MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan avustamiseksi

2.6.2020 - (COM(2020)0200 – C9‑0127/2020 – 2020/2068(BUD))

Budjettivaliokunta
Esittelijä: José Manuel Fernandes

Menettely : 2020/2068(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0105/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0105/2020
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan avustamiseksi

(COM(2020)0200 – C9‑0127/2020 – 2020/2068(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0200 – C9-0127/2020),

 ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[1],

 ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[2] ja erityisesti sen 10 artiklan,

 ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3] ja erityisesti sen 11 kohdan,

 ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0105/2020),

1. pitää myönteisenä päätöstä, joka on osoitus unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;

2. korostaa, että luonnonkatastrofeista vuonna 2019 kärsineille unionin alueille on myönnettävä kiireellisesti taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (jäljempänä ’rahasto’);

3.  katsoo, että jäsenvaltioille myönnettävä taloudellinen tuki on jaettava oikeudenmukaisesti eniten kärsineille alueille;

4. huomauttaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi luonnonkatastrofit voimistuvat ja yleistyvät entisestään; kehottaa uudistamaan rahastoa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta ilmastonmuutoksen tulevat seuraukset voidaan ottaa huomioon, mutta tähdentää samalla, että rahaston avulla voidaan ainoastaan hoitaa seurauksia ja että ilmastonmuutos edellyttää ensisijaisesti ennaltaehkäisevää politiikkaa Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti;

5. palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 174 ja 349 artiklan mukaisesti unioni harjoittaa toimintaansa alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja rajoitukset; huomauttaa, että sama luonnonkatastrofi aiheuttaa syrjäisimmillä alueilla suurempia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia kuin millään muulla Euroopan alueella ja vastaavasti elpyminen on hitaampaa; katsoo siksi, että syrjäisimpien alueiden olisi saatava enemmän rahaston soveltamisalaan kuuluvaa rahoitusta;

6. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

7. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan avustamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[4] ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[5] ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta luonnonkatastrofien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.

(2) Rahaston määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[6] 10 artiklan mukaisesti.

(3) Portugali toimitti 8 päivänä marraskuuta 2019 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Azorien äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

(4) Espanja toimitti 28 päivänä marraskuuta 2019 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Valencian, Murcian, Kastilia-La Manchan ja Andalusian alueiden rankkasateiden jälkeen.

(5) Italia toimitti 10 päivänä tammikuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi 17 alueella syksyllä 2019 tapahtuneiden äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

(6) Itävalta toimitti 29 päivänä tammikuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi marraskuun 2019 äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

(7) Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan hakemukset täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitustuen myöntämiseksi rahastosta.

(8) Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen myöntämiseksi Portugalille, Espanjalle, Italialle ja Itävallalle.

(9) Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Varainhoitovuotta 2020 koskevassa unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina seuraavasti:

a) 8 212 697 euroa Portugalia varten;

b) 56 743 358 euroa Espanjaa varten;

c) 211 707 982 euroa Italiaa varten;

d) 2 329 777 euroa Itävaltaa varten.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [sen hyväksymispäivästä].

Tehty Brysselissä,

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

 


PERUSTELUT

Komissio ehdottaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä ’rahasto’, otetaan käyttöön varoja taloudellisen tuen myöntämiseksi Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Itävallassa syksyllä 2019 esiintyneiden äärimmäisten sääilmiöiden johdosta.

Portugali – hirmumyrsky

Lokakuussa 2019 Azorien halki kulki hirmumyrsky Lorenzo, joka aiheutti vakavaa vahinkoa julkisille infrastruktuureille, kuten satamille, vesi-, energia- ja viestintäverkoille, teille, lentoasemille, kouluille ja sairaaloille. Katastrofi vaikutti myös voimakkaasti yksityisiin infrastruktuureihin, yrityksiin, kalastukseen ja maatalouteen sekä matkailuun.

Hakemuksessaan, joka toimitettiin komissiolle 8. marraskuuta 2019, Portugalin viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 328,5 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia kyseisen alueen BKT:sta. Tämä ylittää selvästi EUSR:n varojen käyttöönotolle NUTS 2 -tason alueella asetetun kynnysarvon, joka on Azorien kaltaisilla syrjäisimmillä alueilla 1 prosentti alueen BKT:sta. Näin ollen katastrofia pidetään EUSR-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna ”alueellisena luonnonkatastrofina”.

Portugali arvioi, että asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tukikelpoisten ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien kokonaiskustannukset ovat 279,3 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä liittyy liikenneinfrastruktuurin ja erityisesti satamien kunnostamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Alue on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskauden luokitusten mukainen ”vähemmän kehittynyt alue”. Portugalin viranomaiset eivät ole ilmoittaneet aikovansa suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin.

Aiemman käytännön mukaisesti komissio ehdottaa, että välittömien vahinkojen kokonaismäärään sovelletaan 2,5 prosentin osuutta tapauksissa, jotka kuuluvat alueellista katastrofia koskevien säännösten piiriin. Ehdotetun tuen kokonaismäärä on siten 8 212 697 euroa.

Portugali pyysi asetuksen 4 a artiklassa tarkoitettua ennakkomaksua. Komissio antoi 11. joulukuuta 2019 täytäntöönpanopäätöksen, jonka nojalla Portugalille maksettiin 821 270 euron ennakkomaksu eli 10 prosenttia rahastosta odotetusta EU:n rahoituksesta. Ennakko maksettiin täysimääräisenä.

 

Espanja – tulvat

Syyskuussa 2019 Espanjan kaakkoisosassa esiintyi harvinainen meteorologinen ilmiö, jota kuvailtiin paikalliseksi suuren korkeuden matalapaineeksi. Ilmiölle ovat tyypillistä äärimmäiset sademäärät, jotka olivat tässä tapauksessa suurimmat viimeisten 140 vuoden aikana mitatuista ja johtivat vakaviin tulviin laajoilla alueilla Valenciassa, Murciassa, Kastilia-La Manchassa ja Andalusiassa. Katastrofi vaati kahdeksan ihmisen hengen, tuhansia ihmisiä oli evakuoitava kodeistaan, teitä, rautateitä ja lentoasemainfrastruktuuria vahingoittui ja vesijohtoverkoille, suojainfrastruktuurille ja ympäristölle sekä yksityisasunnoille aiheutui vahinkoja. Myös rannat kärsivät merkittävästä eroosiosta ja rannikkoalueiden infrastruktuuri vaurioitui.

Espanjan viranomaiset arvioivat 28. marraskuuta 2019 päivätyssä hakemuksessaan, jota päivitettiin komission pyynnöstä 18. joulukuuta 2019 ja 29. tammikuuta 2020, katastrofista aiheutuneiden vahinkojen määräksi 2 269,7 miljoonaa euroa, joka on 2,65 prosenttia painotetusta alueellisesta BKT:sta (keskimääräinen BKT painotettuna kunkin alueen vahinkojen osuudella). Kaikki neljä katastrofialuetta (Comunidad Valenciana, Región de Murcia, Castilla-La Mancha ja Andalucía) ovat NUTS 2 -tason alueita. Hakemus täyttää näin ollen asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa vahvistetut alueellista luonnonkatastrofia koskevat kriteerit, joiden mukaan välittömien vahinkojen kynnysarvo on 1,5 prosenttia alueen BKT:sta.

Hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi arvioitiin 650,6 miljoonaa euroa. Suurin osa kustannuksista liittyy raivaustoimenpiteisiin ja infrastruktuurin korjaamiseen.

Katastrofialueista kolme (Murcia, Kastilia-La Mancha ja Andalusia) luokitellaan ERI-rahastojen mukaisesti ”siirtymäalueiksi”, kun taas Valencian itsehallintoalue on ”kehittyneempi alue”. Hakemuksessa ei ilmoitettu aikomuksesta suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin.

Aiemman käytännön mukaisesti komissio ehdottaa jälleen, että välittömien vahinkojen kokonaismäärään sovelletaan 2,5 prosentin osuutta tapauksissa, jotka kuuluvat alueellista katastrofia koskevien säännösten piiriin. Ehdotetun tuen kokonaismäärä on siten 56 743 358 euroa.

Espanja pyysi ennakkomaksua. Komissio antoi 13. helmikuuta 2020 täytäntöönpanopäätöksen, jonka nojalla Espanjalle maksettiin 10 prosentin ennakkomaksu rahastosta odotetusta rahoituksesta. Kyseinen 5 674 336 euron määrä maksettiin täysimääräisesti.

 

Italia – äärimmäiset sääilmiöt

Lokakuun lopulla ja marraskuussa 2019 useimmat Italian alueista pohjoisesta etelään altistuivat joukolle toisiinsa liittyviä äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka aiheuttivat tulvista ja maanvyörymistä johtuvia vakavia vahinkoja ja huipentuivat Venetsian tulvimiseen. Kaiken kaikkiaan 17 aluetta kärsi vaurioita. Eniten vahinkoja aiheutui Veneton, Piemonten, Ligurian, Sisilian ja Emilia Romagnan alueille. Pelkästään Veneton alueen ja erityisesti Venetsian kaupungin vakavien tulvien aiheuttamien vaurioiden osuus oli lähes kolmannes kaikista vahingoista (1,8 miljardia euroa). Komission analyysin mukaan hakemuksen kattamalla ajanjaksolla esiintyneet sääilmiöt voidaan katsoa meteorologiselta kannalta yhdeksi ainoaksi tapahtumaksi.

Katastrofi aiheutti kaikilla asianomaisilla alueilla merkittäviä häiriöitä tieverkolle maanvyöryjen ja kaatuneiden puiden takia, jokiverkoston toiminta häiriintyi, vuorenrinteiden maamassat liikkuivat ja tulvat vahingoittivat julkisia ja yksityisiä rakennuksia. Äärimmäiset sääolot aiheuttivat suuria tappioita puutaloudelle, maataloudelle ja matkailulle ja merkittäviä vahinkoja Natura 2000 -verkostoon kuuluville suojelualueille. Jätevedenkäsittelylaitokset tukkeutuivat, ja sähkö- ja kaasuverkkojen toiminta keskeytyi.

Veneton tulvat aiheuttivat valtavia vahinkoja julkiselle ja yksityiselle omaisuudelle, kaupalliselle, taloudelliselle ja teolliselle toiminnalle sekä palvelualalle. Venetsian kaupungista yli 85 prosenttia oli tulvaveden vallassa, kun vuorovesi nousi yli 187 cm:n korkeudelle merenpinnasta, ja tämä aiheutti merkittäviä vahinkoja historiallisen keskustan taide- ja kulttuuriperinnölle ja vahingoitti vakavasti artefakteja ja paperimuodossa olevaa omaisuutta, kuten kirjoja, käsikirjoituksia ja arkistoja.

Italian viranomaiset hakivat rahoitustukea rahastosta 10. tammikuuta 2020. Välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 5 619,878 miljoonaa euroa eli yli 157 prosenttia yli Italiaan sovellettavasta ”suuren luonnonkatastrofin” kynnysarvosta (yli 3 miljardin euron vahingot vuoden 2011 hintoina).

Italian viranomaiset arvioivat tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi yli 1 110,1 miljoonaa euroa, josta suurin osuus liittyy 1) suojaavan infrastruktuurin kunnostamiseen ja kulttuuriperinnön suojeluun ja toiseksi suurin osuus 2) keskeisen infrastruktuurin kunnostukseen.

Vahinkoa kärsineistä 17 alueesta viisi (Basilicata, Calabria, Campania, Apulia ja Sisilia) luokitellaan ERI-rahastoista 2014–2020 annettujen säännösten mukaisesti ”vähemmän kehittyneiksi alueiksi”, Abruzzo luokitellaan ”siirtymäalueeksi” ja muut alueet ovat ”kehittyneempiä alueita”. Italia ei ilmoittanut komissiolle, että se aikoisi suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin, eikä pyytänyt ennakkomaksua.

Komissio katsoo aiemman käytännön mukaisesti, että tuen olisi oltava porrasteista siten, että suurten luonnonkatastrofien osalta sovelletun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) alle jäävän vahingon osalta sovelletaan 2,5 prosentin osuutta ja sen ylittävän vahingon osalta 6 prosentin osuutta. Tässä erityistapauksessa EUSR:n rahoitusosuus oli näin ollen 211 707 982 euroa.

 

Itävalta

Marraskuussa 2019 Itävallan lounaisosat, erityisesti Kärnten ja Itä-Tiroli, jotka molemmat ovat Italiaan rajoittuvia Alppien alueita, kärsivät suurtulvista. Äärimmäiset sääolosuhteet aiheutuivat samoista meteorologisista ilmiöistä kuin Italiassa ja aiheuttivat huomattavia vahinkoja keskeiselle julkiselle infrastruktuurille (erityisesti teille, silloille ja rautateille), yksityisasunnoille ja yrityksille. Poikkeukselliset lumisateet ja lumivyöryt aiheuttivat vahinkoa metsille.

Itävallan viranomaiset hakivat rahoitustukea rahastosta 29. tammikuuta 2020 ja päivittivät hakemusta uusin tiedoin 9. maaliskuuta 2020. Välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 93,2 miljoonaa euroa, mikä on selvästi alle Itävaltaan suurten luonnonkatastrofien osalta sovellettavan kynnysarvon (vahingot ylittävät 0,6 prosenttia Itävallan BKTL:sta eli 2 307,9 miljoonaa euroa). Se alittaa myös niin kutsutun ”alueellisen katastrofin” kynnysarvon (1,5 prosenttia alueellisesta BKT:sta painotettuna kunkin katastrofialueen vahinkojen osuudella). Kuitenkin, koska katastrofi oli seurausta samoista sääolosuhteista, jotka aiheuttivat Italiassa suurkatastrofin, hakemus on tukikelpoinen asetuksen 2 artiklan 4 kohtaan sisältyvän niin sanotun naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla.

Itävallan viranomaiset arvioivat hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 61,3 miljoonaa euroa. Suurimmat osuudet liittyvät liikenneverkon korjauskustannuksiin ja maaperän eroosion torjuntatoimiin.

Katastrofialueet ovat ERI-rahastoista annetuissa säännöksissä tarkoitettuja ”kehittyneempiä alueita”. Itävallan viranomaiset eivät pyytäneet ennakkomaksua. Ne ilmoittivat aikovansa käyttää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoja toimenpiteisiin suojametsien uudelleenistutuksia varten.

Komissio ehdottaa tavanomaisen 2,5 prosentin osuuden soveltamista kyseiseen naapurivaltiota koskevan säännöksen piiriin kuuluvaan katastrofiin, mikä tarkoittaa, että rahastosta maksettavan rahoitusosuuden määräksi ehdotetaan yhteensä 2 329 777 euroa.

 

Päätelmät

Espanjaa, Portugalia, Italiaa ja Itävaltaa varten ehdotetaan otettavaksi käyttöön yhteensä 278 993 814 euroa. Tämä edellyttää, että vuoden 2020 talousarviota muutetaan laatimalla lisätalousarvioesitys. Ennakkoina on jo maksettu 6 495 606 euroa, ja lisätalousarvioesityksessä nro 4/2020 (COM(2020)0190) budjettikohdan 13 06 01 ”Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään” määrärahoihin lisätään 272 498 208 euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina.

Vuoden 2020 alussa käytettävissä oli yhteensä 1 150 524 045 euroa. Määrä käsittää vuoden 2020 määrärahat (597 546 284 euroa) ja vuodelta 2019 käyttämättä jääneet ja vuodelle 2020 siirretyt määrärahat (552 977 761 euroa).

Tämä on ensimmäinen vuonna 2020 tehty varojen käyttöönottopäätös. Varoja on sen jälkeen käytettävissä 722 143 660 euroa 1. lokakuuta 2020 saakka eli selvästi enemmän kuin vähimmäismäärä, joka on säilytettävä rahastossa kyseiseen päivään saakka rahoituskehysasetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti (25 prosenttia vuoden 2020 määrärahoista eli 149 386 571 euroa).

Esittelijä suosittelee, että mietinnön liitteenä oleva komission päätösehdotus hyväksytään pikaisesti, jotta edellä mainitut määrät voidaan ottaa nopeasti käyttöön osoituksena unionin solidaarisuudesta asianomaisille neljälle jäsenvaltiolle. Esittelijä kehottaa painokkaasti maksamaan nämä tuet jäsenvaltioille erityisen kiireellisesti, koska nämä luonnonkatastrofit tapahtuivat jo vuonna 2019.

 

 

 


 

 

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE

Johan Van Overtveldt

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

Bryssel

Asia: Lausunto Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (COM(2020)02002020/2068(BUD))

Arvoisa puheenjohtaja

Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönotosta Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan avustamiseksi (COM(2020)0200) on toimitettu aluekehitysvaliokunnalle lausunnon antamista varten. Käsitykseni mukaan asiasta on pian tarkoitus hyväksyä mietintö budjettivaliokunnassa.

 

Ehdotuksen mukaan Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta otettaisiin varoja käyttöön seuraavasti:

a) Portugalille on määrä myöntää 8 212 697 euroa Lorenzo-hirmumyrskyn Azoreilla lokakuussa 2019 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

b) Espanjalle on määrä myöntää 56 743 358 euroa syyskuussa 2019 tapahtuneiden tulvien Valencian, Murcian, Kastilia-La Manchan ja Andalusian alueilla aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

c) Italialle on määrä myöntää 211 707 982 euroa syksyn 2019 äärimmäisten sääilmiöiden erityisesti Veneton, Piemonten, Ligurian, Sisilian ja Emilia Romagnan alueilla aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

d) Itävallalle on määrä myöntää 2 329 777 euroa maan lounaisosissa, erityisesti Kärntenissä ja Itä-Tirolissa, esiintyneiden suurtulvien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

 

EUSR:sta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavat säännöt on vahvistettu Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002.

 

Valiokunnan koordinaattorit ovat arvioineet kyseisen ehdotuksen ja pyytäneet minua ilmoittamaan, että valiokunnan enemmistö ei vastusta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa kyseisten komission ehdottamien määrien jakamista varten.

 

Kunnioittavasti

Younous Omarjee


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.5.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Rasmus Andresen, Clotilde Armand, Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, Paolo De Castro, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Valerie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Ioannis Lagos, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Rainer Wieland, Angelika Winzig

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Fabienne Keller, Petros Kokkalis

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

38

+

ECR

Bogdan Rzońca

GUE/NGL

Petros Kokkalis, Dimitrios Papadimoulis

ID

Anna Bonfrisco, Valentino Grant, Joachim Kuhs, Hélène Laporte

NI

Ioannis Lagos

PPE

Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Rainer Wieland Angelika Winzig

RENEW

Clotilde Armand, Olivier Chastel, Valerie Hayer, Fabienne Keller, Moritz Körner, Nils Torvalds

S&D

Robert Biedroń, Paolo De Castro, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Victor Negrescu, Nils Ušakovs

VERTS/ALE

Rasmus Andresen, David Cormand, Alexandra Geese, Francisco Guerreiro

 

0

-

NI

 

 

0

0

ID

 

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

Päivitetty viimeksi: 12. kesäkuuta 2020
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö