Menettely : 2019/2209(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0112/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0112/2020

Keskustelut :

PV 18/06/2020 - 6
CRE 18/06/2020 - 6

Äänestykset :

PV 19/06/2020 - 9
PV 19/06/2020 - 12

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0167

<Date>{{09/06/2020}9.6.2020</Date>
<NoDocSe>A9-0112/2020</NoDocSe>
PDF 220kWORD 83k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta</Titre>

<DocRef>(2019/2209(INI))</DocRef>


<Commission>{AFET}{AFET}Ulkoasiainvaliokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Petras Auštrevičius</Depute>

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI

neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta

(2019/2209(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3 ja 8 artiklan ja V osaston, erityisesti sen 21, 22, 36 ja 37 artiklan, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) viidennen osan,

 ottaa huomioon itäisen kumppanuuden käynnistämisen Prahassa 7. toukokuuta 2009 EU:n ja sen kuuden Itä-Euroopan kumppanimaan Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteisenä hankkeena,

 ottaa huomioon Prahassa vuonna 2009, Varsovassa vuonna 2011, Vilnassa vuonna 2013, Riiassa vuonna 2015 ja Brysselissä vuonna 2017 pidettyjen itäisen kumppanuuden huippukokousten yhteiset julkilausumat,

 ottaa huomioon Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen[1], Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen[2] sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen[3], mukaan lukien pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, samoin kuin Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen[4],

 ottaa huomioon EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteet, jotka yhteistyöneuvosto hyväksyi 28. syyskuuta 2018[5],

 ottaa huomioon parlamentaaristen assosiaatiovaliokuntien Ukrainan ja Moldovan kanssa 19. joulukuuta 2019 pidettyjen kokousten loppulausumat ja suositukset,

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin 18. joulukuuta 2019 antaman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevan vuosittaisen kertomuksen[6],

 ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806[7] luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske,

 ottaa huomioon Euroopan unionin sekä Armenian tasavallan[8] ja Azerbaidžanin tasavallan[9] väliset sopimukset viisumien myöntämisen helpottamisesta sekä Euroopan unionin ja Valko-Venäjän tasavallan välisen, viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisen 8. tammikuuta 2020[10],

 ottaa huomioon komission, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen – Selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus”,

 ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston päätelmät Euroopan naapuruuspolitiikasta ja itäisestä kumppanuudesta,

  ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin, alueiden komitean sekä EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) suositukset ja toimet,

 ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen 9. joulukuuta 2019 antaman päätöslauselman vuoteen 2030 ulottuvan Trio-Plus-strategian tulevaisuudesta ja itäisen kumppanuuden tulevaisuuden rakentamisesta,

 ottaa huomioon EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ja tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan,

 ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

 ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta[11], 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta[12] 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Ukrainan tilanteesta sekä Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden nykytilasta[13], 15. tammikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Ukrainan tilanteesta[14], 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistopäivästä[15], 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta[16], 21. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista / pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista[17], 23. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi[18], 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksista itäisen kumppanuuden valtioissa[19], 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ukrainalaisista poliittisista vangeista Venäjällä ja Krimin tilanteesta[20], 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Valko-Venäjästä[21], 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen[22], 4. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja laajennetun kumppanuussopimuksen tekemisestä unionin puolesta[23], 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden vapauden heikentymisestä Valko-Venäjällä ja erityisesti Charter97-verkkosivuston tapauksesta[24], 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Moldovan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta[25], 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta[26] ja 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Ukrainan kanssa tehdyn EU:n assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta[27],

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja erityisesti ne, jotka liittyvät Venäjän toimiin itäisen kumppanuuden maiden alueilla, Krimin tataarien oikeuksien loukkauksiin, Georgian alueen osien miehittämiseen ja tähän liittyvään rajanmääritystoimintaan sekä vihamieliseen propagandaan ja disinformaatioon EU:ta ja itäisen kumppanuuden maita vastaan,

 ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta[28] ja 4. heinäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Azerbaidžanin kattavaa sopimusta koskevista neuvotteluista[29],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

 ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan kirjeen,

 ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0112/2020),

A. toteaa, että EU on lähitulevaisuudessa edelleen Euroopan hallitseva poliittinen ja taloudellinen mahti, mikä synnyttää vastuuta naapureita kohtaan;

B. ottaa huomioon, että kesäkuussa 2016 julkaistussa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa todetaan, että EU:n painopisteenä on tukea selviytymiskykyisiä, hyvin hallittuja, vauraita ja mukautuneita valtioita naapurustossa;

C. toteaa, että itäinen kumppanuus on luonteeltaan osallistumista edistävä, perustuu Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan tasavallan, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Euroopan unionin yhteisiin etuihin ja yhteisymmärrykseen, jaettuun omistajuuteen ja vastuuseen sekä eriyttämiseen ja ehdollisuuteen ja siinä pyritään aikaansaamaan yhteinen sitoutuminen keskinäisten suhteiden syventämiseen ja siihen, että noudatetaan kansainvälistä oikeutta sekä keskeisiä arvoja, kuten demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltioperiaate, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus, sosiaalinen markkinatalous, kestävä kehitys ja hyvä hallintotapa, pitäen tavoitteena vakauden ja vaurauden lisäämistä;

D. katsoo, että EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisen yhteistyön lisääminen ei ole lineaarinen prosessi ja että täysimittainen yhteistyö voidaan saavuttaa ja sitä voidaan ylläpitää vain, jos keskeisiä eurooppalaisia arvoja ja periaatteita kunnioitetaan perustuslaki- ja lainsäädäntöprosessissa ja jos korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, oligarkkisten rakenteiden ja nepotismin torjunta taataan; korostaa kuitenkin, että yhteistyö voidaan lopettaa, jos näistä arvoista ja periaatteista vakavasti lipsutaan;

E. toteaa, että jotkin itäisen kumppanuuden maat ovat halunneet tavoitella tiiviimpää poliittista, ihmisten välistä ja taloudellista yhdentymistä Euroopan unionin kanssa eriyttämisen periaatteen pohjalta ja suoritustulosten ja pyrkimysten mukaisesti ja että ne ovat tehneet pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita sisältäviä kunnianhimoisia assosiaatiosopimuksia sekä viisumivapausjärjestelyjä ja yhteistä ilmailualuetta koskevia sopimuksia; toteaa, että lisäksi ne ovat asettaneet EU:n jäsenyyden strategiseksi tavoitteeksi ja ovat jo osoittaneet kykynsä taata suuremman vakauden, turvallisuuden, vaurauden ja selviytymiskyvyn itäisessä naapurustossa; toteaa, että kansalaisten tuki Euroopan yhdentymiselle on näissä yhteiskunnissa edelleen erittäin suurta;

F. ottaa huomioon, että muiden itäisen kumppanuuden maiden lähestymistapa EU:ta kohtaan on monivivahteisempi; toteaa, että Armenia on mukana Venäjän johtamissa taloudellisen ja sotilaallisen alueellisen yhdentymisen rakenteissa (Euraasian talousunioni ja kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö) ja että se on tehnyt kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen EU:n kanssa; ottaa huomioon, että Azerbaidžan on vuodesta 2017 alkaen neuvotellut EU:n kanssa uudesta kattavasta sopimuksesta, joka korvaa vuonna 1999 tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen; toteaa, että Valko‑Venäjällä ei ole perussopimuspohjaista sopimussuhdetta EU:n kanssa mutta että äskettäin on allekirjoitettu viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset;

G. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden maat ovat itäisen kumppanuuden perustamisesta lähtien edistyneet poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissaan vaihtelevaa tahtia niin sisäisten kuin ulkoistenkin tekijöiden vuoksi eivätkä ne ole vielä saavuttaneet sellaista tasoa, jossa uudistukset olisivat peruuttamattomia;

H. katsoo, että pitkän aikavälin Eurooppa-skenaarion ylläpitäminen siitä kiinnostuneille itäisen kumppanuuden maille edistävät demokratiakehitystä ja lisäuudistuksia näissä maissa;

I. katsoo, että on tarpeen kannustaa räätälöityjen strategioiden kehittämiseen kaikkien itäisen kumppanuuden maiden kanssa ja edetä kunnianhimoisempiin yhteistyö- ja yhdentymismuotoihin kumppanimaiden niin halutessa sekä tukea ja ylläpitää kunnianhimoista tahtia Euroopan yhdentymiseen liittyvien uudistusten täytäntöönpanossa;

J.  katsoo, että tämä tavoite voidaan saavuttaa edellyttäen, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ja demokratian vahvistamisessa saavutetaan edistystä ja että kokonaisvaltaiset uudistukset toteutetaan oikea-aikaisesti, aidosti, kestävästi ja tehokkaasti joustavien EU:n välineiden tuella ja kansainvälisten sitoumusten ja velvoitteiden mukaisesti kunnioittaen myös perusihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia;

K. ottaa huomioon, että EU:n ja niiden itäisen kumppanuuden maiden, joiden kanssa se on allekirjoittanut assosiaatiosopimuksen, kahdenvälisten suhteiden saavutukset ja tiiviimpi eriyttäminen ovat tervetulleita, ja katsoo, että nyt on aika antaa näille maille selkeämmät ohjeet erityisistä uudistuspainopisteistä, mukauttamiskriteereistä ja EU:n yhdentymisprosessin seuraavista vaiheista;

L. katsoo, että assosiaatiosopimusten ja pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten pääasiallinen päämäärä on luoda tarvittavat olosuhteet EU:n ja asianomaisten kumppanimaiden poliittisen lähentymisen ja taloudellisen yhdentymisen vauhdittamiseksi;

M. katsoo, että ratkaisemattomat alueelliset konfliktit, ulkoiset hyökkäykset ja joidenkin näiden maiden alueiden jatkuva miehitys loukkaavat edelleen itäisen kumppanuuden maiden itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, mikä heikentää ihmisoikeustilannetta, muodostaa esteen itäisen kumppanuuden vaurauden, vakauden ja kasvun lisäämiselle ja vaarantaa EU:n toimet ja saattaa siten koko itäistä kumppanuutta koskevan hankkeen uhanalaiseksi; ottaa huomioon, että suurimmassa osassa näistä konflikteista Venäjä toimii aktiivisesti hyökkääjänä hybridisodankäynnin, laittoman miehityksen ja alueiden itseensä liittämisen politiikan, kyberhyökkäysten, propagandan ja disinformaation kautta, jotka uhkaavat koko Euroopan turvallisuutta;

N. ottaa huomioon, että Euroopan vauraus ja turvallisuus ovat läheisesti sidoksissa naapurimaidemme ja erityisesti itäisen kumppanuuden maiden tilanteeseen; ottaa huomioon, että itäisellä kumppanuudella pyritään hyvien naapuruussuhteiden ja alueellisen yhteistyön yhteisiin tavoitteisiin ja että tarkistetulla Euroopan naapuruuspolitiikalla olisi edistettävä ja vahvistettava valmiuksia ratkaista kahdenvälisiä kiistoja ja pyrkiä sovintoon itäisen naapuruston yhteiskuntien välillä;

O. toteaa, että Euroopan parlamentti tuomitsee itäisen kumppanuuden maiden itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamisen, ei tunnusta niiden rajoihin tehtyjä pakkomuutoksia eikä niiden alueiden liittämisyrityksiä ja torjuu voimankäytön ja voimankäytöllä uhkaamisen ja hyväksyy EU:n sitoumuksen tukea rauhanomaista konfliktinratkaisua diplomaattisin keinoin ja kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan ja Helsingin päätösasiakirjan normien ja periaatteiden mukaisesti erityisesti konflikteissa, joissa Venäjä on osapuolena;

P. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden perustamisen jälkeen EU on laajentanut ja jatkanut poliittista, taloudellista ja turvallisuuteen liittyvää läsnäoloaan itäisen kumppanuuden maissa ja saanut näin enemmän vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia edistää arvojaan ja periaatteitaan sekä lisännyt EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden keskinäistä riippuvuutta;

Q. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden maat voivat olla merkittävässä asemassa, kun on kyse suorasta pääsystä Keski-Aasiaan, ja edistää EU:n Keski-Aasia-strategiaa luotettavina itäeurooppalaisina kumppaneina;

R. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden kautta EU auttoi käynnistämään rakenneuudistuksia, myös instituutioiden ja hallintorakenteiden osalta, ja loi perustan syvälle sosiaalis-taloudelliselle ja poliittiselle muutokselle itäisessä naapurustossa; ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden maiden lähentämisessä EU:n sääntelykehykseen sekä sen normeihin, vaatimuksiin ja käytäntöihin on edistytty;

S. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden välittömänä seurauksena on ollut kansalaisyhteiskunnan vaikutusvallan lisääntyminen, sen lisääntyneet odotukset ja sen itäisen kumppanuuden maiden hallituksiin kohdistama vaatimus vastuuvelvollisuudesta ja avoimuudesta, mikä on osoittautunut merkittäväksi sisäiseksi uudistusten vauhdittajaksi; katsoo, että muutoksen onnistuminen itäisen kumppanuuden maissa ja erityisesti kolmessa assosioituneessa kumppanimaassa voi antaa myönteisen esimerkin muille maille;

T. toteaa, että riippumattomat syyttäjät ja tuomarit, vapaat tuomioistuimet ja instituutiot, vahva kansalaisyhteiskunta ja riippumattomat tiedotusvälineet, jotka kaikki toimivat vahtikoirina, ovat keskeisiä tekijöitä, joita EU:n olisi edelleen aktiivisesti tuettava itäisissä naapuruusmaissaan;

U. ottaa huomioon, että vahvat ja joustavat instituutiot, oikeusvaltion vallitsevuus, oikeudellisten uudistusten täytäntöönpano ja korruption ja rahanpesun torjunta ovat keskeisessä asemassa luotaessa oikeudenmukaista, vakaata ja luotettavaa ympäristöä, joka puolestaan voi houkutella ja tukea pitkän aikavälin investointeja ja kasvua itäisen kumppanuuden maissa;

V. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden 10-vuotispäivän yhteydessä Eurooppa‑neuvosto korosti itäisen kumppanuuden maiden kanssa solmitun strategisen kumppanuuden merkitystä ja kehotti komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään pitkän aikavälin poliittisia ehdotuksia kesäkuun 2020 huippukokouksen valmistelemiseksi;

W. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on sitoutunut antamaan vuosittain päätöslauselmia assosiaatiosopimusten ja pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta assosioituneissa maissa ja vähintään puolivuosittain suosituksia, jotka koskevat suhteita muihin itäisen kumppanuuden maihin ja koko itäistä kumppanuutta koskevaa politiikkaa;

1. suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

a) korostetaan, että itäisen kumppanuuden maat ovat ottaneet yhä enemmän vastuuta ja omistajuutta itäistä kumppanuutta koskevasta aloitteesta; korostetaan, että on tärkeää pyrkiä itäisessä kumppanuudessa antamaan jatkuvaa liikevoimaa tehokkaalle yhteistyölle, intensiiviselle vuoropuhelulle ja läheiselle kumppanuudelle, mitä vahvistaa sellaisen itäisen kumppanuuden politiikan muutoksia aikaansaavaa vaikutus, jolla tuetaan niitä uudistuksia, jotka saavat kaikissa itäisen kumppanuuden maissa aikaan myönteisiä poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia ja lainsäädäntöä koskevia muutoksia, kun otetaan huomioon niiden EU:hun kohdistuvat kunnianhimoiset tavoitteet; korostetaan assosioituneiden maiden pyrkimyksiä tiivistää suhteitaan EU:hun; vahvistetaan itäisen kumppanuuden maiden suvereeni oikeus valita vapaasti oma yhteistyö- tai yhdentymistasonsa EU:n kanssa ja torjua kaikki niiden valintaan kohdistuvat ulkoiset paineet;

b) korostetaan, että SEU-sopimuksen 49 artiklan mukaan jokainen Euroopan valtio voi hakea EU:n jäsenyyttä edellyttäen, että se kunnioittaa SEU‑sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvoja, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; todetaan, että vaikka liittymistä ei ennakoida itäisen kumppanuuden puitteissa, itäisen kumppanuuden politiikalla voidaan helpottaa asteittaista yhdentymistä EU:hun; katsotaan, että mahdollisen liittymisprosessin edellytyksenä on, että sekä EU että kyseinen itäisen kumppanuuden maa ovat hyvin valmistautuneita ottaen huomioon EU:n tulevan uudistusprosessin ja kumppanimaan lähentymisen EU:n säännöstöön sekä sen, että se täyttää EU:n jäsenyysehdot; varmistetaan, että EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisten nykyisten sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano on ensimmäisen askel tässä asteittaisessa yhdentymisprosessissa;

c) laaditaan pikaisesti itäisen kumppanuuden politiikan vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten strateginen ja tulevaisuuteen suuntautuva visio, jonka tavoitteena on tarjota hyötyjä ensi sijassa kansalaisille, vahvistaa selviytymiskykyä, edistää kestävää kehitystä, varmistaa peruuttamattomat saavutukset ja syventää EU:n itäisen kumppanuuden yhteistyötä ja yhdentymisprosessia, mikä on EU:n omien turvallisuus- ja talousintressien mukaista;

d) varmistetaan, että kesäkuussa 2020 pidettävän huippukokouksen päätelmissä mainitaan selkeä strategia ja yhteinen pitkän aikavälin visio tiiviimmästä sitoutumisesta itäiseen kumppanuuteen ja sen edelleen kehittämisestä vuoden 2020 jälkeen, EU:n sitoumusten ja poliittisten kannustimien kasvattaminen sekä itäisen kumppanuuden maiden lupaus täyttää omat sitoumuksensa; kannustetaan Euroopan unionin neuvoston tulevia puheenjohtajavaltioita laatimaan Euroopan parlamentin päätöslauselmien ja suositusten kanssa sopusoinnussa olevia yksityiskohtaisia ja kunnianhimoisia EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden yhteistyötä koskevia toimintasuunnitelmia, jotka auttavat muokkaamaan EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden suhteita molempien osapuolten haluamalla tavalla tulevien vuosikymmenten aikana;

e) vahvistetaan, että itäisen kumppanuuden olisi oltava jatkossakin houkutteleva yhteistyökehys ja tuetaan tätä prosessia enemmällä enemmän ‑periaatteen mukaisesti, jotta itäisen kumppanuuden maat sitoutuisivat edelleen uudistusprosessiin ja etenemiseen kohti EU:ta;

f) otetaan huomioon, että itäinen kumppanuus ei ole yksipuolista, vaan itäisen kumppanuuden maista hankittuja kokemuksia voidaan jakaa ja niistä voivat hyötyä sekä EU, sen jäsenvaltiot että itäisen kumppanuuden maat;

g) ylläpidetään lähestymistapaa, jossa tasapainotetaan räätälöity eriyttäminen itäisen kumppanuuden puitteissa ja osallistavuus, yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus monenvälisen kehyksen puitteissa, joka pysyy edelleen vertailukohtana kaikille itäisen kumppanuuden maille; vältetään itäisen kumppanuuden jakamista sen mukaan, millaisia tavoitteita eri mailla on EU:n suhteen; katsotaan, että EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisen yhteistyön laajuus ja syvyys määräytyvät osapuolten tavoitteiden sekä uudistusten täytäntöönpanon perusteella; otetaan huomioon, että Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kanssa allekirjoitetut assosiaatiosopimukset ja pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset ovat osoitus eriytetystä lähestymistavasta ja että niiden olisi johdettava kahdenvälisten suhteiden entistä tehostetumpiin muotoihin ja etenemissuunnitelmiin ”enemmällä enemmän” -periaatteen pohjalta;

h) harkitaan räätälöidyn lähestymistavan perusteella tehostetun yhteistyöstrategian laatimista kolmea assosioitunutta maata varten, jotta voitaisiin perustaa uudistusten ja investointien tukiohjelma muun muassa valmiuksien kehittämisen, liikenteen, infrastruktuurin, yhteenliitettävyyden, energian, oikeuden ja digitaalitalouden aloilla, mikä voisi myöhemmin mahdollistaa laajentamisen muihin itäisen kumppanuuden maihin EU:n uudistussitoumusten ja saavutetun edistyksen yksilöllisten arviointien perusteella pitäen mielessä tarpeen säilyttää itäisen kumppanuuden johdonmukaisuus ja toimien osallistavuusperiaatteen mukaisesti; tähän vuoropuheluun voisi sisältyä Eurooppa-neuvoston yhteydessä jäsenneltyjä kokouksia assosioituneiden maiden johtajien kanssa ja näiden maiden edustajien säännöllinen osallistuminen Eurooppa-neuvoston työryhmien ja komiteoiden kokouksiin;

i) ryhdytään luomaan yhteistä talousaluetta, joka johtaa kohti integroitumista neljään vapauteen, mikä edistäisi itäisen kumppanuuden maiden syvempää taloudellista yhdentymistä ja lähentymistä Euroopan unionin politiikkoihin sekä itäisen kumppanuuden maiden keskinäistä syvempää taloudellista yhteistyötä, soveltaen samaa lähestymistapaa kuin Länsi-Balkanin maissa aiemmin;

j) käynnistetään lisätoimia, jotka tähtäävät itäisen kumppanuuden maiden EU:hun yhdentymisen syventämiseen ja EU:n kanssa tehtävän alakohtaisen yhteistyön lisäämiseen sekä näiden maiden mukaantuloon valikoituihin EU:n virastoihin, investointikehysfoorumeille ja EU:n sisäisiin ohjelmiin ja aloitteisiin noudattaen täysimääräisesti voimassa olevia ehtoja ja kannustimiin perustuvaa EU:n lähestymistapaa lähentymisen edistämiseksi ”enemmällä enemmän” ‑periaatteen hengessä ja ottaen huomioon parhaat käytännöt uudistusten tukemiseksi;

k) myönnetään itäisen kumppanuuden maille enemmän rahoitustukea ja tehdään siitä ehdollista, esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevissa lainsäädäntöneuvotteluissa, jotka koskevat vuosien 2021–2027 ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä; varmistetaan, että tällainen tuki on sovitettava kunkin yksittäisen itäisen kumppanuuden maan erityistarpeisiin Euroopan parlamentin delegoitujen säädösten välityksellä antamassa ohjauksessa ja että sitä on käytettävä itäisen kumppanuuden ohjelmaan liittyvien toimien toteuttamiseen; otetaan huomioon, että EU:n rahoitustuki on myös investointi tulevaisuuteen, koska sillä tuetaan uudistuksia, jotka lisäävät itäisen kumppanuuden maiden taloudellista ja yhteiskunnallista vakautta, ja luodaan perusta menestyksekkäälle yhteistyölle tulevaisuudessa;

l) hyväksytään se, että itäisen kumppanuuden maihin kuuluvia kolmea assosioitunutta maata varten tarvitaan lisäksi poliittinen, hallinnollinen ja rahoitusta koskeva erillisiin lähestymistapoihin perustuva tukikehys, jolla vastattaisiin kyseisten maiden rakenneuudistuksiin, nykyaikaistamiseen ja yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämiseen liittyviin tarpeisiin; todetaan, että EU:n rahoituksen saamisen edellytyksenä olisi oltava sitoutuminen uudistusten toteuttamiseen ja että tarvittaisiin kunnianhimoiset arviointiperusteet;

m) asetetaan etusijalle ”enemmällä enemmän” -periaatteeseen perustuva demokratia ja oikeusvaltion periaate, jotka ovat elintärkeitä, kun otetaan huomioon viimeaikainen kehitys sekä EU:ssa että itäisen kumppanuuden maissa, ja varmistetaan, että toimivat ja kestävät demokraattiset instituutiot, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, korruption ja nepotismin torjunta, tiedotusvälineiden vapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen pysyvät keskeisinä kriteereinä ja edellytyksinä tiiviimmälle poliittiselle kumppanuudelle ja rahoitustuelle;

n) arvioidaan säännöllisesti EU:n tukiohjelmien vaikutuksia, jotta ohjelmia voidaan tehostaa ja jotta niitä voidaan mukauttaa ajoissa; reagoidaan nopeammin oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden noudattamisen heikkenemiseen itäisen kumppanuuden maissa ja sovelletaan älykästä ehtoihin perustuvaa lähestymistapaa, muun muassa kytkemällä makrotaloudellisen rahoitusavun tarjoaminen demokratiakehitykseen ja uudistuksiin, jotta voidaan estää kumppanimaiden hallitusten toiminnan takaperoisen kehityksen jatkuminen; luodaan edellytykset sille, että itäisen kumppanuuden maalle myönnettävä tuki voidaan suunnata kyseisen maan keskusviranomaisilta paikallisviranomaisille tai kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jos keskusviranomaiset eivät noudata sitoumuksiaan;

o) vahvistetaan Euroopan parlamentin roolia ohjelmien valvonta- ja seurantatehtävissä EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden soveltamista koskevien delegoitujen säädösten avulla;

p) tehostetaan parlamentaarista diplomatiaa ja tarkistetaan Euronestin toimintaa, jotta sen potentiaalia voidaan hyödyntää täysimääräisesti;

Jäsennelty vuoropuhelu, valtiorakenteiden kehittäminen ja demokraattinen vastuuvelvollisuus

q) samalla kun pidetään yllä kumppanuuden osallistumista edistävää luonnetta ja tehdään edelleen yhteistyötä kaikkien itäisen kumppanuuden maiden kanssa, tunnustetaan edistyneiden itäisen kumppanuuden maiden assosioitunut kumppanuusasema, erityisesti niiden, joiden allekirjoittamiin assosiaatiosopimuksiin kuuluvat pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, ja lisätään näiden kanssa käytävää tehostettua poliittista vuoropuhelua, jotta voidaan edistää edelleen taloudellista yhdentymistä ja lainsäädännön yhdenmukaistamista; esimerkiksi otetaan assosioituneet maat tarkkailijoina mukaan SEUT-sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 182/2011 nojalla perustettujen komiteoiden työskentelyyn osoituksena EU:n sitoumuksesta jatkaa yhdentymistä ja vahvistaa maiden uudistussuuntautuneisuutta ja hallinnollista osaamista;

r) osallistutaan edelleen itäisen kumppanuuden maiden valtiorakenteiden kehittämisen sekä instituutioiden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamisen tukemiseen antamalla kaikille itäisen kumppanuuden maille mutta ensisijaisesti assosiaatiokumppaneille mahdollisuus käyttää Ukrainan tukiryhmän kaltaisia välineitä; kehitetään oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan aloja koskevien EU:n nykyisten ja uusien välineiden (erityisesti EU:n oikeusalan tulostaulu ja oikeusvaltiomekanismi) soveltamisalaa assosiaatiokumppaneiden edistymisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi; annetaan tehokasta neuvontaa ja tarjotaan vertailuvälineitä uudistuksia varten esimerkiksi laatimalla etenemissuunnitelmia assosioitumista koskevien sitoumusten määrittämiseksi; laaditaan yksityiskohtaisia työasiakirjoja, joissa käytetään selkeitä menetelmiä ja vertailevaa näkökulmaa viisumivapautta koskevassa toimintasuunnitelmassa ja liittymisprosessissa sovellettua käytäntöä noudattaen, jotta täydennetään nykyisiä edistymiskertomuksia ja assosiaatio-ohjelmia;

s) sisällytetään useiden sidosryhmien seuranta itäisen kumppanuuden maiden uudistusten arviointiprosessiin ja tehdään se pakolliseksi itäisen kumppanuuden maiden hallituksille Ukrainassa jo vakiintuneen käytännön mukaisesti; varmistetaan, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto laativat jatkossakin vuosittain assosiaatio-ohjelmien täytäntöönpanoraportteja kolmen assosiaatiokumppanin edistyksestä, ja sovelletaan yhdenmukaisia arviointimenetelmiä, erityisesti analysoitaessa samalla alueella ja alalla tehtyjä uudistuksia; laaditaan säännöllisesti, vähintään kahdesti vuodessa, raportteja suhteista assosioitumattomien itäisen kumppanuuden maiden kanssa; laaditaan unionin ja itäisen kumppanuuden maiden välisiä kauppa- ja assosiaatiosopimuksia koskeva täytäntöönpanokertomus, jossa keskitytään itäisen kumppanuuden maiden yhteiskuntien sosiaaliseen, ympäristöä koskevaan ja taloudelliseen kehitykseen, myös Pariisin sopimuksen puitteissa;

t) otetaan huomioon, että vahvat, riippumattomat ja tehokkaat keskus- ja paikallistason instituutiot ovat erittäin tärkeitä demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta ja oligarkkien vallan rajoittamiseksi sekä sääntelyvallankaappauksen ja korruption torjumiseksi; vaaditaan näin ollen itäisen kumppanuuden maita sitoutumaan edelleen toteuttamaan kattavia oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistuksia, joiden tavoitteena on varmistaa tuomareiden ja virkamiesten riippumattomuus, pätevyys ja ansioihin perustuva rekrytointi sekä korruption torjunnan priorisointi muun muassa vähentämällä korruption mahdollisuuksia lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä edistämällä rehtiä käyttäytymistä koko väestön keskuudessa, vahvistamalla oikeusvaltioperiaatetta ja edistämällä hyvää hallintotapaa; otetaan huomioon, että mikäli edellä mainittuja tavoitteita ei saavuteta, on käytännössä mahdotonta aikaansaada kestävää kasvua, lisätä taloudellista toimintaa ja vauhdittaa kehitystä, vähentää köyhyyttä, lisätä suoria ulkomaisia investointeja ja parantaa yhteiskunnan luottamusta ja poliittista vakautta;

u) edetään laajempiin oikeudellisiin ja taloudellisiin uudistuksiin, joissa hyödynnetään EU:n jäsenvaltioiden kokemusta twinning-hankkeiden avulla, erityisesti laajentamalla twinning-ohjelma koskemaan myös paikallisia ja alueellisia viranomaisia;

v)  kehitetään laadukasta eurooppalaista julkishallintoa assosioituneissa itäisen kumppanuuden maissa avaamalla työnhavainnointijärjestelmiä, joiden avulla itäisen kumppanuuden maiden virkamiehille tarjotaan mahdollisuus työskennellä tilapäisesti EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden asianomaisissa yksiköissä tietyillä aloilla;

w) edistetään työtä, jota itäisen kumppanuuden maiden poliittiset säätiöt tekevät tukeakseen seuraavan sukupolven poliittisia johtajia;

x) annetaan tunnustusta assosioituneiden maiden hallitusten aloitteille, jotka koskevat niiden keskinäisen yhteistyön ja yhteisen kannan vahvistamista itäisen kumppanuuden puitteissa, sekä kannustetaan niitä ulottamaan nämä useille aloille, erityisesti energian, liikenteen, digitaaliasioiden, kyberturvallisuuden, ympäristönsuojelun, meritalouden, rajavalvonnan, tulliyhteistyön, kaupan helpottamisen sekä oikeus- ja sisäasioiden alalle; samanlaista lähestymistapaa olisi noudatettava kaikkien itäisen kumppanuuden maiden välisessä, eri aiheita koskevassa yhteistyössä;

 

y) edistetään itäisen kumppanuuden maiden alueen sisäistä kauppaa, sillä useiden osapuolten kanssa käytävän kaupan lisääntyminen auttaa kehittämään maiden ja niiden talouksien selviytymiskykyä; edistetään itäisen kumppanuuden maiden laajempaa osallistumista EU:n makroaluestrategioiden täytäntöönpanoon sekä tehokasta alueiden välistä ja rajat ylittävää yhteistyötä koskevaa vuoropuhelua kumppaneiden kansallisten ja alueellisten valmiuksien vahvistamiseksi ja niiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi;

z) edistetään vaaliuudistuksia vapaiden, oikeudenmukaisten, kilpailuun perustuvien ja avoimien vaalien varmistamiseksi ja kannustetaan noudattamaan vaalimenettelyissä, erityisesti hyväksyttäessä vaalilainsäädäntöä ja puolueiden rahoitusta koskevia lainsäädäntömuutoksia, täysimääräisesti kansainvälisiä standardeja, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyjin) suosituksia sekä Venetsian komission lausuntoja; kehotetaan itäisen kumppanuuden maita varmistamaan, ettei sellaisia poliittisia toimijoita, joiden näkemykset eivät sovi yhteen virassa olevan hallituksen näkemysten kanssa, häiritä oikeudellisesti, fyysisesti tai institutionaalisesti, ja turvaamaan ilmaisun-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, mukaan lukien oikeus rauhanomaisiin mielenosoituksiin; annetaan tunnustusta niille itäisen kumppanuuden valtioille, jotka ovat sopineet demokratisoivien poliittisten uudistusten täytäntöönpanosta ja tukevat vaalilainsäädännön vahvistamista osallistavien poliittisten vuoropuhelujen avulla;

a a) varmistetaan, että itäisen kumppanuuden maat tarjoavat vaalilainsäädäntönsä muuttamisprosessin aikana yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien etnisten ja kansallisten vähemmistöjen edustukseen;

a b) varmistetaan, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntia lähetetään säännöllisesti itäisen kumppanuuden maihin, jotta voidaan tukea instituutioiden vahvistamismenettelyä, vaalimenettelyjä ja demokraattista vastuuvelvollisuutta;

a c) osallistutaan toimintaan, jolla pyritään estämään se, että kolmannet osapuolet puuttuvat itäisen kumppanuuden maiden poliittisiin, vaaleihin liittyviin ja muihin demokraattisiin menettelyihin, riippumatta siitä, onko niiden tavoitteena vaikuttaa vaaleihin tietyn ehdokkaan tai puolueen eduksi vai horjuttaa luottamusta demokraattista järjestelmää kohtaan erityisesti disinformaation, laittoman poliittisen rahoittamisen, poliittisiin ja media-alan toimijoihin kohdistuvien kyberhyökkäysten tai muiden laittomien keinojen avulla;

a d) hyväksytään ihmisoikeusloukkauksia koskeva EU:n seuraamusmekanismi tai EU:n ”Magnitski-laki”, jota sovelletaan henkilöihin tai yhteisöihin, joiden on todettu loukanneen ihmisoikeuksia tai perusvapauksia erityisesti osallistumalla kansalaisyhteiskunnan tai opposition aktivistien tai toimittajien pidätyksiin, sieppauksiin tai pahoinpitelyihin tai rauhanomaisten mielenosoitusten väkivaltaisiin tukahduttamistoimiin, sekä henkilöihin tai yhteisöihin, jotka ovat osallisina korkean tason korruptiotapauksissa itäisen kumppanuuden maissa;

Alakohtainen yhteistyö yhteistä talousaluetta varten

a e) kannustetaan pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden jatkuvaan ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon, jotta voidaan luoda asteittain edellytykset EU:n sisämarkkinoille pääsylle; harkitaan sellaisen lainsäädännön lähentämistä tukevan erityisvälineen luomista, jolla voidaan auttaa assosiaatiokumppaneita lähentämään lainsäädäntöään EU:n säännöstön kanssa ja tukea niitä sen täytäntöönpanossa; todetaan, että pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden käyttöönotolla on ollut lukuisia myönteisiä tuloksia, mutta on kuitenkin edelleen joitakin kysymyksiä, joihin on puututtava asianmukaisella tavalla;

a f) pannaan merkille, että on tärkeää syventää itäisen kumppanuuden maiden kanssa tehtävää taloudellista yhteistyötä ja näiden markkinoiden yhdentymistä EU:n markkinoiden kanssa päästämällä nämä maat asteittain EU:n sisämarkkinoille, mihin kuuluu pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja oikeudellisten, taloudellisten ja teknisten standardien noudattaminen, sekä luomalla yhteinen talousalue;

a g) pyritään tutkimaan ja turvaamaan valintakelpoisten ja osallistumishaluisten itäisen kumppanuuden maiden yhteistyötä ja asteittain tapahtuvaa eriytettyä alakohtaista yhdentymistä mm. energiaunioniin, liikenneyhteisöön ja digitaalisille sisämarkkinoille; keskitytään televiestintään ja asetetaan etusijalle verkkovierailujen maksuttomuuden luominen EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välille sekä vastaava itäisen kumppanuuden sisäinen järjestelmä mahdollisimman pian; rakennetaan luottamuspalveluja, mukaan lukien kybervalmiudet kriittisen infrastruktuurin ja henkilötietojen suojelemiseksi, ja lisätään tulli-, pankki- ja rahoituspalveluja koskevaa yhteistyötä, mikä auttaisi itäisen kumppanuuden maita torjumaan rahanpesua ja vahvistaisi finanssivalvontaa sekä johtaisi samalla yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) mahdolliseen laajentamiseen itäisen kumppanuuden maihin;

a h) otetaan käyttöön lainsäädännön seulonnan ja alakohtaisten etenemissuunnitelmien kaltaisia välineitä, joiden avulla voidaan määrittää, ovatko itäisen kumppanuuden maat valmiita noudattamaan EU:n säännöstöä, ja varmistaa, ovatko ne valmiita eriytettyyn alakohtaiseen yhdentymiseen;

a i) edistetään sekä kaupallisten että julkisten sähköisten palveluiden ja sähköisen kaupan sekä monenlaisten etätyövalmiuksien kehittämistä, jotta voidaan vahvistaa selviytymis- ja kestokykyä kriisitilanteissa, kuten pandemiatilanteissa;

a j) varmistetaan itäisen kumppanuuden maiden vahva osallistuminen ja panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan muun muassa osallistumalla uuteen eurooppalaiseen vihreän kehityksen ohjelmaan ja varmistamalla, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet eivät ole ristiriidassa siinä vahvistettujen ilmastotavoitteiden ja -aloitteiden kanssa; katsoo, että tällaisen sitoutumisen olisi tapahduttava EU:n investointituella, myös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja Euroopan investointipankin (EIP) myöntämällä tuella, ja sen ehtona olisi oltava ympäristövaikutusten ja paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten perusteellinen arviointi, jossa keskitytään erityisesti aloihin, joihin vaikutukset saattavat kohdistua ja jotka tarvitsevat lisätukea;

a k) varmistetaan, että asianmukaiset toimet ja rahoitus osoitetaan jätevesihuollon parantamiseen kumppanimaiden vastaanottokyvyn mukaisesti sekä energiavarmuuden ja yhteenliitettävyyden parantamiseen, erityisesti kaasun vastakkaisvirtaukseen, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön itäisen kumppanuuden maissa; pannaan merkille Azerbaidžanin tärkeä rooli EU:hun suuntautuvien energiatoimitusten monipuolistamisessa sekä se, että Ukrainassa onnistuttiin kaasunsiirtoverkon eriyttämisessä, ja tuetaan energiaomavaraisuuteen ja energialähteiden monipuolistamiseen tähtääviä toimia muissa itäisen kumppanuuden maissa; kannustetaan itäisen kumppanuuden maita saattamaan energia-alan uudistuksensa päätökseen noudattaen EU:n lainsäädäntöä, mukaan lukien ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva lainsäädäntö;

a l) tuetaan jatkuvasti itäisen kumppanuuden maiden kiinteiden jätteiden käsittelyjärjestelmän saattamista EU:n normien mukaiseksi asettamalla kierrätystavoitteita ja perustamalla kierrätysjärjestelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi; puututaan vanhentuneiden ja luvattomien kiinteän jätteen käsittelylaitosten kielteisiin vaikutuksiin ympäristöön ja kansanterveyteen; määritellään rahoitusvälineet, joilla EU ja kansalliset/paikalliset rahastot voivat tukea jätehuoltohankkeiden rahoittamista;

a m) varmistetaan, että itäisen kumppanuuden maiden nykyiset ja uudet ydinvoimalaitokset täyttävät tiukimmat ympäristö- ja ydinturvallisuusnormit kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti; varmistetaan, että vaaralliset energiahankkeet, kuten Ostrovetsin ydinvoimala, eivät sisälly Euroopan sähköverkkoon;

a n) otetaan käyttöön kattava infrastruktuurien kehittämistä koskeva suunnitelma, joka käsittää myös rajanylitykset, ja tuetaan TEN-T-verkon suuntaa-antavassa investointisuunnitelmassa ja muissa investointisuunnitelmissa määritettyjen ensisijaisten hankkeiden toteuttamista, jotta voidaan parantaa EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisiä sekä itäisen kumppanuuden maiden keskinäisiä liikenne-, energia- ja digitaaliyhteyksiä ja samalla varmistaa ympäristökestävyys täytäntöönpanon aikana; edistetään liikennealan sääntelyn yhdenmukaistamista;

a o) kehotetaan itäisen kumppanuuden maita yhteistyössä komission kanssa hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointisuunnitelman tarjoamia mahdollisuuksia; korostetaan tarvetta hyödyntää paremmin Mustanmeren yhteenliittämispotentiaalia ja tukea infrastruktuurihankkeita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä yhteyksien lisäämiseksi tämän alueen ja Keski-Aasian kanssa; tunnustetaan tässä yhteydessä itäisen kumppanuuden maiden strateginen maantieteellinen sijainti Euroopan unionin, Aasian ja laajemman naapuruston välisenä yhdyssiteenä, joka voisi tuoda lisäarvoa EU:n ulkopoliittisille sitoumuksille;

a p) pannaan täytäntöön EU:n kunnianhimoinen Keski-Aasian strategia itäisen kumppanuuden maiden aktiivisella myötävaikutuksella, sillä ne ovat luotettavia kumppaneita, joilla on suora pääsy kyseiselle alueelle;

a q) varmistetaan, että monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan edelleen EU:n taloudellinen tuki itäisen kumppanuuden maiden infrastruktuuri- ja investointihankkeille, parannetaan niiden kykyä sietää kyberuhkia ja parannetaan ja nykyaikaistetaan niiden koulutusjärjestelmiä; ryhdytään aktiivisesti parantamaan itäisen kumppanuuden maiden vastaanottokykyä; sovelletaan Länsi-Balkanin investointikehyksestä saatuja kokemuksia taloudellisen ja teknisen avun houkuttelemiseksi ja koordinoimiseksi sekä infrastruktuurihankkeiden tehostamiseksi;

a r) asetetaan painopisteeksi kestävien ja uskottavien investointien tarve itäisen kumppanuuden maissa laatimalla pitkän aikavälin sitoutumisstrategia, jossa ei keskitytä pelkästään vakauttamiseen vaan myös demokratiakehitykseen;

a s) laajennetaan sen lähestymistavan, jota EU käyttää Ukrainan talouden elpymisen tukemisessa, soveltaminen myös muihin assosiaatiokumppaneihin; tukitoimiin kuuluvat esimerkiksi erityistarpeisiin sovitettu ja joustava makrotaloudellinen rahoitusapu ja välineet sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja lahjoittajien hankkiminen ja koordinointi sekä ulkomaisia suoria investointeja houkuttelevan ympäristön kehittäminen ottaen huomioon yhteiskunnalliset, työelämän ja ympäristöön liittyvät oikeudet; tehdään EU:n suorien ulkomaisten investointien edistämisestä keskeinen osa itäistä kumppanuutta koskevaa politiikkaa ja laaditaan tätä varten toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa edelleen liiketoimintaympäristöä ja taata oikeusvarmuus;

a t) tuetaan itäisen kumppanuuden maiden talouksien monipuolistamista ja kilpailukykyä vahvistamalla pk-yrityksille annettavaa tukea sekä monopolien ja oligarkkisten rakenteiden purkamista ja yksityistämistä vahvistamalla ja laajentamalla EU4Business -ohjelman kaltaisten ohjelmien soveltamisalaa, maantieteellistä kattavuutta ja merkityksellisyyttä edunsaajien tarpeiden kannalta; erityisesti lainataan pk-yrityksille paikallisessa valuutassa, kehitetään uusia aloitteita, joiden tarkoituksena on houkutella riskipääomaa itäisen kumppanuuden maihin, ja tuetaan jatkuvasti vientiin suuntautuneiden teollisuudenalojen kehittämistä;

a u) puututaan itäisen kumppanuuden maiden maaseutu- ja kaupunkialueiden väliseen kuiluun käyttämällä mikro- ja pk-yrityksille, pientilallisille ja maaseutu- ja esikaupunkialueiden perheyrityksille suunnattuja tehokkaita taloudellisia ja teknisiä kannustimia ja parantamalla kaupunkien ja maaseudun ihmisten välisiä yhteyksiä ja infrastruktuureja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi;

Inhimillisen pääoman kehittäminen

a v) tuetaan työvoiman lisääntynyttä liikkuvuutta sekä EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välillä että itäisen kumppanuuden maiden kesken keskittyen voimakkaasti prosessin laillisuuteen ja kestävyyteen, mahdollistaen taitojen ja kokemusten vaihdon ja välttäen aivovuotoa ja paikallista työvoimapulaa; arvioidaan tässä yhteydessä perusteellisesti kolmen assosioituneen maan kanssa toteutettujen viisumivapausjärjestelyjen menestyksekästä täytäntöönpanoa;

a w) otetaan huomioon aivovuodosta itäisen kumppanuuden maille aiheutuvat haasteet ja vastataan niihin edistämällä laadukkaita ja osallistavia yleissivistävän ja ammatillisen sekä muun koulutuksen ohjelmia ja luomalla työllistymismahdollisuuksia, jotta nuorille ja perheille voidaan tarjota sosioekonomisia näkymiä omissa paikallisissa yhteisöissään;

a x) torjutaan väestökadon ja muuttoliikkeen vaikutuksia itäisen kumppanuuden maissa ottamalla ne mukaan Euroopan muuttoliikeagendaan;

a y) tuetaan ja käynnistetään maakohtaisia toimintasuunnitelmia työttömyyden torjumiseksi ja sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi; investoidaan nuoriin, edistetään yrittäjyyttä ja luodaan uusia ohjelmia ja kannustimia, jotta nuoret ammattilaiset voivat palata itäisen kumppanuuden maiden työmarkkinoille;

a z) kannustetaan itäisen kumppanuuden maita toteuttamaan kattavia työmarkkinapolitiikan uudistuksia työolojen ja työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi; laaditaan toimintasuunnitelma pimeän työn torjumiseksi, tuetaan täysimittaisten ammattiliittojen perustamista ja kehotetaan saattamaan ILO:n yleissopimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan ne täytäntöön;

b a) korjataan puutteita sosiaalipolitiikkaa ja työntekijöiden oikeuksia koskevien sitoumusten täytäntöönpanossa ja suojellaan EU:n työmarkkinoita sosiaaliselta polkumyynniltä; valvotaan asiaa koskevien EU:n direktiivien ja normien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden tosiasiallista täytäntöönpanoa; luodaan yhdessä itäisen kumppanuuden maiden kanssa työntekijöiden perusoikeuksien seurantajärjestelmä, johon osallistuvat ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt; käytetään makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista vipuvoimana tai ehdollisena keinona pakottaa itäisen kumppanuuden maat parantamaan työoloja;

b b) tuetaan koulutusuudistuksia niissä itäisen kumppanuuden maissa, jotka ovat niihin halukkaita, koska tämä on keskeistä niiden tulevaisuuden kannalta, jotta voidaan muun muassa korjata koulutusjärjestelmien uudistuksen ja työmarkkinoiden kysynnän välisiä puutteita ja edistää ammatillista koulutusta; tunnustetaan rajatylittävän liikkuvuuden merkitys ihmisten välisten yhteyksien vahvistamisessa, lisätään itäisen kumppanuuden maille myönnettävää rahoitusta ja niiden osallistumista Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelman kaltaisiin koulutusta, ammatillisen osaamisen kehittämistä ja vaihtoa koskeviin ohjelmiin sekä vahvistetaan itäisen kumppanuuden maiden valmiuksia osallistua Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan;

b c) lujitetaan akateemista ja koulutuksellista yhteistyötä EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välillä, itäisen kumppanuuden maiden keskinäinen yhteistyö mukaan luettuna, i) käynnistämällä alueellinen ohjelma akateemisten ja tutkimusalan osaamiskeskusten tukemiseksi alueella; ii) perustamalla itäisen kumppanuuden yliopisto Ukrainaan; iii) luomalla kohdennettuja itäisen kumppanuuden ohjelmia erikoistuneissa yliopistoissa ja sähköinen koulutusfoorumi verkkokursseille, joissa keskitytään eurooppalaisiin arvoihin ja oikeusvaltioon, hyvään hallintotapaan, julkishallintoon ja korruption kitkemiseen itäisen kumppanuuden maissa; sekä iv) tarjoamalla yhteinen koulutuspaikka itäisen kumppanuuden maiden virkamiehille, myös paikallis- ja alueviranomaisille;

b d) käynnistetään pilottihanke, jonka tavoitteena on perustaa itäisen kumppanuuden avoin tiede- ja innovaatiokeskus, joka toimisi kussakin itäisen kumppanuuden maassa aihepiirikohtaisten osaamiskeskusten verkostona ja joka tarjoaisi tutkimus- ja innovointitukea ja -palveluja;

b e) varmistetaan, että kaikkiin EU:n tukiohjelmiin sisältyy johdonmukainen sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia koskeva ulottuvuus, että ne osoitetaan ja kohdennetaan yhteiskunnan heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille, mukaan lukien etniset ja muut vähemmistöt, kuten romanit, pakolaiset ja väkivaltaisten konfliktien koettelemilta alueilta siirtymään joutuneet henkilöt; vahvistetaan aloitteita, jotka koskevat kyseisten ryhmien poliittista ja sosioekonomista voimaannuttamista sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten asuntojen saatavuuden parantamista heidän osaltaan;

b f) varmistetaan, että EU:n apu ja ohjelmat ulottuvat paikallistasolle, myös itäisen kumppanuuden maiden syrjäisille alueille ja erityisesti maaseutualueille, jotta asukkaat voivat ajaa positiivisia muutoksia yhteisöissään, erityisesti niissä, jotka ovat alttiimpia Neuvostoliiton aikojen kaipuulle ja Venäjän manipuloinnille;

b g) vaaditaan painokkaasti kaikkien hlbti+-henkilöiden syrjintäkieltoa, heidän suojelemistaan syrjinnältä lainsäädännöllä sekä syytteeseenpanoa kaikesta heihin kohdistuvasta häirinnästä, vihapuheesta ja fyysisestä väkivallasta; annetaan tunnustusta niille assosioituneille itäisen kumppanuuden maille, jotka ovat mukauttaneet lainsäädäntöään vastaavasti;

b h) tuetaan kaikkien kansalaisten uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, mielipiteen- ja sananvapautta sekä oikeutta saada tietoa äidinkielellä; tuomitaan ja torjutaan etniseen alkuperään tai kieleen perustuvaa vihapuhetta ja syrjintää sekä etnisiin ja kansallisiin vähemmistöihin kohdistuvia valeuutisia ja vääriä tietoja;

b i) varmistetaan uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskeva perusoikeus suojelemalla ja edistämällä kaikkien alueella olevien uskonnollisten ryhmien oikeuksia täysimääräisen ja yhtäläisen kansalaisuuden käsitteen pohjalta;

b j) lujitetaan vuoropuhelua ja yhteistyötä kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa rauhan rakentamisen ja sovinnonteon kaltaisilla aloilla ja vahvistetaan siten luottamusta oikeudenmukaiseen ja vapaaseen yhteiskuntaan sekä koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perussosiaalipalveluihin;

Turvallisuus, vakaus, alueellinen koskemattomuus ja konfliktien ratkaiseminen

b k) todetaan, että tekemällä poliittisia, kulttuurisia ja taloudellisia investointeja itäisen kumppanuuden maihin EU investoi kyseisen alueen turvallisuuteen ja vakauteen;

b l) tunnustetaan EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden lisääntynyt keskinäinen turvallisuusriippuvuus sekä turvallisuuden, vakauden ja rauhan merkitys itäisen kumppanuuden maiden tulevalle kehitykselle, kun otetaan huomioon, että viime vuosina ne ovat olleet kolmansien maiden mielenkiinnon ja tavoitteidenasettelun kohteina, esimerkiksi Kiinan, Turkin tai joidenkin Persianlahden valtioiden, joiden arvot ja intressit eivät välttämättä ole yhteneviä EU:n vastaavien kanssa; edistetään näin ollen EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla kiinnittämällä erityistä huomiota alueellisten konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja uudentyyppisten haasteiden, kuten hybridiuhkien, kyberhyökkäysten, muun muassa vaaleihin kohdistuvan kybersekaantumisen, disinformaatio- ja propagandakampanjoiden sekä kolmansien osapuolten poliittisiin, vaaleihin liittyviin ja muihin demokraattisiin prosesseihin puuttumisen, ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen; lujitetaan itäisen kumppanuuden maiden korruption, rahanpesun, terrorismin ja yleisesti järjestäytyneen rikollisuuden vastustuskykyyn liittyvää yhteistyötä ja tukea ja korostetaan tarvetta vahvistaa yksilöiden, yhteisöjen ja valtion instituutioiden vastustuskykyä;

b m) muistutetaan, että EU on sitoutunut itäisen kumppanuuden maiden suvereeniuteen, alueelliseen koskemattomuuteen ja poliittiseen riippumattomuuteen niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, ja tuetaan niiden pyrkimyksiä panna nämä periaatteet täysimääräisesti täytäntöön; korostetaan jäsenvaltioiden yhtenäisyyden ja solidaarisuuden merkitystä tässä suhteessa;

b n) tuomitaan jyrkästi kansainvälisen oikeuden perusperiaatteiden ja normien jatkuvat loukkaukset itäisen kumppanuuden alueella, erityisesti Venäjän federaation toimeenpaneman useiden itäisen kumppanuuden maiden alueiden vakauden horjuttamisen, niihin hyökkäämisen ja niiden miehittämisen ja liittämisen sekä sen kieltäytymisen noudattamasta kansainvälisten tuomioistuinten päätöksiä; otetaan EU:n jäsenvaltioiden kesken käyttöön koordinoidumpi Venäjän federaatiota koskeva politiikka erityisesti itäisen kumppanuuden maita koskeviin kysymyksiin puuttumisessa;

b o)  kehotetaan vetämään välittömästi ulkomaiset joukot kaikilta miehitetyiltä alueilta ja lopettamaan sotilaalliset vihamielisyydet, jotka vaativat tarpeettomasti siviilien ja sotilaiden henkiä ja haittaavat sosioekonomista kehitystä, ja antamaan siten sadoille tuhansille maan sisäisille pakolaisille mahdollisuus palata kotiseuduilleen;

b p) kehitetään aktiivisempaa roolia EU:lle, jota edustaa komission varapuheenjohtaja/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, meneillään olevien konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa ja mahdollisten tulevien konfliktien ehkäisemisessä EU:n itäisellä naapurialueella, ottaen samalla huomioon sovitut neuvottelumuodot ja ‑prosessit, kuten Geneven kansainväliset neuvottelut, Etyjin Minskin ryhmä, Normandia-ryhmä ja 5 + 2-neuvottelut; nimitetään EU:n erityislähettiläs Krimille ja Donbassin alueelle;

b q) edistetään edelleen konfliktien ratkaisemiselle otollista ympäristöä ja tuetaan toimia, joilla edistetään luottamusta ja ihmisten välisiä yhteyksiä konfliktien jakamissa yhteisöissä; asetetaan etusijalle toimia, jotka koskevat ennalta ehkäisevää rauhanrakentamista, mukaan luettuna ennaltaehkäisevä diplomatia, ja varhaisvaroitus- ja varhaisen toiminnan mekanismeja, sekä lisätään niiden rahoitusta;

b r) vahvistetaan jälleen tuki Etyjin Minskin ryhmän puheenjohtajien pyrkimyksille ratkaista Vuoristo-Karabahin konflikti ja sen vuoden 2009 perusperiaatteille, jotta päästäisiin ratkaisuun, joka perustuu kansainvälisen oikeuden normeihin ja periaatteisiin, YK:n peruskirjaan ja Etyjin vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan; kannustetaan kaikkia osapuolia tiivistämään vuoropuhelua ja pidättymään provosoivasta retoriikasta, joka vaarantaisi entisestään mahdollisuudet sovintoratkaisuun;

b s) toteutetaan toimia, jotta voidaan varmistaa tehokkaat toimet ja toimeksiannon täysimääräinen täytäntöönpano seuraavien itäisen kumppanuuden alueella toteutettavien EU:n operaatioiden osalta, mukaan lukien niiden toiminnan koordinointi: Georgiassa toteutettava EU:n tarkkailuoperaatio, Ukrainassa toteutettava Euroopan unionin neuvontaoperaatio, EU:n rajavalvonnan avustusoperaatio Moldovan tasavallan ja Ukrainan rajalla sekä Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan operaatio;

b t) otetaan huomioon, että Ukrainan hallitus on pyytänyt laajennettujen kansainvälisten rauhanturvajoukkojen sijoittamista Ukrainan ja Venäjän rajalle sekä Luhanskin ja Donetskin alueille; todetaan, että kun tilanne sen sallii, olisi konfliktin osapuolille osana Minskin sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa tarjottava mahdollisuutta EU:n johtamaan YTPP-operaatioon, joka avustaisi esimerkiksi miinanraivauksessa, paikallisvaalien valmisteluissa ja humanitaarisen avun järjestöjen vapaan pääsyn varmistamisessa;

b u) tuetaan merenkulun vapautta ja vastustetaan voimakkaasti Asovanmeren saartoa ja Mustanmeren jatkuvaa, hitaasti etenevää liittämistä Venäjän federaatioon;

b v) otetaan huomioon itäisen kumppanuuden maiden ainutlaatuinen kokemus ja asiantuntemus; annetaan itäisen kumppanuuden maille tunnustusta osallistumisesta EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaisiin tehtäviin, taisteluosastoihin ja operaatioihin; jatketaan turvallisuusalan uudistuksen tukemista; syvennetään yhteistyötä EU:hun liittyvissä puolustuspolitiikoissa, mukaan lukien osallistuminen pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, kun kysymys kolmansien maiden osallistumisesta on ratkaistu;

b w) todetaan, että kyberturvallisuus on yksi aloista, joilla EU ja itäisen kumppanuuden maat voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä ja EU voi hyödyntää itäisen kumppanuuden maiden kokemusta hybridi- ja kyberturvallisuusuhkien torjunnassa; käynnistetään virallinen kybervuoropuhelu asiasta kiinnostuneiden itäisen kumppanuuden maiden kanssa ja edistetään itäisen kumppanuuden alueen maiden välisiä yhteistyöfoorumeja, jotta hybridiuhkiin voidaan puuttua tehokkaammin ja jotta voidaan vahvistaa kyseisten maiden selviytymiskykyä, erityisesti Venäjän federaation Georgiaa vastaan lokakuussa 2019 tekemän laajamittaisen kyberhyökkäyksen jälkeen;

b x) tuomitsee kolmansien maiden vaikutuksen itäisen kumppanuuden maiden demokraattisen järjestyksen heikentämiseen sekä vaikuttamisen vaaleihin, disinformaation levittämisen ja kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden toteuttamisen;

b y) tehostetaan yhteistyötä itäisen kumppanuuden maiden yhteiskunnallisen ja institutionaalisen selviytymiskyvyn kehittämiseksi siten, että keskitytään voimakkaammin torjumaan ulkoisten voimien harjoittamaa disinformaatiota, propagandaa, manipulointia ja vihamielistä vaikuttamista, joilla pyritään aiheuttamaan eripuraa itäisen kumppanuuden maiden välille ja horjuttamaan niitä sekä heikentämään niiden poliittisten prosessien koskemattomuutta ja niiden suhteita EU:hun; avustetaan kiinnostuneita itäisen kumppanuuden maita EU:n tasolla toteutettavissa toimissa, joilla puututaan edellä mainittuihin vihamielisiin toimiin, muun muassa panemalla täytäntöön hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, kuten disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma ja disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt, ja hyödyntämällä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (Helsinki), Naton StratCom‑osaamiskeskuksen (Riika) ja EU:n East StratCom -työryhmän asiantuntemusta;

b z) edistetään yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistyötä EU:n ja assosioituneiden maiden välillä sekä lainvalvontayhteistyötä;

c a) suhtaudutaan myönteisesti EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisen yhteistyön lisäämiseen kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti ja ehdotetaan uusia vapaaehtoisen yhteistyön muotoja turvallisuuden ja puolustuksen alalla ottaen huomioon, että se on tulevaisuudessa kunnianhimoinen ala, koska EU pyrkii asteittain luomaan Euroopan puolustusunionin;

c b) edistetään tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja teollista yhteistyötä puolustusmateriaalin ja sotilasteknologioiden ja -valmiuksien kehittämisessä EU:n jäsenvaltioiden ja itäisen kumppanuuden maiden kesken;

c c) otetaan huomioon, että EU:n läsnäolon puute tai toimettomuus itäisen kumppanuuden maiden suhteen luovat tilaa muille globaaleille toimijoille; lisätään yhteistyötä tai luodaan foorumi samanmielisten demokraattisten liittolaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa kolmansien maiden voimatekijöiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja torjumiseksi itäisen kumppanuuden alueella;

Paikallis- ja alueviranomaiset ja kansalaisyhteiskunta

c d) otetaan huomioon itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen merkitys kotimaidensa ja koko itäisen kumppanuuden alueen demokratiakehityksessä ja uudistusprosesseissa ja kehotetaan itäisen kumppanuuden alueen hallituksia lisäämään avoimuutta ja sitoutuneisuutta niitä kohtaan ja erityisesti antamaan niiden osallistua politiikantekoon merkityksellisemmällä ja tehokkaammalla tavalla;

c e) jatketaan laaja-alaista vuoropuhelua itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja tehostetaan EU:n tukea demokraattisesti suuntautuneiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toiminnalle edistämällä niiden toimia ja turvallisuutta ja turvaamalla niiden työympäristö;

c f) lisätään EU:n ponnisteluja, joilla pyritään vahvistamaan sen sitoutumista ja tukea ruohonjuuritason aloitteisiin alueilla ja maaseutualueilla, jotta voidaan kehittää kansalaisyhteiskunnan organisatorisia ja seurantavalmiuksia sekä paikallisia demokraattisia käytäntöjä;

c g) vahvistetaan itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskuntien valmiuksia toimia uudistusten valvojana ja asianomaisten valtion instituutioiden vastuuseen asettajana vähentämällä byrokratiaa ja varmistamalla niiden läsnäolo kolmenvälisissä kokouksissa, myös kaikissa ihmisoikeusvuoropuheluissa sekä assosiaatio- ja yhteistyöneuvoston kokouksissa;

c h) edistetään itäisen kumppanuuden maiden kansalaisyhteiskuntien välistä yhteistyötä perustamalla alueellinen keskus osaamisen lisäämiseksi sekä parhaiden käytäntöjen ja työskentelytapojen vaihtamiseksi osana Ukrainassa sijaitsevan itäisen kumppanuuden yliopiston uutta hanketta;

c i) annetaan edelleen rakenteellista ja taloudellista tukea sekä tukea valmiuksien kehittämiseen järjestöille, jotka avustavat riippumattomia demokratiaa edistäviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita; vaaditaan, että EU:n, sen jäsenvaltioiden ja demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota tukevien riippumattomien ohjelmien, eurooppalainen demokratiarahasto mukaan luettuna, on edelleen toimittava vapaasti ja ilman häirintää tai oikeudellisia rajoituksia; toteutetaan kaikki mahdolliset toimenpiteet sen estämiseksi, että riippumattomat kansalaisjärjestöt syrjäytetään asettamalla oikeudellisia rajoituksia ja taloudellisia esteitä, soveltamalla lainsäädäntöä valikoivasti tai lisäämällä hallituksen organisoimien kansalaisjärjestöjen läsnäoloa;

c j) lisätään tietoisuutta ääriliikkeiden ja myös valtion viranomaisten itäisen kumppanuuden maissa toimiviin kansalaisaktivisteihin kohdistamista hyökkäyksistä, jotka heikentävät EU:n arvoja, kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvia yhteisiä velvoitteita;

c k) lisätään EU:n tukea ja aloitteita, joilla vahvistetaan paikallisviranomaisia ja autetaan heitä ja heidän yhdistyksiään toteuttamaan kansallisia uudistuksia paikallisesti; edistetään paikallisviranomaisten roolia politiikan laatijoina ja päätöksentekijöinä ja edistetään keskus- ja paikallishallinnon välistä uudistusohjelmia koskevaa säännöllistä keskustelua, johon kansalaisyhteiskunnan edustajat ja muut merkitykselliset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ja kattavasti;

c l) laaditaan maakohtaisia etenemissuunnitelmia ja indikaattoreita paikallis- ja aluehallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä varten noudattaen esimerkkejä vastaavanlaisesta yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

c m) laajennetaan EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) edustusta itäisen kumppanuuden politiikan laadinnassa ja täytäntöönpanossa ja lisätään sen valmiuksia tukea paikallis- ja alueviranomaisia merkittävissä toimissa; kehitetään yhteistyössä CORLEAPin ja Euroopan alueiden komitean kanssa itäisen kumppanuuden maiden paikallis- ja aluehallinnon valmiuksien kehittämisohjelma, johon sisältyisi järjestelmällisiä toimia paikallis- ja alueviranomaisten roolin vahvistamiseksi;

c n) edistetään itäisen kumppanuuden maiden kansalaisten tuntuvaa osallistumista EU:n rahoittamiin hankkeisiin ja heidän omistajuuttaan EU:n arvoihin ja normeihin perustuvan alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti;

Tiedotusvälineiden, viestinnän ja politiikan hallinnoinnin kehittäminen

c o) todetaan, että asianmukaisen viestintä- ja tiedotuskampanjan puuttuminen aikana, jona itäisen kumppanuuden maihin kohdistuu disinformaation aalto, voi johtaa siihen, että itäisen kumppanuuden vuosikymmeniä kestäneet ponnistelut, investoinnit ja saavutukset menevät hukkaan; sen vuoksi tehostetaan strategisia viestintätoimia ja käyden avointa vuoropuhelua kansalaisten kanssa lisätään EU:n itäisen kumppanuuden maille antaman tuen näkyvyyttä sekä kansallisella että paikallisella tasolla; tätä varten pyritään tavoittamaan pienissä yhteisöissä ja maaseutualueilla asuvia ihmisiä, liike-elämän ja yhteisöjen johtajia, maahanmuuttajayhteisöjä sekä kansallisia vähemmistöjä eikä vain jo valmiiksi EU-mielisiä ryhmiä;

c p) torjutaan EU:n vastaista disinformaatiota ja propagandaa parantamalla EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden kansalaisten tietoon liittyvää selviytymiskykyä ja tietoisuutta itäisestä kumppanuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ja hyödyistä, erityisesti niistä, jotka johtuvat EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden välisestä tiiviistä poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä sekä assosiaatiosopimuksen ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanosta, yhdistämällä nämä maat talouskasvuun ja kaupan kasvuun;

c q) käytetään tehokkaammin EU:n nykyisiä rakenteita, kuten EUH:n East StratCom -työryhmää, EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden suhdetta ja sen tavoitteita heikentävien disinformaatio- ja propagandakampanjojen tunnistamiseksi ja niihin vastaamiseksi;

c r) vahvistetaan EU:n edustustoja itäisen kumppanuuden maissa ja annetaan niille mahdollisuus auttaa näitä maita uudistusten valmiiksi saattamisessa sekä viestimään tehokkaammin siitä, miten EU auttaa niiden kansalaisia; kehitetään lisää horisontaalisia yhteyksiä ja edistetään yhteistyötä EU:n edustustojen välillä sekä kannustetaan säännölliseen tietojen, asiantuntemuksen ja muiden onnistuneiden työskentelytapojen vaihtoon;

c s) varmistetaan tässä yhteydessä, että jäsenvaltioissa sijaitsevilla EU:n yhteystoimistoilla on aktiivisempi rooli sen esiintuomisessa, miten tärkeitä itäisen kumppanuuden maat ovat Eurooppa-hankkeen kannalta;

c t) parannetaan tiedonvaihtoa EU:n toimielinten, erityisesti komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon, välillä ja säilytetään institutionaalinen muisti erityisesti tarjotusta tuesta ja teknisen avun hankkeiden toteuttamisesta, jotta niiden tuloksia voidaan hyödyntää uusia hankkeita ja ohjelmia käynnistettäessä;

c u) hyödynnetään nuorten lähettiläiden ohjelmaa ja itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskunta-apurahoja perustamalla aktiivinen alumniverkosto olemassa olevien menestyksekkäiden mallien pohjalta;

c v) edistetään tiedotusvälineiden vapautta ja sananvapautta perusperiaatteena ja tuetaan siten itäisen kumppanuuden maissa demokraattista, riippumatonta, moniarvoista ja tasapainoista mediaympäristöä, jossa varmistetaan paikallisten toimittajien, mielipidevaikuttajien ja toisinajattelijoiden suojelu häirinnältä ja pelottelulta, mahdollistetaan syrjimätön pääsy verkossa ja sen ulkopuolella olevaan tietoon ja merkityksellinen kansalaisvaikuttaminen sekä turvataan ja taataan ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet;

c w) vahvistetaan tukea, jota annetaan valeuutisten, viestinnässä tapahtuvan hybridisodankäynnin ja tiedotusvälineiden ohjelmien rappeutumisen paikalliselle torjunnalle, sillä nämä tekijät voivat heikentää korruption ja taloudellisten tai poliittisten etujen saamiseksi harjoitettavan väärien tietojen levittämisen torjumista; jatketaan sellaisten toimien kehittämistä, joilla varmistetaan tiedotusvälineiden omistajuuden täysi avoimuus; autetaan ja seurataan jatkuvasti kunkin itäisen kumppanuuden maan paikallista virallista sääntelyvirastoa;

c x) tuetaan media- ja informaatiolukutaitoon liittyviä ohjelmia ja uudistuksia nykyisen digitaalisen aikakauden huomioon ottamiseksi;

c y) edistetään eurooppalaisten mediatuotantojen lähettämistä itäisen kumppanuuden maissa sekä itäisen kumppanuuden maiden mediatuotantojen lähettämistä EU:ssa, jotta voidaan kuroa umpeen historian ja viime vuosikymmeninä levitettyjen valheellisten tietojen aiheuttamat eroavuudet; tuetaan paikallisia tiedotusvälineitä, jotta ne pääsevät tutustumaan eurooppalaisiin mediaohjelmiin, ja tuetaan aloitteita, jotka koskevat tiivistä yhteistyötä EU:n ja itäisen kumppanuuden alueen tiedotusvälineiden välillä;

c z) tuomitaan se, että viranomaiset väärinkäyttävät koronavirukseen liittyviä toimenpiteitä poliittisen opposition, kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden vaimentamiseen rajoittamalla näiden laillisia oikeuksia;

d a) vahvistetaan ja mahdollisuuksien mukaan lisätään EU:n ja itäisen kumppanuuden maiden yhteisiä pyrkimyksiä ihmisten välisten yhteyksien ja vaihdon alalla, jotta voidaan rakentaa molemminpuolisesti myönteisiä mielikuvia väestön keskuudessa ja käyttää itäisen kumppanuuden maiden kansalaisten keskuudessa ilmenevää Eurooppa-myönteisyyttä hyödyllisellä tavalla;

d b) edistetään osallistavia vuoropuhelu- ja yhteistyöfoorumeita, jotka tuovat yhteen eri alojen ja tasojen sidosryhmiä, kuten poliittisia päättäjiä, talouden toimijoita, akateemisia toimijoita, kansalaisyhteiskuntaa sekä kirkkoja, uskonnollisia yhteisöjä ja heikommassa asemassa olevia kansalaisia, jotta voidaan torjua polarisaatiota ja äärisuuntauksia politiikassa ja yhteiskunnassa sekä disinformaation ja propagandakampanjoiden vaikutuksia;

2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN KIRJE

 

David McAllister

Ulkoasiainvaliokunta

Puheenjohtaja

 

 

 

Asia: INTA-valiokunnan lausunto itäistä kumppanuutta koskevasta AFET-valiokunnan mietinnöstä

 

Arvoisa puheenjohtaja McAllister

 

INTA-valiokunta antaa lausunnon AFET-valiokunnan mietinnöstä ”Euroopan parlamentin suosituksesta neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta”. Kirjoitan Teille kyseisen lausunnon valmistelijan ominaisuudessani.

 

INTA-valiokunnan oli määrä äänestää lausunnostaan maaliskuussa, mutta covid‑19‑pandemiaan liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi alun perin suunnitellut sääntömääräiset kokoukset peruttiin. Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan INTA‑valiokunta ei ehkä pysty äänestämään virallisesta lausunnosta ennen ajankohtaa, jolloin AFET-valiokunnan on tarkoitus hyväksyä mietintö.

 

Kun otetaan huomioon rajalliset mahdollisuudet järjestää kokouksia ja AFET-valiokunnan poliittinen oikeus varmistaa parlamentin kannan antaminen huippukokouksen valmisteluihin ajoissa, INTA-valiokunnan koordinaattorit päättivät 1. huhtikuuta pitämässään kokouksessa, että INTA-valiokunnan lausunto annettaisiin poikkeuksellisesti (ryhmien sopimien) kompromissitarkistusten muodossa, jotka toimitetaan AFET-valiokunnalle kirjeitse, edellyttäen että kyseinen kirje otetaan asianmukaisesti huomioon lausuntona.

 

Pyydän näin ollen välittämään tämän kirjeen mietinnön esittelijälle ja ottamaan huomioon liitteenä olevat tarkistukset INTA-valiokunnan lausuntona AFET-valiokunnan itäistä kumppanuutta koskevasta mietinnöstä. Luotan siihen, että näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa käsittelette tätä kirjettä asianmukaisesti valiokuntanne äänestysmenettelyn aikana.

 

Kunnioittavasti

 

 

Markéta Gregorová

 

Kopio: Bernd Lange, INTA-valiokunnan puheenjohtaja

 Petras Auštrevičius, AFET-valiokunnan esittelijä

 

Liite: INTA-valiokunnan kirjeen muodossa annettu lausunto

Suositus neuvostolle, komissiolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta

 

INTA-valiokunnan kirjeen muodossa annettu lausunto

(INTA-valiokunnan valmistelija: Markéta Gregorová)

 

1. korostaa, että itäinen kumppanuus on tärkeä osa EU:n naapuruuspolitiikkaa ja sen avulla on tarkoitus edistää poliittista lähentymistä, varmistaa taloudellisen yhdentymisen jatkaminen, edistää vaurautta ja perustaa foorumi yhteisten haasteiden, esimerkiksi kestävän kehityksen, käsittelyä varten;

2. palauttaa mieliin, että parlamentti pyrkii vahvistamaan itäisen kumppanuuden maiden yhteiskunnallista ja taloudellista yhdentymistä ja että yhteisenä tavoitteena on osallistumista edistävä talouskehitys; katsoo, että tätä varten on tärkeää luoda ja hyödyntää uusia markkinamahdollisuuksia, kuten palvelujen saatavuutta, digitaalitalouden kasvua ja yhteenliitettävyyttä, erityisesti julkisten hankintojen, energian ja liikenneinfrastruktuurin osalta; korostaa, että energia-alan hankkeissa, erityisesti niissä, joissa ovat mukana EIP, EBRD ja muut julkiset rahoituslaitokset, olisi saavutettava ilmastotavoitteet ja noudatettava EU:n ympäristölainsäädäntöä, erityisesti biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja suojelualueita koskevia kuulemisia suojelualueisiin vaikuttavista hankkeista, ottaen huomioon myös paikallisyhteisöjen näkemykset; korostaa, että itäisen kumppanuuden alue on asetettava etusijalle yhteyksiä koskevassa EU:n strategiassa, ja toteaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tukea tieto- ja viestintätekniikka-alan kasvua ja kunnianhimoista infrastruktuuria; kehottaa itäisen kumppanuuden maita ja unionia tekemään yhteistyötä tarvittavien uudistusten rahoittamiseksi, mikä voi entisestään syventää niiden keskinäisiä suhteita sekä kahdenvälisellä että monenvälisellä saralla;

3.  huomauttaa, että sellaiset ongelmat kuten laajamittainen korruptio, pankkipetokset, oligarkkien vaikutusvalta, epävirallinen talous ja huono hallintotapa itäisen kumppanuuden maissa herättävät huolta; kehottaa itäisen kumppanuuden maita parantamaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, ratkaisemaan edellä mainitut ongelmat ja torjumaan laitonta kauppaa; kehottaa laatimaan unionin toimintatapoja, joilla tuetaan itäisen kumppanuuden maita hallinnon laadun parantamisessa ja yhteiskunnan uudenaikaistamisessa; kehottaa itäisen kumppanuuden maita takaamaan, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioitetaan täysimääräisesti; korostaa, että oikeuslaitoksen uudistamisen jatkaminen, korruption vähentäminen, EU:n standardien noudattaminen, kilpailun varmistaminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla lisätään varmuutta ja turvallisuutta taloudellisten sidosryhmien, kuten investoijien, kannalta ja näin lisätään investointeja ja saadaan parempi hyöty talouskehityksen tarjoamista mahdollisuuksista; toteaa, että Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyjä assosiaatiosopimuksia ja pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppasopimuksia sekä Armenian kanssa tehtyä kokonaisvaltaista ja tehostettua kumppanuussopimusta voidaan pitää uudistuksia koskevina etenemissuunnitelmina;

4.  korostaa pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden, kattavien talouskumppanuussopimusten sekä itäisen kumppanuuden maiden ja EU:n välisten kumppanuus- ja yhteistyösopimusten merkitystä ja painottaa, että on tärkeää panna ne täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa unionia seuraamaan tiiviisti näiden täytäntöönpanoa ja tukemaan sitä koordinoidulla avulla, edistämään kestävää kehitystä ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien taloudellinen kehitys, ja tukemaan taloudellisia uudistuksia sekä rahanpesun ja veronkierron torjuntaan tähtääviä pankki- ja rahoitusalan merkittäviä uudistuksia; kehottaa painokkaasti unionia varmistamaan, että pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet eivät ole ristiriidassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen ilmastotavoitteiden ja ‑aloitteiden kanssa; muistuttaa, että pitkälle menevissä ja laaja-alaisissa vapaakauppasopimuksissa on aina oltava vahvoja, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kestävää kehitystä koskevia lukuja, jotka ovat täysin kansainvälisten sitoumusten, etenkin Pariisin sopimuksen, ja WTO:n sääntöjen mukaisia; korostaa, että itäisen kumppanuuden maille myönnettävä EU:n tuki auttaa merkittävästi näitä maita saavuttamaan asetetut tavoitteet; olettaa, että EU:n ja kumppanimaiden kauppasuhteiden syventäminen pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen pohjalta ja lisääntynyt kaupankäynti lyhyellä aikavälillä auttavat osaltaan välttämään talouskasvun äkillisen hidastumisen itäisen kumppanuuden maissa ja voivat vaikuttaa suotuisasti pitkällä aikavälillä;

5.  kehottaa Euroopan komissiota jatkamaan itäisen kumppanuuden maiden uudistusten tukemista teknisellä ja taloudellisella lisätuella, jotta voidaan parantaa ulkoisten investointien kehystä erityisesti ennustettavuuden, varmuuden ja sijoittajansuojan aloilla ja edistää kestäviä pitkän aikavälin investointeja itäiseen kumppanuuteen; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää monipuolistaa taloutta ja tukea pk-yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä, jotta voidaan kehittää alueen innovointikykyä eri talouden aloilla; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia alakohtaisen yhteistyön lisäämiseksi koulutuksen ja tutkimuksen, innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan ja digitalisaation sekä ympäristöä säästävän teknologian aloilla, jotta osaamista ja parhaita käytäntöjä voitaisiin jakaa; korostaa, että itäisen kumppanuuden kohdennetut nuoriso‑ohjelmat ovat tärkeitä työmarkkinatilanteen parantamiseksi, kunnollisten työpaikkojen luomiseksi ja liikkuvuuden ja jaksoittaisen muuttoliikkeen tukemiseksi;

6.  kehottaa komissiota mahdollisimman pian laatimaan unionin ja itäisen kumppanuuden maiden välisiä kauppa- ja assosiaatiosopimuksia koskevan täytäntöönpanokertomuksen, jossa keskitytään itäisen kumppanuuden maiden yhteiskuntien sosiaaliseen, ympäristöä koskevaan ja taloudelliseen kehitykseen, myös Pariisin sopimuksen puitteissa; kehottaa Euroopan komissiota laajentamaan itäisen kumppanuuden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan asemaa kauppasopimusten ja ‑suhteiden valvonnassa.

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.5.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

12

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Lars Patrick Berg, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Tanja Fajon, Anna Fotyga, Michael Gahler, Giorgos Georgiou, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Sandra Kalniete, Karol Karski, Dietmar Köster, Andrius Kubilius, Ilhan Kyuchyuk, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Lukas Mandl, Thierry Mariani, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Gheorghe-Vlad Nistor, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Kati Piri, Giuliano Pisapia, Diana Riba i Giner, Jérôme Rivière, María Soraya Rodríguez Ramos, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Sergei Stanishev, Hermann Tertsch, Hilde Vautmans, Harald Vilimsky, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Attila Ara-Kovács, Nicolas Bay, Markéta Gregorová, Andrzej Halicki, Marisa Matias, Mounir Satouri

 


 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

54

+

ECR

Anna Fotyga. Karol Karski,Jacek Saryusz‑Wolski, Hermann Tertsch, Witold Jan Waszczykowski

NI

Márton Gyöngyösi

PPE

Alexander Alexandrov Yordanov, Traian Băsescu, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Sandra Kalniete, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Antonio López‑Istúriz White, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko, Andrzej Halicki

RENEW

Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Ilhan Kyuchyuk, Nathalie Loiseau, Javier Nart, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Hilde Vautmans

S&D

Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Raphaël Glucksmann, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Kati Piri, Giuliano Pisapia, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Attila Ara‑Kovács

Verts/ALE

Alviina Alametsä, Reinhard Bütikofer, Diana Riba i Giner, Viola Von Cramon-Taubadel, Thomas Waitz, Markéta Gregorová, Mounir Satouri

 

12

-

ID

Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi, Thierry Mariani, Jérôme Rivière, Harald Vilimsky, Nicolas Bay

GUE

Giorgos Georgiou, Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz, Marisa Matias

NI

Kostas Papadakis

S&D

Dietmar Köster

 

4

0

ECR

Charlie Weimers

ID

Lars Patrick Berg

NI

Fabio Massimo Castaldo

S&D

Sergei Stanishev

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] EUVL L 261, 30.8.2014, s. 4.

[2] EUVL L 260, 30.8.2014, s. 4.

[3] EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.

[4] EUVL L 23, 26.1.2018, s. 4.

[5] EU:n ja Azerbaidžanin yhteistyöneuvoston suositus N:o 1/2018, annettu 28. syyskuuta 2018, EU:n ja Azerbaidžanin kumppanuuden painopisteistä, EUVL L 265, 24.10.2018, s. 18.

[6] Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus. Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0008.

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39).

[8] EUVL L 289, 31.10.2013, s. 2.

[9] EUVL L 128, 30.4.2014, s. 49.

[10]Asiak. 12363/19 VISA 191 COEST 210.

[11] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0193.

[12] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0446.

[13] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0025.

[14] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0011.

[15] EUVL C 328, 6.9.2016, s. 2.

[16] EUVL C 265, 11.8.2017, s. 110.

[17] EUVL C 11, 12.1.2018, s. 82.

[18] EUVL C 224, 27.6.2018, s. 58.

[19] EUVL C 238, 6.7.2018, s. 42.

[20] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0087.

[21] EUVL C 390, 18.11.2019, s. 100.

[22] EUVL C 28, 27.1.2020, s. 97.

[23] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0284.

[24] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0375.

[25] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0458.

[26] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0457.

[27] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0518.

[28] EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.

[29] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0294.

Päivitetty viimeksi: 15. kesäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö