MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

27.2.2019 - (COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Andrea Cozzolino

Menettely : 2018/0197(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0094/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0094/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 3
CRE 26/03/2019 - 3

Äänestykset :

PV 27/03/2019 - 18.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0303

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

(COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0372),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 177, 178 ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0227/2018),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0094/2019),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]¹ vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]¹ vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon, jäljempänä ’maaseuturahasto’, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.
__________________	__________________
¹ [Full reference - new CPR].	¹ [Full reference - new CPR].
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, koheesiorahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, jäljempänä ’EMKR’, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, välisen koordinoinnin, täydentävyyden ja johdonmukaisuuden, jotta ne voivat täydentää toisiaan silloin, kun se on hyödyllistä menestyksekkäiden hankkeiden perustamiselle.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.	(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan sosiaalista ja palkkoihin liittyvää epätasa-arvoa, edistämään köyhyyden torjumista, laadukkaiden ja työntekijöiden oikeudet turvaavien työpaikkojen säilyttämistä ja luomista sekä varmistamaan, että EAKR:stä ja koheesiorahastosta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia, ja torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. Rahastoista ei saisi tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi ESR+:n toimien kanssa yhteisvaikutuksia luoden myötävaikutettava sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan sekä kansalaisten elämänlaadun parantamiseen vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen ja lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.	(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska sisäisessä ja ulkoisessa väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. EAKR:n on kiinnitettävä erityistä huomiota väestörakenteen muutokseen keskeisenä haasteena ja painopisteenä ohjelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Jotta varmistetaan johdonmukainen, vahva ja jatkuva tuki solidaarisuudelle ja vastuullisuudelle ja pyritään yhdessä eri jäsenvaltioiden kanssa hallinnoimaan muuttoliikettä, koheesiopolitiikalla voitaisiin edistää kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien pakolaisten ja maahanmuuttajien integrointiprosessia, siten että omaksutaan maahanmuuttajien ihmisarvon ja oikeudet turvaava lähestymistapa ottaen huomioon etenkin integroinnin ja paikallisen talouskasvun toisiaan vahvistava suhde, erityisesti tarjoamalla infrastruktuuritukea kaupungeille ja paikallisviranomaisille, jotka osallistuvat integrointipolitiikkojen toteutukseen.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus.	(9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja kaventaa EU:n eri alueiden välisiä kehityseroja ja yhdenmukaistaa erilaisia tilanteita, valmistautua vastaamaan sosiaalisiin eroavuuksiin ja uusiin haasteisiin ja varmistaa osallistavat yhteiskunnat ja korkea turvallisuuden taso sekä ehkäistä marginalisoitumista ja radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi tuettava viestinnän, julkisen liikenteen, energian ja laadukkaiden, kaikkien saatavilla olevien julkisten palvelujen kaltaisia aloja, joilla on tarpeen varmistaa nykyaikaiset, esteettömät ja turvalliset julkiset tilat ja kriittinen infrastruktuuri, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseksi ja sosiaalisen koheesion ja alueellisen kehityksen edistämiseksi, sekä kannustettava yrityksiä ja ihmisiä jäämään alueelleen.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.	(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä koko unionissa ja myös maaseutualueilla, joilla se on erittäin tärkeä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, tukeva tekijä, sekä saasteetonta ja kestävää multimodaalista liikkuvuutta, jossa painotetaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja yhteiskäyttöön perustuvaa liikennettä.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Monet Euroopan suurimmista haasteista vaikuttavat yhä enemmän syrjäytyneisiin romaniyhteisöihin, jotka elävät usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla mikroalueilla, joilta puuttuu turvallinen ja esteettömästi saatavilla oleva juomavesi, viemäröinti ja sähkö ja joilla ei ole liikennemahdollisuuksia, digitaalisia yhteyksiä, uusiutuvan energian järjestelmiä tai katastrofivalmiuksia. EAKR-koheesiorahaston avulla on tämän vuoksi parannettava romanien elinoloja ja tarjottava heille mahdollisuudet hyödyntää EU:n kansalaisuuteen liittyviä mahdollisuuksiaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että EAKR-koheesiorahaston kaikkien viiden toimintapoliittisen tavoitteen edut kattavat myös romanit.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Jotta voidaan parantaa instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa niissä jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisia ohjelmia, on tarpeen sallia tukitoimenpiteet kaikkien erityistavoitteiden osalta.	(12) Jotta voidaan edistää asianmukaista hallinnointia, täytäntöönpanoa, rajatylittävää yhteistyötä ja älykkään erikoistumisen ja kiertotalouden alan parhaiden käytäntöjen ja innovointien levittämistä sekä parantaa instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa niissä jäsenvaltioissa, joissa toteutetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisia ohjelmia, myös alueellisella ja paikallisella tasolla monitasoisen hallinnon periaatteiden mukaisesti, on tarpeen edistää rakenteellisia hallinnon lujittamistoimenpiteitä kaikkien erityistavoitteiden tukemiseksi. Koska nämä toimenpiteet perustuvat mitattavissa oleviin ja kansalaisille ja yrityksille ilmoitettaviin tavoitteisiin ja yksinkertaistavat ja vähentävät edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollisia rasitteita, niillä on mahdollista saada oikeudenmukaisella tavalla tasapainoon politiikan tulostavoitteet ja valvonnan ja tarkistusten taso.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Recital 13
Komission teksti	Tarkistus
(13) Jotta yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa on tehostettava yhteistyötä kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaista yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan komission tiedonannossa Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat¹. Kumppanit voivat olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös raja-alueita sekä alueita, joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmiä.	(13) Jotta yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa on tehostettava yhteistyötä kumppanien, myös paikallisen ja alueellisen tason kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaista yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan komission tiedonannossa Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat¹. Kumppanit voivat olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös raja-alueita sekä alueita, jotka kuuluvat eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymiin, joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmiä.
_________________	_________________
¹ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2017) 376 final, 8. heinäkuuta 2017.	¹ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2017) 376 final, 18.7.2017.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Tulevassa koheesiopolitiikassa voidaan ottaa riittävän hyvin huomioon ne unionin alueet, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista vaikuttaa tuntuvimmin, ja erityisesti alueet, joista tulee sen myötä unionin meri- tai maaulkorajoja, ja kohdentaa niille riittävästi tukea.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia.	(14) EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, kuten erityisesti se, että on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen, Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ja se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon saastuttaja maksaa ‑periaatteen ja keskittyen köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään talouteen osallistavasti ja yhteistyössä asiaankuuluvien julkisten viranomaisten ja talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa. Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden häviämistä, jotta edistetään sellaisten toimien rahoitusta, joita unionin tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla on toteutettava Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti sekä taata sellaiset yhdennetyt toimet katastrofien ehkäisemiseksi, joilla yhdistetään sopeutumiskyky, riskien ennaltaehkäisy, varautuminen ja avustustoimet, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja biologisen monimuotoisuuden suojelua kohdentamalla 30 prosenttia EU:n talousarviomenoista ilmastotavoitteiden tukemiseen. Rahastoilla on edistettävä merkittävästi kierto- ja vähähiilisen talouden saavuttamista kaikilla unionin alueilla ottaen alueellisen ulottuvuuden kaikilta osin huomioon. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista olisi oltava vähintään 35 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 40 prosenttia. Näitä prosenttiosuuksia olisi noudatettava koko ohjelmakauden ajan. Tämän vuoksi asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahastojen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. Nämä toimet ja niiden täytäntöönpanoon varatut määrärahat on sisällytettävä yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen IV mukaisesti samoin kuin energiatehokkuutta koskevalla tarkistetulla direktiivillä (EU) 2018/844 käynnistetty pitkän aikavälin kunnostusstrategia, jolla myötävaikutetaan vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, ja liitettävä ohjelmiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hiili-intensiivisiin alueisiin, jotka kohtaavat haasteita hiilestä irrottautumista koskevien sitoumusten vuoksi, niiden auttamiseksi hiilivapaaksi saattamista koskevien unionin ilmastositoumuksen kanssa johdonmukaisten ja yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vahvistettujen strategioiden sekä päästökauppadirektiivin (EU) 2018/410 mukaisesti. Lisäksi työntekijöitä olisi suojeltava tarjoamalla heille ammatillista koulutusta ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+]¹ perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.	(15) Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantamiseksi ja kehittämiseksi, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+]¹ perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.
__________________	__________________
¹ [Full reference - new ESF+].	¹ [Full reference - new ESF+].
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY¹ tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla.	(16) Pk-yritykset ja mikroyritykset ovat talouskasvun, innovoinnin ja työllisyyden keskeisiä tekijöitä, ja niillä on tärkeä asema talouden elpymisessä ja siirtymisessä unionin kestävään talouteen. On tarpeen edistää pk-yrityksiä kehittymässä olevilla aloilla, jotka ovat sidoksissa unionin laajuisiin ja alueellisiin haasteisiin, kuten luovan ja kulttuurialan yritykset sekä innovatiiviset palvelut, jotka vastaavat yhteiskunnan uusiin tarpeisiin, kuten muita heikommassa asemassa olevien yhteisöjen integrointiin ja sosiaaliseen osallisuuteen, väestön ikääntymiseen, terveys- ja hoivapalveluihin, ekoinnovointiin ja resurssitehokkuuteen. Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti mutta heikentämättä ohjelman tavoitteiden saavuttamista, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi mieluiten rajoitettava koskemaan komission suosituksessa 2003/361/EY¹ tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, lukuun ottamatta julkisen sektorin yrityksiä, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.
_________________	_________________
¹ Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).	¹ Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.	(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia tarjoamalla rahoitustukea siirtymäkauden ajan. Sen olisi myös parannettava sopeutumiskykyä ja ehkäistävä heikossa asemassa olevien alueiden jälkeenjääminen. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä erityisesti kahteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivista, älykästä ja osallistavaa taloudellista kehitystä ja muutosta, alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa” sekä ”vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, edistämällä vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia” ottaen huomioon yleiset poliittiset tavoitteet yhteenkuuluvammasta ja yhteisvastuullisemmasta Euroopasta edistämällä taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämistä. Tällainen temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla mahdollistaen joustomarginaalit yksittäisten ohjelmien tasolla sekä eri alueryhmien välillä ottaen huomioon myös eri kehitystasot. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti alueet ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Jotta varmistetaan EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien investointien strateginen merkitys, jäsenvaltiot voisivat esittää asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa joustoa julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.	(18) Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin ja SEUT-sopimuksen 174 artiklassa esitettyjen sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden ja asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] esitettyjen poliittisten tavoitteiden mukaisesti, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) EAKR:n toimissa olisi puututtava ongelmiin, joita vuoden 1994 liittymisasiakirjassa olevassa, tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Suomessa ja Ruotsissa tehdyssä pöytäkirjassa nro 6 tarkoitetuilla erittäin harvaan asutuilla alueilla on markkinoille pääsyssä, ja myös ongelmiin, joita alueiden syrjäisyys suurilta markkinoilta aiheuttaa. EAKR:n toimilla olisi myös puututtava sellaisten tiettyjen saarten, raja-alueiden, vuoristoalueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityisongelmiin, joiden maantieteellinen sijainti hidastaa niiden kehitystä, jotta voidaan tukea näiden alueiden kestävää kehitystä.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.	(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti, joukkorahoitus mukaan lukien. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luettelossa olisi otettava huomioon erityiset kansalliset ja alueelliset erityistarpeet ja sitä olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, mukaan lukien tutkimus- ja innovointi-infrastruktuuri ja -järjestelmät, kulttuurin ja kulttuuriperinnön infrastruktuurit, kestävän matkailun infrastruktuuri myös turistialueiden avulla ja yrityspalvelut, sekä asuntoinvestointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien, syrjäytyneiden ja eristyksissä elävien yhteisöjen hyväksi, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, kannustimia alueille hiilestä irrottautumisen siirtymäkauden ajan sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon kumppanien kesken, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa.	(20) Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, myös puuttuvien yhteyksien ja pullonkaulojen poistamiseksi tasapainotetulla tavalla ja myös nykyisten siltojen ja tunnelien turvallisuuden parantamiseksi, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. Kyseisten verkkojen on priorisoitava investointeja tieliikenneverkostoihin ja edistettävä julkisia palveluja maaseutualueilla, erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja alueilla, joilla väestö on ikääntynyttä, jotta voidaan parantaa maaseudun ja kaupunkien välistä yhteenliitettävyyttä, edistää maaseudun kehitystä ja kaventaa digitaalista kuilua.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Samanaikaisesti on tärkeä selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, mukaan lukien investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY¹ liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvuhuonekaasupäästöjä, jotta voidaan välttää päällekkäisyys kyseisen direktiivin perusteella jo käytettävissä olevan rahoituksen kanssa. Lisäksi olisi erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta.	(21) Samanaikaisesti on tärkeä yhtäältä määrittää synergioita ja toisaalta selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, jotta voidaan saavuttaa kerrannaisvaikutuksia tai välttää päällekkäisyys käytettävissä olevan rahoituksen kanssa. Lisäksi olisi erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta.
_________________
¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.	(23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Alueelliseen kehitykseen osoitetun tuen maksimoimiseksi tämän alan toimien olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin strategioihin myös kaupunkialueilla. Sen takia EAKR:stä osoitettu tuki olisi toteutettava käyttäen asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklassa esitettyjä tukimuotoja, joiden avulla varmistetaan paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten asianmukainen osallistuminen.	(24) Alueelliseen kehitykseen osoitetun tuen maksimoimiseksi ja jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin, väestöllisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuilla alueilla, joilla on luontoon tai väestöön liittyviä haittoja, mukaan lukien ikääntyminen, maaseudun autioituminen ja väestön väheneminen, tai joilla on vaikeuksia saada peruspalveluja, tämän alan toimien olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin ohjelmiin, toimintalinjoihin tai strategioihin myös kaupunkialueilla tai maaseutuyhteisöissä. Näiden toimien olisi oltava saman kolikon kaksi puolta eli niiden pitäisi perustua keskeisimpiin kaupunkikeskuksiin ja niitä ympäröivään rakenteeseen ja myös kauempana niistä sijaitseviin syrjäisempiin maaseutualueisiin. Näihin strategioihin voidaan myös soveltaa EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia. EAKR:n varoista vähintään viisi prosenttia olisi osoitettava kansallisella tasolla yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen. Sen takia tuki olisi toteutettava varmistaen paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien asianmukainen osallistuminen.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(24 a) Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hiili-intensiivisiin alueisiin, jotka kohtaavat haasteita hiilestä irrottautumista koskevien sitoumusten vuoksi, niiden auttamiseksi strategioiden noudattamisessa johdonmukaisesti unionin yhtä lailla vaikutusten kohteena olevia työntekijöitä ja yhteisöjä suojelevan Pariisin sopimuksen mukaisen ilmastositoumuksen kanssa. Tällaisten alueiden olisi saatava kohdennettua tukea taloutensa hiilestä irrottamista koskevien suunnitelmien laatimiseen ja toteutukseen ottaen huomioon työntekijöiden kohdennetun ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien tarve.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.	(25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon, väestörakenteeseen ja teknologiaan liittyviin ja sosiaalisiin ja kulttuuria koskeviin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet ja maaseutuyhteisöt, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä, tarvittaessa myös kaupunkeja lähellä olevien alueiden kautta. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa. Mainittuihin strategioihin voidaan myös soveltaa EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia. EAKR:n varoista vähintään 10 prosenttia olisi kohdennettava kansallisella tasolla ensisijaisesti kaupunkialueiden kestävään kehitykseen. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26) Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla korvattava eurooppalaisella kaupunkialoitteella, jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Aloitteen olisi katettava kaikki kaupunkialueet, ja sillä olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa¹.	(26) Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla jatkettava ja niitä olisi kehitettävä eurooppalaiseksi kaupunkialoitteeksi. Aloitteella olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa¹, jolla pyritään edistämään kasvua, asuinkelpoisuutta ja innovointia sekä määrittelemään sosiaaliset haasteet ja vastaamaan niihin menestyksekkäästi.
_________________	_________________
¹ Neuvoston päätelmät EU:n kaupunkiagendasta, 24. kesäkuuta 2016.	¹ Neuvoston päätelmät EU:n kaupunkiagendasta, 24. kesäkuuta 2016.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.	(27) Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista, vihreästä logistiikasta, liikkuvuuden hallinnasta ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Tähän lisämäärärahaan ei sovelleta temaattista keskittämistä sellaisena kuin siitä säädetään tässä asetuksessa. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,	(29) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa soveltamalla kansalaispainotteista lähestymistapaa, jonka avulla tuetaan yhteisöjohtoista kehitystä ja edistetään aktiivista kansalaisuutta, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	EAKR:n ja koheesiorahaston tehtävät
	EAKR ja koheesiorahasto myötävaikuttavat sen kokonaistavoitteen saavuttamiseen, joka on unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.
	EAKR vähentää osaltaan unionin eri alueiden välisiä kehityseroja sekä heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä alueellisten talouksien kestävän kehittämisen ja rakenteellisen mukauttamisen avulla.
	Koheesiorahastosta tuetaan Euroopan laajuisia verkkohankkeita ja ympäristöalan hankkeita.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
a) älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään	a) älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivista, älykästä ja osallistavaa taloudellista kehitystä ja muutosta, alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;	i) tukemalla tutkimus- ja innovointivalmiuksien, investointien ja infrastruktuurin kehittämistä ja vahvistamista ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa sekä tukemalla ja edistämällä innovointiklustereita yritysten, tutkijoiden, tieteenharjoittajien ja viranomaisten välillä;
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;	ii) parantamalla digitaalisia yhteyksiä ja hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, tieteellisten laitosten, yritysten, hallitusten ja julkishallinnon hyväksi alueellisella ja paikallisella tasolla, älykkäät kaupungit ja kylät mukaan lukien;
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;	iii) parantamalla pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä tarjoamalla tukea työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi sekä teknisille parannuksille ja nykyaikaistamiselle;
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;	iv) kehittämällä taitoja ja strategioita ja luomalla valmiuksia älykästä erikoistumista, oikeudenmukaista muutosprosessia, kiertotaloutta, sosiaalista innovointia, yrittäjyyttä, matkailualaa ja siirtymistä teollisuus 4.0 -ympäristöön varten;
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
b) vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään	b) vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) edistämällä energiatehokkuustoimenpiteitä:	i) edistämällä energiatehokkuutta, säästöjä ja energiaköyhyyden torjuntaa koskevia toimenpiteitä;
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) edistämällä uusiutuvaa energiaa;	ii) edistämällä kestävää uusiutuvaa energiaa;
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;	iii) kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia;
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta;	iv) edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä valmiutta ja palautuvuutta äärimmäisten säätapahtumien ja luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, metsäpalojen, tulvien ja kuivuuden varalta, ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset toimintamallit, sekä edistämällä näiden luonnonkatastrofien hallinnointia;
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – v alakohta
Komission teksti	Tarkistus
v) edistämällä kestävää vesienhoitoa;	v) tarjoamalla kaikille mahdollisuus saada vettä sekä edistämällä kestävää vesienhoitoa;
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vi alakohta
Komission teksti	Tarkistus
vi) edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;	vi) edistämällä siirtymistä kiertotalouteen ja parantamalla resurssitehokkuutta;
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vi a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	vi a) tukemalla alueellisia siirtymäprosesseja hiilestä irtautumiseksi ja siirtymistä vähähiiliseen energiantuotantoon;
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
vii) edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista;	vii) suojaamalla ja edistämällä biologista monimuotoisuutta ja luonnonperintöä, säilyttämällä ja painottamalla luonnonsuojelualueita ja luonnonvaroja ja vähentämällä kaikenlaista saastumista, kuten ilman ja maaperän saastumista sekä melu- ja valosaastetta;
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	vii a) vahvistamalla vihreää infrastruktuuria toiminnallisilla kaupunkialueilla ja kehittämällä pienimuotoista multimodaalista kaupunkiliikennettä osana nollanettopäästötaloutta;
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
c) yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään	c) yhteenliitetympi Eurooppa kaikille lisäämällä liikkuvuutta (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä;	Poistetaan. (Tarkistus edellyttää vastaavia mukautuksia liitteeseen I ja liitteeseen II.)
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);	ii) kehittämällä ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja kestävää tie- ja rautatieliikenneverkkoa ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) sekä rajatylittäviä yhteyksiä keskittyen meluntorjuntatoimiin ja ympäristöystävälliseen julkiseen liikenteeseen ja rautatieverkkoon;
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;	iii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-verkon, rajatylittävän liikkuvuuden ja ympäristöystävällisen julkisen liikenteen verkon osalta;
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;	Poistetaan. (Tarkistus edellyttää vastaavia mukautuksia liitteeseen I ja liitteeseen II.)
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
d) sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään	d) sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;	i) tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla niiden osallistavuutta ja parantamalla korkealaatuisten työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla sekä edistämällä yhteisötaloutta ja innovointia;
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;	ii) helpottamalla tasavertaista pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja liikuntaan liittyviin palveluihin kehittämällä esteetöntä infrastruktuuria ja esteettömiä palveluja;
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a) investoinnit viranomaisten tai voittoa tavoittelemattomien toimijoiden omistamiin asuntoihin, joita käytetään pienituloisille perheille tai erityisiä tarpeita omaaville ryhmille tarkoitettuina asuntoina;
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;	iii) edistämällä syrjäytyneiden ja vähävaraisten yhteisöjen, kuten romanien, ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista osallistamista sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja;
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iii a) edistämällä kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien pakolaisten ja maahanmuuttajien pitkäaikaista sosioekonomista integroitumista sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja, tarjoamalla infrastruktuuritukea asianomaisille kaupungeille ja paikallisviranomaisille;
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;	iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä terveydenhuoltoinfrastruktuuria ja muita toimintoja, mukaan lukien perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevät toimet, sekä edistämällä siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon;
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) tukemalla fyysistä, taloudellista ja sosiaalista uudistamista vähävaraisissa yhteisöissä;
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
e) lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään	e) lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki- ja kaikilla muilla alueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;	i) edistämällä integroitua ja osallistavaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuria, luonnonperintöä, kestävää matkailua myös turistialueiden avulla, liikuntaa ja turvallisuutta kaupunkialueilla, toiminnalliset kaupunkialueet mukaan lukien;
Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.	ii) edistämällä integroitua ja osallistavaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuria, luonnonperintöä, kestävää matkailua myös turistialueiden avulla, liikuntaa ja turvallisuutta paikallisella tasolla maaseutu-, vuoristo- ja rannikkoalueilla, jotka ovat eristyksissä ja harvaan asuttuja, ja kaikilla muilla alueilla, joilla on vaikea saada peruspalveluja, NUTS 3 ‑tason alueet mukaan lukien, alueellisten ja paikallisten kehittämisstrategioiden avulla muodoissa, joista säädetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklan a, b ja c kohdassa.
Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Lisätään pienimuotoista multimodaalista kaupunkiliikennettä, johon viitataan tämän artiklan b alakohdan vii a alakohdassa ja joka katsotaan tukikelpoiseksi, jos EAKR:stä saatu osuus on enintään 10 000 000 euroa.
Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta tukea tapauksen mukaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä	Edellä 1 kohdassa esitettyjen erityistavoitteiden saavuttamisen osalta voidaan EAKR:stä tai koheesiorahastosta annetulla tuella myös
Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai	a) parantaa ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia ja tukea EAKR:n ja koheesiorahaston toteuttamisesta vastaavia viranomaisia ja alue- ja paikallishallintoja toteuttamalla erityisiä hallinnollisten valmiuksien lisäämistä koskevia suunnitelmia, joilla pyritään lokalisoimaan kestävän kehityksen tavoitteet ja yksinkertaistamaan toimien toteuttamismenettelyjä ja vähentämään toteuttamisaikoja edellyttäen, että toimet ovat luonteeltaan rakenteellisia ja että ohjelmalla on mitattavissa olevat tavoitteet;
Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Valmiuksien kehittämisen tukea, johon viitataan tämän artiklan a kohdassa, voidaan täydentää lisätuella uudistusten tukiohjelmasta, joka perustetaan asetuksella (EU) 2018/xxx (uudistusten tukiohjelma).
Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.	Edellä b alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä, makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.
Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Alue- ja paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, mukaan lukien edunsaajat, mielekäs osallistuminen EAKR:n ohjelmien valmistelun, toteuttamisen, seurannan ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin on varmistettava kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:	NUTS 2 -tason alueet luokitellaan niiden asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen (BKT) perusteella seuraavasti:
Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 1’;	a) jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti on yli 100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 1’;
Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 2’;	b) jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti on 75:n ja 100 prosentin välillä 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 2’;
Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 3’.	c) jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 3’;
Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.	Tätä artiklaa sovellettaessa alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kullakin alueella ostovoimastandardina (OVS) mitatun, kautta 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun BKT:n suhde 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella.
Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;	a) kehittyneempien alueiden luokkaa (ryhmä 1) varten on osoitettava
Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – a alakohta – i alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i) vähintään 50 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ja
Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – a alakohta – ii alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii) vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.
Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;	b) siirtymäalueiden luokkaa (ryhmä 2) varten on osoitettava
Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – b alakohta – i alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i) vähintään 40 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ja
Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – b alakohta – ii alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii) vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.
Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.	c) vähemmän kehittyneiden alueiden luokkaa (’ryhmä 3’) varten on osoitettava
Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – c alakohta – i alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i) vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1; ja
Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – c alakohta – ii alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii) vähintään 30 prosenttia EAKR:n kansallisen tason kokonaismäärärahoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.
Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Kyseessä oleva jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää vähentämään enintään viidellä prosenttiyksiköllä tai syrjäisimpien alueiden ollessa kyseessä kymmenellä prosenttiyksiköllä varojen keskittämistä alueluokkatasolla temaattiseen tavoitteeseen, joka on määritetty [uusi EAKR/koheesiorahasto] 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan i luetelmakohdassa, 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan i luetelmakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan i luetelmakohdassa.
Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 4 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.	6. Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai tavoitteelle 2, jotka ovat pääasiallisia toimintapoliittisia tavoitteita, tai kummallekin valitulle tavoitteelle osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [99] artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen [98] artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä 4 kohdassa esitettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.
Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Jos toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 osoitetut resurssit tukevat toimintapoliittisia tavoitteita 1 ja 2, niiden katsotaan tukevan temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia. Tuki toimintapoliittisille tavoitteille 1 ja 2 on perusteltava asianmukaisesti toteen näytetyn arvion perusteella.
Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin;
Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;	c) tuotannolliset investoinnit sekä työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen luomista edistävät investoinnit pk-yrityksiin ja kaikenlainen tuki pk-yrityksille avustusten ja rahoitusvälineiden muodossa;
Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea, jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä.	Tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea, jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tai yritysinfrastruktuuri, joka hyödyttää pk-yrityksiä.
Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Lisäksi tuotannollisia investointeja pk-yrityksiin voidaan tukea myös 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä.
Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.	Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen, mentorointiin, elinikäiseen oppimiseen ja uudelleenkoulutukseen liittyvää toimintaa.
Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joista koituu ympäristöhyötyjä;	a) ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kiertotalouteen, kestävään kehitykseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät investoinnit, joista koituu ympäristöhyötyjä;
Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) investoinnit TEN-T-verkkoon;	b) investoinnit TEN-T-verkon ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon;
Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tekninen apu.	c) tekninen apu, mukaan lukien paikallisviranomaisten näiden rahastojen hallinnoimisessa tarvitsemien hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja kehittäminen.
Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;
Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä kunkin jäsenvaltion investointien ja erityisvaatimusten perusteella.
Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Määrä, joka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen²³, on käytettävä TEN-T-hankkeisiin.	2. Määrän, joka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen²³, on oltava suhteellinen ja sitä on käytettävä TEN-T-hankkeisiin.
_________________	_________________
²³ Viite	²³ Viite
Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;	e) investoinnit uuteen alueelliseen lentoasemaan ja lentoasemien infrastruktuuriin lukuun ottamatta seuraavia:
Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) investoinnit syrjäisimmille alueille;
Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – e b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e b) TEN-T-liikenneverkon ydinverkkoon liittyvä tuki;
Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – e c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e c) investoinnit ympäristönsuojeluun niiden kielteisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tai vähentämiseksi;
Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille;	f) investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita ja olemassa olevien laitosten hävittämiseen, muuntamiseen tai turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY¹ 4 artiklan 2 kohdan soveltamista;
	____________
	¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
g) investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin;	g) investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta ja nykyaikaisimpien kierrätysratkaisujen tapauksessa kiertotalouden periaatteiden ja jätehierarkian mukaisesti, noudattaen täysimääräisesti direktiivin 2008/98/EU 11 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tavoitteita ja edellyttäen, että jäsenvaltiot ovat laatineet jätehuoltosuunnitelmansa direktiivin (EU) 2018/851 29 artiklan mukaisesti. Jäännösjäte olisi ymmärrettävä ensisijaisesti muuksi kuin erilliskerätyksi yhdyskuntajätteeksi ja jätekäsittelyn jäännökseksi;
Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
h) investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY²⁶ 4 artiklassa;	h) investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta investointeja, jotka
	h a) liittyvät puhtaisiin ajoneuvoihin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/33/EY²⁶ 4 artiklassa;
	h b) liittyvät vähähiilisiin tehokkaisiin yhteistuotantoihin ja tehokkaisiin kaukolämpöjärjestelmiin;
	h c) edistävät merkittävästi siirtymistä nollanettopäästötalouteen;
	h d) liittyvät energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2002 ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen;
__________________	__________________
²⁶ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).	²⁶ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).
Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Tämän kohdan h b alakohdassa mainitut poikkeukset rajoitetaan määrään, joka on enintään yksi prosentti EAKR:n ja koheesiorahaston kokonaisvaroista kansallisella tasolla.
Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,	Poistetaan.
Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – j alakohta
Komission teksti	Tarkistus
j) rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy	Poistetaan.
i) asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;
ii) rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas.
Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – j a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	j a) investoinnit sellaisten hoitolaitosten rakentamiseen, jotka syrjivät henkilöitä tai loukkaavat henkilökohtaista valintaa ja riippumattomuutta;
Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.	2. Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energia- ja resurssitehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tai saavutettavuuden kannalta asianmukaisiin elinolosuhteisiin ikääntyneille ja vammaisille henkilöille sekä maanjäristyskestävyyden parantamiseen.
Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 6 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a artikla
	Kumppanuus
	1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja palvelukäyttäjät osallistuvat tarkoituksenmukaisesti ja osallistavasti EAKR:n ja koheesiorahaston tukemien toimien ja politiikkojen hallinnointiin, suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin, yhteisiä säännöksiä koskevan asetusehdotuksen, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014, 6 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä I EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan a alakohdan, [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan ii alakohdan ja [37 artiklan 2 kohdan] b alakohdan mukaisesti.	1. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, sellaisina kuin ne on esitetty ja määritelty liitteessä I EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, ja asiaankuuluvissa tapauksissa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] toisen alakohdan a alakohdan, [17 artiklan 3 kohdan] d alakohdan ii alakohdan ja [37 artiklan 2 kohdan] b alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltiot voivat esittää asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita julkishallinto tukee yhteisrahoittamalla osana EAKR:ää ja koheesiorahastoa aktivoituja investointeja. Komissio arvioi huolellisesti tämän pyynnön, kun se määrittää vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän tai korjaavan osion mukaisia julkisen talouden sopeuttamistoimia, ottaen huomioon EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettujen investointien strategisen merkityksen.
Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.	1. EAKR:stä on tuettava yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.
Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Vähintään viisi prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista kohdennetaan yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen luonnonoloista, maantieteellisistä tai väestöllisistä esteistä tai haitoista kärsivillä muilla kuin kaupunkialueilla tai alueilla, joilla on vaikeuksia saada peruspalveluja. Tästä määrästä vähintään 17,5 prosenttia kohdennetaan maaseutualueille ja ‑yhteisöihin ottaen huomioon älykkäitä kyliä koskevan sopimuksen toimet kehittää älykkäiden kylien kaltaisia hankkeita.
Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja.	2. Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä hyödyntäen erityistä toimintalinjaa tai ohjelmaa tai muita asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja, ja ne voivat hyödyntää EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia.
Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.	1. Taloudellisiin, ympäristöä, ilmastoa ja väestöä koskeviin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti, ja näissä strategioissa voidaan myös hyödyntää EAKR:stä ja ESR+:sta rahoitettavia yhdennettyjä toimia keskittyen toiminnallisiin kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.
Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.	Vähintään 10 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen erityisohjelman, erityisen toimintalinjan, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa, kuten säädetään asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklan c kohdassa. Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitetuille kaupunkien viranomaisille annetaan valta valita asiaan liittyvät toimet ja hankkeet. Muiden toimintapoliittisten tavoitteiden kuin toimintapoliittisen tavoitteen 5 yhteydessä kehitetyt toimet voivat, jos ne ovat yhdenmukaisia, myötävaikuttaa kestävän kaupunkikehityksen 10 prosentin vähimmäiskynnyksen saavuttamiseen. Toimintapoliittisen tavoitteen 5 i alakohdan mukaisten investointien olisi katsottava myötävaikuttavan tähän 10 prosentin korvamerkitsemiseen sekä muiden toimintapoliittisten tavoitteiden puitteissa toteutettuihin toimiin, jos ne ovat johdonmukaisia kestävän kaupunkikehityksen kanssa.
Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendaa.	Tämä aloite kattaa kaikki toiminnalliset kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendan kumppanuuksia ja organisatorisia kustannuksia. Paikallisviranomaiset on otettava aktiivisesti mukaan eurooppalaisen kaupunkialoitteen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.
Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) tuki valmiuksien kehittämiseen;	a) tuki valmiuksien kehittämiseen, mukaan lukien tiedonvaihtotoimet alue- ja paikallisyhteisöjen edustajille valtiotasoa alemmilla tasoilla;
Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) tuki innovatiivisille toimille;	b) tuki innovatiivisille toimille, jotka voivat saada lisärahoitusta asetusta (EU) 2018/xxx (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto) varten ja jotka voidaan luovuttaa yhdessä eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kanssa, mitä tulee erityisesti maaseudun ja kaupunkialueiden välisiin yhteyksiin ja hankkeisiin, joilla tuetaan kaupunkialueiden ja toiminnallisten kaupunkialueiden kehittämistä;
Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tuki tietämyksen ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.	c) tuki tietämyksen, alueellisten vaikutustenarviointien ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.
Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä.	Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä, kuten kestävien kaupunkien viitekehystä, Euroopan unionin alueellista agendaa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukauttamista paikallistason olosuhteisiin.
Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio laatii Euroopan parlamentille vuosittain kertomuksen eurooppalaisen kaupunkialoitteen puitteissa saavutetusta kehityksestä.
Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 10 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	10 a artikla
	Luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista ja haasteista kärsivät alueet
	1. EAKR:stä osarahoitetuissa ohjelmissa, jotka kattavat vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestökehitykseen liittyvistä haitoista ja haasteista kärsivät alueet, kuten SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetut alueet, on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden kohtaamien haasteiden ratkaisemiseen.
	Erityisesti NUTS 3 -tason alueisiin tai paikallisiin hallinnollisiin yksikköihin, joiden väestöntiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometrillä harvaan asuttujen alueiden osalta tai alle kahdeksan asukasta neliökilometrillä hyvin harvaan asuttujen alueiden osalta tai joiden väestö on vähentynyt keskimäärin enemmän kuin yhden prosentin vuosina 2007–2017, on sovellettava erityisiä alueellisia ja kansallisia suunnitelmia, jotta voidaan lisätä niiden houkuttelevuutta ja yritysten investointeja sekä parantaa digitaalisten ja julkisten palvelujen saatavuutta, mukaan lukien yhteistyösopimukseen liittyvä rahasto. Tähän voidaan varata erityisrahoitusta kumppanuussopimuksessa.
Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.	1. Edellä olevaa 3 artiklaa ei sovelleta erityiseen syrjäisimmille alueille tarkoitettuun lisämäärärahaan. Tämä erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.
Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, EAKR:stä voidaan tukea tuotannollisia investointeja syrjäisimmillä alueilla toimiviin yrityksiin, riippumatta yritysten koosta.
Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.	2. Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä 31 päivään joulukuuta 2027 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 13 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	13 a artikla
	Kumoaminen
	Kumotaan asetukset (EY) N:o 1301/2013 ja (EY) N:o 1300/2013 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 12 artiklan soveltamista.
Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 13 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	13 b artikla
	Uudelleentarkastelu
	Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 SEUT-sopimuksen 177 artiklan nojalla.
Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia	1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia, alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa
Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – Tuotokset – RCO -01 (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 01 – Alueellinen keskitulo
Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 10 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 10 a – Tuotteensa ja palvelujensa kiertotalouteen siirtämiseen tukea saaneet yritykset
Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 14 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 14 a – Sellaisten sosioekonomisten keskusten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys
Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – Tuotokset – RCR 14 b (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 14 b – Sosioekonomiset keskukset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon
Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – Tuotokset – RCR -01 (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 01 – Alueellisen tulon suhteen nousu niin kuin se on määritelty 3 artiklan 3 kohdassa
Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 2 – Tuotokset – RCR 14
Komission teksti	Tarkistus
RCR 14 – Julkisia digipalveluja käyttävät yritykset*	RCR 14 – Julkisten digipalvelujen käyttäjät*
Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – sarake 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia	2. Vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia
Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 18 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 18 a – Vuotuisten energiansäästöjen prosenttiosuus koko rakennuskannan osalta (perustasoon verrattuna) sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee erittäin tehokkaan ja hiilivapaan rakennuskannan saavuttamista ja joka sisältyy kansalliseen pitkän aikavälin kunnostusstrategiaan, jolla tuetaan asuintalojen ja muiden kuin asuintalojen kansallisen kannan kunnostamista
Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 18 b (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 18 b – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta ja saavuttaneet vähintään 60 prosentin energiansäästöt
Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 18 c (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 18 c – Kotitaloudet, joiden asuntojen energiatehokkuutta on parannettu ja jotka saavuttavat lähes nollaenergiarakennuksen tason kunnostuksen jälkeen
Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 19
Komission teksti	Tarkistus
RCO 19 – Energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet julkiset rakennukset	RCO 19 – Energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet rakennukset (joista asuinrakennuksia, yksityisiä muita kuin asuinrakennuksia, julkisia muita kuin asuinrakennuksia)
Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 19 b (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 19 b – Asuntonsa energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneiden energiaköyhien / haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien määrä
Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 20 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 20 a – Älykkäitä ratkaisuja koskevien valmiuksiensa parantamista varten tuetut rakennukset
Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 22 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 22 a – Uusiutuvan energian lopullinen kulutus ja alakohtainen kulutus yhteensä (lämmitys ja jäähdytys, liikenne, sähkö)
Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 22 (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 22 b – Tuotetun uusiutuvan energian osuus yhteensä
Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 22 c (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 22 c – Uusiutumattoman energian vuotuisen tuonnin vähentäminen
Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 97 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 97 a – Uusiutuvan energian tuottajakuluttajien osuus koko asennetusta sähkökapasiteetista
Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 98 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 98 a – Hiilestä irtautumisesta kärsivien tukeminen siirtymäkaudella
Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 24
Komission teksti	Tarkistus
RCO 24 – Uudet tai parannetut katastrofien seurantaa ja katastrofivalmiutta koskevat sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät*	RCO 24 – Uudet tai parannetut luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, metsäpalojen, tulvien ja kuivuuden, seurantaa ja katastrofivalmiutta koskevat sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät*
Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 28
Komission teksti	Tarkistus
RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen torjuntatoimia	RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen, maanjäristysten, tulvien tai kuivuuden torjuntatoimia
Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 32a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 32 a – Vähäpäästöisillä energialähteillä korvatut fossiiliset polttoaineet yhteensä
Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 34
Komission teksti	Tarkistus
RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten	RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen ehkäisemistä ja kierrätystä varten
Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – RCO 34 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 34 a – Muutettujen työpaikkojen määrä
Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 27
Komission teksti	Tarkistus
RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta	RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta ja saavuttaneet vähintään 60 prosentin energiansäästöt
Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 28 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 28 a – Rakennukset, joiden energiatehokkuus on parantunut sellaisten sopimusjärjestelyjen johdosta, joilla taataan todennettavat energiansäästöt ja parempi tehokkuus, kuten direktiivin 2012/27/EU^{1 a} 2 artiklan 27 kohdassa tarkoitetut energiatehokkuutta koskevat sopimukset
	___________________
	^{1 a}Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2– sarake 3 – Tuotokset – RCR 30 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 30 a – Rakennukset, joilla on paremmat älykkäitä ratkaisuja koskevat valmiudet
Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2– sarake 3 – Tuotokset – RCR -43 (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
RCR 43 – Vesihävikki	RCR 43 – Vesihävikin vähentäminen
Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2– sarake 3 – Tuotokset – RCR -46 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 46 a – Jätteen syntyminen henkeä kohti
Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2– sarake 3 – Tuotokset – RCR -46 b uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 46 b – Hävitettäväksi lähetetyn jätteen määrä henkeä kohti ja energian talteenotto
Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – RCR -47 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 47 a – Kierrätetty biojäte
Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 48 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 48 a – Jätettä uudelleenkäyttöön valmistelevien laitosten piirissä oleva asukasmäärä
Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 48 b (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 48 b – Kierrätetyn aineen käyttöaste
Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 49
Komission teksti	Tarkistus
RCR 49 – Talteenotettu jäte	RCR 49 – Uudelleenkäytetty jäte
Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 49 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 49 a – Uudelleenkäyttöön valmisteltu jäte
Tarkistus 161 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 3 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	3. Yhteenliitetympi Eurooppa kaikille lisäämällä liikkuvuutta
Tarkistus 162 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 43
Komission teksti	Tarkistus
Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki¹	RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki¹ (ydinverkot ja kattavat verkot)
______________	________________
¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).	¹Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
Tarkistus 163 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 45
Komission teksti	Tarkistus
RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko	RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko (ydinverkot ja kattavat verkot)
Tarkistus 164 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 47
Komission teksti	Tarkistus
RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki³	RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki³ (ydinverkot ja kattavat verkot)
Tarkistus 165 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 2 – Tuotokset – RCO 49
Komission teksti	Tarkistus
RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko⁴	RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko⁴ (ydinverkot ja kattavat verkot)
Tarkistus 166 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 55 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 55 a – TEN-T-verkon valmiiksi saattamisen aste kansallisella alueella
Tarkistus 167 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 3 – Tuotokset – RCR 57 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 57 a – TEN-T-verkon valmiiksi saattamisen aste kansallisella alueella
Tarkistus 168 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 1 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari	4. Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
Tarkistus 169 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 3 – Tuotokset – RCR -68 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 68 a – Syrjäytyneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien jäsenet sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja (muut kuin romanit)
Tarkistus 170 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 3 – Tuotokset – RCR -68 b (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 68 b – Syrjäytyneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien jäsenet sellaisten yhdennettyjen toimien kautta, joihin kuuluu muun muassa asumis- ja sosiaalipalveluja (romanit)
Tarkistus 171 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 1 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita	5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki- ja kaikilla muilla alueilla sekä paikallisia aloitteita
Tarkistus 172 Ehdotus asetukseksi Liite II – taulukko 1 – sarake 1 – Toimintapoliittinen tavoite 1 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia	1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia, alueellista yhteenliitettävyyttä teknologian alalla, tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä, yhteenliitettävyyttä ja tehokasta julkishallintoa
Tarkistus 173 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 3 – Tuotokset – CCO -01 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	CCO 01 a – Kestävää taloudellisen toiminnan harjoittamista varten tukea saaneet yritykset
Tarkistus 174 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 3 – Tuotokset – CCO 04
Komission teksti	Tarkistus
CCO 04 – Pk-yritykset, jotka saavat tukea työpaikkojen ja kasvun luomiseksi	CCO 04 – Pk-yritykset, jotka saavat tukea työpaikkojen ja kestävän kasvun luomiseksi
Tarkistus 175 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 1 – sarake 4 – Tulokset – CCR -01 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	CCR 01 a – Alueellisen tulon suhteen nousu
Tarkistus 176 Ehdotus asetukseksi Liite II – sarake 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia	2. Vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen Eurooppa kaikkia varten edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia
Tarkistus 177 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – CCO 08 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	CCO 08 a – Uusien yritysten kehittäminen
Tarkistus 178 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 3 – Tuotokset – CCO 09 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	CCO 09 a – Parempi ilmastonmuutokseen sopeutuminen, parempi luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy sekä parempi valmius ja palautuvuus katastrofien ja äärimmäisten säätapahtumien osalta
Tarkistus 179 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 2 – sarake 4 – Tulokset – CCR 07 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	CCR 07 a – Luotujen työpaikkojen määrä
Tarkistus 180 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 3 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	3. Yhteenliitetympi Eurooppa kaikille lisäämällä liikkuvuutta
Tarkistus 181 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 3 – Tuotokset – CCO 14
Komission teksti	Tarkistus
CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet ja parannetut tiet	CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet ja parannetut tiet ja sillat
Tarkistus 182 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 3 – sarake 4 – Tulokset – CCR 13
Komission teksti	Tarkistus
CCR 13 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö	CCR 13 – Paremmasta tie- ja siltainfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
Tarkistus 183 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 4 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari	4. Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
Tarkistus 184 Ehdotus asetukseksi Liite II – Toimintapoliittinen tavoite 5 – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita	5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki- ja kaikilla muilla alueilla sekä paikallisia aloitteita

[1] EUVL C 62 15.2.2019, s. 90.
[2] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Euroopan unionin perusajatuksena on erilaisten ihmisten ja kansakuntien rauhanomainen yhteistyö taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä alueellisen yhteisvastuun edistämiseksi.

Tällaisiin tavoitteisiin olisi pyrittävä koheesiopolitiikalla, joka on työllisyyttä ja kasvua edistävä yhteisön tärkein investointipolitiikka, joka kaventaa alueellisia eroja ja osaltaan auttaa kansalaisia ja alueita lähemmäksi Euroopan yhdentymishanketta.

Nämä tehtävät ovat vaikeutuneet sellaisten talouskriisin kilpailua vääristävien vaikutusten vuoksi, jotka ovat lisänneet alueiden välistä eriarvoisuutta mutta siitä huolimatta vähentäneet samalla jäsenvaltioiden välistä epätasa-arvoa. Näistä syistä EU:n budjettirajoitukset ja kansallisten talousarvioiden rajoitukset samoin kuin brexitin seuraukset eivät saisi millään tavoin heikentää koheesiopolitiikkaa tai haitata sen tavoitteita.

Tulevassa koheesiopolitiikassa on hyödynnettävä aiemmista kokemuksista saatuja opetuksia, jotta nykypäivän haasteisiin voidaan vastata paremmin. On olennaisen tärkeää, että tälle politiikalle osoitettu talousarvio on riittävä, ajatellen myös tehtävien ja sijoitustavoitteiden kasvua kaikilla Euroopan alueilla, mikä johtuu vanhoista ja uusista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta, talouskriisin sosiaalisista seurauksista ja väestörakenteen muutoksesta. On vältettävä liiallista keskittämistä, joka vaarantaisi sen alueellisen ulottuvuuden.

B. Esittelijän yleiset tavoitteet

Nykyisestä ohjelmakaudesta saatujen, ei pelkästään myönteisten kokemusten jälkeen on tärkeää huolehtia vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan käynnistämisestä aikaisessa vaiheessa, jotta konkreettiset aloitteet kyetään käynnistämään ajoissa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla.

Esittelijä on pannut tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset yksinkertaistaa asioita, mutta haluaa huomauttaa, että yksinkertaistaminen ei saa koskea periaatteita tai tavoitteita vaan hallinnollisten rasitteiden vähentämistä ja alueiden ja kansalaisten harteilla olevien kustannusten pienenemistä. Esittelijä pitää valitettavana, että ERI-rahastojen väliset synergiat menetetään, vaikka niihin on turvauduttu useaan otteeseen, erityisesti uuteen sosiaalirahastoon (ESR+). Siksi hän esittääkin korjauksia asiaan.

Esittelijän tavoitteena on vahvistaa näitä synergioita, jotta voidaan edelleen varmistaa yhdennetyn ja täydentävän lähestymistavan soveltaminen alan keskeisiin haasteisiin, erityisesti aluetta koskevan lähestymistavan ja sosiaalisempaa Eurooppaa koskevan lähestymistavan.

Esittelijä toteaa, että koheesiopolitiikka ja makrotalouspolitiikka ovat toisistaan riippuvaisia. Tämä yhteys ei kuitenkaan saa haitata alueellista ulottuvuutta, vaan olisi päinvastoin luotava uusi ja rakentava lähestymistapa, joka syntyy pitkälle menevästä uudelleenmuokkauksesta maakohtaisten suositusten ja yleisemmin koko eurooppalaisen ohjausjakson mukaisesti. Vain tällä tavalla kyseistä yhteyttä voitaisiin muuttaa siten, että yksi toimintatapa (koheesiopolitiikka) ei enää olisi toisen (makrotalouspolitiikka) palveluksessa, vaan että ne täydentäisivät toisiaan kansalaisten eduksi. Kyseessä on siis talouden ohjausjärjestelmä, jolla optimoidaan taloudellisten, sosiaalisten tai institutionaalisten kehitystarpeiden ja -haasteiden alueellisen monimuotoisuuden ymmärtäminen ja mahdollistetaan tukitoimien mukauttaminen. Samaan aikaan ei ole tarpeen asettaa makrotaloudellisia ehtoja.

Yleisemmällä tasolla koheesiopolitiikan tulevaisuuden kannalta esittelijä katsoo, että yhteisrahoitustasoilla on merkittävä rooli rahastojen rakenteessa. Komission näkökannalta yhteisrahoituksen lisääminen tarkoittaa valtioiden ”vastuullistamista” ja siis sen takaamista, että käytettävissä olevia varoja lisätään ja että EU:n varojen vähentämisen vaikutus ei ole niin suuri. Olettaen, että tämä pitää paikkansa, valtiot on asetettava sellaiseen asemaan, että ne voivat käyttää näitä varoja, ilman että on vaara joutua ristiriitaan muiden yhteisön säännösten kanssa. Tämä on hyvin kiistanalainen näkökohta, mutta se on ansa, joka on vältettävä, muun muassa edistämällä omintakeisia ja rohkeita ratkaisuja.

C. Esittelijän tärkeimmät tarkistukset

Esittelijä katsoo, että on tarpeen mainita SEUT:n 174 artiklan sisältö, jotta korostetaan unionin koheesiopolitiikan toimien alueellista ja alueiden välistä ulottuvuutta.

Ehdotuksen 2 artiklassa määritellään EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteet jakamalla ne viiteen suurempaan alueeseen: älykkäämpi, vihreämpi, yhteenliitetympi, sosiaalisempi ja lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa; nämä alueet puolestaan jakautuvat 21 toimialaan, jotka ovat paljon epämääräisempiä ja vähemmän yksityiskohtaisia kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Viisi uutta aluetta keräävät yhteen aiemmat yksitoista investointiprioriteettia ja yksinkertaistavat niitä. Ohjelmakauteen 2014–2020 verrattuna komission ehdotus ei ole yhtä hyvin määritelty, mikä jättää jäsenvaltioille harkintavaltaa valittaessa toimenpiteitä jäsenvaltioiden tasolla. Vaikka luettelo on riittävän kattava, on päätetty ryhtyä toimiin erityisesti luonnonperinnön, päästöttömän kaupunkiliikenteen ja kestävän matkailun hyväksi toteutettavien toimenpiteiden vahvistamiseksi.

Ehdotuksen 3 artiklassa käsitellään temaattista keskittämistä koskevia kriteerejä ja siirretään niiden luokittelu alueelliselta ja bruttokansantulosuhteeseen liittyvältä tasolta kansalliselle ja BKT:hen liittyvälle tasolle. Tämä lähestymistapa avaa poliittisen keskustelun Euroopan alueiden mahdollisen keskittämisen ja sen mahdollisten vaikutusten tosiasiallisista seurauksista. Esittelijä on erityisen huolestunut niistä vaikutuksista, joita kansallisen tason temaattisella keskittämisellä ja vähäisellä joustavuudella voisi olla tukitoimien alueelliseen uudelleenjakoon, ennen kaikkea sellaisten suurempien maiden kohdalla, joilla on liittovaltiotason hallintorakenteet (ja jotka ovat muun muassa tärkeimpien edunsaajamaiden joukossa), sekä sellaisten eriytyneempien, hajanaisten kansallisten talouksien kohdalla, joiden alueellinen eriarvoisuusaste on suurempi. Varojen hallinnoinnissa olisi keskityttävä ensisijaisesti koheesiopolitiikan edunsaajien alueellisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin erityispiirteisiin alkaen alueista. Esittelijä katsoo, että asetuksen 3 artiklassa annetaan laaja marginaali arvioinnille ja toimille, joiden selkeänä tavoitteena on tehdä koheesiopolitiikasta aidosti väline, joka on jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten käytettävissä, jotta voidaan vastata käynnissä olevien muutosten asettamiin haasteisiin.

Näistä syistä on olennaisen tärkeää palauttaa temaattinen keskittäminen alueiden tasolla eikä komission ehdottamalla tavalla jäsenvaltioiden tasolla, koska jälkimmäinen vaihtoehto keskittää toimensa liian pitkälle ilman, että samalla varmistetaan toivottu jousto. Lisäksi esittelijä on samaa mieltä vähimmäisvarannosta, joka on keskitettävä toimintapoliittiseen aloitteeseen 1 ja toimintapoliittiseen aloitteeseen 2 (vihreämpi Eurooppa), mutta katsoo, että toimintapoliittista aloitetta 2 olisi laajennettava myös kehittyneempien alueiden ryhmään. Riittävän ja todellisen joustomarginaalin takaamiseksi esittelijä katsoi myös aiheelliseksi ottaa käyttöön horisontaalisen arviointikriteerin, jonka perusteella, jos tarveanalyysiin sisältyvät tiedot osoittavat tarpeelliseksi, jäsenvaltiot voivat pyytää lisäjoustoa toimintapoliittisen tavoitteen 1 prosenttiosuuteen (enintään 5 prosenttiyksikköä ja syrjäisimpien alueiden osalta enintään 10 prosenttia) alueryhmien tasolla, jotta voidaan paremmin mukautua kansalaisten ja tuotantorakenteen tarpeisiin.

4 ja 5 artiklassa vahvistetaan EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisala, mukaan lukien infrastruktuuri-investoinnit, investoinnit palvelujen saantiin, tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin sekä kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, jotka tuottavat ympäristöhyötyjä ja teknistä apua. Tekninen apu on määritelty yhteisiä säännöksiä koskevan asetusehdotuksen 31 artiklassa (teknistä apua varten korvatut varat) ja 32 artiklassa (mahdollisuus jäsenvaltioille toteuttaa teknisen avun lisätoimia viranomaisten ja tuensaajien valmiuksien parantamiseksi tehokasta hallintoa ja varojen käyttöä varten). Esittelijä on tietoinen siitä, että vaikka 31 artikla muuttaa tapaa, jolla ohjelmien perinteinen tekninen apu on käsitetty, eli että ohjelmille maksettavat korvaukset maksetaan prosenttiosuuksina sen mukaan, miten ohjelmia toteutetaan, 32 artikla avaa tärkeän mahdollisuuden, joka koskee tiivistä yhteyttä rakennerahastojen ohjelmasuunnittelun ja paikallisten julkishallintojen päivittämisen, parantamisen ja optimoinnin välillä.

Tästä syystä esittelijä pitää tärkeänä, että 4 ja 5 artiklaan sisällytetään nimenomainen viittaus, jossa korostetaan näiden varojen käytön merkitystä julkishallintojen lujittamisen kannalta. On irtauduttava järjestelmästä, jossa ”ulkoinen” tekninen apu aiheuttaa valtavia kustannuksia ja pelkästään julkishallinnon rakenteellisiin heikkouksiin puuttuminen on taattu, ilman että on olemassa minkäänlaisia toimia näistä heikkouksista eroon pääsemiseksi. Tämän vuoksi esittelijä on pyrkinyt palauttamaan horisontaaliseksi tavoitteeksi julkishallinnon valmiuksien vahvistamisen, erityisesti kansalaisten palvelujen saatavuuden ja tarjottujen vastausten tehokkuuden osalta. Esittelijä katsoi, että komission ehdotus ei tältä osin ollut riittävä ja että se oli joissakin kohdissa puutteellinen, ja pyrki täydentämään sitä siten, että ei keskeytettäisi tiettyjä ohjelmakaudella 2014–2020 alullepantuja kokeiluja.

Ehdotuksen 6 artiklaa – sulkeminen EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisalan ulkopuolelle – on analysoitava lisää. Luettelo on paljon pitempi kuin aiemmin, ja tavoitteena on vähentää epävarmuutta. Kuitenkin on vielä jäljellä joitakin kyseenalaisia asioita etenkin liittyen investointeihin jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille. Tältä osin on säilytettävä suljettujen laitosten hävittämiseen, muuntamiseen tai turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet. Samalla on tarpeen määritellä käsite ”jäännösjäte” täsmällisemmin, jotta voidaan määritellä tarkemmin rahoituksen ulkopuolelle jättämisen ala ja erityisesti välttää ristiriitaisuudet jätteitä ja energiaa koskevien direktiivien kanssa. Yhtä kiistanalaisia ovat poikkeukset lentoasemien infrastruktuurista ja liikkuvan kaluston hankinnasta.

Koheesiopolitiikan ja alueiden välisen suhteen osalta erityisen merkityksellisiä ovat 8 ja 9 artikla. Esittelijä halusi ensinnäkin vahvistaa 8 artiklan toimivuuden ”muilla kuin kaupunkialueilla”. Samalla tavoin kuin kaupunkialueilla hän piti tarpeellisena säätää vähimmäisvarannosta (vähintään 5 prosenttia) näiden alueiden tukemiseksi ja kehittämiseksi, koska ne kriisinkin vuoksi kärsivät köyhtymisestä (aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, tavarat ja palvelut) ja väestön vähenemisestä. On selvää, että tarvitaan kiireellisesti räätälöityjä toimia, joilla meneillään oleva negatiivinen kierre saadaan pysähtymään.

Yhtä tärkeää on kestävä kaupunkikehitys (9 artikla); nykyisen ohjelmatyön onnistumisen huomioon ottaen esittelijä katsoo tarpeelliseksi lisätä resursseja tälle paikallisen kehittämisen muodolle ja laajentaa käytettävissä olevien välineiden soveltamisalaa. Sekä 8 artiklan että 9 artiklan osalta on erittäin tärkeää ottaa uudelleen käyttöön mahdollisuus, että EAKR:stä/koheesiorahastosta ja ESR+:sta rahoitetaan yhdennettyjä toimenpiteitä.

Näiden ja muiden esittelijän tarkistusten tavoitteena on varmistaa myös tulevaisuudessa koheesiopolitiikka, jolla vähennetään edelleen epätasa-arvoa ja edistetään sosiaalisempaa Eurooppaa, joka on lähempänä omia alueitaan sekä kansalaisia, yrityksiä ja nuoria.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.12.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
(COM(2018)0372 – C8‑0227/2018 – 2018/0197(COD))

Valmistelija: Jan Olbrycht

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) EAKR ja koheesiorahasto olisi osallistuttava sellaisen rahoitustuen antamiseen, jolla pyritään lujittamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisimpiä alueellisia eroja ja korjaamalla alueellista epätasapainoa unionissa alueellisten talouksien kestävän kehittämisen ja rakenteellisen mukauttamisen avulla, mukaan lukien kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden uudistaminen.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]¹⁶ vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]¹⁶vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon, jäljempänä ’maaseuturahasto’, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.
__________________	__________________
¹⁶ [Full reference - new CPR].	¹⁶ [Full reference - new CPR].
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa ‑periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT‑sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.	(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja sukupuolten tasa-arvon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa ‑periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT‑sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+]¹⁸ perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.	(15) Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteen (Interreg) mukaisesti sekä infrastruktuuri-investointeina että niihin liittyvinä investointeina ja koulutus- ja integrointitoimina hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantamiseksi ja kehittämiseksi, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/xxxx [uusi ESR+]¹⁸ perustetun ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.
__________________	__________________
¹⁸ [Full reference - new ESF+].	¹⁸ [Full reference - new ESF+].
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.	(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien ja vähemmän kehittyneiden alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tällainen temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla mahdollistaen joustomarginaalit yksittäisten ohjelmien tasolla sekä eri alueryhmien välillä ottaen huomioon myös eri kehitystasot. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti alueet ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN‑T‑verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.	(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN‑T‑verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia, hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja kehittäminen mukaan lukien. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) parantamalla digitaalisia yhteyksiä;
Perustelu
On tärkeää siirtää digitaalisten yhteyksien parantamista koskeva erityistavoite toimintapoliittisesta tavoitteesta 3 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1, jotta voidaan tehokkaasti saada aikaan innovointia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv b luetelmakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv b) tehostamalla kyberturvallisuutta;
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	vii a) edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;
Perustelu
Tavoitteen ”kestävän multimodaaliseen kaupunkiliikenteen edistäminen” siirtäminen toimintapoliittisesta tavoitteesta 3 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 edistää vihreämpien eurooppalaisten kaupunkien toteuttamista. Tämä on merkittävä askel kohti ilmastonmuutokseen sopeutumista Euroopassa.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
c) yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään	c) yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja alueellista yhteenliittämistä (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä;	Poistetaan.
Perustelu
On tärkeää siirtää digitaalisten yhteyksien parantamista koskeva erityistavoite toimintapoliittisesta tavoitteesta 3 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1, jotta voidaan tehokkaasti saada aikaan innovointia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;	Poistetaan.
Perustelu
Tavoitteen ”kestävän multimodaaliseen kaupunkiliikenteen edistäminen” siirtäminen toimintapoliittisesta tavoitteesta 3 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 edistää vihreämpien eurooppalaisten kaupunkien toteuttamista. Tämä on merkittävä askel kohti ilmastonmuutokseen sopeutumista Euroopassa.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) edistämällä liikenneyhteyksiä, myös meriyhteyksiä, unionin syrjäseutu- ja saarialueilla;
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) kehittämällä sosiaalista yrittäjyyttä ja sosiaalista innovointia;
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:	Alueet luokitellaan bruttokansantuotesuhteen perusteella seuraavasti:
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 1’;	a) kehittyneemmät alueet;
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 2’;	b) siirtymäalueet;
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 3’.	c) vähemmän kehittyneet alueet.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.	Tätä artiklaa sovellettaessa alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kullakin alueella ostovoimastandardina mitatun, kautta 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun BKT:n suhde 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3.	Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan vähemmän kehittyneiksi alueiksi.
Perustelu
Jotta voidaan yksinkertaistaa EAKR:n temaattisen tuen keskittämistä ja tehdä siitä joustavampaa ja toiminnallisempaa, asiaa koskevassa luokittelussa ehdotetaan ainoastaan kahta maaryhmää. Raja-arvoksi on määritetty 90 prosenttia keskimääräisestä EU:n bruttokansantulosuhteesta koheesiorahaston tukikelpoisuuskriteerin tapaan (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 102 artiklan 3 kohta).
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;	a) kehittyneemmillä alueilla vähintään 75 prosenttia kaikista EAKR:n varoista kansallisella tasolla on kohdennettava muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;	b) siirtymäalueilla vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista kansallisella tasolla on kohdennettava muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.	c) vähemmän kehittyneillä alueilla vähintään 25 prosenttia kaikista EAKR:n varoista kansallisella tasolla on kohdennettava muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) tekninen apu.	f) tekninen apu, mukaan lukien paikallisviranomaisten näiden rahastojen hallinnoimisessa tarvitsemien hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja kehittäminen.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään ja intermodaalisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden kehittäminen, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN‑T‑liikenneverkon ja rajat ylittävän liikkuvuuden osalta;
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b b) kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen edistäminen;
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tekninen apu.	c) tekninen apu, mukaan lukien paikallisviranomaisten näiden rahastojen hallinnoimisessa tarvitsemien hallinnollisten taitojen ja valmiuksien parantaminen ja kehittäminen.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a, b, b a ja b b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;	e) investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita ja SEUT-sopimuksen 174 artiklassa mainittuja vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviä alueita lukuun ottamatta;
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – j alakohta
Komission teksti	Tarkistus
j) rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy	Poistetaan.
i) asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;
ii) rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 6 b artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.	2. Koheesiorahastosta ei myöskään tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden käytön tai vedenkäytön edistämiseen.
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.	Vähintään 10 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) tuki valmiuksien kehittämiseen;	a) tuki valmiuksien kehittämiseen valtiotasoa alemmilla tasoilla;
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tuki tietämyksen ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.	c) tuki tietämyksen, alueellisten vaikutusten arviointien ja toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivät alueet
	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa, EAKR:stä osarahoitettavissa toimenpideohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko – Tuotokset 3 – RCO 34
RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten	RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä
	RCR 47 – Kierrätetty jäte
	RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte
	RCR 49 – Talteenotettu jäte
Tarkistus
RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen ehkäisemistä ja kierrätystä varten	RCR 46 – Jätteen syntyminen henkeä kohti
	ERC 46 a – Hävitettäväksi lähetetyn jätteen määrä henkeä kohti ja energian talteenotto
	RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä
	RCR 47 – Kierrätetty jäte
	RCR 47 a – Kierrätetty biojäte
	RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte
	RCR 49 – Talteenotettu jäte
	RCR 49 a – Jätettä uudelleenkäyttöön valmistelevien laitosten piirissä oleva asukasmäärä
	RCR 49 b – Uudelleenkäyttöön valmisteltu jäte sellaisena kuin se on määritelty jätepuitedirektiivin (EU) 2018/851 11 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa
	RCR 49 c – Indikaattorit, jotka komissio hyväksyy viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2019 täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen, joilla voidaan mitata edistymistä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanossa (jätepuitedirektiivin (EU) 2018/851 9 artiklan 7 kohta)

ASIAN KÄSITTELY

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 11.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 11.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Jan Olbrycht 28.6.2018
Valiokuntakäsittely	24.9.2018
Hyväksytty (pvä)	10.12.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Richard Ashworth, Lefteris Christoforou, Manuel dos Santos, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, John Howarth, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Pina Picierno, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Indrek Tarand, Monika Vana, Daniele Viotti, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Xabier Benito Ziluaga, Karine Gloanec Maurin, Marco Valli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Clara Eugenia Aguilera García, Claudia Schmidt

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25	+
ALDE	Jean Arthuis
EFDD	Marco Valli
GUE/NGL	Xabier Benito Ziluaga, Liadh Ní Riada
PPE	Richard Ashworth, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Patricija Šulin
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Pina Picierno, Daniele Viotti, Manuel dos Santos
Verts/ALE	Jordi Solé, Indrek Tarand, Monika Vana

1	-
ENF	André Elissen

1	0
ENF	Marco Zanni

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (11.10.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

(COM(2018)0372 – C8‑0227/2018 – 2018/0197(COD))

Talousarvion valvontavaliokunnan puolesta: Gilles Pargneaux (valmistelija)

TARKISTUS

Talousarvion valvontavaliokunta esittää asiasta vastaavalle aluekehitysvaliokunnalle seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Koheesiopolitiikan onnistumisen varmistamiseksi vuoden 2020 jälkeen on tärkeää vähentää edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollista rasitetta ja saada oikeudenmukaisella tavalla tasapainoon politiikan tulostavoitteet ja toisaalta valvonnan ja tarkistusten taso, jotta voidaan lisätä suhteellisuutta, eriyttää ohjelmien toteutusta ja yksinkertaistaa sääntöjä ja menettelyjä, joita pidetään nykyään usein liian sekavina.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.	(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien ja pakolaisten pitkän aikavälin kotoutumista. Etusijalle olisi asetettava työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden ja syrjinnän torjunta sekä investoinnit koulutukseen, jatkokoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.	(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä koko unionissa ja myös maaseutualueilla, joilla se on tärkeä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, tukeva tekijä, sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(13 a) Tulevassa koheesiopolitiikassa olisi otettava riittävän hyvin huomioon ne unionin alueet, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista vaikuttaa tuntuvimmin, ja erityisesti alueet, joista tulee sen myötä unionin meri- tai maaulkorajoja, ja kohdennettava niille riittävästi tukea.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Pk-yritykset ja mikroyritykset ovat talouskasvun, innovoinnin ja työllisyyden keskeisiä tekijöitä ja tarjoavat 85 prosenttia kaikista uusista työpaikoista. Tällä hetkellä unionissa on yli 20 miljoonaa pk-yritystä. Näillä yrityksillä on tärkeä asema talouden elpymisessä ja siirtymisessä unionin kestävään talouteen.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY¹⁹ tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla.	(16) Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan pelkästään komission suosituksessa 2003/361/EY¹⁹ tarkoitettuja pk-yrityksiä näiden yritysten kilpailukyvyn ja elinkelpoisuuden vahvistamiseksi, paitsi jos investointeihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla.
_________________	_________________
¹⁹ Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).	¹⁹ Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkien seurantaan, tuloksiin ja valvontaan liittyvien menettelyjen olisi oltava oikeasuhteisia ja yksinkertaistettuja niin hallintoviranomaisten kuin edunsaajienkin kannalta.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.	(23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi siinä määrin kuin se on mahdollista sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) modernisoinnilla ja innovoinnilla julkishallinnossa, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelulla sekä pk-yritysten kilpailukyvyn tukemisella;
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Varainhoitoasetuksen [38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta] johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen II mukaisesti.	3. Varainhoitoasetuksen [38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta] johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen II mukaisesti raportoimalla sekä edistymisestä että puutteista ja varmistamalla selkeän yhteyden varojen käytön ja tulosten välillä.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä tarvittavat mukautukset jäsenvaltioiden käytettäväksi tarkoitettuun indikaattoreiden luetteloon, ja liitteen II muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä tarvittavat mukautukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettaviin toiminnan tuloksia koskeviin tietoihin.	4. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi, jotta voidaan tehdä asianmukaiset ja perustellut mukautukset jäsenvaltioiden käytettäväksi tarkoitettuun indikaattoreiden luetteloon, ja liitteen II muuttamiseksi tarvittaessa, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle voidaan toimittaa laadullisesti ja määrällisesti entistä parempia tietoja toiminnan tuloksista asetettuihin tavoitteisiin nähden.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luotettavia tietoja käytettyjen toiminnan tuloksia koskevien tietojen laadusta.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.	Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti asianomaiset osat toimintapoliittisista tavoitteista 1–4 mukaan luettuina.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.	EAKR:stä tuetaan myös eurooppalaista kaupunkialoitetta.
Perustelu
Kaupunkiagenda kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, ja toissijaisuusperiaate on varmistettava.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.10.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
(COM(2018)0372 – C8‑0227/2018 – 2018/0197(COD))

Valmistelija: Kateřina Konečná

LYHYET PERUSTELUT

Komissio antoi 2. toukokuuta 2018 ehdotuksen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Ehdotus sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, että koheesiorahaston.

Lausunnon valmistelija on yleisesti ottaen tyytyväinen komission ehdotukseen, jolla yksinkertaistetaan EAKR:ään ja koheesiorahastoon liittyviä monimutkaisia menettelyjä ja laajennetaan vihreiden tavoitteiden ja ilmastotavoitteiden tukitoimia. Valmistelija kannattaa erityisesti suurempia investointeja vihreämpään ja vähähiiliseen Eurooppaan, kuten energiatehokkuuteen ja kiertotalouden toimiin, älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen sekä älykkään energian varastoinnin kehittämiseen, kestävän vesienhoidon edistämiseen ja saastumisen vähentämiseen.

Jäsenvaltioiden infrastruktuurin kehittäminen ja uudenaikaistaminen on kuitenkin välttämätöntä, ja sitä varten on varmistettava rahoituksen lisääminen, jotta voidaan saavuttaa kaikki uudet kunnianhimoiset ympäristöä, energiaa, jätehuoltoa, liikennettä ja ilmastoa koskevat unionin lainsäädännön tavoitteet Pariisin sopimuksen mukaisesti. Näistä rahastoista osittain rahoitettujen hankkeiden tukeminen on elintärkeää erityisesti kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla. Lisäksi EAKR:n ja koheesiorahaston rahoitus on monissa maissa vähintään 50 prosenttia julkisista investoinneista, ja ilman tätä EU:n rahoitusosuutta näillä jäsenvaltioilla ei olisi taloudellisia edellytyksiä toteuttaa tällaisia investointeja.

Mitä rahoitukseen tulee, valmistelija katsoo, että ehdotetut leikkaukset (puolittaminen) koheesiorahastoon ovat huomattavia nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Samanaikaisesti koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirrettävä määrä on yhtä suuri kuin nykyisellä ohjelmakaudella 2014–2020. Koska koheesiorahastosta on tarkoitus rahoittaa muun muassa myös ilmasto- ja ympäristöhankkeita ja siten edistää EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, valmistelija katsoo, että yhteistyössä hallinnoitavien koheesiorahaston määrärahojen vähentäminen ei ole asianmukaista. Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen tehtävien siirtojen olisi perustuttava komission perusteelliseen analyysiin, ja niillä olisi tuettava eikä heikennettävä jäsenvaltioiden valmiuksia saavuttaa ilmasto- ja ympäristötavoitteensa. Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirrettyjen varojen osuuden olisi oltava suhteessa sama kuin tällä ohjelmakaudella (eli niitä olisi vähennettävä 50 prosentilla), ja niiden olisi oltava jäsenvaltion käytettävissä koko ohjelmakauden ajan.

Valmistelija katsoo, että EAKR:n ja koheesiorahaston käyttöä olisi parannettava liittämällä koheesiopolitiikan investoinnit tiiviimmin jäsenvaltioiden yleisiin suunnitelmiin, jotka koskevat vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamista, pyrittäessä kehityskulkuun, joka johtaisi EU:n talouden hiilestä irtautumiseen pidemmällä aikavälillä. Tätä varten valmistelija ehdottaa enemmän varoja toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2, jolla torjutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

EU:n liikennealalla on tätä nykyä meneillään perustavaa laatua olevia muutoksia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on saatava pienemmiksi. Liikenteen aiheuttamia ilman laatua pilaavia päästöjä on vähennettävä jyrkästi ja viipymättä. Lisäksi olisi lisättävä vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa. Näitä ajoneuvoja varten ei kuitenkaan ole kunnollista infrastruktuuria. Kaikista latauspisteistä 76 prosenttia sijaitsee ainoastaan neljässä jäsenvaltiossa, jotka kattavat vain 27 prosenttia EU:n kokonaispinta-alasta. Onnistunut siirtyminen vähäpäästöiseen liikkuvuuteen edellyttää ajoneuvoja, infrastruktuureja ja sähköverkkoja koskevaa yhteistä poliittista kehystä, jossa taloudelliset ja työllisyyskannustimet yhdistetään kaikkialla unionissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valmistelija pitää välttämättömänä, että jäsenvaltioille ja niiden alueille tarjotaan mahdollisuus rahoittaa vähäpäästöisten ajoneuvojen infrastruktuuria kaikista mahdollisista unionin lähteistä, myös sekä EAKR:stä että koheesiorahastosta. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri on saatava käyttöön nopeasti. Tähän liittyen valmistelija ehdottaa, että kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen edistämistä koskeva tavoite siirretään toimintapoliittisesta tavoitteesta 3 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2, josta varoja tätä nykyä myönnetään ja jossa jäsenvaltioilla on enemmän painetta ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Valmistelija katsoo, että siirtyminen vähäpäästöiseen liikkuvuuteen liittyy enemmän yleiseen vähähiilisen Euroopan tavoitteeseen kuin yhteenliittämisen tavoitteisiin.

Ilmastonmuutoksen vuoksi kuivuusriski kasvaa useilla EU:n alueilla. Niinpä vesivarojen, vesiekosysteemien ja juoma- ja uimavesien suojelu ovat ympäristönsuojelun kulmakiviä Euroopassa. Viime vuosina Eurooppaa on koetellut yli sata suurta vahinkoa aiheuttanutta tulvaa. Taloudellisten ja yhteiskunnallisten vahinkojen lisäksi tulvilla voi olla vakavia ympäristöseurauksia. Valmistelija katsoo, että on tarpeen edistää kestävää vesienhoitoa, johon kuuluu myös toimia kuivuuden ja tulvien torjumiseksi.

Haitallinen melu voi vaikuttaa lähes kaikkeen ihmisen elämässä. Pitkäkestoinen korkea melutaso voi aiheuttaa terveysongelmia ja lisätä stressiä. Korkea melutaso voi myös vaikuttaa kielteisesti kokonaisiin ekosysteemeihin. Valosaaste on myös terveydelle haitallista. Se tuhlaa energiaa ja lisää hiilidioksidipäästöjä ja täten kuluttajien kustannuksia. Keinovalo vaikuttaa eri tavoin myös kasveihin ja eläimiin. Niinpä valmistelija esittää ehdotuksen, joka koskee toimia melu- ja valosaasteen torjumiseksi.

Koheesiopolitiikka on avainasemassa, kun kiertotaloudesta tehdään totta. Valmistelija katsoo, että vähemmän kehittyneillä mailla olisi oltava mahdollisuus uudenaikaistaa nykyisiä jäännösjätteen käsittelylaitoksiaan, jotta ne vastaisivat kiertotalouden tavoitteita. Nykyisten laitosten uudenaikaistaminen on käytännössä taloudelliselta kannalta paljon helpompaa kuin uusien laitosten kehittäminen ja perimmiltään usein helpommin toteutettavissa maissa, joiden talousarviovarat ovat rajalliset. Samalla saadaan kuitenkin aikaan todellisia myönteisiä ympäristövaikutuksia.

70 prosenttia eurooppalaisista haluaa EU:n tekevän enemmän terveyden ja sosiaalisten kysymysten alalla. Valmistelija pitää kyseenalaisena, saadaanko EU:n terveysalan toimintaohjelman sisällyttämisestä laajennettuun ESR+-rahastoon lisäarvoa. Hän pitää valitettavana ehdotettua 8 prosentin leikkausta terveysalan rahoituksessa verrattuna kauteen 2014–2020. Koheesiopolitiikalla olisi myös parannettava unionin kansalaisten terveydentilaa. Valmistelija katsoo, että voitaisiin luoda synergioita ERS+-rahaston ja sen terveyselementin sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin välillä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, kun maakohtaisissa suosituksissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota terveyskysymyksiin. EAKR:stä ja koheesiorahastosta osittain rahoitettavat toimenpideohjelmat olisi suunniteltava niin, että niillä tuetaan terveydenhoidon saatavuutta. Valmistelija korostaa myös, että on tarpeen edistää integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä sekä turvallisuutta ja terveyttä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla. Onnistuneet investoinnit terveyden alalla edellyttävät myös tiiviimpää yhteistyötä potilaiden tai potilasjärjestöjen kanssa.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haittapuolista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 ja 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 7–11 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 a) Tämän asetuksen mukainen temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla ja samalla mahdollistettava jousto toimenpideohjelmatasolla ja eri alueluokkien kesken. Temaattinen keskittäminen voitaisiin tarvittaessa mukauttaa niiden resurssien mukaiseksi, jotka on kohdennettu vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyviin ensisijaisiin investointitavoitteisiin. Temaattisen keskittämisen asteessa olisi otettava huomioon yksittäisten alueiden kehitystaso, rahoituksen määrä ja niiden alueiden erityistarpeet, joiden BKT:tä asukasta kohden käytettiin tukikelpoisuusperusteena kaudella 2014–2020.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a) Asetuksen tavoitteena on unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen kestävän kehityksen edistämiseksi, ja sen vuoksi olisi otettava huomioon alueiden kehityserot, se, missä määrin muita heikommassa asemassa olevat alueet ovat jääneet jälkeen kehityksessä, sekä tiettyjen jäsenvaltioiden ja alueiden käytettävissä olevien resurssien rajallisuus.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(13 a) Pariisin sopimuksen mukaisten unionin velvoitteiden ja 7. ympäristöalan toimintaohjelman mukaisesti unionin lainsäädäntöön on sisällytetty uusia ja kunnianhimoisia ympäristöä, energiaa, jätehuoltoa ja ilmastoa koskevia tavoitteita. Jotta jäsenvaltiot voivat saavuttaa nämä tavoitteet ja jatkaa infrastruktuuriensa välttämätöntä uudenaikaistamista ja kehittämistä alueillaan, olisi varmistettava riittävä rahoitus. Tällä rakennemuutoksella olisi huomattavia vaikutuksia työpaikkoihin ja kasvuun jäsenvaltioissa ja alueilla. Tämän vuoksi on tarpeen mahdollistaa kaikki mahdolliset tukitoimet kaikkien näiden alakohtaisten tavoitteiden puitteissa.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia.

(14) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta ja ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja jotta voidaan osallistua niiden toimien rahoittamiseen, jotka on välttämätöntä toteuttaa unionin, kansallisella ja paikallisella tasolla unionin sitoumusten täyttämiseksi, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 30 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista olisi oltava 35 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 37 prosenttia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 31/2016 suositusten mukaisesti ilmastotoimien valtavirtaistamis- ja ilmastokestävyyden varmistamismekanismeissa olisi tehtävä ero hillitsemisen ja sopeutumisen välillä ja niitä olisi toteutettava ennakkoon kaikissa ohjelmointi- ja suunnitteluprosesseissa eikä niistä tulisi vain raportoida jälkikäteen.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a) Unionin liikennealalla on tätä nykyä meneillään perustavaa laatua olevia muutoksia, sillä digitalisaatio ja automatisointi muuttavat perinteisiä valmistusprosesseja ja kuluttajien tarpeita. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on välttämätöntä pienentää. Liikenteen aiheuttamia ilman laatua pilaavia päästöjä on tarpeen vähentää jyrkästi ja viipymättä. Lisäksi olisi lisättävä vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen käyttöönottoa, jotta saavutettaisiin vihreämpää ja vähähiilistä unionia koskevat tavoitteet. Näitä ajoneuvoja varten ei kuitenkaan ole vielä kunnollista infrastruktuuria, sillä unionissa on tällä hetkellä vain 100 000 sähköautojen latauspistettä ja kaikista latauspisteistä 76 prosenttia sijaitsee ainoastaan neljässä jäsenvaltiossa, jotka kattavat vain 27 prosenttia unionin kokonaispinta-alasta. Onnistunut siirtyminen vähäpäästöiseen liikkuvuuteen edellyttää ajoneuvoja, infrastruktuureja ja sähköverkkoja koskevaa yhteistä poliittista kehystä, jossa taloudelliset ja työllisyyskannustimet toimivat yhdessä kaikkialla unionissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja jossa niitä tuetaan vahvemmilla unionin rahoitusvälineillä. On tarpeen tarjota jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuus saada rahoitusta vähäpäästöisten ajoneuvojen infrastruktuurin kehittämiseen kaikista mahdollisista lähteistä, myös EAKR:stä ja koheesiorahastosta. Lataus- ja tankkausinfrastruktuuri olisi saatava käyttöön nopeasti, jotta Pariisin sopimuksen mukaiset unionin sitoumukset ja siihen liittyvä unionin lainsäädäntö voidaan panna täytäntöön.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 b) EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla toimilla olisi saavutettava tuloksia toimenpiteissä ja tavoitteissa, jotka sisältyvät yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, jotka laaditaan energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen mukaisesti, ja niissä olisi noudatettava näitä suunnitelmia koskevia komission suosituksia sekä sisällön että rahoituksen osalta.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(15 a) EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi voitava tukea muiden rahoitusvälineiden toimia ja tavoitteita, jotta voidaan edistää terveydenhuollon ja hoidon saatavuutta. Voidaan luoda synergioita Euroopan sosiaalirahasto plussan ja sen terveyselementin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sekä eurooppalaisen ohjausjakson ja maakohtaisten suositusten välillä, joissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota terveyskysymyksiin.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energia- ja liikennekäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kestävää vesienhuoltoa ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(17 a) Olisi otettava huomioon ongelmat, joita tietyillä alirahoitetuilla paikallis- ja alueviranomaisilla on keskitetyssä hallintojärjestelmässä. Suuret vaikeudet hankkeiden yhteisrahoituksessa vähentävät koheesiorahaston käyttöä alueilla, jotka kipeimmin tarvitsevat investointeja sosioekonomisten ja alueellisten erojen kaventamiseksi.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

(18) Jotta voidaan saavuttaa jäsenvaltioiden tavoitteet, temaattisen keskittämisen olisi oltava riittävän joustavaa, niin että sitä voidaan mukauttaa kunkin alueen tarpeisiin, jolloin unionin on mahdollista tukea varojen siirtoa ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä. Näin vältettäisiin alueiden välisen epätasapainon lisääntyminen tai kehityserojen kasvaminen.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(24 a) Julkisten laitosten ja sidosryhmien toimivuutta sekä hallinnon tehokkuutta olisi edelleen parannettava lisäämällä teknistä apua ja rahoitusapua niiden julkisen palvelun alojen tehostamiseksi, joihin EAKR:n ja koheesiorahaston toimenpiteitä kohdennetaan.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(26 a) Jotta asetetut tavoitteet saavutetaan, olisi toteutettava toimenpiteitä alueellisen tai paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi tai ilmansaasteiden ja melusaasteen vähentämiseksi.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(26 b) Olisi toteutettava toimenpiteitä puhtaiden, kestävien ja turvallisten liikennemuotojen edistämiseksi.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

-1. Tällä asetuksella edistetään sellaisen tuen rahoittamista, jonka tarkoituksena on lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten syrjäisimpiin alueisiin, pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita ottaen samalla huomioon kunkin jäsenvaltion erityiset investointi- ja infrastruktuuritarpeet:

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

b) vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

b) vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energia- ja liikennekäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta;

iv) edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien, tulipalojen ja tulvien ehkäisemistä, katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta sekä toimia hydrogeologisen epätasapainon torjumiseksi;

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

v) edistämällä kestävää vesienhoitoa;

v) edistämällä kestävää vesienhoitoa, johon kuuluu myös toimenpiteitä kuivuuden ja tulvien torjumiseksi ja estämiseksi sekä kestävä jätehuolto;

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vi alakohta

Komission teksti

Tarkistus

vi) edistämällä siirtymistä kiertotalouteen;

vi) edistämällä siirtymistä kiertotalouteen ja erityisesti niitä jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevia tavoitteita kohti, jotka on määritelty direktiivissä (EU) 2018/851 ja direktiivissä (EU) 2018/852, samoin kuin niitä jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämistä koskevia tavoitteita kohti, jotka on määritelty direktiivissä (EU) 2018/850;

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

vii) edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista;

vii) edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä ilman, veden ja maaperän saastumista sekä melu- ja valosaastetta;

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

vii a) edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä, myös vähäpäästöisen liikkuvuuden infrastruktuuria;

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

vii a) edistämällä investoimista jätealaan, jotta täytetään asetetut unionin ympäristövaatimukset, erityisesti jäsenvaltioissa, joissa nämä vaatimukset ylitetään;

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

vii b) edistämällä investoimista vesialaan, jotta täytetään asetetut unionin ympäristövaatimukset, erityisesti jäsenvaltioissa, joissa nämä vaatimukset ylitetään;

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria sekä valistuskampanjoita, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä, turvallisuutta ja terveyttä kaupunkialueilla;

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.

ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä, turvallisuutta ja terveyttä, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten valmiuksia tai

a) parannetaan teknisellä avulla ja rahoitusavulla ohjelmista vastaavien viranomaisten ja rahastojen täytäntöönpanoon liittyvien elinten, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, valmiuksia tai

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 40 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 35 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 35 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin;

c) tuotannolliset investoinnit komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyihin pk-yrityksiin;

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a) investoinnit taantuvien teollisuusalueiden sekä kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden uudistamiseen;

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Kun muut kuin pk-yritykset tekevät yhteistyötä pk-yritysten kanssa 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i, iii, vi, ja vii alakohdan mukaisesti tuettavien energiatehokkuustoimenpiteiden tai vähähiilisen talouden tai kiertotalouden toimenpiteiden yhteydessä, tuotannollisia investointeja voidaan tukea, kun ne tehdään rahoitusvälineiden kautta.

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) investoinnit terveys- ja hoitoalan palveluihin, mukaan lukien yhdistetty hoito ja perusterveydenhuolto;

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b) investoinnit toimenpiteisiin, joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä ja joissa keskitytään asuntojen ja asuinrakennusten eritystarpeisiin;

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a, a a, a b ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Tämä asetus ei vaikuta sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen (mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain), jonka komissio on hyväksynyt asetusten (EU) N:o 1300/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 tai niiden nojalla annettujen säädösten mukaisesti.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Asetusten (EU) N:o 1300/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 mukaisesti esitetyt tai hyväksytyt tukihakemukset pysyvät voimassa.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Liite I – taulukko 1 – 2 alaotsikko


Komission teksti
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia	RCO 18 – Asunnon energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet kotitaloudet	RCR 26 – Vuotuinen energian loppukulutus (josta asuinrakennusten, yksityisten ja julkisten muiden kuin asuinrakennusten kulutus)
	RCO 19 – Energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet julkiset rakennukset	RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta
	RCO 20 – Vasta rakennetut tai parannetut kaukolämpöputkistot	RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia)
		RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*
		RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut
	RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)	RCR 31 Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)
	RCO 97 – Tuettujen energiayhteisöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen lukumäärä*	RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*
	RCO 23 – Älykkäiden verkkojen digitaaliset hallintajärjestelmät	RCR 33 – Älykkäisiin verkkoihin liitetyt käyttäjät
	RCO 98 – Älykkäiden energiaverkkojen käyttöön tukea saaneet kotitaloudet	RCR 34 – Älykkäitä verkkoja koskevien hankkeiden käyttöönotto
	RCO 24 – Uudet tai parannetut katastrofien seurantaa ja katastrofivalmiutta koskevat sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät*	RCR 35 – Tulvantorjuntatoimen-piteistä hyötyvä asukasmäärä
	RCO 25 – Uudet tai parannetut rakennelmat rannikkokaistaleiden, jokien ja järvien rantojen suojaksi sekä maanvyöryjen varalta ihmisten, omaisuuden ja luonnonympäristön suojelemiseksi	RCR 36 – Metsäpalojen torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 26 – Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi rakennettu vihreä infrastruktuuri	RCR 37 – Ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (muiden kuin tulvien ja metsäpalojen) torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 27 – Kansalliset/alueelliset/paikalliset ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiat	RCR 96 – Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä*
	RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen torjuntatoimia	RCR 38 – Katastrofiin reagoimisen arvioitu keskimääräinen aika*
	RCO 30 – Kotitalouksien vesiliittymiin liitettyjen uusien tai parannettujen putkien pituus	RCR 41 – Parannettuun vedenjakeluun liitetty asukasmäärä
	RCO 31 – Jäteveden keruuta varten vasta rakennettujen tai parannettujen verkostojen pituus	RCR 42 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittely-järjestelmään liitetty asukasmäärä
	RCO 32 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti	RCR 43 – Vesihävikki
		RCR 44 – Asianmukaisesti käsitelty jätevesi
	RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten	RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä
		RCR 47 – Kierrätetty jäte
		RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte
		RCR 49 – Talteenotettu jäte
	RCO 36 – Tuen piiriin kuuluvan vihreän infrastruktuurin pinta-ala kaupunkialueilla	RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 37 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka kuuluvat suojelu- ja ennallistamistoimen-piteiden piiriin hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti	RCR 95 – Kaupunkialueilla tuetusta vihreästä infrastruktuurista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 99 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka eivät kuulu suojelu- ja ennallistamistoimen-piteiden piiriin	RCR 51 – Melua vähentävistä toimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala	RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai yhteisöjen toimintaa varten
	RCO 39 – Ilmanlaadun seurantajärjestelmät asennettu

Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
2. Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia	RCO 18 – Asunnon energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet kotitaloudet	RCR 26 – Vuotuinen energian loppukulutus (josta asuinrakennusten, yksityisten ja julkisten muiden kuin asuinrakennusten kulutus)
	RCO 19 – Energiatehokkuuden parantamiseen tukea saaneet julkiset rakennukset	RCR 27 – Kotitaloudet, jotka ovat parantaneet asuntonsa energiatehokkuutta
	RCO 20 – Vasta rakennetut tai parannetut kaukolämpöputkistot	RCR 28 – Rakennukset, joiden energialuokitus on parantunut (ja joista asuinrakennuksia, yksityisiä ja julkisia muita kuin asuinrakennuksia)
		RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*
		RCR 30 – Yritykset, joiden energiatehokkuus on parantunut
	RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)	RCR 31 Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)
	RCO 97 – Tuettujen energiayhteisöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen lukumäärä*	RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*
	RCO 23 – Älykkäiden verkkojen digitaaliset hallintajärjestelmät	RCR 33 – Älykkäisiin verkkoihin liitetyt käyttäjät
	RCO 98 – Älykkäiden energiaverkkojen käyttöön tukea saaneet kotitaloudet	RCR 34 – Älykkäitä verkkoja koskevien hankkeiden käyttöönotto
	RCO 24 a – Kuivuuden- ja tulvantorjunta-toimenpiteet	RCR 35 – Tulvan- tai kuivuudentorjunta-toimenpiteistä hyötyvä asukasmäärä
	RCO 24 – Uudet tai parannetut katastrofien seurantaa ja katastrofivalmiutta koskevat sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmät*	RCR 36 – Metsäpalojen torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 25 – Uudet tai parannetut rakennelmat rannikkokaistaleiden, jokien ja järvien rantojen suojaksi sekä maanvyöryjen varalta ihmisten, omaisuuden ja luonnonympäristön suojelemiseksi	RCR 37 – Ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (muiden kuin tulvien ja metsäpalojen) torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 26 – Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi rakennettu vihreä infrastruktuuri	RCR 96 – Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä*
	RCO 27 – Kansalliset/alueelliset/paikalliset ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiat	RCR 38 – Katastrofiin reagoimisen arvioitu keskimääräinen aika*
	RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen torjuntatoimia
	RCO 30 – Kotitalouksien vesiliittymiin liitettyjen uusien tai parannettujen putkien pituus	RCR 41 – Parannettuun vedenjakeluun liitetty asukasmäärä
	RCO 31 – Jäteveden keruuta varten vasta rakennettujen tai parannettujen verkostojen pituus	RCR 42 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetty asukasmäärä
	RCO 32 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti	RCR 43 – Vesihävikki
		RCR 44 – Asianmukaisesti käsitelty jätevesi
		RCR 45 – Jäteveden sisältämän energian ja raaka-aineiden talteenoton edistäminen
		RCR 45 a – Tuotettu yhdyskuntajäte
		RCR 45 b – Tuotettu jäännösjäte
	RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen ehkäisemistä ja kierrätystä varten	RCR 46 – Jätteen kierrätyslaitosten ja pienimuotoisten kestävien jätehuoltojärjestelmien piirissä oleva asukasmäärä
		RCR 47 – Kierrätetty jäte
		RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte
		RCR 49 – Uudelleenkäytetty jäte
	RCO 36 – Tuen piiriin kuuluvan vihreän infrastruktuurin pinta-ala kaupunkialueilla	RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 37 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka kuuluvat suojelu- ja ennallistamistoimen-piteiden piiriin hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman mukaisesti	RCR 95 – Kaupunkialueilla tuetusta vihreästä infrastruktuurista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 99 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka eivät kuulu suojelu- ja ennallistamistoimen-piteiden piiriin	RCR 51 – Melua vähentävistä toimista hyötyvä asukasmäärä
	RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala	RCR 51 a – Valosaastetta vähentävistä toimenpiteistä hyötyvä asukasmäärä
	RCO 39 – Ilmanlaadun seurantajärjestelmät asennettu RCO 55 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – uudet	RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai yhteisöjen toimintaa varten
	RCO 56 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – korjatut/parannetut	RCR 62 – Julkisen liikenteen vuotuinen matkustajamäärä
	RCO 57 – Ympäristöystävällinen liikkuva kalusto julkisessa liikenteessä	RCR 63 – Uusien/parannettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet	RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 59 – Tuen piiriin kuuluva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)	RCR 64 a – Vältettyjen kasvihuonekaasujen arvioitu määrä
	RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai parannettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä
	RCO 60 a – Ajoneuvojen nopeiden latauspisteiden lukumäärä

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Liite I – taulukko 1 – 3 alaotsikko


Komission teksti
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	RCO 41 – Sellaisten kotitalouksien lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys	RCR 53 – Kotitaloudet, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon
	RCO 42 – Sellaisten yritysten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys	RCR 54 – Yritykset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon
	RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki¹	RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen tai parannettujen teiden käyttäjät
	RCO 44 – Uusien teiden pituus – muu tuki	RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 46 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – muu
	RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki	RCR 57 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus
	RCO 48 – Uusien rautateiden pituus – muu tuki	RCR 58 – Tuen piiriin kuuluvia rautateitä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä
	RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne
	RCO 50 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – muu	RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne
	RCO 51 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko
	RCO 52 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – muu
	RCO 53 – Rautatieasemat ja tilat – uudet tai parannetut
	RCO 54 – Intermodaaliyhteydet – uudet tai parannetut
	RCO 100 – Tuen piiriin kuuluvien satamien lukumäärä
	RCO 55 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – uudet	RCR 62 – Julkisen liikenteen vuotuinen matkustajamäärä
	RCO 56 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – korjatut/parannetut	RCR 63 – Uusien/parannettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 57 – Ympäristöystävällinen liikkuva kalusto julkisessa liikenteessä	RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet
	RCO 59 – Tuen piiriin kuuluva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)
	RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai parannettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä
_______________
¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	RCO 41 – Sellaisten kotitalouksien lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys	RCR 53 – Kotitaloudet, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon
	RCO 42 – Sellaisten yritysten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys	RCR 54 – Yritykset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon
	RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki¹	RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen tai parannettujen teiden käyttäjät
	RCO 44 – Uusien teiden pituus – muu tuki	RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 46 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – muu
	RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki	RCR 57 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus
	RCO 48 – Uusien rautateiden pituus – muu tuki	RCR 58 – Tuen piiriin kuuluvia rautateitä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä
	RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne
	RCO 50 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – muu	RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne
	RCO 51 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko
	RCO 52 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – muu
	RCO 53 – Rautatieasemat ja tilat – uudet tai parannetut
	RCO 54 – Intermodaaliyhteydet – uudet tai parannetut
	RCO 100 – Tuen piiriin kuuluvien satamien lukumäärä
	Poistetaan.	Poistetaan.
_______________
¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Liite I – taulukko 1 – 4 alaotsikko


Komission teksti
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari	RCO 61 – Niiden työttömien vuotuinen lukumäärä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja (kapasiteetti)	RCR 65 – Työnhakijat, jotka käyttävät vuosittain tuen piiriin kuuluvia työnvälityspalveluja
	RCO 63 – Väliaikaisten vastaanottorakenteiden kapasiteetti	RCR 66 – Rakennettujen tai kunnostettujen väliaikaisten vastaanottorakenteiden käyttö
	RCO 64 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat	RCR 67 – Kunnostettujen asuntojen käyttö –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat
	RCO 65 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti – muut henkilöt	RCR 68 – Kunnostettujen asuntojen käyttö – muut henkilöt
	RCO 66 – Tuen piiriin kuuluvien lastenhoitoinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti	RCR 70 – Tuen piiriin kuuluvia lastenhoitoinfrastruk-tuureja käyttävien lasten vuotuinen määrä
	RCO 67 – Tuen piiriin kuuluvien koulutusinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti	RCR 71 – Tuen piiriin kuuluvia koulutusinfrastruktuureja käyttävien oppilaiden vuotuinen määrä
	RCO 69 – Tuen piiriin kuuluvan terveydenhuoltoinfrastruk-tuurin kapasiteetti	RCR 72 – Ihmiset, joilla on pääsy parannettuihin terveydenhuoltopalveluihin
	RCO 70 – Tuen piiriin kuuluvan sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti (muu kuin asunnot)	RCR 73 – Tuen piiriin kuuluvia terveydenhoitolaitoksia käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä
		RCR 74 – Tuen piiriin kuuluvia sosiaalihuoltopalveluja käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä
		RCR 75 – Keskimääräinen reagointiaika kiireellisiin sairaustapauksiin tuen piiriin kuuluvalla alueella

Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari	RCO 61 – Niiden työttömien vuotuinen lukumäärä, jotka saavat parannettuja työnvälityspalveluja (kapasiteetti)	RCR 65 – Työnhakijat, jotka käyttävät vuosittain tuen piiriin kuuluvia työnvälityspalveluja
	RCO 63 – Väliaikaisten vastaanottorakenteiden kapasiteetti	RCR 66 – Rakennettujen tai kunnostettujen väliaikaisten vastaanottorakenteiden käyttö
	RCO 64 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat	RCR 67 – Kunnostettujen asuntojen käyttö –maahanmuuttajat, pakolaiset ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat
	RCO 65 – Kunnostettujen asuntojen kapasiteetti – muut henkilöt	RCR 68 – Kunnostettujen asuntojen käyttö – muut henkilöt
	RCO 66 – Tuen piiriin kuuluvien lastenhoitoinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti	RCR 70 – Tuen piiriin kuuluvia lastenhoitoinfrastruktuureja käyttävien lasten vuotuinen määrä
	RCO 67 – Tuen piiriin kuuluvien koulutusinfrastruktuurien (uusien tai parannettujen) luokkahuoneiden kapasiteetti	RCR 71 – Tuen piiriin kuuluvia koulutusinfrastruktuureja käyttävien oppilaiden vuotuinen määrä
	RCO 69 – Tuen piiriin kuuluvan terveydenhuoltoinfrastruktuurin ja innovatiivisten terveydenhuollon teknologioiden kapasiteetti ja saavutettavuus	RCR 72 – Ihmiset, joilla on pääsy parannettuihin terveydenhuoltopalveluihin
	RCO 70 – Tuen piiriin kuuluvan sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti ja saavutettavuus (muu kuin asunnot)	RCR 73 – Tuen piiriin kuuluvia terveydenhoitolaitoksia käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä
		RCR 74 – Tuen piiriin kuuluvia sosiaalihuoltopalveluja käyttävien henkilöiden vuotuinen määrä
		RCR 75 – Keskimääräinen reagointiaika kiireellisiin sairaustapauksiin tuen piiriin kuuluvalla alueella
		RCR 75 a – Henkilöt, joilla on pääsy tautien ehkäisyä koskevien valistus- ja tiedotuskampanjoiden piiriin

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 4 alaotsikko – iv alakohta


Komission teksti
Toiminta-poliittinen tavoite	Erityistavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)	(4)
4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari	iv) Tasavertaisen pääsyn varmistaminen terveyden-huoltoon kehittämällä infrastruk-tuuria, mukaan lukien perustervey-denhuoltoa;	CCO 20 – Terveydenhuoltoinfrastruktuurin uusi tai korotettu kapasiteetti	CCR 19 – Asukasmäärä, jolla on pääsy parannettuihin terveydenhuolto-palveluihin

Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Erityistavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)	(4)
4. Sosiaalisempi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari	iv) Tasavertaisen pääsyn varmistaminen terveydenhuoltoon kehittämällä infras-truktuuria, mukaan lukien perus-terveyden-huoltoa, ja ottaen huomioon potilaiden ja potilas-järjestöjen yksilöimät tarpeet	CCO 20 – Terveydenhuolto-infrastruktuurin uusi tai korotettu kapasiteetti ja saavutettavuus	CCR 19 – Asukasmäärä, jolla on pääsy parannettuihin terveydenhuolto-palveluihin

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 11.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 11.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Kateřina Konečná 21.6.2018
Valiokuntakäsittely	29.8.2018
Hyväksytty (pvä)	25.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 1 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marco Affronte, Paul Brannen, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, György Hölvényi, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Peter Liese, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, John Procter, Julia Reid, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Linnéa Engström, Eleonora Evi, Norbert Lins, Sirpa Pietikäinen, Christel Schaldemose, Keith Taylor
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	José Blanco López, Jaromír Kohlíček, Tonino Picula

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38	+
ALDE	Nils Torvalds
EFDD	Eleonora Evi
GUE/NGL	Jaromír Kohlíček, Kateřina Konečná
PEE	Birgit Collin‑Langen, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Miroslav Mikolášik, Sirpa Pietikäinen, Adina Ioana Vălean
S&D	José Blanco López, Paul Brannen, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Tonino Picula, Christel Schaldemose, Damiano Zoffoli
VERTS/ALE	Marco Affronte, Bas Eickhout, Linnéa Engström, Benedek Jávor, Keith Taylor

1	-
EFDD	Julia Reid

4	0
ECR	Mark Demesmaeker, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (04.12.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
(COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD))

Valmistelija: Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy

LYHYET PERUSTELUT

1. Komission ehdotus

Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja koheesiorahastoa koskevassa asetusehdotuksessa vahvistetaan keskeiset tavoitteet näiden rahastojen toteuttamiseksi.

Asetuksessa vahvistetaan kansallisen tason temaattinen keskittäminen, jotta jäsenvaltioita voidaan ohjata varojen käyttöönottamisessa. Komissio ehdottaa, että valtaosa varoista (65–85 prosenttia) kohdennetaan tukemaan 1) ”älykkäämpää Eurooppaa” ja 2) ”vihreämpää, vähähiilistä Eurooppaa” koskevien toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kyseiset tavoitteet on määritelty kaikkia EU:n rahastoja koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa.

Asetuksessa vahvistetaan myös rajoittava luettelo toimista, joille ei voida myöntää tukea ja jotka jäävät rahastojen soveltamisalan ulkopuolelle.

Lisäksi asetuksessa vahvistetaan luettelo seurantaindikaattoreista sekä lähestymistapa tiettyihin erityisalueisiin, mukaan lukien kestävä kaupunkikehitys, ja syrjäisimpiin alueisiin.

2. Valmistelijan ehdotukset

Valmistelija ehdottaa, että temaattista keskittämistä sovelletaan alueellisesti eikä kansallisesti, kuten nykyisessä asetuksessa säädetään, koska alueilla on paremmat valmiudet tarpeidensa ja painopisteidensä määrittämiseen. Samalla kannustetaan hajautettuun hallinnointiin EU:n rahaston toteuttamisessa.

Valmistelija ehdottaa myös temaattisen keskittämisen laajentamista muihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, jotta alueille voidaan antaa enemmän joustavuutta niiden käyttäessä EAKR:n varoja. Ottaen huomioon, että liikenne on keskeisessä asemassa unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa, valmistelija ehdottaa, että temaattiseen keskittämiseen sisällytetään kolmas toimintapoliittinen tavoite: ”yhteenliitetty Eurooppa”.

Valmistelija haluaa myös parantaa alueiden joustavuutta, jolla voidaan tukea muita toimintapoliittisia tavoitteita, ja siksi hän ehdottaa, että ”älykkäämpää Eurooppaa” koskevaan toimintapoliittiseen tavoitteeseen varattujen määrärahojen vähimmäisosuutta lasketaan nykyisestä 60 prosentista 30 prosenttiin kehittyneimpien alueiden kohdalla, 45 prosentista 30 prosenttiin siirtymäalueiden kohdalla ja 35 prosentista 20 prosenttiin vähiten kehittyneiden alueiden kohdalla.

Koska liikenne on keskeisessä asemassa unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa, hän ehdottaa, että liikennettä varten otetaan käyttöön seuraavat uudet erityistavoitteet:

• älykkäämpää Eurooppaa koskevaan ensimmäiseen toimintapoliittiseen tavoitteeseen kuuluva erityistavoite, joka koskee älykästä liikkuvuutta ja liikennepalvelujen laatua;

• vihreämpää Eurooppaa koskevaan toiseen toimintapoliittiseen tavoitteeseen kuuluva erityistavoite, joka koskee kestävää liikkuvuutta;

• vihreämpää Eurooppaa koskevaan toiseen toimintapoliittiseen tavoitteeseen kuuluva erityistavoite, joka koskee oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoittamista;

• yhteenliitetympää Eurooppaa koskevaan kolmanteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen kuuluva erityistavoite, joka koskee liikkuvuutta alueellisen yhteenkuuluvuuden veturina;

• sosiaalisempaa Eurooppaa koskevaan neljänteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen kuuluva erityistavoite, joka koskee julkisen liikenteen palvelujen saatavuutta.

Edistääkseen EAKR:n käyttämistä liikenteen saralla valmistelija ehdottaa myös, että poistetaan tiettyjä sääntöjä, jotka rajoittavat EAKR:n käyttämistä alueellisia lentoasemia ja liikkuvaa rautatiekalustoa varten.

Hän esittää myös tarkistuksia, joilla kannustetaan luomaan synergiaa EAKR:n, koheesiorahaston ja unionin talousarvion muiden välineiden välille Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämiseen investoimiseksi.

TARKISTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa ‑periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

5. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, vähentämään alueellisia eroja, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, kansalaisuuteen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset unionin ilmastositoumukset, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää kestävää kehitystä, ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.

(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä ja koheesiorahastosta osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus.

(9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden taso kansalaisille ja ehkäistä radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.

(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä liikenneinfrastruktuurin Euroopan laajuisten verkkojen ja kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta, turvallista ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta ja EAKR:stä olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, olemassa olevien tunnelien ja siltojen turvallisuutta, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa.

(20) Asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitettuja, Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta ja EAKR:stä, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 a) Lisäksi olisi pyrittävä EAKR:n ja muiden suoraan hallinnoitavien välineiden, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välineen ja tulevan InvestEU-ohjelman rahoitusvälineiden synergiaan, jotta voidaan optimoida unionin talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettujen liikenneinvestointien lisäarvo.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27) Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.

(27) Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella voidaan kattaa rahdinkuljetuspalveluista, vihreästä logistiikasta, liikkuvuuden hallinnasta ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

i) edistämällä tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;

ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi ja parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;

iii) parantamalla pk-yritysten kasvua ja kestävyyttä;

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – a alakohta – -iv a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

iv a) kehittämällä älykkäitä, turvallisia ja yhteentoimivia liikennemuotoja;

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – -v a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

v a) edistämällä vähäpäästöistä ja multimodaalista liikkuvuutta;

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – b alakohta – -vi a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

vi a) tukemalla rakennemuutosta, jotta voidaan toteuttaa siirtyminen vähähiiliseen energiantuotantoon;

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä ja rajatylittäviä yhteyksiä;

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

ii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, suojattua ja turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

iii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, suojattua, turvallista ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon, rajatylittävän liikkuvuuden ja syrjäisimpien alueiden yhteyksien osalta;

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;

iv) edistämällä kestävää multimodaalista ja esteetöntä kaupunkiliikennettä, mukaan lukien kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja jaettu liikkuvuus;

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta – -ii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

ii a) parantamalla osallistavien ja laadukkaiden julkisen liikenteen palvelujen saatavuutta;

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta

Komission teksti

Tarkistus

iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;

iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa, myös maaseutualueilla;

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e alakohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä, matkailua ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii alakohta

Komission teksti

Tarkistus

ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä, matkailualaa ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä syrjäisimmillä alueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e alakohta – -ii a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

ii a) toteuttamalla toimenpiteitä, joilla lisätään kestävää matkailua edistävien alueiden houkuttelevuutta matkakohteina.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisresurssit on kussakin jäsenvaltiossa keskitettävä kansallisella tasolla 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä syrjäisimpiä alueita käsittävissä jäsenvaltioissa, on erotettava toisistaan ne EAKR:n resurssit, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut resurssit.

2. Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä jäsenvaltioiden syrjäisimmille alueille, on erotettava toisistaan ne EAKR:n resurssit, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut resurssit.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:

Alueet luokitellaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan mukaisesti:

a) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 1’;

a) vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’vähemmän kehittyneet alueet’;

b) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 2’;

b) siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’siirtymäalueet’;

c) jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 3’.

c) kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, jäljempänä ’kehittyneemmät alueet’.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2014–2016 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.

Poistetaan.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3.

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään ”vähemmän kehittyneet alueet”.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;

a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 60 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 20 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) ryhmän 3 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 15 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) infrastruktuuri-investoinnit;

a) infrastruktuuri-investoinnit, erityisesti EU:n tason lisäarvoa tuottaviin Euroopan laajuisiin liikenne-, energia- ja digitaaliverkkoihin sekä olemassa olevien liikenneinfrastruktuurien, kuten siltojen ja tunneleiden, turvallisuuden parantamiseen;

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) investoinnit kestävään kaupunkiliikenteeseen sekä julkiseen liikenteeseen ja pyöräteihin;

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a) rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan;

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan d alakohdassa esitetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää toimintaa.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. EAKR:stä Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen siirrettävä määrä on käytettävä asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu uusi asetus] säännösten mukaisesti.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) investoinnit TEN-T-verkkoon;

b) investoinnit TEN-T-verkkoon ja kestävään liikkuvuuteen;

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

Poistetaan.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g) investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin;

g) investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitoksiin syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta;

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

j) rahoitus rautatieliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston hankintaan, paitsi jos se liittyy

Poistetaan.

i) asetuksen (EY) N:o 1370/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti julkisen tarjouskilpailun perusteella annetun julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseen;

ii) rautatieliikennepalvelujen tarjontaan linjoilla, jotka on avattu kokonaisuudessaan kilpailulle, ja tuensaaja on asetuksen (EU) 2018/xxxx [InvestEU-asetus] perusteella rahoitukseen oikeutettu uusi tulokas.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Varainhoitoasetuksen [38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdasta] johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen II mukaisesti. Tällaisia tietoja on käytettävä myös laadullisessa arvioinnissa, joka koskee edistymistä 2 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamisessa.

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.

1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, ja ”kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin” molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

1. Edellä olevaa 3 artiklaa ei sovelleta erityiseen syrjäisimmille alueille tarkoitettuun lisämäärärahaan. Erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha on käytettävä korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, EAKR:stä voidaan tukea tuotannollisia investointeja syrjäisimmillä alueilla toimiviin yrityksiin, yritysten koosta riippumatta.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 taulukko – 1 kohta – 1 sarake

Komission teksti

Tarkistus

1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

1. Kilpailukykyinen ja älykkäämpi Eurooppa lujittamalla sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 taulukko – 3 kohta


Komission teksti
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki	RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen tai parannettujen teiden käyttäjät
	RCO 44 – Uusien teiden pituus – muu tuki	RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 46 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – muu	RCR 57 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus
	RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki	RCR 58 – Tuen piiriin kuuluvia rautateitä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä
	RCO 48 – Uusien rautateiden pituus – muu tuki	RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne
	RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne
	RCO 50 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – muu
	RCO 51 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko
	RCO 52 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – muu
	RCO 53 – Rautatieasemat ja tilat – uudet tai parannetut
	RCO 54 – Intermodaaliyhteydet – uudet tai parannetut
	RCO 100 – Tuen piiriin kuuluvien satamien lukumäärä
	RCO 55 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – uudet	RCR 62 – Julkisen liikenteen vuotuinen matkustajamäärä
	RCO 56 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – korjatut/parannetut	RCR 63 – Uusien/parannettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 57 – Ympäristöystävällinen liikkuva kalusto julkisessa liikenteessä	RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet
	RCO 59 – Tuen piiriin kuuluva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)
Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	RCO 43 – Uusien teiden pituus – TEN-T-verkon tuki	RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen tai parannettujen teiden käyttäjät
	RCO 44 – Uusien teiden pituus – muu tuki	RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 45 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	RCO 46 – Korjattujen tai parannettujen teiden pituus – muu
	– sellaisten maantie- ja rautatietunnelien ja -siltojen määrä, jotka tarkastetaan kolmen vuoden välein ja joita huolletaan hyvin turvallisuussyistä
	RCO 47 – Uusien rautateiden pituus – TEN-T-verkon tuki
	RCO 48 – Uusien rautateiden pituus – muu tuki
	RCO 49 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko	RCR 57 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus, mukaan lukien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmillä varustetut rajatylittävät rautatieyhteydet
	RCO 50 – Korjattujen tai parannettujen rautateiden pituus – muu
	RCO 51 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko	RCR 58 – Tuen piiriin kuuluvia rautateitä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä alle 50 kilometrin, 50–300 kilometrin ja yli 300 kilometrin etäisyyksillä
	RCO 52 – Uusien tai parannettujen sisävesiväylien pituus – muu
	RCO 53 – Rautatieasemat ja tilat – uudet tai parannetut	RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne
	– Myös rautatiejärjestelmän esteettömyyttä koskevan komission asetuksen (TSI-PRM) mukaisten rautatieasemien määrä	– Sellaisten tavaravaunujen määrä, joihin on jälkiasennettu LL-jarruanturat melun vähentämiseksi
	RCO 54 – Intermodaaliyhteydet – uudet tai parannetut	RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne
	RCO 100 – Tuen piiriin kuuluvien satamien lukumäärä
	RCO 55 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – uudet
	RCO 56 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus – korjatut/parannetut	RCR 62 – Julkisen liikenteen vuotuinen matkustajamäärä
	RCO 57 – Ympäristöystävällinen liikkuva kalusto julkisessa liikenteessä	RCR 63 – Uusien/parannettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat kävely- ja pyörätiet	– Polkupyörien vuotuinen käyttäjämäärä
	RCO 59 – Tuen piiriin kuuluva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)	– Yksityisautoilijoiden, joukkoliikenteen (metro, raitiovaunu, linja-auto) käyttäjien, autojen yhteiskäytön ja kimppakyydin käyttäjien, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden intermodaalinen markkinaosuus (liikennemuotojakauma)
	RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai parannettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä	RCR 64 – Kävely- ja pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 taulukko – 5 kohta


Komission teksti
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita	RCO 74 – Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä	RCR 76 – Kaupunkikehitysstrategioiden laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat sidosryhmät
	RCO 75 – Yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat	RCR 77 – Matkailijat/matkat tuen piiriin kuuluviin kohteisiin*
	RCO 76 – Yhteistyöhankkeet	RCR 78 – Tuen piiriin kuuluvasta kulttuuri-infrastruktuurista hyötyvät käyttäjät
	RCO 77 – Tuen piiriin kuuluvan kulttuuri- ja matkailuinfrastruktuurin kapasiteetti
Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(2)	(3)
5. Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita	RCO 74 – Yhdennettyjen kaupunkikehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä	RCR 76 – Kaupunkikehitysstrategioiden laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat sidosryhmät
	– Olemassa olevien kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien määrä	RCR 77 – Matkailijat/matkat tuen piiriin kuuluviin kohteisiin*
	RCO 75 – Yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat
	RCO 76 – Yhteistyöhankkeet	– Kestävät matkailuhankkeet, joista hyötyvät niin matkailijat kuin asukkaatkin
	RCO 77 – Tuen piiriin kuuluvan kulttuuri-, luonto-, historia- ja teollisuusmatkailun infrastruktuurin kapasiteetti	RCR 78 – Tuen piiriin kuuluvasta kulttuuri-infrastruktuurista ja ekomatkailusta hyötyvät käyttäjät

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 taulukko – 1 kohta – 1 sarake

Komission teksti

Tarkistus

1. Älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

1. Kilpailukykyinen ja älykkäämpi Eurooppa lujittamalla sen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 1 taulukko – 3 kohta


Komission teksti
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(3)	(4)
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet ja parannetut tiet	CCR 13 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
	CCO 15 – TEN-T-kiskot: Uudet ja parannetut rautatiet	CCR 14 – Parannettua rautatieliikennettä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä
	CCO 16 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen laajennus ja uudistus	CCR 15 – Uusien ja uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä
Tarkistus
Toimintapoliittinen tavoite	Tuotokset	Tulokset
(1)	(3)	(4)
3. Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä	CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet ja parannetut tiet	CCR 13 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö
		– Ruuhkautumisen vähentäminen laajentamalla tieinfrastruktuuria
	CCO 15 – TEN-T-kiskot: Uudet ja parannetut rautatiet
	– Sellaisten alueellisten rajatylittävien rautatieyhteyksien määrä, jotka on purettu tai hylätty (puuttuvat yhteydet)	CCR 14 – Parannettua rautatieliikennettä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä
	– Sellaisten rajatylittävien rautatieyhteyksien määrä, jotka olivat puuttuvia yhteyksiä ja on nyt palautettu
	CCO 16 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen sekä kävely- ja pyöräteiden laajennus ja uudistus	CCR 15 – Uusien ja uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vuotuinen määrä

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 11.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 11.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy 17.7.2018
Valiokuntakäsittely	9.10.2018
Hyväksytty (pvä)	15.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 4 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Innocenzo Leontini, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Renaud Muselier, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Francisco Assis, Stefan Gehrold, Maria Grapini, Bolesław G. Piecha, Anders Sellström, Matthijs van Miltenburg, Henna Virkkunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Heinz K. Becker, Edward Czesak, Theodor Dumitru Stolojan, Richard Sulík

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38	+
ALDE	Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Matthijs van Miltenburg
ECR	Edward Czesak, Bolesław G. Piecha, Richard Sulík, Kosma Złotowski
GUE/NG	Tania González Peñas, Merja Kyllönen
PPE	Georges Bach, Heinz K. Becker, Andor Deli, Stefan Gehrold, Dieter-Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Marian-Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Anders Sellström, Theodor Dumitru Stolojan, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp
S&D	Francisco Assis, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Claudia Țapardel, István Ujhelyi
VERTS/ALE	Michael Cramer, Karima Delli, Keith Taylor

4	-
ECR	Peter Lundgren
EFDD	Jill Seymour
ENF	Marie-Christine Arnautu, Georg Mayer

2	0
EFDD	Daniela Aiuto
S&D	Inés Ayala Sender

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.11.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
(COM(2018)0372 – C8‑0227/2018 – 2018/0197(COD))

Valmistelija: James Nicholson

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija pitää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että koheesiorahaston päämääriä ja tavoitteita yleisesti ottaen myönteisinä. On oikein, että EU:lla on johdonmukainen lähestymistapa taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ja että se pyrkii edistämään kestävää kehitystä. Valmistelija ymmärtää, että kaupunkialueet ovat avainasemassa työttömyyden vähentämisessä, sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa, mutta hän katsoo silti, että tasapainoa maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä on parannettava. Valmistelija on tämän vuoksi tehnyt joitakin lisäyksiä maaseutualueita ja niiden yhteisöjä koskeviin tekstin osiin. Koulutuksesta, taitojen kehittämisestä ja työpaikkojen luomisesta puhuttaessa ajattelemme joskus vain EU:n kaupunkeja. Niinpä valmistelija ehdottaa, että maaseutualueisiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota (tarkistus 6). Valmistelija on tuonut tekstiin joitakin uusia näkökulmia: maanviljelijät ovat muita heikommassa asemassa, koska he työskentelevät mahdollisesti syrjäisillä alueilla ja yksinään, ja kausityöntekijöillä voi olla vaikeuksia integroitua maaseutuyhteisöihin. Valmistelija pitää tärkeänä innovoinnin ja digitalisaation edistämistä ja suosittaa sen vuoksi toimintapoliittisen tavoitteen 1 määrärahojen osuuden nostamista 60 prosentista 65 prosenttiin (tarkistus 10). Koska maanviljelijöille on ehdottoman tärkeää pystyä käyttämään internetiä, valmistelija oli pettynyt siihen, että EAKR:sta ja koheesiorahastosta ei voitaisi rahoittaa investointeja laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi laajakaistaverkkoa. Valmistelija ei ole tästä samaa mieltä. Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi voitava itse päättää, missä rahoitusta kipeimmin tarvitaan. Laajakaistaverkkoja voi olla olemassa, mutta jos ne eivät ole riittäviä eivätkä mahdollista kunnollista pääsyä internetiin maanviljelijöille EU:n syrjäisimmillä seuduilla, jäsenvaltioiden olisi voitava investoida enemmän niiden parantamiseen (tarkistus 12).

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.	(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näistä alueista erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Koheesiorahaston investointeja suunnataan useille keskeisille painopistealoille, joilla taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa edelleen, ja niissä keskitytään erityisesti maaseutu- ja kaupunkialueiden eroihin, jolloin köyhyydestä ja pysähtyneisyydestä kärsivät maaseutualueet jäävät huomiotta.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]¹⁶ vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/XXX [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]¹⁶ vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan useisiin rahastoihin, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon, koheesiorahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastoon, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jäljempänä ’BMVI’, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’rahastot’.
_________________	_________________
¹⁶ [Full reference - new CPR].	¹⁶ [Full reference - new CPR].
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa ‑periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.	(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua tai syrjäytymistä. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa ‑periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan lajien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään vähintään yhtä asetuksen (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä toimintapoliittisista tavoitteista.	(7) EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan lajien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset ja erilaisiin olosuhteisiin mukautetut yhdenmukaistetut toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään lisäarvon kasvattamista kullakin alueella sekä työpaikkojen luomista. Nämä tavoitteet eivät saisi millään tavoin vaarantaa ratkaisevan tärkeää yleistavoitetta, joka on Euroopan unionin eri alueiden välisten kehityserojen kaventaminen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentäminen.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat julkiset palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamisessa, sosiaalisen koheesion ja aluekehityksen edistämisessä sekä asukkaiden ja yritysten kannustamisessa jäämään alueelleen ja erityisesti vähemmän kehittyneille alueille.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) EAKR:n ja koheesiorahaston investoinnit olisi ohjattava kestävän ja esteettömän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden kehittämiseen etenkin alueilla, joilla ei ole talouden elpymisen ja kasvun mahdollistavia voimavaroja, sekä harvaan asutuilla alueilla, joilla vakavat puutteet liikkuvuudessa muodostavat rakenteellisen esteen kehitykselle.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä.	(10) Lisäksi EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi edistettävä kattavan ja nopean, myös maaseutualueet kattavan digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä puhdasta ja kestävää multimodaalista kaupunki- ja maaseutuliikennettä, mikä parantaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota niin, että se voi tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Investoinneissa unionin maaseutualueiden digitaalisiin verkkoihin piilee yhä potentiaalia, ne ovat merkittävä keino luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi täsmäviljelyn ja biotalouden saralla, ja ne voivat auttaa saavuttamaan digitaalisen infrastruktuuriverkon ja puhtaan ja kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen kehittämiseen liittyvät EU:n tavoitteet.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla toimilla olisi saavutettava tuloksia tavoitteissa, jotka sisältyvät yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, jotka laaditaan [energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen] mukaisesti, ja niissä olisi noudatettava näitä suunnitelmia koskevia komission suosituksia sekä sisällön että rahoituksen osalta.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.	(17) EAKR:n olisi myötävaikutettava todelliseen lähentymiseen, keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia, ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion erityisolosuhteiden sanelemat oikeutetut valinnat, prioriteetit ja tarpeet. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitetussa tuessa olisi sen lisäksi otettava huomioon yhdessä määritellyt prioriteetit, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2018/xxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen takia EAKR:n tuessa olisi erityisesti otettava huomioon toimintapoliittiset tavoitteet ”yhteenkuuluvampi ja yhteisvastuullisempi Eurooppa edistämällä taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämistä sekä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia” ja ”vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, teollisuuden ympäristövaikutusten vähentämistä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia”. Tämä temaattinen keskittäminen olisi toteutettava kansallisella tasolla samalla kun mahdollistetaan jousto yksittäisten ohjelmien tasolla sekä niiden kolmen ryhmän välillä, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.	(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien, syrjäytyneiden ja eristyksissä elävien yhteisöjen hyväksi, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.	(25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunki- ja maaseutualueilla, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä ja lisätä yhteistyötä. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös erityistavoitteet ja koheesiorahastosta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteeseen osoitettavan tuen soveltamisala.	2. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös erityistavoitteet ja koheesiorahastosta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteeseen osoitettavan tuen soveltamisala. Lisäksi sillä täydennetään maaseudun kehittämispolitiikkaa tukemalla tasapainoista aluekehitystä.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
a) älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään	a) yhteenkuuluvampi ja yhteisvastuullisempi Eurooppa edistämällä taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen vähentämistä ja innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään
Perustelu
EAKR ja koheesiorahasto ovat koheesiopolitiikan keskeisiä välineitä, ja niiden tavoitteisiin olisi sen vuoksi sisällytettävä erityisesti yhteenkuuluvuuden edistäminen ja erojen kaventaminen.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;	i) parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia, kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa sekä teknologian saavutettavuutta, käyttöä ja laatua;
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;	ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten, julkisten palvelujen ja julkishallinnon hyväksi;
Perustelu
Julkiset palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä yhteenkuuluvuuden ja aluekehityksen edistämiseksi sekä yritystoiminnan ja asutuksen säilyttämiseksi erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a) edistämällä laadukkaita, nykyaikaisia ja kaikkien saatavilla olevia julkisia palveluja;
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;	iii) parantamalla ja tukemalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä maaseutualueilla;
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;	iv) kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia, maaseudun kehittämistä ja älykkääseen erikoistumiseen tarvittavaa infrastruktuuria, teollisuuden alasajosta kärsineiden alueiden uudelleenteollistamista ja yrittäjyyttä varten;
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) edistämällä väestökadosta ja luonnonhaitoista kärsivien alueiden talouden elvyttämistä ja piristämistä;
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv b) tukemalla uusyritysekosysteemejä;
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
b) vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään	b) vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä ja tukemalla puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja sekä kulutuksen vähentämistä, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ehkäisemistä ja hallinnointia (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla;	iii) kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä, älykkäitä verkkoja ja älykästä energian varastointia paikallistasolla sekä perustamalla energiaosuuskuntia;
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iii a) edistämällä kulutuksen vähentämistä;
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä sekä katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta;	iv) edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ehkäisemistä ja hallintaa sekä luonnonkatastrofivalmiutta ja -palautuvuutta, etenkin ekosysteemilähtöisiä toimintamalleja;
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta – vii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
vii) edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentämällä saastumista;	vii) edistämällä biologista monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria kaupunki- ja maaseutuympäristössä ja vähentämällä ilman, veden ja maaperän saastumista, melu- ja valosaastetta sekä jätettä;
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä;	i) parantamalla digitaalisia yhteyksiä ja turvaamalla nopeiden internetyhteyksien saatavuus, etenkin harvaan asutuilla maaseutualueilla, jotka eivät ole kovin houkuttavia kaupallisten toimijoiden kannalta;
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);	ii) kehittämällä kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) ja etenkin luomalla unioniin sellainen liikenneverkko, joka yhdistää maaseutukeskuksia toisiinsa eikä vain pääkaupunkeihin tai suuriin kaupunkikeskuksiin;
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä;	iv) edistämällä kestävää multimodaalista liikennettä sekä kaupunki- että maaseutualueilla;
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv a) hyödyntämällä digitaalista teknologiaa Euroopan maaseutualueiden haasteiden ratkaisemisessa;
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta – iv b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iv b) edistämällä liikkuvuutta maaseudulla;
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;	i) tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta ja tukemalla työntekijöiden liikkuvuutta kehittämällä sosiaalista innovointia ja infrastruktuuria sellaiseksi, että se edistää tasapainoista aluekehitystä kautta unionin, niin että kiinnitetään erityistä huomiota koulutukseen, taitojen kehittämiseen ja työpaikkoihin maaseutualueilla;
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – i a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i a) turvaamalla maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoinen alueellinen kehitys, myös työpaikkojen luominen ja säilyttäminen;
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – i b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i b) tuomalla arvokkaita työmahdollisuuksia maaseutuväestön saataville;
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;	ii) helpottamalla pääsyä koulutukseen, esiopetukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin osallistaviin ja laadukkaisiin palveluihin erityisesti lujittamalla oppilaitosten ja talous- ja liike-elämän välisiä yhteyksiä ja kehittämällä infrastruktuuria;
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;	iii) parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, myös syrjäisillä maaseutualueilla työskentelevien henkilöiden, kuten viljelijöiden ja kalastajien, sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutuksen, kautta;
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iii a) parantamalla ikääntyneiden pääsyä hoitoon ja painottamalla etenkin kotihoitoa ja hoitopalvelujen tarjoamista muualla kuin laitoksissa;
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	iii b) tukemalla maaseutualueilla maahanmuuttajia ja erityisesti kausityöntekijöitä, joilla voi olla vaikeuksia integroitua maaseutuyhteisöihin;
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa;	iv) edistämällä tasavertaista pääsyä terveydenhuoltoon kehittämällä infrastruktuuria, mukaan lukien perusterveydenhuoltoa ja äitiyshuoltoa, erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla;
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
e) lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään	e) lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu-, saari- ja rannikkoalueilla, kaupunki- ja maaseutualueiden kumppanuuksia sekä paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.	ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, erityisesti maaseutu-, saari- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla ja paikallisten toimintaryhmien välityksellä.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a) huolehtimalla kaupunkien ja maaseudun välisistä yhteyksistä, jotta voidaan vastata haasteisiin, jotka liittyvät toiminnallisten alueiden työllisyyteen ja työmarkkinoihin, eri alojen välisiin riippuvuussuhteisiin, työmatkaliikenteeseen, väestörakenteen muutoksiin, kulttuuri- ja luonnonperintöön, ilmastonmuutoksesta johtuvaan haavoittuvuuteen, maankäyttöön ja luonnonvarojen hoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin järjestelyihin, liitettävyyteen ja saavutettavuuteen.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii b) edistämällä älykkäiden kylien käsitettä kaupunki- ja maaseutualueiden kehityserojen kaventamiseksi;
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 60 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;	a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 65 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1;
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;	b) ryhmän 2 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 45 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 liittyvään tekniseen apuun, ja vähintään 35 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) infrastruktuuri-investoinnit;	a) infrastruktuuri-investoinnit, joissa painopiste on maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknisessä infrastruktuurissa;
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) investoinnit palvelujen saantiin;	b) investoinnit palvelujen ja taitojen saantiin keskittyen erityisesti heikommassa asemassa oleviin, syrjäytyneisiin ja eroteltuihin yhteisöihin;
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) innovointi ja tutkimus;
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;	e) tiedotus, viestintä, tutkimukset, verkostoituminen ja verkostojen ylläpitäminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy klustereita;
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) investoinnit innovointiin, myös sosiaaliseen innovointiin, ja teknologiaan maaseudun kehittämisen edistämiseksi ja unionin maaseutualueiden lupaavan tulevaisuuden turvaamiseksi;
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a) vähähiilinen talous.
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joista koituu ympäristöhyötyjä;	a) ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joissa keskitytään energiaosuuskuntien vahvistamiseen ja sähköntuotannon hajauttamiseen ja joista koituu ympäristöhyötyjä;
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) taloudellisten ja sosiaalisten erojen kaventaminen;
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) kestävän kehityksen edistäminen.
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä.	Jäsenvaltioiden on varmistettava sellainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä, joka on kansallisella tasolla oikeudenmukainen, oikeasuhtainen ja asianmukainen.
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin alueilla, joilla on vähintään kaksi vastaavaan luokkaan kuuluvaa laajakaistaverkkoa,	Poistetaan.
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Kestävä kaupunkikehitys	Kestävä kaupunki- ja maaseutukehitys
Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.	1. EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä alueellisten strategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [23] artiklan mukaisesti keskittyen kaupunki- ja maaseutualueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunki- ja maaseutukehitys’, molempien kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.
Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.	Vähintään 6 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen, teknistä apua lukuun ottamatta, kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n resursseista on kohdennettava kestävään kaupunki- ja maaseutukehitykseen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen, yhdennettyjen alueellisten investointien tai muun alueellisen välineen muodossa toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaisesti.
Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – Tuotokset – RCO 22 ja RCO 97
Komission teksti	Tarkistus
RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)	RCO 22 – Kestävän uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)
RCO 97 – Tuettujen energiayhteisöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen lukumäärä*	RCO 97 – Tuettujen energiayhteisöjen ja kestävää uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen lukumäärä*
Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – Tuotokset – RCR 31 ja RCR 32
Komission teksti	Tarkistus
RCR 31 – Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)	RCR 31 Tuotettu kestävä uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)
RCR 32 – Uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*	RCR 32 – Kestävä uusiutuva energia: verkkoon liitetty kapasiteetti (toiminnassa)*
Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – Tuotokset – RCR 51
Komission teksti	Tarkistus
RCR 51 – Melua vähentävistä toimista hyötyvä asukasmäärä	RCR 51 – Ilman, veden ja maaperän saastumista sekä melu- ja valosaastetta vähentävistä toimista hyötyvä asukasmäärä
Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi Liite I – taulukko 1 – Toimintapoliittinen tavoite 2 – Tuotokset – RCO 39
Komission teksti	Tarkistus
RCO 39 – Ilmanlaadun seurantajärjestelmät asennettu	RCO 39 – Ilman, veden ja maaperän saastumisen sekä melu- ja valosaasteen seurantajärjestelmät asennettu

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 11.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 11.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	James Nicholson 10.7.2018
Hyväksytty (pvä)	12.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 4 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, José Bové, Daniel Buda, Matt Carthy, Jacques Colombier, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Martin Häusling, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Giulia Moi, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Franc Bogovič, Maria Heubuch, Anthea McIntyre, Momchil Nekov, Hilde Vautmans, Miguel Viegas, Thomas Waitz

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30	+
ALDE	Jan Huitema, Ulrike Müller, Hilde Vautmans
ECR	Zbigniew Kuzmiuk, Anthea McIntyre
EFDD	Giulia Moi, Marco Zullo
ENF	Jacques Colombier, Philippe Loiseau
GUE/NGL	Matt Carthy, Luke Ming Flanagan
NI	Diane Dodds
PPE	Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paolo De Castro, Karine Gloanec Maurin, Momchil Nekov, Maria Noichl, Tibor Szanyi, Maria Gabriela Zoană

4	-
EFDD	John Stuart Agnew
GUE/NGL	Maria Lidia Senra Rodríguez, Miguel Viegas
PPE	Albert Deß

3	0
VERTS/ALE	José Bové, Martin Häusling, Thomas Waitz

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.11.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
(COM(2018)0372 – C8‑0227/2018 – 2018/0197(COD))

Valmistelija: Bogdan Andrzej Zdrojewski

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta (COM(2018)0372) luo toimintakehyksen EAKR:lle ja koheesiorahastolle vuosiksi 2021–2027.

Sen mukaan rahoitus keskitettäisiin tiettyihin ensisijaisiin tavoitteisiin, ja siinä esitetään luettelo näiden tavoitteiden kanssa yhdenmukaisista temaattisista tavoitteista ja kannustetaan yhdennettyyn ohjelmasuunnitteluun.

Tässä lausunnossa keskitytään ehdotuksesta pois jätettyihin asioihin, kuten luovat alat, kulttuuri, nuoriso ja urheilu.

Yksi kulttuuri-investointien edistämisen merkittävimmistä esteistä on, ettei kulttuuria mainita oikeudellisesti sitovissa asetuksissa. Siksi tarvitaan kunnianhimoisempaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan 4 kohta, jossa määrätään, että ”unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perussopimusten määräysten mukaisessa toiminnassaan”. Valmistelija korostaa, että olisi tunnustettava kulttuurin koko potentiaali ja sen rooli talouskehityksen, sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tukemisessa ja edistämisessä.

Valitettavasti käsiteltävänä olevassa asetusehdotuksessa viitataan kulttuuriperintöön mutta jätetään kulttuuri yleisesti mainitsematta. Siinä ei mainita kulttuurin vaikutusta paikallis- ja aluekehitykseen, vaikka se liittyy läheisesti koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja innovointiin. Kulttuuri vaikuttaa monin tavoin koulutukseen ja oppimiseen osaamisen ja tietotaidon kehittymisen välityksellä, taloudelliseen kehitykseen luovien alojen ja taiteiden kautta sekä sosiaaliseen osallisuuteen yhteisöjen syrjäytymisen ehkäisevänä tekijänä. Siksi ehdotettuihin temaattisiin tavoitteisiin on paikallaan sisällyttää nimenomainen viittaus kulttuuriin. Lisäksi on tärkeää esittää erityisiä toimenpiteitä ja varata resursseja eri hankkeille, kuten ajatushautomoille, digitaali-infrastruktuurille (esim. laajakaista) ja oppi-, kulttuuri- ja tutkimuslaitosten aineettomalle infrastruktuurille, koska kulttuurihankkeisiin käytettiin ohjelmakausilla 2007–2013 ja 2014–2020 ainakin 11 miljardia euroa koheesiopolitiikan määrärahoja.

Hankkeiden ja niiden tulosten arvioinnissa on käytettävä useampia erilaisia indikaattoreita, jotta voidaan vahvistaa suorituksia ja tuloksia korostavaa toimintatapaa. Siksi valmistelija ehdottaa, että otetaan käyttöön uusia indikaattoreita matkailualan sekä kulttuuri- ja luontokohteiden infrastruktuurihankkeita varten, jotta tuen piiriin kuuluvissa kohteissa käyntien määrän kasvu voidaan todeta paremmin.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lasten oikeuksien edistäminen on unionin toimintapolitiikan nimenomainen tavoite (SEUT, 3 artikla). EU:n ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EAKR:ää asianmukaisesti, jotta tuettaisiin lasten oikeuksien toteutumista edistäviä tehokkaita toimenpiteitä.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.	(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikallis- ja alueviranomaisilla on mahdollisuus hyödyntää niiden käyttöön asetettavia EAKR:n varoja riittävässä määrin, jotta muuttajien kotouttamiseen voidaan puuttua paikallis- ja aluetasolla.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Oikeudenmukaisella siirtymällä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään talouteen olisi edistettävä tulevaisuuteen suuntautuvien kehityspolkujen lujittamista huolehtimalla siitä, että paikallinen ja alueellinen osaaminen ja hiilestä irtautumiseen tähtääviä sitoumuksia koskevat strategiat vastaavat paremmin toisiaan ja että tätä varten kehitetään valmiuksia ja tukijärjestelmiä. Oikeudenmukaisen siirtymän prosessit ovat pitkäkestoisia ja riippuvat pitkälti koulutustoimenpiteistä ja -sitoumuksista, ja niitä olisi kehitettävä alhaalta ylöspäin yhteistyössä asiaankuuluvien julkisen sektorin ja talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus.	(9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja kaikkien kansalaisten osallisuus ja toteuttaa ehkäisevää toimintaa syrjäytymisen tai radikalisoitumisen välttämiseksi siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen, kuten kulttuuri-, koulutus-, nuoriso ja urheilupolitiikan kanssa erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman (myös huippuosaamismerkin avulla), Erasmus-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteydessä; EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan helpotettava korkealuokkaisen koulutuksen, kulttuurin ja ruohonjuuritason urheilun saatavuutta auttamalla viranomaisia tehostamaan infrastruktuureitaan ja parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus, sekä osallistavien yhteiskuntien kestävyyttä varmistamalla avoimet kulttuuri- ja julkiset tilat.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän vuonna 2018 laatimassa, avoimen koordinointimenetelmän mukaisessa kertomuksessa julkisista toimista sekä kulttuurialan ja luovien alojen potentiaalista painotetaan kulttuurialan ja luovien alojen liikkeelle panevaa voimaa kulttuurin ja luovuuden yhdistämisessä innovointiin, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä aluekehitykseen ja yrittäjyyden kehittämiseen. Alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden suuri määrä, mukaan lukien kulttuuria ja luovuutta koskeva strategia, tarjoaa tilaisuuden parantaa yhteistä työtä.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.	(19) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan lajit, joista aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla SEUT-sopimuksessa esitettyjen rahastojen tavoitteiden mukaisesti. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea ympäristöön ja TEN-T-verkkoon liittyviä investointeja. EAKR:n osalta toimintojen luetteloa olisi yksinkertaistettava, ja rahastosta olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien, syrjäytyneiden ja eristyksissä elävien yhteisöjen hyväksi, pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla, laitteita, ohjelmistoja ja aineettomia hyödykkeitä, toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon, sekä toimintaa, johon liittyy klustereita. Jotta voidaan tukea ohjelmien toteuttamista, rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä indikaattoreita.	(22) Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.	(23) Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.	(25) Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon, kulttuuriin ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä ja pienentää digitaalista kuilua. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kuusi prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(27 a) Kulttuuri, koulutus, ammatillinen koulutus, vapaaehtoistoiminta ja urheilu ovat yhteenkuuluvuutta edistävämmän, osallistavamman ja innovatiivisemman yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamista olennaisesti vauhdittavia tekijöitä.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,	(29) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa soveltamalla kansalaispainotteista lähestymistapaa, jonka avulla tuetaan yhteisöjohtoista kehitystä ja edistetään aktiivista kansalaisuutta, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) toteaa, että yksi unionin suurimmista haasteista on väestörakenteen muutos ja että sillä on laajoja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Kyse on muun muassa väestön ikääntymisestä, nuorten määrän vähenemisestä, entistä pienemmästä syntyvyydestä, aktiivisen työvoiman supistumisesta ja aivovuodosta. Tältä osin erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alueisiin, jotka kärsivät vakavasta väestökehityskriisistä.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi;	ii) hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten, julkishallinnon ja julkisten laitosten hyväksi;
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) parantamalla pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä;	iii) parantamalla pk-yritysten luovuutta, kasvua ja kilpailukykyä;
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – a alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iv) kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;	iv) kehittämällä taitoja ja koulutusohjelmia sekä sulautuvaa oppimista älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;	i) tehostamalla työmarkkinoita, parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta erityisesti nuorille sosiaalisen innovoinnin ja infrastruktuurin kehittämisen avulla;
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria;	ii) helpottamalla pääsyä osallistaviin ja laadukkaisiin viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen sekä arkioppimiseen, varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, kulttuuriin ja urheiluun liittyviin palveluihin kehittämällä infrastruktuuria ja laadukkaita koulutus- ja ammattikoulutusohjelmia verkossa avoimet massakurssit ja sulautuva oppiminen mukaan luettuina;
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a) parantamalla kulttuurin saatavuutta ja siihen osallistumista, koska kulttuuri ja luova toiminta lisäävät syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien, kuten taloudellisesti epäsuotuisassa asemassa olevien, ikääntyvien, vammaisten ja etnisten vähemmistöjen vaikutusmahdollisuuksia tulla aktiivisesti osaksi yhteiskuntaa;
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – d alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta;	iii) parantamalla syrjäytyneiden yhteisöjen, työttömien, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja matalan osaamistason työntekijöiden^{1 a}, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomista integrointia yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, kulttuuri- ja urheilutoiminnan, paikallisen koulutuksen, kulttuuri- ja urheiluinfrastruktuurin ja elinikäisen oppimisen kautta;
	_________________
	^a Euroopan parlamentin mietintö uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle (A8-0276/2017)
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta kaupunkialueilla;	i) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, urheilua ja niiden infrastruktuurien tarjoamista sekä turvallisuutta kaupunkialueilla; palauttamalla mieliin, että kaikissa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, entisöintiin, uudelleenkäyttöön ja viestintään liittyvissä hankkeissa olisi otettava huomioon kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana annetut suositukset kulttuuriperintökohteisiin liittyvistä laatutoimista;
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – -i a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i a) parantamalla kulttuurin saatavuutta ja edistämällä kulttuurialaa ja luovaa alaa, jotta voidaan edistää maaseudun ja muiden keskusta-alueiden ulkopuolisten alueiden ja -yhteisöjen elvyttämistä ja lisätä kaupunkien ja alueiden houkuttavuutta;
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuriperintöä ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla.	ii) edistämällä integroitua sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, urheilua ja turvallisuutta, mukaan lukien maaseutu- ja rannikkoalueilla, myös paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden avulla. palauttamalla mieliin, että kaikissa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, entisöintiin, uudelleenkäyttöön ja viestintään liittyvissä hankkeissa olisi otettava huomioon kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana annetut suositukset kulttuuriperintökohteisiin liittyvistä laatutoimista;
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ii a) parantamalla sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämistä, tunnetuksi tekemistä ja levittämistä kaupungeissa, maaseudulla ja rannikkoalueilla;
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) koulutusohjelmat sekä työssäoppiminen, sulautuva oppiminen ja verkossa avoimet massakurssit, elinikäinen oppiminen ja koulutustoiminta sekä epävirallinen ja arkioppiminen;
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kulttuuri- ja matkailuinfrastruktuuriin tehtävät investoinnit on katsottava pienimuotoisiksi ja tukikelpoisiksi, jos EAKR:n osarahoitusosuus on enintään 10 000 000 euroa. Raja-arvo korotetaan 20 000 000 euroon tapauksissa, joissa kyseisen infrastruktuurin katsotaan olevan maailman kulttuuriperintöä maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta vuonna 1972 tehdyn Unescon yleissopimuksen 1 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 4 kohta – 2 sarake – RCO 70 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 70a – Tuen piiriin kuuluvien kulttuuri-infrastruktuurien kapasiteetti
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 4 kohta – 2 sarake – RCO 70 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 70b – Tuen piiriin kuuluvien urheiluinfrastruktuurien kapasiteetti
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 2 sarake – RCO 77 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 77a – Kulttuurihankkeet
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 2 sarake – RCO 77 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCO 77b – Urheiluhankkeet
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 77 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 77a - Tuen piiriin kuuluvien kulttuuri-infrastruktuurien määrä
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 77 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 77b -Tuen piiriin kuuluvien matkailuinfrastruktuurien määrä
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 77 c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 77c - Tuen piiriin kuuluvien luontokohteiden määrä
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 77 d alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 77d - Tuen piiriin kuuluvissa kulttuuri-infrastruktuureissa käyntien määrän kasvu
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 77 e alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 77e - Tuen piiriin kuuluvissa matkailuinfrastruktuureissa käyntien määrän kasvu
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 77 f alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 77f - Tuen piiriin kuuluvissa luontokohteissa käyntien määrän kasvu
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 78 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 78a – Osallistujat ja edunsaajat kulttuurihankkeissa
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Liite I – 1 taulukko – 5 kohta – 3 sarake – RCR 78 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 78b – Osallistujat ja edunsaajat urheiluhankkeissa
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Liite I – 2 taulukko – 3 sarake – RCR 86 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	RCR 86a – Hankkeet, joilla edistetään kulttuuriperintökohteiden pitkän aikavälin kestävää säilyttämistä kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 aikana annettujen laadunvalvontaa koskevien suositusten mukaisesti

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0372 – C8-0227/2018 – 2018/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 11.6.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 11.6.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Bogdan Andrzej Zdrojewski 1.6.2018
Hyväksytty (pvä)	15.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Rupert Matthews, Luigi Morgano, Momchil Nekov, John Procter, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Santiago Fisas Ayxelà, Remo Sernagiotto
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Jarosław Wałęsa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

23	+
ALDE	Mircea Diaconu, María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom
ECR	Angel Dzhambazki, Remo Sernagiotto
EFDD	Isabella Adinolfi
GUE/NGL	Nikolaos Chountis
PPE	Andrea Bocskor, Santiago Fisas Ayxelà, Svetoslav Hristov Malinov, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Jarosław Wałęsa, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver
S&D	Silvia Costa, Damian Drăghici, Petra Kammerevert, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward
VERTS/ALE	Jill Evans, Helga Trüpel

1	-
ENF	Dominique Bilde

2	0
ECR	Rupert Matthews, John Procter

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.10.2018)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta
(COM(2018)0372 – C8‑0227/2018 – 2018/0197(COD))

Valmistelija: Soraya Post

LYHYET PERUSTELUT

Unionin ja koko maailman suurin haaste on köyhyys, joka rikkoo ihmisoikeuksia, koska köyhyys riistää ihmisiltä mahdollisuuden päästä käyttämään kaikkia muita oikeuksiaan ja nauttia niistä.

Kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa Agenda 2030 tunnustettiin köyhyyden haitallinen vaikutus ja todettiin, että köyhyyden kaikkien muotojen ja ulottuvuuksien (mukaan luettuna äärimmäinen köyhyys) poistaminen on suurin maailmanlaajuinen haaste ja kestävän kehityksen välttämätön edellytys, sekä asetettiin kaikkien köyhyyden muotojen poistaminen kaikkialta sen ensimmäiseksi kestävän kehityksen tavoitteeksi.

Köyhyyden lisäksi unioniin on kohdistunut vakavia haasteita, jotka liittyvät erotteluun, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjintään ja jotka kaikki pahenevat entisestään, jos emme toimi nopeasti sekä unionin että jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen ja rahoitusohjelmiemme kautta.

Jotta voidaan tehokkaasti poistaa köyhyys ja torjua sosiaalista syrjäytymistä ja erottelua, tarvitaan integroitu lähestymistapa sekä monesta rahastosta rahoitettavien ohjelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa; siksi on tärkeää turvata EAKR:n ja koheesiorahaston yhteensopivuus ja täydentävyys ESR+:n kanssa (kaikkien sen yhdistettyjen osien kanssa) mutta myös muiden rahastojen, kuten maaseuturahaston, Erasmus-ohjelman jne. kanssa. On varmistettava, että tätä koskevat säännöt ovat yksinkertaisia, joustavia ja yhdenmukaisia eivätkä aiheuta suuria hallinnollisia kustannuksia.

Toisaalta kansalliset ja unionin ohjelmat ja rahastot ovat usein tiedostamattomasti ja tahattomasti syrjiviä, koska niissä ei oteta huomioon unionissa elävien ihmisten haasteita ja realiteetteja. Siksi on olennaista, että infrastruktuuri-investoinnit (myös ne, jotka liittyvät veden, viemäröinnin ja sähkön saatavuuteen), talouden rakennemuutokset, energiasiirtymät, digitaalisiin yhteyksiin ja liikenteeseen liittyvät investoinnit, kaupunkien ja maaseudun kehitys sekä ilmastoriskien vähentämistoimenpiteet saavuttavat kaikki unionissa ja sen heikommassa asemassa olevilla mikroalueilla ja maaseutualueilla elävät ihmiset.

Jos otamme perussopimuksissamme yhteisesti vahvistetut arvot vakavasti ja jos haluamme täyttää yhdessä määrittelemämme unionin sitoumukset ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, emme voi hyväksyä unionin talousarviota, joka ei turvaa syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

Jos EAKR ja koheesiorahasto suunnitellaan hyvin ja jos jäsenvaltioiden viranomaiset torjuvat korruptiota, ne voivat muuttaa tällä hetkellä vakavaa eurooppalaista todellisuuttamme, vaikuttaa osaltaan kaikkien kansalaistemme ja asukkaidemme potentiaalin toteutumiseen sekä auttaa pitkällä aikavälillä kotouttamaan ihmiset, jotka ovat löytäneet uuden kotinsa Euroopan unionista.

Siksi valmistelijan päätavoitteena oli varmistaa tämän ehdotuksen tekstin avulla se, että tulevat (joko yhteen tai useampaan rahastoon perustuvat) hankkeet ovat mahdollisimman osallistavia ja syrjimättömiä ja että ne tarjoavat paremmat tulevaisuudennäkymät kaikille unionissa ja tekevät yhteiskunnastamme siten kestävän.

TARKISTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.	(1) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT-sopimuksen 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessin piiriin kuuluviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.	(5) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa (keskittyen erityisesti sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumiseen) ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja ja eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta ja noudatettava niitä kaikilta osin. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja erityisesti velvoitetta varmistaa yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Vammaisten henkilöiden esteettömyys ja saavutettavuus olisi turvattava kaikissa EAKR:stä ja koheesiorahastosta rahoitettavissa infrastruktuurihankkeissa asianmukaisesti perusteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan köyhyyttä ja epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan syrjintää perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikenlainen sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kiellettävä. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa ‑periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisia.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) EAKR:n ja koheesiorahaston olisi osaltaan autettava täyttämään unionin ja sen jäsenvaltioiden antama sitoumus, joka koskee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotoutumista.	(8) Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden, kuten ESR+, EAKR ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, välillä. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja pyrkimyksiä vastuiden oikeudenmukaiseen jakamiseen muuttoliikkeen hallinnan alalla voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi edistettävä kolmansien