MIETINTÖ tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi

    22.7.2020 - (2019/2195(INI))

    Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
    Esittelijä: Laurence Farreng

    Menettely : 2019/2195(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A9-0141/2020
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A9-0141/2020
    Keskustelut :
    Äänestykset :
    Hyväksytyt tekstit :


    PR_INI

    SISÄLTÖ

    Sivu

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    PERUSTELUT

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

     


    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi

    (2019/2195(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

     ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11, 165, 166, 167, 191 ja 193 artiklan,

     ottaa huomioon Pariisin sopimuksen eli ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen,

     ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[1],

     ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

     ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

     ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[2],

     ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[3],

     ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2019 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman EU:n nuorisodialogin hallintoa koskevien suuntaviivojen antamiseksi – Euroopan unionin nuorisostrategia 2019–2027,

     ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan rooli vahvemman Euroopan rakentamisessa” (COM(2018)0268),

     ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta[4],

     ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta (COM(2018)0367),

     ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013[5],

     ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Erasmus+ -ohjelman väliarvioinnista (2014–2020) (COM(2018)0050),

     ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta[6],

     ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta[7],

     ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta (COM(2018)0440),

     ottaa huomioon Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä 2. lokakuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1475[8],

     ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027)[9],

     ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) (COM(2018)0366),

     ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013[10],

     ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) väliarvioinnista (COM(2018)0248),

     ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta[11],

     ottaa huomioon organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009[12],

     ottaa huomioon sitoumukset, jotka innovoinnista, tutkimuksesta, koulutuksesta, kulttuurista ja nuorisoasioista vastaava komission jäsenehdokas antoi Euroopan parlamentissa 30. syyskuuta 2019 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa,

     ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

     ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0141/2020),

    A. toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ilmastoneutraali Euroopan unioni vuoteen 2050 mennessä ja tuodaan ilmastohätätila kaikkien EU:n ohjelmien ja politiikkojen keskiöön; ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös lisätä yleistä tietoisuutta ilmastotoimista ja saada kansalaiset mukaan ilmastotoimiin laatimalla kattava eurooppalainen toimintasuunnitelma; katsoo, että tällaisen lähestymistavan olisi perustuttava myös koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien uudelleenajatteluun; katsoo, että ympäristönsuojelu, kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta olisi sisällytettävä kaikkiin ohjelmiin ja niitä olisi edistettävä monialaisina taitoina;

    B. ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteessa 13 kehotetaan toimimaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan ja pyritään muun muassa parantamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, siihen sopeutumiseen ja sen vaikutusten lievittämiseen liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä ja instituutioiden valmiuksia;

    C. toteaa, että covid-19-kriisillä on dramaattisia vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään, erityisesti liikkuvuuteen, koulutukseen ja mahdollisuuteen osallistua fyysisesti kulttuuri-, taide- ja urheilutapahtumiin; ottaa huomioon, että kriisi on vaikuttanut merkittävästi myös käsiteltävänä oleviin kolmeen ohjelmaan; katsoo, että pandemian jälkeen on tärkeää säilyttää unionin kulttuuriarvot ja rakentaa uudelleen EU:n imago tuleville sukupolville; katsoo, että kulttuurivaihto ja kulttuurinen vuorovaikutus, joita edistetään näiden kolmen ohjelman avulla, auttavat EU:ta selviytymään kriisistä, josta on tullut pelkkää terveyskriisiä laajempi;

    D. ottaa huomioon, että koulutuksella, urheilulla, vapaaehtoistyöllä ja kulttuurilla on keskeinen rooli vihreässä siirtymässä tietoisuuden lisäämisen, oppimisen, viestinnän sekä tietämyksen ja hyvien käytäntöjen jakamisen kannalta, ja toteaa, että tätä potentiaalia voidaan hyödyntää koko seuraavan ohjelmakauden ajan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi ympäristöhaasteisiin vastaamista varten;

    E. toteaa, että Erasmus+ -ohjelma, Euroopan solidaarisuusjoukot ja Luova Eurooppa -ohjelma vaikuttavat kaikki miljoonien eurooppalaisten jokapäiväiseen elämään ja tukevat parempaa yhteenkuuluvuutta ja kulttuurista ymmärtämystä kaikkialla unionissa, ehdokasmaissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa, naapuruusmaissa ja kaikkialla maailmassa kolmansien maiden osallistumisen kautta;

    F. ottaa huomioon, että vaikka näissä ohjelmissa ei keskitytä ensisijaisesti ympäristökysymyksiin, ne edistävät kuitenkin vihreää siirtymää sisältönsä ja soveltamisalansa puolesta muokkaamalla ympäristön ja ilmaston huomioon ottavaa ajattelua ja kehittämällä yhteiskuntaa, joka perustuu keskinäiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen; katsoo, että niiden keskeinen sisältö olisi sen vuoksi säilytettävä ennallaan;

    G. ottaa huomioon, että suuret urheilu- ja kulttuuritapahtumat tuovat ihmisiä yhteen;

    H. katsoo, että Erasmus+ -ohjelmalla voidaan edistää merkittävästi kestävää kehitystä; ottaa huomioon, että ohjelmalla edistetään elinikäistä oppimista;

    I. ottaa huomioon, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena ja pääsisältönä on antaa nuorille mahdollisuus jakaa tietämystään ja toimia konkreettisesti ympäristön suojelemiseksi;

    J. toteaa, että näiden ohjelmien tarjoamat liikkuvuuskokemukset voivat olla osallistujille muutoksen aikaansaava kokemus ja voivat vaikuttaa heidän jokapäiväiseen käyttäytymiseensä, ja katsoo, että tällaista liikkuvuutta olisi sen vuoksi edistettävä;

    K. ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelmalla on keskeinen rooli taiteen, kulttuurin ja audiovisuaalisen sisällön edistämisessä ja laadukkaiden tiedotusvälineiden tukemisessa; toteaa, että nämä ovat kestävän kehityksen peruspilareita, jotka auttavat rakentamaan selviytymiskykyisempiä yhteiskuntia; katsoo, että näillä aloilla tehtävällä yhteistyöllä voidaan kehittää välineitä, joilla lisätään ihmisten tietoisuutta ympäristöön, ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyvistä kysymyksistä, ja että tällainen yhteistyö voi siten olla ainutlaatuinen luovien ratkaisujen lähde kaikkialla Euroopassa ja maailmassa osallistuvien kolmansien maiden kautta;

    L. katsoo, että on tarpeen koordinoida yhteistä aloitetta kestävien käytäntöjen kehittämiseksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla; toteaa, että tällainen aloite edellyttää, että ”viherryttämiseen” liittyvät kustannukset ovat tukikelpoisia hanketuen yhteydessä;

    M. toteaa, että ilmaisunvapaus ja taiteellinen luomisvapaus ovat erottamaton osa Luova Eurooppa -ohjelmaa, ja katsoo, että kaikissa toimissa, joilla ohjelmasta pyritään tekemään ympäristöystävällisempi, on kunnioitettava näitä vapauksia; katsoo, että vihreää ajattelua hankkeiden täytäntöönpanossa voidaan edistää ottamalla ympäristönäkökohdat huomioon hankkeiden arvioinnissa;

    N. ottaa huomioon, että huomattava osa ympäristöön liittyvistä hankkeista on toteutettu kaudella 2014–2020;

    O. katsoo, että ohjelmien olisi oltava saavutettavissa ja syrjimättömiä; katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla ohjelmista tehdään osallistavampia henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja erityisesti vammaisille henkilöille;

    P. ottaa huomioon, että parlamentti on pyytänyt seuraavaa ohjelmakautta varten kunnianhimoisia määrärahoja näille kolmelle ohjelmalle, erityisesti jotta ne olisivat osallistavampia ja saavutettavampia, ja katsoo, että vähemmillä määrärahoilla tätä tavoitetta ei voitaisi saavuttaa eikä voitaisi myöskään ottaa käyttöön ympäristö-, ilmasto- ja kestävyystoimia heikentämättä ohjelmien muita keskeisiä osia;

    Q. katsoo, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia menoista kohdennetaan ilmastotoimiin, ei voida saavuttaa, jos ei ole saatavilla tarvittavia tietoja ja välineitä, joilla voidaan mitata ohjelmien panosta tämän tavoitteen saavuttamiseen; katsoo, että tietoja ja välineitä on sen vuoksi asetettava kiireellisesti saataville;

    R. toteaa, että fyysinen liikkuvuus mahdollistaa uppoutumisen muihin kulttuureihin ja optimaalisen vuorovaikutuksen niiden kanssa; katsoo, että virtuaalinen vaihto ja oppiminen täydentävät merkittävästi fyysistä liikkuvuutta mutta eivät tarjoa samaa kokemusta;

    S. ottaa huomioon, että digitaaliteknologiallakin on ympäristöjalanjälki;

    T. ottaa huomioon, että tällä hetkellä on vain vähän kannustimia, etenkin taloudellisia kannustimia, joiden avulla voitaisiin ohjata näiden kolmen ohjelman osallistujia käyttämään ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä ja noudattamaan ympäristöystävällisempiä toimintatapoja; ottaa huomioon, että ympäristöystävällisempiä liikennevälineitä ei yleensä ole yhtä helposti saatavilla ja niiden käyttö on kalliimpaa;

    Kolmelle ohjelmalle yhteiset tavoitteet

    1. panee merkille, että ilmaston ja ympäristön ja jopa liikkuvuuden käsitteet kattavat vain osan niistä tavoitteista, joihin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään; katsoo, että tavoitteena on mennä puhtaasti ympäristökysymyksiä pidemmälle ja kehittää kaikille oikeudenmukaisempi yhteiskunta, joka perustuu resurssien järkiperäiseen ja toisiaan täydentävään käyttöön, vastuulliseen kulutukseen, rinnakkaineloon toisten kanssa toinen toisensa eroja kunnioittaen sekä alueellinen ja kansallinen täydentävyys huomioon ottaen; korostaa, että kouluttajat, taiteilijat ja luovan työn tekijät ovat myös keskeisessä asemassa tämän yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamisessa ja että Erasmus+ -ohjelmalla, Luova Eurooppa -ohjelmalla ja Euroopan solidaarisuusjoukoilla on tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman laajempien päämäärien saavuttamisessa;

    2. suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti siihen, että nuoret osallistuvat päättäväisesti kestävää kehitystä edistävien EU:n toimien toteuttamiseen ja ovat valinneet ”kestävän vihreän Euroopan” yhdeksi eurooppalaisista nuorisotavoitteista;

    3. korostaa näiden kolmen ohjelman merkitystä yhteistyön ja innovoinnin edistämisessä eurooppalaisen koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopolitiikan alalla ja liikkuvuuden myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia; korostaa, että ohjelmat voivat auttaa kehittämään luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan covid-19-pandemian kaltaisissa kriiseissä varmistaa, että koulutus- ja kulttuuritoiminta voivat jatkua tehokkaasti; kehottaa komissiota sekä kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä osoittamaan mahdollisimman suurta joustavuutta ja tukemaan osallistujia ja hankkeiden kehittäjiä, jotta he voivat jatkaa toimintaansa pandemian jälkeen kestävällä tavalla;

    4. korostaa, että ohjelmien osuudesta ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja niiden vaikutuksesta siihen on suoritettava perusarviointi, jonka perusteella ohjelmien tulevaa täytäntöönpanoa suunnitellaan; pitää valitettavana, ettei komissio ole ehdottanut uusille ohjelmille ympäristö-, ilmasto- ja kestävyysindikaattoreita; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan lainsäädäntövallan käyttäjille erityisindikaattoreita, jotka on sisällytettävä uuden sukupolven ohjelmia koskeviin asetuksiin; katsoo, että tällaiset indikaattorit on määritettävä huolellisesti vankan tutkimuksen ja yhteisen metodologian perusteella ja että niiden avulla on analysoitava perusteellisesti sekä ohjelmien osuutta ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa (esimerkiksi ohjelmien tavoitteiden ja hankepyyntöjen kautta) että niiden ympäristövaikutuksia (esimerkiksi tuettujen matkustusmuotojen kautta); korostaa, että tällaisissa indikaattoreissa on otettava huomioon asianomaisen ohjelman edunsaajien ominaispiirteet, jotta vältetään aiheuttamasta liiallista rasitusta; kehottaa laatimaan kerätyistä tiedoista kertomuksen, joka esitetään parlamentille ja julkistetaan vuosittain;

    5. kehottaa komissiota kirjaamaan ja laskemaan systemaattisesti osallistujien liikenteeseen liittyvän hiilijalanjäljen; katsoo, että tähän tarkoitukseen on aiheellista käyttää Mobility Tool -työkalua ja että sen käyttö pitäisi laajentaa kaikille Erasmus+ -ohjelman aloille ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vastaava laskuri Luova Eurooppa -ohjelman yhteydessä tehtyjä matkoja varten; kehottaa komissiota asettamaan kaikki kerätyt asiaa koskevat tiedot helposti yleisön saataville ohjelmia koskevien kertomustensa lisäksi ja korostamaan hyviä käytäntöjä; muistuttaa, että kaikkien digitaalisten välineiden ja sovellusten on aina oltava tietosuojalainsäädännön mukaisia;

    6. korostaa, että täytäntöönpanoelimillä on myönteinen ja aktiivinen rooli esitettäessä ehdotuksia siitä, miten tulevissa ohjelmissa voitaisiin parhaiten käsitellä ympäristökysymyksiä ja ohjata edunsaajia ottamaan ympäristön paremmin huomioon; katsoo, että kansallisten toimistojen ja yhteyspisteiden sekä hankkeiden kehittäjien jo soveltamia hyviä käytäntöjä olisi tarkasteltava, koordinoitava ja arvioitava; kehottaa komissiota laatimaan ja jakamaan yhdessä sidosryhmien kanssa luettelon suosituksista, jotka perustuvat hyvien käytäntöjen analysointiin; suosittaa, että kehitetään merkki vastuullisten ympäristökäytäntöjen sertifioimiseksi ja niiden näkyvyyden lisäämiseksi sekä ympäristön kannalta innovatiivisten ja lupaavien hankkeiden palkitsemiseksi kussakin ohjelmassa;

    7. panee merkille, että näissä kolmessa ohjelmassa ympäristöä, ilmastoa ja kestävyyttä koskeviin hankkeisiin käytettävissä olevasta rahoituksesta ei ole riittävästi tietoa; kehottaa komissiota, kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä tehostamaan tähän liittyvää viestintää ja lisäämään ympäristökysymysten näkyvyyttä hankkeiden suunnittelussa sekä vastaanottavien organisaatioiden ja osallistujien keskuudessa;

    8. kehottaa ohjelmien tärkeimpiä sidosryhmiä antamaan osallistujille tiedoksi esimerkkejä hyvistä ympäristö- ja kulutuskäytännöistä, joita he voivat noudattaa jokapäiväisessä elämässään osallistuessaan ohjelmaan, ja edistämään näitä käytäntöjä aktiivisesti sekä antamaan osallistujille tietoa heidän toimiensa ympäristövaikutuksista; katsoo, että monet digitaaliset välineet, kuten liikkuvuutta edeltävät verkkokurssit ja mahdollisesti digitaalinen sovellus, voivat olla tehokkaita;

    9. korostaa osallistujia vastaanottavien organisaatioiden, mukaan lukien ”vihreät toimistot” ja kohdekaupungeissa sijaitsevat olemassa olevat verkostot, keskeistä roolia ja Erasmus+ -alumnien kaltaisten olemassa olevien verkostojen merkitystä kestävän elämäntavan edistämisessä, sillä ne jakavat käytännön suosituksia ja hyödyllisiä vinkkejä paikallistasolla kaupungissa, alueella tai maassa, jossa ne sijaitsevat;

    10. kehottaa komissiota kannustamaan kansallisia toimistoja, kansallisia yhteyspisteitä ja hankkeiden kehittäjiä rekisteröitymään EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS), jotta voidaan arvioida ja parantaa niiden ympäristötehokkuutta ja antaa siitä tietoja sekä parantaa niiden oman toiminnan kestävyyttä; kehottaa komissiota tukemaan ja koordinoimaan kansallisten toimistojen ja yhteyspisteiden toimia niiden ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi esimerkiksi siten, että ne käyttävät kestävää mainosmateriaalia, hallinnoivat järkevästi matkustusta, lisäävät videokonferenssien käyttöä ja vähentävät jätteiden määrää; katsoo, että kansallisten toimistojen ja yhteyspisteiden kestävät käytännöt kannustavat osallistujia omaksumaan kestävämpiä kulutustottumuksia;

    11. kehottaa komissiota sekä kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä laatimaan kriteerit, joiden avulla hankkeiden ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankkeiden arvioinnissa, mikä edistää ympäristöystävällisempiä käytäntöjä, samalla kun noudatetaan johdonmukaisesti luomisvapauden periaatetta ja arvioidaan kutakin hanketta ohjelman tavoitteiden mukaisesti;

    12. korostaa virtuaalisen oppimisen ja vaihdon mahdollisuuksia ja arvoa, kun on kyse liikkuvuusohjelmien jatkamisesta covid-19-kriisistä johtuvassa poikkeustilanteessa; kehottaa komissiota kannustamaan virtuaalisten formaattien käyttöä tarvittaessa fyysisen liikkuvuuden täydentämiseen sekä tarpeettoman matkustamisen vähentämiseen ja sen varmistamiseen, että jos osallistujat eivät pysty matkustamaan, he voivat kuitenkin hyötyä ohjelmista;

    13. kehottaa komissiota kannustamaan osallistujia valitsemaan vähiten saastuttavat liikennevälineet, kuten junan, ja mahdollistamaan tämän leimaamatta, syrjimättä tai sulkematta pois osallistujia, joille lentomatkustaminen on ainoa mahdollinen vaihtoehto; kehottaa kiinnittämään tässä suhteessa erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin, maaseutualueisiin ja syrjäisiin alueisiin;

    14. kehottaa komissiota tarkistamaan nykyisiä rahoitussääntöjä siten, että ympäristöystävällisempien liikennevälineiden käytöstä aiheutuvat lisäkustannukset ja matkustamiseen tarvittava lisäaika hyvitetään kokonaan ja että matkustamiseen tarvittava lisäaika otetaan huomioon avustusta myönnettäessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita rahoitustukijärjestelmiä, joilla varmistetaan, että ohjelmia tarvitsevat henkilöt voivat osallistua niihin;

    15. kehottaa komissiota luomaan erityisesti suunnitellun Euroopan rautateiden teemavuoden 2021 yhteydessä kumppanuuksia eurooppalaisten rautatieliikenteen harjoittajien kanssa, jotta osallistujat voivat matkustaa alennetuin hinnoin; korostaa, että vastaavia aloitteita voitaisiin kehittää myös linja-autoliikenteen harjoittajien kanssa erityisesti syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla sekä niillä alueilla, joilla ei ole rautatieliikennettä;

    16. toteaa, että ohjelmiin osallistujat matkustavat isäntämaassaan ja sen ulkopuolella tutustuakseen paikalliseen kulttuuriin; kehottaa kansallisia toimistoja ja yhteyspisteitä sekä hankehenkilöstöä edistämään ”hidasta matkailua”, ekomatkailua ja ympäristön kannalta kestävien matkustusvaihtoehtojen käyttöä pitkillä matkoilla sekä paikallismatkoilla;

    17. toteaa, että digitaaliteknologian, tekoälyn ja robotiikan älykkäällä käytöllä voidaan lisätä sosiaalista osallisuutta ja pienentää ohjelmien hiilijalanjälkeä; korostaa, että digitaaliseen kuiluun on puututtava varmistamalla digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten laitteiden saavutettavuus ja sellaisten digitaalisten taitojen hankkiminen, jotka ovat älykkään digitaalisen siirtymän ennakkoedellytyksiä; korostaa tässä suhteessa, että on tärkeää laatia kunnianhimoisempi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma, jota tuetaan etenkin Erasmus+ -ohjelmasta;

    18. huomauttaa samalla, että digitalisaation laajentamisella voi olla ympäristövaikutuksia; muistuttaa, että kaikille kolmelle ohjelmalle, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalle, on ominaista digitaalisten välineiden käyttö, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon niiden digitaalisen ympäristövaikutuksen; kannustaa komissiota tarkastelemaan tapoja pienentää ohjelmissa käytettävien digitaalisten välineiden, myös verkkosivustojen ja ohjelmistojen, ympäristöjalanjälkeä; kehottaa ohjelmien tärkeimpiä sidosryhmiä edistämään ympäristöystävällisempien digitaalisten välineiden käyttöä; korostaa, että tulevassa digitaalistrategiassa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa tarvitaan yhteistä päätöksentekoa, jotta digitaalinen muutos voidaan yhdistää ympäristöpolitiikkaan;

    19. korostaa, että tehokkaat toimenpiteet Erasmus+ -ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi maksavat rahaa, ja vaatii, että uudet toimenpiteet eivät saa heikentää entisestään ohjelmien jo ennestään erittäin rajallisia määrärahoja; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää tehokkaita synergioita ja täydentävyyttä muiden asiaan liittyvien rahoitusohjelmien kanssa, joita ovat rakennerahastot, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Life-ohjelma, InvestEU-ohjelma, Horisontti Eurooppa -ohjelma, erityisesti pilariin 2 kuuluva klusteri ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”, nykyinen ilmastoon keskittyvä osaamis- ja innovaatioyhteisö sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ja erityisesti ehdotus, jonka mukaan instituuttiin perustetaan kulttuurialalle ja luoville aloille omistettu osaamis- ja innovaatioyhteisö;

    20. muistuttaa, että monet näiden kolmen ohjelman edunsaajista ovat usein pieniä ja niillä on vaikeuksia selviytyä monimutkaisista hallinnollisista vaatimuksista; kehottaa siksi komissiota antamaan ohjeita kansallisille toimistoille ja yhteyspisteille sekä tukemaan ja edistämään vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan, että synergiat toteutuvat käytännössä mielekkäästi;

    Erasmus+

    21. kehottaa komissiota sisällyttämään ympäristönäkökohtien, hyvien ympäristökäytäntöjen ja ympäristönsuojelun kunnioittamisen korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus+ -peruskirjan periaatteisiin; kehottaa komissiota soveltamaan tätä lähestymistapaa kaikilla ohjelman kattamilla aloilla ja toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että periaatteita noudatetaan; kannustaa kansallisia toimistoja, kumppaniyliopistoja ja opiskelijajärjestöjä tekemään yhteistyötä kestävää kehitystä ja ympäristöä säästäviä käytäntöjä koskevan tiedon ja neuvonnan sisällyttämiseksi tutustuttamistoimiin ja muihin integrointitoimiin;

    22. korostaa Eurooppa-yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden potentiaalia, sillä ne voisivat ottaa käyttöön ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskysymyksiä käsitteleviä huippuosaamisen opetus- ja koulutusohjelmia useita sidosryhmiä ja oppijoita varten ja tukea tutkimushankkeita tällä alalla; korostaa, että tämä voidaan saavuttaa uusilla aloitteilla ainoastaan, jos Erasmus+ -ohjelmalle myönnetään riittävästi rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027;

    23. panee merkille, että eurooppalaisen opiskelijakortin tuleva täytäntöönpano voi olla merkittävä askel pyrittäessä muuttamaan Erasmus+ -ohjelmaan osallistuminen ympäristöystävällisemmäksi, koska siinä siirrytään paperiasiakirjoihin perustuvasta prosessista virtaviivaistettuun digitaaliseen prosessiin, jonka on oltava korkealaatuinen ja lisäksi osallistava ja helposti saavutettava, mikä myös yksinkertaistaa liikkuvuussyklin hallinnointia; panee merkille, että eurooppalaista opiskelijakorttia voidaan kehittää tarjoamaan palveluja, joilla edistetään ympäristöystävällisempiä elämänvalintoja; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa eurooppalaisen opiskelijakortin käyttöönoton nopeuttamiseksi;

    24. muistuttaa, että ohjelman oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia tukevat SALTO-verkkoalustat ovat hankkeiden kehittäjille erinomainen tiedon ja neuvojen lähde; kehottaa komissiota perustamaan SALTO-verkkoalustan ympäristöystävällisyyden edistämiseksi;

    25. korostaa opettajille tarkoitetun eTwinning-verkoston merkitystä, sillä he voivat sen avulla kehittää ja jakaa koulutusmoduuleja, jotka koskevat erityisesti kestävyyttä ja ilmastonmuutosta, jotka ovat vuoden 2020 teemoja; kehottaa komissiota levittämään mahdollisimman laajasti tätä painopistettä koskevaa vuosikertomusta sekä opettajille tarkoitettua välineistöä; kehottaa kiinnittämään tässä yhteydessä huomiota siihen, että on tärkeää kehittää eurooppalaisia verkko-oppimisalustoja, joiden avulla voidaan covid-19-pandemian kaltaisissa kriiseissä varmistaa, että oppiminen jatkuu;

    26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tuetaan ilmastonmuutosta ja kestävyyttä koskevien kouluohjelmien kehittämistä sekä perus- että keskiasteen koulutuksessa; katsoo, että Erasmus+ -ohjelman avaintoimilla 2 ja 3 voidaan tukea tällaisia pyrkimyksiä kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä, jotka koskevat ympäristökasvatusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa koulujen ja opettajien välillä;

    27. kehottaa komissiota sisällyttämään eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen koordinoimiseksi tekemiinsä aloitteisiin luettelon alueellisille ja kansallisille koulutusviranomaisille asetettavista vihreistä kriteereistä, jotka koskevat koulujen käytettävissä olevia palveluja, oppilaitosten sisällyttämistä julkisiin liikenneverkkoihin sekä ympäristön ja energiavarojen kunnioittamisen varmistamista;

    28. korostaa, että Erasmus+ -ohjelma, jolla tuetaan virallista ja epävirallista koulutusta sekä nuorten osallistumista, on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisten ja erityisesti nuorten sukupolvien tietoisuuden lisäämiseksi, jotta heitä kannustettaisiin omaksumaan aktiivinen ja tietoon perustuva kanta kestävyyteen ja asiaankuuluviin politiikkoihin sekä tulemaan sitoutuneiksi ja valveutuneiksi tulevaisuuden kansalaisiksi; korostaa tässä yhteydessä nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia parhaiden käytäntöjen jakamisessa ja sellaisten hankkeiden toteuttamisessa, joilla lisätään nuorempien sukupolvien tietoisuutta kestävyydestä; katsoo, että Erasmus+ -ohjelmalla olisi myös lisättävä nuorisotyöntekijöiden tietämystä ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä;

    29. kehottaa kannustamaan urheilua koskevassa osassa urheilujärjestöjen yhteistyöhankkeita ympäristön ja luonnonsuojelun sekä terveellisten ja kestävien elämäntapojen alalla, innovointia ympäristöä säästävien ystävällisempien käytäntöjen edistämiseksi urheilussa ja kestävien ruohonjuuritason urheilutapahtumien järjestämistä; huomauttaa, että urheilutapahtumista on tehtävä ympäristöystävällisempiä, ja katsoo, että Erasmus+ -ohjelma voi auttaa kehittämään ja edistämään parhaita käytäntöjä tässä suhteessa; katsoo, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoiset voisivat tukea kestävien ruohonjuuritason urheilutapahtumien järjestämistä;

    30. katsoo, että pitkäaikaiset, paikallisesti täytäntöönpannut ohjelmat ja urheilujärjestöjen henkilöstön liikkuvuuden edistäminen lisäisivät henkilöstön tietoisuutta ympäristöystävällisempien urheilutapahtumien järjestämisestä; kehottaa korostamaan ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskysymyksiä Euroopan urheilun teemaviikolla;

    31. korostaa osallistujien kestävän osallistamisen merkitystä paikallisyhteisössä, jotta voidaan saavuttaa aktiivinen kansalaisuus ja kulttuurivaihto Erasmus+ -ohjelman keskeisenä osana; kehottaa komissiota tarkastelemaan, mitä ohjelmatoimia voidaan kehittää väestökadosta kärsivillä maaseutualueilla, joilla yhteisön aktiivinen osallistuminen voi auttaa esimerkiksi edistämään luonnonsuojelua ja kulttuuriperinnön kuratointia;

    32. korostaa mahdollisuutta luoda suhde Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelmaan, jotta voidaan rikastuttaa molempia ohjelmia siten, että niihin otetaan mukaan osallistujia paikallisyhteisöstä ja lisätään paikallisten opiskelijoiden tietämystä siitä, mitä Euroopan kansalaisuus merkitsee;

    Euroopan solidaarisuusjoukot

    33. muistuttaa, että ympäristönsuojelua pidetään tärkeänä solidaarisuustoimena Euroopan solidaarisuusjoukoissa nykyisen oikeusperustan, vuoden 2020 jälkeistä uutta ohjelmaa koskevan komission ehdotuksen ja parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisesti;

    34. katsoo, että laatumerkkiin, joka jokaisen vapaaehtoistyöntekijän lähettävän tai vastaanottavan organisaation on saatava ennen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistumista, on sisällyttävä aikaa myöten hyvät ympäristökäytännöt; muistuttaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvat organisaatiot ovat usein pieniä yhdistyksiä; vaatii sen vuoksi, että niihin on kohdennettava tukea, jotta ne voivat ottaa käyttöön kestävämpiä käytäntöjä;

    35. muistuttaa, että komissio voi käynnistää aihekohtaisia hankkeita koskevia ehdotuspyyntöjä; kehottaa komissiota edistämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen ympäristö-, ilmasto- ja kestävyysulottuvuutta entisestään lisäämällä näiden hankkeiden näkyvyyttä PASS-työkalussa;

    36. kehottaa Euroopan solidaarisuusjoukoista vastaavia kansallisia toimistoja tukemaan osallistujia lähettäviä ja vastaanottavia tahoja ja neuvomaan niitä aktiivisesti; korostaa, että ne pystyvät myös tunnistamaan ja kehittämään ympäristöystävällisiä hankkeita paikan päällä ja varmistamaan, että vapaaehtoiset saavat tietoa työssään ja jokapäiväisessä elämässään noudatettavista hyvistä ympäristökäytännöistä; kannustaa luomaan digitaalisia välineitä, joilla helpotetaan hyvien käytäntöjen ja kokemusten levittämistä ja niiden vaihtoa osallistujien keskuudessa;

    37. kehottaa komissiota ja kansallisia toimistoja edistämään hankkeita vähemmän suosituissa kohteissa, jotta voidaan edistää paikallisen talouden kehitystä ja kestävyyttä ja samalla kannustaa tutustumaan uusiin kohteisiin;

    Luova Eurooppa

    38. painottaa kulttuurialan ja luovien alojen valtavaa potentiaalia kannustaa kansalaisia toimimaan kestävällä tavalla; panee merkille, että museot, kulttuuri- ja yhteisökeskukset, esittävät taiteet, kirjallisuus, kuvataiteet ja taiteiden väliset aloitteet voisivat edistää kestävyyttä ja myötävaikuttaa ilmastokehityksen kääntämiseen, edellyttäen että saatavilla on riittävästi rahoitusta; korostaa kestävyyden ja hyvien ympäristökäytäntöjen merkitystä sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä;

    39. kehottaa komissiota ja kansallisia yhteyspisteitä kuulemaan kulttuurialan ja luovien alojen sidosryhmiä ja keräämään tietoa olemassa olevista taiteellisen toiminnan eri aloja koskevista peruskirjoista, jotta voidaan laatia peruskirja, joka sisältää ympäristöperiaatteet, joita kaikkien ohjelmaan osallistuvien on noudatettava; katsoo, että oikeiden periaatteiden määrittämisprosessin olisi oltava alakohtainen ja mahdollistettava vastavuoroinen oppiminen ja siinä olisi omaksuttava laaja näkemys käsiteltävistä kysymyksistä, joihin kuuluvat kierrätys, kiertotalous ja sekä kulttuurin luojien että kuluttajien käyttäytymisen muutos;

    40. kehottaa komissiota tekemään kattavan tutkimuksen ja kuulemaan sidosryhmiä, jotta voidaan kehittää alakohtainen strategia ja hyvien ympäristökäytäntöjen opas, joka kattaa audiovisuaalisen ja kulttuurituotannon sekä levityksen ja tapahtumien järjestämisen, jossa keskitytään etenkin liikenteeseen, energiaan, resurssitehokkuuteen ja jätehuoltoon ja jolla pyritään tekemään kyseisistä käytännöistä vakiomuotoisia kaikissa ohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa; muistuttaa, että tällaisia vakiomuotoisia käytäntöjä ei saa toteuttaa laadukkaiden kulttuuri- ja audiovisuaalialan hankkeiden ja tapahtumien kustannuksella;

    41. korostaa ympäristöystävällisten julkisten hankintojen merkitystä kestävien ja ympäristöystävällisten tavaroiden ja palvelujen tarjonnan varmistamisessa kulttuuritapahtumissa; kehottaa komissiota laatimaan kulttuurialalle ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat yhteiset kriteerit ja kehittämään välineen kulttuuritapahtumien ympäristövaikutusten arvioimiseksi; korostaa lisäksi audiovisuaalisen sisällöntuotannon ympäristövaikutuksia ja kehottaa komissiota käyttämään Luova Eurooppa -ohjelman Media-lohkoa edistääkseen audiovisuaalialan parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät kestävyyteen, energiatehokkuuteen ja ympäristönsuojeluun;

    42. kehottaa komissiota sisällyttämään kestävyyden ja ympäristön kunnioittamisen Euroopan kulttuuripääkaupunkien valinta- ja arviointiperusteisiin; vaatii, että Euroopan kulttuuripääkaupunkien on myös noudatettava edellä mainittuja ympäristöperiaatteita koskevaa peruskirjaa;

    43. kehottaa komissiota mahdollistamaan monialaisena toimenpiteenä ympäristö-, ilmasto- ja kestävyyskonsulttien eurooppalaisen verkoston perustamisen hankkeiden toteuttajien ja Luova Eurooppa -yhteyspisteiden neuvomiseksi; katsoo, että parhaita käytäntöjä olisi jaettava ja julkistettava;

    44. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioille sekä kolmen ohjelman täytäntöönpanosta vastaaville kansallisille toimistoille ja viranomaisille.

     


     

    PERUSTELUT

    Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hätätilanteet ovat nyt realiteetti. Komissio esitti joulukuussa 2020 kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman, ja sen mukaiset EU:n toimet onkin otettava huomioon kaikessa Euroopan unionin politiikassa. Euroopan parlamentti äänesti ympäristön hätätilaa koskevasta päätöslauselmasta marraskuussa 2019. Suuri osa Euroopan väestöstä kokee asian kiireelliseksi. Joulukuussa 2019 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä 38 prosenttia vastaajista nimittäin piti ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua tärkeimpänä poliittisena haasteena unionin ja kansallisella tasolla.

    Kaikkien talouden alojen on tarkasteltava tuotantomallejaan ja tehtävä muutoksia, joilla vähennetään niiden ympäristövaikutuksia mutta ennen kaikkea tuodaan esiin innovatiivisia ratkaisuja, jotka edellyttävät uusia taitoja.

    Kulttuurin ja koulutuksen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävässä kehityksessä

    Kulttuuri ja koulutus ovat tämän yhteiskunnallisen muutoksen perusta. Lasten opetuksen sekä oppisopimusoppilaiden, opiskelijoiden ja aikuiskoulutuksen avulla voidaan lisätä tietoisuutta, kouluttaa vastuullisia kansalaisia, jakaa hyviä käytäntöjä ja levittää niitä, hankkia uusia taitoja kestävää kehitystä varten ja kouluttaa tulevia innovatiivisten ratkaisujen keksijöitä. Ilman koulutusta ei ole tutkijoita, insinöörejä tai tieteenharjoittajia, joita tarvitaan tekemään ajatustyötä ja torjumaan ilmastonmuutosta, eikä koulutettuja ammattilaisia hyvin käytäntöjen laajamittaiseen toteuttamiseen.

    Kulttuurilla puolestaan on tärkeä rooli pyrittäessä lisäämään yleistä tietoisuutta ilmastokysymyksistä. Se on myös tuotantoala, joka on kartoittanut muutoksia, joita sen on tehtävä käytäntöihinsä.

    Mietinnön tarkoitus

    Esittelijä ehdottaa mietinnössä konkreettisia ratkaisuja kolmen lippulaivaohjelman – koulutus (Erasmus+), kulttuuri (Luova Eurooppa) ja vapaaehtoistyö (Euroopan solidaarisuusjoukot) – ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja niiden integroimiseksi täysimääräisesti vihreän kehityksen ohjelmaan ottaen käyttöön niiden arvokasta potentiaalia. Nämä ratkaisut on voitava panna täytäntöön tammikuusta 2021 alkaen, jolloin seuraava ohjelmakausi alkaa.

    Luova Eurooppa rahoittaa hankkeita, jotka tulevat olemaan suuren yleisön nähtävillä, ja toimii alalla, joka työllistää miljoonia ihmisiä. Kulttuurialalla ja luovilla aloilla nimittäin työskentelee EU:ssa arviolta 12 miljoonaa ihmistä.

    Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat kokemuksia, jotka voivat muuttaa osallistujien ja heidän lähipiirinsä käyttäytymistä. Nämä kaksi ohjelmaa kohdistetaan erityisesti nuorille, joita ympäristökysymykset erityisesti kiinnostavat.

    Kyseiset kolme ohjelmaa soveltuvat näin ollen hyvien käytäntöjen esimerkkiarvon korostamiseen mutta niiden toimintaa on kehitettävä vihreän kehityksen ohjelman valossa.

    Luovuttamattomat periaatteet: fyysinen liikkuvuus ja luomisvapaus

    Esittelijän mielestä kahden periaatteen on pysyttävä ehdottomasti:

     fyysinen liikkuvuus, joka on Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen keskeinen sisältö ja usein olennainen osa Luova Eurooppa -hankkeita

     sisällön vapaus ja luomisvapaus. Luova Eurooppa -ohjelman puitteissa luovan työn tekijöiden ja taiteilijoiden on oltava täysin vapaita sisällön suhteen, ja Erasmus+ -hankkeita ja Euroopan solidaarisuusjoukkohankkeita olisi edelleen luotava paikallisten tarpeiden mukaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen.

    Liikkuvuus on säilytettävä ohjelmien ytimessä, eikä sitä voida korvata virtuaalisella liikkuvuudella. Sisäasioiden pääosaston äskettäin tekemässä tutkimuksessa päädyttiin korostamaan fyysisen liikkuvuuden etuja virtuaaliseen liikkuvuuteen verrattuna, koska ensiksi mainittu mahdollistaa kokonaisvaltaisen uppoutumisen. Virtuaalinen liikkuvuus voi toki joissakin tapauksissa olla hyvä vaihtoehto, esimerkiksi jos yleisö ei pääse paikan päälle tai tietyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Virtuaalinen liikkuvuus voi täydentää fyysistä liikkuvuutta esimerkiksi matkan valmisteluvaiheessa tai hankkeen seurannan toteutuksessa. Myös virtuaaliteknologioilla on ympäristövaikutuksia, jotka usein unohdetaan.

    Indikaattorit ja tiedot

    Esittelijä on pannut merkille, että näiden kolmen ohjelman ympäristöjalanjälkeä koskevia tietoja ei ole saatavilla. Jotta tavoitteita voidaan asettaa ja arvioida, on tiedettävä lähtökohta. Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista.

    Sen vuoksi on hälyttävää, että asetusluonnoksissa kaudelle 2021–2027 ei ole vahvistettu lainkaan indikaattoreita.

    Esittelijä kiinnittää lopuksi huomiota siihen, että koska toivottuna tavoitteena on kehittää lisää hankkeita, erityisesti Erasmus+ -hankkeita, tämä voi lisätä ohjelman kokonaisympäristövaikutuksia. Sen vuoksi suositellaan, että ensivaiheessa keskitytään vain yksittäisen jalanjäljen eikä kokonaisjalanjäljen pienentämisen vaikutuksiin.

    Taloudellinen tuki vihreälle liikkuvuudelle ja tuet

    Kaikkien haastateltujen sidosryhmien mielestä olisi kannustettava käyttämään vähemmän saastuttavaa liikennettä, mutta ympäristöystävällisemmän liikennemuodon valintaan liittyy usein lisäkustannuksia. Esittelijä suhtautuu myönteisesti Erasmus+ -oppaaseen vuonna 2020 tehtyyn muutokseen, joka mahdollistaa vähemmän saastuttavien matkojen aiheuttamien poikkeuksellisten kustannusten korvaamisen, mutta pitää valitettavana, että tätä vaihtoehtoa pidetään ”poikkeuksellisena” ja että osallistujan on edelleen maksettava 20 prosenttia lisäkustannuksista. Tämä ei ole ohjelman suunnitellun osallistavuuden mukaista, koska jokaisen osallistujan on voitava vapaasti valita kulkuvälineensä ilman taloudellisia esteitä.

    Esittelijä ei missään tapauksessa halua velvoittaa käyttämään muuta kulkuneuvoa kuin lentokonetta. Jos osallistuja valitsee lennon, se johtuu usein pitkistä etäisyyksistä tai muiden liikenneyhteyksien puutteesta. Vihreän liikkuvuuden edistäminen ei saa koskaan johtaa siihen, että mahdollinen osallistuja jää pois.

    Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmaan, jonka mukaan vuodesta 2021 tulee Euroopan rautatieliikenteen teemavuosi. Olisi mielenkiintoista ottaa siihen mukaan liikkuvuusohjelmia, kuten Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot. Osallistujia on paljon, joten he voisivat olla kiinnostava ryhmä rautatieyhtiöiden kannalta. Komissio voi hyödyntää DiscoverEU-hankkeen valmistelusta saatuja kokemuksia. Hankkeessa oli mukana yhteistyökumppaneita, joiden kautta tuhannet nuoret eurooppalaiset saivat interrail-lippuja tutustuakseen Eurooppaan.

    Esittelijä suositteleekin, että kansalliset toimistot antavat arvioinneissaan lisäpisteitä hankkeille, joissa on ympäristösisältöä ja -tavoitteita tai jotka koskevat eri aihetta mutta joihin sisältyy vihreitä periaatteita. Esittelijä katsoo, että on tärkeää pikemminkin kannustaa kuin pakottaa. Toimistojen tehtävänä on valita EU:n painopisteiden luettelosta ne kansalliset painopisteet, joiden perusteella myönnetään lisäpisteitä. Esittelijän mielestä on olennaisen tärkeää, että kestävään kehitykseen liittyvästä EU:n painopisteestä tulee monialainen ja yhteinen.

    Jokapäiväinen elämä ja suhteet hankkeen toteuttajiin ja vastaanottajaorganisaatioihin

    Lähettävän ja vastaanottavan maan välisen liikkuvuuden lisäksi osallistujien jokapäiväiseen elämään on kiinnitettävä huomiota (erityisesti Erasmus+ -ohjelmassa ja Euroopan solidaarisuusjoukoissa). Liikkuvuus mahdollistaa toimintaympäristön muuttamisen ja tarjoaa mahdollisuuden ottaa käyttöön uusia ympäristökäytäntöjä (lajittelu, pehmeä liikkuvuus, paikallinen kulutus jne.).

    Yliopistojen on oltava tässä edelläkävijöitä. Monet ovatkin jo perustaneet vihreitä toimistoja, joten miksi niitä ei yhdistettäisi kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamiseen? Mukaan on otettava myös entiset Erasmus+ -opiskelijat, koska he voivat antaa käytännön neuvoja (mistä ostetaan paikallisesti, mihin järjestöihin kannattaa ottaa yhteyttä tai miten kierrättää huonekalut muutaman kuukauden maassa oleskelun jälkeen).

    Komission olisi annettava käyttöön välineet, ja kansallisten toimistojen on toimittava foorumeina ja jaettava neuvoja. Ratkaisuja on monia, ja niiden on oltava lähtöisin kentältä, eikä niitä saa sanella ylhäältä käsin.

    Esittelijällä on suuria odotuksia tulevasta eurooppalaisesta opiskelijakortista, joka tulee käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Siihen olisi integroitava kestävämpään elämäntapaan liittyviä aspekteja, kuten julkisen liikenteen alennukset, ja sen yhteydessä olisi kannustettava opiskelijoita tekemään hyviä valintoja.

    Olisi korostettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen lähettävien ja vastaanottavien organisaatioiden roolia, koska ne huolehtivat osallistujien kuljetuksista, majoituksesta ja päivittäisestä elämästä, mukaan lukien polkupyörän lainaaminen tai julkisen liikenteen näyttölipun hankkiminen. Ohjelmasta vastaavien toimistojen kannattaa kuunnella niitä, koska niillä on usein hyviä käytäntöjä, ja antaa niille neuvoja. Nämä organisaatiot voivat alueellisen tuntemuksensa kautta yksilöidä kestäviä ja ympäristöön liittyviä hankkeita.

    On myös syytä panna merkille kansallisten toimistojen rooli ja antaa niille tunnustusta, sillä ne ovat jo mukana vihreässä siirtymässä erityisesti jätehuollon kautta. Monet niistä ovat jo kehittäneet hyviä käytäntöjä, jotka voitaisiin systematisoida.

    Erasmus+ -ohjelmassa annettava erityiskoulutus uutta osaamista varten

    Erasmus+ on ohjelma, jonka pohjalta olisi kehitettävä Euroopan laajuista ympäristöalan koulutusta. Perinteisten hankkeiden lisäksi Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetaan kahta erittäin lupaavaa pilottialoitetta eli Eurooppa-yliopistoja ja ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä. Osa valituista yhteenliittymistä keskittyy jo kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan alan opetus- ja koulutusohjelmien järjestämiseen. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että näillä kahdella aloitteella on suuret mahdollisuudet kouluttaa eurooppalaisia ammattilaisia tulevaisuuden kestävään kehitykseen ja että niille on siksi myönnettävä riittävät määrärahat.

    Urheilu

    Esittelijä haluaa myös korostaa urheilun merkitystä. Liikunta on yksi terveyden osatekijöistä ja ulkoliikunta on ympäristötietoisuuden edistäjä.

    Viestintä, tietoisuuden lisääminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen

    Esittelijä suhtautuu myönteisesti siihen, että suuri osa Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeista toimii jo vastuullisesti tai ympäristökysymykset huomioon ottavasti. Sama koskee kulttuurialaa, joka on ottanut asian omakseen ja mukautunut erityisesti innovatiivisten tekniikoiden avulla, kehottanut suurta yleisöä käyttämään julkista liikennettä tilaisuuksiin tultaessa tai käyttänyt ympäristökonsulttien palveluja.

    Näitä parhaita käytäntöjä olisi koordinoitava.

    Siksi esittelijä kehittää ja jakaa laajasti seuraavia: hyviä toimintatapoja koskeva käsikirja, verkkosivustot, kansallisten viranomaisten koulutus, foorumit jne. Monia ideoita on tarkoitus toteuttaa lyhyellä aikavälillä koulutuksen ja kulttuurin toimijoiden tarpeisiin.

    Ponnisteluja tarvitaan myös viestinnän alalla. Monet potentiaaliset osallistujat eivät nimittäin tiedä, että EU:n ohjelmista voidaan rahoittaa heidän ympäristöhankkeitaan. Tätä mahdollisuutta olisi korostettava Erasmus-päivillä, Euroopan vihreällä viikolla, Joli Mois de l’Europe -tapahtumassa ja Euroopan urheiluviikolla. Tätä olisi edistettävä myös tätä tarkoitusta varten perustetuilla verkkosivustoilla, vaikka muuntyyppisiä hankkeita ei pidäkään unohtaa.

    Kestävän ulottuvuuden sisällyttäminen näihin ohjelmiin on esittelijän mielestä yksi edellytys vihreän kehityksen ohjelman onnistumiselle, jotta voidaan sekä muuttaa laajamittaisesti käyttäytymistä 27 jäsenvaltion kansalaisille jaetuilla hyviksi havaituilla käytännöillä että opettaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja edistää digitaali- ja energiateknologioita luovilla aloilla.

    Viime kädessä kyse on vain siitä, että inspiroidaan naisia ja miehiä, jotka muokkaavat huomisen Eurooppaa.


    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    13.7.2020

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    23

    3

    3

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Asim Ademov, Christine Anderson, Andrea Bocskor, Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Romeo Franz, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Niklas Nienaß, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Milan Zver

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Isabel Benjumea Benjumea, Marcel Kolaja

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)

    Angel Dzhambazki

     


     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    23

    +

    PPE

    Asim Ademov, Isabel Benjumea Benjumea, Andrea Bocskor, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Milan Zver

    S&D

    Hannes Heide, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Massimiliano Smeriglio

    RENEW

    Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva

    VERTS/ALE

    Romeo Franz, Marcel Kolaja, Niklas Nienaß

    GUE/NGL

    Niyazi Kizilyürek

     

    3

    -

    ID

    Christine Anderson, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re

     

    3

    0

    ECR

    Angel Dzhambazki, Dace Melbārde, Andrey Slabakov

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     

    Päivitetty viimeksi: 2. syyskuuta 2020
    Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö