MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta

20.12.2018 - (COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD)) - ***I

Budjettivaliokunta
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijät: José Manuel Fernandes, Roberto Gualtieri
(Valiokuntien yhteiskokoukset – työjärjestyksen 55 artikla)
Valmistelijat (*):
Seán Kelly, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Wim van de Camp, liikenne- ja matkailuvaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta

(COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0439),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0257/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon[1],

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon[2],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0482/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET^[3]*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

InvestEU-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)  Euroopan strategisten investointien rahasto on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi yksityisten investointien hankkimiseksi EU:n takuuta ja EIP-ryhmän omia varoja hyödyntämällä.

(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että julkisten ja yksityisten investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin pitkän aikavälin kasvua ylläpitäviä rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.

(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.

(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten Eurooppa 2020 -strategia, pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja ▌avaruusalan strategia Euroopalle sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä ja sosioekonomista lähentymistä, myös innovoinnin, digitalisaation ja kiertotalouden näkökulmasta resurssien tehokkaan käytön alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta, sosiaalista sopeutumiskykyä ▌sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämä auttaisi unionin taloutta ja rahoitusjärjestelmää selviämään talouden taantumasta paremmin ja lisäämään sen kykyä reagoida suhdannevaihteluihin. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä EU:n keskeisillä politiikanaloilla, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista.

(5 a)  Komission ja toteutuskumppaneiden olisi varmistettava, että InvestEU-ohjelmassa hyödynnetään kaikkea täydentävyyttä ja kaikkia synergioita avustusten muodossa annettavan rahoituksen ja muilla sen tukemilla politiikan aloilla toteutettavien toimien välillä muiden unionin ohjelmien, kuten Euroopan horisontti, Verkkojen Eurooppa -väline, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sisämarkkinaohjelma, unionin avaruusohjelma, Euroopan sosiaalirahasto plus, Luova Eurooppa -ohjelma ja ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), tavoitteiden mukaisesti.

(5 b)  Kulttuuriala ja luovat alat ovat selviytymiskykyisiä ja nopeasti kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat sekä taloudellista arvoa että kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Niiden hyödykkeiden aineeton luonne kuitenkin rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta, joka on olennaista kansainvälisen tason investointien, laajentumisen ja kilpailun kannalta. Luova Eurooppa -ohjelman kautta perustettu erityinen takausjärjestelmä on menestyksekkäästi vahvistanut kulttuurialan ja luovien alojen yritysten taloudellista valmiutta ja kilpailukykyä. Siksi InvestEU-ohjelmalla olisi edelleen helpotettava pk-yritysten sekä kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden rahoituksen saantia.

(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kestävää ja osallistavaa kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon sekä lisättävä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. InvestEU-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä unionin sosiaali- ja ympäristönormit, kuten työntekijöiden oikeuksien, energian ilmastoystävällisen käytön ja jätehuollon sääntöjen noudattaminen. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.

(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen ja turvallisuuden periaatteiden tulisi olla InvestEU-rahaston toiminnan perustana eikä fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä investointeja saisi tukea, ellei niitä perustella asianmukaisesti sillä, että investoinneilla edistetään energiaunionin tavoitteita.

(8)  InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti sosiaalisia ja kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa[6].

(8 a)  Pitkän aikavälin rahoituksen ja kestävän kasvun edistämiseksi vakuutusyhtiöiden pitkän aikavälin investointistrategioita olisi rohkaistava tarkistamalla EU:n takuun kattamien investointihankkeiden rahoitusosuuksien vakavaraisuusvaatimuksia InvestEU-ohjelman yhteydessä. Vakuutuksenantajien kannustimien yhdenmukaistamiseksi unionin pitkän aikavälin kasvua koskevan tavoitteen kanssa ja investointien esteiden poistamiseksi InvestEU-ohjelmassa komission olisikin otettava huomioon tämä tarkistaminen osana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY^{[7]1 a} 77 f artiklan 3 kohdassa tarkoitettua uudelleentarkastelua.

(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen ja vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteisiin sisältyvien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa[8]] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.

(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284[9] raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa. Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus.

(12)  Merkittävää unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä avointen julkisten kuulemisten jälkeen komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden tiiviissä yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisen ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta, ja tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet olisi vapautettava kestävyysarvioinnista.

(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin tukemalla esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan täydentäviä investointeja, mukaan lukien kestävä liikkuvuus, energiatehokkuus ja toimet, joilla edistetään vuoden 2030 sekä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat liikenne-, energia- ja digitaalialalla. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

(13 a)  InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä tarvittaessa [uusiutuvista energialähteistä annetun tarkistetun direktiivin] ja [hallintoasetuksen] tavoitteita sekä energiatehokkuutta investointipäätöksissä. Sillä olisi myös edistettävä rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa, joka jäsenvaltioiden on vahvistettava [rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin] mukaisesti. Ohjelmalla olisi vahvistettava digitaalisia sisämarkkinoita ja pyrittävä osaltaan kaventamaan digitaalista kuilua ja lisäämään kattavuutta ja yhteenliitettävyyttä kaikkialla unionissa.

(13 b)  Tienkäyttäjien turvallisuuden varmistaminen on suuri haaste liikennealan kehittämisessä, ja nyt toteutetut toimet ja tehdyt investoinnit auttavat vain rajallisesti vähentämään tieliikenteessä kuolevien tai vakavasti loukkaantuvien määrää. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan kulkuneuvojen ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta.

(13 c)  Aito multimodaalisuus on mahdollisuus luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien kulkuneuvojen maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmasta voisi tulla tärkeä väline tukemaan investointeja multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista.

(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Koska tutkimus- ja innovointitoiminnan julkinen rahoitus edistää tuotannon kasvua ja on ratkaisevan tärkeää yksityisen tutkimus- ja innovointitoiminnan edistämiseksi, tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla. Jotta voidaan vastata tutkimuksen ja innovoinnin kaltaiseen riskialttiimpaan toimintaan tehtävien investointien tukemistarpeeseen, on olennaista, että Euroopan horisontti ja erityisesti Euroopan innovaationeuvosto toimivat synergisesti InvestEU-ohjelman puitteissa käyttöön otettavien rahoitustuotteiden kanssa. Lisäksi innovatiiviset pk-yritykset ja startup-yritykset ja erityisesti yritykset, jotka keskittyvät aineettomiin hyödykkeisiin, kohtaavat vaikeuksia rahoituksen saannissa, minkä vuoksi Euroopan innovaationeuvoston toiminnan on täydennettävä InvestEU-ohjelman mukaisia erityisiä rahoitustuotteita, jotta varmistetaan tällaisten pk-yritysten tuen jatkuminen. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä rahoitusvälineistä, kuten InnovFin ja pk-yrityksille myönnetty lainatakuu, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen toimittamisessa.

(14 a)  Matkailu on tärkeä ala unionin taloudessa, ja InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava alan pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla toimia, joiden tavoitteena on siirtyminen kohti kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua.

(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja sen tehostaminen sekä hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia kaupunki- ja maaseutualueilla. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti erityisesti etiikan, koneoppimisen, esineiden internetin, bioteknologian ja rahoitusteknologian osalta, koska niillä voidaan lisätä yritystoimintaan tarvittavan pääoman saannin tehokkuutta.

(16)  Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja keskeinen ▌. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, kiertotalouden logiikan muuntamisessa, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Pk-yritysten pääoman saantia heikentävät myös unionin yksityisten pääomasijoitus- ja riskipääoma-alan suhteellinen heikkous. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen yksinkertaistamalla niiden rahoituksen saantia ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu-, innovointi- ja kestävän kehittämisen vaiheessa ja varmistaa niiden kilpailukyky, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa sekä kykyä luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. COSMEn kaltaiset ohjelmat ovat olleet merkittäviä pk-yrityksille siinä mielessä, että ne ovat helpottaneet rahoituksen saantia pk-yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tätä on lisännyt myös ESIR-rahasto, jota pk-yritykset ovat pystyneet käyttämään nopeasti. InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava näihin onnistumisiin ja tarjottava käyttöpääomaa ja investointeja yrityksen koko elinkaaren ajan, rahoitusleasingin rahoitusta ja mahdollisuutta keskittyä kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.

(16 a)  Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavilla yrityksillä on tärkeä ja strateginen rooli keskeisillä aloilla, joilla on suuria verkkotoimijoita (energia, vesihuolto, jätehuolto, ympäristö, postipalvelut, liikenne ja televiestintä), terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosiaalipalveluissa. Näitä yrityksiä tukemalla unioni turvaa kansalaistensa hyvinvoinnin ja demokraattiset valinnat muun muassa palvelujen laadun osalta.

(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta[10] ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[11] sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa EU:n kehyksessä todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työpaikkojen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen, myös uudelleenkoulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen muun muassa alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa, sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sosiaalisen asuntotuotannon, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen infrastruktuuriin, kestävään ja sosiaaliseen rahoitukseen, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille, yhteiskunnallisille yrityksille ja sosiaalista yhteisvastuuta edistäville laitoksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa[12] todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy yhteensä 1,5 biljoonan euron investointivaje kaudella 2018–2030, mikä edellyttää tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä vaihtoehtoisten rahoituksen tarjoajien, kuten eettisten, sosiaalisten ja kestävyyttä ajavien toimijoiden, ja säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

(18)  InvestEU-rahaston toiminnan olisi katettava seuraavat neljä politiikkaikkunaa, jotka vastaavat unionin keskeisiä politiikan painopisteitä: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pk-yritykset; ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, myös niihin jotka liittyvät unionin politiikkatavoitteisiin. Jäsenvaltio-osion avulla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava suorittaa rahoitusosuus jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä. EU-osiota ja jäsenvaltio-osiota olisi käytettävä tarvittaessa täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen, myös yhdistämällä tukea molemmista osioista. Alueviranomaisten olisi voitava siirtää InvestEU-rahastoon jäsenvaltioiden kautta osa yhteistyössä hallinnoitavista varoista, joita ne hoitavat, ja jotka kohdennettaisiin InvestEU-hankkeisiin samalla alueella. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(20)  Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus lisäisi unionin talousarviotakuun lisäarvoa tarjoamalla sen useammille rahoituksen saajille ja hankkeille ja monipuolistamalla niiden keinojen valikoimaa, joilla yhteisesti hallinnoitujen varojen tavoitteet saavutetaan, samalla kun varmistetaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla komission antama takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava komission ja toteutuskumppaneiden jäsenvaltio-osiossa tekemissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet; takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella; jäsenvaltio ja/tai toteutuskumppanit tai yksityiset sijoittajat vastaisivat odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöön pantava takuusopimus tai takuusopimukset. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista asetuksen (EU, Euratom) XXXX[13], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [211 artiklan 1 kohdasta]. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoituja varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.

(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.

(22)  Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman muiden kuin takuun rahoittamiseen liittyvien toimenpiteiden rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[14] 17 kohdan] mukaisesti.

(23)  EU:n takuu olisi 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina) unionin tasolla, ja sen odotetaan saavan liikkeelle yli 698 194 079 000 euron lisäinvestoinnit unionissa; tämä määrä olisi jaettava ▌politiikka-ikkunoiden kesken.

(23 a)  Jäsenvaltiot voivat suorittaa rahoitusosuuden jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä. Jäsenvaltioiden takuuna tai käteisenä suorittamat kertaluonteiset rahoitusosuudet jäsenvaltio-osioon tai jäsenvaltion tai julkisyhteisöjen sektoriin luokiteltujen tai jäsenvaltion puolesta toimivien kansallisten kehityspankkien investointijärjestelyihin suorittamat rahoitusosuudet olisi periaatteessa katsottava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97^{[15]1 a} 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97^{[16]1 b} 3 artiklassa tarkoitetuiksi kertaluonteisiksi toimenpiteiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston oikeuksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa.

(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat tarvittaessa rahoituksen välittäjät ja rahoituksen lopulliset saajat. Toteutuskumppaneiden valinnan olisi oltava avointa eikä siinä saisi olla eturistiriitoja. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. Takuun riskinhallinta ei saisi haitata toteutuskumppaneiden suoraa hyötymistä takuusta. Kun takuu myönnetään EU-osiosta toteutuskumppaneille, niiden olisi oltava täysin vastuussa koko investointiprosessista sekä rahoitus- tai investointitoimien due diligence -arvioinnista. InvestEU-rahastosta olisi tuettava hankkeita, joilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin toteutuskumppaneiden tavanomaisilla toimilla tukemilla hankkeilla ja joita toteutuskumppanit eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

(24 a)  InvestEU-rahastolla olisi oltava asianmukainen hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen. Samalla olisi varmistettava investointipäätösten poliittinen riippumattomuus ja se, että ne ovat tarvittaessa yhdenmukaisia InvestEU-rahaston markkinavetoisuusperiaatteen kanssa. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava johtokunnasta, neuvottelukunnasta ja täysin riippumattomasta investointikomiteasta. Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani. Tasapuolinen sukupuolijakauma olisi varmistettava hallintorakenteen yleisessä kokoonpanossa.

(25)  Olisi perustettava komission, Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmän) ja toteutuskumppanien edustajista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kutakin neljää politiikkaikkunaa varten nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä alueiden komitean nimeämästä asiantuntijasta koostuva neuvottelukunta, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja tarkastella InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden käyttöä sekä keskustella muuttuvista tarpeista ja uusista tuotteista sekä erityisistä alueellisista markkinapuutteista.

(26)  Johtokunnan olisi vahvistettava InvestEU-rahaston strategiset suuntaviivat ja sen toiminnan kannalta tarpeelliset säännöt sekä säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin. Johtokunnassa olisi oltava kuusi jäsentä seuraavasti: kolme komission nimittämää jäsentä, yksi Euroopan investointipankin nimittämä jäsen, yksi jäsen, jonka neuvottelukunta on nimittänyt toteutuskumppaneiden edustajien keskuudesta ja jonka ei pidä olla EIP-ryhmän edustaja, ja yksi Euroopan parlamentin nimittämä asiantuntija, joka ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä ja joka toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntijan olisi hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti. Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat olisi julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne, ja Euroopan parlamentille olisi ilmoitettava välittömästi niiden julkaisusta.

(27)  Ennen kuin hanke toimitetaan investointikomitealle, komission hoitaman sihteeristön, joka on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle, olisi tarkistettava toteutuskumppaneiden toimittamien asiakirjojen täydellisyys ja avustettava komissiota sen arvioinnissa, ovatko investointi- ja rahoitustoimet yhteensopivia unionin lainsäädännön ja politiikkojen kanssa. Sihteeristön olisi myös avustettava johtokuntaa.

(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit.

(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua siihen, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja varmistetaan taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Kun otetaan huomioon EIP-ryhmän asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin koko alueella ja hankkeiden oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamisessa, millä vähennettäisiin alueellisia eroavuuksia. Kansallisten kehityspankkien tai -laitosten InvestEU-ohjelmaan osallistumista koskevissa säännöissä olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate kyseisten toteutuskumppaneiden monimutkaisuuden, koon ja riskin osalta, jotta varmistetaan yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet pienemmille ja uudemmille kehityspankeille tai -laitoksille. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.

(29 a)  Investointijärjestelyihin olisi koottava tarpeen mukaan investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.

(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa yhden tai useamman jäsenvaltion. Jälkimmäisessä tapauksessa toteutuskumppaneiden sopimusperusteinen vastuu rajoittuu edelleen niiden omien kansallisten valtuutusten mukaan. Paremman maantieteellisen monipuolisuuden edistämiseksi voidaan perustaa erityisiä alueellisia investointijärjestelyjä, jotka koskevat kiinnostuneita jäsenvaltioryhmiä. Niissä yhdistetään pilareihin perustuvissa arvioinneissa arvioitujen rahoituslaitosten pyrkimykset ja asiantuntemus kansallisten kehityspankkien suppeaan kokemukseen rahoitusvälineiden käytöstä. Tällaisten rakenteiden perustamista olisi kannustettava muun muassa InvestEU-neuvontakeskuksesta saatavalla tuella. Vähintään 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta olisi myönnettävä EIP-ryhmälle. Määrät, jotka ylittävät 75 prosenttia EU:n takuusta, voitaisiin antaa EIP-ryhmän käyttöön siinä tapauksessa, että kansalliset kehityspankit tai -laitokset eivät voi käyttää jäljellä olevaa takuuosuutta kaikilta osin. Vastaavasti määrät, jotka ylittävät 25 prosenttia EU:n takuusta, voitaisiin antaa muiden toteutuskumppaneiden käyttöön siinä tapauksessa, että EIP-ryhmä ei voi käyttää takuuosuuttaan kaikilta osin. Kansalliset kehityspankit tai -laitokset voisivat hyödyntää EU:n takuuta täysimääräisesti myös siinä tapauksessa, että ne päättävät käyttää sitä EIP-ryhmän tai Euroopan investointirahaston välityksellä.

(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset. [Varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

(32)  Toteutuskumppanin olisi tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskeva lopullinen päätös omissa nimissään, toteutettava ne sisäisiä sääntöjään ja menettelyjään noudattaen ja kirjattava ne omaan tilinpäätökseensä. Näin ollen komission olisi kirjattava ainoastaan EU:n takuusta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen vastuu ja ilmoitettava takuun enimmäismäärä, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot myönnetystä takuusta.

(33)  InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai muista lähteistä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka molempien joustava ja tehokas yhdistäminen tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.

(34)  Hankkeiden, joita toteutuskumppanit esittävät InvestEU-ohjelman tuen piiriin ja joihin sisältyy tuen yhdistäminen muista unionin ohjelmista myönnettyyn tukeen, tulisi kokonaisuudessaan vastata myös kyseisten unionin ohjelmien sääntöihin sisältyviä tavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita. EU:n takuun käytöstä olisi päätettävä InvestEU-ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle. Komission olisi allekirjoitettava sopimukset EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa niiden nimeämiseksi neuvontakeskuskumppaneiksi.  Komission, EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tuen tehokkuuden, synergiaetujen ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa ottaen huomioon paikallisten toteutuskumppaneiden asiantuntemuksen ja paikalliset valmiudet sekä olemassa olevat rakenteet, kuten Euroopan investointineuvontakeskus. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.

(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, nykyisiä tukijärjestelyjä ja paikallisia kumppaneita täydentämään; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Jotta voidaan helpottaa neuvonnan tarjoamista paikallistasolla ja varmistaa tehokkuus, synergiavaikutus ja tukien tosiasiallinen maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionin alueella, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten kanssa sekä hyödynnettävä ja käytettävä niiden asiantuntemusta. Jäsenvaltioissa, joissa kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia ei ole, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava tarvittaessa ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten pankkien tai laitosten perustamista koskevaa ennakoivaa neuvontaa.

(36 a)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava neuvontaa pienille hankkeille ja startup-yrityshankkeille etenkin silloin, kun startup-yritys pyrkii suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla.

(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinatakaustoiminnan kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkina- ja paikallissegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä. Tämän vuoksi valmiuksien kehittämistuen pitäisikin olla täydentävää lisätukea toimille, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyn politiikan alan kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten palveluntarjoajaorganisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

(38)  Olisi otettava käyttöön InvestEU-portaali, joka tarjoaa helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen hanketietokannan, jotta lisätään rahoitusta tarvitsevien investointihankkeiden näkyvyyttä ja jonka tarkoituksena on erityisesti tarjota toteutuskumppaneille unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukainen mahdollinen investointihankejatkumo.

(39)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[17] 22 ja 23 kohdan nojalla InvestEU-ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä InvestEU-ohjelman käytännön vaikutuksista.

(40)  Olisi otettava käyttöön kattava seurantakehys, joka perustuu tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, jotta voidaan seurata edistymistä unionin tavoitteissa. Jotta vastuuvelvollisuus Euroopan kansalaisia kohtaan voidaan varmistaa, komission ja johtokunnan olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman edistymisestä, vaikutuksista ja sen perusteella toteutetuista toimista.

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien talousarviotakuuta koskevat säännöt.

(43)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013[18], neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95[19], neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[20] ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939[21] mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371[22] mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös muut kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla jätetään offshore-yhtiöt ja yhteistyöhön osallistumattomissa valtioissa toimivat yhtiöt soveltamisalan ulkopuolelle ja jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti, ja taataan unionin oikeus varmistaa varainhoito ja suojata taloudellisia etujaan.

(45)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 88 artiklan [viite ajantasaistetaan tarvittaessa uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(46)  Jotta tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää komission ja toteutuskumppaneiden kuulemisten toteuttamisen jälkeen tiiviissä yhteistyössä laatimilla investointisuuntaviivoilla, joita rahoitus- ja investointitoimissa olisi noudatettava, ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa hyväksymistä sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eri politiikka-ikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näiden investointisuuntaviivojen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)  InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava unionin laajuisiin ja/tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava uusiin tai monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin.

Lisäksi tällä asetuksella perustetaan neuvontamekanismi, jolla tuetaan investointikelpoisten ja kestävien hankkeiden kehittämistä ja rahoituksen saantia ja kehitetään niihin liittyviä valmiuksia, jäljempänä ’InvestEU-neuvontakeskus’. Asetuksella perustetaan myös tietokanta, jonka avulla hankkeet, joille hankkeiden toteuttajat hakevat rahoitusta, saavat näkyvyyttä, ja jonka kautta sijoittajat saavat tietoa sijoitusmahdollisuuksista, jäljempänä ’InvestEU-portaali’.

Asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman tavoitteet, talousarvio ja EU:n takuun määrä vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

-1 a)  ’täydentävyydellä’ täydentävyyttä sellaisena kuin se määritellään tämän asetuksen 7 a artiklassa ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa;

-1 b)  ’neuvontakeskuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, jonka kanssa komissio allekirjoittaa sopimuksen sellaisen palvelun toteuttamisesta, jonka InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa;

1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukia tai näitä molempia kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin; unionin ohjelmat, joita rahoitetaan muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahasto, voidaan rinnastaa tässä määritelmässä unionin talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin;

1 a)  ’rahoitusosuussopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja jäsenvaltiot määrittelevät EU:n takuun ehdot 9 artiklassa tarkoitetussa jäsenvaltio-osiossa;

1 b)  ’EIP-ryhmällä’ Euroopan investointipankkia ja sen tytäryhteisöjä;

2)  ’EU:n takuulla’ unionin talousarviosta myönnettävää kokonaistakuuta, jossa [varainhoitoasetuksen] [219 artiklan 1 kohdan] mukaiset talousarviotakuut tulevat voimaan, kun toteutuskumppaneiden kanssa allekirjoitetaan yksittäisiä takuusopimuksia;

2 a)  ’rahoitusosuudella’ toteutuskumppanin rahoitusosuutta tämän asetuksen kattamiin toimiin oman riskinottokapasiteetin ja/tai taloudellisen tuen muodossa;

3)  ’rahoitustuotteella’ komission ja toteutuskumppanin välillä sovittua rahoitusmekanismia tai -järjestelyä, jonka ehtojen nojalla toteutuskumppani tarjoaa suoraa tai välitettyä rahoitusta lopullisille saajille missä tahansa 13 artiklassa tarkoitetussa muodossa;

4)  ’rahoitus- ja/tai investointitoimilla’ toteutuskumppanin omissa nimissään sisäisten sääntöjensä mukaisesti toteuttamia toimia, jotka esitetään sen omissa tilinpäätöstiedoissa ja joilla lopullisille saajille annetaan rahoitusta suoraan tai välillisesti rahoitustuotteiden muodossa;

5)  ’yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla’ rahastoja, joista on mahdollista osoittaa varoja talousarviotakuun rahoittamiseen InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osiossa, eli Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto);

6)  ’takuusopimuksella’ oikeudellista välinettä, jossa komissio ja toteutuskumppani määrittävät ehdot, joilla EU:n takuun myöntämistä rahoitus- ja investointitoimille voidaan ehdottaa, talousarviotakuu kyseisille toimille myöntää ja kyseiset toimet toteuttaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

7)  ’toteutuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, kuten rahoituslaitosta tai muuta välittäjää, jonka kanssa komissio allekirjoittaa takuusopimuksen ▌;

8)  ’InvestEU-neuvontakeskuksella’ 20 artiklassa määriteltyä teknistä apua;

9)  ’InvestEU-portaalilla’ 21 artiklassa määriteltyä tietokantaa;

10)  ’InvestEU-ohjelmalla’ InvestEU-rahastoa, InvestEU-neuvontakeskusta, InvestEU-portaalia ja rahoitusta yhdistäviä toimia yhdessä;

10 a)  ’investointisuuntaviivoilla’ kriteereitä, jotka perustuvat tässä asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin yleisten tavoitteiden, tukikelpoisuusperusteiden ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien välineiden osalta ja joita investointikomitea käyttää päättäessään avoimesti ja riippumattomasti EU:n takuun käytöstä;

10 b)  ’investointijärjestelyillä’ erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a) kansallisia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella

b) usean maan kattavia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu hankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista

c) aihekohtaisia järjestelyjä, joihin on koottu tietyn alan investointihankkeita.

11)  ’mikrorahoituksella’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä mikrorahoitusta;

12)  ’midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, joissa on enintään 3 000 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä tai pieniä midcap-yrityksiä;

13)  ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

14)  ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY[23] liitteessä määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

15)  ’pienillä midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

16)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä yhteiskunnallista yritystä;

16 a)  ’kestävällä rahoituksella’ ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien näkökohtien asianmukaista huomioon ottamista investointeja koskevassa päätöksenteossa, mikä toisi lisää investointeja pitkäjänteiseen ja kestävään toimintaan;

17)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

InvestEU-ohjelman tavoitteet

1.  InvestEU-ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään:

a)  unionin kilpailukykyä, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

a a)  unionin työllisyysasteen nostamista ja laadukkaiden työpaikkojen luomista unionissa;

b)  unionin talouden kasvua ja kestävyyttä, joka antaa unionille mahdollisuuden saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet;

c)  unionin sosiaalista innovatiivisuutta, sopeutumiskykyä ja osallistavuutta;

c a)  tieteen ja teknologian kehityksen sekä kulttuurin ja koulutuksen edistämistä;

c b)  taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

d)  unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta.

2.  InvestEU-ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  kestävään infrastruktuuriin kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla;

b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen kaikissa politiikkaikkunoissa, mukaan lukien innovatiivisten yritysten laajentamisen ja teknologioiden markkinoille saattamisen tukeminen;

c)  innovatiivisten startup-yritysten, pk-yritysten, mikroyritykset mukaan lukien – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen ja yksinkertaistaminen sekä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen;

d)  pk-yritysten, yhteiskunnallisten yritysten, kulttuurialan ja luovien alojen sekä opetusalan mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen sekä sosiaalisiin investointeihin, kykyihin ja osaamiseen kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.

4 artikla

EU:n takuun talousarvio ja määrä

1.  Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.

Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero][24] [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero][25] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.

Jäsenvaltiot voivat toisessa alakohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden lisäksi suorittaa rahoitusosuuden jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä.

Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.

2.  Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun määrän ▌jakautuminen esitetään liitteessä I. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta muuttamalla liitteessä I mainittuja määriä enimmillään 15 prosenttia kunkin ikkunan osalta ▌.

3.  Jäljempänä V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 525 000 000 euroa (käypinä hintoina).

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

5 artikla

InvestEU-rahastoon assosioituneet kolmannet maat

Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)  vahvistetaan ohjelmin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

iii)  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.  EU:n takuun toteutuksessa käytetään välillistä hallinnointia, johon osallistuvat [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–vii alakohdassa] tarkoitetut elimet. Tämän asetuksen mukaisen EU:n rahoituksen muiden muotojen toteutuksessa käytetään [varainhoitoasetuksen] mukaisesti suoraa tai välillistä hallinnointia, mukaan lukien avustukset, jotka toteutetaan [varainhoitoasetuksen] [VIII osaston] mukaisesti.

2.  EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien, jotka ovat osa rahoitusta yhdistävää toimea, jossa tämän asetuksen mukaista tukea yhdistetään yhdestä tai useammasta muusta unionin ohjelmasta tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta tulevaan tukeen,

a)   on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään;

b)  on oltava tämän asetuksen mukaisia.

2 a.  Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa yhdistetään tämän asetuksen mukaisia tukimuotoja, on oltava mahdollisimman saumattomia.

3.  Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa on mukana rahoitusväline, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin muista ohjelmista tai päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta käyttämättä tämän asetuksen mukaista EU:n takuuta, on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään.

4.  Tukimuodoista, joita ei makseta takaisin, ja/tai unionin talousarviosta tulevista rahoitusvälineistä, jotka muodostavat osan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta rahoitusta yhdistävästä toimesta, päätetään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen unionin ohjelman sääntöjä noudattaen ja ne toteutetaan rahoitusta yhdistävän toimen puitteissa tätä asetusta ja [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen.

  Raportoinnissa on käsiteltävä myös vastaavuutta niiden politiikkatavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden kanssa, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään, ja tämän asetuksen noudattamista.

II LUKU

InvestEU-rahasto

7 artikla

Politiikkaikkunat

1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja/tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:

a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, liikenneturvallisuus, rautatie- ja tieinfrastruktuurin korjaaminen ja kunnossapito, matkailu, energia, erityisesti uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuus vuosien 2030 ja 2050 energiapuitteiden mukaisesti, rakennusten kunnostushankkeet, joissa keskitytään energiansäästöön, ja rakennusten liittäminen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa järjestelmää, yhteenliitäntäasteen parantaminen, digitaaliset yhteydet ja niiden saatavuus muun muassa maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret, sisävedet, jätteiden välttäminen ja kiertotalous, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia ja täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovointitoiminta, teknologioiden ja tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, markkinoiden edistäjien ja yritysten välisen yhteistyön tukeminen, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja ▌innovatiivisten yritysten, myös startup-yritysten ja pk-yritysten, laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio, erityisesti InnovFinistä saatujen kokemusten perusteella;

c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: startup-yritysten, pk-yritysten, innovatiiviset yritykset mukaan lukien – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden yksinkertaistaminen erityisesti maailmanlaajuisen kilpailukyvyn, innovoinnin, digitalisaation ja kestävyyden parantamiseksi;

d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: eettinen ja kestävä rahoitus, mikrorahoitus, työntekijöiden yritysostot, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous sekä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien aktiivista osallistumista edistävät toimenpiteet; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; kulttuuriala ja luovat alat, mukaan lukien kulttuurien välistä vuoropuhelua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

2.  Jos 19 artiklassa tarkoitetulle investointikomitealle ehdotettu rahoitus- tai investointitoimi kuuluu useampaan kuin yhteen politiikkaikkunaan, sen on katsottava kuuluvan siihen politiikkaikkunaan, johon sen päätavoite tai sen useimpien alahankkeiden päätavoite kuuluu, ellei investointisuuntaviivoissa määritellä toisin.

3.  Kaikkiin 1 kohdassa tarkoitettuihin politiikkaikkunoihin kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on tarvittaessa varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission delegoidulla säädöksellä antaman ohjeistuksen perusteella ja ottaen huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa (EU) N:o .../... (COM(2018)353) vahvistetut kriteerit, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Tarvittaessa tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet voidaan vapauttaa kestävyyden varmistamisesta.

  Komission ohjeistuksella voidaan

a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin ja varmistaa yhdenmukaisuus EU:n ympäristötavoitteiden ja -normien kanssa;

b)  ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;

b a)  arvioida vaikutus työllisyyteen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

c)   arvioida vaikutus tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen.

4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi, ja arvioitava tarvittaessa toimien yhdenmukaisuus [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun] asetuksen (EU) .../... kanssa.

4 a.  Pk-yritysten politiikkaikkunasta on tarjottava tukea myös tuensaajille, joita on tuettu InvestEU-ohjelmassa yhdistetyistä erilaisista EU:n takausjärjestelmistä, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelystä.

5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että

a)   vähintään 65 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää merkittävästi unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista Pariisin sopimuksen mukaisesti;

b)  liikenteen alalla vähintään 10 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää sen EU:n tavoitteen saavuttamista, että kuolemaan johtavat onnettomuudet ja vakavat loukkaantumiset loppuvat tieliikenteessä vuoteen 2050 mennessä, sekä rautatie- ja maantiesiltojen ja -tunnelien kunnostamista niiden turvallisuuden vuoksi;

c)  vähintään 35 prosenttia tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteita;

d)  merkittävä osuus pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille tarjotusta pk-yritysten politiikkaikkunaan kuuluvasta takauksesta myönnetään innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen.

Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että osa kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytetystä talousarviotakuusta jaetaan niin, että pyritään saavuttamaan toimien välinen tasapaino eri alueilla.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään kunkin politiikkaikkunan investointisuuntaviivat.

6 a.  Kun komissio tuottaa lisätietoa investointisuuntaviivojen tulkinnasta, se asettaa nämä tiedot toteutuskumppaneiden, investointikomitean ja InvestEU-neuvontakeskuksen saataville.

7 a artikla

Täydentävyys

Tässä asetuksessa ’täydentävyydellä’ tarkoitetaan InvestEU-rahaston tukea toimille, joilla puututaan unionin laajuisiin ja/tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja joita toteutuskumppanit eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

8 artikla

Osiot

1.  Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikkaikkunat käsittävät kukin kaksi osiota, joiden avulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

a)  EU-osion avulla puututaan seuraaviin tilanteisiin:

i)  unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet ▌;

ii)  unionin laajuiset ja/tai jäsenvaltiokohtaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii)  uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joiden yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia rahoitusratkaisuja ja markkinarakenteita;

b)  jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tavoitteita.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja osioita käytetään tarvittaessa täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen ja yhdistämällä tukea molemmista osioista.

9 artikla

Jäsenvaltio-osioon sovellettavat säännökset

1.  Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa.

1 a.  Jäsenvaltiot voivat myös suorittaa rahoitusosuuden jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä. Kyseisiä rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen ainoastaan 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen rahoituksen jälkeen.

2.  Kyseisen jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.

▌

Kahden tai useamman jäsenvaltion on mahdollista tehdä yhteinen rahoitusosuussopimus komission kanssa.

Poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdassa] säädetään, EU:n takuun rahoitusaste on jäsenvaltio-osiossa 40 prosenttia ja sitä voidaan kussakin rahoitusosuussopimuksessa tarkistaa alas- tai ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon käytettäviin rahoitustuotteisiin liittyvät riskit.

3.  Rahoitusosuussopimuksessa on oltava ainakin seuraavat asiat:

a)  jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion ja/tai toteutuskumppaneiden tai yksityisten sijoittajien antamalla back-to-back-takauksella;

b)  strategia, joka sisältää rahoitustuotteet ja niiden vähimmäisvipuvaikutuksen, maantieteellisen kattavuuden, investointikauden ja, soveltuvin osin, lopullisten saajien ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien rahoituksenvälittäjien ryhmät;

c)  yksi tai useampi toteutuskumppani, joka on valittu yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa;

d)  mahdollinen yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista investointijärjestelyille ja InvestEU-neuvontakeskukselle osoitettava rahoitusosuus;

e)  vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon, mukaan lukien rahoitusosuussopimuksessa tarkoitettujen indikaattoreiden mukainen raportointi;

f)  määräykset, jotka koskevat korvausta jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisestä osasta;

g)  8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu mahdollinen yhdistäminen EU-osioon kuuluviin varoihin, mukaan lukien monikerroksinen rakenne, jolla riski voidaan kattaa paremmin.

Yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista suoritettuja rahoitusosuuksia voidaan jäsenvaltioiden harkinnan mukaan ja yhteisymmärryksessä toteutuskumppaneiden kanssa käyttää strukturoitujen rahoitusvälineiden osuuksien takaamiseen.

4.  Komissio panee rahoitusosuussopimukset täytäntöön toteutuskumppaneiden kanssa 14 artiklan nojalla allekirjoitetuilla takuusopimuksilla.

Jos yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen allekirjoittamisesta ei ole tehty takuusopimusta tai sitouduttu yhdellä tai useammalla takuusopimuksella rahoitusosuussopimuksen koko määrään, ensin mainitussa tapauksessa rahoitusosuussopimus irtisanotaan ja jälkimmäisessä tapauksessa sitä muutetaan tilannetta vastaavasti, ja rahoituksen käyttämätön määrä käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] nojalla.

Jos takuusopimusta ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdassa] tai [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdassa] määritetyn ajan kuluessa, rahoitusosuussopimusta muutetaan ja rahoituksen käyttämätön määrä käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdan] nojalla.

5.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan rahoitusosuussopimuksella perustettavan, jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan rahoittamiseen:

a)  tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen mahdollinen vuotuinen varojen ylijäämä, joka lasketaan vertaamalla rahoitusasteen edellyttämää varojen määrää ja tosiasiallista varojen määrää toisiinsa, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 6 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdan] nojalla;

b)  poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [213 artiklan 4 kohdassa] säädetään, tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen rahoittaminen ei saa sinä aikana, jona jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseinen osa on saatavilla, aiheuttaa varojen vuotuista kasvua;

c)  komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso alenee pienemmäksi kuin 20 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu;

d)   ▌

III LUKU

EU:n takuu

10 artikla

EU:n takuu

1.  InvestEU-rahastoon sisältyvä EU:n takuu myönnetään toteutuskumppaneille [varainhoitoasetuksen] [219 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, ja sitä hallinnoidaan [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen. EU:n takuun on oltava peruuttamaton ja ehdoton, ja sitä on tarjottava kelpoisuusvaatimukset täyttäville vastapuolille heti vaadittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia varten. EU:n takuun hinnoittelu on liitettävä yksinomaan taustalla olevien toimien ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin ottaen asianmukaisesti huomioon niiden taustalla olevien toimien luonne ja asetettujen politiikkatavoitteiden saavuttaminen, mukaan lukien asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tiettyjen edullisten ehtojen ja kannustimien mahdollinen soveltaminen, erityisesti

a) tilanteissa, joissa vaikeat rahoitusmarkkinaolosuhteet estäisivät toteutuskelpoisen hankkeen toteuttamisen

b) kun on tarpeen helpottaa investointijärjestelyjen perustamista tai sellaisten alojen tai alueiden hankkeiden rahoittamista, joilla on merkittävä markkinoiden toimintapuute ja/tai optimaalista heikompi investointitilanne.

Lisäksi EU:n takuun olisi mahdollistettava

a) vakaa mekanismi sen nopeaa käyttöä varten

b) kesto, joka on yhteensopiva lopullisen tuensaajan maksaman viimeisen saatavan lopullisen erääntymispäivän kanssa

c) riittävä riski- ja takaussalkun seuranta

d) luotettava mekanismi, jonka avulla voidaan arvioida odotettavissa olevat kassavirrat siinä tapauksessa, että niitä käytetään

e) riskinhallintapäätöksiä koskeva riittävä asiakirja-aineisto

f) takuun käyttötapaa koskeva riittävä jousto, joka mahdollistaa sen, että toteutuskumppanit voivat hyötyä takuusta suoraan, kun/jos se on tarpeen, erityisesti jos ei ole olemassa lisätakuujärjestelmää;

g) kaikkien niiden lisävaatimusten täyttäminen, joita asianomainen sääntelyviranomainen on mahdollisesti pyytänyt, jotta sitä voidaan pitää tehokkaana kokonaisriskinvähennyksenä.

1 a.  EU-osioon kuuluva EU:n takuu on myönnettävä toteutuskumppaneille. Vähintään 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta on myönnettävä EIP-ryhmälle. Määrät, jotka ylittävät 75 prosenttia EU:n takuusta, voidaan antaa EIP-ryhmän käyttöön siinä tapauksessa, että kansalliset kehityspankit tai -laitokset eivät voi käyttää jäljellä olevaa takuuosuutta kaikilta osin. Vastaavasti määrät, jotka ylittävät 25 prosenttia EU:n takuusta, voidaan antaa muiden toteutuskumppaneiden käyttöön siinä tapauksessa, että EIP-ryhmä ei voi käyttää takuuosuuttaan kaikilta osin. Kansalliset kehityspankit tai -laitokset voivat hyödyntää EU:n takuuta täysimääräisesti myös siinä tapauksessa, että ne päättävät käyttää sitä EIP-ryhmän tai Euroopan investointirahaston välityksellä.

2.  EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

11 artikla

Tukikelpoiset rahoitus- ja investointitoimet

1.  InvestEU-rahastosta tuetaan ainoastaan julkisia ja yksityisiä rahoitus- ja investointitoimia, jotka

a)  täyttävät [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa] säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen 7 a artiklassa säädetyn täydentävyysvaatimuksen, ja joilla [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdan] mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

b)  edistävät, täydentävät ja noudattavat johdonmukaisesti unionin politiikkatavoitteita ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin rahoitus- ja investointitoimiin oikeutettuihin osa-alueisiin; ja

c)  ovat investointisuuntaviivojen mukaisia.

2.  Unionissa sijaitsevien hankkeiden lisäksi InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimilla seuraavia hankkeita ja toimia:

a)  sellaisia ▌hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tai niihin sijoittautuneiden yhteisöjen välillä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;

b)  rahoitus- ja investointitoimet 5 artiklassa tarkoitetuissa maissa, jotka ovat osallistuneet tietyn rahoitustuotteen rahoittamiseen.

3.  InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, joilla tarjotaan rahoitusta oikeussubjekteille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

a)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

b)  kolmas maa tai alue, joka on assosioitunut InvestEU-ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c)  2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;

d)  muut maat, jos tarpeen hankkeen rahoittamiseksi a–c alakohdassa tarkoitetussa maassa tai alueella.

12 artikla

Toteutuskumppaneiden valinta

1.  Komissio valitsee toteutuskumppanit tai tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun toteutuskumppaniryhmän kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten joukosta [varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaisesti.

EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai yhdellä tai useammalla alueella. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai yhdellä tai useammalla alueella myös yhdessä muodostamalla ryhmän. Toteutuskumppanit, joiden sopimusperusteista vastuu on rajattu niiden omissa kansallisissa valtuutuksissa, voivat myös puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin paikallisesti mukautetuilla vastaavilla välineillä.

Toteutuskumppaneiden ryhmä voidaan hankkeen valmiusasteen perusteella muodostaa milloin tahansa ja eri kokoonpanoilla, jotta markkinoiden vaatimukset voidaan täyttää tehokkaasti.

Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta 9 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta.

Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.

2.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio varmistaa, että InvestEU-rahaston rahoitustuotesalkulla

a)  maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

b)  maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin itsensä sitomien varojen kautta;

c)  tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta ja mahdollistetaan pienempien hankkeiden rahoittaminen;

e)  riskien hajauttaminen on riittävää;

f)  edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin;

f a)  saavutetaan täydentävyys.

3.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio ottaa huomioon myös

a)  mahdolliset unionin talousarviosta maksettavat kustannukset ja unionin talousarvioon maksettavat korvaukset;

b)  toteutuskumppanin kyvyn noudattaa perusteellisesti [varainhoitoasetuksen] [155 artiklan 2 ja 3 kohdassa] säädettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät veronkiertoon, veropetoksiin ja verovilppiin, rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen ja yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin;

b a)  toteutuskumppanin kyvyn arvioida rahoitus- ja investointitoimia kansainvälisten tunnustettujen sosiaalisen tuloskunnon luokitusstandardien mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota sosiaaliseen ja ympäristövaikutukseen;

b b)  toteutuskumppanin kyvyn esittää todisteita rahoitus- ja investointitoimista ja varmistaa avoimuus ja julkinen pääsy tietoon, joka koskee kutakin rahoitus- ja investointitoimea;

b c)  tarvittaessa toteutuskumppanin kyky hallinnoida rahoitusvälineitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046^{[26]1 a} tarkoitettuja rahoitusvälineitä ja hallintoviranomaisia koskevan aiemman kokemuksen pohjalta.

4.  Toteutuskumppaneiksi voidaan valita kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja 14 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset.

13 artikla

Tukikelpoiset rahoitusmuodot

1.  EU:n takuuta voidaan käyttää kattamaan riskejä, joita toteutuskumppaneille aiheutuu seuraavantyyppisen rahoituksen myöntämisestä:

a)  rahoituksen lopullisille saajille kanavoitavat lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus, tai oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, jotka tehdään suoraan tai rahoituksenvälittäjien, rahastojen, investointijärjestelyjen tai muiden välineiden kautta;

b)  toteutuskumppanin toiselle rahoituslaitokselle myöntämä rahoitus tai takaus, jonka avulla viimeksi mainitun on mahdollista toteuttaa a alakohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia.

Jotta rahoitus voidaan kattaa EU:n takuulla, toteutuskumppanin on myönnettävä, hankittava tai laskettava liikkeeseen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu rahoitus 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitus- tai investointitoimia varten sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka toteutuskumppani on allekirjoittanut tai tehnyt sen jälkeen, kun komission ja toteutuskumppanin välillä on allekirjoitettu takuusopimus, ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

2.  Rahastojen tai muiden välittäjätahojen kautta toteutettavat rahoitus- ja investointitoimet voidaan kattaa EU:n takuulla investointisuuntaviivoissa annettavien säännösten mukaisesti, vaikka tällainen taho sijoittaisi vähemmistön sijoittamistaan määristä unionin ulkopuolella ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa maissa tai muihin kuin tämän asetuksen nojalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviin varoihin.

14 artikla

Takuusopimukset

1.  Komissio tekee kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimuksen EU:n takuun myöntämisestä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti komission määrittämään määrään asti.

Jos toteutuskumppanit muodostavat 12 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ryhmän, tehdään vain yksi takuusopimus komission ja kunkin ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin välillä tai komission ja yhden, ryhmän lukuun toimivan toteutuskumppanin välillä.

2.  Takuusopimukseen on sisällytettävä erityisesti määräykset seuraavista:

a)  toteutuskumppanin tarjoaman rahoitusosuuden määrä ja ehdot;

b)  toteutuskumppanin toiselle toteutukseen osallistuvalle oikeussubjektille, jos tällainen on, tarjoaman rahoituksen tai takausten ehdot;

c)  EU:n takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 16 artiklan mukaisesti, mukaan lukien säännöt tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen kattamisesta ja tapahtumista, joiden perusteella EU:n takuuseen voidaan vedota;

d)  riskinotosta maksettava korvaus, joka jaetaan unionin ja toteutuskumppanin riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa;

e)  maksuehdot;

f)  toteutuskumppanin sitoumus hyväksyä komission ja investointikomitean päätökset, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä ehdotettuun rahoitus- tai investointitoimeen, rajoittamatta kuitenkaan toteutuskumppanin päätöksentekoa ehdotetusta toimesta ilman EU:n takuuta;

g)  toteutuskumppanin tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt;

h)  EU:n takuun kattamiin toimiin liittyvä taloudellinen ja toimintaa koskeva raportointi ja seuranta;

i)  keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takuun käyttöä, 3, 7 ja 11 artiklassa säädettyjä tavoitteita ja perusteita sekä yksityisen pääoman mobilisointia;

j)  jos on kyse rahoitusta yhdistävistä toimista, niihin liittyvät säännökset ja menettelyt;

k)  muut merkitykselliset säännökset, jotka täyttävät [varainhoitoasetuksen] [X osaston] vaatimukset.

3.  Takuusopimuksessa määrätään myös, että unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takuuseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut.

4.  Lisäksi takuusopimuksessa määrätään, että korvauksen, tulojen ja palautusten kokonaismäärästä, joka toteutuskumppanin on maksettava unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista, on vähennettävä EU:n takuuseen liittyvä mahdollinen velka toteutuskumppanille. Jos tämä määrä ei riitä kattamaan velkaa toteutuskumppanille 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksettava määrä otetaan EU:n takuun varoista.

5.  Jos takuusopimus tehdään jäsenvaltio-osiossa, siinä voidaan määrätä jäsenvaltion tai asianomaisten alueiden edustajien osallistumisesta takuusopimuksen toteutuksen seurantaan.

15 artikla

EU:n takuun käytön edellytykset

1.  EU:n takuun myöntäminen edellyttää toteutuskumppanin kanssa tehdyn takuusopimuksen voimaantuloa.

2.  EU:n takuu kattaa rahoitus- ja investointitoimet ainoastaan, jos ne täyttävät tässä asetuksessa ja investointisuuntaviivoissa vahvistetut vaatimukset ja investointikomitea on tullut siihen tulokseen, että ne täyttävät vaatimukset, joita tuen saaminen EU:n takuuna edellyttää. Toteutuskumppanit vastaavat edelleen siitä, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan tätä asetusta ja asiaa koskevia investointisuuntaviivoja.

3.  Komissio ei maksa toteutuskumppanille mitään hallintomenoja tai palkkioita, jotka liittyvät EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen, ellei toteutuskumppani voi osoittaa, että politiikkatavoitteet, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, ovat luonteeltaan sellaisia, että tästä on tarpeen poiketa. Tällaisten kustannusten kattamisesta on määrättävä takuusopimuksessa, ja siinä on noudatettava [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan g alakohtaa].

4.  Lisäksi toteutuskumppani voi käyttää EU:n takuuta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista, ellei niitä ole 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti vähennetty perintätuotoista.

16 artikla

EU:n takuun kattavuus ja ehdot

1.  Riskinotosta maksettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus on rahoitus- ja investointitoimisalkun tai, tapauksen mukaan, yksittäisten toimien riskinotosta, ja sen on liityttävä yksinomaan taustalla olevien toimien ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin. Toteutuskumppanilla on oltava asianmukainen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole poikkeuksellisesti voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.

2.  EU:n takuu kattaa seuraavat:

a)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vieraan pääoman ehtoisten tuotteiden osalta:

i)  pääoma ja kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava toteutuskumppanille mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka; huonommassa etuoikeusasemassa olevan vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta lykkäys, vähentäminen tai vaadittu myyminen katsotaan maksukyvyttömyystapahtumaksi;

ii)  uudelleenjärjestelytappiot;

iii)  tappiot, jotka johtuvat muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista markkinoilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pitkän aikavälin suojaamiseen;

b)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut sekä muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista aiheutuvat tappiot;

c)  13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toteutuskumppanin toiselle oikeussubjektille myöntämän rahoituksen ja takauksien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

3.  Jos unioni suorittaa maksun toteutuskumppanille, joka on vedonnut EU:n takuuseen, unioni siirtää itselleen kyseisiin EU:n takuun kattamiin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät toteutuskumppanin oikeudet siltä osin kuin ne edelleen jatkuvat.

Toteutuskumppanin on unionin puolesta huolehdittava niitä määriä vastaavien saatavien perinnästä, joihin unionille on siirtynyt oikeus, ja maksettava unionille takaisin perimistään summista.

IV LUKU

HALLINNOINTI

16 a artikla

Johtokunta

1.   InvestEU-rahastoa johtaa johtokunta, jonka on määritettävä EU:n takuun käyttöä varten 3 artiklassa säädettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti

a)  InvestEU-rahaston strategiset suuntaviivat;

b)  toimintapolitiikka ja -menettelyt, jotka ovat tarpeen InvestEU-rahaston toiminnan kannalta;

c)  säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin.

2.   Johtokunta

a)  koostuu kuudesta jäsenestä seuraavasti:

i)  kolme komission nimittämää jäsentä;

ii)  yksi EIP-ryhmän nimittämä jäsen;

iii)   yksi jäsen, jonka neuvottelukunta on nimittänyt toteutuskumppaneiden edustajien keskuudesta; tämä jäsen ei saa olla EIP-ryhmän edustaja;

iv)  yksi Euroopan parlamentin nimittämä asiantuntija. Kyseinen asiantuntija ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja hän toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntija hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti;

b)  valitsee komission nimittämien jäsenten joukosta puheenjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran;

c)  käy keskusteluja ja ottaa mahdollisimman paljon huomioon kaikkien jäsentensä kannat. Jos jäsenet eivät pääse kannoistaan sopimukseen, johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Johtokunnan kokousten pöytäkirjoissa esitetään kaikkien jäsenten kannat olennaisilta osin.

3.   Johtokunta ehdottaa komissiolle liitteessä I tarkoitettujen määrien jakautumisen muuttamista.

4.  Johtokunta kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä ja varsinkin investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, hyväntekeväisyysjärjestöjä, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia tämän asetuksen mukaisesti noudatetun investointipolitiikan kohdennuksesta ja toteuttamisesta.

5.  Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne.

17 artikla

Neuvottelukunta

1.  Komissiota ja johtokuntaa neuvoo neuvottelukunta ▌.

1 a.  Neuvottelukunnan on pyrittävä varmistamaan sukupuolten välinen tasapaino, ja se koostuu

a)  yhdestä kunkin toteutuskumppanin edustajasta;

b)  yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta;

c)  yhdestä EIP-ryhmän edustajasta;

d)  yhdestä komission edustajasta;

e)  yhdestä kunkin politiikkaikkunan asiantuntijasta, jotka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on nimittänyt;

f)  yhdestä alueiden komitean nimittämästä asiantuntijasta.

2.   ▌

3.   ▌

4.  Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii komission edustaja. Varapuheenjohtajana toimii EIP:n edustaja ▌.

▌

Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti ja vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan koolle kutsumana. ▌

Neuvottelukunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvottelukunta on hyväksynyt ne.

Komissio vahvistaa neuvottelukunnan toimintasäännöt ja -menettelyt ja huolehtii sen sihteeristötehtävistä.

5.  Neuvottelukunta

▌

a)  antaa tämän asetuksen nojalla toteutettavien rahoitustuotteiden suunnittelua koskevia neuvoja;

b)  antaa komissiolle ja johtokunnalle markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja markkinaolosuhteita koskevia neuvoja;

▌

c)  tiedottaa jäsenvaltioille InvestEU-rahaston toteuttamisesta kussakin politiikkaikkunassa;

d)  vaihtaa jäsenvaltioiden kanssa näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja jakaa parhaita käytäntöjä.

17 a artikla

Riskinarviointimenetelmä

Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä asetuksen täydentämiseksi riskinarviointimenetelmällä. Riskinarviointimenetelmä kehitetään tiiviissä yhteistyössä EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa, ja se sisältää

a)  riskiluokituksen, jolla varmistetaan kaikkien toimien johdonmukainen ja vakiomuotoinen käsittely, riippumatta välittäjänä toimivasta laitoksesta;

b)  menetelmän, jolla arvioidaan odotettu tappio ja maksukyvyttömyyden todennäköisyys selkeiden tilastollisten menetelmien mukaisesti, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit;

c)  menetelmän maksukyvyttömyystilassa olevan vastuun ja tappio-osuuden arvioimiseksi ottaen huomioon rahoituksen arvo, hankkeeseen liittyvä riski, takaisinmaksuehdot, vakuus ja muut asiaankuuluvat indikaattorit.

17 b artikla

Tulostaulu

1.  Kunkin toteutuskumppanin on käytettävä indikaattoritulostaulua, jäljempänä ’tulostaulu’, jotta voidaan arvioida EU:n takuulla mahdollisesti tuettujen investointien laatua ja vakautta. Tulostaululla on varmistettava EU:n takuun mahdollisen ja tosiasiallisen käytön riippumaton, avoin ja yhdenmukainen arviointi.

2.   Kukin toteutuskumppanin on täytettävä tulostaulukko, joka koskee sen ehdottamia rahoitus- ja investointitoimia. Jos useat toteutuskumppanit tekevät ehdotuksen samasta investointitoimesta, asianosaisten toteutuskumppaneiden on täytettävä tulostaulu yhdessä.

3.  Tulostaulussa on arvioitava erityisesti seuraavia:

a)  ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiili, joka perustuu 17 a artiklassa tarkoitetun riskinarviointimenetelmän soveltamiseen;

b)  rahoituksen lopullisille saajille koituva etu;

c)  YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, Pariisin ilmastosopimusta, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja perusoikeuskirjaa koskevien unionin sitoumusten noudattaminen;

d)  tukikelpoisuusperusteiden noudattaminen;

e)  investointitoimen laatu ja vaikutus kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta;

f)  investointitoimen vaikutus InvestEU:n ohjelman tavoitteiden toteutumiseen;

g)  tekninen ja taloudellinen tuki hankkeelle.

h)  sitä, puututaanko ehdotetulla toimella havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi toteutuskumppaneiden käyttämää tulostaulua koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä.

5.  Komissio voi tarvittaessa avustaa toteutuskumppaneita riskinarviointimenetelmän soveltamisessa ja tulostaulun laadinnassa. Se varmistaa, että pisteytysmenetelmää sovelletaan asianmukaisesti ja että investointikomitealle esitetyt tulostaulut ovat korkealaatuisia.

18 artikla

▌

19 artikla

Investointikomitea

1.  Perustetaan täysin riippumaton investointikomitea. Sen tehtävänä on

a)  käsitellä rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotukset, joita toteutuskumppanit esittävät katettavaksi EU:n takuusta ja jotka ovat läpäisseet unionin lainsäädännön ja politiikkojen noudattamista koskevan komission tarkastuksen;

b)  tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja investointisuuntaviivojen mukaisia, kiinnittäen erityistä huomiota tämän asetuksen 7 a artiklassa säädettyyn täydentävyysvaatimukseen ja [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa] edellytettyyn yksityisten sijoitusten houkuttelemiseen; ja

c)  tarkistaa, täyttävätkö rahoitus- ja investointitoimet, joita tuettaisiin EU:n takuulla, kaikki asiaankuuluvat vaatimukset.

2.  Investointikomitea kokoontuu neljässä eri kokoonpanossa, jotka vastaavat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja politiikkaikkunoita.

Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu kuudesta palkatusta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijat valitaan [varainhoitoasetuksen] [237 artiklan] mukaisesti, ja komissio nimittää heidät enintään neljän vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia, mutta sen kokonaiskesto saa olla enintään seitsemän vuotta. Johtokunta voi päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden ilman tässä kohdassa säädettyä menettelyä.

Asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja rahoittamisesta tai pk-yritysten tai suurempien yritysten rahoittamisesta.

Investointikomitean kokoonpanolla varmistetaan, että sillä on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden kattamien sektoreiden ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus ja että se on kokonaisuutena sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.

Neljän jäsenen on oltava investointikomitean kaikkien neljän kokoonpanon pysyviä jäseniä. Lisäksi neljässä eri kokoonpanossa on kussakin oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista kyseisen politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Ainakin yhdellä pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta kestävästä investoimisesta. Johtokunta osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.

Komissio hyväksyy investointikomitean työjärjestyksen ja hoitaa sen sihteeristötehtävät. Sihteeristö tukee myös johtokuntaa.

3.  Investointikomitean jäsenten on komitean toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja yksinomaan InvestEU-rahaston edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita toteutuskumppaneilta, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle ja johtokunnalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.

Johtokunta voi poistaa jäsenen tehtävistään, jos tämä ei noudata tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia, tai muista asianmukaisesti perustelluista syistä.

4.   Toimiessaan tämän artiklan mukaisesti investointikomitealla on oltava tukenaan komission hoitama ja investointikomitean puheenjohtajalle vastuussa oleva sihteeristö. Sihteeristön on tarkistettava toteutuskumppanien toimittamien asiakirjojen täydellisyys eli se, että ne sisältävät standardoidun pyyntölomakkeen, tulostaulun ja kaikki muut asiakirjat, joita se pitää merkityksellisinä. Investointikomitea voi pyytää toteutuskumppanilta lisäselvityksiä kokoustensa aikana tai pyytämällä lisätietoja, jotka on toimitettava myöhempään kokoukseen. Toteutuskumppanin tekemät hankearvioinnit eivät sido investointikomiteaa sen suhteen, katetaanko rahoitus- tai investointitoimi EU:n takuulla.

Investointikomitean on käytettävä ehdotusten arvioimisessa ja tarkistamisessa 17 b artiklassa tarkoitettua indikaattoritulostaulua.

5.  Investointikomitean päätelmät on hyväksyttävä kaikkien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, jos yksinkertainen enemmistö sisältää vähintään yhden asiantuntijan. Äänten mennessä tasan investointikomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Investointikomitean päätelmien, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen tukeminen EU:n takuulla, on oltava julkisesti saatavilla, ja niiden on sisällettävä hyväksynnän perustelut. Päätelmissä on viitattava myös tulostauluun perustuvaan kokonaisarviointiin. Investointikomitea sisällyttää, soveltuvin osin, EU:n takuusta annettavan tuen hyväksymistä koskeviin päätelmiin tietoja toimista, erityisesti kuvauksen niistä, tiedot hankkeen toteuttajasta tai rahoituksen välittäjästä ja tiedot hankkeen tavoitteista. Julkistetut päätelmät eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. Jos on kyse kaupallisesti arkaluonteisista päätöksistä, investointikomitea julkistaa kyseiset päätökset sekä tiedot hankkeen toteuttajista tai rahoituksen välittäjistä asianomaisen rahoituksen päättymispäivänä tai minä tahansa aiempana ajankohtana, jolloin kaupallinen arkaluonteisuus päättyy.

Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla ennen kuin rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke ▌on allekirjoitettu. Julkistettu tulostaulu ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa.

Investointikomitea toimittaa kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luettelon kaikista päätelmistä sekä tulostaulut, jotka koskevat kaikkia näitä päätöksiä. Toimittamiseen sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia ▌.

EU:n takuun käytön epäämistä koskevat investointikomitean päätelmät on annettava kyseisen toteutuskumppanin saataville kohtuullisessa ajassa.

6.  Jos investointikomiteaa pyydetään hyväksymään EU:n takuun käyttö rahoitus- tai investointitoimessa, joka on väline, ohjelma tai rakenne, jolla on alahankkeita, hyväksynnän on koskettava myös alahankkeita, ellei investointikomitea päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pidättää itsellään oikeutta hyväksyä ne erikseen.

6 a.  Investointikomitea voi tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa tehdä komissiolle ehdotuksia investointisuuntaviivojen muuttamisesta.

V LUKU

InvestEU-neuvontakeskus

20 artikla

InvestEU-neuvontakeskus

1.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä lisää hankkeiden toteuttajien ja rahoituksenvälittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Se voi antaa tukeaan missä tahansa hankkeen tai tuetun yhteisön rahoituksen elinkaaren vaiheessa.

Komissio allekirjoittaa sopimukset EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa nimetäkseen ne neuvontakeskuskumppaneiksi ja antaa niille tehtäväksi edellisessä alakohdassa tarkoitetun neuvonnan ja 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen. Komissio perustaa InvestEU-neuvontakeskuksen keskitetyn yhteyspisteen ja jakaa neuvontatukea koskevat pyynnöt asianomaiselle neuvontakeskuskumppanille. Komissio, EIP-ryhmä ja muut toteutuskumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen tuen tehokkuuden, synergiaedut ja tehokkaan maantieteellisen kattavuuden koko unionissa ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat rakenteet ja työn.

InvestEU-neuvontakeskus on käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa kaikki kyseiseen ikkunaan kuuluvat sektorit. Lisäksi käytettävissä on monialaisia ja valmiuksia kehittäviä neuvontapalveluja.

2.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa erityisesti seuraavia palveluja:

a)  hankekehitystuen tarjoaminen keskitetystä asiointipisteestä viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille keskitetysti hallinnoituja unionin ohjelmia varten;

a a)  kaikkien investointisuuntaviivoja ja niiden tulkintaa koskevien saatavilla olevien lisätietojen toimittaminen viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

b)  hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 3, 7 ja 11 artiklassa säädetyt tavoitteet ja tukikelpoisuusperusteet, ja pienimuotoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen; tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;

b a)  pienimuotoisten hankkeiden houkuttelemista ja rahoittamista koskevien mahdollisuuksien hyödyntäminen, myös investointijärjestelyjen avulla;

c)  toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

d)  vertaisvaihtoon ja tiedon, tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettujen yhteistyöalustojen perustamisen helpottaminen hankejatkumon ja sektoreiden kehittämisen tukemiseksi, mukaan lukien osallistuminen hyväntekeväisyysjärjestöjen ja muiden mahdollisten sijoittajien ja hankkeiden toteuttajien yhteistyön edistämiseen erityisesti sosiaalisia investointien ja osaamisen politiikkaikkunan osalta;

e)  investointijärjestelyjen, ja erityisesti ▌rajatylittävien ja makroalueellisten pieniä ja keskisuuria hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aihekohtaisesti tai alueittain yhteen niputtavien investointijärjestelyjen, perustamista koskevan proaktiivisen neuvonnan tarjoaminen, tarvittaessa paikallisen edustuksen avulla;

e a)  unionin talousarviosta tai muista lähteistä rahoitettavien avustusten tai rahoitusvälineiden helpottaminen ja tukeminen unionin välineiden välisen synergiavaikutusten ja täydentävyyden vahvistamiseksi ja InvestEU-ohjelman vipuvaikutuksen ja muun vaikutuksen maksimoimiseksi;

f)  organisatoristen valmiuksien, taitojen ja prosessien kehittämiseen ja organisaatioiden investointivalmiuden nopeuttamiseen tähtäävien toimien tukeminen, jotta hankkeiden toteuttajat ja viranomaiset voivat kehittää investointihankejatkumoita, rahoitusvälineitä ja investointijärjestelyjä ja hallinnoida hankkeita ja rahoituksenvälittäjät toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia sellaisten yhteisöjen hyväksi, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta, muun muassa tukemalla riskinarviointikyvyn kehittämistä tai sektorikohtaista osaamista, ja keskittyen erityisesti kulttuurialaan ja luoviin aloihin;

f a)  ennakoivan neuvonnan tarjoaminen startup-yrityksille etenkin silloin, kun pyritään suojaamaan niiden tutkimus- ja innovointi-investointeja immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla.

3.  InvestEU-neuvontakeskuksen on oltava hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, kuten kansallisten kehityspankkien, investointijärjestelyjen, pk- ja startup-yritysten, viranomaisten ja rahoituksenvälittäjien ja muiden välittäjien käytettävissä.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä ei koske julkisille toteuttajille ja hyötyä tavoittelemattomille yhteisöille tarjottavia palveluja, joista ei peritä maksua. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista pk-yrityksiltä perittävät maksut rajataan kolmannekseen niiden tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.

5.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tavoite voidaan saavuttaa ja jotta neuvontapalvelujen tarjoamista voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus hyödyntää komission, EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden asiantuntemusta.

6.  InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta ja toteuttaa pieniä hankkeita ja mukautua niitä varten.

6 a.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettua neuvontaa voidaan antaa ja jotta neuvonnan tarjoamista paikallistasolla voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus toimii yhteistyössä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta. Invest EU-neuvontakeskuksen ja kansallisen kehityspankin tai -laitoksen välinen yhteistyö voidaan toteuttaa sopimusperusteisena kumppanuutena. InvestEU-neuvontakeskuksen on pyrittävä tekemään vähintään yksi yhteistyösopimus kansallisen kehityspankin tai -laitoksen kanssa jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltioissa, joissa ei ole kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia, InvestEU-neuvontakeskuksen on tarjottava tarvittaessa ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten pankkien tai laitosten perustamista koskevaa ennakoivaa neuvontaa.

7.  Toteutuskumppanit ehdottavat rahoitusta hakeville hankkeiden toteuttajille, myös erityisesti pienempimuotoisten hankkeiden toteuttajille, että nämä pyytävät hankkeeseensa InvestEU-neuvontakeskuksen tukea, jotta voidaan tarvittaessa tehostaa hankkeiden valmistelua ja arvioida mahdollisuutta yhdistää hankkeita.

Toteutuskumppaneiden on myös tiedotettava hankkeiden toteuttajille mahdollisuudesta lisätä niiden hankkeet 21 artiklassa tarkoitetun InvestEU-portaalin luetteloon.

VI LUKU

21 artikla

InvestEU-portaali

1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

2.  InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne saavat näkyvyyttä hankkeilleen, joille ne hakevat rahoitusta, ja jossa ne antavat niitä koskevaa tietoa sijoittajille. Hankkeen ottaminen InvestEU-portaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

3.  Portaalissa luetellaan ainoastaan hankkeita, jotka ovat sopusoinnussa unionin lainsäädännön ja politiikkojen kanssa.

4.  Komissio välittää hankkeet, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut ehdot, toteutuskumppaneille ja tarpeen mukaan InvestEU-neuvontakeskukselle.

5.  Toteutuskumppanit tarkastelevat hankkeita, jotka kuuluvat niiden maantieteelliseen ja toiminta-alueeseen.

VII LUKU

VASTUU, seuranta ja raportointi, arviointi ja valvonta

21 a artikla

Vastuu

1.   Johtokunnan puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen InvestEU-rahaston toiminnan tuloksista, muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen.

2.   Johtokunnan puheenjohtaja vastaa joka tapauksessa Euroopan parlamentin tai neuvoston InvestEU-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.

3.   Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

22 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan Invest-EU-ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään tämän asetuksen liitteessä III.

2.  Jotta InvestEU-ohjelman toteuttamisen edistymistä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä III tarkistamalla tai täydentämällä indikaattoreita tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten toteutuskumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.  Komissio raportoi InvestEU-ohjelman toteuttamisesta [varainhoitoasetuksen] [241 ja 250 artiklan] mukaisesti. Tätä varten EIP-ryhmän ja toteutuskumppaneiden on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot muun muassa takuun toiminnasta, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa.

5.  Lisäksi kunkin toteutuskumppanin on toimitettava Euroopan parlamentille ja komissiolle kuuden kuukauden välein kertomus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon jäsenvaltioittain. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja, mahdollisimman laajasti ja samalla suojellen yksityisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuutta, kunkin rahoitus- ja investointitoimen, kunkin osion ja kunkin politiikkaikkunan sekä InvestEU-rahaston tasolla. Yhteen näistä kertomuksista on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava [varainhoitoasetuksen] [155 artiklan 1 kohdan a alakohdan] nojalla. Komissio kokoaa ja arvioi toteutuskumppaneiden kertomukset ja esittää yhteenvedon julkisina vuotuisina kertomuksina, joissa annetaan tietoa ohjelman toteutustasosta suhteessa sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin sekä osoitetaan InvestEU-ohjelmasta tuettujen rahoitus- ja investointitoimien riskit ja mahdollisuudet.

23 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Komissio tekee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024 väliarvioinnin InvestEU-ohjelmasta, ja erityisesti EU:n takuun käytöstä.

3.  Komissio suorittaa InvestEU-ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, InvestEU-ohjelman, ja erityisesti EU:n takuun käytön, lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Toteutuskumppaneiden on annettava komissiolle tarvittavat tiedot 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien suorittamista varten.

6.  Komissio tarkastelee [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdan] nojalla [varainhoitoasetuksen] [250 artiklassa] tarkoitetussa vuosikertomuksessa kolmen vuoden välein tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn rahoitusasteen riittävyyttä suhteessa EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien todelliseen riskiprofiiliin. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti, jotta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä rahoitusastetta voidaan mukauttaa tämän tarkastelun perusteella enimmillään 15 prosenttia.

24 artikla

Tarkastukset

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sekä henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan [varainhoitoasetuksen] [127 artiklan] mukaisesti.

25 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu InvestEU-ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. Sellaisia toimia koskevat delegoidut säädökset, joita toteutuskumppanit toteuttavat tai joiden toteuttamiseen toteutuskumppanit osallistuvat, on laadittava käymällä tiivistä vuoropuhelua toteutuskumppaneiden kanssa.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 4 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 3 ja 6 kohdassa, 17 a artiklassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 3 ja 6 kohdassa, 17 a artiklassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 3 ja 6 kohdan, 17 a artiklan, 17 b artiklan, 22 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VIII LUKU

Avoimuus ja näkyvyys

27 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Toteutuskumppaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien ja keskittymällä myös sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat InvestEU-ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IX LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen.

2.  Asetuksella (EU) 2015/1017 perustettuun EU:n takuuseen liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen, ellei niitä käytetä asetuksen (EU) 2015/1017 4, 9 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puheenjohtaja

LIITE IOhjeelliset määrät jaoteltuna erityisten tavoitteiden mukaan

Seuraavassa esitetään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määrän ▌jakautuminen rahoitus- ja investointitoimiin:

a)  ▌11 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

b)  ▌11 250 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

c)  ▌12 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

d)  ▌5 567 500 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

LIITE II

Alat, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia

Rahoitus- ja investointitoimet voivat kuulua yhteen tai useampaan seuraavista aloista:

1.  Energiasektorin kehittäminen energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, sekä Agenda 2030 -ohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian ratkaisujen tuottamisen lisääminen ja käyttöönoton, tarjonnan tai toteuttamisen vauhdittaminen;

b)  energiatehokkuus, energiakäänne ja energiansäästö (painotus kysynnän vähentämisessä kysynnänhallinnan ja rakennusten kunnostamisen kautta);

c)  kestävän energiainfrastruktuurin (siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat, älyverkot) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen ja jäsenvaltioiden välisen sähköverkkojen yhteenliittämisen tason nostaminen;

d)  kestävien synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen sekä vaihtoehtoiset polttoaineet kaikille liikennemuodoille [uusiutuvista energialähteistä annetun direktiivin 2009/28/EY] säännösten mukaisesti;

e)  infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja hiilen varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja valmistuslaitoksissa energiakäännettä varten.

2.  Kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurin ja liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:

a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin sekä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;

a a)  TEN-T-infrastruktuurihankkeet, joissa mahdollistetaan vähintään kahden eri liikennemuodon käyttö, erityisesti multimodaaliset tavaraliikenneterminaalit ja matkustajaliikennekeskukset;

b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet, myös sisävesillä ja lentoliikenteessä (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, syrjimätön esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus ja parempi turvallisuus, myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille);

c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön, mukaan lukien uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä tuotettujen vaihtoehtoisten ja synteettisten polttoaineiden käyttö kaikkien liikennemuotojen ajoneuvoissa;

d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesi-infrastruktuuri, merisatamat ja merten moottoritiet;

e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

e a)  älykkäät ja kestävät liikennehankkeet, joiden kohteena on

i)  tieliikenneturvallisuus (myös kuljettajan ja matkustajan turvallisuuden parantaminen ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien ja vakavien loukkaantumisten määrän vähentäminen),

ii)  saavutettavuus (myös maaseutualueilla),

iii)  päästöjen vähentäminen,

iv)  uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto erityisesti pk-yrityksissä ja verkottuneiden ja autonomisten liikennemuotojen sekä integroidun matkalippujärjestelmän osalta;

e b)  hankkeet nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, mukaan lukien TEN-T-verkkoon kuuluvat moottoritiet, tarvittaessa tieliikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, ITS-palvelujen kehittämiseksi tai infrastruktuurin eheyden ja normien varmistamiseksi, erityisesti turvalliset pysäköintialueet ja -tilat, vaihtoehtoisten polttoaineiden asemat ja sähkölatausjärjestelmät;

e c)  tieliikenneinfrastruktuuri koheesiomaissa, vähemmän kehittyneillä alueilla tai rajatylittävissä liikennehankkeissa.

3.  Ympäristö ja resurssit erityisesti seuraavien kautta:

a)  vesi, mukaan lukien vesihuolto ja sanitaatio, ja rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri;

b)  jätehuoltoinfrastruktuuri;

c)  hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja kestävien teknologioiden aloilla;

d)  ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tehostaminen ja palauttaminen;

e)  kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä kehittäminen ja elvyttäminen;

f)  ilmastonmuutostoimet, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen;

g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;

h)  hiilestä irtautuminen ja energiavaltaisen teollisuuden hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen, mukaan lukien innovatiivisten vähäpäästöisten teknologioiden ja niiden käyttöönoton laajamittainen esittely;

h a)  kestävän kulttuuriperinnön edistämishankkeet, erityisesti strategiat ja välineet, joilla suojellaan Euroopan aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä.

4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä, 5G-yhteyksiä sekä digitaalisen yhteenliitettävyyden ja digitaalipalvelujen saatavuuden parantamista erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.

5.  Tutkimus, kehitys ja innovointi erityisesti seuraavien kautta:

a)  tuki tutkimusinfrastruktuurille ja tutkimus- ja innovaatiohankkeille kaikilla aihealueilla, joilla edistetään [Euroopan horisontti -ohjelmassa] määriteltyjä tavoitteita;

b)  yrityshankkeet, mukaan lukien koulutus sekä klustereiden ja yritysverkostojen luomisen edistäminen;

c)  esittelyhankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien ottaminen käyttöön;

d)  korkeakoulujen, tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden ja teollisuuden yhteistyöhankkeet tutkimuksen ja innovoinnin alalla; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kansalaisjärjestöt;

e)  tietämyksen ja teknologian siirtäminen;

f)  uudet tehokkaat ja saavutettavat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, diagnostiikka ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet, uudet mikrobilääkkeet ja innovatiiviset kehitysprosessit, joissa vältetään koe-eläinten käyttöä.

6.  Digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittäminen, käyttöönotto ja laajentaminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  tekoäly Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti erityisesti etiikan osalta;

a a)  kvanttiteknologia;

b)  kyberturvallisuus ja infrastruktuuria suojeleva verkosto;

c)  esineiden internet;

d)  lohkoketju ja muut hajautetun tilikirjan teknologiat;

e)  edistyneet digitaaliset taidot;

f)  muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota sekä digitaaliteknologian, -palvelujen ja -taitojen integroimista unionin liikennealaan;

f a)  robotiikka ja automaatio.

7.  Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 3 000 työntekijää. Pk-yritysten politiikkaikkunassa keskitytään ainoastaan pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin, jotka ovat pk-yrityksiä, erityisesti seuraavien kautta:

a)  käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen erityisesti toimiin, joilla tuetaan yrittämiskulttuuria ja -ympäristöä ja edistetään mikro- ja pk-yritysten perustamista ja kasvua;

b)  riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla, mukaan lukien niiden digitalisaatio- ja innovaatiovalmiuden tehostaminen, ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

8.  Kulttuuriala ja luovat alat; media, audiovisuaaliala ja journalismi, erityisesti, mutta ei ainoastaan, seuraavien kautta:

a)   uudet teknologiat, kuten avustavat teknologiat, joita sovelletaan kulttuurialan ja luovien alojen hyödykkeisiin ja palveluihin;

b)   digitaalisen teknologian käyttö Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi;

c)   kulttuuriala ja luovat alat, esimerkiksi laajennettu todellisuus / virtuaalitodellisuus, immersiivinen ympäristö, ihminen–tietokone-rajapinta, internetprotokolla- ja pilvi-infrastruktuurit, 5G-verkot, uudet mediat;

d)   immateriaalioikeuksien teknologinen hallinnointi.

9.  Matkailuala

10.  Kestävä maatalous, metsänhoito, kalastus, vesiviljely ja muut laajempaan kestävään biotalouteen liittyvät osatekijät.

11.  Sosiaaliset investoinnit, mukaan lukien investoinnit, joilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, erityisesti seuraavien kautta:

a)  eettinen ja kestävä rahoitus, mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;

b)  osaamisen kysyntä ja tarjonta;

c)  yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut;

d)  sosiaalinen infrastruktuuri, erityisesti

i)  yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös varhaiskasvatus ja lastenhoito, oppilaitokset, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet;

ii)  sosiaalinen asuntotuotanto;

iii)  terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, mukaan lukien klinikat, sairaalat, perusterveydenhuolto, kotihoito ja lähiterveydenhuolto;

e)  sosiaalinen innovointi, mukaan lukien innovatiiviset sosiaaliset ratkaisut ja järjestelmät, joilla edistetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuloksia tässä kohdassa mainituilla aloilla;

f)  kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä;

f a)  sukupuolten tasa-arvoa ja naisten aktiivista osallistumista edistävät toimenpiteet;

g)  haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset;

h)  innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien sähköinen terveydenhuolto, terveyspalvelut ja uudet hoitomallit;

i)  vammaisten osallisuus sekä esteettömyys.

12.   ▌

13.  Avaruus, erityisesti kehittämällä avaruusalaa seuraavien avaruusstrategian tavoitteiden mukaisesti:

a)  maksimoidaan avaruuden hyödyt unionin yhteiskunnalle ja taloudelle;

b)  edistetään avaruusjärjestelmien ja -teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen riippumattomuuteen;

c)  tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä myös kehittämisen loppupään osalta;

d)  edistetään unionin riippumattomuutta turvallisessa ja turvatussa avaruuteen pääsyssä, mukaan lukien kaksikäyttönäkökohdat.

LIITE III

Keskeiset tulosindikaattorit

1. InvestEU-rahoituksen määrä (jaoteltuna rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisten alojen perusteella liitteen II mukaisesti)

1.1 Allekirjoitetut rahoitustoimet

1.2 Investointien määrä

1.3 Yksityisen rahoituksen määrä

1.4 Saavutettu vipu- ja kerrannaisvaikutus

1.4 a Synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa

2. InvestEU-rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisten alojen perusteella liitteen II mukaisesti)

2.1 Hankkeiden kattamien maiden määrä

2.1 a Hankkeiden kattamien alueiden määrä

2.1 b Toimien määrä ja suuruusluokka jäsenvaltioittain ja alueittain

3. InvestEU-rahoituksen vaikutukset

3.1 Luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä

3.2 Investoinnit energia- ja ilmastotavoitteiden tukemiseen jaoteltuina tarvittaessa politiikkaikkunaa ja luokkaa kohti, sekä ilmastomerkityksellisyyden osuus

3.3 Investoinnit digitalisaation tukemiseen

3.3 a  Investoinnit sosiaalisten tavoitteiden tukemiseen

4. Kestävä infrastruktuuri

4.1 Energia: Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (MW) lähteen mukaan

4.2 Energia: Niiden kotitalouksien, julkisten tilojen ja liiketilojen määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut, mukaan lukien luokituksen paranemisen aste tai vastaava luku, tai niiden kotitalouksien määrä, jotka on remontoitu nollanettotasolle ja passiivitalostandardin mukaisesti

4.3 Digitaalinen infrastruktuuri: Niiden kotitalouksien, liikerakennusten ja/tai julkisten rakennusten määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen, tai perustettujen langattomien wifi-alueiden määrä

4.4 Liikenne: Investoinnit TEN-T-liikenneverkkoon: ▌

– ydinverkko ja kattava verkko osissa, jotka on määritetty Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun [asetus N:o XXX, lisätään viittaus uuteen Verkkojen Eurooppa -välineeseen] liitteessä;

– multimodaalinen infrastruktuuri;

– innovatiiviset ratkaisut, joilla edistetään liikennemuotojen tasapainoista yhdistelmää, myös sisävesi- ja lentoliikenteessä

– Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön otettujen jakelupisteiden määrä

4.5 Ympäristö: Investoinnit, joilla edistetään ilmanlaatuun, veteen, jätteisiin ja luontoon liittyvän EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämien suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista

4.5 a Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön otettujen jakelupisteiden määrä

4.6 Päästöjen väheneminen: vähentyneiden hiilidioksidipäästöjen määrä

5. Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

5.1 Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin BKT:stä tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin koko ohjelmassa

5.2 Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrä koko ohjelmassa

5.2 a Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka saivat aikaisemmin tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja/tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta

6. Pk-yritykset

6.1 Tukea saaneiden yritysten määrä koon mukaan (mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset ja pienet midcap-yritykset)

6.2 Tukea saaneiden yritysten ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten määrä kehitysvaiheen mukaan (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

6.3 Tukea saaneiden yritysten määrä alan mukaan

7. Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

7.1 Sosiaalinen infrastruktuuri: Tuetun sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti ja vaikutusala sektoreittain: asuntotuotanto, koulutus, terveydenhuolto, muut

7.2 Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus:  Tuettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.2 a  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: Perustettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.2 b  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: Tukea saaneiden yhteiskunnallisten yritysten määrä kehitysvaiheen mukaan (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

7.5 Osaaminen: Uutta osaamista hankkivien tai hankitun osaamisen validointia hakevien henkilöiden määrä: virallinen ja epävirallinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

LIITE IV

InvestEU-ohjelma – aikaisemmat välineet

A. Oman pääoman ehtoiset instrumentit

•  Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

•  Teknologian siirtohanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ”Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat” osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen ”Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa” ja pilottihankkeiden ”Erasmus nuorille yrittäjille”, ”Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi”, ”Teknologian siirto” ja ”Eurooppalaiset matkailun huippukohteet” rahoittamiseksi vuonna 2007 (C(2007)531).

•  Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

•  Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

•  Verkkojen Eurooppa -väline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

•  COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

•  InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

•  EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B. Takausvälineet

•  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

•  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

•  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

•  Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

•  Riskinjakorahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

–  Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

–  Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

•  EaSI-takaus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

•  COSMEn lainantakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

•  InnovFin Debt - laina- ja takauspalvelu:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

•  Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

•  Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

•  Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C. Riskinjakovälineet

•  Riskinjakorahoitusväline (RSFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

•  InnovFin:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

•  Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

•  Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D. Erityiset sijoitusvälineet

•  Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – sijoitusrahasto – yhteissijoitusrahasto (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

•  Marguerite:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

–  Komission päätös C(2010)941, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon 2020 (Marguerite-rahasto).

•  Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

• [1]    EUVL C …
• [2]    EUVL C …
• [3] ^* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
• [4]   EUVL C […], […], s. […].
• [5]   EUVL C […], […], s. […].
• [6]   COM(2018) 97 final.
• [7] ^{1 a}   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
• [8]   COM(2018) 353.
• [9]   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
• [10]   COM(2017) 206.
• [11]   COM(2017) 250.
• [12]   European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.
• [13]   
• [14]   Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC
• [15] ^{1 a}   Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).
• [16] ^{1 b}   Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
• [17]   Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
• [18]   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
• [19]   Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
• [20]   Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 11,96, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
• [21]   Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
• [22]   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
• [23]   Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
• [24]   
• [25]   
• [26] ^{1 a}   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.11.2018)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta
(COM(2018)0439 – C8‑0257/2018 – 2018/0229(COD))

Valmistelija: Seán Kelly(*)

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti johtaa monivuotista rahoituskehystä koskevasta paketista käytäviä neuvotteluja, mietinnöille ja lausunnoille on asetettu kunnianhimoiset määräajat, jotta käsittely parlamentissa voidaan aloittaa syksyllä. Tämä on tarkoittanut sitä, että laadintaprosessin aikana kollegojen ja sidosryhmien kuulemiseen on ollut käytettävissä tavanomaista vähemmän aikaa. Tästä syystä tätä tekstiä olisi pidettävä alustavana ehdotuksena, johon tehdään lisäyksiä tulevina viikkoina, kun kaikilla on enemmän aikaa reagoida InvestEU-ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen.

Ensinnäkin tämä ehdotus on tervetullut. Vaikka ESIR ja muut ohjelmat ovat viime vuosina onnistuneet erittäin hyvin vähentämään riskiä ja saamaan liikkeelle tarvittavia investointeja EU:n talouteen erityisesti kun jäsenvaltiot elpyivät vuosikymmenen takaisesta talouden laskusuhdanteesta, on yhä olemassa markkinaongelmia, jotka ovat estäneet investoinnit tietyillä aloilla, ja viimeaikaisesta voimakkaasta edistymisestä huolimatta investointiaste on edelleen alle vuoden 2009 tason. Tämä on tapahtunut aikana, jolloin näkyvissä on merkittäviä EU:n talouteen kohdistuvia uhkia. Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan unionista on jo aiheuttanut huomattavaa epävarmuutta useille EU:n yrityksille, erityisesti niille, jotka ovat riippuvaisia säännöllisestä kaupankäynnistä Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla ja joista monien on ylitettävä päivittäin Yhdistyneen kuningaskunnan raja liiketoimintansa harjoittamisessa. Samaan aikaan entistä enemmän sisäänpäin kääntynyt ja protektionistisempi Yhdysvallat aiheuttaa merkittävän uhan monille EU:n yrityksille erityisesti siksi, että Yhdysvaltojen presidentti on määrännyt tulleja alumiinin ja teräksen kaltaisille tuotteille. On tärkeää kasvattaa merkittävästi EU:n investointien tasoa, jotta unionin yritykset voivat selvitä mahdollisimman hyvin potentiaalisista vaikutuksista, ja InvestEU:lla voi olla suuri vaikutus tässä suhteessa.

Itse ehdotuksen osalta siirtyminen yhteen sisäisiä toimia koskevaan investointitukimekanismiin kaudella 2017–2027 on myönteinen asia, jonka avulla voidaan yksinkertaistaa huomattavasti EU:n rahoitusvälineitä. Yksinkertaistaminen on kuitenkin avainsana, ja on tärkeää varmistaa, että tästä on todella kysymys. InvestEU-ohjelmalla ei saa aiheuttaa ylimääräistä monimutkaisuutta tai vaikeutta hankkeiden toteuttajille ja investoijille, ja on välttämätöntä, että sen avulla yksinkertaistaminen todella toteutuu.

InvestEU perustuu menestyksekkääseen ESIR-rahastoon, joka perustettiin rahoituskriisin jälkeen ja josta tuli ponnahduslauta investoinneille taloutemme aloilla, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tarkoituksena oli saada liikkeelle 315 miljardin euron investoinnit sen perustamisen ja päättymisen välisenä aikana. On odotettavissa, että tämä tavoite saavutetaan piakkoin enimmäkseen yksityisen pääoman avulla. Lähes kolmannes tästä rahoituksesta (28 prosenttia) on kohdistettu pk-yritysten rahoittamiseen Euroopassa, ja noin 22 prosenttia on myönnetty tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimiin. Lisäksi 22 prosenttia on myönnetty energiaan liittyviin hankkeisiin. On tärkeää, että InvestEU-ohjelmaan sisällytetään ESIR-rahaston menestyksekkäät osatekijät ja siinä säilytetään ne ja samalla mahdollistetaan tarvittava jousto erityyppisiä rahoitusvälineitä varten. Yksi sateenvarjorahasto ei saisi välttämättä merkitä yhtä ainoaa lähestymistapaa. On tärkeää omaksua erityisesti tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä pk-yritysten rahoittamista varten oikea lähestymistapa, jossa olisi hyödynnettävä COSMEn ja InnovFinin kaltaisista välineistä saatuja kokemuksia.

Komission ehdotukseen esitetään tiettyjä muutoksia tämän huomioon ottamiseksi. Täydentävyyden osalta ESIR-rahastossa keskityttiin riskialttiimpiin hankkeisiin, joihin ei muuten olisi investoitu. On tärkeää varmistaa, että tässä mielessä InvestEU lisää myös täydentävyyttä ja tiettyä joustavuutta, jota tarvitaan korkean riskitekijän vuoksi, koska InvestEU:n soveltamisala on erilainen. Valmistelija on lisännyt täydentävyyttä koskevan artiklan tästä syystä.

Lisäksi käyttöön otetaan ohjauskomitea ja siirrytään lähemmäksi hallintorakenteita, joita on sovellettu ESIR-rahastoon. Ohjauskomitean käyttöönotolla on tarkoitus varmistaa oikea tasapaino politiikan alan ja pankkialan kokemuksen välillä ohjelman hallinnoinnissa ja antaa edustus komissiolle, EIP:lle ja muille toteutuskumppaneille ja Euroopan parlamentin nimittämälle asiantuntijalle. Tällä lisätään InvestEU:n strategisen päätöksenteon tasapainoa enemmän kuin komission ehdotuksessa.

Lopuksi EIP-ryhmän selvempi rooli olisi tervetullut, kuten menestyksekkäässä ESIR-rahaston tapauksessa. EIP on perussopimuspohjainen pankki, sillä on merkittävä kokemus rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta ja se on ainoa rahoituslaitos, joka kattaa kaikki jäsenvaltiot ja EU:n toimintapolitiikat. Koska pienimuotoisia hankkeita tarvitaan lisää, on myös tervetullutta, että kansallisten kehityspankkien kaltaisten muiden toteutuskumppaneiden mahdollisuuksia lisätään.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.	(1) Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista ja kasvu on edelleen epätasaisesti jakautunutta jäsenvaltioiden keskuudessa. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita pitkän aikavälin kasvuvauhdin ylläpitämiseksi, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, tutkimukseen, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja startup-yrityksiin. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet. Tässä suhteessa on tärkeää, että InvestEU-ohjelmasta tuetaan edelleen muuten vaikeasti rahoitettavia hankkeita, joista koituu unionin kansalaisille pitkän aikavälin taloudellisia etuja, ympäristöön liittyviä etuja ja yhteiskunnallisia etuja.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.	(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin ja epäselviin prosesseihin, joiden avulla Euroopan rakennerahastot yhdistetään unionin kehittämiin markkinavälineisiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota täydentävyyttä ja tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.	(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.	(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, tieteellistä huippuosaamista, unionin talouskasvun kestävyyttä, ilmastonmuutoksen torjunnassa käytettävää teknologiaa ja innovaatioita, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien strategisten, pitkän aikavälin taloudellisten etujen, yhteiskunnallisten etujen ja ympäristöön liittyvien etujen tarjoaminen keskeisillä aloilla siten, että keskitytään voimakkaasti pk-yritysten rahoituksen saannin huomattavaan tehostamiseen.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a)  Rahoituksen saatavuus on edelleen keskeinen kysymys kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimiville yrityksille. Jotta tätä erittäin innovatiivista alaa voidaan kehittää edelleen, Luova Eurooppa -ohjelman takuujärjestelyä jatketaan InvestEU-ohjelmassa, koska se on osoittautunut onnistuneeksi tavaksi vahvistaa kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivien yritysten rahoituskapasiteettia ja kilpailukykyä.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 b)  InvestEU-ohjelman puitteissa tarjottujen erilaisten velka- ja pääomatuotteiden ja ohjelman temaattisten ikkunoiden on katettava suuri määrä erilaisia riskejä, myös hyvin suuret riskit erityisesti tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin sekä digitalisoinnin ja pk-yritysten ikkunoissa, kuten tehtiin Horisontti 2020 InnovFin ‑ohjelmassa.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 c)  Kulttuuriala ja luovat alat ovat yksi selviytymiskykyisimmistä ja nopeimmin kasvavimmista Euroopan talouden aloista, jotka tuottavat taloudellista arvoa ja kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Niiden omaisuuden aineeton luonne kuitenkin rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta. Tämän vuoksi alan yksi suurimmista haasteista on parantaa niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, mikä on olennaista kansainvälisen tason investointien, laajentumisen ja kilpailun kannalta. Siksi InvestEU-ohjelmalla olisi helpotettava pk-yritysten sekä kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden rahoituksen saantia.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.	(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kestävää kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia, tuettava ympäristöä ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä eikä korvattava avustuksina myönnettävää unionin tukea. Investoinneissa olisi noudatettava täydentävyysvaatimusta, jotta markkinahäiriöihin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin voidaan puuttua ja investoinneilla pyritään luomaan pitkällä aikavälillä laadukkaita työpaikkoja, julkisia infrastruktuureja ja kestävää kasvua.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteilla tulisi olla keskeinen sija InvestEU-rahaston toiminnassa.	(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen ja turvallisuuden periaatteiden tulisi olla InvestEU-rahaston toiminnan perustana eikä fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä investointeja saisi tukea, ellei niitä perustella asianmukaisesti sillä, että investoinneilla edistetään energiaunionin tavoitteita.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.	(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a)  Uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden pääomakustannusten osalta InvestEU-ohjelman olisi mahdollistettava innovatiivisen vakuusvälineen käyttö sääntelyriskin ja siihen liittyvien korkeiden pääomakustannusten vähentämiseksi joissakin jäsenvaltioissa. Tällaisen mahdollisuuden olisi oltava avoin vapaaehtoiselta pohjalta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa edistettävä puitteita, jotka mahdollistavat uusiutuvaan energiaan tehtävät investoinnit [uusiutuvista energialähteistä annetun tarkistetun direktiivin] 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti, [hallintoasetuksen] 27 a artiklalla perustettu rahoitusmekanismi mukaan lukien.
Perustelu
Komission olisi varmistettava synergia niiden eri välineiden välillä, jotka on perustettu tukemaan uusiutuvien energialähteiden kustannustehokasta käyttöönottoa Euroopassa, ja vältettävä päällekkäisyyksiä. Jos komissio pitää asianmukaisena ja tehokkaana, InvestEU-rahaston olisi myöhemmin edistettävä muita olemassa olevia tai tulevia foorumeja, joilla on vastaavat tavoitteet uusiutuvan energian alalla. Komission kestävää rahoitusta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä suosittelee tätä lähestymistapaa, ja myös Maailmanpankki noudatti sitä aiemmin vastaavissa hankkeissa.
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa14] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää.	(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen ja vuoden 2030 ilmasto- ja energiakehykseen sisältyvien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa14] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.
__________________	__________________
14 COM(2018) 353.	14 COM(2018) 353.
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän ja veden saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/228415 raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa.	(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/228415 raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa.
__________________	__________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).	15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a)  InvestEU-ohjelman olisi myös integroitava sukupuolinäkökulma kaikkiin sen työskentely- ja päätöksentekoprosesseihin sekä varmistettava, että komiteoiden ja hankeryhmien sukupuolijakauma on tasapainoinen ja että tämän rahaston täytäntöönpanolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien EU:n velvoitteiden mukaisesti (SEUT:n 8 artikla).
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisen yhdenmukaisuuden. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.	(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin, etenkin verkkojen yhteenliitäntään ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäiseen Euroopan liikennealueeseen, ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset, ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin tukemalla esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan täydentäviä investointeja, mukaan lukien kestävä liikkuvuus, energiatehokkuus ja toimet, joilla edistetään vuoden 2030 sekä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat muun muassa liikenne-, energia- ja digitaalialalla. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 a)  InvestEU-ohjelmassa pidetään energiatehokkuutta tärkeänä osatekijänä ja keskeisenä investointipäätöksiä koskevana näkökohtana. Siinä noudatetaan energiatehokkuus etusijalle ‑periaatetta, jolla tarkoitetaan sitä, että ennen energia-alan suunnittelua, politiikkaa ja investointipäätösten tekemistä olisi harkittava, voitaisiinko kustannustehokkailla ja teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävillä vaihtoehtoisilla energiatehokkuustoimenpiteillä korvata kokonaan tai osittain kaavaillut suunnittelua, politiikkaa ja investointeja koskevat toimenpiteet siten, että kuitenkin saavutetaan niitä koskevien päätösten tavoitteet. Tällaisia kustannustehokkaita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi toimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, joustotehoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava levittämään tätä periaatetta myös alue- ja paikallishallinnossa sekä yksityisellä sektorilla.
Tarkistus    17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 b)  Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (direktiivi (EU) 2018/844) edellytetään, että kukin jäsenvaltio laatii pitkän aikavälin peruskorjausstrategian tukemaan sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen kannan peruskorjaamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi rakennuskannaksi vuoteen 2050 mennessä helpottaen olemassa olevien rakennusten muuttamista kustannustehokkaasti lähes nollaenergiarakennuksiksi. Jäsenvaltioita edellytetään myös helpottamaan sellaisten asianmukaisten mekanismien saatavuutta, joilla liitetään hankkeita yhteen ja vähennetään investoijia ja yksityistä sektoria koskevaa havaittua riskiä.
Tarkistus    18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.	(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Koska tutkimus- ja innovointitoiminnan julkinen rahoitus edistää tuotannon kasvua ja on erittäin tärkeä yksityisen tutkimus- ja innovointitoiminnan edistämiseksi, tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla ja edistettäisiin kestäviin teknologioihin liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla. Jotta voidaan vastata tutkimuksen ja innovoinnin kaltaisiin riskialttiimpiin toimiin tehtävien investointien tukemisen tarpeeseen, on olennaista, että Euroopan horisontti ja erityisesti Euroopan innovaationeuvosto toimivat synergiassa InvestEU:n puitteissa käyttöön otettavien rahoitustuotteiden kanssa. Lisäksi innovatiiviset pk-yritykset ja startup-yritykset ja erityisesti yritykset, jotka keskittyvät aineettomaan omaisuuteen, kohtaavat vaikeuksia rahoituksen saamisessa, minkä vuoksi Euroopan innovaationeuvoston toiminnan on täydennettävä InvestEU:n mukaisia erityisiä rahoitustuotteita, jotta varmistetaan tällaisten pk-yritysten tuen jatkuminen. Tässä suhteessa InnovFinin ja COSME-ohjelman mukaisen pk-yritysten lainatakauksen kaltaisista Horisontti 2020:n puitteissa käyttöön otetuista rahoitusvälineistä saadun kokemuksen olisi toimittava vahvana perustana tällaisen kohdennetun tuen antamiselle.
Tarkistus    19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a)  Jotta voidaan antaa parhaita mahdollisia ohjeita InvestEU-ohjelman tuensaajille ja tukea synergioita Euroopan horisontti -ohjelman kanssa, EIP:n InnoFin-neuvontapalvelun tarjoamia palveluja olisi tehostettava.
Tarkistus    20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn.	(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja sen tehostaminen sekä hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia kaupunki- ja maaseutualueilla. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti erityisesti etiikan, koneoppimisen, esineiden internetin, bioteknologian ja rahoitusteknologian osalta, koska niillä voidaan lisätä yritystoimintaan tarvittavan pääoman saannin tehokkuutta.
Tarkistus    21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a)  Koska verkkoyhteyksien puutteen, alueiden välisten erilaisten nopeuksien ja tiedonpuutteen aikaansaama digitaalinen kuilu vaikuttaa kielteisesti sisämarkkinoihin, yhteiskunnan digitalisaatiokehityksellä olisi voimaannutettava kansalaisia, erityisesti nuoria diginatiiveja, jotta he kokevat uusien teknologioiden käytön turvallisena sekä oppivat yksityisyyden suojasta, tietoturvasta ja perussuojakeinoista, jotka suojelevat heitä ilkivaltaiselta toiminnalta ja lisäävät heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan. Sen vuoksi on tarpeen noudattaa kattavaa lähestymistapaa kattavuuden lisäämiseksi sekä saman tasoisen yhteenliitettävyyden saavuttamiseksi ja yhtenäisen tietopohjan antamiseksi kaikille.
Tarkistus    22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16)  Pk-yrityksillä on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu- ja kehitysvaiheessa, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.	(16)  Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja ratkaiseva. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Sukupuolten välisiin eroihin on myös puututtava, koska naisten luovuus ja yrittäjäpotentiaali ovat vajaahyödynnetty kasvun ja työpaikkojen lähde, jota olisi kehitettävä edelleen. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Euroopan verrattain pienet yksityiset pääomamarkkinat pahentavat pk-yritysten pääoman saannin puutetta, ja rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen yksinkertaistamalla niiden rahoituksen saantia ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamiseen, kasvamiseen, innovointiin ja kestävään kehittämiseen ja varmistaa niiden kilpailukyky, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. COSMEn kaltaiset ohjelmat ovat olleet merkittäviä pk-yrityksille siinä mielessä, että ne ovat helpottaneet rahoituksen saantia niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tätä on lisännyt myös ESIR, jota pk-yritykset ovat pystyneet käyttämään nopeasti. InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava tällaiseen menestykseen ja mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.
Tarkistus    23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a)  Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavilla yrityksillä on tärkeä ja strateginen rooli keskeisillä aloilla, joilla on suuria verkkotoimijoita (energia, vesihuolto, jätehuolto, ympäristö, postipalvelut, liikenne ja televiestintä), terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosiaalipalveluissa. Näitä yrityksiä tukemalla Euroopan unioni turvaa kansalaistensa hyvinvoinnin ja demokraattiset valinnat muun muassa palvelujen laadun osalta.
Tarkistus    24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta16 ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista17 todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa18 todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.	(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta16 ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista17 ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa EU:n kehyksessä todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. Koska on olemassa merkittävä tarve investoida sosiaaliseen infrastruktuuriin, InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa18 todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.
__________________	__________________
16 COM(2017) 206.	16 COM(2017) 206.
17 COM(2017) 250.	17 COM(2017) 250.
18 European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.	18 European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.
Tarkistus    25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a)  InvestEU-ohjelmasta rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä naisten ja miesten tasa-arvoa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla tarkastelemalla sukupuolten eriarvoisuuden taustalla olevia syitä, hyödyntämällä sekä nais- että miespuolisten tutkijoiden koko potentiaalia ja sisällyttämällä sukupuoliulottuvuus tutkimuksen ja innovoinnin sisältöön. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös siihen, että varmistetaan sukupuolten tasapuolinen edustus arviointipaneeleissa ja muissa keskeisissä neuvoa-antavissa elimissä ja asiantuntijaelimissä. Toimissa olisi myös pyrittävä panemaan täytäntöön naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvät periaatteet Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan ja miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetun direktiivin 2006/54/EY mukaisesti.
Tarkistus    26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a)  InvestEU-rahastosta olisi myös tuettava oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä toimia ja strategioita, joilla tuetaan työntekijöiden tilannetta parantavia investointeja kivihiilen tai ruskohiilen louhinnan ja autoteollisuuden kaltaisilla erityisaloilla, jotka voivat joutua kärsimään siirtymisestä vähähiiliseen talouteen. InvestEU-rahastosta olisi voitava tukea näiden taloudenalojen siirtymistä kohti kestävää toimintaa ja houkutella vaihtoehtoisia innovatiivisia yrityksiä, startup-yrityksiä ja teollisuudenaloja kestävän alueellisen talouden rakentamiseksi. Olisi myös edistettävä entisestään synergioita täydentävien tukijärjestelmien kanssa, kuten modernisaatiorahasto, joka on tarkoitus perustaa kaudeksi 2021–2030, sekä oikeudenmukaista siirtymää koskevien muiden kansallisten tai unionin ohjelmien kanssa.
Tarkistus    27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 b)  Rahaston olisi varmistettava yhdenvertaisuus hankkeiden rahoituksessa ja hankkeissa kaikkialla EU:ssa ja keskityttävä erityisesti köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin alueisiin.
Tarkistus    28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.	(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin ja edellyttäen, että kyseiset maat kunnioittavat ihmisoikeuksia. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.
Tarkistus    29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a)  InvestEU-ohjelman mukaisen tutkimuksen ja innovoinnin alan 3 105 000 000 euron (kiinteinä hintoina) määrärahoja ei saisi ottaa Euroopan horisontti -ohjelman 120 000 000 000 euron (kiinteinä hintoina) kokonaistalousarviosta, vaan niiden olisi täydennettävä kyseistä talousarviota.
Tarkistus    30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat rahoituksen lopulliset saajat. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. InvestEU-rahastolle olisi luotava erityinen hallintorakenne, jolla varmistetaan EU:n takuun asianmukainen käyttö.	(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat rahoituksen lopulliset saajat. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. Jotta voidaan parantaa avoimuutta, tehokkuutta ja vastuuvelvollisuutta ja varmistaa EU:n takuun asianmukainen käyttö, InvestEU-rahastolle olisi luotava erityinen hallintorakenne, joka on täysin erillään EIP-ryhmän hallintorakenteesta.
Tarkistus    31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26)  Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani.	(26)  Olisi perustettava komission, Euroopan investointipankin ja toteutuskumppaneiden nimittämistä edustajista sekä Euroopan parlamentin nimittämästä vailla äänioikeutta olevasta asiantuntijasta koostuva ohjauskomitea, jolla on 17 artiklan mukaisesti päätöksenteossa toimeenpaneva rooli, jotta varmistetaan, että InvestEU-ohjelman hallinnossa on oikea politiikan alan ja pankkialan asiantuntemuksen välinen tasapaino. Ohjauskomitean olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani.
Tarkistus    32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27)  Hanketiimin, joka koostuu asiantuntijoista, jotka toteutuskumppanit ovat osoittaneet komission käyttöön tarjoamaan ammatillista asiantuntemusta rahoitus- ja investointitoimien taloudellisessa ja teknisessä arvioinnissa, olisi pisteytettävä investointikomitean arvioitavaksi toimitetut toteutuskumppanien esittämät toimet.	Poistetaan.
Tarkistus    33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit.	(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit, ja siihen olisi aina kuuluttava vähintään kaksi ilmastotoimien, ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan alan asiantuntijaa.
Tarkistus    34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin alueella. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.	(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky ja mahdollisuudet saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten tai alueellisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin alueella, kun niiden rahoitustuotteiden ominaispiirteet yhdistetään rahaston vaatimuksiin. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.
Tarkistus    35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kolme jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.	(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kaksi jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus    36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset. [Varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.	(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. Kun jäsenvaltion osion käytön tarkoituksena on käsitellä politiikkatoimia, joita jo on käsitelty EU:ssa samankaltaisilla rahoitus- ja investointitoimilla, jäsenvaltion osiolla ja EU-osioilla olisi oltava samat toteutuskumppanit. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset. [Varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason. Arvioinnilla olisi varmistettava byrokraattisten esteiden ja kustannusten vähentäminen siten, että eivät vaikuta investoinnin tuottoon ja korkotasoon.
Tarkistus    37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.	(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle ja huolehdittava maantieteellisen monipuolistamisen tehokkaasta toteuttamisesta unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvän tavoitteen edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että pienet hankkeet yhdistetään ja ne niputetaan suuremmiksi investointikohteiksi. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.
Tarkistus    38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.	(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen edustus jokaisessa jäsenvaltiossa ja keskityttävä erityisesti varmistamaan edustus alueilla, joilla on vaikeuksia kehittää InvestEU-rahaston mukaisia hankkeita, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Kansallisten kehityspankkien asiantuntemus hankkeiden luomisessa, niputtamisessa ja rahoittamisessa olisi koottava neuvontakeskuksiin, ja niiden roolia toteutuskumppaneina olisi arvostettava edelleen.
Tarkistus    39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(37 a)  Kun otetaan huomioon hankkeiden luomiseen, niputtamiseen ja rahoittamiseen liittyvät kansallisten kehityspankkien saavutukset esimerkiksi pienimuotoisissa energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevissa hankkeissa paikallisella ja alueellisella tasolla, niiden asiantuntemus olisi koottava neuvontakeskuksiin ja niiden roolia toteutuskumppaneina olisi arvostettava edelleen.
Tarkistus    40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(47 a)  Ohjelman olisi oltava edunsaajien käytettävissä entistä paremman tiedottamisen ja avoimuuden ansiosta, rahoitus- ja pankkialan välittäjät mukaan lukien. Sen vuoksi tarvitaan lisää tietoa ja toimien täytäntöönpanon jatkuvaa seurantaa.
Tarkistus    41 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin.	Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin ottaen erityisesti huomioon ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet, joiden mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen osalta päästään nollanettotalouteen vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus    42 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukia tai näitä molempia kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin; unionin ohjelmat, joita rahoitetaan muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahasto, voidaan rinnastaa tässä määritelmässä unionin talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin;	1)  ’täydentävyydellä’ täydentävyyttä siten kuin se määritellään 8 a artiklassa.
Tarkistus    43 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a)  ’tehokkuus etusijalle ‑periaatteella’ sitä, että kaikessa energiaa koskevassa suunnittelussa, politiikassa ja investointipäätöksissä asetetaan etusijalle toimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa mahdollisimman kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, joustotehoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla;
Tarkistus    44 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	17 a)  ’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa tai mitä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöä;
Tarkistus    45 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 17 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	17 b)  ’täydentävyydellä’ täydentävyyttä siten kuin se määritellään 8 a artiklassa.
Tarkistus    46 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  unionin kilpailukykyä, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;	a)  unionin kilpailukykyä, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;
Tarkistus    47 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  unionin talouden kestävyyttä ja kasvua;	b)  unionin talouden kestävää kasvua, jolla pyritään saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet;
Tarkistus    48 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen;	b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen kaikissa politiikkaikkunoissa, mukaan lukien innovatiivisten yritysten laajentamisen ja teknologioiden markkinoille saattamisen tukeminen;
Tarkistus    49 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  yksityishenkilöiden ja pk-yritysten – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen;	c)  innovatiivisten startup-yritysten, pk-yritysten, mikroyritykset mukaan lukien, ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen ja yksinkertaistaminen sekä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen;
Tarkistus    50 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a)  sellaisen yleistavoitteen edistäminen, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen, ja investointien lisääminen ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ja erityisesti [energiaunionin hallinnosta] annetussa asetuksessa EU (XX) seurattavien EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden edistäminen varmistamalla, että vähintään 40 prosentilla InvestEU-rahaston varoista tuetaan ilmastotavoitteita.
Tarkistus    51 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 38 000 000 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.	Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 38 000 000 000 euroa (kiinteinä hintoina), josta vähintään 28 500 000 000 euroa on myönnettävä EIP-ryhmälle. Sen rahoitusaste on 35 prosenttia. EIP
	– tarjoaa toteutuskumppanina kansallisille ja alueellisille kehityspankeille mahdollisuuden käyttää EU:n takuuta;
	– käy kansallisten ja alueellisten kehityspankkien kanssa jäsenneltyä vuoropuhelua rahoitusvälineiden kehittämisen ja täytäntöönpanon yhteydessä;
	– raportoi vuosittain Euroopan parlamentille takuun toiminnasta, vaikutuksesta 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden savuttamiseen ja sen yhteistyöstä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.
	Komissio arvioi EIP-ryhmälle annettua osuutta väliarvioinnissa viimeistään joulukuussa 2024 ja ehdottaa enintään 10 prosentin muutosta tarvittaessa.
Tarkistus    52 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Korotetulla määrällä rahoitettavat hankkeet on kohdistettava yksinomaan toimiin, jotka ovat tukikelpoisia niiden kelpoisuusvaatimusten mukaisesti, jotka on vahvistettu unionin ohjelman säännöissä, joiden mukaisesti määrä on siirretty, ja InvestEU-ohjelmalla on pyrittävä myös kattamaan suuririskisin osuus.
Tarkistus    53 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Jäljempänä V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 525 000 000 euroa (käypinä hintoina).	3.  Jäljempänä V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 725 000 000 euroa (käypinä hintoina).
Tarkistus    54 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.	4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Tällaisella käytöllä on pyrittävä vähentämään tuensaajien hallinnollista rasitetta, ja se saa olla enintään 5 prosenttia 1 kohdassa määritellyistä rahoituspuitteista.
Tarkistus    55 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään;	a)  on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään; mikään EU:n takuun kattama rahoitus- tai investointitoimi ei saa heikentää kestävän kehityksen tavoitteita, EU:n sitoumuksia Pariisin sopimuksessa, EU:n vuotta 2030 koskevia ilmasto- ja energiatavoitteita ja kasvihuonekaasujen osalta siirtymistä nettonollapäästötalouteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä tai olla niiden vastainen;
Tarkistus    56 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:	1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, ja hyödyntää tarvittaessa kokemuksia, joita on saatu edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana käytössä olleista rahoitusvälineistä:
Tarkistus    57 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, energia, digitaaliset yhteydet, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret ja vesi, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;	a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, liikenneturvallisuus, matkailu, energia, erityisesti uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuus vuosien 2030 ja 2050 energiapuitteiden mukaisesti, yhteenliitäntäasteen parantaminen, digitaaliset yhteydet ja niiden saatavuus muun muassa maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret, sisävedet, jätteiden välttäminen ja kiertotalous, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia ja täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;
Tarkistus    58 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a)  Kunnostamista ja ylläpitämistä koskeva osa-alue: käsittää investoinnit
	– rauta- ja maantiesiltojen ja -tunnelien kunnostamista varten niiden turvallisuuden takaamiseksi;
	– rakennusten kunnostushankkeisiin, joissa keskitytään energiansäästöön, hajautetun uusiutuvan energian käyttöönottoon ja rakennusten liittämiseen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa yhteenliitettyä järjestelmää;
Tarkistus    59 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus- ja innovointitoiminta, tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja pk-yrityksiä suurempien innovatiivisten yritysten laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio;	b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovointitoiminta, teknologioiden ja tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, markkinoiden edistäjien ja yritysten välisen yhteistyön tukeminen, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja innovatiivisten yritysten, myös startup-yritysten ja pk-yritysten, laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio, erityisesti InnovFinistä saatujen kokemusten perusteella;
Tarkistus    60 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: pk-yritysten – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saanti ja saatavuus;	c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: startup-yritysten, pk-yritysten, innovatiiviset yrityksen mukaan lukien – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden yksinkertaistaminen erityisesti maailmanlaajuisen kilpailukyvyn, innovoinnin, digitalisaation ja kestävyyden parantamiseksi;
Tarkistus    61 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.	d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus, naisyrittäjyys ja yhteisötalous; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, opintolainat mukaan lukien; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on erityisesti yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.
Tarkistus    62 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission laatiman ohjeistuksen perusteella. Tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet vapautetaan kestävyyden varmistamisesta.	Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission säädösvallan siirron nojalla laatiman ohjeistuksen perusteella, jossa otetaan huomioon [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa COM (2018)353] vahvistetut kriteerit, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Tarvittaessa tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet voidaan vapauttaa kestävyyden varmistamisesta.
Tarkistus    63 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;	a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin ja varmistaa yhdenmukaisuus EU:n ympäristötavoitteiden ja -normien kanssa;
Tarkistus    64 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a)  arvioida vaikutus työllisyyteen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;
Tarkistus    65 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi.	4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi, ja arvioitava tarvittaessa toimien yhdenmukaisuus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (COM(2018)353) kanssa.
Tarkistus    66 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a.  Pk-yritysten politiikkaikkunasta on tarjottava tukea myös tuensaajille, joita on tuettu InvestEU-ohjelmassa yhdistetyistä erilaisista EU:n takausjärjestelmistä, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelystä.
Tarkistus    67 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 50 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.	5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että
	– vähintään 65 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää merkittävästi unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisesti;
	– vähintään 35 prosenttia tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkunan mukaisista investoinneista edistää Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteita;
	– merkittävä osuus pk-yrityksille ja midcap-yrityksille tarjotusta pk-politiikkaikkunan mukaisesta takauksesta myönnetään innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen;
	– vähintään 30 prosenttia sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkunan mukaisista investoinneista edistää Euroopan horisontti -ohjelman ja Erasmus+ ‑ohjelman tavoitteita.
	Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että osa alakohtaisen innovaatiotoiminnan seurantaelintä varten käytetystä talousarviotakuusta jaetaan niin, että pyritään saavuttamaan toimien välinen tasapaino eri alueilla.
Tarkistus    68 Ehdotus asetukseksi 8 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	8 a artikla
	Täydentävyys
	1. Tätä asetusta sovellettaessa ’täydentävyydellä’ tarkoitetaan InvestEU-rahaston tukea toimille, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, mukaan lukien investointien pitkäaikainen tuotto tai suuremman riskin rahoitustarpeet hankkeissa, jotka tarjoavat ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä pitkän aikavälin etuja, ja joita toteutuskumppanit eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa unionin takuun käyttöaikana tai samassa laajuudessa. InvestEU:sta tuetuilla hankkeilla on tuettava 3 artiklassa säädettyjä tavoitteita.
	2. Rajoittamatta vaatimusta ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun täydentävyyden määritelmän täyttämisestä seuraavat seikat osoittavat vahvasti täydentävyyttä:
	– ehdotetut hankkeet, joihin sisältyy EIP:n perussäännön 16 artiklassa määriteltyjä EIP:n erityistoimia vastaava riski tai riskitaso, etenkin jos hankkeisiin liittyy maa-, ala- tai aluekohtaisia riskejä, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla esiintyviä riskejä, ja/tai jos hankkeissa on innovointiin liittyviä riskejä, jotka koskevat eritoten kasvua, kestävyyttä ja tuottavuutta lisääviä testaamattomia teknologioita;
	– toteutuskumppaneiden ehdottamat hankkeet, joihin investointikomitean mukaan sisältyy riski, joka vastaa tämän alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa kuvattua riskiä.
Tarkistus    69 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa.	1.  Asetuksen (EU) XX [... yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot tai alueet voivat tapauksen mukaan ja vapaaehtoisesti pyytää siirtämään osia määrärahoistaan InvestEU:hun. Siirretyt määrärahat olisi otettava käyttöön InvestEU:n sääntöjen mukaisesti. Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa.
Tarkistus    70 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kyseisen jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.	Kyseisen jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion tai jäsenvaltion kautta alueen ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.
Tarkistus    71 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion antamalla back-to-back-takauksella;	a)  jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota tai aluetta koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion antamalla back-to-back-takauksella;
Tarkistus    72 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  yksi tai useampi toteutuskumppani, joka on ilmaissut kiinnostuksensa, ja komission velvollisuus ilmoittaa valittu toteutuskumppani tai valitut toteutuskumppanit jäsenvaltiolle;	c)  yksi tai useampi toteutuskumppani, joka on ilmaissut kiinnostuksensa, ja komission velvollisuus ilmoittaa valittu toteutuskumppani tai valitut toteutuskumppanit jäsenvaltiolle tai soveltuvin osin alueviranomaiselle;
Tarkistus    73 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e)  vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon, mukaan lukien rahoitusosuussopimuksessa tarkoitettujen indikaattoreiden mukainen raportointi;	e)  vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon tai soveltuvin osin alueeseen, mukaan lukien rahoitusosuussopimuksessa tarkoitettujen indikaattoreiden mukainen raportointi;
Tarkistus    74 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso alenee pienemmäksi kuin 20 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu;	c)  komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle tai soveltuvin osin alueelle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso alenee pienemmäksi kuin 20 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu;
Tarkistus    75 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso saavuttaa 10 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta, kyseisen jäsenvaltion on komission pyynnöstä kartutettava yhteistä vararahastoa enimmillään 5 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta.	d)  jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso saavuttaa 10prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta, kyseisen jäsenvaltion tai alueen on komission pyynnöstä kartutettava yhteistä vararahastoa enimmillään 5 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta.
Tarkistus    76 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.	2.  EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. Tämän tuen tulee sisältää korkeammat rahoitusasteet pk-yrityksille, jotka osoittavat, että niillä on objektiivisia vaikeuksia saada rahoitusta. Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.
Tarkistus    77 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  täyttävät [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa] säädetyt edellytykset, erityisesti [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] säädetyn täydentävyysvaatimuksen, ja joilla [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdan] mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;	a)  täyttävät [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa] säädetyt edellytykset, erityisesti niin, että toteutetaan [8 a] artiklan mukainen täydentävyys, joka saa aikaan vipu- ja kerrannaisvaikutuksen eli unionin takuuta määrällisesti suuremman kokonaisinvestoinnin, ja jonka avulla [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdan] mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;
Tarkistus    78 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  edistävät unionin politiikkatavoitteita ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin rahoitus- ja investointitoimiin oikeutettuihin osa-alueisiin; ja	b)  edistävät, täydentävät ja noudattavat johdonmukaisesti unionin politiikkatavoitteita, erityisesti niitä, jotka liittyvät unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin rahoitus- ja investointitoimiin oikeutettuihin osa-alueisiin; ja
Tarkistus    79 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a)  ovat teknisesti toteutuskelpoisia ympäristön ja yhteiskunnan kannalta tämän asetuksen liitteen II tukikelpoisuuskriteerien mukaisesti.
Tarkistus    80 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c b)  InvestEU-rahastosta ei saa tukea fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä toimia, elleivät tällaiset toimet ole asianmukaisesti perusteltuja sillä, että ne edistävät tai helpottavat energiaunionin tavoitteiden saavuttamista, eli energiaturvallisuutta, energian sisämarkkinoiden yhdentymistä, energian käytön tehokkuuden parantamista, vähähiiliseen talouteen siirtymistä Pariisin sopimuksen mukaisesti ja teknologisia läpimurtoja vähähiilisissä ja puhtaissa teknologioissa, jotka edistävät energiakäännettä ja parantavat kilpailukykyä.
Tarkistus    81 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;	c)  2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ihmisoikeuksia kunnioittava kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;
Tarkistus    82 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa myös yhdessä muodostamalla ryhmän.	EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia vähintään kahdessa jäsenvaltiossa myös yhdessä muodostamalla ryhmän. Tämä kriteeri täyttyy myös, kun toteutuskumppanit toteavat sisämarkkinoiden toimintapuutteen omilla markkinoillaan ja ratkaisevat tämän markkinoiden toimintapuutteen tai optimaalista heikomman investointitilanteen paikallisiin tarpeisiin mukautetuilla mutta samankaltaisilla välineillä.
Tarkistus    83 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kun jäsenvaltion osion käytön tarkoituksena on käsitellä politiikkatoimia, joita jo on käsitelty EU-osiossa samankaltaisilla rahoitus- ja investointitoimilla, jäsenvaltion osiolla ja EU-osiolla on oltava samat toteutuskumppanit.
Tarkistus    84 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta;	d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta jäsenvaltioittain ja alueittain;
Tarkistus    85 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e)  riskien hajauttaminen on riittävää;	e)  riskien hajauttaminen on riittävää ja samalla vältetään liian suuren taloudellisen riskin operaatiot;
Tarkistus    86 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a)  saadaan aikaan 8 a artiklassa tarkoitettu täydentävyys.
Tarkistus    87 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a.  Kansalliset kehityspankit ja -laitokset ovat myös rahoituslaitoksia, joilla on vastaavat säännöt ja menettelyt. On varmistettava, että [varainhoitoasetuksen 154 artiklan] vaatimukset ovat oikeasuhteisia niiden kokoon ja/tai maantieteelliseen kattavuuteen nähden. Huomioon olisi otettava olemassa olevat tiedot, valvontaprosessit ja valtiontuki.
Perustelu
Komissio ehdotti kansallisten kehityspankkien ja -laitosten ottamista mukaan toteutuskumppaneiksi, eivätkä ne todennäköisesti läpäise [varainhoitoasetuksen 154 artiklassa] säädettyä pilareihin perustuvaa arviointia ja täytä vähintään kolmen jäsenvaltion arviointiperustetta.
Tarkistus    88 Ehdotus asetukseksi IV a luku (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kaikkien hankkeita koskevaan päätöksentekoon ja valintaan osallistuvien elinten on noudatettava toiminnassaan periaatteita, jotka koskevat avoimuutta, vastuunalaisuutta ja sidosryhmien, mukaan luettuina kansalaisjärjestöt, taattua osallistumista. Niiden olisi koostuttava tekniseltä taustaltaan erilaisista riippumattomista asiantuntijoista, mukaan luettuina ilmastoasiantuntijat, ja pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Hankkeita, valintamenettelyä ja päätöksentekoa koskevat tiedot on julkaistava siten, että otetaan huomioon kaupallisesti arkaluonteiset tiedot.
	(Tämä tarkistus toimii luvun esittelynä ja koskee siten 17–19 artiklaa. Se sijoitetaan tekstiin 17 artiklan edelle.)
Tarkistus    89 Ehdotus asetukseksi 16 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	16 a artikla
	Hallinnointi
	InvestEU-ohjelman hallinnointiin osallistuvien kaikkien elinten on tämän asetuksen 17, 18 ja 19 artiklan mukaisesti toimittava avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteiden mukaisesti ja varmistettava sidosryhmien, varsinkin tarvittaessa investointikumppaneiden, viranomaisten, asiantuntijoiden, koulutus- ja tutkimuslaitosten, asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, osallistuminen. Niiden olisi koostuttava asianmukaisista riippumattomista asiantuntijoista ja pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Hankkeita ja päätöksentekoa koskevat tiedot on julkaistava siten, että otetaan huomioon kaupallisesti arkaluonteiset tiedot.
Tarkistus    90 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Komissiota neuvoo neuvottelukunta, jolla on kaksi kokoonpanoa: toteutuskumppaneiden edustajat ja jäsenvaltioiden edustajat.	1.  Ohjauskomiteaa neuvoo neuvottelukunta, jolla on kaksi kokoonpanoa: toteutuskumppaneiden edustajat ja jäsenvaltioiden edustajat.
Tarkistus    91 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 5 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii)  antaa komissiolle markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja markkinaolosuhteita koskevia neuvoja;	ii)  antaa ohjauskomitealle markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja markkinaolosuhteita koskevia neuvoja;
Tarkistus    92 Ehdotus asetukseksi 17 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	17 a artikla
	Ohjauskomitea
	1. InvestEU-rahastoa ohjaa ohjauskomitea, joka päättää EU:n takauksen käytöstä 3 artiklassa säädettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti.
	2. Ohjauskomitea
	a) koostuu seitsemästä jäsenestä, joista komissio nimittää kolme, neuvottelukunta toteutuskumppaneiden edustajien kokoonpanossa toimiessaan yhden, Euroopan investointipankki yhden ja Euroopan parlamentti kaksi asiantuntijoiksi, joilla ei ole äänioikeutta. Asiantuntijat eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä, toimistoilta tai virastoilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja he toimivat täysin riippumattomasti. Asiantuntijat hoitavat tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti;
	b) valitsee äänioikeutettujen jäsentensä joukosta puheenjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran;
	c) käy keskusteluja ja ottaa mahdollisimman paljon huomioon kaikkien jäsentensä kannat. Jos jäsenet eivät pääse kannoistaan sopimukseen, ohjauskomitea tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä yksimielisellä äänestystuloksella. Ohjauskomitean kokousten pöytäkirjoissa esitetään kaikkien jäsenten kannat olennaisilta osin.
	3. Ohjauskomitea varmistaa, että InvestEU:n strategiset linjaukset ovat yhdenmukaisia 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden kanssa ja että toteutuskumppaneiden ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet ovat unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen mukaisia. Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään ohjauskomitea pyrkii ainoastaan tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
	4. Ohjauskomitea määrittelee InvestEU:n toiminnan kannalta tarpeelliset toimintapolitiikat ja menettelyt sekä säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai ‑laitosten kanssa toteutettaviin toimiin.
	5. Ohjauskomitea laatii investointikomitealle ehdotetuista rahoitus- ja investointitoimista tulostaulun.
	Tulostaulussa on arvioitava erityisesti seuraavia: a) ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiili;
	b) rahoituksen lopullisille saajille koituva etu;
	c) tukikelpoisuusperusteiden noudattaminen.
	Kunkin toteutuskumppanin on annettava ohjauskomitealle riittävät ja yhdenmukaiset tiedot, jotta se voi laatia tulostaulun.
	6. Ohjauskomitea kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä ja varsinkin investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia tämän asetuksen mukaisesti noudatetun investointipolitiikan kohdennuksesta ja toteuttamisesta.
Tarkistus    93 Ehdotus asetukseksi 18 artikla
Komission teksti	Tarkistus
18 artikla	Poistetaan.
Hanketiimi
1.  Perustetaan hanketiimi, joka koostuu asiantuntijoista, joita toteutuskumppanit antavat komission käyttöön unionin talousarvion kannalta vastikkeetta.
2.  Kunkin toteutuskumppanin on osoitettava hanketiimiin asiantuntijoita. Asiantuntijoiden lukumäärä on vahvistettava takuusopimuksessa.
3.  Komissio vahvistaa, ovatko toteutuskumppanin ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia.
4.  Jos komissio on antanut 3 kohdassa tarkoitetun vahvistuksen, hanketiimin on tarkastettava toteutuskumppaneiden ehdotetuista rahoitus- ja investointitoimista tekemien due diligence -arviointien laatu. Sen jälkeen rahoitus- ja investointitoimet on toimitettava investointikomitealle, joka päättää, hyväksytäänkö ne EU:n takuun piiriin.
Hanketiimin on laadittava investointikomitealle ehdotetuista rahoitus- ja investointitoimista tulostaulu.
Tulostaulussa on arvioitava erityisesti seuraavia:
a)  ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiili;
b)  rahoituksen lopullisille saajille koituva etu;
c)  tukikelpoisuusperusteiden noudattaminen.
Kunkin toteutuskumppanin on annettava hanketiimille riittävät ja yhdenmukaiset tiedot, jotta se voi tehdä riskianalyysin ja laatia tulostaulun.
5.  Hanketiimin asiantuntija ei saa arvioida due diligence- tai hankearviointia, jos se liittyy sen toteutuskumppanin esittämään mahdolliseen rahoitus- tai investointitoimeen, joka on antanut kyseisen asiantuntijan komission käyttöön. Kyseinen asiantuntija ei saa myöskään laatia kyseisiä ehdotuksia koskevaa tulostaulua.
6.  Kunkin hanketiimiasiantuntijan on ilmoitettava komissiolle mahdollisista eturistiriidoista ja annettava viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.
7.  Komissio vahvistaa hanketiimin toimintaa ja eturistiriitatilanteiden todentamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
8.  Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tulostaululle, jonka avulla investointikomitea voi hyväksyä EU:n takuun käytön ehdotetussa rahoitus- tai investointitoimessa.
Tarkistus    94 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja investointisuuntaviivojen mukaisia, kiinnittäen erityistä huomiota [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] säädettyyn täydentävyysvaatimukseen ja [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa] edellytettyyn yksityisten sijoitusten houkuttelemiseen; ja	b)  tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja investointisuuntaviivojen mukaisia, kiinnittäen erityistä huomiota [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] säädettyyn täydentävyysvaatimukseen, 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kestävyysarviointiin ja [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa] edellytettyyn yksityisten sijoitusten houkuttelemiseen; ja
Tarkistus    95 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu kuudesta palkatusta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijat valitaan [varainhoitoasetuksen] [237 artiklan] mukaisesti, ja komissio nimittää heidät enintään neljän vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia, mutta sen kokonaiskesto saa olla enintään seitsemän vuotta. Komissio voi päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden ilman tässä kohdassa säädettyä menettelyä.	Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu seitsemästä palkatusta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijat valitaan [varainhoitoasetuksen] [237 artiklan] mukaisesti, ja komissio nimittää heidät enintään neljän vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia, mutta sen kokonaiskesto saa olla enintään seitsemän vuotta. Komissio voi päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden ilman tässä kohdassa säädettyä menettelyä.
Tarkistus    96 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Neljän jäsenen on oltava investointikomitean kaikkien neljän kokoonpanon pysyviä jäseniä. Lisäksi neljässä eri kokoonpanossa on kussakin oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista kyseisen politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Ainakin yhdellä pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta kestävästä investoimisesta. Komissio osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.	Viiden jäsenen on oltava investointikomitean kaikkien neljän kokoonpanon pysyviä jäseniä. Lisäksi neljässä eri kokoonpanossa on kussakin oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista kyseisen politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Ainakin kahdella pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta investoimisesta ilmastotoimien, ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan alalla. Komissio osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.
Tarkistus    97 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.	Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle ja ohjauskomitealle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.
Tarkistus    98 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Investointikomitean päätelmien, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen tukeminen EU:n takuulla, on oltava julkisesti saatavilla, ja niiden on sisällettävä hyväksynnän perustelut. Julkistetut päätelmät eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja.	Investointikomitean päätelmien, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen tukeminen EU:n takuulla, on oltava julkisesti saatavilla, ja niiden on sisällettävä hyväksynnän perustelut, sovelletut arviointiperusteet sekä indikaattoritulostaulu. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä täydentävyysperusteen noudattamiseen. Julkistetut päätelmät eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja.
Tarkistus    99 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 5 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla, kun rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke, jos on sellaisesta kyse, on allekirjoitettu. Julkistettu tulostaulu ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa.	Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla, kun rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke, jos on sellaisesta kyse, on allekirjoitettu. Julkistettu tulostaulu ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa. Sen olisi sisällettävä vuosittain hylättyjen hankkeiden suhde hyväksyttyihin hankkeisiin jäsenvaltioittain. Kunkin hankkeen hyväksymis- tai hylkäämisperusteet olisi esitettävä.
Tarkistus    100 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 5 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU:n takuun käytön epäämistä koskevat investointikomitean päätelmät toimitetaan kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen.	EU:n takuun käytön epäämistä koskevat investointikomitean päätelmät, sovelletut arviointiperusteet ja tulostauluindikaattorit toimitetaan kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen.
Tarkistus    101 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä lisää hankkeiden toteuttajien ja rahoituksenvälittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Se voi antaa tukeaan missä tahansa hankkeen tai tuetun yhteisön rahoituksen elinkaaren vaiheessa.	InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä lisää hankkeiden toteuttajien ja rahoituksenvälittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Se voi antaa tukeaan missä tahansa hankkeen tai tuetun yhteisön rahoituksen elinkaaren vaiheessa. Neuvontakeskuksen asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä EIP:n InnovFin-neuvontapisteen kanssa.
Tarkistus    102 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	InvestEU-neuvontakeskus antaa tietoja ja neuvontatukea alueellisella ja paikallisella tasolla keskittyen erityisesti pk-yrityksiin ja startup-yrityksiin. Se käyttää perustana kokemuksia, joita jo on saatu ESIRin yhteydessä toimivasta Euroopan investointineuvontakeskuksesta, ja siihen on sisällytettävä viestintää ja hankkeiden kehittämistä tukeva komponentti, jotta parannetaan valmiuksia kehittää kestäviä hankkeita ja koota pienempiä hankkeita suuremmiksi.
Tarkistus    103 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
InvestEU-neuvontakeskus on käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa kaikki kyseiseen ikkunaan kuuluvat sektorit. Lisäksi käytettävissä on monialaisia neuvontapalveluja.	InvestEU-neuvontakeskus on käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa kaikki kyseiseen ikkunaan kuuluvat sektorit ja erityisesti ne, jotka edistävät unionin ilmastotavoitteita. Lisäksi käytettävissä on monialaisia neuvontapalveluja.
Tarkistus    104 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 3, 7 ja 11 artiklassa säädetyt tavoitteet ja tukikelpoisuusperusteet, ja pienimuotoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen; tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;	b)  hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 3, 7 ja 11 artiklassa säädetyt tavoitteet ja tukikelpoisuusperusteet, ja pienimuotoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen, sekä temaattisten ja alueellisten investointijärjestelyjen kehityksessä avustaminen siten, että tarjotaan oikeudellista tukea ja sopiva malli investointijärjestelysopimusta varten; tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;
Tarkistus    105 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;	c)  toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen erityisesti avustamalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja mikroyrityksiä, paikallisia viranomaisia, yksiköitä ja yhteisöjä ja antamalla neuvoja niiden käytettävissä olevista mahdollisuuksista kaikissa politiikkaikkunoissa InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;
Tarkistus    106 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a)  tarvittaessa ennakoiva neuvonta energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaisesti energianunionin hallinnosta annetussa asetuksessa esitetyllä tavalla;
Tarkistus    107 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta – f b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f b)  viestintätoimien järjestäminen tiedon antamiseksi neuvontakeskuksen hankkeiden toteuttajille sekä rahoituksenvälittäjille ja muille välittäjille tarjoamasta tuesta sekä yleisemmin InvestEU:n tarjoamista mahdollisuuksista.
Tarkistus    108 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.	4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä kohtuullisia maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Tarkistus    109 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6.  InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta.	6.  InvestEU-neuvontakeskuksella on oltava edustus kussakin jäsenvaltiossa siten, että erityisesti keskitytään varmistamaan edustus alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä, jotta voidaan myös tukea hyvien käytäntöjen ja tiedon vaihtoa sekä lisätä tietämystä investointimahdollisuuksista alueilla. Keskuksen on käynnistettävä suora vuoropuhelu yritysten, rahoituksenvälittäjien ja yhteisön toimielinten välillä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta.
Tarkistus    110 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.	1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, joka tarjoaa hankkeille näkyvyyttä ja antaa investoijille mahdollisuuden havaita investointimahdollisuuksia niitä kiinnostavilla sektoreilla tai aloilla.
Tarkistus    111 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten toteutuskumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.	3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten toteutuskumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Raportointijärjestelmällä on kartoitettava selkeästi politiikkaikkunat, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti rahoitus- ja investoimia varten avustuskelpoisilla aloilla liitteen II mukaisesti.
Perustelu
Hankkeiden selkeä kartoitus neljän ikkunan sekä rahoitusta ja investointeja varten yksityiskohtaisemmin kuvattujen alueiden perusteella on tärkeää, jotta tuloksia voidaan arvioida asianmukaisesti.
Tarkistus    112 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5.  Lisäksi kunkin toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein kertomus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon jäsenvaltioittain. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja kunkin rahoitus- ja investointitoimen, kunkin osion ja kunkin politiikkaikkunan sekä InvestEU-rahaston tasolla. Yhteen näistä kertomuksista on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava [varainhoitoasetuksen] [155 artiklan 1 kohdan a alakohdan] nojalla.	5.  Lisäksi kunkin toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein kertomus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon jäsenvaltioittain. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä tarvittaessa ja oikeasuhteisesti toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja kunkin rahoitus- ja investointitoimen, kunkin osion ja kunkin politiikkaikkunan sekä InvestEU-rahaston tasolla. Yhteen näistä kertomuksista on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava [varainhoitoasetuksen] [155 artiklan 1 kohdan a alakohdan] nojalla. Kertomusten on mahdollisuuksien mukaan oltava samanlaisia kuin kansallisella tai alueellisella tasolla jo vaadittavien kertomusten. Komissio kokoaa ja arvioi toteutuskumppanien kertomukset ja esittää yhteenvedon julkisina vuotuisina kertomuksina, joissa annetaan tietoa ohjelman täytäntöönpanon tasosta suhteessa sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin sekä osoitetaan InvestEU-ohjelmasta tuettujen rahoitus- ja investointitoimien riskit ja mahdollisuudet.
Tarkistus    113 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a.  Komissio julkaisee verkkoportaalissaan tietoja rahoitus- ja investointitoimista, mukaan lukien tiedot hankkeiden odotetuista vaikutuksista ja hyödyistä, ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelun. Verkkoportaalista on oltava myös julkinen pääsy hyväksyttyjen vastapuolten luetteloon.
	Toteutuskumppaneiden ja muiden unionin varojen vastaanottajien on asiaa koskevan avoimuuspolitiikkansa ja unionin tietosuojaa sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuutta koskevien sääntöjen mukaisesti ennakoivasti ja järjestelmällisesti julkaistava verkkosivustoillaan tietoja kaikista tämän ohjelman kattamista rahoitus- ja investointitoimista ja erityisesti siitä, miten kyseisillä toimilla tuetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutumista ja vaatimusten täyttymistä. Näissä tiedoissa on aina otettava huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelu. Toteutuskumppaneiden on tiedotettava unionin tuesta kaikissa tiedoissa, jotka ne julkaisevat tämän ohjelman kattamista rahoitus- ja investointitoimista tämän asetuksen mukaisesti.
Tarkistus    114 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Komissio tekee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2025 väliarvioinnin InvestEU-ohjelmasta, ja erityisesti EU:n takuun käytöstä.	2.  Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 väliarvioinnin InvestEU-ohjelmasta, ja erityisesti EU:n takuun käytöstä.
Tarkistus    115 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan [varainhoitoasetuksen] [127 artiklan] mukaisesti.	Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sekä henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan [varainhoitoasetuksen] [127 artiklan] mukaisesti.
Tarkistus    116 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat InvestEU-ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.	2.  Komissio toteuttaa vaikuttavaa, informatiivista ja unionin laajuista tiedotus- ja viestintästrategiaa tukemaan InvestEU-ohjelmaa ja lisäämään sen näkyvyyttä erityisesti pk-yritysten kannalta houkuttaakseen siten mahdollisimman hyviä hankkeita. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
Tarkistus    117 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti tätä jakoa voidaan muokata varainhoitovuoden aikana tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eri tavoitteiden kehityksen mukaisesti.
Tarkistus    118 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Rahoitus- ja investointitoimet voivat kuulua yhteen tai useampaan seuraavista aloista:	Rahoitus- ja investointitoimien on kuuluttava yhteen tai useampaan seuraavista aloista:
Tarkistus    119 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian tuottamisen, tarjonnan ja käytön lisääminen;	(a)  puhtaiden ja kestävien uusiutuvan energian ratkaisujen tuottamisen lisääminen ja käyttöönoton, tarjonnan tai toteuttamisen vauhdittaminen;
Tarkistus    120 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  energiatehokkuus ja energiansäästö (painotus kysynnän vähentämisessä kysynnänhallinnan ja rakennusten kunnostamisen kautta);	(b)  energiatehokkuus, energiakäänne ja energiansäästö (painotus kysynnän vähentämisessä kysynnänhallinnan ja rakennusten kunnostamisen kautta);
Tarkistus    121 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  kestävän energiainfrastruktuurin (siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen;	(c)  kestävän energiainfrastruktuurin (siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat, älyverkot) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen ja jäsenvaltioiden välisen sähköverkkojen yhteenliitäntöjen tason nostaminen;
Tarkistus    122 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen; vaihtoehtoiset polttoaineet;	(d)  kestävien synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen sekä vaihtoehtoiset polttoaineet [uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 2009/28/EY] säännösten mukaisesti;
Tarkistus    123 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e)  infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi.	(e)  infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja hiilen varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja valmistuslaitoksissa energiakäännettä varten.
Tarkistus    124 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2.  Kestävän liikenneinfrastruktuurin sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:	2.  Kestävän liikenneinfrastruktuurin ja innovatiivisten liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:
Tarkistus    125 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin;	(a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kestävää kehittämistä, mukaan lukien sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin;
Tarkistus    126 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus ja onnettomuudet);	(b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet (kohteena nolla- ja vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus ja liikenneturvallisuus);
Tarkistus    127 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön;	(c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen nolla- ja vähäpäästöisten liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön;
Tarkistus    128 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet ja merisatamat;	(d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet sisävesi-infrastruktuuri ja merisatamat;
Tarkistus    129 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri.	(e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri [uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 2009/28/EY] 25 artiklan säännösten mukaisesti, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin käyttöönotto.
Tarkistus    130 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 jakso – 3 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja puhtaiden teknologioiden aloilla;	(c)  hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja kestävien teknologioiden aloilla;
Tarkistus    131 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f)  ilmastonmuutostoimet, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen;	(f)  ilmastonmuutostoimet, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen;
Tarkistus    132 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;	(g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla energia- ja resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta ja kierrätys;
Tarkistus    133 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä.	4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä, 5G-yhteydet sekä digitaalisen yhteenliitettävyyden ja digitaalipalvelujen käyttömahdollisuuden parantaminen erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.
Tarkistus    134 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  tutkimus, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuuri ja tuki korkeakouluille, sekä innovaatiohankkeet, joilla edistetään [Euroopan horisontti -ohjelman] tavoitteita;	(a)  tuki tutkimusinfrastruktuurille ja tutkimus- ja innovaatiohankkeille kaikilla aihealueilla, joilla edistetään Euroopan horisontti -ohjelmassa määriteltyjä tavoitteita;
Tarkistus    135 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  yrityshankkeet;	(b)  yrityshankkeet, mukaan luettuina koulutus sekä klustereiden ja yritysverkostojen luomisen edistäminen;
Tarkistus    136 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 5 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyöhankkeet;	(d)  korkeakoulujen, tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden ja teollisuuden yhteistyöhankkeet tutkimuksen ja innovoinnin alalla; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kansalaisjärjestöt;
Tarkistus    137 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 5 alakohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f)  uudet tehokkaat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet.	(f)  uudet tehokkaat ja saavutettavat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, diagnostiikka ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet, uudet mikrobilääkkeet ja innovatiiviset kehitysprosessit, joissa vältetään koe-eläinten käyttöä.
Tarkistus    138 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 6 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
6.  Digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto erityisesti seuraavien kautta:	6.  Digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittäminen, käyttöönotto ja laajentaminen erityisesti seuraavien kautta:
Tarkistus    139 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  tekoäly;	(a)  tekoäly Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti erityisesti etiikan osalta;
Tarkistus    140 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 6 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a)  kvanttiteknologia;
Tarkistus    141 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 6 alakohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(f a)  robotiikka ja automaatio.
Tarkistus    142 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 7 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
7.  Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 3 000 työntekijää, keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin erityisesti seuraavien kautta:	7.  Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 3 000 työntekijää. Pk-yritysikkunassa keskitytään ainoastaan pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin erityisesti seuraavien kautta:
Tarkistus    143 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen;	(a)  käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen erityisesti toimiin, joilla tuetaan yrittämiskulttuuria ja -ympäristöä ja edistetään mikroyritysten ja pk-yritysten perustamista ja kasvua;
Tarkistus    144 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla.	(b)  riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla, mukaan lukien niiden digitalisaatio- ja innovaatiokapasiteetin tehostaminen, ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Tarkistus    145 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 9 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
9.  Matkailu.	9.  Kestävä matkailu.
Tarkistus    146 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;	(a)  mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus, naisyrittäjyys, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja yhteisötalous;
Tarkistus    147 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 11 alakohta – d alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(i)  yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös varhaiskasvatus ja lastenhoito, oppilaitokset, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet;	(i)  yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös varhaiskasvatus ja lastenhoito, oppilaitokset, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet sekä opintolainat;
Tarkistus    148 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 11 alakohta – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(h)  innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien terveyspalvelut ja uudet hoitomallit;	(h)  innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien terveyspalvelut, terveydenhuoltojärjestelmien hallinta, sähköinen terveydenhuolto, ehkäisevä lääketiede, täsmälääketiede ja uudet hoitomallit;
Tarkistus    149 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 12 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
12.  Puolustusteollisuuden kehittäminen ja sen myötä unionin strategisen riippumattomuuden kasvattaminen erityisesti tukemalla seuraavia:	Poistetaan.
(a)  unionin puolustusteollisuuden toimitusketju, erityisesti pk- ja midcap-yrityksille myönnettävän taloudellisen tuen kautta;
(b)  yritykset, jotka osallistuvat puolustusalan läpimurtoinnovaatiohankkeisiin ja liittyvät läheisesti kaksikäyttöteknologioihin;
(c)  puolustusalan toimitusketju, kun on kyse osallistumisesta yhteistyöhön perustuviin puolustusalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös niihin, joita tuetaan Euroopan puolustusrahastosta;
(d)  puolustusalan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuri.
Tarkistus    150 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 13 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  edistetään avaruusjärjestelmien ja ‑teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen haavoittuvuuteen;	(b)  edistetään avaruusjärjestelmien ja ‑teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen riippumattomuuteen;
Tarkistus    151 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 jakso – 13 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä;	(c)  tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä myös kehittämisen loppupään osalta;
Tarkistus    152 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 13 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	13 a.  Meret kehittämällä kestävää sinistä taloutta yhdennetyn meripolitiikan tavoitteita vastaavasti erityisesti seuraavin keinoin:
	(a) meriyrittäjyys
	(b) innovatiivinen ja kilpailukykyinen merenkulun ala
	(c) valtamerten tuntemus ja siniset urat
	(d) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, erityisesti tavoite 14 (Vedenalainen elämä)
	(e) uusiutuva merienergia ja kiertotalous
Tarkistus    153 Ehdotus asetukseksi Liite III – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.  InvestEU-rahoituksen määrä (jaoteltuna politiikkaikkunoittain)	1.  InvestEU-rahoituksen määrä (jaoteltuna rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisten alojen perusteella liitteen II mukaisesti)
Tarkistus    154 Ehdotus asetukseksi Liite III – 1 kohta – 1.4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1.4 a.  Synergiat EU:n muiden ohjelmien kanssa
Tarkistus    155 Ehdotus asetukseksi Liite III – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2.  InvestEU-rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna politiikkaikkunoittain)	2.  InvestEU-rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisten alojen perusteella liitteen II mukaisesti)
Tarkistus    156 Ehdotus asetukseksi Liite III – 2 kohta – 2.1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2.1 a.  Hankkeiden kattamien alueiden määrä
Tarkistus    157 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta – 3.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2  Investoinnit ilmastotavoitteiden tukemiseen	3.2  Investoinnit energia- ja ilmastotavoitteiden tukemiseen jaoteltuina tarvittaessa politiikkaikkunaa ja luokkaa kohti, sekä ilmastomerkityksellisyyden osuus
Tarkistus    158 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.1  Energia: Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (MW)	4.1  Energia: Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (MW) lähteittäin
Tarkistus    159 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.2  Energia: Niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut	4.2  Energia: Niiden kotitalouksien, julkisten tilojen ja liiketilojen määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut, mukaan luettuna luokituksen paranemisen aste tai vastaava luku, tai niiden kotitalouksien määrä, jotka on remontoitu nollanettotasolle ja passiivitalostandardin mukaisesti
Tarkistus    160 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.3  Digitaalinen infrastruktuuri: Niiden kotitalouksien määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen	4.3  Digitaalinen infrastruktuuri: Niiden kotitalouksien, liikerakennusten ja/tai julkisten rakennusten määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen, tai perustettujen langattomien wifi-alueiden määrä
Tarkistus    161 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.5 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.5 a.  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön otettujen jakelupisteiden määrä
Tarkistus    162 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.5 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.5 b.  Päästöjen väheneminen: vähennettyjen hiilidioksidipäästöjen määrä
Tarkistus    163 Ehdotus asetukseksi Liite III – 5 kohta – 5.1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5.1  Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin BKT:stä tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin.	5.1  Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin BKT:stä tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin koko ohjelmassa.
Tarkistus    164 Ehdotus asetukseksi Liite III – 5 kohta – 5.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5.2  Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrä	5.2  Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrä koko ohjelmassa
Tarkistus    165 Ehdotus asetukseksi Liite III – 5 kohta – 5.2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5.2 a.  Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka saivat aikaisemmin tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja/tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta
Tarkistus    166 Ehdotus asetukseksi Liite III – 6 kohta – 6.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6.2  Kehitysvaiheensa perusteella tukea saaneiden yritysten määrä (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)	6.2  Kehitysvaiheensa perusteella tukea saaneiden yritysten ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten määrä yrityksen kehitysvaiheen mukaan (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)
Tarkistus    167 Ehdotus asetukseksi Liite III – 7 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
7.  Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen	7.  Sukupuolittain eritellyt tiedot sosiaalisista investoinneista ja osaamisesta

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	InvestEU-ohjelman perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD)
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.6.2018	ECON 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 14.6.2018
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)	5.7.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Seán Kelly 13.6.2018
55 artikla – Valiokuntien yhteiskokousmenettely        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	5.7.2018
Valiokuntakäsittely	10.9.2018
Hyväksytty (pvä)	5.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 5 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, José Blanco López, Jonathan Bullock, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Ashley Fox, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Tilly Metz, Dan Nica, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Massimiliano Salini, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Amjad Bashir, Mario Borghezio, Rosa D’Amato, Jens Geier, Benedek Jávor, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Rupert Matthews, Gesine Meissner, Clare Moody, Markus Pieper, Sofia Sakorafa, Giancarlo Scottà, Davor Škrlec, Pavel Telička
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Michael Gahler, Ulrike Rodust

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38	+
ALDE	Gesine Meissner, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Pavel Telička, Lieve Wierinck
PPE	Bendt Bendtsen, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Michael Gahler, Seán Kelly, Werner Langen, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Vladimir Urutchev, Anna Záborská
S&D	Zigmantas Balčytis, José Blanco López, Jens Geier, Theresa Griffin, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Clare Moody, Dan Nica, Miroslav Poche, Ulrike Rodust, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
VERTS/ALE	Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Tilly Metz, Davor Škrlec

5	-
EFDD	Jonathan Bullock
GUE/NGL	Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo, Sofia Sakorafa, Neoklis Sylikiotis

8	0
ECR	Amjad Bashir, Ashley Fox, Rupert Matthews, Evžen Tošenovský
EFDD	Rosa D'Amato, Dario Tamburrano
ENF	Mario Borghezio, Giancarlo Scottà

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2018)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta
(COM(2018)0439 – C8‑0257/2018 – 2018/0229(COD))

Valmistelija (*): Wim van de Camp

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

InvestEU-ohjelman avulla komissio pyrkii saamaan liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja puuttuakseen olemassa oleviin investointivajeisiin aloilla, joita ovat muun muassa kestävä liikenne ja uudet liikkuvuusmallit, uusiutuva energia ja energiatehokkuus, digitaalinen yhteenliitettävyys ja teknologia, tutkimus ja innovointi, ilmasto, ympäristö ja resurssit, koulutus sekä pk-yritysten osaaminen ja kehitys. Tukemalla hankkeita näillä aloilla ohjelmalla edistetään EU:n poliittisia tavoitteita, jotka koskevat kestävää kehitystä, erityisesti ilmastoa, kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua. InvestEU-rahasto antaa 38 miljardin euron EU:n takauksen, jolla tuetaan hankkeita ohjelmaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien avulla. Takaus vastaa 15,2 miljardin euron määrärahoja EU:n talousarviosta tai noin 40 prosentin rahoitusastetta. InvestEU-rahasto toimii neljän politiikkaikkunan kautta: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio; pk-yritykset; ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

Liikenne sisältyy lähinnä ”kestävän infrastruktuurin ikkunaan”, joka kattaa infrastruktuurin, liikkuvan omaisuuden ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönoton. Tähän ikkunaan kuuluvat myös muut alat, kuten energia, digitaaliset yhteydet, avaruus tai ympäristö. Tuettujen investointien edellytyksenä on, että ne edistävät EU:n ympäristön tai sosiaalisen kestävyyden tavoitteita. Tätä ikkunaa tuetaan 11,5 miljardin euron osuudella eli 30 prosentilla EU:n kokonaistakuusta. Se vastaa 4,6 miljardin euron määrärahaa EU:n talousarviosta. Koska InvestEUn erityisenä tavoitteena on tukea Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuurin kehittämistä, on syytä huomata, että InvestEU-ohjelmalla korvataan myös rahoitusvälineet, jotka kuuluivat aiemmin Verkkojen Eurooppa -välineeseen.

InvestEU-ohjelma on nykyisen ESIR-rahaston seuraaja ja korvaa sen. Sen infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunasta on annettu liikennehankkeille noin 8 miljardia euroa ESIR-rahoitusta. Investointien kokonaismäärä oli noin 24 miljardia euroa, mikä oli 13 prosenttia tästä ikkunasta vuoden 2018 kevääseen asti tuetuista investoinneista. ESIR-rahaston muut liikennehankkeet tulevat vielä edellä mainitun taseen lisäksi. Toisaalta on todettava, että ESIR-rahaston synnyttämien liikenneinvestointien osuus jää odotuksia pienemmäksi, kun otetaan huomioon merkittävä määrärahojen siirto Verkkojen Eurooppa -välineestä alkuperäiseen ESIR-rahastoon.

Esittelijän kanta

Valmistelija on yleisesti ottaen tyytyväinen InvestEU-ohjelmaan välineenä, jonka avulla voidaan edistää julkisia ja yksityisiä investointeja liikenteen alalla ja saavuttaa tällä tavoin kiireellisesti kaivattua edistystä EU:n liikennejärjestelmän nykyaikaistamisessa. Investoinnit olisi suunnattava Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuriin, muun muassa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja sähkönlataukseen ja myös älykkäisiin liikennejärjestelmiin, sekä yleisemmin liikkuvuuteen, mukaan lukien uudet liikkuvuuden muodot, vähäpäästöiset ajoneuvot ja keskeiset digitaaliteknologiat, kuten verkotetut ja automatisoidut kuljetukset. Vaikka on tärkeää, että hankkeet edistävät ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista, InvestEU:ssa on myös oltava riittävästi mahdollisuuksia toteuttaa tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita liikenneturvallisuudessa, työllistämisessä ja liikenne- ja matkailukoulutuksessa. Valmistelija ehdottaa siksi tarkistuksia ehdotuksen vahvistamiseksi, jotta

–  täsmennetään liitteessä I esitettyyn tukeen oikeutettuja liikenteen aloja, joihin olisi sisällytettävä Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) telemaattiset painopisteet, älykäs ja kestävä liikkuvuus, infrastruktuurin, erityisesti tieinfrastruktuurin ylläpito ja parantaminen, liikenteen digitaaliteknologia, työvoiman mukauttaminen

–  korostetaan tarvetta tukea automatisoitujen liikkuvuusratkaisujen käyttöönottoa

–  kiinnitetään erityishuomiota investointihaasteisiin rajatylittävissä hankkeissa

–  varmistetaan tuettujen hankkeiden maantieteellinen jakautuminen tasapuolisesti eri jäsenvaltioissa

–  täsmennetään, että matkailuhankkeilla pitäisi edistää alan siirtymistä kestävään, innovatiiviseen ja digitaaliseen matkailuun

­  korostetaan sitä, että InvestEU:n olisi hyödynnettävä liikenne-, energia-, digitaali- ja muiden alojen välistä synergiaa eri politiikkaikkunoissa

­  säilytetään ilmastonmuutospolitiikan osuutta koskeva tavoite investoinneissa ESIR 2.0. ‑rahastolle äskettäin asetetun 40 prosentin tasolla.

Lisäksi valmistelija katsoo, että InvestEU:n varoja olisi käytettävä siten, että ohjelman avulla voidaan saada aikaan investointeja konkreettisiin liikennehankkeisiin ainakin yhtä paljon kuin ESIR-rahaston avulla. Sen vuoksi vähintään 50 prosenttia kestävän infrastruktuurin ikkunan osuudesta olisi käytettävä liikenteeseen.

Lopuksi valmistelija huomauttaa, että komission ehdotus muuttaa vakiintunutta hallintorakennetta pois ESIR-mallista, jossa EIP:llä oli keskeinen rooli, ja luo uusia kerroksia ja jossain määrin siirtää investointipäätöksiä takaisin komission yksiköille. InvestEU:n pitäisi myös keskittyä tuottamaan todellista lisäarvoa ja luomaan uusia investointeja sen sijaan, että ne olisivat päällekkäisiä sellaisten hankkeiden kanssa, jotka olisi voitu toteuttaa ilman rahaston tukea tai vain korvaisivat ne. Sekä hallintoa että täydentävyyttä koskevia näkökohtia on tarkasteltava lähemmin tulevissa neuvotteluissa.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.	(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia, millä saattaa olla vakavia seurauksia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen, eriarvoisuuden lisääntymiseen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.	(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä, mikä on vähentänyt investointeja entisestään. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.	(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina noudatettu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, Verkkojen Eurooppa ‑välineen käyttöönotto, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.	(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös kestävien infrastruktuurien, innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.	(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia, torjuttava köyhyyttä ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä aina, kun on tarpeen, avustuksina myönnettävää unionin tukea.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.	(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. InvestEU-ohjelman toimien odotetaan edistävän ilmastotavoitteiden saavuttamista vastaavasti. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.
Perustelu
Komission ehdotuksessa 100 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunalle ehdotetuista määrärahoista on tarkoitettu ilmastotavoitteiden tukemiseksi. Tämä ei ole järkevää, ja se voisi poistaa kiireellisesti tarvittavia resursseja hankkeilta, jotka liittyvät digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen ja liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistamiseen, eli investoinneilta, joilla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, esimerkiksi tehokkuushyötyjen muodossa.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa14] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää.	(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa14] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-rahastosta tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa EU:n politiikoissa ja aloitteissa siten, että kestävä kehitys on keskeinen ohjaava periaate.
_________________	_________________
14COM(2018)353.	14 COM(2018) 353.
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12)  Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus. Merkittävää unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Tämän ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta.	(12)  Merkittävää unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen EU:n lisäarvon arviointi ja erityisesti kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Tämän ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisen yhdenmukaisuuden. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.	(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa Euroopan yhtenäisen liikennealueen perustamista koskevat tavoitteet sekä kestävyyttä koskevat tavoitteensa, vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille konkreettiseen liikenne- ja energiainfrastruktuuriin energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin tukemalla esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat liikenne-, energia- ja digitaalialalla. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 a)  Liikenneinfrastruktuuria ja liikkuvuutta koskevilla hankkeilla on usein vaikeuksia saada rahoitusta alhaisemman tuoton, investointien pitkäaikaisuuden ja suuremman riskin ja epävarmuuden takia. Jotta voidaan saavuttaa alakohtainen tasapaino InvestEU:n avulla rahoitettavissa hankkeissa ja ratkaista ongelma, joka koskee liikenneinfrastruktuurin epätyydyttävää investointitilannetta unionissa, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi komission avulla hyväksyttävä erityisiä toimia, joiden avulla InvestEU:n tuki yhdistetään unionin tai jäsenvaltioiden talousarvioista saataviin määrärahoihin tai muuhun julkiseen rahoitukseen yksinkertaisella ja vähemmän byrokraattisella tavalla.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 b)  Tienkäyttäjien turvallisuus on suuri haaste liikennealalla, ja toteutetut toimenpiteet ja tehdyt investoinnit auttavat vain rajallisesti vähentämään tieliikenteessä kuolleiden tai vakavasti loukkaantuneiden lukumäärää. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan kulkuvälineiden ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta;
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 c)  Todellinen multimodaalisuus on mahdollisuus luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien liikennevälineiden maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmasta voisi tulla tärkeä väline tukemaan investointia multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista;
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 d)  Verkotetun ja automatisoidun liikkumisen odotetaan muuttavan liikennejärjestelmiä koko maailmassa, ja EU:n olisi saavutettava maailmanlaajuinen johtoasema turvallisten automatisoidun liikkumisen järjestelmien käyttöönotossa, millä lisätään liikenteen turvallisuutta ja kestävyyttä. InvestEU-ohjelmalla olisi osaltaan vahvistettava EU:n kilpailukykyä tällä alalla tukemalla investointeja, joilla kehitetään ja otetaan käyttöön automatisoituja liikkuvuusratkaisuja ajoneuvoille ja infrastruktuureille sekä niihin liittyvään digitaaliteknologiaan.
Perustelu
Verkotettua ja automatisoitua liikkumista kehitetään voimakkaasti koko maailmassa. EU:n on oltava edelläkävijä tällä alalla teollisuutensa kilpailukyvyn varmistamiseksi, kuten komission tiedonannossa ”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle” on esitetty. InvestEU-ohjelmalla olisi sen vuoksi tuettava innovointia ja automatisoitujen liikkuvuusratkaisujen ja niiden taustalla olevien digitaaliteknologioiden käyttöönottoa infrastruktuurin, ajoneuvojen, tieto- ja viestintätekniikan, robotiikan ja tekoälyn aloilla.
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a)  Matkailu on tärkeä ala unionin taloudessa, ja InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava alan pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla toimia, joiden tavoitteena on siirtyminen kohti kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua.
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a)  Koska digitalisaatio koskee myös matkailualaa, InvestEU-rahaston olisi tuettava alaa kohdennetuin toimin.
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16)  Pk-yrityksillä on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu- ja kehitysvaiheessa, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.	(16)  Pk-yrityksillä on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin, riittävien vakuuksien ja pääoman puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu- ja kehitysvaiheessa, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.
Tarkistus    17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta16 ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista17 todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa18 todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.	(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta16 ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista17 todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla ja ne kohdennetaan aloille, joilla on työvoimapulaan, uusiin teknologioihin mukautumiseen ja naisten työllistymismahdollisuuksiin liittyviä haasteita, kuten liikenteeseen. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria, matkailua ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida henkilöstöresursseihin, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa18 todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.
__________________	__________________
16 COM(2017) 206.	16 COM(2017) 206.
17 COM(2017) 250.	17 COM(2017) 250.
18 European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.	18 European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.
Tarkistus    18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.	(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin, erityisesti rajatylittävien hankkeiden yhteydessä, tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.
Tarkistus    19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat rahoituksen lopulliset saajat. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. InvestEU-rahastolle olisi luotava erityinen hallintorakenne, jolla varmistetaan EU:n takuun asianmukainen käyttö.	(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat rahoituksen lopulliset saajat. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. InvestEU-rahastolle olisi luotava erityinen hallintorakenne, jolla varmistetaan EU:n takuun asianmukainen käyttö aiheuttamatta kuitenkaan liiallista byrokratiaa.
Tarkistus    20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kolme jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.	(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kaksi jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus    21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33)  InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka molempien joustava ja tehokas yhdistäminen tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.	(33)  InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai mistä tahansa tilapäisestä rahastosta, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka molempien joustava ja tehokas yhdistäminen tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.
Tarkistus    22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.	(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle huolehtimalla maantieteellisen monipuolistamisen tehokkaasta toteuttamisesta unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvän tavoitteen edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pieniin, rajatylittäviin ja EU:lle lisäarvoa tuoviin hankkeisiin. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.
Tarkistus    23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.	(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen tasapuolisesti laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus jokaisessa jäsenvaltiossa, erityisesti alueilla, jotka suoriutuvat huonoimmin hankintasopimusten saamisessa, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.
Tarkistus    24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinatakaustoiminnan kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä. Tämän vuoksi valmiuksien kehittämistuen pitäisikin olla täydentävää lisätukea toimille, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyn politiikan alan kattavien ohjelmien puitteissa.	(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinatakaustoiminnan kehittämistä varten erityisesti vähemmän kehittyneissä maissa. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä. Tämän vuoksi valmiuksien kehittämistuen pitäisikin olla täydentävää lisätukea toimille, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyn politiikan alan kattavien ohjelmien puitteissa.
Tarkistus    25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(47)  InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava uusiin tai monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,	(47)  InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden ongelmiin ja toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava uusiin tai monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,
Tarkistus    26 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin.	Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin ja jossa määritetään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat suhteet eri kumppanien kanssa.
Tarkistus    27 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  unionin talouden kestävyyttä ja kasvua;	b)  unionin talouden kestävyyttä ja kasvua, myös ilmastotavoitteita;
Tarkistus    28 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta.	d)  unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten, erityisesti pk- ja start up -yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta.
Tarkistus    29 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a)  myötävaikuttamista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen sekä pitkän aikavälin ympäristöhyötyjen ja yhteiskunnallisten hyötyjen aikaansaamista;
Tarkistus    30 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen sekä sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.	d)  yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin helpottaminen sekä sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen liittyvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.
Tarkistus    31 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a)  hyvinvoinnin lisääminen unionissa vähentämällä köyhyyttä ja edistämällä oikeudenmukaisempaa tulonjakoa;
Tarkistus    32 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d b)  kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistävien, aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtävien investointien tukeminen;
Tarkistus    33 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 38 000 000 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.	Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 38 000 000 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia eli 15 200 000 000 euroa (13 065 000 000 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus    34 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero]28 [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero]29 [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.	Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden kansallisten tai alueellisten viranomaisten [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen1 a [numero]28 [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen1 b [numero]29 [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.
__________________	__________________
	1 a Täydennetään myöhemmin.
	1 b Täydennetään myöhemmin.
28
29
Tarkistus    35 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään tämän asetuksen liitteessä I. Komissio voi tarvittaessa muuttaa liitteessä I mainittuja määriä enimmillään 15 prosenttia kunkin tavoitteen osalta. Se ilmoittaa muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään tämän asetuksen liitteessä I. Komissio voi tarvittaessa muuttaa liitteessä I mainittuja määriä enimmillään 15 prosenttia kunkin tavoitteen osalta. Se ilmoittaa muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus    36 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a.  Mikäli tarvitaan uusia määrärahoja, ne nostettaisiin unionin vuotuisen talousarvion marginaaleista tai joustavuusvälineestä mutta ei missään tapauksessa ennakkoon myönnetyistä budjettikohdista tai varoista.
Tarkistus    37 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.	4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten tiedotus-, koulutus-, valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
Tarkistus    38 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;	b)  unioniin liittymässä olevat maat ja ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;
Tarkistus    39 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:	1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden ongelmiin tai toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, myös syrjäisimmillä alueilla.
Tarkistus    40 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, energia, digitaaliset yhteydet, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret ja vesi, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;	a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, matkailu, energia, jossa keskitytään uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen, digitaaliset yhteydet, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret ja sisävedet, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;
Tarkistus    41 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.	d)  sosiaalisten investointien politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous; oikeudenmukainen siirtymä työntekijöille, osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito kiinnittäen erityistä huomiota yhteiskunnan köyhiin jäseniin, sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien jossakin EU:n jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaiset.
Tarkistus    42 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission laatiman ohjeistuksen perusteella. Tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet vapautetaan kestävyyden varmistamisesta.	Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission säädösvallan siirron nojalla laatiman ohjeistuksen perusteella, jossa otetaan huomioon [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa COM (2018)353] vahvistetut kriteerit. Tarvittaessa tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet voidaan vapauttaa kestävyyden varmistamisesta.
Tarkistus    43 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;	a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin ja varmistaa yhdenmukaisuus EU:n ympäristötavoitteiden ja -normien kanssa;
Tarkistus    44 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a)  arvioida myönteiset vaikutukset EU:n ilmasto- ja energiatehokkuusstrategioissa esitettyjen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen;
Tarkistus    45 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi.	4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi, ja arvioitava toimien yhdenmukaisuus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (COM(2018)353) kanssa.
Tarkistus    46 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 50 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.	5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 40 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investointeja tukevista toimista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan yleissopimuksen COP21 sitoumusten täyttämistä.
Tarkistus    47 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a.  Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että osa kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytetystä talousarviotakuusta jaetaan niin, että pyritään saavuttamaan toimien välinen tasapaino eri alueilla.
Tarkistus    48 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 5 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 b.  Liikenteen alalla vähintään 10 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää EU:n tavoitteen saavuttamista eli kuolemaan johtavien onnettomuuksien ja vakavien loukkaantumisten poistamista tieliikenteessä vuoteen 2050 mennessä, sekä rautatie- ja maantiesiltojen ja ‑tunnelien kunnostamista niiden turvallisuuden vuoksi.
Tarkistus    49 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii)  uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joiden yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia rahoitusratkaisuja ja markkinarakenteita;	iii)  uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet, monikansalliset rajat ylittävät hankkeet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joiden yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia rahoitusratkaisuja ja markkinarakenteita;
Tarkistus    50 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iii a)  tehostettu yhteistyö rajatylittävien kuljetushankkeiden laatimista, valmistelua ja toteuttamista varten;
Tarkistus    51 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tavoitteita.	b)  jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tavoitteita. Rahoitusosuudesta voidaan myös tehdä sopimus jäsenvaltion alueviranomaisen ja komission välillä. Tällaisessa sopimuksessa esitetään investointitoimet maksavan alueen alueella ja siihen sovelletaan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaisia ehtoja.
Tarkistus    52 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltio ja komissio tekevät rahoitusosuussopimuksen tai sitä koskevan muutoksen neljän kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt päätöksen kumppanuussopimuksen tai YMP-suunnitelman hyväksymisestä, tai samaan aikaan, kun komissio tekee päätöksen ohjelman tai YMP-suunnitelman muuttamisesta.	Jäsenvaltio ja komissio tekevät rahoitusosuussopimuksen tai sitä koskevan muutoksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt päätöksen kumppanuussopimuksen tai YMP-suunnitelman hyväksymisestä, tai samaan aikaan, kun komissio tekee päätöksen ohjelman tai YMP-suunnitelman muuttamisesta.
Tarkistus    53 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  sellaisia rajatylittäviä hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tai niihin sijoittautuneiden yhteisöjen välillä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;	a)  sellaisia rajatylittäviä hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tai niihin sijoittautuneiden yhteisöjen välillä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat maat ja ehdokasmaat, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;
Tarkistus    54 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia vähintään kolmessa jäsenvaltiossa myös yhdessä muodostamalla ryhmän.	EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia vähintään kahdessa jäsenvaltiossa myös yhdessä muodostamalla ryhmän. Tämä ehto voidaan täyttää kattamalla rahoitus- ja investointitoimet jäsenvaltion yhdellä alueella.
Tarkistus    55 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta 9 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta.	Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltion tai alueen toimivaltainen viranomainen voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta 9 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta.
Tarkistus    56 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.	Jos jäsenvaltio tai alue ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.
Tarkistus    57 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta;	d)  saavutetaan tasapuolinen maantieteellinen hajonta jäsenvaltioiden välillä;
Tarkistus    58 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Riskinotosta maksettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus on rahoitus- ja investointitoimisalkun tai, tapauksen mukaan, yksittäisten toimien riskinotosta. Toteutuskumppanilla on oltava asianmukainen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole poikkeuksellisesti voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.	1.  Riskinotosta maksettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus on rahoitus- ja investointitoimisalkun tai, tapauksen mukaan, yksittäisten toimien riskinotosta. Toteutuskumppanilla on oltava tasapainoinen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, ja siten suuririskisimmässä takuussa, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.
Tarkistus    59 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a.  Neuvottelukunnan kokouspöytäkirjat ovat julkisesti saatavilla niitä koskevalla verkkosivulla.
Tarkistus    60 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	InvestEU-neuvontakeskus antaa hankkeiden edistämiseksi neuvontatukea kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, myös syrjäisimmillä alueilla, jotta voidaan varmistaa, että sosiaali- ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon koko hankesyklin ajan. Tähän tukeen kuuluu neuvontaa hankkeiden kehittämisestä ja valmiuksien vahvistamisesta.
Tarkistus    61 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a)  viestintätoimien järjestäminen tiedon antamiseksi neuvontakeskuksen hankkeiden toteuttajille sekä rahoituksenvälittäjille ja muille välittäjille tarjoamasta tuesta sekä yleisemmin InvestEU:n tarjoamista mahdollisuuksista.
Tarkistus    62 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.	1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on käyttäjäystävällinen hanketietokanta, joka on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.
Tarkistus    63 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a.  Komissio määrittää menetelmän, jolla laaditaan laatuindikaattorit tarkalle arvioinnille siitä, miten 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edetty. Komissio täydentää tämän menetelmän perusteella liitettä III viimeistään 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä.
Tarkistus    64 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten toteutuskumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.	3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat saavutetun edistyksen ja kohdattujen vaikeuksien perusteelliseen analyysiin ja että ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten toteutuskumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Raportointijärjestelmällä on kartoitettava selkeästi politiikkaikkunat, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä II tarkoitetuilla rahoitus- ja investointitoimia varten tukikelpoisilla aloilla.
Tarkistus    65 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.	1.  Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Arvioinneissa tehdään myös laatuarviointi siitä, miten 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edetty.
Tarkistus    66 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n takuun ja siihen kuuluvat maksut ja takaisinperinnät sekä InvestEU-ohjelmaan kuuluvat toimet. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus annetaan 18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.
Tarkistus    67 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti tätä jakoa voidaan muokata varainhoitovuoden aikana tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eri tavoitteiden kehityksen mukaisesti.
Tarkistus    68 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian tuottamisen, tarjonnan ja käytön lisääminen;	a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian tuottamisen ja nopean käyttöönoton edistämisen, tarjonnan ja käytön lisääminen;
Tarkistus    69 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen; vaihtoehtoiset polttoaineet;	(d)  synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen; vaihtoehtoiset polttoaineet kaikille liikennemuodoille;
Tarkistus    70 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2.  Kestävän liikenneinfrastruktuurin sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:	2.  Kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurin ja liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:
Tarkistus    71 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin;	(a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin sekä asetuksessa EU (N:o) 1315/2013 tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;
Tarkistus    72 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a)  TEN-T-infrastruktuurihankkeet, joissa laaditaan säännökset vähintään kahden eri liikennemuodon käyttöön, erityisesti multimodaalisille tavaraliikenneterminaaleille ja matkustajaliikennekeskuksille;
Tarkistus    73 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus ja onnettomuudet);	(b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet, myös sisävesillä ja lentoliikenteessä (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, syrjimätön esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus ja parempi turvallisuus, myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille);
Tarkistus    74 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön;	(c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön, mukaan lukien uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä tuotettujen vaihtoehtoisten ja synteettisten polttoaineiden käyttö kaikkien liikennemuotojen ajoneuvoissa;
Tarkistus    75 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet ja merisatamat;	(d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesi-infrastruktuuri, merisatamat ja merten moottoritiet;
Tarkistus    76 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri.	(e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri.
Tarkistus    77 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a)  älykkäät ja kestävät liikennehankkeet, kohteena
	– tieturvallisuus (myös kuljettajan ja matkustajan turvallisuuden parantaminen ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien ja vakavien loukkaantumisten määrän vähentäminen),
	– saavutettavuus (myös maaseutualueilla),
	– päästöjen vähentäminen,
	– uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto erityisesti pk-yrityksissä, suhteessa toisiinsa yhteydessä oleviin ja autonomisiin liikennemuotoihin sekä integroituun matkalippujärjestelmään
Tarkistus    78 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e b)  hankkeet nykyisen liikenneinfrastruktuurin säilyttämiseksi tai parantamiseksi, mukaan lukien Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvat moottoritiet, tarvittaessa tieturvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseksi tai infrastruktuurin eheyden ja standardien varmistamiseksi, erityisesti turvalliset pysäköintialueet ja -tilat, vaihtoehtoiset polttoaineasemat ja sähkölatausjärjestelmät;
Tarkistus    79 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e c)  tieliikenneinfrastruktuuri koheesiomaissa, vähemmän kehittyneillä alueilla tai rajat ylittävissä liikennehankkeissa;
Tarkistus    80 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 6 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a)  tietosuoja ja henkilötiedot
Tarkistus    81 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 6 alakohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f)  muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota.	(f)  muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota sekä digitaaliteknologian, -palvelujen ja -taitojen yhdentämistä unionin liikennealaan.
Perustelu
Digitalisaatio muuttaa nopeasti kuljetusjärjestelmäämme, ajoneuvoista liikkuvuuspalveluihin ja multimodaaliseen logistiikkaan, navigointiin ja muuhun. InvestEU:n olisi erityisesti tuettava innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa liikenteessä EU:n keskeisenä talouden osa-alueena.
Tarkistus    82 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 9 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
9.  Matkailu.	9.  Matkailuala.
Tarkistus    83 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 11 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut;	(c)  yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, jotka koskevat erityisesti mahdollisuuksia liikenteessä ja muilla sellaisilla aloilla, joilla haasteena on työvoimapula ja uusiin teknologioihin sopeutuminen;
Tarkistus    84 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta – 3.3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3.3 a  Kuljettajan ja matkustajan parempaa turvallisuutta edistävä investoiminen kaikilla liikenteen aloilla, erityisesti tieliikenteessä
Tarkistus    85 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.4  Liikenne: Investoinnit TEN-T-liikenneverkkoon, joista TEN-T-runkoverkon osuus	4.4  Liikenne: Investoinnit TEN-T-liikenneverkkoon, joista
	– ydinverkko ja kattava verkko osissa, jotka on määritetty Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun [asetuksen nro XXX, lisätään viittaus uuteen Verkkojen Eurooppa -välineeseen] liitteissä;
	– multimodaalinen infrastruktuuri;
	– innovatiiviset ratkaisut, joilla edistetään liikennemuotojen tasapainoista yhdistelmää, myös sisävesi- ja lentoliikenteelle;
	– vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön otettujen jakelupisteiden määrä
Tarkistus    86 Ehdotus asetukseksi Liite III – 7 kohta – 7.2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7.2 a  Erittäin pätevän työvoiman tuki: niiden työnantajien määrä, joita on tuettu pitämään erittäin pätevä työvoima valmistuksessa ja palveluissa ja mukauttamaan se digitalisaatioon

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	InvestEU-ohjelman perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD)
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.6.2018	ECON 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 14.6.2018
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)	5.7.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Wim van de Camp 3.7.2018
55 artikla – Valiokuntien yhteiskokousmenettely        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	5.7.2018
Hyväksytty (pvä)	15.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 13 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Innocenzo Leontini, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Renaud Muselier, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Francisco Assis, Daniel Dalton, Stefan Gehrold, Maria Grapini, Bolesław G. Piecha, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Anders Sellström, Henna Virkkunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Heinz K. Becker, Edward Czesak, Jiří Maštálka, Theodor Dumitru Stolojan, Richard Sulík

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

29	+
ALDE	Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička
ECR	Edward Czesak, Daniel Dalton, Bolesław G. Piecha, Richard Sulík, Kosma Złotowski
ENF	Georg Mayer
GUE/NGL	Tania González Peñas, Jiří Maštálka
PPE	Georges Bach, Heinz K. Becker, Andor Deli, Stefan Gehrold, Dieter‑Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Marian‑Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Anders Sellström, Theodor Dumitru Stolojan, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp
S&D	Isabella De Monte, Maria Grapini

13	–
ECR	Peter Lundgren
EFDD	Daniela Aiuto, Jill Seymour
ENF	Marie‑Christine Arnautu
S&D	Lucy Anderson, Ismail Ertug, Bogusław Liberadzki, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, István Ujhelyi
VERTS/ALE	Michael Cramer, Karima Delli, Keith Taylor

5	0
S&D	Francisco Assis, Inés Ayala Sender, Miltiadis Kyrkos, Inmaculada Rodríguez‑Piñero Fernández, Claudia Țapardel

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.11.2018)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta
(COM(2018)0439 – C8‑0257/2018 – 2018/0229(COD))

Valmistelija: Ivo Belet

LYHYET PERUSTELUT

Komissio esitti InvestEU-ohjelman perustamista koskevan ehdotuksensa 6. kesäkuuta 2018. Komissio ehdottaa nykyisten rahoitusvälineiden ja erityisesti ESIR-rahaston pohjalta yhtä ainoaa rahastoa, joka perustuu 38 miljardin euron EU:n takuuseen ja jonka tarkoituksena on saada lisättyä julkista ja yksityistä rahoitusta lainojen, takausten, pääoman tai muiden markkinaperusteisten välineiden muodossa strategisille investoinneille, joilla tuetaan EU:n sisäisiä politiikkoja. InvestEU-rahaston käyttämisen helpottamiseksi siihen on liitetty InvestEU-neuvontakeskus ja InvestEU-portaali.

InvestEU-rahasto on suunnattu neljälle politiikan alalle (nk. politiikkaikkunalle), joille on vahvistettu alustava investoitava määrä (komission päätöksellä määriä voidaan kasvattaa enintään 15 prosentilla) seuraavasti:

1) kestävä infrastruktuuri (enintään 11,5 miljardia euroa)

2) tutkimus, innovointi ja digitalisaatio (enintään 11,25 miljardia euroa)

3) pk-yritykset (enintään 11,25 miljardia euroa) ja

4) sosiaaliset investoinnit ja osaaminen (4 miljardia euroa).

Valmistelijan esittämät tarkistukset koskevat yksinomaan ENVI-valiokunnan toimialaan kuuluvia asioita, kuten osallistumista ilmastotoimien valtavirtaistamiseen ja unionin tavoitteiden ja normien saavuttamiseen. Niinpä valmistelija ei ole jättänyt käsiteltäväksi tarkistuksia, jotka koskevat InvestEU-takuun hoitamista eikä ohjelman hallinnointia. Ne kuuluvat ECON- ja BUDG-valiokuntien toimialaan.

Valmistelija pitää komission antamaa ehdotusta myönteisenä erityisesti sen vuoksi, että siinä keskitytään entistä enemmän kestävyyteen. InvestEU-ohjelmalla olisi varmistettava hankkeiden järjestelmällinen kestävyysarviointi. Komission olisi hyväksyttävä kaikkia ohjelman politiikkaikkunoita koskevia yksityiskohtaisia vähimmäisvaatimuksia kestävyydelle, aivan kuten on tehty ESIR-rahastosta myönnettävän EIP:n tuen tapauksessa. Tämä tarkoittaisi, että merkittävää unionin tukea saaville hankkeille olisi tehtävä kestävyysarviointi.

Jotta noudatettaisiin ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevaa Euroopan parlamentin kantaa ja edistettäisiin tavoitetta, joka koskee ilmastoon liittyvien menojen 30 prosentin osuutta koko EU:n talousarviosta, InvestEU-ohjelmalle olisi asetettava 35 prosentin yleinen tavoite. Olisi otettava käyttöön selkeät tukikelpoisuusperusteet ja luotettava ja läpinäkyvä seurantamenetelmä, jotka perustuvat EIP:n tähän tarkoitukseen käyttämiin ja kansainvälisissä rahoituslaitoksissa sovittuihin tukikelpoisuusperusteisiin.

EU:n politiikkatavoitteisiin on panostettava nykyistä voimakkaammin, vaikka ESIR-rahastolla on vuodesta 2015 lähtien saatu käyttöön 335 miljardin lisäinvestoinnit EU:ssa, mikä on osaltaan edistänyt investointivajeen vähentämistä. InvestEU-ohjelmasta olisi tarkoitus tukea erityisesti sellaisia hankkeita, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin markkinoilla ollaan yleensä valmiita hyväksymään ja jotka voivat edistää unionin vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa esitettyjen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksessa esitettyjen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista.

Erityisesti vähähiilisiin teollisuushankkeisiin tarvitaan lisäinvestointeja, jotta EU:n teollisuuden hiilestä irtautumista voidaan nopeuttaa. Komission olisi näin ollen käytävä vuoropuhelua teollisuuden kanssa ja määriteltävä yhteistä etua koskevat teollisuushankkeet. Näiden hankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitustukea EU:n eri välineistä olisi helpotettava.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tietojen olisi oltava saatavilla, jotta voimme ymmärtää InvestEU-ohjelman potentiaalin vähähiilisen talouden edistämisessä. Kelpoisuusperusteiden kynnysarvoihin olisi kuitenkin sovellettava varovaista lähestymistapaa, jotta asteittaista edistymistä ei estettäisi. Koska läpimurtoratkaisuja ei synny hetkessä, asteittaista edistystä olisi voitava tukea InvestEU-ohjelmalla uusien innovaatioiden edistämiseksi.

Euroopan parlamentin osallistuminen ohjelman hallinnointiin olisi säilytettävä sellaisena kuin se on tällä hetkellä ESIR-rahaston yhteydessä. Näin ollen valmistelija ehdottaa, että parlamentti nimittää yhden riippumattoman asiantuntijan toteutuskumppaneiden edustajien kokoonpanossa toimivaan neuvottelukuntaan.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.	(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, tutkimukseen, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja startup-yrityksiin. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a)  Eurooppa on riippuvaisempi tuontiresursseista kuin mikään muu alue maailmassa, ja monet resurssit loppuvat varsin pian. Euroopan kilpailukykyä voidaan parantaa tuntuvasti kasvattamalla resurssien taloudessa tuottamaa lisäarvoa ja edistämällä eurooppalaisista lähteistä peräisin olevien materiaalien kestävää tarjontaa.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.	(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, Horisontti 2020, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.	(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin, kiertotalouteen siirtymisen ja digitalisaation alalla, teknologista huippuosaamista, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi oltava hyvin esillä ja perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.	(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava resurssitehokkuutta, vihreää ja kestävää kasvua, investointeja, työllisyyttä ja kestävyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteilla tulisi olla keskeinen sija InvestEU-rahaston toiminnassa.	(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti ja ympäristölle haitalliset tuet olisi poistettava asteittain käytöstä. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteiden on oltava InvestEU-rahaston toiminnan perusta.
Kompromissitarkistus7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.	(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden olisi oltava 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.
Kompromissitarkistus8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa14] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää.	(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan seurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt delegoiduilla säädöksillä yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa14] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellisella toiminnalla erityisiä hillitsemisvaikutuksia tai edistääkö toiminta ilmastonmuutokseen sopeutumista.
__________________	__________________
14 COM(2018) 353.	14 COM(2018)353.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän ja veden saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/228415 raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa. Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus.	(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän ja veden saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Kestämätön resurssien käyttö on näiden ympäristöriskien perimmäinen syy. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/228415 raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa. Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus.
_________________	_________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).	15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12)  Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus. Merkittävää unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Tämän ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta.	(12)  Kaikille unionin tukea saaville investointihankkeille olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden yhteistyössä laatiman investoinnin koon ja tyypin huomioon ottavan ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Tämän ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a)  EIP:n ympäristö- ja sosiaalikäytäntöjen käsikirja, jossa esitetään EIP:n ympäristö- ja sosiaalipoliittisista periaatteista ja normeista antamaan lausuntoon sisältyvien politiikkojen ja periaatteiden toiminnallinen soveltaminen, voisi olla lähtökohtana sille, miten ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden arviointi määritetään ja pannaan täytäntöön, jotta voidaan varmistaa, että kaikki rahoitustoimet ovat johdonmukaisia ympäristö- ja sosiaalinormien kanssa.
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisen yhdenmukaisuuden. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.	(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden asettamat kestävyyttä koskevat tavoitteet, mukaan lukien vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet ja Pariisin sopimuksessa hyväksytyt tavoitteet. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille puhtaaseen liikenteeseen, energiaan, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin, kiinnittäen erityistä huomiota välttämättömiin infrastruktuuri-investointeihin ja sosiaalisiin investointeihin, jotka liittyvät siirtymäalueiden muutokseen. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä myös löytämään mahdollisimman paljon synergiaa alueellisten ja kansallisten poliittisten tavoitteiden, kuten asbestin poistamista katoista, kodeista ja maaperästä koskevan tavoitteen, kanssa. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisen yhdenmukaisuuden. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.	(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä, sen kansalaisten hyvinvointia sekä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn.	(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia kaupunki- ja maaseutualueilla. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn.
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16)  Pk-yrityksillä on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu- ja kehitysvaiheessa, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.	(16)  Pk-yrityksillä on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen yksinkertaistamalla niiden rahoituksen saantia ja tarjoamalla monipuolisempia rahoituslähteitä on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu- ja kehitysvaiheessa, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. COSMEn ja Horisontti 2020:n kaltaiset ohjelmat ovat olleet merkittäviä pk-yrityksille siinä mielessä, että ne ovat helpottaneet rahoituksen saantia niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tätä on lisännyt myös ESIR, jota pk-yritykset ovat pystyneet käyttämään nopeasti. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.	(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, joihin sovelletaan samoja sääntöjä ja asetuksia ja jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.
Tarkistus    17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit.	(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit, ja eri kokoonpanoissa olisi aina oltava asiantuntijoita vähähiiliseen talouteen siirtymisen alalta. Investointikomiteassa olisi oltava myös kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Tarkistus    18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin alueella. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.	(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten tai alueellisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin alueella. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.
Tarkistus    19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(44)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös muut kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.	(44)  Kolmannet maat, joihin sovelletaan kaikkia yksittäisten ohjelmien sääntöjä ja asetuksia ja jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös muut kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
Tarkistus    20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 46 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(46)  Jotta tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää investointisuuntaviivoilla, joita rahoitus- ja investointitoimissa olisi noudatettava, ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa hyväksymistä sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eri politiikka-ikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.	(46)  Jotta tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää ohjeistuksella siitä, miten rahoitusta pyytävien hankkeiden toteuttajien olisi toimitettava riittävät tiedot rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden varmistamisesta, ja investointisuuntaviivoilla, joita rahoitus- ja investointitoimissa olisi noudatettava, ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa hyväksymistä sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eri politiikka-ikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus    21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(47 a)  Olisi korostettava, että erilaisia rahoitusvälineitä on tarpeen koordinoida tarkasti, on vältettävä päällekkäisyyksiä ja säilytettävä alueellinen tasapaino.
Tarkistus    22 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – 15 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	15 a)  ’startup-yrityksillä’ yrityksiä, jotka ovat usein teknologiapohjaisia ja joissa yhdistyvät yleensä nopea kasvu, voimakas riippuvuus tuote-, prosessi- ja rahoitusinnovoinnista, teknologian kehittymisen äärimmäisen tarkka seuraaminen sekä useimmiten yhteistyöalustoihin perustuvien innovatiivisten liiketoimintamallien laaja käyttö;
Tarkistus    23 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  unionin talouden kestävyyttä ja kasvua;	b)  unionin talouden kestävyyttä ja kasvua, myös ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista sekä siirtymistä kiertotalouteen;
Tarkistus    24 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen;	b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen muun muassa oikea-aikaisen vähähiiliseen ja kiertotalouteen siirtymisen mahdollistamiseksi;
Tarkistus    25 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c)  yksityishenkilöiden ja pk-yritysten – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen;	c)  yksityishenkilöiden ja pk-yritysten – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen ja helpottaminen;
Tarkistus    26 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:	Seuraavat kolmannet maat, joihin sovelletaan kaikkia yksittäisten ohjelmien sääntöjä ja asetuksia, voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:
Tarkistus    27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:	1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:
a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, energia, digitaaliset yhteydet, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret ja vesi, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;	a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää ympäristön ja talouden kannalta kestävät sekä sosiaalisesti kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, puhdas energia, erityisesti uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuusinvestoinnit ja yhteenliitäntäasteen parantaminen, digitaaliset yhteydet ja niiden saatavuus erityisesti maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjoaminen ja jalostaminen, avaruus, valtameret ja vesi, jätteet, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, teollisuuden hiilestä irtautuminen, entisten teollisuusalueiden kunnostaminen, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia tai täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit, kuten resurssitehokkuuden;
b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus- ja innovointitoiminta, tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja pk-yrityksiä suurempien innovatiivisten yritysten laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio;	b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus- ja innovointitoiminta, tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja innovatiivisten yritysten, pk-yritykset mukaan lukien, ja kestävät liiketoimintamahdollisuudet, laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio;
c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: pk-yritysten – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saanti ja saatavuus;	c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: yksinkertaistettu pk-yritysten – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saanti ja saatavuus;
d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.	d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus, naisyrittäjyys ja yhteisötalous; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, mukaan lukien työntekijöiden uudelleenkoulutus, ammattitaidon täydentäminen ja uudelleensijoittaminen alueilla, joihin siirtymisestä vähähiiliseen talouteen johtuva teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.
Tarkistus    28 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission laatiman ohjeistuksen perusteella. Tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet vapautetaan kestävyyden varmistamisesta.	3.  Edellä 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin politiikkaikkunoihin kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien, silloin kun niillä on ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava kestävyyden vähimmäisraja-arvojen perusteella, jotta maksimoidaan resurssitehokkuus, varmistetaan yhdenmukaisuus kiertotaloutta koskevien periaatteiden kanssa ja minimoidaan ilmasto- ja ympäristöulottuvuuteen sekä sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission laatiman ohjeistuksen perusteella 6 kohdan mukaisesti.
Komission ohjeistuksella voidaan	Komission ohjeistuksella voidaan
	- a)  varmistaa unionin ympäristöpolitiikkojen ja -normien noudattaminen;
a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;	a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;
b)  ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;	b)  ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;
c)  arvioida vaikutus tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen.	c)  arvioida vaikutus tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen;
	c a)  kieltää tuki hankkeilta, jotka estävät saavuttamasta unionin keski- ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteita ja Pariisin sopimuksen tavoitteita ja johtavat huomattaviin kasvihuonekaasupäästöihin;
	c b)  kieltää tuki kaikenlaisilta fossiilisten polttoaineiden infrastruktuureilta, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, siirtämiseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen.
Tarkistus    29 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 50 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.	5.  Vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman investoinneista edistää unionin ilmastotavoitteiden saavuttamista.
	Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista vähintään 55 prosentilla edistetään unionin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja 10 prosentilla ympäristötavoitteiden saavuttamista.
	Jäljempänä 6 kohdan mukaisesti hyväksytyissä investointisuuntaviivoissa esitetään yksityiskohtaisesti selkeät tukikelpoisuusperusteet ja luotettava ja läpinäkyvä seurantamenetelmä. Näissä suuntaviivoissa on myös esitettävä menetelmä, jolla arvioidaan, missä määrin sosiaalisilla investoinneilla, joilla pyritään tukemaan hiili-intensiivisiä siirtymäalueita, edistetään kahdessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja.
Tarkistus    30 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään kunkin politiikkaikkunan investointisuuntaviivat.	6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä kunkin 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan investointisuuntaviivat. Komissio tekee kyseisiä investointisuuntaviivoja määritellessään yhteistyötä toteutuskumppaneiden kanssa InvestEU-ohjelmassa.
	Siirretään komissiolle myös valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla 3 kohdassa tarkoitettu ohjeistus.
Tarkistus    31 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotta voidaan neuvottelukunnan kuulemisen jälkeen määrittää 1 kohdassa tarkoitetut markkinoiden toimintapuutteet ja optimaalista heikommat investointitilanteet.
Tarkistus    32 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a)  havaitut markkinoiden toimintapuutteet ja optimaalista heikommat investointitilanteet, joihin olisi puututtava rahoitettavilla toimilla;
Tarkistus    33 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Komissio on edustettuna kummassakin neuvottelukunnan kokoonpanossa.	3.  Komissio on edustettuna kummassakin neuvottelukunnan kokoonpanossa. Euroopan parlamentti nimittää riippumattoman asiantuntijan toteutuskumppaneiden edustajien kokoonpanossa toimivaan neuvottelukuntaan.
Tarkistus    34 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 5 kohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a)  antaa investointien ja hankkeiden kelpoisuutta koskevia neuvoja.
Tarkistus    35 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a.  Neuvottelukunnan kokouspöytäkirjat asetetaan julkisesti saataville niitä koskevalla verkkosivulla.
Tarkistus    36 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3.  Komissio vahvistaa, ovatko toteutuskumppanin ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia.	3.  Komissio vahvistaa, ovatko toteutuskumppanin ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia ja voidaanko ne lukea 7 artiklan 5 kohdassa määritettyjen tavoitteiden täyttämisen hyväksi.
Tarkistus    37 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – 3 alakohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a)  unionin ympäristöstandardien noudattaminen;
Tarkistus    38 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – 3 alakohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c b)  energiaunionin energiatehokkuutta koskevan ensimmäisen periaatteen noudattaminen;
Tarkistus    39 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 kohta – 3 alakohta – c c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c c)  se, puututaanko ehdotetulla toimella havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin.
Tarkistus    40 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 5 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla, kun rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke, jos on sellaisesta kyse, on allekirjoitettu. Julkistettu tulostaulu ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa.	Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla ennen investointitoimen hyväksymistä. Julkistettu tulostaulu ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa.
Tarkistus    41 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.	1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on hyvin esillä, helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.
Tarkistus    42 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Komissio raportoi InvestEU-ohjelman toteuttamisesta [varainhoitoasetuksen] [241 ja 250 artiklan] mukaisesti. Tätä varten toteutuskumppaneiden on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa.	4.  Komissio raportoi InvestEU-ohjelman toteuttamisesta [varainhoitoasetuksen] [241 ja 250 artiklan] mukaisesti. Tätä varten toteutuskumppaneiden on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa. Vuotuisen raportointinsa osana komissio toteuttaa vuosittain monivuotisen tietojen kokoamisen selvittääkseen, ovatko ilmastomenot kohdallaan 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmasto- ja ympäristöasioiden valtavirtaistamistavoitteen saavuttamiseksi. Komissio antaa tietoja ilmastonmuutosta koskevasta tuesta, erottaa toisistaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat toimet ja tulokset sekä antaa asiaan liittyvien rahoitusvälineiden ilmastomerkitystä koskevia tietoja ja julkistaa ne.
Tarkistus    43 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n takuun ja siihen kuuluvat maksut ja takaisinperinnät sekä InvestEU-ohjelmaan kuuluvat toimet. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus annetaan [18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].
Tarkistus    44 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1.  Energiasektorin kehittäminen energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, sekä Agenda 2030 -ohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:	1.  Energiasektorin kehittäminen, lukuun ottamatta fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, siirtoon, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen liittyviä toimia, energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, sekä Agenda 2030 -ohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:
Tarkistus    45 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian tuottamisen, tarjonnan ja käytön lisääminen;	(a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian tuottamisen, tarjonnan, varastoinnin ja käytön lisääminen;
Tarkistus    46 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c)  kestävän energiainfrastruktuurin (siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen;	(c)  kestävän energiainfrastruktuurin (siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen ja innovatiivisten lämmönjakelujärjestelmien ja lämmön ja sähkön yhteistuotannon kehittäminen;
Tarkistus    47 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen; vaihtoehtoiset polttoaineet;	(d)  synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista muista kuin fossiilisista energialähteistä ja niiden tarjoaminen; vaihtoehtoiset polttoaineet;
Tarkistus    48 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a)  tuki alueille, jotka käyvät läpi EU:n ilmastopoliittisten tavoitteiden aiheuttamia muutoksia, erityisesti kaivosteollisuuden alueilla;
Tarkistus    49 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 1 alakohta – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e b)  paikallinen ja alueellinen uusiutuvan energian tuotanto, erityisesti energiayhteisöjen kautta.
Perustelu
Paikallinen energiantuotanto energiayhteisöjen kautta oli Euroopan parlamentin tekemä tärkeä lisäys RED II -direktiiviin.
Tarkistus    50 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet ja merisatamat;	(d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesi-infrastruktuuri ja merisatamat;
Tarkistus    51 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri.	(e)  vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuri, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri.
Tarkistus    52 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e a)  uuden sukupolven akkujen kehittäminen teollisuuden ja sähköisen liikkuvuuden tarpeisiin, mukaan lukien merenkulku- ja ilmailuala;
Tarkistus    53 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e b)  infrastruktuuri kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä varten;
Tarkistus    54 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 2 alakohta – e c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(e c)  polttoaineen jakeluinfrastruktuurit vetyyn perustuvalle liikkuvuudelle;
Tarkistus    55 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  vesi, mukaan lukien vesihuolto ja sanitaatio, ja rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri;	(a)  vesi, mukaan lukien vesihuolto ja sanitaatio, ja rannikko- ja saari-infrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri;
Tarkistus    56 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(c a)  asbestin poistamista katoilta, asunnoista, rakennuksista ja maaperästä koskevat ohjelmat, hankkeet ja aloitteet erityisesti yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden uusiutuvaan energiaan ja hiilidioksidin vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa;
Perustelu
Vastaa vaatimuksia, jotka on esitetty Euroopan parlamentin 30. tammikuuta 2013 antamassa mietinnössä asbestiperäisistä työterveysriskeistä ja mahdollisuuksista poistaa kaikki olemassa oleva asbesti. Kirjalliset vastaukset, jotka Thyssen on toimittanut komission puolesta 10. huhtikuuta 2018, E-000862/2018.
Tarkistus    57 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e)  kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä kehittäminen;	(e)  kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja saarialueiden kestävä kehittäminen;
Tarkistus    58 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;	(g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta sekä mahdollinen uudelleenkäyttö ja kierrätys;
Tarkistus    59 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – h a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(h a)  hankkeet, joilla pannaan täytäntöön innovatiivisia hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisteknologioita;
Tarkistus    60 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – h b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(h b)  mikrobilääkeresistanssi ja erityisesti antibioottien käytön vähentäminen ihmisillä ja eläimillä yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti ennaltaehkäisevin toimin;
Tarkistus    61 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 alakohta – h c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(h c)  energiatuotannon ja jakeluketjun saattaminen hiilivapaaksi;
Tarkistus    62 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a.  kemiallisesti vaarallisten tuotteiden korvaamisen edistäminen kestävämmillä vaihtoehdoilla.
Tarkistus    63 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä.	4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä kaupunki- ja maaseutualueilla.
Tarkistus    64 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b)  yrityshankkeet;	(b)  tutkimus- ja innovointiprosessit, yritysten välinen teknologian siirto ja yhteistyö, jossa keskitytään uuteen vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen sekä kiertotalouteen;
Tarkistus    65 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 5 alakohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f)  uudet tehokkaat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet.	(f)  uudet tehokkaat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, sähköiset terveyspalvelut ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet.
Tarkistus    66 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(a)  mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;	(a)  mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus, naisyrittäjyys ja yhteisötalous;
Tarkistus    67 Ehdotus asetukseksi Liite II – 1 kohta – 11 alakohta – i a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(i a)  työntekijöiden uudelleensijoittaminen, uudelleenkoulutus ja ammattitaidon parantaminen, koulutus ja työnhakualoitteet alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa;
Tarkistus    68 Ehdotus asetukseksi Liite II – 13 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	13 a.   Meret ja valtameret kehittämällä kestävää sinistä taloutta yhdennetyn meripolitiikan tavoitteita vastaavasti erityisesti seuraavin keinoin:
	(a)   meriyrittäjyys
	(b)   innovatiivinen ja kilpailukykyinen merenkulkuala
	(c)   valtamerten tuntemus ja siniset urat
	(d)   kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ohjelma
	(e)   merenkulun valvonta ja turvallisuus
	(f)   rajatylittävä yhteistyö
	(g)   kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, erityisesti tavoite 14 (Vedenalainen elämä).
Tarkistus    69 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta – 3.2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3.2  Investoinnit ilmastotavoitteiden tukemiseen	3.2  Investoinnit ilmastotavoitteiden tukemiseen ja arvioitu hiilidioksidin vähentäminen
Tarkistus    70 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta – 3.2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3.2 a  Investoinnit ympäristötavoitteiden tukemiseen
Tarkistus    71 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta – 3.3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3.3 a  Absoluuttiset ja suhteelliset kasvihuonekaasupäästöt
Tarkistus    72 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.2 a  Energia: vaikutus unionin energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöihin
Tarkistus    73 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.2 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.2 b  Energia: säästetty energia
Tarkistus    74 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.2 c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.2 c  Energia: absoluuttiset ja suhteelliset kasvihuonekaasupäästöt
Tarkistus    75 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.2 d alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.2 d  Energiatehokkuus
Tarkistus    76 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.5 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.5 a  Vähähiilinen teollisuustuotanto: vältettyjen kasvihuonekaasupäästöjen todennettu määrä
Tarkistus    77 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta – 4.5 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4.5 b  Liikenne: absoluuttiset ja suhteelliset kasvihuonekaasupäästöt

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	InvestEU-ohjelman perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD)
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 14.6.2018	ECON 14.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 14.6.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Ivo Belet 21.6.2018
55 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	5.7.2018
Hyväksytty (pvä)	12.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	47 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Pilar Ayuso, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, Francesc Gambús, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Jo Leinen, Peter Liese, Jiří Maštálka, Susanne Melior, Rory Palmer, Bolesław G. Piecha, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cristian-Silviu Buşoi, Fredrick Federley, Giorgos Grammatikakis, Christophe Hansen, Tilly Metz, Carolina Punset
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Paul Rübig, Tomáš Zdechovský

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

47	+
ALDE	Fredrick Federley, Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Carolina Punset, Nils Torvalds
ECR	Mark Demesmaeker, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska
GUE/NGL	Lynn Boylan, Stefan Eck, Jiří Maštálka
PPE	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian-Silviu Buşoi, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Christophe Hansen, György Hölvényi, Peter Liese, Paul Rübig, Annie Schreijer-Pierik, Adina-Ioana Vălean, Tomáš Zdechovský
S&D	Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Giorgos Grammatikakis, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Rory Palmer, Damiano Zoffoli
Verts/ALE	Margrete Auken, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Tilly Metz, Davor Škrlec

1	-
ENF	Jean-François Jalkh

0	0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.11.2018)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU‑ohjelman perustamisesta
(COM(2018)0439 – C8‑0257/2018 – 2018/0229(COD))

Valmistelija: Kerstin Westphal

LYHYET PERUSTELUT

EU:n talousarvion tavoitteena on parantaa kaikkien ihmisten elämänlaatua Euroopan unionissa ja kaikilla sen alueilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kautta. InvestEU-ohjelmalla on toisaalta tarkoitus tarjota EU:n talousarviotakuu, jolla tuetaan investointeja ja rahoituksen saantia EU:ssa.

Tässä lausunnossa keskitytään näiden kahden sijoitusvälineen väliseen yhteyteen sekä näkökohtiin, jotka liittyvät alueiden rooliin InvestEU-ohjelmassa (mukaan luettuna alue- ja paikallisviranomaisten sekä täytäntöönpanokumppanien asema EIP:n rinnalla).

Euroopan komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 puitteissa kaikkien ERI-rahastojen varojen vähentämistä 10 prosentilla nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna. Vaikka Euroopan aluekehitysrahastolle (EAKR) on kaavailtu lisää määrärahoja, koheesiorahastosta vähennetään lähes puolet ja rajat ylittävän yhteistyön määrärahat (INTERREG) ovat vain 2,5 prosenttia koheesiopolitiikan kokonaismäärärahoista. Tässä tämänhetkinen tilanne, jota Euroopan parlamentti haluaa muuttaa.

Koheesiopolitiikka on ainoa EU:n politiikka, jonka avulla jäsenvaltiot ja alueet voivat toteuttaa todellisia kehitysstrategioita eri alueille ja osallistua täysimääräisesti eurooppalaisiin hankkeisiin, kuten sisämarkkinoihin. Se on EU:n tärkein taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden väline sekä pitkän aikavälin investointipolitiikka, joka toteutetaan kansallisten ja alueellisten toimenpideohjelmien kautta.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusehdotuksessa (2018/0196(COD) – yhteisiä säännöksiä koskeva asetus on tärkein EAKR:sta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR +) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) annettu asetus – säädetään, että ERI‑rahastoissa olevat koheesiopolitiikan varat voidaan kohdentaa InvestEU-ohjelmaan tai siirtää muihin rahastoihin tai välineisiin. Viisi prosenttia yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen kokonaismäärärahoista (ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa jopa suurempi prosenttiosuus) voidaan ottaa mukaan InvestEU-ohjelmaan.

Valmistelija vastustaa tätä strategiaa. Hänen mielestään se ainoastaan kannustaa jäsenvaltioita poistamaan resurssinsa koheesiopolitiikan hankkeista. Koska InvestEU-ohjelmaan siirrettäviä varoja koskevat ehdotetut säännöt ovat yksinkertaisempia (esim. valtiontukisääntöjä ei sovelleta), tätä väylää käyttäviltä jäsenvaltioilta voivat jäädä huomioimatta ne alueelliset tarpeet, joihin nykyinen koheesiopolitiikka vastaisi parhaiten.

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen yhteisesittelijöiden omaksumassa linjauksessa vastustettiin ehdotettua yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen rahoitusosuuden varaamista InvestEU-ohjelman käyttöön (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 10 artikla), minkä vuoksi valmistelija ehdottaa ns. jäsenvaltio-osion poistamista InvestEU-ohjelmasta. Vaikka ERI-rahastojen ja InvestEU-ohjelman välistä synergiaa ja täydentävyyttä pyritään lisäämään, pelkkä varojen siirto, joka johtaa koheesiopolitiikan hankkeiden resurssien vähenemiseen, ei ole ratkaisu. Nämä perustelut olivat myös osa EP:n kantaa ns. koontimenettelyssä.

Valmistelija on tietoinen siitä, että tämä merkitsisi huomattavaa muutosta ehdotettuun InvestEU-ohjelmaan. Hän toteaa kuitenkin, että koheesiopolitiikka on unionin tärkein investointipolitiikka ja yksi sen konkreettisimmista solidaarisuuden osoituksista, ja katsoo, että sen menestys vastaisuudessa liittyy käytettävissä olevaan rahoitukseen. Tällaisen rahoituksen vähentäminen ei vastaisi tarkoitustaan ja olisi hyödytöntä kaikille kyseisten alueiden asukkaille.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.	(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä vihreisiin investointeihin. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla kehitystasossa olevien erojen vähentämiseksi ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.
Tarkistus    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.	(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten Eurooppa 2020 -strategia, pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja puolustus- ja avaruusalan strategia Euroopalle sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia kaikilla alueilla ja erityisesti niillä, joissa rahoituksen saannille on rakenteellisia rajoitteita.
Tarkistus    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.	(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.
Tarkistus    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.	(5)  InvestEU-rahastoa olisi ohjattava kohti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ja sillä olisi voitava auttaa kokonaiskysyntää ja toteuttamaan investointeja kestäviin infrastruktuureihin. Sen olisi osaltaan myös edistettävä unionin kilpailukykyä, myös innovoinnin ja digitalisaation alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava kulttuurialan ja luovien alojen kaksinkertaista arvoa, teknisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle siten, että luodaan laadukkaita työpaikkoja ja parannetaan jäsenvaltioiden tuotantoperustaa. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.	(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kasvua, kestävää kehitystä, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kuten kulttuuriperintöön, ja siten osaltaan vähennettävä alueiden välisiä eroja, lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon unionissa sekä unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.
Tarkistus    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12)  Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus. Merkittävää unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Tämän ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta.	(12)  Unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Tämän ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja täydennetään muita unionin ohjelmia.
Tarkistus    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a)  InvestEU-ohjelman olisi myös saatettava sukupuolinäkökulma osaksi kaikkia sen työskentely- ja päätöksentekoprosesseja sekä varmistettava, että komiteoiden ja hankeryhmien sukupuolijakauma on tasapainoinen ja että tämän rahaston täytäntöönpanolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevien EU:n velvoitteiden mukaisesti (SEUT:n 8 artikla).
Tarkistus    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisen yhdenmukaisuuden. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.	(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää vaurautta, kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, vuosien 2030 ja 2050 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, myös nykyisen infrastruktuurin parantamiseen keskittyen erityisesti turvallisuuteen ja turvaan, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja asiaankuuluvien unionin ohjelmien välisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden sekä päällekkäisyyksien välttämisen. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.
Tarkistus    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.	(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen, innovointiin ja uusiin teknologioihin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen, innovointiin ja uusiin teknologioihin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset innovointiklustereita tukevat sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.
Tarkistus    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16)  Pk-yrityksillä on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu- ja kehitysvaiheessa, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.	(16)  Pk-yrityksillä ja yhteisötalouden yrityksillä, sosiaaliset yritykset mukaan luettuna, on keskeinen asema unionissa. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, markkinoinnissa, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis- ja kasvuvaiheessa sekä kestävässä kehityksessä, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa sekä kykyä luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi mahdollistettava keskittyminen kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.
Tarkistus    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta16 ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista17 todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa18 todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.	(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta16 ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista17 ja vammaisten oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa EU:n kehyksessä todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työllisyyden ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, henkilöstöresursseihin ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen ja erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien laadukkaan työllisyyden parantamiseen, sekä kohentamaan tilannetta yhtäläisten mahdollisuuksien, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuoltoalan, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, lasten ja aikuisten laitoshoidosta luopumisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida henkilöstöresursseihin, mikrorahoitukseen ja yhteisötalouteen. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä lisäämällä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille ja yhteiskunnallisille yrityksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan luettuna koulutus, terveydenhuolto, asuminen ja sosiaalinen osallistaminen, liittyy investointivajeita, jotka edellyttävät tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisten ja yksityisten resurssien kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.
__________________	__________________
16 COM(2017) 206.	16 COM(2017) 206.
17 COM(2017) 250.	17 COM(2017) 250.
18 European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.	18 European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.
Tarkistus    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.	(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien vähemmän kehittyneet alueet sekä haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.
Tarkistus    13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20)  Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tällä yhdistelmällä pyritään hyödyntämään unionin korkeaa luottoluokitusta kansallisten ja alueellisten investointien edistämiseen ja samalla varmistamaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla komission antama takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava komission ja toteutuskumppaneiden jäsenvaltio-osiossa tekemissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet; takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella; jäsenvaltio vastaisi odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöön pantava takuusopimus tai takuusopimukset. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista asetuksen (EU, Euratom) XXXX19, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [211 artiklan 1 kohdasta]. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoituja varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.	Poistetaan.
Tarkistus    14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin alueella. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.	(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus kaikille jäsenvaltioille, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. InvestEU-rahaston kautta tehtävien investointien olisi vaikutettava alueellisten kehityserojen vähentämiseen. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin alueella. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.
Tarkistus    15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kolme jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.	(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahastoon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus ja välttää suhteettoman hyödyn aiheuttaminen suurille jäsenvaltioille, joilla on kehittyneemmät pääomamarkkinat, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa vähintään kolme jäsenvaltiota. On kuitenkin odotettavissa, että noin 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnettäisiin yhdelle tai useammalle toteutuskumppanille, esimerkiksi EIP:lle, joka voi tarjota InvestEU-rahastoon kuuluvia rahoitustuotteita kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus    16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset. [Varainhoitoasetuksen][154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.	Poistetaan.
Tarkistus    17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.	(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle ja huolehdittava maantieteellisen monipuolistamisen tehokkaasta toteuttamisesta unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvän tavoitteen edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki.
Tarkistus    18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.	(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen edustus jokaisessa jäsenvaltiossa sekä alueilla, joilla on vaikeuksia kehittää hankkeita InvestEU-rahaston puitteissa, nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä.
Tarkistus    19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinatakaustoiminnan kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä. Tämän vuoksi valmiuksien kehittämistuen