MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta

4.12.2018 - (COM(2018)0443 – C8-0260/2018 – 2018/0233(COD)) - ***I

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Sven Giegold

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0443 – C8-0260/2018 – 2018/0233(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0443),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan ja 197 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0260/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0421/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET^[1]*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2018/0233(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 197 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Fiscalis 2020 -ohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013[3] ja jonka komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa, samoin kuin sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet veroviranomaisten välistä yhteistyötä unionissa. Osallistujamaiden veroviranomaiset ovat tunnustaneet kyseisistä ohjelmista saatavan lisäarvon, mukaan lukien unionin jäsenvaltioiden ja verovelvollisten taloudellisten etujen suojaaminen. Useisiin seuraavan vuosikymmenen haasteista ei voida tarttua tehokkaasti, jolleivat jäsenvaltiot katso oman hallintoalueensa rajoja pidemmälle ja tee tiivistä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa.

(2)  Fiscalis 2020 -ohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen, jonka puitteissa tällaisia yhteistyötoimia toteutetaan, mikä on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta joko muiden jäsenvaltioiden tai sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden kanssa EU:lla on tiivistä yhteistyötä veroalalla. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa kyseisen ohjelman jatkuminen perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(2 a)  Ohjelmalla olisi voitava vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia torjua veropetoksia, korruptiota, verovilppiä ja aggressiivista verosuunnittelua myös henkilöresurssien koulutukseen ja hallintorakenteiden kehittämiseen annettavalla teknisellä tuella. Tämän tuen myöntämisen olisi oltava avointa.

(3)  Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joilla tuetaan sisämarkkinoita ja jotka edistävät reilua kilpailua unionissa ja suojaavat unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, sen odotetaan estävän ja torjuvan veropetoksia, verovilppiä, aggressiivista verosuunnittelua ja kaksinkertaista verottamatta jäämistä, ehkäisevän ja vähentävän kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta, tukevan oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia verojärjestelmiä, auttavan saavuttamaan sisämarkkinoiden koko potentiaalin ja edistävän reilua kilpailua unionissa sekä tukevan unionin yhteistä lähestymistapaa kansainvälisillä foorumeilla.

(4)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[4] 17 kohdan mukaisesti.

(5)  Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokasmaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voi lisäksi olla avoin myös muille kolmansille maille, erityisesti vähiten kehittyneille maille, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisten kolmansien maiden välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(5 a)  Euroopan parlamentti on määritellyt painopisteensä. Tämänhetkinen rahoituksen puute on este niiden tavoitteiden saavuttamiselle, jotka Euroopan parlamentti asetti vuoden 2020 jälkeiselle monivuotiselle rahoituskehykselle [2017/2052(INI)]. Verotusalan tehokkaammalla yhteistyöllä voidaan mahdollisesti tehostaa tarvittavien varojen keräämistä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanoa varten.

(6)  Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046[5], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(7)  Fiscalis 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Toimilla olisi kuitenkin pyrittävä käsittelemään ensisijaisia aiheita unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojelemiseksi. Fiscalis-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa veroalan keskeisimmät painopisteet voitaisiin parantaa.

(8)  Kun otetaan huomioon verovelvollisten liikkuvuuden ja rajatylittävien liiketoimien lisääntyminen ja rahoitusvälineiden kansainvälistyminen sekä niistä johtuva veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun riskin kasvaminen, jotka kaikki ulottuvat pitkälle unionin rajojen ulkopuolelle, eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen tehtävät mukautukset ja laajennukset voivat olla unionin tai jäsenvaltioiden etujen mukaisia. Siten vältyttäisiin erityisesti hallinnollisilta rasituksilta ja kustannuksilta, jotka aiheutuisivat kahden sellaisen samanlaisen sähköisen järjestelmän kehittämisestä ja käyttämisestä, joista toinen on unionin sisäistä ja toinen kansainvälistä tietojenvaihtoa varten. Näin ollen kun eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttamista ja laajentamista kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen voidaan perustella asianmukaisesti tällaisella edulla, sitä koskevien kustannusten olisi oltava ohjelman mukaisia avustuskelpoisia kustannuksia. Jos ensisijaisilla aiheilla on jo kattava rahoitus, ohjelmasta olisi tuettava soveltuvissa tapauksissa myös vähiten kehittyneiden maiden kanssa toteutettavia erityisiä toimia, erityisesti automaattista tietojenvaihtoa koskevia toimia.

(9)  Globalisaation sekä veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Ulkopuoliset asiantuntijat olisi valittava avoimesti ja heidän asianomaisen toimen kannalta merkityksellisten taitojensa, kokemustensa ja tietämyksensä perusteella sekä ottaen huomioon heidän valmiutensa edistää kyseistä toimea. Olisi varmistettava, että nämä asiantuntijat ovat puolueettomia ja että heidän ammatillisesta asemastaan ei aiheudu eturistiriitaa. Olisi varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina.

(9 a)  Ottaen huomioon, että viime aikoina on hyväksytty neuvoston direktiivit 2014/107/EU[6], 2015/2376/EU[7], 2016/881/EU[8], 2016/2258/EU[9] ja 2018/822/EU[10] sekä käynnissä olevat neuvottelut yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta, ohjelmalla olisi pyrittävä kouluttamaan verohallintojen työntekijöitä, jotta he voivat varmistaa näiden direktiivien tehokkaan täytäntöönpanon.

(10)  Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”[11] antaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta rahoituksen päällekkäisyys olisi kuitenkin suljettava pois. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus veropolitiikan ja veroviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(10 a)   Kustannustehokkuuden vuoksi Fiscalis-ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisia synergioita muiden asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin toimien kanssa, kuten Tulli-ohjelman, EU:n petostentorjuntaohjelman, sisämarkkinaohjelman ja uudistusten tukiohjelman kanssa.

(10 b)  Yksittäiset kansalliset petostentorjunta-aloitteet voisivat mahdollisesti siirtää petokset toisiin, usein naapurustossa sijaitseviin jäsenvaltioihin ja aiheuttaa sääntöjä noudattaville yrityksille suhteettomia hallinnollisia rasitteita sekä oikeusvarmuuden puutetta kansainvälisessä kaupassa. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että komissio yhdenmukaistaa kansallisia petostentorjuntatoimia koordinoimalla kansallisia parhaita käytäntöjä unionin tasolla.

(11)  Huomattava osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Sen vuoksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Olisi varmistettava eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisten ja kansallisten osien saumaton yhteentoimivuus sekä synergia muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien sähköisten järjestelmien kanssa.

(12)  Tällä hetkellä ei ole olemassa velvollisuutta laatia veroalan monivuotista strategiasuunnitelmaa, jäljempänä ’MASP–T-suunnitelma’, johdonmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen veroympäristön luomiseksi unioniin. Jotta varmistettaisiin tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien johdonmukaisuus ja koordinointi, ohjelmassa olisi määrättävä tällaisen MASP–T-suunnitelman laatimisesta.

(13)  Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä hyödynnetään ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin vähentää sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta, mutta se ei saisi missään tapauksessa johtaa siihen, että veronmaksajille annettavat tiedot tai avoimuus heitä kohtaan vähenee. Monivuotisissa työohjelmissa olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka tuotetaan tässä asetuksessa tarkoitettujen vuotuisten katsausten tai kartoitusten yhteydessä. Vuotuiset katsaukset olisi asetettava julkisesti saataville, jotta veronmaksajille voidaan tiedottaa ohjelman yhteydessä yksilöidyistä parhaista käytännöistä, saaduista kokemuksista, haasteista ja jäljellä olevista esteistä.

(14)  Tämän asetuksen täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat työohjelmien hyväksymistä.

(15)  Tätä ohjelmaa olisi arvioitava paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[12] 22 ja 23 kohdan mukaisesti erityisiä seurantavaatimuksia noudattaen kerättyjen tietojen perusteella, ja samalla olisi vältettävä liiallista sääntelyä ja hallinnollisten rasitusten aiheuttamista varsinkin jäsenvaltioille ja otettava huomioon myös REFIT. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa kuuluttava mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle. Komission olisi laadittava tämän seurannan tuloksista vuotuinen yhteenvetokertomus, joka perustuu jäsenvaltioiden antamiin tietoihin. Sen olisi sisällettävä kartoitus siitä, mitä esteitä jäsenvaltioissa vielä on jäljellä 3 artiklassa säädettyjen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle sekä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ensisijaisten aiheiden käsittelemiselle, ja siinä olisi tehtävä ehdotuksia parhaiksi käytännöiksi. Lisäksi komission olisi laadittava ohjelmasta väli- ja loppuarviointi. Sekä vuotuiset kertomukset että arviointikertomukset olisi asetettava julkisesti saataville asiaa koskevalla verkkosivustolla.

(15 a)  Komission olisi järjestettävä joka toinen vuosi seminaari, johon osallistuu kaksi edunsaajajäsenvaltioiden edustajaa ja jossa käsitellään ohjelman teemoihin liittyviä aiheita, myös verohallintojen välistä tietojenvaihtoa, ja ehdotetaan niihin mahdollisia parannuksia. Seminaariin osallistuvat yksi verohallinnon päätöksentekoelimen edustaja, yksi verohallinnon henkilöstön ammattiliiton edustaja sekä yksi Euroopan parlamentin edustaja ja yksi neuvoston edustaja.

(16)  Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti veropolitiikan painopisteiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT:n 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(17)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013[13], neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95[14], (Euratom, EY) N:o 2185/96[15] ja (EU) 2017/1939[16] mukaan unionin taloudellisia etuja olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371[17] mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(18)  Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT:n 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT:n 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(19)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja saamaan aikaan tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja odotettavissa oleva riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin. Matkakulujen korvaamisen olisi oltava ensisijaista, jotta varmistetaan kansallisten asiantuntijoiden osallistuminen yhteisiin toimiin.

(20)  Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)  Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1286/2013, joka olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan veroyhteistyötä koskeva Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

2.  Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)  ’verotuksella’ seuraaviin veroihin ja maksuihin liittyviä seikkoja, mukaan lukien niiden suunnittelu, hallinnointi, täytäntöönpanon valvonta ja vaatimustenmukaisuus:

(a)  neuvoston direktiivissä 2006/112/EY[18] säädetty arvonlisävero;

(b)  neuvoston direktiivissä 92/83/ETY[19] säädetyt alkoholin valmisteverot;

(c)  neuvoston direktiivissä 2011/64/EU[20] säädetyt tupakkatuotteiden valmisteverot;

(d)  neuvoston direktiivissä 2003/96/EY[21] säädetyt energiatuotteiden ja sähkön verot;

(e)  muut neuvoston direktiivin 2010/24/EU[22] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut verot ja maksut, yhteisöverot mukaan lukien, sikäli kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön kannalta;

(2)  ’veroviranomaisilla’ julkisia viranomaisia ja muita elimiä, jotka ovat vastuussa verotuksesta ja verotukseen liittyvistä toimista;

(3)  ’eurooppalaisilla sähköisillä järjestelmillä’ verotuksessa ja veroviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamisessa tarvittavia sähköisiä järjestelmiä;

(4)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

(4 a)  ’vähiten kehittyneellä maalla’ matalan tulotason kolmatta maata, jolla on vakavia rakenteellisia kestävän kehityksen esteitä, Yhdistyneiden kansakuntien määritelmän mukaisesti.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman yleisinä tavoitteina on tukea veroviranomaisia ja verotusta sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi, reilun kilpailun edistämiseksi unionissa, unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamiseksi myös veropetoksilta, verovilpiltä ja aggressiiviselta verosuunnittelulta ja veronkannon parantamiseksi.

2.  Ohjelman erityistavoitteina on tukea veropolitiikkaa ja sen asianmukaista täytäntöönpanoa, edistää veroyhteistyötä, verotietojen vaihtoa ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien henkilöstön ammattitaito, kehittämistä ja eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä sekä kaikissa jäsenvaltioissa yhtenäisesti sovellettavien raportointi-, tarkastus- ja ohjelmistotyökalujen asteittaista uudistamista. Ohjelmalla autetaan myös verohallintoja helpottamaan ja parantamaan verotusta koskevien unionin direktiivien täytäntöönpanoa ja kouluttamaan henkilöstöään tätä varten.

4 artikla

Talousarvio

1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 300 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina eli 339 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa muun muassa menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta toiminnasta, joka koskee ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin ja muuhun asiaankuuluvaan kirjalliseen aineistoon, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

(a)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

(b)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen, jos kyseisten maiden lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia unionin hallintomenetelmiä;

(c)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden maksamien rahoitusosuuksien ja niille koituvien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

–  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Jos ensisijaisilla aiheilla on jo kattava rahoitus, vähiten kehittyneitä maita kannustetaan osallistumaan ohjelmaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevien periaatteiden ja kyseisten maiden ja unionin välillä maiden osallistumisesta ohjelmaan tehdyissä erityisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, vähiten kehittyneiden maiden osallistuminen ohjelmaan on niille maksutonta ja siinä painotetaan veroasioita koskevien kansainvälisten tavoitteiden saavuttamista, joita ovat esimerkiksi verotietojen automaattinen vaihto. Unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan taataan erityisellä sopimuksella.

6 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaaminen.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

7 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille toimille, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin sisältyvät

(a)  kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat;

(b)  hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta, mukaan luettuna paikan päällä suoritettavat tarkastukset;

(c)  tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet ja varsinkin eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen tai toimet yhteisten rekisterien perustamiseksi;

(d)  henkilöstön ammattitaidon ja valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;

(e)  tuki ja muut toimet, mukaan lukien

(1)  selvitykset ja muu asiaankuuluva kirjallinen aineisto;

(2)  innovointitoiminta, erityisesti konseptin toimivuuden osoittaminen, pilottihankkeet ja prototyyppialoitteet;

(3)  yhteisesti laaditut viestintätoimet;

(4)  kaikki muut asiaankuuluvat toimet, joista määrätään 13 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja jotka ovat välttämättömiä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai tukemiseksi.

Edellä olevissa a, b ja d alakohdissa tarkoitettujen asiaankuuluvien toimien mahdolliset muodot esitetään liitteessä 1 olevassa luettelossa, joka ei ole tyhjentävä.

2 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien piiriin kuuluvat seuraavassa luettelossa esitetyt ensisijaiset aiheet:

(a)  neuvoston direktiivin 2011/16/EU^[23]1 a, sellaisena kuin se on muutettuna, tehokkaan täytäntöönpanon estävien porsaanreikien tukkiminen;

(b)  tehokas tiedonvaihto, mukaan lukien keskitetyt tietopyynnöt, ja käyttökelpoisten muotojen kehittäminen ottaen huomioon kansainvälisen tason aloitteet;

(c)  rajatylittävän yhteistyön esteiden poistaminen;

(d)  esteiden poistaminen tosiasiallista omistajuutta koskevan tiedon saatavuudelta neuvoston direktiivin 2011/16/EU, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti;

(e)  rajatylittävien alv-petosten torjuminen;

(f)  verojen perimistä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien verot, joita ei ole maksettu säästötulojen verotusta koskevan direktiivin mukaisesti;

(g)  yhtenäisten kansallisten tietoteknisten välineiden täytäntöönpano, jotta voidaan kehittää yhteisiä rajapintoja, jotka mahdollistavat kansallisten tietoteknisten järjestelmien yhteenliittämisen.

3.  Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä ja käyttämistä koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, jos ne ovat unionin edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaisilta kolmansilta osapuolilta voidaan veloittaa rahoitusosuus näihin toimiin osallistumisesta.

4.  Kun 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävä toimi koskee eurooppalaisen sähköisen järjestelmän kehittämistä ja käyttämistä, ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ainoastaan kustannuksiin, jotka liittyvät komissiolle 11 artiklan 2 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on vastattava niille 11 artiklan 3 kohdan nojalla asetettujen velvoitteiden kustannuksista.

8 artikla

Ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistuminen

1.  Valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole 5 artiklan mukaisia ohjelmaan assosioituneita maita, sekä soveltuvissa tapauksissa kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen, talouden toimijoiden, talouden toimijoita edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua ohjelmaan kuuluviin toimiin ulkopuolisina asiantuntijoina, kun tästä on hyötyä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio arvioi muun muassa näiden ulkopuolisten asiantuntijoiden riippumattomuutta, varmistaa, että heidän ammatillisesta asemastaan ei aiheudu eturistiriitaa, ja päättää heidän osallistumisestaan tapauskohtaisesti tarpeen mukaan.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijoiden kuluihin voidaan myöntää ohjelmasta korvausta varainhoitoasetuksen 238 artiklan säännösten mukaisesti.

3.  Komissio valitsee ulkopuoliset asiantuntijat avoimen ja tasapuolisen menettelyn avulla heidän asianomaisen toimen kannalta merkittävien taitojensa, kokemustensa ja tietämyksensä perusteella sekä ottaen huomioon heidän valmiutensa edistää kyseistä toimea. Komissio varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina. Se tarkentaa, osallistuvatko ulkopuoliset asiantuntijat ohjelmaan omasta puolestaan vai toisen organisaation tai talouden toimijan puolesta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden luettelo asetetaan julkisesti saataville komission verkkosivustolla.

III LUKU

AVUSTUKSET

9 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1.  Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2.  Toimi, joka on saanut rahoitusta muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta, jos rahoitusosuus ei kata samoja kuluja. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen edellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

3.  Avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 198 artiklan f alakohdan mukaisesti, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tai tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden veroviranomaisia, jos mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

10 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoiset kustannukset kokonaan.

2.  Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa työohjelmissa vahvistetaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

IV LUKU

TIETOTEKNISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN TÄHTÄÄVIÄ TOIMIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

11 artikla

Vastuualueet

1.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa veroalan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen, mukaan lukien suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.

2.  Komissio varmistaa etenkin seuraavat:

(a)  12 artiklassa tarkoitetun veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman mukaisesti vahvistettujen yhteisten osien kehittäminen ja käyttäminen;

(b)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

(c)  unionin tasolla tapahtuva eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi niiden tekemiseksi tunnetuksi ja niiden täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla;

(d)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen koordinointi kolmansien osapuolten kanssa tapahtuvan yhteydenpidon osalta lukuun ottamatta kansallisten vaatimusten täyttämiseksi suunniteltuja toimia;

(e)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteensovittaminen muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien toimien kanssa unionin tasolla;

(e a)  kansallisesti sovellettavien petostentorjuntatoimien koordinointi yksilöimällä kansalliset parhaat käytännöt ja tiedottamalla niistä unionin tasolla.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti seuraavat:

(a)  12 artiklassa tarkoitetun veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman mukaisesti vahvistettujen kansallisten osien kehittäminen ja käyttäminen;

(b)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kansallisten osien kehittämisen ja käyttämisen koordinointi kansallisella tasolla;

(c)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteensovittaminen muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien hankkeiden kanssa kansallisella tasolla;

(d)  säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

(e)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien täytäntöönpano kansallisella tasolla.

12 artikla

Veroalan monivuotinen strategiasuunnitelma (MASP–T-suunnitelma)

1.  Komissio laatii ja pitää ajan tasalla veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja jossa kukin järjestelmä tai sen osa luokitellaan

(a)  yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on määritellyt yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;

(b)  kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen;

(c)  tai niiden yhdistelmäksi.

2.  Veroalan monivuotiseen strategiasuunnitelmaan kuuluu myös innovointi- ja pilottitoimia sekä eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä koskevia tukimenettelyjä ja -välineitä.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin 1 kohdassa tarkoitetussa veroalan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava komissiolle säännöllisesti, miten ne ovat edenneet koko ohjelmaan liittyvien tehtäviensä suorittamisessa.

4.  Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä annettava komissiolle tilannekatsaus 1 kohdassa tarkoitetun veroalan monivuotisen strategiasuunnitelman toteutuksesta edellisen vuoden 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta ulottuvalla ajanjaksolla. Kyseiset vuotuiset katsaukset on tehtävä etukäteen vahvistetussa muodossa. Vuotuisissa tilannekatsauksissa jäsenvaltioiden on ilmoitettava esteistä 3 artiklassa säädettyjen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle ja 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettujen ensisijaisten aiheiden käsittelylle ja tehtävä ehdotuksia parhaiksi käytännöiksi.

5.  Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden ja komission edistymistä 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa sekä edistymistä 3 artiklassa esitettyjen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetuissa ensisijaisissa aiheissa. Edistymisen arvioimiseksi komissio sisällyttää vuotuiseen yhteenvetokertomukseensa kartoituksen siitä, mitä esteitä jäsenvaltioissa vielä on jäljellä 3 artiklassa säädettyjen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle sekä 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettujen ensisijaisten aiheiden käsittelemiselle, ja antaa ehdotuksia parhaista käytännöistä. Komission vuotuiset yhteenvetokertomukset asetetaan julkisesti saataville asiaa koskevalla komission verkkosivustolla, ja ne muodostavat perustan tuleville 13 artiklassa tarkoitetuille monivuotisille työohjelmille ja 15 artiklassa tarkoitetuille arviointikertomuksille.

V LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

13 artikla

Työohjelma

1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 108 artiklassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla.

2.  Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat delegoiduilla säädöksillä. Kyseiset delegoidut säädökset hyväksytään 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

14 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joilla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, ovat liitteessä 2.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen ohjelman etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 17 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään tähän asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä varmistetaan, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

15 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Komissio asettaa arvioinnit julkisesti saataville asiaa koskevalla verkkosivustolla.

2.  Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, mutta kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3.  Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään yhden vuoden kuluttua 1 artiklassa ilmoitetun ajanjakson päättymisestä.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

16 artikla

Tarkastukset ja todentamiset

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti.

VI LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

17 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 13 artiklan 2 kohdassa ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 2 kohdassa ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 13 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

18 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea, jota kutsutaan ’Fiscalis-ohjelman komiteaksi’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1286/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

21 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1286/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtymä ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen (EU) N:o 1286/2013, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

LIITE 1

Ei-tyhjentävä luettelo 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimien muodoista

Toimet, joita tarkoitetaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa, voidaan toteuttaa muun muassa seuraavissa muodoissa:

a)  kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat:

–  seminaarit ja työpajat, joihin kaikki maat yleensä osallistuvat, joissa järjestetään esityksiä ja joissa osallistujat osallistuvat tiettyä alaa koskeviin intensiivisiin keskusteluihin ja toimintaan;

–  työvierailut, joiden tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoja taikka lisätä asiantuntemustaan tai tietojaan veropolitiikan alalla;

–  läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin;

b)  jäsennelty yhteistoiminta:

–  yleensä muutamista maista koostuva hankeryhmä, joka toimii rajoitetun ajan ennakolta sovitun, etukäteen tarkasti määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien koordinointi tai vertailuanalyysi;

–  työryhmä, jolla tarkoitetaan jäsenneltyä, luonteeltaan väliaikaista tai pysyvää yhteistyön muotoa, jossa asiantuntemusta kootaan yhteen erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamiseksi mahdollisesti tarjoamalla verkkoyhteistyöpalveluja, hallinnollista apua tai infrastruktuureja ja laitteistoja;

–  monenväliset tai samanaikaiset tarkastukset, joissa yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilanne tarkastetaan koordinoidusti ja jotka on järjestänyt kaksi tai useampi maata, joista vähintään kaksi ovat jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai tosiaan täydentävä etu;

–  yhteinen tarkastus, jossa kahdesta tai useammasta maasta, joista vähintään kaksi ovat jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai toisiaan täydentävä etu, koostuva yksi tarkastusryhmä tarkastaa yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilanteen;

–  muut hallinnollisen yhteistyön muodot, jotka on vahvistettu direktiivissä 2011/16/EU, asetuksessa (EU) N:o 904/2010, asetuksessa (EU) N:o 389/2012 tai direktiivissä 2010/24/EU;

d)  henkilöstön ammattitaidon ja valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet:

–  yhteinen koulutus tai verkko-oppimisen kehittäminen, joiden tarkoituksena on tukea veroalalla tarvittavaa ammattitaitoa ja -pätevyyttä;

–  tekninen tuki, jolla pyritään parantamaan hallintomenettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia ja parantamaan verohallinnon toimintaa ja operaatioita ottamalla käyttöön ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä.

LIITE 2

Indikaattorit

Erityistavoite: tukea veropolitiikkaa, veroyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien, myös henkilöstön ammattitaidon, kehittämistä sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.

1. Valmiuksien kehittäminen (hallinnolliset, henkilöstöön liittyvät ja tietotekniset valmiudet):

1.  Unionin lainsäädännön ja politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja näiden toimien perusteella annetut suositukset).

2.  Oppimista koskeva indeksi (käytetyt oppimismoduulit; koulutettujen virkamiesten lukumäärä; osallistujien antamat laatupisteet).

3.  Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

4.  Yhteisen tietoliikenneverkon saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

5.  Kansallisten viranomaisten ja talouden toimijoiden yksinkertaistetut tietotekniset menettelyt (rekisteröityjen talouden toimijoiden lukumäärä, hakemusten lukumäärä ja ohjelmasta rahoitettuihin eri sähköisiin järjestelmiin tehtyjen hakujen lukumäärä).

2. Tietämyksen vaihtaminen ja verkostoituminen

6.  Yhteistoiminnan tehokkuutta koskeva indeksi (verkostoitumisen aste, henkilökohtaisten tapaamisten lukumäärä, verkossa kokoontuvien yhteistoimintaryhmien lukumäärä).

7.  Parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä; sellaisten veroviranomaisten prosenttiosuus, jotka ovat käyttäneet ohjelmasta annetun tuen avulla kehitettyjä työskentelykäytäntöjä/suuntaviivoja).

2 a. Muut indikaattorit

1.  Veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnasta yhteistarkastusten aikana kertyneet tulot

2.  Niiden hallinnollista ja oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen lukumäärä, joita kukin jäsenvaltio esittänyt ja vastaanottanut ja joihin se on vastannut.

• [1] ^* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
• [2]   EUVL C […], […], s. […].
• [3]   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).
• [4]   EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
• [5]   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
• [6]  Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1).
• [7]  Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1).
• [8]  Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8).
• [9]  Neuvoston direktiivi (EU) 2016/2258, annettu 6 päivänä joulukuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse veroviranomaisten pääsystä rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin (EUVL L 342, 16.12.2016, s. 1).
• [10]  Neuvoston direktiivi (EU) 2018/822, annettu 25. toukokuuta 2018, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 139, 5.6.2018, s. 1).
• [11]   COM(2010)0700.
• [12]   Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
• [13]   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
• [14]   Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
• [15]   Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
• [16]   Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
• [17]   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
• [18]   Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).
• [19]   Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21).
• [20]   Neuvoston direktiivi 2011/64/ETY, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista (EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24).
• [21]   Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).
• [22]   Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).
• [23] ^1 a   Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.11.2018)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta
(COM(2018)0443 – C8-0260/2018 – 2018/0233(COD))

Valmistelija: Manuel dos Santos

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a.  korostaa kantaansa, että unionin on otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet veropetosten, verovilpin ja veronkierron estämiseksi ja torjumiseksi, jotta voidaan tukea sisämarkkinoita, parantaa kilpailukykyä ja suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja kestävän kehityksen tavoitteen 16 ”Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot” mukaisesti;
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joilla tuetaan sisämarkkinoita ja jotka edistävät unionin kilpailukykyä ja suojaavat unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, sen odotetaan estävän ja torjuvan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa; ehkäisevän ja vähentävän kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta; saavuttavan sisämarkkinoiden koko potentiaalin ja edistävän EU:n kilpailukykyä; ja tukevan unionin yhteistä lähestymistapaa kansainvälisillä foorumeilla.	(3)  Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joilla tuetaan sisämarkkinoita ja jotka edistävät unionin kilpailukykyä ja suojaavat unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, sen odotetaan estävän ja torjuvan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa; ehkäisevän ja vähentävän kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta; parantavan, käyttävän, tukevan ja panevan täytäntöön veroalan eurooppalaisia tietojärjestelmiä; saavuttavan sisämarkkinoiden koko potentiaalin ja edistävän EU:n kilpailukykyä; ja tukevan unionin yhteistä lähestymistapaa kansainvälisillä foorumeilla.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7)  Fiscalis 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet riittäviksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Fiscalis-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa veroalan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.	(7)  Fiscalis 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet riittäviksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista ja toimilla olisi myös tuettava hallinnollisten menettelyjen parantamista ja parhaiden hallintokäytäntöjen vaihtamista. Fiscalis-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa veroalan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9)  Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden, verovelvollisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.	(9)  Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden, verovelvollisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Tähän liittyvällä valintamenettelyllä olisi pyrittävä saavuttamaan ulkopuolisten asiantuntijoiden parissa sukupuolten tasapuolinen edustus kestävän kehityksen tavoitteen 5 ”Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia” mukaisesti.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a)  Erityisesti Fiscalis-ohjelmassa täytyy kustannustehokkuuden parantamiseksi hyödyntää mahdollisia synergioita muiden asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin toimenpiteiden kanssa, kuten Tulli-ohjelman, EU:n petostentorjuntaohjelman, sisämarkkinaohjelman ja rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11)  Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Sen vuoksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi.	(11)  Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Sen vuoksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Olisi varmistettava eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisten ja kansallisten osien saumaton yhteentoimivuus sekä synergia muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien sähköisten järjestelmien kanssa.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Ohjelman erityistavoitteena on tukea veropolitiikkaa, veroyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset, kehittämistä sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.	2.  Ohjelman erityistavoitteena on tukea veropolitiikkaa, veroyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset sekä jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan liittyneiden ehdokasvaltioiden veroviranomaisten ja verovirkailijoiden taidot, kehittämistä sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 270 000 000 euroa käypinä hintoina.	1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 300 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (339 000 000 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.	2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien tietotekniikkavälineet ja muu sellainen tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa ja joka vahvistaa jäsenvaltioiden ja muiden ohjelmaan liittyneiden ehdokasvaltioiden veroviranomaisten ja verovirkailijoiden toimintaedellytysten ja taitojen kehittämistä.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;	d)  inhimillisten toimintaedellytysten ja taitojen sekä henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.	2.  Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa eritellyn ajanjakson päättymisestä.	3.  Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa eritellyn ajanjakson päättymisestä.
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0443 – C8-0260/2018 – 2018/0233(COD)
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.6.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Manuel dos Santos 11.7.2018
Valiokuntakäsittely	25.9.2018
Hyväksytty (pvä)	5.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 5 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karine Gloanec Maurin, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Marco Valli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Michael Detjen, Stefan Gehrold

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24	+
ALDE	Jean Arthuis, Gérard Deprez
PPE	Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Stefan Gehrold, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Inese Vaidere
S&D	Michael Detjen, Eider Gardiazabal Rubial, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Vladimír Maňka, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken
VERTS/ALE	Indrek Tarand

5	–
ECR	Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk
ENF	André Elissen, Marco Zanni
NI	Eleftherios Synadinos

1	0
EFDD	Marco Valli

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

–  :  vastaan

0  :  tyhjää

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Osasto	Veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0443 – C8-0260/2018 – 2018/0233(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	8.6.2018
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 14.6.2018
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.6.2018
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Sven Giegold 20.6.2018
Valiokuntakäsittely	8.10.2018	19.11.2018
Hyväksytty (pvä)	27.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 1 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Thierry Cornillet, Esther de Lange, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Stefan Gehrold, Sven Giegold, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Georgios Kyrtsos, Philippe Lamberts, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Marisa Matias, Gabriel Mato, Alex Mayer, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Anne Sander, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Marco Valli, Miguel Viegas, Jakob von Weizsäcker
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andrea Cozzolino, Jeppe Kofod, Thomas Mann, Luigi Morgano, Andreas Schwab, Joachim Starbatty, Lieve Wierinck
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Liadh Ní Riada
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	4.12.2018

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41	+
ALDE	Thierry Cornillet, Petr Ježek, Caroline Nagtegaal, Ramon Tremosa i Balcells, Lieve Wierinck
GUE/NGL	Marisa Matias, Liadh Ní Riada, Martin Schirdewan, Miguel Viegas
PPE	Stefan Gehrold, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Georgios Kyrtsos, Esther de Lange, Werner Langen, Ivana Maletić, Thomas Mann, Gabriel Mato, Luděk Niedermayer, Anne Sander, Andreas Schwab, Theodor Dumitru Stolojan
S&D	Hugues Bayet, Pervenche Berès, Andrea Cozzolino, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Jeppe Kofod, Olle Ludvigsson, Alex Mayer, Luigi Morgano, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Jakob von Weizsäcker
VERTS/ALE	Sven Giegold, Philippe Lamberts, Molly Scott Cato

1	-
ENF	Gerolf Annemans

4	0
ECR	Stanisław Ożóg, Joachim Starbatty, Kay Swinburne
EFDD	Marco Valli

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää