Menettely : 2018/2107(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0090/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0090/2019

Keskustelut :

PV 14/03/2019 - 7
CRE 14/03/2019 - 7

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0207

MIETINTÖ     
PDF 226kWORD 81k
26.2.2019
PE 630.395v02-00 A8-0090/2019

GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta

(2018/2107(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Christofer Fjellner

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Esittelijälle annettiin 19. helmikuuta 2018 tehtäväksi laatia mietintö yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta annetun GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta.

I.   Tietolähteet

Esittelijä on nimittämisensä jälkeen kerännyt tietoja ja tukeutunut muun muassa seuraaviin lähteisiin:

•  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25. lokakuuta 2012

•  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 607/2013, annettu 12. kesäkuuta 2013, yleisten tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta Myanmarilta/Burmalta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin päätöslauselma yleisten tullietuuksien palauttamisesta Myanmarille/Burmalle (2012/2929(RSP))

•  nykyisen GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 väliarviointi ja komission kertomus sekä siihen liittyvä 4. lokakuuta 2018 päivätty komission yksiköiden valmisteluasiakirja

•  komission yleistä tullietuusjärjestelmää koskevat kertomukset, jotka kattavat vuodet 2014–2015 ja 2016–2017 ja joissa arvioidaan yleisen tullietuusjärjestelmän vaikutuksia ja keskitytään GSP+-edunsaajien suorituskykyyn

•  kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) 16. helmikuuta 2016 järjestetty julkinen kuuleminen aiheesta ”Kauppaetuudet kestävän kehityksen hyväksi: uuden GSP+‑mekanismin tarkastelu kahden vuoden jälkeen”

•  INTA-valiokunnan kokouksessa 19. helmikuuta 2018 käyty keskustelu yleisen tullietuusjärjestelmän toteutuksesta ja 21. maaliskuuta 2017 käyty keskustelu GSP+‑etuuksien myöntämisestä Sri Lankalle

•  Euroopan parlamentin ulkoasioiden pääosaston politiikkayksikön kesäkuussa 2017 julkaisema työntekijöiden oikeuksia vientiteollisuuden vapaa-alueilla koskeva tutkimus ”Labour rights in Export Processing Zones with a focus on GSP+ beneficiary countries”

•  Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) tutkimus yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen täytäntöönpanosta ”Generalised Scheme of Preferences Regulation (No 978/2012): European Implementation Assessment”.

II.  Tärkeimmät päätelmät

Edellä mainittujen vertailevien tietolähteiden perusteella voidaan todeta seuraavaa:

•  Ne maat, jotka täyttivät GSP-etuusperusteet koko kauden 2011–2016 ajan, eli kolme vuotta ennen uuden asetuksen voimaantuloa ja kolme vuotta sen jälkeen, lisäsivät merkittävästi vientiään EU:hun. Tämä koski erityisesti ”Kaikki paitsi aseet” ‑menettelyn (EBA) maita, sillä niiden kokonaistuonnin määrä EU:hun kasvoi 62,1 prosenttia, kun etuusperusteet täyttävien GSP+-maiden kohdalla tuonnin kasvu oli 53,8 prosenttia. Yleisen GSP-menettelyn maiden tuonti pysyi vakaana ja laski vain 0,3 prosenttia.

•  GSP-tuonnin osuus EU:n kokonaistuonnista laski vuoden 2013 eli uuden asetuksen voimaanastumista edeltäneen vuoden 6,1 prosentista 4,9 prosenttiin vuonna 2016, mikä selittyy pitkälti edunsaajien alhaisemmalla määrällä. Uuden asetuksen GSP-kelpoisuusedellytysten tiukentaminen laski GSP-edunsaajien määrän 92:een, ja useat maat, Kiina mukaan lukien, poistuivat järjestelmästä asetuksen soveltamisen alkamisen jälkeen.

•  Sekä EBA- että GSP+-menettelyjen edunsaajat ovat parantaneet huomattavasti (keskimäärin yli 10 prosenttia) etuisuuksiensa käyttöastetta vuodesta 2014 lähtien, mutta 49 EBA-maasta 10:n kohdalla etuisuuksien käyttöaste on laskenut yli 10 prosenttia, ja yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaissa kaudella 2011–2016 keskimääräinen käyttöasteen lasku oli noin 3 prosenttia.

•  GSP:n vaikutus viennin monipuolistamiseen vaikuttaisi epäselvältä, sillä datan mukaan EBA-edunsaajien osalta monipuolistamisen taso on noussut alun alhaisista lukemista, kun taas yleisen GSP:n edunsaajien osalta taso laski huomattavasti kaikilla aloilla ja heterogeenisessä GSP+-edunsaajien joukossa viennin monipuolistamisen tuloksellisuudessa on merkittäviä eroja.

•  Tekstiilisektori dominoi GSP-tuontia, sillä tekstiilituonti kattoi 50 prosenttia GSP-kokonaistuonnista vuonna 2016 ja näin ollen yli kaksinkertaisti osuutensa siitä verrattuna uudistusta edeltäneeseen tilanteeseen.

•  Monipuolistamista vaikuttaisi vaikeuttaneen se, että GSP-asetuksessa ei sallita kumuloitumista eli sitä, että käytetään GSP-järjestelmästä poistuneista maista tulevia ei-alkuperäisaineksia järjestelmään jääneiden maiden tuotteissa. Käytännön esimerkin tästä tarjoaa Kambodžan polkupyöräteollisuus.

•  Vuoden 2012 uudistuksen jälkeen GSP-etuuskohtelun menettäneisiin maihin kohdistuneet kielteiset vaikutukset ovat vähäisiä eivätkä maat näyttäisi kärsineen pitkän aikavälin vaikutuksista lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä aloja, kuten Kuuban tupakantuottajia.

•  GSP-järjestelmä on selvästi kannustanut kehitysmaita ratifioimaan kansainvälisiä yleissopimuksia maiden valmistautuessa parempaan pääsyyn EU:n markkinoille GSP+:n kautta. Ratifiointi itsessäänhän ei välttämättä merkitse yleissopimuksissa vahvistettujen oikeuksien kunnioittamista, mutta se antaa tärkeän sysäyksen ja luo kehyksen parannuksille.

•  GSP+-edunsaajien tehostettu seuranta, jossa keskitytään Euroopan parlamentin GSP-uudistuksen yhteydessä esittämän keskeisen vaatimuksen mukaisesti 27:n ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin, ympäristön suojeluun ja hyvään hallintoon liittyvän kansainvälisen yleissopimuksen tosialliseen täytäntöönpanoon, on mahdollistanut merkittävän vuoropuhelun ja auttanut EU:ta keskustelemaan edunsaajamaiden kanssa kaikista niistä aloista, joilla täytäntöönpano ei ole tyydyttävää.

•  GSP-järjestelmän ympäristövaikutusten arviointi on hankalaa, koska ympäristöindikaattoreista ei ole käytettävissä dataa tai se saadaan pitkällä viipeellä. Saatu näyttö viittaa siihen, että GSP+ on kannustanut edunsaajamaita noudattamaan ympäristönsuojeluvaatimuksia, mutta samalla se on myös lisännyt ympäristöön usein haitallisesti vaikuttavan tekstiili- ja vaatetusalan vientiä.

•  GSP-uudistuksella on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä tahattomia vaikutuksia, kuten naisten työllistymismahdollisuuksien syntyminen ja naisten kasvanut osuus EU:n kanssa vientikauppaa käyvien teollisuudenalojen työvoimassa, mutta samalla uudistus on myös nopeuttanut vientiteollisuuden aiheuttamaa ympäristön tilan heikkenemistä edunsaajamaissa.

III.  Keskeiset suositukset

•  Olisi harkittava erilaisia toimia, joilla voitaisiin lisätä monipuolistamista edunsaajien keskuudessa.

•  Tässä mielessä seuraavaan GSP-asetukseen olisi otettava uudelleen mukaan GSP-järjestelmästä poistuneiden maiden kanssa käytettävä kumulaatiomahdollisuus Kanadan GSP-järjestelmän uudistuksen lähestymistavan mukaisesti.

•  Samoin olisi pohdittava sitä, miten vähiten kehittyneiden maiden palveluja koskevasta WTO:n poikkeusluvasta saatuja kokemuksia hyödyntäen palvelut voitaisiin sisällyttää seuraavaan GSP-asetukseen ja edistää näin monipuolistamisen lisääntymistä ja huomioida yleisesti ottaen palveluilla käytävän kaupan kasvava merkitys.

•  Vaikka komissio onkin selvästi tehostanut vaadittavien yleissopimusten tosiasiallisen täytäntöönpanon seurantaa erityisesti GSP+ -maiden, mutta myös joidenkin EBA-maiden osalta, prosessi voisi olla vieläkin avoimempi ja siihen liittyvä kansalaisyhteiskunnan toimijoilta saatavien tietojen toimittamista koskeva prosessi selkeämmin määritelty.

•  GSP-edunsaajamaiden ja erityisesti GSP+ -edunsaajamaiden olisi myös hyödyttävä paremmasta valmiuksien kehittämisestä, jotta ne voisivat panna yleissopimukset tehokkaammin täytäntöön.

•  Tullietuuksia peruutettaessa on tarpeen soveltaa kohdennetumpaa lähestymistapaa ja rajoittaa toimi tiettyihin aloihin tai yksittäisissä rikkomustapauksissa kenties harkita mahdollisuutta peruuttaa vientilupa yksittäisiltä talouden toimijoilta. Lähestymistapaan voisi kuulua rekisteröityjen viejien järjestelmään sisällytettävä mustan listan järjestelmä.

•  Tarvitaan lisää toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yleinen tullietuusjärjestelmä edistää ympäristön kannalta myönteistä kehitystä.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta

(2018/2107(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012(1),

–  ottaa huomioon yleisten tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta Myanmarilta/Burmalta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 607/2013(2) ja 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman yleisten tullietuuksien palauttamisesta Myanmarille/Burmalle(3),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2018 annetun nykyisen GSP-asetuksen väliarvioinnin(4) ja komission kertomuksen asetuksen (EU) N:o 978/2012 soveltamisesta(5) sekä siihen liittyvän 4. lokakuuta 2018 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan(6),

–  ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 ja 19. tammikuuta 2018 annetut yleistä tullietuusjärjestelmää koskevat komission kertomukset, jotka kattavat vuodet 2014–2015(7) ja 2016–2017(8) ja joissa arvioidaan yleisen tullietuusjärjestelmän vaikutuksia ja keskitytään GSP+-edunsaajamaiden tuloksellisuuteen,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) 16. helmikuuta 2016 järjestetyn julkisen kuulemisen, 21. maaliskuuta 2017 järjestetyn keskustelun GSP+‑etuuksien myöntämisestä Sri Lankalle ja 19. helmikuuta 2018 järjestetyn keskustelun GSP-asetuksen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan,

  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen kanteluasiassa 1409/2014/MHZ, joka koskee Euroopan komission tekemättä jättämää ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ennen EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä(9),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta(10),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(11),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vaatetusalaa koskevasta EU:n lippulaiva-aloitteesta(12),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyssopimuksen täytäntöönpanon tilanteesta Bangladeshissa(13),

–  ottaa huomioon vapaaehtoiset maakohtaiset kumppanuudet, kuten Bangladeshin kestävyyssopimuksen ja työntekijöiden oikeuksia koskevan aloitteen Myanmarin kanssa,

–  ottaa huomioon vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisen strategian ”EU:n kauppaa tukevan avun strategia: Kehitysmaiden kauppaan liittyviä tarpeita tukevien EU:n toimien tehostaminen”,

–  ottaa huomioon vuoteen 2030 ulottuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset lapsityöstä, pakkotyöstä, syrjinnästä, yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvottelumenettelystä,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät ”EU ja vastuulliset globaalit arvoketjut”,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen(15) 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0090/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU otti vuonna 1971 ensimmäisenä käyttöön tullietuusjärjestelmän seuraten YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) suositusta, jonka mukaisesti teollisuusmaiden olisi myönnettävä yleisiä, ei-vastavuoroisia ja syrjimättömiä kauppaetuuksia kehitysmaille ja näin autettava niitä saamaan kansainvälisen kaupan avulla lisätuloja; ottaa huomioon, että toimien tavoitteena on vähentää köyhyyttä sekä edistää hyvää hallintoa ja kestävää kehitystä;

B.  ottaa huomioon, että SEUT:n 207 artiklan mukaisesti EU:n kauppapolitiikan on perustuttava unionin ulkosuhdepolitiikan periaatteille ja tavoitteille ja sillä on edistettävä SEU:n 2 artiklassa vahvistettuja unionin perustana olevia arvoja sekä 21 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, kuten demokratian ja oikeusvaltion vahvistamista, ihmisoikeuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, tasa-arvoa, ihmisarvon kunnioittamista sekä ympäristön ja sosiaalisten oikeuksien suojelua;

C.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies totesi päätelmissään seuraavaa: hyvä hallintotapa tarkoittaa perusoikeuksien noudattamista ja kunnioittamista; hyvä hallintotapa puuttuu sieltä, missä perusoikeuksia ei noudateta; EU:n toimielinten ja elinten on aina toimittava perusoikeuksia noudattaen ja pyrittävä edistämään ihmisoikeuksien noudattamista kumppanuusmaissa;

D.  ottaa huomioon, että nykyinen GSP-järjestelmä perustettiin 25. lokakuuta 2012 annetulla asetuksella (EU) N:o 978/2012, joka hyväksyttiin SEUT:n 207 artiklan nojalla tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja jossa Euroopan parlamentti ensimmäisen kerran toimi GSP-asetuksen toisena lainsäätäjänä;

E.  ottaa huomioon, että GSP-asetuksen 40 artiklan mukaisesti komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-asetuksen soveltamisesta viiden vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä; ottaa huomioon, että kertomus on määrä ottaa huomioon laadittaessa seuraavaa, vuoteen 2022 mennessä hyväksyttävää GSP-asetusta; ottaa huomioon, että asetus on ollut voimassa 1. tammikuuta 2014 alkaen; ottaa huomioon, että tämän asetuksen toimivuudesta on tehty perusteellinen riippumaton arviointi, jonka tarkoituksena on antaa komissiolle tietoja arviointimenettelyä varten ja jonka pohjalta on laadittu luettelo konkreettisista suosituksista;

F.  ottaa huomioon, että GSP-järjestelmään kuuluu kolme menettelyä: yleinen GSP-menettely, GSP+-kannustusmenettely ja Kaikki paitsi aseet -menettely (EBA); ottaa huomioon, että yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaat, joita on tällä hetkellä 18, hyötyvät alennetuista tullimaksuista 66 prosentissa kaikista EU:n tuoteluokista; ottaa huomioon, että GSP+-menettelyyn osallistuvat kahdeksan edunsaajaa vievät noin 66 prosenttia kaikista tuoteluokista tullitta ja sitoutuvat vastavuoroisesti panemaan tosiasiallisesti täytäntöön 27 keskeistä työntekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin, hyvään hallintoon ja ympäristöasioihin liittyvää kansainvälistä yleissopimusta; ottaa huomioon, että 49:lle vähiten kehittyneelle GSP-järjestelmän ”Kaikki paitsi aseet” ‑menettelyyn osallistuvalle maalle on myönnetty tulliton pääsy EU:n markkinoille kaikkien muiden tuotteiden paitsi aseiden ja ammusten osalta; toteaa, että kansainvälisten yleissopimusten ihmisoikeus- ja työoikeusvelvoitteet sitovat kaikkia edunsaajamaita GSP-asetuksen puitteissa; katsoo, että sen lisäksi GSP+-edunsaajamaita velvoittavat myös ympäristöä ja hyvää hallintotapaa koskevat kansainväliset yleissopimukset; toteaa, että ainoastaan GSP+-menettelyssä säädetään jäsennellystä vuoropuhelusta, jossa arvioidaan näiden yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa edunsaajamaissa; katsoo, että GSP-edunsaajamaiden on myös voitava panna kansainväliset vaatimukset ja normit täytäntöön myös laatimalla asianmukaista lainsäädäntöä, panemalla se täytäntöön ja valvomalla sen noudattamista erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen ja korruption torjunnan aloilla;

G.  ottaa huomioon, että GSP-järjestelmän vuoden 2012 uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli kohdistaa etuudet paremmin niitä eniten tarvitseville maille – vähiten kehittyneille maille ja muille alhaisen ja matalan tulotason maille –, edistää edelleen kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon keskeisiä periaatteita, parantaa vakautta ja ennakoitavuutta ja lisätä liiketoimijoiden toimintaympäristön varmuutta;

H.  toteaa, että ihmisoikeusloukkauksia pyritään estämään useilla kansainvälisillä yleissopimuksilla, suuntaviivoilla ja säännöillä; ottaa erityisesti huomioon, että GSP-edunsaajamailla on velvoite panna suuntaviivat täytäntöön ja luoda asianmukaiset oikeudelliset ja taloudelliset olosuhteet yritysten toiminnalle ja osallistumiselle globaaleihin toimitusketjuihin;

I.  katsoo, että EU:n olisi tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisen lisäksi puututtava entistäkin voimakkaammin sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään polkumyyntiin ja epäreiluihin kilpailu- ja kauppakäytäntöihin;

J.  toteaa, että vientiteollisuuden vapaa-alueet on useissa maissa vapautettu kansallisen työlainsäädännön noudattamisesta, mikä estää täysimääräisen oikeuden ammattiyhdistystoimintaan tai oikeussuojan hakemiseen; ottaa huomioon, että tämä rikkoo ILO:n keskeisiä normeja ja saattaa entisestään heikentää ihmisoikeuksien toteutumista;

K.  ottaa huomioon SEUT:n 8 artiklan, jossa vahvistetaan, että unioni edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikissa toimissaan; toteaa, että kauppa- ja investointisopimusten vaikutukset kohdistuvat yleensä eri tavalla naisiin ja miehiin sukupuolten rakenteellisen eriarvoisuuden vuoksi; toteaa, että ILO:n mukaan vuonna 2012 maailmassa oli 21 miljoonaa pakkotyön uhria, joista 55 prosenttia oli naisia ja tyttöjä ja 90 prosenttia oli pakkotyössä yksityistalouden alalla;

L.  toteaa, että GSP-asetuksen 19 artiklan 6 kohdassa edellytetään, että komissio ottaa huomioon ”kaikki saatavilla olevat tiedot”, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan antamat tiedot, määrittäessään sitä, noudattavatko GSP-edunsaajamaat asianmukaisesti ihmisoikeusvelvoitteitaan; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen GSP-järjestelmän täytäntöönpanoon voi lisätä EU:n yhteisen kauppapolitiikan legitimiteettiä ja tehokkuutta;

M.  toteaa, että asetus mahdollistaa unionille etuuskohtelun keskeyttämisen kaikkein vakavimmissa ihmisoikeusrikkomustapauksissa, mikä perustuu tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen V luvun 19 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, jonka nojalla etuuskohtelu voidaan tilapäisesti peruuttaa useista eri syistä, muun muassa liitteessä VIII olevassa A osassa luetelluissa yleissopimuksissa vahvistettujen periaatteiden järjestelmällisen rikkomisen johdosta;

N.  ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt Kambodžan osalta etuuskohtelun peruuttamisprosessin ja on käynnistämässä Myanmarin tapauksessa ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn mahdollisen peruuttamisen puitteissa tutkimuksia maan ihmisoikeusrikkomuksista;

Keskeiset päätelmät ja suositukset

1.  suhtautuu myönteisesti väliarviointiraporttiin, jossa arvioidaan nykyisen GSP-asetuksen soveltamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä; pitää myönteisenä, että uuden asetuksen myötä ”Kaikki paitsi aseet” -menettelystä ja GSP+-menettelystä hyötyvien edunsaajien vienti on kasvanut, mikä tukee merkittävästi köyhyyden poistamista;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2016 EU:hun suuntautuvan GSP-etuuksien alaisen tuonnin arvo oli 62,6 miljardia euroa (nouseva suuntaus), joka jakautui seuraavasti: 31,6 miljardia euroa yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaista, noin 7,5 miljardia euroa GSP+-menettelyn edunsaajamaista ja 23,5 miljardia euroa ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn edunsaajamaista (Eurostatin tiedot syyskuulta 2017);

3.  muistuttaa, että GSP-järjestelmä auttaa kehitysmaiden toimialoja voittamaan korkeisiin alkuvaiheen kustannuksiin liittyvät vaikeudet vientimarkkinoilla; muistuttaa, että UNCTADin mukaan GSP-järjestelmän tavoitteena on lisätä vientituloja, edistää kehitysmaiden ja siten myös vähiten kehittyneiden maiden teollistamista ja nopeuttaa niiden kasvua köyhyyden poistamiseksi;

4.  katsoo, että GSP+-menettely on EU:n kauppapolitiikan keskeinen väline, jolla voidaan parantaa markkinoille pääsyä ja yhdessä tiukkojen valvontamekanismien kanssa edistää ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa;

5.  huomauttaa, että nykyinen GSP-asetus on ollut voimassa kolme vuotta väliarviointimenettelyn alkamisen jälkeen ja että väliarvioinnissa on jo yksilöity osatekijöitä, joiden uudistamista on harkittava seuraavaa GSP-asetusta laadittaessa; pitää myönteisenä väliarvioinnin loppuraportissa annettuja suosituksia;

6.  painottaa, että osana EU:n kauppapolitiikkaa tullietuusjärjestelmän tulee SEU:n 21 artiklan mukaisesti perustua EU:n ulkosuhdepolitiikan perusperiaatteisiin eli vaikuttavuuteen, avoimuuteen ja arvoihin; ottaa huomioon, että SEUT:n 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja asetetaan päätavoitteeksi köyhyyden poistaminen; painottaa, että komission ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa vahvistetaan nämä periaatteet;

7.  toteaa, että GSP+-menettely on tärkeässä asemassa kansainvälisten työntekijöiden oikeuksien, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan ja ympäristönsuojelunormien edistämisessä edunsaajamaissa paitsi tarjoamalla kannustimia näiden normien noudattamiseen myös luomalla foorumin, jolla yleissopimusten kattamista aiheista voidaan käydä säännöllistä vuoropuhelua, ja edistämällä sitoutumista merkittäviin uudistuksiin;

8.  toteaa, että GSP-järjestelmä on hyödyttänyt taloudellisesti edunsaajamaita ja EU:ta, sillä se on lisännyt vientiä EU:hun ja parantanut Kaikki paitsi aseet -menettelyn ja GSP+‑menettelyn edunsaajien tullietuuksien käyttöastetta; kehottaa EU:ta toimimaan GSP-sääntöjen tunnettavuuden lisäämiseksi edunsaajamaissa, jotta voidaan edistää järjestelmän entistä laajempaa käyttöä; pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuuksien mukaan tullietuusjärjestelmän tuottamien hyötyjen jakautumista saatavilla olevien tietojen pohjalta; panee merkille, että joissakin tapauksissa lisääntyneellä viennillä ja parantuneilla taloudellisilla mahdollisuuksilla on myös ollut tahattomia kielteisiä välillisiä vaikutuksia perusoikeuksiin ja sosiaaliseen kehitykseen, kun ne ovat johtaneet esimerkiksi maananastukseen tai työntekijöiden oikeuksien noudattamatta jättämiseen; korostaa tämän vuoksi, että kauppaetuudet on kytkettävä kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoon ja uudistusten toteuttamiseen, jotta voidaan estää se, että GSP-ohjelmat mahdollisesti johtavat ympäristöperusteisen ja sosiaalisen polkumyynnin lisääntymiseen;

9.  suhtautuu myönteisesti yksinkertaistettuun GSP+-menettelyyn pääsyn mekanismiin, jolla järjestelmästä tehdään houkuttelevampi yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaille; korostaa, että monet GSP+-ehdokasmaat ovat ratifioineet useita menettelyyn pääsyyn vaadittavista kansainvälisistä yleissopimuksista; korostaa, että täytäntöönpanoprosessin tehostettu, jatkuva ja järjestelmällinen seuranta on äärimmäisen tärkeää ja että se voidaan saavuttaa tehostamalla kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syvällistä analysointia käyttämällä kaikkia saatavilla olevia tietoja ja resursseja, mukaan lukien YK:n, ILO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kaltaisten kansainvälisten valvontaelinten raportteja, ja sisällyttämällä prosessiin kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten suora osallistuminen; korostaa, että tämä on välttämätöntä, jotta 27 yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon avulla voidaan hyödyntää GSP+-menettelyn koko potentiaalia työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi, sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja lapsityövoiman käytön ja pakkotyön poistamiseksi;

10.  kehottaa komissiota käsittelemään ”Kaikkien kauppa” -tiedonannon mukaisesti kansalaisyhteiskunnan kaventuvaa tilaa ja vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelua GSP+-edunsaajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja ”Kaikki paitsi aseet” -maiden kanssa käytävässä tehostetussa vuoropuhelussa, koska nämä kysymykset liittyvät suoraan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisiin velvoitteisiin sekä ILO:n keskeisten yleissopimusten asiaa koskeviin määräyksiin; pyytää komissiota lisäksi selvittämään uusia vaihtoehtoja kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen edustajien ja yksityisen sektorin jäsennetylle, viralliselle ja riippumattomalle osallistumiselle, joka voisi toimia mahdollisena keinona vahvistaa seurantaprosessia;

11.  korostaa, että GSP-järjestelmä näyttäisi kaiken kaikkiaan synnyttäneen kannustimia ratifioida kansainvälisiä yleissopimuksia ja se on näin luonut paremmat puitteet edistykselle; korostaa perusteellisten lisätoimenpiteiden toteuttamisen merkitystä, jotta varmistetaan, että GSP edistää myönteistä ympäristökehitystä; suosittaa, että Pariisin ilmastosopimus lisätään niiden 27 keskeisen kansainvälisen yleissopimuksen luetteloon, joita GSP+-edunsaajamaiden on noudatettava; painottaa, että kestävän kehityksen mallin saavuttamiseksi edunsaajamaissa on vielä paljon tehtävää;

12.  panee merkille tehostetun seurannan, erityisesti 27 keskeisen yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon seurannan, ja EU:n ja edunsaajamaiden välisen vuoropuhelun avulla saavutetun edistyksen täytäntöönpanon tehokkuudessa; korostaa tarvetta lisäkoordinoinnille Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU:n edustustojen, jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen, edunsaajamaiden hallitusten, kansainvälisten organisaatioiden, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välillä, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syventää seurannan analyysia; suosittaa, että osapuolten keskuudessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman laajaa avoimuutta ja lisätään viestintää GSP:n keskeyttämisprosessin puitteissa, erityisesti Euroopan komission toteuttamien tutkimusten aikana;

13.  toteaa, että keskeisten yleissopimusten ratifiointi ja tosiasiallisen täytäntöönpanon edistyminen ovat tärkeitä vertailukohtia, jotta voidaan saavuttaa tarvittava edistys järjestelmän sisällä; pyytää komissiota varmistamaan, että yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa edunsaajamaissa koskevat seurantatoimenpiteet ovat täysin maakohtaisten strategia-asiakirjojen mukaisia, jotta varmistetaan toimintapolitiikan johdonmukaisuus ja jatkuvuus sekä ihmisoikeuskysymysten sisällyttäminen osaksi kauppapolitiikkaa;

14.  painottaa tarvetta sitoutua edelleen GSP+-menettelyn seurantaan ja parantaa sen avoimuutta sekä varmistaa samalla, että EU voi säilyttää täyden vaikutusvaltansa edunsaajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa, erityisesti tulostaulun osalta; kehottaa komissiota harkitsemaan lisätoimenpiteitä niin tässä asiassa kuin edunsaajamaiden kanssa käytävän vuoropuhelunkin osalta, jotta voidaan lisätä järjestelmän avoimuutta, valvontaa ja vaikuttavuutta;

15.  katsoo, että kaikkien etuuksien keskeyttämistä koskevien päätösten on oltava täysin yhdenmukaisia köyhyyden lievittämistä koskevan yleistavoitteen kanssa, ja korostaa, että EU:n johdetun lainsäädännön säädökset on laadittava ja niitä on tulkittava EU:n primaarilainsäädännön ja EU:n lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisesti; korostaa tämän vuoksi tarvetta säilyttää nykyinen kohdennettu lähestymistapa etuuksien keskeyttämiseen ja varmistaa, että keskeyttäminen koskee vain yksittäisiä aloja ja se on toteutettu niin, että paikallisväestölle koituvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi; kehottaa komissiota hyödyntämään tarpeen vaatiessa tullietuuksien asteittaista peruuttamista tai muita aikarajoitteisia peruuttamistoimenpiteitä; korostaa lopuksi, että tullietuuksien poistamista olisi pidettävä viimeisenä keinona ja sitä olisi sovellettava ainoastaan tapauksissa, joissa on vakavia puutteita kansainvälisten yleissopimusten tosiasiallisessa täytäntöönpanossa ja joissa edunsaajamaa ei selvästikään ole halukas ja sitoutunut puuttumaan niihin; korostaa samanaikaisesti järjestelmien ehdollista luonnetta ja sitä, että näitä ehtoja olisi käytettävä kunkin järjestelmän uskottavuuden säilyttämiseen ja toimenpiteiden varmistamiseen tapauksissa, joissa yleissopimuksia on rikottu vakavasti ja järjestelmällisesti;

16.  panee tyytyväisenä merkille komission viimeaikaiset päätökset Kambodžan ”Kaikki paitsi aseet” -etuuksien peruuttamismenettelyn käynnistämisestä ja EU:n korkean tason valtuuskunnan lähettämisestä Myanmariin vastauksena näiden maiden ihmisoikeustilanteisiin; edellyttää, että komissio pitää parlamentin täysin ajan tasalla ja mukana tulevissa vaiheissa, myös kauppaetuuksien keskeyttämisen suhteen;

17.  panee merkille, että edunsaajamaiden määrä on laskenut merkittävästi uudistettujen etuuskohteluun oikeuttavien perusteiden vuoksi, mikä yhdessä tuotteiden etuuskohtelun loppumisen kanssa on johtanut EU:n tuonnin määrän kokonaisvaltaiseen laskuun GSP-maista; toteaa, että näiden uudistusten avulla voidaan keskittää tullietuudet maille, jotka niitä eniten tarvitsevat; pyytää komissiota varmistamaan seuraavaa asetusta varten tehtävässä vaikutustenarvioinnissa tullietuus- ja vapaakauppasopimusjärjestelmien välisen johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden, jotta varmistetaan se, että GSP-järjestelmän kehitysmaiden kannalta keskeinen asema EU:n kauppapolitiikassa säilyy; panee tässä yhteydessä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn edunsaajamaihin kohdistuu yhä enemmän kilpailupainetta maista, jotka ovat tehneet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa; toteaa lisäksi, että jotkut maat, joihin sovellettiin aikaisemmin GSP+-seurantaa, ovat nyt mukana vapaakauppasopimuksissa, joihin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut, joiden olisi oltava tehokkaita ja täytäntöönpanokelpoisia;

18.  pitää valitettavana, että erityisesti 29:n ”Kaikki paitsi aseet” -maan osalta GSP-järjestelmä ei ole johtanut mihinkään muutoksiin ja että joidenkin maiden kohdalla viennin monipuolistuminen on heikentynyt tuotetasolla; pitää myös valitettavana , että GSP-järjestelmä ei ole edistänyt riittävästi talouden monipuolistumista; kehottaa lisätoimenpiteisiin GSP-maiden viennin monipuolistamiseksi; pitää valitettavana, että kumulaatiomahdollisuuden poistaminen GSP-järjestelmästä poistuneiden maiden kanssa näyttäisi vaikeuttaneen edunsaajamaiden viennin monipuolistamista, koska ne eivät voi enää hyötyä GSP-edunsaajia koskevista alkuperäsäännöistä; vaatii painokkaasti sisällyttämään tämän mahdollisuuden uudelleen asetukseen sen tarkistuksen yhteydessä, erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleville maille; panee merkille viennin monipuolistumisen merkittävän heikkenemisen kaikilla aloilla yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaissa; kehottaa lisäksi komissiota harkitsemaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luettelon uudistamista ja laajentamista erityisesti puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden osalta ja tarvittaessa keventämään alkuperäsääntöjä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden kohdalla; kannustaa lisäksi GSP-edunsaajamaita ottamaan käyttöön tehokkaita toimenpiteitä tuotannon monipuolistamiseksi; korostaa tässä mielessä tarvetta luoda pääsy tiedon ja teknologian saantiin ja siten monipuolistaa tuotantoa ja varmistaa, että vienti pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa, erityisesti Euroopassa;

19.  kehottaa GSP-edunsaajamaita ottamaan käyttöön ja panemaan tehokkaasti täytäntöön teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavia oikeudellisia toimenpiteitä;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajien etuuksien käyttöaste on korkea; korostaa edunsaajamaiden valmiuksien parantamisen merkitystä, jotta voidaan auttaa niitä hyötymään järjestelmästä mahdollisemman paljon; kehottaa käyttämään kauppaa tukevan avun aloitteen toimenpiteitä tehokkaammin tässä yhteydessä; katsoo, että olisi harkittava palvelujen sisällyttämistä seuraavaan GSP-asetukseen, jotta monipuolisuuden lisääntymistä voitaisiin edistää entisestään; korostaa lisäksi tässä yhteydessä yritysten välisten väliseen liiketoimintaan perustuvan lähestymistavan merkitystä; kehottaa perustamaan alakohtaisia, monta sidosryhmää kattavia alustoja ja online-palveluja GSP-edunsaajamaiden vientiä harjoittaville yrityksille, EU:ssa toimiville tuontiyrityksille ja mahdollisille uusille tulokkaille molemmilla puolilla – niille, jotka eivät tällä hetkellä harjoita vientiä eivätkä tuontia – , jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja lisätä tietoisuutta GSP-järjestelmän säännöistä, ehdoista ja sen tarjoamista taloudellisista mahdollisuuksista;

21.  suhtautuu myönteisesti asetukseen liittyvän ensimmäisen suojatoimenpidetutkimuksen käynnistämiseen ja katsoo, että tällä lausekkeella olisi varmistettava, että EU:n rahoitukselliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät edut suojataan; korostaa, että kun tarjotaan etuuskohtelua herkille tuotteille, niille on annettava mahdollisuus erityiskohteluun, jotta vältetään tiettyjen alojen asettaminen vaaraan;

22.  painottaa, että järjestelmä ja asiaa koskevien yleissopimusten ratifioinnista johtuvat velvoitteet kattavat kaikki edunsaajamaiden alueen osat, myös vientiteollisuuden vapaa-alueet; kehottaa edunsaajamaita panemaan tosiasiallisesti täytäntöön työelämän normit ja komissiota käsittelemään työelämän normien rikkomuksia, myös työehtosopimusneuvotteluja ja yhdistymisvapautta, vientiteollisuuden vapaa-alueilla nykyisissä tai mahdollisissa tulevissa edunsaajamaissa ja varmistamaan, että kaikki poikkeuslausekkeet poistetaan; kehottaa komissiota selvittämään keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vientiteollisuuden vapaa-alueilta tulevat tuotteet eivät kuulu tullietuusjärjestelmän piiriin, jos ne on vapautettu kansallisen lainsäädännön säännöksistä ja rikkovat asiaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia;

23.  korostaa, että GSP on muuttanut yrityssektoria dynaamisemmaksi ja edistänyt tietyssä määrin naisten taloudellista osallisuutta ja heidän osallistumistaan työelämään erityisesti EU:n kanssa kauppaa käyvien vientimaiden teollisuudessa: korostaa tämän suhteen, että on tärkeää luoda naisille sopiva liiketoimintaympäristö, jotta naiset voivat hankkimiensa uusien taitojen ja kokemusten avulla yletä yrityshierarkiassa tai perustaa omia uusia yrityksiä; toteaa kuitenkin, että naisia syrjitään edelleen, ja on huolestunut naisten työolosuhteista, erityisesti tekstiili- ja vaatetusalalla; palauttaa mieliin 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n vaatetusalaa koskevasta lippulaiva-aloitteesta(16) ja kehottaa komissiota jatkotoimiin sen osalta;

24.  suhtautuu myönteisesti siihen vaikutukseen, joka GSP:llä on ollut puhtaampien ja turvallisempien teknologioiden käyttöönottoon ja vapaaehtoisiin yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin, joilla on ollut välittömiä myönteisiä vaikutuksia työntekijöihin ja ympäristöön; katsoo, että olisi suunniteltava toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kehitystä entisestään ja arvioida sitä luotettavasti; toteaa, että tässä yhteydessä on löydettävä oikea tasapaino yritysten due diligence -prosessia koskevien sääntelytoimien ja vapaaehtoisten toimien välillä, ja kehottaa komissiota tutkimaan tapoja ottaa käyttöön due diligence -velvoitteita;

25.  katsoo, että EU:n olisi varmistettava politiikan johdonmukaisuus kannustamalla muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysimääräisesti ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristönormien parantamiseen maailmanlaajuisesti, erityisesti velvoittamalla talouden toimijat ottamaan käyttöön due diligence -käytännöt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti; kehottaa komissiota osoittamaan johtajuutta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia noudatetaan maailmanlaajuisissa arvoketjuissa, ja raportoimaan parlamentin vuonna 2016 sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta antaman päätöslauselman täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen kehotus sisällyttää yritysten yhteiskuntavastuu asetukseen ja uudistaa WTO:n sääntöjä, jotta toimitusketjussa voidaan ottaa käyttöön due diligence -periaatteet ja avoimuusvaatimukset noudattaen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita;

26.  muistuttaa, että toimintapolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi EU:n on kannustettava muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysipainoisesti työhön, jolla lisätään ihmisoikeuksien, lasten oikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristöoikeuksien noudattamista ja kansanterveyden suojelemista maailmassa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että oikeuteen tehdä työtä liittyviä ihmisoikeuksia kunnioitetaan globaaleissa arvoketjuissa eli koko toimitusketjussa;

27.  kehottaa komissiota tarkastelemaan GSP-asetuksen tulevan tarkistuksen yhteydessä mahdollisuutta esittää lisätullietuuksia tuotteille, jotka on todistetusti tuotettu kestävällä tavalla; katsoo, että tavaroille olisi vapaaehtoiselta pohjalta tehtävä kestävää tuotantotapaa koskeva sertifiointi, ja siitä olisi esitettävä todisteet, kun tavarat tuodaan EU:hun;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.

(2)

EUVL L 181, 29.6.2013, s. 13.

(3)

EUVL C 55, 12.2.2016, s. 112.

(4)

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/october/tradoc_157434.pdf

(5)

COM(2018)0665.

(6)

SWD(2018)0430.

(7)

COM(2016)0029.

(8)

COM(2018)0036.

(9)

https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/64308

(10)

EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0515.

(12)

EUVL C 298, 23.8.2018, s. 100.

(13)

EUVL C 331, 18.9.2018, s. 100.

(14)

EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.

(15)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/organes/conf_pres_groupes/proces_verbal/2002/12-12/CPG_PV(2002)12-12(ANN01)_FI.doc

(16)

EUVL C 298, 23.8.2018, s. 100.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.1.2019)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta

(2018/2107(INI))

Valmistelija: Pier Antonio Panzeri

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa määrätään, että unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen, myös kauppa- ja ihmisoikeuspolitiikan, välillä ja siten parantaa vastavuoroisesti näiden politiikkojen mahdollista vaikuttavuutta; ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan unioni edistää osaltaan muun muassa kestävää kehitystä, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien suojelua;

B.  ottaa huomioon, että unionin kauppapolitiikalla on edistettävä SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja unionin perustana olevia arvoja sekä 21 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, kuten demokratian ja oikeusvaltion vahvistamista, ihmisoikeuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, tasa-arvoa, ihmisarvon kunnioittamista sekä ympäristön ja sosiaalisten oikeuksien suojelua; toteaa, että yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP), GSP+-järjestelmä ja ”Kaikki paitsi aseet” -aloite voivat olla keskeisiä välineitä, joilla edistetään kyseisten arvojen kunnioittamista, ja pitää tärkeänä niiden tehokasta täytäntöönpanoa ja seurantaa;

C.  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman(1) parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta, jossa ehdotettiin yritysten yhteiskuntavastuun sisällyttämistä GSP-asetukseen (jäljempänä ’asetus’), sen varmistamista, että monikansalliset yhtiöt noudattavat ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ja WTO:n sääntöjen uudistamista niin, että niihin lisätään vaatimuksia toimitusketjun due diligence -periaatteista ja läpinäkyvyydestä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti;

D.  toteaa, että GSP-järjestelmästä on tullut EU:n ja sen jäsenvaltioiden käyttämä poliittisen vaikutusvallan väline, jolla kolmansilta mailta kerätään tukea monenlaisiin kansainvälisen politiikan tavoitteisiin; toteaa, että EU:n olisi edistettävä sellaisia kauppasuhteiden muotoja, jotka perustuvat tasavertaiseen kumppanuuteen;

1.  toteaa, että GSP-järjestelmä on osoittautunut tärkeäksi keskeisten ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen periaatteiden edistämisen ja suojelun välineeksi; pitää myönteisenä, että tunnustetaan tarve avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseen ottamalla kansalaisyhteiskunta ja muut toimijat, kuten työmarkkinaosapuolet, parlamentti ja neuvosto, mielekkäästi mukaan ihmisoikeussitoumusten tehokkaan täytäntöönpanon valvontaan GSP+-järjestelyn mukaisesti; kehottaa laatimaan järjestelmällisen valvontamekanismin, jolla varmistetaan asiaankuuluvien GSP-yleissopimusten noudattaminen myös yleisessä GSP-järjestelmässä ja ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteessa; kehottaa komissiota harkitsemaan pysyvämpiä rakenteita kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle perustamalla yhteisiä valvontakomissioita tai kansallisia neuvoa-antavia ryhmiä yhdessä paikallisen kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolustajien ja ammattiliittojen edustajien kanssa;

2.  muistuttaa, että on tärkeää jatkaa yhteistyötä asiaankuuluvien yleissopimusten mukaisesti perustettujen Kansainvälisen työjärjestön (ILO), OECD:n ja YK:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja valvontaelinten kanssa sekä jatkaa sellaisten paikallisten kansalaisjärjestöjen tukemista, joilla on rooli syrjäytyneiden yhteisöjen, esimerkiksi vammaisyhteisöjen, etujen puolustamisessa;

3.  korostaa, että GSP+-järjestelmän seurannassa ja arvioinnissa olisi huomioitava kansainvälisten valvontaelinten, kuten YK:n, ILO:n ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen, raportit ja kullekin maalle annetut yleissopimusten mukaiset suositukset sekä seurattava niiden tehokasta täytäntöönpanoa;

4.  pitää valitettavana, että GSP+-järjestelmän edunsaajamaiden seurannassa käytettävät tulostaulut pysyvät luottamuksellisina; kehottaa komissiota julkistamaan GSP+-kelpoisuusehtojen täyttämistä koskevat arvioinnit ja tulostaulut avoimuuden ja järjestelmän valvonnan lisäämiseksi;

5.  toteaa, että GSP+-järjestelmä on tärkeässä asemassa kansainvälisten työntekijöiden oikeuksien, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan ja ympäristönsuojelunormien edistämisessä edunsaajamaissa paitsi tarjoamalla kannustimia näiden normien noudattamiseen myös luomalla foorumin, jolla yleissopimusten kattamista aiheista voidaan käydä säännöllistä vuoropuhelua, ja edistämällä sitoutumista merkittäviin uudistuksiin;

6.  palauttaa mieliin GSP+-järjestelmän mahdollisuudet parantaa tilannetta ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon, myös työntekijöiden oikeuksien, lapsityövoiman käytön ja pakkotyön poistamisen, sukupuolten tasa-arvon edistämisen, kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettujen kaikkien velvoitteiden mukaisen kuolemanrangaistuksen rajoitetun soveltamisen, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien, uskonnonvapauden ja ilmaisunvapauden sekä ympäristönsuojelun osalta; muistuttaa, että järjestelmän täysi potentiaali voidaan saavuttaa vain, jos GSP+-järjestelmän mukaisten tullietuuksien myöntämiseksi vahvistettujen 27 yleissopimuksen velvoitteiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon tarvittavia raportointivaatimuksia ja seurantamekanismeja parannetaan ja kauppaetuuskannustimia täydennetään muilla tukitoimenpiteillä, jotka perustuvat kaikkiin sitovien velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi tarvittaviin tietoihin; korostaa, että ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien vaikutustenarviointeja on tehtävä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

7.  pyytää komissiota tehostamaan toimintaansa edunsaajavaltioiden, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), EU:n edustustojen, jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen, kansainvälisten organisaatioiden, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syventää seurannan analyysia ja saadaan aikaan selkeä arviointi järjestelmän kaikkien näkökohtien täytäntöönpanosta;

8.  kehottaa sisällyttämään alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 169 yhdeksi sitovaksi sopimukseksi, jota pidetään ehtona kauppaetuuksien myöntämiselle;

9.  painottaa, että monissa edunsaajamaissa lainsäädännön tasolla tapahtunutta edistystä vastaavaa edistystä ei ole vielä tapahtunut täytäntöönpanon tasolla;

10.  korostaa, että kansalaisjärjestöjen paikallinen osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta etuja voidaan tehokkaasti puolustaa, ja kehottaa komissiota käsittelemään objektiivisesti ja vertailukelpoisella tavalla kansalaisyhteiskunnan kaventuvaa tilaa ja puuttumaan riippumattomiin ammattijärjestöihin kohdistuviin uhkiin, ihmisoikeuksien puolustajien riskeihin ja heihin kohdistuviin uhkiin sekä kansalaisjärjestöille annettavan EU:n rahoituksen esteisiin tulostauluissa ja GSP+-vuoropuhelussa, koska nämä kysymykset liittyvät suoraan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisiin oikeudellisiin velvoitteisiin sekä ILO:n keskeisten yleissopimusten asiaa koskeviin määräyksiin; kehottaa jälleen kerran komissiota rahoittamaan edelleen kansalaisyhteiskunnan aloitteita, joilla seurataan tämän järjestelmän toteutusta;

11.  painottaa, että ihmisoikeuksien puolustajien olisi voitava tehdä työnsä vapaasti ja esteettömästi ja että työskentelyolosuhteista olisi tehtävä vertailuarviointi, kun arvioidaan GSP+-kelpoisuusehtojen täyttämistä;

12.  suosittaa asetuksen uudelleentarkastelun puitteissa ulottamaan GSP+-järjestelmässä luetellut yleissopimukset koskemaan myös ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen ja GSP-järjestelmän edunsaajamaita; toistaa vaatimuksensa, että kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirja sisällytetään GSP+-asemaan vaadittavien yleissopimusten luetteloon;

13.  muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa selkeät vertailuarvot, jotka koskevat kunkin valtion ongelmia ja puutteita 27 kansainvälisen yleissopimuksen käytännön täytäntöönpanossa, ja tarvittaessa sisällyttää nämä vertailuarvot järjestelmällisesti ihmisoikeuksia koskeviin maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin, jotta varmistetaan politiikan johdonmukaisuus;

14.  kehottaa perustamaan GSP-järjestelmän yhteyteen riippumattoman valitusmekanismin ja -elimen, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla, myös paikallisilla sidosryhmillä, olisi mahdollisuus tehdä valituksia työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkauksista, joihin asetuksen mukaisista kauppaetuuksista hyötyvien valtioiden ja yhtiöiden väitetään syyllistyneen;

15.  kehottaa komissiota käsittelemään työelämän normeja, myös työehtosopimusneuvotteluja ja yhdistymisvapautta, vientiteollisuuden vapaa-alueilla nykyisissä tai mahdollisissa tulevissa edunsaajamaissa; vaatii lisäksi komissiota varmistamaan, että työntekijöiden oikeuksien suojaa koskevat poikkeukset poistetaan vientiteollisuuden vapaa-alueilta, ja laatimaan pitkän aikavälin etenemissuunnitelman asianomaisten kumppanimaiden kanssa;

16.  ilmaisee huolensa tiedoista, joiden mukaan GSP+-järjestelmä olisi edistänyt maananastusta ja muita ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa komissiota puuttumaan tehokkaasti tällaisiin kielteisiin vaikutuksiin ja varmistamaan, että asianmukaisia toimia niiden lieventämiseksi ja hyvittämiseksi on otettu käyttöön;

17.  kannattaa vähiten kehittyneiden maiden parempaa sitouttamista ”Kaikki paitsi aseet” ‑järjestelyn mukaisesti, jotta voidaan ehkäistä ja käsitellä tapauksia, joissa ihmisoikeuksia on loukattu vakavasti ja järjestelmällisesti; kehottaa tässä yhteydessä laajentamaan ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyn tulostaulujärjestelmää; katsoo, että tullietuuksien poistamisen uhka edellyttää asianmukaisia poliittisia aloitteita ja apua, jotta voidaan varmistaa, että edunsaajamaat todella noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia;

18.  katsoo, että mahdollinen etuuskohtelun keskeyttäminen on toteutettava täysin yhdenmukaisesti köyhyyden lieventämiseen tähtäävän yleisen tavoitteen kanssa ja että jos etuuskohtelu päädytään osittain keskeyttämään, paikalliselle väestölle aiheutuvat haitat olisi pyrittävä minimoimaan; korostaa, että tullietuuksien poistamista olisi pidettävä viimeisenä keinona ja sitä olisi sovellettava ainoastaan tapauksissa, joissa on vakavia puutteita kansainvälisten yleissopimusten tosiasiallisessa täytäntöönpanossa ja joissa ”Kaikki paitsi aseet” -järjestelyn edunsaajamaa ei selvästikään ole halukas ja sitoutunut puuttumaan niihin;

19.  panee tyytyväisenä merkille komission viimeaikaiset päätökset Kambodžan ”Kaikki paitsi aseet” -etuuksien peruuttamisen käynnistämisestä ja EU:n korkean tason valtuuskunnan lähettämisestä Myanmariin vastauksena näiden maiden ihmisoikeustilanteisiin; edellyttää, että komissio pitää parlamentin täysin ajan tasalla ja mukana tulevissa toimissa, myös kauppaetuuksien keskeyttämisen suhteen;

20.  katsoo, että EU:n olisi varmistettava politiikan johdonmukaisuus kannustamalla muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysimääräisesti ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristönormien parantamiseen maailmanlaajuisesti erityisesti velvoittamalla talouden toimijat ottamaan käyttöön due diligence -käytännöt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti; kehottaa komissiota osoittamaan johtajuutta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia noudatetaan maailmanlaajuisissa arvoketjuissa, ja raportoimaan parlamentin vuonna 2016 sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta antaman päätöslauselman täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen kehotus sisällyttää yritysten yhteiskuntavastuu asetukseen ja uudistaa WTO:n sääntöjä, jotta toimitusketjussa voidaan ottaa käyttöön due diligence -periaatteet ja avoimuusvaatimukset noudattaen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita;

21.  kehottaa komissiota viipymättä perustamaan yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevän toimielinten välisen työryhmän ja panemaan alulle EU:n velvoittavan due diligence ‑lainsäädännön;

22.  kehottaa komissiota muuttamaan yleistä GSP-järjestelmää ja ”Kaikki paitsi aseet” ‑järjestelyä uudessa asetuksessa vuoden 2023 jälkeen siten, että vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet yritykset, jotka pyrkivät harjoittamaan vientiä EU:hun, voidaan asettaa mustalle listalle.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

2

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Goffredo Maria Bettini, Mario Borghezio, Klaus Buchner, James Carver, Aymeric Chauprade, Javier Couso Permuy, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Wajid Khan, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Alyn Smith, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden, Anders Primdahl Vistisen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Asim Ademov, Doru-Claudian Frunzulică, Elisabetta Gardini, Rebecca Harms, Patricia Lalonde, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Norbert Erdős, Axel Voss, Martina Werner

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

50

+

ALDE

Petras Auštrevičius, Ilhan Kyuchyuk, Patricia Lalonde, Jozo Radoš, Ivo Vajgl

ECR

Amjad Bashir, Ryszard Antoni Legutko, Charles Tannock, Anders Primdahl Vistisen

EFDD

Aymeric Chauprade

PPE

Asim Ademov, Michèle Alliot-Marie, Arnaud Danjean, Norbert Erdős, Michael Gahler, Elisabetta Gardini, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Ramona Nicole Mănescu, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Dubravka Šuica, László Tőkés, Axel Voss, Željana Zovko

S&D

Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Doru-Claudian Frunzulică, Wajid Khan, Juan Fernando López Aguilar, Andrejs Mamikins, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Martina Werner, Janusz Zemke

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Rebecca Harms, Barbara Lochbihler, Alyn Smith, Jordi Solé, Bodil Valero

2

-

EFDD

James Carver

NI

Georgios Epitideios

6

0

ECR

Geoffrey Van Orden

ENF

Mario Borghezio

GUE/NGL

Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Marie-Christine Vergiat

NI

Dobromir Sośnierz

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.1.2019)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta

(2018/2107(INI))

Valmistelija: Frank Engel

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti komission väliarviointiin EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP); pitää myönteisenä, että uuden asetuksen myötä ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteesta ja GSP+-järjestelmästä hyötyvien edunsaajien vienti on kasvanut, mikä tukee merkittävästi köyhyyden poistamista;

2.  painottaa, että EU:n kauppapolitiikan tulee perustua EU:n ulkopolitiikan perusperiaatteisiin (vaikuttavuuteen, avoimuuteen ja arvoihin); ottaa huomioon, että SEUT:n 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja asetetaan päätavoitteeksi köyhyyden poistaminen;

3.   panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2016 EU:hun suuntautuvan GSP-etuuksien alaisen tuonnin arvo oli 62,6 miljardia euroa (nouseva suuntaus), joka jakautui seuraavasti: 31,6 miljardia euroa yleisen GSP-järjestelmän edunsaajilta, noin 7,5 miljardia euroa GSP+-järjestelmän edunsaajilta ja 23,5 miljardia euroa ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajilta (Eurostatin tiedot syyskuussa 2017);

4.  muistuttaa, että GSP-järjestelmä auttaa kehitysmaiden toimialoja voittamaan korkeisiin alkuvaiheen kustannuksiin liittyvät vaikeudet vientimarkkinoilla; muistuttaa, että UNCTADin tavoitteiden mukaisesti GSP-järjestelmän tavoitteena on lisätä vientituloja, edistää kehitysmaiden ja siten myös vähiten kehittyneiden maiden teollistamista ja nopeuttaa niiden kasvua köyhyyden poistamiseksi;

5.  katsoo, että GSP+-järjestelmä on EU:n kauppapolitiikan keskeisin väline, jolla voidaan parantaa markkinoille pääsyä ja yhdessä tiukkojen valvontamekanismien kanssa edistää ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajien etuuksien käyttöaste on korkea; muistuttaa, että markkinoille pääsy ei vielä riitä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen vähiten kehittyneissä maissa; painottaa siksi, että ”Kaikki paitsi aseet” -aloitetta olisi täydennettävä kehitysavulla ja kauppaan liittyvällä tuella ja kehittämällä valmiuksia, jotta se olisi tehokkaampi; toteaa erityisesti, että tarvitaan tehokkaampia toimia, jotta ”Kaikki paitsi aseet”-aloitteen yhteydessä voidaan puuttua maananastuksen ja ympäristön pilaantumisen kaltaisiin ongelmiin;

7.  pitää valitettavana, että väliarvioinnin perusteella GSP-järjestelmällä on ollut vain vähän vaikutusta kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun; ilmaisee huolensa erityisesti siitä, että tekstiilien ja vaatteiden eli merkittävimpien GSP-järjestelmän alaisten tuontituotteiden tuotanto ja kauppa ovat kiihdyttäneet ympäristön pilaantumista edunsaajamaissa, joista puuttuvat riittävät ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomekanismit(1); odottaa, että GSP-järjestelmän väliarviointi kannustaa entisestään EU:n kauppakumppaneita hyväksymään tiukempia sosiaalisia normeja sekä työ- ja ympäristönormeja, ja katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa kannustimilla, kuten kestävästi tuotetuille tuotteille myönnettävillä lisätullietuuksilla;

8.  panee merkille arvion, jonka mukaan GSP-järjestelmällä on yleisesti ottaen edistetty sosiaalista kehitystä, ihmisoikeuksia, erityisesti naisten työllisyyttä, perusoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, ympäristönormien noudattamista, hyvien hallintotapojen toteuttamista, erityisesti huumeiden, korruption, rahanpesun ja terrorismin torjuntaa, ja ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointia; kehottaa komissiota tehostamaan näitä kysymyksiä koskevaa vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa varmistaakseen edistyksen jatkumisen;

9.  muistuttaa kuitenkin, että GSP-järjestelmä perustuu kannustimiin ja sitä on käytettävä johdonmukaisesti, jotta se olisi tehokas; pitää valitettavana, ettei väitetyistä vaatimusten laiminlyönneistä ole käynnistetty tutkimuksia asianmukaisesti eikä oikea-aikaisesti; katsoo, että tullietuuksien väliaikaista peruuttamista olisi käytettävä johdonmukaisesti ja vaikuttavasti tilanteissa, joissa perusoikeuksia rikotaan vakavasti ja järjestelmällisesti; pitää tärkeänä sitoutumisen ja seurannan jatkamista siten, että kansalaisyhteiskunta osallistuu entistä vahvemmin näihin prosesseihin;

10.  kehottaa komissiota puuttumaan nopeammin ja päättäväisemmin väitettyihin ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin GSP-järjestelmän vaatimusten mukaisesti; kehottaa perustamaan mekanismin, johon yksityishenkilöt tai ryhmät, joihin GSP-järjestelmän täytäntöönpano on vaikuttanut kielteisesti, voivat vedota;

11.  kehottaa antamaan GSP+-edunsaajamaille enemmän tukea, jotta voidaan kääntää suuntaus, jossa tuotannon monipuolistuminen laskee; katsoo, että tehostettu GSP+‑seurantajärjestelmä sekä YK:n ja ILO:n seurantaelinten tekemät havainnot ja kolmansien osapuolten toimittamat tiedot ovat vaikuttaneet siihen, että kaikki GSP+‑järjestelmän edunsaajat ovat edistyneet 27 yleissopimuksen täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota kehittämään entistä ponnekkaammin läpinäkyvyyttä EU:n harjoittamassa GSP+-järjestelmän seurannassa, jonka mekanismia olisi sovellettava yhtä lailla GSP-järjestelmän ja ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajamaihin;

12.  panee huolestuneena merkille, että GSP-järjestelmän ja ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajamaille ei ole asetettu ehtoja, jotka ohjaisivat näitä maita noudattamaan ympäristönormeja sekä ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia; katsoo, että lista yleissopimuksista, jotka koskevat tärkeimpiä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristönsuojelua ja hyvän hallinnon periaatteita, olisi päivitettävä GSP-asetuksen seuraavan uudistuksen yhteydessä ennen kaikkea siten, että Pariisin ilmastosopimuksen ratifioiminen ja tehokas täytäntöönpano lisätään uudeksi ehdoksi; kehottaa yleisemmin komissiota antamaan teknistä tukea ympäristönsuojelun parantamiseksi kaikkien kolmen GSP-järjestelyn täytäntöönpanossa;

13.  muistuttaa, että toimintapolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi EU:n on kannustettava muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysipainoisesti työhön, jolla lisätään ihmisoikeuksien, lasten oikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristöoikeuksien kunnioittamista ja kansanterveyden suojelemista maailmassa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että oikeuteen tehdä työtä liittyviä ihmisoikeuksia kunnioitetaan globaaleissa arvoketjuissa eli koko toimitusketjussa;

14.  palauttaa mieliin, että GSP-järjestelmä kattaa aloista parhaiten tekstiili- ja vaatetusteollisuuden alan, että tekstiili- ja vaatetusala on vähiten kehittyneiden maiden teollistumisen kannalta merkittävä toimiala sen alhaisten investointikustannusten ja matalan koulutustason työpaikkojen vuoksi ja että tekstiili- ja vaatetusalalla on keskeinen rooli naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä; kehottaa EU:ta ottamaan yrityksiä varten käyttöön oikeudellisesti sitovan due diligence -kehyksen ja soveltamaan myös tekstiilialalla konfliktimineraalien yhteydessä kehitettyjä malleja, jotka liittyvät erityisesti avoimuuteen ja jäljitettävyyteen;

15.  edellyttää kansalaisyhteiskunnan ja kehitysvirastojen laajempaa osallistumista seurantaprosessiin;

16.  korostaa edunsaajamaiden valmiuksien parantamisen merkitystä, jotta voidaan vähentää monipuolistamiseen ja tullietuuksien käyttöön liittyviä tarjontapuolen rajoitteita; kehottaa käyttämään kauppaa tukevaa kehitysapua tehokkaammin tässä yhteydessä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mireille D’Ornano, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Bogusław Sonik, Eleni Theocharous, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Stefan Gehrold, Maria Noichl, Judith Sargentini

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20

+

ECR

Eleni Theocharous

GUE/NGL

Marina Albiol Guzmán, Lola Sánchez Caldentey

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Stefan Gehrold, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Bogusław Sonik, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko

S&D

Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maria Noichl, Vincent Peillon, Elly Schlein

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Judith Sargentini

0

-

 

 

1

0

EFDD

Mireille D’Ornano

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Katso edellä mainittu GSP-järjestelmän väliarviointi.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.2.2019

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Karoline Graswander-Hainz, Heidi Hautala, Nadja Hirsch, France Jamet, Jude Kirton-Darling, Patricia Lalonde, Bernd Lange, David Martin, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Kārlis Šadurskis, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Klaus Buchner, Ramona Nicole Mănescu, Georg Mayer, Ralph Packet, Bolesław G. Piecha, Fernando Ruas, Lola Sánchez Caldentey, Wim van de Camp, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet (200 art. 2 kohta)

Georges Bach, Malin Björk, Ramón Jáuregui Atondo, Bernd Kölmel, Julia Pitera, Mirja Vehkaperä, Marco Zanni


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

36

+

ALDE

Nadja Hirsch, Patricia Lalonde, Marietje Schaake, Mirja Vehkaperä

ECR

Bernd Kölmel, Emma McClarkin, Ralph Packet, Bolesław G. Piecha

EFDD

Tiziana Beghin

GUE/NGL

Malin Björk, Anne-Marie Mineur, Lola Sánchez Caldentey, Helmut Scholz

PPE

Laima Liucija Andrikienė, Georges Bach, Wim van de Camp, Daniel Caspary, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Ramona Nicole Mănescu, Sorin Moisă, Julia Pitera, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Fernando Ruas, Kārlis Šadurskis, Jarosław Wałęsa

S&D

Maria Arena, Karoline Graswander-Hainz, Ramón Jáuregui Atondo, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster

VERTS/ALE

Klaus Buchner, Heidi Hautala

2

-

ENF

France Jamet, Marco Zanni

1

0

ENF

Georg Mayer

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 5. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö