SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sähköisistä kuljetustiedoista
16.6.2020 - (05142/1/2020 – C9‑0103/2020 – 2018/0140(COD)) - ***II
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Andor Deli
PR_COD_2app
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sähköisistä kuljetustiedoista
(05142/1/2020 – C9‑0103/2020 – 2018/0140(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (05142/1/2020 – C9‑0103/2020),
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon[1],
– on kuullut alueiden komiteaa,
– ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan[2] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0279),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 67 ja 40 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A9-0119/2020),
1. hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;
3. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
4. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
LYHYET PERUSTELUT
1. Sähköisten kuljetustietojen tarve
Paperisia asiakirjoja vaaditaan vielä liian suuressa osassa maanteiden tavarakuljetuksista EU:ssa. Itse asiassa lähes 99 prosenttiin EU:n alueella tapahtuvista rajatylittävistä kuljetuksista liittyy edelleen paperisia asiakirjoja kuljetuksen jossain vaiheessa. Tämä johtaa tehottomuuteen liikenne- ja logistiikkaketjujen markkinatoimijoiden kannalta ja aiheuttaa tarpeetonta ympäristökuormitusta. Koska tavarakuljetusten kokonaismäärän odotetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä yli 50 prosentilla, ongelma pahenee entisestään tulevina vuosina. Parlamentti on aiemmin pyytänyt useita kertoja, että siirtymistä kohti paperitonta liikennettä vauhditettaisiin, ja kehottanut ottamaan käyttöön yksinkertaistetun, paperittoman, saumattoman, avoimen, suojatun ja luotettavan tiedonkulun yritysten, asiakkaiden ja viranomaisten välillä tällä alalla.
2. Komission ehdotus
Komissio havaitsi kaksi pääasiallista syytä sähköisten kuljetusasiakirjojen hitaalle käyttöönotolle: puutteet siinä, miten toimivaltaiset viranomaiset tunnustavat sähköisten asiakirjojen oikeudellisen vastaavuuden, ja hajanainen tietotekninen ympäristö, jossa ei ole vakiintuneita ja yhteentoimivia järjestelmiä, joissa noudatettaisiin sähköisiä kuljetusasiakirjoja koskevia yleisesti sovellettavia ja sitovia sääntöjä.
Komission 17. toukokuuta 2018 antamassa ehdotuksessa edellytettiin, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sähköisessä muodossa olevat lakisääteiset tiedot (tiettyjen säädösten osalta) ja luovat sertifioitujen alustojen ja palveluntarjoajien puitteet (vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten avulla).
3. Toimielinten väliset neuvottelut
Parlamentin hyväksyttyä 12. maaliskuuta 2019 ensimmäisen käsittelyn kantansa asiassa käytiin syyskuusta marraskuuhun 2019 Suomen puheenjohtajakaudella toimielinten välisiä neuvotteluja, joissa pyrittiin pääsemään sopimukseen toisen käsittelyn varhaisessa vaiheessa. Kolmen trilogikierroksen jälkeen parlamentin neuvotteluryhmä pääsi 26. marraskuuta 2019 alustavaan yhteisymmärrykseen neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa.
Alustavan yhteisymmärryksen teksti esitettiin liikenne- ja matkailuvaliokunnalle (TRAN) ja vahvistettiin 21. tammikuuta 2020. Valiokunnan hyväksynnän perusteella TRAN-valiokunnan puheenjohtaja totesi kirjeessään pysyvien edustajien komitean (Coreper I) puheenjohtajalle aikovansa suosittaa täysistunnolle neuvoston kannan hyväksymistä ilman tarkistuksia edellyttäen, että sen kanta vastaa näiden kahden toimielimen saavuttamaa alustavaa yhteisymmärrystä. Oikeudellisen ja kielellisen viimeistelyn jälkeen neuvosto vahvisti 7. huhtikuuta 2020 (kirjallisella menettelyllä) virallisesti kantansa alustavan yhteisymmärryksen mukaisesti.
4. Yhteisymmärryksen pääkohdat
Parlamentin ja neuvoston välillä saavutetun yhteisymmärryksen tarkoituksena on vahvistaa edelleen ehdotettua järjestelmää. Erityisesti saavutettiin seuraavat asiat:
– Talouden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvat kustannukset minimoidaan muun muassa käyttämällä sertifiointijärjestelmän pohjana nykyisiä kansainvälisiä standardeja, malleja ja sopimuksia sekä varmistamalla, että sertifiointi suoritetaan riippumattomalla tavalla.
– Toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten luottamus järjestelmän turvallisuuteen ja varmuuteen saavutetaan ja säilytetään parantamalla menettelyä, jolla määritetään täsmälliset standardit, määrittelyt ja tietojen saantia koskevat säännöt, sekä varmistamalla lainsäätäjien ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien asianmukainen osallistuminen prosessiin.
– Toimivaltaisia viranomaisia ja toimijoita kannustetaan hoitamaan kaikki keskinäinen viestintänsä mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, mukaan lukien lisätietoja koskevat pyynnöt.
– Soveltamisalaa selvennetään määrittämällä tarkasti, minkä tyyppisiä lakisääteisiä kuljetustietoja toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä, jos asianomainen talouden toimija toimittaa ne sähköisessä muodossa sertifioidun alustan kautta. Kun järjestelmä on otettu käyttöön, komission on arvioitava, voidaanko soveltamisalaa laajentaa edelleen niin, että se kattaisi myös muita asiaankuuluvia liikennealan lakisääteisiä tietoja, kuten ajoneuvoon tai kuljettajaan liittyviä tietoja.
– Tavoitteena täydellinen digitalisointi: vaikka toimivaltaisten viranomaisten on tämän järjestelmän mukaisesti hyväksyttävä sähköisesti toimitetut lakisääteiset kuljetustiedot, talouden toimijat voivat edelleen vapaasti päättää, siirtyvätkö ne sähköiseen ilmoittamiseen vai eivät. Tässä yhteydessä selvennetään kuitenkin, että sähköisten välineiden käytöstä olisi tultava vallitseva tapa vaihtaa lakisääteisiä tietoja talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä. Komission on sen vuoksi arvioitava mahdollisia aloitteita, joiden pohjalta talouden toimijat voidaan tulevaisuudessa velvoittaa käyttämään sähköisiä keinoja lakisääteisten tietojen asettamiseksi toimivaltaisten viranomaisten saataville.
– Järjestelmä pyritään tekemään mahdollisimman houkuttelevaksi talouden toimijoiden kannalta esimerkiksi kannustamalla nykyisin käytössä olevien tietoteknisten järjestelmien sertifioimista alustoiksi sekä varmistamalla yhteentoimivuus.
– Aikataulu: vaikka sertifiointijärjestelmän perustaminen on tehtävä huolellisesti, eri määräajat on asetettu siten, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian ja se voidaan sen jälkeen saattaa nopeasti markkinoille.
5. Suositus
Koska neuvoston kanta on toimielinten välisissä neuvotteluissa aikaansaadun alustavan yhteisymmärryksen mukainen, esittelijä suosittelee, että se hyväksytään ilman tarkistuksia.
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
Karima Delli
Puheenjohtaja
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Bryssel
Asia: Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista (COM(2018)0279 – C8-0191/2019 – 2018/0140(COD))
Arvoisa puheenjohtaja
Valiokuntanne pyysi 13. marraskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä[3] työjärjestyksen 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausuntoa sähköisiä kuljetustietoja koskevan komission asetusehdotuksen oikeusperustan asianmukaisuudesta[4].
Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 9. tammikuuta 2020.
I – Tausta
Komission ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 91 artiklaan, 100 artiklan 2 kohtaan (liikenne) ja 192 artiklan 1 kohtaan (ympäristö). Neuvoston yleisnäkemyksessä oikeusperustaa muutettiin poistamalla viittaus SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohtaan.
II – Asiaa koskevat perussopimuksen artiklat
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaan liittyvät määräykset kuuluvat seuraavasti:
91 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 71 artikla)
1. Euroopan parlamentti ja neuvosto, tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, 90 artiklan täytäntöön panemiseksi ja liikenteen erityispiirteet huomioon ottaen:
a) antavat yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan kansainväliseen liikenteeseen jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta,
b) vahvistavat ne edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiossa asuvat liikenteenharjoittajat saavat harjoittaa liikennettä siellä,
c) toteuttavat toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi,
d) antavat muut aiheelliset säännökset.
2. Toteutettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä otetaan huomioon tapaukset, joissa toimenpiteiden soveltaminen voi joillakin alueilla vaikuttaa vakavasti elintasoon ja työllisyyteen sekä kuljetuskaluston käyttöön.
100 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 80 artikla)
1. Tämän osaston määräyksiä sovelletaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen.
2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset säännökset. Ne tekevät ratkaisunsa talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan.
191 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 174 artikla)
1. Unionin ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:
– ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen,
– ihmisten terveyden suojelu,
– luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö,
– sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.
(...)
192 artikla
(aiempi EY-sopimuksen 175 artikla)
Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan unionin toimista 191 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.(...)
III – Oikeusperustan valintaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
Unionin tuomioistuin on perinteisesti pitänyt asianmukaisen oikeusperustan valintaa perussopimusten kannalta merkittävänä asiana, jolla taataan siirretyn toimivallan periaatteen noudattaminen (SEU:n 5 artikla) ja määritetään unionin toimivallan luonne ja rajat[5].
Tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimen oikeusperustan valinnan on perustuttava tuomioistuimen tutkittavissa oleviin objektiivisiin seikkoihin, joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö[6].
Säädös voidaan näin ollen kumota sillä perusteella, että sille on valittu väärä oikeusperusta. Oikean oikeusperustan määrittämisessä ei ole merkitystä toimielimen toivomuksella saada osallistua tiiviimmin tietyn toimen antamiseen, toimen antamisen asiayhteydellä tai toimen soveltamisalalla muuta tarkoitusta varten tehdyllä työllä.[7]
Jos toimea tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai että siinä on kahdenlaisia tekijöitä, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä toimen pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, on käytettävä yhtä oikeudellista perustaa, toisin sanoen sitä, jota toimen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää[8].
Jos kuitenkin toimella on useampi samanaikainen tarkoitus tai tekijä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen tai toisiin nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimea annettaessa on käytettävä useaa eri oikeusperustaa[9], jos kyseisiä oikeusperustoja varten vahvistetut menettelyt eivät ole yhteensopimattomia Euroopan parlamentin oikeuksien kanssa eivätkä heikennä niitä[10].
IV – Ehdotetun toimen tavoite ja sisältö
Ehdotus koskee asetusta, jolla yhdenmukaistetaan sähköisten välineiden käyttö tietojenvaihdossa tavaraliikenteessä (eFTI).
Perusteluista käy ilmi, että ehdotuksen tavoitteena on lisätä sähköisten kuljetusasiakirjojen laajempaa käyttöä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi poistamalla joitakin digitalisoinnin esteitä tällä alalla. Ehdotuksen tärkeimmät syyt ovat hajanainen oikeudellinen kehys, jossa viranomaisille asetetaan epäjohdonmukaisia velvoitteita sähköisten asiakirjojen hyväksymisen yhteydessä, ja hajanainen tietotekniikkaympäristö, jolle ovat ominaisia lukuisat yhteentoimimattomat järjestelmät[11].
Näin ollen säännöksillä pyritään saavuttamaan kaksi päätavoitetta: a) luoda yhtenäinen ja sitova oikeudellinen kehys, jonka mukaisesti asianomaiset kansalliset viranomaiset hyväksyvät sähköiset tiedot tai asiakirjat; ja b) varmistaa tällä hetkellä käytössä olevien eri tietotekniikkajärjestelmien yhteentoimivuus nykyisen asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä[12].
Samoja näkökohtia selitetään tarkemmin ehdotuksen johdanto-osan 1–4 kappaleessa sekä sen 1 artiklassa. Jälkimmäisen mukaan asetuksessa ”vahvistetaan lainsäädäntökehys tavaroiden kuljettamiseen unionin alueella liittyvien lakisääteisten tietojen sähköiselle toimittamiselle [...]”. Siinä vahvistetaan ”ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edellytetään hyväksyvän lakisääteiset tiedot, kun asianomaiset talouden toimijat asettavat ne saataville sähköisessä muodossa”, ja ”säännöt niiden palvelujen tarjoamiselle, jotka liittyvät siihen, että asianomaiset talouden toimijat asettavat lakisääteisten tiedot saataville sähköisessä muodossa”.
Sisällön osalta I luvussa määritellään erityisesti aineellinen soveltamisala esittämällä lyhyt luettelo (liitteeseen viitaten) jo olemassa olevista unionin säädöksistä, joissa on säännöksiä ehdotuksen kannalta merkityksellisistä lakisääteisistä tietovaatimuksista. Ehdotuksen II luvun otsikkona on ”Sähköisessä muodossa saataville asetetut lakisääteiset tiedot” ja siinä säädetään viranomaisille velvoite hyväksyä kuljetusasiakirjoja sähköisessä muodossa sekä sähköisten tietojen käsittelyä koskevat tekniset vaatimukset. Ehdotuksen III luvun otsikkona on ”eFTI-alustat ja palvelut” ja siinä säädetään sähköisten tietojen käsittelyn mahdollistavien eFTI-alustojen toimintoja ja sertifiointivaatimuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Ehdotuksen IV luku koskee delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä ja V luku sisältää loppusäännökset.
V – Asianmukaisen oikeusperustan arviointi ja toteutus
Perusteluissaan komissio selitti oikeusperustojen valintaa seuraavasti:
”Tämän aloitteen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 91 artikla, 100 artiklan 2 kohta ja 192 artiklan 1 kohta.
91 artikla mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat yhteisiä sääntöjä, joita sovelletaan kansainväliseen liikenteeseen jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta. Artiklaa tulkittaessa on otettava huomioon 90 artikla, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot harjoittavat yhteistä liikennepolitiikkaa. 100 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset säännökset.
192 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät unionin toimista muun muassa ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Artiklaa tulkittaessa on otettava huomioon 191 artikla.”
a) SEUT-sopimuksen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan asianmukaisuus
SEUT-sopimuksen 91 artikla ja 100 artiklan 2 kohta muodostavat oikeusperustat liikennepolitiikan alalla, edellinen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen ja jälkimmäinen meri- ja lentoliikenteen alalla.
Ehdotuksen tavoitteen ja sisällön perusteella on selvää, että SEUT-sopimuksen 91 artiklaa ja 100 artiklan 2 kohtaa olisi pidettävä asianmukaisina oikeusperustoina ehdotukselle, ja että se koskee liikennealan sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamista.
On myös korostettava, että on perusteltua käyttää sekä 91 artiklaa että 100 artiklan 2 kohtaa, koska komission ehdotuksessa noudatetaan multimodaalista lähestymistapaa.
b) SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohtaa ei ole tarpeen lisätä oikeusperustoihin
Vaikka edellä siteeratun perustelujen katkelman on tarkoitus perustella SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan käyttö oikeusperustana, siinä ei kuitenkaan nimenomaisesti kerrota, miksi tämän oikeusperustan lisääminen olisi oikeastaan tarpeellista.
On totta, että perusteluissa monet maininnat sisältävät osoituksia siitä, että paperiasiakirjojen korvaaminen sähköisillä näyttää olevan ilmaston kannalta suotuisaa[13].
Ehdotuksesta koituvista myönteisistä ympäristövaikutuksista huolimatta on kuitenkin ilmeistä, että ehdotuksen päätavoite ei liity ympäristönsuojeluun. Näin ollen ympäristövaikutukset saattavat olla vain tämän lainsäädäntövälineen liitännäisiä seurauksia. SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohtaa ei siksi ole tarpeen lisätä oikeusperustoihin.
Vaihtoehtoisesti voidaan katsoa, että ehdotuksen soveltamisala kattaa useissa voimassa olevissa unionin säädöksissä säädetyt tietovaatimukset (vrt. ehdotuksen 1 artiklan 2 kohta). Nämä säädökset perustuvat liikennettä koskevaan oikeusperustaan, lukuun ottamatta jätteiden siirtoa koskevaa unionin lainsäädäntöä, joka perustuu [nykyiseen] SEUT 192 artiklan 1 kohtaan[14]. Vaikka tämä pitää tietenkin paikkansa, ehdotuksessa itsessään on seikkoja, jotka osoittavat, että tällä seikalla ei ole merkitystä oikeusperustan valinnan kannalta. Johdanto-osan 5 ja 6 kappaleessa todetaan nimittäin seuraavaa: ”(5)Jäsenvaltioiden viranomaisia olisi siksi vaadittava hyväksymään sähköisessä muodossa saataville asetetut tiedot aina kun talouden toimijoiden edellytetään asettavan saataville tietoja näyttönä SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston nojalla hyväksytyissä unionin säädöksissä vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta tai, tilanteiden samankaltaisuus huomioon ottaen, jätteiden siirtoa koskevan unionin lainsäädännön noudattamisesta [...]. (6) Koska tämän asetuksen tarkoituksena on ainoastaan helpottaa tietojen antamista etenkin sähköisessä muodossa, sen ei pitäisi vaikuttaa unionin tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin, joissa määritellään lakisääteisten tietojen sisältö, eikä siinä etenkään pitäisi asettaa mitään uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia [...]”. Näin ollen ehdotuksella ei muuteta mitään ympäristöä koskevaan oikeusperustaan perustuvaa säädöstä, vaan siinä keskitytään jätteiden siirron kuljetusnäkökohtiin. Näin ollen mahdolliset ympäristötekijät ovat epäilemättä liitännäisiä tekijöitä ehdotuksen pääasialliseen liikennettä koskevaan osaan nähden[15].
Edellä esitetyn arvion valossa SEUT-sopimuksen 91 artikla ja 100 artiklan 2 kohta näyttävät olevan asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle. SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohtaa ei ole tarpeen lisätä tähän. Näin ollen on oikein poistaa johdanto-osan viitteistä viittaus viimeksi mainittuun artiklaan.
Tätä asiaa koskevien toimielinten välisten neuvottelujen perusteella hyväksytyt tarkistukset eivät kyseenalaista edellä mainittuja päätelmiä.
VI – Päätelmä ja suositus
Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 9. tammikuuta 2020 äänin 21 puolesta, 0 vastaan ja 1 tyhjää[16] suositella liikenne- ja matkailuvaliokunnalle SEUT-sopimuksen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan säilyttämistä ehdotetun asetuksen ainoana oikeusperustana.
Kunnioittavasti
Lucy Nethsingha
ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Sähköiset kuljetustiedot |
|||
Viiteasiakirjat |
05142/1/2020 – C9-0103/2020 – 2018/0140(COD) |
|||
EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero |
12.3.2019 T8-0139/2019 |
|||
Komission ehdotus |
COM(2018)0279 - C8-0191/2018 |
|||
Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä) |
17.4.2020 |
|||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
TRAN 17.4.2020 |
|
|
|
Esittelijät Nimitetty (pvä) |
Andor Deli 3.7.2018 |
|
|
|
Oikeusperustan kyseenalaistaminen JURI-lausunto annettu (pvä) |
JURI 9.1.2020 |
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
28.4.2020 |
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
8.6.2020 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
46 1 1 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Johan Danielsson, Andor Deli, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Elsi Katainen, Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Dorien Rookmaker, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Vera Tax, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Petar Vitanov, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Kosma Złotowski |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Leila Chaibi, Roman Haider, Henna Virkkunen |
|||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
16.6.2020 |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
46 |
+ |
ECR |
Peter Lundgren, Tomasz Piotr Poręba, Kosma Złotowski |
GUE/NGL |
Leila Chaibi, Kateřina Konečná, Elena Kountoura |
ID |
Marco Campomenosi, Roman Haider, Julie Lechanteux, Philippe Olivier, Lucia Vuolo |
NI |
Mario Furore, Dorien Rookmaker |
PPE |
Magdalena Adamowicz, Andor Deli, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Benoît Lutgen, Marian‑Jean Marinescu, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Barbara Thaler, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi |
RENEW |
José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan‑Christoph Oetjen, Dominique Riquet |
S&D |
Andris Ameriks, Johan Danielsson, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Rovana Plumb, Vera Tax, István Ujhelyi, Petar Vitanov |
VERTS/ALE |
Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Anna Deparnay‑Grunenberg, Tilly Metz |
1 |
- |
PPE |
Gheorghe Falcă |
1 |
0 |
S&D |
Bogusław Liberadzki |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EUVL C 62, 15.2.2019, s. 265.
- [2] Hyväksytyt tekstit, 12.3.2019, P8_TA(2019)0139.
- [3] D 315856/ JURI-valiokunnan lausunto seuraavan komission lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista (2018/0140(COD)).
- [4] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista [2018/0140 (COD)], COM (2018)0279 final.
- [5] Lausunto 2/00, ECLI:EU:C:2001:664, 5 kohta.
- [6] Ks. asia C-411/06, komissio v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, 8. syyskuuta 2009, EU:C:2009:518, 45 kohta.
- [7] Asiassa C-269/97, komissio v. neuvosto, annettu tuomio, ECLI:EU:C:2000:183, 44 kohta.
- [8] Asiassa C-137/12, komissio v. neuvosto, annettu tuomio, EU:C:2013:675, 53 kohta; C-411/06, EU:C:2009:518, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; parlamentti v. neuvosto, asia C490/10, EU:C:2012:525, 45 kohta; parlamentti v. neuvosto, asia C155/07, EU:C:2008:605, 34 kohta.
- [9] Asia C-211/01, komissio v. neuvosto, ECLI:EU:C:2003:452, 40 kohta; asia C-178/03, komissio v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, ECLI:EU:C:2006:4, 43-56 kohta.
- [10] Asia C-300/89, komissio v. neuvosto (titaanioksidi), ECLI:EU:C:1991:244, 17–25 kohta; asia C-268/94, Portugal v. neuvosto, ECLI:EU:C:1996:461.
- [11] Perustelut, s. 2.
- [12] Perustelut, s. 6.
- [13] Ks. esim. perustelut, s. 11: ”säästetään 2–8 miljardia paperiarkkia, kun keskimäärin 1–5 jäljennöstä kustakin asiakirjasta jää printtaamatta kutakin kuljetusta kohti, mikä vastaa 180 000–900 000 puuta vuosittain”.
- [14] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1–98).
- [15] Huom. Oikeuskäytännön mukaan edes tiettyyn oikeusperustaan perustuvan säädöksen virallisessa muuttamisessa ei edellytetä, että lainsäätäjä perustaa muutossäädöksen muutetun säädöksen oikeusperustaan.
- [16] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Lucy Nethsingha (puheenjohtaja), Marion Walsmann (varapuheenjohtaja), Ibán García Del Blanco (varapuheenjohtaja), Raffaele Stancanelli (varapuheenjohtaja), Franco Roberti (valmistelija), Gunnar Beck, Patrick Breyer, Geoffroy Didier, Angel Dzhambazki, Evelyne Gebhardt, Esteban Gonzáles Pons, Jackie Jones, Mislav Kolakušić, Gilles Lebreton, Karen Melchior, Sabrina Pignedoli, Jiří Pospíšil, Liesje Schreinemacher, Marie Toussaint, Edina Tóth (József Szájerin puolesta työjärjestyksen 209 artiklan 7 kohdan mukaisesti), Bettina Vollath ja Axel Voss.