Menettely : 2019/2098(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0079/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0079/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0121

<Date>{05/03/2020}5.3.2020</Date>
<NoDocSe>A9-0079/2020</NoDocSe>
PDF 220kWORD 85k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta</Titre>

<DocRef>(2019/2098(DEC))</DocRef>


<Commission>{CONT}Talousarvion valvontavaliokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Ryszard Czarnecki</Depute>

TARKISTUKSET
1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta

(2019/2098(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018,

 ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2017 osalta (COM(2019)0334),

 ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2018 sekä virastojen vastaukset[1],

 ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen asiakirjan otsikolla ”Nopea tilannekatsaus kestävyysraportoinnista: EU:n toimielinten ja virastojen tilanteen kartoitus”,

 ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[2] kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 208 artiklan,

 ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[3] ja erityisesti sen 68 ja 70 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30 päivänä syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013[4] ja erityisesti sen 110 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715[5] ja erityisesti sen 105 artiklan,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

 ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

 ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0079/2020),

 

A. toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

B. korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa edelleen tulosbudjetoinnin käsitettä ja unionin toimielinten vastuuvelvollisuutta sekä noudattaa henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1. korostaa, että virastot voivat vaikuttaa merkittävästi toimintapolitiikkaan, päätöksentekoon sekä ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille ja joita ovat muun muassa turvallisuus, terveys, tutkimus, talousasiat, vapaus ja oikeus; toteaa jälleen, että virastoilla on tärkeitä tehtäviä, jotka vaikuttavat suoraan unionin kansalaisten päivittäiseen elämään; palauttaa lisäksi jälleen kerran mieliin virastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta harjoittavien virastojen itsemääräämisoikeuden merkityksen; muistuttaa, että virastojen perustamisen päätarkoituksena oli unionin järjestelmien hallinnointi, sisämarkkinoiden toteuttamisen helpottaminen ja riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen virastot hoitavat tehtävänsä tuloksellisesti;

2. panee tyytyväisenä merkille virastojen saavuttaman näkyvän edistyksen toimissa, joilla vastataan vuotuisissa vastuuvapausmenettelyissä esitettyihin kehotuksiin ja suosituksiin; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2018 antaman unionin virastoja koskevan vuosikertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO); panee merkille, että EASOn osalta tilintarkastustuomioistuin esitti perustelut varauman sisältävälle lausunnolle varainhoitovuosien 2016 ja 2017 maksujen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien havaintojensa perusteella, mutta varainhoitovuosien 2016 ja 2017 vaikutuksia lukuun ottamatta 31. päivänä joulukuuta 2018 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat EASOn maksut ovat tilintarkastustuomioistuimen mukaan kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; panee merkille EASOn jatkuvan edistymisen uudistusten ja korjaavia toimia koskevien suunnitelmien toteuttamisessa;

3. panee merkille, että vuonna 2018 unionin 32 erillisviraston määrärahat olivat noin 2 590 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on noin 10,22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, ja 2 360 000 000 euroa maksumäärärahoina, mikä vastaa 5,13 prosentin lisäystä vuoteen 2017 verrattuna; panee lisäksi merkille, että 2 360 000 000 eurosta noin 1 700 000 000 euroa rahoitettiin unionin yleisestä talousarviosta ja että määrä on 72,16 prosenttia virastojen vuoden 2018 kokonaisrahoituksesta (72,08 prosenttia vuonna 2017); toteaa lisäksi, että noin 657 000 000 euroa rahoitettiin palkkioilla ja maksuilla sekä osallistuvien jäsenvaltioiden suorilla maksuosuuksilla;

4. kehottaa jälleen yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan vastuuvapausmenettelyä siten, että päätös vastuuvapauden myöntämisestä tehtäisiin välittömästi sitä vuotta, jolta vastuuvapaus myönnetään, seuraavana vuonna, jolloin menettely voitaisiin viedä päätökseen kutakin tilivuotta seuraavana vuonna; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille toimet ja hyvän yhteistyön Euroopan unionin virastojen verkoston (jäljempänä verkosto) ja yksittäisten virastojen sekä etenkin tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja toteaa tämän osoittavan selvästi, että niillä on potentiaalia yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyä omalta osaltaan; on tyytyväinen tähän mennessä aikaansaatuun edistykseen ja kehottaa kaikkia asiaan liittyviä toimijoita jatkamaan toimiaan menettelyn edistämiseksi entisestään;

Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat pääasialliset riskit ja sen esittämät suositukset

5. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin pitää kertomuksensa mukaan virastojen kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösstandardeihin perustuvien tilien luotettavuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä ja että aiemmin on ilmennyt vain vähän olennaisia virheitä; panee kuitenkin merkille, että komissio tekee yhä enemmän valtuutussopimuksia, joissa virastoille annetaan uusia erityistehtäviä ja osoitetaan niille tätä varten tuloja, ja että tämän vuoksi virastojen kirjanpitokohtelun johdonmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen on haasteellista;

6. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää kertomuksensa mukaan useimpien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä ja keskisuurena sellaisten osittain omarahoitteisten virastojen osalta, joissa palkkioiden ja maksuosuuksien veloittamiseen ja keräämiseen talouden toimijoilta tai yhteistyötä tekeviltä mailta sovelletaan erityisiä sääntöjä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin pitää virastojen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen keskisuurena, joskin se katsoo riskin vaihtelevan vähäisestä suureen talousarvion osastosta toiseen; panee merkille, että osastossa 1 (henkilöstömenot) riski on yleensä vähäinen, osastossa 2 (hallintomenot) riskiä pidetään keskisuurena ja osastossa 3 (toimintamenot) riskin katsotaan vaihtelevan vähäisestä suureen virastoittain ja niiden toimintamenojen luonteen mukaan; toteaa, että suuret riskit johtuvat usein hankintoihin ja avustuksiin liittyvistä maksuista, jotka olisi otettava huomioon, kun tilintarkastustuomioistuin päättää tulevien tarkastusten otannasta;

7. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan varainhoidon moitteettomuuteen kohdistuu keskisuuri riski ja sen on havaittu kohdistuvan pääasiassa informaatioteknologiaan (IT) ja julkisiin hankintoihin; pitää valitettavana, että informaatioteknologia ja julkiset hankinnat ovat edelleen virheille alttiita aloja; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen järjestää lisäkoulutusta ja tarjota hyvien käytäntöjen vaihtoa virastojen hankintaryhmille;

8. painottaa, että tarve ylläpitää erillisiä hallintorakenteita ja -menettelyjä kussakin virastossa synnyttää luonnostaan hallinnon tehokkuuteen kohdistuvan toimintariskin, ja kehottaa virastoja vahvistamaan aihekohtaista ryhmittelyään ja yhteistyötään politiikanalojensa mukaan yhdenmukaistamisen ja resurssien tehokkaan jakamisen varmistamiseksi; kehottaa virastoja lisäämään ponnistuksiaan yhteisten palvelujensa soveltamisalan laajentamiseksi ja parantamaan näin menettelyidensä tehokkuutta ja kustannustehokkuutta;

9. korostaa kahden päätoimipaikan, toiminnallisen ja hallinnollisen päätoimipaikan, aiheuttamaa ongelmaa, sillä ne eivät tuota virastoille toiminnallista lisäarvoa, ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia tehottomuuksien vähentämiseksi; kannustaa virastoja toimimaan samoissa tiloissa, vaikka ne keskittyvät kukin omiin erityisiin politiikanaloihinsa; toteaa, että komissio vastaa mahdollista yhdistämistä, sulkemista ja/tai tehtävien siirtämistä koskevien ehdotuksien tekemisestä;

10. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan aiempien vuosien havaintojen perusteella ja sillä perusteella, että EU:n politiikkojen tiedetään kehittyneen tiettyyn suuntaan eräillä alueilla, jäsenvaltioiden yhteistyön tasoon liittyvä riski on korkea seuraavien virastojen osalta: Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA); toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen saattaa nämä kysymykset neuvoston asialistalle jäsenvaltioiden yhteistyön vahvistamiseksi;

11. on tietoinen siitä, että virastojen vaikuttava, tehokas ja virheetön työ liittyy läheisesti niiden toiminnallisten ja hallinnollisten toimintojen kattamiseksi tarvittavaan riittävään rahoitukseen;

Talousarvio- ja varainhallinto

12. panee merkille verkoston hyväksyvän vastauksen parlamentin pyyntöön antaa unionin toimielimille rakentavaa palautetta vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen yhteydessä ja toteaa, että kutakin virastoa pyydettiin analysoimaan komission monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevaa ehdotusta;

13. toteaa, että eräiden virastojen talousarvion toteuttamista koskevat tarkastetut selvitykset eroavat yksityiskohtaisuuden osalta useimpien muiden virastojen antamista selvityksistä, mikä osoittaa, että virastojen talousarvioselvityksiä varten tarvitaan selvät suuntaviivat; panee merkille toimet, joita on toteutettu johdonmukaisuuden varmistamiseksi tilinpäätöksen esittämisessä ja sitä koskevassa raportoinnissa; panee myös tänä vuonna merkille erot tietyissä virastojen toimittamissa tiedoissa ja asiakirjoissa, erityisesti henkilöstöä koskevien lukujen osalta, myös henkilöstötaulukkoa koskevissa kertomuksissa (täytetyt toimet tai unionin talousarviossa hyväksytty toimien enimmäismäärä); panee merkille verkoston vastauksen, jonka mukaan se noudattaa komission suuntaviivoja, joita tarkistetaan parhaillaan uuden varainhoidon puiteasetuksen johdosta ja jotka on määrä saada valmiiksi ennen vuoden 2019 loppua; toistaa lisäksi komissiolle esittämänsä pyynnön toimittaa tulevina vuosina vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle automaattisesti 32 erillisviraston osalta viralliset luvut, jotka koskevat virallista talousarviota (maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina) ja henkilöstön määrää (henkilöstötaulukko, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat 31. joulukuuta kyseisenä vuonna);

Tuloksellisuus

14. kannustaa virastoja ja komissiota kehittämään edelleen ja soveltamaan tulosbudjetoinnin periaatetta, etsimään johdonmukaisesti vaikuttavimpia keinoja tuottaa lisäarvoa ja selvittämään edelleen mahdollisia parannuksia resurssien tehokkaaseen hallintaan; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen virastojen talousarvioiden esittämisestä toiminnoittain, mikä mahdollistaisi resurssien yhdistämisen toimintoihin, joissa ne käytetään, ja helpottaisi määrärahojen kohdentamista, lisäisi tehokkuutta sekä vähentäisi tarpeettomia menoja;

15. panee tyytyväisenä merkille, että virastot perustivat verkoston keskinäiseksi yhteistyöfoorumiksi vahvistamaan virastojen näkyvyyttä, tunnistamaan ja edistämään tehostamismahdollisuuksia ja tuomaan lisäarvoa; panee merkille verkoston lisäarvon, kun se tekee yhteistyötä parlamentin kanssa, ja suhtautuu myönteisesti sen pyrkimyksiin toimien ja tiedon koordinoimisessa, keräämisessä ja konsolidoinnissa unionin toimielinten hyväksi; pitää myönteisinä myös ohjeita, joita verkosto antaa virastoille niiden pyrkiessä optimoimaan valmiuksiaan suunnitella ja seurata tuloksia sekä käytettyjä määrärahoja ja resursseja ja raportoida niistä;

16. panee tyytyväisenä merkille, että eräät samaan aiheryhmään kuuluvat virastot, kuten oikeus- ja sisäasioiden alan virastot[6] ja Euroopan valvontaviranomaiset[7], tekevät jo tehokasta yhteistyötä; kannustaa muitakin virastoja lisäämään mahdollisuuksien mukaan keskinäistä yhteistyötä yhteisten palvelujen ja synergioiden toteuttamisen lisäksi myös niiden yhteisillä politiikanaloilla; toteaa, että suurin osa virastoista pyrkii parantamaan synergiaa sekä resurssien jakamista; panee merkille, että verkosto on laatinut sähköisen luettelon jaetuista palveluista, jotka ovat pääasiassa IT-palveluja, ja että vuonna 2018 kehitettiin kokeiluhanke, jonka tarkoituksena oli seurata jaettujen palvelujen käyttöä ja hyötyjä ja joka laajennettiin vuonna 2019 kattamaan kaikki jaetut palvelut;

17. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2018 edistyttiin jonkin verran komission kehittämän henkilöstöhallinnon työvälineen SYSPER II ‑järjestelmän käyttöönotossa ja että vuonna 2018 viisi uutta virastoa otti sen käyttöön; toteaa kuitenkin, että työvälineen käyttöönotossa edistyminen vaihtelee, koska hanke on mutkikas ja jokaisella virastolla on omat erikoisuutensa; kehottaa tästä syystä komissiota antamaan apua sen varmistamiseksi, että työvälinettä hyödynnetään asianmukaisesti; panee lisäksi merkille virastojen tyydyttävän edistymisen sähköisen hankintamenettelyn käyttöönotossa; toteaa kuitenkin, että useat virastot ovat vasta ottamassa käyttöön komission kehittämiä sähköisen laskutuksen välineitä;

18. ilmaisee huolensa siitä, että kestävyysraportteja julkaisee vain yksi EU:n virasto, Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto; kehottaa kaikkia virastoja sisällyttämään kestävyyden täysimääräisesti niiden ilmoittamiin tietoihin, julkaisemaan kestävyysraportteja, jotka kattavat sekä organisaation toiminnan että toteutetut toimet, sekä varmistamaan kestävyysraportoinnin uskottavuuden tarkastusten avulla;

19. korostaa, että unionin virastojen on tehtäviään hoitaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että noudatetaan unionin oikeutta, kunnioitetaan suhteellisuusperiaatetta ja noudatetaan sisämarkkinoiden perusperiaatteita;

20. kannustaa virastoja jatkamaan palvelujensa digitalisoimista koskevan johdonmukaisen politiikan kehittämistä;

Henkilöstöpolitiikka

21. toteaa, että 32 viraston palveluksessa oli vuonna 2018 virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä sekä kansallisia asiantuntijoita yhteensä 7 626 (7 324 vuonna 2017), joten lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 3,74 prosenttia;

22. panee merkille, että vuonna 2018 kuusi virastoa saavutti ylimmän johdon tasolla sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja neljä virastoa hyvän tasapainon, mutta 14 virastossa sukupuolijakauma oli epätasapainoinen (yhdessä niistä ylimmässä johdossa oli vain miehiä); kehottaa virastoja tekemään enemmän sukupuolten tasapuolisen edustuksen parantamiseksi johtotason työntekijöiden keskuudessa;

23. panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 kolmen viraston hallintoneuvostoissa sukupuolet olivat tasapuolisesti edustettuina ja kuudessa virastossa tasapaino oli hyvä, mutta 21 virastossa sukupuolijakauma oli epätasapainoinen (yhdessä niistä hallintoneuvosto koostui yksinomaan miehistä); pyytää jäsenvaltioita ja hallintoneuvostoihin osallistuvia organisaatiota ottamaan huomioon tarpeen parantaa sukupuolten tasapuolista edustusta, kun ne nimittävät edustajiaan näihin elimiin;

24. huomauttaa, että vain yksi virasto, ESMA, on ilmoittanut sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta sekä ylimmän johdon työntekijöiden keskuudessa että hallintoneuvostossa; panee tyytyväisenä merkille tämän saavutuksen ja kehottaa muita virastoja seuraamaan tätä hyvää esimerkkiä;

25. panee merkille virastojen toimittamat tiedot sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta ylimmässä johdossa ja hallintoneuvostoissa sekä eräiden virastojen huomautukset siitä, ettei niillä ole ylintä johtoa pääjohtajaa lukuun ottamatta; pyytää tältä osin virastoja esittämään tulevaisuudessa tiedot kaikista hallintohenkilöstön ryhmistä;

26. kannustaa virastoja laatimaan pitkän aikavälin henkilöstöhallinnon kehyksen, jossa käsitellään henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa, elinikäistä ohjausta ja urakehitystä, sukupuolten tasapuolista edustusta, etätyötä, syrjimättömyyttä, maantieteellistä tasapainoa sekä vammaisten henkilöiden palvelukseenottoa ja integrointia;

27. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen päätelmän, jossa todetaan, että tilintarkastustuomioistuin laati vuonna 2017 nopean tilannekatsauksen siihen, miten virastot ovat panneet täytäntöön sitoumuksensa, jonka mukaan henkilöstötaulukossa olevista toimista vähennetään viisi prosenttia vuosina 2014–2018, ja että viiden prosentin vähennys oli toteutunut, joskin hieman viiveellä;

28. panee merkille, että henkilöstön riittämättömyys aiheuttaa joillekin virastoille haasteen erityisesti silloin, kun virastoille määrätään uusia tehtäviä ilman, että tehtävien hoitamista varten myönnetään lisähenkilöstöä; toteaa, että vastuuvapauden myöntävä viranomainen on huolestunut erityisesti eräiden virastojen vaikeuksista löytää päteviä henkilöitä tiettyihin palkkaluokkiin, mikä haittaa virastojen yleistä tuloksellisuutta ja edellyttää ulkoisten toimijoiden käyttöä;

29. antaa tunnustusta virastojen toteuttamista toimista sellaisen ympäristön luomiseksi, jossa ei esiinny työpaikkahäirintää, kuten henkilöstölle ja johdolle tarjottavasta lisäkoulutuksesta sekä neuvonta- ja häirintäyhdyshenkilöjen käyttöönotosta; kehottaa virastoja, jotka eivät vielä ole toteuttaneet tällaisia toimia, toteuttamaan niitä, ja kannustaa häirintään liittyviä valituksia saaneita virastoja käsittelemään valitukset kiireellisesti;

30. panee merkille, että virastot seuraavat ja arvioivat jatkuvasti henkilöstömääriään sekä henkilöstön ja määrärahojen lisäämistä koskevia tarpeitaan ja esittävät tarvittaessa niitä koskevia pyyntöjä; toteaa, että tällaisia pyyntöjä olisi käsiteltävä laajemmassa toimielinten välisessä prosessissa, jotta resurssien määrä vastaa virastojen tehtäviä ja vastuualueita;

31. korostaa henkilöstön hyvinvointia koskevan politiikan merkitystä; korostaa, että virastojen olisi tarjottava kunnolliset ja korkealaatuiset työolot kaikille työntekijöille;

32. panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta varten tehtyyn otokseen sisältyneistä maksuista oli havaittavissa kehityssuuntaus, jossa oman, henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön puutetta kompensoitiin ulkoisella henkilöstöllä (erityisesti IT-konsultteja), jota työskentee toisinaan virastojen tiloissa, sekä sopimussuhteisilla toimihenkilöillä ja vuokratyöntekijöillä; toteaa, että viisi virastoa käytti rekisteröidyiltä työvoiman vuokrausyrityksiltä hankittuja tilapäistyöntekijöitä mutta ne eivät noudattaneet kaikkia direktiivin 2008/104/EY[8] ja kansallisten lakien säännöksiä (esimerkiksi tilapäistyöntekijöiden työehtojen osalta); panee merkille, että kolmella virastolla oli IT‑palvelusopimuksia ja muita konsulttisopimuksia, jotka oli muotoiltu ja/tai pantu täytäntöön siten, että sopimukset saattaisivat käytännössä tarkoittaa vuokratyöntekijöiden osoittamista virastojen käyttöön (mise à disposition), sen sijaan että sopimusten perusteella olisi toimitettu selkeästi määriteltyjä palveluita tai tuotteita ja että sopimusten yhteydessä olisi noudatettu direktiiviä 2008/104/EY[9], EU:n henkilöstösääntöjä sekä sosiaalisia ja työllisyyttä koskevia sääntöjä, mikä altistaa nämä virastot oikeudellisille riskeille ja mainevahingolle; kehottaa verkostoa ottamaan käyttöön yleisen politiikan, jolla estetään vakinaisen henkilöstön korvaaminen kalliimmilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla;

33. panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot siitä, että joissain virastoissa tilapäistyötekijöiden työehdot ovat huonommat kuin viraston suoraan rekrytoimilla työntekijöillä; muistuttaa, että direktiivin 2008/104/EY ja useiden valtioiden kansallisen työlainsäädännön mukaan tilapäistyöntekijöillä olisi oltava samanlaiset työehdot kuin palveluita käyttävän yrityksen suoraan rekrytoimilla työntekijöillä; kehottaa kyseisiä virastoja arvioimaan tilapäistyöntekijöidensä työehtoja ja huolehtimaan siitä, että ne ovat unionin ja kansallisen työlainsäädännön mukaisia;

34. panee merkille, että unionin virastoissa on ilmoitettu hyvin vähän väärinkäytösten paljastamista koskevia tapauksia, mikä herättää epäilyksen siitä, että joko henkilöstö ei ole tietoinen nykyisistä säännöistä tai se ei luota järjestelmään; kehottaa saattamaan kaikkien unionin virastojen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat toimintaperiaatteet direktiivin (EU) 2019/1937[10] mukaisiksi; kehottaa virastoja hyödyntämään tehokkaasti väärinkäytösten paljastamista koskevia sisäisiä sääntöjään tai suuntaviivojaan; kehottaa niitä virastoja, joissa tällaisten sääntöjen hyväksymisprosessi on vielä kesken, saattamaan sen päätökseen ilman tarpeettomia viivästyksiä;

 

35. kehottaa kaikkia virastoja antamaan tiedot henkilöstönsä vuosittaisesta vaihtuvuudesta ja sairauslomista johtuvista keskimääräisistä poissaoloista ja ilmoittamaan selvästi toimet, jotka olivat täytettyinä kyseisen vuoden 31. päivänä joulukuuta, jotta voidaan varmistaa virastojen vertailukelpoisuus;

36. kehottaa uudelleen komissiota tarkistamaan, miten eri jäsenvaltioissa työskentelevien työntekijöiden palkkaan sovellettava korjauskerroin lasketaan, jotta parannetaan virastojen henkilöstön maantieteellistä tasapainoa;

37. panee huolestuneena merkille, että henkilöstön palkkoihin sovellettavat alhaiset korjauskertoimet aiheuttavat vaikeita tilanteita, jotka saattavat haitata viraston kykyä suorittaa päivittäiset tehtävänsä tehokkaasti ja johtaa henkilöstön suureen vaihtuvuuteen; korostaa, että sellaisissa maissa sijaitsevien virastojen, joissa sovelletaan alhaista korjauskerrointa, olisi saatava komissiolta lisätukea täydentävien toimenpiteiden toteuttamiseen, kuten Eurooppa-koulujen ja muiden laitosten perustamiseen, jotta virastoista saadaan houkuttelevampia nykyisten ja mahdollisten uusien työntekijöiden kannalta; kehottaa komissiota arvioimaan palkan korjauskertoimien soveltamisen vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta tulevaisuudessa;

38. panee merkille, etteivät useimmat virastot julkaise ilmoituksia avoimista toimista unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; panee merkille huolen korkeista käännöskustannuksista; pitää tässä yhteydessä myönteisenä verkoston käynnistämää ja ylläpitämää virastojen välistä työpaikkasivustoa ja kehottaa kaikkia virastoja hyödyntämään tätä foorumia;

39. kannustaa niitä unionin virastoja, joilla ei ole perusoikeusstrategiaa, harkitsemaan sellaisen hyväksymistä, ja sisällyttämään siihen viittauksen perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa määriteltäisiin henkilöstön tehtävät ja koulutus; suosittelee, että toteutetaan tehokkaita ennaltaehkäisytoimia ja määritetään tehokkaita menettelyjä häirintäongelmien ratkaisemiseksi;

Hankintamenettelyt

40. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan havaittiin puutteita, jotka koskivat seuraavia seikkoja: liiallinen riippuvaisuus toimeksisaajista, ulkopuolisesta konsultoinnista ja vuokratyöntekijöistä, puutteellisten sopimuksentekoperusteiden käyttäminen sekä sopimusten tekeminen sellaisten tarjoajien kanssa, joiden tarjoukset olivat poikkeuksellisen alhaisia ilman että alhaisille tarjouksille olisi esitetty mielekkäitä perusteluita; panee merkille, että useat virastot ovat ulkoistaneet laajassa mitassa tavanomaisia toimintojaan ja toisinaan ydintoimintojaan, minkä myötä virastojen sisäinen asiantuntemus vähenee ja sopimusten toteuttamisen valvonta heikentyy, ja että hankintamenettelyissä havaittiin joitakin puutteellisuuksia, jotka voivat estää reilua kilpailua ja joiden seurauksena taloudellisesti edullisimmat hankinnat saattavat jäädä tekemättä; suosittelee asianmukaista hinnan ja laadun välistä suhdetta sopimuksia tehtäessä, puitesopimusten mahdollisimman hyvää suunnittelua, välityspalvelujen perusteltua käyttöä sekä yksityiskohtaisten puitesopimusten käyttöä; panee merkille, että kuuden viraston osalta IT-laitteiston toimituksia ja kunnossapitoa koskevan puitesopimuksen ehdot olivat heikkoja siinä mielessä, että ne sallivat sellaistenkin laitteiden hankinnan, joita ei nimenomaisesti mainittu sopimuksessa ja jotka eivät sisältyneet alun perin toteutettuun kilpailutukseen, ja lisäksi toimeksisaajalla oli sopimuksen mukaan oikeus periä toimitetuista laitteista palkkioita, jotka lisättiin muilta tavarantoimittajilta perittyihin hintoihin; toteaa, että virastoilla ei sinänsä ole valtuuksia muuttaa perustavaa laatua olevia sopimusjärjestelyjä, mutta virastojen ennakkotarkastuksissa ei varmistettu, olivatko toimeksisaajan perimät palkkiot oikein laskettuja; kehottaa kaikkia unionin virastoja ja elimiä noudattamaan tiukasti julkisia hankintoja koskevia sääntöjä; korostaa, että digitalisointi tarjoaa virastoille erinomaisen mahdollisuuden lisätä tehokkuutta ja avoimuutta myös julkisissa hankinnoissa; kehottaa tästä syystä kaikkia virastoja ja elimiä saattamaan nopeasti valmiiksi ja ottamaan käyttöön sähköiset tarjouskilpailut, sähköisen tarjousten toimittamisen, sähköisen laskutuksen ja julkisten hankintojen sähköiset lomakkeet; pyytää komissiota ja virastoja puuttumaan pikaisesti hankintaryhmien tarvittaviin parannuksiin, kun otetaan huomioon, että ongelma on jatkuva ja se on ratkaistava järjestelmän tasolla;

41. katsoo, että unionin virastojen, elinten ja toimielinten on toimittava esimerkkinä avoimuuden suhteen; kehottaa tästä syystä julkaisemaan täydelliset luettelot julkisilla hankintamenettelyillä tehdyistä sopimuksista, myös niistä, joiden arvo alittaa lainsäädännössä vaaditun 15 000 euron kynnysarvon;

42. panee merkille, että erillisvirastot ja muut elimet sekä kahdeksan unionin yhteisyritystä pyrkivät entistä enemmän hyödyntämään yhteisiä hankintamenettelyjä ja sitä kautta saavuttamaan suurempaa hallinnollista tehokkuutta ja suurempia mittakaavaetuja; toteaa kuitenkin, että vaikka kehitys näyttää lupaavalta, yritykset yhteishankintojen toteuttamiseksi eivät aina ole olleet menestyksekkäitä esimerkiksi sen vuoksi, että markkina-analyysi on ollut riittämätöntä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

43. toteaa, että 2. huhtikuuta 2019 järjestettiin vetoomusvaliokunnan pyynnöstä seminaari, jonka aiheena olivat eturistiriidat sekä EU:n toimielinten ja virastojen lahjomattomuus, vastuuvelvollisuus ja avoimuus ja jossa esiteltiin eturistiriitoja ja EU:n virastoja käsittelevän tulevan tutkimuksen alustavia tuloksia; pitää valitettavana, että tämä tutkimus julkaistiin vasta tammikuussa 2020, vaikka se piti esitellä jo heinäkuussa 2019; toteaa, että se tarjoaa kattavan yleiskuvan ja analyysin niistä käytännöistä, joilla pyritään välttämään eturistiriitoja eri virastoissa, sekä suosituksia virastojen eturistiriitojen välttämiseen tähtäävien käytäntöjen valvonnan parantamiseksi; kehottaa verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kehityssuuntauksista, jotka liittyvät eturistiriitoja koskevien sääntöjen ja käytäntöjen soveltamiseen, sekä näitä sääntöjä ja käytäntöjä koskevista mahdollisista muutoksista;

44. panee huolestuneena merkille, että kaikki unionin virastot ja elimet eivät ole julkaisseet verkkosivustoillaan hallintoneuvostojen jäsenten, ylimmän johdon ja kansallisten asiantuntijoiden ilmoituksia sidonnaisuuksista; pitää valitettavana, että jotkin virastot julkaisevat yhä ilmoituksia eturistiriidattomuudesta; painottaa, että ei ole hallintoneuvostojen jäsenten tai johdon tehtävä julkaista ilmoituksia omasta eturistiriidattomuudestaan; kehottaa kaikkia virastoja ottamaan käyttöön yhtenäisen sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten mallin; korostaa, että on tärkeää perustaa riippumaton eettinen elin, joka arvioi eturistiriitoja ja pyöröovi-ilmiöön liittyviä tilanteita kaikissa unionin toimielimissä, virastoissa ja muissa elimissä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki kansalliset asiantuntijat julkaisevat ilmoituksen sidonnaisuuksista sekä ansioluettelonsa kyseessä olevan viraston verkkosivustolla;

45. toistaa, että jos eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet eivät ole riittävän täsmälliset, ne saattavat heikentää viraston uskottavuutta; toteaa, että kaikkien tällaisten toimintaperiaatteiden lähtökohtana on säännöllisten ja riittävän tarkkojen sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten toimittaminen; korostaa tässä yhteydessä, että siirtyminen kohti ilmoituksia sidonnaisuuksista eturistiriidattomuusilmoitusten sijasta mahdollistaisi kattavamman valvonnan; korostaa, että sen lisäksi olisi oltava käytössä kunkin viraston kokoon ja tehtävään nähden oikeasuhteinen eturistiriitojen seurantamekanismi;

46. kehottaa kaikkia virastoja liittymään edunvalvojien avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, josta komissio, neuvosto ja parlamentti parhaillaan neuvottelevat;

47. pitää valitettavana, että pyöröovi-ilmiön ongelmasta ei edelleenkään ole selkeitä ohjeita eikä vakiintunutta toimintalinjaa; korostaa, että tämä on hyvin tärkeä kysymys erityisesti teollisuuden kanssa toimiville virastoille; kehottaa komissiota laatimaan vahvemmat säännöt, parempaa valvontaa ja selkeämmät ohjeet lähtevän henkilöstön karenssiajoista ja muista pyöröovi-ilmiöön liittyvistä toimenpiteistä;

48. on tyytyväinen siihen, että useimmat virastot ovat antaneet ohjeet asiakirjojen antamisesta yleisön tutustuttavaksi, lukuun ottamatta Euroopan unionin elinten käännöskeskusta (CdT) sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa eurooppalaista virastoa (eu‑LISA); toteaa kuitenkin, että käännöskeskus aikoo ottaa käyttöön tätä koskevat ohjeet ja että eu-LISA aikoo kehittää sisäiset säännöt julkisiin asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyä varten ja että se pyrkii hyväksymään nämä säännöt vuoden 2020 aikana;

49. ilmaisee uudelleen huolensa siitä, että virastot, jotka saavat suuren osan tuloistaan teollisuuden maksamina maksuina, ovat alttiimpia eturistiriitojen ja ammatillisen riippumattomuuden vaarantumisen riskille; kehottaa virastoja ja komissiota vähentämään riippuvuutta teollisuuden maksuista;

50. kehottaa jälleen kerran virastoja ottamaan käyttöön kattavat ja laaja-alaiset toimintaperiaatteet eturistiriitojen välttämiseksi ja käyttämään ECHAn riippumattomuutta koskevia toimintaperiaatteita parhaana käytäntönä ja esimerkillisenä eturistiriitojen seuranta- ja torjuntajärjestelmänä; kannustaa kaikkia virastoja perustamaan eturistiriitoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean;

Sisäiset kontrollit

51. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomion, että kun virastot hyödyntävät toimielinten yhteisiä sopimuksia, virastot ovat edelleen vastuussa siitä, että julkisten hankintojen periaatteita sovelletaan niiden tekemissä yksittäisissä sopimuksissa, ja että virastojen sisäisillä kontrolleilla on varmistettava, että periaatteita noudatetaan;

52. toteaa, että vuoden 2018 loppuun mennessä 29 viraston hallintoneuvostot olivat hyväksyneet komission tarkistetun sisäisen valvonnan kehyksen ja 15 virastoa raportoi lisäksi kehyksen täytäntöönpanosta; kehottaa kaikkia virastoja hyväksymään ja panemaan täytäntöön sisäisen valvonnan kehyksen, jotta sisäisen valvonnan standardit vastaisivat tiukimpia kansainvälisiä standardeja ja jotta varmistettaisiin, että sisäiset kontrollit tukevat päätöksentekoa vaikuttavasti ja tehokkaasti;

53. panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että osa virastoista ei ollut ottanut käyttöön toimintaperiaatteita, joissa olisi määritelty erityistä luotettavuutta edellyttävät tehtävät ja niihin liittyvät riskiä lieventävät kontrollit, joiden tavoitteena on pienentää henkilöstölle delegoitujen valtuuksien väärinkäytön riski hyväksyttävälle tasolle ja joiden olisi oltava vakiintunut osa sisäistä valvontaa; kehottaa näin ollen näitä virastoja hyväksymään tällaiset toimintaperiaatteet;

Muita huomautuksia

54. panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että Euroopan pankkiviranomainen (EPV) ja Euroopan lääkevirasto (EMA), joiden toimipaikat olivat aiemmin Lontoossa, siirrettiin pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta vuonna 2019 ja että niiden tilinpäätöksiin on kirjattu muuttokuluja koskevia varauksia; panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen esille nostamat EMAn vuokrasopimukseen liittyvät muutokset sekä Englannin ja Walesin alioikeuden antaman tuomion; panee merkille uuden alivuokrasopimuksen tekemisen jälkeen jäljelle jääneen 465 000 000 euron ehdollisen velan ja epävarmuuden siitä, kuinka paljon virasto kaiken kaikkiaan menettää henkilöstöä uudelleensijoittamisen seurauksena; panee myös huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin mainitsi molempien virastojen tulojen mahdollisesti vähentyvän tulevaisuudessa Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron vuoksi;

55. suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen asiakirjaan otsikolla ”Nopea tilannekatsaus kestävyysraportoinnista: EU:n toimielinten ja virastojen tilanteen kartoitus”; toistaa tilannekatsauksen havainnot siitä, että kerätyt ja julkaistut tiedot liittyvät pääosin siihen, miten organisaatioiden toiminta (kuten niiden sisäinen paperin tai veden käyttö) vaikuttaa kestävyyteen, eikä niinkään siihen, miten ne ovat ottaneet kestävyyden huomioon yleisstrategiassaan ja toimissaan; korostaa, että tällaisessa sisäisesti keskittyneessä raportoinnissa ei ehkä pystytä puuttumaan organisaation olennaisimpiin kysymyksiin; kehottaa kaikkia virastoja selvittämään niiden toiminnasta aiheutuvat kielteiset vaikutukset kestävyyteen ja sisällyttämään ne järjestelmällisesti kestävyysraportointiinsa;

56. kehottaa painokkaasti virastoja panemaan tilintarkastustuomioistuimen suositukset täytäntöön;

57. korostaa, että virastojen on pikaisesti keskityttävä tutkimustensa ja työnsä tulosten levittämiseen suurelle yleisölle ja pyrkimään saavuttamaan yleisö sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien avulla, jotta lisätään tietoisuutta virastojen toiminnasta; muistuttaa, että kansalaiset ovat yleisesti tietämättömiä virastoista jopa niissä maissa, joissa virastot toimivat; kehottaa virastoja pyrkimään tavoittamaan kansalaiset tehokkaammin ja useammin;

58. korostaa Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia virastojen organisaatioon, toimintoihin ja tileihin erityisesti suorien maksuosuuksien vähentymisen osalta; kehottaa komissiota toimimaan erittäin huolellisesti käsitellessään virastojen riskien ehkäisemistä ja vähentämistä;

59. pitää myönteisenä, että on perustettu Euroopan työviranomainen (ELA), jonka perustamisasetus tuli voimaan maaliskuussa 2018 ja joka aloitti toimintansa lokakuussa 2019; korostaa tarvetta varmistaa, että sen perustamista varten on varattu riittävästi varoja; pitää kiinni siitä, että rahoitusta ei voida toteuttaa kohdentamalla uudelleen muiden työllisyys- ja sosiaaliasioiden alan virastojen ja budjettikohtien määrärahoja ja että ELA tarvitsee uutena elimenä uusia resursseja voidakseen toimia sujuvasti; korostaa erityisesti, että ELAn perustaminen ei saisi johtaa Euroopan työnvälitysverkoston (Eures-verkosto) resurssien ja valmiuksien vähenemiseen, koska Eures-verkostolla on keskeinen asema unionin kansalaisten keskuudessa työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja se tarjoaa palveluja ja kumppanuuksia työnhakijoille ja työnantajille, julkisille työvoimapalveluille, työmarkkinaosapuolille ja paikallisviranomaisille; korostaa siksi, että sekä ELAn että Eures-verkoston budjettikohdat on pidettävä selkeästi erillään toisistaan;

60. huomauttaa, että ELA auttaa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat unionin säännöt pannaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti täytäntöön, auttaa kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä näiden sääntöjen täytäntöönpanon valvomiseksi ja helpottaa kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyötyä sisämarkkinoista; katsoo, että vaikka neljän viraston (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound), Euroopan koulutussäätiö (ETF) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA)) toiminta keskittyy pääasiassa tutkimukseen, niistä voisi olla hyötyä ELAn työn tukemisessa ja edistämisessä;

61. korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tietoja ja resursseja esitetään tällä hetkellä ja miten niitä asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä;

62. suosittaa, että kaikki virastot kiinnittävät huomiota yleisöviestintään ja toimintansa tunnetuksi tekemiseen, koska kansalaiset eivät usein ole tietoisia niiden olemassaolosta ja toiminnasta;

63. kannustaa unionin virastoja harkitsemaan, että ne hyväksyisivät perusoikeusstrategian, johon sisältyisi viittaus perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa voitaisiin määritellä henkilöstön tehtävät ja koulutus; kannustaa perustamaan mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdollinen perusoikeuksien rikkominen havaitaan ja siitä raportoidaan ja että tällaisten rikkomisten riskit saatetaan nopeasti viraston tärkeimpien elinten tietoon; kannustaa perustamaan tarvittaessa toimen perusoikeusvastaavalle, joka raportoisi suoraan hallintoneuvostolle, (jotta varmistettaisiin tietynasteinen riippumattomuus muusta henkilöstöstä) sen takaamiseksi, että perusoikeuksiin kohdistuviin uhkiin puututtaisiin välittömästi ja organisaation perusoikeuspolitiikkaa päivitettäisiin jatkuvasti; kannustaa kehittämään säännöllistä perusoikeuskysymyksiä koskevaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa; kannustaa ottamaan perusoikeuksien noudattamisen keskeiseksi osatekijäksi viraston ulkoisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön ehdoissa, myös erityisesti sellaisten kansallisten hallintojen edustajien kanssa, joiden kanssa ne tekevät operatiivista yhteistyötä;

64. kannustaa kaikkia oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja harkitsemaan rekisteröitymistä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) niiden ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.

o

o  o

65. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

 


 

 

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.1.2020)

<CommissionInt>talousarvion valvontavaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta</Titre>

<DocRef>(2019/2098(DEC))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Tomáš Zdechovský</Depute>

 

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa virastojen keskeistä asemaa unionin toimintapolitiikkojen valmistelussa ja täytäntöönpanossa erityisesti, kun on kyse teknisistä, tieteellisistä, operatiivisista ja/tai sääntelyyn liittyvistä tehtävistä; arvostaa tässä yhteydessä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimialaan kuuluvien neljän viraston (Cedefop, Eurofound, EU-OSHA ja ETF) työn merkitystä ja laatua;

2. on tyytyväinen siihen, että unionin erillisvirastoja koskevan varainhoitovuodelta 2018 annetun tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO) lukuun ottamatta;

3. panee tyytyväisenä merkille komission (vuonna 2019 julkaiseman) kertomuksen, jossa arvioitiin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla toimivien EU:n virastojen (Eurofound, Cedefop, ETF ja EU-OSHA) relevanssia, vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta ja EU:n tason lisäarvoa; korostaa, että komissio on yksilöinyt useita parannuskohteita, mutta sen arviointikertomus on kaiken kaikkiaan erittäin myönteinen, koska siinä todetaan, että virastot ovat suorittaneet tehtävänsä ja tuottaneet paljon lisäarvoa ja vastinetta rahalle ja että niiden työ on ollut niiden sidosryhmille merkityksellistä ja hyödyllistä;

4. pitää myönteisenä virastojen välistä yhteistyötä EU:n virastojen verkoston (EUAN) puitteissa ja sen ulkopuolella ja kannustaa siihen, koska yhteistyöllä on tärkeä merkitys, kun yksilöidään ja edistetään mahdollisia tehokkuushyötyjä, tuotetaan lisäarvoa ja varmistetaan, että virastojen ja asiaankuuluvien sidosryhmien välinen viestintä on tehokasta; arvostaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimivaltaan kuuluvien virastojen tiivistä yhteistyötä synergian, täydentävyyden ja resurssien jakamisen varmistamiseksi ja kannustaa virastoja siihen;

5. toteaa tässä yhteydessä, että erillisvirastot ovat edistyneet tiedonvaihdossa ja yhteistyössä, ja korostaa, että tarvitaan lisätoimia ja parempaa yhteistyötä kustannusten vähentämiseksi, tehokkuuden lisäämiseksi ja virastojen välisten synergioiden vahvistamiseksi; arvostaa sitä, että kaikki työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimivaltaan kuuluvat erillisvirastot ovat saavuttaneet tavoitteensa ja toteuttaneet työohjelmansa, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa henkilö- ja taloudellisten resurssien riittävyys, jotta virastot voivat jatkaa työohjelmiensa täytäntöönpanoa ja pitää toimien toteuttamisasteen korkeana; kehottaa EUAN-verkostoa laatimaan yleisen käytännön, jonka mukaan vakinaista henkilöstöä ei korvata kalliimmilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla;

6. suosittaa, että kaikki virastot hyväksyvät ja panevat täytäntöön komission sisäisen valvonnan kehyksen, jolla varmistetaan, että sisäisen valvonnan standardit ovat tiukimpien kansainvälisten standardien mukaisia;

7. panee merkille, että suurin osa huomautuksista, jotka tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomuksessaan EU:n erillisvirastoista varainhoitovuodelta 2018, koskee aiempien vuosien tapaan puutteita julkisissa hankintamenettelyissä; kannustaa virastoja parantamaan julkisia hankintamenettelyjään entisestään ja siten varmistamaan, että soveltuvia sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti ja hankinnat ovat kokonaistaloudellisesti edullisia; panee merkille, että moitteettoman varainhoidon osalta tilintarkastustuomioistuimen huomautuksissa viitataan liialliseen riippuvuuteen toimeksisaajista, ulkopuolisesta konsultoinnista ja vuokratyöntekijöistä;

8. panee merkille virastojen edistymisen sähköisen hankintamenettelyn käyttöönotossa;

9. tukee tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöksiä, joiden mukaan puitesopimusten käyttö ei saa estää reiluja ja kilpailuun perustuvia hankintamenettelyjä ja hintaan perustuvassa kilpailussa on otettava huomioon kaikki keskeiset hinnan osatekijät; katsoo, että yhteiset hankintamenettelyt tai toimielinten väliset puitesopimukset, jotka perustuvat markkina-analyysiin ja yhteisen menettelyn toteutettavuuden osoittamiseen, voisivat auttaa tuomaan virastoille tehokkuushyötyjä ja mittakaavaetuja ja voisivat olla erityisen hyödyllisiä vasta perustetuille virastoille, kuten Euroopan työviranomaiselle;

10. pitää myönteisenä, että on perustettu Euroopan työviranomainen (ELA), jonka perustamisasetusta esitettiin maaliskuussa 2018 ja joka aloitti toimintansa lokakuussa 2019; korostaa tarvetta varmistaa, että sen perustamista varten on varattu riittävästi varoja; pitää kiinni siitä, että rahoitusta ei voida toteuttaa kohdentamalla uudelleen muiden työllisyys- ja sosiaaliasioiden alan virastojen ja budjettikohtien määrärahoja ja että ELA tarvitsee uutena elimenä uusia resursseja voidakseen toimia sujuvasti; korostaa erityisesti, että ELA:n perustaminen ei saisi johtaa Eures-verkoston resurssien ja valmiuksien vähenemiseen, koska Eures-verkostolla on keskeinen asema unionin kansalaisten keskuudessa työvoiman liikkuvuuden edistämisessä ja se tarjoaa palveluja ja kumppanuuksia työnhakijoille ja työnantajille, julkisille työvoimapalveluille, työmarkkinaosapuolille ja paikallisviranomaisille; korostaa siksi, että ELA:n ja Eures-verkoston budjettikohdat on pidettävä selkeästi erillään;

11. huomauttaa, että ELA auttaa varmistamaan, että työvoiman liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat EU:n säännöt pannaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti täytäntöön, auttaa kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä näiden sääntöjen täytäntöönpanon valvomiseksi ja helpottaa kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia hyötyä sisämarkkinoista; katsoo, että vaikka kyseisten neljän viraston (Eurofound, Cedefop, ETF ja EU-OSHA) toiminta keskittyy pääasiassa tutkimukseen, niistä voisi olla hyötyä ELA:n tukemisessa ja edistämisessä;

12. korostaa, että avoimuus ja kansalaisten tietoisuus virastojen olemassaolosta ovat keskeisiä tekijöitä virastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta; pitää ensiarvoisen tärkeänä virastojen resurssien ja tietojen käytettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä; kehottaa siksi arvioimaan, miten tiedot ja resurssit nykyään esitellään ja asetetaan saataville sekä missä määrin ne ovat kansalaisten mielestä helposti yksilöitävissä, tunnistettavissa ja käytettävissä;

13. suosittaa, että kaikki virastot kiinnittävät huomiota yleisöviestintään ja toimintansa tunnetuksi tekemiseen, koska kansalaiset eivät usein ole tietoisia niiden olemassaolosta ja toiminnasta;

14. kannustaa EU:n virastoja harkitsemaan, että ne laatisivat perusoikeusstrategian, johon sisältyisi viittaus perusoikeuksiin menettelysäännöissä, joissa määriteltäisiin niiden henkilöstön tehtävät ja koulutus, että ne perustaisivat mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdollinen perusoikeuksien rikkominen havaitaan ja siitä raportoidaan ja että tällaisten rikkomisten riskit saatetaan nopeasti viraston tärkeimpien elinten tietoon, että ne perustaisivat tarvittaessa toimen perusoikeusvastaavalle, joka raportoisi suoraan hallintoneuvostolle/johtokunnalle, jotta varmistettaisiin tietynasteinen riippumattomuus muusta henkilöstöstä, puututtaisiin välittömästi perusoikeuksiin kohdistuviin uhkiin ja päivitettäisiin jatkuvasti organisaation perusoikeuspolitiikkaa, että ne kehittäisivät säännöllisen perusoikeuskysymyksiä koskevan vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa ja että ne ottaisivat perusoikeuksien noudattamisen keskeiseksi osatekijäksi viraston ulkoisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön ehdoissa, myös kun on kyse erityisesti sellaisten kansallisten hallintojen edustajista, joiden kanssa ne tekevät operatiivista yhteistyötä.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.1.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

6

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marc Angel, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Jane Brophy, Sylvie Brunet, David Casa, Leila Chaibi, Özlem Demirel, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Elena Lizzi, Radka Maxová, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Matthew Patten, Kira Marie Peter-Hansen, Alexandra Louise Rosenfield Phillips, Dragoş Pîslaru, Manuel Pizarro, Miroslav Radačovský, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Monica Semedo, Eugen Tomac, Romana Tomc, Yana Toom, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alex Agius Saliba, Marc Botenga, Antonius Manders, Bill Newton Dunn, Sara Skyttedal, Marie-Pierre Vedrenne, Anna Zalewska

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

46

+

ECR

Lucia Ďuriš Nicholsonová, Helmut Geuking, Elżbieta Rafalska, Anna Zalewska

GUE/NGL

Marc Botenga, Leila Chaibi, Özlem Demirel, Nikolaj Villumsen

NI

Miroslav Radačovský, Daniela Rondinelli

PPE

David Casa, Jarosław Duda, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Antonius Manders, Dennis Radtke, Sara Skyttedal, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

RENEW

Jane Brophy, Sylvie Brunet, Radka Maxová, Bill Newton Dunn, Dragoş Pîslaru, Monica Semedo, Yana Toom, Marie-Pierre Vedrenne

S&D

Alex Agius Saliba, Marc Angel, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Estrella Durá Ferrandis, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Manuel Pizarro, Marianne Vind

VERTS/ALE

Katrin Langensiepen, Kira Marie Peter-Hansen, Alexandra Louise Rosenfield Phillips, Tatjana Ždanoka

 

6

-

ID

Nicolaus Fest, France Jamet, Elena Lizzi, Guido Reil, Stefania Zambelli

NI

Lefteris Nikolaou-Alavanos

 

1

0

NI

Matthew Patten

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.1.2020)

<CommissionInt>talousarvion valvontavaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta</Titre>

<DocRef>(2019/2098(DEC))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Roberta Metsola</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. on yleisesti ottaen tyytyväinen niiden kahdeksan erillisviraston (CEPOL, EASO, EMCDDA, eu-LISA, Eurojust, Europol, FRA ja Frontex) työhön, jotka kuuluvat valiokunnan toimialaan ja jotka hoitavat operatiivisia, analyyttisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja siten tukevat unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita oikeus- ja sisäasioiden alan politiikkojen täytäntöönpanossa, sekä tapaan, jolla niiden talousarviot toteutetaan; muistuttaa oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen tärkeästä roolista jäsenvaltioiden tukemisessa ja neuvomisessa turvallisuuden, oikeuden ja perusoikeuksien aloilla; palauttaa mieliin tarpeen varmistaa oikeus- ja sisäasioiden virastojen riittävä rahoitus, jotta ne voivat täyttää niille osoitetut tehtävät täysin avoimesti perusoikeuksia täysimääräisesti noudattaen;

2. on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on varmentanut kaikkien oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen tilien sekä tilien perustana olevien tulojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden 31. joulukuuta 2018 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

3. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tilien perustana olevat maksut olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset kaikkien virastojen osalta lukuun ottamatta EASOa, josta annettiin varauman sisältävä lausunto julkisia hankintamenettelyjä ja niihin liittyviä maksuja koskevien sääntöjenvastaisuuksien vuoksi; panee merkille, että korjaavat toimet, jotka EASO käynnisti vastauksena tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2017 koskeviin havaintoihin viraston hallintotavan ja sisäisten valvontajärjestelyjen osalta, olivat vuoden 2018 lopussa edelleen käynnissä; korostaa erityisesti, että suurin osa vuonna 2017 vapautuneista toimista oli vielä täyttämättä vuoden 2018 lopussa; pitää valitettavana, että maksujen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus paranivat vain hitaasti vuonna 2018, koska johto ei kiinnittänyt niihin asianmukaista huomiota; pitää valitettavana, että jälleen kerran eräässä EASOn vuonna 2018 toteuttamassa merkittävässä hankintamenettelyssä (50 miljoonaa euroa) oli sääntöjenvastaisuuksia menettelyjen merkittävien puutteiden vuoksi; toteaa, että uusi pääjohtaja on jo toteuttanut toimia EASOn hallinnon parantamiseksi ja osoittaa voimakasta sitoutumista EASOn organisatoristen puutteiden korjaamiseen ensi tilassa; kehottaa EASOa ylläpitämään sitoutumista ja raportoimaan säännöllisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle;

4. katsoo, että oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen henkilöstön käsittelemien tietojen arkaluonteisuus edellyttää ehdottomaan luottamuksellisuuteen perustuvan toimintaperiaatteen noudattamista erityisesti henkilöstön palvelukseenotossa ja hallinnossa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että unionin virastot palkkaavat yhä enemmän väliaikaisia toimihenkilöitä sopimussuhteisten toimihenkilöiden sijaan; panee kuitenkin merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut unionin virastoissa kautta linjan suuntauksen, että tietotekniikan konsultointitehtäviin palkataan ulkopuolista henkilöstöä; kehottaa vähentämään riippuvuutta ulkoisesta rekrytoinnista oikeus- ja sisäasioiden alalla ja huolehtimaan tietotekniikkapalveluista mahdollisimman paljon sisäisesti, koska liiallinen ulkoistaminen aiheuttaa vakavan riskin arkaluonteisten henkilötietojen suojalle;

5. toteaa, että Frontexia lukuun ottamatta tilintarkastustuomioistuin ei laatinut oikeus- ja sisäasioiden alan virastoista tiettyjä seikkoja painottavia kappaleita; panee merkille, että Frontex maksoi 60 miljoonaa euroa laitteisiin liittyviä menoja ilman asianmukaisia ennakkotarkastuksia; korostaa, että ennakkotarkastukset ovat hyödyttömiä, jos kulut korvataan tarkastamatta etukäteen, ovatko ne perusteltuja; panee myös merkille, että Frontex ei suorittanut jälkitarkastuksia korjatakseen ennakkoon noudattamansa menettelyn puutteita; pitää tätä menettelyä ongelmallisena ja kehottaa ryhtymään välittömiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi tulevaisuudessa, erityisesti kun otetaan huomioon Frontexin määrärahojen merkittävä kasvu tulevina vuosina; kehottaa Frontexia tarkistamaan laitteisiin liittyviä menoja koskevaa rahoitusjärjestelmäänsä ja vahvistamaan huomattavasti sisäistä valvontaansa sen varmistamiseksi, että korvaukset myönnetään tosiasiallisesti aiheutuneista kuluista;

6. panee merkille, että julkiset hankinnat ovat edelleen kaikkien unionin erillisvirastojen, myös oikeus- ja sisäasioiden alan erillisvirastojen, riskeille alttein alue; korostaa erityisesti sopimusten keston laitonta pidentämistä, puitesopimusten ja erityissopimusten välisiä taloudellisia epäjohdonmukaisuuksia, liiallista riippuvuutta tietyistä toimeksisaajista ja neuvottelumenettelyjen perusteetonta käyttöä; korostaa, että koska virastot ovat riippuvaisia julkisesta rahoituksesta, julkisten hankintojen hallinnoinnin puutteet haittaavat viime kädessä niiden tehokkuutta ja tavoitteiden saavuttamista; kehottaa siksi niitä oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja, joita asia koskee, eli Euroopan poliisiakatemiaa (CEPOL), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta (EMCDDA), eu-LISAa, Eurojustia, Europolia ja Frontexia parantamaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjään, jotta ne noudattaisivat sovellettavia sääntöjä ja saisivat siten tehtyä taloudellisesti edullisimmat hankinnat noudattaen avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita;

7. kannustaa kaikkia oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja harkitsemaan rekisteröitymistä EMAS-järjestelmään ympäristötehokkuutensa parantamiseksi;

8. panee huolestuneena merkille, että useissa erillisvirastoissa on vakavia puutteita sukupuolten tasapuolisen edustuksen suhteen; korostaa, että on tärkeää korjata tämä tilanne, ja kehottaa kaikkia oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja pyrkimään tasapainoon ja komission sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassa vuosiksi 2016–2019 asetettuihin tavoitteisiin eli aliedustetun sukupuolen vähintään 40 prosentin tasoon;

9. kehottaa kaikkia oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja panemaan täytäntöön selkeät häirinnän vastaiset toimintaperiaatteet estääkseen kaiken tällaisen toiminnan organisaatioissaan ja tuomitsemaan sen jyrkästi, jos sitä esiintyy.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.1.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Konstantinos Arvanitis, Malik Azmani, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Damien Carême, Caterina Chinnici, Tudor Ciuhodaru, Clare Daly, Cornelia Ernst, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Assita Kanko, Fabienne Keller, Alice Kuhnke, Juan Fernando López Aguilar, Roberta Metsola, Javier Moreno Sánchez, Kostas Papadakis, Nicola Procaccini, Emil Radev, Paulo Rangel, Terry Reintke, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Sylwia Spurek, Tineke Strik, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Ann Widdecombe, Elena Yoncheva

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Damian Boeselager, Patrick Breyer, Delara Burkhardt, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Beata Kempa, Ondřej Kovařík, Kris Peeters, Robert Roos, Miguel Urbán Crespo, Loránt Vincze, Petar Vitanov, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Lukas Mandl

 

 



 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42

+

PPE

Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Lukas Mandl, Roberta Metsola, Kris Peeters, Emil Radev, Paulo Rangel, Loránt Vincze, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

S&D

Delara Burkhardt, Caterina Chinnici, Tudor Ciuhodaru, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Birgit Sippel, Sylwia Spurek, Petar Vitanov, Bettina Vollath, Elena Yoncheva

RENEW

Malik Azmani, Sophia in 't Veld, Fabienne Keller, Ondřej Kovařík, Michal Šimečka

VERTS/ALE

Damian Boeselager, Patrick Breyer, Damien Carême, Alice Kuhnke, Terry Reintke, Tineke Strik

ECR

Lucia Ďuriš Nicholsonová, Patryk Jaki, Assita Kanko, Beata Kempa, Nicola Procaccini

GUE/NGL

Konstantinos Arvanitis, Clare Daly, Cornelia Ernst, Miguel Urbán Crespo

 

5

-

ID

Nicolas Bay, Tom Vandendriessche

ECR

Robert Roos

NI

Kostas Papadakis, Ann Widdecombe

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.2.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Matteo Adinolfi, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, Ryszard Czarnecki, José Manuel Fernandes, Luke Ming Flanagan, Isabel García Muñoz, Cristian Ghinea, Monika Hohlmeier, Jean-François Jalkh, Joachim Kuhs, Sabrina Pignedoli, Michèle Rivasi, Nico Semsrott, Angelika Winzig, Lara Wolters, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Grapini, Niclas Herbst, David Lega, Mikuláš Peksa, Ramona Strugariu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

József Szájer

 


 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ECR

Ryszard Czarnecki

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan

NI

Sabrina Pignedoli

PPE

Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, David Lega, József Szájer, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský

RENEW

Olivier Chastel, Cristian Ghinea, Ramona Strugariu

S&D

Caterina Chinnici, Isabel García Muñoz, Maria Grapini, Lara Wolters

VERTS/ALE

Mikuláš Peksa, Michèle Rivasi, Nico Semsrott

 

3

-

ID

Matteo Adinolfi, Jean-François Jalkh, Joachim Kuhs

 

0

0

 

 

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] EUVL C 417, 11.12.2019, s. 1.

[2] EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[3] EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

[4] EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.

[5] EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1.

[6] Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Euroopan poliisiakatemia (CEPOL), Euroopan poliisivirasto (Europol), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) sekä Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust).

[7] Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).

[9] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).

[10] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

Päivitetty viimeksi: 17. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö