MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista

29.1.2019 - (COM(2018)0337 – C8-0220/2018 – 2018/0169(COD)) - ***I

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Simona Bonafè

Menettely : 2018/0169(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0044/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0044/2019

Keskustelut :

PV 12/02/2019 - 7
CRE 12/02/2019 - 7

Äänestykset :

PV 12/02/2019 - 9.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0071

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista

(COM(2018)0337 – C8-0220/2018 – 2018/0169(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0337),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komission on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0220/2018),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean 6. joulukuuta 2018 antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0044/2019),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unionin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä johtaa veden niukkuuteen ja sen laadun heikkenemiseen. Erityisesti ilmastonmuutos ja kuivuus vaikuttavat merkittävästi makean veden saatavuutta heikentäviä haasteita, joita aiheuttavat kaupunkien kehitys ja maatalous.

(1) Unionin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä johtaa veden niukkuuteen ja sen laadun heikkenemiseen. Erityisesti ilmastonmuutos, arvaamattomat sääolot ja kuivuus ovat merkittävästi makean veden saatavuutta heikentäviä haasteita, joita aiheuttavat kaupunkien kehitys ja maatalous.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Unionin kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin parannettaisiin lisäämällä käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY¹⁵ mainitaan veden uudelleenkäyttö yhtenä lisätoimenpiteenä, jota jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi pinta- ja pohjavesien hyvän laadullisen ja määrällisen tilan osalta. Neuvoston direktiivissä 91/271/ETY¹⁶ vaaditaan, että käsitelty jätevesi on käytettävä uudelleen aina kun se on mahdollista.

(2) Unionin kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin parannettaisiin lisäämällä käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä, rajoittamalla vedenottoa vesistöistä ja pohjavedestä, vähentämällä päästöjä vastaanottaviin vesimuodostumiin ja edistämällä veden säästämistä yhdyskuntajätevesien uudelleenkäytön avulla varmistaen samalla ympäristönsuojelun korkea taso. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY¹⁵ mainitaan veden uudelleenkäyttö ja vedenkäytön kannalta tehokkaiden tekniikoiden edistäminen teollisuudessa ja vettä säästävät kastelutekniikat yhtenä lisätoimenpiteenä, jota jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi pinta- ja pohjavesien hyvän laadullisen ja määrällisen tilan osalta. Neuvoston direktiivissä 91/271/ETY¹⁶ vaaditaan, että käsitelty jätevesi on käytettävä uudelleen aina kun se on mahdollista.

––––––––––––––––––––

¹⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EUVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

¹⁶ Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EUVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a) Monilla aloilla erityinen ongelma on käsitellyn jäteveden jakeluinfrastruktuurin ikä ja huono kunto, ja se johtaa valtavaan käsitellyn jäteveden hukkaan ja siihen liittyvään käsittelyyn sijoitettujen varojen tuhlaamiseen. Kaiken tällaisen putki-infrastruktuurin kunnostamisen olisi oltava etusijalla.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antamassa tiedonannossa ”Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi”¹⁷ viitattiin veden uudelleenkäyttöön keinokastelussa ja teollisuudessa vaihtoehtoisena veden lähteenä, johon unionin olisi kiinnitettävä huomiota.

(3) Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antamassa tiedonannossa ”Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi”¹⁷ viitattiin tarpeeseen luoda väline veden uudelleenkäyttöön unionin tasolla sovellettavien standardien sääntelyyn ja poistaa esteet tällaisen vaihtoehtoisen veden lähteen laajemmalta käytöltä, joka voi auttaa vähentämään veden niukkuusongelmia ja jakelujärjestelmien haavoittuvuutta.

___________________

¹⁷ COM(2012) 673.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa tiedonannossa otsikolla ”Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaaminen Euroopan unionissa”¹⁸ esitetään toimenpidehierarkia, jota jäsenvaltioiden olisi harkittava veden niukkuuden ja kuivuuden hallinnassa. Sen mukaan alueilla, joilla kaikki ennalta ehkäisevät toimenpiteet on pantu täytäntöön vesivarojen käyttöä koskevan hierarkian mukaisesti ja joilla vedentarve on edelleen suurempi kuin saatavilla olevat vesivarat, uusia vedenhankinnan infrastruktuureja voidaan joissakin tapauksissa ja kustannus-hyötyulottuvuus huomioon ottaen harkita mahdollisena vaihtoehtona, jolla lievitetään vakavan kuivuuden aiheuttamia vaikutuksia.

(4) Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassa tiedonannossa otsikolla ”Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaaminen Euroopan unionissa”¹⁸ esitetään toimenpidehierarkia, jota jäsenvaltioiden olisi harkittava veden niukkuuden ja kuivuuden hallinnassa. Samasta syystä direktiivissä 2000/60/EY olisi syytä säätää vesivarojen asianmukaiseen hoitoon liittyvien toimien sitovasta hierarkiasta. Sen mukaan alueilla, joilla kaikki ennalta ehkäisevät toimenpiteet on pantu täytäntöön vesivarojen käyttöä koskevan hierarkian mukaisesti ja joilla vedentarve on edelleen suurempi kuin saatavilla olevat vesivarat, uusia vedenhankinnan infrastruktuureja voidaan joissakin tapauksissa ja kustannus-hyötyulottuvuus huomioon ottaen harkita mahdollisena vaihtoehtona, jolla lievitetään vakavan kuivuuden aiheuttamia vaikutuksia.

___________________

¹⁸ COM(2007) 414.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(4 a) Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaamisesta Euroopan unionissa 9 päivänä lokakuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa^{1 a} muistutetaan, että kysyntäpuolen lähestymistapa olisi asetettava etusijalle vesivaroja hallinnoitaessa, ja katsotaan, että unionin olisi käytettävä vesivarojen hoidossa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistetään kysynnänhallintaan liittyvät toimenpiteet, toimenpiteet, joilla optimoidaan nykyiset resurssit veden kierrossa, sekä toimenpiteet uusien resurssien luomiseksi, ja että lähestymistavassa on otettava huomioon ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat.

___________________

^{1 a}EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 33.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassaan¹⁹ komissio sitoutui toteuttamaan käsitellyn jäteveden uudelleenkäytön edistämiseksi tietyt toimenpiteet, joihin kuului veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen laatiminen.

___________________

¹⁹ COM(2015) 614.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Esimerkiksi jätevedenkäsittelylaitoksilta tai teollisuuslaitoksilta peräisin olevan, asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäytöllä katsotaan olevan vähemmän ympäristövaikutuksia kuin muilla vaihtoehtoisilla vedensaantimenetelmillä, kuten veden siirroilla tai suolanpoistolla, mutta tällaista uudelleenkäyttöä harjoitetaan unionissa vain vähän. Tämä vaikuttaa johtuvan osin unionin yhteisten ympäristö- ja terveysstandardien puutteesta veden uudelleenkäytössä ja tiettyjen maataloustuotteiden kohdalla kierrätetyllä vedellä kasteltujen tuotteiden mahdollisista vapaata liikkuvuutta rajoittavista esteistä.

(6) Esimerkiksi yhdyskuntien jätevedenkäsittelylaitoksilta peräisin olevan, asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäytöllä katsotaan olevan vähemmän ympäristövaikutuksia kuin muilla vaihtoehtoisilla vedensaantimenetelmillä, kuten veden siirroilla tai suolanpoistolla. tällaista uudelleenkäyttöä, joka voisi vähentää veden tuhlausta ja säästää vettä, harjoitetaan unionissa vain vähän. Tämä vaikuttaa johtuvan osin jäteveden uudelleenkäyttöjärjestelmien merkittävistä kustannuksista sekä unionin yhteisten ympäristö- ja terveysstandardien puutteesta veden uudelleenkäytössä ja tiettyjen maataloustuotteiden kohdalla kierrätetyllä vedellä kasteltujen tuotteiden mahdollisista terveys- ja ympäristöriskeistä ja mahdollisista vapaata liikkuvuutta rajoittavista esteistä. Samalla olisi pidettävä mielessä, että tietyissä jäsenvaltioissa kasteluinfrastruktuuri on riittämätön tai sellaista ei ole.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a) Veden uudelleenkäyttö voisi auttaa ottamaan talteen käsitellyn jäteveden sisältämät ravintoaineet, ja kierrätetyn veden käyttö kasteluun maa- ja metsätaloudessa voisi olla tapa palauttaa ravinteet, kuten typpi, fosfori ja kalium, luonnolliseen biokemialliseen kiertoon.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 b) Asianmukaisesti käsitellyn ja kierrätetyn jäteveden uudelleenkäytön kasteluun tämän asetuksen mukaisesti olisi tapahduttava ympäristöystävällisesti. Uudelleenkäytön ei näin ollen pitäisi johtaa entistä suurempiin typpi- ja fosforipäästöihin, koska näiden ravinteiden liiallinen määrä rehevöittää maaperää ja pinta- ja pohjavettä ja vahingoittaa siten ekosysteemejä ja vauhdittaa biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 c) Jotta yhdyskuntajätevesien muodostamat resurssit voidaan käyttää uudelleen tehokkaasti, olisi tunnustettava, että kaikki kierrätetty vesi ei sovellu käytettäväksi viljelmillä. Sen vuoksi viljelijöitä olisi koulutettava käyttämään erityyppistä kierrätettyä vettä optimaalisesti viljelmillä, joilla käytetyn veden laadulla ei ole kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Kierrätetyllä vedellä kasteltujen maataloustuotteiden elintarvikehygieniaa koskevat terveysnormit voidaan saavuttaa vain, jos maatalouden kastelukäyttöön tarkoitetun kierrätetyn veden laatuvaatimukset eivät eroa merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Vaatimusten yhdenmukaistamisella on vaikutusta myös kyseisten tuotteiden sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan. Siksi on aiheellista yhdenmukaistaa käytäntöä asettamalla veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Kyseiset vähimmäisvaatimukset koostuisivat kierrätettyä vettä koskevista vähimmäisarvoista ja toimivaltaisten viranomaisten asettamista tiukemmista tai laatua koskevista lisävaatimuksista sekä asiaankuuluvista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi toteutettava riskinhallintatoimenpiteitä, jotta voidaan määritellä veden laatua koskevat tiukemmat tai täydentävät vaatimukset. Arvot perustuvat komission yhteisen tutkimuskeskuksen tekniseen raporttiin, ja ne vastaavat veden uudelleenkäytön kansainvälisiä normeja.

(7) Kierrätetyllä vedellä kasteltujen maataloustuotteiden elintarvikehygieniaa koskevat vastaavat terveysnormit voidaan saavuttaa vain, jos maatalouden kastelukäyttöön tarkoitetun kierrätetyn veden laatuvaatimukset eivät eroa merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Vaatimusten yhdenmukaistamisella on vaikutusta myös kyseisten tuotteiden sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan. Siksi on aiheellista yhdenmukaistaa käytäntöä asettamalla veden laatua, seuranaan tiheyttä ja keskeisiä riskinhallintatehtäviä koskevat vähimmäisvaatimukset. Kyseiset vähimmäisvaatimukset koostuisivat kierrätettyä vettä koskevista vähimmäisarvoista ja toimivaltaisten viranomaisten asettamista tiukemmista tai laatua koskevista lisävaatimuksista sekä asiaankuuluvista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan olisi laadittava veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma yhteistyössä asianomaisten toimijoiden kanssa, ja toiminnanharjoittajan olisi voitava esittää kierrätetyn veden laatua koskevia tiukempia vaatimuksia tai lisävaatimuksia. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan olisi toteutettava riskinhallintatoimenpiteitä yhteistyössä ainakin kierrätetyn veden jakelijan ja kierrätetyn veden varastoijan kanssa. Veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma olisi pidettävä jatkuvasti ajan tasalla ja se olisi laadittava kansainvälisesti tunnustettujen standardoitujen menetelmien mukaisesti. Arvot perustuvat komission yhteisen tutkimuskeskuksen tekniseen raporttiin, ja ne vastaavat veden uudelleenkäytön kansainvälisiä normeja. Komission yhteisen tutkimuskeskuksen olisi kehitettävä parametreja ja mittausmenetelmiä mikromuovien ja lääkejäämien esiintymisen määrittämiseksi kierrätetyssä vedessä.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 a) Mikromuovien esiintyminen voi aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Tästä syystä osana mikromuovien lähteiden, jakelun, kulkeutumisen ja vaikutusten perusteellista selvitystä komission olisi laadittava menetelmä, jolla mitataan direktiivin 271/1991/ETY mukaisesti käsitellyissä ja tämän asetuksen mukaisesti kierrätetyissä yhdyskuntajätevesissä esiintyviä mikromuoveja.

Perustelu

Tässä yhteydessä on myös aiheellista mainita pyyntö, jonka parlamentti esitti komissiolle ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin uudelleenlaadinnan yhteydessä, ja ottaa huomioon parlamentin kanta, jonka se ilmaisi 13. syyskuuta 2018 annetussa päätöslauselmassa Euroopan unionin strategiasta muoveista kiertotaloudessa (ks. erityisesti 46 kohta).

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 b) Riittämättömästi puhdistetun jäteveden käyttö yhteisöjen tarpeisiin (kuten katujen puhtaanapitoon tai puistojen ja golfkenttien kasteluun) voi aiheuttaa terveyshaittoja. Ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä pohja- ja pintavesien huomioon ottamiseksi komission olisi annettava vähimmäisvaatimukset myös veden uudelleenkäytöstä yhteisöjen tarpeisiin.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 c) Kasteluveden laatuvaatimuksissa olisi otettava huomioon tieteen kehitys erityisesti alhaisina pitoisuuksina esiintyvien epäpuhtauksien ja uusien pilaavien aineiden testien osalta, jotta taataan turvallinen veden käyttö ja suojellaan ympäristön ja ihmisten terveyttä.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 d) Veden laatuvaatimuksissa olisi otettava huomioon aikaisemmin suoritetut kokeilut, erityisesti sellaiset, jotka liittyvät puhdistamolietteiden ja metanoinnilla tuotettujen jätevesien käyttöön maataloudessa.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Veden uudelleenkäyttöä koskevien vähimmäisvaatimusten olisi edistettävä vuoteen 2030 ulottuvassa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa esitettyjä kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 6, jolla varmistetaan kaikille riittävä ja kestävä vedensaanti sekä sanitaatio ja lisätään merkittävästi kierrätystä ja turvallista veden uudelleenkäyttöä yleisesti. Lisäksi tällä asetuksella pyritään varmistamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan ympäristönsuojelua koskevan 37 artiklan täytäntöönpano.

(8) Veden uudelleenkäyttöä koskevien vähimmäisvaatimusten olisi vastattava unionin vesipolitiikkaa ja edistettävä vuoteen 2030 ulottuvassa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmassa esitettyjä kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 6, jolla varmistetaan kaikille riittävä ja kestävä vedensaanti sekä sanitaatio ja lisätään merkittävästi veden kierrätystä ja turvallista veden uudelleenkäyttöä yleisesti, jotta voidaan edistää kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteen 12 saavuttamista. Lisäksi tällä asetuksella pyritään varmistamaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan ympäristönsuojelua koskevan 37 artiklan täytäntöönpano.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 a) Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) .../..^{1 a}. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että kierrätetty vesi ei pilaa juomavetenä käytettäviä vesivaroja ja että vältetään juomaveden laadun huononeminen.

_______________________

^{1 a}Direktiivi (EU) .../... ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L ..., ..., s. ...).

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 b) Joissain tapauksissa kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajat edelleen kuljettavat ja varastoivat kierrätettyä vettä kierrätyslaitoksen ulostulon jälkeen ennen sen toimittamista ketjun seuraaville toimijoille, kuten kierrätetyn veden jakelusta vastaavalle toimijalle, kierrätetyn veden varastoinnista vastaavalle toimijalle tai loppukäyttäjälle. Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta on tarpeen määrittää sen selventämiseksi, missä kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan vastuu päättyy ja ketjun seuraavan toimijan vastuu alkaa.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Riskinhallintaan olisi kuuluttava ennakoiva riskien tunnistaminen ja hallinta sekä kierrätetyn veden laadun varmistaminen määritettyjen käyttötarkoitusten vaatimusten osalta. Riskien arvioinnin olisi perustuttava keskeisiin riskinhallinnan tavoitteisiin ja siinä olisi tunnistettava kaikki mahdolliset veden laatua koskevat lisävaatimukset, jotka ovat välttämättömiä ympäristön, ihmisterveyden ja eläinten terveyden riittävän suojelun varmistamiseksi.

(9) Riskinhallintaan olisi kuuluttava ennakoiva riskien tunnistaminen ja hallinta sekä kierrätetyn veden tuotannon, jakelun, varastoinnin ja käytön laadun varmistaminen määritettyjen käyttötarkoitusten vaatimusten osalta. Riskien arvioinnin olisi perustuttava keskeisiin riskinhallinnan tavoitteisiin ja esimerkiksi ennalta varautumisen periaatteen täysimääräiseen soveltamiseen ja siinä olisi tunnistettava kaikki mahdolliset veden laatua koskevat lisävaatimukset, jotka ovat välttämättömiä ympäristön, ihmisterveyden ja eläinten terveyden riittävän suojelun varmistamiseksi. Riskinhallinnan olisi oltava kaikkien veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmaan osallistuvien asianomaisten toimijoiden yhteisellä vastuulla. Osallistuvien toimijoiden tehtävät ja vastuut olisi määriteltävä selvästi veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa. Toimivaltaisen viranomaisen olisi lupaa myöntäessään voitava vaatia veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmaan osallistuvia asianomaisia toimijoita toteuttamaan muita riskinhallintatoimia.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 a) Vedenkierrätysprosessiin osallistuvien osapuolten välisen yhteistyön ja yhteistoiminnan olisi oltava edellytyksenä kierrätyksessä käytettävien menetelmien käyttöönotolle noudattaen tietyille käyttötarkoituksille asetettuja vaatimuksia ja jotta voidaan suunnitella kierrätetyn veden toimittamista loppukäyttäjien kysynnän mukaisesti.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Ympäristön ja ihmisterveyden tehokkaan suojelemisen varmistamiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien tulisi olla ensisijaisesti vastuussa kierrätetyn veden laadusta. Vähimmäisvaatimusten ja muun toimivaltaisen viranomaisen asettamien edellytysten täyttämiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi seurattava kierrätetyn veden laatua. Siksi on aiheellista asettaa seurannalle vähimmäisvaatimukset, joissa määritetään säännöllisen seurannan tiheys sekä validaatioon tähtäävän seurannan ajoitus ja suorituskykytavoitteet. Tietyt säännölliselle seurannalle asetetut vaatimukset on määritetty direktiivin 91/271/ETY mukaisesti.

(10) Ympäristön, myös maaperän, ja ihmisterveyden tehokkaan suojelemisen varmistamiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien tulisi olla ensisijaisesti vastuussa kierrätetyn veden laadusta vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa. Vähimmäisvaatimusten ja muun toimivaltaisen viranomaisen asettamien edellytysten täyttämiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi seurattava kierrätetyn veden laatua vähimmäisvaatimusten ja toimivaltaisten viranomaisten esittämien mahdollisten lisävaatimusten mukaisesti. Siksi on aiheellista asettaa seurannalle vähimmäisvaatimukset, joissa määritetään säännöllisen seurannan tiheys sekä validaatioon tähtäävän seurannan ajoitus ja suorituskykytavoitteet. Tietyt säännölliselle seurannalle asetetut vaatimukset on määritetty direktiivin 91/271/ETY mukaisesti.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Kierrätetyn veden käytön on oltava turvallista, sillä se kannustaa veden uudelleenkäyttöön unionin tasolla ja edistää yleisön luottamusta asiaa kohtaan. Kierrätetyn veden käyttö tiettyihin tarkoituksiin olisi sen vuoksi sallittava vain jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla. Unionin tasoisen yhdenmukaistetun lähestymistavan sekä jäljitettävyyden ja avoimuuden varmistamiseksi tärkeimmät lupaa koskevat säännöt olisi laadittava unionin tasolla. Kuitenkin luvan myöntämismenettelyjen yksityiskohdat olisi määriteltävä jäsenvaltioiden tasolla. Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa nykyisiä menettelyjä lupien myöntämiseen ja mukauttaa niitä tämän asetuksen vaatimuksiin.

(11) Kierrätetyn veden toimituksen, varastoinnin ja käytön on oltava turvallista, sillä se kannustaa veden uudelleenkäytön kehittämiseen unionin tasolla, kannustaa erityisesti unionin maanviljelijöitä sen käyttöönottoon ja edistää yleisön luottamusta asiaa kohtaan. Käsitellyn jäteveden määrien sekä luonteen, käsittelyjen ja ominaisuuksien olisi käyttötavasta riippumatta oltava sellaisia, että jäteveden käsittely, käyttö ja varastointi, mukaan luettuna sadetus, tippukastelu, varastoitu tai ei varastoitu, ei vaikuta välittömästi tai välillisesti ihmisten tai eläinten terveyteen, maaperän ja vesiympäristön laatuun lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kierrätetyn veden käyttö ja varastointi tiettyjä käyttötarkoituksia varten olisi sen vuoksi sallittava vain jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla. Unionin tasoisen yhdenmukaistetun lähestymistavan sekä jäljitettävyyden ja avoimuuden varmistamiseksi tärkeimmät lupaa koskevat säännöt olisi laadittava unionin tasolla. Kuitenkin luvan myöntämismenettelyjen yksityiskohdat olisi määriteltävä jäsenvaltioiden tasolla, ja niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa uudelleenkäytetyn veden riskien arvioinnista. Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa nykyisiä menettelyjä lupien myöntämiseen ja mukauttaa niitä tämän asetuksen vaatimuksiin.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a) Kierrätetyn veden tuottaminen ja varastointi sekä loppukäyttäjien veden käyttö muodostavat olennaisen osan veden uudelleenkäyttöjärjestelmää. Kierrätetyssä vedessä voi sen tuotannon ja varastoinnin aikana tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat kielteisesti sen kemialliseen ja biologiseen laatuun. Kierrätetty vesi olisi käytettävä asianmukaisesti kierrätetyn veden laatuluokkien, viljelytuotteiden ominaispiirteiden ja kastelumenetelmien osalta. Keskeisissä riskinhallintatehtävissä olisi otettava huomioon kierrätetyn veden tuottamiseen, varastointiin ja aiottuun käyttöön liittyvät mahdollisesti kielteiset vaikutukset terveyteen ja ympäristöalan tekijöihin. Tämän osalta komission olisi laadittava ohjeasiakirjoja auttaakseen toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan kierrätetyn veden tuottamisen, varastoinnin ja käytön valvonnan ja seurannan.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 b) Jos tarvitaan kierrätetyn veden jakelijaa ja kierrätetyn veden varastoijaa, tällainen toiminnanharjoittaja tarvitsee luvan. Jos kaikki lupavaatimukset täyttyvät, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi myönnettävä lupa, jonka olisi sisällettävä kaikki tarvittavat edellytykset ja toimenpiteet, jotka on vahvistettu riskinarvioinnissa sille, että kierrätettyä vettä voidaan turvallisesti jaella ja varastoida loppukäyttäjälle.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Tämän asetuksen säännökset täydentävät unionin muun lainsäädännön vaatimuksia, erityisesti mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien osalta. Ihmisten ja eläinten terveysriskejä sekä ympäristöriskejä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten olisi huomioitava muut unionin lainsäädännössä esitetyt vaatimukset, erityisesti neuvoston direktiivit 86/278/ETY, 91/676/ETY²⁰ ja 98/83/EY²¹, direktiivit 91/271/ETY ja 2000/60/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 178/2002²² (EY) N:o 852/2004²³ (EY) N:o 183/2005²⁴, (EY) N:o 396/2005²⁵ ja (EY) 1069/2009²⁶, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2006/7/EY²⁷, 2006/118/EY²⁸, 2008/105/EY²⁹ ja 2011/92/EU³⁰ sekä komission asetukset (EY) N:o 2073/2005³¹, (EY) N:o 1881/2006³² ja (EY) 142/2011³³.

(12) Tämän asetuksen säännökset täydentävät unionin muun lainsäädännön vaatimuksia, erityisesti mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien osalta. Ihmisten, eläinten ja kasvien mahdollisia terveysriskejä sekä tarvittaessa ympäristöriskejä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien ja toimivaltaisten viranomaisten olisi täytettävä muussa asiaan liittyvässä unionin lainsäädännössä esitetyt vaatimukset ja erityisesti neuvoston direktiivit 86/278/ETY, 91/676/ETY20 ja 98/83/EY²¹, direktiivit 91/271/ETY ja 2000/60/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 178/2002²², (EY) N:o 852/2004²³ , (EY) N:o 183/2005²⁴, (EY) N:o 396/2005²⁵ ja (EY) 1069/2009²⁶, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2006/7/EY²⁷, 2006/118/EY²⁸, 2008/105/EY²⁹ ja 2011/92/EU³⁰ sekä komission asetukset (EY) N:o 2073/2005³¹, (EY) N:o 1881/2006³² ja (EY) 142/2011³³.

__________________

²⁰ Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1–8).

²¹ Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3. marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

²² Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).

²³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).

²⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 183/2005, annettu 12 tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista, (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1

²⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).

²⁶ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

²⁷ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).

²⁸ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19);

²⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.11.2008, s. 84);

³⁰ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

³⁰Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

³¹ Komission asetus (EY) N:o 2073/2005, annettu 15 päivänä marraskuuta 2005, elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1)

³² Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5)

³³ Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1)

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(12 a) Tätä asetusta sovellettaessa käsittelyyn liittyvien toimien ja yhdyskuntajäteveden kierrätykseen liittyvien toimien olisi voitava tapahtua samassa fyysisessä paikassa joko samassa laitoksessa tai eri laitoksissa. Lisäksi saman toimijan olisi voitava olla sekä käsittelylaitoksen toiminnanharjoittaja että kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(13 a) Veden uudelleenkäyttötoimien edistämiseksi tiettyjen käyttötarkoitusten mainitseminen tässä asetuksessa ei saisi estää jäsenvaltioita sallimasta kierrätetyn veden käyttöä muihin tarkoituksiin ja esimerkiksi uudelleenkäyttöä teollisuuteen, virkistyskäyttöön ja ympäristöön liittyviin tarkoituksiin, mikäli jäsenvaltiot varmistavat, että noudatetaan velvoitetta varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Veden uudelleenkäyttöön kohdistuvan luottamuksen lisäämiseksi yleisölle olisi tarjottava tietoa. Veden uudelleenkäyttöä koskevan tiedon saatavuus edistäisi avoimuuden ja jäljitettävyyden toteutumista sekä kiinnostaisi myös muita asianomaisia viranomaisia, joihin tietyllä veden uudelleenkäytöllä on vaikutusta.

(14) Veden uudelleenkäyttöön kohdistuvan luottamuksen lisäämiseksi yleisölle olisi tarjottava tietoa. Veden uudelleenkäyttöä koskevan selkeän, kattavan ja ajantasaisen tiedon saatavuus edistäisi avoimuuden ja jäljitettävyyden toteutumista sekä kiinnostaisi myös muita asianomaisia viranomaisia, joihin tietyllä veden uudelleenkäytöllä on vaikutusta. Veden uudelleenkäyttöön rohkaisemiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kehitetään tietämystä parantavia kampanjoita, jotka ovat erityisiä ja eri toimijoille mukautettuja, jotta nämä toimijat olisivat tietoisia yhdyskuntajätevesien kierrosta, veden uudelleenkäytön tarpeesta sekä uudelleenkäytön tuomista eduista, mikä edistää osaltaan sidosryhmien hyväksyntää ja osallisuutta veden uudelleenkäytössä.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a) Maatalouden keinokasteluun osallistuvien loppukäyttäjien koulutus on ensiarvoisen tärkeää osana ennaltaehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja säilyttämistä. Loppukäyttäjille olisi tiedotettava täysimääräisesti kierrätetyn veden asianmukaisesta käytöstä, koska loppukäyttäjät ovat erityisen haavoittuvia. Olisi pantava täytäntöön lukuisia ihmisen altistumista ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttö, käsienpesu ja henkilökohtainen hygienia. Näiden toimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen seurannan olisi oltava osa keskeisiä riskinhallintatehtäviä.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Jotta nykyiset vähimmäisvaatimukset ja keskeiset riskinhallintatehtävät voitaisiin mukauttaa tieteen ja teknologian kehitykseen, valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti olisi siirrettävä komissiolle, joka voisi muuttaa vähimmäisvaatimuksia ja keskeisiä riskinhallintatehtäviä. Ympäristön ja ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi komission olisi myös voitava soveltaa keskeisiä riskinhallintatehtäviä täydentäviä delegoituja säädöksiä määrittämällä teknisiä eritelmiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan lainsäädännön parantamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti³⁷. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(16) Jotta nykyiset vähimmäisvaatimukset ja keskeiset riskinhallintatehtävät voitaisiin mukauttaa tieteen ja teknologian kehitykseen, valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti olisi siirrettävä komissiolle, joka voisi muuttaa vähimmäisvaatimuksia ja keskeisiä riskinhallintatehtäviä vaarantamatta kuitenkaan mahdollisuuksia käyttää asianmukaisesti käsiteltyä jätevettä. Ympäristön ja ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi komission olisi myös voitava soveltaa keskeisiä riskinhallintatehtäviä täydentäviä delegoituja säädöksiä määrittämällä teknisiä eritelmiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan lainsäädännön parantamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti³⁷. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

__________________

³⁷ EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kierrätetty vesi vastaa luvassa ilmoitettuja edellytyksiä. Jos se ei vastaa niitä, viranomaisten olisi vaadittava kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet täyttääkseen edellytykset. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi välittömästi keskeytettävä kaikki kierrätetyn veden jakelu, jos edellytyksien täyttämättä jättäminen ylittää määritetyt enimmäisarvot ja muodostaa näin merkittävän riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä loppukäyttäjien kanssa, jotta edistetään asianmukaisesti käsitellyn jäteveden käyttömahdollisuuksia. Toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava ja seurattava kierrätetyn veden tuottamista, varastointia ja käyttöä ottaen huomioon niihin liittyvät terveys- ja ympäristöriskit.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(25 a) Jotta asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöön liittyvää käytäntöä voidaan kehittää ja edistää, Euroopan unionin olisi tuettava tutkimusta ja kehitystä Euroopan horisontti -ohjelman kautta, jotta luottamusta asianmukaisesti käsiteltyyn jäteveteen ja toteuttamiskelpoisiin käyttömenetelmiin voidaan lisätä merkittävästi.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(25 b) Jotta voidaan suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä, jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa otettava käyttöön maaperän laadun valvonta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(25 c) Tämän asetuksen tavoitteena on edistää veden kestävää käyttöä. Tätä tavoitetta varten Euroopan komission olisi sitouduttava käyttämään unionin ohjelmia, kuten Life-ohjelmaa, voidakseen tukea paikallisia aloitteita asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttämiseksi.

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset sekä velvoite suorittaa tietyt keskeiset riskinhallintatehtävät, jotta käsitellyn jäteveden käyttö olisin turvallista yhdennetyssä vesienhoidossa.

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan kierrätetyn veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset sekä velvoite suorittaa tietyt keskeiset riskinhallintatehtävät, jotta käsitellyn jäteveden käyttö olisin turvallista yhdennetyssä vesienhoidossa, ja se edistää direktiivissä 2000/60/EY asetettuja tavoitteita.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tämän asetuksen tarkoituksena on taata, että kierrätetyn veden käyttö on turvallista käyttötarkoituksessaan, ja näin varmistetaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso, vähennetään veden niukkuusongelmaa ja siitä johtuvaa vesivaroihin kohdistuvaa painetta koordinoidusti koko unionissa, jolloin samalla myös osaltaan edistetään sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

2. Tämän asetuksen tarkoituksena on taata, että kierrätetyn veden käyttö on turvallista käyttötarkoituksessaan, ja näin varmistetaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso, pienennetään samalla vesivarojen käytön kielteisiä vaikutuksia ja parannetaan tehokkuutta, käsitellään veden niukkuusongelmaa, ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä sekä unionin ympäristötavoitteita ja niistä johtuvaa vesivaroihin kohdistuvaa painetta koordinoidusti koko unionissa, jolloin samalla myös osaltaan edistetään kestävien vedenkäyttöratkaisujen käyttöä, tuetaan siirtymistä kiertotalouteen ja varmistetaan unionin kilpailukyvyn säilyttäminen pitkällä aikavälillä sekä sisämarkkinoiden tehokas toiminta.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kierrätetty vesi ei pilaa juomavetenä käytettäviä vesivaroja.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan kierrätettyyn veteen, jonka käyttötarkoitukset on täsmennetty liitteessä I olevassa 1 jaksossa.

Tätä asetusta ei sovelleta veden uudelleenkäyttöä kierrätyslaitoksissa koskeviin pilottihankkeisiin.

Perustelu

Jäsenvaltioilla olisi oltava joustovaraa myöntää poikkeuksia tutkimushankkeiden helpottamiseksi, jotta vältetään se, että tämän asetuksen velvoitteet estäisivät innovatiivisten ajatusten kehittelyn.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3. ’loppukäyttäjällä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää kierrätettyä vettä;

3. ’loppukäyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista tai yksityistä tahoa, joka käyttää kierrätettyä vettä sen käyttötarkoituksessa;

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. ’käsitellyllä jätevedellä’ yhdyskuntajätevettä, joka on käsitelty direktiivissä 91/271/ETY asetettuja vaatimuksia noudattaen;

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5. ’kierrätetyllä vedellä’ yhdyskuntajätevettä, joka on käsitelty direktiivissä 91/271/ETY asetettuja vaatimuksia noudattaen ja joka on jatkokäsitelty kierrätyslaitoksessa;

5. ’kierrätetyllä vedellä’ käsiteltyä jätevettä, joka on jatkokäsitelty kierrätyslaitoksessa, joka tekee sen laadusta käyttötarkoitukseensa sopivaa;

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 a. ’veden uudelleenkäytöllä’ liitteessä I olevassa 1 jaksossa määrättyyn käyttötarkoitukseen soveltuvan tietynlaatuisen kierrätetyn jäteveden käyttöä jakeluverkoston kautta, niin että se korvaa osittain tai kokonaan pinta- tai pohjaveden käytön;

Perustelu

Veden uudelleenkäyttö on määriteltävä.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

6. ’kierrätyslaitoksella’ yhdyskuntajätevesien puhdistamoa tai laitosta, joka jatkokäsittelee yhdyskuntajäteveden direktiivissä 91/271/ETY asetettujen vaatimusten mukaisesti tuottaen vettä, joka soveltuu johonkin tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttötarkoitukseen;

6. ’kierrätyslaitoksella’ yhdyskuntajätevesien puhdistamon tai laitoksen osaa, joka jatkokäsittelee yhdyskuntajäteveden direktiivissä 91/271/ETY asetettujen vaatimusten mukaisesti aiemmin käsiteltyä jätevettä tuottaen kierrätettyä vettä, joka soveltuu johonkin tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttötarkoitukseen, ja se käsittää kaiken varastointi-infrastruktuurin ja kaiken infrastruktuurin, jonka tarkoituksena on kierrätetyn veden toimittaminen kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuuriin tai loppukäyttäjälle;

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

7. ’kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka johtaa tai valvoo kierrätyslaitosta;

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a. ’kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuurilla’ putkistoja ja pumppuja tai muita tähän tarkoitettuja siirtojärjestelmiä kierrätetyn veden toimittamiseksi loppukäyttäjälle ja kaikkia kierrätyslaitoksen ulkopuolella tasaukseen, jatkokäsittelyyn ja varastointiin käytettäviä laitoksia;

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 7 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 b. ’kierrätetyn veden jakelijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka johtaa tai valvoo kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuuria;

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 7 c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 c. ’kierrätetyn veden varastointi-infrastruktuurilla’ kierrätetyn veden varastointiin tarkoitettuja varastoja;

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 7 d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 d. ’kierrätetyn veden varastoijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai valvoo kierrätetyn veden varastointi-infrastruktuuria;

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 11 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

11. ’ehkäisevällä toimenpiteellä’ mitä tahansa toimenpidettä tai toimintaa, jota voidaan käyttää terveys- tai ympäristöriskin ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tai sen pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.

11. ’ehkäisevällä toimenpiteellä’ asianmukaista toimenpidettä tai toimintaa, jota voidaan käyttää terveys- tai ympäristöriskin ehkäisemiseksi tai poistamiseksi tai sen pienentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 11 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

11 a. ’vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdalla’ kohtaa, jossa kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja luovuttaa kierrätetyn veden ketjun seuraavalle toimijalle;

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 11 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

11 b. ’alhaisina pitoisuuksina esiintyvällä pilaavalla aineella’ haitallista ainetta, joka voidaan havaita ympäristössä hyvin alhaisina pitoisuuksina, sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 2000/60/EY liitteessä VIII.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Veden laatuun liittyvät kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajien velvoitteet

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien on varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttöön tarkoitettu kierrätetty vesi täyttää kierrätysjärjestelmän ulostulossa (vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta) seuraavat vaatimukset:

1. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien on varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttöön tarkoitettu kierrätetty vesi täyttää vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa seuraavat vaatimukset:

a) liitteessä I olevassa 2 jaksossa esitetyt veden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

b) muut mahdolliset veden laatua koskevat, toimivaltaisen viranomaisen 7 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti vahvistamat lisävaatimukset, jotka ilmoitetaan asianomaisessa luvassa.

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien on myös varmistettava, että kierrätyslaitoksessa pannaan täysin täytäntöön ainakin 5 artiklan -1 kohdassa tarkoitetussa veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa määritellyt riskinhallintatoimet.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdan jälkeen veden laatu ei ole enää kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan vastuulla, vaan se siirtyy ketjun seuraavan toimijan vastuulle.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissiolla on 15 artiklan mukaisesti valta antaa tämän asetuksen muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä, jotta liitteessä I olevan 2 jakson vähimmäisvaatimuksia voidaan mukauttaa tieteen ja teknologian kehitykseen.

Poistetaan.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a artikla

Kierrätetyn veden jakelijoiden, kierrätetyn veden varastoijien ja loppukäyttäjien velvollisuudet

1. Kierrätetyn veden jakelijan on ylläpidettävä kierrätetyn veden laadun tasoa kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuurissa vähintään samalla tasolla kuin liitteessä I olevassa 2 osassa säädetään. Kierrätetyn veden jakelijan on myös varmistettava, että kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuurissa pannaan täysin täytäntöön ainakin 5 artiklan -1 kohdassa tarkoitetussa veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa määritellyt riskinhallintatoimet.

Myöntäessään luvan 7 artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi vaatia toteutettaviksi lisää kierrätetyn veden jakelijan tehtäviin liittyviä riskinhallintatoimia, ja se voi määrittää tarvittavia lisävaatimuksia ja ennaltaehkäiseviä toimia liitteessä II olevan b ja c kohdan mukaisesti.

2. Kierrätetyn veden varastoijan on ylläpidettävä kierrätetyn veden laadun tasoa kierrätetyn veden varastointi-infrastruktuurissa vähintään samalla tasolla kuin liitteessä I olevassa 2 osassa säädetään. Kierrätetyn veden varastoijan on myös varmistettava, että kierrätetyn veden varastointi-infrastruktuurissa pannaan täysin täytäntöön ainakin 5 artiklan -1 kohdassa tarkoitetussa veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa määritellyt riskinhallintatoimet.

Myöntäessään luvan 7 artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi vaatia toteutettaviksi lisää kierrätetyn veden varastoijan tehtäviin liittyviä riskinhallintatoimia, ja se voi määrittää tarvittavia lisävaatimuksia ja ennaltaehkäiseviä toimia liitteessä II olevan b ja c kohdan mukaisesti.

3. Loppukäyttäjien käyttämän kierrätetyn veden laadun on oltava vähintään tasolla, joka vastaa liitteessä I olevaa 2 jaksoa. Toimivaltainen viranomainen voi asettaa loppukäyttäjän velvoitteita koskevia lisävaatimuksia liitteessä I olevan 2 jakson vaatimusten lisäksi.

4. Komissio laatii ohjeasiakirjoja auttaakseen toimivaltaisia viranomaisia panemaan täytäntöön kierrätetyn veden tuottamista, jakelua, varastointia ja käyttöä koskevia vaatimuksia.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

-1. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on yhteistyössä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asianomaisten toimijoiden kanssa laadittava veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma. Veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelman on perustuttava liitteessä II olevassa a kohdassa määritettyihin keskeisiin riskinhallintatehtäviin, sinä on määritettävä liitteessä I määriteltyjen vaatimusten ohella mahdollisia lisävaatimuksia liitteessä II olevan b kohdan mukaisesti ja siinä on yksilöitävä vaaratekijät, riskit ja tarkoituksenmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet liitteessä II olevan c kohdan mukaisesti.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Kierrätetyn veden tuottamista ja jakelua varten kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on toteutettava riskinhallintatoimenpiteitä yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa:

1. Kierrätetyn veden turvallisen tuottamisen, jakelun, varastoinnin ja käytön varmistamista varten toimivaltaisen viranomaisen on valvottava riskinhallintaa yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa:

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) yhdyskuntavesien käsittelylaitoksen tai -laitosten toiminnanharjoittaja, joka toimittaa veden kierrätyslaitokseen, jos eri kuin kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja;

a) yhdyskuntavesien käsittelylaitoksen tai -laitosten toiminnanharjoittaja, joka toimittaa direktiivin 91/271/ETY laatuvaatimusten mukaisesti käsitellyn jäteveden kierrätyslaitokseen, jos eri kuin kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja;

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja;

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b) kierrätetyn veden jakelija;

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a c) kierrätetyn veden varastoija;

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) muut osapuolet, jotka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja katsoo olennaisiksi.

c) muut osapuolet, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo olennaisiksi.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on laadittava veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma, joka perustuu liitteessä II esitettyihin keskeisiin riskinhallintatehtäviin. Veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitetään liitteessä I määriteltyjen vaatimusten lisäksi mahdollisia lisävaatimuksia riskien vähentämiseksi edelleen ja määritellään vaaratekijät, riskit ja tarkoituksenmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet.

2. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan, kierrätetyn veden jakelijan ja kierrätetyn veden varastoijan on suoritettava ainakin -1 kohdassa tarkoitetussa veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa määritellyt riskinhallintatoimet. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan, kierrätetyn veden jakelijan ja kierrätetyn veden varastoijan käyttämien riskinhallintamenetelmien on perustuttava kansainvälisesti tunnustettuihin menetelmiin.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Toimivaltainen viranomainen voi asianomaisessa 7 artiklan mukaisesti myönnetyssä luvassa määrittää erilaisia tehtäviä ja vastuualueita veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmaan osallistuville eri toimijoille.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Jos kasteltava sato on tarkoitettu saatettavaksi markkinoille useissa eri muodoissa ja se kuuluu useisiin kierrätetyn veden laatuluokkiin, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on toimitettava viljelijälle näistä luokista kaikkein korkeinta laatuluokkaa vastaavaa vettä.

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissiolla on 15 artiklan mukaisesti valta antaa tämän asetuksen muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä liitteessä II esitettyjen keskeisten riskinhallintamenetelmien mukauttamiseksi tieteen ja teknologian kehitykseen.

Poistetaan.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissiolla on 15 artiklan mukaisesti myös valta antaa tämän asetuksen täydentämistä koskevia delegoituja säädöksiä teknisten eritelmien määrittelemiseksi liitteessä II esitetyille keskeisille riskinhallintamenetelmille.

Komissiolla on 15 artiklan mukaisesti valta antaa tämän asetuksen täydentämistä koskevia delegoituja säädöksiä teknisten eritelmien määrittelemiseksi liitteessä II esitetyille keskeisille riskinhallintamenetelmille.

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Jos loppukäyttäjä epäilee, että 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla varastoitu vesi ei vastaa tässä asetuksessa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia, hänen on:

a) ilmoitettava asiasta välittömästi asianomaiselle terveysviranomaiselle ja esitettävä tarvittaessa kaikki saatavilla olevat tiedot;

b) tehtävä tiivistä yhteistyötä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa, jotta voidaan tarkistaa ja määrittää epäilyn perusteet ja liitteessä I olevan 2 jakson taulukossa 2 ja 4 tarkoitettujen ei-sallittujen aineiden tai arvojen mahdollinen esiintyminen.

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Kierrätetyn veden jakelua koskeva lupamenettely

Kierrätetyn veden tuottamista, jakelua ja varastointia koskeva lupamenettely

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kierrätetyn veden käytön liitteessä I olevassa 1 jaksossa mainittuihin tarkoituksiin on oltava luvanvaraista.

1. Kierrätetyn veden tuottamisen, jakelun ja varastoinnin liitteessä I olevassa 1 jaksossa mainittuihin tarkoituksiin on oltava luvanvaraista.

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Toiminnanharjoittajan on haettava 1 kohdassa tarkoitettua lupaa tai olemassa olevan luvan muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kierrätyslaitos toimii tai jossa sen on tarkoitus toimia.

2. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on haettava 1 kohdassa tarkoitettua lupaa tai olemassa olevan luvan muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kierrätyslaitos toimii tai jossa sen on tarkoitus toimia.

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma, joka on 5 artiklan 2 kohdan mukainen;

a) veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma, joka on 5 artiklan -1 kohdan mukainen;

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) viimeisimmät saatavilla olevat tiedot, joilla osoitetaan käsitellyn jäteveden vaatimustenmukaisuus direktiivin 1991/271/ETY mukaisesti jäteveden käsittelylaitoksessa, josta kierrätettävä vesi on peräisin;

Perustelu

Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan (jonka ei tarvitse olla sama kuin käsittelylaitoksen toiminnanharjoittaja) olisi osoitettava, että kierrätettävä vesi, jolle lupaa haetaan, on käsitelty tavalla, joka vastaa siihen yhdyskuntaan sovellettavia vaatimuksia, joita veden alkuperänä oleva jätevesien käsittelylaitos palvelee. Tällaiseen veteen on aina sovellettava jälkikäsittelyä / vastaavaa tai tarkempaa käsittelyä, jos veden lähteenä oleva käsittelylaitos johtaa tavallisesti vetensä herkille alueille.

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on esitetty liitteessä I olevassa jaksossa 2;

b) kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka on esitetty liitteessä I olevassa jaksossa 2;

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitetyt lisävaatimukset.

c) kuvaus siitä, kuinka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja täyttää vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitetyt lisävaatimukset.

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Kierrätetyn veden jakelijan on haettava 1 kohdassa tarkoitettua lupaa tai olemassa olevan luvan muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuuri toimii tai jossa sen on suunniteltu toimivan. Hakemuksen on sisällettävä kuvaus siitä, miten kierrätetyn veden jakelija täyttää 4 a artiklan 1 kohdan velvoitteet.

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 b. Kierrätetyn veden varastoijan on haettava 1 kohdassa tarkoitettua lupaa tai olemassa olevan luvan muutosta sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa kierrätetyn veden varastointi-infrastruktuuri toimii tai jossa sen on suunniteltu toimivan. Hakemuksen on sisällettävä kuvaus siitä, miten kierrätetyn veden varastoija täyttää 4 a artiklan 2 kohdan velvoitteet.

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) jäsenvaltion muut asianomaiset viranomaiset, erityisesti vesiviranomainen, jos se on eri kuin toimivaltainen viranomainen;

a) jäsenvaltion muut asianomaiset viranomaiset, erityisesti vesi- ja terveysviranomainen, jos se on eri kuin toimivaltainen viranomainen;

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun täydellisen hakemuksen saamisesta, myöntääkö se luvan. Jos toimivaltainen viranomainen tarvitsee lisäaikaa hakemuksen monimutkaisuuden vuoksi, sen tulee ilmoittaa asiasta hakijalle, ilmoittaa luvan aiottu myöntämispäivämäärä ja syyt viivästymiseen.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava hakemus asianmukaista tieteellistä tukea hyödyntäen ja päätettävä kolmen kuukauden kuluessa 6 artiklan 2, 3, 3 a ja 3 b alakohdassa tarkoitetun täydellisen hakemuksen saamisesta, myöntääkö vai epääkö se luvan. Jos toimivaltainen viranomainen tarvitsee lisäaikaa hakemuksen monimutkaisuuden vuoksi, sen tulee ilmoittaa asiasta viipymättä hakijalle ja ilmoittaa luvan aiottu myöntämis- tai epäämispäivämäärä ja syyt viivästymiseen. Toimivaltaisen viranomaisen on joka tapauksessa tehtävä päätös viimeistään kuuden kuukauden kuluessa 6 artiklan 2, 3, 3 a ja 3 b alakohdassa tarkoitetun täydellisen hakemuksen saamisesta.

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) muut mahdolliset ehdot, jotka ovat tarpeellisia eläinten ja ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvien kohtuuttomien riskien vähentämiseksi.

c) muut mahdolliset ehdot, jotka ovat tarpeellisia eläinten ja ihmisten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvien kohtuuttomien riskien poistamiseksi.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Jos 3 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuja ehtoja vastaavia ehtoja ei ole jo määritelty 5 artiklassa tarkoitetussa veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa, toimivaltaisen viranomaisen on saatettava suunnitelma viipymättä ajan tasalle.

Perustelu

Jos lisävaatimukset eivät sisälly viranomaisen laatimaan riskinhallintasuunnitelmaan vaan ne määritetään luvan myöntämishetkellä, viranomaisen on välittömästi lisättävä ne riskinhallintasuunnitelmaan.

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kierrätetty vesi vastaa luvassa esitettyjä edellytyksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus on tehtävä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kierrätetty vesi vastaa 7 artiklan mukaisesti myönnetyissä luvissa esitettyjä edellytyksiä. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus on tehtävä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos vaatimustenmukaisuus ei täyty, toimivaltaisen viranomaisen tulee pyytää kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajaa toteuttamaan viipymättä tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi.

2. Jos vaatimustenmukaisuus ei täyty, toimivaltaisen viranomaisen tulee pyytää tilanteen mukaan kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajaa, kierrätetyn veden jakelijaa tai kierrätetyn veden varastoijaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi nopeasti ja ilmoittamaan välittömästi loppukäyttäjille, joita asia koskee..

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos vaatimustenmukaisuuden täyttymättä jääminen aiheuttaa merkittävän ympäristöä tai ihmisten terveyttä uhkaavan riskin, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on välittömästi keskeytettävä kierrätetyn veden jakelu, kunnes toimivaltainen viranomainen katsoo, että vaatimustenmukaisuus on palautettu.

3. Jos jonkin parametrin yksittäinen arvo ylittää liitteessä I olevan 2 jakson a kohdan mukaiset veden vähimmäislaatua koskevat vaatimukset, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on välittömästi keskeytettävä kierrätetyn veden jakelu. Toimivaltainen viranomainen voi katsoa, että vaatimustenmukaisuus on palautettu, vasta kun asianomaiset veden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset ylittävän parametrin tai parametrien yksittäisen arvon on havaittu olevan suurimman sallitun arvon alapuolella vähintään kolmessa peräkkäisessä tarkistuksessa.

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jos tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa luvan ehtojen noudattamiseen, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle ja loppukäyttäjälle (loppukäyttäjille), johon (joihin) vaikutus mahdollisesti kohdistuu, ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittavat tiedot, joilla kyseisen tapahtuman vaikutuksia voidaan arvioida.

4. Jos tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa luvan ehtojen noudattamiseen, tilanteen mukaan kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan, kierrätetyn veden jakelijan tai kierrätetyn veden varastoijan on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle ja käyttäjälle (käyttäjille), johon (joihin) vaikutus mahdollisesti kohdistuu, ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittavat tiedot, joilla kyseisen tapahtuman vaikutuksia voidaan arvioida.

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Kun toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan 7 artiklan mukaisesti, sen on tarkistettava säännöllisesti, että kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja, kierrätetyn veden jakelija ja kierrätetyn veden varastoija noudattavat veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa määritettyjä toimia.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 b. Korvausvastuu ja muu vastuu kierrätetyn veden aiheuttamasta maaperän tai maataloustuotteiden saastumisesta ja siitä johtuvista terveys- ja ympäristöriskeistä on vastaavan kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalla.

Perustelu

Vahinkovastuun ja muun vastuun siirtäminen veden toimittajalle epäasianmukaisessa kierrätyksessä on ratkaisevaa kierrätetyn veden käytön lisäämisen kannalta.

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 a artikla

Tiedotuskampanjat

Jäsenvaltioiden on toteutettava mahdollisille loppukäyttäjille ja kansalaisille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotka koskevat veden uudelleenkäytön turvallisuutta ja veden uudelleenkäytön avulla aikaansaatavaa vesivarojen säästöä.

Jäsenvaltioiden on myös järjestettävä maanviljelijöille suunnattuja tiedotuskampanjoita sen varmistamiseksi, että nämä käyttävät kierrätettyä vettä optimaalisesti viljelmillä, jotta tällaisen käytön haitallisten terveys- ja ympäristövaikutukset voidaan välttää.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY säännöksiä rajoittamatta jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö saa veden uudelleenkäytöstä riittävää ja ajantasaista tietoa verkossa. Tietoihin tulee sisältyä seuraavaa:

1. Direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY sekä direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan säännöksiä rajoittamatta jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö saa veden uudelleenkäytöstä riittävää, ajantasaista ja esteetöntä tietoa verkossa tai muilla helppokäyttöisillä tavoilla ja että samalla noudatetaan tietosuojaa koskevia sääntöjä. Tietoihin tulee sisältyä seuraavaa:

Perustelu

Yleisön saatavissa olevien tietojen on oltava riittäviä, ajantasaisia ja esteettömiä, jotta kansalaiset saisivat kaikki tiedot.

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) kierrätetyn veden prosenttiosuus tämän asetuksen mukaisiin tarkoituksiin käytetyn makean veden kokonaismäärästä;

Perustelu

Kansalaisten on saatava myös tiedot kierrätetyn veden osuudesta kaikesta makeasta vedestä, jota käytetään tämän asetuksen mukaisesti.

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) tämän asetuksen mukaisesti toimitetun kierrätetyn veden prosenttiosuus käsiteltävissä olevan yhdyskuntajäteveden kokonaismäärästä jäsenvaltiossa;

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EY) N:o 852/2004, jossa vahvistetaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotannon, jalostamisen, jakelun ja markkinoille saattamisen kattavan elintarvikealan toimijoihin sovellettavat yleiset säännöt, mukaisesti ilmoitettava käyttäjille toimitetun ja asianmukaisesti käsitellyn jäteveden enimmäisravinnesisältö, jotta käyttäjät ja viljelijät voivat varmistua siitä, että se noudattaa asiaa koskevissa unionin säännöissä säädettyjä ravinnetasoja.

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 1 kohdan nojalla annettavien tietojen muotoa ja esitystapaa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) laatia ja julkaista viimeistään... [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja päivittää sen jälkeen kuuden vuoden välein aineisto, joka sisältää tiedot 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun vaatimustenmukaisuustarkistuksen tuloksista ja muuta tietoa, joka saatetaan verkossa yleisön saataville 10 artiklan mukaisesti;

a) laatia ja julkaista viimeistään... [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja päivittää sen jälkeen kuuden vuoden välein aineisto, joka sisältää tiedot 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun vaatimustenmukaisuustarkistuksen tuloksista ja muuta tietoa, joka saatetaan verkossa yleisön saataville 10 artiklan mukaisesti;

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Komission on suoritettava asetuksen arviointi viimeistään... [kuuden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Arvioinnin on perustuttava vähintään seuraaviin tekijöihin:

1. Komission on suoritettava asetuksen arviointi viimeistään... [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Arvioinnin on perustuttava vähintään seuraaviin tekijöihin:

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a) aikaisemmin suoritetut kokeilut, erityisesti sellaiset, jotka liittyvät puhdistamolietteiden ja metanoinnilla tuotettujen jätevesien käyttöön maataloudessa.

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a) alhaisina pitoisuuksina esiintyvien pilaavien aineiden ja uusien pilaavien aineiden lisääntyminen uudelleenkäytettävässä vedessä.

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä komissio arvioi mahdollisuutta

a) laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin erityistarkoituksiin, kuten teollisiin tarkoituksiin, käytettävään kierrätettyyn veteen;

b) laajentaa tämän asetuksen vaatimuksia kattamaan kierrätetyn jäteveden epäsuora käyttö;

c) vahvistaa pohjavesien täydentämiseen tarkoitetun kierrätetyn jäteveden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset.

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Tarvittaessa komissio liittää edellä 1 kohdassa tarkoitettuun arviointiin lainsäädäntöehdotuksen.

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

16 artikla

Komission teksti

Tarkistus

16 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viimeistään... [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viimeistään... [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

17 artikla

Komission teksti

Tarkistus

17 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan... [päivämäärä vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

Sitä sovelletaan ... [päivämäärä kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 jakso

Komission teksti

Tarkistus

1 jakso Kierrätetyn veden käyttötarkoitukset, 2 artiklassa tarkoitettu

(a) Maatalouden keinokastelu

Maatalouden keinokastelulla tarkoitetaan seuraavien kasvilajien kastelua:

– raakana kulutettavat ravintokasvit eli kasvit, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi ja syötäväksi raakana tai käsittelemättömänä

– käsiteltävät ravintokasvit eli kasvit, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi, muttei syötäväksi raakana vaan käsittelyn jälkeen (esim. keitettynä, teollisesti käsiteltynä)

– muut kuin ravintokasvit eli kasvit, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi (esim. laidun-, rehu-, kuitu-, koriste-, siemen-, energia- ja turvekasvit).

Tämän rajoittamatta asiaa koskevan unionin lainsäädännön soveltamista ympäristön ja terveyden alalla, jäsenvaltiot voivat käyttää kierrätettyä vettä muihin tarkoituksiin, kuten virkistyskäyttöön ja teollisiin tarkoituksiin.

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – johdanto-osa

Komission teksti

Tarkistus

2.1. Maatalouden keinokasteluun tarkoitettua kierrätettyä vettä koskevat vähimmäisvaatimukset

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – 1 taulukko


Komission teksti
Kierrätetyn veden vähimmäislaatu	Kasvikategoria	Kastelumenetelmä
A	Kaikki ravintokasvit, mukaan lukien raakana syötävät juurikasvit ja ravintokasvit, joiden syötävä osa on suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen	Kaikki kastelumenetelmät
B	Raakana kulutettavat ravintokasvit, joiden syötävä osa tuotetaan maan alla eikä ole suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen, käsiteltävät ravintokasvit ja muut kuin ravintokasvit, mukaan lukien maitoa ja lihaa tuottavien eläinten ravinnoksi tarkoitetut kasvit	Kaikki kastelumenetelmät
C		Vain tippukastelu*
D	Teollisuus-, energia- ja siemenkasvit	Kaikki kastelumenetelmät
________________
(*) Tippukastelu (kutsutaan myös pisarakasteluksi) on mikrokastelujärjestelmä, jonka avulla kasveja voidaan kastella vesipisaroilla tai pienillä virroilla ja johon sisältyy veden tihkuttaminen maaperään tai suoraan sen pinnan alle hyvin alhaisilla nopeuksilla (2–20 litraa tunnissa). Järjestelmä koostuu ohuista muoviputkista, jotka on yhdistetty pisaroittimiksi kutsuttuihin ulostuloihin.
Tarkistus
Kierrätetyn veden vähimmäislaatu	Kasvikategoria	Kastelumenetelmä
A	Kaikki ravintokasvit, mukaan lukien raakana syötävät juurikasvit ja ravintokasvit, joiden syötävä osa on suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen	Kaikki kastelumenetelmät
B	Raakana kulutettavat ravintokasvit, joiden syötävä osa tuotetaan maan alla eikä ole suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen, käsiteltävät ravintokasvit ja muut kuin ravintokasvit, mukaan lukien maitoa ja lihaa tuottavien eläinten ravinnoksi tarkoitetut kasvit	Kaikki kastelumenetelmät
C		Vain sellaiset kastelumenetelmät, joissa kasvi ei ole suoraan kosketuksessa kierrätettyyn veteen. Esimerkiksi tippukastelu*.
D	Teollisuus-, energia- ja siemenkasvit	Kaikki kastelumenetelmät
________________
(*) Tippukastelu (kutsutaan myös pisarakasteluksi) on mikrokastelujärjestelmä, jonka avulla kasveja voidaan kastella vesipisaroilla tai pienillä virroilla ja johon sisältyy veden tihkuttaminen maaperään tai suoraan sen pinnan alle hyvin alhaisilla nopeuksilla (2–20 litraa tunnissa). Järjestelmä koostuu ohuista muoviputkista, jotka on yhdistetty pisaroittimiksi kutsuttuihin ulostuloihin.

Perustelu

Tarkistus on tarpeen, jotta mahdollistetaan tehokkaampiin kastelumenetelmiin liittyvän innovoinnin lisääminen.

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – a alakohta – 2 taulukko


Komission teksti
Kierrätetyn veden laatuluokka	Viitteellinen teknologian kohde	Laatuvaatimukset
		E. coli (pmy / 100 ml)	BOD₅(mg/l)		TSS (mg/l)		Sameus (NTU)		Muu
A	Biologinen käsittely, suodatus ja desinfiointi	≤10 tai alle havaintorajan	≤10		≤10		≤5		Legionella spp.: < 1000 pmy/l, jos kasvihuoneessa on aerosolisaatioriski Suoliston sukkulamadot (suolimadon munat): ≤ 1 muna/l laidunten tai rehukasvien kasteluun
B	Biologinen käsittely ja desinfiointi	≤100	Neuvoston direktiivin 91/271/ETY¹ mukaisesti (Liite I, taulukko 1)		Direktiivin 91/271/ETY mukaisesti (Liite I, taulukko 1)		–
C	Biologinen käsittely ja desinfiointi	≤1 000					–
D	Biologinen käsittely ja desinfiointi	≤10 000					–
______________________
¹ Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EUVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

Tarkistus
Kierrätetyn veden laatuluokka	Viitteellinen soveltuva käsittely	Raja-arvo
		E. coli (pmy / 100 ml)		BOD₅(mg/l)		TSS (mg/l)		Sameus (NTU)	Muu
A	Biologinen käsittely, suodatus ja desinfiointi	≤10 tai alle havaintorajan		≤10		≤10		≤5	Legionella spp.: < 1000 pmy/l, jos kasvihuoneessa on aerosolisaatioriski Suoliston sukkulamadot (suolimadon munat): ≤ 1 muna/l laidunten tai rehukasvien kasteluun Salmonella: ei ole
B	Biologinen käsittely ja desinfiointi	≤100		Neuvoston direktiivin 91/271/ETY¹ mukaisesti (Liite I, taulukko 1)		Direktiivin 91/271/ETY mukaisesti (Liite I, taulukko 1)		–
C	Biologinen käsittely ja desinfiointi	≤1 000						–
D	Biologinen käsittely ja desinfiointi	≤10 000						–
______________________
¹ Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EUVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – a alakohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– colin, Legionella spp:n ja suolistonsisäisten sukkulamatojen viitearvot toteutuvat vähintään 90 prosentissa tapauksista. Yksikään näytteiden arvoista ei saa ylittää suurinta mahdollista poikkeamaa eli 1 logaritmiyksikköä E. colin ja Legionellan viitearvosta ja 100 prosenttia ilmoitetusta suoliston sukkulamatoja koskevasta arvosta.

– colin, Legionella spp:n ja suolistonsisäisten sukkulamatojen viitearvot toteutuvat vähintään 90 prosentissa tapauksista. Yksikään näytteiden enimmäisarvoista ei saa ylittää suurinta mahdollista poikkeamaa eli 1 logaritmiyksikköä E. colin ja Legionellan viitearvosta ja 100 prosenttia ilmoitetusta suoliston sukkulamatoja koskevasta arvosta. Vaatimusta, jonka mukaan on varmistettava, ettei salmonellaa ole, on sovellettava 100 prosenttiin näytteistä.

Perustelu

Viiteparametreille on asetettava enimmäisarvot, joiden ylittyessä kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on keskeytettävä kierrätetyn veden toimittaminen.

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – a alakohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– Ilmoitetut BOD₅-, TSS- ja sameusarvot luokassa A täyttyvät vähintään 90 prosentissa tapauksista. Yksikään näytteiden arvoista ei saa ylittää enimmäispoikkeamaa 100 prosenttia viitearvosta.

– Ilmoitetut BOD₅-, TSS- ja sameusarvot luokassa A täyttyvät vähintään 90 prosentissa tapauksista. Yksikään näytteiden enimmäisarvoista ei saa ylittää enimmäispoikkeamaa 100 prosenttia viitearvosta.

Perustelu

Viiteparametreille on asetettava enimmäisarvot, joiden ylittyessä kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on keskeytettävä kierrätetyn veden toimittaminen.

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajien on suoritettava säännöllistä seurantaa sen varmistamiseksi, että kierrätetty vesi täyttää a) kohdassa asetetut veden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset. Säännöllisen seurannan tulee sisältyä veden uudelleenkäyttöä koskevan hankkeen varmistusmenettelyihin.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Näytteet, joita käytetään mikrobiologisten parametrien noudattamisen tarkastamiseen vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa, on otettava standardin EN ISO 19458 mukaisesti.

Perustelu

Tarkistuksella otetaan mikrobiologisten parametrien näytteille käyttöön sama ISO-standardi, jota käytetään juomavesidirektiivissä.

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Validoinnin seuranta on suoritettava ennen kuin vedenkierrätysjärjestelmä otetaan käyttöön, kun laitteita uusitaan ja kun siihen lisätään uusia laitteita tai menettelyjä.

On suoritettava validoinnin seuranta ennen kuin vedenkierrätyslaitos otetaan käyttöön, kun laitteita uusitaan ja kun siihen lisätään uusia laitteita tai menettelyjä ja aina, kun myönnetään uusi lupa tai olemassa olevaa lupaa muutetaan.

Perustelu

Myös kierrätyslaitoksen validoinnin seuranta on suoritettava aina, kun myönnetään uusi lupa tai muutetaan olemassa olevaa lupaa.

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Validoinnin seuranta on suoritettava tiukimmalle kierrätetyn veden laatuluokalle eli A-luokalle suorituskykytavoitteiden (log₁₀ väheneminen) toteutumisen varmistamiseksi. Validoinnin seurannassa seurataan indikaattoreina toimivia mikro-organismeja kunkin patogeeniryhmän osalta (bakteeri, virus ja alkueläimet). Indikaattoreiksi valitut mikro-organismit ovat E. coli patogeenisille bakteereille, F-spesifit kolifaagit, somaattiset kolifaagit tai kolifaagit patogeenisille viruksille ja Clostridium perfringens -itiöt tai itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit alkueläimille. Validoinnin seurannan suorituskykytavoitteet (log₁₀ väheneminen) indikaattoreiksi valittujen mikro-organismien osalta on esitetty taulukossa 4. Ne on saavutettava kierrätysjärjestelmän ulostulossa huomioiden jäteveden käsittelyjärjestelmän sisään menevän käsittelemättömän jäteveden pitoisuudet.

Validoinnin seuranta on suoritettava tiukimmalle kierrätetyn veden laatuluokalle eli A-luokalle suorituskykytavoitteiden (log₁₀ väheneminen) toteutumisen varmistamiseksi. Validoinnin seurannassa seurataan indikaattoreina toimivia mikro-organismeja kunkin patogeeniryhmän osalta (bakteeri, virus ja alkueläimet). Indikaattoreiksi valitut mikro-organismit ovat E. coli patogeenisille bakteereille, F-spesifit kolifaagit, somaattiset kolifaagit tai kolifaagit patogeenisille viruksille ja Clostridium perfringens -itiöt tai itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit alkueläimille. Validoinnin seurannan suorituskykytavoitteet (log₁₀ väheneminen) indikaattoreiksi valittujen mikro-organismien osalta on esitetty taulukossa 4. Ne on saavutettava kierrätyslaitoksen ulostulossa huomioiden jäteveden käsittelyjärjestelmän sisään menevän käsittelemättömän jäteveden pitoisuudet. Validointinäytteistä vähintään 90 prosentin on saavutettava tai ylitettävä suorituskykytavoite.

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Jos biologista indikaattoria ei esiinny käsittelemättömässä jätevedessä log₁₀ -vähenemisen edellytysten täyttymisen kannalta riittävästi, kyseisen biologisen indikaattorin puuttuminen vedestä tarkoittaa, että validoinnin vaatimuksia on noudatettava. Vaatimustenmukaisuutta koskevan tavoitteen saavuttaminen voidaan todentaa analyyttisellä kontrollilla, lisäämällä yksittäisten käsittelyvaiheiden suorituskykyä käyttäen perustana vakiomuotoisia ja vakiintuneita prosesseja koskevaa tieteellistä näyttöä, kuten testiraporttien julkaistuja tietoja ja tapaustutkimuksia, tai laboratoriotesteillä valvotuissa olosuhteissa innovatiivisen käsittelyn osalta.

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 4 taulukko – 1 alaviite

Komission teksti

Tarkistus

(*) Validoinnin seurannassa voidaan käyttää ehdotettujen indikaattorimikro-organismien sijasta referenssipatogeeneinä seuraavia: Campylobacter, rotavirus ja Cryptosporidium. Sovellettavien suorituskykytavoitteiden (log₁₀ väheneminen) olisi näin ollen oltava seuraavat: Campylobacter (≥ 5,0), rotavirus (≥ 6,0) ja cryptosporidium (≥ 5,0). Kansallinen terveysviranomainen voi määrittää tiettyyn tapaukseen liittyviä lisäindikaattoreita, jos on todisteita tarpeesta varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso.

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 4 taulukko – 2 alaviite

Komission teksti

Tarkistus

(**) Kolifaagien kokonaismäärä on valittu sopivimmaksi virusindikaattoriksi. Kuitenkin jos analyysia ei voi tehdä kaikilla kolifaageilla, ainakin yksi niistä (F-spesifit tai somaattiset kolifaagit) on analysoitava. Jos käsittelemättömässä jätevedessä ei esiinny riittävästi kolifaagien kokonaismäärää, vaatimustenmukaisuutta koskevan tavoitteen saavuttaminen voidaan todentaa lisäämällä yksittäisten käsittelyvaiheiden suorituskykyä käyttäen perustana vakiomuotoisia ja vakiintuneita prosesseja koskevaa tieteellistä näyttöä. kuten testiraporttien julkaistuja tietoja ja tapaustutkimuksia, tai laboratoriotesteillä valvotuissa olosuhteissa innovatiivisen käsittelyn osalta.

Tarkistus 118

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 4 taulukko – 3 alaviite

Komission teksti

Tarkistus

(***) Clostridium perfringens -itiöt on valittu sopivimmaksi alkueläinten indikaattoriksi. Kuitenkin itiöitä muodostavat sulfaattibakteerit ovat niille vaihtoehto, jos Clostridium perfringens -itiöiden perusteella ei voida validoida vaadittua log10 vähenemistä. Jos käsittelemättömässä jätevedessä ei esiinny riittävästi Clostridium perfringens -itiöitä, vaatimustenmukaisuutta koskevan tavoitteen saavuttaminen voidaan todentaa lisäämällä yksittäisten käsittelyvaiheiden suorituskykyä käyttäen perustana vakiomuotoisia ja vakiintuneita prosesseja koskevaa tieteellistä näyttöä. kuten testiraporttien julkaistuja tietoja ja tapaustutkimuksia, tai laboratoriotesteillä valvotuissa olosuhteissa innovatiivisen käsittelyn osalta.

Tarkistus 119

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 jakso – 2.1 kohta – b alakohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Toiminnanharjoittajan on validoitava ja dokumentoitava seurannan analyysimenetelmä EN ISO/IEC-17025 ‑standardin mukaisesti tai muiden kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti, joilla varmistetaan vastaava laatutaso. Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on varmistettava, että validoinnin seurantaan valitut laboratoriot panevat täytäntöön laadunhallintakäytäntöjä ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti.

Perustelu

Tarkistuksella otetaan validoinnin seurantaan valituille laboratorioille käyttöön sama ISO-standardi, jota käytetään juomavesidirektiivissä.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

Liite II – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Keskeiset riskinhallintatehtävät

(a) Keskeiset riskinhallintatehtävät

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

Liite II – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

-1. Suoritetaan suunniteltua kierrätyslaitosta koskeva toteutettavuusanalyysi, jossa otetaan huomioon ainakin laitoksen kehittämiskustannukset suhteessa kierrätetyn veden alueelliseen kysyntään, mahdolliset loppukäyttäjät ja laitoksen kierrätettyjä jätevettä koskevat vaatimukset ja jossa arvioidaan laitokseen tulevan käsitellyn jäteveden laatua.

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Sellaisten ympäristöjen, kansanryhmien ja yksilöiden tunnistaminen, joihin kohdistuu riski altistua suoraan tai välillisesti mahdollisille tunnistetuille vaaratekijöille huomioiden erityiset ympäristötekijät kuten paikallinen hydrogeologia, topologia, maaperä, ekologia sekä kasvityyppiin ja maanviljelykäytäntöihin liittyvät tekijät. Terveysriskien arviointi, mukaan lukien vaaran tunnistaminen, annos-vastesuhde, altistumisen arviointi ja riskinluonnehdinta, on otettava huomioon jäteveden uudelleenkäytön järjestelmän kaikissa vaiheissa. Lisäksi on huomioitava veden kierrätystoiminnan, jakelun, varastoinnin ja käytön mahdolliset peruuttamattomat tai pitkän aikavälin haittavaikutukset ympäristölle tai terveydelle sekä mahdolliset kielteiset vaikutukset ekologisiin virtoihin.

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Sekä ympäristöriskien että ihmisten ja eläinten terveyttä koskevien riskien arviointi huomioiden tunnistettujen mahdollisten haittojen luonne, tunnistetut ympäristöt, kansanryhmät ja yksilöt, joihin riski altistua kyseisille vaaratekijöille kohdistuu, sekä haittojen mahdollisten vaikutusten vakavuus, kuten kaikki asiassa sovellettava elintarvikkeita, rehuja ja työturvallisuutta koskeva unionin ja kansallinen lainsäädäntö, ohjeasiakirjat ja vähimmäisvaatimukset. Riskinluonnehdinnan tieteelliseen epävarmuuteen on suhtauduttava ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti.

4. Sekä ympäristöriskien että ihmisten ja eläinten terveyttä koskevien riskien arviointi huomioiden tunnistettujen mahdollisten haittojen luonne, tunnistetut ympäristöt, kansanryhmät ja yksilöt, joihin riski altistua kyseisille vaaratekijöille kohdistuu, sekä haittojen mahdollisten vaikutusten vakavuus, kuten kaikki asiassa sovellettava elintarvikkeita, rehuja ja työturvallisuutta sekä ympäristötavoitteita koskeva unionin ja kansallinen lainsäädäntö, ohjeasiakirjat ja vähimmäisvaatimukset. Laadullisia tutkimuksia voidaan käyttää riskinarvioinnissa. Riskinluonnehdinnan tieteelliseen epävarmuuteen on suhtauduttava ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti.

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i. haittojen luonteen vahvistaminen, mukaan lukien mahdollinen annos-vastesuhde

i. haittojen luonteen vahvistaminen, mukaan lukien mahdollinen annos-vastesuhde, yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Vähintään seuraavat vaatimukset ja velvoitteet on huomioitava riskinarvioinnissa:

Riskinarvioinnissa on noudatettava vähintään seuraavia vaatimuksia ja velvoitteita:

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

Liite II – b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(b) Lisävaatimuksia koskevat ehdot

(Lisätään ennen 5 kohtaa.)

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Kun on tarpeen ja aiheellista varmistaa ympäristön ja ihmisten terveyden riittävä suojelu, sellaisten veden laatua ja seurantaa koskevien vaatimusten määrittäminen, jotka ovat muita kuin ja/tai tiukempia kuin liitteessä I ilmoitetut vaatimukset.

5. Kun on tarpeen ja aiheellista varmistaa ympäristön ja ihmisten terveyden asianmukainen suojelu, sellaisten veden laatua ja seurantaa koskevien vaatimusten määrittäminen, jotka ovat muita kuin ja/tai tiukempia kuin liitteessä I ilmoitetut vaatimukset.

Riskinarvioinnin tuloksesta riippuen (kohta 4) kyseiset lisävaatimukset voivat koskea erityisesti:

Kyseiset lisävaatimukset voivat koskea erityisesti:

(a) raskasmetalleja

(b) torjunta-aineita

(d) lääkkeitä

(d a) mikromuovien esiintymistä

(e) muita uutta huolta aiheuttavia aineita

(e) muita pilaavia aineita, joiden on paikallisella tasolla tehtyjen ympäristöanalyysien ja kansanterveyttä koskevien analyysien perusteella todettu olevan merkittäviä

(f) mikrobilääkeresistenssiä.

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

Liite II – c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(Lisätään ennen 6 kohtaa.)

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

8 a. Sen varmistaminen, että kierrätyslaitoksessa on vaihtoehtoisia tapoja poistaa käsitelty jätevesi, jota ei käytetä uudelleen.

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 9 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 a. Varmistetaan, että kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuuri on erillinen ja se toteutetaan niin, että vältetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitus- ja jakelujärjestelmän saastumisen riskit.

Tarkistus 131

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 9 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 b. Varmistetaan, että kierrätetyn veden jakeluinfrastruktuuri merkitään asianmukaisella tavalla, ja jos siinä käytetään avoimia sadevesiviemäreitä, siinä on asianmukaiset laitteet ja riittävän selvät merkinnät myös silloin, kun jätevettä sekoitetaan muista lähteistä peräisiin olevaan veteen.

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 9 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

9 c. Varmistetaan, että perustetaan eri toimijoiden väliset koordinointijärjestelmät, jotta voidaan taata kierrätetyn veden turvallinen tuottaminen ja käyttö.

[1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
[2] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Tausta

Maailmanlaajuinen kilpailu vesivaroista kiihtyy ja tuo mukanaan kasvavan riskin taloudelle, yhteisöille ja ekosysteemeille, jotka ovat niistä riippuvaisia. Vuonna 2017 maailmassa käytettiin vettä 6 000 kuutiokilometriä, vuonna 2050 vedenkäytön arvioivaan nousevan 8 700 kuutiokilometriin ja vuonna 2100 12 700 kuutiokilometriin.

Tämä kysynnän jatkuva kasvu yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja siitä johtuvan keskimääräisten lämpötilojen nousun kanssa muistuttaa hälyttävästi siitä mahdollisuudesta, että vedenpuutteesta kärsivien alueiden määrä voi kasvaa.

Vesivarojen asianmukainen ja tehokas hoito on siis yhä tärkeämpää, ja on aivan oikein pitää vesivaroja arvokkaana ja harvinaisena omaisuutena.

Eurooppa ei ole kuiva maanosa, mutta veden saatavuus aiheuttaa huolta tätä nykyä lähes puolelle EU:n väestöstä.

Euroopan maantiede ja ilmasto aiheuttavat sen, että vesivarat eivät jakaudu EU:ssa tasapuolisesti, ja tämä tilanne on pahentunut ihmisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa matkailun kehittyminen on lisännyt veden kysyntää, mikä on aiheuttanut aavikoitumista ja suolaveden tunkeutumista makeisiin pohjavesiin useilla rannikkoalueilla. EYK:n tutkimusten mukaan muun muassa Kyproksella, Bulgariassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa ja Maltalla vedenkäyttöindeksin suhdeluku on tällä hetkellä 20 prosenttia tai enemmän. Tämä merkitsee, että vesivaroihin kohdistuu huomattavia paineita. Vaikka ongelma onkin ajankohtaisempi etelässä, se ei kuitenkaan koske ainoastaan tätä aluetta. Komission mukaan lähes kaikissa jäsenvaltioissa on esiintynyt kuivuusjaksoja vuodesta 1976 lähtien, ja useissa niistä on tätä nykyä toistuvasti pulaa vedestä ja pohjavettä hyödynnetään liikaa.

Vedenpuute koskettaa lähes 11:tä prosenttia unionin väestöstä ja 17:tä prosenttia EU:n pinta-alasta. Vuodesta 1980 alkaen kuivuusjaksot ovat lisääntyneet ja pahentuneet Euroopassa, mikä on aiheuttanut arviolta 100 miljardin euron kustannukset viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana.

Kesän 2017 kuivuusjaksot havainnollistivat jälleen kerran taloudellisten menetysten mittasuhteita: pelkästään Italian maataloudelle koituneiden tappioiden ennakoidaan olevan noin 2 miljardia euroa. Tämä suuntaus todennäköisesti jatkuu vastaisuudessakin, kun veden niukkuus ei enää rajoitu vain muutamaan Euroopan kolkkaan vaan on jo nyt EU:n laajuinen huoli.

Toimivien ratkaisujen löytäminen EU:n tasolla veden turvaamiseksi on siksi äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan turvata kansalaisten hyvinvointi ja suojella ympäristöä.

Ehdotuksen tausta

Komissio totesi jo vuonna 2012 antamassaan tiedonannossa ”Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi”, että yhdyskuntajätevesien uudelleenkäyttö on yksi vaihtoehtoinen vedenhankintakeino, jolla on vähän ympäristövaikutuksia ja jolla voitaisiin pyrkiä ratkaisemaan vesivarojen niukkuuteen liittyviä ongelmia.

Unionin lainsäädännössä ja erityisesti vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) mainitaan jo yhdyskuntajätevesien uudelleenkäyttö lisätoimena vesivarojen tehokkaassa hoidossa.

Uudelleenkäytöstä koituvia hyötyjä ei kuitenkaan vielä täysin hyödynnetä selkeän lainsäädännön ja pitävien sääntöjen puuttumisen vuoksi.

Komissiolta saatujen tietojen mukaan veden uudelleenkäytön kokonaispotentiaali vuoteen 2025 mennessä on noin 6,6 miljardia kuutiometriä, kun se nykyään on noin 1,1 miljardia kuutiometriä vuodessa. Tämä vaatisi alle 700 miljoonan euron investoinnit ja tarjoaisi mahdollisuuden käyttää kaikesta unionin jätevesien käsittelylaitosten käsittelemästä vedestä uudelleen yli 50 prosenttia, joka olisi teoriassa käytettävissä keinokasteluun. Näin saataisiin aikaan yli 5 prosentin säästö suorassa vedenotossa vesivaroista ja pohjavesistä.

Komission ehdotuksen tavoitteena on saavuttaa edellä mainitut tavoitteet määrittämällä yhdenmukaiset vaatimukset unionin tasolla, jotta vältetään, että jäsenvaltioiden erilaiset vaatimukset vaikuttavat kielteisesti ehtojen yhtäläisyyteen ja haittaavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Komission ehdotus koskee ainoastaan maatalouden keinokasteluun käytettävää kierrätettyä vettä, sillä maatalous on yksi tärkeimmistä aloista, joilla käytetään vettä. Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan, että kierrätetyt jätevedet ovat turvallisia, ja suojelemaan näin kansalaisia ja ympäristöä.

Esittelijä kannattaa asetusta, jossa määritetään yhdyskuntajätevesien uudelleenkäytölle yhdenmukaiset kriteerit unionin tasolla. Tästä syystä esittelijä katsoo, että ehdotus on hyödyllinen väline kierrättämisen yleistymisen ja turvallisuuden takaamisessa.

Esittelijä pitää kuitenkin välttämättömänä tehdä lainsäädännön selkeyttämiseksi joitakin muutoksia erityisesti määritelmiin, eri toimijoiden tehtäviin ja vastuualueisiin sekä keskeisiin riskinhallintatoimiin. Esittelijä pitää myös tärkeänä laajentaa asetuksen soveltamisalaa muihin, yhteisöjen ja ympäristönhoidollisiin käyttötarkoituksiin, jotta voidaan lisätä veden uudelleenkäytöstä saatavia hyötyjä.

Esittelijä haluaa määritellä tarkemmin eron käsitellyn veden eli direktiivin 91/271/ETY nojalla asianmukaisesti käsitellyn veden ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kierrätetyn veden välillä.

On määriteltävä keskeiset yhdyskuntajäteveden talteenottoon osallistuvat toimijat. Tästä syystä käsittelylaitoksen toiminnanharjoittajan, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan ja loppukäyttäjän lisäksi määritellään jakeluverkoston toiminnanharjoittajan tehtävät ja niitä säädellään.

Esittelijä kannattaa velvollisuutta laatia veden kierrätystä koskeva riskinhallintasuunnitelma mutta katsoo, että toimivaltaisen viranomaisen olisi koordinoitava tätä, sillä se voi varmistaa koko vedenhankintaketjun tarkemman ja riippumattomamman arvioinnin. Liitteessä II määritellään eri toimijoiden vähimmäistehtävät.

Mitä tulee kierrätetyn veden laadun vähimmäisvaatimuksiin, esittelijä on samaa mieltä komission ehdottamista parametreista, jotka perustuvat yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksiin, mutta pitää tarpeellisena lisätä uuden salmonellaparametrin, jotta kansalaisille voidaan taata entistä parempi elintarviketurvallisuus.

Käyttötarkoituksia ei pidä rajoittaa ainoastaan maatalouden keinokasteluun, vaan niitä on laajennettava useiden jäsenvaltioiden mallin mukaisesti myös yhteisöjen tarpeisiin (viheralueiden ja golfkenttien kastelu) ja ympäristönhoidollisiin tarkoituksiin (vastatoimet meriveden tunkeutumiselle makeaan veteen ja ekologisen minimivirtauksen ylläpitäminen vesistöissä). Tätä varten esittelijä haluaa, että näiden käyttötarkoitusten parametrit vastaavat kaikkein tiukinta eli A-luokkaa. Esittelijä päätti olla vahvistamatta yhdenmukaisia parametreja uudelleenkäytölle teollisuudessa mutta katsoo kuitenkin, että tällaista uudelleenkäyttöä olisi edistettävä ja säänneltävä kansallisesti yksittäistapausten pohjalta.

Esittelijä pitää äärimmäisen tärkeänä, että kiinnitetään huomiota tiedotustoimien merkitykseen, joiden avulla tehdään tunnetuksi yhdyskuntajätevesien uudelleenkäytöstä koituvaa vesivarojen säästöä ja valvontajärjestelmää, jolla taataan kierrätetyn veden terveellisyys.

Lopuksi esittelijä toteaa pitävänsä valitettavana, että komission ehdotus ei kata yhdenmukaisia vaatimuksia pohjavesien täydentämiselle. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että tarkistuksen (jota aikaistetaan 5 vuoden päähän) yhteydessä on mahdollista esittää tätä koskeva lainsäädäntöehdotus. Komissiota pyydetään myös tutkimaan tarvetta säädellä erikseen epäsuoraa uudelleenkäyttöä.

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.12.2018)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista
(COM(2018)0337 – C8-0220/2018 – 2018/0169(COD))

Valmistelija: Marijana Petir

LYHYET PERUSTELUT

IPCC:n vuosina 1983–2012 julkaisemien viiden raportin[1] mukaan kukin viimeksi kuluneista kolmesta vuosikymmenestä on ollut globaalilla tasolla lämpimämpi kuin yksikään aiempi vuosikymmen 1850-luvun jälkeen. Ajanjakso vuodesta 1983 vuoteen 2012 oli todennäköisesti lämpimin 30 vuoden jakso viimeksi kuluneiden 1400 vuoden aikana. Ilmaston viimeaikaiset muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi maatalouteen ja muuhun talouteen ja arvioidaan, että ilmastonmuutoksen vaikutus on kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana huomattavasti lisännyt kuivuuksien esiintymistiheyttä ja intensiivisyyttä ja kuivuuden ympäristölle ja taloudelle aiheuttamia vahinkoja. Kuivuudesta kärsivien alueiden ja ihmisten määrä kasvoi vuodesta 1976 vuoteen 2006 lähes 20 prosentilla, ja kuivuudesta aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 100 miljardia euroa (komissio, 2012). Kaikesta Euroopassa kerätystä makeasta vedestä noin neljännes käytetään maatalouden keinokasteluun. Keinokastelun osuus on Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa noin 60 prosenttia ja joillakin alueilla jopa 80 prosenttia. Tämän valossa vesivarojen suojelua ja vaihtoehtoisten vedenhankintatapojen löytämistä maatalouden keinokastelutarpeisiin voidaan pitää painopisteinä.

Hyväksytyn lainsäädännön ja unionin hyväksyttyjen toimintalinjojen, kuten vesipuitedirektiivin[2] ja kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman[3], mukaan parhaillaan luodaan mahdollisuuksia säännellä yhdyskuntajätevesien puhdistamoista saatavan veden uudelleenkäyttöä, jotta voidaan ajoissa korvata tämän elintärkeän resurssin mahdolliset ja tosiasialliset vajaukset.

Komissio on ennalta varautumisen periaatteen ohjaamana ja parhaita globaaleja kokemuksia sekä Maailman terveysjärjestön rajoituksia ja suosituksia[4] soveltaen ehdottanut asetusta, jossa säädetään yhdyskuntajätevesien puhdistamoista saatavan veden uudelleenkäyttöä koskevista normeista, menettelyistä ja toimenpiteistä EU:n tasolla.

Koska komissio ei ole toteuttanut erityistutkimuksia veden uudelleenkäyttöön maataloudessa liittyvistä riskeistä, lainsäädäntöehdotuksessa sovelletaan kolmansien maiden (Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Australia) sekä kierrätettyä vettä maataloudessa jo käyttävien jäsenvaltioiden parhaita kokemuksia. Asetus koskee ainoastaan toiminnanharjoittajia, jotka aikovat käsitellä ja tuoda markkinoille yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksista saatua kierrätettyä vettä. Siksi valmistelija katsoo, että ehdotetuille avainindikaattoreille ehdotetut minimitasot ovat asianmukaisia ja että menetelmä ja menettely luvan myöntämiseksi kierrätetyn veden toimittamiselle riittävät turvaamaan yleisen turvallisuuden toivotun tason sekä viljelijöille että kuluttajille. Ehdotuksessa toimivaltaisille viranomaisille annetaan mahdollisuus soveltaa tätä asetusta tiukempia sääntöjä kierrätetyn veden toimituslupien hyväksymistä koskevissa hallinnollisissa menettelyissä ja tarvittaessa mahdollisuus muuttaa lupien hyväksymisen edellytyksiä.

Säädöskehys ja asetuksen täytäntöönpanon kustannukset eivät kuitenkaan saisi estää toiminnanharjoittajia mukauttamasta jäteveden käsittelylaitoksia jäteveden uudelleenkäyttöön maataloudessa. Siksi olisi vältettävä kaikkia perusteettomia rasitteita tai kustannuksia toiminnanharjoittajille. Olisi varmistettava, että riskinhallintasuunnitelmien laatimista koskevaa säädöskehystä sovelletaan yhtäläisesti kaikkialla unionissa ja että kaikki jäsenvaltiot ymmärtävät ja soveltavat ehdotettuja riskinarviointivaatimuksia yhdenmukaisesti.

Ottaen huomioon ehdotetun uuden lainsäädännön merkitys ja mahdolliset vaikutukset nykyiseen tilanteeseen kentällä, tämän asetuksen voimaantulon määräaikaa sekä määräaikaa, jonka kuluessa käsittelylaitokset on saatettava asetuksen säännösten mukaisiksi, olisi pidennettävä alun perin ehdotetusta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen päivämäärästä, jolloin asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseninä pyrimme varmistamaan yleisen turvallisuuden ja luottamuksen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden terveellisyyteen ja korkeaan laatuun ja samalla sen, että unionin maataloudelle erityisesti unionin etelä- ja itäosissa tarjotaan riittävästi makeaa vettä keinokastelutarkoituksiin.

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(-1) Vesi ei ole tavallinen kaupallinen tuote, vaan pikemminkin perintö, jota on sellaisena suojeltava, puolustettava ja kohdeltava.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Unionin vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä johtaa veden niukkuuteen ja sen laadun heikkenemiseen. Erityisesti ilmastonmuutos, arvaamattomat sääilmiöt ja kuivuus vaikuttavat merkittävästi makean veden saatavuutta ja toimitusta heikentäviä haasteita, joita aiheuttavat kaupunkien kehitys ja maatalouskäytännöt.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) Tällä hetkellä veden uudelleenkäyttöön liittyviä ratkaisuja käytetään vain vähän verrattuna niiden potentiaaliin, jota ei juurikaan hyödynnetä.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b) On välttämätöntä kannustaa tehokkaaseen resurssien käyttöön ja vähentää vesiympäristöön kohdistuvia paineita, etenkin veden niukkuutta, edistämällä käsitellyn jäteveden turvallisen uudelleenkäytön kehittämistä.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 c) Yhä useampiin Euroopan vesivaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, mikä johtaa veden niukkuuteen ja sen laadun heikkenemiseen. Ilmastonmuutoksen, kuivuuden ja kaupunkikehityksen aiheuttamat paineet ovat kuormittaneet merkittävästi makean veden varantoja. Tässä yhteydessä Euroopan kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin riskeihin pitäisi parantaa lisäämällä käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Unionin kykyä vastata vesivaroihin kohdistuviin kasvaviin paineisiin parannettaisiin lisäämällä käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY¹⁵ mainitaan veden uudelleenkäyttö yhtenä lisätoimenpiteenä, jota jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi pinta- ja pohjavesien hyvän laadullisen ja määrällisen tilan osalta, millä on suuri merkitys ihmisille ja ekosysteemille. Neuvoston direktiivissä 91/271/ETY¹⁶ vaaditaan, että käsitelty jätevesi on käytettävä uudelleen aina kun se on mahdollista.

_________________

¹⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EUVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

¹⁶ Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EUVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a) Ympäristöön kohdistuva vaikutus ja makean veden keräämiseen ja kuljettamiseen tarvittava energia ovat merkittäviä.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antamassa tiedonannossa ”Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi”¹⁷ viitattiin veden uudelleenkäyttöön keinokastelussa ja teollisuudessa vaihtoehtoisena veden lähteenä, johon unionin olisi kiinnitettävä huomiota.

_________________

¹⁷ COM (2012) 673

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

__________________

^{1 a} 2008/2074(INI)

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Esimerkiksi jätevedenkäsittelylaitoksilta tai teollisuuslaitoksilta peräisin olevan, asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäytöllä katsotaan olevan vähemmän ympäristövaikutuksia kuin muilla vaihtoehtoisilla vedensaantimenetelmillä, kuten veden siirroilla tai suolanpoistolla. Tällaista uudelleenkäyttöä harjoitetaan unionissa kuitenkin vain vähän. Tämä vaikuttaa johtuvan osin jäteveden uudelleenkäyttöjärjestelmien merkittävistä kustannuksista sekä unionin yhteisten ympäristö- ja terveysstandardien puutteesta veden uudelleenkäytössä ja tiettyjen maataloustuotteiden kohdalla kierrätetyllä vedellä kasteltujen tuotteiden mahdollisista terveys- ja ympäristöriskeistä ja mahdollisista vapaata liikkuvuutta rajoittavista esteistä. Samalla on pidettävä mielessä, että tietyissä jäsenvaltioissa kasteluinfrastruktuuri on riittämätön tai sellaista ei ole.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a) Jotta yhdyskuntavesien muodostamat resurssit voidaan käyttää uudelleen tehokkaasti, on tunnustettava, että kaikki kierrätetty vesi ei sovellu käytettäväksi viljelmillä. Sen vuoksi viljelijöitä on koulutettava käyttämään erityyppistä kierrätettyä vettä optimaalisesti viljelmillä, joilla käytetyn veden laadulla ei ole kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Kierrätetyllä vedellä kasteltujen maataloustuotteiden elintarvikehygieniaa koskevat vastaavat terveysnormit voidaan saavuttaa kaikkialla unionissa vain, jos maatalouden kastelukäyttöön tarkoitetun kierrätetyn veden laatuvaatimukset eivät eroa merkittävästi jäsenvaltioiden välillä. Vaatimusten yhdenmukaistamisella on vaikutusta myös kyseisten tuotteiden sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan. Siksi on aiheellista yhdenmukaistaa käytäntöä asettamalla veden laatua ja seurantaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja samalla antaa jäsenvaltioille mahdollisuus mennä pidemmälle ja säätää tiukemmista normeista sekä arvioida toimipaikkakohtaisiin olosuhteisiin liittyviä riskejä, erityisesti ympäristöriskejä. Kyseiset vähimmäisvaatimukset koostuisivat kierrätettyä vettä koskevista vähimmäisarvoista ja toimivaltaisten viranomaisten asettamista tiukemmista tai laatua koskevista lisävaatimuksista sekä asiaankuuluvista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi toteutettava riskinhallintatoimenpiteitä, jotta voidaan määritellä veden laatua koskevat tiukemmat tai täydentävät vaatimukset. Arvot perustuvat komission yhteisen tutkimuskeskuksen tekniseen raporttiin, ja ne vastaavat veden uudelleenkäytön kansainvälisiä normeja.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 a) Maatalouden keinokastelua varten olisi säädettävä vähimmäislaatuvaatimuksista, mikrobiologiset ja fysikaalis-kemialliset parametrit mukaan luettuna, niihin liittyvistä raja-arvoista ja seurannan tiheydestä.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 b) Kasteluveden laatuvaatimuksissa olisi otettava huomioon tieteen kehitys, erityisesti alhaisina pitoisuuksina esiintyvien epäpuhtauksien ja uusien pilaavien aineiden testauksen yhteydessä, jotta taataan turvallinen veden käyttö ja suojellaan ympäristön ja ihmisten terveyttä.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Ympäristön, ihmisterveyden ja maaperän laadun tehokkaan suojelemisen varmistamiseksi kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajat ja toimivaltaiset viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kierrätetyn veden laadusta. Jotta käyttäjille ja erityisesti viljelijöille voidaan taata määritettyjä parametreja vastaava veden laatu, kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi seurattava kierrätetyn veden laatua toimivaltaisen viranomaisen asettamien vähimmäisvaatimusten ja mahdollisten lisävaatimusten mukaisesti. Siksi on aiheellista asettaa seurannalle vähimmäisvaatimukset, joissa määritetään säännöllisen seurannan tiheys sekä validaatioon tähtäävän seurannan ajoitus ja suorituskykytavoitteet. Tietyt säännölliselle seurannalle asetetut vaatimukset on määritetty direktiivin 91/271/ETY mukaisesti.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Kierrätetyn veden käytön on oltava turvallista, ja on tärkeää varmistaa kierrätetyn veden turvallisen käytön kautta taloudellinen luotettavuus, sillä se kannustaa veden uudelleenkäytön kehittämiseen unionin tasolla, kannustaa EU:n viljelijöitä omaksumaan tämän käytännön ja edistää yleisön luottamusta asiaa kohtaan. Kierrätetyn veden käyttö tiettyihin tarkoituksiin olisi sen vuoksi sallittava vain jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla. Unionin tasoisen yhdenmukaistetun lähestymistavan sekä jäljitettävyyden ja avoimuuden varmistamiseksi tärkeimmät lupaa koskevat säännöt olisi laadittava unionin tasolla. Kuitenkin luvan myöntämismenettelyjen yksityiskohdat olisi määriteltävä jäsenvaltioiden tasolla, ja niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa uudelleenkäytetyn veden riskien arvioinnista. Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa nykyisiä menettelyjä lupien myöntämiseen ja mukauttaa niitä tämän asetuksen vaatimuksiin.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a) Jos kierrätetyn veden jakelu on tarpeen, tällaiseen jakeluun on saatava lupa. Jos kaikki vaatimukset täyttyvät, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi myönnettävä lupa, jonka olisi sisällettävä kaikki tarvittavat edellytykset ja toimenpiteet, jotka on vahvistettu riskinarvioinnissa kierrätetyn veden turvallista jakelua varten loppukäyttäjälle.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Asetuksessa (EY) N:o 852/2004 vahvistetaan yleiset säännöt elintarvikealan toimijoita varten, ja se koskee ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotantoa, käsittelyä, jakelua ja markkinoille saattamista. Asetuksessa käsitellään elintarvikkeiden terveydellistä laatua, ja yksi asetukseen sisältyvistä perusperiaatteista on, että elintarvikkeen turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti asianomainen elintarvikealan toimija. Asetuksen osalta on annettu yksityiskohtaisia ohjeita, joista tärkeä on erityisesti komission tiedonanto ohjeasiakirjasta tuoreisiin hedelmiin ja vihanneksiin alkutuotannon tasolla liittyvien mikrobiologisten riskien käsittelystä hyvän hygienian keinoin (2017/C 163/01). Tässä asetuksessa vahvistetut kierrätettyä vettä koskevat suorituskykytavoitteet eivät estä elintarvikealan toimijoita saavuttamasta asetuksen (EY) N:o 852/2004 noudattamiseksi tarvittavaa veden laatua käyttämällä myöhemmässä vaiheessa muita vedenkäsittelymenetelmiä joko sellaisenaan tai yhdistäen niitä muihin ratkaisuihin, joissa ei tapahdu veden käsittelyä.

(13) Asetuksessa (EY) N:o 852/2004 vahvistetaan yleiset säännöt elintarvikealan toimijoita varten, ja se koskee ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotantoa, käsittelyä, jakelua ja markkinoille saattamista. Asetuksessa käsitellään elintarvikkeiden terveydellistä laatua, ja yksi asetukseen sisältyvistä perusperiaatteista on, että elintarvikkeen turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti asianomainen elintarvikealan toimija. Asetuksen osalta on annettu yksityiskohtaisia ohjeita, joista tärkeä on erityisesti komission tiedonanto ohjeasiakirjasta tuoreisiin hedelmiin ja vihanneksiin alkutuotannon tasolla liittyvien mikrobiologisten riskien käsittelystä hyvän hygienian keinoin (2017/C 163/01). Tässä asetuksessa vahvistetut kierrätettyä vettä koskevat suorituskykytavoitteet eivät estä elintarvikealan toimijoita saavuttamasta asetuksen (EY) N:o 852/2004 noudattamiseksi tarvittavaa veden laatua. Vaikka viljelijät ovat vastuussa tuotteidensa laadusta, toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on kuitenkin arvioida kierrätetyn veden käyttöön liittyviä riskejä ja vaaroja.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Jotta voidaan vastata unionin tavoitteisiin resurssien säästäväisestä käytöstä, on tärkeää, että myös kuluttajat ovat tietoisia vastuustaan. Ensin olisi tärkeää tarkistaa luonnonvarojen, kuten vesivarojen, käyttöön liittyviä käytäntöjä, jotta niitä voidaan säästää. Veden uudelleenkäyttöön kohdistuvan luottamuksen lisäämiseksi ja kuluttajien hyväksynnän varmistamiseksi tälle kestävälle käytännölle yleisölle olisi tarjottava tietoa ja sen lisäksi käyttäjiä varten olisi laadittava palkinto- ja kannustinjärjestelmä. Veden uudelleenkäyttöä koskevan tiedon saatavuus edistäisi avoimuuden ja jäljitettävyyden toteutumista sekä kiinnostaisi myös muita asianomaisia viranomaisia, joihin tietyllä veden uudelleenkäytöllä on vaikutusta.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a) Olisi taattava rahoitus, jolla voidaan vastata kierrätetyn veden turvallisen tuotanto-, jakelu- ja käyttöjärjestelmän kokonaiskustannuksiin.

Perustelu

Kokonaiskustannuksiin sisältyvät: tuotantolaitoksen ja/tai jakeluverkon rakennus, käyttö ja huolto sekä laadun seuranta riskinhallintaa ja lupien saantia varten.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 b) Valvonnan, arvioinnin ja tiedotuksen laatua ja määrää olisi lisättävä ennen kaikkea alueilla, joilla ympäristö kärsii runsaasti saastuttavan teollisuus- ja maataloustoiminnan johdosta ja jotka ovat jäljessä viemäröintijärjestelmien ja jäteveden keruu- ja puhdistuslaitteistojen rakentamisessa ja näin ollen rikkovat unionin lainsäädäntöä.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Jotta nykyiset vähimmäisvaatimukset ja keskeiset riskinhallintatehtävät voitaisiin mukauttaa tieteen ja teknologian kehitykseen, valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti olisi siirrettävä komissiolle, joka voisi muuttaa vähimmäisvaatimuksia ja keskeisiä riskinhallintatehtäviä vaarantamatta kuitenkaan mahdollisuuksia käyttää asianmukaisesti käsiteltyä jätevettä. Ympäristön ja ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi komission olisi myös voitava soveltaa keskeisiä riskinhallintatehtäviä täydentäviä delegoituja säädöksiä määrittämällä teknisiä eritelmiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, mukaan lukien asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan lainsäädännön parantamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti³⁷. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

_________________

³⁷ EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Näiden riskien pienentämiseksi käsitellyn jäteveden käyttöön elintarviketuotantoon käytettävällä maatalousmaalla on sovellettava tiukkoja normeja. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kierrätetty vesi vastaa luvassa ilmoitettuja edellytyksiä. Jos se ei vastaa niitä, viranomaisten olisi vaadittava kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet täyttääkseen edellytykset. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien olisi välittömästi keskeytettävä kaikki kierrätetyn veden jakelu, jos edellytyksien täyttämättä jättäminen muodostaa merkittävän riskin ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä maataloustuottajien kanssa, jotta helpotetaan kierrätetyn veden käyttömahdollisuuksia.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(25 a) Jotta asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöön liittyvää käytäntöä voidaan kehittää ja edistää, on välttämätöntä, että Euroopan unioni tukee tutkimusta ja kehitystä Euroopan Horisontti -ohjelman kautta, jotta luottamusta asianmukaisesti käsiteltyyn jäteveteen ja toteuttamiskelpoisiin käyttömenetelmiin voidaan lisätä merkittävästi.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(25 b) Tämän asetuksen tavoitteena on edistää kestävää veden käyttöä. Tätä tavoitetta varten Euroopan komission olisi sitouduttava käyttämään unionin ohjelmia, kuten Life-ohjelmaa, voidakseen tukea paikallisia aloitteita asianmukaisesti käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttämiseksi.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tämän asetuksen tarkoituksena on taata, että kierrätetyn veden käyttö on turvallista käyttötarkoituksessaan, ja näin varmistetaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso, vähennetään veden niukkuusongelmaa ja siitä johtuvaa vesivaroihin kohdistuvaa painetta koordinoidusti koko unionissa, jolloin samalla myös osaltaan edistetään sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

2. Tämän asetuksen tarkoituksena on taata, että kierrätetyn veden käyttö on turvallista käyttötarkoituksessaan, ja näin varmistetaan ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun mahdollisimman korkea taso, vähennetään veden niukkuusongelmaa ja siitä johtuvaa vesivaroihin kohdistuvaa painetta koordinoidusti koko unionissa, jolloin samalla myös osaltaan edistetään sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Tällä asetuksella olisi kannustettava suurten vesimäärien käyttäjiä, kuten maataloustuottajia, kehittämään kestäviä vedenkäyttökäytäntöjä, jotka säästävät vettä.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Tällä asetuksella olisi mahdollistettava sellaisten vedenkäyttöratkaisujen käyttöönotto, joiden avulla voidaan tarttua ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5. ’kierrätetyllä vedellä’ yhdyskuntajätevettä, joka on käsitelty direktiivissä 91/271/ETY asetettuja vaatimuksia noudattaen ja joka on jatkokäsitelty kierrätyslaitoksessa;

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

6. kierrätyslaitoksella’ yhdyskuntajätevesien puhdistamoa tai laitosta, joka jatkokäsittelee yhdyskuntajäteveden direktiivissä 91/271/ETY asetettujen vaatimusten mukaisesti tuottaen vettä, joka soveltuu johonkin tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttötarkoitukseen;

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

7. ’kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka johtaa tai valvoo kierrätyslaitosta;

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 11 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

11 a. ’vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdalla’ kierrätyslaitoksen ulostuloa.

Perustelu

Termi ’vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta’ olisi määriteltävä määritelmäosassa, kuten se on jo määritelty 4 artiklassa.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 11 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

11 b. ’alhaisina pitoisuuksina esiintyvällä epäpuhtaudella’ haitallista ainetta, jota voidaan havaita ympäristössä hyvin alhaisina pitoisuuksina, direktiivin 2000/60/EY liitteessä VIII tarkoitetulla tavalla;

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – 11 c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

11 c. ’kierrätetyn veden jakelijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hallinnoi tai valvoo kierrätetyn veden jakeluverkostoa;

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Veden laatuun liittyvät kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajien velvoitteet

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Kierrätyslaitosten toiminnanharjoittajien on vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 jaksossa esitettyyn käyttöön tarkoitettu kierrätetty vesi täyttää seuraavat vaatimukset:

Perustelu

Jotta tarkistus olisi yhdenmukainen ehdotettujen määritelmien kanssa.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) muut mahdolliset veden laatua koskevat, toimivaltaisen viranomaisen 7 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti vahvistamat lisävaatimukset, jotka ilmoitetaan asianomaisessa luvassa.

b) muut perustellut veden laatua koskevat, toimivaltaisen viranomaisen 7 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti vahvistamat lisävaatimukset, jotka ilmoitetaan asianomaisessa luvassa.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten ja edellytysten noudattamisen varmistamiseksi kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on seurattava veden laatua seuraavien mukaisesti:

2. Edellä 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten ja edellytysten noudattamisen varmistamiseksi kyseisen kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on seurattava veden laatua seuraavien mukaisesti:

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdan jälkeen veden laatu ei ole enää kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan vastuulla vaan se siirtyy seuraavan osapuolen vastuulle veden uudelleenkäyttöketjussa.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Kierrätetyn veden tuottamista ja jakelua varten kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on toteutettava riskinhallintatoimenpiteitä yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa:

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) yhdyskuntavesien käsittelylaitoksen tai -laitosten toiminnanharjoittaja, joka toimittaa veden kierrätyslaitokseen, jos eri kuin kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja;

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) kierrätetyn veden jakelija(t);

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) muut osapuolet, jotka kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittaja katsoo olennaisiksi.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kyseisenkierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on laadittava veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelma, joka perustuu liitteessä II esitettyihin sen vastuulla oleviin keskeisiin riskinhallintatehtäviin.

Veden uudelleenkäytön riskinhallintasuunnitelmassa esitetään liitteessä I määriteltyjen vaatimusten lisäksi mahdollisia lisävaatimuksia riskien vähentämiseksi edelleen ja määritellään vaaratekijät, riskit ja tarkoituksenmukaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet.

Kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava loppukäyttäjälle heti, kun riittävät tiedot on kerätty.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Koska kasteltava sato on tarkoitettu saatettavaksi markkinoille useissa eri muodoissa ja se kuuluu useisiin käsitellyn veden laatuluokkiin, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on toimitettava viljelijälle näistä luokista kaikkein korkealaatuisinta vettä.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Kansalliset vesihallinnon viranomaiset järjestävät yhdessä komission kanssa asiantuntijakoulutusta ja tiedotustilaisuuksia toiminnanharjoittajien lupahakemusten käsittelystä vastaavalle kansalliselle henkilöstölle. Komissio voi vaihtoehtoisesti laatia ja levittää kansallisille viranomaisille tiedotuslehtisiä ja mahdollisesti verkkosisältöä veden uudelleenkäytön vähimmäisnormeja koskevista säännöistä ja vaatimuksista.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

7 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a artikla

Kierrätetyn veden jakelu

1. Kierrätetyn veden jakelun liitteessä I olevassa 1 jaksossa mainittuihin tarkoituksiin on oltava luvanvaraista.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saamisesta, myöntääkö se luvan.

3. Luvan on sisällettävä kaikki tarvittavat edellytykset ja toimenpiteet, jotka on vahvistettu 6 artiklan mukaisesti tehdyssä riskinarvioinnissa kierrätetyn veden turvallista jakelua varten loppukäyttäjälle.

4. Lupa on tarkistettava säännöllisesti ja vähintään viiden vuoden välein, ja tarvittaessa sitä on muutettava.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Toimivaltaisen viranomaisen on ennen luvan myöntämistä varmistettava, että kierrätetty vesi vastaa luvassa esitettyjä edellytyksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus on tehtävä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos vaatimustenmukaisuus ei täyty luvan myöntämisen jälkeen, toimivaltaisen viranomaisen tulee pyytää kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajaa lopettamaan kierrätetyn veden toimitus siihen asti, kunnes tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi on toteutettu, ja ilmoittaa asiasta kierrätetyn veden jakelijoille ja loppukäyttäjille, joita asia mahdollisesti koskee.

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jos tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa luvan ehtojen noudattamiseen, kierrätyslaitoksen toiminnanharjoittajan on ilmoitettava tästä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle sekä kaikille kierrätetyn veden jakelijoille ja loppukäyttäjälle (loppukäyttäjille) ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarvittavat tiedot, joilla kyseisen tapahtuman vaikutuksia voidaan arvioida.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EY) N:o 852/2004, jossa vahvistetaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotannon, jalostamisen, jakelun ja markkinoille saattamisen kattavan elintarvikealan toimijoihin sovellettavat yleiset säännöt, mukaisesti ilmoitettava käyttäjälle asianmukaisesti käsitellyn toimitetun veden sisältämä enimmäisravintosisältö, jotta viljelijä voi varmistua siitä, että tämä noudattaa asiaa koskevissa EU:n säännöissä säädettyjä ravintotasoja.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Komissio sitoutuu toteuttamaan kymmenen vuoden välein tai aina tilanteen vaatiessa kierrätetyn veden vähimmäislaatuvaatimusten uudelleentarkastelun pikemminkin EU:n kuin kolmansien maiden toteuttamien tutkimusten perusteella.

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a) aikaisemmin suoritetut kokeilut, erityisesti sellaiset, jotka liittyvät puhdistamolietteiden ja metanoinnilla tuotettujen jätevesien käyttöön maataloudessa.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a) alhaisina pitoisuuksina esiintyvien epäpuhtauksien ja uusien pilaavien aineiden lisääntyminen uudelleenkäytettävässä vedessä.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Sitä sovelletaan... [päivämäärä vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

Sitä sovelletaan ... [päivämäärä kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

Perustelu

Kun otetaan huomioon, miten paljon mukautuksia tarvitaan, jotta laitokset voidaan saattaa tämän asetuksen mukaisiksi parantamalla olemassa olevia laitteita, muuttamalla toimintaa ja valvontaa ja ennen kaikkea tekemällä riskinarviointi ja laatimalla riskinhallintasuunnitelma ja osoittamalla vastuut, ehdotettua yhden vuoden määräaikaa olisi pidennettävä vähintään kahteen vuoteen, jotta säännösten noudattaminen olisi mahdollista.

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Veden uudelleenkäyttöjärjestelmän kuvaus siitä alkaen, kun jätevesi kulkeutuu jätevedenkäsittelyjärjestelmän sisään aina käyttövaiheeseen asti, mukaan lukien jäteveden lähteet, käsittelyn vaiheet ja kierrätysjärjestelmässä käytetyt teknologiat, infrastruktuurin toimitus ja varastointi, käyttötarkoitus, käyttöpaikka ja kierrätettävät vesimäärät. Tämän tehtävän tarkoitus on antaa yksityiskohtainen kuvaus veden uudelleenkäyttöjärjestelmästä kokonaisuudessaan.

1. Veden uudelleenkäyttöjärjestelmän kuvaus siitä alkaen, kun jätevesi kulkeutuu jätevedenkäsittelyjärjestelmän sisään aina käyttövaiheeseen asti, mukaan lukien jäteveden lähteet, käsittelyn vaiheet ja kierrätysjärjestelmässä käytetyt teknologiat, toimitus-, jakelu- ja varastointi-infrastruktuuri, käyttötarkoitus, käyttöpaikka ja kierrätettävät vesimäärät. Tämän tehtävän tarkoitus on antaa yksityiskohtainen kuvaus veden uudelleenkäyttöjärjestelmästä kokonaisuudessaan.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 2 alakohta – b alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i. haittojen luonteen vahvistaminen, mukaan lukien mahdollinen annos-vastesuhde

i. haittojen luonteen vahvistaminen, mukaan lukien mahdollinen annos-vastesuhde, yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa

Perustelu

Annos-vastesuhteet ja riskianalyysitutkimukset edellyttävät tiettyjä osaamista, tietoa ja dataa, joita jäsenvaltioiden terveysviranomaiset voivat tarjota.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(b a) eläinten terveyteen kohdistuvien riskien arviointi

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 3 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) Velvoite täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY vaatimukset juomavedenottoon käytettävillä suojavyöhykkeillä⁴⁰

(b) velvoite täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY vaatimukset juomavedenottoon käytettävillä suojavyöhykkeillä⁴⁰ myös hormonien, lääkeaineiden ja mikromuovien osalta

__________________

⁴⁰ Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32);

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 kohta – 3 alakohta – m a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(m a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 tarkoitetut vaatimukset hormonaalisten haitta-aineiden aiheuttaman saastumisen tai niiden aiheuttamien terveysvaikutusten ehkäisemisestä^{1 a}

__________________

^{1 a} Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 5 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(b) torjunta-aineita

(b) torjunta-aineita, mukaan lukien hormonaalisia haitta-aineita

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 5 kohta – 1 alakohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(d) lääkkeitä

(d) lääkkeitä ja hormoneja

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 5 kohta – 1 alakohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

(e) muita uutta huolta aiheuttavia aineita

(e) muita uutta huolta aiheuttavia aineita, kuten mikromuoveja

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 6 kohta – taulukko 1 – rivi 2 – sarake 2

Komission teksti

Tarkistus

– Sikoja ei saa altistaa kierrätetyllä vedellä kastellulle rehulle, ellei ole olemassa riittävästi todisteita siitä, että erityistapauksen riskit ovat hallittavissa.

– Elintarviketuotantoon käytettyjä eläimiä ei saa altistaa kierrätetyllä vedellä kastellulle rehulle, ellei ole olemassa riittävästi todisteita siitä, että erityistapauksen riskit ovat hallittavissa.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 6 kohta – taulukko 1 – rivi 3 – sarake 2 – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– Lypsykarjan pitäminen poissa laitumelta, kunnes laidun on kuivunut.

– Lypsykarjan pitäminen poissa laitumelta viiden päivän ajan edellisestä kastelusta.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 8 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kierrätysjärjestelmän toiminnanharjoittajalle suositellaan ISO 9001 -standardin mukaan sertifioidun laadunhallintajärjestelmän tai vastaavan järjestelmän käyttöönottoa ja ylläpitämistä.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimukset
Viiteasiakirjat	COM(2018)0337 – C8-0220/2018 – 2018/0169(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 2.7.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 2.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Marijana Petir 4.7.2018
Hyväksytty (pvä)	3.12.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 3 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Jacques Colombier, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Nuno Melo, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Heubuch, Karin Kadenbach, Sofia Ribeiro, Annie Schreijer-Pierik
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Birgit Collin-Langen, Renate Sommer

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28	+
ALDE	Jan Huitema, Ulrike Müller
ECR	Zbigniew Kuźmiuk, James Nicholson
ENF	Jacques Colombier, Philippe Loiseau
PPE	Daniel Buda, Birgit Collin‑Langen, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Jarosław Kalinowski, Mairead McGuinness, Nuno Melo, Marijana Petir, Sofia Ribeiro, Annie Schreijer‑Pierik, Renate Sommer
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paolo De Castro, Karin Kadenbach, Maria Noichl, Maria Gabriela Zoană
Verts/ALE	Maria Heubuch, Martin Häusling, Bronis Ropė

3	-
ECR	Jørn Dohrmann
EFDD	Marco Zullo
GUE/NGL	Maria Lidia Senra Rodríguez

2	0
GUE/NGL	Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

[1] IPCC, 2014: Ilmastonmuutos 2014: hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viides arviointiraportti [kirjoittajien ydinryhmä, R.K. Pachauri ja L.A. Meyer (toim.)], IPCC; Geneve, Sveitsi.
https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/syr/SYR_AR5_FINAL_full_wcover.pdf
[2] COM(2015) 614
[3] Direktiivi 2000/60/EY, EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
[4] WHO Guidelines for the Safe Use of Wastewater, Excreta and Greywater in Agriculture (WHO, 2006a)

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimukset
Viiteasiakirjat	COM(2018)0337 – C8-0220/2018 – 2018/0169(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	28.5.2018
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 2.7.2018
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 2.7.2018	ITRE 2.7.2018	REGI 2.7.2018	AGRI 2.7.2018
	PECH 2.7.2018
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	BUDG 28.6.2018	ITRE 19.6.2018	REGI 20.6.2018	PECH 20.6.2018
Esittelijät Nimitetty (pvä)	Simona Bonafè 29.5.2018
Valiokuntakäsittely	25.10.2018
Hyväksytty (pvä)	22.1.2019
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	53 1 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Pilar Ayuso, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Peter Liese, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Nikos Androulakis, Cristian-Silviu Buşoi, Christophe Hansen, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Tilly Metz, Bart Staes, Tiemo Wölken
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Olle Ludvigsson
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	29.1.2019

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

53	+
ALDE :	Catherine Bearder, Jan Huitema, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries, Nils Torvalds
ECR:	Mark Demesmaeker
EFDD :	Sylvie Goddyn
ENF :	Jean‑François Jalkh
GUE/NGL :	Stefan Eck, Anja Hazekamp, Kateřina Konečná
PPE:	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian Silviu Buşoi, Birgit Collin Langen, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Karl Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Christophe Hansen, Peter Liese, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer Pierik, Ivica Tolić, Adina Ioana Vălean
S&D:	Nikos Androulakis, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Daciana Octavia Sârbu, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli
VERTS/ALE:	Margrete Auken, Bas Eickhout, Martin Häusling, Benedek Jávor, Tilly Metz, Bart Staes

1	–
ECR:	Arne Gericke

4	0
ECR:	Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter, Jadwiga Wiśniewska

Symbolien selitys:

+ : puolesta

– : vastaan

0 : tyhjää

Päivitetty viimeksi: 8. helmikuuta 2019

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö