)³¹, jota EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma tukee paremmin. Tarvitaan erityisesti hyvin yhdennetty, mutta räätälöity joukko EU:n toimenpiteitä³², jotka yhdistetään uudistusten ja tuloksellisuuden parantamiseen kansallisella tasolla (jota Euroopan aluekehitysrahaston tukemat älykkäät erikoistumisstrategiat voivat edistää merkittävästi, jos ne ovat yhdenmukaisia vahvojen kansallisten tutkimusstrategioiden ja rahoituksen kanssa). Toisaalta tarvitaan myös institutionaalisia muutoksia, jotka liittyvät tutkimusrahoitukseen ja tutkimuslaitoksiin, myös yliopistoihin. Yhdistämällä pyrkimyksiä EU:n tasolla voidaan hyödyntää synergioita ja löytää tarvittava laajuus, jotta voidaan tukea kansallisten poliittisten uudistusten muuttamista tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi.
__________________	__________________
³¹ Neuvoston päätelmät ERA:n etenemissuunnitelmasta, 19. toukokuuta 2015 [päivitetään tarpeen mukaan].	³¹ Neuvoston päätelmät ERA:n etenemissuunnitelmasta, 19. toukokuuta 2015 [päivitetään tarpeen mukaan].
³² SEUT-sopimuksen 181 artiklan 2 kohta	³² SEUT-sopimuksen 181 artiklan 2 kohta
Tarkistus 269 Ehdotus päätökseksi Liite I – IV osa – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. HUIPPUOSAAMISEN JAKAMINEN³³	1. HUIPPUOSAAMISEN LEVITTÄMINEN JA OSALLISTUJAPOHJAN LAAJENTAMINEN
__________________	__________________
³³ Tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamiseen liittyvää perustetta käytetään, kun valitaan jäsenvaltioita ja assosioituneita maita, joiden on perustettava oikeussubjekteja, jotta ne voisivat toimittaa ehdotuksia koordinaattoreina toiminta-alan ”huippuosaamisen jakaminen” yhteydessä. Tämän indikaattorin yhteydessä otetaan huomioon talouden yleisen suorituskyky (BKT), tutkimustulosten laatu (taajaan viitatut julkaisut) ja innovoinninmäärä (patentit) yhdessä ja suhteutettuna asianomaisten maiden kokoon. Tämän toiminta-alan yhteydessä näitä kutsutaan ”osallistumiskelpoisiksi maiksi”. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti myös syrjäisimmille alueille sijoittautuneet oikeussubjektit voivat toimia toiminta-alan ”huippuosaamisen jakaminen” koordinaattoreina.
Tarkistus 270 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa IV – 1 alakohta – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimuksen ja innovoinnin eriarvoisuuden vähentäminen jakamalla tietoa ja asiantuntemusta kaikkialla EU:ssa auttaa niitä maita ja alueita, jotka ovat jäljessä tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyn suhteen, saavuttamaan kilpailukykyisen aseman maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Lisäksi voidaan luoda toimia, joilla edistetään osaamiskiertoa eurooppalaisella tutkimusalueella ja parannetaan nykyisten (ja mahdollisesti yhteisesti hallinnoitujen EU-ohjelmien) tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä kohdemaissa tutkijoiden ja innovaattoreiden liikkuvuuden avulla.	Tutkimuksen ja innovoinnin eriarvoisuuden vähentäminen jakamalla tietoa ja asiantuntemusta kaikkialla EU:ssa ja laajentamalla ohjelman osallistujapohjaa auttaa sekä niitä maita ja alueita, jotka ovat jäljessä tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyn suhteen, EU:n syrjäisimmät alueet ja vähemmän kehittyneet alueet mukaan luettuina, saavuttamaan kilpailukykyisen aseman maailmanlaajuisissa arvoketjuissa että unionia hyödyntämään täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointipotentiaalia. Lisäksi voidaan luoda toimia, joilla edistetään osaamiskiertoa eurooppalaisella tutkimusalueella ja parannetaan nykyisten (ja mahdollisesti yhteisesti hallinnoitujen EU-ohjelmien) tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä kohdemaissa tutkijoiden ja innovaattoreiden liikkuvuuden ja virtuaalisen yhteistyön avulla sekä vahvistetaan ja tarvittaessa perustetaan uusia tutkimus- ja innovointiverkostoja ja -aloitteita näiden infrastruktuurien pohjalta.
Tarkistus 271 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa IV – 1 alakohta – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Päälinjat	Päälinjat
– Ryhmien luominen uusien osaamiskeskusten perustamiseksi tai nykyisten uudistamiseksi osallistumiskelpoisissa maissa johtavien tieteellisten laitosten ja kumppanilaitosten välisten yhteistyökumppanuuksien avulla.	– Ryhmien luominen uusien osaamiskeskusten perustamiseksi tai nykyisten uudistamiseksi osallistumiskelpoisissa maissa, mukaan lukien pienet ja keskisuuret tutkimusinfrastruktuurit ja EAKR:n rahoittamat infrastruktuurit, varmistamalla johtavien tieteellisten laitosten ja kumppanilaitosten välinen yhteistyö kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Hakijoiden on selkeästi osoitettava, että hankkeet kytkeytyvät kansallisiin ja/tai alueellisiin t&i-strategioihin, jotta he voivat hakea rahoitusta tästä päälinjasta.
– Twinning-toiminta, jolla voidaan vahvistaa merkittävästi osallistumiskelpoisessa maassa sijaitsevaa yliopistoa tai tutkimusorganisaatiota tietyllä alalla saattamalla se yhteistyöhön muissa jäsenvaltioissa tai assosioituneissa maissa sijaitsevien kansainvälisen tason johtavien tutkimuslaitosten kanssa.	– Twinning-toiminta, jolla voidaan vahvistaa merkittävästi osallistumiskelpoisessa maassa sijaitsevaa yliopistoa tai tutkimusorganisaatiota kaikilla tutkimusaloilla saattamalla se yhteistyöhön muissa jäsenvaltioissa tai assosioituneissa maissa sijaitsevien kansainvälisen tason johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Hakijoiden on selkeästi osoitettava, että hankkeet kytkeytyvät kansallisiin ja/tai alueellisiin t&i-strategioihin, jotta he voivat hakea rahoitusta tästä päälinjasta.
– ERA-oppituolit, joilla tuetaan yliopistoja tai tutkimusorganisaatioita houkuttelemaan ja säilyttämään korkealaatuisia henkilöresursseja erittäin pätevän tutkijan ja tutkimusjohtajan (”ERA-oppituolin haltijan”) johdolla ja toteutetaan rakenteellisia muutoksia huippuosaamisen saavuttamiseksi kestävällä pohjalla.	– ERA-oppituolit, joilla tuetaan yliopistoja tai tutkimusorganisaatioita houkuttelemaan ja säilyttämään korkealaatuisia henkilöresursseja erittäin pätevän tutkijan ja tutkimusjohtajan (”ERA-oppituolin haltijan”) johdolla ja toteutetaan rakenteellisia muutoksia huippuosaamisen saavuttamiseksi kestävällä pohjalla.
– Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyö (COST), johon sisältyy kunnianhimoisia ehtoja osallistumiskelpoisten maiden sisällyttämisestä ja muita toimia, joilla voidaan tarjota tieteellistä verkostoitumista, valmiuksien kehittämistä ja urakehityksen edistämistä, joilla tuetaan näistä kohdemaista tulevia tutkijoita. 80 prosenttia COST:n kokonaistalousarviosta kohdennetaan toimiin, jotka ovat täysin tämän toiminta-alueen tavoitteiden mukaisia.	– Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyö (COST), johon sisältyy kunnianhimoisia ehtoja osallistumiskelpoisten maiden sisällyttämisestä ja muita toimia, joilla voidaan tarjota tieteellistä verkostoitumista, valmiuksien kehittämistä ja urakehityksen edistämistä, joilla tuetaan näistä kohdemaista tulevia tutkijoita. 80 prosenttia COST:n kokonaistalousarviosta kohdennetaan toimiin, jotka ovat täysin tämän toiminta-alueen tavoitteiden mukaisia.
	– ”Huippuosaamisaloitteet”, joilla tuetaan tukemaan innovatiivisia aloitteita, joilla pyritään vahvistamaan tutkimus- ja innovointijärjestelmiä osallistumiskelpoisissa maissa, muun muassa tuetaan koulutusta, jolla parannetaan t&i-toimintaan liittyviä hallinnollisia taitoja, ja houkuttelevuuspalkintoja sekä vahvistetaan innovaatioekosysteemejä ja t&i-verkostojen perustamista muun muassa EU:n rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien pohjalta. Hakijoiden on selkeästi osoitettava, että hankkeet kytkeytyvät kansallisiin ja/tai alueellisiin t&i-strategioihin, jotta he voivat hakea rahoitusta tästä päälinjasta.
	– Fellowship-toiminnan ja palkintojen laajentaminen, jotta kaikkia kansalaisuuksia edustavat tutkijat voivat hankkia ja siirtää uutta tietoa vähäisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan maihin. Palkintoja myönnetään erityisesti sellaisia tutkijoita houkutteleville hankkeille, jotka haluavat sijoittautua vähäisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan maihin. Järjestelmä täydentää ohjelman muita osia ja erityisesti Marie Skłodowska-Curie -toimia.
Tarkistus 272 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa IV – 1 alakohta – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämä toiminta-alue tukee seuraavia Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteita: Huippuosaamisen levittäminen ja yhdistäminen kaikkialla EU:ssa, korkealaatuisen tiedon luomisen vahvistaminen, monialaisen, poikkitieteellisen ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen.	Painopiste ”huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen” tukee seuraavia Euroopan horisontti -puiteohjelman tavoitteita: Huippuosaamisen levittäminen ja yhdistäminen kaikkialla EU:ssa ja ohjelman osallistujapohjan laajentaminen, korkealaatuisen tiedon luomisen vahvistaminen, monialaisen, poikkitieteellisen ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen. Kaikkien toimien on kannustettava synergioihin muiden kansallisten ja unionin rahastojen (erityisesti EAKR, koheesiopolitiikka ja ESR+) kanssa noudattaen alueellisia tutkimusta ja innovointia koskevia älykkään erikoistumisen strategioita ja toimenpideohjelmia.
Tarkistus 273 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa IV – 1 alakohta – 2 kohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tarjotaan tutkijoille houkuttelevat urakehitysympäristöt, taidot ja osaaminen, joita tarvitaan nykyaikaisessa tietotaloudessa³⁶. ERA:n ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhdistäminen tukemalla yliopistojen ja muiden tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden nykyaikaistamista tunnustamalla ja palkitsemalla mekanismeja. Näin voidaan edistää kansallisia toimia ja kannustimia, joilla edistetään avointen tiedekäytäntöjen käyttöönottoa, yrittäjyyttä (ja yhteyksiä innovaatioekosysteemeihin), monialaisuutta, kansalaisten osallistumista, kansainvälistä ja alojen välistä liikkuvuutta, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä suunnitelmia ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa institutionaalisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä myös täydennetään Erasmus-ohjelmasta annettavaa tukea eurooppalaisille yliopistoille ja erityisesti sen tutkimukselle, osana uusien yhteisten ja integroitujen, pitkäaikaistenja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovointistrategioiden kehittämistä. Tämä työ pohjautuu monitieteellisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin. Tavoitteena on osaamiskolmion realisoituminen ja talouskasvun käynnistäminen.	– Tarjotaan tutkijoille houkuttelevat urakehitysympäristöt, taidot ja osaaminen, joita tarvitaan nykyaikaisessa tietotaloudessa³⁶. ERA:n ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhdistäminen tukemalla yliopistojen ja muiden tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden nykyaikaistamista tunnustamalla ja palkitsemalla mekanismeja. Näin voidaan edistää kansallisia toimia ja kannustimia, joilla edistetään avointen tiedekäytäntöjen käyttöönottoa, yrittäjyyttä (ja yhteyksiä innovaatioekosysteemeihin), monialaisuutta, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista, kansainvälistä ja monialaista liikkuvuutta, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä suunnitelmia ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa institutionaalisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä myös täydennetään Erasmus-ohjelmasta annettavaa tukea eurooppalaisille yliopistoille erityisesti rahoittamalla tutkimus- ja innovointihankkeita näissä verkostoissa osana uusien yhteisten ja integroitujen, pitkäaikaistenja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovointistrategioiden kehittämistä. Tämä työ pohjautuu monitieteellisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin. Tavoitteena on osaamiskolmion realisoituminen ja talouskasvun käynnistäminen.
__________________	__________________
³⁶ Siihen sisältyy erityisesti eurooppalainen tutkijoiden peruskirja, tutkijoiden palvelukseen ottamisen käytännesäännöt, EURAXESS ja RESAVER-eläkerahasto.	³⁶ Siihen sisältyy erityisesti eurooppalainen tutkijoiden peruskirja, tutkijoiden palvelukseen ottamisen käytännesäännöt, EURAXESS ja RESAVER-eläkerahasto.
Tarkistus 274 Ehdotus päätökseksi Liite I – osa IV – 1 alakohta – 2 kohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kansalaisten tiede, joka tukee kaikenlaista muodollista ja epämuodollista tieteellistä koulutusta, mukaan lukien kansalaisten osallistumista tutkimus- ja innovointiohjelman ja -toimintapolitiikan suunnitteluun sekä tieteellisen sisällön ja innovoinnin luomiseen monitieteisen toiminnan kautta.	– Kansalaisten tiede, joka tukee kaikenlaista muodollista ja epämuodollista tieteellistä koulutusta, mukaan lukien arvioi esteitä kansalaisten osallistumiselle tutkimus- ja innovointiohjelman ja -toimintapolitiikan suunnitteluun sekä tieteellisen sisällön ja innovoinnin luomiseen monitieteisen toiminnan kautta sekä edistää kansalaisten osallistumista tähän toimintaan.
Tarkistus 275 Ehdotus päätökseksi Liite II – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Ohjelmakomitean kokoonpanot	Ohjelmakomitean kokoonpanot
Luettelo ohjelmakomitean kokoonpanoista 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti:	Luettelo ohjelmakomitean kokoonpanoista 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti:
1. Strateginen kokoonpano: Strateginen katsaus koko ohjelman täytäntöönpanosta, johdonmukaisuudesta ohjelman eri osien ja tehtävien välillä ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta	1. Strateginen kokoonpano: Strateginen katsaus koko ohjelman täytäntöönpanosta, johdonmukaisuudesta ohjelman eri osien ja tehtävien välillä ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta
2. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)	2. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)
3. Tutkimusinfrastruktuurit	3. Tutkimusinfrastruktuurit
4. Terveys	4. Terveys
5. Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta	5. Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta
	5 a. Turvallinen yhteiskunta
6. Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus	6. Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala
7. Ilmasto, energia ja liikkuvuus	7. Ilmasto, energia ja liikkuvuus
8. Elintarvikkeet ja luonnonvarat	8. Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous
9. Euroopan innovaatiokomitea (EIC) ja eurooppalaiset innovaatioekosysteemit	9. Euroopan innovaatiokomitea (EIC) ja eurooppalaiset innovaatioekosysteemit

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
(COM(2018)0436 – C8‑0253/2018 – 2018/0225(COD))

Valmistelija: Lola Sánchez Caldentey

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan horisontti on Euroopan unionin yhdeksäs tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, joka kattaa vuodet 2021–2027. Euroopan horisontti -ohjelman on tarkoitus rakentua aiemmille onnistumisille ja aiemmista ohjelmista saaduille opeille, ja sen avulla pyritään vahvistamaan unionin tieteellistä ja teknologista perustaa, parantamaan unionin kilpailukykyä ja nostamaan unioni tasolle, jossa se voi ottaa johtavan roolin käsiteltäessä 2000-luvun haasteita.

Euroopan horisontti -ohjelmalla on suuri merkitys kehitysvaliokunnalle, koska ohjelman avulla voidaan edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkitys yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamisessa kehitysmaissa tiedostetaan entistä enemmän.

On tärkeää varmistaa, että kehitysmaiden toimijat voivat osallistua Euroopan horisontti ‑ohjelmaan sekä osallistumalla hankkeisiin ja toimintaan että saamalla hankkeiden tulokset käyttöönsä. Kehitysmaat ovat osallistuneet nykyiseen Horisontti 2020 -ohjelmaan vähemmän kuin aiempaan puiteohjelmaan, ja Euroopan horisontti -ohjelmaan olisi lisättävä erityisiä säännöksiä ohjelman kansainvälisen yhteistyön ulottuvuuden vahvistamiseksi.

On myös erittäin tärkeää varmistaa, että erityisesti ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen sekä resurssi- ja energiatehokkuuteen liittyvät EU:n ulko- ja kehityspolitiikan ensisijaiset tavoitteet ja sitoumukset otetaan huomioon.

Tarkistuksissa ehdotetut lisämuutokset liittyvät tarpeeseen edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja tehostaa ohjelman sukupuoliulottuvuuden valtavirtaistamista.

TARKISTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 1 viite
Komission teksti	Tarkistus
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 4 kohdan,	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan ja 208 artiklan 1 kohdan,
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.	(5) Koska unioni on tietoinen, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista ja tärkeimmistä maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista, ja koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 50 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Erityisohjelman toimilla olisi kohdennettava vähintään 50 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista ilmastotavoitteeseen sellaisten toimien tai toimien osien tukemiseksi, jotka auttavat toteuttamaan kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt taloudessa vuoteen 2050 mennessä. Asianmukaisia toimia yksilöidään etukäteen ja ne otetaan täysimääräisesti huomioon erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa strategisen suunnitelman ja työohjelmien muodossa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä varmistaen siten, että saavutetaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti tavoite, jonka mukaan vähintään 50 prosenttia ohjelman rahoituspuitteista investoidaan ilmastoon liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.
Perustelu
Komission ehdotus, jonka mukaan Euroopan horisontti -puiteohjelman määrärahoista 35 prosenttia korvamerkitään ilmastomenoihin, vain vahvistaa tämänhetkisen ohjelman nykytilan. Koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista, tämä ei riitä. Siirtymistä kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen vuoteen 2050 mennessä on vauhditettava, ja kunnianhimoinen ja hyvin rahoitettu tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikka on tärkein väline tämän saavuttamiseksi.
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Kun otetaan huomioon fossiilisten polttoaineiden ilmastonmuutosta edistävä merkittävä kielteinen vaikutus, Euroopan horisontti -puiteohjelmassa olisi sitouduttava fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaiseen lopettamiseen siten, että rahoitustukea ei myönnetä toimille tai investoinneille, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, jakeluun, varastointiin tai polttoon, eikä muille toimille, jotka ovat ilmaston kannalta haitallisia ja ristiriidassa niiden sitoumusta kanssa, joita EU on tehnyt Pariisin sopimuksen puitteissa.
Perustelu
Maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen selvästi alle kahden celsiusasteen edellyttää tiukempia toimia, etenkin kun otetaan huomioon, että EU:n energiapolitiikkaa käytetään varmasti mallina kansainvälisissä neuvotteluissa ja että ilmastonmuutos vaikuttaa tuntuvimmin niihin maihin, jotka nostavat kasvihuonekaasupäästöjä vähiten (kuten pieniin saariin ja vähiten kehittyneisiin maihin).
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”⁶ verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.	(8) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”⁶ verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa sekä tukea kehitystä edistävää digitalisointia (D4D) koskevan unionin aloitteen täytäntöönpanoa.
______________	_______________
⁶ Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).	⁶ Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).
Perustelu
Horisontti-asetuksen johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan, että ohjelman tulisi ”lujittaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta EU:n politiikan kehittämisessä, tukemisessa ja täytäntöönpanossa”. D4D-aloite, joka hyväksyttiin 20. marraskuuta 2017 annetuilla neuvoston päätelmillä, on ilmeinen esimerkkitapaus.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Ohjelman olisi tarjottava kattava visio tutkimukselle ja tuotekehitykselle, jotta EU:n ohjelmien koordinointia ja johdonmukaisuutta kansallisten ja kansainvälisten aloitteiden ja tutkimusohjelmien kanssa voidaan lisätä sekä varmistaa, että lupaavia tuotteita tuetaan koko kehitysjatkumon ajan, erityisesti aloilla, joille ei ole kiinnostusta markkinoilla.
Perustelu
Saavuttaakseen maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamista koskevan tavoitteensa, myös kestävän kehityksen tavoitteet, Euroopan horisontti -ohjelman olisi tarjottava selkeä visio tutkimukselle ja tuotekehitykselle (jälkimmäinen usein sivuutetaan) ja varmistettava johdonmukaisuus kansallisten, EU:n ja kansainvälisten pyrkimysten kesken sekä koordinoitava niitä.
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille, ja tämän tunnustaminen on erityisen merkittävää alueilla, joilla markkinat toimivat puutteellisesti ja joilla esiintyy köyhyyteen liittyviä tai laiminlyötyjä sairauksia.
Perustelu
On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan horisontti -ohjelman rahoitusta suojellaan ja se osoitetaan ensisijaisesti sellaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joilta usein puuttuvat tuottoisat kaupalliset markkinat, jotka edistäisivät tiedettä, teknologiaa ja innovointia. Näillä aloilla julkinen rahoitus T&K-hankejatkumon kautta on erittäin tärkeää, ja sitä voidaan käyttää yksityisen sektorin investointien tehokkaaseen käyttöönottoon.
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;	d) kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen ja kehitysmaiden tutkijoiden osallistumisen edistäminen sekä myötävaikuttaminen asiaa koskevien unionin sitoumusten, esimerkiksi Addis Abeban toimintasuunnitelman 49, 116, 120 ja 121 kohdassa sekä Pariisin sopimuksen 7.7 artiklassa ja 10.5 artiklassa esitettyjen sitoumusten noudattamiseen;
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen eurooppalaiselle tutkimusalueelle, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten;	e) tutkijoiden ja innovoijien houkutteleminen eurooppalaiselle tutkimusalueelle, heidän kouluttamisensa sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten sekä kehitysmaista tapahtuvan aivovuodon estäminen ja kyseisten maiden tutkimus- ja innovointiosaamisen kasvun tukeminen yhteistyössä unionin kehitysyhteistyövälineen kanssa;
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;	f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tutkimustiedon ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen tieteellisen tiedon laajemman jakamisen ja käytön ottaen huomioon teollis- ja tekijänoikeudet, jos se on asianmukaisesti perusteltua;
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
h) unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen;	h) unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen, mukaan lukien Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa ja maailmanlaajuisesti;
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;	i) tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen sekä maailmanlaajuisten haasteiden, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – k alakohta
Komission teksti	Tarkistus
k) kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;	k) kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun, myös yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – k a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	k a) puuttuminen markkinoiden toimintapuutteisiin, kuten tiettyjä maailmanlaajuisia ja yhteiskunnallisia haasteita, jotka herättävät vain vähän yksityisen sektorin kiinnostusta, koskevan tutkimuksen ja innovoinnin puutteeseen, tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin;
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – l alakohta
Komission teksti	Tarkistus
l) tiedeviestinnän parantaminen;	l) tiedeviestinnän parantaminen avoimen lähdekoodin alustojen avulla;
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – p a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	p a) sen varmistaminen, että vähintään 50 prosenttia Euroopan horisontti ‑puiteohjelman rahoituksesta suunnataan ilmastoon liittyviin tutkimusinnovaatioihin ja siten taataan, että erityisohjelmalla nostetaan osaltaan kansallisia ilmasto- ja energiatavoitteita sekä kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin kuuluvia tavoitteita;
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi Liite I – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden toteuttaminen integroidusti varmistetaan monivuotisella strategisella suunnittelulla. Suunnittelussa keskitytään ohjelman kokonaisvaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muista politiikoista saatavaan ja niille annettavaan tukeen.	Euroopan horisontti -puiteohjelman ohjelmatason tavoitteiden toteuttaminen integroidusti varmistetaan monivuotisella strategisella suunnittelulla. Suunnittelussa keskitytään ohjelman kokonaisvaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen sekä synergiaan muiden EU-ohjelmien kanssa ja EU:n muista politiikoista saatavaan ja niille annettavaan tukeen. Strategisella suunnitteluprosessilla varmistetaan, että Euroopan horisontti -ohjelma suuntautuu kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja että yksittäiset kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat aiheiden valintaa ja ehdotuspyyntöjen laadintaa, kun on kyse klustereista, jotka kuuluvat II pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”.
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi Liite I – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.	Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista itse strategisen suunnittelun prosessiin ja kaikkiin muihin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, myös suunnitteluun, erityisesti kun määritellään tutkimusprioriteetteja II pilarille ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”. Tämän helpottamiseksi luodaan jäsennelty vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa. Prosessilla edistetään myös tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan vastuullinen tutkimus ja innovointi sekä tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään niitä.
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi Liite I – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.	Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi Liite I – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa varmistaa, että voidaan vastata haasteisiin ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.	Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa varmistaa, että voidaan vastata haasteisiin ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälistä kehitystä ja humanitaarista apua hyödyttävään innovointiin köyhyyden vähentämistä ja poistamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti.
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite I – 18 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo.	Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille unionissa ja sen ulkopuolella niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo ja sen sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämän vuoksi tieteellisten julkaisujen, tulosten ja taustatietojen on oltava pääosin avoimesti saatavilla.
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite I – 19 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita.	Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden valtioiden ja alueiden, erityisesti alemman keskitulon maiden, toimien kanssa ja laajentamalla kansainvälistä yhteistyötä aiempaakin mittavammaksi yhteisen kestävään kehitykseen perustuvan tulevaisuuden rakentamiseksi yhdistämällä osaamisvalmiudet ja infrastruktuuri toimien tukemiseksi kummallakin puolella. Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa, mukaan lukien tutkimus- ja koulutuskumppanit, teollisuus, hallitus ja kansalaisjärjestöt, tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa köyhyyden poistamiseen, kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita. Osaamisen, valmiuksien ja infrastruktuurin siirtäminen kumppaneiden välillä kansainvälisesti edistää yhteisiä lähestymistapoja ja sääntelyä, mikä tuo synergististä kauppaa kummallekin.
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite I – 20 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää.	Toimimalla yhdessä kansainvälisesti ja kiinnittämällä erityistä huomiota markkinoiden toimintapuutteiden ratkaisemiseen, varmistetaan [tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Euroopan horisontti ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyllä tavalla, että maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja laiminlyötyihin tutkimusaloihin voidaan tarttua tehokkaasti ja saavutetaan kestävän kehityksen tavoitteet. Ottaen huomioon näiden haasteiden maailmanlaajuisuuden ja niiden tiiviin yhteyden alemman keskitulotason maihin, toiminta suunnataan strategiseen yhteistyöhön maailman parhaan osaamisen, asiantuntemuksen ja parhaiden resurssien kanssa samalla kun noudatetaan kehitysyhteistyöpolitiikkaa kehitysmaista tapahtuvan aivovuodon estämiseksi. Kansainvälinen yhteistyö kohdennetaan yhteisiin tavoitteisiin, jotka vaativat kansainvälistä yhteistyötä.
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – Avoin tiede – Johdanto – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Samaan aikaan tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovointi ovat olennaisen tärkeitä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä on tunnustettu erityisesti Pariisin sopimuksessa, Addis Abeban toimintasuunnitelmassa ja YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmassa. EU noudattaa näissä yhteyksissä tekemiään sitoumuksia tehdä yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa tutkimuksessa ja tukea innovointia kehitysmaissa.
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 4 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tähän pilariin kuuluvia tutkijoiden liikkuvuutta edistäviä toimenpiteitä sovelletaan harkiten, jotta vältetään aivovuotoa kehitysmaista. Kyseisten maiden tutkimusosaamisen kasvua tuetaan koordinoidusti EU:n kehityspolitiikan täytäntöönpanoon käytetyn välineen kanssa.
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä työvoimaa, joka pystyy helposti sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.	Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä työvoimaa, joka pystyy helposti sopeutumaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa ja maailmassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 2 kohta – 2.2.1 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n on säilytettävä asemansa huipputason tutkimuksen tyyssijana ja sitä kautta kiinnostavana työskentely-ympäristönä lupaavimpien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden silmissä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Tämä voidaan saavuttaa mahdollistamalla tutkijoiden ja tutkimustyöhön liittyvän henkilöstön liikkuvuus ja yhteistyö eri maiden, sektorien ja tieteenalojen välillä siten, että he voivat hyötyä korkealaatuisesta koulutuksesta ja laadukkaista uramahdollisuuksista. Tämä helpottaa myös uravalintoja, joiden myötä siirrytään tieteen alalta muille aloille ja päinvastoin, ja edistää yrittäjyyttä.	EU:n on säilytettävä asemansa huipputason tutkimuksen tyyssijana ja sitä kautta kiinnostavana työskentely-ympäristönä lupaavimpien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten, myös alemman keskitulotason maiden, tutkijoiden silmissä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Tämä voidaan saavuttaa mahdollistamalla tutkijoiden ja tutkimustyöhön liittyvän henkilöstön liikkuvuus ja yhteistyö eri maiden, sektorien ja tieteenalojen välillä siten, että he voivat hyötyä korkealaatuisesta koulutuksesta ja laadukkaista uramahdollisuuksista. Tämä helpottaa myös uravalintoja, joiden myötä siirrytään tieteen alalta muille aloille ja päinvastoin, ja edistää yrittäjyyttä.
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 2 kohta – 2.2.3 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.	Yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden, myös alemman keskitulotason maiden, kanssa.
Tarkistus 28 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.	Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n ja koko maailman kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.
Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen viitoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.	Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden, myös alemman keskitulotason maiden, kanssa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen viitoittaman ennennäkemättömän kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Yhteiseen etuun ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.
Perustelu
EU on Addis Abeban toimintasuunnitelmassa sitoutunut tekemään tutkimusyhteistyötä, jossa keskitytään ”yhteiseen etuun ja molemminpuoliseen hyötyyn” (120 kohta) keskittyviin kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimus ja innovointi ovat kestävän talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.	Tutkimus ja innovointi ovat kestävän kehityksen, myös kestävän talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen myös uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.
Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Klusterit kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.	Klusterit keskittyvät yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen kestävän kehityksen tavoitteiden ohjaamina ja kehittävät ja soveltavat digitaalisia, keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja uusia teknologioita osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden johtoaseman edistämiseksi kestävän kehityksen puitteissa. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita.
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.	EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Kestävän kehityksen tavoite 3 on ”taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”. Se, ettei tutkita riittävästi mahdollisia rokotteita ja hoitomenetelmiä, jotka liittyvät tiettyihin pääasiassa tai yksinomaan köyhiä ihmisiä vaivaaviin tauteihin, on ilmiselvä markkinoiden toimintapuute. Tähän klusteriin kuuluvilla toimilla puututaan tähän toimintapuutteeseen ja tuetaan myös muilla tavoin kestävän kehityksen tavoitetta 3 ja siihen liittyviä alatavoitteita.
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.	Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus, myös tuotekehitys, sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; joidenkin innovatiivisten terveysalan välineiden ja teknologioiden korkeat hinnat, EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden. Ehkäistävissä olevien tautien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat edelleen liian yleisiä, erityisesti lasten osalta. Olennaislääkkeet ovat edelleen monien kehitysmaiden ulottumattomissa niiden liian korkean hinnan vuoksi tai koska laiminlyötyjen sairauksien torjumiseen ei ole tehty riittäviä investointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelman terveystutkimuksen on perustuttava TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetun Dohan julistuksen periaatteisiin laiminlyötyjä sairauksia koskevan tutkimuksen lisäämiseksi, olennaislääkkeiden maailmanlaajuisen saatavuuden varmistamiseksi, oikeuden terveydenhuoltoon tunnustamiseksi ihmisoikeudeksi sekä sellaisten uusien rahoitusmekanismien edistämiseksi, jotka kannustavat laajempaan yhteistyöhön maailmanlaajuisten terveysuhkien torjumiseksi Euroopassa ja kehitysmaissa.
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.	Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös matalan ja keskitulotason maiden kanssa. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen, voittoa tavoittelemattomien tuotekehittäjien ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.
Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet ovat maailmanlaajuinen huolenaihe, ja tutkimusvajeeseen on puututtava potilaiden tarpeisiin perustuvan innovoinnin avulla. Tällaiset uudet ja uudelleen ilmenevät tartuntataudit Euroopan alueella sekä mikrobilääkeresistenssi korostavat kattavan kansainvälisesti koordinoidun lähestymistavan sekä tutkimuksen ja innovoinnin yhä suuremman julkisen tuen tarvetta.
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jotta voidaan edistää tasapuolista mahdollisuutta saada hoitoa vakavasti vammauttaviin tai hengenvaarallisiin sairauksiin ja ennaltaehkäistä ja diagnosoida niitä sekä varmistaa, että julkisesti rahoitettu tutkimus ja innovointi johtavat sopiviin, turvallisiin, tehokkaisiin, helposti saatavilla oleviin ja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin, Euroopan horisontti -ohjelmassa edellytetään tällaisiin hankkeisiin rahoitusta saaneita selvittämään, kuinka he aikovat varmistaa hankkeen tulosten saatavuuden, mukaan lukien mahdolliset tulevat terveysalan välineet.
Tarkistus 37 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2.1 alakohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien rooli;	– Äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien rooli; lapsen ja äidin eloonjääminen;
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2.2 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;	– Turvalliset, tehokkaat ja kohtuuhintaiset teknologiat, myös halvat teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;
Tarkistus 39 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2.3 alakohta – 4 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;	– Sopivat, turvalliset, tehokkaat ja kohtuuhintaiset hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2.4 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ihmisten suojeleminen rajat ylittäviltä terveysuhkilta on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.	Ihmisten suojeleminen tartuntataudeilta, rajat ylittäviltä terveysuhkilta sekä köyhyyteen liittyviltä ja laiminlyödyiltä sairauksilta on suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti sekä unionin rahoitusvälineiden koordinointia tutkimus- ja innovointitoimien ja kansainvälisen kehityksen osalta. Tähän sisältyy välineiden kehittäminen tartuntatautien ennaltaehkäisyyn, toimintavalmiuteen, varhaiseen havaitsemiseen, hoitoon ja parantamiseen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjumiseen. Moniin tartuntatauteihin ei kohdistu yksityisen sektorin tutkimus- ja innovointi-investointeja, koska markkinoilla ei ole kannustimia investoida näiden usein köyhyyteen liittyvien tautien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja diagnosointiin, minkä vuoksi tarvitaan kunnianhimoisempaa julkista rahoitusta. Erityisesti monimutkaiset ja kalliit myöhäisen vaiheen kliiniset kokeet sekä eettinen tuki ja sääntelyn vahvistaminen edellyttävät eurooppalaisten toimien keskittämistä.
Tarkistus 41 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rokotteet, diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot;	– Uusien sopivien, turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten rokotteiden kehittäminen ja optimointi, diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot asettaen etusijalle köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet, joiden osalta kaupalliset markkinat puuttuvat, mukaan lukien taudit, joihin mikrobilääkeresistenssi on vaikuttanut merkittävästi;
Tarkistus 42 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä;	– Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä, myös sääntelyn vahvistaminen matalan ja keskitulotason maissa;
Tarkistus 43 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi trooppiset taudit.	Tartuntatautien lääkkeiden tutkimuksen ja kehittämisen rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), erityisesti köyhyyteen liittyvät taudit, kuten esimerkiksi laiminlyödyt trooppiset taudit, aids, tuberkuloosi ja malaria. Köyhyyteen liittyviin ja laiminlyötyihin tauteihin on puututtava kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, joka perustuu jäsenvaltioiden, asianomaisten alueiden ja tutkimus- ja asiantuntijalaitosten väliseen kumppanuuteen sekä rakentuu Euroopan maiden ja kehitysmaiden välisen kliinisiä tutkimuksia koskevan toisen yhteistyökumppanuusohjelman (EDCTP2) menestykseen ja johon sisältyy uusien hoitomenetelmien kehittäminen infektiotautien hoitoon antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Tarkistus 44 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2.5 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.	Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia, kohtuuhintaisia ja tehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.
Tarkistus 45 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	–Lääkkeiden hinnan erottaminen tutkimuskustannuksista saatavuuden lisäämiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteen 3 (Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille) saavuttaminen
Tarkistus 46 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Perinteiden, käyttäytymismallien, käsitysten ja uskomusten vaikutus arvoihin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen.	– Perinteiden, käyttäytymismallien, käsitysten ja uskomusten vaikutus arvoihin ja yhteenkuuluvuudentunteeseen eurooppalaisessa yhteiskunnassa, jolle on luonteenomaista moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus.
Tarkistus 47 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2.3 alakohta – 1 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden kielteisiin vaikutuksiin;	– Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen, tukemaan kansallisten resurssien käyttöönottoa kehitysmaissa Addis Abeban toimintaohjelman II A jakson ja unionin politiikan mukaisesti ja puuttumaan teknologian, väestönkehityksen, veronkierron, verovilpin, laittomien rahavirtojen sekä rahoitusehtoja ja -operaatioita koskevan avoimuuden puutteen kielteisiin vaikutuksiin;
Tarkistus 48 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.4 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;	– Yhteiskunnan paremmat valmiudet lisätä selviytymiskykyä sekä hallita ja vähentää katastrofiriskiä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;
Tarkistus 49 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Digitalisaatio lisääntyy myös kehitysmaissa avaten uusia sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Samaan aikaan digitaalinen kuilu maiden välillä ja niiden sisällä estää hyötyjen jakoa ja pahentaa eriarvoisuutta. Unionin D4D-aloitteella pyritään osaltaan maksimoimaan digitalisaation myönteisiä vaikutuksia kehitysmaissa ja ratkaisemaan ongelmia. Tämän klusterin toimilla tuetaan tätä aloitetta.
Tarkistus 50 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi pienentämiseksi⁶. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.	Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Pariisin sopimus tarjoaa puitteet sekä hillitsemis- että sopeutumistoimille. Sen 7 artiklassa määritellään maailmanlaajuinen sopeutumistavoite. Erityisesti kyseisen artiklan 7.7 kohdassa unioni on sitoutunut auttamaan kehitysmaita, jotka ovat vain vähän vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta mutta ovat sen pääasiallisia uhreja ja joilla ei ole riittävästi resursseja siihen sopeutumiseen. Kehitysmaiden tarpeita ovat muun muassa mahdollisimman korkealaatuiset tutkimukseen perustuvat kohdennetut ennusteet ja neuvot (ilmastopalvelut), jotka mahdollistavat hyvän päätöksenteon ja valmistautumisen. Maat tarvitsevat myös apua tehokkaiden uusien sopeutumismenetelmien kehittämisessä. Unionin vahvan panoksen antaminen näihin tarpeisiin vastaamiseksi on tämän klusterin toimien tärkeä tavoite ja ratkaisevan tärkeä, jotta unioni voi noudattaa Pariisin sopimuksen 7.7 ja 10.5 artiklan mukaisia sitoumuksiaan. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi pienentämiseksi⁶. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.
Tarkistus 51 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota ihmisten hyvinvoinnille tarpeellisia palveluja. Kiertotalouden, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.	Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin sekä haittaavat niiden kykyä tarjota palveluja, jotka ylläpitävät ihmisten hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Yksikään luontoa pilaava tuotantojärjestelmä ei voi olla kestävä tai pitkällä aikavälillä tuottava eikä sen vuoksi myöskään kilpailukykyinen. Toimiva ja hyvinvoiva ekosysteemi on kaikenlaisen luonnonvarojen käytön todellinen perusta. Luonnonvaraperustan, myös biologisen monimuotoisuuden, heikkenemisen ja luonnontilaisten ja puoliksi luonnontilaisten, elintärkeitä palveluja yhteiskunnalle tuottavien ekosysteemien toimivuuden välisen yhteyden tunnustaminen ja kyseiseen aineistoon perustuvien ratkaisujen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää. Kiertotalouden, agroekologian, kestävän biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle varmistaen samalla, että ravinto ja terveys ovat keskeisiä elintarviketuotantojärjestelmien täytäntöönpanon kannalta.
Tarkistus 52 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.3 alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimet luovat tietopohjan ja tarjoavat ratkaisuja siihen, miten voidaan hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja mereltä peräisin olevia luonnonvaroja ja tehostaa maa- ja vesijärjestelmien asemaa hiilinieluina, varmistaa elintarvike- ja ravitsemusturva, jonka avulla voidaan tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.	Arvoketjujen toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta hyödyntävien monitieteisten ja tieteidenvälisten lähestymistapojen avulla pyritään luomaan tietopohja ja tarjoamaan ratkaisuja siihen, miten voidaan suojella, hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja vesistöstä peräisin olevia luonnonvaroja ja tehostaa maa- ja vesijärjestelmien asemaa hiilinieluina, joissa on suljettuja ravintoaineiden kiertojärjestelmiä ja toiminnallisia hydrologisia järjestelmiä; varmistaa unionin tarpeita vastaava sekä jätteitä ja ylituotantoa välttävä elintarvike- ja ravitsemusturva, jonka avulla voidaan tarjota turvallisia elintarvikkeita ja rehuja ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa elintarvike- ja maatalousjärjestelmien siirtymistä kohti agroekologisia lähestymistapoja sekä perinteisen maatalouden että luonnonmukaisen maatalouden eduksi; tukea tulonlähteiden monipuolistamista maaseutualueilla; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, kasvihuonekaasujen nollapäästöihin perustuvaan kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.
Tarkistus 53 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 alakohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmaston sopeutumisen ja hiilensidonnan (sekä maalla että merellä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta.	Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan sekä luonnonvaraisten että viljeltyjen lajien muodostamaa biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmastonmuutoksen hillitsemisen, ilmaston sopeutumisen ja hiilen varastoinnin (sekä maalla että vesistöissä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, agroekologiaa, kestävää biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta.
Tarkistus 54 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 alakohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin luottamisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.	Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin, myös kansalaisjärjestöihin, perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Agroekologisten innovaatioiden kehitys- ja toteutusprosessissa on tärkeää ottaa kaikki maatalous- ja elintarvikeketjun toimijat mukaan osaamisen luomiseen ja jakamiseen, jotta voidaan vastata elintarvikejärjestelmien haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.
Tarkistus 55 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 alakohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.	Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden, myös alemman keskitulotason maiden, kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.
Tarkistus 56 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Alkutuotannon toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;	– Alkutuotannon ja arvoketjun toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;
Tarkistus 57 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti;	– Ekosysteemitoimintojen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle sellaisen ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti, jolla voidaan vastata ilmastonmuutokseen, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, maatalouden aiheuttamaan saastumiseen ja kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin haasteisiin sekä kartoittaa moniin lajeihin kohdistuvia, biologista monimuotoisuutta rikastavia lähestymistapoja, jotta voidaan taata tuotantojärjestelmien häiriönsietokyky ja vakaus;
Perustelu
Luontoon perustuvissa, systeemisissä maatalouden lähestymistavoissa hyödynnetään maaseudulle suunnattuja, luontoon perustuvia ratkaisuja koskevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia.
Tarkistus 58 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Siirtyminen kohti integroituja ja monipuolisia elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmiä ja maatalouskäytäntöjä, mukaan lukien agroekologisen lähestymistavan käyttö sekä perinteisen että luonnonmukaisen maatalouden eduksi;
Tarkistus 59 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ihmisten hyvinvointia edistävät kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan;	– Ihmisten hyvinvointia edistävät kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan varmistaen, että elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostusjärjestelmät suunnitellaan alusta alkaen ravitsemustarpeet huomioon ottaen;
Tarkistus 60 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 alakohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Neljään keskeiseen haasteeseen eli kestävyyden, tuotannon, ravinnon ja talouskasvun haasteeseen vastaaminen maailmanlaajuisesti siihen tarkoitetun maatalouselintarvikkeiden kestävän kehityksen infrastruktuurin SDIAn avulla. Tulevaisuuden taloudet eivät perustu aiempiin fyysisiin resursseihin vaan tietovirtoihin, osaamiseen ja yhteistyöhön. SDIAn tavoitteena on
	– mahdollistaa se, että unioni ja vähemmän kehittyneet maat voivat kehittää kestävään kehitykseen perustuvan yhteisen tulevaisuuden,
	– helpottaa yhteistyötä tarjoamalla osaamista, valmiuksia ja infrastruktuuria, jotta toimia voidaan tukea kummallakin puolella,
	– täyttää alueelliset ja paikalliset tarpeet niin, että voidaan jakaa perusosaamista SDIAan osallistuvien instituuttien verkostossa Euroopassa,
	– kehittää synergioita EU:n vuosien 2021–2027 naapuruuden, kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 61 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävät biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;	– Kestävät ja tasapuoliset biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, myös kolmansissa maissa ja erityisesti kehitysmaissa, ja yleiseen resurssitehokkuuteen;
Tarkistus 62 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.6 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biotieteet ja niiden lähentyminen digitaalisiin teknologioihin, jotta elollisia luonnonvaroja voidaan etsiä ja ymmärtää sekä käyttää kestävästi;	– Biotieteet ja niiden lähentyminen digitaalisiin teknologioihin, jotta elollisia luonnonvaroja voidaan etsiä ja ymmärtää sekä käyttää kestävästi ja oikeudenmukaisesti niin, että vältetään biopiratismi ja noudatetaan Nagoyan pöytäkirjaa;
Tarkistus 63 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 alakohta – 1 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tutkimus uusista terveysongelmista ja terveysuhista.	– Tutkimus uusista terveysongelmista, laajamittaisista tartuntatautiepidemioista ja terveysuhista kiinnittäen erityistä huomiota mikrobilääkeresistenssin uhkaan.
Tarkistus 64 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2.2 alakohta – 2 alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Tuki ulkoisille toimille konfliktineston, rauhan rakentamisen ja sovittelun aloilla, mukaan lukien ennakkovaroitukset;
Tarkistus 65 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Avoin innovointi on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU: n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa.	Avoin innovointi on ratkaisevan tärkeää EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kestävää kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU: n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa.
Tarkistus 66 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 7 kohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Parannetaan tieteen muutosta innovaatioiksi, jotta voidaan nopeuttaa ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta start-up-yrityksiin ja teollisuuteen;	– Parannetaan tieteen muutosta innovaatioiksi, jotta voidaan nopeuttaa ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta julkiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnan järjestöille, start-up-yrityksiin ja teollisuuteen;
Tarkistus 67 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 7 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Nopeutetaan teollisuuden muutosta: Euroopan teollisuus on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia nuorista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;	– Varmistetaan teollisuuden kestävä muutos: Euroopan teollisuus on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia nuorista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;
Tarkistus 68 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– ottaa esille innovaatioystävällisen sääntelyn kehittämisen innavaatioperiaatteen jatkuvan soveltamisen avulla sekä kehittämällä innovatiivisia lähestymistapoja julkisia hankintoja varten, mukaan lukien innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen kehittäminen ja parantaminen innovaatioiden lisäämiseksi. Julkisen sektorin innovaatioiden seurantaryhmä jatkaa myös valtionhallinnon innovaatiotoimien tukemista yhdessä uudistetun toimintapolitiikan tukijärjestelyn rinnalla;	– ottaa esille innovaatioystävällisen sääntelyn kehittämisen ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti sekä kehittämällä innovatiivisia lähestymistapoja julkisia hankintoja varten, mukaan lukien innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen kehittäminen ja parantaminen innovaatioiden lisäämiseksi. Julkisen sektorin innovaatioiden seurantaryhmä jatkaa myös valtionhallinnon innovaatiotoimien tukemista yhdessä uudistetun toimintapolitiikan tukijärjestelyn rinnalla;
Tarkistus 69 Ehdotus päätökseksi Liite I – Osa – Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Samanaikaisesti eriarvoisuus innovointijohtoisten ja innovoinnista jälkeen jäävien alueiden välillä kasvaa Euroopassa. Muutoksia tarvitaan, jos koko Eurooppa aikoo maanosan laajuisesti hyödyntää huippuosaamista ja maksimoida julkisten ja yksityisten investointien arvon sekä niiden vaikutukset tuottavuuteen, talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja hyvinvointiin.	Samanaikaisesti eriarvoisuus innovointijohtoisten ja innovoinnista jälkeen jäävien alueiden välillä kasvaa Euroopassa. Muutoksia tarvitaan, jos koko Eurooppa aikoo maanosan laajuisesti hyödyntää huippuosaamista ja maksimoida julkisten ja yksityisten investointien arvon sekä niiden vaikutukset tuottavuuteen, talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja hyvinvointiin. Yhteiskunnallinen osallistuminen on laajalti tunnustettu vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin keskeinen osatekijä ja erittäin tärkeä yhteiskunnallisen vaikutuksen varmistamisessa. Kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat (kuten valtiosta riippumattomat organisaatiot, esimerkiksi ympäristö- ja terveysalan kansalaisjärjestöt) ovat vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin vision kaksi eri kohderyhmää tutkimuksen ja innovoinnin yhteiskunnallisessa osallistumisessa.
Lisäksi jotkut pitävät tutkimusta ja innovointia etäisinä ja elitistinä, eivätkä näe niistä saatavia selviä hyötyjä kansalaisille. Tämä luo asenteita, jotka haittaavat innovatiivisten ratkaisujen luomista ja käyttöönottoa, sekä aiheuttaa epävarmuutta tosiseikkoihin perustuvista julkisista toimista. Tämä edellyttää sekä parempia yhteyksiä tutkijoiden, kansalaisten ja poliittisten päättäjien välillä että vahvempia lähestymistapoja itse tieteellisten todisteiden yhdistämiseen.	Lisäksi jotkut pitävät tutkimusta ja innovointia etäisinä ja elitistinä, eivätkä näe niistä saatavia selviä hyötyjä kansalaisille. Tämä luo asenteita, jotka haittaavat innovatiivisten ratkaisujen luomista ja käyttöönottoa, sekä aiheuttaa epävarmuutta tosiseikkoihin perustuvista julkisista toimista. Tämä edellyttää ratkaisujen kehittämistä ja testaamista mielekkään yhteiskunnallisen osallistumisen parantamiseksi erityisesti puuttumalla yhteiskunnallisen osallistumisen esteisiin sekä parempia yhteyksiä tutkijoiden, kansalaisten ja poliittisten päättäjien välillä ja vahvempia lähestymistapoja itse tieteellisten todisteiden yhdistämiseen.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 14.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Lola Sánchez Caldentey 4.9.2018
Valiokuntakäsittely	8.10.2018
Hyväksytty (pvä)	12.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	14 2 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, György Hölvényi, Linda McAvan, Norbert Neuser, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Jean-Luc Schaffhauser, Elly Schlein, Eleni Theocharous, Mirja Vehkaperä, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Frank Engel, Stefan Gehrold, Paul Rübig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Georgi Pirinski, Helmut Scholz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

14	+
ALDE	Beatriz Becerra Basterrechea, Mirja Vehkaperä
EFDD	Ignazio Corrao, Mireille D'Ornano
GUE/NGL	Lola Sánchez Caldentey, Helmut Scholz
S&D	Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Linda McAvan, Norbert Neuser, Georgi Pirinski, Elly Schlein
VERTS/ALE	Heidi Hautala, Maria Heubuch

2	-
ENF	Jean-Luc Schaffhauser
PPE	Stefan Gehrold

8	0
ECR	Eleni Theocharous
PPE	Frank Engel, György Hölvényi, Cristian Dan Preda, Paul Rübig, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Nils Torvalds

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen uudeksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaksi ”Euroopan horisontti”. Nykyinen Horisontti 2020 -ohjelma on osoittanut, että tutkimus- ja innovointi-investoinneista koituu lisäarvoa ja hyötyä osanottajille koko yhteiskunnassa.

Komissio ehdottaa, että tutkimuksen ja innovoinnin määrärahoja lisättäisiin nykyisen puiteohjelman määristä. Valmistelija on tyytyväinen tähän lisäykseen ja erityisesti komission arvioon siitä, että jokainen puiteohjelmiin investoitu euro voi tuottaa 11 euroa 25 vuoden aikana. Lisäksi komissio on laskenut, että Horisontti 2020 -ohjelmaan olisi pitänyt osoittaa määrärahoja yli 160 miljardia euroa, jotta kaikki erinomaiset ehdotukset olisi voitu rahoittaa. Valmistelija katsookin, että talousarvion olisi oltava vielä kunnianhimoisempi.

Näin ollen valmistelija ehdottaa, että määrärahoja lisätään 120 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina), jotta voidaan edistää tutkimus- ja innovointimahdollisuuksia Euroopassa. Vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä 14. maaliskuuta 2018 ja 30. toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa Euroopan parlamentti esitti huomattavaa korotusta Euroopan horisontti -ohjelman määrärahoihin: ne olisi nostettava vähintään 120 miljardiin euroon (vuoden 2018 hintoina).

Valmistelija kannattaa ehdotuksen vahvaa innovointipainotusta mutta pyrkii kuitenkin tarkastelemaan puiteohjelman innovointia laajemmasta näkökulmasta ja katsoo, että ohjelmasta olisi tarjottava asianmukaista tukea kaikenlaisille innovointipotentiaaliaan kehittämään ja toteuttamaan pyrkiville tuensaajille. Koska Euroopan horisontti -ohjelmassa ei tarjota enää rahoitusmahdollisuuksia pk-yrityksille, valmistelija haluaa varmistaa, että innovatiivisille pk-yrityksille on tarjolla asianmukaisia rahoitusmahdollisuuksia jatkossakin.

Valmistelija haluaa selventää maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan, puiteohjelmasta rahoitettavan tutkimuksen osalta joiltakin osin II pilarin viidettä klusteria ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, jotka esitetään joskus myös erillisinä. Todellisuudessa tämä määrä on erottamaton osa Euroopan horisontti -ohjelmaa eikä sisällä yhteisen maatalouspolitiikan varoja. Se on yksi viidestä klusterista, joilla pyritään vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin ja parantamaan teollisuuden kilpailukykyä.

Lopuksi valmistelija ehdottaa, että työohjelmat erityisohjelman toteuttamista varten hyväksytään antamalla delegoituja säädöksiä, joissa vahvistettavat säännöt koskevat tärkeitä kysymyksiä, joilla on huomattavia talousarviovaikutuksia (osallistumiskelpoiset oikeussubjektit ja rahoitus, tarjouspyyntöjen sisältö, Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-välineen budjetti, sellaisia pyyntöjä koskevat eritelmät, joissa myönnetään huippuosaamismerkki, tarvittaessa rahoitusta yhdistäviin toimiin varattu kokonaismäärä jne.).

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Jotta voidaan varmistaa erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011⁴ mukaisesti.	Poistetaan.
__________________
⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Jotta erityisohjelmaa voidaan täydentää hyväksymällä työohjelmia, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.	(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin ensimmäisten joukossa, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden pikaista saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.	(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan erityisellä klusterilla ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina.	1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (135 248 000 000 euroa nykyhintoina).
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Avoin innovointi” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.	1. Komissio perustaa Euroopan innovaationeuvoston (EIC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön EIC:hen liittyvät pilarin III ”Avoin innovointi” toimet. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyminen, tuki vaiheittain etenevälle innovoinnille, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään edistämään innovoinnin tarkastelua laajemmasta näkökulmasta puiteohjelmassa, josta olisi tarjottava asianmukaista tukea kaikenlaisille tuensaajille, jotka pyrkivät kehittämään ja toteuttamaan innovointipotentiaaliaan. Pienille ja keskisuurille yrityksille ei kohdenneta enää rahoitusta Euroopan horisontti -ohjelmasta, joten tarkistuksella pyritään varmistamaan, että innovatiivisilla pk-yrityksillä olisi jatkossakin mahdollisuus saada asiaankuuluvaa rahoitusta.
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:	2. Siirretään komissiolle valta antaa 12 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen II a muuttamiseksi, jotta hyväksytään erilliset työohjelmat seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;	a) ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen;
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen jakaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;	b) kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki innovaatioekosysteemeille, huippuosaamisen jakaminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen;
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;	c) EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi 12 artikla
Komission teksti	Tarkistus
12 artikla	Poistetaan.
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa komitea⁸. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Komitea kokoontuu eri kokoonpanoissa liitteessä II esitetyn mukaisesti käsiteltävänä olevan aiheen mukaan.
3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
4. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
5. Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.
6. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille oikea-aikaisia tietoja kaikista Euroopan horisontti -puiteohjelman mukaisesti ehdotetuista tai rahoitetuista toimista liitteen III mukaisesti.
__________________
⁸Ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio korvaa vahvistamiensa suuntaviivojen mukaisesti jokaisen esityslistassa määritellyn ohjelmakomitean kokouksen osalta kustakin jäsenvaltiosta yhden edustajan kulut sekä erityistä asiantuntemusta vaativien esityslistan kohtien osalta kustakin jäsenvaltiosta yhden asiantuntijan tai neuvonantajan kulut.
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Siirretyn säädösvallan käyttäminen
	1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
	2. Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän päätöksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
	3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
	4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
	5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
	6. Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi Liite II
Komission teksti	Tarkistus
Liite II	Poistetaan.
Ohjelmakomitean kokoonpanot
Luettelo ohjelmakomitean kokoonpanoista 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti:
1. Strateginen kokoonpano: Strateginen katsaus koko ohjelman täytäntöönpanosta, johdonmukaisuudesta ohjelman eri osien ja tehtävien välillä ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisesta
2. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)
3. Tutkimusinfrastruktuurit
4. Terveys
5. Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta
6. Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus
7. Ilmasto, energia ja liikkuvuus
8. Elintarvikkeet ja luonnonvarat
9. Euroopan innovaatiokomitea (EIC) ja eurooppalaiset innovaatioekosysteemit
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi Liite II a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	LIITE II a
	Työohjelmat

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Nils Torvalds 28.6.2018
Valiokuntakäsittely	13.9.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, John Howarth, Zbigniew Kuźmiuk, Bernd Kölmel, Vladimír Maňka, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Răzvan Popa, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Eleftherios Synadinos, Inese Vaidere, Monika Vana, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Manuel dos Santos, Patricija Šulin
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andrey Novakov
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Auke Zijlstra

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30	+
ALDE	Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez
ECR	Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk
GUE/NGL	Younous Omarjee
PPE	Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Inese Vaidere
S&D	Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Iris Hoffmann, John Howarth, Vladimír Maňka, Răzvan Popa, Manuel dos Santos, Daniele Viotti, Tiemo Wölken
VERTS/ALE	Jordi Solé, Monika Vana

2	-
ENF	Auke Zijlstra
NI	Eleftherios Synadinos

0	0

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Martina Dlabajová

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan horisontti -ehdotuksen päätavoitteena on edistää työpaikkojen ja kasvun luomista, vastata unionin suurimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä parantaa unionin kansalaisten elämää.

Unionin ja sen jäsenvaltioiden tulevan vaurauden kannalta on siksi välttämätöntä parantaa Euroopan innovointikykyä, varmistaa tarvittavat investoinnit sekä nopeuttaa tutkimuksen ja innovoinnin tuloksien levittämistä Euroopassa.

Valmistelija kannattaa komission ehdotusta, sillä Euroopan horisontti -ohjelmassa ehdotetaan vuosiksi 2021–2027 lähestymistapaa, joka edistäisi suuresti näiden haasteiden ratkaisemista, ja keskitytään erityisesti huippuosaamiseen, kansainväliseen kilpailuun ja yhteistyöhön[1].

Tässä säädöksessä vahvistetaan erityiset täytäntöönpanoa ja ohjelmasuunnittelua koskevat säännökset, ja esittelijä haluaa korostaa joidenkin uusien piirteiden, kuten uusien unionin laajuisten tutkimus- ja innovointimissioiden, merkitystä, sillä niissä keskitytään aiheisiin, joilla on kunnianhimoiset tavoitteet ja vahva eurooppalainen lisäarvo, jotta voidaan ratkaista kansalaisten päivittäiseen elämään vaikuttavia kysymyksiä (esimerkiksi syövän torjunta, puhdas liikenne jne.), sekä Euroopan innovaationeuvostoa, joka auttaa löytämään ja rahoittamaan nopeasti kehittyviä innovaatioita, joilla on hyvät mahdollisuudet luoda täysin uusia markkinoita. Valmistelija suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan horisontti ‑ohjelman täytäntöönpanoa johdetaan osallistavalla ja avoimella strategisella suunnitteluprosessilla, joka on riittävän joustava, jotta se voi vastata nopeasti odottamattomiin tarpeisiin ja kriiseihin ja joka on tiukasti muiden unionin ohjelmien mukainen.

Ehdotetuilla muutoksilla pyritään korostamaan avoimen palvelukseenottoprosessin merkitystä kaikissa unionin toimielimissä ja neuvoa-antavissa elimissä.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Komissio panee täytäntöön välineen ohjelman täytäntöönpanon reaaliaikaista julkaisua varten, mukaan lukien osallistujia, rahoitusmääriä, tuloksia ja markkinoille pääsyä koskevat tiedot.
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:	1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu enintään 15:stä avoimesti valitusta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Komissio nimittää lautakuntien jäsenet avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta. Nimityksissä otetaan huomioon tarve säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakautumisen osalta, ja osallistuminen on avoin kaikista jäsenvaltioista peräisin oleville hakijoille. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:
Perustelu
Missiolautakuntien jäsenten nimittämistä koskevat periaatteet olisi mainittava 5 artiklassa pikemminkin kuin perusteluissa. Poikkeuksia voitaisiin harkita tarpeen vaatiessa, jos nykyisiä hallintorakenteita voidaan käyttää myös missiolautakuntina.
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi 6 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.	4. ERC noudattaa toiminnassaan tieteellisen huippuosaamisen, riippumattomuuden, moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.
Perustelu
Moitteettomaan varainhoitoon sisältyy tehokkuus, vaikuttavuus ja talous.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi 7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tieteellisen neuvoston muodostavat molempia sukupuolia, eri ikäryhmiä ja laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.	Tieteellisen neuvoston muodostavat kaikkia sukupuolia, eri ikäryhmiä ja laajasti eri tutkimusaloja edustavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinöörit ja akateemisen maailman edustajat, joilla on asianmukainen asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.
Perustelu
Sukupuoli ei rajoitu vain naisiin ja miehiin.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi 7 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä.	Poistetaan.
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi 7 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio laatii menettelysäännöt, joissa käsitellään muun muassa eturistiriitojen välttämistä. Vastaanottaessaan tehtävänsä ERC:n tieteellisen neuvoston jäsenet ja ERC:n puheenjohtaja suostuvat noudattamaan käytännesääntöjä.
Perustelu
Komission on perustamissopimusten valvojana ja EU:n politiikkojen täytäntöönpanosta vastaavana toimielimenä hoidettava eturistiriitojen välttämistä koskevat kysymykset. Asian olisi koskettava myös ERC:n puheenjohtajaa.
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi 7 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c, d ja e alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.	Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c ja d alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.	2. EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’, ja sitä tukee tarpeen vaatiessa 8 artiklassa tarkoitettu erityinen täytäntöönpanorakenne.
Perustelu
Ei ole tarpeen perustaa uutta toimeenpanovirastoa vain III pilaria varten.
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi 9 artikla – 3 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. Komission on varmistettava, että EIC toimii	3. Komission on varmistettava, että tehtäviensä täytäntöönpanossa EIC toimii
Perustelu
Täsmentävä tarkistus.
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi 9 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.	4. Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön varainhoitoasetuksen mukaisesti. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.
Perustelu
Komission ehdotus ”erillisyhtiöstä” EIC:n sekarahoituksen hallinnoinnin yhteydessä on erityisen epämääräinen.
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi 10 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.	EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, ympäristöasioita ja yritysten toimintaa valvovien kansalaisjärjestöjen edustajia, sijoittajia ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 10 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.	Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimella menettelyllä, johon liittyy nimeämispyyntö tai kiinnostuksenilmaisupyyntö tai molemmat sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Digitalisaatio
	Digitalisaatio on merkittävä tekijä. Koska se etenee nopeasti kaikilla sektoreilla, investoiminen tärkeisiin aloihin, jotka vaihtelevat tekoälystä seuraavan sukupolven internetiin, korkean suorituskyvyn tietotekniikkaan, fotoniikkaan ja nanoelektroniikkaan, on välttämätöntä talouden vahvuuden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Tieto- ja viestintätekniikkaan tehdyt investoinnit ja tällaisen tekniikan tuottaminen ja käyttö vauhdittavat selvästi unionin talouskasvua, jonka suuruus oli 30 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2011. Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat tukevat digitaalisen ja fyysisen maailman yhteensulautumista, joka on uuden globaalin innovaatioaallon keskiössä. Investoinnit tärkeimpien kehitystä vauhdittavien teknologioiden kehittämiseen, demonstraatioon ja hyödyntämiseen sekä raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien turvallisen, kestävän ja edullisen tarjonnan varmistaminen turvaavat unionin strategisen itsemääräämisoikeuden ja auttavat unionia teollisuutta vähentämään merkittävästi hiili- ja ympäristöjalanjälkeään.
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari I – 1 kohta – 1.1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vaikka EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa, se on lähinnä tietämyksen ”massatuottaja”, jolla on kokoonsa nähden verrattain vähän maailmanlaajuisesti merkittäviä osaamiskeskuksia. Lisäksi EU:ssa on laajoja alueita, jotka suoriutuvat tässä suhteessa keskimääräistä heikommin. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa pyritään edelleen noudattamaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle. Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.	Vaikka EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa, se on lähinnä tietämyksen ”massatuottaja”, jolla on kokoonsa nähden verrattain vähän maailmanlaajuisesti merkittäviä osaamiskeskuksia. Lisäksi EU:ssa on laajoja alueita, jotka suoriutuvat tässä suhteessa keskimääräistä heikommin. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa pyritään edelleen noudattamaan ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle, mikä ei sinänsä ole ongelma, mutta EU:n tilannetta voitaisiin vahvistaa lisäämällä avoimesti ja objektiivisesti valittujen huippuosaamiskeskusten määrää. Toisena haasteena on, että monissa EU-maissa julkinen ja yksityinen sektori eivät vieläkään tarjoa parhaille tutkijoille riittävän houkuttelevia olosuhteita. Yhdessä nämä tekijät heikentävät Euroopan kiinnostavuutta tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari I – 1 kohta – 1.3 kohta – 1.3.3 kohta – 1 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– nimittää erityisen täytäntöönpanorakenteen johtajan ja johdon jäsenet ottaen huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset;	– nimittää täysin avoimesti erityisen täytäntöönpanorakenteen johtajan ja johdon jäsenet ottaen huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset;
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari I – 2 kohta – 2.1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla. EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan. Lisäksi, jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).	Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja maailman johtavissa yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava tiedemaailman ulkopuolisilla aloilla. EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta tutkijanuralle saataisiin lähtemään kaikkia eri sukupuolia ja taustoja edustavia nuoria, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita ja jotta omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan. Lisäksi, jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari I – 2 kohta – 2.1 kohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.	Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös siihen, että rajaton kasvu rajallisella planeetalla ei vain ole mahdollista, minkä vuoksi on tarpeen lisätä aitoa ”kiertotaloutta” koskevaa tutkimusta, jossa keskitytään uudelleenkäyttöön, korjaamiseen ja kierrätykseen.
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 1 kohta – 1.1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.	EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kaikille kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 2 kohta – 2.1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.	Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä huolehtien samalla, ettei ihmisoikeuksia poljeta (mukaan lukien esimerkiksi sanavapaus ja oikeus yksityisyyteen). Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 2 kohta – 2.2 kohta –2.2.1 kohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien ja syrjäytyneiden kansalaisten osallistaminen;	– Strategiat populismin, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi sekä myös strategiat kaikkialla unionissa olevien lukuisten tyytymättömien ja syrjäytyneiden kansalaisten perusteltuihin huolenaiheisiin vastaamiseksi;
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 2 kohta – 2.2 kohta –2.2.3 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;	– Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti kaikille kohtuuhintaista koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa;
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 2 kohta – 2.2 kohta –2.2.3 kohta – 2 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;	– Kaikille kohtuuhintaiset koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia;
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 3 kohta – 3.2 kohta – 3.2.5 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teknologiat ja järjestelmät luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, pilvipalveluinfrastruktuurit ja kognitiiviset pilvipalvelut), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), lohkoketjut, jaetut kontekstit ja tietämys);	– Teknologiat ja järjestelmät, jotka on testattu riippumattomasti ja todettu turvallisiksi, luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, pilvipalveluinfrastruktuurit ja kognitiiviset pilvipalvelut), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), lohkoketjut, jaetut kontekstit ja tietämys);
Perustelu
Monet hyvämaineiset lähteet ovat tuoneet esille 5G-järjestelmien käyttöönottoa koskevia turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita; ennen kuin tästä tulee jälleen uusi poliittinen pelikenttä, sitä on testattava riippumattomasti ja on varmistettava, että se ei vaikuta haitallisesti ihmisiin.
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 3 kohta – 3.2 kohta – 3.2.6 kohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja" henkilötietoja ja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi;	– Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja" henkilötietoja ja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi; datan varastointi, ympäristövaikutukset ja vaikutuksen vähentäminen
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 4 kohta – 4.2 kohta – 4.2.2 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;	– Luotettavat uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;
Perustelu
Tuulienergia yksistään ei ole luotettava energian ensiölähde, koska se tuottaa tehokkaasti VAIN silloin, kun tuulee. Maalla tuotettavan energian kehittämisessä (ainakin) olisi otettava huomioon luotettavampi tuuli- ja vesivoiman yhdistelmä, joka Saksassa on parhaillaan käytössä (1) https://www.ge.com/reports/unique-combo-wind-hydro-power-revolutionize-renewable-energy/
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 5 kohta – 5.2 kohta – 5.2.3 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa varten;	– Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden sekä peltometsäviljelyn kriisinkestävää tuotantoa varten;
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite I – Pilari II – 6 kohta – 6.2 kohta – 6.2.2 kohta – 2 alakohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tieteellinen ja tekninen poliittinen tuki parempia kansanterveyden ja terveydenhuollon järjestelmiä varten, mukaan lukien lääkinnälliset laitteet ja terveysteknologian arvioinnit, tietokannat, digitalisaatio;	– Tieteellinen ja tekninen poliittinen tuki kaikille kohtuuhintaisia parempia kansanterveyden ja terveydenhuollon järjestelmiä varten, mukaan lukien lääkinnälliset laitteet ja terveysteknologian arvioinnit, tietokannat, digitalisaatio;

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 5.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Martina Dlabajová 17.9.2018
Hyväksytty (pvä)	15.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Bart Staes, Indrek Tarand, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Caterina Chinnici, Marian-Jean Marinescu, Andrey Novakov, Julia Pitera, Richard Sulík

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21	+
ALDE	Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová
ECR	Richard Sulík
GUE/NGL	Dennis de Jong
PPE	Ingeborg Gräßle, Marian-Jean Marinescu, Andrey Novakov, Julia Pitera, Petri Sarvamaa, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
S&D	Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Caterina Chinnici, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Derek Vaughan
VERTS/ALE	Bart Staes, Indrek Tarand
GUE/NGL	Luke Ming Flanagan

0	-

1	0
PPE	Tamás Deutsch

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

[1] Lisätietoa Euroopan horisontti -ehdotuksesta annetaan perussäädöksessä (ehdotus asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” perustamisesta ja siihen osallistumista ja sen tulosten levittämistä koskevista säännöistä).

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.10.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Cristian‑Silviu Buşoi

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan horisontti on Euroopan unionin yhdeksäs tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, joka kattaa vuodet 2021–2027. Komissio aikoo rahoittaa Euroopan horisontti -ohjelmaa 97,6 miljardilla eurolla, mikä on enemmän kuin Horisontti 2020 -ohjelman noin 80 miljardia euroa. Euroopan horisontti -ohjelman on tarkoitus rakentua aiemmille onnistumisille ja aiemmista ohjelmista saaduille opeille, ja sen avulla pyritään vahvistamaan unionin tieteellistä ja teknologista pohjaa, parantamaan unionin kilpailukykyä ja nostamaan unioni tasolle, jossa se voi ottaa johtavan roolin käsiteltäessä 21. vuosisadan haasteita, jotka koskevat esimerkiksi terveyttä, maapallon lämpenemistä, digitalisaatiota ja kiertotaloutta.

Valmistelija on samaa mieltä siitä, että Euroopan horisontti -ohjelman onnistuminen edellyttää jatkuvuuden ja innovoinnin tasapainoista yhdistelmää ja että nykyisen ohjelman kehittäminen on hyödyllisempää kuin ohjelman täydellinen uudistaminen.

Jatkuvuus auttaa tarjoamaan ennustettavuutta ja yksinkertaisuutta tiedeyhteisölle ja yrityksille, jotka haluavat osallistua ohjelmaan. Jatkuvuus myös vahvistaa ”horisontti-brändiä”, helpottaa tiedon levittämistä sekä ohjelman tulosten arviointia pitkällä aikavälillä. Valmistelija pitää erityisen myönteisenä, että kolmen pilarin rakenteesta ja pilareiden hyvin toimivista osista ei luovuta. Lisäksi valmistelija pitää myönteisenä sitä, että tuet ovat jatkossakin Euroopan horisontti -ohjelman pääasiallinen rahoitustapa.

Uudessa Horisontti-ohjelmassa käsitellään kuitenkin aivan oikein myös joitakin havaittuja puutteita. Horisontti 2020 -ohjelman avulla on esimerkiksi saatu aikaan erinomaista tutkimusta, mistä ovat osoituksena korkealaatuisten tieteellisten julkaisujen viittaukset Horisontti-ohjelmasta rahoitettuihin julkaisuihin. EU:n toimintaympäristö ei kuitenkaan takaa vielä riittäviä edellytyksiä läpimurtoinnovaatioihin. Valmistelija katsoo, että uuden Horisontti-ohjelman erinäiset uudet osatekijät vahvistavat ohjelmaa. Missioiden käyttöönotolla on parhaat mahdollisuudet johtaa tuloksiin. Joukko yksinkertaisia ja hyvin rahoitettuja missioita, joilla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus, auttaisi yhdistämään tiedeyhteisöä ja liike-elämää. Myös uudella Euroopan innovointineuvostolla on mahdollisuudet nopeuttaa lupaavien ideoiden jatkokehittelyä, tukea uusyrityksiä ja vahvistaa tutkijayhteisön ja liike-elämän välisiä yhteyksiä. Byrokratian vähentäminen, avoimen tieteen periaate ja synergiavaikutusten vahvistaminen EU:n muiden ohjelmien kanssa voivat kaikki osaltaan luoda myönteistä muutosta, jouduttaa innovointia ja auttaa konkreettisten tulosten aikaansaamisessa.

Euroopan horisontti -ohjelman onnistuminen on erityisen tärkeää ENVI-valiokunnalle. Tämä johtuu paitsi siitä, että toiminta innovoinnin ja tutkimuksen eturintamassa on paras tapa varmistaa laadukkaat työpaikat ja EU:n talouden kilpailukyky, myös siitä, että Euroopan horisontti -ohjelma on tärkein väline käsiteltäessä monia päivänpolttavia kysymyksiä, jotka ovat keskeisellä sijalla ENVI-valiokunnan työssä. Monet kysymykset liittyvät kansainvälisiin velvoitteisiin, joiden muotoiluun EU on osallistunut, kuten Parisiin sopimukseen, kestävän kehityksen tavoitteisiin tai WHO:n suuntaviivoihin.

Juuri toinen pilari saa leijonanosan Euroopan horisontti -ohjelman rahoituksesta. Kolme sen viidestä klusterista – a) terveys, d) ilmasto, energia ja liikkuvuus sekä e) elintarvikkeet ja luonnonvarat – liittyy suoraan ENVI-valiokunnan toimivaltaan, ja ne kattavat suurimman osan toisen pilarin rahoituksesta.

Kuten uusin Eurobarometri-tutkimus osoittaa, 70 prosenttia unionin kansalaisista haluaisi unionin tekevän nykyistä enemmän terveyden alalla. Valmistelija korostaa, että terveyden määrärahojen pienentäminen ei vastaa kansalaistemme tämänhetkisiä odotuksia etenkään nyt, kun populismi ja euroskeptisyys valtaavat alaa. Valmistelija kehottaa siksi säilyttämään terveyden alan määrärahat ainakin samalla tasolla kuin Horisontti 2020 -ohjelmassa, eli 9,7 prosentissa koko talousarviosta ehdotetun 8,18 prosentin asemesta ilman uudelleenkohdentamista. Lisäksi valmistelija katsoo, että määrärahojen jakamisessa toisen pilarin kahden osan kesken tulisi noudattaa samaa suhteellisuutta kuin Horisontti 2020 ‑ohjelmassa ja erityisesti että 70 prosenttia olisi käytettävä yhteiskunnallisten haasteiden käsittelyyn ja koko yhteiskuntaa koskevan vaikutuksen aikaansaamiseen ja 30 prosenttia olisi kohdennettava teollisuuden kilpailukykyyn.

Syöpä on yksi suurimmista monen eurooppalaisen kohtaamista haasteista. Lähes yksi unionin kansalainen kolmesta sairastuu siihen elämänsä aikana. Joka vuosi syöpään kuolee unionissa 1,3 miljoonaa ihmistä, ja syövän osuus kaikista kuolemantapauksista on 26 prosenttia. Lääketieteen kehityksestä huolimatta syöpä yleistyy edelleen, ja unionin jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja hoidon laadussa. Syöpä on myös yksi yleisimmistä sairauksiin liittyvistä lasten kuolinsyistä, ja syöpään kuolee unionissa vuosittain 6 000 lasta. Lasten syöpähoidon innovatiiviset menetelmät ovat hyvin tärkeitä unionin seuraaville sukupolville, sillä unionissa rekisteröidään vuosittain 35 000 uutta lasten syöpätapausta. Koska alan tutkimus ja innovointi ovat tällä hetkellä hajanaisia ja koska kansallisilla toimilla ei yksin voida saada aikaan riittäviä tuloksia, valmistelija ehdottaa lasten korkeaan kuolleisuuteen ja pitkän aikavälin sairastuvuuteen liittyvää ensimmäistä missiota ”Lasten syöpien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä”.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.	(5) Koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista ja koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään asianomaisia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuullen erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.	(6) Erityisohjelman toimilla, erityisesti tutkimuksella ja innovoinnilla (t&i), joilla ratkotaan laiminlyötyjä yhteiskunnallisia haasteita, joiden investointitilanne on epätyydyttävä, olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin ja kannustettava investointeihin välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Erityisohjelma olisi pantava täytäntöön avoimella, osallistavalla ja strategisella monivuotisella suunnitteluprosessilla ottamalla siihen tasapuolisesti mukaan sidosryhmiä (kuten tiedeyhteisö, tutkimusorganisaatiot, elimet, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtäviä paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori, erityisesti pk-yritykset) ja määrittämällä erityisohjelman tutkimuspainopisteet sekä soveltuvat toiminta- ja täytäntöönpanomuodot.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.	(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Kestävät elintarvikkeet, ympäristö ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Tulevaisuutemme on tiiviisti sidoksissa merten, valtamerten ja rannikoiden tulevaisuuteen. Meret, valtameret ja rannikot tarjoavat monia ekosysteemipalveluja ja runsaasti resursseja, vaikuttavat ilmastoon ja tarjoavat monenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia. Komissio määritteli sinisen talouden käsitteen (kaikki valtameriin, meriin, satamiin ja rannikkoseutuihin liittyvä taloudellinen toiminta) syyskuussa 2012 antamassaan tiedonannossa ”Sininen kasvu – Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet”. Euroopan horisontti -puiteohjelman kaikissa pilareissa ja erityisesti ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” ‑klusterissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siniseen talouteen liittyvään toimintaan.
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Erityisohjelmalla olisi pyrittävä lisäämään asianomaisten sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ohjelmaan kokonaisuudessaan, myös tutkimusohjelman suunnitteluun, ohjelman täytäntöönpanoon ja sitä koskevaan viestintään.
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;	a) unionin tieteellisen perustan lujittaminen ja huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;	f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten ja tutkimustiedon avoimen saatavuuden varmistaminen sekä tiukat erityissäännöt tarvittavia poikkeuksia varten esimerkiksi henkilötietojen suojelemiseksi;
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
h) unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen;	h) unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen mukaan lukien;
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;	i) tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – k alakohta
Komission teksti	Tarkistus
k) kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;	k) kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun, myös yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – m a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	m a) vihreään, kestävään ja hiilettömään eurooppalaiseen talouteen siirtymisen nopeuttaminen;
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – o alakohta
Komission teksti	Tarkistus
o) innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;	o) innovatiivisten yritysten, erityisesti startup- ja pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;	e) klusteri ”Kestävät elintarvikkeet, ympäristö ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina.	1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa kiinteinä hintoina [135 248 000 000 euroa nykyhintoina].
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:	1. Komissio nimittää kutakin missiota varten missiolautakunnan avoimella ja selkeällä menettelyllä. Missiolautakunta koostuu enintään 15:stä tasapuolisesti erilaisia aloja ja etuja edustavasta korkean tason asiantuntijasta, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia ja jotka on valittu varainhoitoasetuksen 237 artiklan mukaisesti. Se noudattaa toiminnassaan riippumattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita. Euroopan parlamentti nimittää kutakin missiota varten kaksi lautakunnan jäsentä.
	Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) työohjelmien sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi; suunnittelu toteutetaan yhdessä sidosryhmien ja soveltuvin osin yleisön kanssa;	a) työohjelmien sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi; luominen ja suunnittelu toteutetaan yhdessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi 10 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan innovoinnin alalla.	EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan tutkimuksen ja innovoinnin alalla.
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi 10 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä innovoinnin alalla. Komissio voi tarjota puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.	Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Puheenjohtajan on edistettävä EIC:n etua, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja edustettava EIC:tä tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Komissio voi tarjota puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Ne laaditaan strategisen suunnitteluprosessin perusteella tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.	Erityisohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Ne laaditaan avoimen, osallistavan ja strategisen monivuotisen suunnitteluprosessin perusteella tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti.
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Työohjelmien on sisällettävä prosenttimääräinen arvio ohjelman ilmastoon liittyvän tutkimuksen rahoitusosuudesta.
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:	2. Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat delegoiduilla säädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi 11 artikla – 3 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) maininta kuhunkin toimeen ja missioon osoitetusta määrästä ja alustavasta toteutusaikataulusta;	a) maininta kuhunkin toimeen, missioon ja eurooppalaiseen kumppanuuteen osoitetusta määrästä ja alustavasta toteutusaikataulusta;
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite I – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.	Strategisella suunnittelulla varmistetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivinen ja tasapuolinen osallistuminen kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, erityisesti ohjelman suunnitteluun ja tietämyksen suunnitteluun ja luomiseen yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekas toteutuminen sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttäminen tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä. Komissio kehittää sen vuoksi ohjeet ja kriteerit tällaiseen kansalaisten ja loppukäyttäjien ja niitä edustavien kansalaisjärjestöjen mukaan ottamiseksi edistääkseen yhdessä luomista ja tuottamista unionin rahoittamissa hankkeissa.
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite I – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Strategisessa suunnittelussa määritetään toimet, joilla pyritään pääsemään tavoitteeseen investoida vähintään 35 prosenttia Euroopan horisontti ‑ohjelman koko rahoituspuitteista ilmastoon liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite I – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.	Strateginen suunnittelu auttaa kehittämään ja toteuttamaan politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla EU:n tasolla ja täydentää politiikkaa ja politiikan lähestymistapoja jäsenvaltioissa. EU:n politiikan painopistealueet, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteet, otetaan huomioon strategisen suunnitteluprosessin aikana siten, että voidaan lisätä tutkimuksen ja innovoinnin panosta politiikan toteuttamisessa. Lisäksi otetaan huomioon kehitystä ennakoivat toimet, selvitykset ja muu tieteellinen näyttö sekä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla käynnissä olevat olennaiset aloitteet.
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite I – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa varmistaa, että voidaan vastata haasteisiin ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.	Euroopan horisontti -puiteohjelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tutkimuksessa ja innovoinnissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu muutakin: esimerkiksi olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi. Systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen ja innovointiin varmistaa, että voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ja luoda samanaikaisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.
Tarkistus 28 Ehdotus päätökseksi Liite I – 10 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” integroidaan Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta. Lisäksi meren ja merenkulun tutkimukseen ja alan innovointiin liittyviä toimia toteutetaan strategisesti ja integroidusti linjassa EU:n yhdennetyn meripolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja kansainvälisten sitoumusten kanssa.	Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” integroidaan Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta. Ympäristön ja innovoinnin välistä yhteyttä korostetaan, ja erityistä huomiota kiinnitetään luontopohjaisiin ratkaisuihin, jotka tarjoavat sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta älykkäitä ratkaisuja ilmastonmuutoksen, raaka-aineniukkuuden, saastumisen ja mikrobilääkeresistenssin kaltaisiin ongelmiin.
	Lisäksi meren ekosysteemejä, kalavaroja ja merenkulkua koskevaan innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia, jotka ovat yhteydessä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ihmisten terveydelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille koituviin etuihin, toteutetaan strategisesti ja integroidusti linjassa EU:n yhdennetyn meripolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja kansainvälisten sitoumusten kanssa.
Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite I – 10 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tutkimus ja innovointi sekä resurssitehokkuuteen perustuvien älykkäiden liiketoimintamallien luominen ja siirtyminen tällä tavoin kiertotalouteen unionissa on erottamaton osa pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”.
Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite I – 14 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja –dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.	Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tutkimustiedon (jota koskevat tiukat erityissäännöt tarvittavia poikkeuksia varten esimerkiksi henkilötietojen suojelemiseksi), tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja –dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.
Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite I – 15 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).	Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille ja kansalaisille tiedotuskampanjoiden ja muiden aloitteiden avulla (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimus ja innovointi ovat kestävän talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi.	Tutkimus ja innovointi ovat kestävän kehityksen, osallistavan talouskasvun ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä, jotka auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ongelmiin ja kääntämään taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen käytön ja yhteiskunnallisten ongelmien nykyisen yhteennivoutumisen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus, muuttamalla sen uusiksi kestäviksi liiketoimintamahdollisuuksiksi, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EU hyötyy teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana, kun se näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; kestävät, osallistavat ja turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja luova teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.	EU hyötyy teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana, kun se näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia edistävällä tavalla. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä teollisesta taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; kestävät, osallistavat ja turvalliset yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja luova teollisuus; avaruus-, meri- tai maapohjaiset ratkaisut; kestävät elintarvike- ja ravitsemusratkaisut; luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonsuojelu ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos on ratkaisevan tärkeää.
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Terveyden tutkimuksella saadaan tietoa, jolla voidaan edistää ihmisten terveyttä ja tarjota parempaa sairaanhoitoa. Terveyden tutkimuksella on ainutlaatuisia ominaisuuksia, ja se on läheisesti sidoksissa innovointiin, sairaanhoitoon ja väestön terveyteen ja vuorovaikutuksessa niiden kanssa, ja se toimii monialaisessa erittäin säädellyssä ympäristössä. Terveyden tutkimuksella tuotetaan taloudellisen hyödyn lisäksi yhteiskunnallista arvoa, ja sillä on ensisijainen merkitys unionin kansalaisille.
Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.	Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisiaja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien varhaisempi havaitseminen, ymmärtäminen ja valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen väestötasolla yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; yksilöllisen lääketieteen progressiivinen käyttöönotto ja terveys- ja hoitoalan digitalisointi; Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden; globalisaation seurauksena unionin lisääntynyt riippuvuus muista alueista, mikä edellyttää terveydenhuoltoon maailmanlaajuista lähestymistapaa.
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Neljään yleisimpään krooniseen sairauteen (sydän- ja verisuonitaudit, syövät, hengityselinsairaudet ja diabetes) kuolee vuosittain unionissa 550 000 työiässä olevaa ihmistä. Tämä aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia. OECD on arvioinut, että 550 000 työikäisen henkilön menetys maksaa unionin taloudelle 115 miljardia euroa vuosittain. Tämä vastaa 0,8:aa prosenttia unionin bkt:stä.
Tarkistus 37 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.	Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tutkimusta. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, epidemiologisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä yhdistetään korkeakoulujen ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien, asiaankuuluvien sidosryhmien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltojärjestelmissä. Toimilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan mittakaava-, tuotevariointi- ja nopeusetujen luomiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi.
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Julkisista varoista rahoitettavista tutkimus- ja innovointihankkeista saatavan julkisen vastineen lisäämiseksi Euroopan horisontti -ohjelmaan hakevien on sisällytettävä hakemuksen asiaankuuluvaan osaan suunnitelma, jossa kuvataan, kuinka hankkeen tulosten saatavuus varmistetaan.
Tarkistus 39 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 5 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Unionin tutkimusrahoituksella on myös jatkossa merkittävä rooli yleishyödyllisen ja julkista päätöksentekoa tukevan tutkimuksen edistämisessä.
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 5 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämän klusterin toimet voidaan panna täytäntöön unionin ja teollisuuden kumppanuuden kautta.
Tarkistus 41 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.	Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen, SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.
Tarkistus 42 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – ii alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii) Korkean tason ryhmä eli terveysalan johtoryhmä tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Se varmistaa terveydentutkimusohjelmien koordinoinnin ja synergiat muissa haasteissa, esim. Digitaalitalous-klusterissa ja siihen liittyvissä pilareissa, kuten EIC-komponentissa ja ERC-komponentissa, sekä strategisissa kumppanuuksissa. Se on tiedejohtoinen ja siihen kuuluu kaikkien sidosryhmien edustajia. Yhteiskunta, kansalaiset ja potilaat osallistuvat siihen aktiivisesti. Sen tehtävänä on tarjota ohjausta/neuvontaa Terveys-klusteriin liittyvän työohjelman ja missioiden kehittämisessä. Terveydentutkimusohjelmien yhteensovittaminen ja suunnittelu yhdessä yhteiskunnan kanssa parantaa yhteiskunnallista vaikutusta ja vähentää haaskausta.
Tarkistus 43 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.	Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Erityisesti terve alku elämälle vähentää henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myöhemmissä elämänvaiheissa.
Tarkistus 44 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Hyvin suunnitellut julkisen terveydenhuollon toimet infektioiden aiheuttaman taakan ja vaikutuksen vähentämiseksi koko elinkaaren ajan;
Tarkistus 45 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
– Äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien rooli;	– Äidin, isän ja lasten terveys, lasten ja äitien eloonjääminen mukaan lukien, sekä vanhempien rooli;
Tarkistus 46 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Erityisesti lasten korkeaan kuolleisuuteen ja pitkän aikavälin sairastuvuuteen liittyvät terveystarpeet ja seuraukset;
	– Sukupuolinäkökulma ja terveys;
Tarkistus 47 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Rokotusvastaisuuden terveysvaikutukset;
Tarkistus 48 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.2 alakohta – 1 alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi tunnistaa ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.	Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät, siihen vaikuttavat tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, saastumisen, nopean kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden kansallisten ja kansainvälisten ympäristöongelmien terveysvaikutukset), on helpompi parantaa sairauksien ehkäisyä ja tunnistaa ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja, myös tupakoinnin vastaisilla toimilla, ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.
Tarkistus 49 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.1 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;	– Turvalliset ja tehokkaat teknologiat, joita käytetään kemikaalien, epäpuhtauksien ja muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen, mukaan luettuina ilmastoon ja ympäristöön liittyvät stressitekijät sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;
Tarkistus 50 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.2 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ympäristöön, ammattiin, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten kannalta;	– Ympäristöön, myös rakennettuun ympäristöön (suunnittelu ja rakentaminen), ammattiin, talouteen, politiikkaan, yhteiskuntaan ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin, tuottavuuteen ja toipumiseen ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten kannalta;
Tarkistus 51 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.2.3. Ei-tarttuvat ja harvinaiset taudit	1.2.3. Ei-tarttuvat ja harvinaiset taudit, syöpä mukaan lukien
Tarkistus 52 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia lähestymistapoja, mukaan lukien yksilölliset lääketieteelliset lähestymistavat.	Ei-tarttuvat taudit, harvinaiset taudit mukaan lukien, aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle. Niiden ensi- ja toissijaiseen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja parantamiseen tarvitaan nykyistä tehokkaampia koko väestöä koskevia lähestymistapoja, mukaan lukien toimintapolitiikan tutkimukseen liittyvät ja yksilölliset lääketieteelliset lähestymistavat.
Tarkistus 53 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Biopankkien ja genomitiedon luomisen kaltaiset välineet, joilla mahdollistetaan tautien syntymekanismien parempi ymmärtäminen ja yksilöllisten hoitomuotojen nopeampi kehittäminen;
Tarkistus 54 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;	– Turvalliset, tehokkaat ja helposti saatavilla olevat hoidot tai parannuskeinot, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot;
Tarkistus 55 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – 2 alakohta – 5 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Alat, joilla on huomattavia täyttämättömiä kliinisiä tarpeita, kuten harvinaiset syövät, mukaan lukien lasten syövät;
Tarkistus 56 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – 2 alakohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	–Infrastruktuuri ja valmiudet genomihoidon edistymisen potentiaalin hyödyntämiseksi yleisissä kliinisissä käytännöissä.
Tarkistus 57 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.3 alakohta – 2 alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Etusija annetaan sellaisia tauteja koskeville hankkeille, joita vastaan kansalliset toimet tai suunnitelmat eivät yksinään ole riittävän tehokkaita tai joiden kohdalla Euroopan laajuisilla toimilla voidaan huomattavasti parantaa tuloksia.
Tarkistus 58 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ihmisten suojeleminen rajat ylittäviltä terveysuhkiltaon suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.	Ihmisten suojeleminen tartuntataudeilta ja rajat ylittäviltä terveysuhkiltaon suuri kansanterveydellinen haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä unionin tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien ennaltaehkäisy, mukaan lukien rokottaminen, valmius toimia, varhainen havaitseminen, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti. Maailman terveysjärjestö on laatinut luettelon laiminlyödyistä taudeista, joita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin ei tehdä riittävästi yksityisiä investointeja vähäisten kaupallisten kannustimien vuoksi. Tällaisten köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen tautien torjumiseksi tarvitaan enemmän julkisia investointeja.
Tarkistus 59 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet);	– Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtymismekanismit ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet) sekä empiiristen siirtymistä minimoivien ehkäisevien ratkaisujen käyttöönotto;
Tarkistus 60 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	–Uusien superbakteereihin tehoavien antibioottien kehittäminen;
Tarkistus 61 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rokotteet, diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot;	– Diagnostiikat, hoitomuodot ja parannuskeinot tartuntataudeille, mukaan lukien samanaikaisesti esiintyvät taudit ja infektiot;
Tarkistus 62 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi trooppiset taudit.	– Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi trooppiset taudit, aids, tuberkuloosi ja malaria. Köyhyyteen liittyviä ja laiminlyötyjä tauteja on torjuttava kokonaisvaltaisella lähestymistavalla jäsenvaltioiden ja asianomaisten alueiden kumppanuuden pohjalta.
Tarkistus 63 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.4 alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Soveltuvat, turvalliset ja tehokkaat rokotteet tartuntatautien ehkäisemiseksi ja estämiseksi, myös uusien rokotteiden tutkimus ja keksiminen, immunisaatioteknologian ja sääntelytieteen edistäminen;
Tarkistus 64 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.5 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.	Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa ja toteuttaa sopivia, saatavilla olevia, luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja muut digitaaliset työkalut ja teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Euroopan terveysalan teollisuus on yksi kriittisistä talouden aloista EU:ssa. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä.
Tarkistus 65 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.5 alakohta – 2 alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Toteutustutkimukset, joihin otetaan mukaan kansalaisia ja loppukäyttäjiä (esim. potilaita ja/tai lääkäreitä).
Tarkistus 66 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.2.6. Terveydenhuoltojärjestelmät	1.2.6 Henkilökeskeiset ja oikeudenmukaiset terveydenhuoltojärjestelmät
Tarkistus 67 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä.	Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien saatavuus kaikille tulotasoon katsomatta, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys, turvallisuus ja luotettavuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. Tämä edistää terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä.
Tarkistus 68 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Terveysteknologian arvioinnin parantaminen;	– Terveysteknologian arvioinnin parantaminen ja edistäminen sekä terveydenhuollon tuloksiin perustuvan terveydenhuollon määrärahojen vaikuttavamman jaon tukeminen;
Tarkistus 69 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Oikeudenmukaisuus palvelujen saatavuudessa ja terveydenhuollon tuloksissa;
Tarkistus 70 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 5 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Terveydenhuollon ammattilaisten erityiskoulutus, koulutus ja teknisen tietotaidon ja sellaisten uusien työtapojen kehittäminen, joissa kohtaavat sähköisen terveydenhuollon ja terveydenhoidon innovointi;
Tarkistus 71 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Oikea-aikaisen terveystiedon ja terveysdatan käytön parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;	– Terveystiedon oikea-aikaisuuden ja laadun sekä terveysdatan tehokkaaseen keruuseen ja käyttöön tarvittavan infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, tietosuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;
Tarkistus 72 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;	– Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, myös tehostamalla potilaiden ilmoittamien tulosten mittaamista, sekä oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi;
Tarkistus 73 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 9 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.	– Terveydenhuoltojärjestelmien, mukaan lukien sosiaalipalvelujärjestelmiin liittyvät kysymykset, tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt unionin tasolla ja maailmanlaajuisesti.
Tarkistus 74 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1.2.6 alakohta – 2 alakohta – 9 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Toteutustutkimukset, joihin otetaan mukaan kansalaisia ja loppukäyttäjiä (esim. potilaita ja/tai lääkäreitä).
Tarkistus 75 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla talouskasvun ja sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – globalisaation ja teknologisten uudistusten tuomiin haasteisiin. Euroopan on myös vastattava jatkuviin turvallisuusuhkiin liittyviin haasteisiin. Terrori-iskut ja radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhkat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille.	EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla kestävän kehityksen ja sosiaalipolitiikan: sosiaalinen osallisuus on korkea ja yhteisiin arvoihin kuuluvat demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – globalisaation ja teknologisten uudistusten tuomiin haasteisiin. Euroopan on myös vastattava jatkuviin turvallisuusuhkiin liittyviin haasteisiin. Terrori-iskut ja radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhkat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille.
Tarkistus 76 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.1 alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.	Euroopan kansalaisia, valtioelimiä ja taloutta on suojeltava järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamilta jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa. Suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen rajaturvallisuuden parantamisen avulla on myös keskeisessä asemassa. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava aktiivisesti väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lopuksi tarvitaan lisäponnisteluja, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot, kuten terveydenhuollon, energiahuollon ja hallinnon.
Tarkistus 77 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.4 alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Alkutuotannon (erityisesti maa- ja metsätalouden) valmiudet palautuvampiin ekosysteemeihin ja kestävämpään maankäyttöön, erityisesti paikallisten ja alueellisten vesitasojen vaihtelujen ehkäiseminen myös luontopohjaisilla ratkaisuilla;
Tarkistus 78 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.4 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;	– Yhteiskunnan ja paikallishallintojen paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi, myös maankäytön ja kaupunkisuunnittelun avulla;
Tarkistus 79 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.4 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Valmiudet reagoida katastrofeista johtuvien tartuntatautiepidemioiden puhkeamiseen.
Tarkistus 80 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.5 alakohta – 2 alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Terveysdatan / käytännön datan käyttöturvallisuutta koskevat innovatiiviset toimintatavat, mukaan lukien potilasrekisterit ja sähköiset potilaskertomukset, ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuus, yksityisyydensuoja, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;
Tarkistus 81 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.1 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämpien ja yksilöllisempien, suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla, jotka tuotetaan nykyistä merkittävästi alhaisemmilla energiakustannuksilla. Luovat ja kulttuuriset panokset ovat elintärkeitä lisäarvon tuottamisessa.	Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on tulla kestävämmäksi ja säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämpien ja yksilöllisempien, suurta lisäarvoa tuovien tuotteiden avulla, jotka tuotetaan nykyistä merkittävästi alhaisemmilla energiakustannuksilla ja pienemmällä hiilijalanjäljellä sekä käyttäen enemmän energia- ja resurssitehokkaita prosesseja. Luovat ja kulttuuriset panokset ovat elintärkeitä lisäarvon tuottamisessa.
Tarkistus 82 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.6 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Lohkoketjuteknologian pilotointi tietyillä aloilla.
Tarkistus 83 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 4 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen ja hiilidioksidin hyödyntäminen;	– Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssitehokkuuden maksimoimiseksi porrastamalla, resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen ja hiilidioksidin hyödyntäminen, kun se on ympäristön kannalta turvallista ja tarjoaa merkittäviä ilmastoetuja;
Tarkistus 84 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 4 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Tuotteiden elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, päivitettävyyden ja korjattavuuden, purkamisen sekä kierrättävyyden parantaminen;	– Tuotteiden elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, päivitettävyyden ja korjattavuuden, purkamisen sekä kierrättävyyden parantaminen, hyvin sopeutuneiden ja palautumiskykyisten biomassan lähteenä olevien ekosysteemien paikallisten resurssien tukeminen;
Tarkistus 85 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.7 alakohta – 4 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Innovatiiviset lähestymistavat perinteisen raaka-aineen käyttöön, mukaan lukien samantyyppisen raaka-aineen vaihtoehtojen (esim. kova ja pehmeä puu) käyttö, jotta voidaan saada suurin mahdollinen hyöty paikallisista resursseista, lajeista ja hyvin mukautuneista ekosysteemeistä;
Tarkistus 86 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 3 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen;	– Tehokkaat teollisuusprosessit hiilidioksidin talteenottamiseksi, hiilidioksidin hyödyntäminen mukaan lukien, kun se on ympäristön kannalta turvallista ja tarjoaa merkittäviä ilmastoetuja;
Tarkistus 87 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Epätavallisten energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla);	– Puhtaiden energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla);
Tarkistus 88 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 3 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teollisuustuotteet, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla läpi koko elinkaaren.	– Teollisuustuotteet, myös rakennusalalla, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla läpi koko elinkaaren.
Tarkistus 89 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi pienentämiseksi¹⁷. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.	Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin, kestäviin ja palautumiskykyisiin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi pienentämiseksi¹⁷. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.
_________________	_________________
¹⁷ Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.	¹⁷ Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.
Tarkistus 90 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 10 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.	Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti Pariisin sopimuksen mukaisia unionin sitoumuksia, energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.
Tarkistus 91 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 11 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 13 – Ilmastotoimet.	Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille, SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 13 – Ilmastotoimet.
Tarkistus 92 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia, parannettava suorituskykyä, edistettävä energiajärjestelmään yhdentämistä sekä kehitettävä läpimurtoteknologioita. Fossiilisten polttoaineiden osalta niiden hiilivapaaksi saattaminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.	EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia, parannettava suorituskykyä, edistettävä energiajärjestelmään yhdentämistä sekä kehitettävä läpimurtoteknologioita. Fossiilisten polttoaineiden osalta vaiheittainen luopuminen niistä on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.
Tarkistus 93 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Puhtaat ratkaisut, jotka voivat lisätä järjestelmän luotettavuutta (muut kuin uusiutuvat energialähteet ja sähköön perustuva varastointi, joita ne täydentävät).
Tarkistus 94 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten elinkaaren suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purkaminen ottaen huomioon kierto sekä ympäristötehokkuus taso energia- ja resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen kestämisen ja kierrätyksen osalta;	– Vähähiilisten rakennusten suunnittelu, materiaalien käyttö, rakentaminen, käyttö ja purkaminen ottaen huomioon kierto sekä ympäristötehokkuustaso energia- ja resurssitehokkuuden, ilmastonmuutoksen kestämisen ja hiilijalanjäljen osalta sekä kierrätys;
Tarkistus 95 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi akkujen, polttokennojen, hybridisaation jne.) sähköistäminen, mukaan lukien uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;	– Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi akkujen, polttokennojen, hybridisaation jne.) sähköistäminen, mukaan lukien uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on tankkaus- ja latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden, kierrätettävien ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;
Tarkistus 96 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset uusiutuvat polttoaineet ja niihin liittyvät arvoketjut;	– Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset vähähiiliset tai uusiutuvat polttoaineet ja niihin liittyvät arvoketjut;
Tarkistus 97 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat polttoaineet kuten vety; polttokennot ja EU:n arvoketju alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.	– Puhdas vety- ja polttokennoteknologia ja EU:n arvoketju alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.
Tarkistus 98 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5. "ELINTARVIKKEET JA LUONNONVARAT" -KLUSTERI	5. ”KESTÄVÄT ELINTARVIKKEET, YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT” -KLUSTERI
Tarkistus 99 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 alakohta – 8 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SD 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.	Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille, SDG 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.
Tarkistus 100 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Suuntausten ja yhdennettyjen skenaarioiden mallintaminen biologista monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita ja hyvän elämänlaadun eri tasoja ja näkymiä varten; biotooppien ja ekosysteemien mahdollinen vaikutus hiilinieluina erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa;	– Suuntausten ja yhdennettyjen skenaarioiden mallintaminen biologista monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita ja hyvän elämänlaadun eri tasoja ja näkymiä varten; biotooppien ja ekosysteemien mahdollinen vaikutus hiilinieluina erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa; yhteydet yhdisteiden käytön ja pölyttäjien lisääntyneen kuolleisuuden välillä;
Tarkistus 101 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa varten;	– Menetelmät, teknologiat ja innovatiiviset välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa ja mahdollisimman tehokasta vesivarojen käyttöä varten
Tarkistus 102 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle;	– Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle; muiden kuin kemiallisten vähäriskisten torjunta-aineiden tutkimus keinona tukea vähän torjunta-aineita käyttävää tuholaistorjuntaa;
Tarkistus 103 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Avoimet tietojärjestelmät, joilla edistetään kasvi-, patogeeni- ja ympäristötietojen ja -tietämyksen levittämistä, jotta voidaan jatkaa tieteellistä tutkimustyötä, ympäristösuunnittelua ja kaupallisten tuotteiden kehittämistä;
Tarkistus 104 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa;	– Innovatiiviset maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa;
Tarkistus 105 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.3 alakohta – 2 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkialueiden välisillä rajapinnoilla;	– Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkialueiden välisillä rajapinnoilla; rehujen kestävyys vaihtoehtojen kehittämiseksi palmuöljytuotteille unionin maataloutta varten;
Tarkistus 106 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5.2.4. Meret ja valtameret	5.2.4. Meret, valtameret ja sininen talous
Tarkistus 107 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Meren elolliset luonnonvarat, kalastustekniikat, vesiviljely sekä jalostus- ja markkinointitekniikat;
Tarkistus 108 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 1 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Meren eliöihin perustuvien uusien biotuotteiden kehittäminen sekä laaja valikoima uusia tuote- ja palvelumahdollisuuksia tarjoavia sovelluksia;
Tarkistus 109 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 1 c luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Kestävän kalastuksen ja vesiviljelyn panos rannikkoalueiden ja niiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen;
Tarkistus 110 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Valtamerien hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan merien ja valtamerien luonnonvoimavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö;	– Valtamerien hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan merien ja valtamerien luonnonvoimavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö; arktisen ekosysteemin säilyttäminen ja kansainvälinen yhteistyö;
Tarkistus 111 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).²⁰ Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja merialueiden välille, elintarvikehävikin vähentämistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että "elintarvikkeiden koko arvoketju" ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.	Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).²⁰ Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja merialueiden välille, elintarvikehävikin vähentämistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että "elintarvikkeiden koko arvoketju" ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja tuottajille ja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa kohti ravitsevia ja terveellisiä ruokavalioita sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.
_________________	_________________
²⁰ SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi	²⁰ SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi
Tarkistus 112 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maalta ja mereltä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;	– Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maalta ja mereltä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla; elintarviketuotannon rinnakkais- ja sivutuotteiden hallinnointi, elintarvikkeiden kauppa ja varastointi, säilyvyys, digitaalinen tekniikka ja elintarvikepakkausmateriaalit sekä näiden yhteys kaupanpitämisen vaatimuksiin ja elintarvikkeiden haaskaukseen;
Tarkistus 113 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja mereltä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa.	Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja mereltä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden, vihreän ja teollisen bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa.
Tarkistus 114 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.1 alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Yhteinen tutkimuskeskus tekee omaa tutkimusta ja on strateginen osaajien, tietojen, datan ja pätevyyden hallinnoija, joka toimittaa korkealaatuista ja asiaankuuluvia näyttöä älykkäämpiä politiikkoja varten. Tämän saavuttamiseksi Yhteinen tutkimuskeskus toimii yhdessä maailman parhaiden organisaatioiden kanssa sekä kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa. Sen tutkimus edistää Euroopan horisontti -puiteohjelman yleisiä tavoitteita ja painopisteitä, ja se keskittyy Euroopan poliittisiin painopisteisiin tukemalla Eurooppaa, joka on turvallinen, vauras, kestävä, sosiaalinen ja vahvempi maailmanlaajuisella tasolla.	Yhteinen tutkimuskeskus tekee omaa riippumatonta tutkimusta ja on strateginen osaajien, tietojen, datan ja pätevyyden hallinnoija, joka toimittaa korkealaatuista ja asiaankuuluvia näyttöä älykkäämpiä politiikkoja varten. Tämän saavuttamiseksi Yhteinen tutkimuskeskus toimii yhdessä maailman parhaiden organisaatioiden kanssa sekä kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa. Sen tutkimus edistää Euroopan horisontti -puiteohjelman yleisiä tavoitteita ja painopisteitä, ja se keskittyy Euroopan poliittisiin painopisteisiin tukemalla Eurooppaa, joka on turvallinen, vauras, kestävä, sosiaalinen ja vahvempi maailmanlaajuisella tasolla.
Tarkistus 115 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2 alakohta – 6.2.1 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Mallinnus, mikrotaloudellinen arviointi, riskinarviointimenetelmät, laadunvarmistusvälineet mittauksia varten, seurantajärjestelmien suunnittelu, indikaattorit ja tulostaulut, herkkyysanalyysi ja auditointi, elinkaariarviointi, tiedon- ja tekstinlouhintavälineet, (massa)data-analyysi ja -sovellukset, muotoilu ajattelu, tulevaisuuden näkymiä kartoittavat toimet, ennakoivat tutkimukset, käyttäytymisen tutkimus sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen;	– Mallinnus, mikrotaloudellinen arviointi, riskinarviointimenetelmät, laadunvarmistusvälineet mittauksia varten, seurantajärjestelmien suunnittelu, indikaattorit ja tulostaulut, herkkyysanalyysi ja auditointi, elinkaariarviointi, tiedon- ja tekstinlouhintavälineet, (massa)data-analyysi ja -sovellukset, muotoilu ajattelu, tulevaisuuden näkymiä kartoittavat toimet, ennakoivat tutkimukset, käyttäytymisen tutkimus, kansalaisyhteiskunnan sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen, myös esteiden poistaminen kansalaisyhteiskunnan osallistumiselta tutkimus- ja innovointitoiminnan suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin valtavirtaistaminen;
Tarkistus 116 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 alakohta – 4 alakohta – 13 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niihin liittyvien infrastruktuuritarpeiden analyysi.	– Vähähiilisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niihin liittyvien infrastruktuuritarpeiden analyysi.
Tarkistus 117 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 alakohta – 4 alakohta – 13 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Analyysi siitä, miten unioni voi luopua nopeasti, laajamittaisesti ja kustannustehokkaasti hiilestä myös nykyistä infrastruktuuria käyttäen.
Tarkistus 118 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Niissä keskitytään läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, mukaan lukien sosiaaliset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita, toisin kuin ne, jotka keskittyvät parantamaan nykyisiä tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja	– Niissä keskitytään läpimurtoinnovaatioihin ja disruptiivisiin innovaatioihin, mukaan lukien sosiaaliset innovaatiot, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita tai ottaa käyttöön uusia ratkaisuja, toisin kuin ne, jotka keskittyvät parantamaan nykyisiä tuotteita, palveluita tai liiketoimintamalleja
Tarkistus 119 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ne edistävät innovaatioita, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);	– Ne edistävät tutkimusta ja innovaatioita, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);
Tarkistus 120 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1 alakohta – 1.1.1 alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä teknologisista ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.	Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä tieteellisistä ja teknologisista ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee aluksi tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, mukaan lukien konseptin oikeaksi todistaminen ja prototyypit teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.
Tarkistus 121 Ehdotus päätökseksi Liite I – III pilari – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n on myös pyrittävä kehittämään ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita ja julkisen sektorin innovaatioita. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia, joita tarvitaan uusien teknologioiden laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi ja yleisön vaatiman palvelujen tehokkaamman tarjoamisen tukemiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi.	EU:n on myös kehitettävä ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita ja julkisen sektorin innovaatioita, sosiaalinen vuorovaikutus mukaan lukien. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia, joita tarvitaan uusien teknologioiden laajamittaisen käyttöönoton edistämiseksi ja yleisön vaatiman palvelujen tehokkaamman tarjoamisen tukemiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tarkistus 122 Ehdotus päätökseksi Liite I – 4 osa – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tutkimuksen ja innovoinnin eriarvoisuuden vähentäminen jakamalla tietoa ja asiantuntemusta kaikkialla EU:ssa auttaa niitä maita ja alueita, jotka ovat jäljessä tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyn suhteen, saavuttamaan kilpailukykyisen aseman maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Lisäksi voidaan luoda toimia, joilla edistetään osaamiskiertoa eurooppalaisella tutkimusalueella ja parannetaan nykyisten (ja mahdollisesti yhteisesti hallinnoitujen EU-ohjelmien) tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä kohdemaissa tutkijoiden ja innovaattoreiden liikkuvuuden avulla. Tästä syystä tarvitaan lisätoimia suljetun yhteistyön suuntauksen torjumiseksi.	Tutkimuksen ja innovoinnin eriarvoisuuden vähentäminen jakamalla tietoa ja asiantuntemusta kaikkialla EU:ssa auttaa niitä maita ja alueita, jotka ovat jäljessä tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyn suhteen, EU:n syrjäisimmät alueet ja vähemmän kehittyneet alueet mukaan luettuina (Euroopan rakenne- ja investointirahaston kriteerien ja innovaatioiden tulostaulun alueellisen indikaattorin perusteella), saavuttamaan kilpailukykyisen aseman maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Lisäksi voidaan luoda toimia, joilla edistetään osaamiskiertoa eurooppalaisella tutkimusalueella ja parannetaan nykyisten (ja mahdollisesti yhteisesti hallinnoitujen EU-ohjelmien) tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä kohdemaissa tutkijoiden ja innovaattoreiden liikkuvuuden avulla. Tästä syystä tarvitaan lisätoimia suljetun yhteistyön suuntauksen torjumiseksi.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 5.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Cristian-Silviu Buşoi 21.6.2018
Hyväksytty (pvä)	10.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marco Affronte, Pilar Ayuso, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Jørn Dohrmann, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Peter Liese, Joëlle Mélin, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Julia Reid, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cristian-Silviu Buşoi, Linnéa Engström, Eleonora Evi, Christophe Hansen, Norbert Lins, Tilly Metz, Younous Omarjee, Gabriele Preuß, Bart Staes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Kati Piri

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44	+
ALDE	Frédérique Ries, Nils Torvalds
ECR:	Jørn Dohrmann, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha
EFDD:	Eleonora Evi
GUE/NGL:	Lynn Boylan, Kateřina Konečná, Younous Omarjee
PPE:	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian‑Silviu Buşoi, Birgit Collin‑Langen, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Christophe Hansen, György Hölvényi, Peter Liese, Norbert Lins, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Adina-Ioana Vălean
S&D:	Biljana Borzan, Paul Brannen, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Kati Piri, Gabriele Preuß
VERTS/ALE:	Marco Affronte, Linnéa Engström, Benedek Jávor, Tilly Metz, Michèle Rivasi, Bart Staes

1	–
EFDD:	Julia Reid

2	0
ENF:	Sylvie Goddyn, Joëlle Mélin

Symbolien selitys:

+ : puolesta

– : vastaan

0 : tyhjää

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Henna Virkkunen

LYHYET PERUSTELUT

Jotta voidaan varmistaa unionin tavoitteiden sekä työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelmassa, Pariisin sopimuksessa ja kestävän kehityksen tavoitteissa asetettujen painopisteiden ja tavoitteiden toteutuminen, kokonaismäärärahojen olisi oltava tasolla, jolla turvataan Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky sekä johtoasema tieteessä, teknologiassa ja teollisuudessa. Lähes 75:tä prosenttia erinomaisiksi arvioiduista hankkeista ei voitu rahoittaa Horisontti 2020 -ohjelmasta määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Siksi Euroopan horisontti -ohjelman kokonaismäärärahat on ehdottomasti nostettava 131 749 000 000 euroon.

Euroopan eri teollisuudenalojen kilpailukyvyn pitäisi olla yksi Euroopan horisontti -ohjelman keskeisistä tavoitteista. Etenkin pilari II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” on ratkaisevan tärkeä Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Jotta EU:sta ja sen eri teollisuudenaloista voisi tulla maailman johtavia toimijoita innovoinnissa, digitalisoinnissa ja hiilestä irtautumisessa, pilarin II osuus kokonaisbudjetista olisi korotettava 60 prosenttiin.

Liikenteen toimialat muodostavat Euroopan talouden ja kilpailukyvyn selkärangan. Autoteollisuus työllistää 12 miljoonaa henkeä, ja sen osuus EU:n BKT:stä on 4 prosenttia. Ala on suurin yksityinen T&K-investoija. EU kuuluu maailman suurimpiin moottoriajoneuvojen valmistajiin, ja se on myös yksi suurimmista ajoneuvoteknologioiden viejistä. Lentoliikenne tarjoaa lähes 5 miljoonaa työpaikkaa, ja sen osuus Euroopan BKT:stä on 2,1 prosenttia. Euroopan merenkulku- ja rautatieteollisuudella on merkittävä rooli kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja EU:n talouden edistämisessä.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen erityisesti liikenteen alalla ovat Euroopalle erittäin tärkeitä kysymyksiä. Tieliikenteen osuus EU:n kokonaishiilidioksidipäästöistä on noin viidennes, minkä vuoksi vähäpäästöisen vaihtoehtoisen energian, kuten kehittyneiden biopolttoaineiden, sähkön, vedyn ja uusiutuvien synteettisten polttoaineiden, käyttöönoton nopeuttaminen liikenteessä ja esteiden poistaminen liikenteen sähköistämiseltä on erittäin tärkeää.

EU:n johtoasema puhtaan energian ja puhtaan liikkuvuuden teknologioissa on turvattava. EU:n on edistettävä turvallisempia teitä ja turvallisempaa liikkuvuutta, jotta voidaan saavuttaa EU:n pitkän aikavälin nollavisiotavoite vuoteen 2050 mennessä.

Digitalisointi ja automatisointi tarjoavat valtavia mahdollisuuksia liikkuvuudelle Euroopassa. On tärkeää löytää uusia ratkaisuja eri liikennemuotojen välisten raja-aitojen rikkomiseksi. Logistiikkaketjun datavirtaa on parannettava ja logistiikan tehokkuutta lisättävä keskittyen älykkään automaation kehittämiseen. Samalla myös kyberturvallisuuden on oltava täysin integroitu kaikkiin klustereihin.

On tärkeää varmistaa, että monialainen ja monitieteinen tutkimus ja yhteistyö ovat mahdollisia kaikkien pilareiden ja klustereiden välillä ja eri klustereiden sisällä. Jotta voidaan nopeuttaa EU:n talouden hiilestä irtautumista ja digitalisointia, on tärkeää integroida liikenne-, energia- ja digitaalialat paremmin.

Valmistelija panee tyytyväisenä merkille uuden sukupolven eurooppalaiset kumppanuudet ja yhteistyön lisääntymisen muiden EU-ohjelmien kanssa. Euroopan horisontti -ohjelmassa järkeistetään niiden kumppanuuksien määrää, joiden ohjelmatyöhön EU osallistuu tai joita se rahoittaa yhdessä eri kumppaneiden kuten teollisuuden, kansalaisyhteiskunnan ja rahoitusta tarjoavien säätiöiden kanssa, jotta voidaan parantaa niiden tehokkuutta ja vaikutusta EU:n politiikan painopisteiden toteuttamisessa. Euroopan horisontti -ohjelma edistää tehokkaita ja toimivia yhteyksiä muihin tuleviin EU-ohjelmiin, kuten koheesiopolitiikkaan, Euroopan puolustusrahastoon, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.	(5) Koska unioni on tietoinen, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista ja tärkeimmistä maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista, ja se on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta samalla olisi varmistettava, että menojen jäljellä olevalla osalla ei luoda kielteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Erityisohjelman toimien osalta vähintään 35 prosentin erityisohjelman rahoituspuitteista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään asianomaisia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuullen erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa strategisen suunnitelman ja työohjelmien muodossa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Euroopan unionin välittömät ilmasto- ja ympäristöhaasteet edellyttävät elintapojemme perusteellista muutosta erityisesti energian, talouden ja teknologian osalta. Nämä muutokset vaikuttavat yhteiskuntaan ja talouteen, mihin täytyy varautua, jotta siirtymä on mahdollisimman oikeudenmukainen.
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.	(6) Erityisohjelman toimilla olisi edistettävä investointeja tutkimuksen ja innovoinnin avulla investoimatta uudelleen hankkeisiin, jotka eivät enää ole innovatiivisia tai jotka ovat jo käytössä, ja välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.	(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 16 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet, luonnonvarat, meret ja valtameret” vuosiksi 2021–2027.
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;	a) tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) sektorien ja tieteenalojen välisen yhteistyön lisääminen;	b) sektorien ja tutkimusalojen välisen yhteistyön lisääminen;
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen eurooppalaisella tutkimusalueella;	c) tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen eurooppalaisella tutkimusalueella, mikä edistää Euroopan kilpailukykyä ja tekee siitä maailmanluokan johtajan tutkimuksessa ja innovoinnissa;
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;	d) kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen sisämarkkinoiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi;
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen;	f) avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tulosten avoimen saatavuuden varmistaminen, mikä edistää erityisesti pk-yritysten innovointipotentiaalia;
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – k alakohta
Komission teksti	Tarkistus
k) kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;	k) kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja loppukäyttäjien järjestöjen ottaminen mukaan tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun, myös yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – n alakohta
Komission teksti	Tarkistus
n) taitojen kehittäminen innovoinnin edistämiseksi;	n) taitojen kehittäminen innovoinnin edistämiseksi, jotta voidaan edistää pk-yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä ja saada aikaan todellinen muutos ihmisten elämässä ja koko yhteiskunnassa;
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – o alakohta
Komission teksti	Tarkistus
o) innovatiivisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;	o) innovatiivisten yritysten, erityisesti startup- ja pk-yritysten, perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;
Tarkistus 13 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – p alakohta
Komission teksti	Tarkistus
p) riskirahoituksen saatavuuden parantaminen, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja.	p) riskirahoituksen saatavuuden parantaminen, erityisesti startup- ja pk-yritysten osalta, jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja.
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;	e) klusteri ”Elintarvikkeet, luonnonvarat, meret ja valtameret”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 94 100 000 000 euroa nykyhintoina.	1. Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa kiinteinä hintoina.
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:	1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia, jotka komissio nimittää avoimella ja riippumattomalla rekrytointimenettelyllä. Missiolautakuntaan kuuluu muun muassa tiedeyhteisön, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, kaikenkokoisten teollisuudenalojen ja asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien ja kansalaisjärjestöjen edustajia. He antavat neuvoja seuraavissa asioissa:
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) asiantuntija-arvioijien valinta ja perehdyttäminen sekä arviointiperusteet ja niiden painotukset;	c) asiantuntija-arvioijien valinta ja perehdyttäminen sekä arviointiperusteet ja niiden painotukset ja asiantuntija-arvioijien eturistiriitojen välttäminen;
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) mission selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja tulokset;
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e b) mission liiketoimintamahdollisuuksien arviointi;
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite I – 14 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja –dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.	Euroopan horisontti -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja -dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä. Komissio ottaa käyttöön välineen, jolla voidaan asettaa reaaliaikaisesti saataville ohjelman täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan luettuina tiedot osallistujista, rahoitusmääristä ja markkinoille saattamisesta.
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite I – 15 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).	Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille ja kansalaisille tiedotuskampanjoiden ja muiden tietämystä lisäävien aloitteiden avulla (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 2 kohta – 2.1 alakohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän pyritään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle rekrytoinnille.	Marie Skłodowska-Curie -toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tämä saadaan aikaan keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä. Marie Skłodowska-Curie -toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle, läpinäkyvälle ja ansioihin perustuvalle rekrytoinnille.
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen ja käytön parempi koordinointi. On olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa innovatiivisia ratkaisuja.	Yleistavoitteena on tarjota paremmat mahdollisuudet saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, jatkuvan nykyaikaistamisen varmistaminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen, käytön ja saatavuuden parempi koordinointi sekä sen parempi osallistuminen Euroopan horisontti -hankkeisiin, myös EU:n perustamiin ja erityisesti EAKR:sta rahoittamiin tutkimusinfrastruktuureihin. Näin saadaan selkeää synergiaa Euroopan horisontti -ohjelman ja toteutettujen kansallisten ja alueellisten strategioiden välille. On myös olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti puuttumista siihen, että avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteita ei tällä hetkellä sovelleta optimaalisesti käytännössä. EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa ja hyödyntää innovatiivisia ratkaisuja.
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2.2.2. Kulttuuriperintö	2.2.2. Kulttuuriperintö ja matkailu
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Elämämme rakentuu kulttuuriperinnön ympärille. Se on merkityksellinen yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde luoville ja kulttuuripainotteisille toimialoille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, yrittäjäpainotteisten ja luovien alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.	Elämämme rakentuu kulttuuriperinnön ympärille. Se on merkityksellinen yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Se on paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde luoville ja kulttuuripainotteisille toimialoille sekä matkailualalle. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, yrittäjäpainotteisten ja luovien alojen sekä matkailualan keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa.
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin;	– Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin sekä matkailuun;
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Lähestymistavat, innovatiiviset teknologiat, yritysten digitalisointi ja ammatillinen pätevyys matkailualalla;
Tarkistus 28 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.2 alakohta – 2 alakohta – 3 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Tietopohja matkailualan kehittämiseksi sekä haasteet ja mahdollisuudet;
Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.4 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Yhteiskunnan paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä,myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;	– Yhteiskunnan ja ylivoimaisen esteen muodostaville tapahtumille hyvin herkkien yritysten, esimerkiksi matkailualan yritysten, paremmat valmiudet hallita ja vähentää katastrofiriskiä,myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin vastaamiseksi;
Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2.2.4 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimet;
Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.5 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, yhteentoimivuus, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot;	– Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, yhteentoimivuus, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot sekä sähköinen kaupankäynti;
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.9 alakohta – 3 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Copernicus: innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto ja kansainväliset yhteistyökumppanit, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, dronet ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; datatekniikat, massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, vastaamiseksi;	– Copernicus: innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto ja kansainväliset yhteistyökumppanit, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, dronet ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; datatekniikat, massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten katastrofiriskin vähentämiseen, ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin, vastaamiseksi;
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Liikenteen ala varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Samalla liikenteellä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset ihmisten terveyteen, ruuhkat, vaikutukset maaperään ja ilmanlaatuun, melu sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Siksi kestävä liikkuvuus ja liikenteen verkostot on saatettava puhtaiksi, turvallisiksi, älykkäiksi, turvatuiksi, hiljaisiksi, luotettaviksi ja edullisiksi, ja niillä on pystyttävä tarjoamaan saumaton integroitu ovelta ovelle -palvelu.	Liikenteen ala varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle, kehitykselle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Toisaalta liikennealan aiheuttamalla ympäristön pilaantumisella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset ihmisten terveyteen, ruuhkiin, maaperään ja ilmanlaatuun ja meluun sekä turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset, jotka näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Siksi kestävä liikkuvuus ja liikenteen verkostot on saatettava puhtaiksi, turvallisiksi, kaikkien liikenteen käyttäjien ja liikennemuotojen saatavilla oleviksi älykkäiksi, turvatuiksi, hiljaisiksi, luotettaviksi ja edullisiksi, ja niillä on pystyttävä tarjoamaan saumaton integroitu ja yhteenliitetty ovelta ovelle -palvelu.
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa digitaalisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.	Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa digitaalisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen ja maaseudun ja kaupunkien reuna-alueiden yhä enemmän eristyksiin joutuva ja esteetöntä liikennettä tarvitseva väestö.
Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 9 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jotta voidaan löytää uusia tapoja nopeuttaa Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tätä voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, taloudelliset, sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä markkinatoimijoiden ja kuluttajien sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä.	Jotta voidaan löytää uusia tapoja nopeuttaa puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa, siirtymistä kohti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiajärjestelmää sekä Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien ratkaisujen käyttöönottoa, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tätä voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa kaikkien käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, taloudelliset, sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä markkinatoimijoiden ja kuluttajien sekä yhteisöjen sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä. Liikenteen alalla soveltavan tutkimuksen ja innovaatioiden markkinoille tuomiseen tähtäävien kokeilujen merkitys on ratkaisevan tärkeä.
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 10 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.	Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, meripolitiikkaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.
Tarkistus 37 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia, parannettava suorituskykyä, edistettävä energiajärjestelmään yhdentämistä sekä kehitettävä läpimurtoteknologioita. Fossiilisten polttoaineiden osalta niiden hiilivapaaksi saattaminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi.	EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvien energialähteiden teknologioiden osalta on edelleen vähennettävä kustannuksia, parannettava suorituskykyä, edistettävä energiajärjestelmään yhdentämistä sekä kehitettävä läpimurtoteknologioita. Fossiilisten polttoaineiden osalta niiden hiilivapaaksi saattaminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten saavuttamiseksi. Myös kaasuinfrastruktuurilla on tärkeä tehtävä uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen mukaan saamisessa.
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;	– Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, uusiutuviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;
Tarkistus 39 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Teknologiat ja ratkaisut, joilla vähennetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin (CCUS) avulla.	– Teknologiat ja ratkaisut, joilla vähennetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin (CCUS) avulla, sekä ratkaisut, joilla tuetaan ylimääräisen tuuli- ja aurinkovoiman varastointia kaasun muodossa;
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä sanelevat uusien lähestymistapojen tarpeen energiaverkkojen hallitsemiseksi. Hiilestä irtautumisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus, joka saavutetaan investoimalla innovatiivisiin verkkoinfrastruktuureihin ja innovatiiviseen järjestelmänhallintaan. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon ja verkon kapasiteetin parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vety- ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset, datakeskukset, itsenäiset tuottajat) väliset synergiaedut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.	Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti hajautetumpaa tuotantoa, sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä sanelevat uusien lähestymistapojen tarpeen energiaverkkojen hallitsemiseksi. Hiilestä irtautumisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus, joka saavutetaan investoimalla innovatiivisiin verkkoinfrastruktuureihin ja innovatiiviseen järjestelmänhallintaan. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon ja verkon kapasiteetin parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vety- ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset ja maataloustuotantopaikat, datakeskukset, itsenäiset tuottajat ja verkko-operaattorit) väliset synergiaedut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.
Tarkistus 41 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.3 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sähköverkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen ja lämpöpumppujen, yhdentämiseksi;	– Verkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen ja lämpöpumppujen, yhdentämiseksi;
Tarkistus 42 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten energiatehokkuuden valvonta ja optimointi;	– Rakennusten, myös matkailumajoitukseen käytettävien rakennusten, energiatehokkuuden valvonta ja optimointi;
Tarkistus 43 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.4 alakohta – 4 alakohta – 9 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi "lähes nollaenergiarakennukset".	– Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi ”lähes nollaenergiarakennukset”, myös matkailumajoituksessa.
Tarkistus 44 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä.	On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä. Toisaalta on kiinnitettävä erityistä huomiota jäljelle jäävän 20 prosentin eli maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvan EU:n väestön liikkuvuuteen ja turvallisuuteen ja tutkittava, mitkä olisivat tehokkaimpia ja vaikuttavimpia strategioita sekä liikenteen (infrastruktuuri, älykäs ja yhteenliitetty liikkuvuus) että energian alalla, jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen logistinen ja energiaturvallisuus.
Tarkistus 45 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.5 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kansalaisten elämänlaatu, turvallinen liikkuvuus, kaupunkien sosiaalinen innovointi, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, pienempi ympäristöjalanjälki ja saastumisen vähentäminen;	– Kansalaisten ja vierailijoiden elämänlaatu, turvallinen liikkuvuus, kaupunkien sosiaalinen innovointi, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, pienempi ympäristöjalanjälki ja saastumisen vähentäminen sekä älykkäät matkailukohteet;
Tarkistus 46 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta sekä niiden käyttöönoton nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, jotta myös energia- ja ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään.	Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta sekä niiden käyttöönoton nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen yhteentoimiva, multimodaalinen, innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, jotta myös energia- ja ympäristövaikutuksia pystytään vähentämään.
Tarkistus 47 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uudet materiaalit, tekniikat ja menetelmät infrastruktuurien rakentamiseen, toimintaan ja kunnossapitoon, joiden avulla varmistetaan luotettava verkon saatavuus ja koko elinkaaren kattava lähestymistapa;	– Uudet materiaalit, tekniikat ja menetelmät infrastruktuurien rakentamiseen, toimintaan, seurantaan ja kunnossapitoon, joiden avulla varmistetaan luotettava verkon saatavuus ja koko elinkaaren kattava lähestymistapa;
Tarkistus 48 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.6 alakohta – 2 alakohta – 5 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– sähköinen liikkuvuus;
Tarkistus 49 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jotta EU voi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä (käyttäjät, ajoneuvot, polttoaineet ja infrastruktuuri). Tämä edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten terveyteen¹⁸. Polttokennojen käytön ja sähköistämisen edistäminen autoissa, linja-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa on tärkeää, jotta tutkimus- ja innovaatioratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa muilla aloilla, kuten ilmailussa, meri- ja sisävesiliikenteessä ja kuorma-autoissa.	Jotta EU voi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä (käyttäjät, ajoneuvot, polttoaineet ja infrastruktuuri). Tämä edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen haitallisten vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten terveyteen¹⁸. Polttokennojen käytön ja sähköistämisen edistäminen autoissa, linja-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa on tärkeää, jotta tutkimus- ja innovaatioratkaisujen käyttöönottoa voidaan nopeuttaa muilla aloilla, kuten ilmailussa, meri- ja sisävesiliikenteessä, tieliikenteessä ja matkailussa.
_________________	_________________
¹⁸ Noin kolmasosa EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet ylittävät lakisääteiset raja-arvot.	¹⁸ Noin kolmasosa EU:n kansalaisista asuu kaupunkialueilla, joiden ilmansaastepitoisuudet ylittävät lakisääteiset raja-arvot.
Tarkistus 50 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kaikkien liikennemuotojen (esimerkiksi akkujen, polttokennojen, hybridisaation jne.) sähköistäminen, mukaan lukien uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;	– Hiilen vähentäminen kaikissa liikennemuodoissa, mukaan lukien uudet teknologiat ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteisiin, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on latausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten;
Tarkistus 51 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Laajamittaisen eurooppalaisen akkukennojen valmistuksen ja koko kilpailukykyisen arvoketjun tukeminen Euroopassa; teollisen johtoaseman vahvistaminen tehostamalla tutkimus- ja innovointitukea edistyneisiin (esim. litiumioni) ja murroksellisiin (esim. kiinteät elektrolyytit) teknologioihin;
Tarkistus 52 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta –2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävät uudet polttoaineet ja uudet älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisiin ja tuleviin liikkuvuusmalleihin sekä infrastruktuurin tukeminen; teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuudelle sekä saumaton palveluntarjonta;	– Kestävät uudet polttoaineet ja uudet älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisiin ja tuleviin liikkuvuusmalleihin sekä infrastruktuurin tukeminen; teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuudelle sekä saumaton palveluntarjonta; hiljaisemmat ja ympäristöystävällisemmät ilma-alukset (Clean Sky 2);
Tarkistus 53 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Ympäristöä kunnioittavan ja resurssitehokkaan liikenteen tukeminen tekemällä ilma-aluksista, ajoneuvoista ja aluksista puhtaampia ja hiljaisempia, jotta liikennejärjestelmien vaikutus ilmastoon ja ympäristöön voidaan minimoida, kehittämällä älykkäitä laitteita, infrastruktuureja ja palveluja ja parantamalla liikennettä ja liikkuvuutta kaupunkialueilla;
Tarkistus 54 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.7 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Paremman liikkuvuuden, ruuhkien vähentämisen, turvallisuuden ja turvan lisäämisen tukeminen vähentämällä huomattavasti liikenneruuhkia, tekemällä huomattavia parannuksia ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuteen, kehittämällä rahtiliikenteessä ja logistiikassa uusia konsepteja ja vähentämällä onnettomuuksien, kuolonuhrien ja loukkaantuneiden määrää ja lisäämällä turvallisuutta;
Tarkistus 55 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä, liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut ja -palvelut. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.	Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä, liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut ja -palvelut, jotka ovat kaikkien ja erityisesti liikuntarajoitteisten käyttäjien saatavilla. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.
Tarkistus 56 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, hiljaiseen, yhteentoimivaan ja automatisoituun rautatiejärjestelmään siirtymiseen;	– Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, täysin verkottuneeseen, hiljaiseen, yhteentoimivaan ja automatisoituun rautatiejärjestelmään siirtymiseen;
Tarkistus 57 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Rajatylittävät sisävesireitit: Ratkaisut taloudellisesti kannattaviin toimiin, joilla siirrytään käyttämään automaattista, verkottunutta, tehokasta, luotettavaa, turvallista, varmaa ja kestävää vesiliikennejärjestelmää, joka yhdistyy muihin liikennemuotoihin;
Tarkistus 58 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Verkottuneet, vuorovaikutteiset ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat.	– Verkottuneet, yhteentoimivat, vuorovaikutteiset ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat.
Tarkistus 59 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Älykkäät kuljetusratkaisut turvallisemmille ja tehokkaammille vesiliikenteen toimille.
Tarkistus 60 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.8 alakohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Meriliikenne: meriliikenteen digitalisointijärjestelmien tukeminen ja merten moottoriteiden edistäminen;
Tarkistus 61 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5. "ELINTARVIKKEET JA LUONNONVARAT” -KLUSTERI	5. ”ELINTARVIKKEET, LUONNONVARAT, MERET JA VALTAMERET” -KLUSTERI
Tarkistus 62 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 alakohta – 7 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Niillä edistetään erityisesti missiota ”Puhtaat ja tuottavat meret ja valtameret”, joka kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisesti erityisessä työohjelmassa.
Tarkistus 63 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.2 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Mukautuvat ja monikäyttöiset luontoon perustuvat ratkaisut, joissa käsitellään kaupungeissa, maaseudulla ja rannikkoalueilla kohdattavia haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, saastumiseen sekä kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin;	– Mukautuvat ja monikäyttöiset luontoon perustuvat ratkaisut, joissa käsitellään kaupungeissa, maaseudulla ja rannikkoalueilla kohdattavia haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, saastumiseen sekä kansalaisten ja vierailijoiden terveyteen ja hyvinvointiin;
Tarkistus 64 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5.2.4. Meret ja valtameret	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 65 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Siniset arvoketjut, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien kestävät mikro- ja makrolevät;	– Siniset arvoketjut, mukaan lukien rannikko- ja merimatkailu, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien kestävät mikro- ja makrolevät;
Tarkistus 66 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten etuja.	– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat sekä rannikko- ja merimatkailun ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisätä kansalaisten ja vierailijoiden etuja.
Tarkistus 67 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.4 alakohta – 2 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten etuja.	– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit, satamat ja saarialueet ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten etuja.
Tarkistus 68 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;	– Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa; yhteistyössä muiden matkustamisen ja matkailun alojen kanssa.
Tarkistus 69 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys teollisuuden, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien avulla.	– Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys alojen, jotka voivat edistää voimakkaasti huomattavaa muutosta tuotanto- ja kulutustavoissa, esimerkiksi matkailussa, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien avulla.
Tarkistus 70 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 alakohta – 3 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Digitalisaatio yksittäisillä aloilla, kuten energiassa, liikenteessä, rakentamisessa, terveydessä ja hallinnoinnissa;	– Digitalisaatio yksittäisillä aloilla, kuten energiassa, liikenteessä, rakentamisessa, terveydessä ja hallinnoinnissa sekä matkailussa;
Tarkistus 71 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2 alakohta – 6.2.2 alakohta – 2 alakohta – 5 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
5. Elintarvikkeet ja luonnonvarat	5. Elintarvikkeet, luonnonvarat, meret ja valtameret
Tarkistus 72 Ehdotus päätökseksi Liite I – 4 osa – 1 kohta – 3 alakohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Erityisten rahoituslinjojen käyttöönotto työohjelmassa ja/tai erityisten kiintiöiden ehdottaminen maaryhmille, joissa rahoituksen jakautumisessa on Horisontti 2020 -toimien perusteella raportoitu olevan merkittäviä eroja;
Tarkistus 73 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.1 alakohta – 10 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Se varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.	Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Se varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, liikkuvuuden, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.
Tarkistus 74 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3.2.8 alakohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Epätavallisten energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla);	– Epätavallisten tai uusiutuvaan energiaan perustuvien energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla);
Tarkistus 75 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi pienentämiseksi¹⁷. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.	Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä vähähiilisiin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden toteuttamisen pohjana on teknologian ja palveluiden syvällinen muutos, joka tarkoittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen muutosta sekä uusien hallintotapojen käyttöönottoa. Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää alle 2 celsiusasteessa ja jotta tavoite rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa, tarvitaan nopeita toimia energiajärjestelmien hiiliriippuvuuden vähentämiseksi ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen merkittäväksi pienentämiseksi¹⁷. Liikenteen ala aiheuttaa tällä hetkellä lähes neljänneksen unionin kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen alalla on keskeinen merkitys kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä ja unionin siirtyessä vähähiiliseen talouteen. Tarvitaan myös uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digitaalisten ja automatisoitujen teknologioiden sekä avaruusteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä toteutetaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.
__________________	__________________
¹⁷ Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.	¹⁷ Muiden alojen merkittävää hiiliriippuvuuden vähentämistä käsitellään Euroopan horisontti -ohjelman globaalien haasteiden ja teollisuuden kilpailukyvyn pilarin muilla alueilla.
Tarkistus 76 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa digitaalisen ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.	Päästöjen vähentäminen on kuitenkin vain yksi haasteista, joihin liikenne- ja energia-aloilla on vastattava. Muita haasteita ovat muun muassa digitaalisen ja automatisoidun teknologian sekä avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, markkinoiden uudet toimijat ja haitalliset liiketoimintamallit, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen.
Tarkistus 77 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.1 alakohta – 10 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.	Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, kiertotaloutta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi ja autetaan jäsenvaltioita saavuttamaan kansalliset päästövähennystavoitteet.
Tarkistus 78 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.2 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;	– Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, vedyn tuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja välivaiheen rahdinkuljettajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa, ja jotka on mukautettu maantieteellisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti;
Tarkistus 79 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Massiiviset, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, sekä synteettisten/uusiutuvien polttoaineiden, kuten vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin.	Massiiviset, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, kestävästi tuotetut, kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, sekä synteettisten/uusiutuvien polttoaineiden, kuten vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin.
Tarkistus 80 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4.2.9 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat polttoaineet kuten vety; polttokennot ja EU:n arvoketju alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.	– Vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan vedyn varastointi ja siihen liittyvä infrastruktuuri sekä muut aineet ja materiaalit, jotka mahdollistavat energian varastoinnin, muun muassa polttokennoteknologia, ja EU:n arvoketju suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.
Tarkistus 81 Ehdotus päätökseksi Liite II – 1 kohta – 8 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
8. Elintarvikkeet ja luonnonvarat	8. Elintarvikkeet, luonnonvarat, meret ja valtameret

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 5.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Henna Virkkunen 3.7.2018
Hyväksytty (pvä)	15.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Innocenzo Leontini, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Renaud Muselier, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Francisco Assis, Daniel Dalton, Stefan Gehrold, Maria Grapini, Kateřina Konečná, Bolesław G. Piecha, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Anders Sellström, Matthijs van Miltenburg, Henna Virkkunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Heinz K. Becker, Edward Czesak, Theodor Dumitru Stolojan, Richard Sulík

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

ALDE

ECR

EFDD

GUE/NGL

PPE

S&D

VERTS/ALE

Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Matthijs van Miltenburg

Edward Czesak, Daniel Dalton, Bolesław G. Piecha, Richard Sulík, Kosma Złotowski

Daniela Aiuto

Tania González Peñas, Kateřina Konečná, Merja Kyllönen

Georges Bach, Heinz K. Becker, Andor Deli, Stefan Gehrold, Dieter-Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Marian-Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Anders Sellström, Theodor Dumitru Stolojan, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual. Wim van de Camp

Lucy Anderson, Francisco Assis, Inés Ayala Sender, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Claudia Țapardel, István Ujhelyi

Michael Cramer, Karima Delli, Keith Taylor

–

ECR

EFDD

Peter Lundgren

Jill Seymour

2	0
ENF	Marie-Christine Arnautu , Georg Mayer

Symbolien selitys:

+ : puolesta

– : vastaan

0 : tyhjää

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.10.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Elsi Katainen

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission esittämään Euroopan horisontti -ohjelmaan. Myönteistä on myös erityisesti klusterin ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” innovaatioiden lisärahoitus. Euroopan horisontti -ohjelma on avainasemassa, kun pyritään parantamaan EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisesti ja tukemaan sen talouskasvua. Ohjelman tarkoituksena on tukea tieteellisiä läpimurtoja ja innovoivia tuotteita ja palveluja. Näin se auttaa vastaamaan Euroopan nykyisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja luo samalla liiketoimintamahdollisuuksia.

Ohjelmalle varattu 10 miljardin euron rahoitus on tuiki tarpeellinen, jotta voidaan saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, kuten tavoite nro 2 ”Ei nälkää”. Valmistelija vaatii, että rahoitus säilytetään vähintään ehdotetussa 10 miljardissa eurossa. Jos Euroopan horisontti ‑ohjelman kokonaismäärärahoja kuitenkin lisätään, on samassa suhteessa lisättävä rahoitusta klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”.

Valmistelija katsoo, että AGRI-valiokunta voi tarjota hyvin merkittävän panoksen viidennessä klusterissa ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, joka koskee nimenomaan maatalouden kysymyksiä. Siksi hän haluaa ehdottaa sanan ”maatalous” lisäämistä klusterin otsikkoon. Hän muistuttaa, että klusterit, jotka sisältyvät toiseen pilariin (”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky”), eivät ole erillisiä vaan osaltaan vaikuttavat toisensa erityisalueisiin. Lisäksi valmistelija korostaa ensimmäisen pilarin (”Avoin tiede”) mukaisesti rahoitetun perustutkimuksen merkitystä, sillä myös sillä on tärkeä rooli luotaessa innovaatioita biokiertotalouteen, joka on kiertotalouden kehittyneempi muoto.

Viidennen klusterin seitsemän toiminta-alaa kattavat kaikki tärkeimmät asiat, jotka edistävät elintarvikkeita ja luonnonvaroja koskevia innovaatioita. Valmistelija muistuttaa vielä, että soveltamisalan rajaaminen ainoastaan meriin ja valtameriin (neljäs toiminta-ala) jättää sisävedet toiminnan ulkopuolelle. Hän haluaisi lisätä sisävedet soveltamisalaan, koska ne ovat tärkeä osa vesialueita. Valmistelija pitää myönteisenä metsätalouden sisällyttämistä toiminta‑aloihin, sillä se on mainio esimerkki biokiertotalouden edistämisestä.

Euroopan horisontti -ohjelman ohjelmatason tavoitteiden toteuttaminen integroidusti varmistetaan monivuotisella strategisella suunnittelulla, jossa on otettava huomioon synergiat muiden EU:n ohjelmien kanssa. Valmistelija pitää erittäin tärkeänä, että synergiat otetaan huomioon ja että esimerkiksi viidenteen klusteriin sisällytetään yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteet. Silti hän korostaa, että vaikka tavoitteet olisi sovitettava yhteen, varattujen määrärahojen olisi oltava erillään eri politiikanalojen ohjelmissa.

Valmistelija haluaa ehdottaa missiota toiseen pilariin. Ehdotettu missio on ”Hiilineutraalit, mukautumiskykyiset, ravintopitoiset ja jätteettömät elintarvikejärjestelmät vuoteen 2035 mennessä”. Muut klusterit voisivat tukea missiota, ja sillä olisi merkittäviä oheisvaikutuksia eli se voisi luoda innovaatioita eri aloilla. Euroopassa on löydettävä vaihtoehtoisia tapoja edetä kohti ilmastoälykästä maataloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tärkeää on muun muassa vähentää jätettä ja lopulta päästä siitä eroon ja käyttää tehokkaasti teollisten tuotantoketjujen sivutuotteita ja jätettä.

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.	(5) Koska unioni on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin, tässä erityisohjelmassa tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamista siten, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän erityisohjelman toimien osalta odotusarvona on, että 35 prosenttia erityisohjelman rahoituspuitteista tukee ilmastotavoitteita. Asianmukaisia toimia yksilöidään asianomaisia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa kuullen erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.	(6) Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin, erityisesti tutkimuksella ja innovoinnilla, joilla ratkotaan sosioekonomisia haasteita, joiden investointitilanne on epätyydyttävä, oikeasuhteisella tavalla, jotta voidaan levittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027.	(7) Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näihin haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin ja toteutustapoihin maataloussektorilla tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan osoittamalla 10 miljardia euroa klusterille ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat” vuosiksi 2021–2027. Täsmäviljely on tärkeä väline satojen ja tuottavuuden lisäämisessä ja samanaikaisesti kestävän tulevaisuuden luomisessa maanviljelylle.
Tarkistus 4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”⁶ verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.	(8) Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja ja sitä, että rahoitusohjelmien hyödyntämistä laajennetaan paremman tiedotuksen avulla. Euroopan horisontti -puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimille tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”⁶ verrattuna. Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.
_________________	_________________
⁶ Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).	⁶ Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” mukaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020” kuuluvien keskeisten digitaalisten toimien rahoitus oli 13 miljardia euroa (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX%3A52018DC0098).
Tarkistus 5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Erityisohjelmalla olisi pyrittävä lisäämään asianomaisten sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ohjelmaan kokonaisuudessaan, myös tutkimusohjelman suunnitteluun, ohjelman täytäntöönpanoon ja sitä koskevaan viestintään.
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;	a) Euroopan tieteellisen perustan lujittaminen ja huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen;
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen eurooppalaisella tutkimusalueella;	c) tutkimusinfrastruktuurien yhdistäminen ja kehittäminen sekä niiden laajan hyödyntämisen mahdollistaminen eurooppalaisella tutkimusalueella;
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tutkimuksen ja innovoinnin ja muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;	i) tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä muiden politiikkojen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet, välisen yhteyden lujittaminen;
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – k alakohta
Komission teksti	Tarkistus
k) kansalaisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;	k) kansalaisten, asiaankuuluvien sidosryhmien ja loppukäyttäjien ottaminen käytännössä mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin, mikä vahvistaa useisiin toimijoihin perustuvaa lähestymistapaa;
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – l alakohta
Komission teksti	Tarkistus
l) tiedeviestinnän parantaminen;	l) tiedeviestinnän ja rahoitusmahdollisuuksien parantaminen, jotta voidaan edistää yhteiskunnallista ja poliittista tietoisuutta lupaavien uusien työkalujen ja teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista;
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi 2 artikla – 2 kohta – n alakohta
Komission teksti	Tarkistus
n) taitojen kehittäminen innovoinnin edistämiseksi;	n) taitojen kehittäminen tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseksi;
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) klusteri ”Elintarvikkeet ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;	e) klusteri ”Elintarvikkeet, maatalous ja luonnonvarat”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;
	(Muutos ilmauksesta ”klusteri ’Elintarvikkeet ja luonnonvarat’” ilmaukseksi ”klusteri ’Elintarvikkeet, maatalous ja luonnonvarat’” tehdään kaikkialle tekstiin.)
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu noin 15:stä korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajia. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:	1. Kutakin missiota varten voidaan perustaa missiolautakunta. Se koostuu 10–20:sta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu asian kannalta olennaisia kansalaisyhteiskunnan ja loppukäyttäjien edustajia, sidosryhmiä ja eri tieteenaloja edustavia akateemisia asiantuntijoita, joilla on mission aihealueeseen liittyvää tietämystä. Kaikki missiolautakunnat perustetaan avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Missiolautakunta antaa neuvoja seuraavissa asioissa:
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi 10 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.	EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia, akateemisia asiantuntijoita ja tutkijoita. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi Liite I – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen aktiivista osallistumista kaikkiin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään sitä.	Strategisella suunnittelulla edistetään kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista itse strategisen suunnittelun prosessiin ja kaikkiin muihin tutkimuksen ja innovoinnin vaiheisiin, myös ohjelman laatimiseen. Tämän helpottamiseksi luodaan jäsennelty vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa. Prosessilla edistetään myös tietämyksen luomista yhdessä, sukupuolten tasa-arvon tuloksekasta toteutumista sekä sukupuolinäkökohtien sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöihin. Niin ikään sillä varmistetaan vastuullinen tutkimus ja innovointi sekä tiukkojen eettisten periaatteiden ja integriteettivaatimusten noudattaminen ja edistetään niitä.
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi Liite I – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Strategisen suunnittelun puitteissa toteutetaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin (siltä osin kuin se on tarpeen) sekä eri sidosryhmien kanssa laajoja kuulemisia ja keskusteluja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” painopisteistä ja missioista sekä sopivista toimityypeistä ja erityisesti eurooppalaisista kumppanuuksista.	Strategisen suunnittelun puitteissa toteutetaan jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin sekä eri sidosryhmien kanssa laajoja kuulemisia ja keskusteluja pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja teollisuuden kilpailukyky” painopisteistä ja missioista sekä sopivista toimityypeistä ja erityisesti eurooppalaisista kumppanuuksista. Tällaisilla kuulemisilla olisi edistettävä yhteyksiä yksityissektoriin, jotta sitä voidaan paremmin kannustaa osallistumaan ja investoimaan, mikä auttaa sellaisten innovaatioiden aikaansaamisessa, joissa on hyödyntämispotentiaalia.
Tarkistus 17 Ehdotus päätökseksi Liite I – 15 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).	Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille ja kansalaisille tiedotuskampanjoiden ja muiden aloitteiden avulla (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi Liite I – 16 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti –puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.	Komissio toteuttaa niin ikään Euroopan horisontti -puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään nykyisestä rahoituksesta ja siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Euroopan horisontti –puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi Liite I – pilari I – 1 kohta – 1.2. alakohta – 1.2.1. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti; tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja, ja ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määritettyjä painopisteitä.	ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii erityisesti kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä merkittävästi ERC:n rahoittamien Euroopan ulkopuolelta tulevien huipputason tutkijoiden määrää. ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti; tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja, ja ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määritettyjä painopisteitä. Perustutkimuksen sekä soveltavan ja monikansallisen tutkimus- ja kehitystyön välillä olisi oltava parempi tasapaino, jotta varmistetaan uusien löydösten nopea ja tehokas muuttaminen varsinaisiksi teknologioiksi ja kaupallisiksi tuotteiksi.
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite I – pilari I – 3 kohta – 3.2. alakohta – 3.2.1. alakohta – 4 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;	– Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen, mukauttaminen, ylläpitäminen ja optimointi seuraamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden toteutumista ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita tai käytöstä poistamista;
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.	Monet EU:n kohtaamista haasteista ovat myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi rahaa, resursseja ja toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhteistyössä ja globaalien kumppaneiden kanssa älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1. alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.	Terveyden tutkimus ja innovaatiotutkimus sekä innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; epätasapainoisen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamien sairauksien lisääntyminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset; sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin uusiin globaaleihin toimijoihin nähden.
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.1. alakohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.	Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille ja SDG 13 – Ilmastotoimet.
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 1 kohta – 1.2. alakohta – 1.2.1. alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Parempi ja yksilöllinen ravitsemus läpi koko eliniän;
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 3 kohta – 3.2. alakohta – 3.2.4. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuudessa, rakentamisessa ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Kehityksen on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus, arvioitava riskit ja lievennettävä sen mahdollisuuksia haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen tai rodulliseen syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.	Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuudessa, rakentamisessa, kalastuksessa ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Kehityksen on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus, arvioitava riskit ja lievennettävä sen mahdollisuuksia haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen tai rodulliseen syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
5. ”ELINTARVIKKEET JA LUONNONVARAT” -KLUSTERI	5. ”MAATALOUS, ELINTARVIKKEET JA LUONNONVARAT” -KLUSTERI
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota ihmisten hyvinvoinnille tarpeellisia palveluja. Kiertotalouden, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.	Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen ja ihmisten (ruumiillisen ja henkisen) hyvinvoinnin säilyttäminen on suoraan riippuvaista maataloudesta ja elintarviketuotannosta sekä luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Ilmastomuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota ihmisten hyvinvoinnille tarpeellisia palveluja. Kiertotalouden, agroekologian, biotalouden ja sinisen talouden käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.
Perustelu
EU:ssa ongelmana ei ole elintarvikepula vaan elintarvikkeiden heikko laatu ja lisääntyvä irtautuminen luonnonympäristöstä, mikä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jotta voimme vastata kestävän kehityksen haasteisiin, taata turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, varmistaa puhtaan veden, maaperän ja ilman kaikille, siivota meret ja valtameret, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja tapoja sitkeiden esteiden ylittämiseen ei juuri ymmärretä. Jotta voidaan siirtyä kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä palauttaa maapallon terveys, on investoitava teknologioihin, uusiin liiketoimintamalleihin sekä sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään innovointiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan taloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä luo työpaikkoja ja kasvua.	Jotta voimme vastata kestävän kehityksen haasteisiin, taata turvallisten, ravitsevien ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, edistää maaperän kestävää käyttöä, varmistaa puhtaan veden, hedelmällisen maaperän ja puhtaan ilman kaikille, siivota meret ja valtameret, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja tapoja sitkeiden esteiden ylittämiseen ei juuri ymmärretä. Jotta voidaan siirtyä kestävään kulutukseen ja tuotantoon maapallon rajoissa sekä palauttaa maapallon terveys, on yksilöitävä ja kerättävä lisää ja laadukkaampaa tietoa eri toimintapolitiikkojen ympäristövaikutuksista, investoitava teknologioihin, uusiin liiketoimintamalleihin, raaka-aineisiin sekä sosioekonomiseen ja ympäristöön liittyvään innovointiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan taloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä, säilyttää maaseudun elinvoimaisena sekä luo työpaikkoja ja kasvua.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimet luovat tietopohjan ja tarjoavat ratkaisuja siihen, miten voidaan hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja mereltä peräisin olevia luonnonvaroja ja tehostaa maa- ja vesijärjestelmien asemaa hiilinieluina, varmistaa elintarvike- ja ravitsemusturva, jonka avulla voidaan tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.	Toimet luovat tietopohjan ja tarjoavat ratkaisuja siihen, miten voidaan varmistaa, että biologinen monimuotoisuus säilytetään luonnonvarojen kysynnän kasvaessa, hallinnoida ja käyttää tehokkaasti maalta ja vesiympäristöistä peräisin olevia luonnonvaroja ja tehostaa maa- ja vesijärjestelmien asemaa biomassan kestävän kasvun lisäämiseksi ja siten hiilen sitomista, varastoimista ja korvaamista, varmistaa elintarvike- ja ravitsemusturvallisuus ja -turva, joiden avulla voidaan tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa, tukea elintarvike- ja viljelyjärjestelmiä kestävää maataloutta hyödyttävien agroekologisten toimintamallien täytäntöönpanossa, tukea tulonlähteiden monipuolistamista maaseutualueilla, nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen luonnonmukaiseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän, luontoon perustuvan talouden ja sinisen talouden kehitystä ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueita.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmaston sopeutumisen ja hiilensidonnan (sekä maalla että merellä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta.	Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan biologista monimuotoisuutta sekä luonnonvaraisilla että viljellyillä alueilla ja turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hiilen varastoinnin (sekä maalla että vedessä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat lisäksi vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, ekotoksisuutta, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, akroekologiaa, biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta. Tämä edellyttää, että biologisen monimuotoisuuden tilaa koskevaa tietopohjaa parannetaan. Ne tukevat ratkaisujen löytämistä unionin maatalouden kehittyneen monitoiminnallisuuden edistämiseen ja elintarviketuotannon paikallisuuden lisäämiseen sekä elintarviketuotannon taloudelliseen kannattavuuteen.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin luottamisen kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää.	Niillä edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen ja huippuosaamisen levittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointiin ja elintarvikejärjestelmiin luottamisen kanssa lisäämällä elintarvikeketjun avoimuutta on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa ja kulutustottumuksia voidaan edistää, ja tämä riippuu myös tiedon jakamisesta, jota voidaan tehdä merkitsemällä kestävät tuotteet, niin että kuluttajia autetaan valitsemaan kestäviä tuotteita ja tiedostamaan niiden kierrätettävyys. Tällä useisiin toimijoihin perustuvalla lähestymistavalla maatalous- ja elintarvikeketjussa pyritään takaamaan, että kaikki tärkeä tieto siirretään loppukäyttäjille, ja viljelijöitä ja muita maatalousteknologian ja -tuotteiden käyttäjiä otetaan mukaan innovaatioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen elintarvikejärjestelmien haasteiden ratkaisemiseksi.
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.	Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöistä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet. Käytännöllinen lähestymistapa voidaan säilyttää käyttämällä olemassa olevia verkostoja, jotka on perustettu muissa ohjelmissa, kuten yhteisen maatalouspolitiikan eurooppalainen innovaatiokumppanuus.
Perustelu
Varojen käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti olisi hyödynnettävä olemassa olevia verkostoja. Se myös lähentäisi politiikanaloja ja tieteellistä keskustelua.
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 6 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Klusteri V edistää erityisesti missiota ”Hiilineutraalit, mukautumiskykyiset, ravitsevat ja jätteettömät elintarvikejärjestelmät vuoteen 2035 mennessä”, joka on määritelty erityisessä työohjelmassa.
Perustelu
Missio auttaa täyttämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja siirtymään ilmastoälykkäisiin ja tehokkaisiin maatalous- ja elintarvikejärjestelmiin. Elintarvikejätteen minimoiminen ja sivutuotteiden palauttaminen takaisin ketjuun on tärkeä osa kestävää elintarvikejärjestelmää. Missio on vuorovaikutuksessa ”maatilalta ruokapöytään” kulkevan ketjun eri sektorien kanssa ja tiiviissä yhteydessä muihin klustereihin, kuten energiaan, terveyteen ja digitalisaatioon.
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia sekä vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset.	Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: yhteinen maatalouspolitiikka, ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia, vuoteen 2020 ulottuva biologista monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia, EU:n vihreän infrastruktuurin strategia, EU:n metsästrategia sekä vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset.
Perustelu
EU:n metsästrategia on tärkeä osa luonnonvarojen kestävää hallintaa.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1. alakohta – 8 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SD 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.	Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista: SDG 2 – Nälän poistaminen; SDG 3 – Hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille; SDG 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5.1 a. Koska maanviljelijät ovat keskeisiä ympäristön vaalijoita Euroopassa, heillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus saada käyttöönsä innovaatiot ja tutkimukset, jotka auttavat heitä tuottamaan elintarvikkeita, rehua ja muita tuotteita kestävästi ja kustannustehokkaasti. Innovaatioiden ja tutkimusten on oltava kaikkien viljelijöiden, myös pientuottajien, saatavilla maaseutualueilla, vuoristoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla.
Tarkistus 37 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.1. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ympäristön seuranta tukee tutkimusta ja innovointia¹⁹ elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon luonnonjärjestelmiä. Maapallon tilan seurantaan maalla, merellä sekä ilmakehässä liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia yhteistyössä erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.	Ympäristön seuranta tukee tutkimusta ja innovointia¹⁹ elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon prosesseja ja luonnonjärjestelmiä. Maapallon tilan seurantaan planeetan pinnalla sekä ilmakehässä liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia yhteistyössä erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.
__________________	__________________
¹⁹ Maanhavainnointi tukee tutkimusta ja innovointia tämän globaalin haasteen muiden toiminta-alojen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden asiaankuuluvien osien yhteydessä.	¹⁹ Maanhavainnointi tukee tutkimusta ja innovointia tämän globaalin haasteen muiden toiminta-alojen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden asiaankuuluvien osien yhteydessä.
Perustelu
Planeetan pinta on laajempi termi kuin maa ja meri, ja se kattaa myös ilman.
Tarkistus 38 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.1. alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Käyttäjälähtöiset ja järjestelmälliset lähestymistavat, mukaan lukien avoin data, joka koskee ympäristötietoja ja monimutkaiseen mallinnukseen ja ennakointijärjestelmiin liittyviä tietoja;	– Käyttäjälähtöiset ja järjestelmälliset lähestymistavat, mukaan lukien monista lähteistä saatava avoin ympäristötieto ja paikkatieto sekä massadatan tehokas analysointi prosessilähtöisen mallinnuksen, ennakoinnin ja syntyvien riskien tunnistamisen mahdollistamiseksi;
Perustelu
Paikkatieto on yksi tärkeimmistä välineistä luonnonvarojen analysoinnissa.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.1. alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, elintarviketurvallisuus, maa- ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutos, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen hallinta, valtamerten hyödyntäminen ja suojelu, merenkulun turvallisuus ja muut asiaankuuluvat alat;	– Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, hiilen sitominen ja varastointi maaperään, elintarviketurvallisuus ja ‑turva, kestävä maa- ja metsätalous, maaperän laatu, maankäyttö ja maankäytön muutos, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen hallinta, valtamerten hyödyntäminen ja suojelu, merenkulun turvallisuus ja muut asiaankuuluvat alat;
Tarkistus 40 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.1. alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Olemassa olevan ja uuden datan luominen yhdessä, hyödyntäminen ja arvottaminen tarjoavat tilaisuuksia arvoa tuottaville liiketoimintamahdollisuuksille.
Perustelu
Tietoratkaisut ovat uusien innovaatioiden kannalta keskeisiä, mikä pitäisi tunnustaa.
Tarkistus 41 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.1. alakohta – 2 alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Eri politiikanalojen välisten synergioiden vahvistaminen hyödyntämällä ympäristöä ja luonnonvaroja koskevia tietoja.
Tarkistus 42 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.2. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
On tarpeen parantaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä niiden tarjoamien moninaisten palveluiden sekä ilmakehän rajakerrosten ymmärtämistä ja valjastaa luonnonvoimat ja luonnon monitahoisuus, jotta voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, parantaa kestävyyttä ja saavuttaa EU:n tavoite "Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa" vuoteen 2050 mennessä, kuten EU:n seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on määritelty. Koko arvoketjussa on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki mahdolliset tuotantoketjun alkupäähän aiheutuvat vaikutukset. Kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kansainvälisiin pyrkimyksiin ja aloitteisiin, kuten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi, ovat välttämättömiä tämän alan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan parempaa ymmärtämystä hallitusta siirtymisestä kestävyyteen taloudellisessa, sosiaalisessa ja luonnollisessa järjestelmässä paikalliselta tasolta maailmanlaajuiselle tasolle asti.	On tarpeen parantaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien, niiden muutossuuntausten, niiden kohtaamien uhkien sekä niiden tarjoamien moninaisten palveluiden sekä ilmakehän rajakerrosten ymmärtämistä ja valjastaa luonnonvoimat ja luonnon monitahoisuus, jotta voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, parantaa kestävyyttä ja saavuttaa EU:n tavoite ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” vuoteen 2050 mennessä, kuten EU:n seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on määritelty. Koko arvoketjussa on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki mahdolliset tuotantoketjun alkupäähän aiheutuvat vaikutukset. Tarvitaan tutkimusta biologisen monimuotoisuuden säilyttävien metsänhoitomallien ja maataloustuotannon suojelutoimien kehittämiseksi ja edistämiseksi. Kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kansainvälisiin pyrkimyksiin ja aloitteisiin, kuten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi, ovat välttämättömiä tämän alan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan parempaa ymmärtämystä hallitusta siirtymisestä kestävyyteen taloudellisessa, sosiaalisessa ja luonnollisessa järjestelmässä paikalliselta tasolta maailmanlaajuiselle tasolle asti.
Perustelu
Euroopan horisontti -klusterin V olisi tuettava YMP:n erityistavoitteita.
Tarkistus 43 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.2. alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biologisen monimuotoisuuden, maa- ja meriekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo;	– Biologisen monimuotoisuuden, maa- ja vesiekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo sekä alkutuotannon kestävyys;
Perustelu
Meriekosysteemi on kapea käsite, ja siksi meidän olisi viitattava vesiekosysteemeihin, joihin kuuluvat kaikki meret, valtameret ja sisävedet.
Tarkistus 44 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.2. alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Suuntausten ja yhdennettyjen skenaarioiden mallintaminen biologista monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita ja hyvän elämänlaadun eri tasoja ja näkymiä varten; biotooppien ja ekosysteemien mahdollinen vaikutus hiilinieluina erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa;	– Suuntausten ja yhdennettyjen skenaarioiden mallintaminen biologista monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita ja hyvän elämänlaadun eri tasoja ja näkymiä varten; biotooppien ja ekosysteemien mahdollinen vaikutus hiilinieluina erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa; yhteydet yhdisteiden käytön ja pölyttäjien lisääntyneen kuolleisuuden välillä;
Tarkistus 45 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.2. alakohta – 2 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen valtavirtaistaminen valtioiden ja yritysten päätöksenteko- ja kirjanpitojärjestelmiin sekä niiden etujen kvantifiointi;	– Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen valtavirtaistaminen valtioiden ja yritysten päätöksenteko- ja kirjanpitojärjestelmiin sekä niiden etujen kvantifiointi; luotettavien tieteellisten tutkimusten tarjoaminen, jotta viljelijöitä voidaan palkita oikein YMP:n maatalousjärjestelmien puitteissa monimuotoisuuden ja ympäristötehokkuuden lisääntymisestä koituvista hyödyistä;
Tarkistus 46 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.2. alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Mukautuvat ja monikäyttöiset luontoon perustuvat ratkaisut, joissa käsitellään kaupungeissa, maaseudulla ja rannikkoalueilla kohdattavia haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, saastumiseen sekä kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin;	– Mukautuvat ja monikäyttöiset luontoon perustuvat ratkaisut, joissa käsitellään kaupungeissa, maaseudulla ja rannikkoalueilla kohdattavia haasteita, jotka liittyvät maatalouden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, saastumiseen sekä kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin;
Perustelu
Maatalouden tuottavuus ja kilpailukyky on keskeinen tekijä kestävässä elintarviketuotannossa, koska meillä on oltava tehokas maataloussektori.
Tarkistus 47 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.2. alakohta – 2 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Monitoimijaiset elävien laboratorioiden lähestymistavat, jotka sitouttavat viranomaiset, sidosryhmät, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan suunnittelemaan ja luomaan yhdessä systeemisiä ratkaisuja luonnonpääoman säilyttämiseksi, palauttamiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi sekä kestävyyteen ja kestävän johtamisen mahdollisuuksiin siirtymiseksi hallitusti taloudellisessa toiminnassa kaikissa arvosilmukoissa.	– Monitoimijaiset elävien laboratorioiden lähestymistavat, jotka sitouttavat viranomaiset, sidosryhmät, tuottajat, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan suunnittelemaan ja luomaan yhdessä systeemisiä ratkaisuja luonnonpääoman säilyttämiseksi, palauttamiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi sekä kestävyyteen ja kestävän johtamisen mahdollisuuksiin siirtymiseksi hallitusti taloudellisessa toiminnassa kaikissa arvosilmukoissa.
Perustelu
Tuottajat ovat keskeinen tekijä elintarvikeketjussa.
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Selviytymiskykyiset ja kestävät maa- ja metsätalousjärjestelmät tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja alkutuotannon muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen lisäksi, että tällaisillä järjestelmillä edistetään elintarvike- ja ravitsemusturvaa, ne sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, niillä hoidetaan maata ja luonnonvaroja ja tarjotaan tärkeitä julkisia hyödykkeitä, mukaan lukien hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys ja kansanterveys. Yhdennettyjä lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan edistää maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja ottaen huomioon alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastoon ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan alueellista ja sosioekonomista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutualueiden mahdollisuuksia.	Selviytymiskykyiset ja kestävät maa- ja metsätalousjärjestelmät tarjoavat taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja alkutuotannon muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen lisäksi, että tällaisilla järjestelmillä varmistetaan elintarvike- ja ravitsemusturva, ne sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, niillä hoidetaan maata ja luonnonvaroja ja tarjotaan tärkeitä julkisia hyödykkeitä, mukaan lukien hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys ja kansanterveys. Yhdennettyjä lähestymistapoja tarvitaan, jotta voidaan edistää maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja ottaen huomioon YMP:n tavoitteet ja alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastoon ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, kilpailukykyyn, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin sekä uusiin tuholaisiin ja tauteihin. Tämä edellyttää, että ymmärretään paremmin erilaisten maatalousjärjestelmien vaikutus biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien säilymiseen. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan alueellista ja sosioekonomista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutualueiden mahdollisuuksia. Viljelijöiden on myös saatava jatkuvasti käyttöönsä innovaatioita, uutta tekniikkaa ja tutkimustietoa, jotta he voivat tuottaa elintarvikkeita kestävällä tavalla niin, että pystytään sekä ruokkimaan maailma, että suojelemaan ympäristöä tulevia sukupolvia varten. Lisäksi on tärkeää käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat maaseudun ja kaupunkien välisen rajapinnan dynamiikkaa siltä kannalta, miten kaupunkien laajentuminen vaikuttaa maatalous- ja metsäympäristöihin, sekä asuinalueiden ja työpaikkojen välistä dynamiikkaa ja elinkelpoista maaseutua.
Tarkistus 49 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Luonnonmukainen ja agroekologinen viljely tarjoavat hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteena on laajentaa näiden viljelykäytäntöjen käyttöä. Tällä hetkellä alle 10:tä prosenttia EU:n maatalousmaan kokonaispinta-alasta viljellään luonnonmukaisesti. Laajentamisen mahdollistamiseksi 20 prosenttia maatalouden, metsätalouden, maaseudun ja elintarvikejärjestelmien kokonaismäärärahoista on varattava määrärahoihin, jotka kohdistetaan erityisesti agroekologisiin lähestymistapoihin erikoistuneelle tutkimukselle, joka hyödyttää sekä luonnonmukaisia että perinteisiä järjestelmiä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota luonnonarvoltaan merkittäviin järjestelmiin niiden huomattavien biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien ja kulttuuriarvojen vuoksi sekä tulonlähteiden monipuolistamiseen tähtäävien optimaalisten keinojen tunnistamiseen säilyttäen maaseudun elinvoimaisuus ja yleinen kestävyys sen varmistamiseksi, että kaikki sen ulottuvuudet otetaan yhdenmukaisesti huomioon.
Tarkistus 50 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Selkeät ja tieteellisesti paikkansapitävät tiedot kaikille kansalaisille elintarvikkeiden alkutuotannon prosesseista maatalouden innovaatioiden ymmärtämisen, hyväksymisen ja tukemisen edistämiseksi maatalouden tarpeita varten;
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa varten;	– Menetelmät, teknologiat ja välineet maa- ja metsätalouden kriisinkestävää tuotantoa varten ja ratkaisut hiilineutraalia maataloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä varten, mukaan lukien menetelmät kasvin- ja eläinjalostuksen parantamiseksi ja tehostamiseksi;
Tarkistus 52 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Luonnonvarojen (esimerkiksi maaperän, veden, ravinteiden ja biologisen monimuotoisuuden, myös geenivarojen) kestävä hallinta ja tehokas käyttö maa- ja metsätaloudessa; vaihtoehdot fossiilipohjaisille luonnonvaroille ja kiertotalouden periaatteiden hyväksyminen;	– Luonnonvarojen (esimerkiksi maaperän, veden, ravinteiden ja biologisen monimuotoisuuden, myös geenivarojen) kestävä käyttö maa- ja metsätaloudessa; vaihtoehdot fossiilipohjaisille luonnonvaroille sekä kierto- ja biotalouden periaatteiden, ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen käsitteiden käyttöönotto mukautuvassa maataloudessa ja elintarvikeketjussa;
Perustelu
Jotta eri ohjelmien välillä olisi synergioita, YMP:n tavoitteet olisi otettava huomioon erityisesti II pilarin viidennessä klusterissa.
Tarkistus 53 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Alkutuotannon toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa;	– Alkutuotannon ja arvoketjun toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa, maaperän tehtävä hiilen sitomisessa ja korvaamisessa sekä tekniikat ja menetelmät sen hiilenvarastointikapasiteetin lisäämiseksi;
Perustelu
Maaperällä on myös suuri kapasiteetti hiilen sidontaan ja varastointiin, mikä on tärkeää tunnustaa.
Tarkistus 54 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Nykyaikaisen jalostuksen ja genomiikan hyödyntäminen biomassaraaka-aineen tarjonnan monipuolistamiseksi sekä kasvun ja biosynteesin kiihdyttämiseksi ja siten hiilidioksidin sitominen sekä metsä- että maataloudessa myös elintarviketuotannon varmistamiseksi;
Perustelu
Kasvavan väestön ruokkimiseen tarvitaan nykyaikaisia jalostustekniikoita.
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi; vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle;	– Kasvien tuholaiset ja taudit sekä eläinten terveys ja hyvinvointi, muun muassa integroidun maatalouden strategioiden kehittäminen; vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, rikkakasvien ja sienitautien torjunta‑aineiden, antibioottien ja muiden mahdollisesti haitallisten aineiden käytölle; luontoon perustuvien ratkaisujen ja terveyttä edistävien elinolosuhteiden painottaminen; vähäriskisten torjunta-aineiden tutkiminen keinona tukea integroitua tuholaistorjuntaa;
Tarkistus 56 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkialueiden välisillä rajapinnoilla;	– Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkialueiden välisillä rajapinnoilla, maaseutu- ja kaupunkiympäristöjen väliset rajapinnat ja laajenevien kaupunkien vaikutukset maatalous- ja metsäympäristöihin sekä liiketoiminnan kehittämisen helpottaminen maaseudulla;
Perustelu
Koska entistä suurempi osa väestöstä elää kaupunkialueilla, se olisi otettava huomioon maataloudessa ja olisi etsittävä ratkaisuja liiketoiminnan mahdollistamiseen maaseudulla.
Tarkistus 57 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 9 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maankäyttö, maaseudun kehittäminen ja alueelliset yhteydet; maaseutualueiden sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja ympäristöllisten voimavarojen hyödyntäminen uusia palveluja, liiketoimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia hyödykkeitä varten;	– Maankäyttö, maaseudun kehittäminen ja alueelliset innovaatioekosysteemien yhteydet; maaseutualueiden sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja ympäristöllisten voimavarojen hyödyntäminen uusia palveluja, liiketoimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia hyödykkeitä varten; mahdollisuuksien määritteleminen taitojen kehittämisen ja tietämyksen siirtämisen tukemiseksi näillä alueilla, myös nuorten ja uusien toimijoiden koulutuksella ja oppisopimuskoulutuksella;
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 10 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Digitaaliset innovaatiot maataloudessa, metsätaloudessa sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, teknologioita ja hallintomalleja;	– Digitaaliset innovaatiot ja älykkäiden ratkaisujen kehittäminen maataloudessa, metsätaloudessa sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, teknologioita ja hallintomalleja maanviljelijöiden käytettävissä olevien resurssitehokkuus- ja ympäristötehokkuusmallien parantamiseksi; olemassa olevien tai mahdollisten keinojen määritteleminen täsmäviljelyjärjestelmien integroimiseksi pienillä ja keskisuurilla tiloilla; olemassa olevien tai mahdollisten ratkaisujen määritteleminen erityyppisistä täsmäviljelyantureista saatavien suurten tietomäärien käsittelyä varten, sekä olemassa olevien tai mahdollisten ratkaisujen määritteleminen näiden tietojen integroimiseksi käyttäjäystävällisiin tilanhoidon tukijärjestelmiin;
Tarkistus 59 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 11 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmät ja niiden yhteenliittäminen eri mittakaavoissa; osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen.	– Maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmät ja niiden yhteenliittäminen eri mittakaavoissa; osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen; tietämyksen vaihdon parantaminen ja uusien lähestymistapojen, kuten maatilojen tuottavuuden vertailuanalyysien, edistäminen viljelijöiden auttamiseksi sopeutumisessa ja maatilojensa hoitamisessa.
Tarkistus 60 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Siirtyminen kohti integroituja ja monipuolisia elintarviketuotannon ja maatalouden järjestelmiä ja maatalouskäytäntöjä, mukaan luettuna sekä perinteistä että luonnonmukaista maataloutta hyödyttävien agroekologisten toimintamallien käyttö.
Tarkistus 61 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Alkutuotannon prosesseja koskevan yleisöviestinnän parantaminen maatalouden innovaatioiden tuntemuksen parantamiseksi ja niiden roolin hyväksymiseksi.
Tarkistus 62 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 11 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Uusien proteiinilähteiden kehittäminen EU:n omavaraisuuden parantamiseksi proteiinintuotannossa.
Tarkistus 63 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.3. alakohta – 2 alakohta – 11 b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Kasvinjalostusinnovaatioiden ottaminen käyttöön: uusimpien kasvinjalostusmenetelmien edelleenkehittäminen ja parantaminen sekä myös genomin sekvensoinnin ja geenien löytämisen kaltaisten teknologioiden mahdollistaminen satojen suurentamiseksi ja niiden kestävyyden lisäämiseksi, ravitsemuksen ja elintarvikkeiden laadun parantamiseksi ja sitä kautta elintarvikejätteen vähentämiseksi.
Tarkistus 64 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.4. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Merien ja valtamerien luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut tarjoavat merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien ja valtamerien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta voidaan kestävällä tavalla hallita, suojella ja ennallistaa meren ja rannikon ekosysteemejä ja estää merien saastumista parannetun ja vastuullisen valtamerien hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien ja valtamerien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia Tarkoituksena on tuottaa enemmän ruokaa ilman, että lisätään meriin kohdistuvia paineita, sekä lievittää maaperän ja makean veden luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, mukaan lukien merialue- ja makroaluestrategiat, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Välimerelle, Itämerelle, Mustallemerelle, Atlantille, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.	Merien, valtamerien ja sisävesien luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut tarjoavat merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, ravinteiden huuhtoutuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien, valtamerien ja sisävesien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, ja edistää sinisen talouden arvoketjuja on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta voidaan kestävällä tavalla hallita, suojella ja ennallistaa meren ja rannikon ekosysteemejä ja estää merien saastumista parannetun ja vastuullisen valtamerien hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien, valtamerien ja sisävesien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia Tarkoituksena on tuottaa enemmän ruokaa ilman, että lisätään meriin kohdistuvia paineita, sekä lievittää maaperän ja makean veden luonnonvaroihin kohdistuvia paineita. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, mukaan lukien merialue-, kalastusvyöhyke- ja makroaluestrategiat, mukaan lukien ne, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Välimerelle, Itämerelle, Mustallemerelle, Atlantille, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja vesien biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.
Perustelu
Meret ja valtameret on liian suppea soveltamisala, myös sisävedet on sisällytettävä siihen. Tarkistuksessa viitataan kalastusvyöhykkeisiin, koska niillä on yhä suurempi kansainvälinen merkitys keskeisenä osana Euroopan unionin strategiaa merten taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, erityisesti kolmansien maiden kanssa luotujen kumppanuuksien yhteydessä.
Tarkistus 65 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.4. alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävä meri- ja valtameriviljely, elintarvikkeiden hankkimiseksi harjoitettava kalastus ja meriviljely, mukaan lukien vaihtoehtoiset proteiininlähteet yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja ‑omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa;	– Kestävä meri-, valtameri- ja sisävesiviljely, elintarvikkeiden hankkimiseksi harjoitettava kalastus ja vesiviljely, mukaan lukien vesiympäristöt vaihtoehtoisina proteiininlähteinä yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja ‑omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa;
Perustelu
Meret ja valtameret on liian suppea soveltamisala, myös sisävedet on sisällytettävä siihen.
Tarkistus 66 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.4. alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Merien ekosysteemien selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien ja valtamerien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastumisen ja muovien, rehevöitymisen, happamoitumisen ja merenpinnan nousun torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja meren välinen rajapinta sekä kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen;	– Vesiekosysteemien selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien, valtamerien ja sisävesien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastumisen ja muovien, rehevöitymisen, happamoitumisen ja merenpinnan nousun torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja vesiympäristön välinen rajapinta sekä kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen;
Perustelu
Meret ja valtameret on liian suppea soveltamisala, myös sisävedet on sisällytettävä siihen.
Tarkistus 67 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.4. alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Siniset arvoketjut, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien kestävät mikro- ja makrolevät;	– Siniset arvoketjut, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien kestävät mikro- ja makrolevät, investoinnit meriteknologioihin ja -palveluihin, kuten valtamerienergiaan ja meribioteknologiaan;
Perustelu
Tarkistuksessa selvennetään eräitä strategisia painopisteitä, jotka Euroopan unioni on jo asettanut muissa välineissä, kuten Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, innovoinnin ja tieteellisen tutkimuksen yhteydessä.
Tarkistus 68 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.4. alakohta – 2 alakohta – 8 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisästä kansalaisten etuja.	– Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja torjua niiden asteittaista väestökatoa tukemalla työllisyyttä ja edistämällä kestävää matkailua ajan mittaan.
Perustelu
Tarkistuksessa mainitaan rannikkoalueiden väestökatoon liittyvä ongelma, erityisesti nuorten lähteminen, mikä johtuu työpaikkojen puutteesta, kalastukseen liittyvästä toiminnasta luopumisesta tai vaikeuksista säilyttää se kestävänä sekä matkailun tukemisen puutteesta.
Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).²⁰ Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja merialueiden välille, elintarvikehävikin vähentämistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että "elintarvikkeiden koko arvoketju" ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk‑yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut. Päälinjat	Väestönkasvun, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).²⁰ Erityisesti elintarviketurva ja proteiinin kestävä tuotanto on maailmanlaajuinen haaste, johon on löydettävä vastauksia. Nykyiset elintarviketuotanto- ja kulutusmallit ovat jossakin määrin kestämättömiä, ja aliravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta. Tulevien elintarvikejärjestelmien on oltava mukautuvia ja pyrittävä hiilineutraaliuteen ja toimitettava riittävän turvallisia, erilaisia, kohtuuhintaisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kestävyyttä (mukaan luettuina kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden syntymisen vähentäminen), yhteyksien luomista maa- ja vesiympäristöjen välille, elintarvikehävikin vähentämistä ja elintarvikejätteen kierrättämistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden kokotuotannon lisäämistä ja sitä, että ”elintarvikkeiden koko arvoketju” ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja elintarvikeketjun kaikille toimijoille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Maataloustekniikat voivat tarjota kestäviä ratkaisuja kaikille viljelyjärjestelmille. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa kohti ravitsevia ja terveellisiä ruokavalioita sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk‑yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.
	Päälinjat
________________	________________
²⁰ SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi	²⁰ SWD(2016) 319 final: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi
Tarkistus 70 Ehdotus päätökseksi Liite I – I pilari – 5 alakohta – 5.2 alakohta – 5.2.5 alakohta – 2 kohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;	– Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden, ympäristön kestävyyden ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa;
Tarkistus 71 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus- ja todentamisjärjestelmät, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta elintarvikejärjestelmään;	– Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus- ja todentamisjärjestelmät, jotka lisäävät kuluttajien luottamusta elintarvikejärjestelmään, kuten tekniikat, jotka parantavat tuotteiden jäljitettävyyttä ja selkeää merkitsemistä;
Perustelu
Kestävien tuotteiden merkinnät ja jäljitettävyys on äärimmäisen tärkeää, jotta kuluttajat tietävät, mitkä tuotteet ovat tosiasiassa kestäviä.
Tarkistus 72 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 2 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Elintarvikejärjestelmän vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan lukien mikrobiomien, unohdettujen viljelykasvien ja vaihtoehtoisten proteiinien mahdollisuuksien tutkiminen ja niiden käyttö;	– Elintarvikejärjestelmien mukautumiskyky, elintarvikejärjestelmän vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan lukien mikrobiomien, unohdettujen viljelykasvien ja vaihtoehtoisten proteiinien mahdollisuuksien tutkiminen ja niiden käyttö, uudet elintarvikkeiden tuotantotavat ja -tekniikat;
Perustelu
Meidän on investoitava innovaatioihin, jotka tarjoavat meille uusia tapoja tuottaa elintarvikkeita kestävästi, jotta voimme vastata EU:n elintarviketuotannon haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen.
Tarkistus 73 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maalta ja mereltä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;	– Ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävät, kiertoon perustuvat ja resurssitehokkaat, maalta ja vesiympäristöstä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa otetaan huomioon biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut ja pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa tuotannon sivuvirrat mukaan lukien ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;
Perustelu
Elintarvikejärjestelmien kestävyyden arviointi perustuu ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviin näkökohtiin, ja ne kaikki on otettava huomioon.
Tarkistus 74 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 2 alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Sellaisten suljettujen kiertojärjestelmien kehittäminen, joissa yhdistetään elintarvikkeiden ja energian tuotanto sekä ravinteiden, veden, lämmön ja hiilidioksidin kierrättäminen takaisin tuotantoon;
Perustelu
Kiertotaloutta koskeva keskustelu olisi ohjattava kohti biokiertotaloutta, jossa kaikki materiaalit, energia ja jätteet kierrätetään eikä jätettä synny lainkaan.
Tarkistus 75 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 2 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen, osallisuus ja kestävyys teollisuuden, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien avulla.	– Innovointi- ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille ja yhteisöjen voimaannuttaminen, reilujen elintarvikeketjujen edistäminen reilun kaupan ja hinnoittelun avulla, osallisuus ja kestävyys, kumppanuuksien edistäminen elintarvikeketjun eri toimijoiden keskuudessa sekä alkutuotannon, teollisuuden, paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välillä.
Perustelu
Alkutuotanto on elintarvikejärjestelmien keskeinen ala.
Tarkistus 76 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.5. alakohta – 2 alakohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Neljään keskeiseen haasteeseen eli kestävyyden, tuotannon, ravinnon ja talouskasvun haasteeseen vastaaminen maailmanlaajuisesti siihen tarkoitetun maatalouselintarvikkeiden kestävän kehityksen infrastruktuurin SDIAn avulla. Tulevaisuuden taloudet eivät perustu aiempiin fyysisiin resursseihin vaan tietovirtoihin, tietämykseen ja yhteistyöhön.
	SDIAn tavoitteena on
	i) mahdollistaa se, että EU ja vähemmän kehittyneet maat voivat kehittää yhteisen kestävään kehitykseen perustuvan tulevaisuuden;
	ii) helpottaa yhteistyötä tarjoamalla tietämystä, valmiuksia ja infrastruktuuria toimien tukemiseen kummallakin puolella;
	iii) täyttää alueelliset ja paikalliset tarpeet niin, että voidaan jakaa perustietämystä SDIAan osallistuvien instituuttien verkostossa Euroopassa. Tämä yhteenliitetty verkosto lisää Euroopan jatkuvaa kilpailukykyä ratkaisevan tärkeällä maatalouselintarvikesektorilla;
	iv) kehittää synergioita EU:n vuosien 2021–2027 naapuruuden, kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja mereltä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja ‑tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa.	Biopohjainen innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen yhdistettynä alkutuotantoa koskevaan tutkimukseen sekä maalta ja vesiympäristöistä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja ‑tuotteiksi. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden ja teollisen ja maatalouden bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa, mistä seuraa siirtyminen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan.
Tarkistus 78 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kestävät biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;	– Kestävät biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastoon ja biologisen monimuotoisuuden vähentämisen torjumisen tavoitteisiin ja yleiseen resurssitehokkuuteen;
Perustelu
Biomassan hankinta- ja tuotantojärjestelmien kestävyyden arvioinnissa on otettava huomioon ympäristöön ja talouteen liittyvät sekä sosiaaliset näkökohdat.
Tarkistus 79 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Ymmärryksen lisääminen kannustimista ja esteistä, jotka liittyvät biopohjaisten tuotteiden käyttöönottoon, tutkimalla CE-merkintää, tuotemerkintöjä, normien soveltamista, sertifiointijärjestelmiä, julkisia hankintoja ja sääntelytoimintaa muun muassa maailmanlaajuisen kilpailun näkökulmasta.
Perustelu
On tärkeää, että biopohjaisella alalla on tieteellinen perusta kannustimien ja esteiden osalta, jotta voidaan vapauttaa tämän nousevan alan koko potentiaali erityisesti unionin sääntelyn ja lainsäädännön kannalta.
Tarkistus 80 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Biopohjaiset arvoketjut, materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, tuotteet ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden biojalostamojen kehittämistä ;	– Biopohjaiset arvoketjut, materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, tuotteet ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden biojalostamojen kehittämistä ottamalla mukaan biojäte sekä teollisuusjäte ja teollisuuden sivuvirrat ja hyödyntämällä kehittyneitä biomassan purkutekniikoita;
Perustelu
Biokiertotaloudessa myös biojätteet, teollisuusjätteet ja sivuvirrat kierrätetään.
Tarkistus 81 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 4 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin teollisiin prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin²¹;	– Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin teollisiin ja maatalouden prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin²¹;
_________________	_________________
²¹ Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa.	²¹ Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa.
Tarkistus 82 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Bioperäisen talouden kiertomaisuus, joka toteutuu teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa radikaalisti elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään ja tuetaan biomassan porrastetun käytön periaatetta tutkimuksen ja innovoinnin avulla;	– Bioperäisen talouden kiertomaisuus, joka toteutuu teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa radikaalisti elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään ja tuetaan uusiutumattomien materiaalien korvaamista ja biomassan porrastetun käytön periaatetta ja innovoidaan uusia biopohjaisia tuotteita tutkimuksen ja innovoinnin avulla;
Perustelu
Uusiutumattomien materiaalien korvaamisen pitäisi olla yksi kiertotalouden innovaatioiden keskeisistä painopisteistä.
Tarkistus 83 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Kattavat biotalouden mallit, joissa eri toimijat osallistuvat arvon luomiseen ja maksimoivat yhteiskunnalliset vaikutukset.	– Kattavat biotalouden mallit, joissa eri toimijat osallistuvat arvon luomiseen ja maksimoivat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja tieteelliset vaikutukset.
Perustelu
Mallien arvon arvioinnissa olisi otettava huomioon myös taloudelliset ja tieteelliset vaikutukset.
Tarkistus 84 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Lisääntynyt ymmärrys biopohjaisen talouden rajoista ja sen synergioista ja kompromisseista terveen ympäristön kanssa.	– Lisääntynyt ymmärrys biopohjaisen talouden mahdollisuuksista ja rajoista ja sen hyödyistä, synergioista ja kompromisseista terveen ympäristön kanssa.
Perustelu
Biopohjaisella taloudella voi olla vielä joitakin rajoituksia, mutta se tarjoaa silti valtavasti mahdollisuuksia ja hyötyjä, jos innovointiin ja tutkimukseen tarjotaan riittävästi taloudellista tukea.
Tarkistus 85 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Design-lähtöisten umpipuutuotteiden (sisustus, puurakentaminen, hybridimateriaalit) kehittäminen olisi tarpeen, koska ne ovat tehokkaita hiilinieluja.
Tarkistus 86 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.6. alakohta – 2 alakohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Tuotanto- ja valmistusteollisuuden biopohjaiset arvoketjut mukaan lukien uudet monimateriaaliset ja monitoimintoiset mallit ja tuotteet.
Perustelu
Biokiertotalouteen on sisällytettävä monitoimintoisuus.
Tarkistus 87 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.7. alakohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle vähentämällä riippuvuutta luonnonvaroista ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset²². Kansainvälisen yhteistyön avaaminen on tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen takia esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta.	Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle vähentämällä riippuvuutta luonnonvaroista ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, ekosuunnitteluun, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset²², jotka liittyvät esimerkiksi kestäviin ja ravitseviin elintarvikejärjestelmiin, kestävään ja terveelliseen elämiseen ja asumiseen ja energiaratkaisuihin sekä uusiin kestäviin materiaaleihin ja tuotteisiin. Kansainvälisen yhteistyön avaaminen on tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen takia esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta.
__________________	_________________
²² Kehämäisten järjestelmien toiminnot täydentävät digitaalisen ja teollisuuden klusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.	²² Kehämäisten järjestelmien toiminnot täydentävät digitaalisen ja teollisuuden klusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.
Tarkistus 88 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.7. alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Mittarit ja indikaattorit kiertotalouden ja elinkaaren suorituskyvyn mittaamiseksi; hallintajärjestelmät, jotka nopeuttavat kiertotalouden laajenemista ja resurssitehokkuutta samalla kun luodaan markkinoita uusiomateriaaleille; monisidosryhmäinen ja arvoketjun läpi kulkeva yhteistyö; investointivälineet kiertotaloutta varten;	– Mittarit ja indikaattorit kiertotalouden, sen kestävän kehityksen tavoitteisiin kohdistuvien vaikutusten ja elinkaaren suorituskyvyn mittaamiseksi; hallintajärjestelmät, jotka nopeuttavat kiertotalouden laajenemista ja resurssitehokkuutta samalla kun luodaan markkinoita uusiomateriaaleille; monisidosryhmäinen ja arvoketjun läpi kulkeva yhteistyö; investointivälineet kiertotaloutta varten;
Tarkistus 89 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 5 kohta – 5.2. alakohta – 5.2.7. alakohta – 2 alakohta – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vesivarojen kiertoon perustuva käyttö, mukaan lukien veden kysynnän vähentäminen, hävikkien ehkäiseminen, veden uudelleenkäyttö, kierrätys ja jäteveden arvottaminen sekä hallinnointimallit älykkääseen vesivarojen jakamiseen, pilaantumislähteiden käsittelemiseen ja muiden vesivaroihin kohdistuvien paineiden torjumiseen.	– Vesivarojen kiertoon perustuva käyttö, mukaan lukien veden kysynnän vähentäminen erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla, hävikkien ehkäiseminen, veden uudelleenkäyttö, kierrätys ja jäteveden arvottaminen, ravinteiden älykäs kierrätys sekä hallinnointimallit älykkääseen vesivarojen jakamiseen, pilaantumislähteiden käsittelemiseen ja muiden vesivaroihin kohdistuvien paineiden torjumiseen.
Perustelu
Ravinteiden kierto on keskeinen asia kiertotaloudessa.
Tarkistus 90 Ehdotus päätökseksi Liite I – II pilari – 6 kohta – 6.2. alakohta – 6.2.2. alakohta – 5 alakohta – 6 a luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	– Kasvinsuojeluaineina käytettävien luonnonaineiden arviointimenetelmät;

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 5.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Elsi Katainen 3.7.2018
Hyväksytty (pvä)	22.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 4 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Nuno Melo, Giulia Moi, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Franc Bogovič, Elsi Katainen, Anthea McIntyre, Momchil Nekov, Sofia Ribeiro, Molly Scott Cato
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	John Flack

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

33	+
ALDE	Elsi Katainen
ECR	Jørn Dohrmann, John Flack, Zbigniew Kuźmiuk, Anthea McIntyre, James Nicholson
EFDD	Giulia Moi, Marco Zullo
ENF	Philippe Loiseau
GUE/NGL	Matt Carthy, Luke Ming Flanagan
PPE	Franc Bogovič, Daniel Buda, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Nuno Melo, Marijana Petir, Sofia Ribeiro, Czesław Adam Siekierski
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Karine Gloanec Maurin, Karin Kadenbach, Momchil Nekov, Maria Noichl, Marc Tarabella

4	-
EFDD	John Stuart Agnew
GUE/NGL	Anja Hazekamp
Verts/ALE	Martin Häusling, Bronis Ropė

2	0
GUE/NGL	Maria Lidia Senra Rodríguez
S&D	Ricardo Serrão Santos

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta
Viiteasiakirjat	COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	7.6.2018
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 14.6.2018	BUDG 14.6.2018	CONT 5.7.2018	ENVI 5.7.2018
	TRAN 5.7.2018	REGI 5.7.2018	AGRI 5.7.2018
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	REGI 10.7.2018
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Christian Ehler 13.6.2018
Valiokuntakäsittely	10.7.2018	10.9.2018
Hyväksytty (pvä)	21.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	61 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, David Borrelli, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Igor Gräzin, Theresa Griffin, András Gyürk, Rebecca Harms, Eva Kaili, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Edouard Martin, Tilly Metz, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Amjad Bashir, Soledad Cabezón Ruiz, Rosa D’Amato, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Olle Ludvigsson, Marian-Jean Marinescu, Marisa Matias, Clare Moody, Dennis Radtke, Davor Škrlec
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	28.11.2018

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

61	+
ALDE	Fredrick Federley, Igor Gräzin, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck
ECR	Amjad Bashir, Edward Czesak, Ashley Fox, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský
EFDD	Rosa D’Amato, Dario Tamburrano
ENF	Barbara Kappel
GUE/NGL	Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlíček, Marisa Matias, Neoklis Sylikiotis
NI	David Borrelli
PPE	Bendt Bendtsen, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Janusz Lewandowski, Marian-Jean Marinescu, Nadine Morano, Angelika Niebler, Dennis Radtke, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler, Anna Záborská
S&D	Zigmantas Balčytis, Soledad Cabezón Ruiz, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Csaba Molnár, Clare Moody, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
Verts/ALE	Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Tilly Metz, Davor Škrlec

1	-
EFDD	Jonathan Bullock

1	0
ENF	Christelle Lechevalier

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

Päivitetty viimeksi: 10. joulukuuta 2018

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö