MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

    25.6.2020 - (COM(2020)0070 – C9‑0079/2020 – 2020/0030(NLE)) - *

    Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
    Esittelijä: José Gusmão


    Menettely : 2020/0030(NLE)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A9-0124/2020
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A9-0124/2020
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

    (COM(2020)0070 – C9‑0079/2020 – 2020/0030(NLE))

    (Kuuleminen)

    Euroopan parlamentti, joka

     ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2020)0070),

     ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0079/2020),

     ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

     ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0124/2020),

    1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

    2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

    3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

    4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

    5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

     

    Tarkistus  1

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 1 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (1) Jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään koordinoitua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määritellyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä, tasapainoista kasvua sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja koordinoivat sitä koskevat toimensa neuvostossa työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen.

    (1) Jäsenvaltioiden ja unionin on kehitettävä ja pantava täytäntöön tehokas ja koordinoitu työllisyysstrategia, jolla edistetään erityisesti ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman sekä dynaamisten, tulevaisuuteen suuntautuneiden ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä, osallistavuutta, taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet. Jäsenvaltiot pitävät yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvan laadukkaan työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja koordinoivat sitä koskevat toimensa neuvostossa kunnioittaen kansallisia käytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta. Covid-19-pandemian aiheuttama nykyinen tilanne, jolla on vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia unionin työmarkkinoihin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja työoloihin, edellyttää ennennäkemättömiä toimia työllisyyden tukemiseksi, talouden elvyttämiseksi ja elinkeinorakenteen vahvistamiseksi. Tarvitaan päättäväisiä toimia, joilla suojellaan yrityksiä ja työntekijöitä välittömiltä työpaikkojen ja tulojen menetyksiltä, hillitään kriisin aiheuttamaa taloudellista ja yhteiskunnallista sokkia sekä ehkäistään laajamittaisia työpaikkojen menetyksiä ja syvää taantumaa.

    Tarkistus  2

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 2 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (2) Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti.

    (2) Jotta EU voisi noudattaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja rauhaa koskevia perusperiaatteitaan entistä paremmin syvän kriisin hetkellä, jolloin nämä periaatteet ovat uhattuina, sen olisi nostettava tärkeimmiksi poliittisiksi painopisteikseen köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjuminen sekä edistettävä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta, vammaisten henkilöiden osallisuutta sekä lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien oikeuksien suojelua. Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan mukaiset vaatimukset, jotka liittyvät ihmisten terveyden suojelun, osallistavien ja laadukkaiden työmarkkinoiden sekä täystyöllisyyden edistämiseen, kaikkien saatavilla olevien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden julkisten palvelujen olemassaoloon, kohtuullisen palkan, kohtuullisen elintason ja sosiaalisen suojelun takaamiseen kaikille sekä koko elämän kattavaan korkeatasoiseen koulutukseen.

    Tarkistus  3

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 3 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (3) Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan nykyiset suuntaviivat yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/11845 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa ottaen huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen kestävä talous- ja työllisyyspolitiikan yhdistelmä, jonka avulla saadaan myönteiset vaikutukset leviämään.

    (3) Unioni on SEUT-sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan nykyiset suuntaviivat yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/11845 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa näitä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Niiden on tuettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria (’pilari’), uudistettua Euroopan sosiaalista peruskirjaa, Pariisin sopimusta ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita sekä ohjattava jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa ottaen huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla eurooppalaisilla ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla pyritään muodostamaan asianmukainen kestävä talous- ja työllisyyspolitiikan yhdistelmä, jonka avulla saadaan myönteiset vaikutukset leviämään ja samalla käännetään laskeva suuntaus työehtosopimusten kattavuudessa.

    __________________

    __________________

    5 Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

    5 Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

    Tarkistus  4

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 4 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (4) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaiset vakaus- ja kasvusopimuksen, voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 22 päivänä huhtikuuta 2013 annettu neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta6, 15 päivänä helmikuuta 2016 annettu neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille7, 19 päivänä joulukuuta 2016 annettu neuvoston suositus taitojen parantamisesta8, 15 päivänä maaliskuuta 2018 annettu neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista9, 22 päivänä toukokuuta 2018 annettu neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista10, 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä11 sekä 8 päivänä marraskuuta 2019 annettu neuvoston suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta12.

    (4) Työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaiset voimassa olevan unionin lainsäädännön ja unionin eri aloitteiden kanssa, mukaan lukien 22 päivänä huhtikuuta 2013 annettu neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta6, 15 päivänä helmikuuta 2016 annettu neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille7, 19 päivänä joulukuuta 2016 annettu neuvoston suositus taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille8, 15 päivänä maaliskuuta 2018 annettu neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista9, 22 päivänä toukokuuta 2018 annettu neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista10, 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä11 sekä 8 päivänä marraskuuta 2019 annettu neuvoston suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta12. Neuvosto päätti 23 päivänä maaliskuuta 2020 aktivoida niin sanotun yleisen poikkeuslausekkeen, minkä seurauksena jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön julkisen talouden joustoja laadukkaiden työpaikkojen ja työolojen edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseksi. Yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisajan on vastattava covid-19-kriisin laajuutta ja kestoa. Komission järjestämän julkisen kuulemisen perusteella olisi tarkasteltava, mihin suuntaan unionin finanssipoliittisia sääntöjä voitaisiin kehittää.

    __________________

    __________________

    6 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

    6 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

    7 EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.

    7 EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.

    8 EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

    8 EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

    9 EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.

    9 EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.

    10 EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.

    10 EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.

    11 UVL C 189, 5.6.2019, s. 4.

    11 UVL C 189, 5.6.2019, s. 4.

    12 EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1.

    12 EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1.

    Tarkistus  5

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 5 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (5) Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään kestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet, esimerkiksi vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä tuetaan kestävän kehityksen tavoitteiden13 toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden työllisyys- ja talouspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan siirtymiseen ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen niin, että samalla parannetaan kilpailukykyä, edistetään innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä torjutaan eriarvoisuutta ja alueellisia eroja.

    (5) Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Kestävyys, sosiaalinen osallisuus ja ihmisten hyvinvointi on asetettava talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa unionin talouspolitiikan keskiöön, jotta varmistetaan, että sosiaalisilla, ympäristöön liittyvillä ja taloudellisilla tavoitteilla on yhtäläinen painoarvo. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään kestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen olisi sisällytettävä entistä paremmin pilarin periaatteet, esimerkiksi vahvempi sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa, ja sen olisi tuettava kestävän kehityksen tavoitteiden13, kuten sukupuolten tasa-arvon, toteuttamista. Tasa-arvoindeksi voisi olla yksi ohjausjakson välineistä, joilla seurataan edistymistä työllisyystavoitteiden ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä mitataan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sukupuolivaikutuksia. Unionin ja jäsenvaltioiden työllisyys- ja talouspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä siihen, miten Euroopassa vastataan nykyiseen kriisiin, ja kun otetaan huomioon kriisin erityisen vakavat vaikutukset Euroopan teollisuuden ja liiketoiminnan tietyillä aloilla, niiden olisi myös tuettava siirtymistä ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään, sosiaalisesti osallistavaan ja digitaaliseen talouteen, jossa varmistetaan sosiaalinen lähentyminen ylöspäin ja samalla parannetaan kilpailukykyä, tuetaan pk-yrityksiä, edistetään innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, investoidaan nuoriin sekä torjutaan eriarvoisuutta ja alueellisia eroja.

    __________________

    __________________

    13 YK:n päätöslauselma A/RES/70/1.

    13 YK:n päätöslauselma A/RES/70/1.

    Tarkistus  6

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 6 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (6) Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, globalisaatio, digitalisaatio ja väestörakenteen muutokset muuttavat Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä, jotta voidaan puuttua tehokkaasti näihin rakenteellisiin tekijöihin ja mukauttaa nykyisiä järjestelmiä tarpeen mukaan. Tässä on otettava huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden ja niihin liittyvän politiikan tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja unionin talouden ohjausjärjestelmää koskevien säännösten mukaisesti. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen, entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin rakenneuudistuksiin, joilla parannetaan tuottavuutta, talouskasvua, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja sietokykyä, sekä vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen. Niihin olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ottaen huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.

    (6) Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, globalisaatio, digitalisaatio ja väestörakenteen muutokset muuttavat perusteellisesti Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä, jotta ne voivat vastata tähän ennenkokemattomaan tilanteeseen juurruttamalla sosiaaliset oikeudet ja pyrkimällä vähentämään köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä mukauttaa nykyisiä järjestelmiä selviytymis- ja palautumiskyvyn ja kestävyyden vahvistamiseksi. Tässä on otettava huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden sekä sosiaali- ja ympäristöpolitiikan tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien investointien edistäminen, kriisin vaikutusten lieventämiseksi tarvittavat tehokkaat pitkän aikavälin toimenpiteet sekä taloudellinen tuki yrityksille, voittoa tavoittelemattomille järjestöille ja hyväntekeväisyysjärjestöille sekä kotitalouksille, erityisesti niille, jotka ovat köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Niihin olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä kiinnittäen asianmukaista huomiota myös työmarkkinoiden kysyntään ja tarjontaan liittyviin tarpeisiin, niihin olisi sisällyttävä uusien teknologioiden hyödyntämistä, ja samalla olisi otettava huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi tähän liittyen otettava käyttöön pitkän aikavälin välineitä, ja komission työ pysyvän eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmän luomiseksi on tervetullutta.

    Tarkistus  7

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 7 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (7) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista14. Pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat strategiaa, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristön kestävyyteen, digitalisaatioon sekä väestönrakenteen muutoksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Pilari muodostaa viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, edistetään uudistuksia jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla sekä sovitetaan yhteen ”sosiaalinen” ja ”markkinat” tämän päivän modernissa taloudessa, myös edistämällä yhteisötaloutta.

    (7) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio allekirjoittivat toimielinten välisen julistuksen pilarista14. Pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Periaatteet ja oikeudet ohjaavat strategiaa, ja niiden perusteella on toteutettava toimia, jotta voidaan varmistaa, että siirtymä ilmastoneutraaliuteen ja ympäristön kestävyyteen, digitalisaatio sekä uusi demografinen tasapaino ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Kun otetaan huomioon, että pilari ja sen periaatteet muodostavat viitekehyksen, jolla seurataan jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, työllisyyden suuntaviivat voivat olla tärkeä työkalu jäsenvaltioille, kun nämä kehittävät ja panevat täytäntöön linjauksia ja toimenpiteitä, joilla pyritään kohti sopeutumiskykyisempää ja osallistavampaa yhteiskuntaa ja taloutta, samalla kun edistetään työntekijöiden oikeuksia ja pyritään ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen, jotta Euroopan sosiaalista mallia voidaan kehittää edelleen.

    __________________

    __________________

    14 EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

    14 EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

    Tarkistus  8

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 8 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (8) Työmarkkinoiden uudistuksissa, kansalliset palkanmuodostusmekanismit mukaan lukien, olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä sekä mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista kysymyksistä, muun muassa kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, työpaikkojen luomiseen, elinikäiseen oppimiseen ja koulutuspolitiikkaan, työoloihin, koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen ja osallisuuteen sekä reaalituloihin liittyvät parannukset.

    (8) Työmarkkinoiden uudistuksissa, kansalliset palkanmuodostusmekanismit mukaan lukien, olisi edistettävä nopeaa elpymistä sekä mahdollistettava tarpeellinen laaja pohdinta sosioekonomisista kysymyksistä, kuten parannuksista, jotka liittyvät kestävyyteen, kilpailukykyyn, kasvuun, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, vammaisten henkilöiden sekä muutoin heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistamiseen, elinikäiseen oppimiseen ja koulutuspolitiikkaan, työoloihin, koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen ja osallisuuteen sekä reaalituloihin, samalla kun noudatetaan asianmukaisesti SEUT-sopimuksessa määriteltyä toissijaisuusperiaatetta. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen kunnioitettava ja vahvistettava työmarkkinaosapuolia ja laajennettava työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta sekä toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään korkeaa järjestäytymisastetta ammattiliitoissa ja työnantajajärjestöissä demokraattisen, osallistavan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen elpymisen varmistamiseksi.

    Tarkistus  9

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 9 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (9) Jäsenvaltioiden ja unionin olisi varmistettava, että siirtymät tapahtuvat tasapuolisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja lujittavat siirtymistä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava. Kaikille olisi taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä (myös lasten) olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista, muun muassa investoimalla varhaiskasvatukseen. Kohtuuhintaisten terveydenhuoltopalvelujen, myös ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palvelujen, nopea ja tasapuolinen saatavuus on erityisen merkityksellistä yhteiskuntien ikääntyessä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen. Uusien taloudellisten ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa unionin työpaikoilla myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä.

    (9) Varsinkin nyt, kun unionin haasteena ovat valtavat muutokset talouden ja yhteiskunnan tasolla, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nämä muutokset tapahtuvat tasapuolisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja lujittavat siirtymistä osallistavampaan ja sopeutumiskykyisempään yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Syrjintä kaikissa muodoissaan olisi kitkettävä. Kaikille olisi annettava mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Kaikille olisi taattava yhtäläiset mahdollisuudet, ja köyhyys, syrjintä ja sosiaalinen syrjäytyminen olisi kitkettävä täysin (myös lasten, vammaisten ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta). Tätä varten unionin olisi toteutettava eurooppalaisen lapsitakuun kaltaisia toimenpiteitä. Vammaisille henkilöille olisi taattava täydet mahdollisuudet osallistua taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Uusien taloudellisten ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa unionin työpaikoilla myös työsuhteet muuttuvat. Kuten covid-19-kriisi osoittaa, monet matalan osaamistason työntekijät ovat korvaamattomia talouden perustoimintojen kannalta. Liian usein he ovat matalapalkkaisia ja työskentelevät epävarmoissa työsuhteissa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava edelleen Euroopan sosiaalista mallia varmistamalla, että kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet, kohtuulliset työolot työterveys ja -turvallisuus mukaan lukien sekä kohtuulliset palkat. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi puututtava kaikenlaisiin epävarmoihin työsuhteisiin ja näennäisyrittäjyyteen sekä varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvat työsuhteet ovat Euroopan sosiaalisen mallin mukaisia.

    Tarkistus  10

     

    Ehdotus päätökseksi

    Johdanto-osan 10 kappale

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (10) Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahasto plussaa ja muita unionin rahastoja, mukaan luettuna oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja InvestEU-rahasto, edistääkseen työllisyyttä, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta, esteettömyyttä, työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä korkealaatuista koulutusta kaikille, mukaan luettuna digitaalinen lukutaito ja digitaalitaidot. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

    (10) Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahasto plussaa, Euroopan rakenne- ja investointirahastoja ja muita unionin rahastoja, mukaan luettuna oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja InvestEU-rahasto, edistääkseen laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalisia investointeja, torjuakseen köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edistääkseen esteettömyyttä, tukeakseen siirtymistä vihreään digitaalitalouteen sekä edistääkseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä korkealaatuista koulutusta kaikille, mukaan luettuna digitaalinen lukutaito ja digitaalitaidot. Näiden rahastojen hyödyntämisellä olisi oltava merkittävä rooli myös, kun julkisiin palveluihin ja erityisesti koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen kohdennetaan tehostettuja investointeja. Yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ja ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat osallistuvat tiiviisti ja aktiivisesti niiden täytäntöönpanoon, valvontaan ja arviointiin.

    Tarkistus  11

     

    Ehdotus päätökseksi

    2 artikla – 1 a kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    Liitteessä esitettyjä suuntaviivoja tarkistetaan viimeistään vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä, jotta voidaan ottaa huomioon covid-19-kriisi ja sen sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset sekä vastata paremmin vastaavanlaisiin tuleviin kriiseihin. Demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseksi Euroopan parlamentti osallistuu kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen määrittelyyn tasavertaisena toimijana neuvoston kanssa.

    Tarkistus  12

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 5 – 1 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kestävää sosiaalista markkinataloutta ja helpotettava ja tuettava investointeja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi. Tätä varten niiden olisi vähennettävä työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä yritysten esteitä, edistettävä vastuullista yrittäjyyttä ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista ja tuettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötalouden kehittämistä, edistettävä sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä sekä kannustettava innovatiivisia työmuotoja, joilla luodaan korkealaatuisia työmahdollisuuksia ja sosiaalisia etuuksia paikallistasolla.

    Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti vahvaan talouteen ja laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvaa täystyöllisyyttä. Koska valtion investoinneilla on olennainen merkitys uusien työpaikkojen syntymisen kannalta, jäsenvaltioiden olisi käynnistettävä huomattavia julkisia investointeja ja järkeviä ja kunnianhimoisia työllisyyspoliittisia toimia työpaikkojen luomiseksi. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava työllisyyspolitiikkaansa ja koordinoitava unionin tasolla parhaiden käytäntöjen soveltamista, kun toteutetaan tilapäisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan kaikkia työntekijöitä ja työmarkkinoita. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä palkkatuet, toimeentulotuki ja työttömyyskorvausjärjestelmien kattavuuden laajentaminen, palkallisen sairausloman ja hoitovapaan pidentäminen sekä etätyöjärjestelyt. Jäsenvaltioiden olisi tuettava eurooppalaisten yritysten muutoksia, joiden tarkoituksena on varmistaa omavaraisuus erityisesti suojavarusteiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä tukeaan kriisin vuoksi vaikeuksissa oleville yrityksille edellyttäen, että nämä yritykset säilyttävät koko henkilöstönsä. Jäsenvaltioiden olisi myös harkittava irtisanomisten keskeyttämistä kriisiaikana. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten osallistuminen tällaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Näitä toimenpiteitä olisi jatkettava niin kauan kunnes talous on täysin elpynyt, minkä jälkeen niistä olisi luovuttava vaiheittain. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rajojen sulkemisesta erityisesti kärsineiden liikkuvien työntekijöiden ja rajatyöntekijöiden oikeuksien ja työpaikkojen takaamiseen. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vastuullista yrittäjyyttä, myös naisten ja nuorten keskuudessa, ja aitoa itsenäistä ammatinharjoittamista ja tuettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kasvua, myös helpottamalla rahoituksen saantia. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti kiertotalouden ja yhteisötalouden kehittämistä, edistettävä sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä ja parannettava niiden kestävyyttä sekä kannustettava sellaisia työmuotoja, jotka tarjoavat korkealaatuisia työmahdollisuuksia ja tuottavat sosiaalista hyötyä paikallistasolla, erityisesti vahvan kasvupotentiaalin omaavilla sektoreilla, kuten digitaalitalouden ja vihreän talouden aloilla. Tässä yhteydessä olisi pantava täytäntöön myös toimia, joilla tuetaan uusien työpaikkojen luomista erityisesti yleishyödyllisten julkisten tai yksityisten palvelujen puitteissa ja varsinkin lastenhoidon, terveydenhoidon ja asumisen aloilla.

    Tarkistus  13

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 5 – 2 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Verotusta olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, jotka tukevat paremmin työllisyyttä ja osallistavaa kasvua ja jotka on samalla linjattu ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti niin, että otetaan huomioon verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutukset mutta suojellaan samalla verotulot riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua edistäviä julkisia menoja varten.

    Verotuksen painopistettä olisi siirrettävä työn verottamisesta muihin verotuslähteisiin, joihin kohdistettuna se haittaa vähemmän osallistavaa kasvua, samalla kun varmistetaan täysi johdonmukaisuus Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa niin, että verotusjärjestelmän uudelleenjakovaikutuksia lisätään ja suojellaan samalla verotuloja riittävää sosiaalista suojelua ja julkisia investointeja varten.

    Tarkistus  14

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 5 – 3 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioissa, joissa on kansalliset mekanismit lakisääteisen vähimmäispalkan asettamista varten, olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla, jotta mahdollistetaan palkkojen asianmukainen reagoivuus tuottavuuden kehitykseen ja tarjotaan oikeudenmukaiset palkat, jotka takaavat kohtuullisen elintason niin, että kiinnitetään erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja tähdätään ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen. Näissä mekanismeissa olisi otettava huomioon talouden suorituskyky eri alueilla ja toimialoilla. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä palkanmuodostukseen tähtäävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä noudattaen varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeus riittävään ja oikeudenmukaiseen palkkaan työehtosopimusten nojalla tai riittävään lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, ottaen huomioon niiden vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen.

    Politiikat, joilla varmistetaan, että oikeudenmukaiset palkat riittävät kohtuulliseen elintasoon, ovat edelleen tärkeitä sekä työpaikkojen luomiseksi että köyhyyden vähentämiseksi unionissa, samoin kuin politiikat, joilla varmistetaan, että palkkatyön kanssa on mahdollista sovittaa yhteen oikeus kansallisiin etuuksiin, joilla kompensoidaan marginalisoituneiden ryhmien kohtaamia esteitä. Jäsenvaltioissa, joissa on kansalliset lakisääteistä vähimmäispalkkaa koskevat mekanismit, olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten tosiasiallinen osallistuminen tämän palkan asettamista koskevaan menettelyyn läpinäkyvällä ja ennakoitavalla tavalla. Vähimmäispalkkojen kehityksessä olisi otettava huomioon tuottavuuden kehitys, jotta torjutaan epävarmoja työsuhteita ja työssäkäyvien köyhyyttä, samalla kun kiinnitetään erityistä huomiota pieni- ja keskituloisiin ryhmiin ja tähdätään ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen. Näissä mekanismeissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion omat köyhyysindikaattorit sekä talouden suorituskyky eri alueilla ja toimialoilla. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja toteutettava toimia, joilla laajennetaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta. Jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi kansallisia käytäntöjä noudattaen sekä työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta kunnioittaen kitkettävä ikään tai sukupuoleen perustuva palkkasyrjintä ja varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeus riittävään ja oikeudenmukaiseen palkkaan työehtosopimusten nojalla tai riittävään lakisääteiseen vähimmäispalkkaan, ottaen huomioon niiden positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, työpaikkojen syntymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen.

    Tarkistus  15

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 5 – 3 a kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    Jäsenvaltiot voivat pyytää tukea SURE-solidaarisuusvälineestä (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline). Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tähän liittyvää taloudellista tukea myönnetään ainoastaan yrityksille, jotka noudattavat sovellettavia työehtosopimuksia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukea vastaanottavat yritykset eivät toteuta osakkeiden takaisinostoja eivätkä maksa osinkoja osakkeenomistajille tai bonuksia johtajille ja että näitä yrityksiä ei ole rekisteröity veroparatiiseihin.

    Tarkistus  16

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 6 – 1 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Teknologisen ja ympäristöön liittyvän siirtymän sekä väestörakenteen muutosten huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi edistettävä kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja inhimillistä pääomaa sekä osaamista, pätevyyttä ja taitoja läpi elämän ja vastattava siten työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi myös mukautettava koulutusjärjestelmiään ja investoitava niihin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia myös siten, että mahdollistetaan ympäristöön liittyvä siirtymä. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan luettuna perus- ja digitaalitaidot, sekä monialaisilla taidoilla, joilla luodaan perusta sopeutumiskyvylle myöhemmin elämässä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan koulutusta koskevien etuuksien siirtyminen työuran muutosten aikana, myös tarvittaessa yksilöllisten oppimistilien kautta. Niiden olisi annettava kaikille mahdollisuus ennakoida työmarkkinoiden tarpeita ja mukautua niihin paremmin jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta, jotta tuetaan tasapuolista ja oikeudenmukaista siirtymää, vahvistetaan sosiaalisia tuloksia, puututaan työvoimapulaan ja parannetaan talouden yleistä häiriönsietokykyä.

    Jatkuvan teknologisen ja ympäristöön liittyvän siirtymän, väestörakenteen muutosten sekä nykyisten haasteiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalisia oikeuksia, kestävyyttä, tuottavuutta, työllistyvyyttä ja ihmisten valmiuksia niin, että osaamista, pätevyyttä ja taitoja tuetaan läpi elämän sekä vastataan nykyiseen työttömyyskriisiin ja työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Vastatakseen kriisiin jäsenvaltioiden on tarjottava työvoimalleen uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta, ja tätä tehtävää olisi tuettava investoinneilla niiden julkisiin koulutusjärjestelmiin, jotta ne tarjoavat korkealaatuista ja osallistavaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä elinikäistä oppimista muodollisen koulutuksen ja arkioppimisen kautta. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen järjestäjien, yritysten, sosiaalialan kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan puuttua koulutusjärjestelmien rakenteellisiin ja uusiin heikkouksiin ja parantaa niiden laatua ja työmarkkinarelevanssia. Jäsenvaltioiden olisi vastattava sellaisten alojen tarpeisiin, joilla on kroonista osaamisvajetta, myös jotta mahdollistetaan ympäristöön liittyvä siirtymä sekä sen kanssa samanaikaiset teknologiset ja digitaaliset muutokset, jotka suuntaavat tekoälyyn perustuviin ratkaisuihin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä opetusammatin haasteisiin. Koulutusjärjestelmien olisi varustettava kaikki oppijat avaintaidoilla, mukaan luettuna perus- ja digitaalitaidot, sekä monialaisilla taidoilla, joilla luodaan perusta sopeutumiskyvylle myöhemmin elämässä, ja vastaavasti valmistettava opettajia niin, että he pystyvät tarjoamaan nämä taidot oppilailleen. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan koulutusta koskevien etuuksien siirtyminen työuran muutosten aikana, myös yksilöllisten oppimistilien kautta. Samalla niiden olisi taattava, että tämä lähestymistapa ei vaaranna koulutuksen humanistista luonnetta eikä yksilöiden omia pyrkimyksiä. Jäsenvaltioiden on äärimmäisen tärkeää toteuttaa varhaisia toimia, joilla ehkäistään työmarkkinoiden tarpeiden ulkopuolelle jäämisestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia yksilöille ja yhteisöille erityisesti jatkuvan täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kautta, jotta tuetaan tasapuolista ja oikeudenmukaista siirtymää, johon kuuluvat kattavuudeltaan ja tasoltaan riittävät työttömyysetuudet. Lisäksi jäsenvaltioiden on tärkeää vahvistaa sosiaalisia tuloksia puuttumalla työvoimapulaan ja parantamalla talouden yleistä häiriönsietokykyä.

    Tarkistus  17

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 6 – 2 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia puuttumalla eriarvoisuuksiin koulutusjärjestelmissä, muun muassa tarjoamalla pääsy korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen. Niiden olisi kohotettava yleistä koulutustasoa, vähennettävä koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää, parannettava korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja lisättävä korkea-asteen tutkintojen suorittamista sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien ja vähiten koulutettujen. Kun otetaan huomioon digitaalisten, vihreiden ja ikääntyvien yhteiskuntien uudet vaatimukset, jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissä (muun muassa laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla) ja lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä keskitason ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa. Jäsenvaltioiden olisi myös parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen työmarkkinarelevanssia, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja tutkintojen vertailtavuutta, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja validoitua. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavan ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi rohkaistava vähän koulutettuja aikuisia ylläpitämään ja parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamisen polkuja, joihin sisältyy taitojen arviointi, työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen ja jo hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen.

    Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia poistamalla eriarvoisuudet koulutusjärjestelmistä, muun muassa tarjoamalla pääsy korkealaatuiseen ja osallistavaan yleiseen varhaiskasvatukseen. Niiden olisi kohotettava yleistä koulutustasoa, vähennettävä koulunkäynnin lopettavien nuorten määrää, parannettava korkea-asteen koulutukseen pääsyä ja lisättävä korkea-asteen tutkintojen suorittamista sekä lisättävä aikuisten osallistumista jatkuvaan oppimiseen, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien, jotka ovat usein vähiten koulutettuja. Kun otetaan huomioon digitaalisten, vihreiden ja ikääntyvien yhteiskuntien uudet vaatimukset sekä vallalla olevat sukupuolistereotypiat, jäsenvaltioiden olisi tehostettava työssä oppimista ammatillisen koulutuksen järjestelmissä (muun muassa laadukkailla ja tehokkailla oppisopimuksilla) ja lisättävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) alan tutkinnon suorittaneiden määrää sekä keskitason ammatillisessa koulutuksessa että korkea-asteen koulutuksessa niin, että pyritään sukupuolten tasapainoiseen edustukseen, ja ilman että aliarvioidaan jatkuvien ihmistieteisiin tehtävien investointien merkitystä. Jäsenvaltioiden olisi myös tarvittaessa parannettava korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen työmarkkinarelevanssia, vahvistettava duaalikoulutusta ja yhteistoimintaan perustuvaa koulutusta, parannettava osaamisen seurantaa ja ennakointia, lisättävä taitojen näkyvyyttä ja tutkintojen vertailtavuutta, myös ulkomailla hankittujen tutkintojen, sekä parannettava mahdollisuuksia saada virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa ja sen ulkopuolella hankitut taidot ja osaaminen tunnustettua ja muodollisesti validoitua. Niiden olisi parannettava ja lisättävä joustavamman ja osallistavamman ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjontaa ja siihen osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi investoitava työpaikkoihin ja sosiaalisen suojelun järjestelmiin niitä ihmisiä varten, jotka eivät kykene kouluttautumaan uudelleen, sekä tuettava julkisten palvelujen kautta vähän koulutettuja aikuisia, jotta he pystyvät ylläpitämään ja parantamaan työllistettävyyttään pitkällä aikavälillä, auttamalla heitä työllistymään pysyviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin sekä parantamalla korkealaatuisten oppimismahdollisuuksien tarjontaa ja niihin osallistumista panemalla täytäntöön taitojen parantamisen polkuja, joihin sisältyy taitojen arviointi ja työmarkkinamahdollisuuksien kannalta sopivan koulutuksen tarjoaminen. Oikeutta palkalliseen opintovapaaseen ammatillisia tarkoituksia varten olisi tuettava noudattaen asiaa koskevia ILO:n yleissopimuksia, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden osallistua koulutusohjelmiin työaikana. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavia toimia edistääkseen etäopiskelun ja -koulutuksen yleistä saatavuutta ottaen täysin huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet.

    Tarkistus  18

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 6 – 3 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä mahdollistavien palvelujen saatavuuteen. Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömyyden perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä. Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen huomiota ehkäisemällä koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamalla rakenteellisesti koulusta työelämään siirtymistä, muun muassa panemalla nuorisotakuu15 kokonaisuudessaan täytäntöön.

    Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille tehokasta, nopeaa, koordinoitua ja räätälöityä apua, joka perustuu työnhaun, koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tukemiseen sekä erityisesti terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvien mahdollistavien palvelujen saatavuuteen. Olisi toteutettava kattavia strategioita, joihin sisältyy työttömien henkilöiden perusteellinen yksilöllinen arviointi mahdollisimman nopeasti, jotta voitaisiin merkittävästi vähentää ja estää pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden lisääntymisen riskiä, mukaan lukien strategiat, joilla vähennetään vammaisten henkilöiden sekä muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien työttömyyttä. Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa perustettava tai tehostettava työelämän siirtymää koskevia tukimekanismeja ja -järjestelmiä Euroopan sosiaalirahaston tuella. Nuorisotyöttömyyteen, nuorten epävarmoihin työoloihin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria (NEET) koskevaan ongelmaan olisi kiinnitettävä edelleen huomiota ensisijaisena kysymyksenä ehkäisemällä koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamalla koulutuksen saatavuutta vihreän ja digitaalisen talouden kaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia aloja varten osana koulusta työelämään siirtymisen rakenteellista kehittämistä sekä parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta ja puuttumalla näin nuorten työsuhteiden lisääntyvään epävarmuuteen. Näihin ongelmiin olisi puututtava myös uudistetulla ja tehokkaalla nuorisotakuulla, jonka kautta voidaan tarjota laadukkaita työ- tai koulutustarjouksia ja jossa kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ovat mielekkäällä tavalla edustettuina.

    __________________

     

    1 EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

     

    Tarkistus  19

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 6 – 4 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinaosallistumisen esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia, etenkin pienituloisille, kotitalouksien toissijaisille ansaitsijoille sekä työmarkkinoista kauimpana oleville. Jäsenvaltioiden olisi tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä muun muassa kohdennetulla rahoitustuella ja palveluilla, joiden avulla he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan.

    Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä poistamaan työmarkkinoille pääsyn esteitä ja pidäkkeitä sekä tarjoamaan kannustimia, etenkin heikommassa asemassa oleville ryhmille sekä työmarkkinoista kauimpana oleville. Jäsenvaltioiden olisi tuettava vammaisille henkilöille soveltuvia työympäristöjä muun muassa kohdennetulla rahoitustuella ja palveluilla, joiden avulla he voivat osallistua työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan.

    Tarkistus  20

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 6 – 5 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja lisättävä naisten osallistumista työmarkkinoille muun muassa takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin osallistumisen esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Sukupuolten väliseen palkkaeroon olisi puututtava. Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja pitkäaikaishoidon ja varhaiskasvatuksen alalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää näiden oikeuksien jakamista tasapuolisesti naisten ja miesten välillä.

    Jäsenvaltioiden olisi varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja lisättävä naisten osallistumista työmarkkinoille muun muassa takaamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys sekä poistamalla johtotehtäviin osallistumisen esteitä kaikilla päätöksentekotasoilla. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä parhaansa mukaan hyväksymään ja panemaan täytäntöön vähimmäisosuus, joka on vahvistettu ehdotetussa direktiivissä sukupuolijakauman tasapainottamisesta yritysten johtokunnissa. Sukupuolten väliset palkka-, eläke- ja työllisyyserot olisi poistettava. Äitiysloma- ja vanhempainvapaajaksoja olisi arvostettava asianmukaisesti sekä avustusten että eläkeoikeuksien muodossa ja otettava näin huomioon tulevien sukupolvien kasvatuksen merkitys erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Sama palkka samasta työstä tai samanarvoisesta työstä sekä palkkojen läpinäkyvyys olisi varmistettava muun muassa ottamalla käyttöön miehiä ja naisia vertaileva palkkatasa-arvoindeksi. Sekä naisten että miesten työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista olisi edistettävä etenkin tarjoamalla kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja pitkäaikaishoidon, varhaiskasvatuksen sekä elinikäisen koulutuksen ja hoivan alalla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vanhemmilla ja muilla henkilöillä, joilla on hoitovelvollisuuksia, on mahdollisuus asianmukaisiin perhevapaisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin, jotta voidaan tasapainottaa työ-, perhe- ja yksityiselämää ja edistää näiden oikeuksien jakamista tasapuolisesti naisten ja miesten välillä. Niiden olisi siirryttävä kohti kokonaan palkallista äitiys- ja isyysvapaata.

    Tarkistus  21

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 1 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työskentely- ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä oikeudenmukaisten, avointen ja ennakoitavien työolojen alalla niin, että tasapainotetaan oikeudet ja velvollisuudet. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvasääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava sekä asianmukainen rekrytointiympäristö että riittävä joustavuus työnantajille, jotta ne voivat mukautua nopeasti taloustilanteen muutoksiin, ja samalla olisi säilytettävä asianmukainen työturvallisuus sekä terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö työntekijöille siten, että suojellaan työvoiman oikeuksia ja varmistetaan sosiaalinen suojelu. Epävarmoihin työoloihin johtavat työsuhteet olisi estettävä muun muassa alustatyöntekijöiden tapauksessa ja torjumalla epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä. Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus.

    Hyötyäkseen dynaamisesta ja tuottavasta työvoimasta ja uusista työskentely- ja liiketoimintamalleista jäsenvaltioiden olisi tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyötä oikeudenmukaisten, avointen ja ennakoitavien työolojen alalla niin, että tasapainotetaan oikeudet ja velvollisuudet. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi ja vahvistamiseksi kaikilla tasoilla, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY1 a. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista, torjuttava pimeää työtä ja näennäisyrittäjyyttä ja edistettävä siirtymistä vakituisiin työsuhteisiin. Työsuhdeturvasääntöjen sekä työlainsäädännön ja työmarkkinalaitosten olisi kaikkien taattava asianmukainen ympäristö pysyvien ja laadukkaiden työpaikkojen syntymiselle, ja samalla olisi säilytettävä asianmukainen työturvallisuus sekä terveellinen, turvallinen ja asianmukainen työympäristö työntekijöille siten, että varmistetaan työntekijöiden oikeudet sekä kohtuullinen sosiaalinen suojelu. Jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä yhteistyötä ammattijärjestöjen edustajien kanssa terveellisen ja turvallisen työympäristön varmistamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseen. Epävarmoihin työoloihin ja palkkakilpailuun johtavat työsuhteet olisi estettävä muun muassa alustatyöntekijöiden tapauksessa. Epätyypillisten työsopimusten väärinkäyttöä ei saisi esiintyä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla näillä työntekijöillä on aidosti oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot, sosiaaliset oikeudet, mahdollisuus riittävään sosiaaliseen suojeluun ja parempi edustus. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön vuoden 1947 ammattientarkastusta koskeva yleissopimus, investoitava tehokkaisiin työsuojelutarkastuksiin, joita suorittavat toimivaltaiset viranomaiset, joilla on riittävät valtuudet, sekä koordinoitava toimiaan ja tehtävä yhteistyötä Euroopan työviranomaisen puitteissa rajat ylittävien väärinkäytösten torjumiseksi. Olisi varmistettava, että perusteettomien irtisanomisten yhteydessä käytettävissä on tehokas ja puolueeton riitojenratkaisu ja oikeus hakea muutosta, mukaan lukien oikeus saada riittävä korvaus. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä eurooppalaista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa ja EU:n virastoja näyttöön perustuvien parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi, vastavuoroisen oppimisen kannustamiseksi ja työllisyyspolitiikan paremman koordinoinnin edistämiseksi.

     

    ____________

     

    1 a. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).

    Tarkistus  22

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 2 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja muutostilanteita työmarkkinoilla. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia.  Jäsenvaltioiden olisi tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta ja yhdistämällä se paremmin työttömien toimeentulotukeen, kun he hakevat työtä, ottaen huomioon heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. . Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaampiin ja toimivampiin julkisiin työnvälityspalveluihin varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja ottamalla käyttöön suoritusperusteinen hallinnointi

    Politiikalla olisi pyrittävä parantamaan ja tukemaan työmarkkinaosallistumista sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja muutostilanteita työmarkkinoilla, erityisesti digitaalista ja ekologista siirtymää, sekä parantamaan työllisyyttä myös heikommassa asemassa olevilla alueilla. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava tehokkaasti kannustimia henkilöille, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, jotta he löytäisivät laadukasta työtä. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen kohdentamista, saavuttavuutta ja kattavuutta sekä varmistamalla kohtuullinen toimeentulotuki työttömille, kun he hakevat työtä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tehokkaampiin ja toimivampiin julkisiin työnvälityspalveluihin, myös rajatyöntekijöille, varmistamalla työnhakijoille oikea-aikainen ja räätälöity apu ja tukemalla työmarkkinoiden kysyntää. Tällaisten palvelujen tavoitteena olisi oltava laadukkaat työpaikat.

    Tarkistus  23

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 3 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille kohtuulliseksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti.  Tällaiset etuudet eivät saisi heikentää kannustimia työttömien nopeaan paluuseen työmarkkinoille, ja etuuksiin olisi liitettävä aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimia.

    Jäsenvaltioiden olisi tarjottava työttömille riittäväksi ajaksi riittävät työttömyysetuudet sosiaalivakuutusmaksujen ja kansallisten kelpoisuussääntöjen mukaisesti. Tähän olisi liitettävä aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimia, ja tässä olisi tukeuduttava keskinäisen oppimisen mekanismeihin jäsenvaltioiden välillä.

    Tarkistus  24

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 4 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava asianmukaisesti, jotta voitaisiin parantaa työllistyvyyttä ja taitoja ja hyödyntää Euroopan työmarkkinoiden potentiaali täysimittaisesti niin, että samalla varmistetaan tasapuoliset edellytykset kaikille, jotka harjoittavat toimintaa valtioiden rajojen yli, ja tiivistetään hallinnollista yhteistyötä kansallisten hallintojen välillä liikkuviin työntekijöiden nähden. Olisi poistettava koulutukseen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin ja pätevyyden tunnustamiseen liittyviä liikkuvuuden esteitä, ja olisi helpotettava pätevyyden tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät muodosta tarpeettomia esteitä muista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden, myös rajatyöntekijöiden, työskentelylle. Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset ja puututtava tietyiltä alueilta tapahtuvan aivovuodon taustalla oleviin syihin, myös asianmukaisilla aluekehitystoimenpiteillä.

    Jäsenvaltioiden on tuettava työvoiman liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa keinona tarjota uusia työmahdollisuuksia työntekijöille. Oppijoiden liikkuvuutta olisi tuettava asianmukaisesti koulutuksen aikana erityisesti vahvistamalla Erasmus+-liikkuvuusohjelmaa, jonka avulla oppijat voivat lisätä tietotaitoaan ja osaamistaan. Työntekijöitä olisi myös kannustettava hyödyntämään täysimittaisesti Euroopan työmarkkinoiden potentiaalia työllistyvyyden ja taitojen kehittämiseksi. Samalla kun varmistetaan oikeudet ja oikeudenmukaiset työolot kaikille, jotka harjoittavat toimintaa valtioiden rajojen yli, oikeuksien ja etuuksien siirrettävyyttä olisi parannettava kansallisten hallintojen välisen liikkuvia työntekijöitä koskevan hallinnollisen yhteistyön avulla. Olisi poistettava koulutukseen, työ- ja yksilöllisiin eläkkeisiin ja pätevyyden tunnustamiseen liittyviä liikkuvuuden esteitä, ja olisi helpotettava pätevyyden tunnustamista. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että hallinnolliset menettelyt eivät muodosta tarpeettomia esteitä muista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden, myös rajatyöntekijöiden, työskentelylle. Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava julkisten palvelujen digitalisointiin työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden helpottamiseksi erityisesti sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen osalta. Jäsenvaltioiden on tärkeää ottaa huomioon liikkuvat työntekijät ja rajatyöntekijät esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, verotuksen ja sosiaaliturvan sekä koordinoinnin kannalta, kun ne panevat täytäntöön sellaisia toimenpiteitä kuten rajojen sulkeminen covid-19-epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi sallittava liikkuvien työntekijöiden ja rajatyöntekijöiden siirtyä edelleen rajojen yli, kun se katsotaan turvalliseksi EU-OSHAn terveyttä ja turvallisuutta koskevien suuntaviivojen perusteella. Jäsenvaltioiden olisi myös estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset ja puututtava tietyiltä alueilta tapahtuvan ja näiden alueiden kehitystä ja vetovoimaa vahingoittavan aivovuodon taustalla oleviin syihin, myös asianmukaisilla aluekehitystoimenpiteillä. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ja käytettävä asiaan liittyviä eurooppalaisia välineitä, kuten EURES-työnvälitysverkostoa, ja lisättävä rajatylittäviä kumppanuuksia, joilla autetaan liikkuvia työntekijöitä raja-alueilla.

    Tarkistus  25

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 5 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tehostamiseksi ja sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjensä pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävän ajoissa mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen, muun muassa tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamista. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen täysimääräisesti niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.

    Jäsenvaltioiden olisi työmarkkinaosapuolten tiiviimmän vuoropuhelun edistämiseksi ja tehostamiseksi sekä sosioekonomisten vaikutusten parantamiseksi varmistettava nykyisten kansallisten käytäntöjensä pohjalta, että työmarkkinaosapuolet otetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja riittävän ajoissa mukaan työllisyys-, sosiaali- ja tarvittaessa talousuudistusten ja -politiikan suunnitteluun ja toteutukseen, muun muassa tukemalla työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamista. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava ja edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinaosapuolia olisi kannustettava neuvottelemaan ja laatimaan työehtosopimuksia niiden kannalta merkityksellisissä asioissa kunnioittaen täysimääräisesti niiden itsenäisyyttä ja työtaisteluoikeutta.

    Tarkistus  26

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 6 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kokemukset työllisyys- ja sosiaalialan kysymyksistä.

    Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ja nykyisten kansallisten käytäntöjen pohjalta otettava huomioon asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen kokemukset työllisyys- ja sosiaalialan kysymyksistä, mukaan lukien järjestöt, jotka edustavat ryhmiä, jotka kohtaavat esteitä työllistymisessä laadukkaisiin työsuhteisiin.

    Tarkistus  27

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 6 a kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    Terveellinen ja turvallinen työpaikka on välttämätön infektioriskin sekä virusten ja muiden sairauksien leviämisen torjumisen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työnantajat kantavat vastuunsa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta ja antavat työntekijöille ja heidän edustajilleen riittävästi tietoa, arvioivat riskejä ja toteuttavat ehkäiseviä toimenpiteitä. Tähän sisältyy kuolemaan johtavien työtapaturmien ja työperäisten syöpätapausten määrän vähentäminen nollaan vahvistamalla sitovat työperäisen altistuksen raja-arvot sekä työperäisten psykososiaalisten riskien ja ammattitautien huomioon ottaminen. Työmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä varmistettava, että työsuojeluviranomaisilla ja ammattiliittojen työsuojeluedustajilla on riittävät resurssit ja että ne ovat asianmukaisen sääntelyn piirissä.

    Tarkistus  28

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 6 b kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoamiseksi rajatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka työskentelevät ja asuvat eri jäsenvaltioissa. Sosiaalisen suojelun järjestelmän nykyaikaistamisen olisi edistettävä Euroopan työmarkkinoiden periaatteita, jotka takaavat kestävän, kaikkia koskevan ja rajat ylittävän sosiaalisen suojelun. Näin olisi taattava sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama suoja ja niiden tehokkuus niin, että puututaan suojelussa esiintyviin puutteisiin ja taataan tuottava rajatyövoima.

    Tarkistus  29

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 7 – 6 c kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    Jäsenvaltioiden olisi puututtava covid-19-kriisin aiheuttamiin työmarkkinavaikutuksiin tukemalla työntekijöitä, jotka ovat tilapäisesti ”teknisesti työttömiä”, koska työnantajat joutuivat sulkemaan palvelunsa, sekä tukemalla itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pienyrityksiä, jotta ne voivat säilyttää henkilöstönsä ja jatkaa toimintaansa.

    Perustelu

    Covid-19-kriisillä on työmarkkinoihin jo nyt huomattava vaikutus, joka kehittyy edelleen pandemian jatkuessa ja sen leviämisen hillitsemiseksi käyttöön otettujen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden pysyessä voimassa. Toimenpiteet, jotka suunnataan yksittäisille ihmisille vakaan tulotason varmistamiseksi, pienyrityksille työpaikkojen säilyttämiseksi ja itsenäisille ammatinharjoittajille heidän toimintansa jatkamisen tai heidän asumisensa tukemiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan estää ennennäkemätön työttömyyden kasvu, laajamittaiset työpaikkojen menetykset ja lukemattomien yritysten lakkauttaminen sekä varmistaa helpompi talouden elpyminen pandemian jälkeen.

    Tarkistus  30

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 1 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia kiinnittämällä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Niiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveyden- ja pitkäaikaishoidon, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.

    Jäsenvaltioiden olisi osana kokonaisvaltaista aktiivisen osallisuuden strategiaa edistettävä sosiaalisia oikeuksia ja kaikille avoimia osallistavia työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita toimenpiteitä, joilla torjutaan kaikenlaista syrjintää ja edistetään työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia kiinnittämällä asianmukaista huomiota alueelliseen ulottuvuuteen. Niiden olisi varmistettava sama korvaus ja samat oikeudet samassa paikassa tehtävästä samasta työstä sekä yhdenvertainen kohtelu työllisyyden, sosiaalisen suojelun, terveyden- ja pitkäaikaishoidon, asumisen, koulutuksen ja tavaroiden tai palvelujen saatavuuden suhteen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, kansallisuudesta, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.

    Tarkistus  31

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 2 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta niillä voidaan tarjota kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta ja sosiaalisen aseman kohentamista, kannustetaan työmarkkinoille osallistumista sekä puututaan eriarvoisuuteen myös verotus- ja etuusjärjestelmien rakenteen kautta. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen valikoivilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien vaikuttavuutta.  Sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamisella olisi parannettava niiden saatavuutta, laatua, riittävyyttä ja kestävyyttä.

    Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja investoitava niihin, jotta niillä voidaan tarjota jokaiselle kaikissa elämänvaiheissa riittävää, tehokasta, toimivaa ja kestävää sosiaalista suojelua, jolla torjutaan köyhyyttä ja edistetään sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista lähentymistä ylöspäin, tuetaan työmarkkinoille osallistumista ja laadukkaita työllistymismahdollisuuksia sekä puututaan eriarvoisuuteen myös verotus- ja etuusjärjestelmien progressiivisen rakenteen kautta. Yleiskattavien toimintamallien täydentäminen valikoivilla toimintamalleilla parantaa sosiaalisen suojelun järjestelmien vaikuttavuutta ja sitä kautta niiden saatavuutta, laatua, riittävyyttä ja kestävyyttä.

    Tarkistus  32

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 3 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolme osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat mahdollistavat palvelut, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävä vähimmäistoimeentulotuki kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta rohkaisemalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan, myös kohdennetuilla sosiaalipalveluilla.

    Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja yhdennettävä aktiivisen osallisuuden kolme osa-aluetta, jotka ovat riittävä toimeentulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaat palvelut, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmillä olisi varmistettava riittävä vähimmäistoimeentulotuki kaikille, joilla ei ole riittävästi varoja, ja edistettävä sosiaalista osallisuutta tukemalla ihmisten aktiivista osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskunnan toimintaan, myös kohdennetuilla sosiaalipalveluilla.

    Tarkistus  33

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 4 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Kohtuuhintaisten, käytettävissä olevien ja laadukkaiden palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, iltapäivähoidon, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, asumisen sekä terveyden- ja pitkäaikaishoidon, saatavuus on välttämätöntä yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan, myös työssäkäyvien köyhyyden ja lapsiköyhyyden torjuntaan. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että peruspalvelut ovat kaikkien, myös lasten, saatavilla. Apua tarvitseville tai muita heikommassa asemassa oleville jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä sosiaalinen asuntotarjonta tai asumistuki. Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, myös esteettömyys, olisi otettava huomioon näiden palvelujen yhteydessä. Erityisesti olisi puututtava asunnottomuuteen.

    Kun otetaan huomioon jatkuvasti hälyttävällä tasolla olevat köyhyysluvut, jotka ovat huomattavasti korkeammalla kuin Eurooppa 2020 -strategiassa vuonna 2010 asetettu köyhyyttä koskeva tavoite, sekä covid-19-kriisin vaikutukset, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan olisi panostettava enemmän niin, että keskitytään varsinkin työssäkäyviin köyhiin, lapsiin, ikääntyneisiin, yksinhuoltajiin ja erityisesti yksinhuoltajaäiteihin, etnisiin vähemmistöihin, maahanmuuttajiin, vammaisiin henkilöihin ja kodittomiin sekä otetaan käyttöön näitä koskevia horisontaalisia strategioita. Samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten covid-19-kriisi mahdollisesti vaikuttaa muihin ryhmiin, kuten epävarmoissa työsuhteissa oleviin tai äskettäin työttömiksi jääneisiin. Lapsiin tehtävien investointien osalta jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön lapsitakuu, jolla torjutaan lapsiköyhyyttä ja tuetaan lasten hyvinvointia, ja edistettävä näin lasten tasavertaisia mahdollisuuksia maksuttomaan terveydenhuoltoon, maksuttomaan koulutukseen, maksuttomaan päivähoitoon, kunnollisiin asuinoloihin ja riittävään ravitsemukseen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että laadukkaat palvelut ovat kaikkien saatavilla. Apua tarvitsevien tai muita heikommassa asemassa olevien osalta jäsenvaltioiden olisi varmistettava riittävä sosiaalinen asuntotarjonta tai asumistuki, investoitava esteettömään asuntokantaan liikuntarajoitteisia henkilöitä varten, toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä olemassa olevien asuntojen energiatehokkuuden parantamisen osalta ja puututaan energiaköyhyyden ongelmaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa, sekä tarjottava asianmukaiset palvelut asunnottomille. Jäsenvaltioiden olisi puututtava jatkuvasti lisääntyvien häätöjen ongelmaan. Vammaisten henkilöiden erityistarpeet, myös esteettömyys, olisi otettava huomioon näiden palvelujen yhteydessä. Asunnottomuuteen olisi puututtava päättäväisesti asunto ensin ‑lähestymistavan pohjalta.

    Tarkistus  34

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 5 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Jäsenvaltioiden olisi varmistettava nopea pääsy kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin ennaltaehkäiseviin ja parantaviin terveyden -ja pitkäaikaishoidon palveluihin niin, että varmistetaan kestävyys pitkällä aikavälillä.

    Covid-19-kriisi osoittaa tarpeen lisätä julkisia investointeja, jotta voidaan varmistaa hyvin koulutetun henkilöstön riittävyys ja terveydenhuollon saatavuus kaikille, myös haavoittuville ryhmille. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi taattava kaikille oikeus saada kohtuuhintaisia, korkealaatuisia ja kestäviä ennaltaehkäiseviä ja hoitavia julkisia terveydenhoitopalveluja ja pitkäaikaishoidon palveluja.

    Tarkistus  35

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 5 a kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    Jäsenvaltioiden on suojeltava vanhusten terveyttä, tarjottava heille tarvittavaa sairaalahoitoa ja terveydenhuoltoa ja vältettävä kaikenlaista ikään perustuvaa syrjintää.

    Tarkistus  36

     

    Ehdotus päätökseksi

    Liite I – suuntaviiva 8 – 6 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen muun muassa täydentävillä järjestelyillä, jotta taataan riittävä toimeentulo. Eläkeuudistuksia olisi tuettava toimenpiteillä, joilla pidennetään työelämän kestoa, esimerkiksi nostamalla eläkeikää, ja niiden tueksi olisi laadittava aktiivisen ikääntymisen strategioita. Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja annettavaa riittävästi aikaa uudistusten toteuttamiselle.

    Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien eläkejärjestelmien riittävyys ja kestävyys ja tarjottava naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet eläkeoikeuksien hankkimiseen julkisten tai ammatillisten eläkejärjestelmien kautta niin, että varmistetaan kohtuullinen eläketulo, joka ylittää köyhyysrajan. Eläkeuudistuksia olisi tuettava toimenpiteillä, jotka perustuvat aktiiviseen ikääntymiseen ja joilla optimoidaan kaikenikäisten työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä laadukkaissa, tuottavuutta edistävissä ja terveellisissä työolosuhteissa lakisääteiseen eläkeikään asti, samalla kun kunnioitetaan ikäihmisten päätöksiä joko jatkaa pidempään taloudellisesti aktiivista toimintaa tai poistua työmarkkinoilta. Erityisiä toimenpiteitä olisi tarkasteltava seuraavilla osa-alueilla: työvoiman ikärakenne, työterveys ja -turvallisuus, osaamisen ja pätevyyden hallinta sekä työn organisointi terveyden ja tuottavuuden varmistamiseksi työurien aikana, ja näihin olisi sovellettava eri sukupolvet huomioivaa lähestymistapaa. Tämä edistäisi sekä nuorten työllistymistä että valmistautumista eläkkeelle siirtymiseen samoin kuin osaamisen ja kokemusten siirtoa sukupolvelta toiselle. Jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien suora vuoropuhelu vanhuusiän köyhyydestä ja syrjäytymisestä kärsivien ihmisten kanssa, ja annettava riittävästi aikaa mahdollisten uudistusten toteuttamiselle.


    ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    Otsikko

    Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat

    Viiteasiakirjat

    COM(2020)0070 – C9-0079/2020 – 2020/0030(NLE)

    Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

    6.3.2020

     

     

     

    Asiasta vastaava valiokunta

     Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    EMPL

    11.3.2020

     

     

     

    Esittelijät

     Nimitetty (pvä)

    José Gusmão

    18.3.2020

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    23.6.2020

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    46

    5

    3

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Atidzhe Alieva-Veli, Marc Angel, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Andrea Bocskor, Milan Brglez, Sylvie Brunet, David Casa, Leila Chaibi, Margarita de la Pisa Carrión, Klára Dobrev, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Heléne Fritzon, Helmut Geuking, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Radka Maxová, Sandra Pereira, Dragoș Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Beata Szydło, Eugen Tomac, Romana Tomc, Yana Toom, Marie-Pierre Vedrenne, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Anna Júlia Donáth, José Gusmão, Pierfrancesco Majorino, Kim Van Sparrentak

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

    25.6.2020

     


     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    46

    +

    ECR

    Lucia Ďuriš Nicholsonová, Helmut Geuking, Elżbieta Rafalska, Beata Szydło

    GUE/NGL

    Leila Chaibi, José Gusmão, Nikolaj Villumsen

    NI

    Daniela Rondinelli

    PPE

    Andrea Bocskor, David Casa, Jarosław Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Ádám Kósa, Miriam Lexmann, Dennis Radtke, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

    Renew

    Atidzhe Alieva‑Veli, Sylvie Brunet, Anna Júlia Donáth, Dragoș Pîslaru, Monica Semedo, Yana Toom, Marie‑Pierre Vedrenne

    S&D

    Marc Angel, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Klára Dobrev, Estrella Durá Ferrandis, Heléne Fritzon, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Pierfrancesco Majorino, Manuel Pizarro, Marianne Vind

    Verts/ALE

    Katrin Langensiepen, Mounir Satouri, Kim Van Sparrentak, Tatjana Ždanoka

     

    5

    -

    ID

    Nicolaus Fest, France Jamet, Elena Lizzi, Guido Reil, Stefania Zambelli

     

    3

    0

    ECR

    Margarita de la Pisa Carrión

    GUE/NGL

    Sandra Pereira

    Renew

    Radka Maxová

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     

     

     

    Päivitetty viimeksi: 7. heinäkuuta 2020
    Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö