Menettely : 2018/2111(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0041/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0041/2019

Keskustelut :

PV 11/02/2019 - 16
CRE 11/02/2019 - 16

Äänestykset :

PV 12/02/2019 - 9.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0076

MIETINTÖ     
PDF 263kWORD 97k
29.1.2019
PE 631.784v02-00 A8-0041/2019

perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta

(2018/2111(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Maite Pagazaurtundúa Ruiz

TARKISTUKSET
PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Johdanto

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 9 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20 artiklan mukaisesti unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Unionin kansalaisuus täydentää kansallista kansalaisuutta korvaamatta sitä, ja se koostuu yhdistelmästä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka liittyvät niihin, joita jäsenvaltion kansalaisuus tuo.

Euroopan kansalaisuus ei ole koskaan onnistunut täysin kattamaan roolia, joka Euroopan kansalaisilla on Euroopan rakentamisen muissa näkökohdissa, ja sillä on hyvin vähäinen vaikutus keskivertokansalaiseen.

Euroopan kansalaisuus on rakenne, jollaista ei ole missään muualla maailmassa. Sen käyttöönotto on Eurooppa-hankkeen saavutus, mutta ei voida kiistää, että se ei ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan. Tällä mietinnöllä perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta pyritään arvioimaan perussopimusten käsitteiden tehokkuutta. Sillä pyritään myös esittämään unionin toimielimille suosituksia niiden täytäntöönpanon, soveltamisalan ja tehokkuuden parantamiseksi, jotta voidaan vähentää Euroopan yhdentymisprosessin ja Euroopan kansalaisuuden tarjoaman potentiaalin välistä kuilua.

Tiedonhankintatoimet

Mietinnön valmistelun yhteydessä on suoritettu seuraavat tiedonhankintatoimet:

–  tekninen tapaaminen komission kanssa, DG JUST, C3 – kansalaisuus ja vapaa liikkuvuus,

–  vapaata liikkuvuutta, syrjinnän torjumista, valtiottomuutta ja kansalaisuuden hankkimista koskevien tutkimuslähteiden analyysi, politiikkayksikkö C:n tutkimus unionin kansalaisten ja heidän perheidensä vapaan liikkuvuuden esteistä (syyskuu 2016) ja Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimus Kansalaisten Eurooppa –ohjelmasta 2014–2020 (heinäkuu 2016),

–  analyysi perusoikeusviraston tutkimuksesta ”Making EU citizens’ rights a reality: national courts enforcing freedom of movement and related rights” (elokuu 2018),

–  vapaaseen liikkuvuuteen ja direktiivin 2004/38/EU soveltamiseen liittyvän oikeuskäytännön analyysi, erityisesti Zhu ja Chen (C-200/02), Ruiz Zambrano (C‑34/09), Rottmann (C-135/08), McCarthy (C-434/09), Dereci (C-256/11), O ynnä muut (C-356/11 & C-357/11), Iida (C-40/11), Alimanovic (C-67/14).

Unionin kansalaisuuden moniselitteisyys

Itse ”Euroopan kansalaisen” käsite on moniselitteinen huolimatta siitä, että Lissabonin sopimuksessa Euroopan unioni määritellään valtioiden ja kansalaisten unioniksi.

Suurta moniselitteisyyttä aiheutuu siitä, että monen oikeuden käyttäminen liittyy suoraan sisämarkkinoihin perussopimuksen vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten kautta, ja ne koskevat siten vain liikkuvia kansalaisia: nämä käsittävät vaalioikeudet sekä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisen. Unionin kansalaiset voivat itsenäisesti käyttää rajallista määrää kansalaisoikeuksia, kuten eurooppalaisen kansalaisaloitteen tukeminen (SEUT:n 24 artikla), oikeus tutustua asiakirjoihin (SEU:n 11 artikla) ja oikeus vetoomukseen, oikeus kannella oikeusasiamiehelle ja oikeus olla yhteydessä unionin toimielimiin millä tahansa virallisella kielellä (24 artikla) sekä tietyssä laajuudessa oikeus konsuliviranomaisten suojeluun (SEUT:n 23 artikla). Niiden käyttäminen on vielä monimutkaisempaa, koska unionin kansalaisuus on vuorovaikutuksessa monen muun säädöksen ja erityisesti unionin perusoikeuskirjan kanssa.

Unionin tuomioistuimet ovat vaikuttaneet vahvasti unionin kansalaisuuden kehittymiseen, koska ”Unionin kansalaisuus on tarkoituksensa puolesta jäsenvaltioiden kansalaisten perustavaa laatua oleva asema”(1). Ne tekivät näin ensinnäkin täsmentämällä eri käsitteitä, jotka vahvistettiin vapaata liikkuvuutta koskevassa lainsäädännössä ja konsolidoitiin myöhemmin unionin kansalaisuutta koskevassa direktiivissä 2004/38/EU. Toiseksi tuomioistuin täsmensi vähitellen kansallisten toimenpiteiden ja unionin kansalaisuuden välistä suhdetta. Erityisesti tuomioistuin kehitti oikeuskäytäntöään, jonka mukaan SEUT-sopimuksen 20 artikla ”on esteenä kansallisille toimenpiteille, joilla unionin kansalaisia estettäisiin käyttämästä tosiasiallisesti heille unionin kansalaisina kuuluvia oikeuksiaan”(2).

Poliittiset oikeudet

Poliittisesti kansalaisuuden luonne heijastelee kansalaisten kuulumista poliittiseen yhteisöön, jolla on suhde keskeisiin elementteihin, kuten päätöksenteon legitiimiys ja yksittäisten henkilöiden osallistuminen politiikkaan. Poliittisten oikeuksien roolina on vahvistaa kansalaisten aktiivista osallistumista poliittiseen prosessiin ja myötävaikuttaa hyvään hallintoon.

SEUT:n 15 artikla (oikeus tutustua asiakirjoihin), 22 artikla (oikeus äänestää EU-vaaleissa ja asuinjäsenvaltion paikallisissa vaaleissa) ja 24 artikla (vetoomusoikeus) ovat vakiintuneita, ja ne muodostavat Euroopan kansalaisuuden mukanaan tuomien poliittisten oikeuksien ytimen. Vaikka keskimääräinen äänestysprosentti vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa oli 42,6 %, nuoret eurooppalaiset (18–24-vuotiaat) jättivät todennäköisimmin äänestämättä. Viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan vain 19 % haastatelluista eurooppalaisista tiesi seuraavien EU-vaalien ajankohdan, 31 prosenttia vastasi väärin ja 50 prosenttia ”en tiedä”.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä SEUT:n 15 artiklan 3 kohdasta tuli oikeusperusta oikeudelle tutustua asiakirjoihin. Tämä määräys ulottaa oikeuden tutustua asiakirjoihin kaikkiin unionin toimielimiin, elimiin, toimistoihin ja virastoihin, mutta ei vieläkään ole odotettavissa, että annettaisiin uusi säädös, jolla oikeus tutustua asiakirjoihin mukautettaisiin perussopimusten vaatimuksiin.

Perussopimuksissa vahvistettuihin keskeisiin oikeuksiin kuuluvat syrjinnän kieltämistä koskevat määräykset, joiden oikeusperusta on SEUT:n 19 artikla. Vaikka on annettu useita alakohtaisia direktiivejä, vuoden 2008 jälkeen ei valitettavasi ole päästy sopimukseen horisontaalisesta syrjinnän kieltävästä direktiivistä.

Henkilötietojen väärinkäyttöön liittyvien tapausten valossa myös vaalien turvallisuudesta ja koskemattomuudesta on tullut yleinen huolenaihe. On tärkeää tunnustaa komission arvokas panos tulevien EU-vaalien järjestämisen turvallisuuden parantamisen kannalta(3).

Eurooppalainen kansalaisaloite (SEUT:n 24 artikla) on kansalaisten demokraattisen osallistumisen keskeinen väline, jota parhaillaan tarkistetaan. Vuoden 2012 jälkeen vain neljä aloitetta on hyväksytty: Vesi on perusoikeus, Yksi meistä, Stop Vivisection ja Kielletään glyfosaatti. Kansalaisaloitetta koskevaa asetusta tarkastellaan parhaillaan uudelleen, ja yhteisenä tavoitteena on parantaa tätä unionin kansalaisten ainutlaatuista oikeutta osallistua aktiivisesti unionin politiikkaan.

Kansalaisten Eurooppa on unionin ohjelma, joka on tarkoitettu edistämään Euroopan kansalaisuutta kannustamalla kansalaisten aktiivista osallistumista unionin demokraattiseen elämään. Tänä vuonna komissio esitti ehdotuksen sitä seuraavaksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaksi(4).

On syytä huomata, että näissä ohjelmissa korostetaan merkittävästi koulutusta. Vaikka unionilla on asiassa hieman toimivaltaa, unionin perussopimusten ja erityisesti SEUT:n 165 artiklan potentiaalia on harvoin käytetty oikeusperustana edistämään kansalaisten kouluttamisen eurooppalaista ulottuvuutta.

Meidän on muistettava, että kansalaiset, jotka täysin harjoittavat demokraattisia oikeuksiaan oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti, ovat kansalaisia, jotka ovat sidoksissa rakentamaansa demokratiaan, ja että demokratia ja oikeusvaltio ovat Euroopan unionin arvoja SEU:n 2 artiklan mukaisesti.

Vapaa liikkuvuus

Liikkumisen ja asuinpaikan vapaus (SEU:n 21 artikla), kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen (SEU:n 18 artikla) ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus (SEU:n 45 artikla) ovat kiistämättä ne Euroopan kansalaisuuden näkökohdat, jotka ovat lähinnä ihmisiä, koska näistä vapauksista voi nauttia joka päivä(5) – ehkä myös siksi, että ne ovat vapauksia, jotka luontaisesti perustuvat luottamukseen, solidaarisuuteen ja eurooppalaiseen yhteenkuuluvuuteen.

Meidän on kuitenkin korostettava, että vapaa liikkuvuus saavutetaan vain, kun Euroopan kansalaiset muuttavat (Eurostatin mukaan yli 16 miljoonaa eurooppalaista elää toisessa jäsenvaltiossa). Euroopan parlamentin ja neuvoston 29. huhtikuuta 2004 annettu direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella(6) oli suunniteltu sujuvoittamaan näiden oikeuksien harjoittamista ja vähentämään hallinnollisia muodollisuuksia. Komission, Euroopan parlamentin sekä muiden unionin elinten ja virastojen tutkimuksissa ja raporteissa on kuitenkin jatkuvasti korostettu sen täytäntöönpanon puutteita(7). Tutkimukset ovat osoittaneet, että monella jäsenvaltiolla on huomattavia vaikeuksia tunnistaa asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä, joka on olennaista kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten toiminnan kannalta. Työn saantiin ja erilaisiin palveluihin (vuokraus, pankit, koulutus) sekä verotukseen liittyvissä tapauksissa on myös raportoitu kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä, joka ei suoranaisesti liity kansalaisuusdirektiiviin mutta vaikuttaa vapaan liikkuvuuden harjoittamiseen. Lopuksi unionin kansalaisten perheenjäsenten, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, oikeus saapua maahan ja asettua asumaan siellä on edelleen ongelmallinen monessa jäsenvaltiossa – heiltä evätään usein mahdollisuus nopeutettuihin viisumimenettelyihin ja heihin kohdistuu rajoilla kohtuuttomia hallinnollisia vaatimuksia.

Vapaa liikkuvuus on yksi keskeisistä brexit-prosessin neuvottelukysymyksistä. Yli 4,5 miljoonan ihmisen (3,5 miljoonaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvaa eurooppalaista ja yli miljoona muussa jäsenvaltiossa asuvaa brittiä) kansalaisuusasema on edelleen ratkaisematta.

Oikeudet ulkomailla

SEU:n 23 artiklassa taattu oikeus konsuliviranomaisten suojeluun perustuu siihen, että kaikki jäsenvaltiot eivät ylläpidä suurlähetystöjä tai konsuliedustusta kaikissa maailman maissa (ja 14 kolmannella maalla on vain yksi suurlähetystö unionin jäsenvaltiossa).

Tietoisuus näistä oikeuksista on rajallinen, samoin kuin niiden käyttö, ja siksi niiden täytäntöönpanon arviointi on perusteltua. On syytä pohtia, miten unionin edustustojen roolia voidaan entisestään parantaa, kun otetaan huomioon erityisesti, että direktiivi 2016/679 mahdollistaa joustavuuden niiden ja jäsenvaltioiden edustustojen välisen työnjaon osalta.

Tietoisuus unionin kansalaisten oikeuksista ja niiden käyttö

Unionin kansalaisuudesta aiheutuvien oikeuksien tunteminen ja ymmärtäminen lienee yksi horisontaalisista ongelmista, joka vaikuttaa kaikissa edellä tarkastelluissa kansalaisuutta koskevissa näkökohdissa. Kansalaisuutta koskevat tuoreet Eurobarometri-tutkimukset(8) osoittavat, että vain 54 % vastaajista tunsi varmasti oikeutensa unionin kansalaisina, 45 % ei tuntenut ja 67 % halusi tietää enemmän niistä. Unionin kansalaisuuden onnistumisen kannalta on elintärkeää, että saadaan parempaa ja selkeämpää tietoa näistä oikeuksista ja selkeitä ajantasaisia tulkintoja niiden käytöstä.

SEUT:n 25 artiklan mahdollisuudet

Unionin kansalaisuuden on nyt kuitenkin toimittava uudessa ja monimutkaisessa ulottuvuudessa, josta ei nimenomaisesti määrätä perussopimuksessa – Euroopan arkkitehtuurin validoijana. SEUT:n 25 artikla tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet heijastella uusia ulottuvuuksia unionin kansalaisten oikeuksien tulevaa kehitystä varten. Näiden oikeuksien laajentamiseen ja parantamiseen tarkoitetussa menettelyssä tämä aloite kuuluu kieltämättä jäsenvaltioille ja komissiolle.

(1)

Asia Grzelczyk (C-184/99).

(2)

Asia Ruiz Zambrano (C-34/09).

(3)

Komission 12. syyskuuta 2018 antama suositus vaaliyhteistyöverkostoista, läpinäkyvyydestä verkossa, suojautumisesta kyberturvallisuuden häiriötilanteilta sekä disinformaatiokampanjoiden torjumisesta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä.

(4)

COM(2018)0383.

(5)

Arjen ”eurooppalaistuminen” koskettaa suurempaa prosenttiosuutta Euroopan kansalaisista kuin yleensä kuvittelemme. Esimerkiksi yli 50 % eurooppalaisista on säännöllisesti yhteydessä puhelimen, internetin, postin tai sähköpostin välityksellä ulkomailla olevien perheenjäsenten ja/tai ystävien kanssa, on vieraillut vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa kahden viime vuoden aikana, katsoo televisiota vieraalla kielellä tai on tutustunut vähintään yhteen muuhun EU-maahan (ks. unionin rahoittama EUCROSS-tutkimushanke).

(6)

EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

(7)

Ks. esim. perusoikeusviraston tuorein julkaisu ”Making EU citizens’ rights a reality: national courts enforcing freedom of movement and related rights” (2018).

(8)

Kevään Eurobarometri 89/2018, kansalaisuutta koskeva raportti.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta

(2018/2111(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 9, 10, 11, 12, 21 ja 23 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 9, 10, 15, 18, 20, 21, 22, 23, 24, 26, 45, 46, 47 ja 153 ja 165 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU:n 10 ja 11 artiklan sekä 10 artiklan 3 kohdan toteamuksen, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa,

–  ottaa huomioon SEU:n 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun henkilöiden vapaan liikkuvuuden,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2020–2027,

  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(2),

–  ottaa huomioon Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 390/2014(3),

–  ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011(4),

–  ottaa huomioon työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta 13. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/589(5),

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY(6),

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY muuttamisesta 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU(7) sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012(8),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan laatimisesta ja päätöksen 96/409/YUTP kumoamisesta (COM(2018)0358),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2015 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2015/637 yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta (COM(2018)0383),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta (COM(2009)0313),

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” (COM(2017)0030),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission suosituksen vaaliyhteistyöverkostoista, läpinäkyvyydestä verkossa, suojautumisesta kyberturvallisuuden häiriötilanteilta sekä disinformaatiokampanjoiden torjumisesta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (C(2018)5949),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(9),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta(10) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (COM(2017)0482),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman unionin kansalaisuuden myymisestä(11),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(12),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 täytäntöönpanosta(13),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä(14),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon ”EU:n kansalaisuuden lujittaminen: EU:n kansalaisten vaalioikeuksien edistäminen”,

–  ottaa huomioon politiikkayksikkö C:n vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen ”Obstacles to the right of free movement and residence for EU citizens and their families”,

–  ottaa huomioon perusoikeusviraston vuoden 2018 raportin ”Making EU citizens’ rights a reality: national courts enforcing freedom of movement and related rights”,

–  ottaa huomioon Eurobarometrin 89/2018 tulokset,

  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta(15),

  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2018 esittämänsä kannan esityksestä neuvoston päätökseksi 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta(16),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen tarkistamisesta(17),

  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(18),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(19),

  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaaminen” (COM(2018)0637),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0041/2019),

A.  ottaa huomioon, että unionin kansalaisuus ja siihen liittyvät oikeudet otettiin alun perin käyttöön Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 ja että niitä tehostettiin sittemmin joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa mutta ne on pantu vain osittain täytäntöön;

B.  ottaa huomioon, että oikeudet, arvot ja periaatteet, joihin unioni perustuu ja joita korostetaan SEU:n 2 ja 6 artiklassa, sijoittavat kansalaisen Eurooppa-hankkeen keskiöön; ottaa huomioon, että keskustelu Euroopan tulevaisuudesta merkitsee myös yhteisen identiteettimme vahvuuden pohdintaa;

C.  ottaa huomioon, että unionin toimielinten ja päätöksentekoprosessien avoimuutta, loukkaamattomuutta ja vastuullisuutta koskevat periaatteet, sellaisina kuin on esitetty SEU:n 10 ja 11 artiklassa ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa, ovat kansalaisuuden käsitteen keskeisiä elementtejä ja olennaisia rakennettaessa ja vahvistettaessa unionin yleistä uskottavuutta ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta; ottaa huomioon, että turvautuminen tilapäisiin ja hallitusten välisiin järjestelyihin ja välineisiin useilla unionin politiikan aloilla sekä turvautuminen epävirallisiin päätöksentekoelimiin, millä kierretään tavanomaista lainsäädäntömenettelyä ja viedään se toimielinten ulkopuolelle, on vaarassa vakavasti heikentää näitä periaatteita;

D.  ottaa huomioon, että unionilla on ollut vaikeuksia monessa kriisissä, joilla on merkittäviä sosiaalis-taloudellisia seurauksia, mikä on nostanut esiin populistisia ja kansallismielisiä ideologioita, jotka perustuvat poissulkeviin identiteetteihin ja ylivaltaa korostaviin kriteereihin, jotka ovat ristiriidassa eurooppalaisten arvojen kanssa;

E.  ottaa huomioon, että erilaisten kriisien epätyydyttävä hoitaminen on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä joihinkin unionin yhdentymishankkeen tuloksiin; ottaa huomioon, että on olennaista varmistaa, että unionin kansalaisuutta pidetään kansalaisten keskuudessa arvostettuna etuoikeutena, mukaan luettuna EU-hanketta kohtaan tunnetun luottamuksen palauttaminen, ja että asetetaan etusijalle kaikkien kansalaisten oikeuksien edistäminen, mukaan luettuina muun muassa demokratian laadun parantaminen unionissa, perusoikeuksien ja -vapauksien käytännön nauttiminen ja kaikkien kansalaisten mahdollisuus osallistua unionin demokraattiseen elämään samalla kun mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan suurempi osallistuminen päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosesseihin;

F.  ottaa huomioon, että kansalaisaloitetta koskevan direktiivin meneillään olevalla uudelleentarkastelulla pyritään parantamaan sen tehokkuutta sekä vahvistamaan osallistuvaa demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta;

G.  toteaa, että unionin kansalaisuus saadaan jäsenvaltion kansalaisuuden kautta ja että viimeksi mainittua säännellään kansallisella lainsäädännöllä; ottaa huomioon, että samanaikaisesti unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet on vahvistettu unionin lainsäädännössä eivätkä ne riipu jäsenvaltioista, jolloin ne eivät perusteetta voi rajoittaa niitä;

H.  ottaa huomioon, että kansallisen kansalaisuuden saannin osalta jäsenvaltioihin pitäisi soveltaa unionin lainsäädännön periaatteita, kuten suhteellisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja syrjimättömyyttä, joita on perusteellisesti käsitelty Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä;

I.  ottaa huomioon, että brexitin mahdollisuus on korostanut unionin kansalaisuuden tarjoamien oikeuksien merkitystä erityisesti nuorten eurooppalaisten keskuudessa sekä niiden roolia miljoonien unionin kansalaisten elämässä, ja se on myös lisännyt tietoisuutta unionissa tällaisten oikeuksien mahdollistamisesta menettämisestä molemmilla puolilla;

J.  ottaa huomioon, että keskimääräinen äänestysprosentti vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa oli 42,6 %; ottaa huomioon, että viimeisimmän Eurobarometri‑tutkimuksen mukaan vain 19 % haastatelluista eurooppalaisista tiesi seuraavien EU-vaalien ajankohdan;

K.  ottaa huomioon, että unionin kansalaiset ovat miltei täysin tietämättömiä Europe Direct -toimistoista, vaikka niiden päärooli on jakaa tietoa;

L.  ottaa huomioon, että eri puolilla unionia on yli 400 Europe Direct -tiedotuskeskusta, jotka osaltaan auttavat komissiota tiedottamaan kansalaisille näitä välittömästi kiinnostavista unionin politiikoista ja pyrkivät olemaan yhteydessä kansalaisiin paikallisella ja alueellisella tasolla;

M.  ottaa huomioon, että kansalaisuuden käsite määrittelee kansalaisten suhteen poliittiseen yhteisöön, mukaan luettuina heidän oikeutensa, velvollisuutensa ja vastuunsa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 20 artiklan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus EU-vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan kansalaiset ovat suoraan edustettuina Euroopan parlamentissa ja jokaisen kansalaisen on saatava yhtäläisesti huomiota unionin toimielimiltä; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”;

O.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut useassa tapauksessa, että myös jonkin jäsenvaltion kansalaiset voivat käyttää unionin kansalaisuudesta aiheutuvia oikeuksia kyseiseen valtioon nähden(20);

P.  ottaa huomioon, että moni jäsenvaltio tarjoaa niin sanottuja ”kultaisia viisumeita” ja sijoittajille tarkoitettuja järjestelyjä keinona hankkia kansalaisuus;

Q.  ottaa huomioon, että vapaa liikkuvuus tarjoaa unionin kansalaisille mahdollisuuden matkustaa, opiskella, työskennellä ja asua muissa EU-maissa; ottaa huomioon, että yli 16 miljoonaa eurooppalaista käyttää oikeuttaan asua toisessa EU-maassa;

R.  toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on unionin kansalaisuudelle keskeistä ja täydentää unionin sisämarkkinoiden muita vapauksia; ottaa huomioon, että nuoret eurooppalaiset ovat erityisen kiintyneitä vapaaseen liikkuvuuteen, jota pidetään unionin myönteisimpänä saavutuksena Euroopan rauhan turvaamisen jälkeen;

S.  ottaa huomioon, että direktiivin 2004/38 täytäntöönpanossa on kohdattu käytännön vaikeuksia, ja eurooppalaisten saattaa edelleen olla vaikeaa muuttaa toiseen jäsenvaltioon tai asua siellä, koska heihin kohdistuu syrjintää, joka aiheutuu joko kansalaisuutta, maahantuloa tai oleskelua koskevista vaatimuksista; ottaa huomioon, että tuomioistuimella on huomattavaa oikeuskäytäntöä, jolla pyritään selventämään keskeisiä käsitteitä liikkuvia unionin kansalaisia varten;

T.  ottaa huomioon, että SEUT:n 20 ja 23 artiklassa taataan oikeus konsuliviranomaisten suojeluun, ja siksi unionin kansalaisilla on kolmannessa jäsenvaltiossa, jossa heidän kansallisella jäsenvaltiollaan ei ole edustusta, oikeus kaikkien muiden jäsenvaltioiden tarjoamaan suojeluun samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla; ottaa huomioon, että hätätilat, luonnonkatastrofit tai terrori-iskun kaltaiset tapahtumat voivat vaikuttaa Euroopan kansalaisiin, jotka ovat kotoisin jäsenvaltiosta, jolla ei ole edustusta kyseisessä kolmannessa maassa;

U.  ottaa huomioon, että komissio on osoittanut sitoutuneensa unionin kansalaisuutta vuotta 2017 koskevassa katsauksessaan järjestämään koko unionissa unionin kansalaisuudesta juontuvia oikeuksia koskevan tiedotus‑ ja valistuskampanjan, jotta kansalaisia voitaisiin auttaa olemaan paremmin perillä oikeuksistaan; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan on jaettava tämä vastuu siitä, että unionin kansalaisille tiedotetaan paremmin heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan;

V.  toteaa, että komission vuotta 2017 koskevasta katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen käy ilmi, että vuodesta 2012 lähtien yhä useammat ihmiset ovat raportoineet kokeneensa jonkinlaista syrjintää;

W.  toteaa, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU: n puitekehykseen ovat parantaneet huomattavasti vapaata liikkuvuutta unionissa ja että ne ovat yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista;

X.  toteaa, että unionin kansalaisuuden käyttöönotto on Euroopan yhdentymishankkeen saavutus, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty; korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen järjestely, jollaista ei ole missään muualla maailmassa;

1.  katsoo, että kaikkia unionin kansalaisuutta koskevia määräyksiä ja säännöksiä ei ole pantu täytäntöön niiden täyden potentiaalin saavuttamiseksi, vaikka tämä auttaisi konsolidoimaan eurooppalaista identiteettiä; korostaa, että unionin kansalaisuuden luominen on osoittanut, että kansalaisuus, jota ei ole määritelty kansallisuuden mukaan, on mahdollinen ja että se muodostaa perustan poliittiselle alueelle, josta voi johtua oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka määritellään Euroopan unionin eikä valtion lainsäädännössä; kehottaa unionin toimielimiä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan parantaa kansalaisuutta koskevien perussopimusten määräysten sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen vastaavien määräysten täytäntöönpanoa, soveltamisalaa ja vaikuttavuutta; huomauttaa, että unionin kansalaiset eivät ole täysin tietoisia unionin kansalaisuudesta johtuvista oikeuksistaan;

2.  muistuttaa, että unionin kansalaisuus täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta; korostaa, että unionin kansalaisuus antaa kansalaiselle mahdollisuuden useiden identiteettien täydentävyyteen ja että poissulkeva kansallismielisyys ja populistiset ideologiat heikentävät tätä mahdollisuutta; katsoo, että aktiivisen kansalaisuuden harjoittaminen ja kansalaisten osallistumisen kannustaminen on avain pyrittäessä vahvistamaan tunnetta kuulumisesta poliittiseen hankkeeseen, jotta voidaan osaltaan kehittää yhteistä eurooppalaisen identiteetin tunnetta, vastavuoroista ymmärrystä, kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja ylikansallista yhteistyötä, sekä rakentamaan avointa, osallistavaa yhteenkuuluvaa ja kestävää yhteiskuntaa;

3.  pitää tärkeänä, että unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot panevat täysin täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja että siinä vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita edistetään aktiivisesti, koska niillä on olennainen vipuvaikutus pyrittäessä takaamaan unionin kansalaisten tehokas osallistuminen unionin demokraattiseen prosessiin ja SEUT:n 20 artiklaan kirjattujen määräysten käytännön toteuttaminen;

4.  korostaa, että EU:n kansalaisuuteen perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia ei saa rajoittaa perusteettomasti; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita käyttämään oikeuttaan kansalaisuuden myöntämiseen oikeudenmukaisen yhteistyön hengessä, mukaan luettuina tapaukset, joissa kyseessä ovat unionin kansalaisten lapset, joilla on vaikeuksia täyttää kansalaisuusvaatimuksia kansallisten sääntöjen mukaisesti; korostaa kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien menestyksekkään toteutumisen edellyttävän, että kaikkia perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja vapauksia suojellaan ja edistetään, mukaan luettuina vammaiset, joiden olisi voitava käyttää perusoikeuksiaan samalla tavoin kuin muut kansalaiset, ja että sukupuolikysymykset valtavirtaistetaan, jotta varmistetaan, että naiset voivat täysin käyttää unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia;

5.  muistuttaa, että unionin kansalaisuudella on myös laajempia ulottuvuuksia ja se antaa oikeuksia demokraattiseen osallistumiseen sellaisena kuin se on määritelty SEU:n 10 ja 11 artiklassa; korostaa, että unionin demokraattiseen elämään osallistumiseen liittyvän oikeuden harjoittaminen edellyttää, että päätökset tehdään avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että siten on perustavalaatuisen tärkeää tarjota asiaankuuluvat takeet päätöksenteon avoimuudesta ja korruption torjunnasta;

6.  pitää valitettavina perussopimusten tiettyjä osia koskevia joidenkin jäsenvaltioiden poikkeuksia, jotka vaarantavat kansalaisten oikeudet ja luovat tosiasiallisia eroja kansalaisten oikeuksien välille, vaikka niiden perussopimusten mukaisesti olisi oltava yhtäläisiä;

7.  toteaa, että Erasmus+, oikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tuovat unionin kansalaisille ja erityisesti nuorille merkittäviä etuja, kun niillä lisätään heidän tietoisuuttaan heidän asemastaan unionin kansalaisina ja parannetaan heidän tietojaan tästä asemasta aiheutuvista oikeuksista ja sen taustalla olevista arvoista; katsoo, että eurooppalaiset vapaaehtoisohjelmat, kuten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu ja Euroopan solidaarisuusjoukot, vaikuttavat myös kiinteästi Euroopan kansalaisuuden kehittämiseen; korostaa tällaisten ohjelmien ensisijaista merkitystä erityisesti nuorten keskuudessa ja kehottaa vahvistamaan niitä taloudellisesti;

Poliittiset oikeudet

8.  on huolissaan äänestysprosentin laskusta sekä kansallisissa vaaleissa että EU-vaaleissa erityisesti nuorten keskuudessa; on vakuuttunut siitä, että Euroopan julkisen elämän vahvistamisella ja Euroopan kansalaisuuden täydellä täytäntöönpanolla voidaan auttaa kääntämään tämä suuntaus lisäämällä kansalaisten tunnetta kuulumisesta eurooppalaiseen yhteisöön ja vahvistamalla edustuksellista demokratiaa;

9.  muistuttaa, että ylikansalliset listat voivat vahvistaa unionin julkista elämää EU-vaalien puitteissa edistämällä unionin laajuista keskustelua unioniin liittyvistä politiikoista sen sijasta, että vaalikampanja rakennetaan kansallisten kysymysten ympärille;

10.  antaa tunnustusta komission ponnistuksille edistää ohjelmia, joilla tuetaan Euroopan kansalaisuutta ja kansalaisten tietoisuutta poliittista oikeuksistaan; panee kuitenkin merkille, että SEUT:n 165 artiklaa on käytetty niukasti oikeusperustana edistämään kansalaisten kouluttamisen eurooppalaista ulottuvuutta; pitää olennaisena edistää kansalaisten osallistumista unionin demokraattiseen elämään ja uskoo, että kun jatketaan unionin kansalaisuuden tarjoaman potentiaalin kehittämistä, etusijalle olisi asetettava unionia koskevan opetussuunnitelman kehittäminen koulutusjärjestelmissä;

11.  pitää jälleen valitettavana sitä, että joillakin unionin kansalaisilla ei ole äänioikeutta kansallisessa jäsenvaltiossaan eivätkä he voi osallistua kansallisiin kansanedustuslaitoksen vaaleihin asuinjäsenvaltiossaan; korostaa, että vaalioikeuksien menettäminen toisessa jäsenvaltiossa asumisen vuoksi voi saada kansalaiset haluttomiksi muuttamaan toiseen jäsenvaltioon ja voi siten muodostaa SEUT:n 18 artiklan mahdollisen rikkomisen;

12.  katsoo että edustuksellisessa demokratiassa on olennaista varmistaa unionin toimielinten moitteeton toiminta unionin kansalaisten kaikkien poliittisten oikeuksien suojelemiseksi; pitää tärkeänä, että unionin kansalaisuutta ja siitä johtuvia oikeuksia koskevaa tietoa on saatavilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä, jotta voidaan vahvistaa unionin kansalaisuuden käsitettä; pitää valitettavana, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen SEUT:n 15 artiklan 3 kohtaa, josta tuli oikeusperusta oikeudelle tutustua asiakirjoihin ja jolla tätä oikeutta koskevat säännöt ulotetaan koskemaan kaikkia unionin toimielimiä, elimiä, virastoja ja toimistoja, ei ole vielä pantu täysin täytäntöön; katsoo, että jäsenvaltiot ovat jatkuvasti estäneet uuden sääntelyn hyväksymisen edistymisen;

Vapaa liikkuvuus

13.  pitää myönteisenä etuja, joita vapaa liikkuvuus tuo unionin kansalaisille ja jäsenvaltioiden talouksille; toteaa, että Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetusta direktiivistä 2004/38/EY johtuvia oikeuksia ei aina tunneta ja kunnioiteta, mikä johtaa vapaan liikkuvuuden ja asuinpaikan valinnan esteisiin unionin kansalaisten ja heidän perheidensä kannalta sekä heihin kohdistuvaan syrjintään; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia suojelemaan oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, mukaan luettuna samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheenyhdistäminen;

14.  on huolissaan siitä, että joitakin direktiivin 2004/38/EY säännöksiä ja termejä tulkitaan kansallisissa tuomioistuimissa eri tavalla paitsi eri jäsenvaltioissa niin joskus myös samalla lainkäyttöalueella; panee huolestuneena merkille, että kansalliset viranomaiset eivät aina ole täysin tietoisia direktiivillä 2004/38/EY vahvistetuista oikeuksista ja velvollisuuksista;

15.  pitää erityisen ongelmallisena, että ei ole saatavilla tietoa tai että annetaan virheellistä tai hämmentävää tietoa perheenjäsenten viisumivaatimuksista tai asuinpaikkaoikeuksista; vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että poistetaan tarpeettomat maahan saapumisen tai maassa oleskelun esteet erityisesti kolmansien maiden kansalaisilta, jotka ovat unionin kansalaisten perheenjäseniä;

16.  on huolissaan vetoomuksen esittäjien kohtaamista vaikeuksista saada ammattipätevyytensä tunnustetuksi unionissa; uskoo, että ammattipätevyysdirektiivi ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys ovat auttaneet helpottamaan tunnustamista jäsenvaltioiden keskuudessa; uskoo myös, että ammattitutkintojen tunnustaminen on avain pyrittäessä varmistamaan sekä opiskelijoiden että ammattityöntekijöiden parempi liikkuvuus; kehottaa komissiota jatkamaan ammattipätevyyksien tunnustamisen helpottamista mahdollisuuksien mukaan;

17.  on vakavasti huolissaan Euroopan perusoikeusviraston suorittaman tutkimuksen tuloksista, joissa todettiin syrjintää työpaikan hankkimisessa, arvioitaessa erilaisia palveluja kuten auton tai asunnon vuokraamista tai tiettyjä pankkipalveluja, sekä koulutuksen ja verotuksen aloilla; korostaa, että kansalaisuuteen perustuva syrjintä voi haitata unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota tällaisten syrjintätapausten valvontaan sekä toteuttamaan päättäväisiä toimia niiden estämiseksi;

18.  korostaa, että liikkuvuus on tärkeää nuorten henkilökohtaisessa kehityksessä, kun sillä parannetaan oppimista ja kulttuurivaihtoa ja lisätään aktiivisen kansalaisuuden ja sen harjoittamisen ymmärtämistä; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan liikkuvuutta edistäviä EU:n ohjelmia;

19.  pitää arvossa kulttuurin, taiteen ja tieteen merkitystä aktiivisen EU-kansalaisuuden kiinteänä osana; painottaa edellä mainittujen seikkojen asemaa vahvistettaessa kansalaisten yhteistä tunnetta siitä, että he kuuluvat unioniin, sekä edistettäessä keskinäistä yhteisymmärrystä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua;

Konsuliviranomaisten suojelu

20.  panee merkille, että lähes seitsemän miljoonaa EU:n kansalaista elää unionin ulkopuolisissa maissa ja että määrän odotetaan kasvavan vähintään 10 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä;

21.  katsoo, että oikeus konsuliviranomaisten suojeluun hyödyttää kaikkia unionin kansalaisia, ja muistuttaa, että 20. huhtikuuta 2015 annetussa direktiivissä 2015/637 konsuliviranomaisten suojelusta(21) tulkitaan konsuliviranomaisten suojelua mahdollisimman laajasti, eli se käsittää kaiken konsuliavun; korostaa, että nämä oikeudet ovat edelleen vähän tunnettuja;

22.  kehottaa komissiota julkistamaan direktiivin (EU) 2015/637 täytäntöönpanon arvioinnin ja käynnistämään tarvittaessa rikkomismenettelyt; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hätätilanneprotokollia, joissa otetaan huomioon vailla edustusta olevat kansalaiset, jotta voidaan parantaa hätätilanteiden viestintää yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden edustustojen ja unionin edustustojen kanssa; muistuttaa pitkään vaatineensa vahvistamaan unionilla kolmansissa maissa olevien edustustojen roolia, ja korostaa unionilla kentällä olevan diplomaattisen verkoston tarjoamaa lisäarvoa;

Vetoomus Euroopan parlamentille ja kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle

23.  pitää tärkeänä oikeutta vetoomukseen, sellaisena kuin se on vahvistettu SEUT:n 227 artiklassa ja perusoikeuskirjan 44 artiklassa, sekä oikeutta kannella oikeusasiamiehelle, sellaisena kuin se on vahvistettu SEUT:n 228 artiklassa ja perusoikeuskirjan 43 artiklassa; antaa tunnustusta Euroopan oikeusasiamiehen työlle torjuttaessa unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmeneviä hallinnollisia epäkohtia erityisesti avoimuuden alalla; pitää avoimuutta tärkeänä, jotta saavutetaan asianmukainen demokraattinen toiminta ja osallistuminen unionissa, joka herättää luottamusta kansalaistensa keskuudessa; hyväksyy tältä osin suositukset, jotka oikeusasiamies antoi tuoreessa erityiskertomuksessaan neuvoston lainsäädäntömenettelyn avoimuudesta;

Suositukset

24.  suosittelee, että komissio käyttää sillä SEUT:n 258 artiklan mukaisesti olevia oikeuksiaan ja pyytää unionin tuomioistuinta ratkaisemaan, olisiko toisessa unionin jäsenvaltiossa asumisesta aiheutuvaa oikeuksien menetystä pidettävä vapaata liikkuvuutta ja asuinpaikan valintaa koskevan oikeuden rikkomisena; kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Venetsian komission hyviä vaalikäytäntöjä koskevan säännöstön, mukaan luettuna se, että jäsenvaltiot lakkaavat kieltämästä ulkomailla asuvia kansalaisiaan osallistumasta kansallisten kansanedustuslaitosten vaaleihin;

25.  ehdottaa, että komissio käyttää SEUT:n 25 artiklassa vahvistettua menettelyä ja laajentaa SEUT:n 20 artiklan 2 kohdassa lueteltuja oikeuksia antaakseen unionin kansalaisille mahdollisuuden päättää, haluavatko he äänestää kansallisjäsenvaltiossaan vai asuinjäsenvaltiossaan, ja ulottamaan tämän koskemaan kaikkia vaaleja kunkin jäsenvaltion perustuslaillisten mahdollisuuksien puitteissa;

26.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sähköisen demokratian välineitä paikallisella ja kansallisella tasolla ja integroimaan ne asianmukaisesti poliittiseen prosessiin, millä helpotetaan sekä kansalaisten että asukkaiden demokraattista osallistumista;

27.  katsoo, että eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden tehostaa kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon siten, että välineestä tehdään vähemmän byrokraattinen ja helpommin lähestyttävä;

28.  kehottaa komissiota kehittämään vahvempia käytäntöjä hyväksyttyjen eurooppalaisten kansalaisaloitteiden poliittiseen ja oikeudelliseen seurantaan;

29.  vaatii kohdentamaan enemmän voimavaroja siihen, että luodaan täydentäviä ohjelmia ja aloitteita, joilla pyritään edistämään eurooppalaista julkista tilaa, jossa perusoikeuksien ja -vapauksien nauttiminen, sosiaalinen hyvinvointi ja eurooppalaisten arvojen täyttyminen muodostavat kansalaisten identiteettimallin; pitää oikeuksien ja arvojen ohjelmaa arvokkaana esimerkkinä siitä, että unioni tukee aktiivisesti unionin kanalaisuudesta johtuvia ja perussopimuksissa vahvistettuja arvojaan ja oikeuksiaan muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka edistävät ja suojelevat näitä oikeuksia ja arvoja; pitää tärkeänä säilyttää oikeuksien ja arvojen ohjelman nykyinen talousarvio; vastustaa jyrkästi sen supistamista uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2021–2027 komission esittämällä tavalla;

30.  kannustaa painokkaasti Euroopan tason puolueita ja niiden jäseniä varmistamaan ehdokkaiden tasapuolisen sukupuolijakauman tasapuolisten luetteloiden tai muiden vastaavien menetelmien avulla;

31.  ehdottaa Europe Direct -toimistojen näkyvyyden merkittävää lisäämistä; korostaa, että näiden toimistojen olisi toimittava välittäjinä jäsenvaltioiden julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä (mukaan luettuina ammattijärjestöt, elinkeinoelämän yhdistykset sekä julkiset ja yksityiset elimet) tiedottamalla aktiivisesti Euroopan kansalaisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä edistämällä kansalaisten osallistumista paikallisella tasolla unionin demokraattisen elämään; kannustaa jäsenvaltioita ja alueellisen ja paikallisen tason yhteisöjä tekemään aktiivista yhteistyötä näiden toimistojen kanssa; korostaa, että näiden toimistojen olisi saavutettava synergioita Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kaltaisten ohjelmien kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä toimistot keskittävät olennaisen tiedon, joka antaa unionin kansalaisille mahdollisuuden harjoittaa oikeuksiaan, sekä mahdollistamaan unionin kansalaisoikeuksien käyttämisen; katsoo, että SOLVIT-palvelua olisi edelleen virtaviivaistettava, jotta se voi tehokkaammin suojella unionin kansalaisten oikeuksia ennen kuin nämä hakevat oikeudellista tai hallinnollista suojakeinoa,

32.  kehottaa näin ollen komissiota esittämään ehdotuksen, jolla vahvistetaan sekä Europe Direct -toimistojen roolia että unionin kansalaisuuden hyödyntämistä siten, että perustaksi otetaan oikeudet, jotka on annettu työntekijöille direktiivin 2014/54 soveltamisen yhteydessä, mukaan luettuna unionin kansalaisten oikeus suojeluun syrjinnältä, äänestysoikeuksien käyttäminen SEUT:n 22 artiklan mukaisesti ja heidän vapaa liikkuvuutensa SEUT:n 21artiklan ja direktiivin 2004/38/EU mukaisesti sekä heidän perheenjäsentensä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen;

33.  kehottaa komissiota reagoimaan järjestelmällisesti jäsenvaltioiden rikkoessa direktiiviä 2004/38/EY, ja vaatii uudelleenlaadittuja unionin suuntaviivoja, jotka koskevat unionin kansalaisiin vaikuttavan lainsäädännön soveltamista ja tulkintaa, jotta niihin voidaan sisällyttää unionin tuomioistuimen viimeisimmät ratkaisut, jolloin varmistetaan, että unionin lainsäädäntö vaikuttaa täysimääräisesti;

34.  vaatii valtavirtaistamaan sukupuolikysymykset johdonmukaisesti kaikessa unionin toiminnassa erityisesti hyväksyttäessä lainsäädäntöä tai pantaessa täytäntöön politiikkoja, jotka liittyvät unionin kansalaisuuteen;

35.  muistuttaa, että parlamentti on vuodesta 2014 ja useaan otteeseen ollut huolissaan siitä, että kaikki kansalliset järjestelmät, joihin liittyy unionin kansalaisuuden suora tai välillinen myynti, heikentävät Euroopan kansalaisuuden koko käsitettä; kehottaa komissiota valvomaan tällaisia järjestelyjä ja laatimaan kertomuksen kansallisista järjestelmistä, joiden mukaan sijoittajille myönnetään unionin kansalaisuus, kuten vuoden 2017 kansalaisuuskatsauksessa esitettiin;

36.   pitää valitettavana, että komission vuoden 2017 kansalaisuuskatsauksessa ei viitata Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, vetoomusoikeuteen, oikeuteen kannella Euroopan oikeusasiamiehelle, oikeuteen tutustua asiakirjoihin tai oikeuteen tukea eurooppalaista kansalaisaloitetta; kehottaa komissiota ottamaan perusoikeuskirjan määräykset täysin huomioon ja korjaamaan nämä puutteet seuraavassa arviossa;

37.  korostaa, että yhä suurempi määrä unionin kansalaisia on kärsinyt terrori-iskuista maassa, joka ei ole heidän kotimaansa, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti toimintatapoja, joiden avulla voidaan auttaa muita eurooppalaisia kuin kyseisen maan kansalaisia terrori-iskun tapauksessa terrorismin torjunnasta annetun direktiivin (EU) 2017/541 mukaisesti;

38.  ehdottaa jäsenvaltioille, että 9. toukokuuta vahvistetaan eurooppalaiseksi vapaapäiväksi, jotta lujitetaan eurooppalaisuuden tunnetta ja luodaan tilaa kansalaisliikkeille ja -toiminnalle;

39.  kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksen, jolla pannaan täytäntöön parlamentin suositukset, jotka koskevat demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevaa EU:n järjestelmää;

40.   uskoo vakaasti, että syrjimättömyyden periaate on unionin kansalaisuuden kulmakivi sekä yleinen periaate ja unionin oikeuden perusarvo SEU:n 2 artiklan mukaisesti; kehottaa neuvostoa saattamaan päätökseen horisontaalisen syrjinnän vastaisen unionin direktiivin hyväksymisen, jotta voidaan edelleen taata perusoikeudet unionissa, ja hyväksymään tätä varten konkreettista unionin lainsäädäntöä, jolla pannaan täysin täytäntöön SEUT:n 18 ja 19 artikla horisontaalisella tavalla, pitää valitettavana, että kymmenen vuotta komission ehdotuksen julkaisemisen jälkeen neuvosto estää edelleen syrjinnän vastaisen direktiivin vahvistamisen;

41.  muistuttaa perussopimuksissa määrätystä velvoitteesta, joka koskee unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen (Euroopan ihmisoikeussopimus); kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla saatetaan loppuun unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja liitytään Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan;

42.  korostaa, että kaikenikäisille suunnatun (sekä muodollisen että epävirallisen) kansalaiskasvatuksen laatu on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaiset voivat luottavaisesti käyttää demokraattisia oikeuksiaan ja jotta demokraattinen yhteiskunta toimii moitteettomasti; panee merkille, että ainoastaan jatkuvalla koulutusponnistuksella voidaan varmistaa vaaliaktiivisuuden lisääntyminen Euroopan tasolla ja parantaa kulttuurien välistä ymmärrystä ja solidaarisuutta Euroopassa sekä torjua syrjintää, ennakkoluuloja ja sukupuolten epätasa-arvoa; kehottaa käyttämään SEUT:n 165, 166 ja 167 artiklaa oikeusperustana tutkittaessa koulutus-, ammattikoulutus- ja nuorisopolitiikkojen potentiaalia;

43.  muistuttaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen” (SEU-sopimuksen 10 artiklan 4 kohta); kehottaa siksi antamaan yksittäisille unionin kansalaisille mahdollisuuden hakea suoraan Euroopan tason poliittisten puolueiden jäsenyyttä;

44.  muistuttaa tarpeesta edistää EU-vaalien eurooppalaista ulottuvuutta parlamentin mahdollisen tulevan työn tukemiseksi siten, että se käyttää SEUT:n 225 artiklan mukaista oikeuttaan lainsäädäntöaloitteeseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ponnistelujaan edistääkseen kansalaisten oikeuksia Euroopan kansalaisten keskuudessa, mukaan luettuina äänestysoikeuksiin liittyvät oikeudet; korostaa, että parempi ja kohdennetumpi tiedottaminen EU:n toimintapolitiikoista ja EU:n lainsäädännön vaikutuksesta kansalaisten jokapäiväiseen elämään auttaisi nostamaan äänestysprosenttia EU-vaaleissa; muistuttaa, että on edistettävä osallistumista EU-vaaleihin lisäämällä eurooppalaisten poliittisten puolueiden näkyvyyttä; muistuttaa, että EU-vaaleihin osallistumisen edistäminen on kansalaisten, jäsenvaltioiden ja unionin yhteisellä vastuulla; korostaa tarvetta tiedottaa kansalaisille vaalilainsäädännön äskettäisestä uudistamisesta ja kärkiehdokasprosessista; korostaa kärkiehdokkaan poliittista merkitystä ja symbolismia unionin kansalaisuuden vahvistamisen kannalta;

45.  muistuttaa, että Euroopan parlamentti on koko unionin parlamentti ja että sillä on keskeinen rooli varmistettaessa unionin poliittisten toimielinten legitiimiys, kun se tekee niistä vastuunalaisia varmistamalla asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan; vaatii siksi, että parlamentin lainsäädäntövalta ja valvontaoikeudet on taattava, ja niitä on lujitettava ja vahvistettava;

46.  muistuttaa komission suuntaviivoista, jotka koskevat unionin tietosuojalainsäädännön soveltamista vaalien yhteydessä, sekä sen 12. syyskuuta 2018 antamasta tiedonannosta vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamisesta (COM(2018)0637); kehottaa pyrkimään kaikin keinoin varmistamaan vaalit, joissa ei esiinny vilpillisiä vaikuttamispyrkimyksiä; korostaa, että on määriteltävä unionin politiikka, jolla reagoidaan unionin vastaiseen propagandaan ja kohdennettuihin vääriin tietoihin;

47.  kannustaa komissiota vahvistamaan demokraattisen osallistumisen tukemista tehostamalla vuoropuheluaan kansalaisten kanssa, parantamalla kansalaisten tietoisuutta unionin lainsäädännön roolista heidän arjessaan sekä korostamalla heidän oikeuttaan äänestää ja asettua ehdolle paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla;

48.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään sosiaalista mediaa ja digitaalisia välineitä erityisesti nuorten ja vammaisten henkilöiden osallistumisen lisäämiseksi; vaatii, että verkkofoorumeiden kaltaisia sähköisen demokratian välineitä on kehitettävä ja otettava käyttöön, jotta kansalaiset voisivat osallistua suoremmin unionin demokraattiseen toimintaan edistäen siten heidän sitoutuneisuuttaan;

49.  kannattaa sitä, että kaikilla EU:n virallisilla kielillä tuotetaan ja levitetään lehdistö- ja multimediamateriaalia, joka keskittyy lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja vahvistamaan heidän valmiuksiaan harjoittaa näitä oikeuksia tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa;

50.  katsoo, että sosiaalisen median vaikuttaessa kansalaisten elämään yhä enemmän unionin toimielinten olisi edelleen kehitettävä uusia mekanismeja ja julkisia politiikkoja, jotka on suunniteltu suojelemaan yksilöiden perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä; korostaa, että kansalaisten tietoja on jaettava turvallisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti; korostaa, että vapaat tiedotusvälineet ja oikeus tutustua monimuotoisiin mielipiteisiin ovat terveen demokratian välttämätön osa ja että medialukutaito on ratkaisevan tärkeä ja sitä olisi kehitettävä lapsuudesta lähtien;

51.  kannustaa SEUT:n 25 artiklan käyttämistä toimenpiteisiin, joilla voitaisiin helpottaa Euroopan kansalaisuuden harjoittamisesta arjessa;

52.  kehottaa komissiota SEUT:n 25 artiklan mukaisesti ottamaan seuraavassa kansalaisuuskatsauksessa huomioon unionin kansalaisuuden oikeuksien kehittämisen sekundaarisessa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä sekä ehdottamaan etenemissuunnitelmaa, jossa kaikki nämä pyrkimykset kootaan muodollisesti yhteen ottaen huomioon unionin kehitys tällä alalla;

53.  korostaa, että tämän toiminnan lopullisena tavoitteena olisi SEUT:n 25 artiklan menettelyn mukaisesti toteuttaa käytännön aloitteita kohti kansalaiskohtaisten oikeuksien ja vapauksien konsolidointia unionin kansalaisuuden peruskirjaan, joka muistuttaa Euroopan sosiaalista pilaria, mukaan luettuina perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet ja -vapaudet ja Euroopan sosiaalisessa pilarissa esitetyt sosiaaliset oikeudet sekä SEU:n 2 artiklassa vahvistetut arvot eurooppalaisen ”julkisen tilan” määrittelevinä elementteinä, mukaan luettuina muun muassa tätä julkista tilaa koskeva hallintomalli, arvokkuus, vapaus, oikeusvaltioperiaate, demokratia, moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, ja joka otettaisiin huomioon tulevissa tai mahdollisissa perussopimusten uudistamisissa;

°

°  °

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

(1)

EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(2)

EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

(3)

EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3.

(4)

EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1.

(5)

EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1.

(6)

EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

(7)

EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.

(8)

EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1.

(9)

EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.

(10)

EUVL C 355, 20.10.2017, s. 17.

(11)

EUVL C 482, 23.12.2016, s. 117.

(12)

EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57.

(13)

EUVL C 263, 25.7.2018, s. 28.

(14)

EUVL C 263, 25.7.2018, s. 98.

(15)

EUVL C 463, 21.12.2018, s. 83.

(16)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0282.

(17)

EUVL C 463, 21.12.2018, s. 89.

(18)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.

(19)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

(20)

Esimerkiksi tuomioistuimen tuomio 8. maaliskuuta 2011, Gerardo Ruiz Zambrano vs Office national de l’emploi (ONEM), C-34/09, ECLI:EU:C:2011:124, tuomioistuimen tuomio 2. maaliskuuta 2010, Janko Rottman vs Freistaat Bayern, C-135/08, ECLI:EU:C:2010:104, tuomioistuimen tuomio 5. toukokuuta 2011, Shirley McCarthy vs Secretary of State for the Home Department, C-434/09, ECLI:EU:C:2011:277 ja tuomioistuimen tuomio 15. marraskuuta 2011, Murat Dereci ynnä muut vs Bundesministerium für Inneres, C-256/11, ECLI:EU:C:2011:734.

(21)

EUVL L 106, 24.4.2015, s. 1.


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.1.2019)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta

(2018/2111(INI))

Valmistelija: Martina Anderson

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” (COM(2017)0030),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa”(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(2),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät N:o 9166/3/11 ja 9167/3/11 Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanovalmiuksien arviointiprosessin saattamisesta päätökseen Bulgarian ja Romanian osalta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin 29. maaliskuuta 2017 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti antaman ilmoituksen aikomuksesta erota Euroopan unionista,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vähemmistöjä koskevista vähimmäisnormeista EU:ssa(3),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjimättömyydestä EU:n jäsenvaltioissa(4),

A.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisesti EU:n perustana on ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjaan on koottu kaikki EU:n kansalaisten nauttimat yksilön oikeudet, kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjalla Euroopan kansalaisia pyritään suojaamaan sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä; ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 18 artiklan, jossa kielletään kansalaisuuteen perustuva syrjintä;

C.  ottaa huomioon, että kansalaisten ja demokraattisten instituutioiden oikeuksien lujittaminen pitää sisällään myös kaikenlaisen syrjinnän ja sukupuolten eriarvoisuuden torjunnan;

D.  korostaa kansalaisuutta koskevien oikeuksien menestyksekkään toteutumisen edellyttävän, että jäsenvaltiot vaalivat kaikkia perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja vapauksia;

E.  toteaa, että unionin kansalaisuus saadaan jäsenvaltion kansalaisuuden kautta ja että se selvästi täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta SEU-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti; toteaa, että unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä oikeuttaan myöntää kansalaisuus oikeudenmukaisen yhteistyön hengessä perussopimusten mukaisesti, ja toteaa, että perussopimuksilla on vahvistettu unionin kansalaisuutta koskevat oikeudet ja takeet ja annettu siten perusoikeuskirjalle oikeudellinen arvo; ottaa huomioon, että Pohjois-Irlanti on erityistapaus ja että joulukuussa 2017 tehdyn EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisen sopimuksen mukaisesti sen kansalaisten olisi voitava nauttia, hyödyntää ja käyttää oikeuksiaan unionin kansalaisina asuinpaikassaan; ottaa huomioon, että SEUT‑sopimuksen 20 artiklan mukaisesti unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, ja unionin kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan;

F.  toteaa, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja kaikkien ihmisten perusoikeus; katsoo, että unionin kansalaisuutta koskevassa SEU-sopimuksen 9 artiklassa nimenomaan mainitaan, että unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti;

G.  ottaa huomioon, että noin kahdeksan prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön ja noin kymmenen prosenttia puhuu alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; ottaa huomioon, että EU ei ole vieläkään laatinut vähemmistöjen oikeuksia takaavaa yhteistä kehystä, johon sisältyisi vertailuarvoja ja seuraamuksia;

H.  toteaa, että komission Euroopan unionin kansalaisuuteen laatimasta katsauksesta vuodelta 2017 käy ilmi, että vuodesta 2012 lähtien yhä useammat ihmiset ovat raportoineet kokeneensa jonkinlaista syrjintää;

I.  toteaa, että vapaa liikkuvuus on yksi EU:n neljästä perusvapaudesta, yksi Euroopan yhdentymisen kulmakivistä ja yksi arvostetuimmista unionin kansalaisen oikeuksista; toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja tämän oikeuden käyttö ovat unionin kansalaisuuden kannalta keskeisessä asemassa; toteaa, että EU:n kansalaiset saattavat edelleen törmätä pysyviin tai uusiin esteisiin, joiden vuoksi he eivät voi käyttää vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevia oikeuksiaan, ja toteaa, että näitä haasteita ovat esimerkiksi liian tiukat asiakirjavaatimukset, raskaat menettelyt oleskeluoikeuden saamiseksi, vaikeudet päästä terveydenhuoltopalvelujen piiriin tai pitkälliset menettelyt työmarkkinoille pääsemiseksi tai ammatillisten pätevyyksien tunnustamiseksi; ottaa huomioon, että joitakin unionin kansalaisia on karkotettu tai heistä on annettu EU:n sisällä karkotusmääräyksiä;

J.  toteaa, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU:n puitekehykseen parantavat huomattavasti vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja ovat yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista; ottaa huomioon, että neuvosto vahvisti 9. kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä N:o 9166/3/11 ja 9167/3/11, että Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen liittymisen arviointiprosessi on saatu menestyksekkäästi päätökseen ja että niillä on liittymisen edellyttämät tekniset valmiudet;

K.  toteaa, että Euroopan parlamentti on ainoa suorilla vaaleilla valittu EU:n toimielin; toteaa, että edustuksellisen demokratian, vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden periaatteet ovat Euroopan parlamentin peruspilareita;

L.  toteaa, että Euroopan kansalaiset ovat suoraan edustettuina Euroopan parlamentissa ja että heillä on demokraattinen oikeus asettua ehdokkaaksi ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa, tämän kuitenkaan rajoittamatta joidenkin jäsenvaltioiden kohdalla perussopimusten nojalla sovittuja erityisjärjestelyjä; katsoo, että näitä oikeuksia olisi kunnioitettava myös tapauksissa, joissa kansalaiset asuvat toisen jäsenvaltion alueella; toteaa, että kansalaisten olisi SEUT-sopimuksen 22 artiklan ja SEU-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti oltava oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa;

M.  katsoo, että vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä periaatteista; ottaa huomioon, että unionin kansalaiset, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, voivat menettää äänioikeuden tai heillä saattaa olla hankaluuksia äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa vastaanottavissa jäsenvaltioissa, joissa tätä oikeutta ei ole helpotettu tai edistetty riittävästi;

N.  toteaa, että Pohjois-Irlanti olisi se osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon brexit vaikuttaisi eniten; toteaa, että Irlannin tasavallan rajan koveneminen on erityinen huolenaihe, joka vaikuttaa vapaaseen liikkuvuuteen ja unionin kansalaisten oikeuksiin;

O.  toteaa, että unionin kansalaisuuden käyttöönotto on Euroopan yhdentymishankkeen saavutus, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty; korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen rakenne, jollaista ei ole missään muualla maailmassa;

1.  korostaa, että EU:lla on velvollisuus suojella vähemmistöjä ja taata sekä vähemmistöjen että enemmistön oikeudet yhtäläisesti; toteaa, että SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaan vähemmistöjen suojelu on yksi unionin perusarvoista; toteaa lisäksi, että unionin perusoikeuskirjan 21 artikla (syrjimättömyydestä) ja 22 artikla (kulttuurisesta, uskonnollisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta) vahvistettiin SEUT-sopimuksella oikeudellisesti sitoviksi; toteaa, että kaikki nykyiset perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiset oikeudet ovat Euroopan unionin tuomioistuimen tarjoaman valvonnan ja suojelun ohella keskeisiä Pohjois-Irlannin asukkaille Belfastin sopimuksen täytäntöönpanossa;

2.  korostaa, että alkuperäiset kansalliset, etniset tai kielelliset vähemmistöyhteisöt tuovat erityisen leimansa eurooppalaiseen monimuotoisuuteen ja kulttuuriin; muistuttaa, että kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen jäsenvaltioissa ja niiden välillä on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja samalla sen keskeinen tehtävä;

3.  huomauttaa, että unionin kansalaiset eivät ole riittävän tietoisia unionin kansalaisuudesta johtuvista oikeuksistaan, kuten oikeudesta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisissa vaaleissa tai saada konsuliviranomaisen suojelua toisen jäsenvaltion suurlähetystöstä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan pitämällä heidät täysin ajan tasalla äänioikeuksistaan ja poistamalla heidän osallistumistaan koskevia esteitä sekä käsittelemään esteettömyyttä, osallistumista, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa koskevia kysymyksiä, jotta kaikki EU:n kansalaiset, myös vammaiset, voivat käyttää perusoikeuksiaan muiden kansalaisten tavoin;

4.  toteaa, että on jäsenvaltioita, jotka eivät anna äänioikeutta Euroopan parlamentin vaaleissa omille kansalaisilleen, jotka ovat unionin kansalaisia, mikä rajoittaa parlamentin kantojen moninaisuutta ja vähentää unionin toimielinten vastuuvelvollisuutta unionin kansalaisille; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne suojelevat kansalaistensa kaikkia unionin kansalaisuuteen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia, ympäristöä koskevia ja demokraattisia oikeuksia; toteaa, että jäsenvaltioissa on erilaisia käytäntöjä, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa vahvistetun oikeuden soveltamiseen; kannustaa jäsenvaltioita ulottamaan äänioikeuden mahdollisimman laajalle;

5.  kehottaa komissiota seuraamaan säännöllisesti direktiivin 2004/38/EY soveltamista jäsenvaltioissa ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä mahdollisten vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi, jotta kaikki EU:n kansalaiset voivat nauttia vapaasta liikkuvuudesta täysimääräisesti ja esteettä ilman rajatarkastuksia;

6.  kehottaa neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa sallimaan, että Schengen-alueeseen voivat liittyä kaikki tarvittavat tekniset kriteerit täyttävät maat, jotta kaikki unionin kansalaiset voivat hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen esteettä ilman rajatarkastuksia;

7.  panee merkille, että lähes seitsemän miljoonaa EU:n kansalaista elää unionin ulkopuolisissa maissa ja että määrän odotetaan kasvavan vähintään kymmeneen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että jäsenvaltioiden on tuettava laajaa demokraattista osallistumista tuleviin, vuonna 2019 pidettäviin EU-vaaleihin; kehottaa panemaan direktiivin (EU) 2015/637 täytäntöön täysimääräisesti ja tehokkaasti, jotta unionin kansalaisille varmistetaan konsuliviranomaisten suojelu niissä kolmansissa maissa, joissa heidän jäsenvaltiollaan ei ole edustusta;

8.  on huolestunut joidenkin jäsenvaltioiden käyttöön ottamista käytännöistä, kuten kultaisista viisumeista, joiden mukaan ne myöntävät kolmansien maiden kansalaisille kansalaisuuden vähimmäiskriteerien perusteella, jolloin siitä tulee pelkkä investointien vastine; painottaa, että EU:n kansalaisuudesta ei pitäisi tehdä hyödykettä; kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan kultaisiin viisumeihin ja sijoittajaohjelmiin perustuvan oleskelulupien ja kansalaisuuksien myynnin, koska vaarana on, että se johtaa korruptioon ja väärinkäyttöön ja siihen, että Schengen-aluetta käytetään väärin rikollisiin tarkoituksiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan ehdotuksessaan huolellisesti kansallisia järjestelyjä unionin kansalaisuuden myöntämiseksi sijoittajille ja korostamaan menettelyjä, joita jäsenvaltioiden on kansalaisuuksia myöntäessään sovellettava täysin EU:n lainsäädännön mukaisesti;

9.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon perussopimusten mukaisia oikeuksia käyttävien EU:n kansalaisten lapset silloin, kun kyseisillä lapsilla on vaikeuksia täyttää kansalaisuusvaatimuksia kansallisten sääntöjen mukaisesti ja erityisesti kun kansalaisuuden saamiseksi on osoitettava tiivis yhteys asianomaiseen maahan;

10.  panee huolestuneena merkille, että useiden sellaisten EU:n kansalaisten oikeus perhe-elämään, jotka ovat naimisissa tai vakinaisessa suhteessa kolmannen maan kansalaisen kanssa, voi vaarantua kansallisen lainsäädännön tai sen heikon täytäntöönpanon takia, ja toteaa, että sama pätee heidän mahdollisuutensa käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan matkoilla unionissa;

11.  kehottaa jäsenvaltioita kohtuullisuuteen, kun ne päättävät poistaa muun EU-maan kansalaisen alueeltaan, ja palauttaa mieliin, että tällaiset päätökset on tehtävä tapauskohtaisesti vasta sen jälkeen, kun olosuhteet on tutkittu huolellisesti, ja että päätöksissä on kunnioitettava perusoikeuksia;

12.  kehottaa perusoikeusvirastoa käsittelemään työohjelmassaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tapahtuvaa ei-alueellisiin tai vähemmistökieliin perustuvaa syrjintää;

13.  katsoo, että jotta SEU-sopimuksen 2 artiklan viittaus vähemmistöihin ja SEU-sopimuksen 9 artiklan viittaus kaikkien unionin kansalaisten yhdenvertaisuuteen konkretisoituisivat ja jotta voitaisiin paremmin hyödyntää unionin kansalaisuuden potentiaali, EU:n olisi toteutettava toimia, joilla taataan EU:n perustana olevien arvojen vaaliminen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen; palauttaa mieliin, että EU:n on laadittava kattava järjestelmä, jolla suojellaan alkuperäisiä kansallisia, etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä, ja katsoo, että järjestelmään on sisällytettävä olemassa olevat kansainvälisen oikeuden välineet ja että sen on noudatettava unionin todistetusti parhaita käytäntöjä; katsoo, että tällaisella kehyksellä olisi oltava omat korkeat vaatimuksensa ja siihen olisi liitettävä vankka seurantamekanismi;

14.  tuomitsee jyrkästi yhä laajemmin esiintyvän rasismin ja muukalaisvihan, syrjinnän ja vihaan yllyttämisen sekä väkivallan, joihin uusfasistiset ja uusnatsijärjestöt ovat syyllistyneet useissa EU:n jäsenvaltioissa;

15.  korostaa, että ehdottomana painopisteenä Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista koskevissa neuvotteluissa olisi käsiteltävä Yhdistyneessä kuningaskunnassa elävien tai eläneiden 27 jäsenvaltion EU:n kansalaisten ja 27 jäsenvaltion EU:ssa elävien ja eläneiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeuksien ja etujen turvaamista; on erittäin huolestunut Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamista koskevien neuvottelujen nykytilanteesta ja katastrofaalisista seurauksista, joita sopimuksettoman eron vaihtoehdolla olisi yli viiden miljoonan ihmisen elämään; kehottaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin hallituksia varmistamaan, että Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa asuvien EU:n kansalaisten oikeuksia suojellaan brexitin jälkeen EU:n perussopimusten ja asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten mukaisesti;

16.  pyytää komissiota toimimaan päättäväisesti ja nopeasti ja vaatimaan jäsenvaltioilta kaikki asiaankuuluvat tiedot ja tarkastukset, jotta varmistetaan, että Schengen-järjestelmän eheys ja turvallisuus eivät vaarannu.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Martina Anderson, Heinz K. Becker, Monika Beňová, Michał Boni, Caterina Chinnici, Rachida Dati, Frank Engel, Laura Ferrara, Romeo Franz, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Sophia in ‘t Veld, Cécile Kashetu Kyenge, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, Ivari Padar, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Dennis de Jong, Anna Hedh, Lívia Járóka, Marek Jurek, Jean Lambert, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Erdős, Fernando Ruas, Adam Szejnfeld

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Sophia in ‘t Veld, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Cecilia Wikström

EFDD

Laura Ferrara

GUE/NGL

Martina Anderson, Dennis de Jong, Marie-Christine Vergiat

PPE

Asim Ademov, Heinz K. Becker, Michał Boni, Rachida Dati, Frank Engel, Kinga Gál, Monika Hohlmeier, Lívia Járóka, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Fernando Ruas, Csaba Sógor, Adam Szejnfeld, Traian Ungureanu, Tomáš Zdechovský

S&D

Monika Beňová, Caterina Chinnici, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Cécile Kashetu Kyenge, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Ivari Padar, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Romeo Franz, Jean Lambert, Judith Sargentini, Bodil Valero

7

-

ECR

Marek Jurek, Monica Macovei, Helga Stevens, Kristina Winberg

ENF

Auke Zijlstra

NI

Udo Voigt

PPE

Norbert Erdős

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 369, 11.10.2018, s. 11.

(2)

EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0447.

(4)

EUVL C 463, 21.12.2018, s. 21.


VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2018)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta

(2018/2111(INI))

Valmistelija: Notis Marias

EHDOTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 20 artiklalla käyttöön otettu unionin kansalaisuus, joka pitää sisällään artiklassa mainitut oikeudet eli oikeuden liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa asuinjäsenvaltiossa, oikeuden saada tarvittaessa toisen jäsenvaltion konsuliviranomaisilta suojelua ja oikeuden esittää vetoomuksia ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen jollakin perussopimusten kielellä, vaikuttaa myös laajemmin ja tuo mukanaan demokraattiseen osallistumiseen liittyviä oikeuksia, jotka ovat peräisin SEU-sopimuksen 11 artiklasta ja SEUT-sopimuksen 24 artiklasta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan V luvusta ja muista oikeusperustoista;

2.  katsoo, että EU:n toimielinten olisi tehostettava toimia, joilla varmistetaan unionin kansalaisten vaalioikeuksien täytäntöönpanon tehostaminen, jotta voidaan tosiasiallisesti puuttua äänestysvilkkauden laskuun; korostaa, että monissa jäsenvaltioissa vaalilait ovat edelleen monimutkaisia tai syrjiviä ja että toisinaan niissä asetetaan liian suuria esteitä äänioikeuden käytölle tai ne voivat suoraan estää sen, erityisesti kun on kyse unionin kansalaisista, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja joiden lukumääräksi arvioidaan 15 miljoonaa ihmistä; kehottaa komissiota seuraamaan toisessa jäsenvaltiossa asuvien unionin kansalaisten äänioikeuden pidättämistä ja ehdottamaan konkreettisia toimia heidän poliittisten oikeuksiensa suojelemiseksi; vaatii komissiota kehottamaan jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti parhaita käytäntöjä, joiden avulla unionin kansalaisilla on äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa SEUT-sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, mukaan luettuna vaalilakien julkaiseminen viimeistään vuosi ennen EU-vaaleja, valeuutisten ja populistisen retoriikan torjuminen sekä koulutuksen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden edistäminen; katsoo, että julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden olisi esitettävä parlamentin jäsenten näkemykset tavalla, joka varmistaa puolueettomuuden ja moniarvoisuuden;

3.  muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on edistänyt kansalaisuuden käsitteen vähittäistä kehittämistä pisteeseen, jossa tietyt näkökohdat ovat saaneet suhteellisen autonomian eurooppalaisen perustuslaillisen kehyksen myötä; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 20 artikla on esteenä kansallisille toimenpiteille, joilla unionin kansalaisia estettäisiin käyttämästä tosiasiallisesti heille unionin kansalaisina kuuluvia oikeuksiaan(1);

4.  muistuttaa, että SEU-sopimuksen 17 artiklan mukaan komission puheenjohtajan nimittämisessä on otettava huomioon Euroopan parlamentin vaalien tulos; korostaa tämän henkilön poliittista merkitystä ja symbolismia unionin kansalaisuuden kannalta ja katsoo, että Eurooppa-neuvoston olisi ehdotettava seuraavaksi komission puheenjohtajaksi sitä kärkiehdokasta, joka voi saada eniten kannatusta Euroopan parlamentin eri ryhmistä;

5.  uskoo vakaasti, että syrjimättömyyden periaate on unionin kansalaisuuden kulmakivi sekä yleinen periaate ja unionin oikeuden perusarvo SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisesti; korostaa erityisesti, että SEUT-sopimuksen 10 artiklassa kielletään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä politiikkojen ja toimien määrittelyssä ja toteuttamisessa; muistuttaa, että perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään myös näihin syihin sekä geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen tai syntyperään perustuva syrjintä; muistuttaa, että rotujen välistä tasa-arvoa koskevassa direktiivissä (2000/43/EY)(2) kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä työn yhteydessä; muistuttaa, että direktiivi miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (2004/113/EY)(3) ja sukupuolten tasa-arvoa koskeva direktiivi (2006/54/EY)(4) takaavat yhdenvertaisen kohtelun ainoastaan sosiaaliturvan osalta; pitää valitettavana, että direktiivejä ei ole vieläkään pantu täytäntöön, vaikka niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettu määräaika päättyi jo yli 10 vuotta sitten;

6.  pitää valitettavana, että kymmenen vuotta komission ehdotuksen julkaisemisen jälkeen neuvosto estää edelleen vahvistamasta syrjinnän vastaista direktiiviä, jolla pannaan täytäntöön yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella ja jolla laajennetaan syrjinnän vastaista suojelua horisontaalisen lähestymistavan avulla; katsoo, että neuvoston tulevien puheenjohtajavaltioiden olisi pyrittävä vahvistamaan kanta direktiivistä viimeistään puheenjohtajakautensa loppuun mennessä;

7.  muistuttaa tuloksista, joihin päädyttiin vetoomusvaliokunnan kesäkuussa 2017 järjestämässä julkisessa kuulemisessa ”Kansalaisten luottamuksen palauttaminen Euroopan yhdentymishankkeeseen” ja joissa korostettiin muun muassa tarvetta muuttaa EU:n päätöksentekoprosessia ja toimielimiä avoimemmiksi kaikille unionin kansalaisille; katsoo, että kansalaisten suora osallistuminen EU:n päätöksentekoprosesseihin ja niiden kaikkien vaiheiden täysi avoimuus on olennaista, jotta voidaan parantaa kansalaisten demokraattisia oikeuksia ja torjua demokratiavajetta EU:n tasolla; toteaa, että korruption torjunnan johtaminen uskottavalla tavalla olisi unionille ratkaiseva askel paitsi hyvän hallinnon varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa ja veronmaksajien yleisten etujen suojelemiseksi myös EU:n imagon vahvistamiseksi kansalaisten silmissä; katsoo, että EU:n olisi näytettävä esimerkkiä ja sovellettava tiukimpia mahdollisia normeja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, myös EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa tehtävien nimitysten osalta; pitää valitettavina komission jäsenten viimeaikaisia niin sanottuja pyöröovitapauksia, jotka heikentävät unionin mainetta kansalaisten silmissä;

8.  muistuttaa, että jotta jäsenvaltioissa voidaan varmistaa kaikkia unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia, erityisesti oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, koskevan unionin oikeuden tosiasiallinen täytäntöönpano, komission on noudatettava täysimääräisesti SEUT-sopimuksen 258–260 artiklan mukaisia velvoitteitaan perussopimusten valvojana; kehottaa komissiota käyttämään tähän tarkoitukseen kaikkia käytössään olevia välineitä ja mekanismeja; pitää tärkeänä tehdä unionin päätöksenteosta ja täytäntöönpanosta tehokkaampaa ja näkyvämpää, jotta varmistetaan, että unionin kansalaisten yleiset käsitykset EU:sta ovat paremmin tietoon perustuvia;

9.  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa”(5), jossa korostetaan muun muassa sitä, että jäsenvaltiot eivät voi rajoittaa näitä perussopimukseen kirjattuja oikeuksia ja velvoitteita perusteettomasti; korostaa kansalaisuutta koskevien oikeuksien menestyksekkään toteutumisen edellyttävän, että jäsenvaltiot vaalivat kaikkia perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja vapauksia;

10.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä torjumaan ilmiötä, jossa jäsenvaltiot syyttävät Brysseliä päätöksistä, joita ne ovat itse olleet tekemässä Euroopan unionin neuvoston jäseninä; kehottaa neuvostoa lisäämään päätöksentekoprosessiensa avoimuutta;

11.  kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ja sukupuolinäkökulman kaikkiin nykyisiin lainsäädäntöteksteihin ja tuleviin kansalaisuutta koskeviin ehdotuksiin liittyviin arviointiprosesseihin;

12.  muistuttaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen” (SEU-sopimuksen 10 artiklan 4 kohta); kehottaa siksi antamaan yksittäisille unionin kansalaisille mahdollisuuden hakea suoraan Euroopan tason poliittisten puolueiden jäsenyyttä;

13.  katsoo, että SEUT-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan mukainen unionin kansalaisten kunnallisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden käyttö liittyy olennaisesti vapaaseen liikkuvuuteen ja unionin kansalaisuuteen; katsoo, että osallistavaa demokratiaa EU:n tasolla tehostettaisiin omaksumalla aidosti demokraattinen hallinto, joka kykenee takaamaan täyden avoimuuden, perusoikeuksien tehokkaan suojelun, kansalaisten suoran osallistumisen EU:n päätöksentekoprosesseihin ja unionin kansalaisten painopisteiden sisällyttämisen EU:n poliittiseen ohjelmaan; katsoo, että osallistavia ja suoran demokratian välineitä on vahvistettava myös kansalaisten poliittisen osallistumisen lisäämiseksi paikallisissa ja kansallisissa yhteisöissä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota jatkamaan parhaiden käytäntöjen soveltamista myös, jotta voidaan edistää äänestysaktiivisuutta kunnallis- ja paikallisvaaleissa kaikkialla unionissa painottamalla erityisesti koulutusta, tietoisuuden lisäämistä paikallisvaalien merkityksestä, unionin kansalaisten oikeuksia tällä alalla koskevaa tiedotusta sekä suoraa osallistumista kyseisiin vaaleihin; toteaa, että on puututtava nykyiseen tilanteeseen, jossa joidenkin jäsenvaltioiden kansalaiset menettävät äänioikeutensa lähtömaansa kansallisissa vaaleissa, mutta heillä ei myöskään ole äänioikeutta asuinvaltionsa kansallisissa vaaleissa; katsoo, että unionin kansalaisten äänioikeuden pidättäminen on ristiriidassa sen kanssa, että perussopimusten mukaan heillä on oikeus osallistua täysimääräisesti demokratian toteuttamiseen unionissa;

14.  palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 227 artiklan mukainen vetoomusoikeus on kansalaisille virallinen yhteysväylä suoraan EU:n toimielimiin unionin oikeuden puutteiden ja epäjohdonmukaisuuksien osoittamiseksi siten, että varmistetaan taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien täysimääräinen suojelu, ja keino ilmoittaa siitä, että kansalliset viranomaiset ovat soveltaneet virheellisesti unionin oikeutta tai saattaneet sen virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään; toteaa, että vaikka kansalaiset kaikkialla unionissa ovat tietoisia vetoomusoikeudesta, EU:n toimielimet ovat olleet täysin tehottomia käsittelemään ja ratkaisemaan niiden tietoon vetoomusten kautta tuotuja ongelmia; kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön tehokkaan strategian, jolla pyritään varmistamaan kansalaisten perusoikeuksien täysimääräinen suojelu ja parantamaan yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa erityisesti sellaisilla politiikan aloilla, joilla esitetään eniten vetoomuksia: ympäristö, perusoikeudet (etenkin äänioikeus ja lapsen oikeudet), henkilöiden vapaa liikkuvuus, sosiaali- ja työllisyysasiat, syrjintä sekä maahanmuutto;

15.  korostaa, että oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille on unionin kansalaisuuden olennainen osatekijä; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 227 artiklan ja perusoikeuskirjan 44 artiklan mukaisesti jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus esittää vetoomus; muistuttaa vetoomusprosessin ja SEUT-sopimuksen 258–260 artiklan mukaisten komission seuranta- ja valvontatoimien välisestä tärkeästä yhteydestä; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään sellaisen tiedon ja koulutuksen tarjoamista, joka koskee kaikkien unionin kansalaisten oikeutta esittää vetoomus osallistavan demokratian edistämiseksi ja kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi; pitää ehdottoman tärkeänä, että EU:n toimielimet ja niiden politiikan sisällöt ovat täysin saatavilla myös digitaalisessa muodossa ja vammaisille henkilöille;

16.  pitää tärkeänä, että jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on SEUT-sopimuksen 24 ja 228 artiklan mukaisesti oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kanteluja, jotka koskevat unionin toimielinten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, erityisesti oikeutta tutustua julkisiin asiakirjoihin; kehottaa sekä EU:n toimielimiä että jäsenvaltioita lisäämään unionin kaikkien kansalaisten tietoisuutta tästä oikeudesta; toteaa, että kansalaisten turvautuminen avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon on edelleen olennaisen tärkeää, jotta tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaisesti; muistuttaa SEU-sopimuksen 1 artiklasta, jonka mukaan päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaista; muistuttaa Euroopan oikeusasiamiehen toimiston ratkaisevasta panoksesta EU:n päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessien avoimuuden lisäämisessä, mikä tukee unionin kansalaisten aktiivista osallistumista niihin ja lisää heidän luottamustaan; kannattaa täysin Euroopan oikeusasiamiehen suosituksia strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE lainsäädäntökäsittelyn avoimuudesta EU:n neuvoston valmisteluelimissä;

17.  ehdottaa asiakirjoihin tutustumista koskevan asetuksen (EY) N:o 1049/2001(6) tarkistamista, jotta lisättäisiin EU:n kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan oikeutta tutustua asiakirjoihin;

18.  uskoo vakaasti, että avoimuus on olennainen osa oikeusvaltioperiaatetta ja että kun varmistetaan sen noudattaminen koko lainsäädäntöprosessin ajan, se vaikuttaa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden tosiasialliseen toteutumiseen sekä muihin oikeuksiin, kuten ilmaisunvapauteen ja erityisesti sen sananvapautta ja tiedonsaantioikeutta koskeviin näkökohtiin; katsoo myös, että aktiivisen EU:n kansalaisuuden vaalimiseksi on tarpeen luoda liikkumavaraa prosessin julkiselle valvonnalle, tarkastelulle ja arvioinnille sekä mahdollisuudelle riitauttaa ratkaisu; korostaa, että tämä auttaisi kansalaisia perehtymään asteittain lainsäädäntöprosessiin liittyviin peruskäsitteisiin ja edistämään unionin demokraattiseen toimintaan kuuluvia osallistavia näkökohtia;

19.  katsoo, että toimielinten sisäinen monikielisyys ja niiden vuorovaikutus kansalaisten kanssa on olennainen osa EU:n kansalaisuuden käsitteen vahvistamista; kehottaa toteuttamaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että viralliset asiakirjat ovat mahdollisimman laajalti saatavissa kolmen työkielen lisäksi;

20.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään koulujen opetussuunnitelmiin opetusta EU-asioista, kuten unionin kansalaisten oikeuksista, ja mukauttamaan vastaavasti myös opettajakoulutusta;

21.  panee merkille yhteyden EU:n kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin välillä; korostaa, että oikeutta liikkua ja työskennellä vapaasti unionissa voidaan vahvistaa ainoastaan uusilla lainsäädäntötoimenpiteillä, joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti täytäntöön sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 883/2004 menettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009(7), jotta voidaan varmistaa sosiaaliturvaetuuksien siirrettävyys (mukaan lukien valtion eläkkeet, sairausvakuutus, työttömyyskorvaukset ja perhe-etuudet);

22.  painottaa tarvetta luopua säästötoimista ja ottaa käyttöön tehokkaita ja johdonmukaisia EU:n tason politiikkoja, jotta voidaan taata täystyöllisyys ja riittävä sosiaalinen suojelu, koulutuksen mahdollisimman korkea taso sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkein taso;

23.  pitää valitettavina perussopimusten tiettyjä osia koskevia joidenkin jäsenvaltioiden poikkeuksia, jotka vaarantavat kansalaisten oikeudet ja luovat tosiasiallisia eroja kansalaisten oikeuksien välille, vaikka niiden perussopimusten mukaisesti olisi oltava yhtäläisiä;

24.  katsoo, että eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden tehostaa kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon siten, että välineestä tehdään vähemmän byrokraattinen, helpommin lähestyttävä ja tehokkaampi; korostaa, että unionin on osoitettava riittävästi varoja koko eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan prosessin toteuttamiselle ja tuettava sitä; muistuttaa, että EU:n toimielinten on kiinnitettävä kansalaisten aloitteisiin riittävästi huomiota, kuten unionin tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä (asia T‑646/13, Minority SafePack — one million signatures for diversity in Europe v. Euroopan komissio) korostetaan; korostaa, että on kehitettävä kattavampia säännöksiä ja toimivampia käytäntöjä menestyksekkäiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden poliittiseen ja oikeudelliseen seurantaan.

25.  toteaa, että brexit on ensimmäinen kerta, kun unionin kansalaiselta on poistettu EU:n kansalaisuus ja siihen liittyvät oikeudet, etuoikeudet ja suojelu; muistuttaa, että kun EU:n kansalaisuus on myönnetty, sen etuoikeuksien käyttäjiä ei kansalaisuuden poistamisen yhteydessä saa jättää oikeudellisesti epäselviin olosuhteisiin, etenkään tahdonvastaisesti, kuten on nähty Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista; vaatii, että kansalaisten oikeudet on turvattava käynnissä olevista brexit-neuvotteluista erillisellä sopimuksella, jotta heidät voidaan poistaa poliittisesta prosessista ja varmistaa heidän suojelunsa jopa sopimuksettomassa tilassa; harkitsee mahdollisuutta elinikäiseen EU:n kansalaisuuteen tai liitännäiskansalaisuuteen niille, joiden EU:n kansalaisuus on poistettu;

26.  katsoo, että SOLVIT-palvelua olisi valtavirtaistettava ja jotta se olisi tehokkaampi, sille olisi annettava lisävaltuuksia käsitellä vapaata liikkuvuutta koskeviin oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien oikeus maahantuloon sekä asuinpaikkaan ja syrjintään liittyviä kysymyksiä, ennen kuin haetaan oikeudellista tai hallinnollista oikeussuojakeinoa, mikä säästää kansalaisten aikaa ja tarvetta turvautua oikeussuojakeinoihin ja vastaa heidän ongelmiinsa oikea-aikaisesti;

27.  katsoo, että EU:n kansalaisuutta koskevat ohjelmat, kuten ”Erasmus +” ja ”Kansalaisten Eurooppa”, sekä muut joukkoistamisen kaltaiset aloitteet, joilla pyritään edistämään demokraattista osallistumista, ovat keskeisiä tekijöitä, joita on uudistettava ja vahvistettava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

28.  katsoo, että Lissabonin sopimukseen sisällytetty perusoikeuskirja on tärkein EU:n kansalaisuutta määrittävä säädös sekä symbolisesti että sisällöllisesti; pitää valitettavana, että sen 51 artikla yhdessä sen rajoittavan tulkinnan kanssa tekee sen soveltamisesta usein mitättömän;

29.  katsoo, että EU:n toimielinten ponnisteluista huolimatta oikeuksia koskevaa tiedotuskampanjaa ei edelleenkään ole toteutettu monissa jäsenvaltioissa, mikä on osoittautunut tärkeimmäksi esteeksi unionin kansalaisten oikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle;

30.  korostaa, että EU:n kansalaisuuteen perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia ei saa rajoittaa perusteettomasti;

31.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan unionin kansalaisille enemmän tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä edistämään näiden oikeuksien kunnioittamista yhtäläisesti sekä lähtömaassa että jokaisessa muussa jäsenvaltiossa;

32.  muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa määrätään sopimuksen omasta tarkistamisesta, kuten SEU-sopimuksen 48 artiklassa määrätään; korostaa, että tämä on arvokas väline, jolla voidaan edistää edelleen EU:n kansalaisuuden mahdollisuuksia; toteaa, että perussopimusten viimeisimmästä tarkistamisesta on kulunut 10 vuotta, mikä on yksi pisimmistä ajanjaksoista ilman uudelleentarkastelua viime vuosikymmeninä; katsoo, että brexitin toteutuminen on selkeä peruste ja ainutlaatuinen tilaisuus käynnistää uusi tarkistusprosessi; ehdottaa uuden Eurooppa-valmistelukunnan perustamista tätä tarkoitusta varten.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.11.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

1

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Margrete Auken, Beatriz Becerra Basterrechea, Andrea Cozzolino, Pál Csáky, Miriam Dalli, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Takis Hadjigeorgiou, Peter Jahr, Rikke-Louise Karlsson, Svetoslav Hristov Malinov, Lukas Mandl, Notis Marias, Ana Miranda, Miroslavs Mitrofanovs, Marlene Mizzi, Gabriele Preuß, Eleni Theocharous, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Urszula Krupa, Kostadinka Kuneva, Julia Pitera, Ángela Vallina

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Asim Ademov, Adam Szejnfeld, Mihai Ţurcanu

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

ECR

EFDD

GUE/NGL

NI

PPE

S&D

VERTS/ALE

Beatriz Becerra Basterrechea, Cecilia Wikström,

Urszula Krupa, Notis Marias, Eleni Theocharous

Eleonora Evi

Takis Hadjigeorgiou, Kostadinka Kuneva, Ángela Vallina

Rikke-Louise Karlsson

Pál Csáky, Julia Pitera

Andrea Cozzolino, Miriam Dalli, Marlene Mizzi, Gabriele Preuß

Margrete Auken, Ana Miranda, Miroslavs Mitrofanovs

1

-

PPE

Rosa Estaràs Ferragut

6

0

PPE

Asim Ademov, Peter Jahr; Svetoslav Hristov Malinov, Lukas Mandl Adam Szejnfeld, Mihai Ţurcanu,

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.3.2011, Gerardo Ruiz Zambrano v. Office national de l’emploi (ONEm), C-34/09, ECLI:EU:C:2011:124.

(2)

Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).

(3)

Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23);

(5)

EUVL C 369, 11.10.2018, s. 11.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(7)

EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Mercedes Bresso, Pascal Durand, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Jo Leinen, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, Paulo Rangel, Helmut Scholz, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, Ashley Fox, Sylvia-Yvonne Kaufmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Michael Gahler, Jarosław Wałęsa


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz

GUE/NGL

Helmut Scholz, Barbara Spinelli

NI

Kazimierz Michał Ujazdowski

PPE

Michael Gahler, Esteban González Pons, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Markus Pieper, György Schöpflin, Jarosław Wałęsa

S&D

Pervenche Berès, Mercedes Bresso, Ramón Jáuregui Atondo, Sylvia Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Pedro Silva Pereira

VERTS/ALE

Pascal Durand, Josep Maria Terricabras

3

-

ECR

Ashley Fox

ENF

Gerolf Annemans

PPE

Paulo Rangel

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 7. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö