Menettely : 2020/0802(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0126/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0126/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0178

<Date>{29/06/2020}29.6.2020</Date>
<NoDocSe>A9-0126/2020</NoDocSe>
PDF 207kWORD 70k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>ehdotuksesta nimittää Helga Berger tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi</Titre>

<DocRef>(C9‑0129/2020 – 2020/0802(NLE))</DocRef>


<Commission>{CONT}Talousarvion valvontavaliokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Mikuláš Peksa</Depute>

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 LIITE 1: HELGA BERGERIN ANSIOLUETTELO
 LIITE 2: HELGA BERGERIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN
 ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Helga Berger tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C9‑0129/2020 – 2020/0802(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9‑0129/2020),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 129 artiklan,

 ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0126/2020),

A. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B. ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 25. kesäkuuta 2020 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1. antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Helga Berger tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

 


 

LIITE 1: HELGA BERGERIN ANSIOLUETTELO

 

Keskeinen osaaminen

 

– Monivuotinen kokemus tarkastustoiminnan alalta

– Laaja kokemus johtotehtävistä julkisen hallinnon ja julkisen talouden aloilta

– Työkokemus tuomarina

– Työkokemus politiikan ja viestinnän alalta

– Hallintoneuvosto- ja johtokuntajäsenyydet

– Päättäväinen, vakuuttava, joustava, peräänantamaton

– Keskeisiä tavoitteitani ovat riippumattomuus, avoimuus, tehokkuus, vaikuttavuus ja rahalle saatava vastine

 

 

Ammattikokemus

 

Itävallan valtiovarainministeriö

 

Talousarviosta ja julkisesta varainhoidosta vastaava pääjohtaja

 tammikuu 2016 – toistaiseksi 

Osastolla on kokonaisvastuu Itävallan liittovaltion talousarviosta, ja sen tavoitteena on julkisen talouden kestävä vakauttaminen

 

Itävallan tilintarkastustuomioistuin, Itävalta:

 

Hallintojaoston pääjohtaja  lokakuu 2010 – joulukuu 2015

 

Tarkastusjaoston 5 pääjohtaja (liittovaltio, osavaltiot

ja kunnat)  heinäkuu 2010 – syyskuu 2010

 

Tarkastusjaoston 5 apulaispääjohtaja (liittovaltio, osavaltiot

ja kunnat)  maaliskuu 2008 – kesäkuu 2010

 

Viestinnästä / suhteista parlamentteihin vastaavan yksikön päällikkö,

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen lehdistötiedottaja  

 lokakuu 2006 – kesäkuu 2010


 

 

Itävallan oikeusministeriö:

 

Nimitys tuomariksi Wienin alueelliseen tuomioistuimeen 

 heinäkuu 2006

Auskultointi  huhtikuu 2003 – kesäkuu 2006

 

Itävallan julkisista palveluista ja urheilusta vastaava ministeriö:

Itävallan apulaisliittokanslerin kabinettipäällikkö

Erityistehtävä: hallinnonuudistus, virkamiehet  syyskuu 2000 – maaliskuu 2003

 

 

Kärntenin aluehallitus, Itävalta:

 

Kuvernöörin kabinetin apulaispäällikkö  huhtikuu 1999 – heinäkuu 2000

 

 

Euroopan parlamentti:

 

Euroopan parlamentin jäsenen avustaja  marraskuu 1996 – huhtikuu 1999

 

 

 

Koulutus / Tutkinnot

 

 

Grazin yliopisto

Oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto  1991–1996

 

 

 

Grazin yliopisto

Viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelma 1995–1996

 

 

Alpbach-ohjelma

Euroopan yhdentymistä käsittelevä kesäkurssi  kesä 1997

 

 

San Diego State University

Mikrotalouden koulutusohjelma  heinäkuu 1998


 

Muut kuin johtotehtävät

 

TÄLLÄ HETKELLÄ

 

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

Österreichische Bundesfinanzierungsagentur (Itävallan valtiokonttori)

 

Hallintoneuvosto

aws - Austrian Wirtschaftsservice GmbH (Itävallan kansallinen kehityspankki)

 

 

Hallintoneuvosto

Justizbetreuungsagentur (oikeusapuvirasto)

 

Varainhoidon asiantuntija

Oberösterreichische Landesbank

 

Varainhoidon asiantuntijan sijainen

Pensionsversicherungsanstalt (eläkevakuutusyhtiö)

 

 

AIEMMAT

 

Eettisen lautakunnan puheenjohtaja

Itävallan tilintarkastustuomioistuin

 

Puheenjohtaja

Kansallisen antidopingtoimiston riippumaton välityslautakunta

 

Hallintoneuvosto

BIG Bundesimmobiliengesellschaft (valtion kiinteistöyhtiö)

 


 

LIITE 2: HELGA BERGERIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1. Kertokaa ammattikokemuksestanne julkisen talouden alalta. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Minulla on laaja ammattikokemus julkisen talouden suunnittelusta, hallinnosta ja tarkastuksesta:

1) Talousarvion suunnittelu: Itävallan valtiovarainministeriön talousarviosta ja julkisesta varainhoidosta vastaavana pääjohtajana olen vastuussa liittovaltion noin 80 miljardin euron talousarvion suunnittelusta ja toteutuksesta. Vastuualueeseeni kuuluu myös liittovaltion rahoitussuhteiden hoitaminen osavaltioiden ja kuntien kanssa, Itävallan taloudellisten etujen edustaminen EU:n tasolla sekä EU:n talousarvion ja Itävallan liittovaltion talousarvion välisten rahoitusvirtojen hallinnointi.

2) Talousarviohallinto: Aiemmassa asemassani Itävallan tilintarkastustuomioistuimen hallintojaoston pääjohtajana vastasin Itävallan tilintarkastustuomioistuimen talousarvion hallinnoinnista ja INTOSAIn talousarvion toteuttamisesta. Sen lisäksi että kannan kokonaisvastuun Itävallan talousarviosta, vastaan nykyisessä tehtävässäni talousarvion neljän luvun toteutuksesta. Luvut ovat liittovaltiotason virkamiesten eläkkeet, tulontasaus, valtion varojen hallinnointi, rahoitus sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset.

3) Talousarvion valvonta: Toimiessani kymmenen vuoden ajan tarkastajana Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa työskentelin monilla aloilla, joten minulla on perinpohjaiset tiedot julkisen talouden valvonnasta.

 

Minulla on yli 20 vuoden ammattikokemus julkisen talouden suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta, ja olen aina pyrkinyt toimimaan tiukimpien laatuvaatimusten mukaisesti, puolueettomasti ja asiallisesti. Minut nimitettiin yksimielisesti Itävallan jäseneksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, ja kaikki Itävallan kansalliskokouksessa edustettuina olevat puolueet tukivat ehdokkuuttani, mikä on osoitus siitä, että ymmärrän tehtäväni, ja tunnustus pätevyydelleni tällä alalla.

Haluaisin selittää edellä mainittuja seikkoja tarkemmin: 

1) Itävallan valtiovarainministeriön talousarviosta ja julkisesta varainhoidosta vastaavana pääjohtajana olen vuodesta 2016 lähtien osallistunut merkittävällä tavalla Itävallan finanssipolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Toimialaani kuuluvat Itävallan liittovaltiotason talousarvion suunnittelu sekä keskipitkällä aikavälillä että vuositasolla. Finanssipolitiikassa kestävien talousarvioiden tavoite edellyttää varovaista budjetointia sekä samalla sen varmistamista, että hallituksen politiikan sisältö toteutuu. Talousarvion suunnittelu perustuu yksityiskohtaisiin analyyseihin ja mallinnuksiin riippumattomien talousennusteiden perusteella ja muiden ministeriöiden toimittamien lisävaatimusten arviointiin. Se edellyttää myös yksityiskohtaisten vastaehdotusten laatimista, jotta talousarvion tavoitteet saavutetaan. Vakaus- ja kasvusopimuksesta johtuvien unionin sääntöjen perusteella ja niin kutsutun kansallisen velkajarrun mukaisesti olemme viime vuosina onnistuneet saamaan alulle finanssipolitiikan suunnanmuutoksen ja saaneet aikaan selvän vakauttamisen ilman uutta velkaa. Itävalta hyötyy tästä tilanteesta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja sen ansiosta maalla on mahdollisuus laatia kattavia tukipaketteja covid-19-pandemian aikana.

Talousarvion toteutus vaatii tavallisesti liitovaltion valtiovarainministeriöltä tarkkaan rajattua osallistumista. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää, että minun vastuullani olevalla talousarvio-osastolla noudatetaan poikkeuksellisen vastuuntuntoista lähestymistapaa, sillä kaikkien mahdollisten uusia hankkeita koskevien määrärahavaatimusten lisäarvo on punnittava niiden talousarviovaikutuksiin nähden. Menokehyksen toteutuminen ja julkisten varojen mahdollisimman tehokas ja vaikuttava käyttö voidaan varmistaa vain käyttämällä perusteltuja argumentteja. Tässä olemme viime vuosina onnistuneet, kuten Itävallan talousarvioluvut osoittavat.

Vastuualueeseeni kuuluvat myös vuotuiset neuvottelut EU:n talousarviosta ja meneillään olevien monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen rahoitusnäkökohdat. Tähän vastuualueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset asiakokonaisuudet kuin EU:n omat varat, EU:n talousarvion uudistus ja vuotuinen vastuuvapausmenettely Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomusten perusteella.

Merkittävä tekijä työssäni talousarvio-osastolla on ollut talousarviouudistus. Uudistuksen avulla Itävalta on luonut pohjan nykyaikaiselle talousarviohallinnolle. Julkisen talouden avoimuus on lisääntynyt huomattavasti, suoriteperusteisen budjetoinnin käyttöönotto on parantanut merkittävästi tilinpäätösraportoinnin laatua, suunnitteluvarmuus on kohentunut huomattavasti keskipitkän aikavälin suunnittelun ansiosta, ja myös talousarviovälineiden joustavuus on lisääntynyt. Lisäksi talousarviouudistuksessa otettiin käyttöön lainsäädäntöehdotusten ja muiden hankkeiden pakolliset tulossuuntautuneet vaikutustenarvioinnit. Niissä arvioidaan järjestelmällisesti ehdotusten ja hankkeiden konkreettisia ulottuvuuksia (kuten tasa-arvo, rahoitus, taloudellinen, ympäristöön liittyvä ja sosiaalinen ulottuvuus) ja niitä pidetään tulossuuntautuneen hallinnoinnin kansainvälisenä parhaana käytäntönä. Uudistusta on sittemmin arvioitu kattavasti, ja arvioinnin tuloksia käsitellään parhaillaan minun johdollani.

 2)Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa vastasin talousarvion suunnittelusta, laatimisesta ja toteutuksesta aidan toiselta puolelta eli pääjohtajana hallintojaostossa, jonka vastuulle talousarvio kuuluu. Yhtäältä tilintarkastustuomioistuimen oman talousarvion hallinnointi edellyttää julkisten varojen poikkeuksellisen huolellista ja säästäväistä käyttöä, koska elin toimii esimerkkinä muille. Toisaalta se vaatii tietoisuutta toimielimen tarvitsemista talousarviovaroista, jotta se voi hoitaa tarkastusvelvoitteensa tulevaisuuden tarpeisiin vastaavalla tavalla. Talousarvion ohella velvollisuuksiini kuului tyypillisiä johtotehtäviä (henkilöstö, infrastruktuuri, tietotekniikka, suunnittelu ja kehitys, viestintä, yhteydet ja INTOSAIn pääsihteeristö).

Resurssien vähetessä oli erityisesti ratkaistava kysymys, kuinka leikata talousarviota ja säilyttää samalla toiminnot. Se oli mahdollista vain optimoimalla menettelyjä, jolloin voitiin määrittää mahdollisia säästökohteita. Samaan aikaan onnistuimme neuvotteluissa pitämään kiinni vaatimuksesta saada riittävät talousarvio- ja henkilöresurssit. Asiasta vastaavan jaoston pääjohtajana minulla oli ratkaiseva rooli näissä saavutuksissa.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin vastaa INTOSAIn pääsihteeristön tehtävistä. Pääsihteeristön rahoitusasioista vastaavana edustajana olin vastuussa INTOSAIn pääasiassa jäsenmaksuista koostuvan talousarvion toteutuksesta ja edustin järjestön taloudellisia etuja.

Liittovaltion talousarvion 35 talousarvioluvusta talousarvio-osasto hallinnoi suoraan neljää (liittovaltiotason virkamiesten eläkkeet, tulontasaus, valtion varojen hallinnointi, rahoitus ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset). Vastaamme niiden suunnittelusta, vaikuttavasta kohdentamisesta ja toteutuksesta sekä tilien päättämisestä ja sitä koskevasta raportoinnista. Tehtäväni näistä talousarvion luvuista vastaavan osaston johtajana on hyödyllinen, se auttaa vaihtamaan näkökulmaa ja tarkastelemaan toteutusta toisesta perspektiivistä.

Olen saanut hyödyllistä kokemusta julkisesta varainhoidosta myös toimiessani hallintoneuvostoissa ja johtokunnissa. Erityisesti toimintani hallintoneuvoston puheenjohtajana Itävallan valtiokonttorissa, joka vastaa velkavälineiden saatavuudesta, velanhoidosta ja liittovaltion rahaliikenteen hoidosta, sekä aws-kehityspankin hallintoneuvostossa antoivat minulle tilaisuuden tarkastella asioita eri perspektiivistä.

Nämä erilaiset talousarviohallinnon tehtävät, joita olen tähän mennessä hoitanut, luovat perustan nykyiselle toimelleni, sillä ymmärrän muiden haasteita ja osaan soveltaa tätä tietoa rakentavien ratkaisujen löytämiseksi yhteisyön kautta.

3) Toimiessani lähes kymmenen vuoden ajan Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa minulla oli tilaisuus kerätä kattavasti kokemusta tarkastajana sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Hyödynnän tätä laaja-alaista tarkastuskokemusta päivittäisessä työssäni valtiovarainministeriössä, ja se auttaa minua optimoimaan julkisten varojen käyttöä.

Osana tarkastustyötäni vastasin tarkastusten tilaamisesta, minkä yhteydessä valvoin tarkastusten sisältöä sekä tarkastusprosessia ja siihen liittyviä resursseja. Tässä yhteydessä huolehdin aina erityisesti siitä, että tarkastustiimi oli valmistautunut tarkastukseen tavoitteellisesti, että tarkastuskonsepti oli laadittu konkreettisesti tarkastussuunnitelman erittelyjen mukaisesti ja että tarkastus toimitettiin määräajan ja resurssien puitteissa. Hoitaessani velvollisuuksiani kiinnitin erityistä huomiota tarkastushavaintojen ja -suositusten sisällön laatuun. Vastuullani toimitetuista tarkastuksista laaditut tarkastuskertomukset ovat osoitus tästä.

Tämän lisäksi olin ratkaisevassa roolissa tilintarkastustuomioistuimen vuosittain julkaisemien sadan kertomuksen laadunvarmistusprosessissa. Tämä tehtävä tarjosi tilaisuuden saada ensi käden tietoa monilta julkishallinnon ja valvonnan aloilta sekä tarkkailla erilaisia tarkastustapoja ja niiden tuottamia tuloksia. Samalla se merkitsi velvollisuutta tutustua julkistettuihin tarkastushavaintoihin ja -suosituksiin ja selventää ja tulkita niitä aina pyydettäessä. Tällä tavoin sain perehtyä syvällisesti kaikkien Itävallan tilintarkastustuomioistuimen viiden jaoston valvontatoimintaan vain muutaman vuoden kuluessa ja kykenin siten parantamaan ja laajentamaan tietojani julkishallinnon alalla kaiken kaikkiaan. Vastasin myös julkista ja parlamentissa käytävää keskustelua varten laadittavien kertomusten sisällöstä.

Osallistuin ratkaisevalla tavalla Itävallan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2005 käynnistettyyn strategiaprosessiin ja tilintarkastustuomioistuimen aseman uudelleenmäärittelyyn auttamalla laatimaan muun muassa toimenkuvauksen, strategian sekä uuden ohjelmasuunnittelumenettelyn. Jaoston johtajana vastuulleni kuului merkittäviä tilintarkastustuomioistuimen uudistushankkeita, kuten välineet, joilla mitataan tilintarkastustuomioistuimen toiminnan vaikutusta (tutkintamenetelmät, seuranta) ja tulossuuntautuneisuutta. Tietotekniikan alalla toteutimme useita hankkeita, joilla parannettiin tarkastusosastojen tuloksellisuutta ja otettiin käyttöön erityistehtävien verkkopohjainen käsittely Itävallan poliittisista puolueista annetun lain ja tiedotusvälineiden avoimuutta koskevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi vastasin kolmesta tilintarkastustuomioistuimen hallinnonuudistusta käsittelevästä julkaisusta.

 

2. Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Julkiset varat syntyvät veronmaksajien työstä, ja julkishallinnon toimihenkilönä pyrin käyttämään niitä mahdollisimman huolellisesti. Tämän pyrkimyksen mukaisesti olen aina edistänyt uudistuksia, joilla pyritään parantamaan resurssien käyttöä ottaen huomioon talousarviovarojen käytön vaikuttavuus ja tehokkuus ja edesauttaen Itävallan julkisen talouden vakauttamista toteuttamalla talousarviota tiukasti.

Tämän lähestymistavan mukaisesti lasken tähän mennessä merkittävimpiin saavutuksiini myös panokseni hallinnonuudistuksiin:

 Hallinnonuudistushankkeiden koordinointi ja onnistunut loppuun saattaminen Itävallan apulaisliittokanslerin ja julkisista palveluita ja urheilusta vastaavan ministerin kabinettipäällikkönä (tehtävien uudistamista käsittelevä lautakunta, laki hallinnonuudistuksesta 2001, ministeriöiden rakenneuudistukset, koko valtion kattavan henkilöstöhallintojärjestelmän käyttöönotto ja uuden toimintatavan omaksuminen virkoja täytettäessä)

 Itävallan tilintarkastustuomioistuimen asemointi maan keskeiseksi uudistusten käynnistäjäksi, minkä yhteydessä vastasin kolmesta hallintouudistusta käsittelevästä tilintarkastustuomioistuimen julkaisusta, laadin lukuisia asiakirjoja muun muassa tehtävien uudistamista ja sääntelyn purkamista käsitteleville lautakunnille ja toimin sen jälkeen keskeisessä roolissa muokattaessa tilintarkastustuomioistuimen julkisuuskuvaa uudistusten käynnistäjänä

 Itävallan vuoden 2016 tulontasaus (Finanzausgleich), joka käynnisti tehtävien jakoa koskevan perustavanlaatuisen järjestelmämuutoksen ja teki tulontasausjärjestelmästä avoimemman, kevyemmän ja yksinkertaisemman

 Talousarviolainsäädännön uudistamisen kattava arviointi yhteistoiminnassa OECD:n, IMF:n ja itävaltalaisten yliopistojen kanssa tavoitteena nykyisen säännöstön kehittäminen

 Menokartoitusta käsittelevän yksikön perustaminen ja tämän kysymyksen edistäminen Itävallan valtiovarainministeriössä keskittyen selkeästi talousarviovarojen käytön vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen.

Yhtenä suurimmista onnistumisistani pidän talousarvion onnistunutta vakauttamissuuntausta ja sen seurauksena viime vuosien talousarvion hyviä tunnuslukuja yhdistettynä Itävallan vahvaan asemaan kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Onnistuimme kääntämään finanssipolitiikan suunnan ja saamaan aikaan selvän vakauttamisen ilman uutta velkaa. Talousarvion suunta voidaan säilyttää vain tarkalla työllä ja käyttämällä perusteltuja argumentteja. Osaston työn strategisen kehittämisen kautta erinomainen henkilöstö antoi tähän ratkaisevan panoksen. Mielestäni hyvät talousarvioluvut ja osastoni strateginen kehittäminen kuuluvat tähän mennessä suurimpiin saavutuksiini.

Pidän erittäin tärkeänä henkilöstön henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä sekä vastuualueelleni kuuluvien nuorten työntekijöiden ja tulevien johtajien onnistunutta integrointia ja kehitystä ja lukisin heidän kehityksensä tärkeimpiin saavutuksiini.

Kaikissa tähänastisen urani saavutuksissa perustana on ollut riippumattomuus ja puolueettomuus. Koska tämä arvo on minulle erittäin tärkeä, pidän myös valmistumista tuomariksi yhtenä suurimmista saavutuksistani.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin tuli ensimmäiselle sijalle Itävallan luottamusindeksissä (Vertrauensindex) maaliskuussa 2012, mikä on osoitus siitä, että kansalaiset antavat tunnustusta tilintarkastustuomioistuimen työlle riippumattomana toimielimenä, ja siten osoitus saavutuksistani muun muassa toimielimen viestinnän ja strategisen johtamisen alalla.

 

3. Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Minulla on ollut tähänastisen urani aikana usein laajoja kansainvälisiä velvoitteita, joiden ansiosta olen voinut kerätä huomattavasti ammatillista kokemusta sekä kansainvälisistä että monikielisistä toimielimistä.

Jo urani alussa sain kokemusta Euroopan parlamentista, jossa työskennellessäni tutustuin parlamentin työtapoihin. Euroopan parlamentin jäsenen avustajana toimin oikeudellisten asioiden ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa sekä toimielinasioita käsittelevässä valiokunnassa. Tuona aikana koin Santerin komission eron, Amsterdamin sopimusta koskevan työn sekä yhtenäisvaluutan käyttöönoton valmistelut. Tämä kokemus ja taustatieto, jotka voi saada vain monivuotisesta toiminnasta toimielimessä, ovat osoittautuneet keskeisiksi urani myöhemmissä vaiheissa ja antaneet minulle tarvittavaa ymmärrystä unionin toimielinten toiminnasta.

Kuten mainitsin edellä, tehtäviini Itävallan valtiovarainministeriössä sisältyi Itävallan taloudellisten etujen edustaminen EU:n tasolla sekä vastuu EU:n talousarvion ja Itävallan liittovaltion talousarvion välisistä rahoitusvirroista. Tässä yhteydessä osallistuin unionin talousarviota koskeviin neuvotteluihin, mukaan lukien sovittelumenettelyt, Ecofin (talousarvio) sekä budjettivaliokunnan ja tarvittavien kansallisten ohjeiden välityksellä myös unionin talousarvion toteuttaminen vuoden aikana (etenkin lisätalousarviot) ja vuotuinen vastuuvapausmenettely. Nämä tehtävät olivat haasteellisia varsinkin Itävallan EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2018. Myös käynnissä olevien monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen rahoituskysymykset kuuluvat tällä hetkellä luonnollisesti vastuulleni.

Toimiessani Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa sain laajasti kansainvälistä kokemusta monilta kansainvälisiltä aloilta:

Yhtäältä Itävallan tilintarkastustuomioistuin vastaa INTOSAIn pääsihteeristön tehtävistä. Itävallan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeristö huolehtii INTOSAIn keskeisistä hallinnollisista tehtävistä, avustaa sen johtokuntaa ja kongressia, edistää tiedottamista sen jäsenten keskuudessa ja järjestää seminaareja eri aiheista. Asiasta vastaava osasto oli minun vastuullani. Edellä mainittujen talousarviokysymysten lisäksi tähän virkaan liittyi erityisesti kongressien ja johtokunnan kokousten ja yksittäisten seminaarien valmistelu sekä viestintätyöryhmään ja riippumattomuusaloitteisiin liittyvä työ.

Toisaalta velvollisuuksiini Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa kuului yhteydenpito EU:n jäsenvaltioiden kansallisiin tarkastuselimiin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Osana yhteiskomitean – kansallisten tarkastuselinten pääjohtajien ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin – vuotuisen kokouksen valmistelua osallistuin yhteyshenkilöiden kokouksiin. Nämä kokoukset olivat foorumi, jolla vaihdettiin kokemuksia ja keskusteltiin EU:n varojen julkiseen valvontaan liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä, ja siellä otin esille Itävallan vaatimuksen laajentaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuloksellisuuden tarkastuksia. Itävalta piti tätä näkökulmaa erityisen tärkeänä, sillä tällaisilla tarkastuksilla pyritään edistämään EU:n avustusten vaikuttavaa käyttöä.

Lisäksi minulla on ollut tilaisuus saada arvokasta kokemusta Norjassa yhteistyössä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa toteutetusta vertaisarviointihankkeesta. Johdin Itävallan osalta tätä hanketta, jonka keskiössä oli julkisen sektorin tilintarkastukseen liittyvien tehtävien ja ennen kaikkea myös suhdetoiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen.

 

4. Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Itävallan lainsäädäntöön ei sisälly vastaavaa vastuuvapausmenettelyä kuin se, jota sovelletaan EU:n talousarvioon. Itävallan tilintarkastustuomioistuin esittää liittovaltion tilinpäätöksen kansalliskokoukselle, joka käsittelee sitä ja hyväksyy tilien päättämisen. Tämä epäsuorasti ja kokonaisvaltaisesti myönnettävä vastuuvapaus kattaa myös minun vastuulleni kuuluvat talousarvioluvut.

Minulle on myönnetty tai myönnetään nykyisin vastuuvapaus yhtiöissä, joiden hallintoneuvostoihin kuulun.

 

5. Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Minulla ei ole eikä ole koskaan ollut poliittisia tehtäviä.

 

6. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

1) Itävallan tilintarkastustuomioistuimen uusi asemointi ja strateginen suuntautuminen vastaavien uudistusten toteuttamisen yhteydessä

2) Itävallan finanssipolitiikan suunnan muuttaminen kohti tasapainoista talousarviota

3) Rahaston perustaminen nopeasti ja epäbyrokraattisesti covid-19-kriisin hallitsemiseksi, jotta voitiin turvata toimenpiteiden tarvittava rahoittaminen kriisin kielteisten vaikutusten lieventämiseksi.

 

Riippumattomuus

7. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Riippumattomuus, avoimuus, puolueettomuus, lahjomattomuus ja laatu ovat keskeisiä arvojani yhdessä julkisten varojen optimaalisen käytön kanssa. Sekä päätökseni kouluttautua tuomariksi että siirtyä tilintarkastustuomioistuimeen johtuivat halustani työskennellä täysin riippumattomassa julkisessa laitoksessa, joka hoitaa tehtäviään pyrkien mahdollisimman korkeaan laatuun, puolueettomasti ja tosiseikkojen perusteella ja osoittaa huomattavaa lahjomattomuutta ja riippumattomuutta.

Näin ollen pidän luonnollisesti näitä arvoja ensisijaisina ammatillisia tehtäviäni hoitaessani. Olen noudattanut tätä lähestymistapaa roolissani puheenjohtajana tilintarkastustuomioistuimen eettisessä lautakunnassa, joka perustettiin tiedon jakamiseksi käytännesääntöjen periaatteista ja säännöistä ja Itävallan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön ohjeistamiseksi ja neuvomiseksi Liman ja Meksikon julistusten mukaisesti.

Pidän erittäin tärkeänä noudattaa henkilökohtaisesti näitä arvoja päivittäisessä työssäni. Se vaatii paitsi syvällistä valmistautumista asiasisällön ja argumenttien pohjalta myös toimintaa roolimallina ja mielipidevaikuttajana. Aiemmissa tehtävissäni olen aina hoitanut tehtäväni näihin kahteen pilariin tukeutuen. Tämä lähestymistapa edellyttää lisää vaivannäköä, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä se lisää hyväksyttävyyttä, vakuuttavuutta ja motivointikykyä. Näissä asioissa pyrin näyttämään esimerkkiä.

Sen vuoksi minulle on itsestäänselvää, että tuleva työni – mikäli minut nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi – perustuu näihin arvoihin ja ennen muuta täydelliseen riippumattomuuteen. Tämä tarkoittaa, että suorittaisin tehtäväni ilman subjektiivisia argumentteja ja mahdollisimman puolueettomasti perusteltujen tietojen ja lukujen pohjalta ja pyrkisin aina varmistamaan, ettei eturistiriidoille jää pienintäkään mahdollisuutta. Olen myös tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä minulla olisi velvollisuus näyttää esimerkkiä.

 

8. Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Ei.

 

9. Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? 

Luonnollisesti olen halukas antamaan kaikki vaadittavat tiedot.

 

10. Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä.

 

11. Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole poliittisesti aktiivinen, minulla ei ole eikä ole ollut poliittisia tehtäviä.

Nykyiset tehtäväni hallintoneuvostoissa ja johtokunnissa eivät ole poliittisia vaan seurausta asemastani valtiovarainministeriön virkamiehenä. On sanomattakin selvää, että – mikäli minut nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi – luopuisin välittömästi kaikista näistä tehtävistä.

 

12. Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

En ole koskaan ollut minkään poliittisen puolueen jäsen enkä ole ollut tehtävässä, johon minut olisi valittu vaaleilla, enkä missään poliittisen puolueen tehtävässä.

 

 

13. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Sellaisessa tapauksessa reagoisin aivan samalla tavalla kuin jos tapaus olisi missä tahansa muussa jäsenvaltioissa. Noudattaisin kaikkea sovellettavaa lainsäädäntöä ja tilintarkastustuomioistuimen sisäisiä sääntöjä ja toimisin ammattimaisesti ja ennakoivasti ja ryhtyisin epäilyn edellyttämiin toimiin.

Pidän itsestäänselvyytenä varmistaa kaikissa tehtävissäni, ettei eturistiriidoille jää pienintäkään mahdollisuutta. Petosten, korruption ja sääntöjenvastaisuuksien torjunta on luottamuksen edellytys kaikissa elimissä. Näin ollen on ensisijaisen tärkeää ryhtyä epäilyn yhteydessä päättäväisiin toimiin pyrkien noudattamaan nollatoleranssia. Tämän olisi tapahduttava viipymättä, ja kaikkien asiasta vastaavien elinten olisi osallistuttava siihen.

 

14. Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Politiikassa ja julkishallinnossa on aivan perustellusti käsiteltävä yhä ennakoivammin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kysymystä. Tehokkuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kysymykset ovat keskeisellä sijalla keskusteltaessa moitteettomasta varainhoidosta. Kansalaisilla on hyvä syy haluta vastauksia kysymykseen verovarojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä halutun vaikutuksen saamiseksi. Julkisen talouden ja talousarvion ohjausjärjestelmää koskevat kysymykset eivät nykyään liity niinkään varojen jakamiseen vaan niiden toivottuun vaikutukseen. Jotta julkisia varoja käytettäisiin optimaalisesti, näitä kysymyksiä on painotettava ja käsiteltävä edelleen ja painopiste on siirrettävä panoksista tuotoksiin.

Monilla aloilla painopiste on jo siirtynyt moitteettomaan varainhoitoon. Esimerkiksi vuoden 2013 talousarviouudistuksesta lähtien Itävallan hallinto on ollut tulossuuntautuneen hallinnon suunnannäyttäjä. Lainsäädäntöehdotusten ja hankkeiden vaikutustenarviointien tekeminen tuloksellisuuden näkökulmasta sekä pakolliset vaikutusta koskevat tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet ja indikaattorit talousarvioasiakirjoissa ovat huomattavasti parantaneet julkishallinnon laatua Itävallassa.

Tämän kehityksen valossa myös varainhoidon valvonnan alalla nousee esiin paitsi kysymys julkisten varojen laillisesta ja sääntöjenmukaisesta käytöstä, ennen kaikkea kysymys, onko varojen käyttö taloudellisesti moitteetonta, tehokasta ja vaikuttavaa. Julkisen sektorin tilintarkastuksen on vastattava tähän kysymykseen keskittymällä tuloksellisuuden tarkastukseen. Julkisen sektorin tilintarkastuksessa pitäisi julkisten varojen laillisen ja sääntöjenmukaisen käytön tarkastamisen lisäksi ennen kaikkea vastata kysymykseen, käytetäänkö niitä taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti ilmoitettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen olisi myös autettava parantamaan moitteetonta varainhoitoa tarvittavien suositusten avulla. Tuloksellisuuden tarkastusten olisi annettava päättäjille vankka perusta toimintapoliittisten päätösten tekemiseksi, jotta voidaan parantaa hallinnon toimintaa.

Sen arvioiminen, onko politiikkojen ja ohjelmien ilmoitetut tavoitteet saavutettu ja onko varat käytetty optimaalisesti, edellyttää laajempaa perspektiiviä ja voi osoittautua haastavaksi tarkastuselinten vakiintuneiden työtapojen osalta. Se luo kuitenkin selvää lisäarvoa julkisten elinten valmiuteen toimia tulevaisuuteen suuntautuneesti ja uudistusmyönteisesti. Julkisen sektorin tilintarkastuksen ulkoinen näkökulma voi antaa viitteitä siitä, kuinka vältetään väärät toimet, kyseenalaistetaan vakiintuneet rakenteet ja menettelyt ja ennen kaikkea kannustetaan päättäjiä uudistuksiin. Kun tarkastuselimet pyrkivät edistämään julkisten varojen optimaalista käyttöä, ne itse ja niiden henkilöstö saavat työstään tyydyttävää lisäarvoa. Käytännön tarkastustyössäkin keskeistä on käytettävien resurssien tehokas ja vaikuttava käyttö.

 

15. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Talousarviota koskevan riippumattomuuden ohella julkinen valvonta on demokraattisen järjestelmän keskeinen pilari. Tämän tehtävän hoitaminen mahdollisimman vaikuttavalla tavalla edellyttää asianmukaista tukea asiasta vastaavilta toimielimiltä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on vastuuvapausmenettelyssä ja erityiskertomustensa yhteydessä esitettävä kattava, pätevä ja puolueeton perusta parlamentin työlle pitäen yllä mahdollisimman korkeaa laatua ja siten varmistettava tarvittava avoimuus parlamentin harjoittamaa valvontaa varten. Euroopan parlamentin jäsenten ja kansalaisten on voitava luottaa havaintojen ja arviointien laatuun, ja kertomukset on asetettava saataville hyvissä ajoin päätöksentekoa varten, ja eri aloilta olisi annettava asianmukaisia käytännön suosituksia.

Ennen kaikkea tarkastusaiheissa on kuitenkin puututtava nykyisiin ongelmiin, joilla on merkitystä tulevaisuudessa, ja niiden on katettava keskeiset riskialat. Jäsennelty keskustelu aiheista Euroopan parlamentin ja talousarvion valvontavaliokunnan kanssa on myös ratkaisevan tärkeä.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa vastasin kymmenen vuoden ajan yhteyksistä kansalliskokoukseen ja osavaltioiden parlamentteihin. Tästä tehtävästä saamani kokemus on, että lukijaystävälliset kertomukset ja täytäntöönpanoon keskittyvät suositukset ja seurantamenettelyt osoittautuivat onnistuneen varainhoidon valvonnan ratkaiseviksi tekijöiksi. Näin ollen kertomuksen ja sen havaintojen esittely talousarvion valvontavaliokunnan ja muiden erikoistuneiden valiokuntien keskusteluissa voi myös tuottaa positiivisen vaikutuksen.

Jos nämä vaatimukset täyttyvät, parlamentilla on vankka perusta valvontatehtävänsä hoitamiseen siten, että taataan demokraattinen vastuuvelvollisuusuus ja yleisesti EU:n legitiimiys ja kestävyys.

 

16. Mitä lisäarvoa tuloksellisuuden tarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Kun julkishallinnossa mukaudutaan moitteettoman varainhoidon kulttuuriin, julkisen sektorin tilintarkastukselta odotetaan tiettyjä seikkoja. Julkiset varat syntyvät veronmaksajien työstä, ja meillä on vastuu veronmaksajia kohtaan. Siksi julkisia varoja olisi käytettävä mahdollisimman vastuullisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta toimintapolitiikalla ja ohjelmilla saavutetaan ilmoitetut tavoitteet ja varmistetaan samalla resurssien optimaalinen käyttö.

Tuloksellisuuden tarkastuksissa käsitellään tyypillisesti näitä keskeisiä kysymyksiä. Kuten edellä on todettu, julkisen sektorin tilintarkastukselta odotetaan, että tarkastustyö kehittyy edelleen ja on näiden periaatteiden mukaista. Itävallan tilintarkastustuomioistuin tekee pääasiassa tuloksellisuuden tarkastuksia, ja Itävallan julkishallinto on ollut suunnannäyttäjä julkisten varojen tulossuuntautuneessa käytössä aina vuoden 2013 talousarviouudistuksesta lähtien. Sekä Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa että valtiovarainministeriössä olin vaikuttunut lisäarvosta, jonka tuloksellisuuden tarkastusten painopisteen laajentaminen tuotti, sekä tulossuuntautuneen ohjauksen eduista. Mielestäni Itävallan perustuslaissa vahvistetut periaatteet – tulossuuntautuneisuus, avoimuus, tehokkuus ja oikea ja riittävä kuva taloudellisesta asemasta – ovat esimerkki parhaasta käytännöstä.

Tarkastusviranomaisilta voidaan hyvällä syyllä odottaa talousarviovarojen käytön tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen keskittyviä tarkastuksia, lausuntoja poliittisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä suosituksia julkisten varojen käytön parantamisesta. Julkisen sektorin tarkastuskertomukset antavat poliittisille päättäjille sekä julkisten elinten johtajille ja henkilöstölle vakaan perustan, jolta voidaan parantaa elinten toimintaa julkisten varojen käytön optimoimiseksi. Ne edistävät avoimuutta ja lisäävät siten tarvittavaa tietoisuutta ja täytäntöönpanokelpoisuutta. Lisäksi ne lujittavat kansalaisten luottamusta. Tätä tuloksellisuuden tarkastusten ja niitä koskevien erityiskertomusten tuottamaa lisäarvoa olisi siksi käytettävä enemmän. Jos minut nimitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, jakaisin mielelläni kokemustani tuloksellisuuden tarkastuksista ja tulossuuntautuneesta ohjauksesta Euroopan unionin tavoitteiden mukaisesti.

 

17. Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklassa määrätään aivan oikein, että tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen.

Edellytyksenä luottamukselliselle yhteistyölle riippumattomuuden säilyttäen on ymmärrys kunkin elimen asemasta. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon myös kansallisten tilintarkastuselinten moninaisuus, joka on yleisesti ottaen Euroopan unionin erityispiirre. Kansallisilla tilintarkastuselimillä on niiden omien kehityskulkujen mukaiset, toisistaan poikkeavat oikeudelliset asemat ja tehtävät, ja ne vastaavat tilintarkastuksista, säännönmukaisuutta koskevista tarkastuksista ja tuloksellisuuden tarkastuksista eri laajuudessa, ja niistä kullakin on omat vahvuutensa. Sama koskee pitkälti EU:n ohjelmien ja politiikkojen toteuttamista kansallisella tasolla.

Sen vuoksi on haastavaa mutta vielä vaikuttavampaa keskittyä yhteistyössä ja itse tarkastuksissa ottamaan oppia parhailta ja keskustella havainnoista Euroopan ja kansallisella tasolla ja noudattaa suosituksia.

Toinen syy, miksi tällainen yhteistyöhön perustuva lähestymistapa on niin tärkeä, on se, että suurin osa EU:n talousarviosta toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti ja varojen optimaalisen käytön varmistamiseen tarvitaan julkisen sektorin tilintarkastuksen kumpaakin osapuolta.

Kuten on todettu, tehtäviini Itävallan tilintarkastustuomioistuimessa kuului yhteydenpito EU:n jäsenvaltioiden tarkastuselimiin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, ja siinä yhteydessä otin esille Itävallan silloisen vaatimuksen laajentaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuloksellisuuden tarkastuksia.

Sen jälkeen tapahtunut kehitys Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden strategian pohjalta, jossa keskitytään tuloksellisuuden tarkastuksiin, tarkastusohjelmien koordinoinnin parantamiseen ja yhteisten tarkastusten optimaaliseen toimittamiseen, ovat tietysti tärkeitä virstanpylväitä parannettaessa yhteistyötä. Jatkaisin tätä keskittymistä.

Toinen ratkaiseva tekijä on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö kansallisten parlamenttien ja elinten kanssa. Koska yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla on talousarviossa suuri merkitys, on olennaista keskittyä EU:n resurssien käytön parantamiseen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tälläkin alalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin sekä kansallisten parlamenttien ja kansallisten tarkastusviranomaisten yhteinen painopiste olisi ratkaisevan tärkeä.

 

18. Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Kuten mainitsin vastauksessa edelliseen kysymykseen, Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimii luottamuksellisessa yhteistyössä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa riippumattomuutensa säilyttäen, mikä on onnistuneen julkisen varainhoidon valvonnan ratkaiseva tekijä kaikessa tarkastustoiminnassa. Vain yhdessä voimme saavuttaa Euroopan tason tavoitteet ja voimme vähentää virheitä.

Tämä yhteistyöhön perustuva lähestymistapa on ratkaiseva myös toimitettaessa Euroopan parlamentille asianmukaisia tarkastushavaintoja, joilla on suora yhteys jäsenvaltioihin. Kansallisilla tarkastuselimillä on hyvä käsitys alueellisista ominaispiirteistä ja tietoa yksityiskohdista ja taustoista, kun taas Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on kattava kokonaiskuva ja verkostoitunut eurooppalainen lähestymistapa. On tärkeää vaihtaa tarkastushavaintoja ja valvontatietoja noudattaen lakisääteisiä määräyksiä – sekä tarkastusresurssien tehokkaan käytön että itse valvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta.

Tämä edellyttää kuitenkin yhtenäisiä tarkastusstandardeja sekä samalla asianmukaista kokemusten vaihtoa tarkastajien kesken. Joka tapauksessa yhteiset seminaarit, koulutusohjelmat ja yhteistyöhön perustuva vaihto tarkastajien kesken auttavat luomaan molemminpuolista ymmärrystä ja tietoisuutta toisten ominaispiirteistä. Itävallan tilintarkastustuomioistuimen Wienin yliopiston kanssa käynnistämä julkisen sektorin tilintarkastuksen alan MBA-ohjelma on mielestäni tässä yhteydessä myönteinen esimerkki.

Toinen ratkaiseva tekijä liittyy kertomusten laadintatapaan etenkin, kun sisältö on monimutkaista. Yksityiskohtaisten aiheiden yhteydessä on myös tärkeää korostaa kattavien ja pätevien havaintojen perusteella keskeistä viestiä ja tuoda esiin parlamentin työssä tarvittavia tietoja ja yhdistää ne vastaaviin suosituksiin, jotta tehtävien hoidosta ja parhaista käytännöistä voidaan antaa parempi kuva.

 

Muita kysymyksiä

19. Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Kyllä.

Haen tätä tehtävää, koska haluan osaltani varmistaa julkisten varojen mahdollisimman hyvän käytön ja toimielinten toiminnan unionin tavoitteiden mukaisesti. Minua motivoi mahdollisimman suuri luottamus unionin toimintaan, varojen käytön parantaminen ja poliittisten tavoitteiden saavuttaminen optimaalisesti eurooppalaisten veronmaksajien edun mukaisesti.

Tämän edellytyksenä on, että voin tehdä työni erinomaisessa luottamukseen perustuvassa yhteistyössä asiaan liittyvien toimielinten kanssa. Perussopimus edellyttää tilintarkastustuomioistuimen jäseniltä myös riippumattomuutta, asianmukaista pätevyyttä ja sitoutumista velvollisuuksien hoitamiseen EU:n edun mukaisesti.

Jos en kykene kuulemistilaisuudessa vakuuttamaan parlamenttia ammatillisesta ja henkilökohtaisesta sopivuudestani ja siitä, että kannatan riippumattoman tarkastuselimen tavoitteita sekä sen jäseniin kohdistuvia oikeutettuja odotuksia, minulla ei olisi perustaa tehtävieni hoitamiseksi siten kuin haluaisin. Siksi vetäytyisin ehdokkuudesta.

 


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten osittainen vaihtuminen – ehdokas AT

Viiteasiakirjat

07630/2020 – C9-0129/2020 – 2020/0802(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

5.5.2020

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

13.5.2020

 

 

 

Esittelijät

 Nimitetty (pvä)

Mikuláš Peksa

15.5.2020

 

 

 

Valiokuntakäsittely

25.6.2020

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

25.6.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

11

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Matteo Adinolfi, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, Corina Crețu, Ryszard Czarnecki, Tamás Deutsch, José Manuel Fernandes, Luke Ming Flanagan, Daniel Freund, Isabel García Muñoz, Cristian Ghinea, Monika Hohlmeier, Joachim Kuhs, Ryszard Antoni Legutko, Claudiu Manda, Younous Omarjee, Tsvetelina Penkova, Sabrina Pignedoli, Petri Sarvamaa, Angelika Winzig, Lara Wolters, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gilles Boyer, Jeroen Lenaers, Mikuláš Peksa, Antonio Maria Rinaldi, Ramona Strugariu, Viola Von Cramon-Taubadel

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

Bogdan Rzońca

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

29.6.2020

 

 

Päivitetty viimeksi: 3. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö