MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta

10.12.2018 - (COM(2018)0462) – C8-0315/2018 – 2018/0245(NLE)) - *

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Vladimir Urutchev

Menettely : 2018/0245(NLE)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0448/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0448/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/01/2019 - 10.11

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0041

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta

(COM(2018)0462 – C8-0315/2018 – 2018/0245(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0462),

- ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0315/2018),

- ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0448/2018),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Näin ollen sitoutumisen ydinturvaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen, ydinturvallisuuteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin kuten myös unionin yleisten etujen olisi merkittävässä määrin ohjattava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien suunnittelua.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Tämän ohjelman eli ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen” tavoitteena olisi oltava tehokkaan ja toimivan ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun käyttöönoton ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen edistäminen kolmansissa maissa siten, että se perustuu ohjelman toimintoihin unionissa.	(3) Tämän ohjelman eli ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen”, jäljempänä ’väline’, tavoitteena olisi oltava tehokkaan ja toimivan ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun käyttöönoton ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen edistäminen kolmansissa maissa siten, että se perustuu sääntelykehyksiin ja unionin parhaiden käytäntöjen jakamiseen.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Väline ei saisi millään tavalla edistää ydinvoiman käyttöä kolmansissa maissa ja unionissa, vaan sen pitäisi keskittyä erityisesti ydinturvallisuusnormien parantamiseen koko maailmassa, säteilysuojelun korkean tason edistämiseen sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamiseen
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 b) Ydinonnettomuudet Tšernobylin ydinvoimalassa vuonna 1986 ja Fukushima Daiichin ydinvoimalassa vuonna 2011 osoittivat selvästi, että ydinonnettomuuksilla on tuhoisia maailmanlaajuisia vaikutuksia kansalaisiin sekä ympäristöön. Tämä korostaa tiukimpien ydinturvallisuusnormien ja ydinmateriaalivalvonnan tarpeellisuutta sekä jatkuvien toimien tarvetta näiden normien ja tämän valvonnan parantamiseksi globaalisti. Myös yhteisön olisi tuettava näiden tavoitteiden saavuttamista kolmansissa maissa. Näiden normien ja tämän valvonnan olisi vastattava kehittyneimpiä käytäntöjä varsinkin hallinnon ja sääntelyn riippumattomuuden osalta.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Tämä asetus on osa kehystä, joka on laadittu yhteistyön suunnittelua varten, ja tämän asetuksen tarkoituksena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia.	(4) Tämä asetus on osa kehystä, joka on laadittu yhteistyön suunnittelua varten, ja tämän asetuksen tarkoituksena on täydentää Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja etenkin sen 209 ja 212 artiklaan sekä 322 artiklan 1 kohtaan perustuvan [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Yhteisö kuuluu ydinturvallisuutta koskevaan yleissopimukseen (1994) sekä käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaan yleissopimukseen (1997).
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 b) Ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan sekä käytöstäpoiston ja jätehuollon avoimuus ja niitä koskeva julkinen tiedottaminen esimerkiksi Århusin yleissopimuksen (1998) edellyttämällä tavalla ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla estetään radioaktiivisen materiaalin kansalaisille ja ympäristölle aiheuttamat kielteiset vaikutukset, ja ne olisi sen vuoksi varmistettava tämän välineen avulla.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi.	(6) Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä muiden alalla hyvin arvostettujen kansainvälisten järjestöjen kanssa, joita ovat esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ydinenergiajärjestö, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki sekä pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus, joilla on samanlaisia ydinturvallisuuteen liittyviä tavoitteita kuin yhteisöllä. Johdonmukaisuus, täydentävyys ja yhteistyö tämän välineen ja näiden järjestöjen ja niiden ohjelmien välillä voi lisätä ydinturvallisuuteen liittyvien toimien laajuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta koko maailmassa. Tarpeetonta päällekkäisyyttä olisi vältettävä.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Neuvosto hyväksyi neuvoston direktiivit 2009/71/Euratom, 2011/70/Euratom ja 2013/59/Euratom parantaakseen jatkuvasti ydinturvallisuutta ja alan sääntelyä unionissa. Näiden direktiivien sekä yhteisön tiukkojen ydinturvallisuus- ja käytöstäpoistonormien olisi oltava suuntaviivoina tämän välineen avulla rahoitettaville toimille ja niiden olisi motivoitava yhteistyötä tekeviä kolmansia maita panemaan täytäntöön samaa turvallisuuden tasoa edellyttäviä säädöksiä ja normeja.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 b) Välineen olisi myös edistettävä kansainvälistä yhteistyötä ydinturvallisuutta ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevien yleissopimusten perusteella. Kumppanimaita olisi kannustettava liittymään näihin yleissopimuksiin, jotta mahdollistettaisiin näiden maiden kansallisten järjestelmien säännöllinen vertaisarviointi Kansainvälisen atomienergiajärjestön avustuksella. Vertaisarviointien avulla kolmansien maiden ydinturvallisuuden tilanteesta ja haasteista saadaan ulkoinen yleiskuva, jota voidaan käyttää unionin korkean tason tuen suunnittelussa. Välineessä voidaan hyödyntää sellaisten tunnustettujen kansainvälisten ydinenergiavirastojen arviointeja, jotka suorittavat vertaisarviointeja ja raportoivat välineen mahdollisille edunsaajille. Tällaisten vertaisarviointien havainnot ja suositukset, jotka välitetään kansallisille viranomaisille, voivat myös auttaa priorisoitaessa asianomaisia kolmansia maita koskevia konkreettisia tukitoimenpiteitä.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 c) Ydinturvallisuus ja ydinturva liittyvät toisiinsa erottamattomasti, koska puutteet ydinturvallisuudessa ja esimerkiksi turvallisissa operaatioprosesseissa voivat johtaa ydinturvariskeihin ja koska ydinturvariskit ja varsinkin uudet riskit esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla voivat johtaa uusiin ydinturvallisuutta koskeviin haasteisiin. Siksi ydinturvaan liittyvien toimien, joita unioni toteuttaa kolmansissa maissa asetuksen ... [COD 2018/0243 (NDICI)] liitteen II mukaisesti, ja välineellä rahoitettujen toimien olisi oltava johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Tässä välineessä olisi säädettävä toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi ja hyödynnettävä aiemmin asetuksen (EU) N:o 237/2014²⁴ nojalla tuettuja toimia, jotka liittyvät kolmansien maiden, erityisesti liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden ydinturvallisuuteen ja ydinmateriaalivalvontaan.	(7) Tässä välineessä olisi säädettävä toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi ja hyödynnettävä aiemmin asetuksen (EU) N:o 237/2014²⁴ nojalla tuettuja toimia, jotka liittyvät kolmansien maiden, erityisesti liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden sekä [COD 2018/0243, NDICI-asetuksessa] tarkoitetun naapuruusalueen, jäljempänä ’naapuruusalue’ ydinturvallisuuteen, turvalliseen radioaktiivisen jätteen huoltoon, entisten ydinlaitosalueiden turvalliseen käytöstä poistoon ja kunnostamiseen sekä ydinmateriaalivalvontaan. Jotta voidaan panna täytäntöön korkeimmat ydinturvallisuusnormit ja havaita nykyisten turvallisuustoimien puutteita, välineellä voitaisiin tukea ydinalan sääntelyelimiä niiden suorittaessa olemassa olevien laitosten ja rakenteilla olevien ydinvoimaloiden kattavia riski- ja turvallisuusarviointeja, jäljempänä ’stressitestit’, joiden perustana on yhteisön säännöstö ydinturvallisuudesta ja radioaktiivisesta jätteestä, suositusten täytäntöönpano ja asiaa koskevien toimenpiteiden seuranta. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja kolmansissa maissa toteutetuista ydinturvallisuuteen liittyvistä toimista sekä toimien toteutuksen tilasta.
_______________	_________________
²⁴ Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).	²⁴ Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan unioni pyrkii parantamaan kansalaistensa hyvinvointia. Tämä väline antaa unionille mahdollisuuden parantaa ihmisten sosioekonomista ja terveystilannetta globaalisti unionissa ja sen rajojen ulkopuolella. Tällä välineellä rahoitettujen hankkeiden olisi vastattava myös unionin sisä- ja ulkopolitiikkaa esimerkiksi niin, että ne edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, kuten terveyttä ja hyvinvointia, puhdasta vettä ja sanitaatiota. Itse välineen olisi noudatettava hyvän hallintotavan periaatteita ja näin edistettävä rauhaa, oikeutta ja hyvää hallintoa koskevaa kestävän kehityksen tavoitetta.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 b) Välineellä olisi pyrittävä siihen, että tämän asetuksen nojalla rahoitusapua saavat maat noudattavat sitoumuksia, jotka perustuvat unionin kanssa tehtyihin assosiaatio-, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin sekä ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyyn sopimukseen, sitoutuvat asiaan liittyviin kansainvälisiin yleissopimuksiin, noudattavat ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimuksia sekä sitoutuvat panemaan täytäntöön asiaa koskevia suosituksia ja toimenpiteitä noudattaen avoimuutta ja julkisuutta koskevia tiukkoja normeja.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 c) Tällä välineellä olisi sen avulla rahoitettujen hankkeiden kautta tuettava täysin ydinturvallisuutta ja ydinmateriaalivalvontaa ja parannettava ihmisten terveystilannetta kolmansissa maissa, mikä koskee erityisesti ydinvoimaloiden ja/tai uraanikaivosalueiden lähellä asuvia, ja kunnostettava aiemmin uraanikaivoksiin liittyneitä paikkoja kolmansissa maissa ja varsinkin Keski-Aasiassa ja Afrikassa, koska tällä hetkellä noin 18 prosenttia koko maailman uraanista tulee Etelä-Afrikasta, Nigeristä ja Namibiasta.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 d) Välineellä olisi pyrittävä siihen, että tämän asetuksen nojalla rahoitusapua saavat maat edistävät demokratian periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksia ja noudattavat Espoon ja Århusin yleissopimuksiin perustuvia velvoitteita.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi tarvittaessa perustuttava jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kuulemiseen ja kumppanimaiden kanssa käytävään vuoropuheluun.	(8) Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi tarvittaessa perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten, kuten Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän, kuulemiseen ja kumppanimaiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Tällainen kuuleminen olisi järjestettävä erityisesti suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia kehitettäessä ja ennen niiden hyväksymistä. Kun tällaisella vuoropuhelulla ei pystytä lievittämään unionin huolta ydinturvallisuudesta, ulkoista rahoitusta ei pitäisi myöntää tämän asetuksen nojalla.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Olisi edistettävä yksilöllistä ja eriytettyä menettelyä suhteessa maihin, jotka saavat tukea välineestä. Välineen käytön olisi perustuttava siihen, että arvioidaan tukea saavien maiden erityistarpeita sekä välineen odotettua kokonaishyötyä ja varsinkin asianomaisten maiden rakenteellisia muutoksia.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 b) Jäsenvaltioiden sääntelyelimillä, teknistä tukea antavilla organisaatioilla, ydintekniikan alan yrityksillä ja ydinvoimaloilla on tarvittava asiantuntemus ja taitotieto, jotta jäsenvaltioiden eri sääntelyjärjestelmien avulla voidaan panna täytäntöön mahdollisimman tiukat ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimukset, millä voidaan antaa hyödyllistä tukea kumppanimaille, jotka haluavat tehdä samoin kansallisessa sääntelyn ja teollisuuden kehyksessään.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua kumppanimaan tuloskehykseen.	(9) Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua kumppanimaan tuloskehykseen. Indikaattoreiden olisi oltava suorituskyky- ja tuloskeskeisiä, jotta edunsaajamailta voitaisiin vaatia unioniin ja jäsenvaltioihin nähden enemmän vastuuta ja vastuuvelvollisuutta turvallisuutta parantavien toimenpiteiden täytäntöönpanon tuloksista.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Unionin ja yhteisön olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida toimien yhteisvaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.	(10) Unionin ja yhteisön olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja optimaalisesti ja mahdollisimman tehokkaasti ja pyrittävä parantamaan varojen käytön toteutusta ja laatua optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien, kuten Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmien, kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida toimien yhteisvaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Tähän asetukseen perustuvat rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Harkittavia muotoja olisi oltava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.	(14) Tähän asetukseen perustuvat rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu vaatimusten noudattamatta jättämisen riski, ja samalla olisi otettava huomioon, miten hyvin ne ovat mahdollisten kumppanien saatavissa ja miten hyvin ne voivat luoda oikeusvarmuutta. Harkittavia muotoja olisi oltava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Jotta voitaisiin edistää tehokasta ja oikea-aikaista tiukimpien ydinturvallisuusnormien täytäntöönpanoa kolmansissa maissa, komissiossa ja kolmansien maiden kanssa noudatettavien päätöksenteko- ja neuvottelumenettelyjen olisi oltava tehokkaita ja nopeita.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tämän asetuksen tavoitteena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun korkeaa tasoa ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kolmansissa maissa yhteisön toiminnan pohjalta ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.	1. Tämän asetuksen tavoitteena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun korkeaa tasoa ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kolmansissa maissa yhteisön sääntelykehysten ja parhaiden käytäntöjen pohjalta ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti ja auttaa varmistamaan ydinmateriaalin käyttäminen vain siviilitarkoituksiin ja näin myös kansalaisten ja ympäristön suojelu. Tämän tavoitteen yhteydessä asetuksella pyritään myös toteuttamaan kolmansien maiden viranomaisten ydinalan päätöksentekoon liittyvä avoimuus.
	Tässä asetuksessa tarkoitettu unionin tarjoama yhteistyö ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla ei tähtää ydinenergian suosimiseen.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen;	a) toimivan ydinturvallisuuskulttuurin ja hallinnon edistäminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen sekä asianomaista ydinalan toimintaa koskevien yhteisön ja kansainvälisen tason mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen;
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto sekä ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostaminen;	b) radioaktiivisen jätteen, mukaan lukien käytetty ydinpolttoaine, vastuullinen ja turvallinen huolto jätteen synnystä aina sen loppusijoitukseen (eli esikäsittely, käsittely, jälleenkäsittely, varastointi ja loppusijoitus) sekä ydinlaitosten turvallinen ja tehokas käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden ja perinteisten uraanikaivosalueiden tai upotettujen radioaktiivisten esineiden tai materiaalin kunnostaminen;
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto.	c) tehokkaan, toimivan ja avoimen ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) tuki kolmansien maiden viranomaisten toiminnan yleisen seurattavuuden ja avoimuuden edistämiselle sekä julkiselle tiedottamiselle ja yleisön osallistumiselle ydinlaitosten turvallisuuteen liittyviin päätöksentekomenettelyihin sekä tehokkaille radioaktiivisen jätteen huoltokäytännöille asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja välineiden mukaisesti;
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c b) välineen tietämyksen ja toimien käyttäminen poliittisen vaikutusvallan lisäämiseksi energian ja turvallisuuden alalla toimivissa kansainvälisissä järjestöissä;
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus, synergiat ja täydentävyys asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI, unionin muiden ulkoisen toiminnan ohjelmien ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.	1. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus, synergiat ja täydentävyys asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI, unionin muiden ulkoisen toiminnan ohjelmien ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja säädösten, kuten neuvoston direktiivien 2009/11/Euratom, 2011/70/Euratom ja 2013/59/Euratom, kanssa ja unionin tavoitteiden, arvojen ja ohjelmien, kuten Euroopan horisontti -ohjelmaa täydentävän Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman, kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio sovittaa yhteen kolmansien maiden ja samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti IAEA:n ja OECD/NEA:n kanssa tekemänsä yhteistyön. Yhteensovittamisen avulla yhteisö ja asianomaiset järjestöt voivat välttää toimien ja rahoituksen päällekkäisyyttä suhteessa kolmansiin maihin. Komissio myös ottaa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja unionin toiminnanharjoittajat mukaan näiden tehtävien hoitamiseen valjastaen siten ydinturvallisuutta ja ydinmateriaalivalvontaa koskevan laadukkaan eurooppalaisen asiantuntemuksen ohjelman käyttöön.
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2021–2027 on 300 miljoonaa euroa käypinä hintoina.	Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2021–2027 on 266 miljoonaa euroa kiinteinä hintoina.
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, sekä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai kumppanimaiden kanssa pidettyjen korkean tason kokousten päätelmät, komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen toimintapoliittisen kehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.	Ydinturvallisuutta sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa koskeva yhteisön säännöstö, assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, sekä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai kumppanimaiden kanssa pidettyjen korkean tason kokousten päätelmät, komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen toimintapoliittisen kehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien tavoitteena on tarjota johdonmukainen kehys yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden tai alueiden keskinäiselle yhteistyölle yhteisön yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisesti ja siten, että se perustuu 5 artiklassa mainittuun toimintapoliittiseen kehykseen.	2. Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien tavoitteena on tarjota johdonmukainen kehys yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden, alueiden tai kansainvälisten järjestöjen keskinäiselle yhteistyölle yhteisön yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisesti ja siten, että se perustuu 5 artiklassa mainittuun toimintapoliittiseen kehykseen.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muodostavat yhteistyön yleisen perustan, ja niissä esitetään tämän asetuksen mukaista yhteistyötä koskevat yhteisön tavoitteet ottaen huomioon asianomaisten maiden tarpeet, yhteisön ensisijaiset tavoitteet, kansainvälinen tilanne ja asianomaisten kolmansien maiden toiminta. Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa on myös osoitettava yhteistyön tuoma lisäarvo ja se, miten vältetään päällekkäisyys muiden, erityisesti samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien kansainvälisten järjestöjen ja tärkeiden avunantajien ohjelmien ja aloitteiden kanssa.	3. Suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muodostavat yhteistyön yleisen perustan, ja niissä esitetään tämän asetuksen mukaista yhteistyötä koskevat yhteisön tavoitteet ottaen huomioon asianomaisten maiden tarpeet ja olosuhteet, yhteisön ensisijaiset tavoitteet, kansainvälinen tilanne ja asianomaisten kolmansien maiden toiminta. Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa on myös osoitettava yhteistyön tuoma lisäarvo ja se, miten vältetään päällekkäisyys muiden, erityisesti samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien kansainvälisten järjestöjen ja tärkeiden avunantajien ohjelmien ja aloitteiden kanssa.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Suuntaa-antavilla monivuotisilla ohjelmilla on pyrittävä siihen, että tämän asetuksen nojalla rahoitusapua saavat maat noudattavat sitoumuksia, jotka perustuvat unionin kanssa tehtyihin sopimuksiin sekä ydinaseiden leviämisen estämisestä tehtyyn sopimukseen, sitoutuvat asiaan liittyviin kansainvälisiin yleissopimuksiin, noudattavat ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimuksia ja sitoutuvat panemaan täytäntöön asiaa koskevia suosituksia ja toimenpiteitä noudattaen avoimuutta ja julkisuutta koskevia tiukkoja normeja.
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat luovat kehyksen pätevälle ja riippumattomalle valvonnalle, jonka avulla parannetaan ydinturvallisuuden tasoa kumppanimaissa. Ne voivat sisältää säännöksiä, joilla tuetaan ydinalan sääntelyviranomaisten suorittamia ydinlaitosten kattavia riski- ja turvallisuusarviointeja, jäljempänä ’stressitestit’, joiden perustana on yhteisön säännöstö ydinturvallisuudesta ja radioaktiivisesta jätteestä sekä stressitestien perusteella annettujen suositusten täytäntöönpano ja asiaa koskevien toimenpiteiden soveltaminen esimerkiksi liittyvissä maissa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien on perustuttava vuoropuheluun kumppanimaiden tai -alueiden kanssa.	5. Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien on perustuttava vuoropuheluun kumppanimaiden tai -alueiden kanssa. Komissio kuulee ohjelmia laadittaessa ja ennen niiden hyväksymistä Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmää ja tapauksen mukaan jäsenvaltioiden asiaankuuluvia kansallisia viranomaisia.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio hyväksyy suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä noudattaen komissio tarkistaa kyseiset suuntaa-antavat ohjelmat ja tarvittaessa saattaa ne ajan tasalle.	6. Komissio hyväksyy suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä noudattaen komissio suorittaa niiden väliarvioinnin ja tarvittaessa tarkistaa niitä ja saattaa ne ajan tasalle.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) toimintasuunnitelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;	a) yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) menot, jotka liittyvät tiedottamiseen ja viestintätoimiin, mukaan lukien viestintästrategioiden laatiminen ja unionin poliittisia painopisteitä koskeva tiedottaminen ja näkyvyys.	b) menot, jotka liittyvät tiedottamiseen ja viestintätoimiin, mukaan lukien viestintästrategioiden laatiminen ja unionin poliittisia painopisteitä, tavoitteita ja arvoja koskeva tiedottaminen ja näkyvyys.
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 11 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Kansainvälisen ydinturvallisuusalan yhteistyön edellytykset
	1. Kolmannen maan ja yhteisön välinen yhteisymmärrys ja vastavuoroinen sopimus on vahvistettava komissiolle osoitettavalla virallisella pyynnöllä, joka on kyseisen maan hallitusta sitova.
	2. Maiden, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteisön kanssa, on kuuluttava ydinsulkusopimukseen, ja niillä on oltava sen lisäpöytäkirja tai sellainen ydinmateriaalivalvontasopimus Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa, joka antaa riittävät takeet siitä, ettei ilmoitettu ydinmateriaali leviä sen rauhanomaisesta käytöstä ja ettei kyseisessä valtiossa ole missään ilmoittamatonta ydinmateriaalia tai ydinalan toimintaa. Niiden on noudatettava täysin perustavia turvallisuusperiaatteita, joista määrätään IAEA:n turvanormeissa, ja oltava asiaankuuluvien yleissopimusten, kuten ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen ja käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yleissopimuksen, sopimuspuolia tai toteutettava toimenpiteitä, jotka osoittavat niiden vakaan aikomuksen liittyä näihin yleissopimuksiin. Aktiivisen yhteistyön tapauksessa tätä sitoumusta tarkastellaan vuosittain ottaen huomioon kansalliset raportit ja muut asiakirjat, jotka koskevat asianomaisten yleissopimusten täytäntöönpanoa. Tämän arvioinnin perusteella tehdään päätös yhteistyön jatkamisesta. Hätätapauksissa näiden periaatteiden soveltamisesta voidaan poikkeuksellisesti joustaa.
	3. Tämän asetuksen mukaisten yhteistyötavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja seuraamiseksi kolmannen maan on hyväksyttävä, että sen toteuttamat toimet arvioidaan 2 kohdan mukaisesti. Arvioinnin perusteella on voitava seurata sovittujen tavoitteiden noudattamista ja todentaa niiden saavuttaminen, ja tämä voidaan asettaa yhteisön rahoitusavun maksamisen jatkamisen edellytykseksi.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Seuranta, raportointi ja arviointi suoritetaan asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI 31 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdan sekä 32 ja 36 artiklan mukaisesti.	1. Seuranta, raportointi ja arviointi suoritetaan asetuksen (EU) N:o XXX/XXX NDICI 31 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdan sekä 32 ja 36 artiklan mukaisesti. Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) XXX/XXX 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista erityisistä arvioinneista, jotka koskevat ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja ydinmateriaalivalvontaa, keskustellaan Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän kuulemisen jälkeen eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen yhteistyökomiteassa ja ne esitetään Euroopan parlamentille.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) laadittujen, käyttöönotettujen ja/tai tarkistettujen säädösten ja sääntelytoimien lukumäärä; ja	a) laadittujen, käyttöönotettujen ja/tai tarkistettujen säädösten ja sääntelytoimien lukumäärä ja niiden onnistunut täytäntöönpano sekä niiden vaikutus ydinturvallisuusnormeihin ja ydinmateriaalivalvontaan asianomaisissa maissa, mukaan luettuna kansalaisiin ja ympäristöön kohdistuva vaikutus;
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset täyttävien laitosten perustamiseksi tehtyjen suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvien tutkimusten lukumäärä.	b) ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset täyttävien laitosten perustamiseksi tehtyjen suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvien tutkimusten lukumäärä ja näiden tutkimusten tulosten onnistunut täytäntöönpano;
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) ydinturvallisuus, säteilysuojelu ja vaikuttavat ja tehokkaat valvontaa parantavat toimet, jotka perustuvat ydinlaitoksissa täytäntöönpantuihin tiukimpiin ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja ydinmateriaalivalvontaa koskeviin normeihin, kansainvälisten vertaisarviointien tulokset mukaan lukien.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Avoimuus
	Komissio ja unionin kanssa tämän välineen yhteydessä yhteistyötä tekevät kolmannet maat varmistavat, että tarvittavat tiedot näissä kolmansissa maissa välineen avulla toteutetuista ydinturvallisuustoimista ja näiden maiden ydinturvallisuusnormeista yleensä annetaan työntekijöille ja suurelle yleisölle kiinnittäen erityistä huomiota ydinlaitoksen lähialueen paikallisiin viranomaisiin, väestöön ja sidosryhmiin. Samalla on myös varmistettava, että toimivaltainen sääntelyviranomainen ja luvanhaltijat antavat tietoja toimivaltaansa kuuluvilta aloilta. Tiedot on annettava väestön saataville asiaankuuluvan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti, edellyttäen että tämä ei vaaranna muita asiaankuuluvassa lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa tunnustettuja ensisijaisia, muun muassa turvallisuuteen liittyviä, intressejä.

PERUSTELUT

JOHDANTO

Ulkoiset rahoitusvälineet antavat EU:lle tarvittavat työkalut, joiden avulla se voi vahvistaa asemaansa ja taata etujensa ja arvojensa edistämisen maailmanlaajuisesti.

Euroopan yhteisöt alkoivat tukea ydinturvallisuutta kolmansissa maissa, kun tietämys Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden (1986) rajat ylittävistä vaikutuksista lisääntyi. Tarkoituksena on siirtää tietoa, korkean tason turvallisuuskulttuuri sekä pitkälle viety sääntelykehys, joita kaikkia sovelletaan sellaisissa unionin jäsenvaltioissa, joissa on ydinvoimaloita. Näin tunnustettiin kiireellinen tarve auttaa turvallisessa käytössä, sääntelyssä sekä ydinjätteestä huolehtimisessa uusissa itsenäisissä valtioissa Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991.

Kiireellisimpien tarpeiden käsittelyn jälkeen Euroopan yhteisöjen yhteistyö keskittyi apuun ydinalan sääntelyn tuessa, radioaktiivisen jätteen turvallisessa huollossa sekä ydinmateriaalivalvonnassa. Samalla, kun toimista tuli globaaleja, niissä keskityttiin EU:n lähellä sijaitseviin maihin.

Fukushima Daiichin onnettomuus vuonna 2011 korosti jälleen kerran vahvojen, riippumattomien ja toimivaltaisten sääntelyviranomaisten merkitystä ydinenergian turvallisen käytön varmistamisessa.

Ydinsulkujärjestelmää, joka on myös kyseenalaistettu viime vuosina, on tuettava jatkuvasti, jotta voidaan vahvistaa kansainvälistä kehystä ja estää joukkotuhoaseiden leviäminen. Ydinmateriaalivalvonnan tärkeimpänä tavoitteena on estää ja havaita ydinmateriaalien käyttö muihin kuin ilmoitettuihin tarkoituksiin.

Kolmansille maille annetun ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan tuen saavutukset ja nykyisen ydinturvallisuuden alan yhteistyövälineen tulokset on tunnustettu, ja tämän unionin aloitteen loppuunsaatettujen toimenpiteiden myönteinen vaikutus on tunnustettu useissa vertaisarvioinneissa, joita ovat suorittaneet Kansainvälinen atomienergiajärjestö, WANO (ydinvoiman käyttäjien maailmanlaajuinen yhdistys) ja muut tahot.

ULKOISEN TOIMINNAN VÄLINEIDEN YKSINKERTAISTAMINEN

Sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen on Euroopan parlamentin ja komission prioriteetti. Useiden välineiden yhdistäminen yhdeksi laaja-alaiseksi välineeksi tarjoaa mahdollisuuden rationalisoida hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja vähentää siten EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallinnollista rasitetta. Sen sijaan, että käsiteltäisiin useita ohjelmasuunnitteluprosesseja, toimet keskitettäisiin poliittisiin tavoitteisiin ja vuorovaikutukseen ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, on yhdistettävä niin, että ne ovat avoimia ja niiden yksi tarkastus riittää, kun tarkastus kattaa kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.

Yhdellä laaja-alaisella välineellä voitaisiin päästä maantieteellisesti ja temaattisesti kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, mikä helpottaisi eri politiikkojen täytäntöönpanoa alueilla, eri aloilla ja maailmanlaajuisesti. Näin voitaisiin lisäksi varmistaa ydinreaktoreita käyttävien unionin jäsenvaltioiden korkean tason käytäntöjen johdonmukainen siirto ydinturvallisuuden, sääntelyn ja ydinmateriaalivalvonnan alalla.

Esittelijä pitää myönteisenä sellaisen laaja-alaisen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) luomista, joka kattaa 10 olemassa olevaa ulkoisen toiminnan välinettä. Osa ydinturvallisuusalan yhteistyövälineen tällä hetkellä kattamista ydinturvallisuuteen liittyvistä yhteistyötoimista jää tämän yhdenmukaistetun laaja-alaisen NDICI-välineen ulkopuolelle, koska niiden osalta on noudatettava Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklassa tarkoitettua menettelyä, joka on ristiriidassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 ja 212 artiklassa tarkoitetun menettelyn kanssa.

Esittelijä pitää myönteisenä uutta eurooppalaista ydinturvallisuusvälinettä, joka täydentää laaja-alaista naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä ja jakaa samat seurantaa, raportointia, arviointia, tiedottamista, viestintää ja julkisuutta koskevat säännöt kuin joista säädetään laaja-alaista välinettä koskevassa NDICI-asetuksessa. Mitä tulee sääntöjen yhdenmukaistamiseen, yhteisen täytäntöönpanoasetuksen säännösten sisällyttäminen asetukseen antaa sekä NDICI:lle että eurooppalaiselle ydinturvallisuusvälineelle (EINS) yhdenmukaiset periaatteet kaikille sen sisältämille osille ja tekee siitä ymmärrettävämmän kumppaneille ja sen täytäntöönpanijoille.

EUROOPPALAISEN YDINTURVALLISUUSVÄLINEEN TAVOITTEET

Esittelijä on samaa mieltä siitä, että eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen olisi edistettävä ja siirrettävä unionin jäsenvaltioiden kehittyneitä ydinturvallisuussääntöjä, -normeja ja -käytäntöjä kolmansiin maihin noudattaen Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä ja kolmea direktiiviä, jotka koskevat säteilysuojelua, ydinturvallisuutta sekä radioaktiivisesta jätteestä ja käytetystä ydinpolttoaineesta huolehtimista (yhteisön säännöstö).

Koska unionin direktiivit siirretään jäsenvaltioiden oikeudelliseen kehykseen, joiden erot ovat valtavia, on kehitetty asiaa koskevaa erityistä taitotietoa. Tämä taitotieto on hyvin relevanttia ja käytännöllistä tuettaessa tiettyjä kumppanimaita niiden pyrkiessä toteuttamaan samaa omassa kansallisella oikeudellisessa ja teollisessa kehyksessään.

Toimivaltaisten ja riippumattomien ydinalan sääntelyviranomaisten perustaminen on erittäin tärkeää, ja se takaa korkeimpien turvallisuusnormien toteutuksen kumppanimaissa. Jäsenvaltioilla, joilla on ydinvoimaloita, on tässä suhteessa merkittävä rooli.

Eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen olisi edistettävä ydinturvallisuutta ja radioaktiivisesta jätteestä huolehtimista koskeviin yleissopimuksiin sekä ydinsulkusopimukseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Kumppanimaita kannustetaan liittymään näihin yleissopimuksiin ja mahdollistamaan näiden maiden vastaavien kansallisten järjestelmien säännöllinen vertaisarviointi Kansainvälisen atomienergiajärjestön avustuksella. Yleissopimusten mukaisten vertaisarviointien avulla saadaan kolmansien maiden ydinturvallisuuden tilanteesta ja haasteista ulkoinen kuva, jota voidaan käyttää unionin korkean tason tuen suunnittelussa. WANOn suorittamat vertaisarvioinnit voivat olla hyödyllisiä myös priorisoitaessa asianomaisten kolmansien maiden tukemiseen liittyviä konkreettisia tarpeita.

Eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen tavoitteiden olisi oltava relevantteja myös kolmansien maiden kumppanien tarpeiden ja prioriteettien kannalta, ja nämä olisi otettava huomioon kuulemisten, etenemissuunnitelmien, strategioiden ja erityisten rakenteiden avulla.

EUROOPPALAISEN YDINTURVALLISUUSVÄLINEEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Esittelijä katsoo, että komission yksiköiden ja kaikkien täytäntöönpanijoiden on pyrittävä parantamaan tehokkuuden ja vaikutuksen mitattavuutta edelleen. Näin olisi tehtävä ohjelmointi- ja suunnitteluvaiheista alkaen soveltamalla tulossuuntautunutta seurantaa ja tarkastelua ja aina tulosten arvioinnin loppuunsaattamiseen asti. Mitattavuuden paraneminen voi myös edistää tuloksia koskevaa viestintää sellaisille päätöksentekijöille, jotka eivät ole asiantuntijoita. Tiivis yhteistyö Kansainvälisen atomienergiajärjestön, WANOn ja muiden tahojen kanssa on keskeistä päällekkäisen työn välttämiseksi.

Eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen keskitetty hallinnointi on hyvä menettely, jonka avulla voidaan varmistaa, että annetaan ydinalan korkeaan asiantuntemukseen perustuvaa pätevää apua koordinoidusti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joilla todella on tarvittavaa taitotietoa ja asiantuntemusta. Keskitetty hallinnointi tukee myös tiivistä koordinointia eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen ja muiden sellaisten ohjelmien ja toimintasuunnitelmien välillä, jotka liittyvät muihin ulkoisen toiminnan tukivälineisiin.

Kun on kyse johdonmukaisuudesta muiden välineiden kanssa, yhdenmukaistettu laaja-alainen NDICI-asetus vähentää ohjelmien päällekkäisyyksiä ja maatieteellisten ja temaattisten ohjelmien erottamista eri välineissä, ja näin voidaan välttää päällekkäiset toimet. Ulkoisen tuen täytäntöönpanosta vastaavien unionin edustustojen valmiuksia olisi vahvistettava edelleen, jotta voidaan entistä paremmin selvitä vaikeuksista täydentävyyksien hallinnassa ja hyödyntämisessä ja luoda välineiden välisiä synergiavaikutuksia.

Jäsenvaltioiden välisen yhdenmukaisuuden osalta havainnoissa pannaan merkille mahdollisuus vahvistaa yhteistä ohjelmasuunnittelua entisestään. Tämä edellyttäisi kuitenkin sitoutumisen lisäämistä,

joissakin tapauksissa kumppanimaiden hallitusten ja jäsenvaltioiden osalta.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämän hetken haasteet:

– ikääntyvät ydinvoimalat ja käyttöiän pidentämisohjelmat;

– voimaloiden turvallinen käytöstäpoisto ja sulkeminen;

– se, että uudet valtiot ottavat ydinenergian osaksi energialähteiden yhdistelmäänsä.

Nämä haasteet avaavat mahdollisuuden asianomaisille kolmansille maille annettavalle yhteisön lisäavulle, jolla lisätään sääntelyviranomaisten kapasiteettia, otetaan käyttöön asianmukaiset lupamenettelyt, tarkastellaan turvallisuusarviointeja ja suositusten täytäntöönpanoa ja otetaan käyttöön ja pidetään yllä asianmukaisia menettelyjä radioaktiivisesta jätteestä huolehtimiseksi turvallisella tavalla.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä läheisessä naapurustossa oleviin maihin, jotka kuuluivat ennen Neuvostoliittoon. Tämä koskee maita, jotka kehittävät uusia ydinvoimaloita, sekä maita, joita koskee laitosten ikääntyminen sekä olemassa olevien ydinvoimaloiden käytöstäpoisto.

Esittelijä uskoo, että unioni jatkaa uuden eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen avulla tukeaan asianomaisille kolmansille maille unionin jäsenvaltioiden sekä kansainvälisen tason korkeimpien turvallisuusnormien hyväksymisessä kaikessa ydinalan toiminnassa tehokkaasti ja entistä koordinoidummin, ydinmateriaalivalvonta mukaan lukien.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.11.2018)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Valmistelija: Petras Auštrevičius

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija kannattaa yleisellä tasolla tavoitteita, joihin ehdotuksella neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta pyritään. Asetuksessa säädetään uusista toimista ja jatketaan ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten perustetusta välineestä (2014–2020) rahoitettuja EU:n toimenpiteitä.

EU:n on huolehdittava jatkuvuudesta korkeatasoisen ydinturvallisuuden ylläpitämisessä sen naapurustossa ja muualla maailmassa, kuten se tekee kaikissa 28 jäsenvaltiossaan. Tšernobylin (1986) ja Fukushiman (2011) ydinvoimalaonnettomuudet ovat vaikuttaneet maailmanlaajuisesti kansanterveyteen ja julkiseen politiikkaan, joten EU:n olisi edelleen hyödynnettävä pitkää kokemustaan ydinvoiman siviilikäytön alalla ja tuettava kansainvälisiä pyrkimyksiä varmistaa ydinturvallisuusnormien noudattaminen ja siihen liittyvät toimet.

Komission ehdotuksessa keskitytään rahoitusapuun ja liitännäistoimiin, joilla pyritään edistämään toimivaa ydinturvallisuutta ja ydinturvaa yleensä. Erityistavoitteina on toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöönpaneminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen; käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto sekä ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostaminen; sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto.

EU:n ulkoisen toiminnan kontekstissa sitoutumisen ydinturvaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen, ydinturvallisuuteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin kuten myös EU:n yleisten etujen olisi merkittävässä määrin ohjattava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien suunnittelua Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettuja ulkoisen toiminnan periaatteita noudattaen.

Tällä välineellä olisi jatkossakin turvattava EU:n ulkopoliittiset edut, tarpeet ja prioriteetit, jotka perustuvat sen tekemiin kumppanuussopimuksiin tai sen antamiin kansainvälisiin sitoumuksiin, Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja G7-maiden ydinturvallisuusryhmän (NSSG) tuella.

Valmistelija painottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon strategista roolia suunnittelussa ja ohjelmasyklin hallinnassa, sillä se koordinoi toimenpiteitä ja varmistaa niiden yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden muiden EU:n toimien kanssa (esim. nykyinen vakautta ja rauhaa edistävä väline tai tuleva NDICI-asetus) kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten hengen ja kirjaimen mukaisesti, reagoi joustavasti kansainväliseen kehitykseen (esim. Irania koskeva yhteinen kattava toimintasuunnitelma) ja tukee EU:n poliittista vuoropuhelua ja vipuvaikutusta kumppaneiden, varsinkin EU:n välittömässä läheisyydessä sijaitsevien maiden, kanssa.

Valmistelija korostaa EU:n toiminnan lisäarvoa verrattuna yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden mahdolliseen toimintaan sekä poliittista vipuvaikutusta, joka sen on mahdollista saavuttaa.

Ennen kaikkea lausuntoluonnoksessa ehdotetaan säännöksiä, joilla kehitettäisiin EU:n valmiuksia edistää toimivaa ydinturvallisuuskulttuuria ja ottaa käyttöön mahdollisimman tiukat ydinturvallisuus- ja säteilysuojelunormit, erityisesti lähialueillaan. Ydinvoimala-alueiden seuranta ja valvonta on varmistettava heti voimaloiden perustamisesta alkaen EU:n tai alan muiden merkittävien kansainvälisten toimijoiden, kuten IAEA:n, perustamilla mekanismeilla. Tarkistuksilla pyritään ottamaan käyttöön ja rahoittamaan toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön ydinvoimaloiden stressitestien suositukset, ja niissä säädetään asiaankuuluvista seurantamekanismeista, jotka koskevat EU:n lähialueilla rakenteilla olevia ydinvoimaloita. Lisäksi olisi asetettava ehtoja, eli kaiken tietylle maalle annettavan EU-tuen ehtona olisi oltava tietynasteinen yhteistyöhalukkuus ja avoimuus ydinturvallisuusasioissa. Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita Astravetsin ydinvoimala Valko-Venäjällä, jonka olisi kuuluttava tällaisen mekanismin piiriin.[1]

Edellä mainittujen uusien tuettavien alojen vuoksi valmistelija ehdottaa määrärahojen kasvattamista suunnitellusta 300 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan euroon.

Valmistelija muistuttaa, että tämän eurooppalaista ydinturvallisuusvälinettä koskevan asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa mainittu, kolmansille maille myönnettäviä lainoja varten perustettu ulkosuhdetoimien takuujärjestely rahoitetaan tästä asetuksesta mutta siihen sovelletaan NDICI-asetuksen sääntöjä (26 artiklan 2 kohta).

Euratomin perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti Euroopan parlamenttia vain kuullaan, joten asiasta ei päätetä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

TARKISTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Näin ollen sitoutumisen ydinturvaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen, ydinturvallisuuteen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin kuten myös unionin yleisten etujen olisi merkittävässä määrin ohjattava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien suunnittelua.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Ohjelman toissijaisiin tavoitteisiin olisi sisällyttävä vaarallisten ydinlaitosalueiden käytöstä poistamisen jälkeen työttömyyden koettelemien entisten työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen oikeudenmukaisen siirtymän rahoittaminen.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi.	(6) Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA), Naton ja jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten kanssa sopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi. Välineen olisi myös edistettävä kansainvälistä yhteistyötä ydinturvallisuutta ja radioaktiivisen jätteen hoitoa koskevien yleissopimusten perusteella.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Tässä välineessä olisi säädettävä toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi ja hyödynnettävä aiemmin asetuksen (EU) N:o 237/2014²⁴ nojalla tuettuja toimia, jotka liittyvät kolmansien maiden, erityisesti liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden ydinturvallisuuteen ja ydinmateriaalivalvontaan.	(7) Tässä välineessä olisi säädettävä toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi ja hyödynnettävä aiemmin asetuksen (EU) N:o 237/2014²⁴ nojalla tuettuja toimia, jotka liittyvät kolmansien maiden, erityisesti liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden sekä [NDICI-asetuksessa] tarkoitetun naapuruusalueen, jäljempänä ’naapuruusalue’, sekä kumppanimaiden, joilla on assosiaatiosopimus tai kumppanuus- ja yhteistyösopimus unionin kanssa, ydinturvallisuuteen, turvalliseen radioaktiivisen jätteen hoitoon, entisten ydinlaitosalueiden turvalliseen käytöstä poistamiseen ja kunnostamiseen sekä ydinmateriaalivalvontaan.
__________________	__________________
²⁴ Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).	²⁴ Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi tarvittaessa perustuttava jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kuulemiseen ja kumppanimaiden kanssa käytävään vuoropuheluun.	(8) Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten kuulemiseen ja kumppanimaiden kanssa käytävään vaikuttavaan ja tulossuuntautuneeseen vuoropuheluun. Kun tällaisella vuoropuhelulla ei pystytä ratkaisemaan unionin huolta ydinturvallisuudesta, ulkoinen rahoitus olisi keskeytettävä tai sitä ei pitäisi myöntää tämän asetuksen, [NDICI-asetuksen] eikä [IPA III -asetuksen] nojalla. Unionin olisi lisäksi oltava valmis vastaamaan jäsenvaltioiden perusteltuihin huolenaiheisiin, jotka koskevat uusien, etenkin liittyvissä maissa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa sekä naapuruusalueella, rakenteilla olevien ydinvoimaloiden ydinturvallisuutta.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Tämän välineen osana unioni voisi rahoittaa sääntelyelimiä, jotka suorittavat ydinturvallisuusalalla annettuun unionin säännöstöön perustuvia stressitestejä ja niihin liittyviä täytäntöönpanotoimenpiteitä, etenkin kun ne koskevat liittyvissä maissa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa sekä naapuruusalueella rakenteilla olevia ydinvoimaloita.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua kumppanimaan tuloskehykseen.	(9) Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua kumppanimaan tuloskehykseen. Unionin olisi perustettava ja rahoitettava tarvittavia säännöllisiä seurantamekanismeja (esimerkiksi unionin asiantuntijaryhmät tai tarkastuskäynnit), joiden avulla valvotaan uusien, etenkin sen välittömässä läheisyydessä naapuruusalueella rakenteilla olevien ydinvoimaloiden stressitestien suositusten täytäntöönpanoa.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Viittauksia neuvoston päätöksen 2010/427/EU³² 9 artiklassa tarkoitettuihin unionin välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen ja siinä viitattuihin asetuksiin. Komission olisi varmistettava, että tämä asetus pannaan täytäntöön kyseisessä päätöksessä säädetyn Euroopan ulkosuhdehallinnon aseman mukaisesti.	(18) Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan olisi taattava unionin ulkoisen toiminnan yleinen poliittinen koordinointi ja varmistettava sen yhtenäisyys, johdonmukaisuus ja tehokkuus erityisesti tämän asetuksen välityksellä. Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi edistettävä tämän asetuksen ohjelmasuunnittelua ja hallinnointisykliä 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden perusteella.
_________________
³² Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tämän asetuksen tavoitteena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun korkeaa tasoa ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kolmansissa maissa yhteisön toiminnan pohjalta ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.	1. Tämän asetuksen tavoitteena on täydentää [NDICI-asetuksen] nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja avoimuusvaatimusten korkeaa tasoa sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kolmansissa maissa yhteisön toiminnan pohjalta ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Tässä asetuksessa tarkoitettu unionin tarjoama yhteistyö ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla ei tähtää ydinenergian suosimiseen, eikä sitä ole siten tulkittava toimenpiteeksi, jonka tarkoituksena on edistää tämän energianlähteen käyttöä kolmansissa maissa.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen;	a) toimivan ydinturvallisuus- ja säteilysuojelukulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen; ydinlaitoksen varhainen sulkeminen, kun sitä ei voida saattaa vastaamaan kaikilta osin kansainvälisesti hyväksyttyjä ydinturvallisuusvaatimuksia;
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto sekä ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostaminen;	b) radioaktiivisen jätteen, mukaan lukien käytetty ydinpolttoaine, vastuullinen ja turvallinen huolto (eli esikäsittely, käsittely, jälleenkäsittely, varastointi ja loppusijoitus) sekä ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinlaitosalueiden ja perinteisten uraanikaivosalueiden tai upotettujen radioaktiivisten esineiden tai materiaalien kunnostaminen;
Perustelu
Koska ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä koskevasta välineestä annetun neuvoston asetuksen 237/2014 liite, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti edellytykset ja ensisijaiset yhteistyöalat, jätetään pois, on tärkeää esittää tarkemmin tämän uuden asetuksen 2 artiklassa vahvistetut tavoitteet. Tällä tarkistuksella pyritään yksinkertaisesti sisällyttämään tekstiin uudelleen joitakin säännöksiä, jotka olivat osa nykyistä ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä koskevasta välineestä annettua neuvoston asetusta 237/2014.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto.	c) tehokkaan, toimivan ja läpinäkyvän ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto, johon osallistuvat myös leviämisen torjunnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, mukaan lukien ydinvoimaloiden kattavien riski- ja turvallisuusarviointien (”stressitestien”) rahoittaminen, tällaisten unionin säännöstöön perustuvien stressitestien perusteella annettujen suositusten täytäntöönpano ja asiaan liittyvät seurantatoimenpiteet, etenkin liittyvissä maissa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa sekä naapuruusalueella.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) kansalaisille tiedottaminen siitä, miten ohjelmalla on parannettu ydinturvallisuutta ja poistettu onnistuneesti käytöstä entisiä ydinlaitosalueita.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2021–2027 on 300 miljoonaa euroa käypinä hintoina.	Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2021–2027 on 350 miljoonaa euroa käypinä hintoina.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, sekä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai kumppanimaiden kanssa pidettyjen korkean tason kokousten päätelmät, komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen toimintapoliittisen kehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.	Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, sekä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai kumppanimaiden kanssa pidettyjen korkean tason kokousten päätelmät, komission tiedonannot tai komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot ja ydinturvallisuuteen liittyvä unionin säännöstö muodostavat yleisen toimintapoliittisen kehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 6 b artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien tavoitteena on tarjota johdonmukainen kehys yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden tai alueiden keskinäiselle yhteistyölle yhteisön yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisesti ja siten, että se perustuu 5 artiklassa mainittuun toimintapoliittiseen kehykseen.	2. Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien tavoitteena on tarjota johdonmukainen kehys yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden, alueiden tai kansainvälisten järjestöjen keskinäiselle yhteistyölle yhteisön yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisesti ja siten, että se perustuu 5 artiklassa mainittuun toimintapoliittiseen kehykseen.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa esitetään 5 artiklassa tarkoitetut yhteisön päämäärät ja tavoitteet kansainvälisissä järjestöissä hyödyntäen ohjelman tietämystä ja asiantuntemusta ydinturvallisuuden alalla asiaankuuluvissa kansainvälisissä järjestöissä.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) toimintasuunnitelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;	a) yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) menot, jotka liittyvät entisten työntekijöiden ja yhteisöjen oikeudenmukaisen siirtymän rahoittamiseen ydinlaitosalueiden käytöstä poistamisen yhteydessä.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kaikki tämän asetuksen nojalla rahoitettavat tavarat ja materiaalit voivat olla peräisin mistä tahansa 1 kohdassa tarkoitetusta maasta siinä vahvistetuin edellytyksin.	2. Kaikki tämän asetuksen nojalla rahoitettavat tavarat ja materiaalit voivat olla peräisin mistä tahansa 1 kohdassa ja 11 a artiklassa tarkoitetusta maasta siinä vahvistetuin edellytyksin.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 11 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Ehdot ja avun keskeyttäminen
	1. Tämän asetuksen mukaisen unionin avun saaminen edellyttää, että kyseinen kumppanimaa noudattaa seuraavia:
	a) asiaankuuluvat kansainväliset yleissopimukset Kansainvälisen atomienergiajärjestön puitteissa;
	b) Espoossa Suomessa 25 päivänä tammikuuta 1991 hyväksytty yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista ja Århusissa Tanskassa 25. kesäkuuta 1998 tehty yleissopimus tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuudesta ympäristöasioissa sekä niiden myöhemmät muutokset;
	c) ydinsulkusopimus ja sen lisäpöytäkirjat;
	d) unionin kumppanuus- ja assosiaatiosopimuksiin sisältyvät sitoumukset;
	e) sitoumukset panna täytäntöön stressitestit ja niihin liittyvät toimenpiteet.
	2. Jos 1 kohdassa lueteltuja edellytyksiä ei noudateta, tämän asetuksen ja [NDICI-asetuksen] tai [IPA III -asetuksen] mukaista unionin rahoitusapua harkitaan uudelleen, ja sitä voidaan rajoittaa tai se voidaan keskeyttää väliaikaisesti.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) laadittujen, käyttöönotettujen ja/tai tarkistettujen säädösten ja sääntelytoimien lukumäärä; ja	a) laaditut, käyttöönotetut ja/tai tarkistetut säädökset ja sääntelytoimet; ja
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset täyttävien laitosten perustamiseksi tehtyjen suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvien tutkimusten lukumäärä.	b) ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset täyttävien laitosten perustamiseksi tehtyjen suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvät tutkimukset.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) ydinturvallisuuden ja radioaktiivisen jätteen hoidon parantamista koskevien korkeimpiin turvallisuusvaatimuksiin perustuvien toimenpiteiden täytäntöönpano, mukaan lukien kansainvälisen vertaisarvioinnin suositukset.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b b) missä määrin kumppanimaiden kansalaisille on tiedotettu ohjelmasta.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.	Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja takaa unionin ulkoisen toiminnan yleisen poliittisen koordinoinnin ja varmistaa sen yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden erityisesti tämän asetuksen välityksellä. Euroopan ulkosuhdehallinto edistää tämän asetuksen ohjelmasuunnittelua ja hallinnointisykliä 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden perusteella.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0462 – C8-0315/2018 – 2018/0245(NLE)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 5.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Petras Auštrevičius 10.7.2018
Hyväksytty (pvä)	21.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	51 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Victor Boştinaru, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Lorenzo Cesa, Georgios Epitideios, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule-Pēterse, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Wajid Khan, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Arne Lietz, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Sofia Sakorafa, Jean-Luc Schaffhauser, Anders Sellström, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Doru-Claudian Frunzulică, Takis Hadjigeorgiou, Marek Jurek, Antonio López-Istúriz White, David Martin, Gilles Pargneaux, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Marietje Schaake, Eleni Theocharous, Mirja Vehkaperä, Željana Zovko

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

51	+
ALDE	Petras Auštrevičius, Iveta Grigule-Pēterse, Javier Nart, Jozo Radoš, Marietje Schaake, Ivo Vajgl, Mirja Vehkaperä
ECR	Bas Belder, Charles Tannock, Eleni Theocharous
GUE/NGL	Takis Hadjigeorgiou, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Miguel Urbán Crespo
PPE	Michèle Alliot-Marie, Elmar Brok, Lorenzo Cesa, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Francisco José Millán Mon, Alojz Peterle, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Anders Sellström, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, László Tőkés, Željana Zovko
S&D	Nikos Androulakis, Victor Boştinaru, Eugen Freund, Doru-Claudian Frunzulică, Wajid Khan, Arne Lietz, Andrejs Mamikins, David Martin, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Gilles Pargneaux, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula
VERTS/ALE	Klaus Buchner, Michel Reimon, Alyn Smith, Jordi Solé

4	-
ENF	Jean-Luc Schaffhauser
NI	James Carver, Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

1	0
ECR	Marek Jurek

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

[1] Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2016 Valko-Venäjän tilanteesta (2016/2934(RSP)), 15 kohta. EUVL C 224, 27.6.2018, s. 135–139; https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1536682023489&uri=CELEX%3A52016IP0456

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0462 – C8-0315/2018 – 2018/0245(NLE)
Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)	3.7.2018
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 5.7.2018
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 5.7.2018	BUDG 5.7.2018	ENVI 5.7.2018
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	BUDG 28.6.2018	ENVI 21.6.2018
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Vladimir Urutchev 5.9.2018
Valiokuntakäsittely	5.11.2018	21.11.2018
Hyväksytty (pvä)	3.12.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Jonathan Bullock, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Jakop Dalunde, Theresa Griffin, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Seán Kelly, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Edouard Martin, Tilly Metz, Csaba Molnár, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Julia Reda, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Neoklis Sylikiotis, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pilar Ayuso, Michał Boni, Françoise Grossetête, Werner Langen, Marisa Matias, Luděk Niedermayer, Răzvan Popa, Giancarlo Scottà
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Renate Sommer
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	10.12.2018

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41	+
ALDE	Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck
ECR	Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský
ENF	Angelo Ciocca, Giancarlo Scottà
GUE/NGL	Marisa Matias, Neoklis Sylikiotis
PPE	Pilar Ayuso, Michał Boni, Jerzy Buzek, Françoise Grossetête, Seán Kelly, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Angelika Niebler, Luděk Niedermayer, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Renate Sommer, Vladimir Urutchev, Hermann Winkler, Anna Záborská
S&D	Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Theresa Griffin, Eva Kaili, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Csaba Molnár, Răzvan Popa, Patrizia Toia, Martina Werner, Flavio Zanonato
VERTS/ALE	Jakop Dalunde, Tilly Metz, Julia Reda

1	-
EFDD	Jonathan Bullock

0	0

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

Päivitetty viimeksi: 8. tammikuuta 2019

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö