MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 2021–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen

24.6.2020 - (COM(2019)0330 – C9-0043/2019 – 2019/0152(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Maria Da Graça Carvalho

Oikaisut/Lisäykset

• ERR01 (PDF - 151 KB)
• ERR01 (DOC - 50 KB)

Tarkistukset

• 001-161 (PDF - 351 KB)
• 001-161 (DOC - 120 KB)
• 162-162 (PDF - 372 KB)
• 162-162 (DOC - 118 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 2021–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen
(COM(2019)0330 – C9-0043/2019 – 2019/0152(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0330),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0043/2019),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0121/2020),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. ehdottaa, että säädös nimetään päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 221–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen;

3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

Tarkistus  1

 

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 viite

Komission teksti	Tarkistus
ottavat huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/20085 ja erityisesti sen 17 artiklan,	ottavat huomioon ... päivänä ...kuuta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../2020 [EIT-asetus (2019/0151(COD)] ja erityisesti sen 4 artiklan,
__________________
5 EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Asetuksessa (EY) N:o 294/2008 säädetään strategisen innovaatio-ohjelman hyväksymisestä.	(1) Asetuksessa (EU) .../2020 [EIT-asetus (2019/0151(COD)] säädetään strategisen innovaatio-ohjelman hyväksymisestä.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(2) Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi määriteltävä EIT:n prioriteettialat ja pitkän aikavälin strategia, ja siihen olisi sisällyttävä arvio sen sosioekonomisista vaikutuksista ja sen mahdollisuuksista saada innovoinnista parasta mahdollista lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset.	(2) Asetuksen (EU) .../2020 [EIT-asetus (2019/0151(COD)] 4 artiklan 1 kohdan mukaan strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistetaan EIT:n strategia, tavoitteet ja painopisteet seitsemän vuoden kaudeksi, määritellään ohjelman keskeiset toimet, tavoitellut tulokset sekä tarvittavat resurssit ja siihen sisällytetään arvio sen yhteiskunnallisista, taloudellisista ja ympäristöä koskevista vaikutuksista ja sen mahdollisuuksista saada innovoinnista parasta mahdollista lisäarvoa. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi otettava huomioon EIT:n seurannan ja arvioinnin tulokset, ja sillä olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa ja samalla luomaan synergioita muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa, edistämään unionin strategisten painopisteiden täytäntöönpanoa ja unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan elpymissuunnitelma, Euroopan datastrategia, digitaalisstrategia, pk-yritysstrategia ja teollisuusstrategia, sekä saavuttamaan Euroopan strateginen riippumattomuus.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Strategiseen innovaatio-ohjelmaan olisi sisällyttävä analyysi EIT:n toimien ja unionin muiden aloitteiden, välineiden ja ohjelmien välisestä mahdollisesta ja asianmukaisesta synergiasta ja keskinäisestä täydentävyydestä,	(3) Asetuksen (EU) .../2020 [EIT-asetus (2019/0151(COD)] 4 artiklan 2 kohdan mukaan strategiseen innovaatio-ohjelmaan sisällytetään analyysi EIT:n toimien ja unionin muiden aloitteiden, välineiden ja ohjelmien välisestä mahdollisesta ja asianmukaisesta synergiasta ja keskinäisestä täydentävyydestä,

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Hyväksytään liitteessä esitetty Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin strateginen innovaatio-ohjelma vuodesta 2021 vuoteen 2027 ulottuvalle kaudelle.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Strateginen innovaatio-ohjelma pannaan täytäntöön Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista annetun asetuksen (EU)6 mukaisesti.	Strateginen innovaatio-ohjelma pannaan täytäntöön asetuksen (EU) .../2020 [EIT-asetus (2019/0151(COD)] mukaisesti.
__________________
6 Viittaus hyväksyttyyn uudelleenlaadittuun EIT-asetukseen.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Tämä päätös tulee voimaan päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.	Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tarkistus  8

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tässä strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetään Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategia ja painopisteet vuosiksi 2021–2027. Kyseessä on EIT:n pääasiallinen strategia-asiakirja seuraavaksi ohjelmakaudeksi, ja siinä määritellään EIT:n tavoitteet, keskeiset toimet, odottavissa olevat tulokset ja tarvittavat resurssit. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa varmistetaan, että EIT:n strategia on tarvittavilta osin linjassa [Horisontti Eurooppa -ehdotuksen] kanssa. Horisontti Eurooppa on unionin puiteohjelma, josta tuetaan tutkimusta ja innovointia vuosina 2021–2027. Samalla varmistetaan asianmukainen synergia ja täydentävyys EIT:n toimien ja unionin muiden aloitteiden, strategioiden ja välineiden välillä.	Tässä strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetään Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategia ja painopisteet vuosiksi 2021–2027. Kyseessä on EIT:n pääasiallinen strategia-asiakirja seuraavaksi ohjelmakaudeksi, ja siinä määritellään EIT:n tavoitteet, keskeiset toimet, odottavissa olevat tulokset ja vaikutukset sekä tarvittavat resurssit. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa varmistetaan, että EIT:n strategia on tarvittavilta osin linjassa [Horisontti Eurooppa -ehdotuksen] kanssa. Horisontti Eurooppa on tutkimusta ja innovointia koskeva unionin puiteohjelma vuosiksi 2021–2027. Samalla varmistetaan asianmukainen synergia ja täydentävyys EIT:n toimien ja unionin muiden ohjelmien, strategioiden, välineiden ja sitoumusten välillä.

Tarkistus  9

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Vuosien 2021–2027 strategista innovaatio-ohjelmaa on valmisteltu Euroopan komission tekemällä vaikutustenarvioinnilla. Siinä otetaan huomioon EIT:n hallintoneuvoston esitys strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi, joka toimitettiin Euroopan komissiolle 20. joulukuuta 2017 EIT-asetuksen21 mukaisesti. Siinä otetaan huomioon myös Euroopan komission kesäkuussa 2018 julkistama uusi [Horisontti Eurooppa -ehdotus] ja erityisesti EIT:n keskeinen rooli osana [Avoin innovointi] -pilaria (pilari III) samoin kuin EIT:n osuus maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa, mukaan lukien ilmastotavoitteita varten asetetut virstanpylväät, sekä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn (pilari II) ja huipputason tieteen (pilari I) tukemisessa. Strateginen innovaatio-ohjelma perustuu EIT:n toiminnasta viimeksi kuluneina vuosina saatuihin kokemuksiin ja keskeisten sidosryhmien kanssa käytyjen laajojen kuulemisten tuloksiin.	Vuosien 2021–2027 strategista innovaatio-ohjelmaa on valmisteltu Euroopan komission tekemällä vaikutustenarvioinnilla. Siinä otetaan huomioon EIT:n hallintoneuvoston esitys strategiseksi innovaatio-ohjelmaksi, joka toimitettiin Euroopan komissiolle 20. joulukuuta 2017 asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)]21 mukaisesti. Siinä otetaan huomioon myös Euroopan komission kesäkuussa 2018 julkistama uusi [Horisontti Eurooppa -ehdotus] ja erityisesti EIT:n keskeinen rooli osana [Avoin innovointi] -pilaria (pilari III) samoin kuin EIT:n osuus maailmanlaajuisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa, mukaan lukien ilmastotavoitteita varten asetetut virstanpylväät ja sitoumukset sekä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet, sekä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn (pilari II) ja huipputason tieteen (pilari I) tukemisessa. Strateginen innovaatio-ohjelma perustuu EIT:n toiminnasta viimeksi kuluneina vuosina saatuihin kokemuksiin ja keskeisten sidosryhmien kanssa käytyjen laajojen kuulemisten tuloksiin.
__________________	__________________
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1), asetus sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1292/2013 (EUVL L 347, 11.12.2013, s. 174).	21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1), asetus sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1292/2013 (EUVL L 347, 11.12.2013, s. 174).

Tarkistus  10

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Strategisessa innovaatio-ohjelmassa otetaan huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu, jotta voidaan varmistaa yhteiset linjaukset puiteohjelman toimien ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa, huolehtia johdonmukaisuudesta suhteessa EU:n prioriteetteihin ja sitoumuksiin sekä lisätä täydentävyyttä ja synergiaa kansallisten ja alueellisten rahoitusohjelmien ja prioriteettien kanssa.	Strategisessa innovaatio-ohjelmassa otetaan huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu, jotta voidaan varmistaa yhteiset linjaukset puiteohjelman toimien kanssa sekä synergia ja täydentävyys muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa ja huolehtia johdonmukaisuudesta suhteessa EU:n prioriteetteihin ja sitoumuksiin. Sen tavoitteena on myös lisätä täydentävyyttä ja synergiaa kansallisten ja alueellisten rahoitusohjelmien ja prioriteettien kanssa.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT perustettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin innovaatiokapasiteettia. Se on ollut pioneeritoimija koulutuksen, yritystoiminnan ja tutkimuksen integroinnissa (osaamiskolmio). Toiminnassa ovat korostuneet yrittäjätaidot ja innovointikyky. EIT väliarviointi vahvisti vuonna 2018, että EIT:lle on edelleen sama lähtökohtainen tarve ja että innovaatiovetoisen osaamiskolmion malli on edelleen ajankohtainen.	EIT perustettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin innovaatiokapasiteettia. Se on ollut pioneeritoimija korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin integroinnissa (osaamiskolmio). Toiminnassa ovat korostuneet yrittäjätaidot, yritysten perustaminen ja innovointikyky. EIT:n väliarviointi vuonna 2017 vahvisti, että EIT:lle on edelleen sama lähtökohtainen tarve ja että innovaatiovetoisen osaamiskolmion malli on edelleen ajankohtainen.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n perustamisesta kuluneen kymmenen vuoden aikana innovaatiotahti on nopeutunut dramaattisesti. Innovointi tuo talouden aloille syvällisiä muutoksia, jotka ravistelevat yritystoimintaa ja luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Maailmassa, jossa globaali talousjärjestys on muutostilassa ja kansainvälinen kilpailu kiristyy, EU on yhä riippuvaisempi lahjakkuuksista ja innovointikyvystään. Yhteissuunnittelu, yhteistyö ja yhteiskehittäminen eivät ole koskaan olleet yhtä tärkeitä tieteenalojen välisesti ja koulutuksen, liike-elämän ja tutkimuksen välillä kuin tällä hetkellä, kun ratkaistavanamme on maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, digitalisaatioon, väestörakenteen muutoksiin tai terveydenhuollon ja elintarvikehuollon tulevaan kehitykseen.	EIT:n perustamisesta kuluneiden kymmenen vuoden aikana innovaatiotahti on nopeutunut dramaattisesti. Innovointi tuo talouden aloille ja yhteiskuntaan syvällisiä muutoksia, jotka ravistelevat yritystoimintaa ja luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Maailmassa, jossa globaali talousjärjestys on muutostilassa, ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyvät ja kansainvälinen kilpailu kiristyy, EU on yhä riippuvaisempi lahjakkuuksista ja innovointikyvystään. Yhteissuunnittelu, yhteistyö ja yhteiskehittäminen eivät ole koskaan olleet yhtä tärkeitä tieteenalojen välisesti ja koulutuksen, liike-elämän ja tutkimuksen välillä kuin tällä hetkellä, kun ratkaistavanamme on maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi terveydenhuoltoon, esimerkiksi pandemioiden puhkeamiseen, elintarvikehuoltoon, ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, digitalisaatioon ja väestörakenteen muutoksiin.

Perustelu

Kielellisiä mukautuksia.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT on perustamisensa jälkeen vähitellen vakiinnuttanut asemansa toimivana välineenä vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. EIT toimii pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (Knowledge and Innovation Communities) kautta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat koulutusalan organisaatioiden, liike-elämän ja tutkimuslaitosten välisiä laajamittaisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on tällä hetkellä toiminnassa kahdeksan seuraavilla aloilla: ilmastonmuutos, digitalisaatio, energia, elintarvikkeet, terveys, raaka-aineet, kaupunkiliikenne ja lisäarvoa tuova valmistusteollisuus (ks. kuva 2).	EIT on perustamisensa jälkeen vähitellen vakiinnuttanut asemansa ainutlaatuisena välineenä yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi osaamiskolmion integroinnin kautta. EIT toimii pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (Knowledge and Innovation Communities) kautta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat korkeakoulujen, liike-elämän sekä tutkimusorganisaatioiden ja -laitosten välisiä laajamittaisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on tällä hetkellä toiminnassa kahdeksan seuraavilla aloilla: ilmastonmuutos, digitalisaatio, energia, elintarvikkeet, terveys, raaka-aineet, kaupunkiliikenne ja lisäarvoa tuova valmistusteollisuus.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö järjestyy noin 5–10 yhteistoimintakeskittymän22 ympärille, jotka toimivat maantieteellisinä keskuksina osaamiskolmion käytännön integroinnissa. Ne on organisoitu ja strukturoitu kulloisenkin kansallisen ja alueellisen innovaatiokontekstin mukaisesti, ja ne rakentuvat yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön keskeisten kumppaneiden nykyisten laboratorioiden, toimipisteiden tai kampusten muodostaman yleiseurooppalaisen verkoston varaan.	Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö on tähän saakka järjestynyt noin 5–10 yhteistoimintakeskittymäksi22. Nämä toimivat maantieteellisinä keskuksina, jotka tarjoavat myös fyysisen tilan paikallistason vuorovaikutukselle innovaatioekosysteemin sisällä sekä osaamiskolmion käytännön integroinnille. Ne on organisoitu ja strukturoitu kulloisenkin kansallisen ja alueellisen innovaatiokontekstin mukaisesti, ja ne rakentuvat yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön keskeisten kumppaneiden nykyisten laboratorioiden, toimipisteiden tai kampusten muodostaman yleiseurooppalaisen verkoston varaan.
__________________	__________________
22 Yhteistoimintakeskittymässä on kyse maantieteellisestä alueesta, jonne osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tärkeimmät osaamiskolmiokumppanit ovat sijoittautuneet, jolla ne voivat olla helposti vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteistoimintakeskittymä muodostaa kiintopisteen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnalle kyseisellä alueella.	22 ’Osaamis- ja innovaatioyhteisön yhteistoimintakeskittymällä’ tarkoitetaan fyysistä tilaa, joka on perustettu avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja joka kattaa maantieteellisen alueen, jossa osaamis- ja innovaatioyhteisön tärkeimmät osaamiskolmiokumppanit voivat olla helposti vuorovaikutuksessa keskenään ja joka muodostaa kiintopisteen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnalle kyseisellä alueella.

Tarkistus  15

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen pyrkimyksenä on viedä osaamiskolmion toimien portfolioita eteenpäin seuraavin keinoin:	Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä pyritään viemään osaamiskolmion toimien portfolioita eteenpäin seuraavin keinoin:

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Koulutustoimet, joissa on vahvat yrittäjyysosiot seuraavan sukupolven lahjakkuuksien kouluttamista varten, mukaan lukien EIT-laatumerkittyjen23 ohjelmien suunnittelu ja toteutus, erityisesti maisteri- ja tohtoritasolla;	a) osaamiskolmiossa toteutettavat korkeakoulutustoimet, joissa on vahvat yrittäjyysosiot seuraavan sukupolven lahjakkuuksien kouluttamista varten, myös yrittäjyys- ja digitaalitaitojen kehittämistä varten, sekä ohjelmia ja toimia, joiden tavoitteena on henkilöstön uudelleenkouluttaminen ja osaamisen kehittäminen oppimisen näkökulmasta, ja joihin sisältyy EIT-laatumerkittyjen23 ohjelmien suunnittelu ja toteutus, erityisesti maisteri- ja tohtoritasolla; erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja sukupuolisensitiivisiin lähestymistapoihin erityisesti aloilla, joilla naiset ovat edelleen aliedustettuina, kuten tieto- ja viestintätekniikka, luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka;
__________________	__________________
23 EIT-laatumerkin myöntää EIT sellaiselle osaamis- ja innovaatioyhteisön koulutusohjelmalle, joka täyttää erityiset laatukriteerit liittyen muun muassa yrittäjyyskoulutukseen ja innovatiivisiin tekemällä oppimisen ohjelmiin.	23 EIT-laatumerkin myöntää EIT sellaiselle osaamis- ja innovaatioyhteisön koulutusohjelmalle, joka täyttää erityiset laatukriteerit liittyen muun muassa yrittäjyyskoulutukseen ja innovatiivisiin tekemällä oppimisen ohjelmiin.

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Innovointia tukevat toimet, joilla kehitetään innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja palveluja vastauksena tiettyyn liiketoimintamahdollisuuteen;	b) tutkimusta ja innovointia tukevat toimet, joilla kehitetään innovatiivisia ja kestäviä tuotteita, prosesseja, teknologioita ja palveluja sekä muita kuin teknologisia ratkaisuja vastauksena tiettyyn liiketoimintamahdollisuuteen tai yhteiskunnalliseen tavoitteeseen;

Tarkistus  18

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Yritysten perustaminen ja tukitoiminnot, kuten yrityskiihdytysohjelmat, joilla autetaan yrittäjiä muuntamaan ideansa menestyviksi yrityksiksi ja nopeutetaan kasvuprosessia.	c) yritysten perustaminen ja tukitoiminnot, kuten yrityskiihdytysohjelmat, joilla autetaan yrittäjiä muuntamaan ideansa menestyviksi yrityksiksi ja nopeutetaan kasvu- ja kehittämisprosessia.

Tarkistus  19

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kaikki nykyiset ja tulevat osaamis- ja innovaatioyhteisöt panostavat samalla parhaansa mukaan siihen, että osaamiskolmioon integroituun tutkimukseen kiinnitetään enemmän huomiota, jotta koulutuksen ja innovoinnin avulla edistetään yrittäjähenkistä kehitystä ja innovaatioekosysteemiä. Tässä yhteydessä kaikki nykyiset ja tulevat osaamis- ja innovaatioyhteisöt varmistavat, että osaamiskolmion kolmen sivua ovat tasapainossa, jotta säilytetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ainutlaatuinen piirre.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat dynaamisia innovaatioekosysteemejä, jotka tuottavat laajan kirjon tuloksia (ks. alla kuva 1).	Poistetaan.

Tarkistus  21

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – kuva 1

Komission teksti	Tarkistus
[...]	Poistetaan.

Tarkistus  22

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Koulutus, kyvyt ja taitojen kehittäminen ovat EIT:n mallin ytimessä. Muissa innovointia koskevissa EU:n toimissa korkea-asteen koulutus ei sisälly mukaan innovoinnin arvoketjuun yhtä laajamittaisesti kuin EIT:n puitteissa. EIT:n koulutusagenda on avainasemassa kehitettäessä yrittäjähenkisiä ja osaavia innovoijia. Vuoteen 2017 mennessä yli 1 700 henkilöä oli suorittanut EIT:n laatumerkin saaneen maisteri- ja/tai tohtoritason koulutusohjelman, ja tuhannet olivat osallistuneet yrittäjyys- ja innovointivalmiuksia kehittäviin koulutustoimiin ja -formaatteihin.	Koulutus, kyvyt ja taitojen kehittäminen ovat EIT:n mallin ytimessä. Muissa innovointia koskevissa EU:n toimissa korkea-asteen koulutus ei sisälly mukaan innovoinnin arvoketjuun yhtä laajamittaisesti kuin EIT:n puitteissa. EIT:n koulutusagenda on avainasemassa kehitettäessä yrittäjähenkisiä ja osaavia innovoijia.

Tarkistus  23

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Keskittyminen maailmanlaajuisiin haasteisiin osaamiskolmion integroinnin kautta on tekijä, joka erottaa EIT:n muista innovaatiovälineistä. Tarjoamalla jopa 15 vuoden avustuksen osaamis- ja innovaatioyhteisöille EIT pyrkii pitkän aikavälin tavoitteeseensa vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen avulla ja tuottaa konkreettista hyötyä yhteiskunnalle ja kansalaisille. EIT on asettanut osaamis- ja innovaatioyhteisöille tavoitteeksi, että niistä tulee taloudellisesti kestäviä 15 vuoden kuluttua. Tämä on ainutlaatuinen piirre, joka tekee innovaatiovälineestä liiketoimintahakuisen ja tulosperusteisen. Tässä yhteydessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on kehitettävä ja otettava käyttöön tulonmuodostusstrategioita innovaatioekosysteeminsä säilyttämiseksi myös avustussopimuksen kattaman ajanjakson jälkeen.	Keskittyminen maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin osaamiskolmion integroinnin kautta on tekijä, joka erottaa EIT:n muista innovaatiovälineistä. Tarjoamalla jopa 15 vuoden avustuksen osaamis- ja innovaatioyhteisöille EIT tuottaa pitkän aikavälin vakautta, jonka myötä rahoituksen saajien on tarkoitus voida vastata maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin innovatiivisten ja kestävien tuotteiden, prosessien, palvelujen ja ratkaisujen avulla ja tuottaa konkreettista hyötyä yhteiskunnalle ja kansalaisille. EIT on asettanut osaamis- ja innovaatioyhteisöille tavoitteeksi, että niistä tulee taloudellisesti kestäviä 15 vuoden kuluttua. Tämä on ainutlaatuinen piirre, jonka on tarkoitus tehdä innovaatiovälineestä liiketoimintahakuinen ja vaikutusperusteinen. Tässä yhteydessä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on kehitettävä ja otettava käyttöön tulonmuodostusstrategioita tiiviissä yhteistyössä EIT:n kanssa taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi ja innovaatioekosysteeminsä säilyttämiseksi myös EIT:n kanssa tehdyn puitekumppanuussopimuksen jälkeen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovaatiotoiminnan ja markkinaläheisten toimien olisi oltava taloudellisesti kestäviä mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien ja joka tapauksessa 15 vuoden kuluessa niiden perustamisesta. Asetuksen (EU) ... [EIT-asetus] 11 artiklan mukaisesti korkeakoulutusta ja horisontaalisia toimia koskeviin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimiin olisi kuitenkin tämän jälkeenkin voitava saada EIT:n rahoitusta riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman perusteellisen arvioinnin myönteisen tuloksen perusteella.

Tarkistus  24

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 7 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n lähestymistavalla edistetään sekä asteittaista että disruptiivista innovointia, jotta voidaan puuttua tuloksekkaasti markkinoiden toimintapuutteisiin ja auttaa toimialoja murroksessa. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuksia luoda pitkän aikavälin liiketoimintastrategioita maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi ja auttaa luomaan perusedellytykset, jotka ovat olennaisia hyvin toimivan innovaatioekosysteemin kasvulle ja innovoinnin menestykselle.	EIT:n lähestymistavalla autetaan luomaan palautumis- ja selviytymiskykyä ja lisäämään kestävyyttä ja edistetään sekä asteittaista että disruptiivista innovointia, jotta voidaan puuttua tuloksekkaasti markkinoiden toimintapuutteisiin ja auttaa toimialoja murroksessa sekä tukea startup-yritysten, spin-off-yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) perustamista. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuksia luoda pitkän aikavälin liiketoimintastrategioita maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja auttaa luomaan perusedellytykset, jotka ovat olennaisia hyvin toimivan innovaatioekosysteemin kasvulle ja innovoinnin menestykselle.

Tarkistus  25

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 8 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT tarjoaa tehokkaat ja toimivat puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnistämiselle, laajentamiselle ja hallinnoimiselle vahvoin verkostovaikutuksin ja myönteisin kerrannaisvaikutuksin (ks. kuva 2). Ensimmäiseen aaltoon kuuluvat osaamis- ja innovaatioyhteisöt EIT Digital, EIT Climate-KIC ja EIT InnoEnergy, jotka käynnistettiin vuonna 2009, ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman ja kypsyysasteen. Niitä koskevien puitekumppanuussopimusten voimassaolo päättyy vuoden 2024 jälkeen avustuksen enimmäiskeston mukaisesti. Toisen ja kolmannen sukupolven osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta kypsyy edelleen. EIT Health ja EIT Raw Materials käynnistettiin vuonna 2014 ja EIT Food vuonna 2016. Kaksi joulukuussa 2018 nimettyä osaamis- ja innovaatioyhteisöä, EIT Urban Mobility ja EIT Manufacturing, aloittavat toimintansa vuoden 2019 aikana.	EIT tarjoaa tehokkaat ja toimivat puitteet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnistämiselle, laajentamiselle ja hallinnoimiselle vahvoin verkostovaikutuksin ja myönteisin kerrannaisvaikutuksin. Osaamis- ja innovaatioyhteisön elinkaari on yleensä 7–15 vuotta. Ensimmäiseen aaltoon kuuluvat osaamis- ja innovaatioyhteisöt EIT Digital, EIT Climate-KIC ja EIT InnoEnergy, jotka käynnistettiin vuonna 2009, ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman ja kypsyysasteen. Niitä koskevien puitekumppanuussopimusten voimassaolon on määrä päättyä vuoden 2024 jälkeen EIT-asetuksen 11 artiklan mukaisesti. EIT:n hallintoneuvosto voi päättää puitekumppanuussopimuksen mahdollisesta jatkamisesta riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman perusteellisen arvioinnin perusteella. Sopimusta voidaan jatkaa enintään kolmeksi vuodeksi. Toisen ja kolmannen sukupolven osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta kypsyy edelleen. EIT Health ja EIT Raw Materials käynnistettiin vuonna 2014 ja EIT Food vuonna 2016. Kaksi joulukuussa 2018 nimettyä osaamis- ja innovaatioyhteisöä, EIT Urban Mobility ja EIT Manufacturing, aloittivat toimintansa vuoden 2019 aikana.

Tarkistus  26

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – kuva 2

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus  27

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 9 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT ja sen kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisöä ovat laajin EU:n tukema innovaatioekosysteemi. Mukana on yli 1 000 kumppania liike-elämän, tutkimuksen ja koulutuksen piiristä. EIT on tukenut yli 1 200 startup-yritystä ja innovatiivista yritystä, jotka ovat sittemmin keränneet yli 890 miljoonaa euroa ulkoista rahoitusta. Tuettuihin startup-yrityksiin on syntynyt yli 6 000 työpaikkaa. Yli 50 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneista on yrityssektorilta (suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä), mikä osoittaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat lähellä markkinoita. Kumppaneiden määrän kasvu jokaisessa osaamis- ja innovaatioyhteisössä on puolestaan osoitus EIT:n mallin houkuttelevuudesta ja pitkän aikavälin potentiaalista. Vuoteen 2019 mennessä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin oli osallistunut yli 600 yritystä, 250 korkeakoulua, 200 tutkimusorganisaatiota ja yli 50 kansalaisjärjestöä ja viranomaistahoa.	EIT ja sen kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisöä ovat laajin EU:n tukema innovaatioekosysteemi. Mukana on yli 1 000 kumppania liike-elämän, tutkimuksen ja koulutuksen piiristä. EIT on tukenut yli 1 200 startup-yritystä ja innovatiivista yritystä, jotka ovat sittemmin keränneet yli 890 miljoonaa euroa ulkoista rahoitusta. Tuettuihin startup-yrityksiin on syntynyt yli 6 000 työpaikkaa. Yli 50 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneista on yrityssektorilta (suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä), mikä osoittaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat lähellä markkinoita.

Tarkistus  28

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 10 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Innovaatiosuorituskyvyn jatkuvien alueellisten erojen vuoksi EIT käynnisti vuonna 2014 erityisen alueellisen innovaation ohjelman (Regional Innovation Scheme, RIS), jonka tarkoituksena on laajentaa EIT:n alueellista tavoittavuutta maihin, jotka ovat innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla. Alueellisen innovaation ohjelman avulla EIT on laajentanut toimintaansa eri puolille Eurooppaa ja tarjoaa nyt innovointikyvyltään heikommille alueille mahdollisuuksia osallistua osaamiskolmion toimiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen puitteissa. Tämä näkyy myös EU13:n kumppaneille osoitetussa EIT-rahoituksen osuudessa (8,3 % verrattuna Horisontti 2020 -ohjelmasta osoitettuun 4,8 %:iin; tilanne 2018).	Innovaatiosuorituskyvyn jatkuvien alueellisten erojen vuoksi EIT käynnisti vuonna 2014 erityisen alueellisen innovaation ohjelman (Regional Innovation Scheme, RIS), jonka tarkoituksena on laajentaa EIT:n alueellista tavoittavuutta maihin ja alueisiin, jotka ovat innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla. Alueellisen innovaation ohjelman avulla EIT:n on laajennettava toimintaansa edelleen eri puolille Eurooppaa, ja sen on keskityttävä tarjoamaan uusia mahdollisuuksia osallistua osaamiskolmion toimiin EIT-yhteisön puitteissa innovointikyvyltään heikommille maille ja alueille, sellaisina kuin ne on määritelty Horisontti Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen 2 artiklan 15 a kohdassa, sekä, mikäli maita ei lasketa t&i-suorituskyvyltään heikommiksi, sellaisissa maissa ja kyseisten maiden alueilla, jotka ovat Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla. Alueellisen innovaation ohjelmaa käytetään myös uusien EIT:n innovaatiokeskittymien tai yhteistoimintakeskittymien perustamiseen näissä maissa tai näillä alueilla. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä hallintoviranomaisten kanssa kaikilla alueilla, joille RIS-kumppanit ovat sijoittautuneet, kannustaakseen unionin ERI-rahastojen laajempaa käyttöä tutkimukseen ja innovointiin.

Tarkistus  29

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus  30

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 11 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT on kyennyt pysymään joustavana ja kehittämään periaatteet ja säännöt osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä onnistunutta hallinnointia varten Horisontti 2020 -ohjelman yleisissä puitteissa ja EIT-asetuksen mukaisesti. Toiminnallisen riippumattomuutensa ansiosta se on voinut testata ja käytännössä toteuttaa useita uusia käytäntöjä avustusten saajien hallinnoinnissa, esimerkkeinä kilpailuun perustuva rahoitusmekanismi, taloudelliselle kestävyydelle asetetut tavoitteet ja erityiset keskeiset suorituskykyindikaattorit.	EIT on kyennyt pysymään joustavana ja kehittämään periaatteet ja säännöt osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä onnistunutta hallinnointia varten Horisontti 2020 -ohjelman yleisissä puitteissa ja asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)] mukaisesti. Toiminnallisen riippumattomuutensa ansiosta se on voinut testata ja käytännössä toteuttaa useita uusia käytäntöjä avustusten saajien hallinnoinnissa, esimerkkeinä kilpailuun perustuva rahoitusmekanismi, josta on määrä tulla vakiorahoitusmekanismi, taloudelliselle kestävyydelle asetetut tavoitteet ja erityiset keskeiset suorituskykyindikaattorit. EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt noudattavat mahdollisuuksien mukaan Horisontti Eurooppa -ohjelman avustussopimuksen mallia ja soveltavat asetuksen (EU) ... [EIT-asetus] 8 artiklassa vahvistettuja poikkeuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman säännöistä silloin kun se on tarpeen niiden tavoitteiden täyttämiseksi ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Tarkistus  31

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT on osa Euroopan horisontti -ohjelman yleistä kehystä, jonka tavoitteena on muun muassa tuottaa tieteellisiä, taloudellisia/teknologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tieteellisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi, toteuttaa unionin strategisia toimintaprioriteetteja, tukea muun muassa teollisuuden kilpailukykyä kaikissa jäsenvaltioissa sekä edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet. Keskeinen edellytys näiden pyrkimysten onnistumiselle on vastata jatkuvaan tarpeeseen lisätä innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa. EU:lla on edessään kolme erityistä haastetta, jotka näyttävät suuntaa EIT:n toiminnalle vuosina 2021–2027 sen yleisten tavoitteiden mukaisesti.	EIT on erottamaton osa Horisontti Eurooppa -ohjelman yleistä kehystä, jonka tavoitteena on muun muassa tuottaa tieteellisiä, taloudellisia/teknologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tieteellisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitteilla on edistettävä unionin strategisten painopisteiden täytäntöönpanoa ja unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan elpymissuunnitelma, Euroopan datastrategia, digitaalistrategia, pk-yritysstrategia ja teollisuusstrategia, sekä Euroopan strategisen riippumattomuuden saavuttamista. Lisäksi sillä on edistettävä vastaamista maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet Pariisin sopimuksen periaatteita noudattamalla, sekä kasvihuonekaasujen nollanettopäästötalouden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen edellytys näiden pyrkimysten onnistumiselle on vastata jatkuviin tarpeisiin saada mukaan kaikki kyvyt unionissa, lisätä naisten osallistumista ja tuoda t&k-tuloksia markkinoiden ja yhteiskunnan käyttöön ja näin lisätä innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa. EU:lla on edessään viisi erityistä haastetta, jotka näyttävät suuntaa EIT:n toiminnalle vuosina 2021–2027 sen yleisten tavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus  32

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Ensinnäkin covid-19-taudin leviämiseen liittyvällä talouden häiriöllä on ollut merkittävä vaikutus korkeakouluihin, tutkijoihin, yrityksiin ja muihin EIT:n sidosryhmiin. On tärkeää tunnistaa siihen liittyvät haasteet, erityisesti rahoituksen saantiin liittyvät haasteet, ja vastata niihin, jotta voidaan turvata osaamiskolmio ja palauttaa luottamus kaikkien toimijoiden välille. Keskipitkällä aikavälillä kaikkien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on mukauduttava häiriön vaikutuksiin ja suunnattava uudelleen painopisteensä ja toimensa, minkä vuoksi niiden on etsittävä uusia mahdollisuuksia ketterästi ja joustavasti. Myös yhteiskunnalle ja taloudelle voi aiheutua pitkän aikavälin vaikutuksia, esimerkiksi tarve lisätä toimitusketjujen kestävyyttä ja vähentää niiden monimutkaisuutta, seurata kuluttajakysynnän muutoksia, vahvistaa uudelleenteollistamista sekä strategisen tuotannon toimintojen siirtämistä takaisin ja tukea digitalisaatiota.

Tarkistus  33

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Ensinnäkin nykypäivän talouksia ohjaavat yhä enemmän ihmisten ja organisaatioiden taidot ja kyvyt muuntaa ideat tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatiokyky ja yrittäjyyskulttuuri ovat tätä nykyä kaiken a ja o, erityisesti tieteessä ja teknologiassa, mutta yhä enemmän myös muilla aloilla. Korkea-asteen oppilaitosten innovointivalmiuksien parantamiselle on jatkuvasti vahva tarve Euroopassa. EIT:llä on ainutlaatuiset lähtökohdat pyrkiä tähän tavoitteeseen Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa.	Toiseksi nykypäivän yhteiskuntia ja talouksia ohjaavat yhä enemmän ihmisten ja organisaatioiden taidot ja kyvyt muuntaa ideat uusiksi tuotteiksi, prosesseiksi, palveluiksi, liikeyrityksiksi ja yhteiskuntamalleiksi. Innovointi, yrittäjyyskulttuuri, innovatiivisten ratkaisujen markkinoille pääsy ja lisäinvestoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin ovat kaiken a ja o, jos unioni haluaa onnistua siirtymisessä kilpailukykyiseen, digitaaliseen, vähähiiliseen ja osallistavaan yhteiskuntaan. Tieteidenvälisen yhteistyön ja monialaisen oppimisen sekä korkea-asteen oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden innovointivalmiuksien parantamiselle on jatkuvasti vahva tarve Euroopassa. EIT:llä on ainutlaatuiset lähtökohdat pyrkiä tähän tavoitteeseen Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.

Tarkistus  34

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Toiseksi fyysinen läheisyys on keskeinen innovointia edistävä tekijä. Aloitteet, joilla pyritään kehittämään innovaatioverkostoja ja tarjoamaan palveluja tiedon luomisen, jakamisen ja siirtämisen tueksi, ovat keskeisiä tapoja edistää yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon ja yksityishenkilöiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyssä on kuitenkin edelleen huomattavia eroja EU:n eri alueiden välillä, kuten vuotuinen Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoittaa. On ratkaisevan tärkeää, että innovointi on osallistavaa ja paikallislähtöistä. Paikkakohtaisen lähestymistapansa vuoksi EIT:n toiminta soveltuu hyvin paikallisten innovaatioekosysteemien lujittamiseen.	Kolmanneksi fyysinen läheisyys on keskeinen innovointia edistävä tekijä. Aloitteet, joilla pyritään kehittämään innovaatioverkostoja ja tarjoamaan palveluja tiedon luomisen, jakamisen ja siirtämisen tueksi, ovat keskeisiä tapoja edistää yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon ja yksityishenkilöiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyssä on kuitenkin edelleen huomattavia eroja EU:n eri alueiden välillä, kuten vuotuinen Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoittaa, mikä on todettu myös Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. On ratkaisevan tärkeää, että innovointi on osallistavaa ja paikallislähtöistä ja että pk-yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden mukanaolon lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Paikkakohtaisen lähestymistapansa vuoksi EIT:n toiminta soveltuu hyvin paikallisten ja alueellisten innovaatioekosysteemien lujittamiseen ja uusien mallien tuottamiseen kestävälle taloudelle. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan on kuitenkin tulevaisuudessa oltava tiiviimmin kytköksissä alueellisiin ja älykkään erikoistumisen strategioihin.

Tarkistus  35

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Neljänneksi lahjakkuuksien liikkuvuutta sekä tutkimusta ja innovointia koskevat mahdollisuudet vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä. EIT hyväksyy toimenpiteitä maantieteellisen kattavuutensa laajentamiseksi unionissa, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksen keskittymisen vähentämiseksi, aivovuodon torjumiseksi erityisesti itäisistä ja eteläisistä jäsenvaltioista sekä opiskelijoiden, tutkijoiden ja yrittäjien liikkuvuuden edistämiseksi.

Tarkistus  36

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kolmanneksi tulee se, että elinvoimaiset innovaatioekosysteemit ovat aina yhdistelmä osaamista, infrastruktuuria ja lahjakkuutta. On luotava perusedellytykset eurooppalaisen tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin väliselle yhteistyölle ja saatava aikaan vahvoja synergioita, jotta varmistetaan, että vähäiset resurssit voidaan investoida asianmukaisesti ja tehokkaasti tutkimukseen ja innovointiin. Osaamiskolmion integroinnin syventäminen nykyisten ja uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla on toimivaksi todettu tapa edistää innovoinnille otollista ympäristöä. Se on EIT:n toimintaa ohjaava tavoite.	Viidenneksi tulee se, että elinvoimaiset innovaatioekosysteemit ovat aina yhdistelmä osaamista, investointeja, infrastruktuuria ja lahjakkuutta. On luotava perusedellytykset eurooppalaisen tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin väliselle yhteistyölle ja saatava aikaan vahvoja synergioita, jotta varmistetaan, että vähäiset resurssit voidaan investoida asianmukaisesti ja tehokkaasti ja hankkia muita rahoituslähteitä, joilla pyritään rahoituksen kestävyyteen. Osaamiskolmion integroinnin syventäminen nykyisten ja uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avulla ja muiden alojen ja muiden alueiden uusien kumppanien tavoittaminen ja integrointi ovat toimiviksi todettuja tapoja edistää innovoinnille otollista ympäristöä. Se on EIT:n toimintaa ohjaava tavoite.

Tarkistus  37

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT on kiinteä osa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, jonka yleisiä tavoitteita ja painopisteitä se edistää. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat osa institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia, minkä vuoksi niissä noudatetaan tiettyjä periaatteita ja elinkaarikriteerejä johdonmukaisemman, avoimemman ja vaikutuskeskeisemmän lähestymistavan varmistamiseksi. EIT:n yleiset tavoitteet heijastavat näin ollen EIT:n yleistä roolia Euroopan horisontti -ohjelmassa ja sen asemaa [Innovatiivinen Eurooppa -pilarissa].	EIT on kiinteä osa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, jonka yleisiä tavoitteita ja painopisteitä se edistää. Horisontti Eurooppa -ohjelmassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä pidetään eurooppalaisina kumppanuuksina, mikä tarkoittaa, että ne noudattavat [Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun] asetuksen [xxx] 8 artiklassa ja liitteessä III vahvistettuja periaatteita ja elinkaariperusteita. EIT:n yleiset tavoitteet heijastavat näin ollen EIT:n yleistä roolia Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ja sen asemaa ”Innovatiivinen Eurooppa” -pilarissa. Tästä syystä EIT tekee tiivistä yhteistyötä Horisontti Eurooppa -ohjelman Innovatiivinen Eurooppa -pilarin muiden täytäntöönpanoelinten kanssa ja tekee parhaansa edistääkseen innovoinnin keskitettyä palvelupistettä.

Tarkistus  38

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	EIT:n taustalla on huippuosaaminen, ja se kannustaa osaamiskolmion laadukkaampaan integrointiin myös uusissa innovaatioyhteisöissä. Toinen keskeinen tekijä on maantieteellinen jakauma, ja sen vuoksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on oltava avoimia ja läpinäkyviä koko niiden toimien täytäntöönpanon ajan.

Tarkistus  39

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n yleiset toiminta-alat on määritelty [Euroopan horisontti -ehdotuksessa]. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjään tukemalla EIT voi vahvistaa innovaatioekosysteemejä, jotka auttavat vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Se etenee tässä edistämällä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän integrointia, jolloin voidaan luoda innovoinnille otollisia ympäristöjä, sekä edistämällä ja tukemalla uutta yrittäjäsukupolvea ja edesauttamalla innovatiivisten yritysten perustamista tiiviissä yhteisvaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa ja täydentäen sen toimintaa. Tällöin EIT erityisesti	EIT:n yleiset toiminta-alat on määritelty Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun asetuksen [xxx] liitteissä I ja I a. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjään tukemalla EIT voi vahvistaa innovaatioekosysteemejä, jotka auttavat vastaamaan maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin täysin yhdenmukaisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa. Se etenee tässä edistämällä korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän integrointia, jolloin voidaan luoda innovoinnille otollisia ympäristöjä, edistämällä ja tukemalla uutta yrittäjäsukupolvea, puuttumalla myös yrityssektorilla vallitsevaan sukupuolten väliseen kuiluun sekä edesauttamalla innovatiivisten yritysten perustamista siten, että kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiin, tiiviissä yhteisvaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa ja sen toimintaa täydentäen. Tällöin EIT erityisesti

Tarkistus  40

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(2) edistää innovointia ja yrittäjyyttä paremman koulutuksen avulla;	(2) edistää innovointia ja yrittäjyyttä ja osaamisen kehittämistä tukien korkeakoulujen muutosta kohti yrittäjyyden edistämistä, osallistavampaa, korkealaatuista koulutusta ja mentorointia elinikäisen oppimisen näkökulmasta sekä rajat ylittäviä vaihto-ohjelmia unionissa;

Tarkistus  41

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(3) tuo markkinoille uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.	(3) luo uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Tarkistus  42

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Edellä mainittuja EIT:lle [Horisontti Eurooppa -ehdotuksessa] määriteltyjä yleisiä tavoitteita tukien ja (kohdassa 1.3 kuvatut) haasteet, jotka EIT:llä on todettu olevan edessään, huomioon ottaen EIT:n erityisinä tavoitteina kaudella 2021–2027 on	Edellä mainittuja EIT:lle Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun asetuksen [xxx] liitteissä I ja I a määriteltyjä yleisiä tavoitteita tukien ja (kohdassa 1.3 kuvatut) haasteet, jotka EIT:llä on todettu olevan edessään, huomioon ottaen EIT:n erityisinä tavoitteina kaudella 2021–2027 on

Tarkistus  43

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(a) lisätä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikuttavuutta ja edistää osaamiskolmion integrointia;	(a) lisätä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikuttavuutta ja avoimuutta ja parantaa osaamiskolmion integrointia;

Tarkistus  44

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(a a) lisätä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuutta ottamalla mukaan laajempi valikoima sidosryhmiä koko unionissa;

Tarkistus  45

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta – b alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(b) kasvattaa innovointivalmiuksia korkea-asteen koulutuksessa edistämällä korkeakoulujen institutionaalista muutosta;	(b) kasvattaa yrittäjyys- ja innovointivalmiuksia korkea-asteen koulutuksessa kaikkialla unionissa ohjaamalla ja seuraamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjä niiden edistäessä integroitumista innovaatioekosysteemeihin ja korkeakoulujen institutionaalista muutosta;

Tarkistus  46

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta – c alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(c) lisätä EIT:n alueellista tavoittavuutta, jotta voidaan puuttua EU:n eri alueiden välisiin eroihin innovointivalmiuksissa.	(c) lisätä EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alueellista tavoittavuutta ja parantaa tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, jotta voidaan puuttua EU:n ja yksittäisten jäsenvaltioiden eri alueiden välisiin eroihin innovointivalmiuksissa ja varmistaa tasapainoinen maantieteellinen kattavuus.

Tarkistus  47

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(c a) panna täytäntöön kaksivuotinen kriisinhallintaohjelma, joka on riittävän joustava, jotta se voi osaltaan suojella nykyisiä innovaatioekosysteemejä ja auttaa EIT:n sidosryhmiä valmistautumaan talouden elpymiseen.

Tarkistus  48

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Näihin tavoitteisiin pyrkimällä EIT auttaa osaltaan saavuttamaan Horisontti Eurooppa -ohjelman tieteelliset, taloudelliset/teknologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Se tarjoaa jatkossakin vahvistusta innovaatioekosysteemeille, jotka auttavat vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, edistämällä osaamiskolmion integrointia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta-aloilla. Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnitteluprosessin avulla varmistetaan, että EIT:n toiminta ja muu Horisontti Eurooppa -ohjelma linjataan tiiviimmin keskenään. Aiempien saavutustensa perusteella EIT:llä tulee olemaan tärkeä rooli ”Avoin innovointi” -pilarissa.	Näihin tavoitteisiin pyrkimällä EIT auttaa osaltaan saavuttamaan Horisontti Eurooppa -ohjelman tieteelliset, taloudelliset/teknologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnitteluprosessin avulla varmistetaan, että EIT:n toiminta ja muu Horisontti Eurooppa -ohjelma linjataan tiiviimmin keskenään. EIT:llä tulee olemaan tärkeä rooli Innovatiivinen Eurooppa -pilarissa ja koko Horisontti Eurooppa -ohjelmassa.

Tarkistus  49

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n ja Euroopan innovaationeuvoston välisillä vahvoilla synergioilla on keskeinen merkitys [Innovatiivinen Eurooppa] -pilarin vaikutuksen kannalta. EIT:n ja Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan, ja niillä pyritään selkeyttämään ja johdonmukaistamaan innovatiivisille yrityksille annettavaa tukea. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä asiantuntemuksen pohjalta EIT tarjoaa liiketoiminnan kiihdyttämispalveluja ja koulutusta Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille.	Tarvitaan vahvoja synergioita [Innovatiivinen Eurooppa] -pilarin kaikkien kolmen täytäntöönpanoelimen välillä. EIT:n väliarvioinnin yhteydessä arvioidaan, onko mahdollista perustaa innovointia koskeva keskitetty palvelupiste. Tässä keskitetyssä palvelupisteessä voisi olla ainakin kolme päälinjaa: osaamiskolmion integrointi, Euroopan innovaatioekosysteemit ja tutkimukseen ja innovointiin voimakkaasti panostavien pk-yritysten ja startup-yritysten kasvu. Varsinkin EIT:n ja Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan, ja niillä pyritään selkeyttämään ja johdonmukaistamaan innovatiivisille yrityksille annettavaa tukea, mukaan lukien liiketoiminnan kiihdyttämispalvelut ja koulutus.

Tarkistus  50

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi EIT helpottaa Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajien pääsyä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovaatioekosysteemeihin ja yhteyteen osaamiskolmion asiaankuuluvien toimijoiden kanssa. Näin Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajat voivat osallistua aktiivisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan ja hyötyä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen palveluista. Vastaavasti EIT:n rahoituksen saajat voivat hyödyntää Euroopan innovaationeuvoston välineitä, jos EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukea ei ole saatavilla. Euroopan innovaationeuvosto voi auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemia suuren kasvupotentiaalin omaavia startup-yrityksiä laajentamaan toimintaansa nopeasti. Varsinkin innovatiivisimmat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemat yritykset voivat – mikäli Euroopan innovaationeuvosto valitsee ne rahoitettaviksi – saada Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä sekarahoituksena myönnettävää tukea ja/tai InvestEU-välineistä myönnettävää rahoitustukea.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi edesautettava innovatiivisten yritysten perustamista tiiviissä yhteisvaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa ja täydentäen sen toimintaa. EIT osallistuu aktiivisesti Euroopan innovaationeuvoston keskustelufoorumin toimintaan ja luo yhteyksiä EIT-yhteisön ja innovaatioekosysteemejä tukevien toimien välille, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja varmistaa toimien keskinäinen johdonmukaisuus ja täydentävyys. EIT helpottaa Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajien pääsyä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen innovaatioekosysteemeihin ja yhteyteen osaamiskolmion asiaankuuluvien toimijoiden kanssa. Näin Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajat voivat osallistua aktiivisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan ja hyötyä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen palveluista. Vastaavasti EIT:n rahoituksen saajat voivat hyödyntää Euroopan innovaationeuvoston välineitä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tarjoamien palvelujen lisäksi annettavaan tukeen. Euroopan innovaationeuvosto voi auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemia suuren kasvupotentiaalin omaavia startup-yrityksiä laajentamaan toimintaansa nopeasti. Varsinkin innovatiivisimmat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemat yritykset voivat hyödyntää mahdollisuutta päästä nopeasti Euroopan innovaationeuvoston toimien piiriin, kuten erityisesti Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä sekarahoituksena myönnettävän tuen ja/tai InvestEU-välineistä myönnettävän rahoitustuen piiriin. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt yksilöivät yhteisössään toimivat pk-yritykset ja startup-yritykset, jotka tarvitsevat tukea saadakseen rahoitusta kansallisista ja eurooppalaisista rahastoista ja rahoitusjärjestelmistä selviytymisensä varmistamiseksi. Tätä varten osaamis- ja innovaatioyhteisöt tekevät tiivistä yhteistyötä EIT:n, Euroopan innovaationeuvoston ja kansallisten viranomaisten kanssa.

Tarkistus  51

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT varmistaa vahvemmat synergiat myös [Huipputiede]-pilariin kuuluvien ohjelmien ja aloitteiden kanssa, jotta voidaan nopeuttaa uteliaisuustutkimuksesta saadun tiedon siirtämistä konkreettisiksi yhteiskuntaa hyödyttäviksi sovelluksiksi. Erityisesti Marie Skłodowska-Curie -toimissa (MSCA) EIT tekee yhteistyötä MSCA-stipendiaattien innovaatio- ja yrittäjätaitojen kehittämiseksi.	EIT varmistaa myös vahvemmat synergiat kaikkien tehtävien ja asiaankuuluvien kumppanuuksien kanssa, joita ovat esimerkiksi Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuus PRIMA, innovatiivisia lääkkeitä koskeva yhteinen teknologia-aloite IMI, Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuus EDCTP, polttokenno- ja vety-yhteisyritys FCH ja ECSEL-yhteisyritys, sekä [Huipputason avoin tiede] -pilariin kuuluvien ohjelmien ja aloitteiden kanssa, jotta voidaan nopeuttaa uteliaisuustutkimuksesta saadun tiedon siirtämistä konkreettisiksi yhteiskuntaa hyödyttäviksi sovelluksiksi. Erityisesti Marie Skłodowska-Curie -toimissa (MSCA) ja Euroopan tutkimusneuvostossa EIT tekee yhteistyötä MSCA-stipendiaattien ja Euroopan tutkimusneuvoston apurahan saajien innovaatio- ja yrittäjätaitojen kehittämiseksi. Yhteistyö on vapaaehtoista, eikä se saa lisätä rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta.

Tarkistus  52

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT osallistuu [Globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky] -pilarin toimiin ja täydentää relevantteja toimia globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja EU:n kilpailukyvyn lisäämiseksi maailmanlaajuisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta EIT pyrkii erityisesti osallistumaan asiaankuuluviin missioihin ja aihekohtaisiin klustereihin sekä muihin eurooppalaisiin kumppanuuksiin muun muassa tukemalla kysyntäpuolen toimenpiteitä ja tarjoamalla hyödyntämispalveluja teknologian siirron edistämiseksi ja saavutettujen tulosten kaupallistamisen nopeuttamiseksi.	EIT osallistuu [Globaalit haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky] -pilarin toimiin ja täydentää relevantteja toimia globaalien ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi ja EU:n kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseksi maailmanlaajuisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta EIT pyrkii erityisesti osallistumaan asiaankuuluviin missioihin ja aihekohtaisiin klustereihin sekä muihin eurooppalaisiin kumppanuuksiin muun muassa tukemalla kysyntäpuolen toimenpiteitä ja tarjoamalla hyödyntämispalveluja teknologian siirron edistämiseksi ja saavutettujen tulosten kaupallistamisen nopeuttamiseksi.

Tarkistus  53

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 7 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Synergiamahdollisuuksia tutkitaan myös Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Huippuosaamisen jakaminen” -osion ja EIT:n tukeman sidosryhmäyhteistyön välillä. Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Huippuosaamisen jakaminen” -osion kohdemaat voivat muun muassa hyödyntää EIT:n asiantuntemusta ja sen tarjoamaa tukea tuotantoketjun loppupään (lähelle markkinoita sijoittuvien) toimintojen kehittämistä varten, koska ne muodostavat myös EIT:n sidosryhmäyhteistyön kohderyhmän.	Synergiamahdollisuuksia tutkitaan myös Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen” -osion ja alueellisen innovaation ohjelman ja muun EIT:n tukeman sidosryhmäyhteistyön välillä. Tavoitteena on saavuttaa EIT:n toiminnan tasapainoisempi edustus kaikkialla unionissa. EIT ohjaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ja auttaa niitä hyödyntämään paremmin alueellisen innovaation ohjelmaa. Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Huippuosaamisen jakaminen” -osion kohdemaat voivat muun muassa hyödyntää EIT:n asiantuntemusta ja sen tarjoamaa tukea tuotantoketjun loppupään (lähelle markkinoita sijoittuvien) toimintojen kehittämistä varten, koska ne muodostavat myös EIT:n sidosryhmäyhteistyön kohderyhmän. Alueellisen innovaation ohjelman talousarviota käytetään myös ERI-rahastojen hyödyntämiseen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt käyttävät näitä synergioita tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman laajennustoimenpiteitä (tiimiyttäminen ja twinning-toiminta) vastaavien EIT:n rahoitusjärjestelmien perustamiseksi.

Tarkistus  54

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n roolin vahvistaminen keskittymällä toimiin, joissa se tuo lisäarvoa EU:n tasolla ja edistää Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamista, ohjaa EIT:n strategiaa kaudella 2021–2027. Ensinnäkin EIT tukee edelleen innovaatiovalmiuksia ja -ekosysteemejä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta kehittämällä ja laajentamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ja käynnistämällä uusia. Toiseksi EIT aikoo osaamiskolmion integroinnista saamiensa kokemusten perusteella tukea suoraan yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä korkea-asteen koulutuksen alalla. Kolmanneksi EIT varmistaa tehokkaampien monialaisten toimenpiteiden avulla, että sen vaikutus EU:n tasolla kasvaa. EIT myös parantaa toimintojaan useilla aloilla lisätäkseen tuloksellisuuttaan, tehokkuuttaan ja vaikutustaan.	EIT:n roolin vahvistaminen keskittymällä innovaatiovetoisen osaamiskolmion integrointiin, unionin lisäarvoon ja Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edistämiseen ohjaa EIT:n strategiaa kaudella 2021–2027. Ensinnäkin EIT tukee edelleen innovaatiovalmiuksia ja -ekosysteemejä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta kehittämällä, avaamalla ja laajentamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjä lisäämällä niiden läpinäkyvyyttä ja hyvää hallintoa sekä käynnistämällä uusia. Toiseksi EIT osaamiskolmion integroinnista saamiensa kokemusten perusteella seuraa osaamis- ja innovaatioyhteisöihin sidoksissa olevien ja niiden kautta täytäntöön pantavien yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä korkea-asteen koulutuksen alalla. Kolmanneksi EIT toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tehokkaampien monialaisten toimenpiteiden avulla, että sen näkyvyys ja vaikutus EU:n tasolla kasvavat. EIT myös parantaa toimintojaan useilla aloilla, kuten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ohjaamisessa kohti rahoituksen kestävyyttä, sen omien toimien ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien avoimuudessa, tavoittavuudessa, läpinäkyvyydessä, laadussa ja kestävyydessä, pk- ja startup-yritysten osallistumisen lisäämisessä, sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa ja maantieteellisessä kattavuudessa, lisätäkseen tuloksellisuuttaan, tehokkuuttaan ja vaikutustaan.

Tarkistus  55

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamiskolmion integrointi EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan kautta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alue- ja paikallistasolla on edelleen keskeinen tehtävä, jotta voidaan vahvistaa innovaatioekosysteemejä ja tehdä niistä kestäviä ja jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. EIT tukee edelleen valittuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä (ks. kuva 2) ja vahvistaa tarjoamiaan toimivia puitteita, joissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä voidaan käynnistää ja hallinnoida ja laajentaa niiden toimintaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat jatkossakin yhteistoimintakeskittymien kautta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pyrkivät huolehtimaan taloudellisesta kestävyydestä hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta ne voisivat pitkällä aikavälillä (viimeistään 15 vuoden kuluttua) olla taloudellisesti riippumattomia EIT:n tuesta.	Osaamiskolmion integrointi EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan kautta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alue- ja paikallistasolla on edelleen keskeinen tehtävä, jotta voidaan vahvistaa innovaatioekosysteemejä ja tehdä niistä kestäviä ja jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. EIT tukee edelleen valittuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ja vahvistaa tarjoamiaan toimivia puitteita, joissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä voidaan käynnistää, laajentaa niiden toimintaa, seurata niitä ja toteuttaa niihin nähden strategista valvontaa ja ohjausta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat jatkossakin sellaisten yhteistoimintakeskittymien kautta, jotka on valittu avointen ehdotuspyyntöjen perusteella. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pyrkivät huolehtimaan taloudellisesta kestävyydestä hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta ne voisivat pitkällä aikavälillä olla taloudellisesti riippumattomia EIT:n tuesta, ja ne pyrkivät saavuttamaan tämän tavoitteen 15 toimintavuoden jälkeen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi 15. toimintavuoden päätyttyä ja puitekumppanuussopimuksen jatkamisen perusteella voitava osallistua tiettyihin EIT:n toimiin, jotka liittyvät erityisesti koulutukseen. Hallintoneuvosto päättää puitekumppanuussopimuksen jatkamisesta riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehokkuutta koskevan arvioinnin myönteisen tuloksen perusteella ja edellyttäen, että niillä on riittävä vaikutus ja taloudellinen kestävyys. Näin varmistetaan, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt säilytetään EIT-yhteisössä ja että ne tuottavat edelleen tiettyjä tuloksia, joita ei muuten voida saavuttaa kaupallisesti kannattavalla tavalla.

Tarkistus  56

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT osoittaa suuren osan budjetistaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemiseen. Se seuraa ja analysoi niiden toiminnan tuloksia ja varmistaa, että niiden toiminta on linjassa EIT:n ja Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden kanssa. Taloudellisen tuen lisäksi EIT tarjoaa saatujen kokemusten perusteella strategista ohjausta osaamis- ja innovaatioyhteisöille sekä ohjausta horisontaalisissa ja erityisissä kysymyksissä, kuten synergioiden muodostamisessa Horisontti Eurooppa -ohjelman sisällä ja muiden EU:n aloitteiden kanssa. EIT tukee erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjä rajapintojen luomisessa ja yhteisten toimien edistämisessä kyseeseen tulevien eurooppalaisten kumppanuuksien ja muiden olennaisten unionin aloitteiden ja ohjelmien kanssa.	EIT osoittaa suuren osan budjetistaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemiseen. Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun asetuksen [xxx] liitteessä V lueteltujen indikaattoreiden perusteella EIT seuraa ja analysoi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksia, vipuvaikutusinvestointeja ja erilaisia laadullisia ja määrällisiä vaikutuksia. Taloudellisen tuen lisäksi EIT tarjoaa saatujen kokemusten perusteella strategista ohjausta osaamis- ja innovaatioyhteisöille sekä ohjausta horisontaalisissa ja erityisissä kysymyksissä, kuten synergioiden muodostamisessa Horisontti Eurooppa -ohjelman sisällä muiden EU:n ja kansainvälisten aloitteiden kanssa. EIT tukee erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjä rajapintojen luomisessa ja yhteisten toimien edistämisessä kyseeseen tulevien eurooppalaisten kumppanuuksien, Horisontti Eurooppa -ohjelman tehtävien, Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan muiden olennaisten unionin aloitteiden ja ohjelmien kanssa ja valvoo yhteistoimintakeskittymien perustamista unionin ulkopuolelle. EIT:n olisi pyrittävä kaikin tavoin virtaviivaistamaan kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön rakenteeseen liittyvää terminologiaa, jotta EIT olisi tunnistettavissa entistä yksinkertaisemmin, selkeämmin ja paremmin.

Tarkistus  57

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 1 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT myös seuraa EIT:n laatumerkin myöntämistä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutusohjelmille ja tutkii tehokkaampaa laadunvarmistusmekanismia, jollainen voisi olla myös EIT:n laatumerkin ulkoinen tunnustaminen ja hyväksyminen.	EIT myös seuraa, parantaa ja vahvistaa EIT:n laatumerkkiä, joka myönnetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutus-, mentorointi- ja uudelleenkoulutusohjelmille, myös verkossa, ja tutkii tehokkaampaa laadunvarmistusmekanismia, jollainen voisi olla myös EIT:n laatumerkin ulkoinen tunnustaminen ja näkyvyys.

Tarkistus  58

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 1 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT tuo yhteisiä palveluja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käyttöön sekä edistää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välillä ja niiden välistä yhteistoimintaa (”cross-KIC” -toimintaa) sekä temaattisilla että horisontaalisilla aihealueilla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisen yhteistoiminnan potentiaali on suurin silloin, kun useampi osaamis- ja innovaatioyhteisö jo paneutuu toiminnassaan sellaisiin yhteisiin EU:n politiikan painopisteisiin, joita varten ei ole olemassa erityistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä. Kun eri osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuodaan yhteen kohdennettujen yhteisten ja yhteistä etua palvelevien toimien pariin, tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia synergioiden luomiseen. EIT edistää tällaista toimintaa ja osallistuu aktiivisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoiminnan sisällön ja rakenteen määrittämiseen. Se seuraa yhteistoiminnan täytäntöönpanoa ja saavutettuja tuloksia. Tavoitteena on, että kyseisistä toimista tulee kiinteä osa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen strategioita.	EIT helpottaa sellaisten EIT-yhteisön yhteisten palvelujen ja välineiden perustamista, joilla pyritään hoitamaan yhdessä erityisiä operatiivisia tehtäviä, jotka ovat yhteisiä useille osaamis- ja innovaatioyhteisöille. EIT myös edistää kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välillä ja niiden välistä yhteistoimintaa (”cross-KIC” -toimintaa) sekä temaattisilla että horisontaalisilla aihealueilla. Eri aihealueiden välinen tiivis vuorovaikutus on yhä tärkeämpää luovuuden, innovoinnin ja liiketoiminnan kannalta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisen yhteistoiminnan ja kohdennettujen yhteisten toimien potentiaali saada aikaan synergioita ja tieteidenvälisiä etuja on suurin silloin, kun useampi osaamis- ja innovaatioyhteisö jo paneutuu toiminnassaan sellaisiin yhteisiin EU:n politiikan painopisteisiin, joita varten ei ole olemassa erityistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä. EIT edistää tällaista toimintaa ja osallistuu aktiivisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoiminnan sisällön ja rakenteen määrittämiseen. Se seuraa yhteistoiminnan täytäntöönpanoa ja saavutettuja tuloksia. Tavoitteena on varmistaa kyseisten kiinteänä osana EIT:hen ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisiin strategioihin kuuluvien toimien kestävyys pitkällä aikavälillä.

Tarkistus  59

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT lisää alueellista vaikutustaan parantamalla avoimuutta potentiaalisten kumppaneiden ja sidosryhmien suuntaan ja selkeyttämällä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alueellista strategiaa, mistä esimerkkinä ovat yhteydet relevantteihin älykkään erikoistumisen strategioihin.	EIT lisää alueellista vaikutustaan parantamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuutta monenlaisten potentiaalisten kumppaneiden ja sidosryhmien suuntaan, tasapainoisella maantieteellisellä kattavuudella, paremmalla tulosten levittämisellä ja hyödyntämisellä ja selkeyttämällä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alueellista strategiaa. Kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön on laadittava tällainen alueellinen strategia kiinteänä osana niiden monivuotisia liiketoimintasuunnitelmia, jotta vahvistetaan suhdetta alueellisiin ja paikallisiin innovaatiotoimijoihin, myös pk-yrityksiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi tarpeen mukaan osoitettava kytköksensä älykkään erikoistumisen strategioihin sekä temaattisten foorumien ja alueiden välisten aloitteiden toimiin, myös ERI-rahastojen hallintoviranomaisten kanssa. EIT seuraa jatkuvasti näiden alueellisten strategioiden täytäntöönpanoa, mukaan lukien ERI-rahastoihin kohdistuva vipuvaikutus.
	EIT seuraa myös sitä, miten yhteistoimintakeskittymät toimivat ja miten ne integroivat toimintansa paikallisiin innovaatioekosysteemeihin. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt lisäävät toimintansa integrointia myös perustamalla innovointikeskittymiä, joiden on tarkoitus toimia kanavana vuorovaikutukselle alueellisten ja paikallisten osaamiskolmion toimijoiden kanssa. Innovointikeskittymien avulla voidaan auttaa luomaan synergioita, kansainvälistämään paikallisia verkkoja, tunnistamaan rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia, antamaan viranomaisille neuvontaa ja tukemaan rahoituksen saajia. Innovointikeskittymät voivat myös laajentua alueellisiksi yhteistoimintakeskittymiksi.
	Vaikka huippuosaaminen on yhä tärkein kriteeri, jonka perusteella kumppaneita, hankkeita tai uusia yhteistoimintakeskittymiä valitaan, erityistä huomiota kiinnitetään kestävien innovaatiorakenteiden ja -ekosysteemien perustamiseen maihin ja alueille, jotka ovat innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla, erityisesti jos ne eivät vielä ole osa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaa. Kun on ehdottoman välttämätöntä valita hankkeista, joilla on samat arviointitulokset, osaamis- ja innovaatioyhteisöt asettavat etusijalle ne hankkeet, joissa
	a) mukana on enemmän t&i-suorituskyvyltään heikompia maita ja alueita taikka maita ja alueita, jotka ovat innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla, sellaisena kuin ne on määritelty EIT-asetuksen [xxx] 2 artiklan 8 kohdassa
	b) mukana on enemmän alueita ja maita, jotka eivät vielä osallistu osaamis- ja innovaatioyhteisöön
	c) mukana on alueita ja maita, jotka sitoutuvat osallistumaan ERI-rahastojen rahoitukseen.

Tarkistus  60

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n alueellisen innovaation ohjelma, jota EIT ohjaa ja jonka osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat täytäntöön, on toistaiseksi toiminut vapaaehtoiselta pohjalta. Vuonna 2021 EIT:n alueellisen innovaation ohjelmasta tulee erottamaton osa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotista strategiaa. EIT antaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille ohjausta ja tukea alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvien monivuotisten strategioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Alueellisen innovaation ohjelman toimien jatkamiseen liittyy entistä parempi tuki innovaatiokyvyltään heikompien maiden ja alueiden innovointivalmiuksien vahvistamiseksi. Ohjelman toimien täytäntöönpanoon osoitettavat EIT:n määrärahat ovat vähintään 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta, jolla EIT tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, mikä lisää kohdealueilta kumppaneiksi tulevien määrää. Alueellisen innovaation ohjelmasta tuettavilla toimilla on tarkoitus	EIT:n alueellisen innovaation ohjelma, jota EIT ohjaa ja jonka osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat täytäntöön, on toistaiseksi toiminut vapaaehtoiselta pohjalta. Vuonna 2021 EIT:n alueellisen innovaation ohjelmasta tulee pakollinen ja erottamaton osa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisia strategioita. EIT varmistaa, että alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvia toimia käytetään siltana
	i) asiaankuuluvien älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovointistrategioiden suuntaan ja siten muiden investointien, erityisesti ERI-rahastojen, vauhdittamiseksi
	ii) mahdollisten uusien kumppanien integroimiseksi ja siten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen maantieteellisen kattavuuden laajentamiseksi.
	EIT antaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille ohjausta ja tukea alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvien monivuotisten strategioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Alueellisen innovaation ohjelman toimien jatkamiseen liittyy entistä parempi tuki niiden maiden ja alueiden, syrjäisimmät alueet mukaan luettuina, innovointivalmiuksien vahvistamiseksi, jotka ovat t&i-suorituskyvyltään heikompia tai jotka ovat innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla, sellaisina kuin ne on määritelty EIT-asetuksen [xxx] 2 artiklan 8 kohdassa, ja joiden osallistuminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan on vähäistä. Ohjelman toimien täytäntöönpanoon osoitettavat EIT:n määrärahat ovat vähintään 15 prosenttia kokonaisrahoituksesta, jolla EIT tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, mikä helpottaa kohdealueilta kumppaneiksi tulevien määrän lisäämistä. Alueellisen innovaation ohjelmasta tuettavilla toimilla on tarkoitus

 

Tarkistus  61

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— parantaa paikallisen ekosysteemin innovointivalmiuksia kehittämällä toimintaedellytyksiä ja tiivistämällä paikallisten innovaatiotoimijoiden (klustereiden, verkostojen, alueviranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammattioppilaitosten) välistä vuorovaikutusta;	— osaltaan parantaa alueellisen ja paikallisen ekosysteemin innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa kehittämällä toimintaedellytyksiä ja tiivistämällä alueellisten ja paikallisten innovaatiotoimijoiden (klustereiden, verkostojen, alueviranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammattioppilaitosten) välistä vuorovaikutusta;

Tarkistus  62

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— kytkeä paikalliset innovaatioekosysteemit yleiseurooppalaisiin innovaatioekosysteemeihin huolehtimalla yhteistyöstä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden yhteistoimintakeskittymien kanssa.	— houkutella uusia kumppaneita EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, laajentaa EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen maantieteellistä kattavuutta myös EIT:n innovaatiokeskittymien kautta ja kytkeä paikalliset innovaatioekosysteemit yleiseurooppalaisiin innovaatioekosysteemeihin houkuttelemalla uusia kumppaneita, laajentamalla maantieteellistä kattavuutta ja huolehtimalla yhteistyöstä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden yhteistoimintakeskittymien kanssa.

Tarkistus  63

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– houkutella yksityistä ja julkista lisärahoitusta kiinnittäen erityistä huomiota ERI-rahastoihin.

Tarkistus  64

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jotta voidaan varmistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen syvempi integrointi paikallisiin innovaatioekosysteemeihin, kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tulee laatia ja panna täytäntöön strategia, jolla pyritään vahvistamaan suhteita alueellisiin ja paikallisiin innovaatiotoimijoihin. EIT seuraa aktiivisesti strategioiden täytäntöönpanoa. Paikkakohtainen lähestymistapa innovointiin tulisi niveltää osaksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotista strategiaa ja liiketoimintasuunnitelmaa, ja sen tulisi rakentua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien (ja alueellisen innovaation ohjelman) varaan, jotta voidaan hyödyntää niiden roolia yhdysväylänä osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja vuorovaikutukseen yhteistoimintakeskittymän kumppaneiden kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi osoitettava kytköksensä paikallisiin älykkään erikoistumisen strategioihin sekä asiaankuuluvien temaattisten foorumien ja alueiden välisten aloitteiden toimiin, mukaan lukien ERI-rahastojen hallintoviranomaiset. EIT seuraa myös sitä, miten yhteistoimintakeskittymät toimivat ja miten ne integroivat toimintansa paikallisiin innovaatioekosysteemeihin.	Poistetaan.

Tarkistus  65

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Uusien ja esiin nousevien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi EIT käynnistää uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ensisijaisilla aloilla, valintaperusteinaan muun muassa niiden merkitys Horisontti Eurooppa -ohjelman poliittisten painopisteiden kannalta sekä potentiaali ja lisäarvo, joka voitaisiin saada hyödyntämällä EIT:n mallia. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisessa otetaan huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu ja EIT:lle vuosiksi 2021–2027 osoitettu talousarvio. [Euroopan horisontti -asetuksen] liitteessä III määritellyt eurooppalaisten kumppanuuksien valintaperusteet sisällytetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ehdotuspyyntöihin ja arvioidaan ehdotusten arvioinnin yhteydessä.	Uusien ja esiin nousevien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi EIT julkaisee avoimia ja läpinäkyviä ehdotuspyyntöjä uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamiseksi ensisijaisilla aloilla, valintaperusteinaan muun muassa niiden merkitys maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen liittyvien unionin poliittisten painopisteiden kannalta sekä potentiaali ja lisäarvo, joka voitaisiin saada hyödyntämällä EIT:n mallia. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamisessa otetaan huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu ja EIT:lle vuosiksi 2021–2027 osoitettu talousarvio. [Horisontti Eurooppa -asetuksen] liitteessä III määritellyt eurooppalaisten kumppanuuksien valintaperusteet sisällytetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ehdotuspyyntöihin ja arvioidaan ehdotusten arvioinnin yhteydessä.

Tarkistus  66

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n hallintoneuvoston esityksestä ja siitä tehdyn analyysin perusteella ehdotetaan, että ensimmäinen kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö käynnistetään vuonna 2022. Sitä koskeva ehdotuspyyntö on määrä julkaista vuonna 2021. Kyseessä on painopisteala, jolla on vahvaa täydentävyyttä EIT:n jo käynnistämien kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa samoin kuin muiden, Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa käynnistettävien eurooppalaisten kumppanuuksien mahdollisten painopistealueiden kanssa. Kulttuuriala ja luovat alat muodostavat sektorin, jolla on suuri kasvupotentiaali, paljon ruohonjuuritason aloitteita ja vahva vetovoima kansalaisiin. Ne ovat voimakkaasti sidoksissa paikallisiin ja alueellisiin ekosysteemeihinsä. Kulttuuriala ja luovat alat ovat kuitenkin edelleen hyvin hajanainen sektori, eikä niiden innovoijilla ja yritystoiminnan käynnistäjillä ole aina tarvittavia yrittäjyys- ja innovaatiotaitoja. Parhaan ratkaisun näihin pullonkauloihin tarjoaisi osaamis- ja innovaatioyhteisö osaamiskolmion integrointiin tähtäävän lähestymistapansa, pitkän aikahorisonttinsa ja paikkalähtöisen lähestymistapansa ansiosta. Liitteessä 1B on tietokooste, jossa esitetään yhteenveto kulttuurialan ja luovien alojen haasteista ja tulevan osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoiduista vaikutuksista.	EIT:n hallintoneuvoston esityksestä ja siitä tehdyn analyysin perusteella ehdotetaan, että ensimmäinen kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisö käynnistetään vuonna 2022. Sitä koskeva ehdotuspyyntö on määrä julkaista vuonna 2021. Jos EIT:n hallintoneuvosto kuitenkin katsoo, että sidosryhmien lisäkuuleminen on tarpeen ennen ehdotuspyynnön julkaisemista, se voi lykätä käynnistämistä vuoteen 2022 kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisön käynnistämiseksi vuonna 2023.
	Toisen, vesi-, meri- ja merenkulkualojen sekä vesi- ja meriekosysteemien osaamis- ja innovaatioyhteisön (Vesi-KIC) käynnistämistä ehdotetaan vuonna 2025, ja sitä koskeva ehdotuspyyntö on määrä julkaista vuonna 2024. Komissio tekee kuitenkin riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella vuoteen 2023 mennessä vaikutustenarvioinnin, jossa arvioidaan vesi-, meri- ja merenkulkualojen sekä vesi- ja meriekosysteemien alan merkitystä. Jos arvioinnin tulos on kielteinen, komissio antaa ehdotuksen liitteen 1 A ja liitteen 1 B muuttamiseksi ottaen huomioon EIT:n hallintoneuvoston panoksen ja Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnitteluprosessin.

Tarkistus  67

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Vesi-, meri- ja merenkulkualojen sekä vesi- ja meriekosysteemien painopisteala kattaa laajan kirjon perinteisiä ja kehittyviä talouden aloja, jotka liittyvät erottamattomasti paineen alla olevaan ympäristö- ja luonnonpääomaan. Tällä alalla on ratkaiseva merkitys ilmastoneutraalin, kestävän ja kilpailukykyisen unionin aikaansaamisessa vuoteen 2050 mennessä, sillä meri- ja vesiluonnonvarojen käyttö ja hyödyntäminen lisääntyvät uusien teknologioiden käyttöönoton ja vähähiiliseen talouteen siirtymistarpeen myötä. Merillä, valtamerillä ja sisävesillä on keskeinen rooli ilmastoprosesseissa, ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä, elintarviketuotannossa, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, kriittisissä ekosysteemipalveluissa sekä uusiutuvan energian ja muiden resurssien tarjonnassa. Jäteveden puhdistuksella vähennetään käytettävän energian määrää sekä patogeenisiä bakteereja jätevesilietteen vedenpoiston aikana ja parannetaan yleisesti laitosten tehokkuutta ja laatua. Tämä painopisteala täydentää kahdeksaa nykyistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä. Tämän strategisen innovaatio-ohjelman liitteessä 1 B a on tietokooste, jossa esitetään yhteenveto tämän alan haasteista ja tulevan osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoiduista vaikutuksista.

Tarkistus  68

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – 3 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kulttuurialan ja luovien alojen painopistealla on vahvaa täydentävyyttä EIT:n jo käynnistämien kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa samoin kuin muiden, Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa käynnistettävien eurooppalaisten kumppanuuksien mahdollisten painopistealueiden kanssa. Kulttuurialalla ja luovilla aloilla on suuri kasvupotentiaali, paljon ruohonjuuritason aloitteita ja vahva vetovoima kansalaisiin. Ne ovat voimakkaasti sidoksissa paikallisiin ja alueellisiin ekosysteemeihinsä. Kulttuuri- ja luovat alat ja toimialat ovat kuitenkin edelleen hyvin hajanaisia, eikä niiden innovoijilla ja yritystoiminnan käynnistäjillä ole aina tarvittavia yrittäjyys- ja innovaatiotaitoja. Parhaan ratkaisun näihin pullonkauloihin tarjoaisi osaamis- ja innovaatioyhteisö osaamiskolmion integrointiin tähtäävän lähestymistapansa, pitkän aikahorisonttinsa ja paikkalähtöisen lähestymistapansa ansiosta. Liitteessä 1B on tietokooste, jossa esitetään yhteenveto tämän alan haasteista ja tulevan osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoiduista vaikutuksista.

Tarkistus  69

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n talousarvioesityksen perusteella vuonna 2025 voitaisiin käynnistää toinen uusi osaamis- ja innovaatioyhteisö, jota koskeva ehdotuspyyntö julkaistaisiin vuonna 2024. Tämä edellyttäisi liitteen 1A muuttamista siten, että siihen lisättäisiin yksi tai useampi uusi painopisteala. Painopisteala tai -alat valitaan EIT:n hallintoneuvoston ehdotusten pohjalta. Näissä ehdotuksissa otetaan huomioon ensisijaiset alat, jotka on määrä yksilöidä Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa tutkimus- ja innovointisuunnitelmassa, sekä eurooppalaisten kumppanuuksien valinnalle asetetut kriteerit, erityisesti avoimuus, läpinäkyvyys, EU-tason lisäarvo, johdonmukaisuus ja synergiat. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaperusteet yhdenmukaistetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman vastaavien kriteerien kanssa. Ne myös tukevat EU:n politiikan keskeisten tavoitteiden, kuten missioiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi tai useampia uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä voidaan valita siinä tapauksessa, että EIT:n talousarvion lisäksi saadaan käyttöön lisävaroja.	Uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä voidaan valita, jos EIT:n talousarvion lisäksi saadaan käyttöön lisävaroja ja siinä otetaan huomioon EIT:n hallintoneuvoston ehdotuksen ensisijaiset alat, jotka on määrä yksilöidä Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa tutkimus- ja innovointisuunnitelmassa, sekä eurooppalaisten kumppanuuksien valinnalle asetetut kriteerit, erityisesti avoimuus, läpinäkyvyys, EU-tason lisäarvo, kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen, johdonmukaisuus ja synergiat. Yksi tai useampia uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä voidaan valita, jos EIT:n talousarvion lisäksi saadaan käyttöön lisävaroja.

Tarkistus  70

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— vahvistaa innovaatioekosysteemejä jatkamalla nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemista maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa osaamiskolmion integroinnin avulla;
— määrittelee osa-alueet, joilla osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä strategisesti tärkeiden ja politiikan kannalta merkittävien aiheiden parissa, ja edistää tällaista tiiviimpää yhteistyötä;
— varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt laativat ja panevat täytäntöön strategian, jolla luodaan yhteistyötä ja synergioita kyseeseen tulevien eurooppalaisten kumppanuuksien ja muiden olennaisten unionin aloitteiden ja ohjelmien kanssa;
— varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on osallistava lähestymistapa, jonka pyrkimyksenä on lujittaa niiden suhteita kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin innovaatiotoimijoihin;
— varmistaa, että EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvat toimet tuottavat enemmän alueellisia vaikutuksia ja toimivat integroidusti yhteen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisten strategioiden kanssa;
— käynnistää valikoiduilla strategisesti tärkeillä aihealueilla uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, ensimmäisenä kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisön vuonna 2022.

Tarkistus  71

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
3.2. Korkea-asteen koulutuksen innovointivalmiuksien tukeminen	3.2. Korkea-asteen koulutuksen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien tukeminen

Tarkistus  72

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamiskolmion integrointiin tähtäävän mallin avulla EIT on auttanut luomaan umpeen korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välillä pitkään vallinnutta kuilua. EIT on inhimillisen pääoman kehittämisen kannalta keskeinen toimija, koska se kiinnittää erityistä huomiota yrittäjyyskasvatukseen. EIT:n vaikutus kohdistuu kuitenkin edelleen vain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneihin.	Osaamiskolmion integrointiin tähtäävän mallin avulla EIT on auttanut luomaan umpeen korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välillä pitkään vallinnutta kuilua. EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat inhimillisen pääoman kehittämisen kannalta avainasemassa, koska ne kiinnittävät erityistä huomiota innovointiin ja yrittäjyyskasvatukseen. EIT:n vaikutus ei kuitenkaan rajoitu osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneihin, vaan sitä pikemminkin ulotetaan laajemmalle.

Tarkistus  73

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Innovoinnin tukemiseksi laajemmin on tarpeen, että Euroopan korkea-asteen oppilaitokset omaksuvat innovatiivisen ja yrittäjähenkisen asenteen koulutukseen, tutkimukseen ja vuorovaikutukseen yrityselämän ja sellaisen laajemman paikallisen innovaatioekosysteemin kanssa, johon kuuluu myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunta.	Innovoinnin tukemiseksi laajemmin on tarpeen, että Euroopan korkea-asteen oppilaitokset omaksuvat innovatiivisen ja yrittäjähenkisen asenteen koulutukseen, tutkimukseen ja vuorovaikutukseen yrityselämän ja sellaisen laajemman paikallisen ja alueellisen innovaatioekosysteemin kanssa, johon kuuluvat myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunta, julkiset laitokset ja kolmannen sektorin organisaatiot mahdollisimman osallistavalla ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoisella tavalla. Sen vuoksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt tehostavat tavanomaista korkea-asteen koulutustoimintaa ja kehittävät edelleen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan yhteydessä korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksia.

Tarkistus  74

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Korkeakoulujen kehittäminen innovatiivisemmiksi ja yrittäjähenkisemmiksi organisaatioiksi edellyttää selkeää strategiaa, menetelmäkehystä ja resurssien osoittamista. Kokemuksensa ansiosta EIT:llä on ainutlaatuiset edellytykset tukea korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.	EIT suunnittelee ja käynnistää yhteistyössä komission kanssa ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen palautteeseen perustuen korkeakoulutusaloitteen, jolla tuetaan osaamiskolmion innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittämistä ja joka toteutetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimesta ja kautta. EIT:n hallintoneuvosto päättää riippumattomien asiantuntijoiden kolmen ensimmäisen vuoden kuluttua korkeakoulutusaloitteen käynnistämisestä suorittaman arvioinnin perusteella, olisiko aloitetta jatkettava, olisiko sitä laajennettava vai olisiko se lopetettava.

Tarkistus  75

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT toteuttaa toimet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta avoimella ja kohdennetulla tavalla, jonka tavoitteena on lisätä innovointivalmiuksia korkea-asteen koulutuksessa, jotta innovoinnin arvoketjuihin ja ekosysteemeihin saadaan mukaan laajempi määrä korkeakouluja. Nämä toimet täydentävät EIT:n toimia koulutuksen alalla keskeisenä osana osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osaamiskolmion integrointiin tähtäävää toimintaa. Erityisesti ne lisäävät avoimuutta ja saavutettavuutta myös sellaisten osallistujien suuntaan, jotka eivät ole osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita. EIT:n vaikutus ulottuisi tällöin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelle ja tukisi EIT:tä sen keskeisessä tehtävässä edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla jäsenvaltioiden innovointivalmiuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kyseisinä Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteina on edistää yrittäjyys- ja innovointitaitoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mihin sisältyy myös korkeakoulujen valmiuksien lisääminen kaikkialla Euroopassa.	Toimet toteutetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta avoimella, läpinäkyvällä ja kohdennetulla tavalla, jonka tavoitteena on lisätä innovointivalmiuksia korkea-asteen koulutuksessa sellaisten korkeakoulujen mukaan saamiseksi, jotka eivät vielä ole osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita, innovoinnin arvoketjuissa ja ekosysteemeissä. Nämä toimet täydentävät EIT:n toimia koulutuksen alalla kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön osaamiskolmiossa erityisesti lisäämällä niiden avoimuutta ja saavutettavuutta myös sellaisten osallistujien suuntaan, jotka eivät ole osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita.
	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täytäntöön paneman korkeakoulualoitteen olisi parannettava muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihtoa organisaatiossa tapahtuvasta oppimisesta, valmennuksesta ja mentoroinnista, uudelleen- ja täydennyskoulutuskurssien ja koulutuksen kehittämistä, sellaisten toimintasuunnitelmien laatimista, joissa käsitellään havaittuihin tarpeisiin vastaamista muun muassa seuraavilla aloilla: innovaatiojohtaminen, startup-yritysten perustaminen, kestävyys ja ilmastoneutraalius, teknologian siirto ja teollis- ja tekijänoikeuksien hallinta, sukupuoleen perustuvien lähestymistapojen integrointi innovaation alalla, paikallisten sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta huolehtiminen ja muut innovointivalmiuksiin liittyvät toimet.
	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt sisällyttävät monivuotiseen strategiaan toimet, joilla pyritään vahvistamaan korkeakoulujen innovointivalmiuksia. Nämä toimet ulottuvat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelle ja tukevat EIT:tä sen keskeisessä tehtävässä edistää Euroopan kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla jäsenvaltioiden innovointivalmiuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kyseisinä Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteina on edistää yrittäjyys- ja innovointitaitoja elinikäisen oppimisen näkökulmasta, ottaen sukupuoliulottuvuus aina huomioon.

Tarkistus  76

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n tuki rakentuu poliittisille aloitteille, kuten HEInnovate24- ja RIIA25-järjestelmille, jotka ovat osoittaneet arvonsa useissa korkeakouluissa ja jäsenvaltioissa EU:ssa. EIT suunnittelee tukitoimet läheisessä yhteistyössä komission kanssa, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys Horisontti Eurooppa -ohjelman, Erasmus-ohjelman ja muiden ohjelmien kyseeseen tulevien toimien kanssa. Täytäntöönpano- ja toteutusmekanismin yksityiskohtia kehitetään ja hienosäädetään edelleen kolmen ensimmäisen vuoden aikana, ja niiden toimivuutta seurataan ja arvioidaan tämän pilottivaiheen aikana ennen niiden käytön laajentamista.	EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt rakentuvat poliittisille aloitteille, kuten eurooppalaiset yliopistot -aloitteelle sekä HEInnovate24,- ja RIIA25-järjestelmille, jotka ovat osoittaneet arvonsa useissa korkeakouluissa ja jäsenvaltioissa EU:ssa. EIT tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä toimien suunnittelemisessa johdonmukaisesti ja täydentävästi Horisontti Eurooppa -ohjelman, Erasmus-ohjelman ja muiden ohjelmien kyseeseen tulevien toimien kanssa. Täytäntöönpano- ja toteutusmekanismin yksityiskohtia kehitetään ja hienosäädetään edelleen korkeakoulutusaloitteen kolmen ensimmäisen vuoden aikana, ja niiden toimivuutta seurataan.
__________________	__________________
24 HEInnovate on Euroopan komission ja OECD:n kehittämä strategiakehys. Se tarjoaa korkeakouluille menetelmän, jota käyttämällä ne voivat tunnistaa kehittämistä kaipaavat innovointivalmiuksien osa-alueet ja muokata tarkoituksenmukaisia strategioita ja toimia halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. HEInnovate perustuu vahvaan metodologiseen näyttöön. Kehitettävät valmiudet on jaettu seuraaviin kahdeksaan lohkoon: johtaminen ja hallinto, digitalisaatio, organisaatiovalmiudet, yrittäjäkoulutus ja -oppiminen, yrittäjien valmentaminen ja tukeminen, tietämyksen vaihto, kansainvälistyminen ja vaikutusten mittaus. OECD on julkaissut useita HEInnovate-maaraportteja. Ks. OECD Skills Studies osoitteessa https://www.oecd-ilibrary.org/education/	24 HEInnovate on Euroopan komission ja OECD:n kehittämä strategiakehys. Se tarjoaa korkeakouluille menetelmän, jota käyttämällä ne voivat tunnistaa kehittämistä kaipaavat innovointivalmiuksien osa-alueet ja muokata tarkoituksenmukaisia strategioita ja toimia halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. HEInnovate perustuu vahvaan metodologiseen näyttöön. Kehitettävät valmiudet on jaettu seuraaviin kahdeksaan lohkoon: johtaminen ja hallinto, digitalisaatio, organisaatiovalmiudet, yrittäjäkoulutus ja -oppiminen, yrittäjien valmentaminen ja tukeminen, tietämyksen vaihto, kansainvälistyminen ja vaikutusten mittaus. OECD on julkaissut useita HEInnovate-maaraportteja. Ks. OECD Skills Studies osoitteessa https://www.oecd-ilibrary.org/education/
25 Euroopan komissio kehitti alueellisten innovaatiovaikutusten arvioinnin (Regional Innovation Impact Assessment, RIIA) ensimmäisenä vaiheena ohjenuoraksi yliopistojen innovaatiovaikutusten arvioinneille metriikkapohjaisten tapaustutkimusten pohjalta. Innovaatiovaikutuksen arviointi esimerkiksi RIIA-järjestelmän avulla voitaisiin mahdollisesti kytkeä rahoitusvälineisiin, jotka perustuvat innovaatiosuorituskykyyn alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla.	25 Euroopan komissio kehitti alueellisten innovaatiovaikutusten arvioinnin (Regional Innovation Impact Assessment, RIIA) ensimmäisenä vaiheena ohjenuoraksi yliopistojen innovaatiovaikutusten arvioinneille metriikkapohjaisten tapaustutkimusten pohjalta. Innovaatiovaikutuksen arviointi esimerkiksi RIIA-järjestelmän avulla voitaisiin mahdollisesti kytkeä rahoitusvälineisiin, jotka perustuvat innovaatiosuorituskykyyn alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla.

Tarkistus  77

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:llä on ohjaava ja koordinoiva rooli osaamis- ja innovaatioyhteisöjen eteenpäin viemien toimien täytäntöönpanossa ja seurannassa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että toiminnassa varmistetaan osallistava lähestymistapa, jolla houkutellaan mukaan myös sellaisia korkeakouluja, jotka eivät ole osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita, Lisäksi varmistetaan monitieteinen ja eri alojen välinen lähestymistapa sekä kytkökset Euroopan komission älykkään erikoistumisen strategiaan, asiaankuuluviin temaattisiin foorumeihin ja EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaan.	Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö kiinnittää erityistä huomiota siihen, että toiminnassa varmistetaan avoin ja osallistava lähestymistapa, jolla houkutellaan mukaan myös sellaisia korkeakouluja, jotka eivät ole osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita, jotta varmistetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus. Lisäksi varmistetaan monitieteinen ja eri alojen välinen lähestymistapa, naisten laajempi osallistuminen aloille, joilla he ovat aliedustettuina, sekä kytkökset Euroopan komission älykkään erikoistumisen strategiaan, asiaankuuluviin temaattisiin foorumeihin, kuten toimintapolitiikan tukijärjestelyyn ja EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaan.

Tarkistus  78

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 7 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT aikoo kytkeä innovaatiovalmiuksien kehittämiselle korkea-asteen koulutuksessa tarjoamansa tuen EIT:n laatumerkkiin, joka tällä hetkellä myönnetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutusohjelmille. Tällöin myös osallistuvat korkeakoulut voisivat käyttää EIT:n laatumerkkiä. EIT aikoo myös laajentaa laatumerkin käytön elinikäisen oppimisen toimiin, jolloin voidaan tavoittaa ja osallistaa laajempi kohderyhmä (aikuis)opiskelijoita ja instituutioita (myös ammattioppilaitoksia) osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelta. Merkin käytön laajentamisella EIT-yhteisön ulkopuolelle on rakenteellista vaikutusta kaikilla tasoilla (yksilö-, ohjelma- ja instituutiotasolla).	EIT tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä niiden koulutusohjelmille myönnettävän EIT:n laatumerkin toteuttamisessa. Osallistuvia korkeakouluja kannustetaan käyttämään EIT-laatumerkkiä. EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt parantavat laatumerkin hyödyntämistä myös laajentamalla sen soveltamisalaa elinikäisen oppimisen toimiin, mentorointiin, ammatilliseen koulutukseen, koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmiin, verkossa avoimiin massakursseihin (MOOC-kursseihin), jolloin voidaan tavoittaa ja osallistaa laajempi kohderyhmä (aikuis)opiskelijoita ja instituutioita (myös ammattioppilaitoksia) osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanien ulkopuolelta. Merkin käytön laajentamisella EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöyhteisöjen ulkopuolelle odotetaan olevan rakenteellista vaikutusta kaikilla tasoilla (yksilö-, ohjelma- ja instituutiotasolla). EIT seuraa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutusohjelmien EIT-laatumerkin soveltamisalan laajentamisen vaikuttavuutta.

Tarkistus  79

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 8 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n kohderyhmänä ovat erityisesti innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomasti tai kohtalaisesti menestyvien maiden ja muiden heikommin suoriutuvien alueiden korkeakoulut, jotka haluavat vahvistaa innovaatiojalanjälkeään ja älykkään erikoistumisen strategioitaan. EIT osoittaa tähän toimenpiteeseen vähintään 25 prosenttia näihin toimiin osoitetuista kokonaismäärärahoista.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toteuttavat korkeakoulutustoimensa avointen ja läpinäkyvien ehdotuspyyntöjen kautta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kohderyhmänä ovat koko unionin korkeakoulut, mutta erityisesti innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomasti tai kohtalaisesti menestyvien maiden ja alueiden sekä muiden heikommin suoriutuvien alueiden korkeakoulut, jotka haluavat vahvistaa innovaatiojalanjälkeään ja älykkään erikoistumisen strategioitaan. EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt osoittavat näihin toimiin riittävästi määrärahoja, ja ehdotuspyyntöihin sisällytettävillä kelpoisuusperusteilla varmistetaan, että merkittävä osa hankkeisiin osallistuvista korkeakouluista tulee osaamis- ja innovaatioyhteisön ulkopuolelta.

Tarkistus  80

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— suunnittelee ja käynnistää yhteistyössä komission kanssa toimia, joilla tuetaan korkea-asteen koulutuksen innovointivalmiuksien kehittämistä ja jotka toteutetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta vuodesta 2021 alkaen;
— ottaa käyttöön sidosryhmäyhteistyöohjelman, jolla kannustetaan innovointivalmiuksien kehittämiseen korkeakouluja innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomasti tai kohtalaisesti menestyvistä maista;
— tarjoaa osallistuville korkeakouluille erityistä ohjausta, asiantuntemusta ja valmennusta;
— vahvistaa EIT:n laatumerkin käyttöä ja laajentaa sitä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ulkopuolelle siten, että sen piiriin kuuluvat myös toimeen osallistuvat korkeakoulut.

Tarkistus  81

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Viestintä	(1) Viestintä ja tulosten levittäminen

Tarkistus  82

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT tehostaa viestintäänsä ja näkyvyyttään. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen määrän kasvaessa ja korkeakoulujen yrittäjähenkistä kehitystä tukevan uuden toimen myötä EIT aikoo tehostaa pyrkimyksiään lisätä tunnettuuttaan innovoinnin laatubrändinä. Tämän brändin rakentaminen ja viestinnän parantaminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti kansalaisten suuntaan, sillä EIT:stä tulevat innovaatiot ovat osaltaan konkreettista näyttöä Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman kautta tehtävien EU:n investointien vaikutuksista. EIT soveltaa parannettua brändistrategiaa keskeisiin sidosryhmiinsä (korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, yrityksiin jne.) kaikissa jäsenvaltioissa ja muissa maissa Horisontti Eurooppa -ohjelman viestintäperiaatteiden mukaisesti.	EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt tehostavat ja parantavat viestintäänsä ja näkyvyyttään ja soveltavat parannettua brändistrategiaa keskeisiin sidosryhmiinsä (kuten korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, startup- ja pk-yrityksiin, kolmannen sektorin organisaatioihin jne.) kaikissa jäsenvaltioissa ja muissa maissa Horisontti Eurooppa -ohjelman viestintäperiaatteiden mukaisesti. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen määrän kasvaessa ja korkeakoulujen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia tukevien uusien aloitteiden myötä EIT aikoo tehostaa pyrkimyksiään lisätä unionin tuen tunnettuutta innovoinnin laatubrändinä. Tämän brändin rakentaminen ja viestinnän parantaminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti kansalaisten ja alueellisten ja kansallisten viranomaisten suuntaan, sillä EIT:stä ja Euroopan innovaationeuvostosta tulevat innovaatiot yhdessä ovat konkreettista näyttöä Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman kautta tehtävien EU:n investointien vaikutuksista.

Tarkistus  83

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jotta voidaan varmistaa, että EIT:n tarjoamat mahdollisuudet tunnettaisiin laajemmin ja tiedostettaisiin paremmin, EIT aikoo tutkia mahdollisuutta parantaa ohjausta ja apua eri näkökohdissa, joita EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin osallistumiseen liittyy eri puolilla Eurooppaa, hyödyntämällä nykyisiä tiedonvaihtoverkkoja Euroopan laajuisesti.	Jotta voidaan varmistaa, että EIT:n tarjoamat mahdollisuudet tunnettaisiin laajemmin ja tiedostettaisiin paremmin, EIT parantaa ohjausta ja apua eri näkökohdissa, joita EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin osallistumiseen liittyy eri puolilla Eurooppaa. EIT:n maakohtaisten yhteyshenkilöiden verkosto, joka on osa Horisontti Eurooppa -ohjelman kansallisia yhteyspisteitä, hyödyntää nykyisiä tiedonvaihtoverkkoja Euroopan laajuisesti, ja nämä osaltaan lisäävät EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen näkyvyyttä ja viestintätoimintaa. Lisäksi yhteyshenkilöt tukevat kansallisia ja alueellisia viranomaisia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisten ohjelmien kanssa tarvittavien synergioiden määrittämisessä.

Tarkistus  84

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT järjestää jäsenvaltioiden edustajien ryhmän ja komission yksiköiden kanssa säännölliset kokoukset vähintään kahdesti vuodessa varmistaakseen riittävän viestinnän ja tiedonkulun jäsenvaltioiden kanssa ja EU:n tasolla sekä pitääkseen ne ajan tasalla EIT-rahoitteisen toiminnan tuloksista ja saavutuksista. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä huolehtii myös riittävästä tuesta EIT:n tukemien toimien linkittämiselle kansallisiin ohjelmiin ja aloitteisiin, mihin sisältyy myös tällaisen toiminnan mahdollinen kansallinen yhteisrahoitus.	EIT järjestää jäsenvaltioiden edustajien ryhmän ja komission yksiköiden sekä Euroopan parlamentin ja alueiden komitean kanssa säännölliset kokoukset vähintään kahdesti vuodessa varmistaakseen riittävän viestinnän ja tiedonkulun jäsenvaltioiden kanssa ja EU:n tasolla sekä pitääkseen ne ajan tasalla EIT-rahoitteisen toiminnan tuloksista ja saavutuksista. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä huolehtii myös riittävästä tuesta EIT:n tukemien toimien linkittämiselle kansallisiin ohjelmiin ja aloitteisiin, mihin sisältyy myös tällaisen toiminnan mahdollinen kansallinen yhteisrahoitus.

Tarkistus  85

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT aikoo jatkaa EIT:n sidosryhmäfoorumia ja EIT:n palkintoja edistääkseen vuorovaikutusta osaamiskolmion eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja antaakseen tunnustusta Euroopan lupaavimmille yrittäjille ja innovoijille.	EIT jatkaa EIT:n sidosryhmäfoorumia ja EIT:n palkintoja edistääkseen vuorovaikutusta osaamiskolmion eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja antaakseen tunnustusta Euroopan lupaavimmille yrittäjille ja innovoijille.

Tarkistus  86

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:llä on keskeinen rooli hyvien käytänteiden ja saatujen kokemusten levittämisessä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja korkeakoulujen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia tukevat hankkeet tarjoavat poliittisille päättäjille arvokasta evidenssipohjaa ja mahdollisuuksia oppia kokemusperäisesti, kun käyttöön saadaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista sekä tukea EU:n politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon kulloisillakin aihealueilla.	EIT:llä on keskeinen rooli hyvien käytänteiden ja saatujen kokemusten tunnistamisessa, jakamisessa ja levittämisessä. EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat myös maakohtaisten yhteyshenkilöiden välityksellä yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan parlamentin, erityisesti sen tieteen ja tekniikan tulevaisuuspaneelin (STOA), kanssa jäsennellyn vuoropuhelun käynnistämiseksi hyvien käytäntöjen, kokemusten ja mahdollisuuksien määrittämiseksi, jakamiseksi ja levittämiseksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja korkeakoulujen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia tukevat hankkeet tarjoavat poliittisille päättäjille ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioalan sidosryhmille arvokasta evidenssipohjaa ja mahdollisuuksia oppia kokemusperäisesti, kun käyttöön saadaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista sekä tukea EU:n politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon kulloisillakin aihealueilla.

Tarkistus  87

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tähän mennessä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä peräisin olevia hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ei ole riittävästi systematisoitu tai levitetty tehokkaasti käyttöön. Tukitehtävässään osaamista edistävänä kumppanina poliittisille päättäjille ja koko innovaatioyhteisölle EIT kehittää edelleen rooliaan innovaatioelimenä, joka kykenee havaitsemaan, analysoimaan, systematisoimaan ja jakamaan EIT-rahoitetuista toimista (koulutuksesta, innovoinnin tukemisesta ja yrittäjyyden tukemisesta) peräisin olevia innovatiivisia käytänteitä, kokemuksia ja tuloksia ja varmistamaan niiden käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa. Tämä toiminta rakentuu yhteyksille ja synergioille [Euroopan horisontti -ehdotuksen] [Innovatiivinen Eurooppa -pilariin] kuuluvien muiden aloitteiden kanssa.	Tähän mennessä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä peräisin olevia hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ei ole riittävästi yhdistetty, systematisoitu tai levitetty tehokkaasti käyttöön. Tukitehtävässään osaamista edistävänä kumppanina poliittisille päättäjille ja koko tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteisölle EIT kehittää edelleen rooliaan innovaatioelimenä, joka kykenee havaitsemaan, analysoimaan, systematisoimaan ja jakamaan EIT-rahoitetuista toimista (koulutuksesta, tutkimuksen ja innovoinnin tukemisesta ja yrittäjyyden tukemisesta) peräisin olevia innovatiivisia käytänteitä, kokemuksia ja tuloksia ja varmistamaan niiden käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa. Tämä toiminta rakentuu yhteyksille ja synergioille Horisontti Eurooppa -ohjelman Innovatiivinen Eurooppa -pilariin kuuluvien muiden aloitteiden, erityisesti Euroopan innovaationeuvoston, missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien, kanssa.

Tarkistus  88

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Kansainvälinen yhteistyö	(3) Kansainvälinen yhteistyö ja maailmanlaajuinen sidosryhmäyhteistyö

Tarkistus  89

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 3 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT-asetuksen soveltamisalan puitteissa EIT pyrkii lisäämään toimiensa vaikutusta kansainvälisen yhteistyön avulla ja aikoo huolehtia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kansainvälisten EIT-rahoitteisten toimien koordinoinnista. Toiminnan fokus suunnataan tiiviisti asianomaisten Euroopan unionin teollisuuspoliittisten tavoitteiden sekä tutkimuksen ja innovoinnin painopisteiden mukaisesti, ja siinä varmistetaan Euroopan tasolla saatava lisäarvo.	Asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)] soveltamisalan puitteissa EIT pyrkii varmistamaan, että sen toimilla on suurempi vaikutus kansainvälisen yhteistyön sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kansainvälisten EIT-rahoitteisten toimien avulla.

Tarkistus  90

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 3 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kansainvälisessä yhteistyössään EIT keskittyy komissiota kuullen toimiin, joilla tartutaan tehokkaasti globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä se pyrkii edistämään näihin aiheisiin liittyviä kansainvälisiä aloitteita ja kestävän kehityksen tavoitteita, varmistamaan mahdollisuudet hyödyntää lahjakkuutta ja tehostamaan innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa ja kysyntää. EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt suunnittelevat ja toteuttavat kansainväliset toimensa läheisessä yhteistyössä komission kanssa Horisontti Eurooppa -lähestymistavan ja muiden asiaankuuluvien EU:n strategioiden mukaisesti sekä EIT:n hallintoneuvoston valvonnassa.	EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt suunnittelevat ja toteuttavat kansainväliset toimensa läheisessä yhteistyössä komission kanssa Horisontti Eurooppa -lähestymistavan ja muiden asiaankuuluvien EU:n strategioiden mukaisesti sekä EIT:n hallintoneuvoston valvonnassa. Kansainvälisessä yhteistyössään ja maailmanlaajuisessa sidosryhmäyhteistyössä osaamis- ja innovaatioyhteisöt keskittyvät EIT:n hallintoneuvostoa ja komissiota kuullen toimiin, joilla tartutaan tehokkaasti globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, näihin aiheisiin liittyviä kansainvälisten aloitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen, varmistamaan mahdollisuudet hyödyntää lahjakkuutta ja tehostamaan innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa ja kysyntää.

Tarkistus  91

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 3 alakohta – taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— parantaa näkyvyyttään jäsenvaltioiden tärkeimmille sidosryhmille suunnatulla vahvemmalla brändistrategialla;
— varmistaa Euroopan unionin tuen näkyvyyden;
— tutkii mahdollisuutta hyödyntää EU:n nykyisiä tiedonvaihtoverkkoja ja koordinoida niiden toimintaa, jotta voidaan tarjota parempaa neuvontaa ja ohjausta EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen potentiaalisille kumppaneille;
— järjestää jäsenvaltioiden edustajien ryhmän säännöllisiä kokouksia, jotta voidaan varmistaa tehokas viestintä ja tiedonkulku jäsenvaltioiden kanssa;
— lisää toimintansa näkyvyyttä kansalaisiin ja sidosryhmäyhteisöönsä päin sidosryhmäfoorumin, EIT:n palkintojen ja EIT:n alumnien avulla;
— kartoittaa, systematisoi ja jakaa tehokkaasti EIT-rahoitteisista toimista saatuja kokemuksia ja niistä peräisin olevia hyviä toimintatapoja — sekä tekee yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa kansallisella ja alueellisella tasolla käynnistämällä jäsennellyn vuoropuhelun ja koordinoimalla pyrkimyksiä hyvien toimintatapojen ja kokemusten kartoittamiseksi, jakamiseksi ja levittämiseksi;
— kehittää yleisiä suuntaviivoja EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kansainväliselle yhteistyölle EIT:n hallintoneuvoston valvonnassa noudattaen komission kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä koskevaa strategiaa ja kuullen komission yksiköitä.

Tarkistus  92

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tässä jaksossa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään mukauttamaan ja parantamaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen nykyistä toimintaa. EIT:n hallintoneuvosto seuraa näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehokkaalla ja strategisella tavalla EIT:n tasolla ja tarjoaa tarvittavat kannustimet ja huolehtii tarvittavasta valvonnasta – myös rahoituksen myöntämisprosessin avulla – varmistaakseen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat ne täytäntöön.	Tässä jaksossa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään mukauttamaan ja parantamaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen nykyistä toimintaa. EIT:n hallintoneuvosto seuraa näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehokkaalla ja strategisella tavalla EIT:n tasolla ja tarjoaa tarvittavat kannustimet ja huolehtii tarvittavasta valvonnasta – myös tulosperusteisen rahoituksen myöntämisprosessin avulla – varmistaakseen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat ne täytäntöön.

Tarkistus  93

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suorituskyvyn ja vaikutusten maksimoimiseksi EIT seuraa niiden toimintaa ja antaa niille operatiivista ohjausta kysymyksissä, jota liittyvät hyvän hallinnoinnin periaatteiden ja eurooppalaisille kumppanuuksille Horisontti Eurooppa -asetuksessa esitettyjen periaatteiden ja kriteerien noudattamiseen sekä koordinointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman painopisteiden kanssa.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suorituskyvyn ja vaikutusten maksimoimiseksi EIT seuraa jatkuvasti niiden toimintaa ja antaa niille operatiivista ohjausta kysymyksissä, jotka liittyvät hyvän hallinnoinnin ja asianmukaisen hallintotavan periaatteiden ja eurooppalaisille kumppanuuksille Horisontti Eurooppa -asetuksessa esitettyjen periaatteiden ja kriteerien noudattamiseen sekä koordinointiin Horisontti Eurooppa -ohjelmasta seuraavien vaatimusten ja sen painopisteiden kanssa, perustuen EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen väliseen pitkän aikavälin yhteistyöstrategiaan. Asianmukaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa, jos osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskyky on heikko tai se ei saavuta odotettuja tuloksia ja vaikutuksia.

(Liitteessä olevien kohtien numeroinnin yhdenmukaistamiseksi liitteessä I olevan 3 kohdan 3.4 alakohdan alakohdat numeroidaan uudelleen menettelyn myöhemmässä vaiheessa.)

Tarkistus  94

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Toimenpiteitä, joilla varmistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jatkuva avoimuus ja täytäntöönpanon läpinäkyvyys, kehitetään muun muassa sisällyttämällä mukaan yhteisiä sääntöjä uusille jäsenille, jotka tuovat lisäarvoa kumppanuuksille. Ne huolehtivat toiminnastaan täysin läpinäkyvällä tavalla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pysyvät dynaamisina kumppanuuksina, joihin uudet kumppanit, joista yhä suurempi osa on pk-yrityksiä, voivat osallistua huippuosaamisen ja strategisen sopivuuden perusteella. Liiketoimintasuunnitelman laatimismenettelyä (ml. painopisteiden määrittely, toimintojen valinta ja varojen kohdentaminen) muutetaan avoimemmaksi ja osallistavammaksi, jotta voidaan rajoittaa rahoituksen keskittymistä ja varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet hyötyvät laajasta kumppaniverkostosta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt myös lisäävät ehdotuspyyntöjen osuutta, erityisesti kolmansille osapuolille avoimissa innovaatiohankkeissa. Kaikki nämä toimenpiteet lisäävät osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan osallistuvien määrää. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulisi ilmoittaa uusien kumppanien osallistumisesta osana säännöllistä raportointiaan.	EIT huolehtii siitä, että toimenpiteitä, joilla varmistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jatkuva avoimuus sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuus uusille jäsenille ja täytäntöönpanon läpinäkyvyys, kehitetään muun muassa hyväksymällä ja soveltamalla avoimia, selkeitä ja johdonmukaisia kriteerejä uusille jäsenille, jotka tuovat lisäarvoa kumppanuuksille, ja seuraamalla jatkuvasti toimenpiteiden tehokkuutta. Ne huolehtivat toiminnastaan täysin läpinäkyvällä tavalla, muun muassa käyttämällä järjestelmällisesti avoimia ehdotuspyyntöjä kumppanien ja hankkeiden valitsemiseksi ja uusien yhteistoimintakeskittymien perustamiseksi.

Tarkistus  95

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Huippuosaaminen on yhä tärkein kriteeri, jonka perusteella kumppaneita, hankkeita tai uusia yhteistoimintakeskittymiä valitaan, mutta kun on ehdottoman välttämätöntä valita ehdotuksista, joilla on samat arviointitulokset, osaamis- ja innovaatioyhteisöt asettavat etusijalle ne ehdotukset, joissa
	a) mukana on suuri määrä t&i-suorituskyvyltään heikompia maita ja alueita taikka maita ja alueita, jotka ovat innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomalla tai kohtalaisella tasolla, sellaisina kuin ne on määritelty EIT-asetuksen [xxx] 2 artiklan 8 kohdassa
	b) mukana on enemmän alueita ja maita, jotka eivät vielä osallistu osaamis- ja innovaatioyhteisöön
	c) mukana on alueita ja maita, jotka sitoutuvat osallistumaan ERI-rahastojen rahoitukseen
	d) mukana on enemmän pk-yrityksiä
	e) varmistetaan tasapainoisempi sukupuolijakauma.

Tarkistus  96

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 2 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pysyvät avoimina ja dynaamisina kumppanuuksina, joihin kaikkien jäsenvaltioiden uudet kumppanit, joista yhä suurempi osa on pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä, voivat osallistua huippuosaamisen, lisäarvon ja sen perusteella, miten ne voivat edistää innovaatioekosysteemejä ja strategista sopivuutta. Liiketoimintasuunnitelman laatimismenettelyä (ml. painopisteiden määrittely, toimintojen valinta ja varojen kohdentaminen), uusien yhteistoimintakeskittymien valintaa ja rahoituspäätöksiä muutetaan läpinäkyvämmiksi, avoimemmiksi ja osallistavammiksi, jotta voidaan rajoittaa rahoituksen keskittymistä ja varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet hyötyvät laajasta maantieteellisestä kattavuudesta ja laajasta kumppaniverkostosta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi ilmoitettava uusien kumppanien ja rahoituksen saajien osallistumisesta osana säännöllistä raportointiaan.

Tarkistus  97

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat innovaatioarvoketjun kaikissa osissa, niiden liiketoimintasuunnitelman portfoliossa varmistetaan koulutus-, yrittäjyys- ja innovaatiotoimien riittävä tasapaino. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet toteutetaan kevyessä, tehokkaassa ja kustannustehokkaassa rakenteessa, jossa hallinto- ja yleiskustannukset pidetään minimissä. EIT varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt saavuttavat odotetut vaikutukset niiden liiketoimintasuunnitelmissa määritellyn toimivalikoiman avulla, joka tukee tehokkaasti niiden tavoitteiden saavuttamista.	Koska osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat innovaatioarvoketjun kaikissa osissa, niiden liiketoimintasuunnitelman portfoliossa varmistetaan koulutus-, tutkimus-, yrittäjyys- ja innovaatiotoimien riittävä ja jatkuva tasapaino. EIT seuraa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimia, jotta voidaan varmistaa, että ne toteutetaan kevyessä, tehokkaassa ja kustannustehokkaassa rakenteessa, jossa hallinnolliset kulut sekä hallinto- ja yleiskustannukset pidetään niin alhaisina kuin kohtuudella mahdollista. EIT varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt saavuttavat odotetut vaikutukset niiden liiketoimintasuunnitelmissa määritellyn toimivalikoiman avulla, joka tukee tehokkaasti niiden tavoitteiden saavuttamista. Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmat ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöille myöntämät avustukset kattavat vähintään kolmen vuoden ajanjakson, mutta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimista raportoidaan edelleen vuosittain.

Tarkistus  98

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisön kunkin kumppanin sitoumukset hankkeen sopimuskeston aikana varmistetaan seuraamalla säännöllisesti kumppanin käytännön osallistumista suhteessa alkuperäisiin sitoumuksiin. EIT varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on käytössä riskinhallintajärjestelmä sellaisia tapauksia varten, joissa jotkin kumppanit eivät pysty täyttämään alkuperäisiä sitoumuksiaan.	Osaamis- ja innovaatioyhteisön kunkin kumppanin sitoumukset hankkeen sopimuskeston aikana varmistetaan seuraamalla säännöllisesti kumppanin käytännön osallistumista suhteessa alkuperäisiin sitoumuksiin. EIT varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on käytössä riskinhallintajärjestelmä sellaisia tapauksia varten, joissa jotkin kumppanit eivät pysty täyttämään alkuperäisiä sitoumuksiaan. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi toimintansa taloudelliseen kestävyyteen pyrkiessään tarkasteltava monenlaisia tulo- ja investointilähteitä. Taloudellisen kestävyyden edistämiseksi toteutetut toimet eivät saa johtaa opintomaksujen tai kumppaneilta perittävien jäsenmaksujen nousuun, vaikuttaa jäsenmaksuihin tai opintomaksuihin liittyen haitallisesti pienempiin yrityksiin, kuten pk-yrityksiin ja startup-yrityksiin, eivätkä vähentää avustusten myöntämistä.

Tarkistus  99

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt soveltavat tiukasti avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita, erityisesti uusien kumppanien valinnassa ja liiketoimintasuunnitelman laatimismenettelyssä;
— varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toteutuksessa noudatetaan kaikilta osin asiaankuuluvia Horisontti Eurooppa -asetuksesta johtuvia vaatimuksia;
— varmistaa, että osaamiskolmion toimet ovat riittävän tasapuolisesti edustettuina liiketoimintasuunnitelmissa;
— varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt pitävät hallinnolliset kustannuksensa mahdollisimman pieninä;
— varmistaa, että nykyiset kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisöä siirtyvät noudattamaan eurooppalaisten kumppanuuksien uusia Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisia toteutuskriteerejä.

Tarkistus  100

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kevyen ja yksinkertaistetun rahoitusmallin avulla EIT tehostaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikutusta ja panosta Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Tarjoamansa tuen lisäarvoa parantaakseen EIT aikoo mukauttaa rahoitusmalliaan. EIT toteuttaa parannuksia neljällä keskeisellä lohkolla.	Kevyen ja yksinkertaistetun rahoitusmallin avulla EIT tehostaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikutusta ja panosta Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Tarjoamansa tuen lisäarvoa parantaakseen EIT aikoo mukauttaa rahoitusmalliaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneiden tai muiden yksityisten ja julkisten lähteiden sitoumusten lisäämiseksi ajan myötä. EIT:n olisi varmistettava määrärahojen tasapainoinen jakautuminen monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi ja sujuva siirtyminen nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä seuraavaan erityisesti meneillään olevien toimien osalta. EIT toteuttaa parannuksia neljällä keskeisellä lohkolla.

Tarkistus  101

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Ensinnäkin EIT ottaa käyttöön yhteisrahoitusosuuden nostaakseen yksityisten ja julkisten investointien tasoja. Rahoitusmallin mukauttaminen helpottaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen siirtymistä kohti taloudellista kestävyyttä. Se kannustaa niitä vähentämään asteittain puitekumppanuussopimusaikana EIT:n rahoituksen osuutta liiketoimintasuunnitelmassaan ja lisäämään muista lähteistä tulevien yhteisinvestointien tasoa. Kiinteitä laskevia yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan jäljempänä esitetyllä tavalla koko osaamis- ja innovaatioyhteisöjen elinkaaren eri vaiheissa (käynnistysvaihe, kasvuvaihe, kypsyysvaihe ja EIT:n tuesta irtautuminen).	Ensinnäkin EIT soveltaa asianmukaisia ja asteittain aina 50 prosenttiin osaamis- ja innovaatioyhteisön 12. toimintavuonna laskevia yhteisrahoitusosuuksia nostaakseen yksityisten ja julkisten investointien, jotka ovat muita kuin niiden kumppaneilta saatuja tuloja, tasoja, millä autetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjä hyödyntämään kasvavia julkisia ja yksityisiä lisätuloja ja -investointeja, jotta saavutetaan taloudellinen kestävyys. EIT mukauttaa rahoituksen osuutta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti ja lisää muista lähteistä tulevien yhteisinvestointien tasoa. EIT:n rahoitus on tulosperusteista, sillä kannustetaan vaikutuksia ja palkitaan menestyksestä, se sidotaan suoraan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitteiden saavuttamisessa saavutettuun edistykseen ja se voidaan lopettaa, jos tulokset ovat jatkuvasti puutteellisia.

Tarkistus  102

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – kuva 4

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus  103

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Toiseksi tällä hetkellä käytössä oleva avustusten myöntämisprosessi suunnataan voimakkaammin kilpailussa menestymisen ja tulosten mukaan sekä monivuotisten avustusten käyttöön. EIT:n hallintoneuvosto tarjoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille voimakkaampia kannusteita erityisesti niiden yksilöllisen suorituskyvyn perusteella, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus. Siksi EIT aikoo tarkistaa kilpailuttamiseen perustuvia rahoitussääntöjään parantaakseen vaikutustaan Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.	Toiseksi EIT varmistaa, että avustusten myöntämisprosessi perustuu kilpailussa menestymiseen ja monivuotisten avustusten käyttöön. EIT:n rahoitus sidotaan saavutettuun edistykseen asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)] 11 artiklan mukaisesti. EIT:n hallintoneuvosto tarjoaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille voimakkaampia kannusteita erityisesti niiden yksilöllisen suorituskyvyn perusteella, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus. Siksi EIT aikoo tarkistaa kilpailuttamiseen perustuvia rahoitussääntöjään parantaakseen vaikutustaan Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.

Tarkistus  104

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kolmanneksi EIT aikoo soveltaa tiukkoja sääntöjä arviointijärjestelmän lujittamiseksi ennen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen seitsemän ensimmäisen toimintavuoden päättymistä. Tämä väliarviointi, joka toteutetaan ulkoisten asiantuntijoiden avulla, tulisi tehdä parhaita kansainvälisiä käytäntöjä noudattaen eurooppalaisten kumppanuuksien seurantaa ja arviointia koskevien Euroopan Horisontti -kriteerien mukaisesti ja ennen ensimmäisen seitsemän vuoden jakson päättymistä. Arvioinnin pohjalta hallintoneuvosto tekee päätöksen, jonka mukaan osaamis- ja innovaatioyhteisölle myönnettävää rahoitusosuutta joko jatketaan tai se lopetetaan. Jälkimmäisessä tapauksessa puitekumppanuussopimusta ei jatketa kyseisen osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa ja resurssit kohdennetaan uudelleen paremmin suoriutuviin toimintoihin.	Kolmanneksi EIT aikoo soveltaa tiukkoja sääntöjä arviointijärjestelmän lujittamiseksi ennen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen seitsemän ensimmäisen toimintavuoden päättymistä. Ulkoiset ja riippumattomat asiantuntijat toteuttavat väliarvioinnin parhaita kansainvälisiä käytäntöjä noudattaen eurooppalaisten kumppanuuksien seurantaa ja arviointia koskevien Horisontti Eurooppa -kriteerien ja asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)] 11 artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Arviointi tehdään ennen ensimmäisen seitsemän vuoden jakson päättymistä. Asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)] 11 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin pohjalta hallintoneuvosto tekee päätöksen, jonka mukaan osaamis- ja innovaatioyhteisölle myönnettävää rahoitusosuutta joko jatketaan tai se lopetetaan. Jälkimmäisessä tapauksessa puitekumppanuussopimusta ei jatketa kyseisen osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa.

Tarkistus  105

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Hallinnollisen taakan keventäminen

(Sijoitetaan seuraavan eteen: liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 5 alakohta)

Tarkistus  106

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lisäksi EIT jatkaa yksinkertaistamiseen tähtäävää työtään keventääkseen osaamis- ja innovaatioyhteisöön kohdistuvaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa27, jolloin niiden vuotuinen liiketoimintasuunnitelma ja monivuotinen strategia voidaan panna täytäntöön joustavalla ja tehokkaalla tavalla. Tähän sisältyy kertakorvauksen tai yksikkökustannusten käyttö kyseeseen tulevissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimissa. EIT tekee tarvittaessa monivuotisia avustussopimuksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa vastaavien puitekumppanuussopimusten nojalla, minkä kautta voidaan parantaa resurssien ja erityisesti innovaatiotoimien suunnittelua sekä auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan osallistuvia kumppaneita sitoutumaan toimintaan vahvemmin ja tekemään pitkän aikavälin investointeja. Näiden monivuotisten avustussopimusten kesto ei saisi olla yli kolmea vuotta.	EIT lisää edelleen yksinkertaistamiseen ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollisen taakan keventämiseen tähtäävää työtään27, jolloin niiden monivuotiset liiketoimintasuunnitelmat voidaan panna täytäntöön joustavalla ja tehokkaalla tavalla. Tähän sisältyy kertakorvauksen tai yksikkökustannusten käyttö kyseeseen tulevissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimissa. EIT tekee monivuotisia avustussopimuksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa vastaavien puitekumppanuussopimusten nojalla, minkä kautta voidaan parantaa resurssien ja erityisesti innovaatiotoimien suunnittelua sekä auttaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan osallistuvia kumppaneita sitoutumaan toimintaan vahvemmin ja tekemään pitkän aikavälin investointeja. Näiden monivuotisten avustussopimusten olisi katettava vähintään kolmen vuoden jakso. EIT vahvistaa luottamussuhteita osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja keskittää arviointinsa niiden tuloksiin ja vaikutuksiin.
__________________	__________________
27 Erityisesti on tarkoitus lopettaa vuosittainen raportointi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täydentävistä toimista, kuten tilintarkastustuomioistuin suositteli erityiskertomuksessaan vuonna 2016 (suositus 1, s. 51).	27 Erityisesti on tarkoitus lopettaa vuosittainen raportointi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täydentävistä toimista, kuten tilintarkastustuomioistuin suositteli erityiskertomuksessaan vuonna 2016 (suositus 1, s. 51).

Tarkistus  107

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 5 alakohta – 2 taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— ottaa käyttöön uuden rahoitusmallin, joka on suunniteltu kannustamaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneita tekemään sitoumuksia;
— parantaa jatkuvasti rahoitusmallia yksinkertaistamalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjen raportointikäytäntöjä ja tarvittaessa tekemällä niiden kanssa monivuotisia avustussopimuksia vastaavien puitekumppanuussopimusten nojalla;
— mukauttaa kilpailuun perustuvaa avustuksen myöntämismenettelyä siten, että se palkitsee menestyksestä ja tuloksista;
— vahvistaa kattavaa arviointia, joka tehdään kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön suorituskyvystä ennen niiden seitsemännen toimintavuoden päättymistä, tueksi hallintoneuvoston päätökselle niiden taloudellisen tuen jatkamisesta tai päättämisestä ja eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavan Horisontti Eurooppa -kehyksen mukaisesti.

Tarkistus  108

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Perusteelliseen riippumattomaan tutkimukseen nojautuen ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa EIT määrittelee vuoden 2023 loppuun mennessä suhteensa osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, joiden rahoitustukiavustukset lakkaavat ohjelmakaudella 2021–2027. Jos loppuarvioinnin tulos on myönteinen, EIT voi tehdä yksittäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on ylläpitää yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa puitekumppanuussopimuksen päättymisen jälkeen. Yhteistyöpöytäkirjassa tulisi mainita muun muassa seuraaviin liittyvät oikeudet ja velvoitteet:	EIT kehittää yleiset periaatteet suhteille, joita osaamis- ja innovaatioyhteisöihin pidetään yllä puitekumppanuussopimuksen päättymisen jälkeen, eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavan Horisontti Eurooppa -kehyksen mukaisesti. Perusteelliseen riippumattomaan tutkimukseen nojautuen ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa EIT arvioi vuoden 2023 loppuun mennessä niiden osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikutuksia ja tuloksia, joiden puitekumppanuussopimuksen voimassaolo päättyy ohjelmakaudella 2021–2027, ja määrittää niiden suhteet tämän jälkeiseksi ajaksi.
– EIT:n brändin käyttö ja osallistuminen EIT:n palkintoihin ja muihin EIT:n järjestämiin aloitteisiin;
– EIT:n laatumerkin käyttö koulutusohjelmissa;
– EIT:n ehdotuspyyntökilpailuihin osallistuminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoiminnan ja yhteisten palvelujen osalta;
– suhteet EIT:n alumniyhteisöön.

Tarkistus  109

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 6 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Jos riippumattomien ulkoisten asiantuntijoiden arvioinnin tulos on myönteinen ja EIT:n hallintoneuvosto tekee myönteisen päätöksen, EIT voi EIT-asetuksen 11 artiklan mukaisesti päättää jatkaa kumppanuutta koskevaa puitesopimusta nykyisen ohjelmakauden loppuun asti, jos arviointi osoittaa, että tietyt osaamis- ja innovaatioyhteisön toimet eivät vielä voi olla taloudellisesti kestäviä mutta ovat yhä keskeisessä asemassa sen yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen liittyvien tehtävien, toimien ja valmiuksien täytäntöönpanossa ja edellyttävät siten edelleen EIT:n taloudellista tukea, jotta osaamis- ja innovaatioyhteisöistä voi tulla taloudellisesti kestäviä. EIT-asetuksen 11 artiklan mukaan jatkamiseen on sovellettava tiettyjä edellytyksiä, ja sen soveltamisalaa, talousarviota ja kestoa on rajoitettava.

Tarkistus  110

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 6 alakohta – taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— kehittää yleiset periaatteet suhteille, joita osaamis- ja innovaatioyhteisöihin pidetään yllä puitekumppanuussopimuksen päättymisen jälkeen, eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavan Horisontti Eurooppa -kehyksen mukaisesti;
— tekee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa yhteistyöpöytäkirjat niiden pitämiseksi EIT-yhteisön aktiivisina jäseninä sillä edellytyksellä, että loppuarviointi on myönteinen ja EIT:n hallintoneuvosto tekee asiasta myönteisen päätöksen.

Tarkistus  111

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.5 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Laajan toiminta-alansa ja erityisen roolinsa ansiosta EIT:llä on hyvät edellytykset luoda synergioita ja täydentävyyttä muiden EU:n ohjelmien ja välineiden kanssa muun muassa vahvistamalla tukeaan osaamis- ja innovaatioyhteisöille niiden suunnittelu- ja täytäntöönpanotoimissa. Seuraavassa luettelossa annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten EIT edistää synergioita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä myös Euroopan horisontti -ohjelman ulkopuolella.	Laajan toiminta-alansa ja erityisen roolinsa erottamattomana osana Horisontti Eurooppa -ohjelmaa ansiosta EIT:llä on hyvät edellytykset luoda synergioita ja täydentävyyttä muiden EU:n ohjelmien tai välineiden kanssa muun muassa vahvistamalla tukeaan osaamis- ja innovaatioyhteisöille niiden suunnittelu- ja täytäntöönpanotoimissa. Seuraavassa luettelossa annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten EIT edistää synergioita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä myös Horisontti Eurooppa -ohjelman ulkopuolella.

Tarkistus  112

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.5 alakohta – 4 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja innovaatioekosysteemien alueellinen ulottuvuus huomioon ottaen etsitään synergioita ERI-rahastojen kanssa. Pyritään parhaalla mahdollisella tavalla siihen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet sisällytetään koheesiorahaston hallintoviranomaisten toimenpideohjelmiin. Tämän on tarkoitus edistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuutta, maantieteellistä tasapainoa ja rahoituksen kestävyyttä koskevia tavoitteita ja lisätä EIT:n kokonaisvaikutusta.

Tarkistus  113

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.5 alakohta – 4 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt edistävät yhteistyötä älykkään erikoistumisen alustojen kanssa, erityisesti hankkeissa, joilla on kokemusta yhteistyöstä koheesiopolitiikan varoista vastaavien hallintoviranomaisten kanssa. Näin voidaan helpottaa synergioiden aikaansaamista EIT:n resurssien, koheesiopolitiikan rahastojen ja muiden eurooppalaisten, kansallisten ja/tai alueellisten ohjelmien välillä.	— EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt edistävät osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja älykkään erikoistumisen alustojen välistä yhteistyötä. Näin voidaan helpottaa synergioiden aikaansaamista EIT:n resurssien, koheesiopolitiikan rahastojen ja muiden eurooppalaisten, kansallisten ja/tai alueellisten ohjelmien välillä.

Tarkistus  114

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Covid-19-pandemian aiheuttama kriisi
	1) EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistyö
	Covid-19-pandemiasta seuranneet merkittävät sosiaaliset, taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja tekniset muutokset edellyttävät yhteistyötoimia kaikilta unionin toimielimiltä, elimiltä ja laitoksilta, ja EIT:n olisi osallistuttava innovaatiotoimiin, joita vastaaminen kriisiin johdonmukaisesti edellyttää. EIT:n olisi varmistettava, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt auttavat laatimaan innovatiivisia ratkaisuja toimialasta riippumatta ja noudattaen Euroopan elpymissuunnitelman, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Euroopan teollisuusstrategian ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden painopisteitä, jotta edistetään yhteiskuntien ja talouden elpymistä ja vahvistetaan niiden kestävyyttä ja palautumiskykyä. Kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön olisi laadittava kaksivuotinen strateginen suunnitelma, jolla hillitään osaltaan kriisin vaikutuksia talouteen, erityisesti yhteiskunnallisia mullistuksia, ja investointien vähenemistä. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla pyritään lisäämään palautumis- ja selviytymiskykyä innovaatioekosysteemeissä ja erityisesti mikroyrityksissä, pk-yrityksissä ja startup-yrityksissä mutta myös opiskelijoiden, tutkijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden keskuudessa, joita kriisi on koetellut eniten.
	EIT:n olisi varmistettava, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt kykenevät toimimaan riittävän joustavasti ja sopeutumaan covid-19-kriisin vuoksi lisääntyneisiin vaatimuksiin Euroopan elpymissuunnitelman täytäntöön panemiseksi. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat synergiassa muiden innovaatioalan toimintalohkojen ja elinten kanssa tehdä aloitteita, joilla pyritään tukemaan osaamiskolmioon perustuvaa nykyistä innovaatioekosysteemiä. Ne voivat julkaista erityisiä ehdotuspyyntöjä, edistää aloitteita hyödyntäen kumppanuuksiaan, ekosysteemejä ja yhteisöjä, luoda hankkeita joko erillään tai osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisen yhteistoiminnan kehyksessä tukeakseen liiketoiminnan kestävää uudelleenjärjestelyä sekä määrittää, mitkä pk-yritykset, startup-yritykset ja muut sidosryhmät ovat tuen tarpeessa. Niiden olisi toimittava riittävän joustavasti ja luotava kumppaneita ja rahoituksen saajia varten tarkoituksenmukaisia tukitoimia, joiden soveltamisala ulottuu myös nykyisiä yhteisöjä laajemmalle. Ne joutuvat sopeutumaan aikaan, jolle ovat ominaisia hajautetummat etätyön muodot, matkustuksen väheneminen, epävarmuuden lisääntyminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentäminen. Niiden olisi autettava kumppaneita, rahoituksen saajia ja opiskelijoita asettamalla käyttöön innovatiivisia yhteistyövälineitä, tietoa ja tukipalveluja.
	EIT:n hallintoneuvosto arvioi vuoden 2023 loppupuolella koordinoidusti komission kanssa, jatketaanko kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön aloitteita, jotka liittyvät kriisintorjuntaohjelmaan.
	2) EIT Health
	EIT Healthin kehyksessä olisi koottava asiantuntemusta ja kerättävä tietoa rokotteiden, testimenetelmien ja hoitomuotojen kehittämiseksi covid-19-tautia vastaan, ja samalla olisi huolehdittava siitä, ettei aiheudu päällekkäisyyksiä nykyisten tietokantojen ja aloitteiden kanssa. EIT Healthin kehyksessä olisi edistettävä sellaisten monialaisten alustojen käyttöönottoa, joilla voidaan tukea rokotteisiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä, jota tehdään tutkimuslaitoksissa, teollisuudessa, erityisesti pk-yrityksissä, ja muissa organisaatioissa, joilla on kokemusta esikliinisestä asiantuntemuksesta, rokotekokeista sekä kliinisen koeaineiston tuottamisesta.

Tarkistus  115

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n määrärahatarpeet ovat vuosina 2021–2027 yhteensä [3 000] miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraaviin kolmeen päälohkoon: 1)nykyisistä kahdeksasta osaamis- ja innovaatioyhteisöstä aiheutuvat menot (ottaen huomioon, että niistä kolmen puitekumppanuussopimukset päättyvät vuonna 2024) ja kahden uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön perustaminen (vuosina 2022 ja 2025), 2) uuden EIT:n koordinointi- ja tukitoimen käynnistäminen ja 3) hallintomenot.	EIT:n määrärahatarpeet ovat vuosina 2021–2027 4 prosenttia Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaistalousarviosta, ja ne jakautuvat seuraaviin kahteen päälohkoon: 1) nykyisistä kahdeksasta osaamis- ja innovaatioyhteisöstä aiheutuvat menot (ottaen huomioon, että niistä kolmen puitekumppanuussopimukset päättyvät vuonna 2024) ja kahden uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön perustaminen (vuosina 2022 tai 2023 ja 2025) ja 2) hallintomenot.

Tarkistus  116

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Noin [2 500] miljoonaa euroa (83,3 % EIT:n kokonaistalousarviosta) on määrä kohdentaa nykyisten ja uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitukseen, ja tähän määrään sisältyy [200] miljoonaa euroa alueellisen innovaation ohjelmaa varten. Yhteisrahoitusosuuden käyttöönoton myötä ennakoidaan, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt houkuttelevat lisäksi rahoitusta [1 500] miljoonan euron edestä muista julkisista ja yksityisistä lähteistä. Kahden uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön käynnistämistä varten (vuosina 2022 ja 2025) on varattu noin [300] miljoonan euron määrärahat. Jos EIT:n budjetin ohella saadaan käyttöön lisämäärärahoja, EIT voisi käynnistää myös muita uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä.	Noin 96,7 prosenttia on määrä kohdentaa nykyisten ja uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitukseen, josta
	a) vähintään 15 prosenttia alueellisen innovaation ohjelmaan
	b) enintään 3 prosenttia koulutusaloitteeseen, jonka tarkoituksena on kehittää osaamiskolmion innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia
	c) noin 10 prosenttia kahden uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön käynnistämistä varten (vuosina 2022 tai 2023 ja 2025).
	Jos EIT:n budjetin ohella saadaan käyttöön lisämäärärahoja, EIT voisi käynnistää myös muita uusia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä.

Tarkistus  117

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.1 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT käynnistää uuden tukitoimen, jolla tuetaan korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä. Tämä toimi edellyttää horisontaalisia projektihallinto- ja seurantapalveluja. Näiden toimien toteuttamiseen tarvitaan EIT:n budjetista noin [400] miljoonaa euroa (enimmillään 14 %), josta [120] miljoonaa euroa käynnistysvaiheeseen (ensimmäiset 3 vuotta) ja loput laajentumisvaiheeseen (viimeiset 4 vuotta).	Poistetaan.

Tarkistus  118

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.1 alakohta – 4 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
EIT tulee jatkossakin olemaan kevyt ja dynaaminen organisaatio. Hallintomenojen osuus EIT:n talousarviosta kasvaa ylittämättä kuitenkaan keskimäärin kolmea prosenttia. Hallintomenot kattavat tarvittavat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintakulut. Osan hallintomenoista kattaa Unkari tarjoamalla maksutta toimistotilaa vuoden 2029 loppuun saakka. Tältä pohjalta määritetyt hallintomenot ovat noin 73 miljoonaa euroa vuosina 2021–2027. Määrärahat jakautuvat seuraavasti:	EIT tulee jatkossakin olemaan kevyt ja dynaaminen organisaatio. EIT:n hallintomenojen osuus EIT:n talousarviosta kasvaa mutta on keskimäärin noin kolme prosenttia. Hallintomenot kattavat tarvittavat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintakulut. Osan hallintomenoista kattaa Unkari tarjoamalla maksutta toimistotilaa vuoden 2029 loppuun saakka. Lisäksi pyritään voimakkaasti vähentämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallintokustannuksia, jotka on joka tapauksessa pidettävä niin alhaisina kuin kohtuudella mahdollista.

Tarkistus  119

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.1 alakohta – 4 alakohta – kuva

Komission teksti	Tarkistus
[…]	Poistetaan.

Tarkistus  120

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n vaikutusten mittaamista parannetaan jatkuvasti seuraavan ohjelmakauden aikana, ja tässä otetaan huomioon tähänastiset opit ja kokemukset. EIT soveltaa arviointi-, raportointi- ja seurantakehystä, jolla varmistetaan johdonmukaisuus Horisontti Eurooppa -ohjelmassa omaksutun yleisen lähestymistavan kanssa huolehtien samalla joustavuudesta. Tällöin erityisesti komission, EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisiä palautemekanismeja parannetaan, jotta tavoitteisiin voitaisiin pyrkiä johdonmukaisella, koherentilla ja tehokkaalla tavalla.	EIT:n vaikutusten mittaamista parannetaan jatkuvasti seuraavan ohjelmakauden aikana, ja tässä otetaan huomioon tähänastiset opit ja kokemukset ja tarve yhdenmukaistaa sen käytännöt Horisontti Eurooppa -ohjelman käytäntöjen mukaisiksi. EIT soveltaa Horisontti Eurooppa -ohjelmassa perustettua arviointi-, raportointi- ja seurantakehystä käyttäen Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun asetuksen [xxx] liitteessä V lueteltuja indikaattoreita.

Tarkistus  121

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	4.2.1. EIT:n väliarviointi
	Komissio tekee EIT:stä perusteellisen väliarvioinnin EIT:stä annetun asetuksen [xxx] 19 artiklassa säädettyjen, määräajoin tehtävien arviointien pohjalta. Se on suoritettava riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella viimeistään kolmen vuoden kuluttua seuraavan rahoituskauden alkamisesta. Väliarvioinnissa arvioidaan muiden seikkojen ohella myös
	a) koulutusaloitteen tuloksia ja vaikutuksia ja sen mahdollista jatkamista
	b) osaamis- ja innovaatioyhteisöjen taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi toteuttamien strategioiden tehokkuutta
	c) alueellisen innovaation strategian täytäntöönpanoa ja vaikutusta
	d) mahdollisuutta lisätä EIT:n ja kaikkien Horisontti Eurooppa -ohjelman pilarin III täytäntöönpanoelinten yhteistyötä sen selvittämiseksi, voiko EIT toimia horisontaalisemmassa roolissa kaikkien pilarien kehyksessä ja/tai perustaa keskitetyn asiointipisteen innovaatiotoimia varten erilaisine täydentävine toimintoineen.

Tarkistus  122

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Arviointi	4.2.2. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arviointi ja uudelleentarkastelu

Tarkistus  123

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Komissio tekee EIT:n toimien kausittaiset arvioinnit EIT:n perustamisasetuksen ja Horisontti Eurooppa -asetuksen säännösten mukaisesti. Arvioinnit kattavat myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta hallinnoitavat toimet. Niissä arvioidaan EIT:n toimien – osaamis- ja innovaatioyhteisöt mukaan luettuina – vaikuttavuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja EU:n tason lisäarvo. Ne perustuvat riippumattomiin ulkoisiin arviointeihin, ja ne otetaan huomioon koko Horisontti Eurooppa -ohjelmaa koskevissa väli- ja jälkiarvioinneissa. Lisäksi EIT tekee kustakin osaamis- ja innovaatioyhteisöstä perusteellisen tarkastelun ennen niiden 7. ja 14. toimintavuoden päättymistä puitekumppanuussopimusten mukaisesti.	Komissio tekee EIT:n toimien kausittaiset arvioinnit asetuksen (EU) ... [EIT-asetus (2019/0151(COD)] ja Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti. Arvioinnit kattavat myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta hallinnoitavat toimet. Niissä arvioidaan EIT:n toimien – osaamis- ja innovaatioyhteisöt mukaan luettuina – vaikuttavuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja EU:n tason lisäarvo. Ne perustuvat riippumattomiin ulkoisiin arviointeihin, ja ne otetaan huomioon koko Horisontti Eurooppa -ohjelmaa koskevissa väli- ja jälkiarvioinneissa.
	EIT tekee kustakin osaamis- ja innovaatioyhteisöstä perusteellisen tarkastelun ennen niiden 4., 7., 11. ja 14. toimintavuoden päättymistä puitekumppanuussopimusten mukaisesti. Tarkastelun suorittavat riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat, ja osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnan jatkaminen edellyttää hallintoneuvoston myönteistä päätöstä.

Tarkistus  124

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Raportointi ja seuranta	4.2.3 Raportointi ja seuranta

Tarkistus  125

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnallista suorituskykyä ja tuloksia koskeva raportointi ja seuranta kuuluu EIT:n ensisijaisiin tehtäviin, ja se toteutetaan yhteistyössä Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisten palveluiden kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen raportointi- ja seurantajärjestelmä sisällytetään osaksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yleistä seurantajärjestelmää, erityisesti ottamalla käyttöön yhteisiä tietomalleja muun muassa tiedonkeruuta varten. Komissio osallistuu kaikkien kyseeseen tulevien vaikutus- ja seurantaindikaattoreiden ja EIT:n kehittämien tai soveltamien välineiden yhteiseen suunnitteluun, jotta varmistetaan yhteensopivuus ja johdonmukaisuus Horisontti Eurooppa -ohjelman seurantajärjestelmän kanssa, mukaan lukien keskeiset vaikutuspolut, eurooppalaisten kumppanuuksien kriteerikehys ja strateginen suunnitteluprosessi. EIT ottaa myös huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelmassa käyttöön otettavan innovointitutkamenetelmän ja pohtii, miten osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat hyödyntää innovointitutkaa seurantatoimiensa tukena.	Komissio seuraa jatkuvasti EIT:n toimien hallinnointia ja täytäntöönpanoa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun asetuksen [xxx] 45 artiklan mukaisesti. Tiedot EIT:n kautta rahoitetuista hankkeista sisällytetään Horisontti Eurooppa -tietokantaan. Komissio osallistuu kaikkien kyseeseen tulevien vaikutus- ja seurantaindikaattoreiden ja EIT:n kehittämien tai soveltamien välineiden yhteiseen suunnitteluun, jotta varmistetaan yhteensopivuus ja johdonmukaisuus Horisontti Eurooppa -ohjelman seurantajärjestelmän kanssa, mukaan lukien keskeiset vaikutuspolut, eurooppalaisten kumppanuuksien kriteerikehys ja strateginen suunnitteluprosessi. EIT ottaa myös huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelmassa käyttöön otettavan innovointitutkamenetelmän ja pohtii, miten osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat hyödyntää innovointitutkaa seurantatoimiensa tukena.

Tarkistus  126

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kaiken kaikkiaan EIT:n vastuulla on seurata säännöllisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnallista suorituskykyä ja mukauttaa jatkuvasti seurantajärjestelmiään linjassa eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavan Horisontti Eurooppa -seuranta- ja raportointikehyksen kanssa ja yhteistyössä Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisten palvelujen kanssa. Seurannan tuloksia hyödynnetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoiminnan suunnitteluprosesseissa ja EIT:n päätöksenteossa, joka koskee määrärahojen kohdentamista ja puitekumppanuussopimusten valmistelua rahoituksen saajina olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa.	Kaiken kaikkiaan EIT:n vastuulla on seurata säännöllisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnallista suorituskykyä, myös niiden hallintomenoja, ja mukauttaa jatkuvasti seurantajärjestelmiään linjassa eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavan Horisontti Eurooppa -seuranta- ja raportointikehyksen kanssa ja yhteistyössä Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisten palvelujen kanssa. Seurannan tuloksia hyödynnetään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisessa liiketoiminnan suunnitteluprosesseissa ja EIT:n päätöksenteossa, joka koskee määrärahojen kohdentamista ja puitekumppanuussopimusten valmistelua rahoituksen saajina olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa.

Tarkistus  127

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 7 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(1) taloudellinen/innovaatiovaikutus sitä kautta, että ne vaikuttavat yritysten perustamiseen ja kasvuun sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen luomiseen maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, luovat työpaikkoja välittömästi ja välillisesti ja mobilisoivat muita julkisia ja yksityisiä investointeja;	(1) taloudellinen/innovaatiovaikutus sitä kautta, että ne vaikuttavat yritysten perustamiseen ja kasvuun sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen luomiseen maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, luovat työpaikkoja välittömästi ja välillisesti ja mobilisoivat julkisia ja yksityisiä lisäinvestointeja;

Tarkistus  128

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 7 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(2) tieteellinen ja koulutusvaikutus siten, että ne vahvistavat inhimillistä pääomaa tutkimuksessa ja innovoinnissa, parantavat yrittäjyys- ja innovaatio-osaamista niin yksilö- kuin organisaatiotasolla ja edistävät osaamisen ja innovoinnin leviämistä avoimesti yhteiskunnassa;	(2) tieteellinen ja koulutusvaikutus siten, että ne luovat uutta tietämystä, vahvistavat inhimillistä pääomaa tutkimuksessa ja innovoinnissa, parantavat yrittäjyys- ja innovaatio-osaamista niin yksilö- kuin organisaatiotasolla ja edistävät osaamisen ja innovoinnin leviämistä avoimesti yhteiskunnassa;

Tarkistus  129

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 7 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(3) yhteiskunnallinen vaikutus sitä kautta, että ne paneutuvat EU:n politiikan painopisteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, energiaan, raaka-aineisiin, terveyteen tai elintarvikkeisiin. Tässä keinoina ovat innovatiiviset ratkaisut, kansalaisten ja loppukäyttäjien osallistumisesta huolehtiminen sekä entistä päättäväisempi innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto näillä aloilla yhteiskunnassa.	(3) yhteiskunnallinen vaikutus sitä kautta, että ne paneutuvat EU:n politiikan painopisteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen (sen hillintään, siihen sopeutumiseen ja sietokykyyn), energiaan, raaka-aineisiin, terveyteen, lisäarvoa tuovaan valmistusteollisuuteen, kaupunkiliikenteeseen tai elintarvikkeisiin. Tässä keinoina ovat innovatiiviset ratkaisut, kansalaisten ja loppukäyttäjien osallistumisesta huolehtiminen sekä entistä päättäväisempi innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto näillä aloilla yhteiskunnassa.

Tarkistus  130

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 7 alakohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) vaikutus järjestelmään siten, että puututaan monitahoisiin ja toisiinsa kytkeytyneisiin ongelmiin, kehitetään innovatiivisia kattavia ratkaisuja, laaditaan muutosta edistäviä sovelluksia eri aloihin kohdistuvine integroituine lisäarvoineen, millä muokataan unionin toimintapolitiikkoja ja vastataan maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, EIT-yhteisössä ja erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen väliseen yhteistoimintaan liittyvissä suhteissa.

Tarkistus  131

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja vaikutuksia mitataan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta annetun asetuksen [xxx] liitteessä V vahvistettujen indikaattoreiden mukaisesti.

Tarkistus  132

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 8 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Seuraavassa taulukossa on lueteltu esimerkkejä hallinnon indikaattoreista ja niiden tavoitteista, joiden toteutumista EIT:n on määrä seurata kaudella 2021–2027. Nämä indikaattorit antavat keskeiset panoksiin ja tuotoksiin liittyvät askelmerkit, joiden mukaisesti EIT:n avaintavoitteiden saavuttamista seurataan kauden 2021–2027 osalta. Avaintavoitteita ovat esimerkiksi innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen parantamalla koulutusta, EIT:n alueellisten vaikutusten lisääminen ja avoimuuden lisääminen potentiaalisiin kumppaneihin ja sidosryhmiin päin sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen tuominen markkinoille maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.	Lisäksi seuraavassa taulukossa on lueteltu esimerkkejä hallinnon indikaattoreista ja niiden tavoitteista, joiden toteutumista EIT:n on määrä seurata kaudella 2021–2027. Nämä indikaattorit antavat keskeiset panoksiin ja tuotoksiin liittyvät askelmerkit, joiden mukaisesti EIT:n avaintavoitteiden saavuttamista seurataan kauden 2021–2027 osalta. Avaintavoitteita ovat esimerkiksi innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen parantamalla koulutusta, EIT:n alueellisten vaikutusten lisääminen ja avoimuuden lisääminen potentiaalisiin kumppaneihin ja sidosryhmiin päin sekä uusien innovatiivisten ratkaisujen tuominen markkinoille maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Tarkistus  133

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 9 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT kehittää yhdessä komission kanssa lisäindikaattoreita muun muassa yhteiskunnallisille vaikutuksille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta-aloilla. Tässä noudatetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmalle kehitettävää indikaattorikehystä ja otetaan huomioon eurooppalaisiin kumppanuuksiin omaksuttu yleinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on edistää tieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutusindikaattorien yhdenmukaistaminen Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa on yleisesti keino seurata, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ajan mittaan edistytään. Tällä tavoin voidaan varmistaa vertailukelpoinen evidenssipohja arvioitaessa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia suhteessa muuhun ohjelmaan. Lisäksi EIT varmistaa, että seurantajärjestelmä havaitsee ja mittaa edistyksen suhteessa osaamis- ja innovaatioyhteisön mallille ominaisiin toimintoihin, kuten osaamiskolmion integrointiin ja yrittäjyystaitoihin. Näillä lisäindikaattoreilla on tarkoitus seurata ajan kuluessa saavutettavaa edistystä ja vaikutusta. Esimerkiksi koulutukseen liittyviä (kuten korkeakoulujen valmiuksia tukevia) EIT:n toimia koskevilla indikaattoreilla on määrä seurata inhimillisen pääoman ja osaamisen kertymistä (lyhyellä aikavälillä), urakehitystä (keskipitkällä aikavälillä) ja työoloja (pitkällä aikavälillä) samoin kuin korkeakoulujen osallistumista ja valmiuksien kehittymistä (lyhyellä aikavälillä) tai korkeakoulujen roolia ja suorituskykyä paikallisissa innovaatioekosysteemeissä (keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä).	EIT kehittää yhdessä komission kanssa lisäindikaattoreita muun muassa yhteiskunnallisille vaikutuksille osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta-aloilla. Tässä noudatetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmalle kehitettävää indikaattorikehystä ja otetaan huomioon eurooppalaisiin kumppanuuksiin omaksuttu yleinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on edistää tieteellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikutusindikaattorien yhdenmukaistamisella Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa pyritään yleisesti seuraamaan, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ajan mittaan edistytään. Tällä tavoin voidaan varmistaa vertailukelpoinen evidenssipohja arvioitaessa osaamis- ja innovaatioyhteisöissä saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia suhteessa muuhun ohjelmaan. Lisäksi EIT varmistaa, että seurantajärjestelmä havaitsee ja mittaa edistyksen suhteessa osaamis- ja innovaatioyhteisön mallille ominaisiin toimintoihin, kuten osaamiskolmion integrointiin ja yrittäjyystaitoihin. Näillä lisäindikaattoreilla pyritään seuraamaan ajan kuluessa saavutettavaa edistystä ja vaikutusta. Esimerkiksi koulutukseen liittyviä (kuten korkeakoulujen valmiuksia tukevia) EIT:n toimia koskevilla indikaattoreilla on määrä seurata inhimillisen pääoman ja osaamisen kertymistä (lyhyellä aikavälillä), urakehitystä (keskipitkällä aikavälillä) ja työoloja (pitkällä aikavälillä) samoin kuin korkeakoulujen osallistumista ja valmiuksien kehittymistä (lyhyellä aikavälillä) tai korkeakoulujen roolia ja suorituskykyä paikallisissa innovaatioekosysteemeissä (keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä).

Tarkistus  134

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 10 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT varmistaa, että sen sisäisen seurantajärjestelmän kautta kerätyt tiedot, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulokset, sisällytetään kokonaisuudessaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yleiseen tiedonhallintajärjestelmään. EIT varmistaa, että sen seuranta- ja arviointiprosessista saatavat yksityiskohtaiset tiedot asetetaan viiveettä saataville Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa palvelevaan yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Lisäksi EIT varmistaa erityisen raportoinnin määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista, mihin sisältyvät myös tarkoituksiinsa sidotut määrärahat ja tosiasiallisesti suoritetut rahoitusosuudet.	Läpinäkyvyyden ja avoimuuden parantamiseksi EIT varmistaa, että sen sisäisen seurantajärjestelmän kautta kerätyt tiedot, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulokset, asetetaan saataville ja sisällytetään kokonaisuudessaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yleiseen tiedonhallintajärjestelmään. EIT varmistaa, että sen seuranta- ja arviointiprosessista saatavat yksityiskohtaiset tiedot asetetaan viiveettä saataville Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa palvelevaan yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Lisäksi EIT varmistaa erityisen raportoinnin määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista, mihin sisältyvät myös tarkoituksiinsa sidotut määrärahat ja tosiasiallisesti suoritetut rahoitusosuudet.

Tarkistus  135

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 2 taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT	Poistetaan.
— parantaa nykyisiä seurantajärjestelmiään ja ottaa käyttöön raportointi- ja seurantakehyksen, joka sisältää vaikutusindikaattorit ja joka linjataan [Horisontti Eurooppa -ohjelman] keskeisten vaikutuspolkujen mukaan;
— seuraa säännöllisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnallista suorituskykyä ja niiden tuotoksia, tuloksia ja edistymistä kohti vaikutuksia [Horisontti Eurooppa -kehyksen] mukaisesti;
— varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta-aloilla kehitetään erityisiä yhteiskunnallisia indikaattoreita ja että yhteiskunnallista vaikutusta seurataan säännöllisesti Horisontti Eurooppa -kehyksen mukaisesti;
— varmistaa raportoinnin määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista, mukaan lukien rahoitusosuudet;
— varmistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulosten ja hanketietojen saatavuuden ja liittää ne osaksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yleistä tiedonhallinta- ja raportointijärjestelmää.

Tarkistus  136

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 5 kohta – 1 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Vesi-, meri- ja merenkulkualat sekä vesi- ja meriekosysteemit

Tarkistus  137

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuuriala ja luovat alat voivat tarjota horisontaalisen ratkaisun useisiin kasvaviin haasteisiin, jotka ovat luonteeltaan pysyviä ja joihin voidaan puuttua tutkimus- ja innovaatiotoimien avulla. Nämä haasteet voidaan jakaa neljään pilariin: 1) eurooppalaisten luovuus, kulttuurinen monimuotoisuus ja arvot, 2) eurooppalainen identiteetti ja yhteenkuuluvuus, 3) Euroopan työllisyys, talouden kestävyys ja älykäs kasvu ja 4) Eurooppa globaalina toimijana.	Kulttuuri- ja luovat alat ja toimialat1 a voivat tarjota horisontaalisen ratkaisun useisiin kasvaviin haasteisiin, jotka ovat luonteeltaan pysyviä ja joihin voidaan puuttua koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimien avulla. Nämä haasteet voidaan jakaa neljään pilariin: 1)eurooppalaisten luovuus, kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ja arvot, 2) eurooppalainen identiteetti ja yhteenkuuluvuus, 3) Euroopan työllisyys, talouksien palautumiskyky ja älykäs kasvu ja 4) Eurooppa globaalina toimijana.
	__________________
	1 a ”Kulttuuri- ja luovilla aloilla ja toimialoilla” tarkoitetaan kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja yksilölliseen ja/tai yhteiseen taiteelliseen ja muuhun luovaan ilmaisuun, riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei, mikä on toimijan järjestäytymismuoto ja miten tämä järjestäytyminen rahoitetaan. Näihin toimiin kuuluu sellaisten taitojen ja lahjakkuuksien kehittäminen, joilla on potentiaalia luoda innovaatioita ja jotka luovat vaurautta ja työpaikkoja tuottamalla sosiaalista ja taloudellista arvoa muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnista. Tällaista toimintaa ovat sellaisten tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, tuotanto, jakelu ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus ja johtaminen. Kulttuurialaan ja luoviin aloihin kuuluvat muun muassa arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, ohjelmistot, videopelit, multimedia ja musiikkitallenteet), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu, luovuusvetoiset markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat ja muoti, festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta (sanoma- ja aikakauslehdet), radio ja kuvataiteet sekä mainonta.

 (Liitteessä olevien kohtien numeroinnin yhdenmukaistamiseksi liitteessä I olevan 6 kohdan 1 alakohdan 7, 8 ja 9 alakohdat numeroidaan uudelleen menettelyn myöhemmässä vaiheessa.)

Tarkistus  138

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Eurooppalaisten luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden edellytyksinä ovat sopeutumiskykyiset ja elinvoimaiset kulttuuri- ja luovat alat. Näillä aloilla, erityisesti audiovisuaalisella tai musiikkialalla, on kuitenkin edessään useita haasteita, jotka johtuvat digitalisoitumisesta sekä maailmanlaajuisten toimijoiden taholta tulevan kilpailun kiristymisestä.	Eurooppalaisten luovuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden edellytyksinä ovat sopeutumiskykyiset ja elinvoimaiset kulttuuri- ja luovat alat ja toimialat. Näillä aloilla on kuitenkin edessään useita haasteita, jotka johtuvat digitalisoitumisesta sekä maailmanlaajuisten toimijoiden taholta tulevan kilpailun kiristymisestä.

Tarkistus  139

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Tuottajien, jakelijoiden, yleisradiolaitosten ja televisio-ohjelmayritysten, elokuvateatterien ja kaikenlaisten kulttuuriorganisaatioiden on innovoitava pystyäkseen houkuttelemaan uusia yleisösukupolvia.	— Tuottajien, luovan työn tekijöiden, jakelijoiden, yleisradiolaitosten ja televisio-ohjelmayritysten, elokuvateatterien ja kaikenlaisten kulttuuriorganisaatioiden ja -yritysten on innovoitava pystyäkseen houkuttelemaan ja laajentamaan uusia yleisöjä sekä kehittämään uusia prosesseja, palveluita, sisältöjä ja käytäntöjä, jotka luovat yhteiskunnallista arvoa.

Tarkistus  140

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Yrittäjyyden ja monialaisten taitojen puute kulttuurialalla ja luovilla aloilla28 koskettaa sekä kehittymässä olevia alasektoreita että kypsyysasteen saavuttaneita sektoreita, jotka läpikäyvät syvällistä digitaalista muutosta. Nämä taidot ovat tarpeellisia innovoinnin kannalta, ja niillä on ratkaiseva merkitys alalla tapahtuvien työmarkkinamuutosten kannalta.	— Yrittäjyyden ja monialaisten taitojen puute kulttuurialalla ja luovilla aloilla28 koskettaa sekä kehittymässä olevia alasektoreita että kypsyysasteen saavuttaneita sektoreita, jotka läpikäyvät syvällistä digitaalista muutosta. Nämä taidot ovat tarpeellisia innovoinnin kannalta, ja niillä on ratkaiseva merkitys alalla tapahtuvien työmarkkinamuutosten kannalta.
__________________	__________________
28 Kulttuurialan ja luovien alojen opinnot eurooppalaisissa yliopistoissa keskittyvät lähinnä ”luovaan puoleen”, eivätkä alalta valmistuneet ole aina valmiita astumaan nykyaikaisille työmarkkinoille, koska monialaiset (yrittäjyyteen liittyvät, digitaaliset tai taloushallinnolliset) taidot puuttuvat. EU:n korkeakoulujen viestintä- ja mediaopinnot ovat jäljessä Yhdysvaltojen tarjoamista, mutta EU:n yliopistot suoriutuvat toisaalta paremmin perinteisemmillä aloilla, kuten taide- ja muotoilualalla tai esittävissä taiteissa.	28 Kulttuurialan ja luovien alojen opinnot eurooppalaisissa yliopistoissa keskittyvät lähinnä ”luovaan puoleen”, eivätkä alalta valmistuneet ole aina valmiita astumaan nykyaikaisille työmarkkinoille, koska monialaiset (yrittäjyyteen liittyvät, digitaaliset tai taloushallinnolliset) taidot puuttuvat. EU:n korkeakoulujen viestintä- ja mediaopinnot ovat jäljessä Yhdysvaltojen tarjoamista, mutta EU:n yliopistot suoriutuvat toisaalta paremmin perinteisemmillä aloilla, kuten taide- ja muotoilualalla tai esittävissä taiteissa. Kulttuuriperintö on tärkeä innovoinnin lähde, joka tarjoaa hyvän tuoton investoinneille ja merkittäviä tuloja.

Tarkistus  141

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 2 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– Kulttuuriperintö on tärkeä innovoinnin lähde, joka tarjoaa hyvän tuoton investoinneille ja merkittäviä tuloja, mutta sen potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty. Koska kulttuuriperintö vauhdittaa alueiden kestävää uudistamista perinteiden avulla ja antaa ratkaisevan sysäyksen koulutukselle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää yhteistyötä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, se voi hyötyä suuresti kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisöstä.

Tarkistus  142

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 3 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Eurooppalaiseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuteen liittyvät yhteiskunnalliset haasteet voidaan yleisluonteisesti kuvata siten, että niiden ratkaisemiseksi puuttuu ”siltoja”, jotka yhdistäisivät yhteiskunnan eri osia tai eri alueita toisiinsa. Tähän sisältyvät sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät kysymykset sekä tarve rakentaa läheisempiä kulttuurienvälisiä yhteyksiä ja kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta kulttuurisen moninaisuuden ja yhteisen perinnön pohjalta. Haasteisiin voitaisiin vastata lisäämällä yhteisöosallistumista, suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja julkisten tilojen käyttöön kohdistuvilla innovaatioilla sekä kulttuurivetoisen sosiaalisen innovoinnin avulla. Erityisesti seuraaviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota:	Eurooppalaiseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuteen liittyvät yhteiskunnalliset haasteet voidaan yleisluonteisesti kuvata siten, että niiden ratkaisemiseksi puuttuu ”siltoja”, jotka yhdistäisivät yhteiskunnan eri osia tai eri alueita toisiinsa. Tähän sisältyvät sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät kysymykset sekä tarve rakentaa läheisempiä kulttuurienvälisiä yhteyksiä, suojella kielellistä monimuotoisuutta, vähemmistökielet mukaan luettuina, ja kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta kulttuurisen moninaisuuden ja yhteisen perinnön pohjalta. Haasteisiin voitaisiin vastata lisäämällä yhteisöosallistumista, suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja julkisten tilojen käyttöön kohdistuvilla innovaatioilla sekä kulttuurivetoisen yhteiskunnallisen innovoinnin avulla. Erityisesti seuraaviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota:

Tarkistus  143

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Tutkijoiden välinen ja tutkimusyhteisön ja teollisuuden välinen yhteistyö on vähäistä, eikä t&k-toimien koordinoinnista tai menetelmien, tulosten ja parhaiden käytäntöjen jakamisesta huolehdita riittävästi. Suurinta osaa kulttuurialan ja luovien alojen tutkimuksesta ei ole käännetty muille kielille, mikä johtaa päällekkäisyyteen, koska tutkijat eivät useinkaan ole tietoisia vastaavista projekteista.	— Tutkijoiden välinen, tutkimusyhteisön ja teollisuuden välinen ja julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden välinen yhteistyö on vähäistä, eikä t&k-toimien koordinoinnista tai menetelmien, tulosten ja parhaiden käytäntöjen jakamisesta huolehdita riittävästi. Suurinta osaa kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen tutkimuksesta ei ole käännetty muille kielille, mikä johtaa päällekkäisyyteen, koska tutkijat eivät useinkaan ole tietoisia vastaavista projekteista.

Tarkistus  144

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Merkittävä osa Euroopan alueellisista älykkään erikoistumisen prioriteeteista viittaa eri näkökulmista kulttuuriin (esim. kulttuuriperintöön, luoviin toimialoihin jne.). Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöön liittyy suuri potentiaali, kun otetaan huomioon kulttuurin ja luovuuden tärkeä rooli kaupunkien ja alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä kyseisten alojen mahdollisuudet auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita kehitystason eroihin liittyy eri puolilla Eurooppaa.	— Merkittävä osa Euroopan alueellisista älykkään erikoistumisen prioriteeteista viittaa eri näkökulmista kulttuuriin (esim. kulttuuriperintöön, luoviin toimialoihin jne.). Tämän alan osaamis- ja innovaatioyhteisöön liittyy suuri potentiaali, kun otetaan huomioon kulttuurin ja luovuuden tärkeä rooli kaupunkien ja alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä kyseisten alojen mahdollisuudet auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita kehitystason eroihin liittyy eri puolilla Eurooppaa.

Tarkistus  145

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 4 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Euroopan työllisyyteen, talouden kestävyyteen ja älykkääseen kasvuun liittyviin haasteisiin sisältyy taloudellisia näkökohtia, kuten työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys) ja globaali kilpailu.	Euroopan työllisyyteen, talouksien palautumiskykyyn ja älykkääseen kasvuun liittyviin nykyisiin haasteisiin sisältyy sosioekonomisia näkökohtia, kuten työttömyyden (erityisesti nuorisotyöttömyyden) torjunta, osaamisen ja työympäristöjen parantaminen ja globaaliin kilpailuun vastaaminen.

Tarkistus  146

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 4 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Euroopan luovien alojen haasteena ovat digitalisoituminen ja globalisaatio ja niiden voimakas vaikutus siihen, miten taiteilijat tuottavat ja jakavat teoksiaan ja muodostavat suhteita kohdeyleisöönsä. DVD-markkinoiden romahtaminen, uudet kuluttajaodotukset ja amerikkalaisten studioiden jatkuva valta-asema yhdessä Amazonin, iTunesin, Googlen ja Netflixin kaltaisten globaalien digijättiläisten nousun kanssa ovat vaikuttaneet perinteiseen arvoketjuun.	— Globalisaatio, digitalisaatio ja teknologinen innovointi vaikuttavat merkittävästi Euroopan luoviin aloihin. Nämä kehityskulut ovat muuttaneet sitä, miten taiteilijat tuottavat ja jakavat teoksiaan ja muodostavat suhteita kohdeyleisöönsä. Ne muuttavat kulttuurialan ja luovien alojen perinteisiä liiketoimintamalleja ja ovat muovanneet perustavanlaatuisesti kuluttajien odotuksia ja käyttäytymistä. CD- ja DVD-julkaisujen kaltaisia fyysisiä tuotteita myyvien markkinoiden romahtaminen, Amazonin, Alibaban, iTunesin, Googlen ja Netflixin kaltaisten globaalien digisisällön tuottajien nousu sekä Euroopan ulkopuolisten tuotantoyhtiöiden kasvava valta-asema ovat vaikuttaneet merkittävästi perinteiseen arvoketjuun.

Tarkistus  147

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 7 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Euroopan rooliin globaalina toimijana sisältyy myös tarve tehostaa Euroopassa luodun kulttuurisisällön levittämistä. Euroopan täytyy säilyttää kilpailukykynsä uusien teknologioiden luomiseen tähtäävässä globaalissa digitaalisessa kilpajuoksussa. Esimerkkejä ovat tekoäly, esineiden internet ja lohkoketju, joiden osalta kulttuuriala ja luovat alat ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä sisällön, tuotteiden ja palvelujen tuottajia. Lisäksi globaalilla tasolla kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus (design, arkkitehtuuri jne.) edistävät aktiivisesti kestävää kehitystä ja ajavat vihreää innovointia, ja kulttuurisisällöillä (kirjallisuus, elokuva ja taiteet) voidaan puolestaan lisätä tietoisuutta ekologisista ongelmista ja käydä näistä kysymyksistä julkista keskustelua.	Euroopan rooliin globaalina toimijana sisältyy myös tarve tehostaa eurooppalaisen kulttuurisisällön levittämistä. Euroopan täytyy säilyttää kilpailukykynsä uusien teknologioiden luomiseen tähtäävässä globaalissa digitaalisessa kilpajuoksussa. Esimerkkejä ovat tekoäly, esineiden internet ja lohkoketju, joiden osalta kulttuuri- ja luovat alat ja toimialat ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä sisällön, tuotteiden ja palvelujen tuottajia. Lisäksi globaalilla tasolla kulttuuri- ja luovat alat ja toimialat (design, arkkitehtuuri jne.) edistävät aktiivisesti kestävää kehitystä ja ajavat vihreää innovointia, ja kulttuurisisällöillä (kirjallisuus, elokuva ja taiteet) voidaan puolestaan lisätä tietoisuutta ekologisista ongelmista ja käydä näistä kysymyksistä julkista keskustelua.

Tarkistus  148

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kokonaisvaltaisella ja yhdennetyllä lähestymistavallaan kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö auttaa vastaamaan kaikkiin edellä määriteltyihin haasteisiin. Kattaessaan lähes kaikki elämän, yhteiskunnan ja talouden osa-alueet tällaisella osaamis- ja innovaatioyhteisöllä tulee olemaan hyvin tärkeä merkitys taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ajatellen, sillä se vapauttaa strategisia mahdollisuuksia yhtä hyvin taloudelliseen, teknologiseen kuin sosiaaliseenkin innovointiin.	Kokonaisvaltaisella ja yhdennetyllä lähestymistavallaan kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisö auttaa vastaamaan kaikkiin edellä määriteltyihin haasteisiin. Kattaessaan lähes kaikki elämän, yhteiskunnan ja talouden osa-alueet tällaisella osaamis- ja innovaatioyhteisöllä tulee olemaan hyvin tärkeä merkitys taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ajatellen, sillä se vapauttaa strategisia mahdollisuuksia yhtä hyvin taloudelliseen, teknologiseen kuin sosiaaliseenkin innovointiin. On myös olennaisen tärkeää parantaa osaamista ja jatkuvaa oppimista, jotta taidealan korkeakouluilla voisi olla merkittävä rooli monipuolisen osaamisen ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan yrittäjähenkisyyden kehittämisessä.

Tarkistus  149

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuuriin ja luovuuteen pohjautuvat innovaatiot parantavat Euroopan kilpailukykyä joko suoraan luomalla uusia yrityksiä ja työpaikkoja tai välillisesti tuomalla monialaisia hyötyjä taloudelle yleisesti, parantamalla elämänlaatua ja lisäämällä Euroopan houkuttelevuutta. Kulttuuriala ja luovat alat nähdään yhä useammin uusina älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lähteinä ja työpaikkojen luojina. Ne työllistävät jo yli 12 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä on 7,5 prosenttia kaikista EU:n työllisistä.	Kulttuuriin ja luovuuteen pohjautuvat innovaatiot parantavat Euroopan kilpailukykyä joko suoraan luomalla uusia yrityksiä ja työpaikkoja tai välillisesti tuomalla monialaisia hyötyjä taloudelle yleisesti, parantamalla elämänlaatua ja lisäämällä Euroopan houkuttelevuutta. Kulttuuri- ja luovat alat ja toimialat, kulttuuriperintö ja taiteet nähdään yhä useammin uusina älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lähteinä ja työpaikkojen luojina. Nämä alat työllistävät unionissa jo yli 12 miljoonaa ihmistä, mikä on yli 7,5 prosenttia kaikista EU:n työllisistä. Kulttuuriperintö on kulttuurialan ja luovien alojen keskeinen osa ja edistää merkittävästi Euroopan alueiden, kaupunkien ja maaseutualueiden houkuttavuutta. Se edistää yksityisen sektorin investointeja, houkuttelee lahjakkaita ihmisiä ja sidoksista vapaita yrityksiä ja luo suoraan ja välillisesti työpaikkoja.

Tarkistus  150

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurin ja luovuuden vaikutus innovointiin ei rajoitu kulttuurialan ja luovien alojen suoraan vaikutukseen, sillä innovointiin vaikuttavat muillakin aloilla yhä useammin muut kuin teknologiset tekijät, kuten luovuus, design ja uudet organisatoriset prosessit tai liiketoimintamallit. Erityisesti kulttuuriteollisuudella ja sen yksittäisillä arvoketjuilla (esim. musiikki, muotoilu, muoti, audiovisuaalisen ala, videopelit ja arkkitehtuuri) on taloudellisesti vahvat innovointivalmiudet, joiden ansiosta se kykenee edistämään innovointia myös muilla talouden sektoreilla.	Siihen, miten kulttuuri ja luovuus vaikuttavat innovointiin, vaikuttavat yhä useammin muut kuin teknologiset tekijät, kuten luovuus, design ja uudet organisatoriset prosessit tai liiketoimintamallit. Erityisesti aloilla, joilla on yksittäiset arvoketjut (esim. musiikki, muotoilu, muoti, audiovisuaalisen ala, videopelit ja arkkitehtuuri), on taloudellisesti vahvat innovointivalmiudet, joiden ansiosta se kykenee edistämään innovointia myös muilla talouden sektoreilla.

Tarkistus  151

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuuri ja kulttuuritoimintaan osallistuminen vaikuttaa suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Kulttuuriala ja luovat alat vahvistavat identiteetin, demokratian ja yhteisöosallistumisen yhteiskunnallisia arvoja. Kulttuurilla on suuret mahdollisuudet vahvistaa eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa monimuotoisuus on voimavara. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta yhteiskunnallinen resilienssi ja saavutettavuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, radikalisoitumisen ennaltaehkäisy ja sukupuolten tasa-arvo voisivat toteutua ja toisaalta voitaisiin puuttua Euroopan poliittisiin epävarmuustekijöihin ja yhtenäisyyden tarpeeseen.	Kulttuuri ja kulttuuritoimintaan osallistuminen vaikuttaa suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Kulttuurilla on suuret mahdollisuudet vahvistaa eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa monimuotoisuus on voimavara. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta palautumis- ja selviytymiskyky, sosiaaliset mahdollisuudet, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, radikalisoitumisen ennaltaehkäisy ja sukupuolten tasa-arvo voisivat toteutua.

Tarkistus  152

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurin ja luovuuden vaikutus innovointiin ei rajoitu kulttuurialan ja luovien alojen suoraan vaikutukseen, sillä innovointiin vaikuttavat muillakin aloilla yhä useammin muut kuin teknologiset tekijät, kuten luovuus, design ja uudet organisatoriset prosessit tai liiketoimintamallit. Erityisesti kulttuuriteollisuudella ja sen yksittäisillä arvoketjuilla (esim. musiikki, muotoilu, muoti, audiovisuaalisen ala, videopelit ja arkkitehtuuri) on taloudellisesti vahvat innovointivalmiudet, joiden ansiosta se kykenee edistämään innovointia myös muilla talouden sektoreilla.	Siihen, miten kulttuuri ja luovuus vaikuttavat innovointiin, vaikuttavat yhä useammin muut kuin teknologiset tekijät, kuten luovuus, design ja uudet organisatoriset prosessit tai liiketoimintamallit. Erityisesti aloilla, joilla on yksittäiset arvoketjut (esim. musiikki, muotoilu, muoti, audiovisuaalisen ala, videopelit ja arkkitehtuuri), on taloudellisesti vahvat innovointivalmiudet, joiden ansiosta se kykenee edistämään innovointia myös muilla talouden sektoreilla.

Tarkistus  153

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuuri ja kulttuuritoimintaan osallistuminen vaikuttaa suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Kulttuuriala ja luovat alat vahvistavat identiteetin, demokratian ja yhteisöosallistumisen yhteiskunnallisia arvoja. Kulttuurilla on suuret mahdollisuudet vahvistaa eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa monimuotoisuus on voimavara. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta yhteiskunnallinen resilienssi ja saavutettavuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, radikalisoitumisen ennaltaehkäisy ja sukupuolten tasa-arvo voisivat toteutua ja toisaalta voitaisiin puuttua Euroopan poliittisiin epävarmuustekijöihin ja yhtenäisyyden tarpeeseen.	Kulttuuri ja kulttuuritoimintaan osallistuminen vaikuttaa suoraan kansalaisten hyvinvointiin. Kulttuurilla on suuret mahdollisuudet vahvistaa eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, jossa monimuotoisuus on voimavara. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta palautumis-ja selviytymiskyky, sosiaaliset mahdollisuudet, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, radikalisoitumisen ennaltaehkäisy ja sukupuolten tasa-arvo voisivat toteutua.

Tarkistus  154

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 8 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö lisää verkostoitumismahdollisuuksia, yhteistyötä, yhteiskehittämistä ja tietotaidon siirtämistä koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan välillä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla sekä yhteiskunnan ja talouden muiden sektoreiden kanssa. Se vauhdittaa sekä alhaalta ylöspäin eteneviä että ylhäältä alaspäin suuntautuvia aloitteita alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Se luo tarvittavia perusedellytyksiä uusien yritysten luomiselle ja laajentamiselle innovatiivisissa ekosysteemeissä. Se tarjoaa monien eri alojen (ml. taiteet, humanistiset tieteet, taloustiede, yhteiskuntatieteet ja kovat soveltavat tieteet) tutkijoille ja opiskelijoille samoin kuin kulttuurialan ja luovien alojen sekä muiden sektoreiden yrittäjille tiedot ja taidot, joita tarvitaan innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja muuntamiseksi uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Toimimalla innovoinnin vauhdittajana se mahdollistaa tiiviimmän vuorovaikutuksen muiden talouden ja teollisuuden toimialojen kanssa.	Kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisö lisää verkostoitumismahdollisuuksia, yhteistyötä, yhteiskehittämistä ja tietotaidon siirtämistä koulutuksen, tutkimuksen, liiketoiminnan ja julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden välillä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla sekä yhteiskunnan ja talouden muiden sektoreiden kanssa. Se vauhdittaa sekä alhaalta ylöspäin eteneviä että ylhäältä alaspäin suuntautuvia aloitteita alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Se luo tarvittavia perusedellytyksiä uusien yritysten luomiselle ja laajentamiselle innovatiivisissa ekosysteemeissä. Se tarjoaa monien eri alojen (ml. taiteet, humanistiset tieteet, taloustiede, yhteiskuntatieteet ja kovat soveltavat tieteet) tutkijoille ja opiskelijoille samoin kuin kulttuurialan ja luovien alojen sekä muiden sektoreiden yrittäjille tiedot ja taidot, joita tarvitaan innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja muuntamiseksi uusiksi kulttuurisiksi, yhteiskunnallisiksi ja liiketoimintamahdollisuuksiksi. Toimimalla innovoinnin vauhdittajana se mahdollistaa tiiviimmän vuorovaikutuksen muiden talouden ja teollisuuden toimialojen kanssa.

Tarkistus  155

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 9 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi useita muita unionin aloitteita sekä vastaavia aloitteita jäsenvaltioiden tasolla. Tärkeimmät EU:n tasolla odotettavissa olevat synergiaedut esitetään seuraavassa.	Kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisö täydentäisi useita muita unionin aloitteita sekä vastaavia aloitteita jäsenvaltioiden tasolla. Tärkeimmät EU:n tasolla odotettavissa olevat synergiaedut esitetään seuraavassa.

Tarkistus  156

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 9 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoidaan luovan vahvaa synergiaa Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisten aloitteiden kanssa. Kyseeseen tulevat erityisesti pilariin II kuuluva klusteri [Osallisuutta edistävä ja turvallinen yhteiskunta] ja sen toiminta-alat ”Kulttuuriperintö” ja ”Demokratia”. Tuleva osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi myös antaa arvokkaan monialaisen panoksen useissa klusteriin [Digitaalitalous ja -teknologia ja teollisuus] kuuluvissa toiminnoissa, erityisesti liittyen valmistusteknologioihin, joissa tarve kehittää uusia tuotteita riippuu pitkälti kulttuurialan ja luovien alojen kehityksestä. Lisäksi se voisi tehokkaasti täydentää Euroopan horisontti -ohjelman muita osia ja nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisön EIT Digitalin toimintaa samoin kuin toimia, joita kaavaillaan muissa EU:n ohjelmissa, kuten InvestEU-ohjelmassa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa tai koheesiopolitiikan rahastojen puitteissa.	Kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoidaan luovan vahvaa synergiaa Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisten aloitteiden kanssa. Kyseeseen tulevat erityisesti pilariin II kuuluva klusteri [Kulttuuri, luovuus ja osallistava yhteiskunta] ja sen toiminta-alat ”Kulttuuriperintö” ja ”Demokratia”. Tuleva osaamis- ja innovaatioyhteisö voisi myös antaa arvokkaan monialaisen panoksen useissa klusteriin [Digitaalitalous, -teknologia ja avaruus] kuuluvissa toiminnoissa, erityisesti liittyen valmistusteknologioihin, joissa tarve kehittää uusia tuotteita riippuu pitkälti kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen kehityksestä. Lisäksi se voisi tehokkaasti täydentää Horisontti Eurooppa -ohjelman muita osia ja nykyisen osaamis- ja innovaatioyhteisön EIT Digitalin toimintaa samoin kuin toimia, joita kaavaillaan muissa EU:n ohjelmissa, kuten InvestEU-, Erasmus-, Luova Eurooppa- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmissa tai koheesiopolitiikan rahastojen puitteissa.

Tarkistus  157

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 9 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Uudella Luova Eurooppa -ohjelmalla tulee olemaan suuri merkitys kulttuuri- ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnalle. Ohjelmassa valikoidaan toimintalohkoja ja julkaistaan erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka liittyvät joihinkin edellä mainittuihin luovien alojen haasteisiin (esim. luovan työn tekijöiden taidot ja työllisyys, liiketoimintamallit jne.). Tavoitteena on vahva synergia ja täydentävyys. Niin ikään Luova Eurooppa -ohjelmassa ja olosuhteissa, joissa kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksensaantimahdollisuudet ovat rajalliset, synergiaetuja syntyy todennäköisesti kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen kanssa. Kyseessä on rahoitusmekanismi, joka rahoitusvälittäjien takaajana toimimalla auttaa laajentamaan kulttuurihankkeita ja luovia hankkeita.	Uudella Luova Eurooppa -ohjelmalla tulee olemaan suuri merkitys tämän osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnalle. Ohjelmassa valikoidaan toimintalohkoja ja julkaistaan erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka liittyvät joihinkin edellä mainittuihin luovien alojen haasteisiin (esim. luovan työn tekijöiden taidot ja työllisyys, liiketoimintamallit jne.). Tavoitteena on vahva synergia ja täydentävyys. Niin ikään Luova Eurooppa -ohjelmassa ja olosuhteissa, joissa kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksensaantimahdollisuudet ovat rajalliset, synergiaetuja syntyy todennäköisesti kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen kanssa. Kyseessä on rahoitusmekanismi, joka rahoitusvälittäjien takaajana toimimalla auttaa laajentamaan kulttuurihankkeita ja luovia hankkeita.

Tarkistus  158

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 1 alakohta – 9 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Älykkään erikoistumisen strategiaan (S3) kuuluva teollisuuden modernisointiin tähtäävä foorumi on määritellyt kulttuurialaan ja luoviin aloihin keskittyviä t&i-strategioita, joissa tarkastellaan mahdollisuutta synnyttää uusia kytköksiä paikallisten voimavarojen, potentiaalisten markkinoiden ja yhteiskunnallisten haasteiden välillä, kun mukaan otetaan runsaasti yritysmaailman toimijoita. Uusien kumppanuuksien edistäminen tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja viranomaisten välillä on S3-strategioiden keskeisiä työtavoitteita, joka edellyttää uusia yhteistyöalustoja.	Älykkään erikoistumisen strategiaan (S3) kuuluva teollisuuden modernisointiin tähtäävä foorumi on määritellyt kulttuuri- ja luoviin aloihin ja toimialoihin keskittyviä t&i-strategioita, joissa tarkastellaan mahdollisuutta synnyttää uusia kytköksiä paikallisten voimavarojen, potentiaalisten markkinoiden ja yhteiskunnallisten haasteiden välillä, kun mukaan otetaan runsaasti yritysmaailman toimijoita. Uusien kumppanuuksien edistäminen tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja viranomaisten välillä on S3-strategioiden keskeisiä työtavoitteita, joka edellyttää uusia yhteistyöalustoja.

Tarkistus  159

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on parhaat edellytykset vastata edellä kuvattuihin suuriin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Luovuus on keskeinen innovoinnin moottori. Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on valmiudet vapauttaa kulttuuripohjaisen luovuuden potentiaali ja osaltaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja älykästä kasvua.	Kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on parhaat edellytykset vastata edellä kuvattuihin suuriin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Luovuus on keskeinen innovoinnin moottori. Kulttuuri- ja luovien alojen ja toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on valmiudet vapauttaa kulttuuripohjaisen luovuuden potentiaali ja osaltaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, kestävyyttä, vaurautta ja älykästä kasvua.

Tarkistus  160

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – taulukko

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n muodostama kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö	Poistetaan.
— vähentää kulttuurialan ja luovien alojen innovaatioympäristön hajanaisuutta edistämällä sellaisten innovaatioekosysteemien luomista, jotka yhdistävät toimijoita ja verkostoja sektoreiden ja tieteenalojen välisesti paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla;
— kouluttaa seuraavan sukupolven innovoijia kulttuuriteollisuuden ja luovien alojen palvelukseen antamalla heille yrittäjyystaitoja ja teknisiä taitoja, joita tarvitaan menestyksen avaimiksi nopeasti muuttuvassa ympäristössä;
— edistää oikeanlaisten perusedellytysten kehittämistä, jotta ideat voidaan muuttaa uusiksi teknisiksi edistysaskeliksi ja sosiaalisiksi innovaatioiksi, jotka parantavat elämänlaatua ja hyödyttävät EU:n kansalaisia;
— edistää uusien yritysten luomista ja kehittämistä kulttuurialalla ja luovilla aloilla houkuttelemalla liike-elämää tekemään investointeja ja pitkän aikavälin sitoumuksia;
— huolehtii synergioista nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa sekä muiden eurooppalaisten kumppanuuksien, ohjelmien ja aloitteiden kanssa, jotta innovointia voidaan edistää kulttuurialan ja luovien alojen lisäksi myös muilla talouden aloilla;
— vahvistaa EU:n asemaa globaalina toimijana kulttuuriteollisuudessa ja luovilla aloilla hyödyntämällä eurooppalaista luovuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta.

Tarkistus  161

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Liite 1B a
	Tietokooste – Osaamis ja innovaatioyhteisö ”Vesi-, meri- ja merenkulkuala sekä vesi- ja meriekosysteemit” (”Vesi-KIC”)
	(1) Yhdennetty lähestymistapa
	Unionin vesi-, meri- ja merenkulkualoihin sekä vesi- ja meriekosysteemeihin kohdistuviin keskeisiin taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin sovellettava yhdennetty lähestymistapa kattaa laajan kirjon perinteisiä ja kehittyviä talouden aloja, jotka liittyvät olennaisesti paineen alla oleviin luonnon ekosysteemeihin. Tällä alalla on ratkaiseva merkitys ilmastoneutraalin, kestävän ja kilpailukykyisen Euroopan aikaansaamisessa vuoteen 2050 mennessä, sillä meri- ja vesiluonnonvarojen käyttö ja hyödyntäminen sekä ekosysteemien heikkeneminen lisääntyvät uusien teknologioiden käyttöönoton ja vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevan tarpeen myötä. Merillä, valtamerillä ja sisävesillä on keskeinen rooli ilmastoprosesseissa, ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä, elintarviketuotannossa, kriittisissä ekosysteemipalveluissa, uusiutuvan energian ja muiden resurssien tarjonnassa sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä.
	”Vesi-KIC:n” haasteena on muuttaa makean veden ja meren ekosysteemien tilan heikkeneminen mahdollisuudeksi edistää kilpailukykyistä ja kestävää sinistä kiertotaloutta. Tähän haasteeseen voidaan vastata ainoastaan monialaisella ja yhdennetyllä lähestymistavalla, jossa tarkastellaan yhtäältä veden ja toisaalta ilmaston, ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen, elintarvikkeiden, maan, yhteiskunnan, energian ja muiden tekijöiden välisiä yhteyksiä. ”Vesi-KIC” voisi tukeutua seuraaviin pilareihin, jotka vastaavat täysin Horisontti Eurooppa -ohjelman ensimmäistä strategista suunnitelmaa1 a koskevia suuntaviivoja:
	a) meren biologisen monimuotoisuuden ja vesiekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen
	b) veden riittävä saatavuus, laatu ja turvallisuus
	c) sisävesi-, rannikko- ja meriluonnonvarojen kestävä suunnittelu ja hoito
	d) elintarvike- ja ravitsemusturvan edistäminen
	e) sinisen talouden kehittäminen.
	(2) Merkittävyys ja vaikutukset
	Vesi-KIC:n ja siinä sovelletun kokonaisvaltaisen ja yhdennetyn lähestymistavan avulla vastataan 1 kohdassa määritettyihin haasteisiin, saavutetaan unionin ensisijaiset tavoitteet ja myötävaikutetaan siihen, että unioni saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. YK aikoo julistaa ”kestävän kehityksen valtameritutkimuksen vuosikymmenen (2021–2030)”1 d johtoajatuksenaan ”valtameritavoitteidemme mittainen tiede”. Vesi-KIC:n olisi liityttävä tähän YK:n maailmanlaajuiseen yhteisöön. Tämän lisäksi Vesi-KIC:llä on mahdollisuuksia tukea useita kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 6 ”Puhdas vesi ja sanitaatio”, tavoitetta 11 ”Kestävät kaupungit ja yhteisöt”, tavoitetta 13 ”Ilmastotekoja” ja tavoitetta 14 ”Vedenalainen elämä”. Valtameriä ja kryosfääriä koskeva IPCC:n raportti (2019)1 e sisältää selkeää näyttöä tulossa olevista pahaenteisistä kehityskuluista, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia: on tarpeen tehdä ekosysteemeistä kestävämpiä vähentämällä vaikutuksia ja nykyisiä ja uusia stressitekijöitä, sopeutua äärimmäisiin merenpintaa koskeviin tapahtumiin ja rannikkoalueisiin kohdistuviin vaaroihin mahdollisimman pian.
	Viimeisimpien saatavilla olevien vuoden 2017 lukujen mukaan vakiintuneilla sinisen talouden aloilla työskenteli unionissa yli 4 miljoonaa ihmistä ja alojen liikevaihto oli 658 miljardia euroa ja niiden tuottama bruttoarvonlisäys oli 180 miljardia euroa1 f. Näihin lukuihin eivät sisälly sinisen talouden kehittyvät alat, kuten sininen energia, sininen biotalous ja bioteknologia, joihin liittyvät kasvu- ja työllisyysnäkymät ovat merkittävät, erityisesti uusiutuvien energialähteiden alalla. Lisäksi on vankkaa näyttöä siitä, että merialan tutkimuksella ja koulutuksella on myönteisiä talousvaikutuksia paikalliseen rannikkotalouteen. Lähes 45 prosenttia unionin väestöstä (214 miljoonaa ihmistä) asuu rannikkoalueilla, mikä on jo itsessään osoitus Vesi-KIC:n merkityksestä ja mahdollisesta vaikuttavuudesta.
	Vesi-KIC on sisällytetty täysimääräisesti unionin uusiin poliittisiin tavoitteisiin, jotka on määritetty Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Siksi unionin on kiireellisesti koulutettava tämän alan tutkijoiden, innovoijien ja yrittäjien uusi sukupolvi. EIT:n osaamiskolmion mallissa toteutetulla ainutlaatuisella koulutuksen, teknologian ja innovoinnin yhdistämisellä edistetään näiden kattavien ja kunnianhimoisten unionin tavoitteiden saavuttamista. Sillä myötävaikutetaan sen varmistamiseen, että vuoteen 2030 mennessä valtameriin, meriin ja sisävesiin sekä niiden ekosysteemeihin ja talouksiin sisältyvät mahdollisuudet toimia terveen maapallon moottorina ymmärretään, vapautetaan ja valjastetaan täysimääräisesti erityisesti inhimillisten valmiuksien kehittämisen ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevan t&i-toiminnan lisäämisen avulla. Kuten EIT-ehdotusta koskevassa vaikutustenarvioinnissa osoitettiin, Vesi-KIC:n soveltamisala ei rajoitu tiettyyn talouden alaan, vaan sitä tarvitaan monilla aloilla ja koko ympäristön ekosysteemissä, jotta ne menestyvät kestävällä tavalla1 g.
	Sillä tuetaan myös painopisteitä, joita määritettiin tammikuussa 2020 julkistetussa tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta1 h, erityisesti seuraavia:
	– pellolta pöytään -strategia
	– nollapäästötoimintasuunnitelma ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi
	– aloitteet sisävesiliikenteen kapasiteetin lisäämiseksi ja hallinnan parantamiseksi
	– luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia.
	(3) Synergia ja täydentävyys nykyisiin aloitteisiin nähden
	Vesi-KIC varmistaa mahdollisimman laajat synergiaedut niin asiaan liittyvien unionin toimintapoliittisten aloitteiden kanssa kuin Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteydessä ja on lisäksi kansainvälisellä tasolla vuorovaikutuksessa asiaan liittyvien YK:n aloitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien toimenpiteiden kanssa.
	Unionin toimintapoliittisten aloitteiden osalta Vesi-KIC:tä ei mukauteta pelkästään vesipuitedirektiivissä, meristrategiapuitedirektiivissä ja merten aluesuunnittelua koskevassa direktiivissä asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin. Sillä edistetään yhtä lailla painopisteitä, jotka on määritetty Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa1 i, erityisesti ”pellolta pöytään -strategiaa”, ”nollapäästötoimintasuunnitelmaa ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi”, ”aloitteita sisävesiliikenteen kapasiteetin lisäämiseksi ja hallinnan parantamiseksi” sekä luonnon monimuotoisuutta koskevaa EU:n strategiaa.
	Eräissä alueellisissa älykkään erikoistumisen strategioissa on määritetty meri- ja vesialoihin keskittyviä t&i-strategioita, joissa tarkastellaan mahdollisuutta synnyttää uusia kytköksiä paikallisten voimavarojen, potentiaalisten markkinoiden ja yhteiskunnallisten haasteiden välillä ottamalla mukaan runsaasti yritysmaailman toimijoita. Vesi-KIC:n olisi pidettävä tätä voimavarana, kun se tarkastelee yhteistoimintakeskittymiä ja innovointikeskuksia koskevia hakemuksia, ja olisi varmistettava mahdollisimman tiivis vuorovaikutus asianomaisten alueviranomaisten kanssa.
	Horisontti Eurooppa -ohjelman aliosien kohdalla on varmistettava laaja täydentävyys, ja erityisesti seuraavien osalta on vältettävä päällekkäisyyksiä:
	– toiminta-alue ”Terveet valtameret, meret sekä rannikko- ja sisävedet”
	– ilmastoneutraalia, kestävää ja tuotteliasta sinistä taloutta koskeva kokonaisvaltainen kumppanuus
	– toisen pilarin klusterit
	– yhteiset ohjelma-aloitteet, erityisesti ”Vesi” ja ”Valtameret”
	– tutkimusinfrastruktuurit
	– Euroopan innovaationeuvosto ja Euroopan investointipankki (EIP), kun kyse on lupaavien innovaatioiden käyttöönotosta.
	EIP onkin viime vuosina ollut merkittävässä osassa julkisen ja yksityisen sektorin pyrkimyksissä luoda kestävää sinistä taloutta. EIP on lisännyt lainanantoaan sinisen talouden alan tutkimus- ja innovaatiohankkeille. EIP oli esimerkiksi yksi ensimmäisiä merituulivoimahankkeiden lainoittajia, ja pankki on osaltaan rahoittanut noin 40 prosenttia unionin koko tuulivoimakapasiteetista1 j.
	(4) Päätelmät
	Vesi-KIC:llä on parhaat edellytykset vastata tässä liitteessä kuvattuihin suuriin taloudellisiin, ympäristöön liittyviin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tätä Vesi-KIC:tä tarvitaan erityisesti inhimillisten valmiuksien kehittämiseksi ja innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen sekä valmiuksien muuttamiseksi toimenpiteiksi.
	Vesi-KIC
	– edistää yhdennettyä ja monialaista lähestymistapaa korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden, innovatiivisten yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden välisen yhteistyön avulla sen varmistamiseksi, että unionista tulee ilmastoneutraali, kestävä ja kilpailukykyinen vuoteen 2050 mennessä;
	– yhdistää eri aloja ja tieteenaloja edustavia paikallisen, alueellisen, kansallisen ja unionin tason toimijoita ja verkostoja erityisesti yksilöimällä asiaankuuluvat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategiat ja muut alueelliset strategiat, joihin sisältyy ”sinisen talouden” aloja;
	– kouluttaa ja kehittää seuraavan sukupolven tutkijoita ja innovoijia sinisen talouden alojen palvelukseen antamalla heille yrittäjyystaitoja ja teknisiä taitoja, joita tarvitaan kestävään ja kilpailukykyiseen kehitykseen. Tähän sisältyy yhteisesti tunnustettuja maksuttomia koulutusmoduuleja sekä pitkän aikavälin henkilöresurssien kehittämissuunnitelma;
	– edistää asianmukaisten perusedellytysten kehittämistä, jotta ideat voidaan muuntaa uusiksi teknisiksi edistysaskeliksi ja yhteiskunnallisiksi innovaatioiksi ja nämä voidaan saattaa markkinoille elämänlaadun parantamiseksi ja unionin kansalaisten hyödyttämiseksi;
	– varmistaa synergiaedut unionin muiden nykyisten kumppanuuksien, Horisontti Eurooppa -ohjelman tehtävien, yhteisten ohjelma-aloitteiden, Euroopan innovaationeuvoston ja EIP:n kanssa innovaatioiden käyttöönoton laajentamiseksi, muiden alojen kestävän menestymisen mahdollistamiseksi sekä innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamisen tehostamiseksi ja yhteiskunnallisen hyväksynnän lisäämiseksi;
	– vahvistaa unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana valtameritutkimuksen ja merenkulun turvallisuuden, sisävesien hoidon sekä ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen aloilla.
	__________________
	1 a https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/research_and_innovation/strategy_on_research_and_innovation/documents/ec_rtd_orientations-he-strategic-plan_122019.pdf
	1 b Lähde: The blue economy report 2019, s. 28.
	1 c Ks. Horisontti Eurooppa -ohjelman strategista suunnitelmaa koskevissa suuntaviivoissa kuvattu toiminta-ala 4.4.
	1 d https://www.oceandecade.org/
	1 e https://www.ipcc.ch/srocc/
	1 f Lähde: The blue economy report 2019, s. 7.
	1 g https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/document-library-docs/impact-assessment-swd-330-final.pdf
	1 h https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/european-green-deal-communication_en.pdf
	1 i https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/european-green-deal-communication_en.pdf
	1 j Lähde: The Blue Economy report 2019 https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/676bbd4a-7dd9-11e9-9f05-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-98228766

 

 

PERUSTELUT

Johdanto

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöt ovat perustamisestaan vuonna 2008 lähtien olleet merkittävässä asemassa innovaatioekosysteemien rikastuttamisessa, tuhansien uusien tutkijoiden kouluttamisessa, uusien yritysten perustamisessa sekä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön ja niiden välillä tapahtuvan teknologian siirron tehostamisessa.

EIT on avainasemassa pyrittäessä poistamaan innovoinnin keskeisiä esteitä unionissa, mutta sen koko potentiaalia ei vielä ole hyödynnetty. Tämän uudelleenarvioinnin lähtökohdaksi olisi otettava aiemmat saavutukset, ja siinä olisi otettava huomioon korjattavat näkökohdat ja uuteen ympäristöön sopeutumista koskevat vaatimukset. Digitalisaatiokehityksen ja muilta alueilta tulevan kilpailun myötä unionin on vauhditettava kaikkien päämääriensä, myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden, saavuttamista ja päästävä samalla teknologisesti riippumattomaan asemaan.

Tulevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen temaattisia painopisteitä on pohdittava huolellisesti. EIT:n painopisteissä olisi otettava huomioon kunkin aikakauden haasteet. Meidän mielestämme komission ehdottama uusi kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö on hyvin lupaava, mutta haluaisimme ehdottaa lisäksi toisenkin, vettä koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön käynnistämistä vuonna 2025.

Periaatteet

Tämä mietintö pohjautuu kolmeen pääperiaatteeseen, joita tuetaan erilaisin toimenpitein. Kyseiset periaatteet ovat tasapainoisuus, kestävyys ja yksinkertaistaminen.

Tasapaino on olennainen ja kattava ulottuvuus. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja avustusten maantieteellinen jakauma on nykyisin liian keskittynyt, ja maiden ja jopa saman maan eri alueiden välillä on suuria eroja. Huippuosaamisen on säilyttävä ensisijaisena kriteerinä varoja myönnettäessä, mutta huippuosaamista esiintyy siellä täällä ympäri Eurooppaa, ei pelkästään rikkaimmilla alueilla puolessa unionin jäsenvaltioista. EIT:n on toimittava tutkimus-, kehittämis- ja innovointivalmiuksien kehittämisen välineenä ja aiempaa tasaisemman aivokierron edistäjänä unionissa. Myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen on toteuduttava. EIT:n sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hankkeiden ja niiden rakenteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin, sillä he muodostavat laiminlyödyn lahjakkuusreservin, joka on keskeinen tekijä taloutemme muutospyrkimyksissä. Tämän seurauksena unionin yhteiskunnat menettävät paljon lahjakkuutta, monimuotoisuus on vähäisempää työpaikoilla ja naiset ovat aliedustettuja johtavilla paikoilla, mikä saattaa muodostaa uhan tieteellisen huippuosaamisen löytämiselle sekä innovatiivisten yrittäjyyksien ja yritysten syntymiselle. Lisäksi osaamiskolmion kolme pilaria, eli koulutus, innovointi ja tutkimus, on saatettava parempaan tasapainoon. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat koko arvoketjun pituudella, ja niillä on erityinen tavoite: yrittäjyyden edistäminen asiantuntemuksen eri aloilla. Jos koulutusta, innovointia ja tutkimusta ei aidosti integroida toisiinsa, tämä tehtävää jää kuitenkin aina osittain suorittamatta. Erityisesti koulutuksen arvostusta on lisättävä, jotta EIT voi täyttää tehtävänsä saamalla aikaan institutionaalisia muutoksia korkea-asteen oppilaitoksissa sekä luomalla innovatiivisia yrittäjyyksiä ja uusia yrityksiä ja palveluja.

Kestävyys on moniulotteista, ja siihen liittyy taloudellisia, yhteiskunnallisia, alueellisia ja ympäristöä koskevia näkökohtia. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on houkuteltava ulkoisia investointeja, ja niistä on tultava taloudellisesti omavaraisia toimittuaan 15 vuodan ajan unionin toimielinten osoittaman rahoituksen turvin. Tämä on edelleen haaste nykyisille osaamis- ja innovaatioyhteisöille, ja tietty joustavuus tämän aikataulutavoitteen suhteen voisi olla hyödyllistä. Unionin alueellista kestävyyttä voidaan edistää puuttumalla alue- ja paikallistasolla maantieteellisiin eroihin ja eriarvoisuuden ilmentymiin, joita esiintyy niin jäsenvaltioiden välillä kuin jäsenvaltioiden omien alueiden välillä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olemassaolon edellytys on se, että ne ottavat toiminnassaan huomioon EU:n nykyiset painopisteet, eli ympäristöhuoliin vastaamisen. Siksi ehdotetaan uuden, vettä koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamista.

Yksinkertaistamista koskevalla periaatteella tarkoitetaan mahdollisimman käyttäjäystävällisten ratkaisujen valitsemista kaikissa ulottuvuuksissa: hallinnollisessa, taloudellisessa sekä EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rakenteessa. Avustusten saajien etu ja niiden hallinnollisen taakan keventäminen on asetettava ensisijaiseksi tavoitteeksi. Tavoitteenamme on vähentää monimutkaisuutta, suosia tuloksia ja innovatiivisia tuotoksia sekä yhdenmukaistaa EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen säännöt Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen kanssa.

Keskeiset toimenpiteet

1) Korkeakoulutuksen vahvistaminen

Jotta yrittäjyyskulttuuri voidaan juurruttaa koko yhteiskuntaan, EIT:n on saatava osaamiskolmio parempaan tasapainoon erityisesti lisäämällä korkeakoulujen valmiuksia luoda lahjakkuutta ja uusia taitoja. Tähän on mahdollista päästä tasapainoisella, kestävällä ja yksinkertaisella tavalla seuraavin keinoin:

i. Laajennetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavanomaista korkea-asteen koulutustoimintaa. Tämä edellyttää uudelleen- ja täydennyskoulutuksen tarjoamista ihmisille elinikäisen oppimisen lähtökohdasta, ammatillista koulutusta, mentorointitoimintaa sekä maksuttomien verkossa avointen massakurssien (MOOC-kurssien) järjestelmällistä käyttöä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutuksellisten tuotosten mahdollisimman laajan leviämisen varmistamiseksi. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on olennaisen tärkeää, jotta liike- ja innovointitoimintamme ekosysteemiä voidaan parantaa asianmukaisesti;

ii. Tukitoimen muotoisena ehdotettu uusi aloite korkeakoulujen innovointivalmiuksien kehittämiseksi on otettava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien ja budjettien olennaiseksi osaksi. Alakohtaiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat tämän korkeakoulutusaloitteen suoraan täytäntöön avointen ja läpinäkyvien kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella; se ei saa olla erillinen EIT:n tason tukitoimi.

2) Avoimuuden ja näkyvyyden lisääminen

EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt käynnistävät järjestelmällisesti avoimia ja läpinäkyviä kiinnostuksenilmaisupyyntöjä uusien kumppanien ja hankkeiden valitsemiseksi ja uusien yhteistoimintakeskittymien perustamiseksi. Nämä pyynnöt ja niissä sovelletut valintaperusteet on levitettävä laajasti. Ehdotamme myös, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kansallisiin yhteyspisteisiin perustetaan kussakin jäsenvaltiossa EIT:tä käsittelevien yhteyshenkilöiden verkosto.

Lisäksi, jotta EU:n innovoinnille myöntämän rahoituksen ”luettavuutta” voidaan parantaa, kaikkien Horisontti Eurooppa -puiteohjelman Innovatiivinen Eurooppa -pilarissa tarkoitettujen täytäntöönpanoelinten on tiivistettävä koko ajan yhteistyötään. EIT:n väliarvioinnin yhteydessä on arvioitava, onko mahdollista perustaa innovointia koskeva EU-tason keskitetty palvelupiste.

3) Maantieteellisen kattavuuden laajentaminen

EIT:n alueellisen innovaation ohjelma (RIS) on ollut ensisijainen väline pyrkimyksissä laajentaa EIT:n ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan maantieteellistä pohjaa. Ohjelman tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin jääneet suurelta osin hyödyntämättä, mikä johtuu erityisesti synergian puutteesta unionin rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman välillä sekä niitä koskevien sääntöjen eroista. Seuraavalla rahoituskaudella RIS ja uusi yhteyshenkilöiden verkosto voivat edistää aiempaa tasapainoisempaa aivokiertoa ja maantieteellistä jakautumista unionissa erityisesti seuraavien keinojen avulla:

– tehdään RIS:n käyttö pakolliseksi;

– hyödynnetään synergioita ERI-rahastojen kanssa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman laajennustoimenpiteitä (tiimiyttäminen, twinning-toiminta, ERA-oppituolit) vastaavien EIT:n rahoitusjärjestelmien perustamiseksi;

– kannustetaan korkeasti koulutettuja henkilöitä palaamaan kotimaihinsa, erityisesti kun kyse on maista, joissa korkeasti koulutettujen henkilöiden maastamuuttovirrat ovat suuremmat kuin maahanmuuttovirrat (”aivovuoto”); synergioilla Euroopan tutkimusneuvoston, Marie S. Curie -toimien sekä paluuapurahoja koskevien kansallisten ohjelmien kanssa voisi tässä yhteydessä olla ratkaiseva merkitys;

– otetaan käyttöön ERI-rahastojen varoja uusien yhteistoimintakeskittymien ja/tai uusien tutkimusinfrastruktuurien perustamiseksi;

– varmistetaan, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet on kirjattu älykkään erikoistumisen strategioihin. Lisäksi käsitellessään samalla sijalla olevia ehdotuksia EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt antavat etusijan niille ehdotuksille, joissa on otettu huomioon useampia seuraavista eritelmistä:

– mahdollisuus vivuttaa ERI-rahastojen maksuosuuksia,

– soveltamisalaan sisältyy enemmän alueita, joiden suorituskyky tutkimuksen ja innovoinnin alalla on muita heikompi,

– aliedustus EIT-yhteisössä,

– pk-yritysten määrä on suurempi kuin muiden ehdotusten kohdalla,

– hankeryhmien sukupuolijakauma on muita paremmin tasapainossa.

Tässä yhteydessä on pidettävä mielessä, että huippuosaaminen on edelleen tärkein kriteeri.

4) Rahoitusmallin tarkistaminen ja yksinkertaistaminen

Hallinnollisen rasituksen keventämiseksi, sääntöjen yhdenmukaistamiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen kanssa ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kannustamiseksi pyrkimään nopeammin taloudelliseen kestävyyteen, ehdotamme seuraavaa:

i. osaamis- ja innovaatioyhteisön elinaikana siihen sovelletaan neljän sijasta kolmea yhteisrahoitusosuutta, jotta se olisi lähempänä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa noudatettua käytäntöä;

ii. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2016 antaman suosituksen mukaisesti EIT osoittaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille ainoastaan monivuotisia (kaksi- tai mieluiten kolmivuotisia) avustuksia, ja yhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien kesto sovitetaan avustusten kestoon;

iii. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman avustussopimuksen mallia koskevat poikkeukset rajoitetaan ainoastaan asianmukaisesti perusteltuihin tapauksiin, ja poikkeusten soveltaminen edellyttää delegoidun säädöksen hyväksymistä;

iv. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoin EIT:n sen enempää kuin osaamis- ja innovaatioyhteisöjenkään hallintomenot eivät saa ylittää viittä prosenttia;

v. osaamis- ja innovaatioyhteisöjen puitekumppanuussopimuksen jatkamista kolmella vuodella riippumattoman arvioinnin jälkeen tehdyn hallintoneuvoston päätöksen perusteella voitaisiin myös harkita, jotta varmistetaan rahoitus sellaisille keskeisille toimille, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia.

Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt vivuttavat yksityisen ja julkisen rahoituksen eri lähteitä. Niissä olisi kuitenkin oltava kyse ulkoisista rahoittajista (alueet, yritykset, säätiöt ja niin edelleen). Toimet rahoituksen kestävyyden saavuttamiseksi eivät saa johtaa siihen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt nostavat kumppaneilta perimiään opinto- tai jäsenmaksuja. Rahoituksen kestävyyteen tähtäävät toimet eivät myöskään saa johtaa avustusrahoituksen vähenemiseen ja siirtymiseen rahoitusvälineiden käyttöön (lainat tai sekarahoitus), paitsi kun kyse on muista markkinaläheisimmistä toimista. Nämä näkökohdat ovat erityisen tärkeitä pienille yhteisöille, kuten pk-yrityksille.

5) Kaksi uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä käynnistetty tarkasti määritellyillä prioriteettialoilla

Uusi kulttuurialan ja luovien toimialojen osaamis- ja innovaatioyhteisö on hyvin lupaava, ja sen olisi keskityttävä Euroopan kulttuuriperinnön ja taiteiden säilyttämiseen ja niiden arvon lisäämiseen. Tässä mietinnössä annetaan täysi tuki kyseistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä koskevan ehdotuspyynnön käynnistämisen aikataululle, joka on seuraavan rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi.

Jotta sidosryhmät voivat valmistautua perusteellisesti ja koordinointi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnitteluprosessin kanssa voidaan varmistaa, on tärkeää tehdä selväksi toisen ehdotetun osaamis- ja innovaatioyhteisön teema. Olemme vakuuttuneita siitä, että EIT:n strategisessa innovaatio-ohjelmassa määritellyistä prioriteettialoista vesi on se ala, jonka tutkimisesta on eniten hyötyä EU:n tasolla. Se on täysin linjassa niin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määritettyjen EU:n ensisijaisten tavoitteiden kuin kansainvälisten aloitteiden, kuten ajanjaksolla 2021–2030 toteutettava YK:n Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hanke, kanssa. Tämän vuoksi tekstiin on lisätty uusi liite, jossa ehdotetaan vesi-, meri- ja merenkulkualoja sekä vesi- ja meriekosysteemejä käsittelevän osaamis- ja innovaatioyhteisön (Vesi-KIC) perustamista.

6) Sukupuoliulottuvuus on mukana kaikissa näkökohdissa

Naispuoliset tutkijatohtorit ovat huomattavan aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alalla (21 prosenttia) sekä tekniikan, valmistusteollisuuden ja rakentamisen aloilla (29 prosenttia). Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen koulutustoimissa on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että nämä suuntaukset on käännettävä. Kun vastakkain on kaksi muuten samanarvoista hanketta, on valittava se, jossa sukupuolijakauma on paremmin tasapainossa. EIT:llä on erityinen vastuu valvoa tähän liittyviä toimia.

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Tultuani nimitetyksi EIT:n strategisen innovaatio-ohjelman esittelijäksi minulla on ollut tilaisuus esittää näkemykseni joukolle julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä, jotka halusivat keskustella komission ehdotuksesta ja ajatuksistaan parantaa sitä eri tarpeiden huomioon ottamiseksi.

 

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto kaikista viime kuukausina pidetyistä kokouksista ja käydyistä puheluista sellaisten yksityisten yritysten kanssa, jotka toimivat eri muodoissa EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta-aloilla.

 

Organisaatio	Päivämäärä ja kellonaika	Käsitellyt aiheet
EIT:n hallintoneuvosto	21.10.2019 – klo 18.30	EIT:n toiminta, hallintoneuvoston ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen väliset suhteet, tilintarkastustuomioistuimen huomautusten merkitys, EIT:n tähänastiset tulokset
Raaka-aineita ja terveyttä käsittelevät osaamis- ja innovaatioyhteisöt	24.10.2019 – klo 8.30–9.30	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet, tähänastinen toiminta ja saavutetut tulokset, komission ehdotuksen parannusehdotukset, talousarvio, rahoituskäyrä, avoimuus ja maantieteellinen tasapaino, rahoituksen kestävyys, koulutus ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt.
Hewlett Packard (HP)	6.11.2019 – klo 11.30–12.00	HP:n osallistuminen digitalisaatiota koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön toimintaan
InnoEnergy-hanketta koskeva osaamis- ja innovaatioyhteisö	23.10.2019	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet, tähänastinen toiminta ja saavutetut tulokset, komission ehdotuksen parannusehdotukset, talousarvio, rahoituskäyrä, avoimuus ja maantieteellinen tasapaino, rahoituksen kestävyys, koulutus ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt.
Elintarvikkeita koskeva osaamis- ja innovaatioyhteisö	21.1.2020	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet, tähänastinen toiminta ja saavutetut tulokset, komission ehdotuksen parannusehdotukset, talousarvio, rahoituskäyrä, avoimuus ja maantieteellinen tasapaino, rahoituksen kestävyys, koulutustoimet ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt.
Frontiers Open Access Platform	6.2.2020	Avoin tiede, avoin saatavuus ja vuorovaikutus toimituksellisten alustojen välillä sekä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulosten levittäminen.

 

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi esittelijä oli mukana järjestämässä joitakin julkisia tapahtumia, joiden yhteydessä oli mahdollista kerätä lisää mielipiteitä ja esittää kysymyksiä asianomaisille toimijoille. Kyse on seuraavista:

– ITRE-valiokunnan järjestämä virallinen valtuuskuntamatka Budapestiin ja Wieniin EIT:n päätoimipaikkaan ja joihinkin yhteistoimintakeskittymiin 28. lokakuuta 2019 – matkaraportti, jossa on lisätietoja ja yhteenveto keskusteluista, on pyynnöstä saatavilla;

– Euroopan innovaationeuvostoa käsitellyt julkinen aamiaistapahtuma, joka järjestettiin yhdessä Knowledge 4 Innovation -verkoston kanssa Euroopan parlamentin tiloissa 13. marraskuuta 2019 ja johon osallistui joidenkin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajia ja monia muita sidosryhmiä. Tapahtumassa keskusteltiin myös Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin välisistä suhteista.

– Julkinen konferenssi, joka järjestettiin yhdessä Knowledge 4 Innovation -verkoston kanssa Euroopan parlamentin tiloissa 4. helmikuuta 2020 ja johon osallistui EIT:n johtaja, joitakin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edustajia, Euroopan parlamentin varjoesittelijöitä ja muita sidosryhmiä.

 

Esittelijä sai sähköpostitse ja kannanottojen muodossa tietoja myös seuraavilta yhteisöiltä: Climate KIC; The Guild; Mission of Norway to the EU; YERUN; ECIU; Open University of Catalonia; Coimbra Group; Business Bridge Europe; ELIA.

 

 

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.6.2020)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 2021–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen

(COM(2019)0330 – C9‑0043/2019 – 2019/0152(COD))

Valmistelija: Vlad‑Marius Botoş

 

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija katsoo, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) koskevassa lainsäädännössä ja sen uudessa strategisessa innovaatio-ohjelmassa vuosiksi 2021–2027 olisi määriteltävä korkeat vaatimukset innovaatiolle.

 

Yrittäjyys- ja yritystoimintakoulutus on erittäin tärkeää, mutta EIT on myös teknologiainstituutti. Tieteelliset ja teknologiset keksinnöt muodostavat sitä paitsi perustan parhaille ja kestäville innovaatioille. Kaikkien instituutissa osallisina olevien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja korkeakoulujen olisikin panostettava teknologiakoulutukseen.

1. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetään EIT:n strategia, tavoitteet ja painopisteet vuosiksi 2021–2027 ja määritellään EIT:n keskeiset toimet, tulostavoitteet ja tarvittavat resurssit kyseiseksi ajanjaksoksi.

2. Strategisella innovaatio-ohjelmalla varmistetaan EIT:n yhdenmukaisuus Horisontti Eurooppa -ohjelman kanssa.

3. Strategisella innovaatio-ohjelmalla taataan yhteistyö ja täydentävät toimet muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien, painopisteiden ja sitoumusten kanssa.

4. Lisäksi strategisessa innovaatio-ohjelmassa otetaan käyttöön alueellisen innovaation ohjelma, joka osaltaan parantaa maantieteellistä tasapainoa.

 

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rooliin EU:n kilpailukyvyn edistämisessä innovaatioekosysteemiä tukemalla, sillä instituutti on menestyksekkäästi myötävaikuttanut ns. osaamiskolmion kasvuun.

 

EIT edistää merkittävästi tavoitesuuntautunutta innovointia, ja se pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin esimerkiksi seuraavilla aloilla: kestävä innovointi, innovointi ja yrittäjyystaidot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, teknologiakoulutuksen ja yrittäjyyteen suuntautuvan korkea-asteen koulutuksen korkea taso, uudet markkinasuuntautuneet ratkaisut globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi sekä synergiat ja lisäarvo koko Horisontti
Eurooppa -ohjelmassa.

 

Valmistelija nostaa esiin joitakin merkittäviä saavutuksia, joita on saatu esimerkiksi seuraavista:

– EIT InnoEnergy – energian varastointi – autoteollisuudessa ja ilmailu- ja avaruusalalla käytettävät ”Curved graphene” -ultrakondensaattorit, joiden latausaika on alle 2 sekuntia ja joiden käyttöikä on yli miljoona käyttökertaa

– EIT ClimateChange – energian käyttö – automaattinen ilmastonvalvontalaite – nyt Google Nestin suurin kilpailija Euroopassa

– EIT Health – mobiililaitteet, jotka mahdollistavat pitkäaikaissairauksien, kuten Alzheimerin taudin ja eteisvärinän, ennustamisen.

Valmistelija panee merkille nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen menestyksen ja kehottaa EIT:tä jatkamaan niiden kasvun ja vaikuttavuuden edistämistä sekä tukemaan niiden siirtymistä taloudelliseen kestävyyteen puitekumppanuussopimusten päättyessä.

 

Valmistelija suhtautuu myönteisesti kulttuurialan ja luovien alojen uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön ehdotettuun käynnistämiseen vuonna 2021, jotta voidaan hyödyntää kulttuuriin perustuvan luovuuden kaikki mahdollisuudet, erityisesti digitaalinen ja teknologinen kehitys, ja auttaa vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja älykästä kasvua.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

 

Ehdotus päätökseksi

1 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Yleiset tavoitteet
	EIT:n yleisinä tavoitteina on
	a)  vahvistaa kaikkialla unionissa kestäviä, haasteista liikkeelle lähteviä innovaatioekosysteemejä, jotka auttavat vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin;
	b)  edistää yrittäjyys- ja innovaatiotaitojen kehittämistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien unionin korkea-asteen oppilaitosten valmiuksien lisääminen kaikkialla unionissa, ja tukea niiden siirtymistä kohti yrittäjyyden edistämistä; ja
	c)  tuoda markkinoille uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.
	EIT kehittää toiminnallaan synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa ja tuo lisäarvoa Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa. Täytäntöönpano tapahtuu tukemalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ja toteuttamalla EIT:n koordinoimia toimia.

Tarkistus  2

 

Ehdotus päätökseksi

1 b artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 b artikla
	Erityistavoitteet
	EIT:n erityistavoitteina on
	a)  lisätä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vaikuttavuutta ja edistää osaamiskolmion integrointia;
	b)  kasvattaa innovointivalmiuksia korkea-asteen koulutuksessa tukemalla korkeakouluja;
	c)  lisätä EIT:n alueellista tavoittavuutta, jotta voidaan puuttua unionin eri osien välisiin eroihin innovointivalmiuksissa.

Tarkistus  3

 

Ehdotus päätökseksi

1 c artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 c artikla
	Kulttuurialan ja luovien alojen uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön käynnistäminen
	1.  Kaudella 2021–2027 käynnistetään uusi kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö, jotta voidaan hyödyntää kulttuuriin perustuvan luovuuden kaikki mahdollisuudet ja auttaa vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja älykästä kasvua sekä vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.
	2.  Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö
	a)  edistää teknologiainnovointia yhdistämällä yrityksiä ja tutkimusta eri alojen ja tieteenalojen välillä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla;
	b)  kouluttaa seuraavan sukupolven innovoijia kulttuurialan ja luovien alojen palvelukseen antamalla heille yrittäjyyttä tukevia teknisiä ja digitaalisia taitoja, joita tarvitaan menestyksen avaimiksi nopeasti muuttuvassa ympäristössä;
	c)  edistää oikeanlaisten perusedellytysten kehittämistä, jotta ideat voidaan muuntaa uusiksi teknisiksi edistysaskeliksi ja yhteiskunnallisiksi innovaatioiksi, jotka parantavat elämänlaatua ja hyödyttävät unionin kansalaisia;
	d)  luo puitteet sen varmistamiseksi, että kehitetään kehys taiteellisten, kulttuuristen ja luovien taitojen ja opintojen sertifioinnille ja että samalla tunnustetaan nimikkeet ja muut taidot jäsenvaltioiden välillä ja edistetään liikkuvuutta, näkyvyyttä ja mahdollisuuksia syrjimättä niitä Euroopan kansalaisia, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen;
	e)  edistää uusien yritysten luomista ja kehittämistä kulttuurialalla ja luovilla aloilla houkuttelemalla yrityssektorilta investointeja, tarvittavia resursseja ja pitkän aikavälin sitoumuksia, joilla täydennetään muita välineitä;
	f)  huolehtii synergioista nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa sekä muiden eurooppalaisten kumppanuuksien, ohjelmien ja aloitteiden kanssa, jotta innovointia voidaan edistää kulttuurialan ja luovien alojen lisäksi myös muilla talouden aloilla; ja
	g)  vahvistaa unionin asemaa globaalina toimijana kulttuurialalla ja luovilla aloilla hyödyntämällä unionin kansalaisten luovuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä edistämällä eurooppalaisen kulttuurin ja innovoinnin näkyvyyttä ja tunnetuksi tekemistä maailmanlaajuisesti.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT perustettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin innovaatiokapasiteettia. Se on ollut pioneeritoimija koulutuksen, yritystoiminnan ja tutkimuksen integroinnissa (osaamiskolmio). Toiminnassa ovat korostuneet yrittäjätaidot ja innovointikyky. EIT väliarviointi vahvisti vuonna 2018, että EIT:lle on edelleen sama lähtökohtainen tarve ja että innovaatiovetoisen osaamiskolmion malli on edelleen ajankohtainen.	EIT perustettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on edistää kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin innovaatiokapasiteettia. Se on ollut pioneeritoimija koulutuksen, yritystoiminnan ja tutkimuksen integroinnissa (osaamiskolmio). Toiminnassa ovat korostuneet yrittäjätaidot ja innovointikyky. EIT:n väliarviointi vahvisti vuonna 2018, että EIT:lle on edelleen sama lähtökohtainen tarve ja että innovaatiovetoisen osaamiskolmion malli on edelleen ajankohtainen. EIT:n lisäarvo perustuu sen ainutlaatuiseen innovaatiomalliin, joka olisi säilytettävä ja jota olisi edistettävä tällä strategisella innovaatio-ohjelmalla.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n perustamisesta kuluneen kymmenen vuoden aikana innovaatiotahti on nopeutunut dramaattisesti. Innovointi tuo talouden aloille syvällisiä muutoksia, jotka ravistelevat yritystoimintaa ja luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Maailmassa, jossa globaali talousjärjestys on muutostilassa ja kansainvälinen kilpailu kiristyy, EU on yhä riippuvaisempi lahjakkuuksista ja innovointikyvystään. Yhteissuunnittelu, yhteistyö ja yhteiskehittäminen eivät ole koskaan olleet yhtä tärkeitä tieteenalojen välisesti ja koulutuksen, liike-elämän ja tutkimuksen välillä kuin tällä hetkellä, kun ratkaistavanamme on maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, digitalisaatioon, väestörakenteen muutoksiin tai terveydenhuollon ja elintarvikehuollon tulevaan kehitykseen.	EIT:n perustamisesta kuluneen kymmenen vuoden aikana innovaatiotahti on nopeutunut dramaattisesti. Innovointi tuo talouden aloille syvällisiä muutoksia, jotka ravistelevat yritystoimintaa ja luovat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Maailmassa, jossa globaali talousjärjestys on muutostilassa ja kansainvälinen kilpailu kiristyy, EU on yhä riippuvaisempi lahjakkuuksista ja innovointikyvystään. Yhteissuunnittelu, yhteistyö ja yhteiskehittäminen eivät ole koskaan olleet yhtä tärkeitä tieteenalojen välisesti ja koulutuksen, tutkimuksen, liike-elämän, julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä kuin tällä hetkellä, kun ratkaistavanamme on maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, digitalisaatioon, kulttuurisiin ja väestörakenteen muutoksiin tai terveydenhuollon ja elintarvikehuollon tulevaan kehitykseen.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.1 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Esittämällä [Horisontti Eurooppa -ehdotuksen] uudeksi tutkimusta ja innovointia kaudella 2021–2027 tukevaksi puiteohjelmaksi Euroopan komissio on sitoutunut lisäämään edelleen Euroopan innovointipotentiaalia, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. EIT:n erityisroolia innovoinnin edistäjänä, joka tuo yhteen liike-elämän, koulutus- ja tutkimusalan toimijat, viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, tukee sen asema [Euroopan horisontti -ehdotukseen] kuuluvassa [Innovatiivinen Eurooppa] -pilarissa. [Euroopan horisontti -ehdotus] heijastaa EU:n kasvavaa kunnianhimoa innovoinnin alalla ja tarvetta toteuttaa tämä kunnianhimo konkreettisesti.	Horisontti Eurooppa -ohjelmalla Euroopan komissio on sitoutunut lisäämään edelleen Euroopan innovointipotentiaalia, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. EIT:n erityisroolia innovoinnin edistäjänä, joka tuo yhteen liike-elämän, koulutus- ja tutkimusalan toimijat, viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat, tukee sen asema Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvassa [Innovatiivinen Eurooppa] -pilarissa. Horisontti Eurooppa -ohjelma heijastaa EU:n kasvavaa kunnianhimoa tieteen ja teknologian alalla. EIT:n on tarkoitus tarjota tarvittava huippuosaaminen koulutuksessa, yrittäjyydessä ja teknologiainnovoinnissa.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö järjestyy noin 5–10 yhteistoimintakeskittymän22 ympärille, jotka toimivat maantieteellisinä keskuksina osaamiskolmion käytännön integroinnissa. Ne on organisoitu ja strukturoitu kulloisenkin kansallisen ja alueellisen innovaatiokontekstin mukaisesti, ja ne rakentuvat yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön keskeisten kumppaneiden nykyisten laboratorioiden, toimipisteiden tai kampusten muodostaman yleiseurooppalaisen verkoston varaan.	Kukin osaamis- ja innovaatioyhteisö järjestyy yhteistoimintakeskittymien22 ympärille, jotka toimivat maantieteellisinä keskuksina osaamiskolmion käytännön integroinnissa. Ne on organisoitu ja strukturoitu kulloisenkin kansallisen ja alueellisen innovaatiokontekstin mukaisesti, ja ne rakentuvat yksittäisen osaamis- ja innovaatioyhteisön keskeisten kumppaneiden nykyisten laboratorioiden, toimipisteiden tai kampusten muodostaman yleiseurooppalaisen verkoston varaan.
__________________	__________________
22 Yhteistoimintakeskittymässä on kyse maantieteellisestä alueesta, jonne osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tärkeimmät osaamiskolmiokumppanit ovat sijoittautuneet, jolla ne voivat olla helposti vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteistoimintakeskittymä muodostaa kiintopisteen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnalle kyseisellä alueella.	22 Yhteistoimintakeskittymässä on kyse maantieteellisestä alueesta, jonne osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tärkeimmät osaamiskolmiokumppanit ovat sijoittautuneet, jolla ne voivat olla helposti vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteistoimintakeskittymä muodostaa kiintopisteen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnalle kyseisellä alueella.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— Koulutustoimet, joissa on vahvat yrittäjyysosiot seuraavan sukupolven lahjakkuuksien kouluttamista varten, mukaan lukien EIT-laatumerkittyjen23 ohjelmien suunnittelu ja toteutus, erityisesti maisteri- ja tohtoritasolla;	— Koulutustoimet, joissa on vahvat yrittäjyysosiot seuraavan sukupolven lahjakkuuksien kouluttamista varten, mukaan lukien EIT-laatumerkittyjen23 ohjelmien suunnittelu ja toteutus, erityisesti maisteri- ja tohtoritasolla kaikilla STEAM-aloilla;
__________________	__________________
23 EIT-laatumerkin myöntää EIT sellaiselle osaamis- ja innovaatioyhteisön koulutusohjelmalle, joka täyttää erityiset laatukriteerit liittyen muun muassa yrittäjyyskoulutukseen ja innovatiivisiin tekemällä oppimisen ohjelmiin.	23 EIT-laatumerkin myöntää EIT sellaiselle osaamis- ja innovaatioyhteisön koulutusohjelmalle, joka täyttää erityiset laatukriteerit liittyen muun muassa yrittäjyyskoulutukseen ja innovatiivisiin tekemällä oppimisen ohjelmiin.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 3 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Innovointia tukevat toimet, joilla kehitetään innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja palveluja vastauksena tiettyyn liiketoimintamahdollisuuteen;	– Innovaatio- ja yrittäjyystoimet, joilla autetaan kehittämään innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja palveluja vastauksena tiettyyn liiketoimintamahdollisuuteen ja joilla on yhteiskunnallista lisäarvoa;

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.2 alakohta – 9 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n lähestymistavalla edistetään sekä asteittaista että disruptiivista innovointia, jotta voidaan puuttua tuloksekkaasti markkinoiden toimintapuutteisiin ja auttaa toimialoja murroksessa. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuksia luoda pitkän aikavälin liiketoimintastrategioita maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi ja auttaa luomaan perusedellytykset, jotka ovat olennaisia hyvin toimivan innovaatioekosysteemin kasvulle ja innovoinnin menestykselle.	EIT:n lähestymistavalla edistetään sekä asteittaista että disruptiivista innovointia, jotta puututaan tuloksekkaasti markkinoiden toimintapuutteisiin ja autetaan toimialoja murroksessa. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuksia luoda pitkän aikavälin liiketoimintastrategioita maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi ja auttaa luomaan perusedellytykset, jotka ovat olennaisia hyvin toimivan innovaatioekosysteemin kasvulle ja innovoinnin menestykselle.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Ensinnäkin nykypäivän talouksia ohjaavat yhä enemmän ihmisten ja organisaatioiden taidot ja kyvyt muuntaa ideat tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatiokyky ja yrittäjyyskulttuuri ovat tätä nykyä kaiken a ja o, erityisesti tieteessä ja teknologiassa, mutta yhä enemmän myös muilla aloilla. Korkea-asteen oppilaitosten innovointivalmiuksien parantamiselle on jatkuvasti vahva tarve Euroopassa. EIT:llä on ainutlaatuiset lähtökohdat pyrkiä tähän tavoitteeseen Euroopan horisontti -ohjelman puitteissa.	Ensinnäkin nykypäivän yhteiskuntia ja talouksia ohjaavat yhä enemmän ihmisten ja organisaatioiden taidot ja kyvyt muuntaa ideat tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi. Innovaatiokyky ja yrittäjyyskulttuuri ovat tätä nykyä kaiken a ja o, erityisesti tieteessä ja teknologiassa, mutta yhä enemmän myös muilla aloilla, kuten humanistisilla ja taidealoilla. Korkea-asteen oppilaitosten innovointivalmiuksien parantamiselle on jatkuvasti vahva tarve Euroopassa. EIT:llä on ainutlaatuiset lähtökohdat pyrkiä tähän tavoitteeseen Horisontti Eurooppa-ohjelman puitteissa.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 1 kohta – 1.3 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Toiseksi fyysinen läheisyys on keskeinen innovointia edistävä tekijä. Aloitteet, joilla pyritään kehittämään innovaatioverkostoja ja tarjoamaan palveluja tiedon luomisen, jakamisen ja siirtämisen tueksi, ovat keskeisiä tapoja edistää yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon ja yksityishenkilöiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyssä on kuitenkin edelleen huomattavia eroja EU:n eri alueiden välillä, kuten vuotuinen Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoittaa. On ratkaisevan tärkeää, että innovointi on osallistavaa ja paikallislähtöistä. Paikkakohtaisen lähestymistapansa vuoksi EIT:n toiminta soveltuu hyvin paikallisten innovaatioekosysteemien lujittamiseen.	Toiseksi fyysinen läheisyys on keskeinen innovointia ja kestävyyttä edistävä tekijä. Aloitteet, joilla pyritään kehittämään innovaatioverkostoja ja tarjoamaan palveluja tiedon luomisen, jakamisen ja siirtämisen tueksi, ovat keskeisiä tapoja edistää yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon ja yksityishenkilöiden välistä vuorovaikutusta kaikilla aloilla. Tutkimuksen ja innovoinnin suorituskyvyssä on kuitenkin edelleen huomattavia eroja EU:n eri alueiden välillä, kuten vuotuinen Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoittaa. On ratkaisevan tärkeää, että innovointi on osallistavaa ja paikallis- ja aluelähtöistä. Paikkakohtaisen lähestymistapansa vuoksi EIT:n toiminta soveltuu hyvin paikallisten ja alueellisten innovaatioekosysteemien lujittamiseen ja uusien mallien tuottamiseen kestävälle taloudelle.

 

Tarkistus  13

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT on kiinteä osa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, jonka yleisiä tavoitteita ja painopisteitä se edistää. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat osa institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia, minkä vuoksi niissä noudatetaan tiettyjä periaatteita ja elinkaarikriteerejä johdonmukaisemman, avoimemman ja vaikutuskeskeisemmän lähestymistavan varmistamiseksi. EIT:n yleiset tavoitteet heijastavat näin ollen EIT:n yleistä roolia Euroopan horisontti -ohjelmassa ja sen asemaa [Innovatiivinen Eurooppa -pilarissa].	Huippuosaaminen on tärkein tekijä EIT:n edistämisen kannalta. Se pyrkii nostamaan nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitetasoa ja edistämään tutkimuksen ja innovoinnin mahdollisimman korkeaa laatua innovaatioyhteisöissä. Maantieteellinen kattavuus ja innovoinnissa jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa olevien puutteiden korjaaminen ovat tärkeä osa EIT:n strategista ohjelmaa vuosiksi 2021–2027 samoin kuin on laadukkaiden korkea-asteen koulutusmahdollisuuksien ulottaminen alueellisen innovaation ohjelman maihin, erityisesti vaatimattomasti tai kohtalaisesti menestyviin maihin ja alueisiin. EIT on kiinteä osa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, ja se vahvistaa unionin innovointivalmiuksia ja edistää sen yleisiä tavoitteita ja painopisteitä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöistä tulee osa institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia, minkä vuoksi niissä noudatetaan tiettyjä Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vahvistettuja periaatteita ja elinkaarikriteerejä johdonmukaisemman, läpinäkyvämmän, avoimemman ja vaikutuskeskeisemmän lähestymistavan varmistamiseksi. EIT:n yleiset tavoitteet heijastavat EIT:n yleistä roolia Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ja sen asemaa [Innovatiivinen Eurooppa -pilarissa].

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n yleiset toiminta-alat on määritelty [Euroopan horisontti -ehdotuksessa]. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjään tukemalla EIT voi vahvistaa innovaatioekosysteemejä, jotka auttavat vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Se etenee tässä edistämällä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän integrointia, jolloin voidaan luoda innovoinnille otollisia ympäristöjä, sekä edistämällä ja tukemalla uutta yrittäjäsukupolvea ja edesauttamalla innovatiivisten yritysten perustamista tiiviissä yhteisvaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa ja täydentäen sen toimintaa. Tällöin EIT erityisesti	EIT:n yleiset toiminta-alat on määritelty Horisontti Eurooppa -ohjelmassa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjään tukemalla EIT voi parantaa sellaisten unionin innovaatioyhteisöjen laatua, jotka auttavat vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Se etenee tässä edistämällä korkeatasoisen teknologiakoulutuksen,   -tutkimuksen ja liike-elämän integrointia, jolloin voidaan luoda innovoinnille otollisia ympäristöjä, sekä edistämällä ja tukemalla uutta yrittäjäsukupolvea ja edesauttamalla innovatiivisten yritysten perustamista tiiviissä yhteisvaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa ja täydentäen sen toimintaa. Tällöin EIT erityisesti

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – -1 alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(-1) edistää korkeatasoista tieteellistä ja teknologiakoulutusta, jossa sukupuolijakauma on tasapainoinen, kaikissa jäsenvaltioissa;

Tarkistus  16Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – -1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(-1 a) työskentelee tasapainoisen sukupuolijakauman saavuttamiseksi teknologia- ja yrittäjyyskoulutuksessa kaikissa jäsenvaltioissa;

 

Tarkistus  17

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(1) vahvistaa kestäviä innovaatioekosysteemejä kaikkialla Euroopassa;	(1) vahvistaa kestäviä innovaatioekosysteemejä kaikkialla unionissa;

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.1 alakohta – 1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
(2) edistää innovointia ja yrittäjyyttä paremman koulutuksen avulla;	(2) edistää yrittäjyys- ja innovaatiotaitojen kehittämistä elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien unionin korkea-asteen oppilaitosten valmiuksien lisääminen kaikkialla unionissa, ja tukee niiden siirtymistä kohti yrittäjyyden edistämistä, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden alalla;

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 2 kohta – 2.2 alakohta – 7 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Synergiamahdollisuuksia tutkitaan myös Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Huippuosaamisen jakaminen” -osion ja EIT:n tukeman sidosryhmäyhteistyön välillä. Horisontti Eurooppa -ohjelman ”Huippuosaamisen jakaminen” -osion kohdemaat voivat muun muassa hyödyntää EIT:n asiantuntemusta ja sen tarjoamaa tukea tuotantoketjun loppupään (lähelle markkinoita sijoittuvien) toimintojen kehittämistä varten, koska ne muodostavat myös EIT:n sidosryhmäyhteistyön kohderyhmän.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 1 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamiskolmion integrointi EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan kautta unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alue- ja paikallistasolla on edelleen keskeinen tehtävä, jotta voidaan vahvistaa innovaatioekosysteemejä ja tehdä niistä kestäviä ja jotta voidaan kehittää uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. EIT tukee edelleen valittuja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä (ks. kuva 2) ja vahvistaa tarjoamiaan toimivia puitteita, joissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä voidaan käynnistää ja hallinnoida ja laajentaa niiden toimintaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat jatkossakin yhteistoimintakeskittymien kautta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pyrkivät huolehtimaan taloudellisesta kestävyydestä hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta ne voisivat pitkällä aikavälillä (viimeistään 15 vuoden kuluttua) olla taloudellisesti riippumattomia EIT:n tuesta.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  21

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT lisää alueellista vaikutustaan parantamalla avoimuutta potentiaalisten kumppaneiden ja sidosryhmien suuntaan ja selkeyttämällä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alueellista strategiaa, mistä esimerkkinä ovat yhteydet relevantteihin älykkään erikoistumisen strategioihin.	Maantieteellisen jakauman parantamiseksi EIT lisää alueellista vaikutustaan parantamalla avoimuutta potentiaalisten kumppaneiden ja sidosryhmien suuntaan ja selkeyttämällä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alueellista strategiaa, mistä esimerkkinä ovat yhteydet relevantteihin älykkään erikoistumisen strategioihin.

Tarkistus  22

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Alueellisen innovaation ohjelman toimien täytäntöönpanoon osoitettavat EIT:n määrärahat ovat vähintään 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta, jolla EIT tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, mikä lisää kohdealueilta kumppaneiksi tulevien määrää maissa, jotka voivat saada tukea alueellisen innovaation ohjelmasta. Alueellisen innovaation ohjelman tuella olisi edistettävä sukupuolten tasapuolista edustusta kaikilla aloilla.

 

Tarkistus  23

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n alueellisen innovaation ohjelma, jota EIT ohjaa ja jonka osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat täytäntöön, on toistaiseksi toiminut vapaaehtoiselta pohjalta. Vuonna 2021 EIT:n alueellisen innovaation ohjelmasta tulee erottamaton osa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotista strategiaa. EIT antaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille ohjausta ja tukea alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvien monivuotisten strategioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Alueellisen innovaation ohjelman toimien jatkamiseen liittyy entistä parempi tuki innovaatiokyvyltään heikompien maiden ja alueiden innovointivalmiuksien vahvistamiseksi. Ohjelman toimien täytäntöönpanoon osoitettavat EIT:n määrärahat ovat vähintään 10 prosenttia kokonaisrahoituksesta, jolla EIT tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, mikä lisää kohdealueilta kumppaneiksi tulevien määrää. Alueellisen innovaation ohjelmasta tuettavilla toimilla on tarkoitus	EIT varmistaa, että EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvilla toimilla houkutellaan sellaisia potentiaalisia uusia kumppaneita, jotka tuovat lisäarvoa osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, ja helpotetaan niiden integrointia laajentaen siten EIT:n yleiseurooppalaista kattavuutta ja että nämä toimet ovat täysin integroituneita osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotisiin strategioihin. EIT:n alueellisen innovaation ohjelma, jota EIT ohjaa ja jonka osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat täytäntöön, on toistaiseksi toiminut vapaaehtoiselta pohjalta. Vuonna 2021 EIT:n alueellisen innovaation ohjelmasta tulee erottamaton osa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotista strategiaa, ja näin laajennetaan EIT:n yleiseurooppalaista ulottuvuutta. EIT antaa osaamis- ja innovaatioyhteisöille ohjausta ja tukea alueellisen innovaation ohjelmaan kuuluvien monivuotisten strategioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Alueellisen innovaation ohjelman toimien jatkamiseen liittyy entistä parempi tuki EU13-maiden ja muiden innovaatiokyvyltään heikompien vaatimattomasti ja kohtalaisesti menestyvien maiden innovointivalmiuksien vahvistamiseksi. Alueellisen innovaation ohjelmasta tuettavilla toimilla on tarkoitus

Tarkistus  24

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– parantaa paikallisen ekosysteemin innovointivalmiuksia kehittämällä toimintaedellytyksiä ja tiivistämällä paikallisten innovaatiotoimijoiden (klustereiden, verkostojen, alueviranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammattioppilaitosten) välistä vuorovaikutusta;	– parantaa paikallisen ekosysteemin innovointivalmiuksia kehittämällä toimintaedellytyksiä ja tiivistämällä paikallisten innovaatiotoimijoiden (pk-yritysten, klustereiden, verkostojen, alueviranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammattioppilaitosten) välistä vuorovaikutusta;

Tarkistus  25

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	– tukea tavoitetta houkutella uusia kumppaneita osaamis- ja innovaatioyhteisöihin perustamalla uusia yhteistoimintakeskittymiä maantieteellisen jakauman parantamiseksi;

Tarkistus  26

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– kytkeä paikalliset innovaatioekosysteemit yleiseurooppalaisiin innovaatioekosysteemeihin huolehtimalla yhteistyöstä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden yhteistoimintakeskittymien kanssa.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  27

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jotta voidaan varmistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen syvempi integrointi paikallisiin innovaatioekosysteemeihin, kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tulee laatia ja panna täytäntöön strategia, jolla pyritään vahvistamaan suhteita alueellisiin ja paikallisiin innovaatiotoimijoihin. EIT seuraa aktiivisesti strategioiden täytäntöönpanoa. Paikkakohtainen lähestymistapa innovointiin tulisi niveltää osaksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotista strategiaa ja liiketoimintasuunnitelmaa, ja sen tulisi rakentua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien (ja alueellisen innovaation ohjelman) varaan, jotta voidaan hyödyntää niiden roolia yhdysväylänä osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja vuorovaikutukseen yhteistoimintakeskittymän kumppaneiden kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi osoitettava kytköksensä paikallisiin älykkään erikoistumisen strategioihin sekä asiaankuuluvien temaattisten foorumien ja alueiden välisten aloitteiden toimiin, mukaan lukien ERI-rahastojen hallintoviranomaiset. EIT seuraa myös sitä, miten yhteistoimintakeskittymät toimivat ja miten ne integroivat toimintansa paikallisiin innovaatioekosysteemeihin.	Jotta voidaan varmistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen syvempi integrointi paikallisiin innovaatioekosysteemeihin, kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tulee laatia ja panna täytäntöön strategia, jolla pyritään vahvistamaan suhteita erityisesti EU13-maista tuleviin alueellisiin ja paikallisiin innovaatiotoimijoihin. EIT seuraa aktiivisesti strategioiden täytäntöönpanoa. Paikkakohtainen lähestymistapa innovointiin tulisi niveltää osaksi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotista strategiaa ja liiketoimintasuunnitelmaa, ja sen tulisi rakentua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien (ja alueellisen innovaation ohjelman) varaan, jotta voidaan hyödyntää niiden roolia yhdysväylänä osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja vuorovaikutukseen yhteistoimintakeskittymän kumppaneiden kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi osoitettava kytköksensä paikallisiin älykkään erikoistumisen strategioihin sekä asiaankuuluvien temaattisten foorumien ja alueiden välisten aloitteiden toimiin, mukaan lukien ERI-rahastojen hallintoviranomaiset. EIT seuraa myös sitä, miten yhteistoimintakeskittymät ja alueellisen innovaation ohjelman tuensaajat toimivat ja miten ne integroivat toimintansa paikallisiin innovaatioekosysteemeihin.

Tarkistus  28

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.1 alakohta – 3 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT:n hallintoneuvoston esityksestä ja siitä tehdyn analyysin perusteella ehdotetaan, että ensimmäinen kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö käynnistetään vuonna 2022. Sitä koskeva ehdotuspyyntö on määrä julkaista vuonna 2021. Kyseessä on painopisteala, jolla on vahvaa täydentävyyttä EIT:n jo käynnistämien kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa samoin kuin muiden, Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa käynnistettävien eurooppalaisten kumppanuuksien mahdollisten painopistealueiden kanssa. Kulttuuriala ja luovat alat muodostavat sektorin, jolla on suuri kasvupotentiaali, paljon ruohonjuuritason aloitteita ja vahva vetovoima kansalaisiin. Ne ovat voimakkaasti sidoksissa paikallisiin ja alueellisiin ekosysteemeihinsä. Kulttuuriala ja luovat alat ovat kuitenkin edelleen hyvin hajanainen sektori, eikä niiden innovoijilla ja yritystoiminnan käynnistäjillä ole aina tarvittavia yrittäjyys- ja innovaatiotaitoja. Parhaan ratkaisun näihin pullonkauloihin tarjoaisi osaamis- ja innovaatioyhteisö osaamiskolmion integrointiin tähtäävän lähestymistapansa, pitkän aikahorisonttinsa ja paikkalähtöisen lähestymistapansa ansiosta. Liitteessä 1B on tietokooste, jossa esitetään yhteenveto kulttuurialan ja luovien alojen haasteista ja tulevan osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoiduista vaikutuksista.	EIT:n hallintoneuvoston esityksestä ja siitä tehdyn analyysin perusteella ehdotetaan, että ensimmäinen kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö käynnistetään vuonna 2022. Sitä koskeva avoin ja läpinäkyvä ehdotuspyyntö on määrä julkaista vuonna 2021. Kyseessä on painopisteala, jolla on vahvaa täydentävyyttä EIT:n jo käynnistämien kahdeksan osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa samoin kuin muiden, Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa käynnistettävien eurooppalaisten kumppanuuksien mahdollisten painopistealueiden kanssa. Kulttuuriala ja luovat alat muodostavat sektorin, jolla on suuri kasvupotentiaali, paljon ruohonjuuritason aloitteita ja vahva vetovoima kansalaisiin. Ne ovat voimakkaasti sidoksissa paikallisiin ja alueellisiin yhteisöihinsä. Kyseessä on myös sektori, jolla on EIT:n mallin mukaan hyvät mahdollisuudet kaupalliseen teknologiainnovointiin. Kulttuuriala ja luovat alat ovat kuitenkin edelleen hyvin hajanainen sektori, eikä niiden innovoijilla ja yritystoiminnan käynnistäjillä ole aina tarvittavia yrittäjyys- ja innovaatiotaitoja. Parhaan ratkaisun näihin pullonkauloihin tarjoaisi osaamis- ja innovaatioyhteisö osaamiskolmion integrointiin tähtäävän lähestymistapansa, pitkän aikahorisonttinsa ja paikkalähtöisen lähestymistapansa ansiosta. Liitteessä 1B on tietokooste, jossa esitetään yhteenveto kulttuurialan ja luovien alojen haasteista ja tulevan osaamis- ja innovaatioyhteisön ennakoiduista vaikutuksista.

Tarkistus  29

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
3.2. Korkea-asteen koulutuksen innovointivalmiuksien tukeminen	3.2. Korkea-asteen koulutuksen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksien tukeminen

Tarkistus  30

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamiskolmion integrointiin tähtäävän mallin avulla EIT on auttanut luomaan umpeen korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välillä pitkään vallinnutta kuilua. EIT on inhimillisen pääoman kehittämisen kannalta keskeinen toimija, koska se kiinnittää erityistä huomiota yrittäjyyskasvatukseen. EIT:n vaikutus kohdistuu kuitenkin edelleen vain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneihin.	Osaamiskolmion integrointiin tähtäävän mallin avulla EIT on auttanut luomaan umpeen korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välillä pitkään vallinnutta kuilua. EIT on inhimillisen pääoman kehittämisen kannalta keskeinen toimija, koska se kiinnittää erityistä huomiota yrittäjyyskasvatukseen. EIT:n vaikutus kohdistuu kuitenkin edelleen vain osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneihin, ja se on ulotettava niitä laajemmalle.

Tarkistus  31

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	EIT tukee ja vahvistaa kulttuuri- ja taidekasvatusta ja edistää samalla taiteellisten taitojen ja taitojen rajatylittävää tunnustamista.

Tarkistus  32

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Innovoinnin tukemiseksi laajemmin on tarpeen, että Euroopan korkea-asteen oppilaitokset omaksuvat innovatiivisen ja yrittäjähenkisen asenteen koulutukseen, tutkimukseen ja vuorovaikutukseen yrityselämän ja sellaisen laajemman paikallisen innovaatioekosysteemin kanssa, johon kuuluu myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunta.	Innovoinnin tukemiseksi laajemmin on tarpeen, että Euroopan korkea-asteen oppilaitokset omaksuvat innovatiivisen ja yrittäjähenkisen asenteen koulutukseen, tutkimukseen ja vuorovaikutukseen yrityselämän ja sellaisen laajemman paikallisen innovaatioyhteisön kanssa, johon kuuluu myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja muita sidosryhmiä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja vammaisten henkilöiden osallistamiseen.

Tarkistus  33

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.2 alakohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Korkeakoulujen kehittäminen innovatiivisemmiksi ja yrittäjähenkisemmiksi organisaatioiksi edellyttää selkeää strategiaa, menetelmäkehystä ja resurssien osoittamista. Kokemuksensa ansiosta EIT:llä on ainutlaatuiset edellytykset tukea korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.	EIT:n kohderyhmänä ovat erityisesti innovaatioiden kehittäjinä vaatimattomasti tai kohtalaisesti menestyvien maiden ja muiden heikommin suoriutuvien alueiden korkeakoulut, jotka haluavat vahvistaa innovaatiojalanjälkeään ja älykkään erikoistumisen strategioitaan. EIT osoittaa tähän toimenpiteeseen vähintään 25 prosenttia näihin toimiin osoitetuista kokonaismäärärahoista. Korkeakoulujen kehittäminen innovatiivisemmiksi ja yrittäjähenkisemmiksi organisaatioiksi edellyttää selkeää ja kunnianhimoista strategiaa, menetelmäkehystä ja resurssien osoittamista. Kokemuksensa ansiosta EIT:llä on ainutlaatuiset edellytykset tukea korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa.

Tarkistus  34

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jotta voidaan varmistaa, että EIT:n tarjoamat mahdollisuudet tunnettaisiin laajemmin ja tiedostettaisiin paremmin, EIT aikoo tutkia mahdollisuutta parantaa ohjausta ja apua eri näkökohdissa, joita EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin osallistumiseen liittyy eri puolilla Eurooppaa, hyödyntämällä nykyisiä tiedonvaihtoverkkoja Euroopan laajuisesti.	Jotta voidaan varmistaa, että instituutin tarjoamat mahdollisuudet tunnettaisiin laajemmin ja tiedostettaisiin paremmin, EIT aikoo parantaa uusille potentiaalisille kumppaneille tarjottavaa ohjausta ja apua eri näkökohdissa, joita EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöihin osallistumiseen liittyy eri puolilla Eurooppaa, hyödyntämällä nykyisiä ja tarvittaessa perustamalla uusia tiedonvaihtoverkkoja Euroopan laajuisesti.

Tarkistus  35

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT järjestää jäsenvaltioiden edustajien ryhmän ja komission yksiköiden kanssa säännölliset kokoukset vähintään kahdesti vuodessa varmistaakseen riittävän viestinnän ja tiedonkulun jäsenvaltioiden kanssa ja EU:n tasolla sekä pitääkseen ne ajan tasalla EIT-rahoitteisen toiminnan tuloksista ja saavutuksista. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä huolehtii myös riittävästä tuesta EIT:n tukemien toimien linkittämiselle kansallisiin ohjelmiin ja aloitteisiin, mihin sisältyy myös tällaisen toiminnan mahdollinen kansallinen yhteisrahoitus.	EIT järjestää jäsenvaltioiden edustajien ryhmän sekä komission, Euroopan parlamentin ja unionin neuvoa-antavien elinten, kuten alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean, kanssa vuosittain kokouksia varmistaakseen riittävän viestinnän ja tiedonkulun jäsenvaltioiden kanssa ja EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä huolehtii myös riittävästä tuesta EIT:n tukemien toimien linkittämiselle kansallisiin ohjelmiin ja aloitteisiin, mihin sisältyy myös tällaisen toiminnan mahdollinen kansallinen yhteisrahoitus.

Tarkistus  36

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 1 alakohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT aikoo jatkossakin antaa ohjausta ja strategista neuvontaa EIT:n alumniyhteisölle26 (yhteistyössä EIT:n alumnineuvoston kanssa), jotta sen yrittäjyysvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat mahdollisimman suuret ja jotta sen jäsenet osallistuisivat EIT:n tukemiin toimiin jatkuvasti ja mahdollisimman laajasti. Vuosina 2021–2027 alumniyhteisö kasvaa edelleen ja käsittää myös alumnit, jotka osallistuvat korkeakoulujen innovointivalmiuksia tukeviin toimiin.	EIT aikoo jatkossakin antaa ohjausta ja strategista neuvontaa EIT:n alumniyhteisölle (yhteistyössä EIT:n alumnineuvoston kanssa), jotta sen yrittäjyysvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat mahdollisimman suuret ja jotta sen jäsenet osallistuisivat EIT:n tukemiin toimiin jatkuvasti ja mahdollisimman laajasti. EIT analysoi ja jakaa parhaita käytäntöjä kehittääkseen edelleen alumniyhteisöjä. Alumnien olisi osallistuttava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen varainkeruuseen ja ennen kaikkea tuettava korkeakoulujen innovointivalmiuksia uusien opiskelijoiden ja tutkijoiden mentoroinnin kautta.
__________________	__________________
26 EIT:n alumniyhteisö kokoaa yhteen yrittäjiä ja muutosagentteja, jotka ovat osallistuneet jonkin osaamis- ja innovaatioyhteisön järjestämään koulutus- tai yrittäjyysohjelmaan. Yhteisö on yli 5 000 jäsenen muodostama verkosto.	26 EIT:n alumniyhteisö kokoaa yhteen yrittäjiä ja muutosagentteja, jotka ovat osallistuneet jonkin osaamis- ja innovaatioyhteisön järjestämään koulutus- tai yrittäjyysohjelmaan. Yhteisö on yli 5 000 jäsenen muodostama verkosto.

Tarkistus  37

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.3 alakohta – 2 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tähän mennessä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä peräisin olevia hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ei ole riittävästi systematisoitu tai levitetty tehokkaasti käyttöön. Tukitehtävässään osaamista edistävänä kumppanina poliittisille päättäjille ja koko innovaatioyhteisölle EIT kehittää edelleen rooliaan innovaatioelimenä, joka kykenee havaitsemaan, analysoimaan, systematisoimaan ja jakamaan EIT-rahoitetuista toimista (koulutuksesta, innovoinnin tukemisesta ja yrittäjyyden tukemisesta) peräisin olevia innovatiivisia käytänteitä, kokemuksia ja tuloksia ja varmistamaan niiden käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa. Tämä toiminta rakentuu yhteyksille ja synergioille [Euroopan horisontti -ehdotuksen] [Innovatiivinen Eurooppa -pilariin] kuuluvien muiden aloitteiden kanssa.	Tähän mennessä osaamis- ja innovaatioyhteisöistä peräisin olevia hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ei ole riittävästi systematisoitu tai levitetty tehokkaasti käyttöön. Tukitehtävässään osaamista edistävänä kumppanina poliittisille päättäjille ja koko innovaatioyhteisölle EIT kehittää edelleen rooliaan innovaatioelimenä ja osaamiskeskuksena, joka kykenee havaitsemaan, analysoimaan, systematisoimaan ja jakamaan EIT-rahoitetuista toimista (koulutuksesta, innovoinnin tukemisesta ja yrittäjyyden tukemisesta) peräisin olevia innovatiivisia käytänteitä, kokemuksia ja tuloksia ja varmistamaan niiden käyttöönoton laajemmassa mittakaavassa. Tämä toiminta rakentuu yhteyksille ja synergioille Horisontti Eurooppa -ehdotuksen [Innovatiivinen Eurooppa -pilariin] kuuluvien muiden aloitteiden kanssa. Jotta EIT voisi saada jatkuvaa tukea unionilta ja Euroopan parlamentilta, sen olisi järjestettävä säännöllisiä tiedotustilaisuuksia Euroopan parlamentin jäsenille. Näissä tiedotustilaisuuksissa olisi oltava mukana tutkijoita ja liikekumppaneita sekä johtajia ja yritysjohtajia, ja niiden olisi tarjottava mahdollisuuksia seurantaan ja ajatustenvaihtoon.

Perustelu

Monilla Euroopan parlamentin jäsenillä on vain vähän tietoa EIT:stä, sen menestyksestä ja toimintatavoista. Tämä asia on korjattava.

Tarkistus  38

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tässä jaksossa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään mukauttamaan ja parantamaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen nykyistä toimintaa. EIT:n hallintoneuvosto seuraa näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehokkaalla ja strategisella tavalla EIT:n tasolla ja tarjoaa tarvittavat kannustimet ja huolehtii tarvittavasta valvonnasta – myös rahoituksen myöntämisprosessin avulla – varmistaakseen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat ne täytäntöön.	Tässä jaksossa esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään mukauttamaan ja parantamaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen nykyistä toimintaa. EIT:n hallintoneuvosto seuraa näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa tehokkaalla ja strategisella tavalla EIT:n tasolla ja tarjoaa tarvittavat kannustimet ja huolehtii tarvittavasta valvonnasta – myös rahoituksen tulosperusteisen myöntämisprosessin avulla – varmistaakseen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat muutokset täytäntöön noudattaen aina korkeimpia standardeja.

 

Tarkistus  39

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suorituskyvyn ja vaikutusten maksimoimiseksi EIT seuraa niiden toimintaa ja antaa niille operatiivista ohjausta kysymyksissä, jota liittyvät hyvän hallinnoinnin periaatteiden ja eurooppalaisille kumppanuuksille Horisontti Eurooppa -asetuksessa esitettyjen periaatteiden ja kriteerien noudattamiseen sekä koordinointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman painopisteiden kanssa.	Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suorituskyvyn ja vaikutusten maksimoimiseksi EIT seuraa jatkuvasti niiden toimintaa ja antaa niille operatiivista ohjausta kysymyksissä, jota liittyvät EIT-asetuksessa vahvistettujen hyvän hallinnoinnin periaatteiden ja eurooppalaisille kumppanuuksille Horisontti Eurooppa -asetuksessa esitettyjen periaatteiden ja kriteerien noudattamiseen sekä koordinointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman painopisteiden kanssa. Jos osaamis- ja innovaatioyhteisö ei pääse tavoitteisiinsa tai sen tulokset ovat suorituskykyindikaattoreiden mukaan riittämättömiä, toteutetaan asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä.

 

Tarkistus  40

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Toimenpiteitä, joilla varmistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jatkuva avoimuus ja täytäntöönpanon läpinäkyvyys, kehitetään muun muassa sisällyttämällä mukaan yhteisiä sääntöjä uusille jäsenille, jotka tuovat lisäarvoa kumppanuuksille. Ne huolehtivat toiminnastaan täysin läpinäkyvällä tavalla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pysyvät dynaamisina kumppanuuksina, joihin uudet kumppanit, joista yhä suurempi osa on pk-yrityksiä, voivat osallistua huippuosaamisen ja strategisen sopivuuden perusteella. Liiketoimintasuunnitelman laatimismenettelyä (ml. painopisteiden määrittely, toimintojen valinta ja varojen kohdentaminen) muutetaan avoimemmaksi ja osallistavammaksi, jotta voidaan rajoittaa rahoituksen keskittymistä ja varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet hyötyvät laajasta kumppaniverkostosta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt myös lisäävät ehdotuspyyntöjen osuutta, erityisesti kolmansille osapuolille avoimissa innovaatiohankkeissa. Kaikki nämä toimenpiteet lisäävät osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan osallistuvien määrää. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulisi ilmoittaa uusien kumppanien osallistumisesta osana säännöllistä raportointiaan.	EIT varmistaa täytäntöönpanon läpinäkyvyyden sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jatkuvan avoimuuden uusille jäsenille erityisesti osoittamalla rahoitusta uusien yhteistoimintakeskittymien perustamiseen. Edellytyksenä on, että sovelletaan selkeitä ja johdonmukaisia osallistumiskriteerejä uusiin jäseniin, jotka tuovat lisäarvoa kumppanuuksille. Ne huolehtivat toiminnastaan täysin läpinäkyvällä tavalla. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt pysyvät dynaamisina kumppanuuksina, joihin uudet kumppanit, joista yhä suurempi osa on pk-yrityksiä, voivat osallistua huippuosaamisen ja sen perusteella, miten ne voivat edistää innovaatioekosysteemejä paikallisella, alueellisella, jäsenvaltioiden ja unionin tasolla. Liiketoimintasuunnitelman laatimismenettelyä (ml. painopisteiden määrittely, toimintojen valinta ja varojen kohdentaminen) muutetaan avoimemmaksi ja osallistavammaksi, jotta voidaan noudattaa asianmukaista maantieteellistä jakaumaa ja rajoittaa rahoituksen keskittymistä EU15-maihin sekä varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimet hyötyvät laajasta kumppaniverkostosta, ja näin edistää osallistumista EU13-maista. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt lisäävät ehdotuspyyntöjen osuutta, erityisesti kolmansille osapuolille avoimissa innovaatiohankkeissa. Kaikki nämä toimenpiteet auttavat lisäämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan osallistuvien määrää. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on ilmoitettava uusien kumppanien osallistumisesta osana säännöllistä raportointiaan.

Tarkistus  41

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Maailmanlaajuinen vuorovaikutus Tulevaisuuden taidot edellyttävät kriittistä ajattelua, älyllistä joustavuutta, luovuutta ja tieteidenvälistä ajattelua. EIT tukee Euroopan menestystä eri aihealueiden välisen kunnianhimoisen vuorovaikutuksen avulla, erityisesti edistämällä tutkijoiden ja innovaatiojohtajien vastavuoroista vaikutusta eri osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välillä. Tämä voitaisiin saavuttaa kahden tai useamman aihealueen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisillä, kerran tai kahdesti vuodessa järjestettävillä konferensseilla (joihin osallistuu myös opiskelijoita ja tutkijoita – ks. kohta 3.1 ”Osaamis- ja innovointiyhteisöt – tuki nykyisille osaamis- ja innovaatioyhteisöille”).

Tarkistus  42

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 4 b alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(4 b) Pk- ja startup-yritysten osallistuminen
	Koska 99 prosenttia kaikista unionin yrityksistä on pk-yrityksiä ja ne ovat viiden viime vuoden aikana luoneet noin 85 prosenttia uusista työpaikoista, EIT:n on varmistettava pienten ja keskisuurten yritysten ja startup-yritysten osallistuminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liikekumppaneiden keskuudessa. Jäsenmaksut ovat tärkeä rahoituslähde kaikille osaamis- ja innovaatioyhteisöille, mutta pk- ja startup-yritysten tasapainoinen osallistuminen on olennaisen tärkeää innovoinnin ja yrittäjyyskoulutuksen levittämiseksi. Erityisesti alueellisen innovaation ohjelman maiden pk- ja startup-yritysten osallistuminen on ratkaisevan tärkeää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen asianmukaisen toiminnan kannalta. EIT:n alkuperäisen tehtävänmäärittelyn mukaisesti se
	(1) auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisia ongelmia jäsenvaltioissa;
	(2) luo paikallista kasvua; ja
	(3) levittää ammattitaitoa vaativia työllistymismahdollisuuksia kaikkialle unioniin.
	Tämän vuoksi EIT:n olisi sovellettava tiukasti avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita uusien liikekumppanien valinnassa ja liiketoimintasuunnitelman laatimismenettelyssä. Uusien keksintöjen ja innovaatioiden kehittämiseen osallistuvilla pk-yrityksillä olisi oltava ennalta sovitut ostosopimukset asianomaiseen osaamis- ja innovaatioyhteisöön osallistuvilta suurilta yrityksiltä.

Perustelu

Koska 99 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä ja ne ovat viiden viime vuoden aikana luoneet noin 85 prosenttia uusista työpaikoista, EIT:n on varmistettava pienten ja keskisuurten yritysten ja startup-yritysten osallistuminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liikekumppaneiden keskuudessa. Ennalta sovitut ostosopimukset ovat yksi tapa saada pk-yritykset mukaan osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ilman, että niiden tarvitsee rahoittaa kohtuuttomia jäsenmaksuja.

Tarkistus  43

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 6 alakohta – 1 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Perusteelliseen riippumattomaan tutkimukseen nojautuen ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa EIT määrittelee vuoden 2023 loppuun mennessä suhteensa osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, joiden rahoitustukiavustukset lakkaavat ohjelmakaudella 2021–2027. Jos loppuarvioinnin tulos on myönteinen, EIT voi tehdä yksittäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on ylläpitää yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa puitekumppanuussopimuksen päättymisen jälkeen. Yhteistyöpöytäkirjassa tulisi mainita muun muassa seuraaviin liittyvät oikeudet ja velvoitteet:	EIT kehittää yleiset periaatteet suhteille, joita se pitää yllä osaamis- ja innovaatioyhteisöihin puitekumppanuussopimuksen päättymisen jälkeen, eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavan Horisontti Eurooppa -kehyksen mukaisesti. Perusteelliseen riippumattomaan tutkimukseen nojautuen ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa EIT määrittelee vuoden 2023 loppuun mennessä suhteensa osaamis- ja innovaatioyhteisöihin, joiden rahoitustukiavustukset lakkaavat ohjelmakaudella 2021–2027. Jos loppuarvioinnin tulos on myönteinen, EIT voi tehdä yksittäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on ylläpitää yhteistyötä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa puitekumppanuussopimuksen päättymisen jälkeen. Yhteistyöpöytäkirjassa tulisi mainita muun muassa seuraaviin liittyvät oikeudet ja velvoitteet:

Tarkistus  44

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.4 alakohta – 6 alakohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– EIT:n brändin käyttö ja osallistuminen EIT:n palkintoihin ja muihin EIT:n järjestämiin aloitteisiin;	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  45

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.5 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Erasmus ja EIT luovat synergiaa yhteisöjensä välillä. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneina olevien korkea-asteen oppilaitosten Erasmus-opiskelijat voivat osallistua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesäkursseille tai muuhun soveltuvaan koulutukseen (esim. yrittäjyys- tai innovaatiojohtamiskoulutukseen) ja luoda kontakteja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alumniverkostoon.	– Erasmus ja EIT luovat synergiaa yhteisöjensä välillä. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppaneina olevien korkea-asteen oppilaitosten Erasmus-opiskelijat voivat osallistua osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesäkursseille tai muuhun soveltuvaan koulutukseen (esim. yrittäjyys- tai innovaatiojohtamiskoulutukseen) ja luoda kontakteja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen alumniverkostoon. Tämän olisi katettava opiskelijat, jotka osallistuvat oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen osana ErasmusPro-ohjelmaa.

Tarkistus  46

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.5 alakohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Synergiavaikutukset varmistetaan mahdollisuuksien mukaan Eurooppalaiset yliopistot -aloitteella, joka voi auttaa valtavirtaistamaan EIT:n koulutustoimintaa systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi.	– Synergiavaikutukset varmistetaan Eurooppalaiset yliopistot -aloitteella, jotta voidaan varmistaa, että EIT:n koulutustoiminta on osa valtavirtaa ja vaikuttaa siten myönteisesti koulutukseen jäsenvaltioissa.

 

Tarkistus  47

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 3 kohta – 3.5 alakohta – 6 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Uudella Luova Eurooppa -ohjelmalla on jatkossa erityinen merkitys tulevan kulttuuri- ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnalle. Ohjelman kanssa kehitetään vahvoja synergioita ja täydentävyyttä liittyen esimerkiksi luovan alan taitoihin, työpaikkoihin ja liiketoimintamalleihin.	– Uudella Luova Eurooppa -ohjelmalla on jatkossa erityinen merkitys tulevan kulttuuri- ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisön toiminnalle. Ohjelman kanssa kehitetään vahvoja synergioita ja täydentävyyttä liittyen esimerkiksi luovan alan taitoihin ja niiden tunnustamiseen ja sertifiointiin, siten että painotetaan erityisesti uuden teknologian kehittämistä, sekä työpaikkoihin, rajatylittävään liikkuvuuteen, monialaisiin lähestymistapoihin luovilla aloilla ja liiketoimintamallien kehittämiseen.

Tarkistus  48

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.1 alakohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	EIT käynnistää uuden tukitoimen helpottaakseen uusien yhteistoimintakeskittymien perustamista jäsenvaltioissa, jotka eivät ole edustettuina tai ovat edelleen aliedustettuina nykyisissä osaamis- ja innovaatioyhteisöissä.

Tarkistus  49

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – -1 alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	-1. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevilla kunnianhimoisilla standardeilla on tarkoitus helpottaa ja tukea parasta ja kunnianhimoisinta tutkimusta ja innovointia.

Tarkistus  50

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 4 kohta – 4.2 alakohta – 10 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EIT varmistaa, että sen sisäisen seurantajärjestelmän kautta kerätyt tiedot, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulokset, sisällytetään kokonaisuudessaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yleiseen tiedonhallintajärjestelmään. EIT varmistaa, että sen seuranta- ja arviointiprosessista saatavat yksityiskohtaiset tiedot asetetaan viiveettä saataville Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa palvelevaan yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Lisäksi EIT varmistaa erityisen raportoinnin määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista, mihin sisältyvät myös tarkoituksiinsa sidotut määrärahat ja tosiasiallisesti suoritetut rahoitusosuudet.	Läpinäkyvyyden ja avoimuuden parantamiseksi EIT varmistaa, että sen sisäisen seurantajärjestelmän kautta kerätyt tiedot, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tulokset, asetetaan saataville ja sisällytetään kokonaisuudessaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yleiseen tiedonhallintajärjestelmään. EIT varmistaa, että sen seuranta- ja arviointiprosessista saatavat yksityiskohtaiset tiedot asetetaan viiveettä saataville Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa palvelevaan yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Lisäksi EIT varmistaa erityisen raportoinnin määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista, mihin sisältyvät myös tarkoituksiinsa sidotut määrärahat ja tosiasiallisesti suoritetut rahoitusosuudet.

Tarkistus  51

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Tuottajien, jakelijoiden, yleisradiolaitosten ja televisio-ohjelmayritysten, elokuvateatterien ja kaikenlaisten kulttuuriorganisaatioiden on innovoitava pystyäkseen houkuttelemaan uusia yleisösukupolvia.	– Taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden, tuottajien, jakelijoiden, yleisradiolaitosten, elokuvateatterien ja kaikenlaisten kulttuuriorganisaatioiden on innovoitava pystyäkseen edistämään aktiivista osallistumista luoville aloille, tukemaan yleisösuhteen kehittämistä kaikenikäisten kohdeyleisöjen, erityisesti nuorten yleisöjen, kanssa eri puolilla Eurooppaa ja muualla maailmassa, kehittämään uusia prosesseja, palveluja, kulttuurisisältöä ja uudenlaisia luovia käytäntöjä, jotka tuovat yhteiskunnallista arvoa.

Tarkistus  52

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Yrittäjyyden ja monialaisten taitojen puute kulttuurialalla ja luovilla aloilla28 koskettaa sekä kehittymässä olevia alasektoreita että kypsyysasteen saavuttaneita sektoreita, jotka läpikäyvät syvällistä digitaalista muutosta. Nämä taidot ovat tarpeellisia innovoinnin kannalta, ja niillä on ratkaiseva merkitys alalla tapahtuvien työmarkkinamuutosten kannalta.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
__________________
28 Kulttuurialan ja luovien alojen opinnot eurooppalaisissa yliopistoissa keskittyvät lähinnä ”luovaan puoleen”, eivätkä alalta valmistuneet ole aina valmiita astumaan nykyaikaisille työmarkkinoille, koska monialaiset (yrittäjyyteen liittyvät, digitaaliset tai taloushallinnolliset) taidot puuttuvat. EU:n korkeakoulujen viestintä- ja mediaopinnot ovat jäljessä Yhdysvaltojen tarjoamista, mutta EU:n yliopistot suoriutuvat toisaalta paremmin perinteisemmillä aloilla, kuten taide- ja muotoilualalla tai esittävissä taiteissa.

 

Tarkistus  53

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 3 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Tutkijoiden välinen ja tutkimusyhteisön ja teollisuuden välinen yhteistyö on vähäistä, eikä t&k-toimien koordinoinnista tai menetelmien, tulosten ja parhaiden käytäntöjen jakamisesta huolehdita riittävästi. Suurinta osaa kulttuurialan ja luovien alojen tutkimuksesta ei ole käännetty muille kielille, mikä johtaa päällekkäisyyteen, koska tutkijat eivät useinkaan ole tietoisia vastaavista projekteista.	– Tutkijoiden välinen, tutkimusyhteisön ja teollisuuden välinen ja julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden välinen yhteistyö on vähäistä, eikä t&k-toimien koordinoinnista tai menetelmien, tulosten ja parhaiden käytäntöjen jakamisesta huolehdita riittävästi. Suurinta osaa kulttuurialan ja luovien alojen tutkimuksesta ei ole käännetty useimmille unionin virallisille kielille, mikä johtaa päällekkäisyyteen, koska tutkijat eivät useinkaan ole tietoisia vastaavista projekteista.

Tarkistus  54

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 3 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Merkittävä osa Euroopan alueellisista älykkään erikoistumisen prioriteeteista viittaa eri näkökulmista kulttuuriin (esim. kulttuuriperintöön, luoviin toimialoihin jne.). Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöön liittyy suuri potentiaali, kun otetaan huomioon kulttuurin ja luovuuden tärkeä rooli kaupunkien ja alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä kyseisten alojen mahdollisuudet auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita kehitystason eroihin liittyy eri puolilla Eurooppaa.	– Merkittävä osa Euroopan alueellisista älykkään erikoistumisen prioriteeteista viittaa eri näkökulmista kulttuuriin (esim. kulttuuriperintöön, videopeleihin, mediatuotantoon, designiin, arkkitehtuuriin jne.). Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöön liittyy suuri potentiaali, kun otetaan huomioon kulttuurin ja luovuuden tärkeä rooli kaupunkien ja alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä kyseisten alojen mahdollisuudet auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita kehitystason eroihin liittyy eri puolilla Eurooppaa.

 

Tarkistus  55

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 4 alakohta – johdantokappale

Komission teksti	Tarkistus
Euroopan työllisyyteen, talouden kestävyyteen ja älykkääseen kasvuun liittyviin haasteisiin sisältyy taloudellisia näkökohtia, kuten työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys) ja globaali kilpailu.	Kulttuuriala ja luovat alat kykenevät edistämään innovointia myös muilla talouden sektoreilla. Nykyisiin Euroopan talouden kestävyyteen ja älykkääseen kasvuun liittyviin haasteisiin sisältyy puutteellinen innovointi, puutteellinen osaaminen (erityisesti digitaaliosaaminen), työttömyys (erityisesti nuorisotyöttömyys), alityöllisyys sekä kasvava globaali kilpailu.

Tarkistus  56

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 4 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– Euroopan luovien alojen haasteena ovat digitalisoituminen ja globalisaatio ja niiden voimakas vaikutus siihen, miten taiteilijat tuottavat ja jakavat teoksiaan ja muodostavat suhteita kohdeyleisöönsä. DVD-markkinoiden romahtaminen, uudet kuluttajaodotukset ja amerikkalaisten studioiden jatkuva valta-asema yhdessä Amazonin, iTunesin, Googlen ja Netflixin kaltaisten globaalien digijättiläisten nousun kanssa ovat vaikuttaneet perinteiseen arvoketjuun.	– Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen haasteena ovat digitalisoituminen ja globalisaatio ja niiden voimakas vaikutus siihen, miten taiteilijat tuottavat ja jakavat teoksiaan ja muodostavat suhteita kohdeyleisöönsä. Perinteisten formaattien romahtaminen, uudet kuluttajaodotukset ja markkinoiden keskittyminen muutamalle harvalle Euroopan ulkopuoliselle yhtiölle yhdessä Amazonin, iTunesin, Googlen ja Netflixin kaltaisten globaalien digijättiläisten nousun kanssa ovat vaikuttaneet perinteiseen arvoketjuun.

 

Tarkistus  57

 

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 7 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Euroopan rooliin globaalina toimijana sisältyy myös tarve tehostaa Euroopassa luodun kulttuurisisällön levittämistä. Euroopan täytyy säilyttää kilpailukykynsä uusien teknologioiden luomiseen tähtäävässä globaalissa digitaalisessa kilpajuoksussa. Esimerkkejä ovat tekoäly, esineiden internet ja lohkoketju, joiden osalta kulttuuriala ja luovat alat ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä sisällön, tuotteiden ja palvelujen tuottajia. Lisäksi globaalilla tasolla kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus (design, arkkitehtuuri jne.) edistävät aktiivisesti kestävää kehitystä ja ajavat vihreää innovointia, ja kulttuurisisällöillä (kirjallisuus, elokuva ja taiteet) voidaan puolestaan lisätä tietoisuutta ekologisista ongelmista ja käydä näistä kysymyksistä julkista keskustelua.	Euroopan rooliin globaalina toimijana sisältyy myös tarve tehostaa Euroopassa luodun kulttuurisisällön levittämistä. Euroopan täytyy säilyttää kilpailukykynsä uusien teknologioiden luomiseen ja kehittämiseen tähtäävässä globaalissa digitaalisessa kilpajuoksussa. Esimerkkejä ovat koneoppiminen ja tekoäly, esineiden internet ja lohkoketju, joiden osalta kulttuuriala ja luovat alat ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä sisällön, tuotteiden ja palvelujen tuottajia. Lisäksi globaalilla tasolla kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus (design, arkkitehtuuri jne.) edistävät aktiivisesti kestävää kehitystä ja ajavat vihreää innovointia, ja kulttuurisisällöillä (kirjallisuus, elokuva ja taiteet) voidaan puolestaan lisätä tietoisuutta ekologisista ongelmista ja käydä näistä kysymyksistä julkista keskustelua.

Tarkistus  58

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 8 alakohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kokonaisvaltaisella ja yhdennetyllä lähestymistavallaan kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö auttaa vastaamaan kaikkiin edellä määriteltyihin haasteisiin. Kattaessaan lähes kaikki elämän, yhteiskunnan ja talouden osa-alueet tällaisella osaamis- ja innovaatioyhteisöllä tulee olemaan hyvin tärkeä merkitys taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ajatellen, sillä se vapauttaa strategisia mahdollisuuksia yhtä hyvin taloudelliseen, teknologiseen kuin sosiaaliseenkin innovointiin.	Kokonaisvaltaisella ja yhdennetyllä lähestymistavallaan kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin. Kattaessaan lähes kaikki elämän, yhteiskunnan ja talouden osa-alueet tällaisella osaamis- ja innovaatioyhteisöllä tulee olemaan hyvin tärkeä merkitys taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ajatellen, sillä se vapauttaa strategisia mahdollisuuksia yhtä hyvin taloudelliseen, teknologiseen kuin sosiaaliseenkin innovointiin.

Tarkistus  59

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 8 alakohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuuriin ja luovuuteen pohjautuvat innovaatiot parantavat Euroopan kilpailukykyä joko suoraan luomalla uusia yrityksiä ja työpaikkoja tai välillisesti tuomalla monialaisia hyötyjä taloudelle yleisesti, parantamalla elämänlaatua ja lisäämällä Euroopan houkuttelevuutta. Kulttuuriala ja luovat alat nähdään yhä useammin uusina älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lähteinä ja työpaikkojen luojina. Ne työllistävät jo yli 12 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä on 7,5 prosenttia kaikista EU:n työllisistä.	Kulttuuriin ja luovuuteen pohjautuvat innovaatiot vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin ja parantavat Euroopan kilpailukykyä joko suoraan luomalla uusia yrityksiä, organisaatioita ja työpaikkoja tai välillisesti tuomalla monialaisia hyötyjä taloudelle yleisesti, parantamalla elämänlaatua ja lisäämällä Euroopan houkuttelevuutta. Kulttuuriala ja luovat alat nähdään yhä useammin uusina älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lähteinä ja työpaikkojen luojina. Ne työllistävät yli 12 miljoonaa ihmistä EU:ssa, mikä on 7,5 prosenttia kaikista EU:n työllisistä.

Tarkistus  60

Ehdotus päätökseksi

Liite I – 6 kohta – 9 alakohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on parhaat edellytykset vastata edellä kuvattuihin suuriin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Luovuus on keskeinen innovoinnin moottori. Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on valmiudet vapauttaa kulttuuripohjaisen luovuuden potentiaali ja osaltaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä ja älykästä kasvua.	Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on parhaat edellytykset vastata edellä kuvattuihin suuriin taloudellisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Luovuus on keskeinen innovoinnin moottori. Kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisöllä on valmiudet vapauttaa taiteellisen kulttuuripohjaisen luovuuden potentiaali ja osaltaan vahvistaa Euroopan sosiaalista mallia, globaalia kilpailukykyä ja älykästä ja kestävää kasvua.

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma vuosiksi 2021–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen
Viiteasiakirjat	COM(2019)0330 – C9-0043/2019 – 2019/0152(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 18.7.2019
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 18.7.2019
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)	19.12.2019
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Vlad-Marius Botoş 11.2.2020
Valiokuntakäsittely	21.1.2020	28.5.2020
Hyväksytty (pvä)	2.6.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Asim Ademov, Isabella Adinolfi, Christine Anderson, Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Alexis Georgoulis, Irena Joveva, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Niklas Nienaß, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Salima Yenbou, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Isabel Benjumea Benjumea, Christian Ehler, Łukasz Kohut
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Angel Dzhambazki

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21	+
PPE	Asim Ademov, Isabel Benjumea Benjumea, Christian Ehler, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Milan Zver
S&D	Łukasz Kohut, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu
RENEW	Vlad‑Marius Botoş, Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva
VERTS/ALE	Niklas Nienaß, Salima Yenbou
ECR	Angel Dzhambazki, Dace Melbārde, Andrey Slabakov
NI	Isabella Adinolfi

 

0	–

 

8	0
S&D	Domènec Ruiz Devesa, Marcos Ros Sempere, Massimiliano Smeriglio
ID	Christine Anderson, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re
GUE/NGL	Alexis Georgoulis, Niyazi Kizilyürek

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

– : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma vuosiksi 2021–2027: Euroopan innovointikyvyn ja -valmiuksien edistäminen
Viiteasiakirjat	COM(2019)0330 – C9-0043/2019 – 2019/0152(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	11.7.2019
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 18.7.2019
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 18.7.2019	CULT 18.7.2019	JURI 18.7.2019
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa  Päätös tehty (pvä)	BUDG 23.7.2019	JURI 3.9.2019
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 19.12.2019
Esittelijät  Nimitetty (pvä)	Maria da Graça Carvalho 18.9.2019
Valiokuntakäsittely	4.12.2019	28.4.2020
Hyväksytty (pvä)	16.6.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	63 0 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Klaus Buchner, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Andrea Caroppo, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Valter Flego, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Nicolás González Casares, Bart Groothuis, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Thierry Mariani, Marisa Matias, Eva Maydell, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Iskra Mihaylova, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Robert Roos, Sara Skyttedal, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Rasmus Andresen, Damien Carême, Susana Solís Pérez, Viola Von Cramon-Taubadel
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	24.6.2020

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

63	+
EPP	François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, VasileBlaga, Jerzy Buzek, Maria Da Graça Carvalho, Pilar Del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Riho Terras, Henna Virkkunen, Pernille Weiss
S&D	Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho
RENEW	Nicola Beer, NicolaDanti, Valter Flego, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Ivars Ijabs, Iskra Mihaylova, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen, Susana Solís Pérez
ID	Paolo Borchia, Markus Buchheit, Andrea Caroppo, Thierry Mariani, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Isabella Tovaglieri
Greens	Rasmus Andresen, Klaus Buchner, Damien Carême, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Marie Toussaint, Viola Von Cramon-Taubadel
GUE	Manuel Bompard, Marc Botenga, Marisa Matias
NI	Ignazio Corrao, Clara Ponsatí Obiols

 

0	-

 

6	0
ECR	Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Robert Roos, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää