<Date>{26/02/2020}26.2.2020</Date>
<NoDocSe>A9-0026/2020</NoDocSe>
PDF 188kWORD 69k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2019</Titre>

<DocRef>(2019/2130(INI))</DocRef>


<Commission>{ECON}Talous- ja raha-asioiden valiokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Pedro Marques</Depute>

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2019

(2019/2130(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2018[1],

 ottaa huomioon komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) palautteen, joka koskee parlamentin 16. tammikuuta 2019 antamaa päätöslauselmaa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2018,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston pankkipaketille antaman hyväksynnän,

 ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2015 annetun viiden puheenjohtajan kertomuksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

 ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi (COM(2015)0586),

 ottaa huomioon vuonna 2010 tehdyn puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista,

 ottaa huomioon Ursula von der Leyenin 16. heinäkuuta 2019 esittämät poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (2019–2024) otsikolla ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle”,

 ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Basel III:n viimeistelystä[2] sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) 12. heinäkuuta 2016 antamat päätelmät,

 ottaa huomioon 24. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (COM(2018)0339),

 ottaa huomioon maaliskuussa 2019 julkaistun EKP:n pankkivalvonnan toimintakertomuksen 2018[3],

 ottaa huomioon heinäkuussa 2019 annetun Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) pankkisektorin ulkopuolisesta rahoituksen välityksestä johtuvien riskien seurantaa koskevan kertomuksen ”EU Non-bank Financial Intermediation Risk Monitor 2019”[4],

 ottaa huomioon maaliskuussa 2018 julkaistut Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) FinTech-etenemissuunnitelmaa koskevat päätelmät, jotka perustuvat EPV:n lähestymistavasta rahoitusteknologiaan (FinTech) järjestettyyn kuulemiseen,

 ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun EPV:n raportin Euroopan pankkijärjestelmän riskienarvioinnista[5],

 ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2019 julkaistun FinTech-toimia koskevan EPV:n raportin ”Regulatory perimeter, regulatory status and authorisation approaches in relation to FinTech activities”,

 ottaa huomioon tammikuussa 2019 julkaistun FinTechia koskevan Euroopan valvontaviranomaisten (ESA) raportin ”FinTech: Regulatory sandboxes and innovation hubs”[6],

 ottaa huomioon 7. marraskuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan keskuspankin välisen toimielinten sopimuksen EKP:lle yhteisessä valvontamekanismissa annettujen tehtävien hoitamiseen liittyvää demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa koskevista käytännön menettelyistä[7],

 ottaa huomioon 9. lokakuuta 2019 tehdyn EKP:n ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan EKP:n valvontatehtäviä koskevista tarkastuksista[8],

 ottaa huomioon, että eurohuippukokouksessa hyväksyttiin 14. joulukuuta 2018 euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa antama raportti korkean tason työryhmän perustamisesta,–  ottaa huomioon, että samassa eurohuippukokouksessa hyväksyttiin yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn ehdot,

 ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2019 annetun komission kertomuksen direktiivin 2014/59/EU (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi) ja asetuksen N:o (EU) 806/2014 (yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus) soveltamisesta ja uudelleentarkastelusta,

 ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2019 pidetyssä eurohuippukokouksessa hyväksytyn julkilausuman,

 ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2019 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen EU:n laajuisista pankkien stressitesteistä[9],

 ottaa huomioon 22. elokuuta 2019 annetun EKP:n ilmoituksen uusista järjestämättömistä saamisista kirjattavien arvonalennusten tarkistamisesta uuden vakautta turvaaviin varauksiin liittyviä valvontaodotuksia koskevan EU-lainsäädännön valossa[10],

 ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Neljäs edistymiskertomus järjestämättömien lainojen vähentämisestä ja riskin vähentämiseksi toteutettavista lisätoimenpiteistä pankkiunionissa” (COM(2019)0278),

 ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2019 annetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen teknisen lausunnon Euroopan komissiolle luottoluokitusmarkkinoihin liittyvistä kestävyysnäkökohdista[11],

 ottaa huomioon lokakuussa 2019 annetun Euroopan vakausmekanismin pankkiunionia koskevan tausta-asiakirjan ”Completing banking union to support Economic and Monetary Union”[12],

 ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2018)0097),

 ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman luottoluokituslaitoksista: tulevaisuudennäkymät[13],

 ottaa huomioon Euroopan komission marraskuussa 2019 julkaiseman tutkimuksen pankkien maksukyvyttömyyttä koskevien lainsäädäntöjen välisistä eroista ja niiden mahdollisesta yhdenmukaistamisesta,

 ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman rahanpesun vastaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanteesta[14],

 ottaa huomioon EPV:n 8. elokuuta 2019 antaman lausunnon talletusten suojakelpoisuudesta, talletussuojan tasosta ja talletussuojajärjestelmien välisestä yhteistyöstä, 30. lokakuuta 2019 antaman lausunnon talletussuojajärjestelmien korvauksista ja 23. tammikuuta 2020 antaman lausunnon talletussuojajärjestelmien rahoituksesta ja talletussuojajärjestelmien varojen käyttötarkoituksista,

 ottaa huomioon 4. lokakuuta 2019 annetun Euroopan valvontaviranomaisten yhteisen lausunnon Euroopan unionin rahoitusalaan vaikuttavista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistä[15],

 ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun talletussuojajärjestelmiä koskevan komission tutkimuksen ”Options and national discretions under the Deposit Guarantee Scheme Directive and their treatment in the context of a European Deposit Insurance Scheme”,

 ottaa huomioon tietojenvaihtoa koskevan sopimuksen EKP:n ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä,

 ottaa huomioon, että komissio perui ehdotuksensa EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavista rakennetoimenpiteistä (COM(2014)043),

 ottaa huomioon EPV:n marraskuussa 2019 julkaiseman järjestämättömiä lainoja koskevan raportin ”EBA Report on NPLs – Progress made and challenges ahead”[16],

 ottaa huomioon EKP:n marraskuussa 2019 julkaiseman rahoitusjärjestelmän vakautta koskevan selonteon,

 ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan valvontaviranomaisten yhteisen ohjeistuksen Euroopan komissiolle tarpeesta parantaa tieto- ja viestintätekniikan riskienhallinnan vaatimuksia EU:n rahoitusalalla[17],

 ottaa huomioon Kansainvälisen järjestelypankin vuoden 2018 talouskatsauksen,

 ottaa huomioon 29. lokakuuta 2019 julkaistun EPV:n raportin rajat ylittävän pankki- ja maksupalvelujen tarjoamisen mahdollisista esteistä[18],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

 ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0026/2020),

A. ottaa huomioon, että vakaampi, kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi talous- ja rahaliitto edellyttää vahvaa pankkiunionia, kehittyneempää ja turvallisempaa pääomamarkkinaunionia sekä talousarviovälineen kehittämistä;

B. ottaa huomioon, että pankkiunionin toteuttaminen vaikuttaa ratkaisevasti kansainväliseen käsitykseen eurosta ja sen kasvavaan rooliin maailmanmarkkinoilla;

C. ottaa huomioon, että riski talouskasvun heikkenemisestä maailmanlaajuisesti ja euroalueella on kasvanut ja että tämä aiheuttaa jatkuvia haasteita rahoitusvakauden kannalta;

D. ottaa huomioon, että pankkiunioni on keskeneräinen niin kauan kuin siitä puuttuu yhteistä kriisinratkaisurahastoa ja eurooppalaista talletussuojajärjestelmää tukeva varautumisjärjestely pankkiunionin kolmantena pilarina;

E. ottaa huomioon, että hyvin toimivat vähittäisrahoituspalvelujen markkinat ovat tärkeät sekä talouden että EU:n kansalaisten kannalta;

F. ottaa huomioon, että pankkiunionilla ei edelleenkään ole tehokkaita välineitä, joilla voitaisiin puuttua kuluttajien kohtaamiin ongelmiin, kuten keinotekoiseen monimutkaisuuteen, sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sulkemiseen peruspalvelujen ulkopuolelle sekä viranomaisten vähäiseen osallistumiseen;

G. ottaa huomioon, että vaikka järjestämättömien lainojen kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosina, niitä on edelleen paljon joissain rahoituslaitoksissa;

H. ottaa huomioon, että rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien rahoituslaitosten valvontatehtävän antaminen EKP:lle on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi; ottaa huomioon, että EKP voi tarvittaessa valvoa kaikkia osallistuvissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneita luottolaitoksia ja osallistuviin jäsenvaltioihin perustettuja sivuliikkeitä;

I. ottaa huomioon, että yhteinen kriisinratkaisumekanismi, jonka tarkoituksena on varmistaa sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaisuus ja yhteinen päätöksentekoprosessi kriisipankkien tilanteen ratkaisemiseksi hallitusti siten, että reaalitaloudelle aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa, kehitettiin tehokkaasti; toteaa kuitenkin, että vaaditaan vielä lisää toimia, jotta voidaan tehokkaasti estää ongelmapankkien pelastustoimet veronmaksajien rahoilla;

 

J. ottaa huomioon, että viimeaikaiset laajamittaiset rahanpesuskandaalit, joihin liittyy EU:n rahoituslaitoksia, osoittavat, että vakavaraisuusvalvontaa ja rahanpesua torjuvaa valvontaa ei voida käsitellä erillään toisistaan ja että EU:n lainsäädännöllä ei ole kunnollista valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmää;

K. ottaa huomioon, että EU:ssa pankkisektori on edelleen selvästi merkittävin yrityksille rahoitusta tarjoava taho, toisin kuin EU:n ulkopuolella, jossa huomattava osa yritysten rahoituksesta tulee pääomamarkkinoilta;

L. ottaa huomioon, että yli kymmenen vuotta finanssikriisin jälkeen ei vieläkään ole puututtu riittävästi ongelmiin, jotka liittyvät siihen, että jotkin laitokset ovat liian suuria tai liian verkottuneita, jotta niiden voisi antaa kaatua, ja että finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä tarkastelee näitä ongelmia;

Yleisiä näkökohtia

1. muistuttaa pankkiunionin täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä erityisesti riskien vähentämisessä; painottaa kuitenkin, että riskien jakamisessa ja riskien vähentämisessä on edistyttävä vielä enemmän, jotta voidaan puuttua tiettyjen laitosten jäljellä oleviin haasteisiin;

2. muistuttaa, että pankkiunioniin voivat liittyä kaikki jäsenvaltiot, jotka niin haluavat;

3. suhtautuu myönteisesti Euroopan komission puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan antamaan tukeen pankkiunionin ja laajemmin talous- ja rahaliiton loppuunsaattamiselle esimerkiksi talousarviovälineen kehittämisen myötä, jotta talous- ja rahaunionista tehdään vakaampi, kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi;

4. korostaa, että euroryhmä ei ole Euroopan unionin toimielin, elin eikä virasto vaan epävirallinen hallitustenvälinen keskustelufoorumi; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot toimivat edelleen yhteisön kehyksen ulkopuolella ja vaarantavat näin parlamentin aseman toisena lainsäätäjänä ja sen oikeuden demokraattiseen valvontaan;

5. korostaa, että tähän mennessä käydyt hallitustenväliset neuvottelut ovat olleet tehottomia etenkin kun on ollut kyse lähentymistä ja kilpailukykyä edistävästä talousarviovälineestä ja euroryhmän pankkiunionia käsittelevästä korkean tason työryhmästä; kehottaa jatkamaan neuvotteluja avoimessa ympäristössä, mikä takaa Euroopan parlamentin aktiivisen osallistumisen Euroopan unionin oikeusjärjestyksen puitteissa; korostaa, että nämä muutokset johtaisivat parempaan oikeussuojaan sekä tiukempiin avoimuutta ja asiakirjojen saatavuutta koskeviin vaatimuksiin;

6. on tyytyväinen Euroopan pankkijärjestelmän häiriönsietokyvyn yleiseen paranemiseen, joka käy ilmi EPV:n Euroopan pankkijärjestelmän riskienarviointia koskevasta vuoden 2019 raportista; suhtautuu myönteisesti etenkin siihen, että pankit ovat säilyttäneet vakavaraisuussuhteensa vakaana ja että omaisuuserien laatu on parantunut, mikä näkyy myös järjestämättömien lainojen vähenemisenä entisestään;

7. korostaa kuitenkin, että kannattavuus on edelleen matalalla tasolla ja makrotaloudellinen ympäristö heikkenee; panee lisäksi merkille, että voimakas kilpailu erityisesti rahoitusteknologian (FinTech) alalla, digitalisaatiosta ja innovoinnista johtuvat suuremmat operatiiviset riskit sekä jäsenvaltioiden välillä edelleen vallitsevasta hajanaisuudesta johtuva markkinoiden yhdentymisen puute asettavat todennäköisesti pankkien kannattavuudelle lisää haasteita;

8. panee merkille pankkisektorin tämänhetkiset matalan riskin ja heikon kannattavuuden näkymät; tähdentää, että korkotaso pysyttelee matalalla nykyisen makrotaloudellisen tilanteen vuoksi; painottaa lisäksi, että talouden hidastuminen ja geopoliittiset jännitteet, mukaan lukien brexitin vaikutukset, sekä kyberriskit ja tietoturvakysymykset ovat ilmastonmuutoksen sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien ohella EU:n pankkisektorin merkittävimpiä haasteita;

9. panee merkille, että pankkien kannattavuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 ja oman pääoman tuotto on vuodesta 2017 lähtien ylittänyt 6 prosenttia; toteaa kuitenkin, että tämä kehitys jää jälkeen useimpien pankkien arvioiduista pääomakustannuksista; korostaa, että alhaiset riskit ja alhainen korkotaso ovat pienentäneet varausten ja arvonalennusten kustannuksia; huomauttaa, että tämä ei kuitenkaan ole rakenteellinen parannus ja että kannattavuuden haasteiden ei odoteta vähentyvän lyhyellä aikavälillä; muistuttaa, että on arvioitava jatkuvasti sitä, missä määrin talous ja erityisesti pk-yritykset saavat rahoitusta koko rahoitusjärjestelmästä; kehottaa arvioimaan asianmukaisesti, miten aiemmat ja tulevat säädökset vaikuttavat talouden rahoitusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseen;

10.  korostaa pankkialan ratkaisevaa roolia rahoituksen kanavoimisessa reaalitalouteen ja erityisesti kestäviin ja sosiaalisesti vastuullisiin investointeihin, joilla tuetaan kasvua ja työllisyyttä ja mahdollistetaan siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vaarantamatta kuitenkaan samalla rahoitusvakautta;

11. pitää tässä yhteydessä myönteisenä kestävää sijoittamista helpottavaa kehystä koskevasta asetuksesta saavutettua poliittista yhteisymmärrystä; kehottaa tarkistamaan muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaa direktiiviä, jotta se vastaa paremmin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä raportointi- ja tiedonantovelvoitteita;

12. on huolissaan siitä, että pankkien haavoittuvuutta ilmastoon liittyvien riskien suhteen ei ole välttämättä ymmärretty täysin, ja suhtautuu myönteisesti EPV:n sitoumuksiin sisällyttää ilmastoriskit vuotuiseen riskinarviointiinsa ja ottaa käyttöön ilmastonmuutokseen liittyvät stressitestit; korostaa tässä yhteydessä asianmukaisen tietojen julkistamisen ja riskinarvioinnin merkitystä;

13. kehottaa lisäksi kaikkia eurooppalaisia pankkeja sitoutumaan YK:n vastuullisen pankkitoiminnan periaatteisiin ja raportoimaan niiden mukaisesti vuosittain toimistaan, joilla ne pyrkivät toteuttamaan kestävää rahoitusta ja vähentämään ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä taseissaan; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioiden pankkisektorista vastaavia toimivaltaisia viranomaisia seuraamaan ja, jos mahdollista, panemaan täytäntöön vastuullisen pankkitoiminnan periaatteisiin perustuvia sekä Sustainable Banking Network -verkoston ja Network of Central Banks and Supervisors for Greening the Financial System -verkoston antamia suosituksia;

14.  panee merkille Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) valtion riskiä käsittelevän työn; painottaa, että valtionvelan vakavaraisuuskohtelua koskevan unionin sääntelykehyksen olisi vastattava kansainvälisiä normeja; kehottaa jatkamaan keskusteluja euroalueen turvallisen sijoitusvälineen kehittämisestä komission valtionvelkakirjavakuudellisia arvopapereita (SBBS) koskevasta ehdotuksesta myöhemmin tekemän arvioinnin sekä mahdollisten ratkaisujen pohjalta, jotta vahvistetaan euron kansainvälistä asemaa, vakautetaan rahoitusmarkkinoita ja annetaan pankeille mahdollisuus hajauttaa sijoitussalkkujaan;

15. korostaa, että rahoitusmarkkinat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa; korostaa, että pankkivalvontaviranomaisten on tärkeää valmistautua kaikkiin mahdollisiin lopputuloksiin brexitin suhteen ja muistuttaa, että tämä täydentää yksityisten toimijoiden valmistautumista; suhtautuu myönteisesti kaikkiin tähänastisiin merkittäviin toimiin ja yhteistyöhön; panee merkille Yhdistyneen kuningaskunnan yritysten käytännön perustaa sivuliikkeitä EU:hun voidakseen jatkaa palvelujen tarjoamista; korostaa tässä yhteydessä eri maiden sääntelyerojen hyväksikäytön riskiä, joka johtuu sääntöjen erilaisesta soveltamisesta eri jäsenvaltioissa; katsoo tästä syystä, että vaaditaan lisää yhdenmukaistamista, jotta vältetään sääntelyerojen hyväksikäyttö ja varmistetaan asianmukainen puuttuminen riskeihin; korostaa, että on tärkeää taata tasapuoliset toimintaedellytykset rahoitusalaan liittyvien säädösten osalta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä brexitin jälkeen sekä ehkäistä kilpailu alhaisimmasta sääntelytasosta;

16. muistuttaa tarkistetun poliittisen julistuksen mukaisista EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisistä sitoumuksista; sitoutuu jatkamaan läheistä ja järjestelmällistä yhteistyötä sääntely- ja valvonta-asioissa sekä poliittisella että teknisellä tasolla;

17. pitää valitettavana, että komissio ja valtaosa EU:n jäsenvaltioiden hallituksista eivät ole tähän mennessä onnistuneet varmistamaan täysimääräistä sukupuolten tasapuolista edustusta EU:n toimielimissä ja muissa elimissä etenkään, kun on kyse nimityksistä talous-, rahoitus- ja raha-asioihin liittyviin korkean tason tehtäviin; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia, Eurooppa-neuvostoa, euroryhmää ja komissiota toimimaan aktiivisesti huolehtiakseen sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta seuraavissa esivalintaluetteloita ja nimityksiä koskevissa ehdotuksissaan ja pyrkimään esittämään kussakin nimitysmenettelyssä vähintään yhden nais- ja yhden miesehdokkaan; palauttaa mieliin päätöslauselmansa sukupuolten tasapuolista edustusta koskevan periaatteen noudattamisesta tulevissa ehdokasluetteloissa;

18. painottaa, että on tärkeää saattaa loppuun pääomamarkkinaunioni, joka täydentää pankkiunionia reaalitalouden rahoittamisessa; painottaa edelleen, että täysin yhdentynyt pääomamarkkinaunioni yhdessä täysipainoisen pankkiunionin kanssa mahdollistaisi julkisen ja yksityisen riskinjaon, minkä lisäksi se vahvistaisi euron kansainvälistä roolia, parantaisi EU:n markkinoiden kilpailukykyä sekä edistäisi kestäviä yksityisiä investointeja; korostaa tässä yhteydessä tarvetta taata tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta pk-yritykset eivät joudu heikompaan asemaan rahoituksen saannin osalta, sekä tarvetta valvoa tarkasti arvopaperistettujen tuotteiden liikkeeseenlaskua;

 

Valvonta

19. suhtautuu myönteisesti pankkialalla riskien vähentämisessä ja rahoitusvakauden lisäämisessä saavutettuun edistykseen; katsoo kuitenkin, että tietyissä laitoksissa on edelleen haavoittuvuuksia ja että lisäedistystä tarvitaan; palauttaa mieliin pankkiunionin tavoitteet, jotka ovat rahoitusvakauden takaaminen, aitojen sisämarkkinoiden ja tasapuolisten toimintaedellytysten edistäminen sekä ennustettavuuden parantaminen markkinatoimijoiden kannalta;

20. katsoo kuitenkin, että nykyisessä valvontakehyksessä on keskitytty ensisijaisesti luottoriskeihin ja jätetty epälikvideihin arvopapereihin, esimerkiksi johdannaisiin, liittyvät markkinariskit vähemmälle huomiolle; vaatii asianmukaisia toimenpiteitä omaisuuserien laadun tarkastelun tehostamiseksi ja panee tältä osin tyytyväisenä merkille, että tasojen 2 ja 3 välineet on sisällytetty vuoden 2018 stressitestien soveltamisalaan; pyytää jälleen, että näiden monimutkaisten ja epälikvidien rahoitusvälineiden (myös johdannaisten) vähentäminen otetaan yhdeksi tärkeimmistä yhteisen valvontamekanismin valvonnan painopisteistä;

21. suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin vahvistaa rahoitusalaa ja vähentää järjestämättömiä lainoja unionin tasolla sekä hiljattain hyväksytyssä pankkipaketissa aikaansaatuihin toimiin riskien vähentämiseksi; panee merkille, että merkittävien laitosten järjestämättömien lainojen osuus on laskenut yli puolella siitä lähtien kun EKP aloitti pankkivalvonnan, eli marraskuun 2014 ja kesäkuun 2019 välillä; tuo esiin, että euroalueen järjestämättömien lainojen osuus oli keskimäärin 2,9 prosenttia syyskuussa 2019, kun joulukuussa 2014 se oli 6,5 prosenttia; suhtautuu myönteisesti tähän merkittävään edistykseen; huomauttaa, että tietyillä laitoksilla on edelleen runsaasti järjestämättömiä lainoja ja että ongelman ratkaiseminen edellyttää lisätoimia; panee merkille luoton hallinnoijia ja luoton ostajia koskevaan direktiiviin liittyvän meneillään olevan lainsäädäntötyön ja painottaa, että on tärkeää varmistaa, että kehitettäviin lainojen jälkimarkkinoihin ja tuomioistuinten ulkopuoliseen nopeutettuun vakuuksien täytäntöönpanoon sisältyy asianmukainen kuluttajansuoja;

22. korostaa tarvetta suojella asiakkaiden oikeuksia järjestämättömiin lainoihin liittyvien transaktioiden yhteydessä; toteaa, että on tärkeää panna asuntoluottodirektiivi (2014/17/EU) täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että heikosti säännellyt saatavien ostajat ja perintäyritykset eivät kohdista mahdollisesti jo valmiiksi haavoittuvassa taloudellisessa tilanteessa oleviin luotonottajiin aggressiivista ja epäoikeudenmukaista kohtelua; kehottaa komissiota esittämään kulutusluottodirektiivin tulevassa tarkistuksessa kunnianhimoisempia säännöksiä luotonottajien suojaamiseksi väärinkäytöksiltä sekä varmistamaan, että nämä oikeudet koskevat yhtäläisesti nykyisiä ja tulevia lainoja;

23. korostaa kuluttajan oikeuksien suojelun merkitystä, kun on kyse pankkien palvelumaksuista sekä tuotteiden kulujen, kannattavuuden ja riskien läpinäkyvyydestä; kehottaa tältä osin EPV:tä antamaan enemmän painoarvoa niiden tehtäviensä täyttämiselle, jotka liittyvät kulutussuuntauksia koskevien tietojen asianmukaiseen kokoamiseen, analysointiin ja niistä raportointiin sekä toimivaltaisten viranomaisten laatimien finanssiosaamista ja talousvalistusta koskevien aloitteiden arviointiin ja koordinointiin;

24. panee merkille, että viimeaikaiset pankkikriisit ovat paljastaneet luottolaitosten myyneen väärin perustein joukkovelkakirjoja ja muita rahoitustuotteita vähittäisasiakkaille; kehottaa valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisia panemaan määrätietoisesti täytäntöön pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin hiljattain käyttöön otetut kuluttajansuojaa koskevat säännökset ja erityisesti omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen (MREL); kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisemmin pankkien harjoittamaa rahoitustuotteiden myyntiä väärin perustein;

25. kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia käyttämään korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistamiseksi kaikkia toimivaltuuksiaan, mukaan lukien tuotteita koskevia interventiovaltuuksia, jos luotto- ja rahoitustuotteista on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu vahinkoa kuluttajille;

26. panee merkille, että lopullisten Basel III -standardien täytäntöönpano on jo aloitettu; painottaa, että BCBS:n standardit olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä viivyttelemättä ja niiden tavoitteiden mukaisesti, samalla kun otetaan tarvittaessa asianmukaisesti huomioon Euroopan pankkijärjestelmän erityispiirteet sekä suhteellisuusperiaate; varoittaa, että EU:ssa on niin moninaisia pankkitoiminnan malleja, että kaikkiin samalla tavoin sovellettava ratkaisu ei välttämättä sovellu hyvin Euroopan markkinoille; korostaa, että EU:n pankkisektorin kilpailukyky ja rahoitusvakaus olisi turvattava eikä sen kykyä rahoittaa taloutta ja erityisesti pk-yrityksiä saisi vahingoittaa; on vakuuttunut siitä, EU:n talouden luotettava rahoitus ja vakaa pankkiunioni edellyttävät elinkelpoisia ja hyvin pääomitettuja rahoituslaitoksia; palauttaa mieliin 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Basel III:n viimeistelystä ja kehottaa komissiota ottamaan siinä esitetyt suositukset huomioon, kun se laatii uusia säädösehdotuksia;

27. panee merkille, että on tärkeää tarkastella sisäisten mallien asianmukaisuutta ja arvioida niitä jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa niiden luotettavuus ja vakaus; panee merkille EKP:n toteuttaman sisäisten mallien erityisarvioinnin (TRIM) havainnot; kehottaa pankkeja parantamaan sisäisten malliensa käyttöä ja täytäntöönpanoa näiden havaintojen mukaisesti;

28. on huolestunut EPV:n varoituksesta, jonka mukaan se ei anna ehdotuksiaan pienten laitosten hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi lainsäätäjien pankkipaketissa vahvistamassa määräajassa;

29. muistuttaa, että kansainvälisten foorumien tarjoamat standardit eivät saisi aiheuttaa sääntelyn hajanaisuutta vaan niiden olisi autettava edistämään kaikkien kansainvälisesti toimivien pankkien tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

30. muistuttaa, että unionin lainsäädännössä sallitut pankkivalvontaa koskevat kansalliset vaihtoehdot ja harkintavalta on tarkoitettu tilapäisiksi; kehottaa yhdenmukaistamaan vaihtoehdot ja harkintavallan mahdollisimman pitkälti, jotta kaikkia koskisi aidosti yhteinen säännöstö;

31. panee merkille, että EU:n pankkisektorin haavoittuvuuksia ja siihen kohdistuvia riskejä arvioivassa kertomuksessaan EPV kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden välisiin eroihin O-SII-puskurin soveltamisessa ja asettamisessa; kehottaa tämän vuoksi yhdenmukaistamaan edelleen pääomapuskurien soveltamista kaikkialla EU:ssa tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi;

32. on tyytyväinen Euroopan keskuspankin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan, jossa vahvistetaan näiden toimielinten välistä tiedonvaihtoa koskevat käytännön järjestelyt kummankin toimintavaltuuksien mukaisesti;

33. kehottaa tiukentamaan pankkivalvonnan avoimuusvaatimuksia esimerkiksi vakavaraisuuden arviointiprosessin tulosten osalta, jotta vahvistetaan pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden, yritysten ja kansalaisten luottamusta sekä varmistetaan johdonmukainen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa; on tyytyväinen parantuneeseen ja hienosäädettyyn tietojenvaihtoon valvonta- ja kriisinratkaisuinstituutioiden välillä;

34. toteaa, että innovatiiviset rahoitusteknologiat muuttavat perusteellisesti rahoitusalaa sekä pankki- ja maksupalveluja, ja on tyytyväinen tehokkuuteen sekä laajempaan vaihtoehtojen valikoimaan, joita ne tarjoavat markkinoilla oleville kuluttajille; kannattaa teknologianeutraaliutta ohjaavana periaatteena ja kannustaa investoimaan rahoitusteknologiaan;

35. korostaa tarvetta käsitellä näiden uusien teknologioiden aiheuttamia haasteita, kuten miten turvataan kestävät ja yli rajojen yhteentoimivat liiketoimintamallit, sääntelyn ja valvonnan kannalta tasapuoliset toimintaedellytykset sekä kyberturvallisuus; painottaa rahoituslaitosten vastuuta asiakkaiden tietosuojan ja turvallisuuden varmistamisessa unionin lainsäädännön mukaisesti; toteaa myös pankkisektorin turvautuvan yhä enemmän pilvipalveluihin ja kehottaa komissiota reagoimaan Euroopan valvontaviranomaisten yhteiseen ohjeistukseen tarpeesta parantaa lainsäädäntöä, joka liittyy tieto- ja viestintätekniikan riskienhallinnan vaatimuksiin EU:n rahoitusalalla; muistuttaa, että tasapainoinen lainsäädäntökehys ja oikeusvarmuus voivat parantaa toimintaympäristön innovaatioalttiutta vaarantamatta silti rahoitusvakautta;

 

36. on tietoinen siitä, että pankkisektorin ulkopuolinen rahoituksen välitystoiminta, jota aiemmin kutsuttiin varjopankkisektoriksi, voi osaltaan auttaa monipuolistamaan talouden rahoituskanavia; tähdentää kuitenkin, että pankkisektorin ulkopuolista rahoituksen välitystä harjoittavan sektorin ja perinteisen pankkisektorin välillä on huomattavan tiiviit yhteydet, mikä herättää huolta järjestelmäriskistä, koska ensin mainittua ei säännellä ja valvota asianmukaisesti;

37. kehottaa tästä syystä toteuttamaan koordinoituja toimia, joilla puututaan näihin riskeihin, kuten ottamaan käyttöön makrovakausvälineistön sekä hyödyntämään paremmin nykyisiä välineitä, jotta torjutaan pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksen välitysjärjestelmän kasvavan roolin rahoitusvakaudelle aiheuttamia uhkia; pitää tarpeellisena arvioida, riittävätkö suuria asiakasriskejä koskevat vakavaraisuusvaatimukset varmistamaan rahoitusvakauden varsinkaan pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksen välityksen tapauksessa; korostaa lisäksi riskejä, joita Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) toi esille pankkisektorin ulkopuolisesta rahoituksen välityksestä johtuvien riskien seurantaa koskevassa vuoden 2019 kertomuksessaan, kuten likviditeettitransformaatiosta, riskinotosta ja vivutuksesta aiheutuvia riskejä, jotka vaikuttavat alaan laajemminkin;

38. suhtautuu myönteisesti EKP:n ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa valvovien viranomaisten väliseen tietojenvaihtoa koskevaan sopimukseen; palauttaa mieliin 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman rahanpesun vastaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanon tilanteesta; on tyytyväinen 8. marraskuuta annettuun useiden euromaiden valtiovarainministerien yhteiseen kannanottoon, jossa vaaditaan yhdenmukaistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa unionin sääntelykehystä;

39. muistuttaa, että toimivaltaisten viranomaisten ja rahoituslaitosten on toimittava koordinoidusti, jotta rahanpesua ja terrorismin rahoitusta voidaan torjua tehokkaasti; korostaa, että vakavaraisuusvalvonta ja rahanpesun valvonta olisi sovitettava paremmin yhteen;  toteaa jälleen olevansa erittäin huolissaan sääntelyn ja valvonnan hajanaisuudesta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla, minkä seurauksena kansallisten valvontaviranomaisten puutteita ei ole pystytty valvomaan eikä korjaamaan asianmukaisesti, mikä puolestaan heikentää näiden valmiuksia valvoa lisääntyvää rajat ylittävää toimintaa EU:ssa;

40. on vakuuttunut siitä, että yhteinen valvontamekanismi voi osaltaan auttaa rahanpesun torjunnassa, ja on tyytyväinen erityisen rahanpesun torjuntayksikön perustamiseen; toteaa erityisesti, että pankkien ylimmän johdon soveltuvuusarvioinnin toteuttaminen on tärkeä mutta monimutkainen tehtävä sen vuoksi, että vakavaraisuusdirektiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä hyvin erilaisin tavoin; kehottaa tämän vuoksi sisällyttämään sopivuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset vakavaraisuusasetukseen;

41. on tyytyväinen 5. joulukuuta 2019 annettuihin neuvoston päätelmiin, joissa komissio valtuutetaan tarkastelemaan keinoja, joilla varmistetaan parempi yhteistyö viranomaisten välillä, sekä mahdollisuuksia osoittaa rahanpesun torjuntaan liittyvät tehtävät EU:n elimelle ja muuttaa rahanpesunvastaisen direktiivin tietyt osat asetukseksi yhteisen säännöstön takaamiseksi; kehottaa komissiota aloittamaan mahdollisimman pian EU:n rahanpesun torjuntaa koskevan kehyksen ja lainsäädännön uudistamisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan yhteisen säännöstön yhdenmukaistamiseksi paremmin ja puuttumaan uuden EU:n elimen perustamisen avulla tehokkaasti riskeihin, joita rajat ylittävä laiton toiminta aiheuttaa EU:n rahoitusjärjestelmän eheydelle ja EU:n kansalaisten turvallisuudelle;

42. toteaa, että kryptovaluuttoihin liittyviin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeihin puuttumiseksi tarvitaan lainsäädäntö- ja valvontatoimia; kehottaa komissiota toteuttamaan lisää vaikutustenarviointeja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistä, joita voi seurata haavoittuvuuksista, joita syntyy luotto- ja rahoituslaitosten käyttäessä yhä enemmän uutta teknologiaa, sekä kryptovaluuttojen nopeasta leviämisestä, koska yhteistä sääntelyjärjestelmää ei ole ja näihin valuuttoihin liittyy nimettömänä toimiminen;

43. kehottaa komissiota arvioimaan luottoluokituslaitosten markkinoiden nykytilaa vuonna 2020 kilpailun, tiedonsaannin epäsymmetrioiden sekä markkinoille suunnatun avoimuuden kannalta; toteaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin kriteereihin (ESG-kriteerit) perustuvista kestävyysluokituksista saattaa tulla merkittävä täydentävä tekijä luottoriskien arvioinnin rinnalle; painottaa, että on tärkeää standardoida kestävyysluokituksen kriteerit sekä varmistaa, että kestävyysluokitusten markkinoille kehittyy kilpailua, eivätkä ne keskity vain muutaman palveluntarjoajan ympärille;

44. toteaa, että tarvitaan toimia, jotta rahoitusmarkkinat saadaan noudattamaan paremmin kestävän kehityksen tavoitteita ja ESG-kriteerejä, ja korostaa Euroopan valvontaviranomaisten keskeistä roolia tämän tavoitteen saavuttamisessa; kehottaa tässä yhteydessä EPV:tä ryhtymään toimiin yhteistyössä EJRK:n kanssa sellaisen yhteisen menetelmän kehittämiseksi, jolla voidaan mitata rahoituslaitoksiin kohdistuvien ilmastoriskien intensiteettiä; toteaa tämän koskevan muun muassa riskejä, jotka liittyvät mahdolliseen omaisuuden arvon alenemiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen perustuvien sääntelykohtelun muutosten seurauksena, energiankäytössä tapahtuvien äkillisten muutosten makrotaloudellisiin vaikutuksiin sekä luonnonkatastrofien yleistymiseen;

Kriisinratkaisu

45. panee tyytyväisenä merkille, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB) ei joutunut toteuttamaan kriisinratkaisutoimia vuonna 2019; kehottaa komissiota tarkastelemaan asianmukaisia jatkotoimia huhtikuussa 2019 pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen täytäntöönpanosta antamansa kertomuksen pohjalta; kehottaa komissiota tarkistamaan, onko lainsäädäntö asianmukaista sen varmistamiseksi, että kaikkien pankkien kriisinratkaisusta voidaan tarvittaessa huolehtia ilman että siihen vaaditaan veronmaksajien rahoja; kehottaa komissiota ottamaan huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän suorittaman tarkastelun, joka koski ”liian suuri kaatumaan” ‑ongelmaan liittyvää lainsäädäntöä, ja reagoimaan mahdollisiin puutteisiin varsinkin vähittäistalletusten suojaamisen osalta.

46. kehottaa SRB:tä saattamaan valmiiksi kriisinratkaisusuunnitelmien laatimisprosessin ja analysoimaan, täyttävätkö kaikki asianomaiset pankit riittävällä tavalla omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen (MREL); panee merkille, että SRB ei julkaise säännöllisesti tietoja siitä, missä määrin pankit noudattavat MREL-vaatimusta;

47. kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta yhdenmukaistaa paremmin nykyisten kansallisten maksukyvyttömyyttä koskevien lainsäädäntöjen tiettyjä osia ja arvioimaan, missä määrin tällainen yhdenmukaistaminen on tarpeen kriisinhallintakehyksen johdonmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi; kehottaa komissiota selkeyttämään talletussuojadirektiivin mahdollisimman pieniä kustannuksia koskevaa periaatetta kyseisen direktiivin tarkistuksen yhteydessä;

48. kehottaa jatkamaan yhteisen kriisinratkaisumekanismin kehyksen tarkastelua ja pohtimaan tarvetta arvioida vuoden 2013 pankkitiedonannon[19] sovellettavuutta; panee merkille tarpeen varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja yleisen edun arvioinnin johdonmukainen soveltaminen;

49. toteaa, että varhaisella tilanteeseen puuttumisella voi olla suuri merkitys pankkien kaatumisten ja pankkikriisien ehkäisemisessä; panee kuitenkin merkille, että varhaisen vaiheen toimenpiteisiin turvautumisen edellytykset ovat päällekkäisiä joidenkin EKP:n tilanteeseen puuttumiseen liittyvien standarditoimenpiteiden kanssa; painottaa, että tällaisissa tilanteissa etusijalla ovat standarditoimenpiteet; katsoo tämän vuoksi, että päällekkäisyys olisi poistettava selventämällä riittävästi kunkin välineen oikeusperustaa, jotta voidaan varmistaa toimenpiteiden vaiheittainen soveltaminen;

50. toteaa, että kahdessa viimeaikaisessa tapauksessa Italiassa komissio hyväksyi valtionavun myöntämisen sillä perusteella, että sillä lievennetään talouden häiriöitä alueellisesti, vaikka SRB:n mukaan yleinen etu ei edellyttänyt kriisinratkaisutoimia, minkä seurauksena pankkien etuoikeutetut velkojat hyötyivät käytetystä maksukyvyttömyysmenettelystä verrattuna kriisinratkaisumenettelyyn[20]; on huolestunut siitä, että koska vuoden 2013 pankkitiedonannossa jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan vakavalla vaikutuksella alueelliseen talouteen, likvidaatiotukea koskevat säännöt jättävät jäsenvaltioille mahdollisuuden vedota yleiseen etuun paikallisella tasolla silloin kun SRB ei ole hyväksynyt sitä perusteeksi kansallisella tasolla; kehottaa tästä syystä komissiota tarkistamaan vihdoinkin vuoden 2013 pankkitiedonantoa pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin periaatteiden mukaisesti; korostaa, että pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin mukaisen yleistä etua koskevan perusteen arvioinnissa on otettava asianmukaisesti huomioon, miten todennäköisesti julkisia varoja käytetään, jos kriisinratkaisua ei käynnistetä vaan sovelletaan kansallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä;

51. panee merkille euroryhmän päätöksen periaatteellisen hyväksynnän antamisesta Euroopan vakausmekanismin ja sen tehtävänmäärityksen uudistamiselle; kehottaa perustamaan yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukevan varautumisjärjestelyn ja ottamaan sen käyttöön mahdollisimman pian; on huolissaan siitä, että pankkiunionilta puuttuu mekanismi, jolla varmistettaisiin, että kriisinratkaisun yhteydessä pankille voidaan myöntää rahoitusta maksuvalmiuden turvaamiseksi, jotta varmistetaan häiriötön palvelujen jatkuvuus ja rahoitusmarkkinoiden vakaus, ja kehottaa komissiota pyrkimään korjaamaan tämän puutteen viipymättä;

52. painottaa, että pankkien on pystyttävä harjoittamaan rajat ylittävää toimintaa ja samalla hallinnoimaan pääomiaan ja likviditeettiään konsolidoidusti, jotta ne voivat hajauttaa riskejään ja reagoida mahdolliseen kannattavuuden puutteeseen; katsoo, että säännöissä olisi sallittava emoyhtiölle enemmän joustavuutta tässä yhteydessä ja samalla varmistettava uskottavat ja valvottavat mekanismit, jotka edellyttävät, että kriisitilanteessa emoyhtiö (kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö) myöntää pääomaa, MREL-puskurin ja likviditeettiä pankkiunioniin kuuluvassa sijaintivaltiossa toimiville tytäryhtiöille;

Talletussuoja

53. toteaa, että pankkiunionilta puuttuu edelleen sen kolmas pilari; vaatii saattamaan pankkiunionin valmiiksi siten, että kehitetään ja pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön eurooppalainen talletussuojajärjestelmä, joka suojelee tallettajia pankkitoiminnan häiriöiltä, varmistaa tallettajien ja sijoittajien luottamuksen koko pankkiunionin alueella ja tukee koko euroalueen vakautta; tiedostaa hyödyt, joita saadaan jakamalla riskejä ja vähentämällä niitä edelleen tietyissä laitoksissa;

54. kehottaa neuvostoa jatkamaan eurooppalaista talletussuojajärjestelmää koskevia neuvotteluja mahdollisimman pian ja varmistamaan puitteiden johdonmukaisuuden talletussuojadirektiivin kanssa, jotta rahoitusvakauden parantamista koskeva tavoite voidaan saavuttaa;

55. kehottaa komissiota analysoimaan jo käytössä olevien laitosten suojajärjestelmien puitteita käsitellessään eurooppalaista talletussuojajärjestelmää;

56. panee merkille pankkiunionin toteuttamisesta parhaillaan käytävät keskustelut eurooppalaista talletussuojajärjestelmää käsittelevässä korkean tason työryhmässä, joka perustettiin tammikuussa 2019 ja jonka on määrä raportoida euroryhmälle muun muassa pankkien kriisinhallintakehyksen parannuksista; on huolestunut siitä, että parlamentille ei ole tiedotettu keskusteluista, joita käydään kyseisen euroryhmälle raportoivan korkean tason työryhmän puitteissa; toteaa, että komissio on korkean tason työryhmän jäsen, ja palauttaa mieliin vuoden 2010 puitesopimuksen 9 artiklan, jonka mukaan komission on sovellettava parlamentin ja neuvoston yhdenvertaista kohtelua koskevaa perusperiaatetta varsinkin kun on kyse lainsäädäntöasioista;

57. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan pankkiviranomaiselle, Euroopan keskuspankille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa määritetyille toimivaltaisille viranomaisille.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

18.2.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

9

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gunnar Beck, Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Gilles Boyer, Francesca Donato, Derk Jan Eppink, Engin Eroglu, Markus Ferber, Jonás Fernández, Frances Fitzgerald, Luis Garicano, Sven Giegold, Claude Gruffat, José Gusmão, Enikő Győri, Eero Heinäluoma, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, Herve Juvin, Othmar Karas, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Aurore Lalucq, Philippe Lamberts, Aušra Maldeikienė, Pedro Marques, Costas Mavrides, Siegfried Mureşan, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Piernicola Pedicini, Lídia Pereira, Sirpa Pietikäinen, Antonio Maria Rinaldi, Alfred Sant, Martin Schirdewan, Joachim Schuster, Ralf Seekatz, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Stéphanie Yon-Courtin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Manon Aubry, Carmen Avram, Esther de Lange, Karima Delli, Giuseppe Ferrandino, Niels Fuglsang, Maximilian Krah, Fulvio Martusciello, Andreas Schwab, Stéphane Séjourné, Jessica Stegrud, Antonio Tajani

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Michael Bloss, Łukasz Kohut

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

PPE

Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Markus Ferber, Frances Fitzgerald, Enikő Győri, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Esther de Lange, Aušra Maldeikienė, Fulvio Martusciello, Siegfried Mureşan, Lídia Pereira, Sirpa Pietikäinen, Andreas Schwab, Ralf Seekatz, Antonio Tajani

RENEW

Gilles Boyer, Engin Eroglu, Luis Garicano, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Stéphane Séjourné, Stéphanie Yon-Courtin

S&D

Carmen Avram, Jonás Fernández, Giuseppe Ferrandino, Niels Fuglsang, Eero Heinäluoma, Łukasz Kohut, Aurore Lalucq, Pedro Marques, Costas Mavrides, Alfred Sant, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Paul Tang

VERTS/ALE

Michael Bloss, Karima Delli, Sven Giegold, Claude Gruffat, Stasys Jakeliūnas, Philippe Lamberts

 

9

-

ECR

Derk Jan Eppink, Jessica Stegrud

ID

Gunnar Beck, Francesca Donato, Herve Juvin, Maximilian Krah, Antonio Maria Rinaldi

NI

Lefteris Nikolaou-Alavanos, Piernicola Pedicini

 

3

0

GUE/NGL

Manon Aubry, José Gusmão, Martin Schirdewan

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0030.

[7] EUVL L 320, 30.11.2013, s. 1.

[9] Erityiskertomus nro 10/2019: ”EU:n laajuiset pankkien stressitestit: pankeista annettujen tietojen määrä on ennennäkemättömän suuri, mutta koordinointia ja riskien painottamista on lisättävä”, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, 10. heinäkuuta 2019, https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=50393

[10] Lehdistötiedote ”EKP tarkistaa uusista järjestämättömistä saamisista kirjattavia arvonalennuksia uuden EU-lainsäädännön valossa”, 22. elokuuta 2019, https://www.bankingsupervision.europa.eu/press/pr/date/2019/html/ssm.pr190822~f3dd1be8a4.fi.html

[12] Discussion Paper Series/7, Euroopan vakausmekanismi, lokakuu 2019.

[14] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0022.

[19] EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 6. maaliskuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö