MIETINTÖ neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019

10.12.2018 - (15205/2018 – C8‑0499/2018 – 2018/2275(BUD))

Päätöslauselmaesitys
Budjettivaliokunta
Esittelijät: Daniele Viotti (pääluokka III – Komissio)
Paul Rübig (muut pääluokat)

Tarkistukset

• 001-010 (PDF - 39 KB)
• 001-010 (DOC - 79 KB)
• 011-016 (PDF - 200 KB)
• 011-016 (DOC - 72 KB)
• 017-018 (PDF - 106 KB)
• 017-018 (DOC - 68 KB)
• 019-020 (PDF - 103 KB)
• 019-020 (DOC - 67 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (15205/2018 – C8‑0499/2018 – 2018/2275(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom[1],

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[2],

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[3],

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[4],

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[5],

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuoden 2019 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista[6],

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019[7],

–  ottaa huomioon komission 21. kesäkuuta 2018 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0600),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2018 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2018 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (11737/2018 – C8-0410/2018),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2019 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista[8],

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019[9],

–  ottaa huomioon, ettei sovittelukomitea päässyt yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa 21 päivän määräajassa,

–  ottaa huomioon komission 30. marraskuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 8 kohdan mukaisesti antaman toisen esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (COM(2018)0900),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2018 pidetyn talousarviota käsitelleen trilogin tulokset,

–  ottaa huomioon neuvoston 11. joulukuuta 2018 vahvistaman kannan toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 (15205/2018 – C8‑0499/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0454/2018),

1.  palauttaa mieliin, että parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 4. joulukuuta 2018 pidetyssä trilogissa vaikeiden ja tiiviiden neuvottelujen jälkeen ehdotuspaketin, joka koostuu kahdesta osasta, unionin vuoden 2019 talousarviosta, jonka maksusitoumusmäärärahojen tasoksi vahvistettiin 165 795,6 miljoonaa euroa ja maksumäärärahojen tasoksi 148 198,9 miljoonaa euroa, sekä neljästä yhteisestä lausumasta ja yhdestä yksipuolisesta lausumasta;

2.  korostaa, että vaikka neuvoston muuttama talousarvioesitys ei täysin vastaa unionin kestävän, johdonmukaisen ja tehokkaan talousarvion todelliseen tarpeeseen, parlamentin tavoitteena on saada aikaan unionin talousarvio, joka voi tuottaa kansalaisille ja yrityksille konkreettisia hyötyjä;

3.  panee tyytyväisenä merkille maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyn kokonaismäärän, joka on 1,728 miljoonaa euroa suurempi kuin neuvoston alkuperäisessä esityksessä; on tyytyväinen siihen, että neuvotteluissa hyväksytyt lisäykset, joiden määrä on 943 miljoonaa euroa, vastaavat parlamentin keskeisiä poliittisia painopisteitä, eli ne koskevat tukea tutkijoille, nuorille ja pk-yrityksille, muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen perimmäisiin syihin puuttumista ja unionin kansalaisten turvallisuuden parantamista ja puolustusta;

4.  panee tyytyväisenä merkille, että vuodeksi 2019 hyväksyttyjen maksumäärärahojen kokonaismäärä on 2,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 talousarviossa; toteaa kuitenkin, että maksujen määrä on vain 0,9 prosenttia unionin BKTL:sta; pitää tärkeänä maksumäärärahoja koskevaa yhteistä lausumaa, jossa parlamentti ja neuvosto sitoutuvat tekemään tarvittavat päätökset kaikkien riittämättömästi rahoitettujen tarpeiden kattamiseksi;

5.  pitää valitettavana, että neuvosto vetosi siihen, ettei sillä ollut riittävästi aikaa analysoida asiaa, ja kieltäytyi periaatteen vuoksi vuoden 2019 talousarviomenettelyssä keskustelemasta varainhoitoasetuksen uuden 15 artiklan 3 kohdan käytöstä, joka olisi mahdollistanut tutkimuksen alalla vapautettujen määrien asettamisen uudelleen käyttöön vuotuisessa talousarviomenettelyssä; kehottaa siksi komissiota raportoimaan vähintään puolivuosittain erityisesti tutkimusohjelmista vapautetuista määristä ja antamaan käyttöön kaikki 15 artiklan 3 kohtaa koskevat tarpeelliset tiedot ja osatekijät ja ehdottamaan sen käyttämistä vuoden 2020 talousarviomenettelyssä;

6.  pitää jälleen kerran valitettavana, etteivät neuvosto ja komissio ottaneet parlamenttia, toista budjettivallan käyttäjää, asianmukaisesti mukaan Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamista koskeviin keskusteluihin; pitää valitettavana neuvoston peräänantamatonta kantaa välineen toisen erän rahoittamiseen siten, että siihen osoitetaan unionin talousarviosta kaksi miljardia euroa ja jäsenvaltioiden osuus on yksi miljardia euroa; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; palauttaa mieliin, että neuvoston haluttomuuden vuoksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä ei korotettu väliarvioinnin yhteydessä ja ettei monivuotisessa rahoituskehyksessä ole ollut riittävästi joustonvaraa ennakoimattomiin tilanteisiin vastaamiseksi; korostaa, että aiemmista kokemuksista on otettava opiksi vuoden 2021 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä suunniteltaessa, jotta vältetään muun muassa talousarvion ulkopuolisten välineiden, kuten pakolaisavun koordinointivälineiden, luominen;

7.  katsoo parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymän yhteisen lausuman mukaisesti ehdottomasti, että Horisontti 2020- ja Erasmus+ -ohjelmiin hyväksytty 100 miljoonan euron määrärahalisäys vuonna 2019 annettavan lisätalousarvion avulla on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä kohdentamalla määrärahoja uudelleen muista ohjelmista;

8.  ottaa huomioon, että Europol tarjoaa jäsenvaltioille entistä enemmän tukea lainvalvontayhteistyössä ja että se osallistuu terrorismin ja kyberrikollisuuden torjuntaan, ja panee siksi tyytyväisenä merkille kymmenen uuden toimen perustamisen Europoliin ja tähän liittyvät lisämäärärahat;

9.  suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2019 talousarvioesityksessä perustettuihin viiteen toimeen ja niihin liittyvään määrärahalisäykseen, jotta voitaisiin ehkäistä mahdolliset pullonkaulat, jotka saattaisivat heikentää tuomioistuinten tuottavuutta unionin tuomioistuimen saatua uusia tehtäviä ja työmäärän lisääntyessä jatkuvasti etenkin brexitin vuoksi; toteaa kuitenkin, että unionin tuomioistuimen todellinen tarve oli 16 uutta pysyvää tointa tukipalveluihin;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että EUH:n strategisen viestinnän valmiuksia koskevan budjettikohdan määrärahoja on lisätty, jotta unioni voi toteuttaa vahvempia koordinoituja toimia disinformaation haasteeseen vastaamiseksi;

11.  hyväksyy neuvoston kannan toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019 sekä tämän päätöslauselman liitteenä olevat yhteiset lausumat;

12.  kehottaa puhemiestä toteamaan Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

• [1]  EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.
• [2]  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
• [3]  EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
• [4]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
• [5]  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0089.
• [7]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.
• [8]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0311.
• [9]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0404.

LIITE

EHDOTUSPAKETTITalousarvio 2019 –

Yhteiset päätelmät

Nämä yhteiset päätelmät kattavat seuraavat osiot:

1.  Talousarvio 2019

2.  Lausumat

Yhteenveto

Ehdotuspaketin mukaan

–  maksusitoumusmäärärahoja on varainhoitovuoden 2019 talousarviossa yhteensä 165 795,6 miljoonaa euroa. Tämä jättää vuoden 2019 monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin nähden 1 291,1 miljoonan euron liikkumavaran maksusitoumusmäärärahoina;

–  maksumäärärahoja on varainhoitovuoden 2019 talousarviossa yhteensä 148 198,9 miljoonaa euroa;

–  vuoden 2019 joustovälineestä otetaan käyttöön 1 164,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina alaotsakkeessa 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsakkeessa 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus);

–  maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta käytetään 1 476,0 miljoonaa euroa alaotsakkeessa 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeessa 1b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio) ja otsakkeessa 4 (Globaali Eurooppa);

–  ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta vuonna 2017 käyttöön otettu määrä (253,9 miljoonaa euroa) korvataan kohdentamattomilla liikkumavaroilla otsakkeessa 5 (Hallinto);

–  joustovälineen käyttöönottoon vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019 liittyvät maksumäärärahat ovat komission arvion mukaan 961,9 miljoonaa euroa vuonna 2019.

1.  Vuoden 2019 talousarvio

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen 1.1–1.6 kohtaan sisältyvistä yhteisistä päätelmistä.

1.1.  Monialaiset kysymykset

Erillisvirastot

EU:n erillisvirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ja erillisvirastojen virkojen/toimien määrät vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

Toimeenpanovirastot

EU:n toimeenpanovirastoille osoittama rahoitusosuus (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ja toimeenpanovirastojen virkojen/toimien määrät vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä esitettyjä määriä.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Kattava 75 pilottihankkeen ja valmistelutoimen paketti hyväksytään komission toisessa talousarvioesityksessä esittämän ehdotuksen mukaisesti. Jos pilottihankkeessa tai valmistelutoimessa voidaan käyttää jo olemassa olevaa oikeusperustaa, komissio voi toimen täytäntöönpanon helpottamiseksi ehdottaa määrärahasiirtoa kyseiseen oikeusperustaan.

Säädöspaketissa, jota Euroopan parlamentti ehdotti alkuperäistä talousarvioesitystä koskevassa käsittelyssään, noudatetaan kaikilta osin varainhoitoasetuksessa säädettyjä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevia enimmäismääriä.

1.2.  Rahoituskehyksen otsakkeiden mukaan jaotellut menot – maksusitoumusmäärärahat

Alaotsake 1 a

Maksusitoumusmäärärahat asetetaan komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamalle tasolle seuraavassa taulukossa eritellyt mukautukset huomioon ottaen.

				euroa
Budjettikohta/ohjelma	Nimi	Maksusitoumusmäärärahojen vaihtelu
		Toinen TAE 2019	Talousarvio 2019	Muutos
1.1.31	Horisontti 2020			[phone]
08 02 03 04	Resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä	252 946 905	260 946 905	+8 000 000
08 02 08	Pk-yrityksiä koskeva väline	541 589 527	641 589 527	[phone]
09 04 01 01	Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen	429 937 089	442 937 089	[phone]
15 03 01 01	Marie Skłodowska-Curie -toimet – Uusien taitojen, tietämyksen ja innovaatioiden luominen, kehittäminen ja siirtäminen	916 586 364	945 586 364	[phone]
1.1.5	Koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma (Erasmus+)			[phone]
15 02 01 01	Eurooppalaisen koulutusalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja sen työmarkkinoihin liittyvän merkityksen edistäminen	2 411 836 200	2 441 036 200	[phone]
15 02 01 02	Eurooppalaisen nuorisoalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja nuorten eurooppalaiseen demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen	175 070 000	185 870 000	[phone]
	Yhteensä			[phone]

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on näin ollen 23 335,4 miljoonaa euroa, jolloin alaotsakkeen 1a menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on otettava käyttöön 74,7 miljoonaa euroa ja joustovälineestä 178,7 miljoonaa euroa.

Alaotsake 1 b

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 57 192,0 miljoonaa euroa, jolloin alaotsakkeen 1b menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on otettava 350,0 miljoonaa euroa.

Otsake 2

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Näin ollen maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 59 642,1 miljoonaa euroa, jolloin jää 701,9 miljoonan euron liikkumavara.

Otsake 3

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Näin ollen maksusitoumusmäärärahojen hyväksytyksi tasoksi vahvistetaan 3 786,6 miljoonaa euroa, otsakkeen 3 menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja joustovälineestä käytetään 985,6 miljoonaa euroa.

Otsake 4

Maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 11 319,3 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 4 menojen enimmäismäärään nähden ei jää lainkaan liikkumavaraa ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta on otettava 1 051,3 miljoonaa euroa.

Otsake 5

Toimielinten henkilöstötaulukoihin sisältyvien virkojen/toimien lukumäärä sekä määrärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

Edellä esitetyn seurauksena ja kun otetaan huomioon edellä 1.1 kohdassa esitetyt pilottihankkeet ja valmistelutoimet (4,1 miljoonaa euroa), maksusitoumusmäärärahojen hyväksytty määrä on 9 943,0 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 5 menojen enimmäismäärään nähden jää 589,1 miljoonan euron liikkumavara. Liikkumavarasta on jo otettu 253,9 miljoonaa euroa kompensoimaan ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotto vuonna 2017.

Erityisrahoitusvälineet: Euroopan globalisaatiorahasto, hätäapuvaraus ja Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Euroopan globalisaatiorahaston, hätäapuvarauksen ja EU:n solidaarisuusrahaston maksusitoumusmäärärahat vastaavat komission toisessa talousarvioesityksessä ehdotettuja määriä.

1.3.  Maksumäärärahat

Maksumäärärahojen kokonaismäärä asetetaan komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamalle tasolle.

1.4.  Talousarvion selvitysosat

Komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamat selvitysosat hyväksytään, lukuun ottamatta seuraavia budjettikohtia:

•  Komissiota koskevan talousarvion pääluokan momentti 08 02 08 (pk-yrityksiä koskeva väline), jonka osalta hyväksytään alkuperäisessä talousarvioesityksessä ehdotetun mukainen teksti;

•  Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevan talousarvion pääluokan alamomentti 2 2 1 4 (Strategisen viestinnän valmiudet), jonka osalta hyväksytään Euroopan parlamentin alkuperäistä talousarvioesitystä koskevaan käsittelyyn sisältyvä teksti.

1.5.  Nimikkeistö

Komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottama nimikkeistö hyväksytään.

1.6.  Varaukset

Komission toisessa talousarvioesityksessä ehdottamat varaukset hyväksytään. Lisäksi varaukseen otetaan 19 321 000 euron määrä sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina, kunnes 12. syyskuuta 2018 momentin 18 03 02 (Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)) osalta annettu komission ehdotus (COM(2018)0632) on hyväksytty.

2.  Lausumat

2.1.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma maksumäärärahoista

Euroopan parlamentti ja neuvosto palauttavat mieleen, että täytäntöönpanon edetessä on varmistettava maksujen hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta suorittamatta jääneiden maksujen epänormaali taso vältetään vuoden lopussa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota seuraamaan edelleen tiiviisti ja aktiivisesti vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa. Tätä varten ne pyytävät komissiota esittämään hyvissä ajoin ajantasaiset luvut täytäntöönpanosta ja arviot maksumäärärahavaatimuksista vuonna 2019.

Jos luvuista käy ilmi, että varainhoitovuoden 2019 talousarvioon otetut määrärahat eivät riitä kattamaan tarpeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään mahdollisimman pian asianmukaisen ratkaisun, muun muassa lisätalousarvioesityksen, jotta budjettivallan käyttäjä voi tehdä tarvittavat päätökset asianmukaisesti perustelluista tarpeista hyvissä ajoin. Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat tilanteen mukaan huomioon asian kiireellisyyden.

2.2.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma nuorisotyöllisyysaloitteesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio palauttavat mieleen, että nuorisotyöttömyyden vähentäminen on edelleen tärkeä yhteinen poliittinen prioriteetti, ja ne vahvistavat uudelleen aikovansa päättäväisesti käyttää saatavilla olevia budjettivaroja parhaalla mahdollisella tavalla tämän tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteen kautta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille aiemmat kokemukset tilanteesta, jossa on lisätty nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettuja varoja ja sen seurauksena tehty ohjelmiin laajoja muutoksia tarkoituksena saada Euroopan sosiaalirahastosta varat, joiden määrä vastaa nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennetuilla varoilla annettavaa tukea.

Sen vuoksi Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät komissiota esittämään säädösehdotuksen nuorisotyöllisyysaloitteeseen lisättyjen budjettivarojen moitteetonta täytäntöönpanoa varten. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet tarkastelevansa ehdotusta ripeästi tulevat Euroopan parlamentin vaalit huomioon ottaen, jotta uudelleenohjelmointi vuonna 2019 sujuisi mahdollisimman kitkattomasti.

2.3.  Komission yksipuolinen lausuma nuorisotyöllisyysaloitteesta

Komissio vahvistaa, että kun se esittää päivitetyn rahoitussuunnitelman ja säädösehdotuksen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen tarkistamiseksi, varainhoitovuodelle 2019 sovitun nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen lisäyksen ei katsota tarkoittavan sitä, että otettaisiin etupainotteisesti käyttöön tällä hetkellä varainhoitovuodelle 2020 tarkoitettu määrä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta budjettivallan käyttäjän toimivaltaa.

2.4.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma ilmastonäkökohtien valtavirtaistamisesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio muistuttavat olevan tärkeää pyrkiä vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättivät sitä varten investoida vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta ilmastotoimiin liittyviin menoihin kaudella 2014–2020. Vaikka varainhoitovuoden 2019 talousarviossa sinänsä saavutetaan 20 prosentin tavoite, tämänhetkinen keskimääräinen ennuste koko kaudelle 2014–2020 osoittaa, että ilmastotoimiin kohdennetaan EU:n talousarviosta 19,3 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa viivästyksistä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanossa kauden alkuvaiheessa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille tämän kehityksen ja pyytävät komissiota tekemään kaikkensa, jotta tuo 20 prosentin tavoite saavutettaisiin kaudella 2014–2020.

2.5.  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma määrärahojen lisäyksestä alaotsakkeessa 1 a lisätalousarvion avulla

Joustovälineen ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajallisten käyttömahdollisuuksien vuoksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet 100 miljoonan euron käyttöönotosta vuonna 2019 annettavan lisätalousarvion avulla lisätäkseen Horisontti 2020- ja Erasmus+-ohjelman määrärahoja. Komissio esittää lisätalousarviota, joka ei sisällä muita osia, heti kun vuotta 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus, muun muassa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskeminen, on saatu päätökseen keväällä 2019. Tämä ei vaikuta tavanomaisiin teknisiin korjauksiin, joita komissiota kehotetaan tekemään vuoden 2019 talousarvion asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti sitoutuvat käsittelemään nopeasti komission ehdottaman lisätalousarvioesityksen vuodeksi 2019.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	10.12.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 2 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Richard Ashworth, Lefteris Christoforou, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, John Howarth, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Indrek Tarand, Monika Vana, Daniele Viotti, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Xabier Benito Ziluaga, Karine Gloanec Maurin, Marco Valli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Claudia Schmidt

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

17	+
ALDE	Jean Arthuis
PPE	Richard Ashworth, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Patricija Šulin
S&D	Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Daniele Viotti, Manuel dos Santos

2	-
GUE/NGL	Xabier Benito Ziluaga, Liadh Ní Riada

5	0
EFDD	Marco Valli
ENF	Marco Zanni
Verts/ALE	Jordi Solé, Indrek Tarand, Monika Vana

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää