MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

18.3.2019 - (COM(2018)0390 – C8-0270/2018 – 2018/0210(COD)) - ***I

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Gabriel Mato

Tarkistukset

Menettely : 2018/0210(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0176/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0176/2019

Keskustelut :

PV 03/04/2019 - 14
CRE 03/04/2019 - 14

Äänestykset :

PV 04/04/2019 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0343

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

(COM(2018)0390 – C8-0270/2018 – 2018/0210(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0390),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio antoi ehdotuksen parlamentille (C8-0270/2018),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ... 2018 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean 16. toukokuuta 2018 antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0176/2019),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta

(Tarkistus koskee koko tekstiä, ja sen seurauksena myös lyhenne EMKR on muutettava muotoon EMKVR. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

Perustelu

Rahaston nimen olisi oltava ”Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR). Vesiviljelyn merkitys kasvaa jatkuvasti sekä koko maailmassa että EU:ssa, joten ala ansaitsee erillisen luvun sekä EU:n kalastuspolitiikassa että kalatalousrahastossa.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan, 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

Perustelu

13 artikla: Laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) On tarpeen perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. Rahaston olisi pyrittävä kohdentamaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen. Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen ja elinympäristöjen säilyttäminen, kestävä vesiviljely, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän sinisen talouden kasvu, hyvinvointi sekä taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus kalastusta ja vesiviljelyä harjoittavissa yhteisöissä sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret. EMKR:n tuella olisi edistettävä sekä tuottajien että kuluttajien tarpeiden täyttämistä.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) painottaa näkemystään, että Pariisin sopimuksen seurauksena ilmastoon liittyvää monialaista varainkäyttöä olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja siinä olisi saavutettava 30 prosentin taso mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b) Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 ja 30 päivänä toukokuuta 2018 monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 antamissaan päätöslauselmissa niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja kaiken siihen liittyvän unionin toimintapolitiikan perustana. Euroopan parlamentti toisti tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja piti valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin ei sisälly asiaankuuluvaa selkeää ja näkyvää sitoumusta. Tästä syystä Euroopan parlamentti pyysi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkeen unionin toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan. Lisäksi se muistutti, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään. Euroopan parlamentti kehotti siksi jatkamaan tukea nykyisille politiikoille, etenkin perussopimuksiin kirjatuille unionin pitkäaikaisille politiikoille eli yhteiselle maatalouspolitiikalle, yhteiselle kalastuspolitiikalle ja koheesiopolitiikalle, koska ne tuovat unionin kansalaisille konkreettisia etuja.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 c) Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa kalatalousalan, meriympäristön ja ns. sinisen talouden sosioekonomista ja ekologista merkitystä ja niiden panosta unionin kestävään elintarvikeomavaraisuuteen, sillä ne varmistavat eurooppalaisen vesiviljelyalan ja kalastusalan kestävyyden ja lievittävät ympäristövaikutuksia. Lisäksi parlamentti kehotti säilyttämään nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kalastusalalle osoitettavien määrärahojen tason ennallaan ja lisäämään meriasioiden määrärahoja, jos suunnitellaan siniseen talouteen liittyviä uusia tavoitteita.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 d) Lisäksi Euroopan parlamentti korosti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 14 päivänä maaliskuuta ja 30 päivänä toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa, että syrjinnän poistaminen on keskeisellä sijalla, jos halutaan täyttää osallistavan unionin luomista koskevat unionin sitoumukset, ja sen vuoksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat erityiset rahoitussitoumukset olisi sisällytettävä kaikkiin unionin politiikkatoimiin ja aloitteisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 e) EMKR:ssa olisi asetettava etusijalle pienimuotoinen kalastus, jotta voidaan ratkaista tähän osa-alueeseen liittyvät erityiset ongelmat ja tukea sen osalta paikallista ja kestävää kalastuksenhoitoa ja rannikkoyhteisöjen kehitystä.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.

(2) Maailmanlaajuisena valtameritoimijana, jolla on syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ansiosta maailman suurin merialue, unionista on tullut maailman viidenneksi suurin kalojen ja äyriäisten tuottaja, ja sillä on suuri vastuu merten ja valtamerten ja niiden resurssien suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista: kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a) Kestävä kalastus sekä meriveden ja makeanveden vesiviljely parantavat merkittävästi unionin elintarviketurvaa, maaseudun työpaikkojen säilymistä ja luomista sekä luonnonympäristön ja varsinkin biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Kalastus- ja vesiviljelyalan tukeminen ja kehittäminen olisi asetettava unionin tulevan kalastuspolitiikan keskiöön.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Suoran hallinnoinnin puitteissa olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä. EMKR:n olisi myös mahdollistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) xx/xx⁵ (InvestEU-asetus) mukaisesti toteutettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

(5) Suoran hallinnoinnin puitteissa olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä sekä jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä synergiavaikutuksia. EMKR:n olisi myös mahdollistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) xx/xx⁵ (InvestEU-asetus) mukaisesti toteutettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

_________________

⁵ EUVL C […], […], s. […].

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) EMKR:n tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tuella olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(6) EMKR:n tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, ja sen avulla olisi lisättävä kalastuksesta saatavia tuloja, edistettävä alalla työntekijöiden oikeudet huomioon ottavia työpaikkoja, taattava oikeudenmukaiset hinnat tuottajille, lisättävä kalastuksesta saatavaa lisäarvoa ja tuettava kalastukseen liittyviä ketjun alku- ja loppupään toimien kehittämistä.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimille asetetut prioriteetit ja tulokset, kun erityisesti otetaan huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

(7) Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimille asetetut prioriteetit ja tulokset, kun erityisesti otetaan huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.

(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarviota olisi kasvatettava vähintään 10 prosentilla vuosien 2014–2020 EMKR:ään nähden. Sen varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 87 prosenttia olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 13 prosenttia suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan, kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten ja kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä sekä meren ja rannikon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista sekä meriosaamista varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja väliaikaiseen lopettamiseen sekä aluksiin investoimiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.

__________________

⁶ EUVL C […], […], s. […].

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(8 a) Vesiviljelyalan merkityksen vuoksi unionin määrärahat tätä alaa ja etenkin makeanveden vesiviljelyä varten olisi säilytettävä käynnissä olevan talousarviokauden tasolla.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.

(9) Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen hiilidioksidipäästötavoitteet edellyttää, että vähintään 30 prosenttia unionin talousarviosta käytetään ilmastoon liittyviin toimiin. On myös tarpeen lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä kehittäen sinistä taloutta ekologisten rajojen puitteissa, missä onkin merkittävästi edistetty ja millä on edelleen edistettävä innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä voitaisiin käyttää alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 a) Investointeja siniseen talouteen olisi tuettava parhailla saatavissa olevilla tieteellisillä lausunnoilla, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin kestävyyden vaarantavat haitalliset luontoon kohdistuvat vaikutukset. Jos ei ole sopivia tietoja tai asiantuntemusta sijoitusten ympäristövaikutuksen arvioimiseksi, sekä julkisen että yksityisen sektorin olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta, koska muuten voidaan ryhtyä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia aiheuttaviin toimiin.

Perustelu

Ennalta varautumisen periaate on yksi kulmakivistä EU:n perussopimuksessa, Rion julistuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa, joilla meriympäristöä suojellaan.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) EMKR:llä olisi oltava seuraavat neljä toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla; kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.

(10) EMKR:llä olisi oltava seuraavat viisi toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; kestävän vesiviljelyn edistäminen unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kalastuksen ja vesiviljelyn kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden ja jalostusalan avulla; kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ottaen huomioon ekologinen kestokyky sekä hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen rannikkoyhteisöissä ja sisävesiyhteisöissä; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(10 a) Toimintalinjat voitaisiin määrittää erityisillä unionin tavoitteilla sen selventämiseksi, mihin rahastoa voidaan käyttää, ja rahaston tehokkuuden parantamiseksi.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.

(11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin toimintalinjoihin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto, tietyin asianmukaisesti perustelluin poikkeuksin. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 14). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut edistämään merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta, kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet ja poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä käytävissä neuvotteluissa olisi päästävä tähän tulokseen. Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa Maailman kauppajärjestön kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat kalastuksen ylikapasiteettia ja liikakalastusta.

(12) Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 14). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut edistämään ekosysteemeihin perustuvan merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta, joka kehittyy ekologisten rajojen puitteissa ja jonka yhteydessä otetaan huomioon erityisesti lajien ja elinympäristöjen herkkyys ihmisen merillä harjoittamalle toiminnalle, kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet ja poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä käytävissä neuvotteluissa olisi päästävä tähän tulokseen. Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa Maailman kauppajärjestön kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat laivastojen ylikapasiteettia ja liikakalastusta. Kestävä unionin kalastus sekä meriveden ja makean veden vesiviljely edistävät merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(12 a) EMKR:n on myös edistettävä YK:n kestävän kehityksen muiden tavoitteiden saavuttamista. Tässä asetuksessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tavoitteet:

– kestävän kehityksen tavoite 1 (poistetaan köyhyys): EMKR edistää osaltaan haavoittuvimpien rannikkoyhteisöjen elinolojen parantamista, erityisesti niiden, jotka ovat riippuvaisia yhdestä kalastusresurssista, jota uhkaavat liikakalastus, globaali muutos ja ympäristöongelmat.

– kestävän kehityksen tavoite 3 – hyvää terveyttä ja hyvinvointia ihmisille; EMKR auttaa osaltaan torjumaan rannikkovesien saastumista, joka on syynä kotoperäisiin tauteihin, ja varmistamaan kalastuksesta ja vesiviljelystä saatavien elintarvikkeiden hyvän laadun.

– kestävän kehityksen tavoite 7 – puhdas energia: EMKR tukee merten uusiutuvien energialähteiden kehittämistä rahoittamalla sinistä taloutta yhdessä Euroopan horisontti -varojen kanssa, ja se varmistaa, että tämä kehitys auttaa suojelemaan meriympäristöä ja säilyttämään kalavaroja.

– kestävän kehityksen tavoite 8 – ihmisarvoinen työ ja talouskasvu: EMKR edistää yhdessä ESR:n kanssa sinisen talouden kehittämistä talouskasvua vauhdittavana tekijänä. Se myös varmistaa, että tämä talouskasvu synnyttää ihmisarvoisia työpaikkoja rannikkoyhteisöissä. Lisäksi EMKR auttaa parantamaan kalastajien työoloja.

– kestävän kehityksen tavoite 12 – vastuullinen kulutus ja tuotanto: EMKR edistää siirtymistä kohti luonnonvarojen vastuullista käyttöä sekä luonnonvarojen ja energian tuhlauksen rajoittamista.

– kestävän kehityksen tavoite 13 – ilmastotoimet: EMKR antaa talousarvioitaan koskevia ohjeita ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Perustelu

EMKR edistää muita kestävän kehityksen tavoitteita tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(13) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien avulla EMKR:n odotetaan voivan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista, tämän kuitenkaan estämättä rahoitusta yhteiselle kalastuspolitikalle, jonka rahoitusta on arvioitava uudelleen myönteisesti. Asiaan liittyvät toimet, mukaan lukien hankkeet, joiden tavoitteena on suojella merkittävinä hiilinieluina toimivia meriheinäkasvustoja ja rannikon kosteikkoalueita ja ennallistaa ne, yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.

(14) EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista niin, että otetaan asianmukaisesti huomioon sosiaalinen yhteenkuuluvuus yhteisen kalastuspolitiikan sekä meristrategiaa koskevan puitedirektiivin yhteydessä, ja sen olisi seurattava unionin ympäristöpolitiikkaa ja esimerkiksi noudatettava vedenlaatua koskevia normeja, joiden avulla voidaan taata kalastusnäkymien parantamisen edellyttämä meriympäristön laatu. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013⁷ (YKP-asetus), 42 artiklan mukaisesti unionin rahoitustuen myöntäminen EMKR:stä edellyttää YKP:n sääntöjen noudattamista. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata täysimääräisesti sovellettavia YKP:n sääntöjä ja asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä, olisi hylättävä. Unionin rahoitustukea olisi myönnettävä vain niille toimijoille ja jäsenvaltioille, jotka noudattavat täysimääräisesti asiaankuuluvia oikeudellisia velvoitteitaan. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, olisi hylättävä.

_________________

⁷ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen ja maksujen keskeyttämisestä sekä rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio tai tuensaaja on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.

(16) Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n täysimääräisen sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen ja maksujen keskeyttämisestä sekä rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio tai tuensaaja on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaisen noudattamatta jättämisen todistavaa näyttöä, komission olisi voitava keskeyttää maksuajan kuluminen väliaikaisesti. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) YKP on viime vuosina edistänyt paljon kalakantojen palauttamista terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa.

(17) Viime vuosina on ryhdytty toimiin kalakantojen palauttamiseksi terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamiseksi ja meriekosysteemien säilyttämiseksi. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden täysimääräisessä saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita, mukaan lukien oikeudellinen velvoite palauttaa kalakannat sellaisten biomassatasojen yläpuolelle, jotka kykenevät tuottamaan kestävän enimmäistuoton, ja pitää ne tällaisella tasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa erityisesti kaikkein eristyneimmillä alueilla, kuten syrjäisimmillä alueilla.

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.

(18) Kalastus on monissa unionin rannikko- ja saariyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli, kuten syrjäisimmillä alueilla. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen kalastusalalla. Siksi on tärkeää, että EMKR:stä annettaisiin tukea kalastusalan houkuttelevuuden parantamiseksi varmistamalla ammattikoulutus ja nuorten pääsy kalastusalan työurille.

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(18 a) Yhteishoitomekanismien täytäntöönpano ammatti- ja virkistyskalastuksessa sekä vesiviljelyssä, joihin osallistuvat suoraan asianomaiset sidosryhmät, kuten hallinto, kalastus- ja vesiviljelyala, tiedeyhteisö ja kansalaisyhteiskunta, ja joiden toiminnan perusta on vastuiden tasapuolinen jakaminen päätöksenteossa ja mukautuva kalastuksenhoito, joka perustuu tietämykseen, tietoon ja välittömyyteen, edistää YKP:n tavoitteiden saavuttamista. EMKR:stä olisi tuettava näiden mekanismien täytäntöönpanoa paikallisella tasolla.

Perustelu

Yhteishoitomalli saavuttaa suurimman tehonsa ekosysteemeihin ja ennalta varautumiseen perustuvia lähestymistapoja noudattavan biotalouden puitteissa. Tällaisen mallin olisi tarjottava välineet, jotka mahdollistavat tosiaikaisen reagoinnin mukautuvassa kalastuksenhoidossa ilmeneviin muuttuviin tilanteisiin.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) EMKR:n olisi pyrittävä saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevat YKP:n tavoitteet. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.

(19) EMKR:n olisi autettava saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevat YKP:n tavoitteet. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti niiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa, joilla pyritään saavuttamaan taloudelliset, sosiaaliset ja työllisyyteen liittyvät edut, ja että ne parantavat terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta ja varmistavat samalla oikeudenmukaiset työolosuhteet. Tässä suhteessa olisi pantava merkille erityisesti pienistä rannikkomeren saarista riippuvainen kalastus ja sitä olisi tuettava, jotta se säilyisi ja menestyisi.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20) EMKR:n tuella olisi pyrittävä saavuttamaan ja säilyttämään kalastuksen kestävään enimmäistuottoon perustuva kestävä kalastus ja minimoimaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin. Tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja.

(20) EMKR:n tuella olisi edistettävä sellaisen oikeudellisen velvoitteen oikea-aikaista noudattamista, joka koskee kaikkien kalakantojen palauttamista sellaisten biomassatasojen yläpuolelle, jotka kykenevät tuottamaan kestävän enimmäistuoton, ja kantojen säilyttämistä tällä tasolla, sekä kestämättömästä ja haitallisesta kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvien kielteisten vaikutusten minimoimista ja poistamista silloin, kun se on mahdollista. Tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita sekä valikoivaan kalastukseen tähtääviä tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja.

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Purkamisvelvoite on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.

(21) Purkamisvelvoite on oikeudellinen velvoite ja yksi YKP:n suurimmista haasteista. Sen ansiosta on lopetettu ympäristön kannalta tuomittava poisheittämiskäytäntö ja saatu aikaan merkittäviä ja tärkeitä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EMKR:tä tukeakseen muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täysimääräistä ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(21 a) Purkamisvelvoitetta olisi valvottava myös koko alan laajuudelta, pienistä suuriin kalastusaluksiin, jokaisessa jäsenvaltiossa.

Perustelu

Pienimuotoista kalastusta Irlannissa ja muualla harjoittavat kalastajat valittavat jatkuvasti ja tasaisesti sitä, että he ovat suurelta osin rannikkokalastusta harjoittavina tarkastusten ja rangaistusten pehmeimpiä kohteita, kun taas suuriin aluksiin on vaikeampi päästä ja näin ollen niitä on vaikeampi tarkastaa.

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22) EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.

(22) EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, ympäristönsuojelua, energiatehokkuutta, eläinten hyvinvointia ja saaliiden laatua sekä tukea erityisiä terveydenhuoltoon liittyviä seikkoja. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi aiheuttaa kalastuskapasiteetin kasvun riskiä tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja ja tukea varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004⁹ (tiedonkeruupuiteasetus) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen kanssa.

(24) YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät, käsittelevät ja vaihtavat tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004⁹ (tiedonkeruupuiteasetus) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon ja myös virkistyskalastusta koskevan tiedon keräämisen, käsittelyn ja vaihdon kanssa.

_________________

⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) EMKR:n olisi tuettava YKP:n tehokasta tietoon perustuvaa täytäntöönpanoa ja hallinnointitapaa suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla antamalla tieteellisiä lausuntoja, kehittämällä unionin kalastuksenvalvontajärjestelmää ja panemalla se täytäntöön, neuvoa-antavien toimikuntien toiminnalla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla kansainvälisille järjestöille.

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26) YKP:lle asetettujen suojelutavoitteiden saavuttamisen haasteellisuuden vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea toimia, joilla edistetään kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnoimista. Tässä yhteydessä on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten YKP-asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemeille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista. Laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja suojelutavoitteiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevalle tuelle olisi asetettava tiukat ehdot ja sen olisi oltava sidoksissa tulosten saavuttamiseen. Se olisi sen vuoksi toteutettava ainoastaan asetuksessa (EU) N:o [yleisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetyllä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella. Komission ei tässä mekanismissa pitäisi myöntää jäsenvaltioille korvauksia kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella vaan edellytysten täyttymisen ja tulosten saavuttamisen perusteella. Tätä varten komission olisi delegoidulla säädöksellä vahvistettava nämä edellytykset, joiden olisi liityttävä YKP:n suojelutavoitteiden saavuttamiseen.

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(26 a) Jotta saataisiin aikaan kestävä ja ympäristön huomioon ottava kalastus ja voitaisiin vähentää kalavaroihin kohdistuvaa painetta, EMKR:n avulla olisi tuettava alusten nykyaikaistamista vähemmän energiaa kuluttaviin yksiköihin siirtymiseksi, myös tasapainoltaan heikoissa osissa, joko tukien tai rahoitusvälineiden avulla. EMKR:n olisi myös mahdollistettava nuorille kalastajille annettava tuki, jonka avulla he pystyvät hankkimaan työvälineensä, mukaan luettuina yli 12 metriä pitkät alukset, tasapainoltaan heikkoja osia lukuun ottamatta.

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 26 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(26 b) Koska kalastussatamilla, purkupaikoilla, kalastussuojilla ja huutokauppahalleilla on keskeinen merkitys purettavien tuotteiden laadun samoin kuin turvallisuuden ja työolojen takaamisessa, EMKR:n tukea olisi myönnettävä ensisijaisesti satamainfrastruktuurien nykyaikaistamiseen ja etenkin kalastustuotteiden markkinointiin ja purettujen tuotteiden lisäarvon optimointiin.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27) Kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, ja poikkeukselliset olosuhteet voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksena kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä, taikka kiireellisistä toimenpiteistä, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson aikana. Ankeriaan kalastuksen erityispiirteet olisi otettava huomioon tällaisen tuen myöntämisedellytyksissä.

(27) Koska kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, väliaikainen lopetus voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksena kalastustoiminnan väliaikaisesta lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä, taikka kiireellisistä toimenpiteistä, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä tai sen uusimatta jättämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta, mukaan luettuina terveyssyistä tapahtuvat sulkemiset tai kalavarojen poikkeuksellinen kuolleisuus, merellä kalastustoiminnan aikana sattuneet onnettomuudet ja epäsuotuisat ilmasto-olot. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 120 peräkkäistä päivää viimeisten kahden vuoden aikana. Ankeriaan kalastuksen erityispiirteet olisi otettava huomioon tällaisen tuen myöntämisedellytyksissä.

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(27 a) Kalastajien sekä meriveden ja makean veden vesiviljelyalan tuottajien olisi voitava saada tukea EMKVR:stä silloin, kun kalastus- ja vesiviljelyalan markkinoilla esiintyy kriisejä, sekä luonnonkatastrofien ja ympäristövahinkojen yhteydessä.

Perustelu

Kalastajille ja vesiviljelijöille on perustettava markkinoiden turvaverkko maatalousrahastojen tapaan.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(28) Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.

(28) Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta, YKP:n tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa, sekä nuorille kalastajille. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29) Kuten komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 24 päivänä lokakuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”¹⁰ todetaan, syrjäisimmillä alueilla on perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valtteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvauksiin ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmille alueille aiheutuu niiden sijainnista ja eristyneisyydestä. Tällainen tuki olisi rajattava prosenttimäärään näistä kokonaismäärärahoista. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä kuin mitä muihin toimiin sovelletaan.

(29) Syrjäisimmillä alueilla on perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valtteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. Säilyttääkseen syrjäisimmiltä alueilta tulevien eräiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kilpailukyvyn muilta unionin alueilta tuleviin vastaaviin tuotteisiin nähden unioni otti vuonna 1992 käyttöön toimenpiteitä asiaan liittyvien kalastusalan lisäkustannusten korvaamiseksi. Kaudella 2014–2020 sovellettavista toimista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 508/2014^{10 a}. Tukea on tarpeen myöntää edelleen eräiden unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja markkinoille saattamisessa aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi, jotta korvaamisella pidetään osaltaan yllä näiden alueiden toimijoiden taloudellista elinkelpoisuutta. Syrjäisimmillä alueilla vallitsevien erilaisten markkinoille saattamisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi olisi annettava määritellä korvauskelpoiset kalastustuotteet, niiden enimmäismäärät ja korvauksen määrät jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Jäsenvaltioille olisi annettava lupa eriyttää kyseisten kalastustuotteiden luetteloa ja määriä sekä korvauksen määrää jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Niille olisi lisäksi annettava lupa mukauttaa korvaussuunnitelmiaan, jos se on muuttuvien edellytysten vuoksi perusteltua. Jäsenvaltioiden olisi asetettava korvauksen määrä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista johtuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen. Liiallisten korvausten välttämiseksi määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuella korvattaviin lisäkustannuksiin. Tätä varten määrässä olisi otettava huomioon myös muut julkisen tuen lajit, joilla on vaikutusta lisäkustannusten tasoon. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä kuin mitä muihin toimiin sovelletaan.

__________________

¹⁰ COM(2017) 623.

^{10 a} Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

Tarkistus 44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(29 a) Jotta varmistetaan pienimuotoisen rannikkokalastuksen selviytyminen syrjäisimmillä alueilla ja otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteessa 14 mainittujen pienten saarten ja alueiden erilaisen kohtelun periaatteet, EMKR:n avulla olisi voitava tukea SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla syrjäisimpien alueiden sellaisten pienimuotoisen rannikkokalastuksen alusten hankkimista ja uusimista, jotka purkavat kaikki saaliinsa syrjäisimpien alueiden satamissa ja tukevat paikallista kestävää kehitystä, jotta lisätään ihmisten turvallisuutta, noudatetaan unionin hygienianormeja, torjutaan LIS-kalastusta ja parannetaan ympäristötehokkuutta. Kalastuslaivastojen uudistaminen olisi toteutettava hyväksyttyjen kapasiteettikattojen rajoissa, ja sen olisi vastattava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita. EMKR:n avulla olisi voitava tukea lisätoimia, kuten syrjäisimpien alueiden ja pienimuotoisen kalastuksen aluksille tarkoitettujen telakoiden rakentamista ja nykyaikaistamista, infrastruktuurin ja välineiden hankkimista ja kunnostamista sekä tutkimusta.

Tarkistus 45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(29 b) Ottaen huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselma saarten erityistilanteesta (2015/3014 (RSP) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Saarten erityisongelmat” (1229/2011)), maatalous, jalostus ja kalastus ovat tärkeä osa saarten paikallistaloutta. Euroopan saarialueet kärsivät huonosta saavutettavuudesta, erityisesti pk-yritysten osalta, ja tuotteiden vähäisestä eriyttämisestä, ja ne tarvitsevat strategian, jonka avulla voidaan hyödyntää kaikki mahdolliset synergiat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden unionin välineiden välillä niin, että vastapainona saarten kokemille haitoille edistetään niiden talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kestävää kehitystä. Vaikka SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tunnustetaan pysyvät luonnonhaitat ja maantieteelliset haitat, jotka liittyvät saarten tilanteeseen, komission on laadittava saaria koskeva EU:n strategiakehys, jotta voidaan luoda yhteyksiä sellaisten välineiden välille, joilla voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia.

Perustelu

Euroopan saarten erityistilanne olisi otettava paremmin huomioon ottaen huomioon EMKR:n uudet puitteet 2021.

Tarkistus 46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(30) Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi voitava myöntää merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen. Sen vuoksi olisi maksettava korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä ja myönnettävä tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY¹¹ (meristrategian puitedirektiivi) vahvistettu meriympäristön hyvä tila, sekä mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY¹² (luontotyyppidirektiivi) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti ja direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY¹³ (lintudirektiivi) mukaiseen lajien suojeluun. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa¹⁴ esitellyn muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.

(30) Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi voitava myöntää merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen. Sen vuoksi olisi maksettava korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien ja etenkin muovin keräämisestä merestä ja myönnettävä tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja merestä kerättyjen roskien vastaanotto- ja varastointilaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY¹¹ (meristrategian puitedirektiivi) vahvistettu meriympäristön hyvä tila, sekä mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY¹² (luontotyyppidirektiivi) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti ja direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY¹³ (lintudirektiivi) mukaiseen lajien suojeluun ottaen huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY^{13 a} sekä unionin normit, jotka koskevat yhdyskuntajätevesiä ja myös sellaisten kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamista, asentamista, nykyaikaistamista ja tieteellistä valmistelua, joilla pyritään suojelemaan merten eläimiä ja kasveja ja parantamaan niiden tilaa kaikkein syrjäisimmillä alueilla. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa¹⁴ esitellyn muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.

_________________

¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

¹² Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

¹³ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7) .

¹^{3 a} Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

¹⁴ COM(2018) 28.

Tarkistus 47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 31 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(31) Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.

(31) Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen ja ravitsemuksen parantaminen on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 2). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Tässä yhteydessä kalastus ja kestävä vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa sellaisten unionissa tuotettujen korkealaatuisten ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevien kalastustuotteiden kulutusta ja tukea paikallisen pienimuotoisen kalastuksen tuotteiden toimittamista julkisiin laitoksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin, ja järjestää oppilaitoksissa koulutusta ja tietoisuutta parantavia ohjelmia paikallisen kalan syömisen tärkeydestä.

Tarkistus 48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 32 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.

(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tukea olisi myönnettävä ensisijaisesti rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman ja avustusten kautta.

Tarkistus 49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(33) Elintarviketurva edellyttää tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013¹⁵ (YMJ-asetus) tavoitteiden mukaisesti. EMKR:n tukea olisi erityisesti oltava saatavilla esimerkiksi kalastusosuuskuntia ja pieniä tuottajia käsittävien tuottajaorganisaatioiden perustamiseen, tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien toteutukseen, varastointitukeen, menekinedistämis- ja tiedotuskampanjoihin, uusien myyntikanavien edistämiseen, markkinatutkimusten tekemiseen, Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskuksen (EUMOFA) säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja levittämiseen.

_________________

¹⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

Tarkistus 50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(33 a) Unionin kala- ja äyriäistuotteiden laatu ja monipuolisuus tarjoavat tuottajille kilpailuetua, joka edistää merkittävällä tavalla kulttuuri- ja ruokaperintöä, ja sen avulla kulttuuriperinnön säilyttäminen voidaan sovittaa uuden tieteellisen asiantuntemuksen kehittämiseen ja soveltamiseen. Kansalaiset ja kuluttajat haluavat yhä enemmän laadukkaita tuotteita, joilla on erilaisia niiden maantieteelliseen alkuperään liittyviä ominaispiirteitä. Siksi EMKR:n avulla voidaan tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1151/2012^{1 a} sisältyviä kala- ja äyriäistuotteita. Näin voidaan tukea erityisesti maantieteellisten laatumerkintöjen tunnustamista ja rekisteröintiä tämän asetuksen mukaisesti. Sen avulla voidaan tukea myös suojattujen alkuperämerkintöjen ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen hallinnointiyhteisöjä sekä ohjelmia, joita ne kehittävät laadun parantamiseksi. Lisäksi sen avulla voidaan tukea tutkimusta, jota nämä hallinnointiyhteisöt harjoittavat parantaakseen tietämystä tietystä tuotantolaitoksesta sekä menetelmistä ja tuotteista.

___________________

^{1 a} Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

Tarkistus 51

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(33 b) Ottaen huomioon 4 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma merimetsokannan eurooppalaisesta hallintasuunnitelmasta ja 17 päivänä kesäkuuta 2010 annettu päätöslauselma aiheesta ”Uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle” EMKR:n olisi tuettava tieteellisen tutkimuksen ja tiedonkeruun järjestämistä muuttolintujen vaikutuksesta vesiviljelyalaan ja asianomaisiin unionin kalakantoihin.

Tarkistus 52

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 33 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(33 c) Ottaen huomioon, että on tarve lisätä vesiviljelyä ja että vesiviljelyala kärsii merkittävästi muuttolintujen aiheuttamasta hävikistä, EMKR:ään olisi sisällytettävä tiettyjä korvauksia näistä menetyksistä siihen saakka, kunnes eurooppalainen hoitosuunnitelma on otettu käyttöön.

Tarkistus 53

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(34) Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Tällaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, ei avustuksina.

(34) Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Tällaista tukea voidaan myöntää avustuksina rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta.

Perustelu

Jalostusalalle olisi annettava jatkuvaa tukea myös avustusten muodossa sen kilpailukyvyn parantamiseksi. Avustuksia ei pidä sulkea pois, koska rahoitusvälineet eivät ole helposti pk-yritysten saatavissa.

Tarkistus 54

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(34 a) Jo mainittujen tukikelpoisten toimien ohella EMKR:n avulla olisi voitava tukea muita kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä aloja ja esimerkiksi antaa tukea suojelumetsästykselle tai sellaisten haitallisten luonnonvaraisten lajien hallinnalle, jotka vaarantavat kalakantojen kestävän tason, ja joita ovat esimerkiksi hylkeet ja merimetsot.

Tarkistus 55

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(34 b) Jo mainittujen tukikelpoisten toimien ohella EMKR:n avulla olisi voitava tukea muita kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä aloja ja esimerkiksi korvausten maksamista unionin lainsäädännön suojelemien nisäkkäiden ja lintujen, kuten hylkeiden ja merimetsojen, saaliille aiheuttamista vahingoista.

Tarkistus 56

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.

(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta, saaret ja syrjäisimmät alueet mukaan lukien. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää niin kutsuttu sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan, biotalouteen ja biotekniikkaan, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kestävä kehitys, jolla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä, sekä uusien, biologiaan perustuvien meren tuotteiden kehittäminen. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKVR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.

Tarkistus 57

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(35 a) YKP-asetuksen johdanto-osan 3 kappaleen mukaan virkistyskalastuksella voi olla huomattava vaikutus kalavaroihin ja jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että sitä harjoitetaan YKP:n tavoitteita vastaavalla tavalla. Virkistyskalastusta ei voida kuitenkaan hallinnoida asianmukaisesti ilman sitä koskevien tietojen luotettavaa ja jatkuvaa keräämistä, kuten Euroopan parlamentti korosti virkistyskalastuksen tilanteesta Euroopan unionissa antamassaan päätöslauselmassa (2017/2120 INI).

Tarkistus 58

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(35 b) Kestävän sinisen talouden tavoitteena on taata kestävä kulutus ja tuotanto sekä luonnonvarojen tehokas käyttö niin, että samalla suojellaan ja säilytetään meren ekosysteemien monimuotoisuutta, tuottavuutta, selviytymiskykyä, pääasiallisia tehtäviä ja niihin liittyviä luontaisia arvoja. Se perustuu nykyisten ja tulevien sukupolvien pitkän aikavälin tarpeiden arviointiin. Se merkitsee myös tuotteiden ja palveluiden oikeaa hinnoittelua.

Perustelu

Kestävä sininen talous merkitsee sitä, että taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä toiminta muodostaa keskeisen osan meren ekosysteemejä, ja sen vuoksi on säilytettävä tasapaino paikallisten rannikkoyhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantamisen ja toisaalta meren ekosysteemien suojelun välillä. Kestävä sininen talous tuo taloudellista arvoa meriympäristölle vain, jos sitä harjoitettaessa voidaan samalla säilyttää ja suojella meren resursseja ja ekosysteemejä.

Tarkistus 59

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(35 c) Olisi tuettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua helpottavia toimenpiteitä ja käytettävä EMKR:ää auttamaan pätevien meri- ja kalatalousalan ammattilaisten kouluttamisessa. Meri- ja kalastusalan nykyaikaistamisen merkitys ja innovoinnin merkitys sen yhteydessä edellyttävät, että arvioidaan uudelleen EMKR:n ammatillista koulutusta koskevia määrärahoja.

Perustelu

Tarkistuksessa muistutetaan PECH-valiokunnan lausunnon (2017/2052 (INI)) 25 ja 27 kohdasta, joiden mukaan EMKR:stä olisi kohdennettava varoja nimenomaan alojen nykyisten ja uusien työntekijöiden koulutukseen ilman ikärajoja ja pitäen tässä yhteydessä erityisenä tavoitteena kalastustoiminnan taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden parantamista.

Tarkistus 60

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 35 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(35 d) Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää kalastuksen ja muun merellä tapahtuvan toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava neuvontapalveluja, tutkijoiden ja kalastajien välistä yhteistyötä, ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, ja sen olisi edistettävä tietämyksen levittämistä, autettava parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Tunnustuksena itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien puolisoiden ja elämänkumppaneiden merkitykselle kalastajayhteisöissä olisi myös heille tietyin ehdoin myönnettävä tukea ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, tietämyksen levittämistä ja sellaista verkottumista varten, joka edistää heidän ammatillista kehittymistään.

Perustelu

Tarkistuksella palautetaan työvoiman osaamisen edistämisestä 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 31 artikla. Erityisesti kalastustoiminnasta riippuvaisten rannikkoyhteisöjen kannalta on elintärkeää, että ne voivat edistää uusien osaavien työntekijöiden mukaantuloa.

Tarkistus 61

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 36 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(36) Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinkelpoisuutta. EMKR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKR:n tukea olisi oltava saatavilla yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan pitäisi lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden olisi varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi siten vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.

(36) Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko-, saari- ja sisävesialueiden yhteisöjen väestön ja talouksien elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. EMKR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKR:n tukea olisi oltava saatavilla yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan pitäisi lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden olisi varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi siten vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.

Tarkistus 62

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 37 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(37) EMKR:n olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava tukea kestävää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.

(37) EMKVR:n olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava tukea kestävää ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön ja makeanveden ympäristön ja resurssien tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun sekä kalastuksen ja vesiviljelyn kestävyyden tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.

Tarkistus 63

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 38 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(38) EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.

(38) EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän ja tervettä meriympäristöä tukevan sinisen talouden edellytysten luomiseen edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, merten ja valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien ympäristötietojen ja sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. SEUT:n 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvien syrjäisimpien alueiden ja saarten erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.

Tarkistus 64

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 39 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(39) Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten ilmastonmuutos, happamoituminen, liikakalastus, pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on neuvoston päätöksen 98/392/EY¹⁶ nojalla sopimuspuoli Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, johon monet ihmisten toiminnan sääntelyyn ja hallintaan valtamerillä tähtäävät lainkäyttöoikeudet, instituutiot ja erityisjärjestelyt perustuvat. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisten toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi.

(39) Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten liikalastus, ilmastonmuutos, happamoituminen, pilaantuminen, öljynetsintä ja vedenalainen kaivostoiminta, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on neuvoston päätöksen 98/392/EY¹⁶ nojalla sopimuspuoli Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, johon monet ihmisten toiminnan sääntelyyn ja hallintaan valtamerillä tähtäävät lainkäyttöoikeudet, instituutiot ja erityisjärjestelyt perustuvat. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisten toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin ja meriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi.

_________________

¹⁶ Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

Tarkistus 65

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 40 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(40) Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma”¹⁷ mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen.

(40) Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma”¹⁷ mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva ja johtava voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen ja meriympäristöön kohdistuvan vaikutuksen minimointi, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, ekologisissa rajoissa kehittyvän kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen.

_________________

¹⁷ JOIN(2016) 49.

Tarkistus 66

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(43) Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi laadittava kustakin merialueesta analyysi, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. Ohjelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, kestävän sinisen talouden sosioekonominen tuloksellisuus, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen, merten roskaantumisen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

(43) Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yhteistyössä kaikkien alueiden kanssa yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi laadittava kustakin merialueesta analyysi, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. Ohjelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, ekologisissa rajoissa kehittyvän kestävän sinisen talouden ja sosioekonominen tuloksellisuus erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen osalta, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen, merten roskaantumisen vähentäminen, roskien kerääminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen, hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

Tarkistus 67

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 43 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(43 a) Hoitotoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alueellisella tasolla jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön yhteishoitojärjestelmä, johon neuvoa-antavat toimikunnat, kalastajajärjestöt ja toimivaltaiset elimet/viranomaiset osallistuvat, ja vahvistettava siten osapuolten vuoropuhelua ja sitoutumista.

Tarkistus 68

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(44 a) Nykyiseen EMKR:ään liittyvä maksumenettely on todettu huonoksi, koska neljän vuoden soveltamisen jälkeen ainoastaan 11 prosenttia on käytetty. Menettelyä olisi parannettava, jotta voidaan nopeuttaa maksuja edunsaajille, erityisesti yksityishenkilöille ja perheille.

Tarkistus 69

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 46 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(46 a) Komission olisi myös tarjottava asianmukaiset välineet, joiden avulla yhteiskunnalle voidaan tiedottaa kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyvästä toiminnasta ja kalan ja äyriäisten kulutuksen monipuolistumisen eduista.

Perustelu

Kalankulutuksen monipuolistuminen vähentää kaikkein suosituimpiin kalakantoihin kohdistuvaa kalastuspainetta.

Tarkistus 70

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 47 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(47) Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013¹⁹, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95²⁰, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96²¹ ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939²² mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371²³ mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan EMKR:n hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhteydessä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti.

(47) Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013¹⁹, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95²⁰, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96²¹ ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939²² mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) olisi tehtävä tutkimuksia, joihin sisältyvät paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi tutkittava petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371²³ mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan EMKR:n hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhteydessä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti.

_________________

¹⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

²⁰ Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

²¹ Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

²² Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

²³ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

Tarkistus 71

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 48 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(48) Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679²⁴ vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

_________________

²⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

Tarkistus 72

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2) ’yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä’ (CISE) eri alojen ja maiden väliseen merivalvontaan osallistuvien viranomaisten välisen tietojenvaihdon tukemiseksi kehitettyjen järjestelmien ympäristöä, jolla lisätään viranomaisten tietoisuutta merellä tapahtuvasta toiminnasta;

Tarkistus 73

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3) ’merivartiostolla’ kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiotehtäviä, joihin kuuluvat meriturvallisuus, merellinen turvallisuus, merellä harjoitettava tullitoiminta, ihmiskaupan ja salakuljetuksen ehkäiseminen ja estäminen, verkkosovelluksia hyödyntävä merenkulun lainvalvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, meriympäristön suojelu, etsintä- ja pelastustoimet, onnettomuus- ja katastrofivalmiudet, kalastuksen valvonta ja muu näiden tehtävien hoitamiseen liittyvä toiminta;

3) ’merivartiostolla’ kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiotehtäviä, joihin kuuluvat meriturvallisuus, merellinen turvallisuus, merellä harjoitettava tullitoiminta, ihmiskaupan ja salakuljetuksen ehkäiseminen ja estäminen, verkkosovelluksia hyödyntävä merenkulun lainvalvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, meriympäristön suojelu, etsintä- ja pelastustoimet, onnettomuus- ja katastrofivalmiudet, kalastuksen valvonta, tarkastukset ja muu näiden tehtävien hoitamiseen liittyvä toiminta;

Tarkistus 74

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 6 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

6 a) ’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

Tarkistus 75

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – 6 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

6 b) ’virkistyskalastusalalla’ kaikkia virkistyskalastuksen osia sekä yrityksiä ja työpaikkoja, jotka ovat riippuvaisia tällaisesta kalastuksesta tai jotka syntyvät sen ansiosta;

Tarkistus 76

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

7 a) ’rantakalastajalla’ luonnollista henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista rantakalastustoimintaa;

Perustelu

Rantakalastajien tilanne vastaa usein pienimuotoisen rannikkokalastuksen harjoittajien tilannetta. Siksi myös rantakalastajat olisi otettava EMKR:n tukisäännösten piiriin.

Tarkistus 77

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 12 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

12) ’tuottavilla vesiviljelyinvestoinneilla’ investointeja vesiviljelytuotantoon käytettäviin laitteisiin tai tiloihin taikka niiden rakentamiseen, laajentamiseen tai uudenaikaistamiseen;

Poistetaan.

Perustelu

Tämä tarkistus vastaa sanan ”tuottava” poistamista 23 artiklan 3 kohdasta.

Tarkistus 78

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 13 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

13) ’merialuestrategialla’ yhdennettyä kehystä samalla merialueella tai yhdellä tai useammalla sen osa-alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden yhteisiin merialan haasteisiin vastaamiseksi sekä yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi, jotta voidaan saavuttaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; komissio laatii sen yhteistyössä asianomaisten maiden, niiden alueiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

13) ’merialuestrategialla’ yhdennettyä kehystä tietyllä merialueella tai yhdellä tai useammalla sen osa-alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden yhteisiin merialan haasteisiin vastaamiseksi sekä yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi, jotta voidaan saavuttaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; komissio laatii sen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden, niiden alueiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

Tarkistus 79

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 14 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

14) ’pienimuotoisella rannikkokalastuksella’ kalastusta, jota harjoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006²⁶ 2 artiklan 1 kohdassa lueteltuja vedettäviä pyydyksiä;

_________________

²⁶ Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

Perustelu

On tärkeää mainita nimenomaisesti, että rantakalastus kuuluu pienimuotoisen rannikkokalastuksen piiriin. EMKR:n kaudella 2014–2020 komission yksiköt vastasivat kuulemiseen, joka koski pienimuotoisen rannikkokalastuksen määritelmän tulkintaa, todeten, että se käsittää rantakalastuksen ja äyriäisten keräämisen.

Tarkistus 80

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 14 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

14 a) ’syrjäisimmillä alueilla toimivalla pienimuotoisella laivastolla’ pienimuotoista kalastusta harjoittavaa laivastoa, joka toimii syrjäisimmillä alueilla sellaisina kuin ne on määritelty kussakin kansallisessa toimenpideohjelmassa;

Tarkistus 81

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 15 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

15) ’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, joilla pyritään varmistamaan ympäristöön liittyvä, sosiaalinen sekä taloudellinen hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville pitäen samalla yllä ja ennallistamalla terveitä merten ekosysteemejä sekä suojelemalla haavoittuvia luonnonvaroja unionin ympäristölainsäädännön mukaisesti;

Tarkistus 82

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – 15 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

15 a) ’yhteishoidolla’ kumppanuussopimusta, jolla hallitus, paikallinen käyttäjäyhteisö (kalastajat), ulkopuoliset toimijat (kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset) ja toisinaan muut kalastusalalla toimivat ja rannikkojen luonnonvaroja hyödyntävät sidosryhmät (muun muassa alusten omistajat, kalakaupan pitäjät, luottolaitokset tai lainanantajat ja matkailualan toimijat) jakavat kalastuksenhoidon päätöksentekoon liittyvän vastuun ja vallan;

Perustelu

FAO:n määritelmä on peräisin FAO:n termiportaalista: http://www.fao.org/faoterm/en/

Tarkistus 83

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – 15 b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

15 b) ’ympäristövahingolla’ luonnon tai ihmisen aiheuttamaa onnettomuutta, joka johtaa ympäristön tilan huononemiseen.

Perustelu

18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa käytettyä ympäristövahingon käsitettä ei ole määritelty, ja se olisi määriteltävä oikeusvarmuuden vuoksi.

Tarkistus 84

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

1) kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;

1) kestävän kalastuksen edistäminen

Tarkistus 85

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a) kestävän vesiviljelyn edistäminen;

Tarkistus 86

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2) unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla;

2) unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kalastuksen ja vesiviljelyn kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden ja jalostusalan avulla;

Tarkistus 87

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3) kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen;

3) kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ottaen huomioon ekologinen kestokyky sekä hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen rannikko-, saari- ja sisävesiyhteisöissä;

Tarkistus 88

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n tuella edistetään ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettua menettelytapaa noudattaen.

EMKR:n tuella edistetään myös ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettua menettelytapaa noudattaen.

Tarkistus 89

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a artikla

Syrjäisimmät alueet

Kaikissa tämän asetuksen säännöksissä on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitut erityiset haitat.

Tarkistus 90

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina.

1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat nostetaan 6 867 000 000 euroon vuoden 2018 kiinteinä hintoina (7 739 000 000 euroa käypinä hintoina).

Tarkistus 91

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 311 000 000 euroa käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.

1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 87 prosenttia EMKR:n määrärahoista [xxx euroa] käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.

Tarkistus 92

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään

Poistetaan.

a) 102 000 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,

b) 82 000 000 euroa Kanariansaarten osalta,

c) 131 000 000 euroa Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.

Tarkistus 93

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitettu korvaus saa olla enintään 50 prosenttia kustakin 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta määrärahasta.

Poistetaan.

Tarkistus 94

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Vähintään 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava 19 ja 20 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin. Jäsenvaltiot, joilla ei ole pääsyä unionin vesille, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta ottaen huomioon niiden valvontaa ja tiedonkeruuta koskevat tehtävät. Jos määrärahoja valvontaan ja tiedonkeruuseen tämän asetuksen 19 ja 20 artiklan mukaisesti ei käytetä, asianomaiset jäsenvaltiot voivat siirtää vastaavat summat käytettäviksi suoraan hallinnoituina unionin kalastusvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, josta vastaa Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) tämän asetuksen 40 artiklan b alakohdan mukaisesti.

Tarkistus 95

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Vähintään 10 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava meren ja rannikoiden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen sekä meriosaamiseen (22 ja 27 artikla).

Tarkistus 96

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 b. Vähintään 10 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava miehistöjen turvallisuuden, työ- ja elinolojen, koulutuksen, sosiaalisen vuoropuhelun, pätevyyksien sekä työllisyyden parantamiseen. Unionin jäsenvaltiokohtainen rahoitustuki EMKR:stä kaikkiin aluksilla tehtäviin investointeihin ei saa olla yli 60 prosenttia jäsenvaltiota kohti myönnetystä unionin rahoitustuesta.

Tarkistus 97

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 5 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) 10 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta.

b) 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta.

Tarkistus 98

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 829 000 000 euroa käypinä hintoina.

1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 13 prosenttia EMKR:n määrärahoista [xxx euroa] käypinä hintoina.

Tarkistus 99

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 16 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi ohjelma pannakseen täytäntöön 4 artiklassa tarkoitetut toimintalinjat.

1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 16 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi kansallinen ohjelma tai alueellisia toimintaohjelmia pannakseen täytäntöön 4 artiklassa tarkoitetut toimintalinjat.

Tarkistus 100

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) tarvittaessa 4 kohdassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat.

c) tarvittaessa 29 c artiklassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat.

Perustelu

Viittausta asiaa koskevaan säännökseen on mukautettava.

Tarkistus 101

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a) tarvittaessa kalastus-, äyriäisten pyynti- ja meriasioista vastaavien alue- ja paikallisviranomaisten merialuekohtaisia toimintaohjelmia.

Perustelu

Merialuekohtaisten strategioiden ja toimien määrittäminen voi jäsenvaltioiden yhteisten merialueiden tapauksessa edellyttää suunnittelua ja yhteisymmärrystä muiden alueiden ja maiden kanssa, jotta voidaan määrittää yhtenäiset tavoitteet, toimet ja rahoitus. Esimerkkinä tästä on Andalusia, jonka rannikkoalueet kuuluvat Välimeren alueeseen, eteläiseen Atlanttiin sekä omaan erityisalueeseensa – Gibraltarin salmeen – joista kullakin on erilainen tilanne.

Tarkistus 102

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua syrjäisimpää aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään

Poistetaan.

a) strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;

b) kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista, mukaan luettuina

II osaston mukainen kalastus- ja vesiviljelyalan rakenteellinen tuki;

ii) 21 artiklassa tarkoitettu lisäkustannusten korvaus;

iii) muut kestävään siniseen talouteen tehtävät investoinnit, joita tarvitaan rannikkoalueiden kestävään kehitykseen.

Tarkistus 103

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan tarvittaessa huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.

5. Saatuaan asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen sekä direktiivissä 2008/56/EY tarkoitetun ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.

Tarkistus 104

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) tarvittaessa tarpeen nykyaikaistaa tai uudistaa laivastoja;

Tarkistus 105

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d a) kalastusalan tuottavuudelle merkittävää haittaa aiheuttavien haitallisten vieraslajien hallinnan;

Perustelu

Euroopan parlamentin 12. kesäkuuta 2018 antama päätöslauselma aiheesta ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet”.

Tarkistus 106

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – d b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

d b) innovatiivisiin valikoiviin pyydyksiin ja niiden käyttöön kaikkialla unionissa liittyvän tutkimuksen tukemisen, muun muassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 27 artiklan mukaisesti;

Tarkistus 107

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) uusimman näytön kestävän sinisen talouden ja erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisesta tuloksellisuudesta;

e) uusimman näytön tasapainosta ympäristöalan painopisteiden ja kestävän sinisen talouden ja erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisen tuloksellisuuden välillä;

Tarkistus 108

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g) ohjelman vaikutuksen meriekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen; Natura 2000 ‑verkostoon liittyvän tuen on oltava direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan 4 kohdan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaista;

g) ohjelman vaikutuksen taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen välisen tasapainon aikaansaamiseen sekä meriekosysteemien ja makeanveden ekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen;

Tarkistus 109

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h) ohjelman vaikutuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin xx/xx [direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä] mukaiseen merten roskaantumisen vähentämiseen²⁷;

_________________

²⁷ EUVL C […], […], s. […].

Tarkistus 110

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.

i) ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan lukien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen polttoainesäästöjen avulla.

Tarkistus 111

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 6 kohta – i a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

i a) ohjelman panoksen LIS-kalastuksen torjuntaan.

Tarkistus 112

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Tuensaajan hakemus tuen saamiseksi EMKR:stä ei ole hyväksyttävä 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen tuensaaja

1. Hakijan hakemus tuen saamiseksi EMKR:stä ei ole hyväksyttävä 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen hakija

Tarkistus 113

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008²⁸ 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön mukaisiin vakaviin rikkomuksiin;

a) on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008²⁸ 42 artiklan tai valvonta-asetuksen 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön mukaisiin vakaviin rikkomuksiin YKP:n puitteissa;

__________________

²⁸ Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

Tarkistus 114

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) on syyllistynyt johonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY²⁹ 3 ja 4 artiklassa vahvistetuista ympäristörikoksista, kun hakemus koskee 23 artiklan mukaista tukea.

c) on syyllistynyt johonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY²⁹ 3 ja 4 artiklassa vahvistetuista ympäristörikoksista.

__________________

²⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

Tarkistus 115

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Hakemuksen jätettyään tuensaajan on täytettävä 1 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävyysedellytykset toimen koko täytäntöönpanon ajan ja viiden vuoden ajan sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle.

2. Hakemuksen jätettyään tuensaajan on täytettävä 1 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävyysedellytykset toimen koko täytäntöönpanon ajan ja kahden vuoden ajan sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle.

Tarkistus 116

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) mahdolliset edellytykset, joiden mukaisesti voidaan lyhentää ajanjaksoa, jonka kuluessa tukea ei voi saada;

Tarkistus 117

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 4 kohta – a b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a b) sellaisten edellytysten määrittely, jotka on täytettävä sen jälkeen, kun 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on esitetty, ja järjestelyt, jotka koskevat myönnetyn tuen takaisinperintää, jos sääntöjä ei ole noudatettu, sen mukaan, kuinka vakavasta rikkomuksesta on kyse;

Tarkistus 118

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 a. Jäsenvaltiot voivat soveltaa hakemusten käsittelemättäjättämiskautta myös sellaisten sisävesikalastajien esittämiin hakemuksiin, jotka ovat rikkoneet vakavasti kansallisia sääntöjä.

Tarkistus 119

Ehdotus asetukseksi

12 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

12 a artikla

Tukikelpoiset toimet

EMKR:n avulla voidaan tukea erilaisia toimia, joita jäsenvaltiot ovat yksilöineet ohjelmissaan, edellyttäen että ne kuuluvat yhden tai useamman tässä asetuksessa tarkoitetun toimintalinjan piiriin.

Perustelu

Oikeudellisen selkeyden ja jäsenvaltioiden sekä toimijoiden varmuuden kannalta periaate, jonka mukaan ”kaikki mikä ei ole kiellettyä on sallittua”, on mainittava asetustekstissä nimenomaisesti.

Tarkistus 120

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) kalastusaluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet tai sellaisten laitteiden hankinnan tukeminen, jotka parantavat aluksen kykyä löytää kalaa;

a) kalastusaluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet tai sellaisten laitteiden hankinnan tukeminen, jotka parantavat aluksen kykyä löytää kalaa, paitsi kun tavoitteena on miehistön turvallisuuden tai työ- tai elinolojen parantaminen, mikä käsittää aluksen vakauden korjaamisen, tai tuotteen laatua, edellyttäen, että lisäys on asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnetyissä rajoissa, vaarantamatta kuitenkaan kalastuskapasiteetin ja käytettävien kalastusmahdollisuuksien välistä tasapainoa ja lisäämättä asianomaisen kalastusaluksen pyyntikapasiteettia;

Tarkistus 121

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f) yrityksen omistuksen siirtäminen;

f) yrityksen omistuksen siirtäminen lukuun ottamatta yrityksen siirtoa nuorille kalastajille tai nuorille vesiviljelyalan tuottajille;

Tarkistus 122

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g) suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta;

g) suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta tai sellaisiin prosesseihin liittyvästä istutuksesta, joilla parannetaan ympäristöä ja luonnonympäristön tuotanto-oloja;

Tarkistus 123

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h) uusien satamien, uusien purkupaikkojen tai uusien huutokauppahallien rakentaminen;

h) uusien satamien tai uusien purkupaikkojen rakentaminen lukuun ottamatta pieniä satamia ja purkupaikkoja syrjäisillä ja etenkin kaikkein syrjäisimmillä alueilla, syrjäisillä saarilla sekä syrjäisillä ja kaupunkien ulkopuolisilla rannikkoalueilla;

Tarkistus 124

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – i alakohta

Komission teksti

Tarkistus

i) markkinoiden interventiomekanismit, joiden tarkoituksena on tarjonnan vähentämiseksi vetää kalastus- tai vesiviljelytuotteita markkinoilta tilapäisesti tai pysyvästi, jotta voidaan estää hintojen lasku tai ajaa hintoja ylös; edellisen laajennuksena logistiikkaketjuun kuuluva varastointi, jolla olisi joko tahallisesti tai tahattomasti samat vaikutukset;

Tarkistus 125

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – j alakohta

Komission teksti

Tarkistus

j) kalastusaluksiin tehtävät investoinnit, jotka ovat tarpeen unionin tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset;

j) ellei tässä asetuksessa toisin säädetä, kalastusaluksiin tehtävät investoinnit, jotka ovat tarpeen unionin tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset, paitsi jos nämä investoinnit aiheuttavat suhteettomia kustannuksia toimijoille;

Tarkistus 126

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – k alakohta

Komission teksti

Tarkistus

k) investoinnit kalastusaluksiin, jotka ovat harjoittaneet toimintaa merellä vähemmän kuin 60 päivää vuodessa kumpanakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneinä kahtena kalenterivuotena.

Poistetaan.

Tarkistus 127

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – k a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k a) kalastusaluksen pää- tai apukoneen korvaaminen tai nykyaikaistaminen, jos siitä seuraa tehon lisäys kilowatteina;

Tarkistus 128

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta – k b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

k b) muuntogeenisten organismien tuottaminen, jos tällainen tuotanto voi vaikuttaa kielteisesti luonnonympäristöön.

Tarkistus 129

Ehdotus asetukseksi

2 otsikko – II luku – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ensisijainen tavoite 1 Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

Ensisijainen tavoite 1 kestävän kalastuksen edistäminen, meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja sosioekonominen vakaus;

Tarkistus 130

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista.

Perustelu

Työmarkkinavuoropuhelun edistämistä koskevien toimenpiteiden jatkamista pidetään välttämättömänä osapuolten välisten suhteiden ylläpitämiseksi sekä parhaiden työolojen edistämiseksi aluksilla ja maalla, myös koulutuksen avulla ja kehittämällä kannustimia hyvien käytäntöjen edistämiseen.

Tarkistus 131

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan kehittämisstrategia kannattavaa ja kestävää pienimuotoista rannikkokalastusta varten. Strategiassa on tapauksen mukaan oltava seuraavat osat:

1. Jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava asianmukaisessa yhteistyössä asianomaisten alojen kanssa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva erityinen toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan kehittämisstrategia kannattavaa ja kestävää pienimuotoista rannikkokalastusta varten. Strategiassa on tapauksen mukaan oltava seuraavat osat:

Tarkistus 132

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) osaamisen, tietämyksen ja innovoinnin edistäminen ja valmiuksien kehittäminen;

d) osaamisen, tietämyksen ja innovoinnin edistäminen ja valmiuksien kehittäminen erityisesti nuorten kalastajien keskuudessa;

Tarkistus 133

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantaminen kalastusaluksilla;

e) terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantaminen kalastusaluksilla, rantakalastuksessa sekä äyriäisten keräämisessä samoin kuin rannikolla suoraan kalastukseen liittyvässä toiminnassa;

Tarkistus 134

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. tukea hakevien toimijoiden hallinnollisen rasitteen keventämiseksi jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön EMKR-toimia koskeva yksinkertaistettu unionin yhteinen hakulomake;

Tarkistus 135

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) sellaisen nuoren kalastajan ensimmäinen kalastusalushankinta, joka on hakemusta jättäessään alle 40 vuoden ikäinen ja työskennellyt vähintään viiden vuoden ajan kalastajana tai jolla on riittävä ammatillinen pätevyys;

a) sellaisen nuoren kalastajan ensimmäinen kalastusalushankinta, jolla on hakemusta jättäessään riittävä kokemus kalastajana, jonka asianomainen jäsenvaltio tunnustaa virallisesti tai jolla on riittävä ammatillinen pätevyys, myös silloin, kun kalastaja hankkii omaisuuden yhtiön pääosakkaana;

Tarkistus 136

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) luotonsaannin sekä vakuutusten ja rahoitusvälineiden saannin helpottaminen;

Tarkistus 137

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on oltava varustettu merikalastusta varten, ja niiden on oltava iältään 5–30 vuotta.

Poistetaan.

Tarkistus 138

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n tukea voidaan myöntää 1 kohdan b a alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin kestäviin aluksiin niiden pituudesta riippumatta, jos varoja on käytettävissä, edellyttäen, että pienimuotoisen rannikkokalastuksen harjoittajat asetetaan valintamenettelyssä etusijalle.

Tarkistus 139

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

Tarkistus 140

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) lopettaminen johtaa kalastuskapasiteetin pysyvään laskuun, sillä saatua tukea ei investoida uudelleen laivastoon;

Tarkistus 141

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kalenterivuotena;

c) kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa vähintään 90 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kahtena kalenterivuotena;

Tarkistus 142

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) vastaava kalastuskapasiteetti poistetaan pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä ja kalastuslisenssit ja -luvat peruutetaan pysyvästi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti; ja

Tarkistus 143

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Kalastajat, mukaan lukien kalastusalusten omistajat ja miehistön jäsenet, jotka ovat työskennelleet merellä vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota pysyvä lopettaminen koskee, voivat myös hyötyä 1 kohdassa tarkoitetusta tuesta. Asianomaisten kalastajien on lopetettava täysin kaikki kalastustoiminta. Tuensaajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle todisteet kalastustoiminnan lopettamisesta täysin. Kalastajan on palautettava korvaus kuluneeseen aikaan suhteutettuna, jos kyseinen kalastaja aloittaa kalastustoiminnan uudelleen alle kahden vuoden kuluessa tukihakemuksen toimittamisesta.

Tarkistus 144

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tuki kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen pannaan asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan ja 89 artiklan mukaisesti täytäntöön kustannuksiin perustumattomana rahoituksena, ja sen perusteiden on oltava seuraavat:

Tarkistus 145

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) edellytykset täyttyvät asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan i alakohdan mukaisesti ja

Poistetaan.

Tarkistus 146

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) tulokset saavutetaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus 147

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Siirretään komissiolle valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan a alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklassa tarkoitettujen säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseen.

Poistetaan.

Tarkistus 148

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen

Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen

Tarkistus 149

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää korvaamaan kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen, joka johtuu

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää korvaamaan kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen, joka johtuu

Tarkistus 150

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklan 1 kohdan a, b, c ja j alakohdassa tarkoitetuista säilyttämistoimenpiteistä tai vastaavista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymistä säilyttämistoimenpiteistä, jos ne koskevat unionia;

a) asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklan 1 kohdan a, b, c, i ja j alakohdassa tarkoitetuista säilyttämistoimenpiteistä, mukaan lukien rahoitusajat ja pois lukien suurimmat sallitut saaliit ja kiintiöt, tai vastaavista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymistä säilyttämistoimenpiteistä, jos ne koskevat unionia;

Tarkistus 151

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) komission toimenpiteistä, kun meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklassa tarkoitettu vakava uhka;

b) komission tai jäsenvaltioiden kiireellisistä toimenpiteistä, kun meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklassa tarkoitettu vakava uhka;

Tarkistus 152

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tai sen pöytäkirjan soveltamisen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi; tai

c) kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tai sen pöytäkirjan soveltamisen keskeyttämisestä tai sen uusimatta jättämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi; tai

Tarkistus 153

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamista luonnonkatastrofeista tai ympäristövahingoista.

d) asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamista luonnonkatastrofeista tai ympäristövahingoista, mukaan luettuina terveyssyistä tapahtuvat sulkemiset tai kalakantojen poikkeuksellinen kuolleisuus, merellä kalastustoiminnan aikana sattuneet onnettomuudet ja epäsuotuisat ilmasto-olot, myös tiettyyn kalastukseen vaikuttavat pitkään jatkuneet vaaralliset sääolosuhteet merellä.

Tarkistus 154

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Toistuvaa kausiluonteista kalastuksen keskeyttämistä ei oteta huomioon myönnettäessä tämän asetuksen mukaisia korvauksia tai maksuja.

Tarkistus 155

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta pysäytetään yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivän ajaksi; ja

a) asianomaisen aluksen kalastustoiminta pysäytetään yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivän ajaksi.

Tarkistus 156

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) toiminnan lopettamisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella.

Poistetaan.

Tarkistus 157

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) sellaisten kalastusalusten omistajille, jotka on rekisteröity aktiivisiksi ja jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kalenterivuotena; tai

a) sellaisten kalastusalusten omistajille tai rantakalastajille, jotka on rekisteröity aktiivisiksi ja jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kahtena kalenterivuotena; tai

Tarkistus 158

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) kalastajille, jotka ovat työskennelleet vähintään 120 päivän ajan kunakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneenä kolmena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota ylimääräinen lopettaminen koskee.

b) kalastajille, jotka ovat työskennelleet vähintään 120 päivän ajan tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kahtena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota väliaikainen lopettaminen koskee.

Tarkistus 159

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta lopettamisajanjakson ajaksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että kyseinen alus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota ylimääräinen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään.

5. Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta lopettamisajanjakson ajaksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että kyseinen alus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota väliaikainen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään.

Tarkistus 160

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) valvontatarkoituksiin käytettäviin pakolliseen paikannusjärjestelmään ja sähköiseen raportointijärjestelmään tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille ainoastaan, jos on kyse pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavista kalastusaluksista;

a) valvonta- ja tarkastustarkoituksiin käytettäviin paikannusjärjestelmään ja sähköiseen raportointijärjestelmään tarvittavien komponenttien hankinnan, asennuksen ja hallinnoinnin aluksille ainoastaan, jos on kyse kalastusaluksista, joiden kokonaispituus on alle 12 metriä;

Tarkistus 161

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon tarkastamiseen käytettäviin pakollisiin etävalvontajärjestelmiin tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille;

b) asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon tarkastamiseen käytettäviin etävalvontajärjestelmiin tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille;

Perustelu

Tuen ei pitäisi olla riippuvainen siitä, onko toimenpide pakollinen vai ei.

Tarkistus 162

Ehdotus asetukseksi

19 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) pakolliseen propulsiivisen konetehon jatkuvaan mittaamiseen ja tallentamiseen käytettävien laitteiden hankinnan ja asennuksen aluksille.

c) propulsiivisen konetehon jatkuvaan mittaamiseen ja tallentamiseen käytettävien laitteiden hankinnan ja asennuksen aluksille.

Perustelu

Tuen ei pitäisi olla riippuvainen siitä, onko toimenpide pakollinen vai ei.

Tarkistus 163

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten

Tietojen keruu, käsittely ja jakelu kalastuksen ja vesiviljelyn hoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten

Tarkistus 164

Ehdotus asetukseksi

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 27 artiklassa säädetään ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetään, asetuksen (EU) N:o 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella.

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää tietojen, myös virkistyskalastusta koskevien tietojen, keruuseen, hallintaan, käsittelyyn, käyttöön ja jakeluun kalastuksen ja vesiviljelyn hoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 27 artiklassa säädetään ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetään, asetuksen (EU) N:o 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella.

Tarkistus 165

Ehdotus asetukseksi

21 artikla

Komission teksti

Tarkistus

21 artikla

29 e artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen

Lisäkustannusten korvaaminen

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta tuensaajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää 29 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta tuensaajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.

1 a. Korvauksen on oltava oikeassa suhteessa lisäkustannuksiin, jotka sillä on tarkoitus korvata. Lisäkustannuksista korvattava osuus on perusteltava asianmukaisesti korvaussuunnitelmassa. Korvaus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää 100:aa prosenttia aiheutuneista menoista.

2. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on 7 kohdan mukaisesti vahvistettuja perusteita noudattaen määriteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden osalta korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.

4. Korvausta ei myönnetä sellaisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, jotka

a) ovat kolmansien maiden alusten pyytämiä, lukuun ottamatta neuvoston asetuksen (EU) 2015/1565³¹ mukaisesti Venezuelan lipun alla purjehtivia unionin vesillä toimivia kalastusaluksia;

b) ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, joita ei ole rekisteröity 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamissa;

b a) ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, jotka on rekisteröity 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamiin mutta jotka eivät harjoita kalastusta tällä alueella tai yhdistyksensä puitteissa;

c) on tuotu kolmansista maista.

5. Edellä 4 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos asianomaisen syrjäisimmän alueen jalostusteollisuuden olemassa oleva kapasiteetti on suurempi kuin toimitetun raaka-aineen määrä.

6. Tuensaajille 1 kohdassa tarkoitetuista toimista syrjäisimmillä alueilla tai näiden alueiden satamissa rekisteröidyn aluksen omistamisesta maksettavassa korvauksessa on liiallisten korvausten välttämiseksi otettava huomioon seuraavat seikat:

6. Tuensaajille 1 kohdassa tarkoitetuista toimista syrjäisimmillä alueilla tai näiden alueiden satamissa rekisteröidyn ja toimintaansa harjoittavan aluksen omistamisesta maksettavassa korvauksessa on liiallisten korvausten välttämiseksi otettava huomioon seuraavat seikat:

a) kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen tai tuoteryhmän osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja

b) muuntyyppiset julkiset tuet, jotka vaikuttavat lisäkustannusten tasoon.

7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti kyseessä olevien alueiden erityisistä haitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemisperusteiden vahvistamiseksi.

__________________

³¹ Neuvoston päätös (EU) 2015/1565, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, kalastusmahdollisuuksien myöntämisestä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guyanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan julkilausuman hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 244, 14.9.2015, s. 55).

(21 artiklaa muutetaan ja se sijoitetaan 29 d artiklan jälkeen.)

Perustelu

Tämä säännös siirretään syrjäisimpiä alueita koskevaan V a lukuun (uusi).

Tarkistus 166

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Merten, rannikkojen ja makean veden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Perustelu

Makeanveden vesiviljelyä ei pidä jättää ympäristötoimenpiteiden ja -tukien ulkopuolelle.

Tarkistus 167

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla suojellaan ja ennallistetaan merten ja rannikkojen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, sisävedet mukaan luettuina.

1. EMKVR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla suojellaan ja ennallistetaan merten ja rannikkojen ja makeanveden biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, sisävedet mukaan luettuina. Tätä tarkoitusta varten Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan satelliittiohjelmien kanssa tehtävää yhteistyötä on edistettävä, jotta saadaan kerättyä lisää tietoja merien saastumisen ja erityisesti vedessä olevan muovijätteen tilanteesta.

Tarkistus 168

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä;

a) korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä ja passiivisesta keräämisestä merestä sekä sargassum-levien keräämisestä asianomaisilla syrjäisimmillä alueilla;

Tarkistus 169

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) asianmukaisiin merestä kerättyjen kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteisiin tehtävät investoinnit satamissa;

b) asianmukaisiin merestä kerättyjen kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitettujen ei-toivottujen saaliiden vastaanotto-, varastointi- ja kierrätyslaitteisiin tehtävät investoinnit satamissa;

Tarkistus 170

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) pyydysten ja saaliiden suojaaminen nisäkkäiltä tai linnuilta, joita suojellaan direktiivillä 92/43/ETY tai 2009/147/EY, edellyttäen, että se ei heikennä pyydysten valikoivuutta.

Tarkistus 171

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b b) korvaus kalastuksessa ja äyriäisten pyynnissä käytettävien kestävien pyydysten käyttämisestä;

Perustelu

Tällä lisäyksellä mahdollistetaan etuuskohtelu pienimuotoiselle monilajikalastukselle, jossa käytetään kestäviä pyydyksiä, pyydysten nykyaikaistamiseksi ja meriympäristön jatkuvan suojelun varmistamiseksi.

Tarkistus 172

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a) toimenpiteet ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi makeanveden ympäristössä;

Perustelu

Makeanveden vesiviljelyä ei pidä jättää ympäristötoimenpiteiden ja -tukien ulkopuolelle.

Tarkistus 173

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c b) unionin rannikkoalueita, satamia ja kalastusalueita koskevat, erityisesti muovin puhdistustoimet.

Tarkistus 174

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f) direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisen lajien suojelun direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti sekä kaikkien luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevalla yleissopimuksella (CITES) suojeltujen lajien ja/tai kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luetteloon sisältyvien lajien suojelun;

Tarkistus 175

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f a) merieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamiseen, asentamiseen tai nykyaikaistamiseen, mukaan lukien niitä koskeva tieteellinen valmistelu ja arviointi, mikä kattaa syrjäisimmillä alueilla myös kalojen kokoamiseen käytettävät ankkuroidut laitteet, joilla edistetään kestävää ja valikoivaa kalastusta;

Tarkistus 176

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – f b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f b) järjestelmät, joilla korvataan saaliille aiheutuvat vahingot, joita aiheuttavat nisäkkäät tai linnut, jotka on suojeltu direktiiveillä 92/43/ETY ja 2009/147/EY;

Perustelu

Tässä toistetaan kauden 2014–2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston säännös, joka koskee korvauksia merilintujen ja -nisäkkäiden aiheuttamista vahingoista.

Tarkistus 177

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f c) meren elollisten luonnonvarojen paremman hoidon tai säilyttämisen edistäminen;

Perustelu

On tärkeää säilyttää kauden 2014–2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa säädetty tuki toimille meren elollisten luonnonvarojen hoidon ja säilyttämisen parantamiseksi sellaisille rannikon elinympäristöissä toteutettaville hankkeille, jotka ovat tärkeitä meren luonnonvarojen ja lajien lisääntymiselle tärkeiden alueiden kannalta.

Tarkistus 178

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f d alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f d) kalakantojen kestävän tason vaarantavien lajien suojelumetsästyksen tai luonnonvaraisten haittaeläinten hallinnan tukeminen;

Tarkistus 179

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f e alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f e) suorat istutukset säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä;

Perustelu

Kalakantojen runsautta suoraan parantaville istutuksille annettavan tuen puuttuminen on todellinen uhka kannoille.

Tarkistus 180

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f f alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f f) tuki sellaisten tulokaslajien esiintymistä koskevien tietojen keräämiselle ja hallinnoinnille, jotka voivat aiheuttaa katastrofaalisia vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle;

Perustelu

Merivesillä esiintyvien haitallisten vieraslajien tuntemus varmistaa biologisen monimuotoisuuden suojelun ja mahdollistaa asianmukaisten ennalta ehkäisevien toimien valmistelun. Jotta voidaan suojella meriympäristöä ja meren elollisia luonnonvaroja haitallisten vieraslajien vaikutuksilta, on myös tärkeää tukea näiden lajien torjuntaan tähtääviä ratkaisuja.

Tarkistus 181

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 kohta – f g alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

f g) kalastajien koulutusta etenkin valikoivampien pyydysten ja välineiden käytössä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja vähentää kalastuksen vaikutuksia meriympäristöön.

Perustelu

EMKR:stä on rahoitettava kalastajien koulutustoimia, joilla vähennetään kalastuksen vaikutuksia meriympäristöön ja jotka koskevat etenkin valikoivampien pyydysten ja välineiden käyttöä.

Tarkistus 182

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. EMKR:n rahoitusta voidaan myöntää sataprosenttisena vahinkoihin ja investointeihin, jotka liittyvät 22 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan.

Perustelu

Kadonneiden pyydysten ja jätteen kerääminen ei tuota kalastajille tuloja, ainoastaan kustannuksia. Sen vuoksi kalastajat, jotka keräävät kadonneita pyydyksiä ja jätettä valtamerestä, saavat EMKR:n tukea sataprosenttisena.

Tarkistus 183

Ehdotus asetukseksi

22 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Edellä olevan 2 kohdan e ja f alakohtaan sisältyvät myös kalanviljelylaitosten ja viljelijöiden toteuttamat vastaavat toimet.

Tarkistus 184

Ehdotus asetukseksi

22 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

22 a artikla

Muuttolintujen vaikutuksia koskeva tieteellinen tutkimus ja tiedonkeruu

1. EMKR:stä voidaan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien pohjalta tukea sellaisten kansallisten tai rajat ylittävien tieteellisten tutkimus- ja tiedonkeruuhankkeiden perustamista, joilla pyritään parantamaan ymmärrystä muuttolintujen vaikutuksista vesiviljelytoimintaan ja muihin unionin merkityksellisiin kalakantoihin. Näiden hankkeiden tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ja samalla on annettava suosituksia hoidon parantamiseksi.

2. Voidakseen saada tukea kansallisen tieteellisen tutkimus- ja tiedonkeruuhankkeen on sisällettävä vähintään yksi kansallisesti tai unionin tasolla hyväksytty tutkimuslaitos.

3. Voidakseen saada tukea rajat ylittävän tieteellisen tutkimus- ja tiedonkeruuhankkeen on sisällettävä vähintään yksi tutkimuslaitos vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta.

Tarkistus 185

Ehdotus asetukseksi

22 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

22 b artikla

Innovaatiot

1. Jotta voidaan edistää kalatalouden innovointia, EMKR:n tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tarkoituksena on kehittää tai ottaa käyttöön uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita ja laitteita, uusia tai parannettuja prosesseja ja tekniikoita, uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä, mukaan lukien jalostuksen ja markkinoinnin tasolla, lopettaa asteittain poisheittäminen ja sivusaaliit, ottaa käyttöön uutta teknistä tai organisatorista tietoa, vähentää kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia, mukaan lukien kalastusmenetelmiä ja pyydysten valikoivuutta parantamalla, tai saada aikaan meren elollisten luonnonvarojen kestävämpi käyttö ja rinnakkainelo suojeltujen saalistajalajien kanssa.

2. Tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet käynnistetään yksittäisten yrittäjien tai tuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen aloitteesta.

3. Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset.

Perustelu

Osa tällä hetkellä meriekosysteemeissä esiintyvistä negatiivisista ilmiöistä johtuu todennäköisesti kalastuksen ja meriympäristön välisestä vuorovaikutuksesta, joten on ehdottoman tärkeää löytää pikaisesti ratkaisuja, joilla vähennetään kalastuksen kielteisiä vaikutuksia ekosysteemeihin. Yksi mahdollisuus rajoittaa kalastuksen kielteisiä vaikutuksia meriekosysteemiin saattaa olla myös meriympäristöä säästävien laitteiden ja pyydysten käyttäminen.

Tarkistus 186

Ehdotus asetukseksi

II osasto – II a luku (uusi) – Toimintalinja 1 a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

II a luku

Toimintalinja 1 a: Kestävän vesiviljelyn edistäminen

Perustelu

Muutettu 23 artikla on osa uutta II a lukua.

Tarkistus 187

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädettyyn kestävän vesiviljelyn edistämiseen. EMKR voi myös tukea eläinten terveyttä ja hyvinvointia vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429³² ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014³³ mukaisesti.

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää kestävän meriveden ja makeanveden vesiviljelyn edistämiseen, mukaan lukien vesiviljely suljetussa säiliössä ja vettä kierrättävässä järjestelmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä vesiviljelytuotannon lisäämiseen ottaen huomioon ekologinen kantokyky. EMKR voi myös tukea eläinten terveyttä ja hyvinvointia vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429³² ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014³³ mukaisesti.

__________________

³² Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).

³³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).

Tarkistus 188

Ehdotus asetukseksi

23 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tuottaviin vesiviljelyinvestointeihin voidaan myöntää tukea tämän artiklan nojalla ainoastaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

3. Vesiviljelyinvestointeihin voidaan myöntää tukea tämän artiklan nojalla avustuksilla asetuksen (EU) [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 48 artiklan 1 kohdassa ja ensisijaisesti asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 189

Ehdotus asetukseksi

23 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

23 a artikla

Vesiviljelyä koskeva tilastotietoverkko

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön kalastuksen ja vesiviljelyn hallinnointia varten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdan a ja e alakohdan ja 34 artiklan 5 kohdan sekä 35 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti vesiviljelyä koskevan tilastotietoverkon (ASIN-RISA) ja sen täytäntöönpanoa koskevien kansallisten työsuunnitelmien perustamiseen.

2. Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin unionin alueen ulkopuolella.

3. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetun vesiviljelyä koskevan tilastotietoverkon perustamista, menettelyjä, muotoa ja aikatauluja koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla 1 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat hyväksytään tai niitä muutetaan, viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, josta alkaen työsuunnitelmaa on määrä soveltaa. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Tietojen kerääminen, hallinta ja käyttö on keskeisellä sijalla vesiviljelyn hallinnoinnin kannalta, ja sitä olisi tuettava EMKR:n avulla.

Tarkistus 190

Ehdotus asetukseksi

III luku – toimintalinja 2 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamista tukevien kilpailukykyisten ja kestävien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden ja jalostusteollisuuden edistäminen

Perustelu

Vesiviljely on lisätty toimintalinjaan selkeyden parantamiseksi. Siksi tämän toimintalinjan otsikkoa on mukautettava.

Tarkistus 191

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin tähtääviin toimiin. Siitä voidaan myöntää myös toimiin, joilla edistetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä, laatua ja lisäarvoa.

EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin tähtääviin toimiin. Siitä voidaan myöntää myös konkreettisiin investointeihin ja toimiin, joilla edistetään kalastustuotteiden ja kestävien vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä, laatua ja lisäarvoa.

Tarkistus 192

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. Asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklassa tarkoitettujen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanon osalta asianomainen jäsenvaltio voi myöntää ennakkomaksun, joka on 50 prosenttia rahoitustuesta, sen jälkeen kun tuotantoa ja markkinoille saattamista koskeva suunnitelma on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Tämä säännös sisältyy nykyiseen EMKR-asetukseen (66 artikla). On tärkeää säilyttää sen täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännöt, jotta voidaan välttää jäsenvaltioiden välinen kilpailun vääristyminen.

Tarkistus 193

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 b. Tämän artiklan mukaisesti tuottajajärjestökohtaisesti vuosittain maksettava tuki ei saa olla yli kolmea prosenttia asianomaisen tuottajajärjestön markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kolmena edeltävänä kalenterivuotena tai järjestön jäsenten samalla ajanjaksolla markkinoille saattaman tuotannon arvosta. Vasta äskettäin hyväksytyn tuottajajärjestön osalta tämä tuki ei saa olla yli kolmea prosenttia tämän järjestön jäsenten markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kolmena edeltävänä kalenterivuotena.

Tarkistus 194

Ehdotus asetukseksi

24 artikla – 1 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 c. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tuki voidaan myöntää vain tuottajajärjestöille ja tuottajajärjestöjen liitoille.

Perustelu

Tarkistus 195

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja varastointi,

Tarkistus 196

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamiseen tehtäviin investointeihin. Tällaisen tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamista.

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamiseen ja varastoimiseen tehtäviin investointeihin. Tällaisen tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus 197

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

1 a. EMKR:stä voidaan tukea myös investointeja kalastus- ja vesiviljelytuotteiden käsittelyä koskevaan innovointiin sekä tuottajaorganisaatioiden ja tiedeyhteisöjen välisten kumppanuuksien edistämiseen.

Perustelu

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden käsittelyn alalla kaivataan aitoja innovaatioita, esimerkiksi digi- ja kalastusmatkailun kehittämiseksi, eikä tätä tavoitetta mainita erikseen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa.

Tarkistus 198

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tukea voidaan tämän artiklan nojalla myöntää ainoastaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

2. Tukea voidaan tämän artiklan nojalla myöntää avustusten ja asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 199

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Jäsenvaltiot voivat tukea kalastus- ja vesiviljelylaitosten kehittämistä käyttämällä muita rakennerahastojen varoja.

Tarkistus 200

Ehdotus asetukseksi

25 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

25 a artikla

Varastointituki

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisille hyväksytyille tuottajajärjestöille ja tuottajajärjestöjen liitoille maksettaviin korvauksiin, jotka varastoivat asetuksen (EU) N:o 1379/2013 liitteessä II lueteltuja kalastustuotteita, edellyttäen, että nämä tuotteet varastoidaan mainitun asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisesti, ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) varastointituen määrä ei saa olla suurempi kuin asianomaisten tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien teknisten ja rahoituskulujen määrä;

b) varastointitukikelpoiset määrät eivät saa olla yli 15 prosenttia kyseessä olevien, tuottajajärjestön myyntiin saattamien tuotteiden vuotuisista määristä;

c) vuotuinen rahoitustuki ei saa olla yli kahta prosenttia tuottajajärjestön jäsenten markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kaudella 2016–2018; jos tuottajaorganisaation jäsenellä ei ole ollut markkinoille saatettua tuotantoa kaudella 2016–2018, on tämän kohdan soveltamiseksi otettava huomioon tällaisen jäsenen ensimmäisten kolmen tuotantovuoden aikana markkinoille saatetun tuotannon keskimääräinen vuotuinen arvo.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vasta sen jälkeen kun tuotteet on luovutettu käytettäviksi ihmisravintona.

3. Jäsenvaltioiden on vahvistettava alueillaan sovellettavien teknisten ja rahoituskulujen määrä seuraavasti:

a) tekniset kulut on laskettava vuosittain kyseessä olevien tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien välittömien kustannusten perusteella;

b) rahoituskulut on laskettava vuosittain käyttäen kussakin jäsenvaltiossa vuosittain vahvistettua korkoa; nämä tekniset ja rahoituskulut on julkistettava.

4. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia varmistaakseen, että varastointitukea saavat tuotteet täyttävät tässä artiklassa vahvistetut vaatimukset. Tällaisia tarkastuksia varten varastointituen saajien on pidettävä varastokirjanpitoa kuhunkin luokkaan kuuluvista varastoiduista tuotteista, jotka tuodaan myöhemmin uudelleen markkinoille ihmisravinnoksi.

Perustelu

Kalastus on kausiluontoista toimintaa, jossa saaliit ovat epävarmoja. Joskus ne ylittävät markkinoiden tarpeen. Siksi toimijoiden on voitava käsitellä tuotantoylijäämiä varastoimalla osa tuotannosta ennen sen saattamista takaisin markkinoille saaliiden pienentyessä. Siksi EMKR:n avulla on edelleen tuettava ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalastustuotteiden väliaikaista varastointia tarvitsevia tuottajajärjestöjä.

Tarkistus 201

Ehdotus asetukseksi

II osasto – IV luku – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

Toimintalinja 3: Kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa harjoitettavan sinisen talouden mahdollistaminen ja vauraiden rannikko-, saari- ja rantayhteisöjen edistäminen

Tarkistus 202

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää paikallisten talouksien ja yhteisöjen kestävään kehitykseen asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 25 artiklan mukaisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta.

1. EMKR:n tukea voidaan myöntää kestävän sinisen talouden tarvitsemille suotuisille edellytyksille ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointiin asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 25 artiklan mukaisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta.

Perustelu

Kestävä sininen talous merkitsee sitä, että kaikki taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä toiminta muodostaa keskeisen osan meren ekosysteemejä, ja sen vuoksi on säilytettävä tasapaino paikallisten rannikkoyhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantamisen ja toisaalta meren ekosysteemien suojelun välillä. Kestävä sininen talous luo taloudellista arvoa meriympäristöstä vain, jos toimintaa voidaan harjoittaa niin, että samalla säilytetään ja suojellaan meren luonnonvaroja ja ekosysteemejä.

Tarkistus 203

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. EMKR:n tukea varten asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 26 artiklassa tarkoitetuissa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioissa on varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin hyödyntämällä ja vahvistamalla ympäristöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja.

2. EMKR:n tukea varten asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 26 artiklassa tarkoitetuissa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioissa on varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden mahdollisuuksia ekologisten rajojen puitteissa ja hyötyvät niistä paremmin hyödyntämällä ja vahvistamalla ympäristöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja.

Tarkistus 204

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Strategian on oltava johdonmukainen alueella määriteltyjen mahdollisuuksien ja tarpeiden sekä 4 artiklan mukaisten unionin painopisteiden kanssa. Strategiat voivat vaihdella kalastukseen keskittyvistä strategioista laajempiin, kalatalousalueiden monipuolistamiseen suunnattuihin strategioihin. Strategioiden on mentävä pelkkää toimien kokoelmaa tai alakohtaisten toimenpiteiden rinnakkain asettelua pidemmälle.

Perustelu

Käytössä voi olla erilaisia strategioita. Strategioiden soveltamisala on laajempi kuin yksittäisten toimien tai alakohtaisten toimenpiteiden yhdistelmän. Tämän säännöksen lisäämisellä voidaan tarvittaessa kehittää ja panna täytäntöön yksinomaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta yhteisrahoitettuja paikallisen kehittämisen strategioita. Toimintalinjan 3 osalta toimenpiteet eivät voi olla joustavia, mikä johtuu yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa esitetyistä järjestelyistä. Kun prosessia jatketaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa, sitä voidaan kehittää edelleen tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

Tarkistus 205

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Tämän alan toimien olisi oltava johdonmukaisia alueellisen kehittämisen strategioiden kanssa, jotta kestävä sininen talous voisi kasvaa ja tuoda lisäarvoa rannikkoalueille.

Tarkistus 206

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 2 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 c. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön yhteishoitojärjestelmä, jotta varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen paikallinen kalastustilanne huomioon ottaen.

Tarkistus 207

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Meriosaaminen

Meriä ja makeaa vettä koskeva osaaminen

Perustelu

On myös laajennettava tiedonkeruuta makeaan veteen.

Tarkistus 208

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisten tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön tilasta seuraaviin tarkoituksiin:

EMKVR:n tukea voidaan myöntää myös sellaisten tietojen keruuseen, hallintaan, analysointiin, käsittelyyn ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön ja makeanveden ympäristön tilasta, virkistyskalastuksesta ja virkistyskalastusalasta seuraaviin tarkoituksiin:

Tarkistus 209

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) komission asetuksen (EY) N:o 665/2008^{1 a}, komission päätöksen 2010/93/EU^{1 b}, komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/1251^{1 c} ja tiedonkeruupuiteasetuksen mukaisten tietojen keräämistä koskevien vaatimusten täyttäminen;

____________________

^{1 a} Komission asetus (EY) N:o 665/2008, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2008, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 186, 15.7.2008, s. 3).

^{1 b} Komission päätös 2010/93/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009, yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudeksi 2011–2013 (tiedoksiannettu numerolla C(2009) 10121) (EUVL L 41, 16.2.2010, s. 8).

^{1 c} Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1251, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, unionin monivuotisesta ohjelmasta kalastus- ja vesiviljelyalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudella 2017–2019 (EUVL L 207, 1.8.2016, s. 113).

Tarkistus 210

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen mukaisten tiedonkeruuvaatimusten täyttäminen;

Tarkistus 211

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) tietojen laadun ja jakamisen parantaminen Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) kautta.

c) tietojen laadun ja jakamisen parantaminen Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) sekä muiden, makeaa vettä koskevien tietoverkkojen kautta.

Perustelu

On myös laajennettava tiedonkeruuta makeaan veteen.

Tarkistus 212

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c a) saatavilla olevan virkistyskalastuksessa saatuja saaliita koskevan luotettavan tiedon lisääminen;

Tarkistus 213

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c b) meren saastumisen, erityisesti muovien, analysointiin ja tarkkailuun tehtävät investoinnit tilannetta koskevien tietojen kartuttamiseksi;

Tarkistus 214

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 1 kohta – c c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

c c) tietämyksen lisääminen meren muoviroskista ja niiden keskittymistä.

Tarkistus 215

Ehdotus asetukseksi

28 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Turvallisia, turvattuja, puhtaita ja kestävästi hoidettuja meriä ja valtameriä koskevan tavoitteen mukaisesti EMKR edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 kestävän kehityksen tavoitteen 14 saavuttamista.

Tarkistus 216

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille toimille myönnettävällä tuella voidaan myös 19 artiklassa vahvistetuin edellytyksin auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön unionin kalastuksenvalvontajärjestelmä.

Tarkistus 217

Ehdotus asetukseksi

29 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

29 a artikla

Luonnon ja lajien suojelu

EMKR:stä tuetaan YK:n maailman ympäristöasiakirjassa ja erityisesti sen 21, 22, 23 ja 24 artiklassa lueteltujen luonnonsuojelutoimien täytäntöönpanoa.

EMKR:stä tuetaan myös kansainvälisten foorumien, organisaatioiden, elinten ja instituutioiden kanssa toteutettavia vapaaehtoisia yhteistyö- ja koordinointitoimia voimavarojen yhdistämiseksi LIS-kalastuksen, meriympäristön lajien salapyynnin ja kalakantojen saalistajalajeina pidettävien lajien joukkotuhonnan torjumiseksi.

Tarkistus 218

Ehdotus asetukseksi

II osasto – V a luku (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

V a luku: Syrjäisimmät alueet

Tarkistus 219

Ehdotus asetukseksi

29 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

29 b artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään^{1 a}

a) 114 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (128 566 000 euroa käypinä hintoina) Azorien ja Madeiran osalta,

b) 91 700 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (103 357 000 euroa käypinä hintoina) Kanariansaarten osalta,

c) 146 500 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (165 119 000 euroa käypinä hintoina) Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.

2. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä edellä 1 kohdassa tarkoitetuista korvauksista osa, joka varataan 29 d artiklassa tarkoitettuun korvaukseen.

3. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 9 artiklan 8 kohdassa ja asetuksen (EU) [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 19 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja muuttuvien olosuhteiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltiot voivat mukauttaa vuosittain tukikelpoisten kalastustoimien luetteloa ja määriä sekä 29 d artiklassa tarkoitetun korvauksen määrää edellyttäen, että noudatetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa. Tällaiset mukautukset ovat mahdollisia vain siinä tapauksessa, että saman jäsenvaltion jonkin toisen alueen korvaussuunnitelmiin tehdään vastaava korotus tai alennus. Jäsenvaltion on ilmoitettava mukautuksista komissiolle etukäteen.

____________________

^{1 a} Näitä lukuja on mukautettava 5 artiklan 1 kohdassa sovittujen lukujen mukaisesti.

(6 artiklan teksti)

Tarkistus 220

Ehdotus asetukseksi

29 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

29 c artikla

Toimintasuunnitelma

1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua niiden syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään

a) strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;

b) kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista, mukaan luettuina

i II osaston mukainen kalastus- ja vesiviljelyalan rakenteellinen tuki;

ii korvaus 29 d artiklassa tarkoitetuista lisäkustannuksista, mukaan luettuna luettelo kalastus- ja vesiviljelytuotteista ja niiden määrät sekä korvauksen taso;

iii muut kestävään siniseen talouteen tehtävät investoinnit, joita tarvitaan rannikkoalueiden kestävään kehitykseen.

(9 artiklan teksti)

Tarkistus 221

Ehdotus asetukseksi

29 d artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

29 d artikla

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen käytettävien kalastuslaivastojen uudistaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet

1. Sen estämättä, mitä 13 artiklan a ja b alakohdassa ja 16 artiklassa säädetään, EMKR:stä voidaan tukea syrjäisimmillä alueilla seuraavia toimia:

a) pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien laivastojen uudistaminen, mukaan lukien uusien alusten rakentaminen ja hankinta, sellaisten hakijoiden osalta, joiden pääasiallinen rekisteröintipaikka on tuen hakemishetkellä syrjäisimmällä alueella, jolla uusi alus rekisteröidään ja jotka purkavat kaiken saaliinsa syrjäisimpien alueiden satamissa, jotta voidaan parantaa ihmisten turvallisuutta, noudattaa hygieniaa, terveyttä ja työoloja aluksella koskevia unionin ja kansallisia sääntöjä, torjua LIS-kalastusta ja parantaa ympäristötehokkuutta. Tuella hankitun aluksen on pysyttävä rekisteröitynä syrjäisimmällä alueella vähintään 15 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Jos tätä ehtoa ei noudateta, tuki on palautettava määrältään suhteutettuna noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen. Kalastuslaivastojen uudistaminen on toteutettava hyväksyttyjen kapasiteettikattojen rajoissa, ja sen on vastattava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita;

b) pääkoneen tai apukoneen korvaaminen tai nykyaikaistaminen. Uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho voi olla suurempi kuin nykyisen moottorin teho, jos on asianmukaisesti perusteltu tarve lisätä tehoa meriturvallisuussyistä ilman, että lisätään kyseisen kalastusaluksen pyyntikykyä;

c) kalastusaluksen puisen runkorakenteen osittainen uusiminen, kun se on tarpeen meriturvallisuuden parantamiseksi, laivasuunnittelua koskevia objektiivisia teknisiä normeja noudattaen;

d) satamien, satamainfrastruktuurien, purkupaikkojen, huutokauppahallien, telakoiden sekä laivanrakennus- ja korjaustyöpajojen rakentaminen ja nykyaikaistaminen, kun infrastruktuuri edistää kestävää kalastusta;

Tarkistus 222

Ehdotus asetukseksi

29 f artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

29 f artikla

Valtiontuki

1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen niiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, joihin sovelletaan tuon perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, komissio voi antaa luvan mainitun perussopimuksen 108 artiklan mukaisesti sen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valmistukselle, jalostukselle ja markkinoinnille annettavalle toimintatuelle, jotta voidaan lieventää näiden alueiden erityisiä haittoja, jotka johtuvat niiden eristyneisyydestä, saaristoluonteesta ja äärimmäisen syrjäisestä sijainnista.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta 29 d artiklassa tarkoitettujen korvaussuunnitelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on tällöin ilmoitettava komissiolle valtiontuet, jotka komissio voi hyväksyä tämän asetuksen mukaisesti osana näitä suunnitelmia. Tällä tavoin ilmoitettu valtiontuki katsotaan ilmoitetuksi myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuin tavoin.

Tarkistus 223

Ehdotus asetukseksi

29 g artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

29 g artikla

Uudelleenarviointi – POSEI

Komissio esittää kertomuksen tämän luvun säännösten täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja hyväksyy tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. Komissio arvioi mahdollisuutta perustaa syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma (POSEI) mereen ja kalastukseen liittyville kysymyksille.

Tarkistus 224

Ehdotus asetukseksi

32 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

32 a artikla

Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen

EMKR:stä tuetaan yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa ja kestävän sinisen talouden kasvua kehittämällä alueellisia foorumeita innovatiivisten hankkeiden rahoittamiseksi.

Tarkistus 225

Ehdotus asetukseksi

33 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 90 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos saadaan todisteita siitä, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 90 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos saadaan todisteita, joilla osoitetaan, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

Tarkistus 226

Ehdotus asetukseksi

34 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 91 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 91 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.

Tarkistus 227

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä, mikä on johtanut 34 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin.

b) tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä, mikä on johtanut 34 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin.

Tarkistus 228

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

2. Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen tai asiaankuuluvan EU:n ympäristölainsäädännön vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

Tarkistus 229

Ehdotus asetukseksi

36 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos niiden menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, jotka ovat yhteydessä siihen, ettei jäsenvaltio ole noudattanut YKP:n sääntöjä, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.

3. Jos niiden menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, jotka ovat yhteydessä siihen, ettei jäsenvaltio ole noudattanut YKP:n sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.

Tarkistus 230

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 a. Kunkin jäsenvaltion on julkaistava 1 kohdassa tarkoitettu kertomus sekä alkuperäisellä kielellä että jollakin komission työkielistä.

Perustelu

Jäsenvaltioiden vuotuiset tuloksellisuuskertomukset vuoden 2020 jälkeisen EMKR-asetuksen täytäntöönpanosta olisi järjestelmällisesti julkaistava komission verkkosivustolla Århusin asetuksessa vahvistettujen, avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoprosessiin koskevien velvoitteiden mukaisesti.

Tarkistus 231

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus julkaistaan järjestelmällisesti komission verkkosivustolla.

Perustelu

Vuoden 2020 jälkeiseen EMKR:ään olisi sisällyttävä jäsenvaltioiden ja komission velvoite kerätä esimerkkejä rahoitettujen toimien parhaista käytännöistä ja julkaista ne omalla verkkosivustollaan, jotta voidaan helpottaa ja kannustaa parhaita käytäntöjä.

Tarkistus 232

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

3 c. Kukin jäsenvaltio ja komissio julkaisevat raportteja parhaista käytännöistä omilla verkkosivustoillaan.

Perustelu

Tarkistus 233

Ehdotus asetukseksi

38 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Komissio julkaisee kaikki 7 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen liittyvät merkitykselliset asiakirjat.

Perustelu

Vuoden 2020 jälkeisessä EMKR:ssä olisi säädettävä, että kaikki sen täytäntöönpanoon liittyvät merkitykselliset asiakirjat julkaistaan komission verkkosivustolla avoimuussyistä.

Tarkistus 234

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja kehittämisohjelman varojen käyttäminen mahdollisimman paljon kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimien tukemiseen ja edistämiseen;

Perustelu

Lainsäädäntöehdotuksessa on vakava puute, sillä siinä ei nosteta vesiviljelyalan osuutta EU:n tutkimus- ja kehitysvaroista. Se on korvattava uudella. On todellakin syytä korostaa, että EU:n tulevan tutkimus- ja kehitysohjelman Horisontti Euroopan varoja on saatava mahdollisimman paljon kalastajien ja vesiviljelytuottajien ulottuville.

Tarkistus 235

Ehdotus asetukseksi

III osasto – II luku – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

Toimintalinja 2: unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän kalastuksen, vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

Tarkistus 236

Ehdotus asetukseksi

42 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä koskeviin komission toimiin asetuksen (EU) N:o 1379/2013 42 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Vesiviljelyä koskevan tilastotietoverkon perustaminen on hyvin tärkeää.

Tarkistus 237

Ehdotus asetukseksi

III osasto – III luku – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden asianmukaisten edellytysten mahdollistaminen ja terveen meriympäristön edistäminen vauraita rannikkoyhteisöjä varten

Perustelu

Tarkistus 238

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen

Meripolitiikka ja kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän sinisen talouden kehittäminen merellä ja makeassa vedessä

Tarkistus 239

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n tukea voidaan myöntää meripolitiikan täytäntöönpanoon seuraavin keinoin:

EMKVR:n tukea voidaan myöntää meripolitiikan täytäntöönpanoon ja kestävän sinisen talouden kehittämiseen seuraavin keinoin:

Tarkistus 240

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän sinisen talouden edistäminen;

a) kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän ja ekologisten rajojen puitteissa merellä ja makeassa vedessä kehitettävän sinisen talouden, joka varmistaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, edistäminen;

Tarkistus 241

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) meriekosysteemien monimuotoisuuden, tuottavuuden, kestävyyden ja luontaisen arvon palauttaminen, suojelu ja säilyttäminen;

Perustelu

Tarkistus 242

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) meripolitiikan integroidun hallinnon ja hallinnoinnin edistäminen, myös merten aluesuunnittelulla, merialuestrategioilla ja alueellisella merialan yhteistyöllä;

b) meripolitiikan integroidun hallinnon ja hallinnoinnin edistäminen, myös merten aluesuunnittelulla, merialuestrategioilla, alueellisella merialan yhteistyöllä, unionin makroaluestrategioilla ja rajat ylittävällä yhteistyöllä;

Tarkistus 243

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) vastuullisen tuotannon ja kulutuksen, puhtaan teknologian, uusiutuvien energialähteiden ja kiertotalouden mukaisten materiaalivirtojen edistäminen;

Perustelu

Tarkistus 244

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen kestävässä sinisessä taloudessa, mukaan lukien Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko (EMODnet);

c) tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen kestävässä sinisessä taloudessa, mukaan lukien Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko (EMODnet) sekä muut tietoverkot, jotka koskevat makeaa vettä, jotta voidaan varmistaa, että kasvu ei kumoa teknologian ja tehokkuuden parantumista, että keskitytään kestävään taloudelliseen toimintaan, joka vastaa nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeita, ja että kehitetään kiertotalouteen siirtymisessä tarvittavia välineitä ja valmiuksia muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian mukaisesti;

Tarkistus 245

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) merialan taitojen, valtamerten tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamisen parantaminen;

d) merialan taitojen, valtamerten ja makean veden tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten ja ympäristöä koskevien tietojen jakamisen parantaminen;

Tarkistus 246

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

e a) merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden tukeminen ja korvausten maksaminen kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä.

Perustelu

Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämistä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin mukainen tarkistus.

Tarkistus 247

Ehdotus asetukseksi

43 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

43 a artikla

Investointipäätökset sinisessä taloudessa

Sinisen talouden mukaisia investointipäätöksiä olisi tuettava parhailla saatavissa olevilla tieteellisillä lausunnoilla, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin kestävyyden vaarantavat haitalliset ympäristövaikutukset. Jos ei ole riittävästi tietoa, on sovellettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, koska muuten voidaan ryhtyä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia aiheuttaviin toimiin.

Perustelu

Ennalta varautumisen periaate on yksi kulmakivistä EU:n perussopimuksessa, Rion julistuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa, joilla suojellaan meriympäristöä.

Tarkistus 248

Ehdotus asetukseksi

45 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e) kansainvälisten sopimusten, toimenpiteiden ja välineiden täytäntöönpano laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi;

e) kansainvälisten sopimusten, toimenpiteiden ja välineiden täytäntöönpano LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi sekä toimenpiteet ja väline meriympäristöön kohdistuvien vaikutusten, erityisesti merilintujen, merinisäkkäiden ja merikilpikonnien tahattomien saaliiden minimoimiseksi;

Tarkistus 249

Ehdotus asetukseksi

45 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

45 a artikla

Valtamerten puhdistaminen

EMKR:stä tuetaan sellaisten toimien toteuttamista, joiden avulla voidaan puhdistaa meriä ja valtameriä kaikenlaisesta jätteestä ja ensisijaisesti muoveista, ”muovimantereista” ja vaarallisista tai radioaktiivisista jätteistä.

Tarkistus 250

Ehdotus asetukseksi

46 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Tähän asetukseen liittyviä maksumenettelyjä olisi nopeutettava, jotta vähennetään kalastajiin kohdistuvia taloudellisia rasitteita. Komissio arvioi nykyistä suorituskykyä parantaakseen ja nopeuttaakseen maksuprosessia.

Tarkistus 251

Ehdotus asetukseksi

47 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EMKR:n rahoitusta yhdistävät toimet on toteutettava asetuksen (EU) N:o [InvestEU-asetus] ja asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] X osaston mukaisesti. Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio esittää jäsenvaltioille yksityiskohtaiset ohjeet, jotka koskevat rahoitusta yhdistävien toimien toteuttamista kansallisissa toimintaohjelmissa EMKR:n mukaisesti, ja kiinnittää erityistä huomiota paikallisten toimijoiden paikallisessa kehittämisessä toteuttamiin rahoitusta yhdistäviin toimiin.

Tarkistus 252

Ehdotus asetukseksi

48 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Asetuksen III osaston mukaisen tuen väliarviointi on suoritettava heti kun täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun tuen täytäntöönpano on käynnistynyt. Arviointi toteutetaan komission kertomuksen muodossa, ja siinä arvioidaan yksityiskohtaisesti kaikkia täytäntöönpanoon liittyviä erityisiä näkökohtia.

Perustelu

Kuten puheenjohtajakokous on korostanut, väliarvioinnin, eikä pelkästään toimenpiteiden lopullisen arvioinnin, olisi perustuttava riittävän yksityiskohtaiseen raporttiin, jotta rahaston tuloksellisuutta voidaan arvioida asianmukaisesti.

Tarkistus 253

Ehdotus asetukseksi

48 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

4. Komissio toimittaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut arviointikertomukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Perustelu

Tarkistus 254

Ehdotus asetukseksi

48 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

4 a. Komissio voi tarvittaessa ehdottaa muutoksia tähän asetukseen 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella.

Perustelu

Tarkistus 255

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai sellaiseen kolmanteen maahan, joka mainitaan työohjelmassa 3 ja 4 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

a) oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon, merentakaiseen maahan tai merentakaiselle alueelle tai sellaiseen kolmanteen maahan, joka mainitaan työohjelmassa 3 ja 4 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

Tarkistus 256

Ehdotus asetukseksi

51 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

b) mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti, ammattialan järjestöt mukaan luettuna, tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

Tarkistus 257

Ehdotus asetukseksi

53 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Perustelu

Komission täytäntöönpanovaltaan kuuluvat tapaukset, kuten jäsenvaltioiden tuloksellisuuskertomusten muotovaatimukset ja sisältöä koskevat eritelmät, ovat niin tärkeitä, että jäsenvaltiot voivat puuttua asiaan. Neuvoa-antavassa menettelyssä tätä mahdollisuutta ei ole, mutta on tarpeen määrätä hallintokomitean menettelystä.

Tarkistus 258

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 sarake – 3 rivi

Komission teksti

Tarkistus

Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän kalastuksen, vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla

Tarkistus 259

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 sarake – 4 rivi

Komission teksti

Tarkistus

Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen

Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikko- ja saariyhteisöjen edistäminen

Tarkistus 260

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 sarake – 3 rivi

Komission teksti

Tarkistus

Unionin kalastuslaivaston kannattavuuden kehitys

Unionin kalastuslaivaston kannattavuuden ja työllisyyden kehitys

Tarkistus 261

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 sarake – 4 rivi

Komission teksti

Tarkistus

Natura 2000 -alueiden ja muiden meristrategiadirektiivin mukaisesti suojeltujen merialueiden pinta-ala (ha), jolla toteutetaan suojelu-, ylläpito- ja ennallistamistoimenpiteitä

Meriympäristön suojelua koskevassa toimintasuunnitelmassa meristrategiadirektiivin mukaisesti vahvistettujen ympäristötavoitteiden noudattamisen taso tai, jos sitä ei ole, merkittävät myönteiset tulokset Natura 2000 -alueilla ja muilla meristrategiadirektiivin mukaisesti suojelluilla merialueilla, joilla toteutetaan suojelu-, ylläpito- ja ennallistamistoimenpiteitä

Tarkistus 262

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 2 sarake – 6 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Unionin kalastuslaivastojen kannattavuuden ja työllisyyden kehitys

Tarkistus 263

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 3 rivi – 4 sarake

Komission teksti

Tarkistus

75 %

85 %

Tarkistus 264

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 11 rivi


Komission teksti
2	23 artikla	2.1	75 %
	Vesiviljely
Tarkistus
2	23 artikla	2.1	85 %
	Vesiviljely
	Kalatalous	2.1	75 %

Tarkistus 265

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 11 a rivi (uusi)


Komission teksti

Tarkistus
2	23 a artikla	X	75 %
	Vesiviljelyä koskeva tilastotietoverkko

Tarkistus 266

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 12 rivi


Komission teksti
2	24 artikla	2.1	75 %
	Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitäminen
Tarkistus
3	24 artikla	3.1	75 %
	Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitäminen

Tarkistus 267

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 13 rivi


Komission teksti
2	25 artikla	2.1	75 %
	Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus
Tarkistus
3	25 artikla	3.1	75 %
	Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus

Tarkistus 268

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 2 rivi – 3 sarake

Komission teksti

Tarkistus

30 %

55 %

Tarkistus 269

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 6 rivi – 2 sarake


Komission teksti
	Toimet syrjäisillä Kreikan saarilla ja Kroatian saarilla Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo
Tarkistus
	Toimet syrjäisillä Irlannin saarilla, Kreikan saarilla ja Kroatian saarilla Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo

Tarkistus 270

Ehdotus asetukseksi

Liite III – rivi 16 a (uusi)


Komission teksti

Tarkistus
16 a	Yhteishankkeiden edunsaajien toteuttamat toimet	60 %

Tarkistus 271

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 16 b rivi (uusi)


Komission teksti

Tarkistus
16 b	Toimialakohtaisen organisaation, tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton toteuttamat toimet	75 %

Tarkistus 272

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 9 rivi – 4 sarake

Komission teksti

Tarkistus

40 %

50 %

Tarkistus 273

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 11 a rivi (uusi)


Komission teksti

Tarkistus
22 a artikla Muuttolintujen vaikutuksia vesiviljelyyn koskeva tieteellinen tutkimus ja tiedonkeruu	2.1	0 %	100 %

Tarkistus 274

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 13 rivi – 4 sarake

Komission teksti

Tarkistus

40 %

75 %

Tarkistus 275

Ehdotus asetukseksi

Liite IV – 14 rivi – 4 sarake

Komission teksti

Tarkistus

0 %

20 %

[1] EUVL C …. , s. …...
[2] EUVL C 361, 5.10.2018, s. 9.

PERUSTELUT

KOMISSION EHDOTUKSEN TAUSTAA

Komission ehdotuksen tarkoituksena on perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. EMKR:stä kohdennetaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen erityisesti kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman yhteydessä.

Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.

Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin. Näihin toimintalinjoihin tarvitaan unionin rahoitustukea Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta.

ESITTELIJÄN KANTA

Alan tarpeita vastaava budjetti

Uusi kalatalousrahasto kattaa talousarviokauden 2021–2027, ja se on suuruudeltaan 6,14 miljardia euroa seuraten komission ehdotusta seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Tämä merkitsee 5 prosentin pudotusta Euroopan meri- ja kalatalousrahaston nykyiseen budjettiin nähden. Samalla komissio ehdottaa yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin varojen vähentämistä, jotta entistä enemmän varoja voitaisiin ohjata suoraan ja epäsuoraan hallinnointiin.

Esittelijä haluaisi korostaa Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyalan merkitystä, sillä se käsittää yli 85 000 alusta, tarjoaa työpaikan yli 340 000 ihmisille koko ketjussa ja tuottaa yli 6 000 000 tonnia korkealaatuista ja ravinteikasta kalaa ja äyriäisiä kalastuksen ja vesiviljelyn avulla. Alan sosioekonominen vaikutus on valtava monilla rannikkoalueilla, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia alasta ja joilla alalla on vahvat yhteydet paikalliseen kulttuuriin ja tapoihin.

Kuitenkin yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon liittyy monia ongelmia, kuten poisheittämisen estäminen tai kestävän enimmäistuoton saavuttaminen, niiden ongelmien ohella, joita brexit tuo tullessaan ja joita syntyy markkinoilla päivittäin meriproteiinin maailmanlaajuisen tuotannon aiheuttamien uusien haasteiden johdosta,

Siksi on tärkeää, että on olemassa erityinen, merkittävä ja kaikkien käytettävissä oleva kalatalousrahasto. On yhtä tärkeää taata tarvittava budjetti, jotta voidaan käsitellä näitä meri- ja kalastusalaan vaikuttavia ongelmia ja haasteita, kun otetaan huomioon tälle politiikalle unionin talousarvioista myönnettävät jo nyt hyvin puutteelliset varat.

Tällä hetkellä EMKR:n osuus EU:n yleisestä talousarvioista vuosina 2014–2020 on vain 0,6 prosenttia. Kalastuksen varojen vähentämien ei vaikuta unionin talousarvioon juuri mitenkään, mutta sillä voi olla merkittäviä seurauksia kalastajille ja rannikkoalueille.

Brexitiä ei saa käyttää tekosyynä kalastuksen varojen vähentämiselle, kun otetaan huomioon tämän prosessin aiheuttamat ympäristönsuojelua, tuotantoa ja kauppaa koskevat haasteet.

Tukikelpoisten toimien joustavuus ja yksinkertaistaminen

Yleisesti ottaen komission menettely, jolla esimerkiksi lisätään joustavuutta kansallisen ohjelmien laadinnassa ja jolla yksinkertaistetaan hallintoa, on oikeansuuntainen. Pidän erityisen myönteisenä mahdollisuutta tarjota unionin alueiden ominaispiirteisiin ja omiin haasteisiin sovitettuja ratkaisuja ”yhden koon” menettelyä välttämällä. Menettelyn lopulliset tulokset ovat kuitenkin edelleen epäselviä.

Ehdotus näyttää pohjautuvan periaatteeseen, jonka mukaan sallitaan kaikki toimet, jotka eivät ole nimenomaisesti kiellettyjä, vaikka tällaista periaatetta ei mainitakaan nimenomaisesti asetuksessa, mikä voi aiheuttaa sekaannusta.

Tekstin tekee vielä epäselvemmäksi se, että komissio ehdottaa rahoitusta erilaisille toimille, joita ei yksilöidä tekstissä ja joiden ehtona on, että ne kuuluvat tulevassa asetuksessa yksilöityihin kunkin toimintalinjan yhteydessä määriteltyihin tuen kohteisiin (johdanto-osan 11 kappale). Mutta esimerkiksi toimintalinjan 1, ”kestävä kalastus”, yhteydessä tuen kohteita ovat vain kalastuksenhoito ja kalastuslaivastojen hallinnointi (keskittyminen pysyvään lopettamiseen); kalastustoiminnan ylimääräinen lopettaminen; valvonta ja täytäntöönpano; tietojen kerääminen; syrjäisimpien alueiden korvausjärjestelmä; luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Kysymys on sen jälkeen, voidaanko näiden tuen kohteiden yhteydessä pyytää rahoitusta esimerkiksi tietyille nykyisen EMKR:n avulla rahoitettavilla toimille, joita ovat esimerkiksi innovointi; neuvontapalvelut; kalastajien ja tieteenharjoittajien väliset kumppanuudet; inhimillisen pääoman lisääminen; monipuolistaminen; nuoret kalastajat; terveys ja turvallisuus; epäsuotuisat ilmasto-olot; ja monet muut toimet.

Lisäksi tuleva joustavuus liittyy myös siihen, miten jäsenvaltiot suunnittelevat ohjelmiaan. Kukin jäsenvaltio asettaa tietyissä aikataulussa kestävää kalastuksenhoitoa koskevia strategisia toimintalinjoja ja tavoitteita, joiden avulla ne voivat suunnitella asianmukaisina pitämiään toimia. Unionin rahoituksen ehtona on kuitenkin, että ne saavuttavat odotetut tulokset. Komissio suorittaa vuosittaisen tuloksellisuudenarvioinnin, joka voi johtaa korjaaviin toimiin.

Vaikka tämä voikin vaikuttaa loogiselta julkisten varojen hyvän käytön kannalta, EMKR:n ja yhteisiä säännöksiä koskevien asetusehdotusten asettamat ehdot ovat äärimmäisen tiukkoja, ja säännöt ovat aivan liian vaativia julkishallinnoille. Tämä vähentäisi varmasti toimijoiden halukkuutta pyytää varoja, mutta se myös saisi hallinnot välttämään kunnianhimoisten ohjelmien laatimista.

On pantava merkille, että kalatalousvaliokunnalla ei ole toimivaltaa yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen lopullisen tekstin suhteen.

Siksi vaarana on, että syntyy sama varojen käyttämättä jäämisen ongelma kuin käynnissä olevalla rahoituskaudella. Tällä hetkellä, kun nykyisen EMKR:n hyväksymisestä on kulunut yli neljä vuotta, jäsenvaltiot ovat käyttäneet vain 11 prosenttia varoista, mikä johtuu pääosin monimutkaisista menettelyistä ja komission vähäisestä yhteistyöstä. Kalastajat ja etenkin pienmuotoisen kalastuksen harjoittajat ovat turhautuneita, ja rahoituksen saamisen ehdot estävät heitä toimimasta.

Siksi avoimuutta ja oikeusvarmuutta on parannettava toimijoiden ja hallintojen kannalta.

Erityiset tuen kohteet

Uusi EMFF rahoittaa alan vaatimia väliaikaisen ja lopullisen lopettamisen toimia (romuttamista). Asetuksen asettamat ehdot ovat kuitenkin äärimmäisen vaativia.

Tulevan rahaston on autettava kalastusalaa suorittamaan rakennemuutos, joka on tarpeen useista syistä. Prosessi voi käsittää esimerkiksi saastuttavien moottorien korvaamisen ja turvattomien alusten modernisoinnin.

Kalastus onkin sosioekonomisesti tärkeää EU:n rannikkoalueilla samoin kuin pienimuotoinen kalastus, rannikkokalastus ja perinteinen kalastus, ja EMKR:n on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin, ja rakennemuutoksen rahoituksen olisi oltava koko laivaston saatavissa.

Esittelijä ei ole samaa mieltä siitä, että kielletään interventiomekanismit, kuten varastoinnin tuki, joka haittaisi mahdollisuutta reagoida markkinoiden epätasapainoon liittyvissä ääritilanteissa.

Toinen esittelijän mielestä ongelmallinen kysymys liittyy siihen, että kaikki vesiviljelyn ja jalostuksen tuotantoinvestoinnit rahoitettaisiin vain rahoitusvälineillä, mikä tapahtuu uuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen alaisuudessa. Vaikka sinisen talouden tuottaviin investointeihin olisikin saatavissa räätälöityjä rahoitusvälineitä, olisi myös mahdollistettava suoran tuen saanti tietyille toimille.

Syrjäisimpien alueiden erityistapaus

Komissio ehdottaa uutta rahoitusta syrjäisimmille alueille. Se vastaisi vähimmäissummaa, joka asianomaisten jäsenvaltioiden olisi annettava niille. Näiden summien puitteissa lisäkustannusten korvaamiseen tarkoitettu summa olisi enintään 50 prosenttia kustakin summasta. Sen seurauksena Kanariansaarten saama rahoitus vähenisi 32,7 prosenttia ja Ranskan saama rahoitus 24,2 prosenttia tämänhetkisiin EMKR-korvauksiin nähden.

Esittelijä ihmettelee, millä perusteella komissio ehdottaa tällaista ylärajaa. Ehto on hyvin joustamaton. Syrjäisimmillä alueilla olisi ottava tarvittava joustavuus osoittaa varoja tarpeidensa mukaisesti. On pantava merkille että lisäkustannuksista maksettava korvaus kannustaa toimijoita tuottamaan ja tuomaan markkinoille kalastus- ja vesiviljelytuotteita alueilla, joilla markkinoille tulvii matalien kustannusten huonolaatuisia tuotteita. Siten komission ehdotus on ristiriidassa omavaraisuuden takaamiseen tähtäävien toimien kanssa. On pantava merkille, että tämän toimen varojen käyttöaste on yleisesti 100 prosenttia.

Komission ehdotus ei mahdollista syrjäisimpien alueiden pienimuotoiseen ja perinteiseen kalastukseen käytettävien alusten uusimista. Esittelijä katsoo, että tämän olisi oltava mahdollista, jos vain varat sen sallivat. Ei ole reilua, että EU puolustaa kehittyvien maiden ja pienten saarten oikeutta uudistaa laivastojaan samoilla merialueilla, joilla tietyt syrjäiset alueet sijaitsevat, eväten samalla saman oikeuden omilta alueiltaan.

On huomattava, että joillakin syrjäisimmillä alueilla laivastot koostuvat tällä hetkellä puisista ja moottorittomista kanooteista ja runsaat (etupäässä pelagiset) kalavarat rannikon ulkopuolella ovat hyödyntämättä. Itse asiassa syrjäisimpiä alueita alettiin ottaa mukaan yhteiseen kalastuspolitiikkaan, kun kalastusrajoitukset otettiin käyttöön 1990-luvulla ja kun ne eivät anoneet laivastojensa uusimista tarpeeksi ajoissa. Nyt tämä mahdollisuus on kielletty.

Toinen tärkeä syrjäisimpiä alueita koskeva tekijä on tarve perustaa pitkällä aikavälillä väline, joka on tarkoitettu erityisesti näiden alueiden kalastuksen tukemiseen maatalouden POSEI-ohjelmaa (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma) vastaavalla tavalla. On pantava merkille, että neuvoston vuonna 1989 tekemää päätöstä näiden ohjelmien perustamisesta voidaan soveltaa kaikkiin taloudenaloihin.

Uutena elementtinä komission ohjelmassa on, että kunkin syrjäisen alueen on esitettävä yksityiskohtainen strateginen toimintaohjelma, mikä on tietenkin järkevää, mutta toisaalta tämä voi johtaa tarpeettomaan taakkaan ja siihen, että komissio epää varat, jos asetetut tiukat ehdot eivät täyty. Siksi toimintasuunnitelmat voivat olla mahdollisuus, mutta viime kädessä ne voivat muodostua rajoittavaksi tekijäksi.

Samalla puuttuu myös poikkeus, joka koskee yksinkertaistettua menettelyä myönnettäessä valtion toimintatukea syrjäisimmille alueille, joka on tämänhetkisessä EMKR:ssä ja joka perustuu maataloudessa käytettyyn POSEI-malliin.

Lopuksi esittelijä haluaa selventää, että tuki ankkuroiduille kalastuslaitteille, joiden ympärillä pienimuotoista ja perinteistä kalastusta harjoittavat kalastajat kalastavat siimoilla – täysin kestävä väline – joka oli mahdollinen nykyisen EMKR:n mukaan, on edelleen mahdollinen, koska sitä ei ole nimenomaisesti kielletty.

Vesiviljely, jalostus ja markkinat

EMKR:n olisi edistettävä vesiviljelyn tukemista ja kestävää kehitystä. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen vaikea saada tilaa ja lupamenettelyt ovat kuormittavia. Sen vuoksi alan on vaikea parantaa viljeltyjen tuotteiden kuvaa ja kilpailukykyä. Tuen olisi oltava sallittua tukina tuottaville investoinneille, innovoinnille, ammattipätevyyksien hankkimiselle, työolojen parantamiselle, tärkeitä maan- ja luonnonhallintapalveluita tarjoaville korvaaville toimille, ja olisi myös sallittava rahoitusvälineet tuottavien investointien tapauksessa.

Jatkuvaa tukea olisi annettava myös jalostus- ja markkinointialalle niiden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Johtopäätökset

Kauden 2021–2027 uuden EMKR:n ehdotetut periaatteet ja tavoitteet ansaitsevat tunnustuksen. On kuitenkin epäilyksiä, jotka koskevat näennäistä joustavuutta ja talousarvion määrärahoja. Kalastukseen ja meriin liittyviin unionin haasteisiin ei pystytä vastaamaan vähemmin määrärahoin.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.11.2018)

kalatalousvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta
(COM(2018)0390 – C8-0270/2018 – 2018/0210(COD))

Valmistelija: Eider Gardiazabal Rubial

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) yleisenä tavoitteena on tukea EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteita, jatkaa EU:n yhdennetyn meripolitiikan kehittämistä ja tukea valtamerten hallinnointia koskevia unionin kansainvälisiä sitoumuksia koheesiopolitiikkaa, YKP:tä ja EU:n muita toimintapolitiikkoja täydentävästi.

EMKR vuosina 2021–2027 on välttämätön, ja on olennaisen tärkeää, että kalatalousalaa vahvistetaan merkittävästi, myös määrärahojen osalta.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotettu enimmäismäärä EMKR:lle (miljoonaa euroa).

	Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 EU27:ssä vuoden 2018 kiinteinä hintoina	Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 vuoden 2018 kiinteinä hintoina
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto	6,243	6,866

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti hyväksyi 14. maaliskuuta ja 30. toukokuuta 2018 kaksi päätöslauselmaa monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027;
Tarkistus 2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. painottaa niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toteaa, että parlamentti toisti tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja piti valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin ei sisälly asiaankuuluvaa selkeää ja näkyvää sitoumusta;
Tarkistus 3 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 c kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 c. painottaa näkemystään, että Pariisin sopimuksen seurauksena ilmastoon liittyvää monialaista varainkäyttöä olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja siinä olisi saavutettava 30 prosentin taso mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;
Tarkistus 4 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 d kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 d. palauttaa mieliin, että 14. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti korosti kalatalousalan, meriympäristön ja ns. sinisen talouden sosioekonomista ja ekologista merkitystä ja niiden panosta unionin kestävään elintarvikeomavaraisuuteen, sillä ne varmistavat eurooppalaisen vesiviljelyalan ja kalastusalan kestävyyden ja lievittävät ympäristövaikutuksia; toteaa, että lisäksi parlamentti kehotti säilyttämään nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kalastusalalle osoitettavien määrärahojen tason ennallaan ja lisäämään meriasioiden määrärahoja, jos ilmenee uusia tarpeita;
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Euroopan parlamentti korosti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 14 päivänä maaliskuuta 2018 ja 30 päivänä toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joihin monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja kaikkien siihen liittyvien EU:n toimintapolitiikkojen olisi perustuttava. Parlamentti toisti tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja piti valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin ei sisälly asiaankuuluvaa selkeää ja näkyvää sitoumusta. Tästä syystä parlamentti pyysi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkeen unionin toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan. Lisäksi se muistuttaa, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään. Parlamentti kehottaa siksi jatkamaan tukea nykyisille politiikoille, etenkin perussopimuksiin kirjatuille unionin pitkäaikaisille politiikoille eli yhteiselle maatalouspolitiikalle, kalastuspolitiikalle ja koheesiopolitiikalle, koska ne tuovat unionin kansalaisille konkreettisia etuja.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 b) Lisäksi monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 14 päivänä maaliskuuta ja 30 päivänä toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa Euroopan parlamentti korosti, että syrjinnän poistaminen on keskeisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta. Tästä syystä se pyysi sisällyttämään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat sitoumukset kaikkeen unionin toimintapolitiikkaan ja kaikkiin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskeviin aloitteisiin.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 c) Lisäksi monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 14 päivänä maaliskuuta ja 30 päivänä toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa Euroopan parlamentti painotti, että Pariisin sopimuksen seurauksena ilmastoon liittyvää monialaista varainkäyttöä olisi lisättävä huomattavasti verrattuna nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen ja siinä olisi saavutettava 30 prosentin taso mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimille asetetut prioriteetit ja tulokset, kun erityisesti otetaan huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.	(7) Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimille asetetut prioriteetit ja tulokset, kun erityisesti otetaan huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.	(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6866 943 600 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (7 739 176 524 euroa käypinä hintoina). EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5939 794 375 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (6 694 261 648 euroa käypinä hintoina) olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 927 149 225 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (1 044 914 876 käypinä hintoina) suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.
__________________	__________________
⁶ EUVL C […], […], s. […].	⁶ EUVL C […], […], s. […].
Perustelu
Määrärajojen jaottelu ohjelman rahoituspuitteissa budjettivaliokunnan ehdottamalla tavalla on ainoastaan suuntaa-antava aritmeettinen muunnos, joka johtuu ohjelman yleisten rahoituspuitteiden muuttamisesta eikä vaikuta asiasta vastaavassa valiokunnassa päätettävään määrärahojen jaotteluun.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) EMKR:llä olisi oltava seuraavat neljä toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla; kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.	(10) EMKR:llä olisi oltava seuraavat neljä toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän kalastuksen, vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen, saaret ja syrjäisimmät alueet mukaan lukien; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.	(13) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 35 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.	(14) EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista sosiaalinen yhteenkuuluvuus asianmukaisesti huomioon ottaen. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.	(18) Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä, saarilla ja syrjäisimmillä alueilla elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella ja rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.	(31) Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen ja ravitsemuksen parantaminen on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 2). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Tässä yhteydessä kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.	(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely ja suljetun vesiviljelyn järjestelmät sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.	(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta, saaret ja syrjäisimmät alueet mukaan lukien. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36) Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinkelpoisuutta. EMKR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKR:n tukea olisi oltava saatavilla yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan pitäisi lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden olisi varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi siten vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.	(36) Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko-, saari- ja sisävesialueiden yhteisöjen väestön ja talouksien elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. EMKR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKR:n tukea olisi oltava saatavilla yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan pitäisi lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden olisi varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi siten vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.	(38) EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. SEUT:n 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvien syrjäisimpien alueiden ja saarten erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(42 a) Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 5). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Tässä yhteydessä syrjinnän torjuminen on olennaisen tärkeää, jotta EU voi noudattaa osallisuutta edistävää Eurooppaa koskevia sitoumuksiaan. Sen vuoksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat sitoumukset olisi sisällytettävä kaikkeen unionin toimintapolitiikkaan, tämä asetus mukaan lukien.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 43 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(43) Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi laadittava kustakin merialueesta analyysi, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. Ohjelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, kestävän sinisen talouden sosioekonominen tuloksellisuus, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen, merten roskaantumisen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.	(43) Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi laadittava kustakin merialueesta analyysi, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. Ohjelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, kestävän sinisen talouden sosioekonominen tuloksellisuus erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen osalta, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen, merten roskaantumisen vähentäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina.	1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 866 943 600 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (7 739 176 524 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 311 000 000 euroa käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.	1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 939 794 375 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (6 694 261 648 euroa käypinä hintoina) liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.
Perustelu
Määrärajojen jaottelu ohjelman rahoituspuitteissa budjettivaliokunnan ehdottamalla tavalla on ainoastaan suuntaa-antava aritmeettinen muunnos, joka johtuu ohjelman yleisten rahoituspuitteiden muuttamisesta eikä vaikuta asiasta vastaavassa valiokunnassa päätettävään määrärahojen jaotteluun.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 102 000 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,	a) 114 076 262 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (128 566 125 euroa käypinä hintoina) Azorien ja Madeiran osalta,
Perustelu
Määrärajojen jaottelu ohjelman rahoituspuitteissa budjettivaliokunnan ehdottamalla tavalla on ainoastaan suuntaa-antava aritmeettinen muunnos, joka johtuu ohjelman yleisten rahoituspuitteiden muuttamisesta eikä vaikuta asiasta vastaavassa valiokunnassa päätettävään määrärahojen jaotteluun.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) 82 000 000 euroa Kanariansaarten osalta,	b) 91 708 367 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (103 357 081 euroa käypinä hintoina) Kanariansaarten osalta,
Perustelu
Määrärajojen jaottelu ohjelman rahoituspuitteissa budjettivaliokunnan ehdottamalla tavalla on ainoastaan suuntaa-antava aritmeettinen muunnos, joka johtuu ohjelman yleisten rahoituspuitteiden muuttamisesta eikä vaikuta asiasta vastaavassa valiokunnassa päätettävään määrärahojen jaotteluun.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) 131 000 000 euroa Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.	c) 146 509 709 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (165 119 239 euroa käypinä hintoina) Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.
Perustelu
Määrärajojen jaottelu ohjelman rahoituspuitteissa budjettivaliokunnan ehdottamalla tavalla on ainoastaan suuntaa-antava aritmeettinen muunnos, joka johtuu ohjelman yleisten rahoituspuitteiden muuttamisesta eikä vaikuta asiasta vastaavassa valiokunnassa päätettävään määrärahojen jaotteluun.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 829 000 000 euroa käypinä hintoina.	1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 927 149 225 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (1 044 914 876 käypinä hintoina).
Perustelu
Määrärajojen jaottelu ohjelman rahoituspuitteissa budjettivaliokunnan ehdottamalla tavalla on ainoastaan suuntaa-antava aritmeettinen muunnos, joka johtuu ohjelman yleisten rahoituspuitteiden muuttamisesta eikä vaikuta asiasta vastaavassa valiokunnassa päätettävään määrärahojen jaotteluun.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen	Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta ja SEUT:n 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla saarilla harjoitettavan pienimuotoiseen rannikkokalastuksen osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n tukea voidaan myöntää 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta tuensaajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.	1. EMKR:n tukea voidaan myöntää 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja SEUT:n 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla saarilla harjoitettavan pienimuotoisen rannikkokalastuksen osalta tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta tuensaajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla suojellaan ja ennallistetaan merten ja rannikkojen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, sisävedet mukaan luettuina.	1. EMKR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla suojellaan ja ennallistetaan merten ja rannikkojen biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, sisävedet mukaan luettuina. Tätä tarkoitusta varten Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan satelliittiohjelmien kanssa tehtävää yhteistyötä olisi edistettävä, jotta saadaan kerättyä lisää tietoja meren pilaantumisen ja erityisesti vedessä olevan muovijätteen tilanteesta.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) meren pilaantumisen, erityisesti muovin, analysointiin ja tarkkailuun tehtävät investoinnit tilannetta koskevien tietojen kartuttamiseksi;
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c b) tietämyksen lisääminen meren roskista ja niiden keskittymistä;
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
f) valtameritutkimusta ja -tietoa koskeva kansainvälinen yhteistyö ja valtameritutkimuksen ja -tiedon kehittäminen.	f) valtameritutkimusta ja -tietoa koskeva kansainvälinen yhteistyö ja valtameritutkimuksen ja -tiedon kehittäminen erityisesti meren roskien osalta siten, että tiedot kerätään asianmukaisilla satelliittien tunnistimilla erityisesti EU:n avaruusohjelmaan kuuluvan Copernicus-komponentin, autonomisten ilma-alusten ja in situ -havainnointijärjestelmien avulla, koska niillä pystytään seuraamaan suuria kelluvia roskia sekä pienten roskien keskittymiä.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0390 – C8-0270/2018 – 2018/0210(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PECH 2.7.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 2.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Eider Gardiazabal Rubial 16.7.2018
Valiokuntakäsittely	26.9.2018
Hyväksytty (pvä)	21.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Jan Olbrycht, Răzvan Popa, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Stanisław Żółtek
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karine Gloanec Maurin, Giovanni La Via, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Tomáš Zdechovský

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

27	+
ALDE	Jean Arthuis, Gérard Deprez
ECR	Zbigniew Kuźmiuk
PPE	Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Giovanni La Via, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Inese Vaidere, Tomáš Zdechovský
S&D	Eider Gardiazabal Rubial, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Vladimír Maňka, Răzvan Popa, Manuel dos Santos, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken
VERTS/ALE	Jordi Solé, Indrek Tarand, Monika Vana

4	-
ECR	Bernd Kölmel
ENF	André Elissen, Stanisław Żółtek
NI	Eleftherios Synadinos

0	0

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.11.2018)

kalatalousvaliokunnalle

Valmistelija: Francesc Gambús

LYHYET PERUSTELUT

Komissio esitteli 12. heinäkuuta 2018 Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) koskevan uuden lainsäädäntöehdotuksen kaudeksi 2021–2027. Tämän rahaston tavoitteena on kohdentaa unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen erityisesti kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman yhteydessä.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan valmistelijana suhtaudun myönteisesti komission tiedonantoon, koska siinä on luotu hyvä perusta, jonka pohjalta lainsäädäntövallan käyttäjät voivat työskennellä ja parhaassa tapauksessa päästä sopimukseen. Haluan erityisesti kiittää komissiota rahaston ympäristövaikutuksen vahvistamisesta, sillä rahastossa keskitytään suojelemaan meren ekosysteemejä ja siitä myönnetään toivottu 30 prosentin osuus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen Pariisin sopimuksen puitteissa annettujen sitoumusten mukaisesti.

Mielestäni uusi rahasto on myös tehokkaampi ja vaikuttavampi, kun sitä yksinkertaistetaan, siihen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta, sitä yhdenmukaistetaan muiden rahastojen kanssa ja sen tuki suunnataan entistä paremmin yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon.

Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Nykyään unioni tuo kuitenkin yli 60 prosenttia kalastustuotteista, minkä vuoksi se on hyvin riippuvainen kolmansista maista. Tärkein haaste on kannustaa kansalaisia kuluttamaan unionin kalaa, jonka laatuvaatimukset ovat korkeita ja hinnat kohtuullisia. Tämän takia alalla on lisättävä vesiviljelyn osuutta ja sen kriittistä massaa, koska nykyään tästä toiminnasta peräisin olevan kalan osuus on ainoastaan 20 prosenttia EU:n markkinoilla olevasta kokonaismäärästä.

Pidän kuitenkin tärkeänä, että lausuntoa täydennetään tarkistuksilla, jotta siitä tulee asianmukaisempi ja joustavampi ja jotta vältetään perusteettomien kielteisten vaikutusten aiheuttaminen kalastuslaivastolle ottaen huomioon sen moninaisuus kaikkialla unionissa.

Pidän tärkeänä, että yhteishoitoon liittyvät osatekijät otetaan mukaan, koska yhteishoito on mekanismi, jonka mukaan ammattikalastustoiminta, virkistyskalastus ja vesiviljely organisoidaan ja jonka perusteella hallitukset jakavat toimivaltansa paikallisen käyttäjäyhteisön kanssa siten, että kullekin osapuolelle määritetään toiminnan hallinnoinnista tiedottamiseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon liittyvät erityiset velvoitteet ja oikeudet. Ei pidä unohtaa, että kalastajat itse ovat kiinnostuneimpia turvaamaan kalastusalueet ja kalakannat, koska ilman kaloja ei ole toimintaa ja ilman toimintaa ei ole työpaikkoja. Sen vuoksi olen esitettyjen tarkistusten avulla pyrkinyt varmistamaan mahdollisimman hyvän ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tasapainon.

Lopuksi katson, että kun jäsenvaltioita varten yksinkertaistetaan ja selkeytetään toimintaa, jota voidaan harjoittaa EMKR:n alaisuudessa, helpotetaan hallinnointia, vähennetään hallinnollisia rasitteita ja lopulta autetaan unionin meri- ja kalatalousalaa samalla edistymään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) On tarpeen perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. Rahaston olisi pyrittävä kohdentamaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen. Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.	(1) On tarpeen perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. Rahaston olisi pyrittävä kohdentamaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, meristrategiapuitedirektiivin, EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten täyden ja nopean täytäntöönpanon tukemiseen. Tällainen rahoitus on yhdessä vastuullisten kalastuspolitiikkojen kanssa yksi keskeisistä tekijöistä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.	(2) Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.	(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n monivuotisen talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.
_________________	_________________
⁶ EUVL C […], […], s. […].	⁶ EUVL C […], […], s. […].
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.	(9) Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Kalalajikantoja olisi kuitenkin edelleen seurattava ja liikakalastusta torjuttava asianmukaisten välineiden avulla. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) EMKR:llä olisi oltava seuraavat neljä toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla; kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.	(10) EMKR:llä olisi oltava seuraavat neljä toimintalinjaa, jotka vastaavat täysin YKP:n tavoitteita; kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla; kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän ja vauraita rannikkoyhteisöjä edistävän sinisen talouden mahdollistaminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.	(11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun ja ekosysteemin heikkenemisen kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.	(13) Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet, mukaan lukien hankkeet, joiden tavoitteena on suojella merkittävinä hiilinieluina toimivia meriheinäkasvustoja ja rannikon kosteikkoalueita ja ennallistaa ne, yksilöidään EMKR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.
Perustelu
IPCC:n viimeisimmässä raportissa korostetaan, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi on pohdittava myös hiilidioksidipäästöjen poistamista ilmakehästä.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.	(14) EMKR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista YKP:n ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY^{1 a} puitteissa. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.
	_________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013⁷ (YKP-asetus), 42 artiklan mukaisesti unionin rahoitustuen myöntäminen EMKR:stä edellyttää YKP:n sääntöjen noudattamista. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, olisi hylättävä.	(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013⁷ (YKP-asetus), 42 artiklan mukaisesti unionin rahoitustuen myöntäminen EMKR:stä edellyttää YKP:n sääntöjen täysimääräistä noudattamista. Unionin rahoitustukea olisi myönnettävä vain niille toimijoille ja jäsenvaltioille, jotka noudattavat täysimääräisesti asiaankuuluvia oikeudellisia velvoitteitaan. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, olisi hylättävä.
_________________	_________________
⁷ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).	⁷ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen ja maksujen keskeyttämisestä sekä rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio tai tuensaaja on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.	(16) Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen täysimääräisen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen ja maksujen keskeyttämisestä sekä rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio tai tuensaaja on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) YKP on viime vuosina edistänyt paljon kalakantojen palauttamista terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa.	(17) YKP on viime vuosina ryhtynyt toimiin kohti kalakantojen palauttamista terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden täysimääräisessä saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita, mukaan lukien oikeudellinen velvoite palauttaa kalakannat sellaisten biomassatasojen yläpuolelle, jotka kykenevät tuottamaan kestävän enimmäistuoton, ja pitää ne tällaisella tasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.	(18) Kalastus on monissa unionin rannikko- ja saariyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Yhteishoitomekanismien täytäntöönpano ammatti- ja virkistyskalastuksessa sekä vesiviljelyssä, joihin osallistuvat suoraan asianomaiset sidosryhmät, kuten hallinto, kalastus- ja vesiviljelyala, tiedeyhteisö ja kansalaisyhteiskunta, ja joiden toiminnan perusta on vastuiden tasapuolinen jakaminen päätöksenteossa ja mukautuva kalastuksenhoito, joka perustuu tietämykseen, tietoon ja välittömyyteen, edistää YKP:n tavoitteiden saavuttamista. EMKR:stä olisi tuettava näiden mekanismien täytäntöönpanoa paikallisella tasolla.
Perustelu
Yhteishoitomalli saavuttaa suurimman tehonsa ekosysteemeihin ja ennalta varautumiseen perustuvia lähestymistapoja noudattavan biotalouden puitteissa. Tällaisen mallin olisi tarjottava välineet, jotka mahdollistavat tosiaikaisen reagoinnin mukautuvassa kalastuksenhoidossa ilmeneviin muuttuviin tilanteisiin.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) EMKR:n olisi pyrittävä saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevat YKP:n tavoitteet. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.	(19) EMKR:n olisi pyrittävä edistämään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevien YKP:n tavoitteiden saavuttamista. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti niiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa, joilla pyritään saavuttamaan taloudelliset, sosiaaliset ja työllisyyteen liittyvät edut, ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) EMKR:n tuella olisi pyrittävä saavuttamaan ja säilyttämään kalastuksen kestävään enimmäistuottoon perustuva kestävä kalastus ja minimoimaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin. Tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja.	(20) EMKR:n tuella olisi edistettävä sen oikeudellisen velvoitteen oikea-aikaista noudattamista, joka koskee kaikkien kalakantojen palauttamista sellaisten biomassatasojen yläpuolelle, jotka kykenevät tuottamaan kestävän enimmäistuoton, ja kaikkien kalakantojen säilyttämistä, sekä kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvien kielteisten vaikutusten minimoimista ja poistamista silloin, kun se on mahdollista. Tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja, ja sen ulkopuolelle olisi jätettävä kaikki investoinnit sähköpulssitroolausmenetelmiin.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Purkamisvelvoite on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.	(21) Purkamisvelvoite on oikeudellinen velvoite ja yksi YKP:n päätavoitteista. Sen ansiosta on lopetettu ympäristön kannalta tuomittava päästökäytäntö ja saatu aikaan merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EMKR:tä tukeakseen maksimaalisesti muihin toimiin sovellettavaa tuntuvasti korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täysimääräistä ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin ja ajallisiin ja alueellisiin valikoivuutta parantaviin toimenpiteisiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Purkamisvelvoitetta olisi valvottava myös koko alan laajuudelta, pienistä suuriin kalastusaluksiin, jokaisessa unionin jäsenvaltiossa.
Perustelu
Pienimuotoista kalastusta Irlannissa ja muualla harjoittavat kalastajat valittavat jatkuvasti ja tasaisesti sitä, että he ovat suurelta osin rannikkokalastusta harjoittavina tarkastusten ja rangaistusten pehmeimpiä kohteita, kun taas suuriin aluksiin on vaikeampi päästä ja näin ollen niitä on vaikeampi tarkastaa.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.	(22) EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua sekä tukea erityisiä terveydenhuoltoon liittyviä seikkoja. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja ja tukea varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.	(28) Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta, YKP:n tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa, sekä nuorille kalastajille. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.	(31) Kalastus ja kestävä vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.	(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely, haitallisten vieraslajien ja vierastautien torjunta vesiviljelyalalla sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen kohtuuttoman monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on tarpeettoman vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, tiettyjen vesiviljelyalalle vakavaa vahinkoa aiheuttavien tautien ja haitallisten tulokaslajien hallintaan, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen aiheesta ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet” 12. kesäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (2017/2118(INI)) kanssa.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) Elintarviketurva edellyttää tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013¹⁵ (YMJ-asetus) tavoitteiden mukaisesti. EMKR:n tukea olisi erityisesti oltava saatavilla tuottajaorganisaatioiden tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien toteutukseen, uusien myyntikanavien edistämiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja levittämiseen.	(33) Elintarviketurva edellyttää meriympäristön suojelua, kalakantojen kestävää hoitoa, YKP:n tavoitteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa, tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013¹⁵ (YMJ-asetus) tavoitteiden mukaisesti. EMKR:n tukea olisi erityisesti oltava saatavilla tuottajaorganisaatioiden tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien toteutukseen, uusien myyntikanavien edistämiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja levittämiseen.
_________________	_________________
¹⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).	¹⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.	(35) Työpaikkojen luominen rannikko- ja saarialueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(37) EMKR:n olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava tukea kestävää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.	(37) EMKR:n olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava tukea kestävää ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma”¹⁷ mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen.	(40) Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma”¹⁷ mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva ja johtava voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen.
_________________	_________________
¹⁷ JOIN(2016) 49	¹⁷ JOIN(2016) 49
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(44 a) Nykyiseen EMKR:ään liittyvä maksumenettely on todettu huonoksi, koska neljän vuoden soveltamisen jälkeen ainoastaan 11 prosenttia on käytetty. Menettelyä olisi parannettava, jotta voidaan nopeuttaa maksuja edunsaajille, erityisesti yksityishenkilöille ja perheille.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(47) Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013¹⁹, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95²⁰, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96²¹ ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939²² mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti²³. Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan EMKR:n hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhteydessä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti.	(47) Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013¹⁹, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95²⁰, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96²¹ ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939²² mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) olisi tehtävä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi tutkittava petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti²³. Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan EMKR:n hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhteydessä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti.
_________________	_________________
¹⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).	¹⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
²⁰ Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).	²⁰ Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
²¹ Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).	²¹ Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
²² Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).	²² Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
²³ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).	²³ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(48) Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679²⁴ vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.	(48) Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava kaikki tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679²⁴ vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.
_________________	_________________
²⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).	²⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – 12 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(12) ’tuottavilla vesiviljelyinvestoinneilla’ investointeja vesiviljelytuotantoon käytettäviin laitteisiin tai tiloihin taikka niiden rakentamiseen, laajentamiseen tai uudenaikaistamiseen;	(12) ’tuottavilla vesiviljelyinvestoinneilla’ investointeja vesiviljelytuotantoon käytettäviin laitteisiin tai tiloihin taikka niiden rakentamiseen, laajentamiseen, innovointiin tai uudenaikaistamiseen;
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – 15 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
15) ’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa;	15) ’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista ekologisten rajojen puitteissa harjoitettavaa taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa, jotta ennallistetaan ja säilytetään merten ekosysteemit sekä suojellaan haavoittuvia luonnonvaroja, tuotteita ja palveluja;
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – 15 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	15 a) ’yhteishoidolla’ kumppanuussopimusta, jolla hallitus, paikallinen käyttäjäyhteisö (kalastajat), ulkopuoliset toimijat (kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset) ja toisinaan muut kalastusalalla toimivat ja rannikkojen luonnonvaroja hyödyntävät sidosryhmät (muun muassa alusten omistajat, kalakaupan pitäjät, luottolaitokset tai lainanantajat ja matkailualan toimijat) jakavat kalastuksenhoidon päätöksentekoon liittyvän vastuun ja vallan.
Perustelu
FAO:n määritelmä on peräisin FAO:n termiportaalista: http://www.fao.org/faoterm/en/
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1) kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;	1) kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen sosioekonomiset näkökohdat huomioon ottaen;
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2) unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla;	2) unionin elintarviketurvallisuuden ja -turvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla;
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3) kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen;	3) kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen ja kalastusalueiden tukeminen;
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina.	1. EMKR:n monivuotiseen täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Vähintään 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava 19 ja 20 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin. Jäsenvaltiot, joilla ei ole pääsyä unionin vesille, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta ottaen huomioon niiden valvontaa ja tiedonkeruuta koskevat tehtävät.	Poistetaan.
Perustelu
Varojen kohdentaminen olisi vahvistettava kunkin jäsenvaltion määrittämien tarpeiden mukaan. Kaikenlainen liiallinen varojen kohdentaminen johtaisi käyttämättömiin varoihin tai varojen tarpeettomaan käyttöön.
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Kaikki varat, joita ei käytetä 19 ja 20 artiklan nojalla valvontaan ja tiedonkeruuseen, voidaan kohdentaa uudelleen Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;	a) strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän sinisen talouden kehittämistä varten;
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan tarvittaessa huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.	5. Saatuaan asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen sekä direktiivissä 2008/56/EY tarkoitetun ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan tarvittaessa huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) vesiviljely- ja kalatalousalan tuottavuudelle merkittävää haittaa aiheuttavien haitallisten vieraslajien kohdennetun hallinnan;
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d b) innovatiivisiin valikoiviin pyydyksiin ja niiden käyttöön kaikkialla unionissa liittyvän tutkimuksen tukemisen, muun muassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 27 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) uusimman näytön kestävän sinisen talouden ja erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisesta tuloksellisuudesta;	e) uusimman näytön tasapainosta ympäristöalan painopisteiden ja kestävän sinisen talouden ja erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisen tuloksellisuuden välillä;
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.	i) ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan lukien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen polttoainesäästöjen avulla.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja jotka kuuluvat perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan.	2. Perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla.
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008²⁸ 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön mukaisiin vakaviin rikkomuksiin;	a) on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008²⁸ 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön mukaisiin rikkomuksiin;
_________________	_________________
²⁸ Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).	²⁸ Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hakemuksen jätettyään tuensaajan on täytettävä 1 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävyysedellytykset toimen koko täytäntöönpanon ajan ja viiden vuoden ajan sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle.	2. Hakemuksen jätettyään tuensaajan on täytettävä 1 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävyysedellytykset toimen koko täytäntöönpanon ajan ja sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle.
Perustelu
Kenenkään toimijan tai edunsaajan ei pitäisi milloinkaan syyllistyä vakaviin rikkomuksiin, olla osallisena LIS-kalastuksessa tai syyllistyä muihin ympäristörikoksiin.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson, jona hakemus ei ole hyväksyttävä, käynnistyskynnyksen ja keston määrittely niin, että ne ovat oikeassa suhteessa vakavan rikkomuksen, rikoksen tai petoksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistumiseen ja että kesto on vähintään yhden vuoden pituinen;	a) 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson, jona hakemus ei ole hyväksyttävä, käynnistyskynnyksen ja keston määrittely niin, että ne ovat oikeassa suhteessa rikkomuksen, rikoksen tai petoksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistumiseen ja että kesto on vähintään yhden vuoden pituinen;
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) kalastusalusten rakentaminen ja hankinta tai kalastusalusten tuonti, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;	b) kalastusalusten rakentaminen, hankinta tai nykyaikaistaminen, mukaan lukien moottorin korvaamisen kautta, tai kalastusalusten tuonti, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;
Perustelu
Moottorin nykyaikaistaminen tai korvaaminen liittyy pyyntikapasiteetin tehostamiseen ja lisäämiseen entisestään. Sellaisenaan koneiden nykyaikaistamis- ja korvaamistoimet horjuttaisivat kestävän kehityksen tavoitetta 14.6, jolla kielletään tuet, jotka edistävät kalastuksen liikakapasiteettia. Vaikka vanhojen moottoreiden nykyaikaistamisen tai korvaamisen ehtona on, että niistä tehdään joko yhtä tai vähemmän tehokkaita, ne eivät välttämättä vähennä aluksen kalastuskapasiteettia. Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, että polttoainetehokkailla moottoreilla varustettujen alusten houkuttimena on edelleen pyyntiponnistuksen lisääminen.
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) toimet, joihin sisältyy sähköpulssitroolausta missä tahansa muodossa;
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
g) suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta;	g) suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämis- tai uudelleenasuttamistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta;
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – j alakohta
Komission teksti	Tarkistus
j) kalastusaluksiin tehtävät investoinnit, jotka ovat tarpeen unionin tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset;	Poistetaan.
Perustelu
On vaikea ymmärtää, miksei tukea voida myöntää investoinneille, jotka ovat tarpeen esimerkiksi uusiin pyydyksiin, valvontajärjestelmiin tai pyydysten muokkaamiseen liittyvän lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi.
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – k alakohta
Komission teksti	Tarkistus
k) investoinnit kalastusaluksiin, jotka ovat harjoittaneet toimintaa merellä vähemmän kuin 60 päivää vuodessa kumpanakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneinä kahtena kalenterivuotena.	Poistetaan.
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – k a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	k a) toimintakustannukset, kuten vakuutukset, yleiskustannukset, polttoaineet ja kalastusalusten laitteet, jotka tekevät niistä pelkästään toimintakykyisiä tai merenkulkukelpoisia, kuten köydet, pakolliset turvallisuus- ja suojavaatimukset sekä huoltopalvelut.
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista.	1. Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista sekä kannustettava sosiaaliseen vuoropuheluun sidosryhmien välillä.
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) alan arvoketjun ja kaupan pitämistä koskevien strategioiden edistäminen;	c) alan arvoketjun ja kaupan pitämistä koskevien strategioiden luominen ja edistäminen;
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) luotonsaannin sekä vakuutustuotteiden ja rahoituksen saatavuuden helpottaminen;
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantaminen kalastusaluksilla;	e) terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantaminen kalastusaluksilla, jotta on mahdollista houkutella enemmän nuoria alalle sekä vähentää merkittävästi merellä tapahtuvien vaaratilanteiden syitä;
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
h) toimintojen monipuolistaminen laajemmassa kestävässä sinisessä taloudessa;	h) toimintojen monipuolistaminen laajemmassa kestävässä sinisessä taloudessa, joka kehittyy ekologisten rajojen puitteissa;
Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – i a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	i a) sopivan ympäristön luominen paikallisten yhteishoitosuunnitelmien kehittämistä varten.
Perustelu
Yhteishoitomalli saavuttaa suurimman tehonsa ekosysteemeihin ja ennalta varautumiseen perustuvia lähestymistapoja noudattavan biotalouden puitteissa. Tällaisen mallin olisi tarjottava välineet, jotka mahdollistavat tosiaikaisen reagoinnin mukautuvassa kalastuksenhoidossa ilmeneviin muuttuviin tilanteisiin.
Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, seuraavien edellytysten on täytyttävä:	2. Poikkeustapauksissa 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) toiminnan lopettaminen kuuluu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman välineisiin;	a) toiminnan lopettaminen kuuluu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kalastuskapasiteetin vähentämiseen tähtäävän toimintasuunnitelman välineisiin;
Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) lopettaminen johtaa kalastuskapasiteetin kokonaislaskuun, sillä saatuja varoja ei investoida uudelleen tälle alalle;
Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. EMKR:stä voidaan tukea kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksiä, jotta autetaan niitä hyödyntämään riskienhallintavälineitä, kuten vakuutuksenottoon tai keskinäisten rahastojen käyttöön liittyviä kannustimia, joiden myötä yritykset voisivat kattaa yhdestä tai useammasta seuraavasta tapahtumasta aiheutuvia tappioita:
	a) luonnonkatastrofit;
	b) epäsuotuisat sääolot;
	c) äkilliset vedenlaadun ja -määrän muutokset, joista toimija ei ole vastuussa;
	d) vesiviljelmissä esiintyvät taudit tai tuotantolaitoksen vikaantuminen tai tuhoutuminen, joista toimija ei ole vastuussa;
	e) kalastustoiminnan aikana merellä onnettomuuteen joutuneiden kalastajien tai kalastusalusten pelastuskustannukset.
Perustelu
Maatalousalan esimerkin mukaisesti ehdotetaan, että EMKR:stä myönnettyä tukea voidaan käyttää riskienhallintavälineisiin, kuten vakuutuksenottoa koskeviin kannustimiin tai keskinäisiin rahastoihin, a–e alakohdassa tarkoitettuihin tapahtumiin varautumiseksi.
Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta pysäytetään yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivän ajaksi; ja	a) asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta pysäytetään;
Perustelu
Joillakin EU:n merialueilla kurenuotta- ja troolikalastuslaivastot keskeyttävät vuosittain toimintansa 30–60 päiväksi riippuen eri muuttujista, kuten kalastussegmentistä ja erityiskalastuksesta. Tämän vuoksi väliaikaiset lopettamiset olisi otettava huomioon niiden pituudesta riippumatta.
Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta lopettamisajanjakson ajaksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että kyseinen alus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota ylimääräinen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään.	5. Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta lopettamisajanjakson ajaksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseinen alus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota ylimääräinen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään.
Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 18 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	18 a artikla
	Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen
	1. EMKR:stä voidaan myöntää tukea kalastustoiminnan väliaikaista lopettamista koskeviin toimenpiteisiin seuraavissa tapauksissa:
	a) biologisin perustein määrättävä pyyntikielto;
	b) väliaikaisesta lopettamisesta on määrätty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 mukaisesti hyväksytyssä hoitosuunnitelmassa tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan nojalla hyväksytyssä monivuotisessa suunnitelmassa, joiden mukaan pyyntiponnistuksen rajoittaminen on tieteellisten lausuntojen perusteella tarpeen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan ja 2 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan ohjelmakaudella 2021–2027 myöntää enintään kuuden kuukauden ajan alusta kohden.
	3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään vain
	a) aktiivisiksi rekisteröityjen unionin kalastusalusten omistajille tai käyttäjille, jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa keskimäärin vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena; tai
	b) kalastajille, jotka ovat työskennelleet merellä unionin kalastusaluksella, jota väliaikainen lopettaminen koskee, keskimäärin vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena vuotena.
	4. Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseinen kalastusalus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan asianomaisella kaudella, jolle väliaikainen lopettaminen sijoittuu.
Perustelu
Edellä tarkoitettu toimenpide olisi palautettava, sillä se on tuottanut erinomaisia tuloksia kaikilla ohjelmakausilla, joiden aikana se on pantu toimeen.
Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 27 artiklassa säädetään ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetään, asetuksen (EU) N:o 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella.	1. EMKR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan, käsittelyyn ja käyttöön kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 27 artiklassa säädetään ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetään, asetuksen (EU) N:o 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella.
Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.	3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus noudattaa YKP:n sääntöjä.
Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä;	a) korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä ja passiivisesta keräämisestä merestä;
Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Vesiviljely	Kestävä vesiviljely
Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädettyyn kestävän vesiviljelyn edistämiseen. EMKR voi myös tukea eläinten terveyttä ja hyvinvointia vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429³² ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014³³ mukaisesti.	1. EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädettyyn kestävän vesiviljelyn edistämiseen. EMKR voi myös tukea tiettyjen alalla esiintyvien, haitallisista vieraslajeista johtuvien ongelmien ratkaisemista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429³² ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014³³ mukaisesti.
_________________	_________________
³²Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).	³² Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
³³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).	³³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1).
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen aiheesta ”tavoitteena kestävä ja kilpailukykyinen eurooppalainen vesiviljelyala: nykytilanne ja tulevat haasteet” 12. kesäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (2017/2118(INI)) kanssa, jossa mainitaan myös haitallinen vieraslaji Ocenebra inornata -merietana sekä osterin herpesvirus, joka on eläintauti.
Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin tähtääviin toimiin. Siitä voidaan myöntää myös toimiin, joilla edistetään kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä, laatua ja lisäarvoa.	EMKR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin tähtääviin toimiin. Siitä voidaan myöntää myös toimiin, joilla edistetään kalastustuotteiden ja kestävien vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä, laatua ja lisäarvoa.
Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tukea voidaan tämän artiklan nojalla myöntää ainoastaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.	2. Tukea voidaan tämän artiklan nojalla myöntää ainoastaan pienimuotoiselle rannikkokalastukselle asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 2 otsikko – 4 luku – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen	Toimintalinja 3: Kestävän ja ekologisten rajojen puitteissa harjoitettavan sinisen talouden mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen edistäminen
Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisten tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön tilasta seuraaviin tarkoituksiin:	EMKR:n tukea voidaan myöntää sellaisten tietojen keruuseen, hallintaan, analysointiin, käsittelyyn ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön tilasta seuraaviin tarkoituksiin:
Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 90 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos saadaan todisteita siitä, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.	1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 90 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos saadaan todisteita siitä, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä tai asiaankuuluvaa unionin ympäristölainsäädäntöä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.
Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 91 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.	1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 91 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä tai asiaankuuluvaa unionin ympäristölainsäädäntöä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.
Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä, mikä on johtanut 34 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin.	b) tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä tai asiaankuuluvaa unionin ympäristölainsäädäntöä, mikä on johtanut 34 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin.
Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.	2. Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen tai asiaankuuluvan unionin ympäristölainsäädännön vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos niiden menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, jotka ovat yhteydessä siihen, ettei jäsenvaltio ole noudattanut YKP:n sääntöjä, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.	3. Jos niiden menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, jotka ovat yhteydessä siihen, ettei jäsenvaltio ole noudattanut YKP:n sääntöjä tai asiaankuuluvaa unionin ympäristölainsäädäntöä, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän sinisen talouden edistäminen;	a) kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän sinisen talouden edistäminen;
Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 43 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) merialan taitojen, valtamerten tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamisen parantaminen;	d) merialan taitojen, valtamerten tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien ympäristö- ja sosioekonomisten tietojen jakamisen parantaminen;
Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tähän asetukseen liittyviä maksumenettelyjä olisi nopeutettava, jotta vähennetään kalastajiin kohdistuvia taloudellisia rasitteita. Komissio arvioi nykyistä suorituskykyä parantaakseen ja nopeuttaakseen maksuprosessia.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan meri- ja kalatalousrahasto
Viiteasiakirjat	COM(2018)0390 – C8-0270/2018 – 2018/0210(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	PECH 2.7.2018
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 2.7.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Francesc Gambús 21.6.2018
Valiokuntakäsittely	10.10.2018
Hyväksytty (pvä)	20.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	47 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Seb Dance, Mark Demesmaeker, Bas Eickhout, Francesc Gambús, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Bolesław G. Piecha, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cristian-Silviu Buşoi, Nicola Caputo, Michel Dantin, Martin Häusling, Esther Herranz García, Gesine Meissner, Tilly Metz, Ulrike Müller, Sirpa Pietikäinen, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Mercedes Bresso, Innocenzo Leontini, Olle Ludvigsson, Ana Miranda

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

47	+
ALDE	Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Valentinas Mazuronis, Gesine Meissner, Ulrike Müller, Frédérique Ries
ECR	Mark Demesmaeker, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska
NI	Zoltán Balczó
PPE	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Cristian-Silviu Buşoi, Birgit Collin-Langen, Michel Dantin, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Esther Herranz García, Giovanni La Via, Innocenzo Leontini, Peter Liese, Miroslav Mikolášik, Sirpa Pietikäinen, Annie Schreijer-Pierik, Adina-Ioana Vălean
S&D	Biljana Borzan, Paul Brannen, Mercedes Bresso, Soledad Cabezón Ruiz, Nicola Caputo, Nessa Childers, Seb Dance, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Olle Ludvigsson, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux , Carlos Zorrinho
VERTS/ALE	Marco Affronte, Bas Eickhout, Martin Häusling, Benedek Jávor, Tilly Metz, Ana Miranda

1	-
EFDD	Julia Reid

2	0
ECR	John Procter
EFDD	Sylvie Goddyn

Merkkien selitykset:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.12.2018)

kalatalousvaliokunnalle

Valmistelija: Iskra Mihaylova

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten ja valtamerten suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.	(2) Maailmanlaajuisena valtameritoimijana, syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ansiosta maailman suurimpana merialueena ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla on suuri vastuu merten, valtamerten ja niiden luonnonvarojen suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta meri- ja valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) xx/xx [yhteisistä säännöksistä annettu asetus]³ (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) n annettu yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, jäljempänä ’rahastot’, myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa yhtenäisellä tavalla. Yhteisiä säännöksiä sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKR:n osaan. Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnoinnin kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Se sisältää siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelun sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Myös tukikelpoisuussääntöjen osalta on vahvistettu yhteiset säännökset, ja rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta on määritetty erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja. Täydentävyydet eri rahastojen, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä olisi kuvattava asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti kumppanuussopimuksessa.	(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) xx/xx [yhteisistä säännöksistä annettu asetus]³ (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) n annettu yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, jäljempänä ’rahastot’, myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa yhtenäisellä tavalla. Yhteisiä säännöksiä sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKR:n osaan. Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnoinnin kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Se sisältää siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelun sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Myös tukikelpoisuussääntöjen osalta on vahvistettu yhteiset säännökset, ja rahoitusvälineiden, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta on määritetty erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja. Täydentävyydet eri rahastojen, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä olisi kuvattava asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti kumppanuussopimuksessa.
_________________	_________________
³ EUVL C […], […], s. […].	³ EUVL C […], […], s. […].
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Suoran hallinnoinnin puitteissa olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä. EMKR:n olisi myös mahdollistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) xx/xx⁵ (InvestEU-asetus) mukaisesti toteutettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.	(5) Suoran hallinnoinnin puitteissa olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä.
__________________
⁵ EUVL C […], […], s. […].
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.	(8) Asetuksessa (EU) N:o xx/xx⁶ vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava vähintään samalla tasolla kuin kaudella 2014–2020. EMKR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja.
__________________	__________________
⁶ EUVL C […], […], s. […].	⁶ EUVL C […], […], s. […].
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä.	(9) Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen hiilidioksidipäästötavoitteet edellyttää, että vähintään 30 prosenttia EU:n talousarviosta käytetään ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin. On myös tarpeen lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä, millä onkin merkittävästi edistetty ja millä on edelleen edistettävä innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä voitaisiin käyttää alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.	(11) Vuoden 2020 jälkeen EMKR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia tai valtamerten kannalta vahingollisia kalastusmenetelmiä lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) EMKR:n on lisäksi osallistuttava muiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamiseen. Tässä asetuksessa korostetaan erityisesti seuraavia tavoitteita:
	a) SDG 1 – Köyhyyden poistaminen: EMKR edistää osaltaan heikoimmassa asemassa olevien rannikkoyhteisöjen elinoloja, erityisesti niiden yhteisöjen, jotka ovat riippuvaisia liikakalastuksen, ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien uhkaamista ainutlaatuisista kalavaroista.
	b) SDG 3 – Terveys ja hyvinvointi: EMKR edistää osaltaan sitä, että torjutaan rannikkoalueiden vesien pilaantumista, joka aiheuttaa endeemisiä sairauksia, ja varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelytuotteista peräisin olevat elintarvikkeet ovat korkealaatuisia.
	c) SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia: rahoittamalla sinistä taloutta EMKR tukee merten uusiutuvan energian kehittämistä ja varmistaa, että tämä kehitys sopii yhteen meriympäristön suojelun ja kalavarojen säilyttämisen kanssa.
	d) SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu: EMKR auttaa kehittämään sinistä taloutta talouskasvua edistävänä tekijänä. Se myös varmistaa, että tämä talouskasvu synnyttää kunnollisia työpaikkoja rannikkoyhteisöissä. Lisäksi EMKR edistää kalastajien työolojen parantamista.
	e) SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto: EMKR myötävaikuttaa luonnonvarojen rationaaliseen käyttöön ja rajoittaa luonnon- ja energiavarojen tuhlausta.
	f) SDG 13 – Ilmastonmuutoksen torjunta: EMKR käyttää 30 prosenttia talousarviostaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
	g) Kestävän kehityksen tavoite 14 – Valtamerten, merten ja meriluonnonvarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö.
Perustelu
Euroopan unionilla on ollut tärkeä rooli kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman laatimisessa, ja se on sitoutunut edistämään voimakkaasti sen 17 tavoitteen saavuttamista (komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, 22. marraskuuta 2016, COM(2016)0739).
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) YKP on viime vuosina edistänyt paljon kalakantojen palauttamista terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa.	(17) YKP on viime vuosina edistänyt paljon kalakantojen palauttamista terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa erityisesti kaikkein eristyneimmillä alueilla, kuten syrjäisimmillä alueilla.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.	(18) Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon, perinteiden ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli, kuten syrjäisimmillä alueilla. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Purkamisvelvoite on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.	(21) Purkamisvelvoite on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden vähentämiseen ja kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.	(22) EMKR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, ympäristönsuojelua, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004⁹ (tiedonkeruupuiteasetus) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen kanssa.	(24) YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät, käsittelevät ja vaihtavat tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004⁹ (tiedonkeruupuiteasetus) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen, käsittelyn ja vaihdon kanssa.
_________________	_________________
⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).	⁹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26) YKP:lle asetettujen suojelutavoitteiden saavuttamisen haasteellisuuden vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea toimia, joilla edistetään kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnoimista. Tässä yhteydessä on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten YKP-asetuksen 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemeille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista. Laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja suojelutavoitteiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevalle tuelle olisi asetettava tiukat ehdot ja sen olisi oltava sidoksissa tulosten saavuttamiseen. Se olisi sen vuoksi toteutettava ainoastaan asetuksessa (EU) N:o [yleisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetyllä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella. Komission ei tässä mekanismissa pitäisi myöntää jäsenvaltioille korvauksia kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella vaan edellytysten täyttymisen ja tulosten saavuttamisen perusteella. Tätä varten komission olisi delegoidulla säädöksellä vahvistettava nämä edellytykset, joiden olisi liityttävä YKP:n suojelutavoitteiden saavuttamiseen.	(26) YKP:lle asetettujen suojelutavoitteiden saavuttamisen haasteellisuuden vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea toimia, joilla edistetään kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnoimista. Tässä yhteydessä on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalavarojen välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalavarojen kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemeille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista. Laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja suojelutavoitteiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevalle tuelle olisi asetettava tiukat ehdot ja sen olisi oltava sidoksissa tulosten saavuttamiseen. Se olisi sen vuoksi toteutettava ainoastaan asetuksessa (EU) N:o [yleisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetyllä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella. Komission ei tässä mekanismissa pitäisi myöntää jäsenvaltioille korvauksia kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella vaan edellytysten täyttymisen ja tulosten saavuttamisen perusteella. Tätä varten komission olisi delegoidulla säädöksellä vahvistettava nämä edellytykset, joiden olisi liityttävä YKP:n suojelutavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, ja poikkeukselliset olosuhteet voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksena kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä, taikka kiireellisistä toimenpiteistä, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson aikana. Ankeriaan kalastuksen erityispiirteet olisi otettava huomioon tällaisen tuen myöntämisedellytyksissä.	(27) Kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, ja poikkeukselliset olosuhteet voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksena kalastustoiminnan ylimääräisestä lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä, taikka kiireellisistä toimenpiteistä, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden taloudelliset vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson aikana. Ankeriaan kalastuksen erityispiirteet olisi otettava huomioon tällaisen tuen myöntämisedellytyksissä.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.	(28) Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki aluksen hankintaan ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, vanhan infrastruktuurin kunnostamiseen tai ennallistamiseen taikka uuteen infrastruktuuriin, kuten huutokauppahalleihin tai vastaanottotiloihin, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet.
Perustelu
Tyhjillä entisillä teollisuusalueilla tai hylätyissä pienissä kylissä voi olla infrastruktuureja, joista voi tulla ympäristöystävällisyyden majakoita kalastustoimintaan liittyviä yrityksiä varten (kuten matkailun infopisteet, ravintolat, kadonneiden pyydysten ja merestä kerättyjen roskien ja tahattomien saaliiden vastaanottotilat).
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(29) Kuten komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 24 päivänä lokakuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”¹⁰ todetaan, syrjäisimmillä alueilla on perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valtteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvauksiin ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmille alueille aiheutuu niiden sijainnista ja eristyneisyydestä. Tällainen tuki olisi rajattava prosenttimäärään näistä kokonaismäärärahoista. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä kuin mitä muihin toimiin sovelletaan.	(29) Kuten Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 24. lokakuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”10 todetaan, syrjäisimmillä alueilla on perustamissopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon liittyviä erityishaasteita ja niillä on myös erityisvaltteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen, ja EMKR:ssä olisi voitava ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut tällaisten alueiden erityiset rajoitukset. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi lisäksi liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvauksiin ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmille alueille aiheutuu niiden sijainnista ja eristyneisyydestä. Tällainen tuki olisi rajattava prosenttimäärään näistä kokonaismäärärahoista. Lisäksi olisi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä ja EMKR:n yhteisrahoitusta kuin tällä hetkellä sovelletaan syrjäisimpiin alueisiin.
__________________	__________________
¹⁰ COM(2017) 623.	¹⁰ COM(2017) 623.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) Ottaen huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselma saarten erityistilanteesta (2015/3014 (RSP) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Saarten erityisongelmat” (1229/2011) maatalous, karjankasvatus ja kalastus ovat tärkeä osa saarten paikallista taloutta. Euroopan saarialueet kärsivät vaikeasta saavutettavuudesta, erityisesti mitä pk-yrityksiin tulee, ja siitä, että tuotteet erottuvat heikosti toisistaan. Ne tarvitsevat strategian, jonka avulla ne voivat hyödyntää kaikkia mahdollisia synergioita Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden EU:n välineiden välillä, jotta voidaan kompensoida saarten haittoja ja edistää niiden talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kestävää kehitystä. Vaikka SEUT:n 174 artiklassa tunnustetaan pysyvät luonnonhaitat ja maantieteelliset haitat, jotka liittyvät saarten tilanteeseen, komission on määriteltävä ”saaria koskeva unionin strategiakehys”, jotta voidaan yhdistää välineet, joilla voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia.
Perustelu
Euroopan saarten erityistilanne olisi otettava paremmin huomioon ottaen huomioon EMKR:n uudet puitteet 2021.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) Säilyttääkseen unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien eräiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kilpailukyvyn muilta unionin alueilta tuleviin vastaaviin tuotteisiin verrattuna unioni otti vuonna 1992 käyttöön toimenpiteitä asiaan liittyvien kalastusalan lisäkustannusten korvaamiseksi. Nämä toimenpiteet vahvistettiin kaudeksi 2007–2013 asetuksella (EY) N:o 791/2007, ja niitä jatkettiin voimassa olevalla asetuksella (EU) N:o 508/2014 kaudeksi 2014–2020. Tukea on tarpeen myöntää edelleen eräiden unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, jotta korvaamisella pidetään osaltaan yllä näiden alueiden toimijoiden taloudellista elinkelpoisuutta.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 b) Syrjäisimpien alueiden edellä mainittujen erityisten ongelmien lieventämiseksi ja SEUT:n 349 artiklan nojalla olisi voitava myöntää valtion toimintatukea yksinkertaistetulla menettelyllä.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 b) Syrjäisimmillä alueilla vallitsevien erilaisten markkinoille saattamisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi olisi annettava määritellä korvauskelpoiset kalastustuotteet, niiden enimmäismäärät ja korvauksen määrä jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 c) Jäsenvaltioille olisi annettava lupa eriyttää kyseisten kalastustuotteiden luetteloa ja määriä sekä korvauksen määrää jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Niille olisi lisäksi annettava lupa mukauttaa korvaussuunnitelmiaan, jos se on muuttuvien edellytysten vuoksi perusteltua.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 d) Jäsenvaltioiden olisi asetettava korvauksen määrä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden haitoista johtuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen. Liiallisten korvausten välttämiseksi määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuella korvattaviin lisäkustannuksiin. Tätä varten määrässä olisi otettava huomioon myös muut julkisen tuen lajit, joilla on vaikutusta lisäkustannusten tasoon.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30) Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi voitava myöntää merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen. Sen vuoksi olisi maksettava korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä ja myönnettävä tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY¹¹ (meristrategian puitedirektiivi) vahvistettu meriympäristön hyvä tila, sekä mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY¹² (luontotyyppidirektiivi) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti ja direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY¹³ (lintudirektiivi) mukaiseen lajien suojeluun. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa¹⁴ esitellyn muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.	(30) Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa on myönnettävä 25 prosenttia EMKR:n tukea merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen. Sen vuoksi olisi maksettava korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä ja myönnettävä tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY¹¹ (meristrategian puitedirektiivi) vahvistettu meriympäristön hyvä tila, sekä mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY¹² (luontotyyppidirektiivi) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti ja direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) mukaiseen lajien suojeluun. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa¹⁴ esitellyn muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa.
__________________	__________________
¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19).	¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
¹² Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).	¹² Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
¹³ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).	¹³ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7) .
¹⁴ COM(2018) 28.	¹⁴ COM(2018) 28.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin tukea myönnetään kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi.	(32) EMKR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Näihin monimutkaisiin ja raskaisiin menettelyihin olisi puututtava ja niitä olisi vähennettävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kaikkia tällaisia tiloja koskevia vaatimuksia.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(34) Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Tällaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, ei avustuksina.	(34) Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.	(35) Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla ja erityisesti saarilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Meri- ja valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(35 a) Olisi tuettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua helpottavia toimenpiteitä ja käytettävä EMKR:ää auttamaan pätevien meri- ja kalatalousalan ammattilaisten kouluttamisessa. Meri- ja kalatalousalan nykyaikaistamisen merkitys ja innovoinnin merkitys sen toteuttamisessa edellyttää, että arvioidaan uudelleen EMKR:n ammatillista koulutusta koskevia määrärahoja.
Perustelu
Tarkistuksessa muistutetaan PECH-valiokunnan lausunnon (2017/2052 (INI)) 25 ja 27 kohdasta, jonka mukaan EMKR:stä olisi kohdennettava varoja nimenomaan alojen nykyisten ja uusien työntekijöiden koulutukseen ilman ikärajoja ja pitäen tässä yhteydessä erityisenä tavoitteena kalastustoiminnan taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden parantamista.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(35 b) Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää kalastuksen ja muun merellä tapahtuvan toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKR:stä olisi sen vuoksi tuettava neuvontapalveluja, tutkijoiden ja kalastajien välistä yhteistyötä, ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, ja sen olisi edistettävä tietämyksen levittämistä, autettava parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Tunnustuksena itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien puolisoiden ja elämänkumppaneiden merkitykselle kalastajayhteisöissä olisi myös heille tietyin ehdoin myönnettävä tukea ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, tietämyksen levittämistä ja sellaista verkottumista varten, joka edistää heidän ammatillista kehittymistään.
Perustelu
Tarkistuksella palautetaan työvoiman osaamisen edistämisestä 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 johdanto-osan 31 kappale. Erityisesti kalastustoiminnasta riippuvaisten rannikkoyhteisöjen kannalta on elintärkeää, että ne voivat edistää uusien ammattitaitoisten työntekijöiden mukaantuloa.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.	(38) EMKR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, merten ja valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(41 a) EMKR:n tavoitteiden ja toimien olisi oltava yhdenmukaisia merten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten ja alueellisten prosessien kanssa, kuten Välimeren yleisen kalastuskomission perustamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’GFCM-sopimus’, kanssa. Tämä GFCM-sopimus luo asianmukaiset puitteet monenväliselle yhteistyölle, jonka tavoitteena on edistää Välimeren ja Mustanmeren meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä, säilyttämistä, järkevää hoitoa ja parhainta hyödyntämistä tasoilla, joita pidetään kestävinä ja joilla kantojen romahtamisen riskin katsotaan olevan vähäinen.
Perustelu
Tarkistuksessa otetaan huomioon komission nykyinen ehdotus, jonka tarkoituksena on saattaa osaksi unionin lainsäädäntöä useat Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) toimenpiteet, jotka hyväksyttiin vuosina 2015, 2016 ja 2017 pidetyissä vuosikokouksissa.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(48) Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679²⁴ vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.	(48) Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2016/679²⁴ vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.
_________________	_________________
²⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).	²⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – 15 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
15) ’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa;	15) ’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa;
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1) kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen;	1) kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen suojeleminen, ennallistaminen ja säilyttäminen;
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2) unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla;	2) unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen ympäristöystävällisen vesiviljelyn sekä kestävien ja sosiaalisesti vastuullisten markkinoiden avulla ympäristönsuojeluperusteet huomioon ottaen;
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3) kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen;	3) kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja rannikkoyhteisöjen ja etenkin syrjäisimpien alueiden vaurauden edistäminen ja säilymisen tukeminen ottaen samalla asianmukaisesti huomioon sosioekonomiset näkökohdat ja ottaen täysimääräisesti huomioon taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet;
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4) kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen.	4) kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ja unionin alueellisten prosessien vahvistaminen merten hallintoa varten niin, että mahdollistetaan turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret.
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
EMKR:n tuella edistetään ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettua menettelytapaa noudattaen.	EMKR:n tuella edistetään täysimääräisesti ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettua menettelytapaa noudattaen.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 4 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a artikla
	Syrjäisimmät alueet
	Kaikissa tämän asetuksen säännöksissä on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut erityiset rajoitukset.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina.	1. EMKR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 867 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (7 739 176 524 euroa käypinä hintoina). Vähintään 25 prosenttia näistä määrärahoista on myönnettävä tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyyn toimintalinjaan 1.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 311 000 000 euroa käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.	1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 939 794 375 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (6 694 261 648 euroa käypinä hintoina) liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.
Perustelu
Olisi säilytettävä edellisen rahaston budjetti ja sama yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin ja suoran hallinnoinnin avulla jaettava osuus. Laskelmassa otetaan huomioon BUDG-valiokunnan lausunto.
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään	Poistetaan.
a) 102 000 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,
b) 82 000 000 euroa Kanariansaarten osalta,
c) 131 000 000 euroa Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.
Perustelu
Kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat säännökset on koottu yhteen uuteen V a lukuun.
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitettu korvaus saa olla enintään 50 prosenttia kustakin 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta määrärahasta.	Poistetaan.
Perustelu
Kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat säännökset on koottu yhteen uuteen V a lukuun.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 829 000 000 euroa käypinä hintoina.	1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 927 149 225 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (1 044 914 876 euroa käypinä hintoina).
Perustelu
Olisi säilytettävä edellisen rahaston budjetti ja sama yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin ja suoran hallinnoinnin avulla jaettava osuus. Laskelmassa otetaan huomioon BUDG-valiokunnan lausunto.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) kestävää kalastusta koskevien kalastuskumppanuussopimusten valmisteluun, seurantaan ja arviointiin sekä unionin osallistumiseen alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin;	b) unionin alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin osallistumisen valmisteluun, seurantaan ja arviointiin;
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 16 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi ohjelma pannakseen täytäntöön 4 artiklassa tarkoitetut toimintalinjat.	1. Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 16 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi kansallinen ohjelma ja/tai alueellisia toimintaohjelmia pannakseen täytäntöön 4 artiklassa tarkoitetut toimintalinjat.
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) tarvittaessa 4 kohdassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat.	c) tarvittaessa 29 b artiklassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat.
Perustelu
Kaikki syrjäisimpiä alueita koskevat säännökset on koottu yhteen uuteen V a lukuun.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	c a) tarvittaessa kalastus- ja meriasioista vastaavien alue- ja paikallisviranomaisten alueellinen toimintaohjelma.
Perustelu
Jos jäsenvaltiot haluavat kehittää alueellisia toimintaohjelmia, ne voivat halutessaan, osana kyseisen alan kansallista ohjelmasuunnittelua, sallia älykkäämmät meno- ja erikoistumisstrategiat EMKR:n puitteissa.
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
4. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua syrjäisimpää aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään	4. Asianomaisten jäsenvaltioiden on osana ohjelmaansa laadittava yhdessä asianomaisten alueidensa viranomaisten ja sidosryhmien kanssa alueellisia toimintaohjelmia kunkin alueensa osalta, mukaan lukien kutakin niiden 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa on esitettävä
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;	a) strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten, samalla kun torjutaan merten roskaantumista ja edistetään paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja paikallisten kalatalouden toimintaryhmien toimintaa;
Perustelu
Paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin ja paikallisen kalatalouden toimintaryhmiin olisi edelleen kiinnitettävä huomiota ja niiden rahoitusta on lisättävä, koska ne antavat paikallisille kalastusyhteisöille mahdollisuuden vastata haasteisiin ruohonjuuritasolla käyttämällä hyväksi paikallisten sidosryhmien tietämystä paikallisen ongelman ratkaisemisessa.
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan tarvittaessa huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.	5. Komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat.
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Kansallisia säännöksiä, joilla otetaan käyttöön tämän asetuksen säännöksiä laajempi julkinen rahoitus 2 kohdassa tarkoitetuille maksuille, kohdellaan 1 kohdan perusteella kokonaisuutena.	3. Kansallisia säännöksiä, joilla otetaan käyttöön tämän asetuksen säännöksiä laajempi julkinen rahoitus 2 kohdassa tarkoitetuille maksuille, kohdellaan 1 kohdan perusteella kokonaisuutena, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
h) uusien satamien, uusien purkupaikkojen tai uusien huutokauppahallien rakentaminen;	h) uusien satamien, uusien purkupaikkojen tai uusien huutokauppahallien rakentaminen, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä;
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – k a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	k a) pohjatroolaus 200 metrin syvyydessä tai muu toiminta, joka vaikuttaa meren ja rannikon ekosysteemin pysyvään tuhoutumiseen.
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista.	1. Tässä luvussa tarkoitetun tuen on täysimääräisesti edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista sekä sidosryhmien välistä vuoropuhelua.
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	d a) luotonsaannin sekä vakuutustuotteiden ja rahoitusvälineiden hyödyntämisen helpottaminen sulkematta pois avustusten tarvetta;
Perustelu
Tarkistuksella laajennetaan soveltamisalaa uusille aloille, joita pidetään keskeisen tärkeinä pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehitykselle.
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jotta pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien hallinnollista rasitetta voidaan vähentää, toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon mahdollisuus ottaa käyttöön yksinkertaistettu yhtenäishakemuslomake EMKR:n piiriin kuuluvia toimia varten tai käyttää alueellisella tai kansallisella tasolla jo käytössä olevaa yksinkertaistettua hakemusta.
Perustelu
Toisin kuin kalastusyritykset, pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat kalastajat ovat useimmiten henkilöitä, joilla ei ole hallinnollisia valmiuksia hoitaa hallinnolliset velvollisuutensa hyvissä ajoin. Yksinkertaistetun hakemuslomakkeen avulla heillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta.
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) sellaisen nuoren kalastajan ensimmäinen kalastusalushankinta, joka on hakemusta jättäessään alle 40 vuoden ikäinen ja työskennellyt vähintään viiden vuoden ajan kalastajana tai jolla on riittävä ammatillinen pätevyys;	a) sellaisen nuoren kalastajan ensimmäinen kalastusalushankinta, joka on hakemusta jättäessään alle 40 vuoden ikäinen ja työskennellyt vähintään kolmen vuoden ajan kalastajana tai jolla on riittävä ammatillinen pätevyys;
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) uudet ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat infrastruktuurit, kuten uudet huutokauppahallit tai vastaanottotilat.
Perustelu
Uusista kestävistä infrastruktuureista voi tulla ympäristöystävällisiä majakoita kalastustoimintaan liittyviä yrityksiä varten (kuten matkailun infopisteet, ravintolat, kadonneiden pyydysten ja merestä kerättyjen roskien ja tahattomien saaliiden vastaanottotilat).
Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b b) vanhojen rakennusten ja infrastruktuurien korjaaminen ja kunnostaminen niiden ympäristökestävyyden ja energiatehokkuuden parantamiseksi edellyttäen, että niihin liittyvä toiminta liittyy kalastukseen.
Perustelu
Tyhjillä entisillä teollisuusalueilla tai hylätyissä pienissä kylissä voi olla infrastruktuureja, joista voi tulla ympäristöystävällisyyden majakoita kalastustoimintaan liittyviä yrityksiä varten (kuten matkailun infopisteet, ravintolat, kadonneiden pyydysten ja merestä kerättyjen roskien ja tahattomien saaliiden vastaanottotilat).
Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on oltava varustettu merikalastusta varten, ja niiden on oltava iältään 5–30 vuotta.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on oltava varustettu merikalastusta varten, ja niiden on oltava iältään alle 30 vuotta.
Perustelu
Uusien alusten hankintaan tarkoitetulla tuella olisi mahdollistettava kalastuslaivastojen uudistaminen aiempaa ergonomisemmilla, turvallisimmilla ja vähemmän polttoainetta käyttävillä aluksilla pyyntiponnistuksia lisäämättä.
Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Edellä 1 c kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain, jos voidaan osoittaa, että uudella infrastruktuurilla parannetaan tuotteiden hyödyntämistä ja laatua ja kaikkien laivastojen kestävyyttä kalastuskapasiteettia lisäämättä ja YKP:n tavoitteita edistäen.
Perustelu
Tämä ei kasvattaisi kalastuskapasiteettia, mikä vastaa YKP:n tavoitteita, mutta se on keskeisen tärkeää, jotta voidaan tukea nuorten kalastajien toiminnan aloittamista, vahvistaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, parantaa turvallisuutta aluksilla ja vastata laivastojen uudistamiseen liittyviin tarpeisiin.
Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 3 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Edellä 1 c kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain, jos voidaan osoittaa, että vanha infrastruktuuri korjataan tai kunnostetaan tulonmuodostuksen monipuolistamisen edistämiseksi, kun otetaan huomioon, että infrastruktuurissa harjoitettu toiminta liittyy kalastukseen.
Perustelu
Tyhjillä entisillä teollisuusalueilla tai hylätyissä pienissä kylissä voi olla infrastruktuureja, joista voi tulla ympäristöystävällisyyden majakoita kalastustoimintaan liittyviä yrityksiä varten (kuten matkailun infopisteet, ravintolat, kadonneiden pyydysten ja merestä kerättyjen roskien ja tahattomien saaliiden vastaanottotilat).
Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kalenterivuotena;	c) kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa keskimäärin vähintään 90 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kahtena kalenterivuotena;
Perustelu
Päivien keskimäärää koskeva parametri kuvaa paremmin pienimuotoisen rannikkokalastuksen luonnetta, johon sääolot ja hätätilanteet (kuten vuodot ja kasvilimat) vaikuttavat hyvin voimakkaasti. Aktiivisten päivien lukumäärä voi vaihdella huomattavasti eri vuosina.
Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. EMKR:stä voidaan tukea kalastus- ja vesiviljely-yrityksiä, jotta autetaan niitä hyödyntämään riskienhallintavälineitä, kuten vakuutuksenottoon tai keskinäisten rahastojen käyttöön liittyviä kannustimia, joiden myötä yritykset voisivat kattaa yhdestä tai useammasta seuraavasta tapahtumasta aiheutuvia tappioita:
	a) luonnonkatastrofit EU:n solidaarisuusrahastossa vahvistettujen säännösten mukaisesti;
	b) merkittävät epäsuotuisat säätapahtumat;
	c) äkilliset vedenlaadun ja -määrän muutokset, joista toimija ei ole vastuussa;
	d) vesiviljelyssä esiintyvät taudit tai tuotantolaitoksen vikaantuminen tai tuhoutuminen, joista toimija ei ole vastuussa;
	e) kalastustoiminnan aikana merellä onnettomuuteen joutuneiden kalastajien tai kalastusalusten pelastuskustannukset.
Perustelu
Tarkistuksella otetaan käyttöön maatalousalan tarjoaman mallin mukaisesti EMKR:n tuki riskienhallintavälineiden käyttöä varten, kuten kannustimet vakuutuksenottoon tai keskinäisten rahastojen käyttöön, ja kappaleessa määritetään erityiset syyt välineiden käyttöön.
Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. EMKR:stä voidaan tukea toimia, joilla edistetään sosiaalista vuoropuhelua sidosryhmien välillä, sekä erityisesti alla lueteltuja toimia, edellyttäen että niitä toteuttavat ammattijärjestöt ja työnantajaorganisaatiot, jotka ovat allekirjoittaneet kansalliset työehtosopimukset:
	a) nuorten kalastusalan yrittäjien kouluttaminen;