Mietintö - A9-0113/2020Mietintö
A9-0113/2020
Euroopan parlamentti

MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi tehtävien mukautusten osalta

10.6.2020 - (COM(2020)0310 – C9‑0122/2020 – 2020/0066(COD)) - ***I

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Jonás Fernández


Menettely : 2020/0066(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0113/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0113/2020
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi tehtävien mukautusten osalta

(COM(2020)0310 – C9‑0122/2020 – 2020/0066(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0310),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0122/2020),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 20. toukokuuta 2020 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. kesäkuuta 2020 antaman lausunnon,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0113/2020),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

Tarkistus  1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET[*]

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2020/0066 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi tehtävien mukautusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon[2],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Unionissa toimivia luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä, jäljempänä ’laitokset’, koskeva vakavaraisuussäännöstö vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013[3] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU[4]. Vakavaraisuussäännöstö hyväksyttiin vuosina 2007–2008 syntyneen finanssikriisin jälkimainingeissa, ja se perustuu suurelta osin Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) vuonna 2010 sopimiin kansainvälisiin standardeihin, joita kutsutaan Basel III -järjestelmäksi. Tämä säännöstö on osaltaan parantanut unionissa toimivien laitosten häiriönsietokykyä ja auttanut niitä valmistautumaan paremmin mahdollisten vaikeuksien käsittelemiseen, mahdollisista tulevista kriiseistä johtuvat vaikeudet mukaan lukien.

(2) Asetusta (EU) N:o 575/2013 on sen voimaantulon jälkeen muutettu useita kertoja, jotta on voitu korjata vakavaraisuussäännöstössä jäljellä olleita heikkouksia ja toteuttaa joitakin rahoituspalveluiden maailmanlaajuisesta uudistuksesta puuttuneita elementtejä, jotka ovat olennaisen tärkeitä laitosten häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Kyseisiin muutoksiin kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 2017/2395[5] asetukseen (EU) N:o 575/2013 sisällytetyt siirtymäjärjestelyt, joilla lievennetään kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 (Rahoitusinstrumentit) käyttöönoton vaikutusta omiin varoihin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/630[6], asetukseen (EU) N:o 575/2013 sisällytettiin järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamista koskevat vähimmäisvaatimukset eli niin sanottu vakavaraisuutta turvaava varautumisjärjestely. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 2019/876[7] lisättiin asetukseen (EU) N:o 575/2013 joitakin ▌Basel III -järjestelmän viimeisiä elementtejä. Näihin elementteihin kuuluu muun muassa uusi vähimmäisomavaraisuusasteen määritelmä ja vähimmäisomavaraisuusastepuskuri, jotka estävät laitoksia kasvattamasta liikaa velkavipua liikaa, sekä tiettyjen ohjelmistohyödykkeiden suotuisampi vakavaraisuuskohtelu, tiettyjen eläke- tai palkkavakuudellisten lainojen suotuisampi kohtelu, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) myönnettävien lainojen tarkistettu tukikerroin (’pk-yritysten tukikerroin’), uusi luottoriskiä koskevien omien varojen vaatimusten mukautus, kun vastuut liittyvät yhteisöihin, jotka hallinnoivat tai rahoittavat sellaisia fyysisiä rakenteita tai tiloja, järjestelmiä ja verkostoja, jotka tarjoavat tai tukevat olennaisia julkisia palveluja (’infrastruktuuritukikerroin’). ▌.

(3) Covid-19-pandemian aiheuttamalla vakavalla talouden häiriöllä ja poikkeuksellisilla rajoittamistoimenpiteillä on kauaskantoinen vaikutus talouteen. Yritykset kärsivät toimitusketjujen häiriintymisestä, tilapäisestä sulkemisesta ja kysynnän vähenemisestä, kun taas kotitaloudet kärsivät työttömyydestä ja tulojen laskusta. Viranomaiset unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ovat toteuttaneet määrätietoisia toimia, joilla tuetaan kotitalouksia ja maksukykyisiä yrityksiä, jotta ne voivat selviytyä tästä vakavasta mutta tilapäisestä talouden toimeliaisuuden hidastumisesta ja sen aiheuttamasta likviditeetin puutteesta.

(4) Laitoksilla on keskeinen rooli elpymisen edistämisessä. Heikkenevä taloudellinen tilanne kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa niihin. Euroopan valvontaviranomaiset ja toimivaltaiset viranomaiset ovat tarjonneet laitoksille tilapäisiä helpotuksia pääoma-, likviditeetti- ja toimintavaatimuksiin varmistaakseen, että ne voivat haastavammassa ympäristössä edelleen jatkaa reaalitalouden rahoittamista. Erityisesti komissio, Euroopan keskuspankki ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010[8] perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen, EPV) ovat selventäneet asetukseen (EU) N:o 575/2013 jo sisältyvän jouston soveltamista antamalla tulkintoja ja ohjeita vakavaraisuussäännöstön soveltamisesta covid-19:n yhteydessä[9]. Kyseisiin ohjeisiin kuuluu 28 päivänä huhtikuuta 2020 annettu komission tulkitseva tiedonanto tilinpäätös- ja vakavaraisuussäännöstön soveltamisesta EU:n pankkien luotonannon helpottamiseksi (Yritysten ja kotitalouksien tukeminen covid-19-kriisin yhteydessä). Myös Baselin pankkivalvontakomitea on reagoinut covid-19-pandemiaan antamalla jonkin verran joustavuutta kansainvälisten standardien soveltamiseen[10].

(5) On tärkeää, että laitokset käyttävät pääomaansa siellä, missä sitä eniten tarvitaan, ja että unionin säännöstö helpottaa tätä kuitenkin varmistaen samalla, että laitokset toimivat varovaisesti. Voimassa oleviin sääntöihin sisältyvän joustavuuden lisäksi asetukseen (EU) N:o 575/2013 tehtävillä kohdennetuilla muutoksilla varmistettaisiin, että vakavaraisuussäännöstö toimii sujuvasti yhteen niiden monien erilaisten toimenpiteiden kanssa, joilla covid-19-pandemiaan puututaan.

(6) Covid-19-pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet ja haasteiden ennennäkemätön suuruusluokka edellyttivät välittömiä toimia sen varmistamiseksi, että laitoksilla on edellytykset tosiasiallisesti kanavoida varoja yrityksille ja kotitalouksille ja selviytyä covid-19-pandemian aiheuttamasta talouden häiriöstä.

(7) Takaukset, joita kansalliset hallitukset tai asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannessa osassa ▌vahvistettujen luottoriskisääntöjen nojalla yhtä lailla luottokelpoisiksi katsotut muut julkiset elimet antavat covid-19-pandemian yhteydessä, ovat riskinvähennysvaikutustensa osalta verrattavissa asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 c artiklassa tarkoitettuihin virallisten vientiluottolaitosten myöntämiin takauksiin. Sen vuoksi on perusteltua yhdenmukaistaa kansallisten hallitusten tai muiden julkisten elinten takaamiin järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamista koskevat vähimmäisvaatimukset virallisten vientiluottolaitosten takaamiin järjestämättömiin vastuisiin liittyvien tappioiden kattamista koskevien vähimmäisvaatimuksien kanssa. ▌

(8) Covid-19-pandemian yhteydessä on saatu näyttöä siitä, että mahdollisuus jättää väliaikaisesti tietyt keskuspankkisaamiset asetuksen (EU) N:o 575/2013, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/876, 429 a artiklassa säädetyn, laitoksen vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle, voisi osoittautua välttämättömäksi kriisitilanteessa. Harkintavaltaa tällaisten saamisten ulkopuolelle jättämiseksi aletaan kuitenkin soveltaa vasta 28 päivänä kesäkuuta 2021. Ennen kyseistä päivää toimivaltaiset viranomaiset eivät sen vuoksi voisi hyödyntää tätä välinettä käsitelläkseen keskuspankkisaamisten määrän kasvua, joka on odotettavissa covid-19-pandemian taloudellisten vaikutusten lieventämiseen käytettävien rahapoliittisten toimien takia. Lisäksi välineen vaikuttavuutta näyttää heikentävän se, että tällaiseen väliaikaiseen ulkopuolelle jättämiseen liittyvä kuittausmekanismi vähentää joustavuutta, mikä rajoittaisi laitosten mahdollisuuksia lisätä keskuspankkisaamisia kriisitilanteessa. Tämä voisi viime kädessä johtaa siihen, että laitos joutuisi vähentämään kotitalouksille ja yrityksille myöntämiensä lainojen määrää. Sen vuoksi jotta voidaan välttää kuittausmekanismiin liittyvät ei-toivotut seuraukset ja varmistaa kyseisen ulkopuolelle jättämisen teho mahdollisten tulevien häiriöiden ja kriisien kohdatessa, kuittausmekanismia olisi muutettava. Lisäksi sen varmistamiseksi, että kyseinen harkintavalta on käytettävissä vallitsevan pandemian aikana, tiettyjen keskuspankkisaamisten väliaikaisen ulkopuolelle jättämisen olisi oltava mahdollista jo ennen kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa vaatimusta aletaan soveltaa ▌28 päivänä kesäkuuta 2021. Siihen asti kun asetuksella (EU) 2019/876 käyttöön otettuja vähimmäisomavaraisuusasteen laskentaa koskevia muutettuja säännöksiä aletaan soveltaa, 429 a artiklaa olisi edelleen sovellettava komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2015/62[11] mukaisesti.

(9) Useat unionissa toimivat laitokset ovat kuuluneet 1 päivästä tammikuuta 2018 IFRS 9:n soveltamisalaan. Baselin pankkivalvontakomitean hyväksymien kansainvälisten standardien mukaisesti asetuksella (EU) 2017/2395 asetukseen (EU) N:o 575/2013 sisällytettiin siirtymäjärjestelyjä, joilla lievennetään IFRS 9:n mukaisesta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisesta mahdollisesti koituvaa merkittävää negatiivista vaikutusta laitosten ydinpääomaan (CET1).

(10) IFRS 9:n soveltaminen covid-19-pandemian aiheuttaman talouden laskusuhdanteen aikana voisi johtaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevien varausten äkilliseen merkittävään kasvuun, koska monien vastuiden osalta voitaisiin joutua laskemaan niiden voimassaoloaikana odotettavissa olevia tappioita. Baselin pankkivalvontakomitea ja Euroopan valvontaviranomaiset selvensivät, että laitosten ei odoteta mekaanisesti soveltavan nykyisiä, odotettavissa olevia luottotappioita koskevia lähestymistapojaan covid-19-pandemian kaltaiseen poikkeukselliseen tilanteeseen, vaan että ne käyttävät IFRS 9:ään sisältyvää joustoa, esimerkiksi antaakseen asianmukaista painoarvoa pitkän aikavälin taloudellisille kehityssuuntauksille. Baselin pankkivalvontakomitea sopi 3 päivänä huhtikuuta 2020, että IFRS 9:n vaikutuksen vaiheistamiseen tähtäävien siirtymäjärjestelyjen täytäntöönpanossa sallitaan enemmän joustoa. Jotta voidaan rajoittaa vakavaraisuuspääoman mahdollista volatiliteettia, jota voisi esiintyä, jos covid-19-pandemia johtaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevien varausten merkittävään kasvuun, on tarpeen jatkaa siirtymäjärjestelyjä myös unionin lainsäädännössä.

(11) Jotta voitaisiin lieventää mahdollista vaikutusta, joka odotettavissa olevia luottotappioita koskevien varausten äkillisellä kasvulla voisi olla laitosten kykyyn antaa luottoja asiakkaille silloin, kun sitä eniten tarvitaan, siirtymäjärjestelyjä olisi jatkettava kahdella vuodella, ja laitosten olisi voitava lisätä ydinpääomaansa (CET1) kaikki vuosina 2020 ja 2021 kirjaamiensa uusien odotettavissa olevia luottotappioita koskevien varausten lisäykset, jotka eivät koske luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja. Nämä muutokset lievittäisivät covid-19-pandemian vaikutusta laitosten IFRS 9:n mukaisten varaustarpeiden mahdolliseen kasvuun samalla kun pidettäisiin voimassa siirtymäjärjestelyt, jotka koskevat ennen covid-19-pandemiaa todettuja odotettavissa olevia luottotappioita.

(12) Laitosten, jotka ovat aiemmin päättäneet käyttää tai olla käyttämättä siirtymäjärjestelyjä, olisi voitava kumota kyseinen päätös milloin tahansa uuden siirtymäkauden aikana edellyttäen, että se saa tähän etukäteisluvan toimivaltaiselta viranomaiseltaan, jonka olisi varmistettava, että muutoksen taustalla ei ole pyrkimys käyttää hyväksi eri maiden sääntelyeroja. Samaten laitoksilla olisi toimivaltaisen viranomaisen etukäteisluvalla oltava mahdollisuus päättää lakata käyttämästä siirtymäjärjestelyjä.

(12 a) Covid-19-pandemian poikkeukselliset vaikutukset näkyvät myös rahoitusmarkkinoiden äärimmäisenä volatiliteettina, mikä yhdessä epävarman tilanteen kanssa johtaa julkisen velan tuottojen kasvuun, joka puolestaan aiheuttaa pankkien hallussa oleviin julkisiin velkoihin liittyviä realisoitumattomia tappioita. Jotta voitaisiin lieventää valtionvelkamarkkinoiden volatiliteetin huomattavaa negatiivista vaikutusta pankkien lakisääteiseen pääomaan ja siten laitosten kykyyn antaa luottoja asiakkaille, olisi perustettava uudelleen väliaikainen omiin varoihin sovellettava suodatin, joka neutralisoisi tämän vaikutuksen covid-19-pandemian aikana.

(12 b) Laitoksia vaaditaan tekemään sisäisten malliensa toteutumatestit päivittäin sen arvioimiseksi, tuottavatko kyseiset mallit riittävät pääomavaatimukset liiketoiminnan tappioiden kattamiseksi. Toteutumatestauksessa ilmi käyneet tapaukset, joissa vaatimuksia ei ole täytetty, eli niin kutsutut ylitykset, johtaisivat mikäli niitä on enemmän kuin tietty määrä vuodessa siihen, että sisäisiä malleja käyttäen laskettuihin markkinariskiä koskeviin omien varojen vaatimuksiin sovelletaan ylimääräistä määrällistä kerrointa. Toteutumatestausvaatimus on erittäin myötäsyklinen covid-19-pandemian aiheuttaman kaltaisella äärimmäisen volatiliteetin kaudella. Sisäisiin malleihin sovellettavat määrälliset markkinariskikertoimet ovat kriisin vuoksi kasvaneet merkittävästi. Vaikka markkinariskiä koskevassa Basel III -järjestelmässä toimivaltaisille viranomaisille annetaan mahdollisuus tasoittaa tällaisia poikkeuksellisia tapahtumia markkinariskin sisäisissä malleissa, tällainen valvontaa koskeva harkintavalta ei ole kokonaisuudessaan käytettävissä asetuksen (EU) N:o 575/2013 nojalla. Sen vuoksi toimivaltaisia viranomaisia varten olisi otettava käyttöön lisäjoustoa, jotta voitaisiin lieventää covid-19-pandemian aikana havaitun äärimmäisen markkinavolatiliteetin negatiivisia vaikutuksia ja jättää soveltamisalan ulkopuolelle 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana esiintyneet ylitykset, jotka eivät ole aiheutuneet sisäisten mallien puutteellisuuksista. Komission olisi arvioitava covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella, olisiko tällainen jousto asetettava saataville myös tulevina äärimmäisen markkinavolatiliteetin kausina.

(13) Keskuspankkien pääjohtajien ja valvontaviranomaisten johtajien ryhmä ▌ tarkisti maaliskuussa 2020 Basel III -järjestelmän viimeisten elementtien toteutusaikataulua. Vaikka useimmat näistä elementeistä on vielä pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä, vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskeva vaatimus maailmanlaajuisille järjestelmän kannalta merkittäville laitoksille on jo pantu täytäntöön asetuksella (EU) 2019/876 käyttöön otetuilla muutoksilla. Sen vuoksi ja jotta kansainvälisesti voidaan varmistaa unioniin sijoittautuneille ja myös unionin ulkopuolella toimiville laitoksille tasapuoliset toimintaedellytykset, kyseisessä asetuksessa asetettua vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskevan vaatimuksen soveltamispäivää olisi lykättävä yhdellä vuodella 1 päivään tammikuuta 2023 ▌. Jos vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskevan vaatimuksen soveltamista lykätään, lykkäysaikana ei olisi seurauksia, jotka johtuisivat direktiivin 2013/36/EU 141 c artiklassa tarkoitetusta vaatimuksen täyttämättä jättämisestä eikä siihen liittyvää kyseisen direktiivin 141 b artiklassa säädettyä voitonjaon rajoittamista sovellettaisi.

(14) Laitosten eläkeläisille tai vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille velallisen eläkkeen tai palkan osan kyseiselle laitokselle ehdoitta tapahtuvaa siirtoa vastaan myöntämien lainojen osalta asetuksen (EU) N:o 575/2013 123 artiklaa on muutettu asetuksella (EU) 2019/876, jotta tällaisia lainoja voitaisiin kohdella suotuisammin. Tällaisen kohtelun soveltaminen covid-19-pandemian yhteydessä kannustaisi laitoksia lisäämään luotonantoa työntekijöille ja eläkeläisille. Siksi on tarpeen aikaistaa kyseisen säännöksen soveltamispäivää, jotta laitokset voivat soveltaa sitä jo covid-19-pandemian aikana.

(15) ▌. Pk-yritysten tukikertoimen ja infrastruktuuritukikertoimen ansiosta tiettyjä pk-yrityksiin ja infrastruktuuriin liittyviä vastuita voidaan kohdella suotuisammin, joten niiden soveltaminen covid-19-pandemian yhteydessä kannustaisi laitoksia lisäämään kipeästi kaivattua luotonantoa näille yhteisöille. Siksi on tarpeen aikaistaa näiden kahden tukikertoimen soveltamispäivää, jotta laitokset voivat soveltaa niitä jo covid-19-pandemian aikana.

(16) Tiettyjen ohjelmistohyödykkeiden vakavaraisuuskohtelua muutettiin asetuksella (EU) 2019/876, jotta voidaan tukea siirtymistä kohti digitalisoidumpaa pankkisektoria. Näiden muutosten soveltamispäivää olisi aikaistettava ottaen huomioon covid-19-pandemian torjumiseksi käyttöön otettujen julkisten toimenpiteiden seurauksena tapahtunut digitaalisten palvelujen nopeutunut käyttöönotto.

(16 a) Julkinen rahoitus toisen jäsenvaltion valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun avulla voi olla tarpeen covid-19-pandemian seurauksia torjuvien toimenpiteiden tukemiseksi. Jotta vältettäisiin aiheettomat rajoitukset laitoksille, jotka sijoittavat tällaisiin joukkovelkakirjalainoihin, on asianmukaista ottaa uudelleen käyttöön siirtymäjärjestelyt sellaisille saamisille valtioilta ja keskuspankeilta, jotka ovat toisen jäsenvaltion valuutan määräisiä, sen suhteen miten niitä kohdellaan luottoriskikehyksen nojalla, ja jatkaa siirtymäjärjestelyjä sen suhteen, miten niitä kohdellaan suurten asiakasriskien rajan nojalla.

(16 b) Baselin pankkivalvontakomitea tarkisti vuonna 2017 vähimmäisomavaraisuusasteen laskentaan sisältyvää, toimitusta odottavien tavanomaisten ostojen ja myyntien vastuuarvon laskentaa varmistaakseen, että kohtelu vastaa asianmukaisesti näihin transaktioihin sisältyvää luontaista vipuvaikutusta ja että mahdolliset tilinpäätössäännöstöjen väliset erot eivät vaikuta laskentaan sellaisten laitosten kesken, joilla on vertailukelpoisia positioita. Unionissa tarkistus otettiin käyttöön asetuksella (EU) 2019/876. Tätä suotuisampaa kohtelua aletaan kuitenkin soveltaa vasta 28 päivänä kesäkuuta 2021. Sen vuoksi ja ottaen huomioon että muutos heijastaisi transaktion tosiasiallista vipuvaikutusta asianmukaisemmin ja samalla lisäisi pankin luotonanto- ja tappionkattamiskykyä covid-19-pandemian vallitessa, pankeilla olisi jo nyt oltava väliaikaisesti mahdollisuus soveltaa tarkistettua laskentaa, ennen kuin asetuksella (EU) 2019/876 käyttöön otettua säännöstä aletaan soveltaa kaikkiin pankkeihin unionissa.

(16 c) Covid-19-pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa sidosryhmien odotetaan edistävän elpymiseen tähtääviä toimia. Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan keskuspankki ja muut toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet laitoksille suosituksia keskeyttää osingonmaksut ja osakkeiden takaisinostot covid-19-pandemian aikana. Näiden suositusten johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä valvontavaltuuksiaan täysimääräisesti, mukaan lukien valtuuksia määrätä voitonjakoja koskevia sitovia rajoituksia laitoksille tai muuttuvien palkkioiden rajoituksia direktiivin 2013/36/EU mukaisesti tarvittaessa. Komission olisi arvioitava covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella, olisiko toimivaltaisille viranomaisille annettava sitovat lisävaltuudet, jotta ne voisivat määrätä voitonjaon rajoittamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(17) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on laitosten luotonantokapasiteetin ja covid-19-pandemiaan liittyvien tappioiden kattamismahdollisuuksien maksimointi samalla kun varmistetaan, että laitosten häiriönsietokyky säilyy. Tämä tavoite voidaan laajuutensa ja vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(18) Jotta covid-19-pandemian vaikutusten lieventämiseksi hyväksytyt poikkeukselliset tukitoimenpiteet olisivat siltä osin täysin toimivia, että ne parantaisivat pankkialan häiriönsietokykyä ja kannustaisivat laitoksia jatkamaan luotonantoa, on tarpeen, että näiden toimenpiteiden lieventävä vaikutus näkyy välittömästi siinä, miten lakisääteiset pääomavaatimukset määritetään. Kun otetaan huomioon näiden vakavaraisuussäännöstöä koskevien mukautusten kiireellisyys, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(19) Asian kiireellisyyden vuoksi katsottiin asianmukaiseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(20) Asetukset (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:

(-1) Korvataan 47 c artiklan 4 kohdan johdantolause seuraavasti:

 ”4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, seuraavia kertoimia sovelletaan siihen järjestämättömän vastuun osaan, jonka takaajana tai vakuuttajana on virallinen vientiluottolaitos taikka jonka takaajana tai vastatakauksen antajana on 201 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettu hyväksyttävä luottosuojan tarjoaja ja jonka vakuudettomiin vastuisiin sovellettaisiin kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti 0 prosentin riskipainoa:”.

(-1 a) Kumotaan 114 artiklan 6 kohta.

(-1 b) Korvataan 150 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohta seuraavasti:

 ”ii) saamisiin keskushallinnolta ja keskuspankeilta sovelletaan 0 prosentin riskipainoa 114 artiklan 2 tai 4 kohdan nojalla;”.

(1) Muutetaan 429 a artikla, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/876, seuraavasti:

(a) korvataan 1 kohdan n alakohdan johdantolause seuraavasti:

”n) seuraavat laitoksen keskuspankkiin liittyvät vastuut 5 ja 6 kohdassa säädetyin edellytyksin:”;

(a a) muutetaan 5 kohta seuraavasti:

i) korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Laitokset voivat jättää 1 kohdan n alakohdassa luetellut vastuut ulkopuolelle, jos kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:”;

ii) korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) vapautus myönnetään rajatuksi ajaksi, joka on enintään yhden vuoden pituinen;”;

iii) lisätään alakohta seuraavasti:

”c) laitoksen toimivaltainen viranomainen on asiaankuuluvaa keskuspankkia kuultuaan määrittänyt ja julkisesti ilmoittanut päivämäärän, jona poikkeuksellisten olosuhteiden katsotaan alkaneen; kyseinen päivämäärä asetetaan kalenterivuosineljänneksen loppuun.”;

(b) korvataan 7 kohdassa määritelmät ’EMLR’ ja ’CB’ seuraavasti:

”EMLR = laitoksen vastuiden kokonaismäärä sellaisena kuin se on määritelty 429 artiklan 4 kohdassa, tämän artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna päivänä ▌, mukaan lukien vastuut, jotka on jätetty ulkopuolelle tämän artiklan 1 kohdan n alakohdan mukaisesti; ja

CB = niiden laitoksen keskuspankkiin liittyvien vastuiden ▌, jotka voidaan jättää ulkopuolelle 1 kohdan n alakohdan mukaisesti, päivittäinen keskimääräinen kokonaisarvo laskettuna 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettua päivämäärää välittömästi edeltävältä kokonaiselta keskuspankin varantojen pitoajanjaksolta.”;

(1 a) Kumotaan 467 artikla.

(1 b) Korvataan 468 artikla seuraavasti:

”468 artikla

Muiden laajan tuloksen erien käypään arvoon arvostettujen realisoitumattomien voittojen ja tappioiden väliaikainen kohtelu covid-19-pandemian yhteydessä

1. Poiketen siitä, mitä 35 artiklassa säädetään, laitokset voivat 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana jättää ydinpääoman (CET1) eriensä laskemisen ulkopuolelle määrän A, joka määritetään seuraavan kaavan mukaisesti:

A= a f

jossa

a = 31 päivästä joulukuuta 2019 kerääntyneiden realisoimattomien voittojen ja tappioiden määrä, joka on esitetty taseen kohdassa ”Käyvän arvon muutokset velkainstrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta” ja joka vastaa saamisia 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta valtioilta, aluehallinnoilta tai paikallisviranomaisilta sekä 116 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuilta julkisoikeudellisilta laitoksilta, pois lukien ne, jotka ovat komission asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liitteen lisäyksessä A (’IFRS 9 -liite’) määriteltyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja; ja

f = siirtymäkauden kunakin raportointivuotena sovellettava 2 kohdan mukainen kerroin.

2. Laitokset soveltavat 1 kohdassa tarkoitetun määrän A laskennassa seuraavia kertoimia f:

(a) 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana 1;

(b) 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana 0,7;

(c) 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana 0,4.

3. Laitoksen on päätettävä, soveltaako se tässä artiklassa vahvistettuja järjestelyjä, ja ilmoitettava päätöksestään toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 45 päivää ennen raportointipäivää, josta alkaen laitos voi soveltaa väliaikaista kohtelua ensimmäisen kerran. Laitos voi siirtymäkauden aikana yhden kerran päättää kumota alkuperäisen päätöksensä, mikäli se saa tähän etukäteisluvan toimivaltaiselta viranomaiselta. Laitosten on julkisesti ilmoitettava, soveltavatko ne tässä artiklassa säädettyjä järjestelyjä.

4. Laitoksen, joka sisällyttää ydinpääomaansa (CET1) tämän artiklan 1 kohdan mukaisen realisoimattomien tappioiden määrän, on laskettava uudelleen kaikki sellaiset tässä asetuksessa ja direktiivissä 2013/36/EU säädetyt vaatimukset, joissa käytetään jotakin seuraavista eristä:

(a) ydinpääoman (CET1) eristä 36 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla vähennettävä tai 48 artiklan 4 kohdan nojalla riskipainotettava laskennallisten verosaamisten määrä;

(b) erityisten luottoriskioikaisujen määrä.

Vaatimuksen uudelleenlaskennassa laitos ei ota huomioon näihin eriin kohdistuvia vaikutuksia, joita sellaisilla odotettavissa olevia luottotappioita koskevilla varauksilla on, jotka liittyvät saamisiin 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta valtioilta, aluehallinnoilta tai paikallisviranomaisilta sekä 116 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuilta julkisoikeudellisilta laitoksilta, pois lukien ne, jotka ovat IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja.

5. Tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen kausien aikana laitosten, jotka ovat päättäneet soveltaa tässä artiklassa säädettyjä siirtymäjärjestelyjä, on julkistettava kahdeksannessa osassa vaadittujen tietojen lisäksi omien varojensa, ydinpääomansa (CET1) ja ensisijaisen pääomansa (T1) määrät sekä kokonaispääomaosuus, ydinpääoman (CET1) osuus, ensisijaisen pääoman (T1) osuus ja vähimmäisomavaraisuusaste, jotka niillä olisi, jos ne eivät olisi soveltaneet tätä artiklaa.”.

(2) Muutetaan 473 a artikla seuraavasti:

(a) muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) korvataan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä 50 artiklassa säädetään, seuraavat voivat tämän artiklan 6 kohdassa ja 6 a kohdassa säädettyjen siirtymäkausien loppuun saakka sisällyttää ydinpääomaansa (CET1) tämän kohdan mukaisesti lasketun määrän:”;

ii) korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä lasketaan seuraavien erien yhteismääränä:

(a) vastuista, joihin sovelletaan kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisia riskipainoja, seuraavalla kaavalla laskettava määrä (ABSA):

jossa

A 2,SA = 2 kohdan mukaisesti laskettu määrä;

A 4,SA = 4 kohdan mukaisesti laskettu määrä 3 kohdan mukaisesti laskettujen määrien pohjalta;

=

= IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summa, pois lukien IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava tappiota koskeva vähennyserä 1 päivänä tammikuuta 2020;

= IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summa, pois lukien IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava tappiota koskeva vähennyserä 1 päivänä tammikuuta 2018 tai IFRS 9:n ensimmäisenä soveltamispäivänä, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi;

f1 = 6 kohdassa säädetty sovellettava kerroin;

f2 = 6 a kohdassa säädetty sovellettava kerroin;

t1 = määrän A2,SA verovähennyskelpoisuudesta johtuva ydinpääoman (CET1) kasvu;

t2 = määrän A4,SA verovähennyskelpoisuudesta johtuva ydinpääoman (CET1) kasvu;

t3 = määrän verovähennyskelpoisuudesta johtuva ydinpääoman (CET1) kasvu ;”;

(b) vastuista, joihin sovelletaan kolmannen osan II osaston 3 luvun mukaisia riskipainoja, seuraavalla kaavalla laskettava määrä (ABIRB):

jossa

A2,IRB = 2 kohdan mukaisesti laskettu määrä, joka on mukautettu 5 kohdan a alakohdan mukaisesti;

A4,IRB = 4 kohdan mukaisesti laskettu määrä 3 kohdan mukaisesti laskettujen ja 5 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti mukautettujen määrien pohjalta;

= ;

= IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summa, pois lukien IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava tappiota koskeva vähennyserä, ja josta on vähennetty samaisiin vastuisiin liittyvät 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohdan mukaisesti lasketut odotettavissa olevat tappiot 1 päivänä tammikuuta 2020. Jos laskennan tulos on negatiivinen luku, laitoksen on asetettava arvoksi nolla;

= IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summa, pois lukien IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava tappiota koskeva vähennyserä, ja josta on vähennetty samaisiin vastuisiin liittyvät 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohdan mukaisesti lasketut odotettavissa olevat tappiot 1 päivänä tammikuuta 2018 tai IFRS 9:n ensimmäisenä soveltamispäivänä, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi. Jos laskennan tulos on negatiivinen luku, laitoksen on asetettava arvoksi nolla;

f1 = 6 kohdassa säädetty sovellettava kerroin;

f2 = 6 a kohdassa säädetty sovellettava kerroin;

t2 = määrän A4,IRB verovähennyskelpoisuudesta johtuva ydinpääoman (CET1) kasvu”;

t2 = määrän A4,IRB verovähennyskelpoisuudesta johtuva ydinpääoman (CET1) kasvu”;

t3 = määrän verovähennyskelpoisuudesta johtuva ydinpääoman (CET1) kasvu ;”;

 

(b) korvataan 3 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”(a) IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summa, pois lukien IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava tappiota koskeva vähennyserä raportointipäivänä ja 468 artiklaa sovellettaessa IFRS 9 -liitteessä olevan 4.1.2 A kappaleen mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville vastuille määritetyt odotettavissa olevat luottotappiot;

(b) IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summa, pois lukien IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaava tappiota koskeva vähennyserä ja 468 artiklaa sovellettaessa IFRS 9 -liitteessä olevan 4.1.2 A kappaleen mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville vastuille määritetyt odotettavissa olevat luottotappiot 1 päivänä tammikuuta 2020 tai IFRS 9:n ensimmäisenä soveltamispäivänä, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi.”;

(c) korvataan 5 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”(b) laitosten on korvattava tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti laskettu määrä IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summalla, jossa ei ole huomioitu IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavaa tappiota koskevaa vähennyserää eikä 468 artiklaa sovellettaessa IFRS 9 -liitteessä olevan 4.1.2 A kappaleen mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville vastuille määritettyjä odotettavissa olevia luottotappioita, ja josta on vähennetty samaisiin vastuisiin liittyvät 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohdan mukaisesti lasketut odotettavissa olevat tappiot raportointipäivänä. Jos laskennan tulos on negatiivinen, laitoksen on asetettava tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi määräksi nolla;

(c) laitosten on korvattava tämän artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu määrä IFRS 9 -liitteessä olevan 5.5.5 kappaleen mukaisesti määritettyjen 12 kuukaudelta odotettavissa olevien luottotappioiden ja IFRS 9 ‑liitteessä olevan 5.5.3 kappaleen mukaisesti määritetyn koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavan tappiota koskevan vähennyserän summalla, jossa ei ole huomioitu IFRS 9 -liitteen lisäyksessä A määriteltyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita vastaavaa tappiota koskevaa vähennyserää eikä 468 artiklaa sovellettaessa IFRS 9 -liitteessä olevan 4.1.2 A kappaleen mukaisesti käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaville vastuille määritettyjä odotettavissa olevia luottotappioita 1 päivänä tammikuuta 2020 tai IFRS 9:n ensimmäisenä soveltamispäivänä, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi, ja josta on vähennetty samaisiin vastuisiin liittyvät 158 artiklan 5, 6 ja 10 kohdan mukaisesti lasketut odotettavissa olevat tappiot 1 päivänä tammikuuta 2020 tai IFRS 9:n ensimmäisenä soveltamispäivänä, sen mukaan, kumpi näistä on myöhempi. Jos laskennan tulos on negatiivinen, laitoksen on asetettava tämän artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi määräksi nolla.”;

(d) korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Laitosten on sovellettava 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrän ABSA ja b alakohdassa tarkoitetun määrän ABIRB laskennassa seuraavia kertoimia f1:

(a) 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana 0,7;

(b) 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana 0,5;

(c) 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana 0,25;

(d) 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana 0.

Laitosten, joiden tilikausi alkaa myöhemmin kuin 1 päivänä tammikuuta 2020 mutta ennen 1 päivää tammikuuta 2021, on muutettava ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetut päivämäärät vastaamaan omaa tilikauttaan, ilmoitettava muutetut päivämäärät toimivaltaiselle viranomaiselle ja julkistettava ne.

Laitosten, jotka alkavat soveltaa 1 kohdassa tarkoitettuja tilinpäätösstandardeja 1 päivänä tammikuuta 2021 tai sen jälkeen, on sovellettava asianmukaisia kertoimia ensimmäisen alakohdan b–d alakohdan mukaisesti niin, että ne aloittavat kyseisten tilinpäätösstandardien ensimmäistä soveltamisvuotta vastaavasta kertoimesta.”;

(e) lisätään ▌kohta seuraavasti:

”6 a. Laitosten on sovellettava 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun määrän ABSA ja b alakohdassa tarkoitetun määrän ABIRB laskennassa seuraavia kertoimia f2:

(a) 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana 1;

(b) 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana 1;

(c) 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana 0,75.

(d) 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana 0,5;

(e) 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana 0,25.

Laitosten, joiden tilikausi alkaa myöhemmin kuin 1 päivänä tammikuuta 2020 mutta ennen 1 päivää tammikuuta 2021, on muutettava ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa tarkoitetut päivämäärät vastaamaan omaa tilikauttaan, ilmoitettava muutetut päivämäärät toimivaltaiselle viranomaiselle ja julkistettava ne.

Laitosten, jotka alkavat soveltaa 1 kohdassa tarkoitettuja tilinpäätösstandardeja 1 päivänä tammikuuta 2021 tai sen jälkeen, on sovellettava asianmukaisia kertoimia ensimmäisen alakohdan b–e alakohdan mukaisesti niin, että ne aloittavat kyseisten tilinpäätösstandardien ensimmäistä soveltamisvuotta vastaavasta kertoimesta.”;

(f) lisätään kohta seuraavasti:

”7 a. Poiketen siitä, mitä 7 kohdan b alakohdassa säädetään, kun tässä asetuksessa ja direktiivissä 2013/36/EU säädetyt vaatimukset lasketaan uudelleen ▌, laitokset voivat soveltaa 100 prosentin riskipainoa 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrään ABSA. Vastuiden kokonaismäärän laskemiseksi laitosten on lisättävä 1 kohdan toisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut määrät ABSA ja ABIRB vastuiden kokonaismäärään.

Laitokset voivat valita vain kerran, käyttävätkö ne 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettua laskentaa vai tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua laskentaa. Laitosten on ilmoitettava valinnastaan.”;

(g) korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8. Edellä 6 kohdassa ja 6 a kohdassa säädettyjen siirtymäkausien aikana laitosten, jotka ovat päättäneet soveltaa tässä artiklassa säädettyjä siirtymäjärjestelyjä, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ja julkistettava kahdeksannessa osassa vaadittujen tietojen lisäksi omien varojensa, ydinpääomansa (CET1) ja ensisijaisen pääomansa (T1) määrä sekä ydinpääoman (CET1) osuus, ensisijaisen pääoman (T1) osuus, kokonaispääomaosuus ja vähimmäisomavaraisuusaste, jotka niillä olisi, jos ne eivät olisi soveltaneet tätä artiklaa.”;

(h) muutetaan 9 kohta seuraavasti:

i) korvataan ensimmäisen alakohdan toinen virke seuraavasti:

”Laitos voi siirtymäkauden aikana päättää kumota päätöksensä, mikäli se saa tähän etukäteisluvan toimivaltaiselta viranomaiselta.”;

ii) korvataan toisen alakohdan toinen ja kolmas virke seuraavasti:

Tällöin laitoksen on asetettava 1 kohdassa tarkoitetut A4,SA, A4,IRB, t2 ja t3 nollaksi. Laitos voi siirtymäkauden aikana päättää kumota päätöksensä, mikäli se saa tähän etukäteisluvan toimivaltaiselta viranomaiselta.”;

iii) lisätään alakohdat seuraavasti:

”Laitos, joka on päättänyt soveltaa tässä artiklassa säädettyjä siirtymäjärjestelyjä, voi päättää olla soveltamatta 2 kohtaa, jolloin se ilmoittaa päätöksestä toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä. Tällöin laitoksen on asetettava 1 kohdassa tarkoitetut A2,SA, A2,IRB ja t1 nollaksi. Laitos voi siirtymäkauden aikana päättää kumota päätöksensä, mikäli se saa tähän etukäteisluvan toimivaltaiselta viranomaiselta.

Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle vähintään kerran vuodessa siitä, miten niiden valvonnassa olevat laitokset soveltavat tätä artiklaa.”;

(2 a) Kumotaan 495 artiklan 2 kohta.

(3) Lisätään artiklat seuraavasti:

”500 a artikla

Toisen jäsenvaltion valuutassa liikkeeseen lasketun julkisen velan väliaikainen kohtelu

1. Poiketen siitä, mitä 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, 31 päivään joulukuuta 2024 saakka sellaisiin saamisiin jäsenvaltioiden keskushallinnoilta tai keskuspankeilta, jotka ovat toisen jäsenvaltion valuutan määräisiä ja toisen jäsenvaltion valuutassa rahoitettuja, sovelletaan seuraavaa:

(a) vastuuarvoihin sovellettavan riskipainon on 31 päivään joulukuuta 2022 oltava 0 prosenttia riskipainosta, jota sovelletaan kyseisiin vastuisiin 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(b) vastuuarvoihin sovellettavan riskipainon on vuonna 2023 oltava 20 prosenttia riskipainosta, jota sovelletaan kyseisiin vastuisiin 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(c) vastuuarvoihin sovellettavan riskipainon on vuonna 2024 oltava 50 prosenttia riskipainosta, jota sovelletaan kyseisiin vastuisiin 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 395 artiklan 1 kohdassa ja 493 artiklan 4 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että laitoksiin kohdistuu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vastuita seuraaviin rajoihin asti:

(a) 100 prosenttia laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1) 31 päivään joulukuuta 2023 saakka;

(b) 75 prosenttia laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1) 31 päivään joulukuuta 2024 saakka;

(c) 50 prosenttia laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1) 31 päivään joulukuuta 2025 saakka.

Ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja rajoja sovelletaan vastuuarvoihin sen jälkeen kun on huomioitu 399–403 artiklan mukaisten luottoriskin vähentämistekniikoiden vaikutus.

3. Poiketen siitä, mitä 150 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa säädetään, laitokset voivat toimivaltaisten viranomaisten etukäteisluvalla ja 150 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä noudattaen soveltaa standardimenetelmää myös sellaisiin saamisiin valtioilta ja keskuspankeilta, joille on osoitettu 0 prosentin riskipaino 1 kohdassa.

 

500 b artikla

Tiettyjen keskuspankkisaamisten väliaikainen jättäminen vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle covid-19-pandemian vuoksi

1. Poiketen siitä, mitä 429 artiklan 4 kohdassa säädetään, laitos voi 27 päivään kesäkuuta 2021 saakka jättää 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle seuraavat laitoksen keskuspankkiin liittyvät vastuut:

(a) kolikot ja setelit, jotka ovat laillista valuuttaa keskuspankin lainkäyttöalueella;

(b) omaisuuserät, jotka ovat saatavia keskuspankilta, keskuspankissa pidettävät varannot mukaan luettuina.

 Laitoksen ulkopuolelle jättämä määrä ei voi ylittää ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa lueteltujen vastuiden päivittäistä keskiarvoa laitoksen keskuspankin varantojen viimeisimpänä täytenä pitoajanjaksona.

2. Laitos voi jättää 1 kohdassa luetellut vastuut ulkopuolelle, jos laitoksen toimivaltainen viranomainen on asiaankuuluvaa keskuspankkia kuultuaan määrittänyt ja julkisesti ilmoittanut, että on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, joissa ulkopuolelle jättäminen on perusteltua rahapolitiikan toteuttamisen helpottamiseksi.

 Edellä 1 kohdan mukaisesti ulkopuolelle jätettävien vastuiden on täytettävä molemmat seuraavista edellytyksistä:

(a) ne ovat saman valuutan määräisiä kuin laitoksen ottamat talletukset;

(b) niiden keskimääräinen maturiteetti ei merkittävästi ylitä laitoksen ottamien talletusten keskimääräistä maturiteettia.

Laitoksen, joka jättää vastuidensa kokonaismäärän ulkopuolelle keskuspankkiinsa liittyvät vastuut 1 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava myös, mikä sen vähimmäisomavaraisuusaste olisi ilman kyseisten vastuiden ulkopuolelle jättämistä.

 

500 c artikla

Ylitysten jättäminen pois toteutumatestauksen lisäkertoimen laskennasta covid-19-pandemian vuoksi

Poiketen siitä, mitä 366 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeuksellisissa olosuhteissa ja yksittäistapauksissa antaa laitoksille luvan jättää 366 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa lisäkertoimen laskennassa huomiotta laitoksen oletettujen tai todellisten muutosten toteutumatestauksessa ilmi tulleet ylitykset edellyttäen, että ylitykset eivät aiheudu sisäisen mallin puutteista ja että ne ovat tapahtuneet 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana.

 

500 d artikla

Toimitusta odottavien tavanomaisten ostojen ja myyntien vastuuarvon väliaikainen laskenta covid-19-pandemian vuoksi

1. Poiketen siitä, mitä 429 artiklan 4 kohdassa säädetään, laitokset voivat 27 päivään kesäkuuta 2021 saakka laskea toimitusta odottavien tavanomaisten ostojen ja myyntien vastuuarvon tämän artiklan 2–4 kohdan mukaisesti.

2. Laitosten on käsiteltävä käteisvaroja, jotka liittyvät tavanomaisiin myynteihin, ja arvopapereita, jotka liittyvät tavanomaisiin ostoihin, ja jotka säilyvät taseessa toimituspäivään saakka, 429 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisina varoina.

3. Laitosten, jotka sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti soveltavat kaupantekopäivään perustuvaa kirjaamista toimitusta odottaviin tavanomaisiin ostoihin ja myynteihin, on peruutettava toimitusta odottavien tavanomaisten myyntien käteissaatavien ja toimitusta odottavien tavanomaisten ostojen käteismaksettavien välinen, kyseisen kehyksen mukaisesti sallittu nettoutus. Sen jälkeen kun laitokset ovat peruuttaneet kirjanpidollisen netotuksen, ne voivat tehdä kuittauksen näiden käteissaatavien ja -maksettavien välillä, jos niin asiaan liittyvät tavanomaiset myynnit kuin ostotkin toimitetaan luovutus maksua vastaan -periaatteella.

4. Laitosten, jotka sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti soveltavat toimituspäivään perustuvaa kirjaamista toimitusta odottaviin tavanomaisiin ostoihin ja myynteihin, on sisällytettävä vastuiden kokonaismäärään tavanomaisiin ostoihin liittyvien maksusitoumusten yhteenlaskettu nimellisarvo.

 Laitokset voivat kuitata tavanomaisiin ostoihin liittyvien maksusitoumusten yhteenlasketun nimellisarvon toimitusta odottaviin tavanomaisiin myynteihin liittyvien käteissaatavien yhteenlasketulla nimellisarvolla ainoastaan, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

(a) niin tavanomaiset ostot kuin myynnitkin toimitetaan luovutus maksua vastaan ‑periaatteella;

(b) käteismaksettaviin ja -saataviin liittyvät ostetut ja myydyt rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja sisällytetty laitoksen kaupankäyntivarastoon.

5. Sovellettaessa tätä artiklaa ”tavanomaisella ostolla tai myynnillä” tarkoitetaan arvopaperin ostoa tai myyntiä sellaisella sopimuksella, jonka ehtojen mukaan arvopaperi on luovutettava sen ajan kuluessa, jota yleisesti noudatetaan kyseisillä markkinoilla lainsäädäntöön tai vakiintuneeseen tapaan perustuen.”;

(3 a) Lisätään artikla seuraavasti:

”518 b artikla

Ylityksiä koskeva raportointi ja valvontavaltuudet voitonjakojen rajoittamiseksi

Komissio raportoi 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, voidaanko poikkeuksellisilla olosuhteilla, jotka aiheuttavat vakavia talouden häiriöitä rahoitusmarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle, perustella seuraavaa:

(a) tällaisissa olosuhteissa toimivaltaiset viranomaiset voivat jättää laitosten markkinariskin sisäisten mallien ulkopuolelle ylitykset, jotka eivät aiheudu kyseisissä malleissa olevista puutteista;

(b) toimivaltaisille viranomaisille annetaan sitovat lisävaltuudet määrätä laitosten voitonjaon rajoittamisesta tällaisissa olosuhteissa.

Komissio harkitsee tarvittaessa lisätoimia.”

2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 2019/876 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2019/876 3 artikla seuraavasti:

(1) lisätään ▌kohta seuraavasti:

”3 a. ”Seuraavia tämän asetuksen 1 artiklan kohtia sovelletaan [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivästä]:

(a) 59 kohta siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 123 artiklan säännöksistä, jotka koskevat laitosten eläkkeensaajille tai työntekijöille myöntämien tiettyjen lainojen kohtelua;

(b) 133 alakohta siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 501 artiklan säännöksistä, jotka koskevat riskipainotettujen pk-yrityksiin liittyvien maksukykyisten vastuiden mukautusta;

(c)  134 kohta siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 501 a artiklassa säädetystä luottoriskiä koskevien omien varojen vaatimusten oikaisusta, kun vastuut liittyvät yhteisöihin, jotka hallinnoivat tai rahoittavat sellaisia fyysisiä rakenteita tai tiloja, järjestelmiä ja verkostoja, jotka tarjoavat tai tukevat olennaisia julkisia palveluja.”;

(2) korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Tämän asetuksen 1 artiklan 46 alakohdan b alakohtaa, siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 1 a kohdassa säädetystä uudesta G-SII-laitosten omia varoja koskevasta vaatimuksesta, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.”;

(3) korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Tämän asetuksen 1 artiklan 18 alakohtaa, siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan b alakohdasta, joka sisältää säännöksen poikkeuksesta varovaisesti arvostettujen ohjelmistohyödykkeiden vähentämiseen, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien voimaantulopäivästä.”.

3 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ... päivästä …kuuta … [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] ▌.

Sen estämättä, mitä tämän artiklan toisessa kohdassa säädetään, tämän asetuksen 1 artiklan 1 alakohtaa, joka koskee asetuksen (EU) N:o 575/2013, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/876, 429 a artiklan muuttamista tiettyjen keskuspankkivarantojen väliaikaiseen ulkopuolelle jättämiseen liittyvän kuittausmekanismin osalta, sovelletaan 28 päivästä kesäkuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies / Puheenjohtaja Puhemies / Puheenjohtaja


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi tehtävien mukautusten osalta

Viiteasiakirjat

COM(2020)0310 – C9-0122/2020 – 2020/0066(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

28.4.2020

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

13.5.2020

 

 

 

Esittelijät

 Nimitetty (pvä)

Jonás Fernández

6.5.2020

 

 

 

Valiokuntakäsittely

18.5.2020

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.6.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

16

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gunnar Beck, Marek Belka, Stefan Berger, Gilles Boyer, Francesca Donato, Derk Jan Eppink, Engin Eroglu, Markus Ferber, Jonás Fernández, Raffaele Fitto, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Luis Garicano, Valentino Grant, Claude Gruffat, José Gusmão, Enikő Győri, Eero Heinäluoma, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, Herve Juvin, Othmar Karas, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Georgios Kyrtsos, Aurore Lalucq, Aušra Maldeikienė, Costas Mavrides, Jörg Meuthen, Csaba Molnár, Siegfried Mureşan, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Piernicola Pedicini, Kira Marie Peter-Hansen, Sirpa Pietikäinen, Dragoș Pîslaru, Evelyn Regner, Antonio Maria Rinaldi, Alfred Sant, Joachim Schuster, Ralf Seekatz, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Irene Tinagli, Ernest Urtasun, Inese Vaidere, Johan Van Overtveldt, Stéphanie Yon-Courtin, Marco Zanni, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Damien Carême, Esther de Lange, Chris MacManus, Margarida Marques, Ville Niinistö, Bogdan Rzońca, Mick Wallace

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

10.6.2020

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ECR

Derk Jan Eppink, Raffaele Fitto, Bogdan Rzońca, Johan Van Overtveldt, Roberts Zīle

ID

Francesca Donato, Valentino Grant, Antonio Maria Rinaldi, Marco Zanni

PPE

Stefan Berger, Markus Ferber, Frances Fitzgerald, José Manuel García‑Margallo y Marfil, Enikő Győri, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Sirpa Pietikäinen, Ralf Seekatz, Inese Vaidere, Esther de Lange

Renew

Gilles Boyer, Engin Eroglu, Luis Garicano, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Caroline Nagtegaal, Dragoș Pîslaru, Stéphanie Yon‑Courtin

S&D

Marek Belka, Jonás Fernández, Eero Heinäluoma, Margarida Marques, Costas Mavrides, Csaba Molnár, Alfred Sant, Pedro Silva Pereira, Irene Tinagli

 

16

-

GUE/NGL

José Gusmão, Chris MacManus, Mick Wallace

ID

Gunnar Beck, Herve Juvin, Jörg Meuthen

NI

Lefteris Nikolaou‑Alavanos, Piernicola Pedicini

S&D

Aurore Lalucq, Paul Tang

Verts/ALE

Damien Carême, Claude Gruffat, Stasys Jakeliūnas, Ville Niinistö, Kira Marie Peter‑Hansen, Ernest Urtasun

 

2

0

S&D

Evelyn Regner, Joachim Schuster

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

Päivitetty viimeksi: 15. kesäkuuta 2020
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö