MIETINTÖ EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa

22.7.2020 - (2019/2156(INI))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Stanislav Polčák
Valmistelijat (*):
Hildegard Bentele, kehitysvaliokunta
Karin Karlsbro, kansainvälisen kaupan valiokunta
Juozas Olekas, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla


Menettely : 2019/2156(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0143/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0143/2020
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa

(2019/2156(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 11 artiklan, 191 artiklan 1 kohdan ja 208 artiklan,

 ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 17. huhtikuuta 2018 antaman ratkaisun[1],

 ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2015–2030,

 ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

 ottaa huomioon vuonna 1992 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategisen suunnitelman 2011–2020 ja Aichin biodiversiteettitavoitteet,

 ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi (COM(2019)0352),

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[2],

 ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

 ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024, vuonna 2016 laaditun alkuperäiskansoja koskevan EU:n ulkopolitiikan, 15. toukokuuta 2017 annetut alkuperäiskansoja koskevat neuvoston päätelmät ja vuonna 2017 hyväksytyn kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

 ottaa huomioon 20. syyskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2013)0659),

 ottaa huomioon vuonna 2013 laaditun loppuraportin EU:n kulutuksen vaikutusta metsäkatoon koskevasta komission tutkimuksesta ”The impact of EU consumption on deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation”,

 ottaa huomioon komission ympäristöasioiden pääosaston vuonna 2018 teettämän toteutettavuustutkimuksen vaihtoehdoista metsäkadon torjumista koskevien EU:n toimien tehostamiseksi,

 ottaa huomioon 17. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi” (COM(2008)0645),

 ottaa huomioon vuonna 2003 hyväksytyn EU:n toimintasuunnitelman metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta (FLEGT-toimintasuunnitelma), vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset kolmansien maiden kanssa sekä FLEGT-toimintasuunnitelman 2018–2022,

 ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2019 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman, jossa tunnustetaan ympäristöalan ihmisoikeuspuolustajien panos ihmisoikeuksien toteutumisen, ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen aloilla,

 ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) raportin ”State of the World’s Forests 2020”,

 ottaa huomioon YK:n metsästrategian 2017–2030,

 ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportit ilmastonmuutoksesta, aavikoitumisesta, maaperän huonontumisesta, kestävästä maankäytöstä, elintarviketurvasta ja kasvihuonekaasuvirroista maaekosysteemeissä sekä sen viidennen ilmastonmuutosta koskevan arviointiraportin ”Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability”,

 ottaa huomioon 31. toukokuuta 2019 julkaistun biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) maailmanlaajuisen arviointiraportin ”Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services”,

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15)[3],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[4],

 ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman luonnonvarojen avoimesta ja vastuullisesta hallinnasta kehitysmaissa: esimerkkinä metsät[5],

 ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman palmuöljystä ja sademetsien metsäkadosta[6],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

 ottaa huomioon kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0143/2020),

A. toteaa, että vuosina 1990–2016 maailman metsistä menetettiin 1,3 miljoonaa neliökilometriä, millä oli tuhoisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen, ilmastoon, ihmisiin ja talouteen; katsoo, että kaikista tähänastisista ponnisteluista huolimatta erinäiset metsiin liittyvät kansainväliset sitoumukset, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoite 15.2[7] ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Aichi-tavoite 5[8], eivät ole saavutettavissa riittävän hyvin nykyisillä politiikkatoimilla; ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskuksen raportissa ”European Environment – state and outlook 2020” todetaan, että Euroopan metsäala on pysynyt suurelta osin vakaana kahden viime vuosikymmenen aikana, mutta varoitetaan myös, että metsäluontotyyppien ja -lajien suojelun taso on parantunut vain vähän vuoden 2013 jälkeen ja että luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat häiriöt ovat uhkia Euroopan metsille;

B. ottaa huomioon, että 17 kestävän kehityksen tavoitetta muodostavat yhtenäisen ja jakamattoman kokonaisuuden; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden keskeisiä elementtejä ovat kestävä maatalous, elintarviketurva ja kestävä metsänhoito ja näiden tavoitteiden saavuttamiseen olisi pyrittävä samanaikaisesti;

C. ottaa huomioon, että metsät ovat keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa ja että metsäkato, erityisesti trooppinen metsäkato, sitä vastoin edistää merkittävästi ilmastonmuutosta; toteaa, että maankäytöstä ja pääasiassa metsäkadosta johtuvista maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt ovat fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja niiden osuus on lähes 12 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä; toteaa, että metsissä on myös 80 prosenttia maapallon biologisesta monimuotoisuudesta, että metsät edistävät katastrofiriskin pienentämistä koskevia toimenpiteitä luontopohjaisilla ratkaisuilla ja että metsistä saa toimentulonsa noin 25 prosenttia maailman väestöstä samalla kun metsät edustavat suurta osaa alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamasta maasta ja edistävät ihmisten terveyttä sekä ilmentävät korvaamattomia kulttuurisia, sosiaalisia ja hengellisiä arvoja;

D. ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen vuoksi luonnonmullistuksia, kuten kuivuutta, tulvia, myrskyjä, tuholaisvahinkoja, eroosiota sekä maasto- ja metsäpaloja, esiintyy yhä useammin ja ne ovat yhä voimakkaampia, mikä aiheuttaa myös lisää tuhoa maailman metsille; katsoo, että investointien lisääminen luontopohjaisiin ratkaisuihin on yksi kustannustehokkaimmista keinoista puuttua päästöihin ja suojella elintärkeitä ekosysteemejä ja samalla parantaa toimeentuloa, häiriönsietokykyä ja elintarviketurvaa;

E. katsoo, että maailman metsien suojeleminen ja ennallistaminen edellyttävät kauaskantoisia, kunnianhimoisia ja keskitettyjä toimia, joiden tukena on poliittista ja yhteiskunnallista tahtoa;

F. katsoo, että sellaisen toiminnan tehostamisen, jolla suojellaan ja ennallistetaan metsiä ja lisätään metsäekosysteemien määrää ja parannetaan niiden laatua, on oltava keskeisessä asemassa EU:n ja jäsenvaltioiden kestävän kehityksen politiikoissa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen torjumiseksi on olennaisen tärkeää, että metsiä suojellaan, ennallistetaan ja hoidetaan siten, että maksimoidaan niiden kyky varastoida hiiltä ja suojella biologista monimuotoisuutta; ottaa huomioon, että aarniometsät varastoivat enemmän hiilidioksidia ja niissä on enemmän olennaisia elinympäristöjä kuin nuoremmissa ja vastaistutetuissa metsissä;

G. ottaa huomioon, että maailman metsien tilaa koskevan FAOn raportin ”State of the World’s Forests 2020” mukaan maatalouden laajeneminen on edelleen merkittävin maailmanlaajuisen metsäkadon aiheuttaja kaupunkialueiden laajenemisen, infrastruktuurin kehittymisen ja kaivostoiminnan ohella; katsoo, että on tehtävä tiivistä yhteistyötä EU:n kumppanimaiden ja eri sidosryhmien kanssa, jotta voidaan lisätä innovatiivista ja myönteistä vuorovaikutusta maa- ja metsätalouden välillä kestävien maatalousjärjestelmien luomiseksi ja elintarviketurvan parantamiseksi; ottaa huomioon, että EU on myös välillisesti osallinen metsäkatoon ja maailman metsien ja muiden luonnon ekosysteemien heikkenemiseen, sillä se tuo ja kuluttaa metsäkatoon liittyviä hyödykkeitä, kuten soijaa, palmuöljyä, kumia, maissia, naudanlihaa, nahkaa ja kaakaota; toteaa, että EU:n kulutuksen osuus kaikesta loppukulutuksen aiheuttamasta metsäkadosta on noin kymmenen prosenttia;

H. toteaa, että äskettäin tehty Global Witness -kansalaisjärjestön tutkimus paljasti, että vuosina 2013–2019 EU:hun sijoittautuneet rahoituslaitokset olivat antamallaan seitsemän miljardin euron tuella suurin kansainvälinen rahoituksen lähde kuudelle maatalous- ja elintarvikealan yritykselle, jotka voitiin yhdistää metsien tuhoamiseen Amazonilla, Kongon altaassa ja Papua-Uudessa-Guineassa[9];

I. katsoo, että yritysten ja pankkien nykyisillä metsäkadon torjumista koskevilla vapaaehtoisilla sitoumuksilla ei ole saatu aikaan toimintatavan muutosta, jota tarvitaan tämän katastrofaalisen ympäristötuhon pysäyttämiseksi;

J. toteaa, että uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin kielteinen vaikutus maailman ja EU:n metsiin edellytti direktiivin uudelleenlaatimista[10]; katsoo, että direktiiviin tehdyillä muutoksilla ei kuitenkaan puututa ongelmaan;

K. toteaa, että puusta saatavan bioenergian tuet olisi kohdennettava uudelleen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan;

L. ottaa huomioon, että uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin sovellettavat säännöt perustuvat käsitykseen, jonka mukaan energiatarkoituksiin tehtävät korjuut ovat kestäviä ja ilmastoneutraaleja ja mahdollistavat energialähteen uusiutumisen sopivan ajan kuluessa; katsoo, että tämä käsitys on virheellinen;

M. katsoo, että maailman metsien ja muiden luonnon ekosysteemien tehokkaampi suojelu edellyttää toimia kaikilla tasoilla, myös sääntelytoimenpiteitä ja nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon tiukempaa valvontaa, sekä merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja; katsoo, että tämä voidaan saavuttaa vain varmistamalla politiikan johdonmukaisuus kaikilla aloilla sekä EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen välillä soveltamalla haitan välttämistä koskevaa periaatetta;

N. katsoo, että metsien ja muiden luonnon ekosysteemien suojelemisen ja ennallistamisen tehostaminen sekä kestävä metsänhoito ovat tärkeitä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinojen säilyttämiseksi, tarjoavat mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen ja työpaikkojen luomiseen sekä mahdollistavat kestävien biotalouksien kehittämisen ja samalla ne tehostavat ekosysteemipalveluja ja suojelevat biologista monimuotoisuutta; toteaa, että metsät ovat vihreän talouden ala, jolla on mahdollista luoda maailmanlaajuisesti 10–16 miljoonaa työpaikkaa;

O. ottaa huomioon, että mangrovemetsät tarjoavat tärkeitä ekosysteemipalveluja, sillä ne varastoivat suuria määriä hiiltä, ovat tärkeä kutualue monille koralliriuttojen kalalajeille ja suojelevat koralliriuttoja ravinnekuormitukselta ja sedimenteiltä sekä rannikkoalueita tulvilta; ottaa huomioon, että vielä vähän aikaa sitten mangrovemetsät kattoivat yli kolme neljäsosaa trooppisista rannikoista mutta yli puolet niistä on nyt menetetty rannikkoalueiden rakentamisen, vesiviljelyn, saasteiden ja kestämättömän käytön vuoksi;

P. toteaa, että kymmenen prosenttia metsäkadon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä johtuu mangrovemetsien muuntamisesta huolimatta siitä, että mangrovemetsien osuus trooppisista metsistä on vain 0,7 prosenttia[11];

Q. katsoo, että EU:n osoittama rahoitus metsien suojelemisen ja ennallistamisen sekä kestävän metsänhoidon tukemiseen kumppanimaissa on riittämätöntä ongelman laajuuden vuoksi; katsoo, että metsien ja muiden luonnon ekosysteemien suojeleminen, ennallistaminen ja kestävä hoito samoin kuin niihin liittyvät oheishyödyt ja ihmisoikeusnäkökohdat on sisällytettävä paremmin EU:n rahoitusmekanismeihin;

R. ottaa huomioon, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on pitkät perinteet ja asiantuntemusta kestävästä metsänhoidosta ja ne voivat hyödyntää niitä auttaakseen muita maita valmiuksien kehittämisessä tällä alalla;

S. ottaa huomioon, että alkuperäiskansoihin, paikallisyhteisöihin ja ympäristönsuojelijoihin kohdistuu yhä useammin uhkia ja pelottelua samalla kun heidän ihmisoikeuksiaan loukataan heidän yrittäessään suojella metsiään, maitaan ja ympäristöä;

T. ottaa huomioon, että luonnon ekosysteemien hävittäminen ja muuntaminen voivat lisätä virusten kaltaisten taudinaiheuttajien mahdollisuutta siirtyä villieläimistä ja kotieläimistä ihmisiin (zoonoosit);

U. toteaa, että kestävä ja tehokas metsäpolitiikka edellyttää luotettavia tietoja metsävaroista ja niiden tilasta, hoidosta ja käytöstä sekä maankäytön muutoksista;

V. katsoo, että metsät ja metsiin perustuva arvoketju ovat olennaisen tärkeitä kiertobiotalouden jatkokehitykselle, sillä ne tarjoavat työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia maaseutu- ja kaupunkialueilla, hillitsevät ilmastonmuutosta ja tarjoavat terveyshyötyjä;

1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” ja pitää sitä hyvänä perustana päättäväiselle toiminnalle; on yhtä mieltä tiedonannossa esitetyistä viidestä päätavoitteesta; tähdentää, että kaikki nämä päätavoitteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan pysäyttää metsäkato ja kääntää sen suunta sekä pysäyttää luonnon ekosysteemien, erityisesti metsien, tilan heikkeneminen sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja niihin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset, ja ne on pantava täytäntöön nopeasti ja johdonmukaisesti; muistuttaa kuitenkin, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi nostettava tavoitetasoa toimissaan sitoumustensa täyttämiseksi ja puututtava maailmanlaajuisesta metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä johtuvaan kiireelliseen ongelmaan; pitää tärkeinä kattavia toimia ja aloitteita, myös uusia sääntelytoimenpiteitä, jotka ovat tehokkaita, täydentäviä ja täytäntöönpanokelpoisia ja joihin sisältyy seuranta;

2. korostaa, että EU:n ympäristöpolitiikassa on tunnustettava EU:n toimivalta, vastuu ja käytettävissä olevat varat metsien suojelun alalla sekä Euroopan metsät osana maailman metsiä; muistuttaa, että EU:n ulkoisten toimien onnistuminen ja kumppaneidemme toimien onnistuminen metsiensä suojelussa ovat riippuvaisia siitä, miten tehokkaita ja tavoitteellisia olemme suhteessa luonnonperintöömme; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian mukaisesti korkeimmat ympäristönsuojelunormit ja suuremman johdonmukaisuuden metsien suojelemista ja ennallistamista koskevien tehtävien välillä sekä EU:ssa että sen ulkoisissa toimissa;

3. muistuttaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden odotetaan toteuttavan kiireellisiä toimia metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, jotta ne voivat täyttää kestävän kehityksen tavoitteisiin, Pariisin sopimukseen, maailmanlaajuiseen luonnon monimuotoisuutta koskevaan strategiseen suunnitelmaan 2011–2020 sekä YK:n metsästrategiaan 2017–2030 ja sen maailmanlaajuisiin metsätavoitteisiin liittyvät sitoumuksensa;

4. korostaa metsien roolia parannettaessa kykyä sietää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia; tähdentää, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa strategioissa ja suunnitelmissa on toteutettava konkreettisia ja tehokkaita toimia siten, että niihin sisältyy hillitsemisen ja sopeutumisen välisiä synergioita;

5. painottaa metsien myönteistä vaikutusta ihmisten terveyteen ja kansalaisten elämänlaatuun ja niiden suurta ympäristöön liittyvää arvoa, sillä ne sitovat hiiltä, varastoivat vettä, hillitsevät eroosiota ja suojaavat maanvyörymiltä;

6. tähdentää, että metsäkadon aiheuttajia on myös varsinaisen metsäalan ulkopuolella ja ne liittyvät monenlaisiin kysymyksiin, kuten maaoikeuksiin, alkuperäiskansojen oikeuksien suojeluun, maatalouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja poliittiseen vapauteen;

7. korostaa, että alkuperäiskansoihin kuuluvilla naisilla ja naisviljelijöillä on keskeinen asema metsien ekosysteemien suojelussa; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että naisten osallistamista ja voimaannuttamista ei ole sisällytetty luonnonvarojen hallintaprosessiin; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo metsäalan koulutuksessa on avaintekijä kestävän metsänhoidon kannalta ja että se olisi otettava huomioon EU:n FLEGT-toimintasuunnitelmassa;

8. kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan metsäkadon torjumiseksi kokonaisvaltaisesti johdonmukaisen poliittisen toimintakehyksen avulla ja varmistamaan samalla ekosysteemien suojelun; muistuttaa, että on tärkeää noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita; tukee meneillään olevia neuvotteluja ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n välineen perustamiseksi ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä varten ja korostaa, että EU:n aktiivinen osallistuminen tähän prosessiin on tärkeää;

9. on yhtä mieltä komission tiedonannon kanssa siitä, että aarniometsät ovat korvaamattomia, ja korostaa tätä sekä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan, että luonnontilaisten metsien suojelusta on selvää hyötyä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mikä johtuu niiden ekosysteemien hiilivarastojen koosta ja pitkäikäisyydestä; korostaa, että paikallisten ekosysteemien suojelun ja parantamisen kanssa yhteensopivalla tavalla toteutettu metsitys voi auttaa saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, ja toteaa samalla, että vastaistutetut metsät eivät voi korvata aarniometsiä; korostaa, että metsien säilyttämisen olisi oltava yksi EU:n poliittisista painopisteistä; korostaa, että EU:n olisi näytettävä esimerkkiä ja varmistettava, että sen omat ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset sosiaaliset ja ympäristösitoumukset täytetään myös ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien aloilla;

10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan nykyisten prioriteettialojen tehokkaan täytäntöönpanon ja sisällyttämään metsäekosysteemien, erityisesti aarniometsien, suojelemista ja ennallistamista koskevat sitovat tavoitteet osaksi EU:n tulevaa metsästrategiaa, jonka olisi oltava täysin yhdenmukainen vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetyn ennallistamista ja suojelualueita koskevia sitovia tavoitteita koskevan ehdotuksen kanssa; tähdentää, että on tärkeää antaa riittävää tukea ja rahoitusta näille toimenpiteille;

11. korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota rannikkoalueiden mangrovemetsiin ja muihin metsiin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen paljon ja jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa suojelu-, sopeutumis- ja hillitsemistoimia; pitää valitettavana, että komission tiedonannossa ei mainita mangrovemetsiä; korostaa, että 80 prosenttia maanpäällisestä biologisesta monimuotoisuudesta on metsissä ja että mangrovemetsät ovat tärkeitä sekä ilmaston että biologisen monimuotoisuuden kannalta sekä asianomaisten paikallisyhteisöjen toimeentulon kannalta;

12. korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia ympäristönsuojelussa ja kestävässä kulutuksessa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan täyden avoimuuden ja yleisön osallistumisen metsiin ja maankäyttöön liittyvien toimenpiteiden yhteydessä, jotta voidaan ehkäistä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, edistää metsien suojelua ja kestävää metsänhoitoa ja tukea luonnonmetsien suojelemista ja ennallistamista alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla; korostaa, että on tärkeää perustaa foorumi useiden sidosryhmien ja jäsenvaltioiden väliselle vuoropuhelulle, jossa käsitellään metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä ja tapoja lisätä maailman metsäpinta-alaa kestävästi, jotta voidaan luoda yhteyksiä, tehdä yhteisiä sitoumuksia, pysäyttää metsäkato ja jakaa kokemuksia ja tietoa;

13. korostaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen sekä naisten ratkaisevaa roolia, oikeuksia ja tuen tarvetta pyrittäessä suojelemaan maailman metsiä ja näitä metsiä koskevassa päätöksentekoprosessissa; toteaa lisäksi, että näihin ryhmiin kohdistuu uhkia ja ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa siksi komissiota ottamaan niiden roolin huomioon ja ottamaan ne mukaan metsänsuojelutoimenpiteiden suunnitteluun, hyväksymiseen, täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvotaan maailmanlaajuisesti, EU:n tasolla sekä kansallisella ja sitä alemmalla tasolla;

14. muistuttaa, että monet viljelijät ovat tietoisia metsistä maiseman oleellisena ja välttämättömänä osana niiden ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tehtävien vuoksi ja että he ovat perinteisesti pyrkineet suojelemaan, käyttämään ja ennallistamaan metsiä ja tekevät niin edelleenkin; toteaa, että tietyt paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat ovat jo vuosisatojen ajan käyttäneet perinteisiä viljelytekniikoita metsien säilyttämiseksi, sillä niillä on erityistä tietämystä kestävästä maankäytöstä;

15. muistuttaa, että alkuperäiskansoilla, paikallisyhteisöillä, pienviljelijöillä ja naisilla on metsiä koskevaa olennaista tietämystä ja että nämä ryhmät ovat erittäin riippuvaisia siitä; kehottaa EU:ta varmistamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä, että näiden ryhmien maaoikeudet ja ihmisoikeudet tunnustetaan FAOn vapaaehtoisten maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevien ohjeistojen (VGGT), YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 169 mukaisesti ja että nämä ryhmät voivat osallistua tehokkaasti niihin vaikuttavien EU:n kehitysohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä metsänsuojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja että tässä hyödynnetään FLEGT-ohjelmasta saatuja kokemuksia;

16. muistuttaa, että on tärkeää taata asianmukainen oikeussuojan saatavuus, oikeussuojakeinot ja väärinkäytösten paljastajien tehokas suojelu luonnonvaroja vievissä maissa, jotta varmistetaan kaikkien säädösten tai aloitteiden tehokkuus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tukeaan ympäristön ja metsien puolustajille EU:ssa ja kaikkialla maailmassa;

17. suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen lisätä toimitusketjujen ja investointien kestävyyttä ja avoimuutta sen varmistamiseksi, että kulutetaan tuotteita metsäkatoa aiheuttamattomista toimitusketjuista; muistuttaa tässä yhteydessä kattavien toimien ja aloitteiden merkityksestä;

18. kehottaa komissiota tällaisten toimien ja aloitteiden kehittämisessä myös pohtimaan, miten niillä voidaan parhaiten edistää muiden sellaisten asiaankuuluvien luonnon ekosysteemien suojelua, joita uhkaa vakavasti niiden tilan heikkeneminen tai muuntaminen;

19. pitää metsäkatoa aiheuttamattoman toimitusketjun käsitteen yhtenäistä määritelmää keskeisenä, jotta voidaan puuttua metsäkatoa edistävien hyödykkeiden ongelmaan, ja kehottaa komissiota ehdottamaan kunnianhimoista määritelmää; korostaa tässä yhteydessä metsäpohjaisten arvoketjujen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välistä vahvaa yhteyttä;

20. panee merkille, että metsäkatoa aiheuttamattomia hyödykkeitä koskevien avoimien sertifiointijärjestelmien edistäminen on yksi asianmukaisista välineistä; huomauttaa kuitenkin, että tällaisten järjestelmien pääasiallisena tarkoituksena on oltava metsäkadon torjuminen;

21. kehottaa komissiota suorittamaan viipymättä tutkimuksia metsäalan ja puuperäisten tuotteiden sertifiointi- ja varmistusjärjestelmistä ja metsäkatoa aiheuttamattomien hyödykkeiden sertifiointijärjestelmistä; kehottaa komissiota toimittamaan nämä tutkimukset parlamentille lisätarkastelua varten yhdessä ehdotettujen seuranta- ja jatkotoimien kanssa, jotta voidaan kannustaa tiukempiin normeihin ja varmistaa sertifiointijärjestelmien ja kolmansien osapuolten varmennusjärjestelmien avoimuus;

22. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen sisällyttää uusia metsäkatoa koskevia näkökohtia EU-ympäristömerkkiin, ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin ja muihin kiertotaloutta koskeviin aloitteisiin osana kattavia toimia ja aloitteita, joilla varmistetaan metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut;

23. toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön esittää viipymättä vaikutustenarviointiin perustuva ehdotus asianmukaisen huolellisuuden periaatteisiin perustuvaksi EU:n lainsäädäntökehykseksi, jotta voidaan varmistaa kestävät ja metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut EU:n markkinoille saatetuille tuotteille ja raaka-aineille kiinnittäen huomiota erityisesti metsäkatotuonnin tärkeimpiin aiheuttajiin; katsoo, että tällaisen kehyksen olisi oltava täytäntöönpanokelpoinen ja kansainvälisten normien ja velvoitteiden mukainen, sitä olisi sovellettava koko toimitusketjuun sen jälkeen, kun huolellisessa arvioinnissa on todettu, että se on toimiva ja sovellettavissa kaikkiin markkinatoimijoihin, myös pk-yrityksiin, ja sitä olisi täydennettävä vankalla täytäntöönpanomekanismilla, johon sisältyy tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia; huomauttaa, että tässä yhteydessä EU:n toimenpiteet eivät saisi merkitä kehitysmaiden ihmisille tulonmenetyksiä vaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja yleistä siirtymistä kestävämpään talouteen; kehottaa komissiota ilmaisemaan tukensa tuotantoketjujen kestävyydelle, mukaan lukien metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen, asiaankuuluvilla kansainvälisillä hyödykekaupan foorumeilla;

24. kehottaa komissiota esittämään rahoituslaitoksiin sovellettavat asianmukaista huolellisuutta koskevat vaatimukset, joiden avulla tunnistetaan, ehkäistään ja hillitään ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia EU:n aiheuttaman metsäkadon vaikutuksia, jotta taataan, että millään EU:n rahoitus- tai pankkilaitoksella ei ole suoraa eikä välillistä yhteyttä metsäkatoon, metsien tilan heikkenemiseen, luonnon ekosysteemien muuntamiseen tai niiden tilan heikkenemiseen tai ihmisoikeusloukkauksiin;

25. korostaa metsänomistajien ja -hoitajien roolia metsien kestävän kehityksen varmistamisessa; tähdentää, että EU:n metsäteollisuus voi osaltaan edistää kestävän metsänhoidon maailmanlaajuisia standardeja; katsoo, että EU:n metsäteollisuudella sekä metsäalalla toimivilla pk-yrityksillä ja mikroyrityksillä olisi myös oltava rooli kumppanimaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa siitä, miten kestävyyttä voidaan edistää koko arvoketjussa;

26. kehottaa yksityistä sektoria torjumaan aloitteellisemmin metsäkatoa toimitusketjuissaan ja sijoituksissaan täyttämällä metsäkadon pysäyttämistä koskevat sitoumuksensa ja varmistamalla täyden avoimuuden sitoumustensa noudattamisen suhteen; korostaa tarvetta houkutella yksityisiä investointeja metsäkatoa aiheuttaviin tekijöihin puuttumiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi; kehottaa samalla komissiota tiivistämään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja kehittämään soveltuvia välineitä edelläkävijöiden kannustamiseksi jaetun vastuun periaatteen pohjalta; suhtautuu myönteisesti muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin[12] meneillään olevaan uudelleentarkasteluun ja kehottaa komissiota parantamaan ilmoitettavien muiden kuin taloudellisten tietojen, erityisesti ympäristönäkökohtia koskevien tietojen, laatua ja kattavuutta sekä edistämään metsiin liittyvien näkökohtien sisällyttämistä yritysten yhteiskuntavastuuseen; muistuttaa lisäksi, että on tärkeää noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita; tukee meneillään olevia neuvotteluja ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n välineen perustamiseksi ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä varten ja korostaa, että EU:n aktiivinen osallistuminen tähän prosessiin on tärkeää;

27. kehottaa komissiota arvioimaan yksityisen sektorin ja muiden kehitysalan toimijoiden kanssa uusia katastrofiriskeihin liittyviä rahoitus- ja vakuutusratkaisuja sellaisten katastrofien varalle, jotka kohdistuvat suuriin hehtaarimääriin metsää;

28. kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään teollisuusvetoista innovointia ja aloitteita, joilla parannetaan arvoketjujen kestävyyttä;

29. pitää välttämättömänä suunnata asiaankuuluvilla teollisuudenaloilla sekä yksityisiä että julkisia rahavirtoja uudelleen toimintaan, joka ei aiheuta metsäkatoa; muistuttaa, että komission olisi arvioitava 31. joulukuuta 2021 mennessä säännöksiä, joita tarvitaan luokitusjärjestelmäasetuksen[13] soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan taloudellista toimintaa, joka vahingoittaa merkittävästi ympäristön kestävyyttä;

30. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaasti sekarahoitusjärjestelmiä houkutellakseen yksityisen sektorin rahoitusta metsien ennallistamiseen;

31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan erityistoimia, joilla vahvistetaan maailmanlaajuisesti metsien suojelemista ja ennallistamista ja kestävää metsänhoitoa koskevaa poliittista ja sääntelykehystä, ja antamaan ohjausta ja toteuttamaan erityistoimia kestävän maankäytön suunnittelun alalla; kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken ja kolmansien maiden kanssa; kehottaa komissiota lisäksi kannustamaan tuottajamaiden lainsäädännön uudistusprosesseja, joiden toteuttamiseen kaikki sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, osallistuvat tehokkaalla ja merkityksellisellä tavalla ja kiinnittämään erityistä huomiota naisten tehokkaaseen osallistumiseen;

32. pitää tärkeänä kestävän metsänhoidon ja kestävän biotalouden edistämistä; toteaa, että kestävän metsänhoidon mallit ja kestävä maankäyttö maailmanlaajuisesti voivat auttaa ehkäisemään metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä ja että niiden olisi perustuttava korkeimpiin kestävyysnormeihin, joissa sovitetaan yhteen taloudellinen, ympäristöön liittyvä ja yhteiskunnallinen kestävyys sekä biologisen monimuotoisuuden ja arvokkaiden hiilinielujen suojelu keskeisinä tekijöinä ja samalla säilytetään niiden itseisarvo, tuottavuus ja ekosysteemipalvelut; kehottaa komissiota edistämään kestävää metsä- ja maataloutta ja kehittämään kannustinmekanismeja pienviljelijöille ja paikallisyhteisöille kumppanimaissa, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa ekosysteemipalveluja ja tuotteita, joita saadaan kestävästä metsä- ja maataloudesta; korostaa peltometsätalousjärjestelmien merkitystä maataloustuotannossa, tuotannon monipuolistamisessa, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä aavikoitumisen ehkäisemisessä; huomauttaa, että peltometsätalousjärjestelmissä maankäyttö on tehokkaampaa kuin muissa maatalousjärjestelmissä; kehottaa muuttamaan tilannetta, jotta olemassa olevia luontoarvoltaan merkittäviä peltometsätalousjärjestelmiä kannustetaan järjestelmällisesti, helpotetaan niiden ennallistamista ja mahdollistetaan valmiuksien kehittäminen tämän tuotantomenetelmän järkeistämiseksi;

33. korostaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on jo rahoitettu merkittävää tutkimusta ja innovointia siirryttäessä kohti kestävämpiä maankäyttökäytäntöjä ja toimitusketjuja metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi; pyytää lisäämään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varoja, jotta siitä voitaisiin tukea jatkossakin näitä aloja;

34. kehottaa kiinnittämään huomiota kansainvälisen yhteisön 12. joulukuuta 2018 ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä hyväksymään Katowicessa annettuun metsiä ja ilmastoa koskevaan ministerien julkilausumaan, jossa korostetaan metsien ja puunkäytön merkitystä ilmastonsuojelulle ja asetetaan kyseiset kysymykset muiden kansainvälisten metsiin liittyvien tavoitteiden ja päätösten puitteisiin; panee merkille, kuten julkilausumassa todetaan, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan monitoiminnallisen aktiivisen metsänhoidon avulla, mikä tarkoittaa metsänhoitostrategiaa, jossa otetaan huomioon ja asetetaan tasapainoon kaikki metsiin liittyvät tavoitteet, kuten hiilen varastointi, lajien ja maaperän suojelu, raaka-aineiden käyttöönotto, vapaa-aika ja elintarviketuotanto;

35. korostaa maanviljelyn ohella metsätalouden ratkaisevaa roolia EU:n ja koko maailman maaseudun luonnonvarojen hoitamisessa ja maankäytössä; panee tässä yhteydessä merkille jäsenvaltioiden väliset erot metsänhoidossa, metsänomistuksessa, peltometsätaloudessa ja mahdollisuuksissa;

36. painottaa, että Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät menetelmät eivät saa johtaa metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen muualla maailmassa; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan vuoteen 2021 mennessä uudelleen komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/807[14] liitteenä olevan kertomuksen asiaankuuluvia näkökohtia ja tarvittaessa tarkistamaan kyseistä asetusta ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa ennen vuotta 2023 tieteellisen tiedon perusteella ja ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti; pyytää komissiota arvioimaan uudelleen soijaa koskevat tiedot ja poistamaan vaiheittain käytöstä mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2030 mennessä biopolttoaineita, joihin liittyy suuri epäsuoran maankäytön muutoksen (ILUC) riski;

37. korostaa tarvetta vähentää EU:n puun ja puuperäisten tuotteiden kulutusta edistämällä tehokkaampaa kiertotaloutta, minimoimalla jätteen syntyminen ja antamalla kuluttajille enemmän tietoa puuperäisten hyödykkeiden ekologisista seurauksista;

38. palauttaa mieliin yli 700 tieteentekijän allekirjoittaman kirjeen, jossa kehotetaan tarkistamaan uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä tieteellisesti pätevin perustein erityisesti niin, että tiettyjä puubiomassan lajeja ei otettaisi enää huomioon tavoitteiden laskennallisessa saavuttamisessa eivätkä ne olisi tukikelpoisia;

39. toteaa, että puun käytön lisääminen biopolttoaineina ja bioenergiana kohdistaa paineita EU:n ja maailman metsiin, kun otetaan huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kasvava kysyntä;

40. toteaa, että COP23-kokouksessa monet maat, joissa on paljon aarniometsää ja biologisesti monimuotoisia metsiä ja jotka edustavat puolta maailman väestöstä, halusivat lisätä puun ja muun kasviperäisen aineksen käyttöä energiantuotannossa[15]; muistuttaa, että EU:n ei pitäisi näyttää huonoa esimerkkiä ja sen on varmistettava, että uusiutuvaa energiaa koskevaa politiikkaa ohjaavat säännöt eivät johda ekosysteemien tuhoutumiseen ja niiden tilan heikkenemiseen;

41. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon biopolttoaineiden lisääntyneen käytön vaikutukset metsäkatoon; kehottaa siksi komissiota uudistamaan perusteellisesti EU:n bioenergiapolitiikkaa tarkistamalla uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä;

42. kehottaa komissiota varmistamaan puupolttoaineiden kestävää tuotantoa ja käyttöä koskevat tehokkaat toimenpiteet, kun otetaan huomioon muun muassa puupellettien tuonnin suuri määrä EU:hun ja mahdolliset riskit, joita tällainen tuonti aiheuttaa kolmansien maiden metsille; katsoo, että olisi edistettävä kaskadikäytön periaatetta ja sitä voidaan käyttää hyödyllisenä keinona parantaa resurssitehokkuutta;

43. muistuttaa, että maailmanlaajuisesti noin 2,6 miljardia ihmistä käyttää ruoanlaittoon perinteistä biomassaa, pääasiassa puuta ja puuhiiltä, ja heistä lähes kolmella neljäsosalla ei ole käytettävissään tehokasta liettä; kehottaa EU:ta tehostamaan tuen antamista kolmansille maille, jotta ne voivat siirtyä käyttämään kestäviä ja uusiutuvia energialähteitä ja vähentää puun käytöstä polttoaineena metsäkatoon kohdistuvaa painetta; korostaa, että jos kolmansien maiden energiajärjestelmät olisivat hajautetumpia, mutkaton siirtyminen kestäviin uusiutuviin energialähteisiin olisi mahdollinen;

44. panee merkille, että maatalouden sosiaalinen ja taloudellinen merkitys kasvaa, koska maailman väkiluku kasvaa, ja elintarvikkeiden ja maatalousalan perushyödykkeiden tuotantoa on siksi lisättävä ja ilmastonmuutosta on samalla hillittävä; panee huolestuneena merkille arvion, jonka mukaan 14 prosenttia maailman elintarvikkeista menee hukkaan sadonkorjuun, teurastuksen ja pyynnin yhteydessä[16], ja korostaa tarvetta johdonmukaisiin toimiin ruokahävikin ja ruokajätteen syntymisen ehkäisemiseksi elintarvikeketjussa sekä tarvetta reagoida nopeasti elintarvikepulaa mahdollisesti aiheuttaviin kriiseihin;

45. korostaa, että on tärkeää edistää kestäviä ruokavalioita lisäämällä kuluttajien tietoisuutta kulutustottumusten vaikutuksista ja tarjoamalla tietoa ruokavalioista, jotka ovat ihmisten terveyden kannalta parempia ja joiden ympäristöjalanjälki on pienempi;

46. korostaa, että valkuaiskasveja koskevan EU:n strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa on edistyttävä merkittävästi ja on varmistettava riittävä valkuaiskasvien tuotanto EU:ssa, jotta voidaan rajoittaa näihin viljelykasveihin liittyvää metsäkadon vaaraa muilla maailman alueilla, vähentää riippuvuutta tuonnista ja vähentää maankäytön muutoksista johtuvaa metsiin kohdistuvaa painetta; korostaa, että tällaista edistystä olisi saatava aikaan muun muassa lisäämällä kiertoviljelyä ja tukemalla ja ohjaamalla viljelijöitä valkuaiskasvien viljelyyn soveltuvilla alueilla ja että tällaiset toimet vähentäisivät riippuvuutta tuonnista, metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä maankäytön muutoksista johtuvaa metsiin kohdistuvaa painetta; vaatii siksi kestävyyskriteerien käyttöönottoa kasviproteiinien maahantuonnille;

47. katsoo, että metsäkadon aiheuttajia olisi käsiteltävä EU:n poliittisessa toimintakehyksessä ja siten olisi varmistettava metsiin liittyvien politiikkojen johdonmukaisuus ja vähennettävä metsiin kohdistuvaa painetta; katsoo, että tällainen poliittinen toimintakehys kannustaisi yhä innovatiivisempaan, kestävämpään ja tehokkaampaan maatalouteen EU:ssa ja sen ulkopuolella ja vähentäisi ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa uusien teknologioiden avulla; huomauttaa, että kehyksessä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa antamalla viljelijöille mahdollisuus saada helposti rahoitusta, jotta he voivat hankkia huippuluokan täsmäviljelyteknologiaa;

48. korostaa, että viljelijät ovat maataloutta ja elintarvikkeita koskevien perustarpeidemme täyttämisen keskiössä ja että heidän työnsä on riippuvaista luonnonvaroista, kuten maaperästä, vedestä ja metsistä; toteaa, että metsien monikäyttöisyyden tunnustaminen on ratkaisevan tärkeää globaalin metsävarannon asianmukaiselle hoidolle; korostaa, että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat, esimerkiksi perinteinen puun ja muiden tuotteiden tuotanto, ekosysteemipalvelut, biologinen monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt, kuten hiilen sitominen ja varastointi, jotka estävät maaperän eroosiota ja parantavat ilman- ja vedenlaatua, ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia; korostaa, että tällaiset näkökohdat edellyttävät kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa metsien suojelemiseen, ennallistamiseen ja hoitoon sekä metsäkato-ongelman ratkaisemiseen;

49. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimia, joilla yhdenmukaistetaan tietoja ja parannetaan nykyisten ja uusien maailman ja EU:n metsiä koskevien seuranta- ja arviointivälineiden avulla saatavan tiedon ja aineiston saatavuutta, ja varmistamaan, että näitä tietoja levitetään sääntely- ja täytäntöönpanoviranomaisten, kansalaisten, kuluttajien ja yksityissektorin käytettävissä olevassa, käyttäjäystävällisessä ja ymmärrettävässä muodossa ja siten, että ne ovat heti päätöksentekijöiden käytettävissä; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan puunhankintatilastojaan muun muassa sisällyttämällä niihin tiedot siitä, kuinka paljon kestävää, laillista tai FLEGT-lupamenettelyn mukaista raaka-ainetta niiden hankintoihin on sisältynyt;

50. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joilla parannetaan metsävaroja ja maankäytön muutoksia koskevien luotettavien tietojen saatavuutta, laatua ja yhdenmukaisuutta, jotta päätöksenteon tueksi voidaan antaa tietoja monien erilaisten sidosryhmien osallistumisen kautta, myös kumppanimaissa;

51. korostaa, että uskottava ja luotettava metsien seuranta ja tiedon jakaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan parantaa metsien hallintaa ja edistää metsäkadon pysäyttämistä koskevien sitoumusten noudattamista kumppanimaissa; kehottaa EU:ta antamaan kumppanimaille enemmän rahallista ja teknistä apua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden auttamiseksi kehittämään asiantuntemusta paikallisten metsien hallintarakenteiden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi;

52. korostaa, että laittomia hakkuita tehdään jatkuvasti paitsi kolmansissa maissa myös EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan päättäväisesti laittomien hakkuiden estämiseksi ja torjumiseksi; kehottaa komissiota perustamaan EU:n metsäntutkimus- ja suojelujärjestelmän, joka perustuu GNSS-järjestelmää (Galileo ja Copernicus) käyttävään seurantajärjestelmään ja maaverkkoihin ja jonka avulla seurataan hakkuutoimintaa puunkorjuupaikalta puunjalostusyritysten sisään- ja uloskäynneille; korostaa, että komission olisi keskityttävä estämään laittomia hakkuita parantamalla puutavara-asetuksen[17] ja FLEGT-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; korostaa tarvetta lisätä yleistä tietoisuutta laittomien hakkuiden ja metsiin liittyvien rikosten sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista;

53. muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vuoksi maasto- ja metsäpalojen riskin odotetaan kasvavan; korostaa siksi tarvetta vahvistaa merkittävästi ennaltaehkäisy- ja varautumistoimia tekemällä kansainvälistä yhteistyötä varhaisvaroitusvälineiden, katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden sekä riskien lieventämistä koskevien toimenpiteiden alalla; suosittaa, että komissio tukee edelleen maailmanlaajuisten (esimerkiksi maailmanlaajuinen maasto- ja metsäpalotietojärjestelmä) ja alueellisten (esimerkiksi EU:n metsäpalotietojärjestelmä) tietojärjestelmien kehittämistä, jotta voidaan seurata metsäpalojen vaikutuksia; kehottaa komissiota käyttämään asiantuntemustaan ja laajentamaan Copernicus REDD+ -satelliittijärjestelmän käyttöä maailmanlaajuiseen metsiin kohdistuvien riskien ja metsäkadon seurantaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa;

54. muistuttaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaan olisi sisällyttävä sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kestävää kehitystä koskevia lukuja, jotka ovat täysin kansainvälisten sitoumusten, etenkin Pariisin sopimuksen, mukaisia ja joissa noudatetaan Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tehdä Pariisin sopimuksesta olennainen osa kaikkia tulevia kauppa- ja investointisopimuksia; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikkiin tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin, sekä laaja-alaisiin sopimuksiin että asiaan liittyviin alisopimuksiin, sisältyy sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä, mukaan lukien laittomiin hakkuisiin liittyvät korruption torjuntaa koskevat määräykset, metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi;

55. suhtautuu myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa esiin tuotuun haitan välttämistä koskevaan periaatteeseen; suosittaa tässä yhteydessä, että komissio arvioi paremmin nykyisten kauppasopimusten vaikutusta metsäkatoon ja varmistaa, että kaikkien vapaakauppa- ja investointisopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisällytetään kunnianhimoisempia metsien suojelua, biologista monimuotoisuutta ja kestävää metsätaloutta koskevia määräyksiä;

56. kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppasopimusten vaikutusta metsien, biologisen monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien tilaan arvioidaan järjestelmällisesti kestävään kehitykseen liittyvien vaikutustenarviointien ja muiden asiaankuuluvien arviointimenetelmien yhteydessä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja että näiden arviointien päätelmät otetaan myöhemmin kaikilta osin huomioon tällaisista sopimuksista neuvoteltaessa ja sopimuksia tehtäessä;

57. painottaa tarvetta parantaa puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja sen valvontaa, jotta voidaan parhaiten puuttua tuodun ja EU:ssa laittomasti korjatun puutavaran ja puutuotteiden kauppaan; toteaa lisäksi, että puutavaran ja puutuotteiden tuonnin tarkastuksia olisi tehostettava EU:n rajoilla sen varmistamiseksi, että tuodut tuotteet todella täyttävät kriteerit, jotka ovat EU:n markkinoille saattamisen edellytyksenä; muistuttaa, että konfliktialueiden puutavara on jo toiminta-ala FLEGT-toimintasuunnitelmassa, mutta tähän ongelmaan puuttumiseksi ei ole tehty riittävästi työtä; kehottaa komissiota noudattamaan sitoumustaan ulottaa puutavara-asetuksen asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet kattamaan myös konfliktialueiden puutavara seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä; korostaa, että nykyisten toimien lujittamisen on tapahduttava yhtä aikaa politiikan johdonmukaisuuden lisäämisen kanssa, jotta varmistetaan, että EU:n politiikoilla, myös kauppapolitiikalla, ei aikaansaada kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisiin;

58. pitää valitettavana, että EU:hun tuotavan puutavaran ja puutuotteiden tämänhetkinen seuranta on riittämätöntä etenkin EU:hun pääsyä koskevien edellytysten täyttymistä koskevien tarkastusten osalta;

59. muistuttaa, että vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten tavoitteena on tarjota oikeudellinen kehys, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki kumppanuussopimusten puitteissa kumppanimaista EU:n alueelle tuotu puutavara ja puutuotteet on tuotettu laillisesti; korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset on yleisesti ottaen tarkoitettu edistämään metsäalan systeemisiä muutoksia, joilla pyritään kestävän metsänhoidon kehittämiseen, laittomien hakkuiden lopettamiseen ja maailmanlaajuisten toimien tukemiseen metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi; korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ovat sekä EU:lle että sen kumppanimaille merkittävä oikeudellinen kehys, jonka asianomaisten maiden hyvä yhteistyö ja sitoutuminen on mahdollistanut;

60. pitää myönteisenä kehitystä, joka on saatu aikaan vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten avulla, sekä hallitusten, toimialan ja kansalaisyhteiskunnan välisen vuoropuhelun lisääntymistä useissa maissa vapaaehtoisten kumppanuussopimusten seurauksena; toteaa, että tähän mennessä seitsemän maata on ratifioinut vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen EU:n kanssa (Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Ghana, Indonesia, Liberia, Kongon tasavalta ja Vietnam) ja että näistä Indonesia on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen kumppani, joka soveltaa vuodesta 2016 toiminnassa ollutta FLEGT-lupamenettelyä; toteaa, että EU on käynyt neuvotteluja ja parafoinut vapaaehtoiset kumppanuussopimukset Hondurasin ja Guyanan kanssa ja neuvottelut ovat käynnissä kuuden muun maan kanssa (Norsunluurannikko, Kongon demokraattinen tasavalta, Gabon, Laos, Thaimaa ja Malesia); korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset muodostavat erittäin vaikuttavan kehyksen hyvien kumppanuuksien rakentamiseksi kyseisten maiden kanssa ja että uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten tekemistä uusien kumppaneiden kanssa olisi edistettävä; on vakuuttunut siitä, että EU:n olisi jatkettava yhteistyötä vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia tehneiden maiden kanssa varmistaakseen, että se pysyy jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona sellaisille vientimarkkinoille, joilla sovelletaan löyhempiä ympäristönormeja; tunnustaa FLEGT-asetuksen[18] ja puutavara-asetuksen merkityksen laittomasti korjatun puutavaran EU:n markkinoille pääsyn estämisessä; kehottaa EU:ta lisäämään FLEGT-toimintasuunnitelman rahoitusta; pitää myönteisenä tulevaa komission suorittamaa FLEGT-asetuksen ja puutavara-asetuksen toimivuustarkastusta ja katsoo sen olevan myös mahdollisuus vahvistaa niiden täytäntöönpanon valvontaa ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

61. kehottaa komissiota olemassa olevia politiikkatoimia lujittaessaan varmistamaan, että vapaaehtoiset FLEGT-kumppanuussopimukset ovat yhdenmukaisia kaikkien sen politiikkatoimien kanssa, myös kehityksen, ympäristön, maatalouden ja kaupan aloilla; kehottaa komissiota neuvottelemaan puutavaran tuontinormeista tulevissa kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa, jotta vältetään heikentämästä FLEGT-toimintasuunnitelman erinomaisia tuloksia puuntuotantomaissa;

62. katsoo, että FLEGT-lupaprosessi täydentää vapaaehtoista kolmansien osapuolten sertifiointia ja hyödyttää erityisesti pienempiä toimijoita, joiden on usein vaikea saada sertifiointia yksityissektorilla sovellettavien järjestelmien kautta;

63. kehottaa EU:ta lujittamaan kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä ponnisteluja keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla, myös WTO:ssa ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD); kehottaa komissiota tutkimaan keinoja tehdä tuonnista johtuvan metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa kauppakumppanien ja muiden tuojamaiden kanssa monen- tai kahdenvälistä yhteistyötä, muun muassa vauhdittamalla ympäristöhyödykesopimuksesta WTO:ssa käytäviä neuvotteluja, ja turvaamaan samalla laillisen kaupan mahdollisuudet ja lujittamaan kestävää maankäyttöä ja maataloutta sekä maaoikeuksia ja hyvää hallintoa kolmansissa maissa;

64. korostaa, että metsäkadon torjuntaa koskevia selkeitä sitoumuksia sisältyy kaikkiin uusiin kauppasopimuksiin, myös Mercosurin ja muiden kanssa tehtyihin sopimuksiin;

65. kehottaa komissiota hyödyntämään polkumyynnin vastaisen asetuksen[19] uusia ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa koskevia säännöksiä;

66. kehottaa EU:ta kytkemään kauppa- ja kehityspolitiikan vahvemmin yhteen muun muassa panemalla yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) säännöt paremmin täytäntöön kumppanimaissa; kehottaa komissiota laatimaan GSP+ -edunsaajamaiden kanssa metsänhoidon toimintasuunnitelmia, jotta varmistetaan niiden ympäristövelvoitteiden tehokas täytäntöönpano;

67. korostaa, että ilmastohätätila ja biologisen monimuotoisuuden laajamittaisen häviämisen seuraukset ovat vakava uhka ihmisoikeuksille; kehottaa EU:ta ja Euroopan ulkosuhdehallintoa arvioimaan perusteellisesti, miten niiden ulkoisilla toimilla voidaan parhaiten edistää kokonaisvaltaista ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jolla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden häviäminen, metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen; kehottaa EU:ta edistämään edelleen biologista monimuotoisuutta ihmisoikeutena vuoden 2020 jälkeisessä maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä;

68. korostaa, että on tärkeää helpottaa osallistavaan kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa kaikilla tasoilla kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan torjua edelleen metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, vahvistaa kestävää maankäyttöä ja maataloutta sekä maanomistusta ja hyvää hallintoa kunnioittaen samalla ihmisoikeuksia sekä alkuperäiskansojen, pientilallisten ja paikallisyhteisöjen oikeuksia; kehottaa komissiota tehostamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa antamalla teknistä tukea sekä vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä metsien säilyttämisen, suojelun ja kestävän käytön, kiertotalouden, kestävän biotalouden, uusiutuvan energian, kestävän älykkään maatalouden, agroekologian ja peltometsätalouden aloilla ja antamaan samalla tunnustusta yksityisen sektorin kestävyyttä edistäville aloitteille, kuten reilun kaupan järjestelmille; korostaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoista ulottuvuutta olisi edelleen vahvistettava yhteyksillä ja kumppanuuksilla, joilla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden kaltaisiin haasteisiin ja edistetään samalla kumppanimaiden sosioekonomista kehitystä;

69. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen varmistaa, että metsäkato kuuluu valtio- ja aluetason poliittiseen vuoropuheluun kumppanimaiden kanssa, ja kannustaa komissiota kehittämään kumppanuussopimuksia, joihin sisältyy metsien ja ekosysteemien suojelu, ihmisoikeuksien, etenkin alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen sekä naisten oikeuksien, edistäminen sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja ympäristönsuojelijoiden tehokkaan osallistumisen tukeminen; korostaa, että tällaisia vuoropuheluja olisi käytävä kaikkien tuottajamaiden, myös kehitysmaiden, kanssa;

70. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tukea kumppanimaita sellaisten kehysten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, joilla voidaan edistää parempaa metsien suojelua ja hoitoa ja maanhallintaa, mukaan lukien tarvittaessa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen maanomistusoikeuksien tunnustaminen, sekä niihin liittyviä hallintotoimenpiteitä, kuten hillitsemis- ja sopeutumisstrategioita, ja suosittaa, että komissio sisällyttää tämän näkökohdan pohdintoihinsa ja toimiinsa; huomauttaa, että tällaisten kehysten olisi edistettävä paitsi EU:n tarpeita myös kumppanimaiden Pariisin sopimuksen mukaisia kansallisesti määriteltyjä panoksia sekä niiden kansallisia biodiversiteettistrategioita ja toimintasuunnitelmia biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti;

71. kehottaa EU:ta tukemaan kumppanimaita sellaisten toimien toteuttamisessa, jotka auttavat niitä noudattamaan kaikkia EU:n mahdollisesti käyttöön ottamia toimenpiteitä, joilla puututaan metsäkatotuontiin, ja kehottaa tehostamaan yhteistyötä ja ryhtymään tarvittaviin ja tehokkaisiin toimiin, joilla estetään metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden kaupan ohjautuminen maailman muille alueille; pyytää komissiota varmistamaan, että EU:n tuki kumppanimaiden maatalous-, infrastruktuuri-, kaivos-, kaupunki-, esikaupunki- ja maaseutupolitiikoille ei edistä metsäkatoa eikä metsien tilan heikkenemistä; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tukemaan tulevan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) puitteissa EU:n teknistä ja rahoitusmekanismia, jolla vauhditettaisiin rahoitusta kumppaneiden pyrkimyksille käyttää kestävällä tavalla, suojella ja ennallistaa metsiä, parantaa kestävää ja metsäkatoa aiheuttamatonta maataloustuotantoa ja puuttua kaivostoimintaan, jolla on haitallisia vaikutuksia metsiin;

72. kehottaa antamaan metsäalalle merkittävän sijan tulevassa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä ja hyödyntämään ulkoisen investointiohjelman ja alueellisten rahoitusta yhdistävien välineiden koko potentiaalia yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi kestävää metsänhoitoa (johon sisältyy olemassa olevien metsien säästäminen, metsitys ja uudelleenmetsittäminen), kestävää matkailua ja peltometsäviljelyä varten sekä tukemaan yritysten aloitteita poistaa metsäkatoa aiheuttavia tuotteita toimitusketjuistaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

73. suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot määrittävät tehokkaita keinoja jakaa muiden maiden kanssa EU:n innovatiivisia ja kestäviä käytäntöjä ja asiantuntemusta kiertotaloudesta ja kestävästä biotaloudesta, uusiutuvasta energiasta, kestävästä ja älykkäästä maataloudesta sekä muilta asiaankuuluvilta aloilta;

74. pyytää komissiota antamaan säännöllisesti kertomuksen metsäkadon kehityssuuntauksista ja paljon hiiltä sitovien maa-alueiden, kuten turvesoiden, hyödyntämisestä kolmansissa maissa;

75. kannustaa toteuttamaan tukitoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään maatalouden tuottavuutta kyseisissä maissa niin, että metsäkatoon ja turvesoiden hyödyntämiseen liittyvä sosiaalinen ja taloudellinen paine vähenisi;

76. tukee komission aikomusta edistää EU:n puolesta tiukkojen sitoumusten ja sääntöjen käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi ja metsien ennallistamisen tukemiseksi; katsoo, että EU:n on näytettävä esimerkkiä; korostaa tarvetta ottaa huomioon kansalliset, alueelliset ja paikalliset käytännöt ja asiantuntemus metsänsuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa; suhtautuu myönteisesti YK:n yleiskokouksen päätökseen julistaa vuodet 2021–2030 ekosysteemien ennallistamisen vuosikymmeneksi; korostaa, että tämä YK-vuosikymmen asettaa ekosysteemien ennallistamisen tärkeäksi luontopohjaiseksi ratkaisuksi, jolla voidaan saavuttaa useita kestävän kehityksen tavoitteita;

77. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan edelleen metsien suojelua luomalla, lujittamalla ja hallinnoimalla tehokkaasti suojelualueiden verkostoja, mukaan lukien metsäalueet, kuten NaturAfrica 2030, erityisesti merkittävissä puuntuottajamaissa; toteaa, että tämä edistää myös biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja vahvistaa EU:n asemaa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten seuraavassa konferenssissa;

78. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen lujittaa kansainvälistä yhteistyötä sellaisten politiikkojen ja toimenpiteiden alalla, joilla pyritään suojelemaan, ennallistamaan ja hoitamaan kestävästi maailman metsiä, jotta voidaan ehkäistä maailmanlaajuista metsäkatoa keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla; panee merkille, että nykyinen metsän määritelmä ja metsien luokittelu sekä muut asiaankuuluvat käsitteet ja periaatteet, jotka liittyvät kestävään metsänhoitoon ja joita käyttävät asianomaiset instituutiot, kuten FAO, ovat erittäin teknisiä eivätkä kuvaa täysin metsäekosysteemien välisiä eroja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhteistyöhön näiden keskeisten kansainvälisten foorumien kanssa, jotta voidaan muun muassa yhdenmukaistaa käytössä olevia termejä, käsitteitä ja tilastoja (esimerkiksi koskemattomat metsät ja ikimetsät, istutus, kestävä metsänhoito, luonnonläheinen hoito tai metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut) ja varmistaa hyväksyttyjen politiikkojen ja toimenpiteiden johdonmukaisuus;

79. kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen neuvottelut kansainvälisestä metsäyleissopimuksesta, jolla edistettäisiin metsien hoitoa, suojelua ja kestävää kehitystä ja jossa määrättäisiin metsien monipuolisista ja täydentävistä tehtävistä ja käyttötarkoituksista, mukaan lukien uudelleenmetsittämistä, metsittämistä ja metsien suojelua edistävät toimet; korostaa, että tällaisessa yleissopimuksessa olisi otettava huomioon nykyisten ja tulevien sukupolvien sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset, kulttuuriset ja hengelliset tarpeet ja tunnustettava kaikentyyppisten metsien keskeinen rooli ekologisten prosessien ja ekologisen tasapainon säilyttämisessä sekä alkuperäiskansojen, niiden yhteisöjen ja muiden yhteisöjen ja metsien asukkaiden identiteetin, kulttuurin ja oikeuksien tukemisessa;

80. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään järjestelmällisesti metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä muiden luonnon ekosysteemien tilan heikkenemistä, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ihmisoikeusloukkauksia koskevat säännökset ja määräykset kehityspolitiikkoihin ja kaikkiin tuottajamaille suunnattuihin investointi- ja tukiohjelmiin ja harkitsemaan näiden osatekijöiden noudattamisen asettamista investointien ja tuen ehdoksi;

81. tunnustaa kansainvälisten puitteiden, kuten VGGT-ohjeistojen, merkityksen oikeudellisen selkeyden ja kansainvälisesti hyväksyttyjen hyvien käytäntöjen kannalta maaoikeuksien vastuullista hallintaa varten; kehottaa komissiota tukemaan VGGT-ohjeistojen levitystä ja käyttöä maailmanlaajuisesti sekä alue- ja valtiotasolla; korostaa, että VGGT-ohjeistojen noudattamisen varmistamiseksi tarvitaan tehokasta ja riippumatonta seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa, johon sisältyy asianmukaiset riitojenratkaisu- ja valitusmenettelyt;

82. kehottaa lujittamaan EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT-valtiot) yhteistyötä, jotta voidaan puuttua metsäkadon ja aavikoitumisen kasvavaan ongelmaan AKT-valtioissa laatimalla toimintasuunnitelmia, joilla pyritään parantamaan metsien hoitoa ja suojelua ja otetaan samalla huomioon metsäkatoa aiheuttavat metsäalan sisäiset ja sen ulkopuoliset syyt ja joissa tunnustetaan trooppisen puutavaran merkitys niiden AKT-valtioiden talouksille, joissa on puuntuotantoon käytettäviä metsiä;

83. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan politiikkojen johdonmukaisuuden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistetun kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti;

84. panee merkille FAOn päätelmät, joiden mukaan kestävä maankäyttö maailmanlaajuisesti on tärkeää köyhyyden torjumisessa, ja antaa tukensa näille päätelmille;

85. huomauttaa, että metsät edistävät merkittävällä tavalla yleistä elintarviketurvaa, toimeentuloa ja ravitsemusta kehitysmaissa ja ovat tärkeä tulonlähde paikallisyhteisöille; muistuttaa, että kestävä maatalous, elintarviketurva ja kestävä metsänhoito ovat Agenda 2030:n keskeisinä osatekijöitä ja niiden edistäminen olisi toteutettava samanaikaisesti;

86. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 


PERUSTELUT

Metsät peittävät noin 30 prosenttia maapinta-alasta, ja niiden osuus biologisesta monimuotoisuudesta on 80 prosenttia. Tämä toteamus lienee itsessään riittävä peruste sille, että metsiä on suojeltava. Mutta suojeluun on muitakin syitä. Metsillä on merkittävä yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja henkinen arvo, minkä lisäksi niillä on koko joukko tehtäviä, sekä tuotannollisia että yhtä tärkeitä muita kuin tuotannollisia – ekologisia ja sosiaalisia – tehtäviä. Metsät muun muassa sääntelevät veden kiertokulkua, parantavat ilmanlaatua ja sitovat hiilidioksidia. Ne ovat monien lajien, myös useiden uhanalaisten lajien, elinympäristöjä ja monien paikallisyhteisöjen, kuten alkuperäiskansojen, asuinsijoja. Paine metsien muiden kuin tuotannollisten tehtävien hyödyntämiseen on viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvanut, ja aidon luonnonvaraisen luonnon kysyntä kasvaa kaikkialla maailmassa. Yhdessä nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että metsien tiukasta suojelusta on tullut maailmanlaajuisesti yksi kansalaisten painopisteistä.

 

Metsätyyppien moninaisuus on nykyisin ennennäkemätön – luonnontilaisista trooppisista metsistä ja rannikoiden mangrovemetsistä lauhkean vyöhykkeen metsiin ja subarktisiin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsiin. Pohdittaessa maailman metsien suojelun parantamiseen tähtäävän lainsäädännön kehittämistä edelleen monimuotoisuus on yksi keskeisistä kokoa ajan mielessä pidettävistä näkökohdista. Se on ehdottomasti otettava huomioon hyväksyttävissä ratkaisuissa. Olisi lähes mahdotonta löytää yksi yleismaailmallinen ratkaisu kaikille metsätyypeille. Tähän tilanteeseen liittyy eräs melko kielteinen havainto, nimittäin se, että metsiin kohdistuva paine kasvaa kaikilla maantieteellisillä alueilla, ja se johtaa metsien tilan asteittaiseen heikkenemiseen ja usein niiden katoamiseen. Pelkästään vuosina 1990–2016 maailmassa menetettiin ihmisen toiminnan vuoksi 1,3 miljoonaa neliökilometriä metsää, mikä tarkoittaa, että metsää hävisi joka tunti 800 jalkapallokentän verran. Komission metsäkadosta antamassaan tiedonannossa COM(2008)0645 esittämä tavoite rajoittaa trooppisten metsien bruttokato vähintään puoleen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä jää lähes varmasti saavuttamatta. Suhteemme metsään voidaan katsoa heijastavan ihmiskunnan kulttuurista kypsyyttä.

 

Laaja-alaista metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä tapahtuu pääasiassa trooppisissa metsissä. Esimerkiksi mangrovemetsät peittivät ennen yli 75 prosenttia trooppisista rannikkoalueista, mutta nykyään yli puolet niistä on tuhoutunut pääasiassa rakentamisen, vesiviljelyn, saastumisen ja kestämättömän viljelyn vuoksi. Amazon on kokonsa vuoksi yksi maailman metsien suojelun painopisteistä. Siihen kohdistuu vakavaa painetta, sillä Brasilian hallitus tosiasiallisesti tukee metsäkatoa ja tahalliset metsäpalot lisääntyivät 50 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Trooppiset metsät muodostavat suuren osan alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamasta alueesta. Niillä on omistuksessaan tai hallinnassaan 35 prosenttia luonnontilaisista ja erityisesti trooppisista metsistä. Tutkimukset osoittavat, että alkuperäiskansojen alueilla, joilla on vakiintuneet maanomistusjärjestelmät, metsäkato on kaksi tai kolme kertaa vähäisempää kuin näiden alueiden ulkopuolella[20].

 

Koska kotoperäisillä trooppisilla metsillä on merkittävä myönteinen rooli, on syytä myös korostaa, että vastaistutetut metsät eivät voi täysin korvata luonnontilaisia metsiä, joiden hiilivarannot ovat suuret ja joille on ominaista korkea ikä, ainutlaatuiset ekologiset ominaisuudet ja biologisen monimuotoisuuden mitä korkein taso. Lisäksi monissa tapauksissa tuhoutuneita luonnontilaisia metsiä ei voida ennallistaa, mistä esimerkkinä ovat edellä mainitut mangrovemetsät.

 

Euroopan ulkopuolisten metsien ongelmien hälyttävästä laajuudesta huolimatta on kuitenkin korostettava, että metsien tila ei ole tyydyttävä Euroopan unionissakaan ja että vaikka julkinen paine metsien muiden kuin tuotannollisten tehtävien hyödyntämiseksi kasvaa, metsien laatu on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Euroopan metsät eivät ole immuuneja maailman metsien yhteisille perusongelmille, joita ovat metsäkato ja laittomat hakkuut. Myös tapa, jolla metsiä hoidetaan, on Euroopassa monin paikoin epätyydyttävä[21].

 

Kuten edellä on todettu, metsät ovat monien uhanalaisten ja kaikkein uhanalaisimpien lajien elinympäristöjä. Metsäkato on näin ollen yksi perimmäisistä syistä maailman biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen, joka etenee tällä hetkellä ennennäkemättömällä vauhdilla[22]. Maailmasta on siis häviämässä kasvilajien lisäksi myös huolestuttava määrä eläinlajeja, joista osan, yleensä trooppisissa metsissä eläviä lajeja, ihminen on tuhonnut ennen niiden löytämistä ja nimeämistä. Trooppisten metsäkasvien osuus maailman kasvillisuudesta on vain seitsemän prosenttia, mutta ne muodostavat eräänlaisen luonnon apteekin. Yli neljäsosa nykyaikaisista lääkkeistä on peräisin trooppisista metsäkasveista, ja niiden arvo on sata miljardia euroa vuodessa. Biologisen monimuotoisuuden häviäminen ei kuitenkaan rajoitu metsiin suoraan liittyviin lajeihin. Tästä ovat esimerkkinä edellä mainitut mangrovemetsät, joilla on tärkeä merkitys koralliriuttojen suojelussa, sillä ne pidättävät ravinteita ja sedimenttiä ja suojaavat lämmön ja foto-oksidaation aiheuttamalta stressiltä.

 

Suuri osa korjatusta puutavarasta käytetään polttoaineena, ja polttopuu on monissa kehitysmaissa tärkein metsätaloustuote. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 80 prosenttia väestöstä käyttää edelleen polttopuuta ruoanlaittoon. Polttopuun kysynnän odotetaan kasvavan, ja vuoteen 2030 mennessä polttopuusta riippuvaisia ihmisiä on 2,8 miljardia, kun määrä on nyt kaksi miljardia. Metsäkadolle altteimmat alueet ovat kuitenkin niitä, joilla vuotuinen auringonpaisteen määrä on suurin, joten vaiheittainen siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin olisi mahdollista.

 

Metsäkadolla on myös ratkaiseva vaikutus ilmastonmuutokseen. Maankäytöstä ja maankäytön muutoksista, erityisesti metsäkadosta, aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen osuus kokonaispäästöistä on lähes 12 prosenttia, joten ne ovat fossiilisten polttoaineiden polttamisen jälkeen toiseksi suurin syy ilmastonmuutokseen. Hakkuiden lisäksi pääasiallinen syy metsäkatoon on metsäkatoalueella harjoitettava maataloustoiminta. Maatalouden osuus metsäkadosta on maailmanlaajuisesti 80 prosenttia siten, että 48 prosenttia johtuu omavaraisviljelystä ja 32 prosenttia kaupallisesta maataloudesta. Muita metsäkadon syitä ovat hakkuut (14 prosenttia), puuhiilen tuotanto (5 prosenttia), kaupunkialueiden laajeneminen, infrastruktuurin kehittyminen ja kaivostoiminta. Lisäksi jo olemassa olevaa maatalousmaata hoidetaan usein epäasianmukaisesti, mikä heikentää maan viljavuutta ja toimii kannustimena metsäkadon aiheuttamiselle, kun maataloustoimintaa varten pyritään luomaan uusia alueita. Euroopan unioni on tuojana suoraan osallisena kansainvälisessä kaupassa, jota käydään metsäkatoon liittyvillä tuotteilla, kuten palmuöljy, liha, soija, kaakao, maissi, puu ja kumi, sekä jalostetuilla tuotteilla ja palveluilla. Unionin osuus näiden tuotteiden kokonaiskulutuksesta koko maailmassa on kymmenen prosenttia.

 

Metsien suojelun tulevaa suuntaa pohdittaessa ei pidä unohtaa metsien nykyistä tuotannollista tehtävää. Sen vuoksi olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla helpotetaan oikeudenmukaista siirtymistä kestävämpiin viljelykäytäntöihin. Kun otetaan huomioon nykyinen kestämätön metsämaan käyttö, joka aiheuttaa metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, olisi etsittävä vaihtoehtoisia toimeentulokeinoja niille, joiden elanto on riippuvainen metsistä tai maatalousmaasta, joka usein laajenee metsiin. Kuten edellä on todettu, ensisijaisesti kehittyneiden maiden asukkaat toivovat enenevässä määrin metsien muun kuin tuotannollisen käytön lisäämistä. Tämänsuuntainen myönteinen taloudellinen sysäys voidaan antaa tukemalla ja kehittämällä entisestään luontoa kunnioittavaa matkailua, joka loisi myös vaihtoehtoisia tapoja elannon ansaitsemiseen metsäalueilla. Tällä hetkellä metsät ovat toimeentulon lähde ja tulojen lähde noin 25 prosentille maailman väestöstä, ja metsien tuhoutumisella on vakavia seurauksia kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, myös metsien ekosysteemeistä erittäin riippuvaisten alkuperäiskansojen, toimeentulolle. Nykyisten metsien suojelu ja metsäpeitteen kestävä lisääminen voivat myös tarjota mahdollisuuden toimeentuloon, lisätä paikallisyhteisöjen tuloja ja mahdollistaa kestävien biotalouksien kehittämisen. Tässä mielessä metsät ovat lupaava vihreän talouden ala, jolla on mahdollista luoda maailmanlaajuisesti 10–16 miljoonaa kestävää ja ihmisarvoista työpaikkaa. Naisten erityinen rooli metsien suojelussa[23] on myös otettava huomioon. Metsien tilan heikkeneminen vahingoittaa metsistä riippuvaisia yhteisöjä kokonaisuudessaan, mutta metsiin liittyvien resurssien menettäminen on usein erittäin raskasta naisille, jotka käyttävät näitä resursseja huolehtiessaan perheistään.

 

Monissa maissa metsäkato johtuu myös asianmukaisen politiikan (kuten maankäytön suunnittelun) puutteesta, epäselvistä omistussuhteista ja muista maaoikeuksista, huonosta hallinnosta ja lainvalvonnasta, laittomasta toiminnasta ja riittämättömistä investoinneista kestävään metsänhoitoon. Maailman metsistä 86 prosenttia on julkisessa omistuksessa, mutta käytännössä koko maailmassa 60:tä prosenttia maasta ja luonnonvaroista hallitaan tapasääntöjen mukaan, joista alle viidesosa tunnustetaan virallisesti. Asianmukaiset hallinnolliset ja oikeudelliset välineet, esimerkiksi strategiset välineet, kuten koskemattomuuden säilyttämiseen sekä alueen pirstaloitumisen ja kestämättömien metsähoitokäytäntöjen estämiseen tähtäävä alueellinen suojelu, ovat edellytys metsien luontaisten tehtävien säilyttämiselle.

 

Kestävän metsänhoidon sertifiointijärjestelmillä voisi myös olla merkittävä positiivinen rooli pyrittäessä järkeistämään metsien taloudellista hyödyntämistä, mikäli niiden päätarkoituksena on metsäkadon torjuminen usein keskenään ristiriitaisten kaupallisten ja muiden etujen sijaan. Tässä yhteydessä on valitettavasti todettava, että nykyiset sertifioinnin muodot eivät useinkaan täytä asetettuja tavoitteita[24].

Tätä mietintöä laadittaessa lähtökohtana oli komission tiedonanto COM(2019)0352. Asiakirjassa esitetään muun muassa viisi päätavoitetta maailman metsien suojelua ja ennallistamista koskevien EU:n toimien tehostamiseksi. Tiedonantoa voidaan pitää hyvänä ensimmäisenä askeleena, mutta on myös todettava, ettei asiakirja kokonaisuudessaan ole riittävän kunnianhimoinen ja että jotkut siinä esitetyistä ehdotuksista ovat liian abstrakteja, kun otetaan huomioon metsien tehtävien merkitys ja tarve suojella niitä vaikuttavalla tavalla.

 

Määritettäessä ongelmia ja toteutettaessa asianmukaisia toimenpiteitä maailman metsien suojelemiseksi alustaviin pohdintoihin on sisällyttävä pyrkimys tarkentaa ja yhdenmukaistaa asiaan liittyvien termien määritelmiä. Asiaankuuluvien kansainvälisten metsänhoitoelinten hyväksymät nykyiset määritelmät ovat usein puhtaasti teknisiä eivätkä kata riittävällä tavalla luonnontilaisten metsien, ennallistettujen metsien ja istutettujen metsien välistä eroa, vaikka luonnontilaisten ja ennallistettujen metsien välillä on huomattava ero, kuten edellä on esitetty. Tämä voi viime kädessä johtaa yksittäisillä alueilla metsän kokoa koskevan ja muun metsään liittyvän tiedon erittäin merkittäviin vääristymiin, jotka saattavat estää asianmukaisten ja tehokkaiden korjaavien toimien toteuttamisen. Metsäalan ja metsäekologian asiantuntijoiden taitojen, käytössään olevien rahoitusresurssien ja kansainvälisen vaikutusvaltansa ansiosta EU voi toimia merkittävässä positiivisessa roolissa maailman metsien suojelussa. Tässä mietintöluonnoksessa pyritään ottamaan huomioon kaikki nämä näkökohdat.


 

 

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.6.2020)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa

(2019/2156(INI))

Valmistelija (*): Hildegard Bentele

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kehottaa EU:ta lisäämään investointejaan tutkimus- ja innovointiohjelmiin, jotta voidaan vahvistaa ilmastonmuutosta kestävää maataloutta, kestävää tehostamista ja viljelyn monipuolistamista, agroekologiaa, peltometsäviljelyä ja luontopohjaisia ratkaisuja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastonmuutosta ja maankäyttöä koskevan erityisraportin päätelmien mukaisesti; painottaa yhtä lailla tarvetta investoida yhteisöpohjaiseen metsänhoitoon; vaatii, että EU:n olisi pyrittävä vähentämään metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia päästöjä, ennallistamaan vahingoittuneita metsiä ja lopettamaan laittomat hakkuut ja maankäytön laajentaminen metsien ja luonnon ekosysteemien kustannuksella, samalla kun parannetaan toimeentuloa ja elintarviketurvaa ja tarjotaan kestäviä sosioekonomisia mahdollisuuksia kasvavalle väestölle; muistuttaa, että vasta istutetut metsät eivät voi korvata ikimetsiä ja niiden kykyä poistaa ja varastoida enemmän hiilidioksidia; pitää siksi tärkeänä olemassa olevien metsien säästämistä, jotta voidaan puuttua ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen aiheuttamaan maailmanlaajuiseen kaksoiskriisiin, samoin kuin metsitystä ja uudelleenmetsittämistä, jotta voidaan lisätä puiden peittämää alaa ja elvyttää maaperää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 15 mukaisesti;

2. korostaa, että EU:n yhteistyötoimilla olisi pyrittävä puuttumaan metsäkadon perimmäisiin syihin, joita ovat korruptio, heikko hallinto ja heikot instituutiot, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen, koulutetun henkilöstön puute ja metsien puutteellinen määrittely, metsärikollisuus ja rankaisemattomuus sekä epävarmat maanomistussuhteet, sillä nämä ovat tärkeimpiä syitä laittomien hakkuiden, petosten, veronkierron ja ihmisoikeusloukkausten taustalla; korostaa, että kestävän maankäytön suunnittelun, jolla pyritään turvaamaan metsistä riippuvaisten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen maaoikeudet, olisi oltava keskeisellä sijalla maa- ja metsätaloutta koskevissa avunantajien aloitteissa ja ohjelmissa;

3. tunnustaa kansainvälisten puitteiden, kuten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vapaaehtoisten maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevien ohjeistojen (VGGT), merkityksen, sillä ne tarjoavat oikeudellista selkeyttä ja kansainvälisesti hyväksyttyjä hyviä käytäntöjä maaoikeuksien vastuullista hallinnointia varten; kehottaa komissiota tukemaan VGGT-ohjeistojen levitystä ja käyttöä maailmanlaajuisesti sekä alueellisella ja kansallisella tasolla; korostaa, että näiden ohjeistojen noudattamisen varmistamiseksi tarvitaan tehokasta ja riippumatonta seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa, johon sisältyvät asianmukaiset riitojenratkaisu- ja valitusmenettelyt;

4. huomauttaa, että metsäkadon ja metsille aiheutuvien vahinkojen lisääntyminen ei ole haitallista ainoastaan kestävän metsätalouden ja biologisen monimuotoisuuden kannalta, vaan sillä on myös kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään ja oikeuksiin esimerkiksi väestön siirtymisen tai maaltapaon kontekstissa, jos maaoikeuksia tai työntekijöiden oikeuksia ei oteta huomioon;

5. korostaa, että IPCC painottaa ilmastonmuutosta ja maankäyttöä koskevassa erityisraportissaan nimenomaisesti perinteisen tietämyksen, alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen ratkaisevaa roolia maailman maa-alueiden ja metsien hoidossa ja suojelussa sekä yhteisöjen maaoikeuksien turvaamisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta; muistuttaa, että näihin ryhmiin, samoin kuin ympäristön ja ihmisoikeuksien puolustajiin, kohdistuu yhä enemmän uhkia, ja he joutuvat pelottelun ja ihmisoikeusloukkausten kohteeksi pyrkiessään suojelemaan metsiään, maitaan ja ympäristöä;

6. muistuttaa, että alkuperäiskansoilla, paikallisyhteisöillä, pienviljelijöillä ja naisilla on metsiä koskevaa olennaista tietämystä, ja he ovat erittäin riippuvaisia siitä; kehottaa EU:ta varmistamaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä, että näiden ryhmien maaoikeudet ja ihmisoikeudet tunnustetaan FAO:n VGGT-ohjeistojen, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 169 mukaisesti, että nämä ryhmät osallistuvat aktiivisesti heihin vaikuttavien EU:n kehitysohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä metsänsuojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja että tässä käytetään hyväksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta ohjelmasta saatuja kokemuksia; kehottaa EU:ta myös parantamaan vapaaehtoisten kumppanuussopimusten avoimuutta ja vastuullisuutta;

7. korostaa, että alkuperäiskansoihin kuuluvilla naisilla ja naispuolisilla viljelijöillä on keskeinen asema metsien ekosysteemien suojelussa; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että naisten osallistamista ja voimaannuttamista ei ole sisällytetty luonnonvarojen hallintaprosessiin; on sitä mieltä, että sukupuolten tasa-arvo metsäalan koulutuksessa on avaintekijä metsien kestävän hoidon kannalta ja että se olisi otettava huomioon EU:n toimintasuunnitelmassa;

8. kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää tukea pieniä ja keskisuuria metsäalan yrityksiä tietämyksen siirron, teknisen ja taloudellisen avun sekä koulutuksen avulla;

9. huomauttaa, että EU:lla on laajaa asiantuntemusta kestävän energiahuollon alalla ja että sen olisi annettava käyttöön ja jaettava tätä asiantuntemusta tutkimuksen ja yhteistyön kautta metsäkadosta pahiten kärsiville maille, jotta Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetetut kestävän metsänhoidon tavoitteet voidaan saavuttaa;

10. kehottaa antamaan metsäalalle merkittävän sijan tulevassa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä (NDICI) ja hyödyntämään ulkoisen investointiohjelman ja alueellisten rahoitusta yhdistävien välineiden koko potentiaalia yksityisen rahoituksen hankkimiseksi kestävää metsänhoitoa (johon sisältyy olemassa olevien metsien säästäminen, metsitys ja uudelleenmetsittäminen), kestävää matkailua ja peltometsäviljelyä varten sekä tukemaan yritysten aloitteita poistaa metsäkatoon liittyviä tuotteita toimitusketjuistaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa yksityistä sektoria torjumaan aloitteellisesti toimitusketjuihinsa ja sijoituksiinsa epäsuorasti kytkeytyvää metsäkatoa, täyttämään viipymättä metsäkadon pysäyttämistä koskevat sitoumuksensa ja varmistamaan täyden avoimuuden näiden sitoumustensa noudattamisen suhteen; kehottaa komissiota varmistamaan FAO:n VGGT-ohjeistojen tehokkaan täytäntöönpanon ulkoisessa investointiohjelmassaan;

11. painottaa metsien terapeuttista merkitystä Euroopan erittäin kaupungistuneiden yhteiskuntien kannalta sekä kaupunkimetsien ja kaupunkipuiden kasvavaa merkitystä, sillä niillä on suoria myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja kansalaisten elämänlaatuun; korostaa, että metsät edistävät myös maailman maaseutualueiden sosioekonomista kehitystä muun muassa tuomalla resursseja köyhimmille alueille metsäteollisuuden, muiden metsätuotteiden ja ekomatkailun ansiosta;

12. kehottaa EU:ta tiukentamaan vaatimuksiaan, jotka koskevat yritysten pakollista velvollisuutta julkistaa metsien kannalta riskialttiiden hyödykkeiden tuotantoon tai jalostukseen liittyvät tiedot, muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin[25] tarkistamisen yhteydessä ja osana pyrkimyksiään lisätä kestävää rahoitusta;

13. kehottaa EU:ta kiinnittämään yhteistyössään kehitysmaiden kanssa erityistä huomiota rannikkoalueiden metsiin, kuten mangrovemetsiin, joihin ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta vaikuttavat erityisen paljon ja jotka tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa suojelu-, sopeutumis- ja hillitsemistoimia;

14. painottaa, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen eivät automaattisesti tue toisiaan; kehottaa tarkistamaan uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä[26] (RED II), jotta se olisi yhdenmukainen Agenda 2030:n, Pariisin sopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisten EU:n kansainvälisten sitoumusten kanssa, mikä tarkoittaisi muun muassa sosiaalista kestävyyttä koskevien kriteerien käyttöönottoa ja maananastuksen riskien huomioon ottamista; korostaa, että tätä varten RED II -direktiivin olisi oltava johdonmukainen maaoikeuksia koskevien kansainvälisten normien eli ILOn yleissopimuksen nro 169 ja FAO:n VGGT-ohjeistojen kanssa;

15. kehottaa EU:ta johtamaan edelleen maailmanlaajuisia pyrkimyksiä laatia ja toteuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia strategioita, joilla pyritään ehkäisemään metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä, edistämään metsien ennallistamista ja varmistamaan, että kestävän metsänhoidon alalla saavutettua edistystä pidetään yllä Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden puitteissa;

16. kehottaa EU:ta keskustelemaan metsäkadosta, metsien tilan heikkenemisestä ja luonnon ekosysteemien tuhoutumisesta kahdenvälisissä ja alueellisissa vuoropuheluissa kumppanimaiden kanssa ja samalla kannustamaan näitä sisällyttämään metsät ja niihin liittyvät hallinnointitoimet, kuten hillitsemis- ja sopeutumisstrategiat, Pariisin sopimuksen mukaisiin kansallisesti määriteltyihin panoksiinsa sekä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisiin biologista monimuotoisuutta koskeviin kansallisiin strategioihinsa ja toimintasuunnitelmiinsa, osallistumaan kansainvälisesti sitoviin metsänsuojelujärjestelmiin ja koordinoimaan toimintaansa kansainvälisten aloitteiden kanssa;

17. suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen lisätä toimitusketjujen kestävyyttä ja avoimuutta; muistuttaa, että vapaaehtoiset toimenpiteet ja sertifiointijärjestelmät eivät yksin riitä pysäyttämään metsäkatoa; kehottaa hyväksymään EU:n lainsäädäntökehyksen, joka perustuu metsien kannalta riskialttiiden hyödykkeiden toimitusketjuja koskevaan pakolliseen due diligence -velvoitteeseen ja jossa otetaan huomioon nykyisestä lainsäädännöstä saadut kokemukset, jotta voidaan ehkäistä, torjua ja vähentää metsäkatoa ja ihmisoikeusloukkauksia sekä saattaa pienviljelijöiden tuotteet osaksi kestäviä toimitusketjuja, samalla kun varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta vältetään tulonmenetykset kehitysmaissa ja epäreilu kilpailu; korostaa, että tällaista lainsäädäntökehystä olisi sovellettava toimitusketjun kaikkiin talouden toimijoihin, ja siihen olisi liitettävä vankka täytäntöönpanon valvontajärjestelmä, johon sisältyy tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia säännösten noudattamatta jättämisestä; painottaa tarvetta varmistaa, että tämä uusi oikeudellinen kehys ei aiheuta liiallista hallinnollista rasitetta pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille); kehottaa komissiota suosittamaan tällaista sääntelykehystä kansainvälisellä tasolla YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti; on vakuuttunut siitä, että EU:n metsästrategian puitteissa olisi edistettävä ja jaettava metsäalan parhaita käytäntöjä ja tuloksia sekä lisättävä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä;

18. kehottaa EU:ta antamaan apua metsäkadon ja laittoman toiminnan valvonnan vahvistamiseksi;

19. kehottaa EU:ta varmistamaan, että toimintapolitiikka on kaikilla aloilla johdonmukaista metsien suojelua ja ennallistamista koskevien unionin sitoumusten kanssa, että se valtavirtaistaa biologista monimuotoisuutta koskevat tavoitteensa ja että globaalit toimitusketjut ja rahoitusvirrat edistävät ainoastaan laillista ja kestävää tuotantoa, joka ei aiheuta metsäkatoa eikä johda ihmisoikeusloukkauksiin; muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää kauppasopimuksiin vahvat, johdonmukaiset ja täytäntöönpanokelpoiset kestävää kehitystä koskevat luvut sekä panna tehokkaasti täytäntöön monenväliset ympäristö- ja ilmastosopimukset; kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti kauppasopimusten vaikutuksia metsäkatoon kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arviointien (SIA) ja muiden asianmukaisten arviointien avulla sekä luotettavan datan ja arviointimenetelmien perusteella; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia säännöksiä, joiden tarkoituksena on pysäyttää laittomat hakkuut, metsäkato, metsien tilan heikkeneminen ja ihmisoikeusloukkaukset sekä varmistaa vastuullinen liiketoiminta muun muassa sellaisten säännösten avulla, joilla taataan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus sekä metsistä riippuvaisten yhteisöjen ja alkuperäiskansojen maaoikeuksien tunnustaminen, sekä luomaan sitovat mekanismit, joilla valvotaan näiden säännösten tehokasta täytäntöönpanoa ja joiden kautta voidaan hakea korvauksia, erityisesti luomalla kaikille avoin valitusmekanismi; kehottaa EU:ta käsittelemään metsien kannalta riskialttiiden hyödykkeiden kauppaa tuottajamaiden kanssa solmittujen uusien kahdenvälisten kumppanuuksien kautta ja hyödyntämään tässä yhteydessä vapaaehtoisista FLEGT-kumppanuussopimuksista saatuja kokemuksia sekä katsoo, että kaakao tarjoaa mahdollisuuden varhaiseen edistymiseen;

20. kehottaa vahvistamaan EU:n ja AKT-maiden yhteistyötä, jotta voidaan puuttua lisääntyvään metsäkatoon ja aavikoitumiseen AKT-valtioissa laatimalla toimintasuunnitelmia, joilla pyritään parantamaan metsien hoitoa ja suojelua, samalla kun otetaan huomioon metsäkatoa aiheuttavat metsäalan sisäiset ja sen ulkopuoliset tekijät ja tunnustetaan trooppisen puun merkitys niiden AKT-maiden talouksille, joissa on puuntuotantoon käytettäviä metsiä;

21. kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimusten täytäntöönpanokelpoisten korruptionvastaisten määräysten soveltamisalaan laittomat metsäalan käytännöt, kuten puun alihinnoittelu käyttöoikeussopimuksissa, suojeltujen puiden korjuu, metsätuotteiden salakuljetus yli rajojen, laittomat hakkuut ja metsistä saatavien raaka-aineiden jalostaminen ilman lupaa;

22. painottaa, että terveys, ympäristö ja ilmastonmuutos ovat yhteydessä toisiinsa; korostaa, että useat tieteelliset tutkimukset osoittavat yhteyksiä biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja pandemioiden lisääntymisen välillä, erityisesti kun on kyse zoonooseista, jotka ovat kytköksissä metsäkatoon ja luonnollisten elinympäristöjen heikkenemiseen; kehottaa EU:ta lisäämään teknistä apuaan kolmansille maille sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista niiden kanssa kestävän metsänhoidon alalla osana vihreän kehityksen ohjelman ulkoista ulottuvuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) ja FAO:n, kanssa terveyskriisien ja pandemioiden leviämisen ehkäisemiseksi tulevaisuudessa;

23. muistuttaa, että maailmanlaajuisesti noin 2,6 miljardia ihmistä käyttää ruoanlaittoon perinteistä biomassaa, pääasiassa puuta ja puuhiiltä, ja heistä kolmella neljäsosalla ei ole käytettävissään tehokasta liettä; kehottaa EU:ta antamaan kolmansille maille nopeammin ja enemmän tukea, jolla autetaan niitä keskittymään kestäviin ja puhtaisiin energialähteisiin ja vähennetään näin metsiin kohdistuvaa hakkuupainetta, joka aiheutuu puun käytöstä polttoaineena; kannattaa toimia, joilla lisätään metsäalaa ja muuta puustoa tähän soveltuvilla alueilla; kehottaa komissiota puuttumaan ristiriitaan, joka johtuu lisääntyvästä puun kysynnästä materiaali- ja energiakäytössä sekä biotaloudessa, kehittämällä kestävää metsänhoitoa koskevia EU:n kriteerejä, joihin sisältyy konkreettisia arviointiperusteita ja kynnysarvoja, ja edistämällä olemassa olevien metsien säästämistä tehokkaana ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä torjuvana ratkaisuna;

24. huomauttaa, että komission biotalousstrategia, joka perustuu voimakkaasti biomassan käyttöön, asettaa uusia haasteita metsien suojelulle ja ennallistamiselle; painottaa, että lisääntyvä puun käyttö biopolttoaineiden ja bioenergian tuotantoon aiheuttaa maailman metsiin kohdistuvaa painetta, ja on huolissaan siitä, että bioenergiatuotteiden kasvava kysyntä saattaa johtaa kestämättömiin käytäntöihin, ellei niitä valvota asianmukaisesti; toistaa, että EU:n bioenergiapolitiikassa olisi noudatettava tiukkoja sosiaalisia ja ympäristökriteerejä, ja korostaa tarvetta ottaa käyttöön tiukemmat metsäbiomassaa koskevat kriteerit, joilla ehkäistään metsäkatoa ulkomailla; kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan eri politiikkojen välisen johdonmukaisuuden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa vahvistetun kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti;

25. huomauttaa, että metsät edistävät merkittävällä tavalla maailmanlaajuista ruokaturvaa sekä toimeentuloa ja ravitsemusta kehitysmaissa ja ovat tärkeä tulonlähde paikallisyhteisöille; muistuttaa, että kestävän maatalouden, ruokaturvan ja kestävän metsänhoidon edistäminen olisi toteutettava samanaikaisesti Agenda 2030:n keskeisinä osatekijöinä;

26. muistuttaa, että noin 80 prosenttia maailmanlaajuisesta metsäkadosta johtuu maatalouteen käytettävien maa-alueiden laajentamisesta, ja tilannetta pahentavat myös muut lailliset maankäytön muodot, kuten nautakarjan laiduntaminen sekä kaivos- ja poraustoiminta, ja että EU:n kulutus edustaa noin 10 prosentin osuutta maailmanlaajuisesta metsäkadosta sen seurauksena, että EU on erittäin riippuvainen valkuaisrehun sekä palmuöljyn, lihan, soijan, kaakaon, maissin, puutavaran ja kumin kaltaisten maataloushyödykkeiden tuonnista; kehottaa ottamaan käyttöön tiukemmat rehutuontia koskevat kestävyyskriteerit, joilla pyritään varmistamaan, että valkuaiskasveja viljellään kolmansissa maissa kestävällä tavalla, joka ei vaikuta haitallisesti ympäristöön tai sosiaalisiin oloihin; kehottaa komissiota puuttumaan siihen, että merkittävä osa epäsuorasti aiheutetusta metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä liittyy eläinperäisiin tuotteisiin, kuten lihaan, maitotuotteisiin ja muniin, ja kehottaa vähentämään metsien kannalta riskialttiiden hyödykkeiden kulutusta EU:ssa;

27. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita pitämään kiinni sitoumuksestaan torjua laittomia hakkuita sekä laittoman puutavaran ja metsien kannalta riskialttiiden hyödykkeiden kauppaa; kehottaa EU:ta varmistamaan puutavaran ja puutuotteiden jäljitettävyyden toimitusketjun kaikissa vaiheissa sekä sisällyttämään metsädiplomatian ilmastopolitiikkaansa, jotta sellaisia maita, jotka jalostavat ja/tai tuovat merkittäviä määriä trooppista puutavaraa, voidaan kannustaa ottamaan käyttöön vaikuttavaa lainsäädäntöä laittomasti hakatun puutavaran tuonnin kieltämiseksi;

28. kehottaa komissiota laajentamaan Copernicus REDD+ -satelliittijärjestelmän käyttöä maailmanlaajuiseen metsiin kohdistuvien riskien ja metsäkadon seurantaan yhteistyössä kehitysmaiden kanssa sekä tehostamaan metsäpalojen ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen tähtääviä toimia tekemällä yhteistyötä kehitysmaiden kanssa varhaisvaroitusvälineiden, katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden, riskinvähentämistoimenpiteiden, innovoinnin, digitalisaation ja tietämyksen siirron alalla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan yhdessä yksityisen sektorin ja muiden kehitysalan toimijoiden kanssa uusia katastrofiriskeihin liittyviä rahoitus- ja vakuutusratkaisuja metsiin vaikuttavien katastrofien varalta.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

15.6.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Udo Bullmann, Catherine Chabaud, Antoni Comín i Oliveres, Ryszard Czarnecki, Gianna Gancia, Charles Goerens, Mónica Silvana González, Pierrette Herzberger-Fofana, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Beata Kempa, Erik Marquardt, Norbert Neuser, Janina Ochojska, Jan-Christoph Oetjen, Michèle Rivasi, Marc Tarabella, Tomas Tobé, Miguel Urbán Crespo, Bernhard Zimniok

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Barry Andrews, Marlene Mortler, Patrizia Toia

 


 

 

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.5.2020)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa

(2019/2156(INI))

Valmistelija (*): Karin Karlsbro

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan toimintasuunnitelman vapaaehtoisten kumppanuussopimusten tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan, että kaikki kumppanuussopimusten nojalla kumppanimaista EU:n alueelle tuotu puutavara ja puutuotteet on tuotettu laillisesti; korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset on yleisesti ottaen tarkoitettu edistämään metsäalan systeemisiä muutoksia, joilla pyritään kestävän metsänhoidon kehittämiseen, laittomien hakkuiden lopettamiseen sekä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskevien maailmanlaajuisten toimien tukemiseen; painottaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ovat sekä EU:lle että sen kumppanimaille merkittävä oikeudellinen kehys, jonka asianomaisten maiden hyvä yhteistyö ja sitoutuminen on mahdollistanut;

2. pitää myönteisenä kehitystä, joka on saatu aikaan FLEGT-toimintasuunnitelman vapaaehtoisten kumppanuussopimusten avulla, sekä hallitusten, toimialan ja kansalaisyhteiskunnan välisen vuoropuhelun lisääntymistä monissa maissa vapaaehtoisten kumppanuussopimusten seurauksena; toteaa, että tähän mennessä seitsemän maata on ratifioinut vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen EU:n kanssa (Ghana, Indonesia, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Kongon tasavalta, Liberia ja Vietnam) ja että näistä Indonesia on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kumppani, joka soveltaa vuodesta 2016 toiminnassa ollutta FLEGT-lupamenettelyä, ja että EU on käynyt neuvotteluja ja parafoinut vapaaehtoiset kumppanuussopimukset Hondurasin ja Guyanan kanssa ja neuvottelut ovat käynnissä kuuden muun maan kanssa (Norsunluurannikko, Kongon demokraattinen tasavalta, Gabon, Laos, Thaimaa ja Malesia); korostaa, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset muodostavat erittäin vaikuttavan kehyksen hyvien kumppanuuksien rakentamiseksi kyseisten maiden kanssa ja että olisi edistettävä uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten tekemistä uusien kumppaneiden kanssa; on vakuuttunut siitä, että EU:n olisi jatkettava yhteistyötä FLEGT-toimintasuunnitelman mukaisia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia tehneiden maiden kanssa varmistaakseen, että se pysyy jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona sellaisille vientimarkkinoille, joilla sovelletaan löyhempiä ympäristönormeja; panee merkille FLEGT-asetuksen ja EU:n puutavara-asetuksen merkityksen laittomasti korjatun puutavaran EU:n markkinoille tuonnin estämisessä; kehottaa EU:ta lisäämään FLEGT-välineen rahoitusta; pitää myönteisenä komission FLEGT-asetuksen ja EU:n puutavara-asetuksen tulevaa toimivuustarkastusta ja katsoo sen olevan myös mahdollisuus vahvistaa niiden täytäntöönpanon valvontaa ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

3. painottaa tarvetta parantaa edelleen EU:n puutavara-asetuksen täytäntöönpanoa ja sen valvontaa, jotta voidaan parhaiten suojata maahantuotujen ja kotimaisesti tuotettujen puutavaran ja puutuotteiden kestävää kaupankäyntiä; muistuttaa, että puutavaran ja puutuotteiden tuonnin tarkastuksia EU:n rajoilla olisi tehostettava sen varmistamiseksi, että maahantuodut tuotteet todellakin täyttävät EU:hun tuonnin kriteerit; korostaa, että komission on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja kaikilta osin toissijaisuusperiaatetta noudattaen varmistettava, että tullivalvonnassa kaikkialla EU:ssa noudatetaan samoja normeja välittömän ja yhdenmukaisen tullivalvontamekanismin avulla,;

4. kehottaa komissiota olemassa olevia toimia tehostaessaan varmistamaan, että FLEGT‑toimintasuunnitelman mukaiset vapaaehtoiset kumppanuussopimukset ovat yhdenmukaisia kaikkien sen toimien kanssa myös kehityksen, ympäristön, maatalouden ja kaupan aloilla; kehottaa komissiota neuvottelemaan puutavaran tuontinormeista tulevissa kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa, jotta vältetään heikentämästä FLEGT-toimintasuunnitelman erinomaisia tuloksia puuntuotantomaissa;

5. kehottaa komissiota tehostamaan FLEGT-toimintasuunnitelman vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia tehneiden maiden valmiuksien tukemista, jotta voidaan nopeuttaa annettujen sitoumusten toteuttamista, mikä koskee myös korruption ja viherpesun torjuntaa, hyvän hallintotavan laajentamista ja avoimuuden lisäämistä; korostaa, että laittomiin hakkuisiin liittyvään korruptioon olisi puututtava EU:n kauppapolitiikassa; kehottaa komissiota varmistamaan, että vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisällytetään kunnianhimoisempia ja täysimääräisesti täytäntöönpantuja kestävää metsätaloutta ja ekosysteemien suojelua koskevia määräyksiä, mukaan lukien laittomiin hakkuisiin liittyviä korruption vastaisia määräyksiä; pitää myönteisenä sitä, että Pariisin sopimus on olennainen osa tulevia sopimuksia; kehottaa EU:ta tehostamaan yhteistyötä niiden organisaatioiden kanssa, jotka pyrkivät estämään globaaleja metsänhoitorikkomuksia;

6. kehottaa EU:ta lujittamaan kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä ponnisteluja kansainvälisillä foorumeilla, kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD); kehottaa komissiota tutkimaan keinoja tehdä tuonnista johtuvan metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa kauppakumppanien ja muiden tuojamaiden kanssa monen- tai kahdenvälistä yhteistyötä, muun muassa vauhdittamalla WTO-neuvotteluja ympäristöhyödykesopimuksesta, niin että samalla turvataan laillisen kaupan mahdollisuudet ja vahvistetaan kestävää maankäyttöä ja maataloutta sekä maaoikeuksia ja hyvää hallintoa kolmansissa maissa;

7. panee huolestuneena merkille, että tutkimuksista käy yhä selkeämmin ilmi huolestuttava yhteys zoonoosien, kuten covid-19-taudin, ja metsäkadon, ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen välillä;

8. pitää myönteisenä 23. heinäkuuta 2019 annettua EU:n tiedonantoa EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi; muistuttaa, että kestävä ja osallistava metsänhoito ja metsähallinto on oleellisen tärkeää kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030, Pariisin sopimuksessa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; pitää tärkeinä toimia, joilla varmistetaan, että kysyntä vastaa asetettuja tavoitteita, sillä EU on merkittävä metsäkatoon yhdistettyjen hyödykkeiden (soija, palmuöljy, eukalyptus, kumi, maissi, naudanliha, nahka ja kaakao) tuoja ja nämä hyödykkeet ovat usein globaalin metsäkadon aiheuttajia; tähdentää, että kaakaon kaltaiset hyödykkeet antavat mahdollisuuden edistyä varhaisessa vaiheessa tällaisessa toimintamallissa oppimalla FLEGT-toimintasuunnitelmien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten prosessista; katsoo, että EU:n on varmistettava, että se tukee vain sellaisia globaaleja toimitusketjuja ja rahoitusvirtoja, jotka ovat kestäviä eivätkä aiheuta metsäkatoa ja jotka eivät johda ihmisoikeusloukkauksiin; kehottaa komissiota laatimaan mahdolliset tulevat ehdotukset metsille riskejä aiheuttavista hyödykkeistä niiden kokemusten pohjalta, jotka on saatu FLEGT-toimintasuunnitelmasta, EU:n puutavara-asetuksesta, konfliktimineraaleja koskevasta asetuksesta, muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevasta direktiivistä, laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta annetusta lainsäädännöstä ja muista toimitusketjujen sääntelyä koskevista EU:n aloitteista; panee mielenkiinnolla merkille komission ilmoituksen tulevista ehdotuksista asianmukaista huolellisuutta koskevista velvoitteista sisämarkkinoille saatettavien tuotteiden toimitusketjussa; kehottaa vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia metsäkatoa koskevan tiedon merkittävänä lähteenä; kehottaa komissiota varmistamaan tällaisia ehdotuksia laatiessaan, etteivät kyseiset hyödykkeet ja tuotteet aiheuta metsäkatoa, metsien tilan heikkenemistä, luontaisten ekosysteemien tilan muuntumista tai heikkenemistä tai niihin liittyviä ihmisoikeusrikkomuksia ja että niitä sovelletaan koko toimitusketjuun ja ne kattavat OECD:n ohjeet yhteiskunnallisesta vastuusta ja ihmisoikeuksista kaupassa, että ne ovat WTO:n sääntöjen mukaisia ja että perusteellisen arvioinnin jälkeen ehdotusten katsotaan olevan toimivia ja sovellettavissa kaikkiin markkinatoimijoihin, myös pk-yrityksiin;

9. painottaa, että metsäkadon aiheuttajia on myös varsinaisen metsäalan ulkopuolella ja ne liittyvät monenlaisiin kysymyksiin, kuten maaoikeuksiin, alkuperäiskansojen oikeuksien suojeluun, maatalouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja poliittiseen vapauteen; panee merkille alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten ja naispuolisten viljelijöiden keskeisen aseman metsien ekosysteemien suojelussa; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään metsäkadon torjumiseksi kokonaisvaltaisesti johdonmukaisen poliittisen kehyksen avulla ja varmistamaan ekosysteemien suojelun; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo metsäalan koulutuksessa on metsien kestävän hoidon kannalta avainasemassa, mikä olisi otettava huomioon EU:n toimintasuunnitelmassa; muistuttaa, että on tärkeää noudattaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja; tukee meneillään olevia neuvotteluja ihmisoikeuksia koskevan sitovan YK:n välineen perustamiseksi ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä varten ja korostaa, että EU:n aktiivinen osallistuminen tähän prosessiin on erityisen tärkeää;

10. katsoo, että FLEGT-lupaprosessi täydentää vapaaehtoista kolmansien osapuolten sertifiointia ja hyödyttää erityisesti pienempiä toimijoita, joiden on usein vaikea saada sertifiointia yksityissektorilla sovellettavien menettelyjen kautta;

11. on vakuuttunut siitä, että ympäristöä säästävät julkiset hankinnat voivat olla merkittävässä roolissa tuettaessa laillisen ja kestävän puun kauppaa; toteaa kuitenkin, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa keskushallinnolla on pakolliset hankintaperiaatteensa ja paikallisviranomaisilla vapaaehtoisia järjestelyjä ja että nämä vievät suurimman osan julkisesta rahoituksesta; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan puunhankintatilastojaan sisällyttämällä niihin tiedot siitä, kuinka paljon kestävää, laillista tai FLEGT-lupamenettelyn mukaista raaka-ainetta niiden hankintoihin on sisältynyt;

12. muistuttaa, että konfliktialueiden puu on jo FLEGT-toimintasuunnitelmaan kuuluva ala, mutta tähän ongelmaan ei ole vielä riittävästi puututtu; kehottaa komissiota noudattamaan sitoumustaan ulottaa EU:n puutavara-asetuksen asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteet kattamaan myös konfliktialueiden puutavara seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä;

13. korostaa, että kaikkiin uusiin kauppasopimuksiin, esimerkiksi Mercosurin kanssa tehtyyn, sisältyy metsäkadon torjuntaa koskevia selkeitä sitoumuksia;

14. kehottaa komissiota hyödyntämään polkumyynnin vastaisen asetuksen uusia ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa koskevia säännöksiä;

15. kehottaa EU:ta kytkemään kauppa- ja kehityspolitiikan vahvemmin yhteen muun muassa panemalla yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) säännöt paremmin täytäntöön kumppanuusmaissa; kehottaa komissiota työskentelemään GSP+:n edunsaajien kanssa metsänhoidon toimintasuunnitelmien parissa, jotta varmistetaan niiden ympäristövelvoitteiden tosiasiallinen täytäntöönpano.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.5.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Barry Andrews, Anna-Michelle Asimakopoulou, Tiziana Beghin, Geert Bourgeois, Saskia Bricmont, Jordi Cañas, Anna Cavazzini, Miroslav Číž, Arnaud Danjean, Paolo De Castro, Emmanouil Fragkos, Raphaël Glucksmann, Markéta Gregorová, Enikő Győri, Roman Haider, Christophe Hansen, Heidi Hautala, Danuta Maria Hübner, Herve Juvin, Karin Karlsbro, Maximilian Krah, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, Gabriel Mato, Emmanuel Maurel, Carles Puigdemont i Casamajó, Samira Rafaela, Inma Rodríguez-Piñero, Massimiliano Salini, Helmut Scholz, Liesje Schreinemacher, Sven Simon, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt, Marie-Pierre Vedrenne, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Seán Kelly, Jean-Lin Lacapelle

 

 

 


 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.6.2020)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa

(2019/2156(INI))

Valmistelija (*): Juozas Olekas

 

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että viljelijät ovat maataloutta ja elintarvikkeita koskevien perustarpeidemme täyttämisen keskiössä ja että heidän työnsä on riippuvaista luonnonvaroista, kuten maaperästä, vedestä ja metsistä; toteaa, että metsien monikäyttöisyyden tunnustaminen on ratkaisevan tärkeää globaalin metsävarannon asianmukaiselle hoidolle; korostaa, että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat, kuten perinteinen puun ja muiden tuotteiden tuotanto, ekosysteemipalvelut, biodiversiteetti ja muut ympäristöhyödyt, kuten hiilen sitominen ja varastointi, jotka estävät maaperän eroosiota ja parantavat ilman- ja vedenlaatua, ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia; korostaa, että tällaiset näkökohdat edellyttävät kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa metsien suojeluun, ennallistamiseen ja hoitoon sekä metsäkato-ongelman ratkaisemiseen;

2. muistuttaa, että monet viljelijät ovat tietoisia metsistä maiseman oleellisena ja välttämättömänä osana niiden ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten toimintojen vuoksi ja että he ovat perinteisesti pyrkineet suojelemaan, käyttämään ja ennallistamaan metsiä ja tekevät niin jatkossakin; toteaa, että paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat ovat jo vuosisatojen ajan käyttäneet perinteisiä viljelytekniikoita metsien säilyttämiseksi ja että niillä on erityistä tietämystä kestävästä maankäytöstä; korostaa, että monissa osissa maailmaa näiden yhteisöjen ja kansojen oikeudet ovat uhattuina;

3. korostaa, että 30 prosenttia maapallon pinta-alasta on metsien peitossa ja että 80 prosenttia maapallon biologisesta monimuotoisuudesta löytyy metsistä; huomauttaa, että metsien säilyttäminen ja kestävä käyttö on ilmastonsuojelun aktiivinen muoto ja perustavanlaatuisen tärkeää yhteiskuntamme ja maaseutualueiden hyvinvoinnille ja että etenkin trooppisilla metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja niitä on sen vuoksi suojeltava; palauttaa mieliin ja panee tyytyväisenä merkille 23. heinäkuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” (COM(2019)0352) esitetyn toteamuksen, jonka mukaan ikimetsät ja aarniometsät ovat korvaamattomia; vaatii, että tämän olisi oltava lähtökohtana politiikkaa ja strategioita koskevissa keskusteluissa sekä tehokkaassa lainvalvonnassa näiden ekosysteemien ja niiden jäännösten säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi EU:ssa ja muualla;

4. on erittäin huolissaan siitä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden ponnisteluista huolimatta EU:n sitoumusta pysäyttää metsäkato vuoteen 2020 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei todennäköisesti kyetä täyttämään, ja tukee siksi voimakkaasti komission ehdotusta tehostaa toimia maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi; tähdentää, että metsäkatoa aiheuttavien vilja- ja lihatuotteiden tuonti on metsäkadon merkittävä moottori maataloudessa; korostaa, että maataloushyödykkeiden lisäksi myös muut raaka-aineet edistävät laajamittaista metsäkatoa ja että niiden kielteisten vaikutusten lieventäminen edellyttää, että riittävän laajoja koskemattomia metsäalueita jätetään rauhaan ja suojellaan korkeimpien suojeluvaatimusten mukaisesti, jotta pystytään pitämään yllä sellaisia laajamittaisia ekologisia prosesseja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä metsien sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen; painottaa lisäksi, että voimassa oleva lainsäädäntö ja täytäntöönpanosäännöt tuotannon ympäristö- ja sosiaalisesta kestävyydestä on pantava täytäntöön täysimääräisesti, jotta ne ovat tehokkaita; katsoo, että EU:n on puututtava metsiä uhkaavien hyödykkeiden kysynnän tasoon, myös maataloudessa, edistämällä enemmän paikallista hankintaa ja tukemalla laillisesti ja kestävästi tuotettujen rehujen käyttöä sekä asetettava laiduntaminen etusijalle;

5. korostaa, että maankäytön muutosten aiheuttama sademetsien metsäkato vähentää mahdollisuuksia hiilen sitomiseen ja vaikuttaa siten osaltaan merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun;

6. toteaa, että neljä pääasiallista palmuöljyn sertifiointijärjestelmää (RSPO14, ISCC15, MSPO16, ISPO17) poikkeavat toisistaan huomattavasti vaatimuksiltaan, tuloksiltaan, käyttöönotoltaan ja avoimuudeltaan; korostaa, että niiden täytäntöönpanoa ja sen valvontaa koskevat epäjohdonmukaisuudet on nostettu esiin ja että yksikään järjestelmistä ei kata kaikkia EU:n ja YK:n asettamissa poliittisissa tavoitteissa mainittuja ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia kysymyksiä; kehottaa muokkaamaan sertifiointijärjestelmiä mahdollisimman nopeasti ja ryhtymään määrätietoisiin toimiin metsäkatoa aiheuttamattomien toimitusketjujen kehittämiseksi;

7. pitää tärkeänä metsien ja maatalouden vakaata hoitoa; katsoo sen vuoksi, että kaikissa tulevissa toimissa on keskityttävä muun muassa kestämättömien maankäyttö- ja -hoitokäytäntöjen torjumiseen, luonnollisista häiriöistä selviytymiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä maailmanlaajuisen metsäkadon torjumiseen; korostaa, että tällaisilla seikoilla on vakavia ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia kustannuksia kuten biologisen monimuotoisuuden katoaminen elinympäristöjen (myös uhanalaisten lajien elinympäristöjen) tuhoutumisen ja pirstaloitumisen seurauksena ja niillä on kielteisiä vaikutuksia paikallisyhteisöjen elinkeinoihin niiden oikeuksien ja etujen laiminlyömisen seurauksena;

8. panee merkille, että maatalouden sosiaalinen ja taloudellinen merkitys kasvaa, koska maailman väkiluku kasvaa ja elintarvikkeiden ja maataloushyödykkeiden tuotantoa on siksi lisättävä samalla, kun ilmastonmuutosta on hillittävä; panee huolestuneena merkille arvion, jonka mukaan 14 prosenttia maailman elintarvikkeista menee hukkaan sadonkorjuun, teurastuksen ja pyynnin yhteydessä[27], ja korostaa tarvetta johdonmukaisiin toimiin ruokahävikin ja ruokajätteen estämiseksi elintarvikeketjussa sekä tarvetta reagoida nopeasti elintarvikepulaa mahdollisesti aiheuttaviin kriiseihin;

9. kiinnittää huomiota kansainvälisen yhteisön 12. joulukuuta 2018 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä Katowicen ilmastokokouksessa hyväksymään metsiä ja ilmastoa koskevaan julkilausumaan, jossa korostetaan metsien ja puunkäytön merkitystä ilmastonsuojelulle ja asetetaan kyseiset kysymykset muiden kansainvälisten metsiin liittyvien tavoitteiden ja päätösten puitteisiin; toteaa, että nämä tavoitteet voidaan, kuten julkilausumassa todetaan, saavuttaa ainoastaan monitoiminnallisen aktiivisen metsänhoidon avulla, mikä tarkoittaa metsänhoitoa, jossa otetaan huomioon ja asetetaan tasapainoon kaikki metsiä koskevat tavoitteet, kuten hiilen varastointi, lajien ja maaperän suojelu, raaka-aineiden saanti, vapaa-aika ja elintarviketuotanto;

10. korostaa maanviljelyn ohella metsätalouden ratkaisevaa roolia EU:n ja koko maailman maaseudun luonnonvarojen hoitamisessa ja maankäytössä; panee tässä yhteydessä merkille jäsenvaltioiden väliset erot metsänhoidossa, metsänomistuksessa, peltometsätaloudessa ja mahdollisuuksissa;

11. pitää tärkeänä ottaa käyttöön tukiohjelmia viljelyyn kelpaamattoman maaperän kunnostamiseksi ja ennallistamiseksi metsäksi tai maataloussyklin käyttöön;

12. korostaa tarvetta edistää kestävästi tuotettujen tuotteiden tuotantoa ja käyttöä kannustamalla käyttämään metsäkatovapaita toimitusketjuja ja kieltämällä sellaisten tuotteiden pääsy EU:n markkinoille, jotka eivät ole EU:n normien mukaisia tai jotka edistävät metsäkatoa; korostaa, että kestävästi tuotettujen tuotteiden saavuttamiseksi on otettava käyttöön pakolliset asianmukaista huolellisuutta koskevat ja oikeudellisesti sitovat kestävyyskriteerit metsän kannalta riskialttiille hyödykkeille, parannettava toimitusketjun jäljitettävyyttä ja avoimuutta sekä suojauduttava ilmiöiltä, joissa hyödynnetään riittämätöntä jäljittämistä; toteaa lisäksi, että on noudatettava metsiä koskevassa UNFCC:n New Yorkin julkilausumassa annettuja sitoumuksia; korostaa lisäksi, että on hyödyllistä ottaa käyttöön EU:n sertifiointijärjestelmä, joka mahdollistaa tuonnin keskeyttämisen välittömästi, jos satelliittikuvien avulla havaitaan metsäkatoa; panee merkille mahdollisuuden ottaa käyttöön merkintä- ja sertifiointijärjestelmä EU:hun tuotaville tuotteille, jotka eivät aiheuta metsäkatoa, ja sisällyttämällä EU:n kauppasopimuksiin ja muihin monenvälisiin sopimuksiin lausekkeita siitä, että niillä ei aiheuteta metsäkatoa; panee merkille, että joissakin maissa on puuta ja muita tuotteita koskevia vapaaehtoisia ja muuntyyppisiä merkintäjärjestelmiä; katsoo kuitenkin, että yleisesti käytössä olevalla järjestelmällä lisättäisiin tietoisuutta asiasta ja annettaisiin määrällinen käsitys maailmanlaajuisista suuntauksista;

13. pyytää komissiota antamaan säännöllisesti kertomuksen metsäkadon kehityksestä ja paljon hiiltä sitovien maa-alueiden, kuten turvesoiden, hyödyntämisestä kolmansissa maissa;

14. pitää tärkeänä jatkossakin edistää kestävää biotaloutta, fossiilipohjaisten aineiden välttämätöntä korvaamista ja kestävästi tuotettujen tuotteiden kulutusta ottamalla käyttöön merkintä- ja sertifiointijärjestelmä EU:hun tuotaville tuotteille, jotka eivät aiheuta metsäkatoa, ja sisällyttämällä EU:n kauppasopimuksiin ja muihin monenvälisiin sopimuksiin lausekkeita siitä, että niillä ei aiheuteta metsäkatoa;

15. pitää erityisen tärkeänä osallistavaa kumppanuutta kolmansien maiden kanssa, jotta vahvistetaan kestävää maankäyttöä ja kestävää maataloutta sekä erityisesti maa- ja metsäoikeuksien hyvää hallintoa, sillä ne ovat valtioiden velvollisuuksia metsäkadon torjunnassa ja yksityiset sidosryhmät voivat käsitellä niitä vain osittain; muistuttaa, että parempaa hallintoa tukevassa kumppanuuteen perustuvassa toimintamallissa on kunnioitettava alkuperäiskansojen, pientilallisten ja paikallisyhteisöjen oikeuksia sekä mahdollistettava monien sidosryhmien välisiä prosesseja tuottajamaissa; korostaa, että on tärkeää luoda kestäviä ja avoimia maatalouden arvoketjuja kauppasopimuksilla, joilla estetään sellaisten maataloustuotteiden pääsy EU:hun, jotka eivät täytä metsien suojelua koskevia unionin normeja ja arvoja; pitää tärkeänä sisällyttää tuleviin kauppasopimuksiin suojalausekkeita, jotka mahdollistavat, että EU voi keskeyttää metsäkatoon liittyvien tuotteiden tuonnin niiltä alueilta tai maista, joissa metsäkatoa on havaittu; katsoo lisäksi, että tällaisiin sopimuksiin olisi sisällytettävä sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä metsien suojelusta ja ihmisoikeusrikkomusten, myös yhteisöjen maanomistusoikeuksien rikkomisen, torjumisesta;

16. ottaa huomioon maailmanlaajuisen tuen maailman metsäekosysteemien, myös luonnonvaraisten eläinten ja kasvien ja niiden elinympäristöjen, suojelulle vaatiessaan kiireellisiä toimia metsien suojelemiseksi maailmanlaajuisesti ja kestävien globaalien toimitusketjujen varmistamiseksi;

17. vaatii, että kaikkien maailmanlaajuisesti metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n sisämarkkinoille on kiellettävä;

18. kannustaa toteuttamaan tukitoimia, joilla pyritään lisäämään maatalouden tuottavuutta kyseisissä maissa niin, että metsäkatoon ja turvesoiden hyödyntämiseen liittyvä sosiaalinen ja taloudellinen paine vähenisi;

19. korostaa, että palmuöljy on merkittävä moottori sille metsäkadolle, joka kiihtyy hälyttävällä nopeudella Kaakkois-Aasian maiden kaupallisen maatalouden piirissä, kun taas soijanviljely eläinten rehuksi vaikuttaa osaltaan Etelä-Amerikan metsäkatoon;

20. korostaa, että valkuaiskasveja koskevan EU:n strategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa on edistyttävä merkittävästi ja varmistettava riittävä valkuaiskasvien tuotanto EU:ssa, jotta voidaan rajoittaa näihin viljelykasveihin liittyvää metsäkadon vaaraa muilla maailman alueilla, vähentää riippuvuutta tuonnista ja vähentää maankäytön muutoksista johtuvaa metsiin kohdistuvaa painetta; korostaa, että tällaista edistystä olisi saatava aikaan muun muassa lisäämällä kiertoviljelyä ja tukemalla ja ohjaamalla viljelijöitä valkuaiskasvien viljelyyn soveltuvilla alueilla ja että tällaiset toimet vähentäisivät riippuvuutta tuonnista, vähentäisivät metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä maankäytön muutoksista johtuvaa metsiin kohdistuvaa painetta; vaatii siksi kestävyyskriteerien käyttöönottoa kasviproteiinien maahantuonnille;

21. kannustaa komissiota varmistamaan, että oikeudelliseen kehykseen sisällytetään kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät kattava sidosryhmäfoorumi;

22. korostaa, että on tärkeää kehittää ja parantaa edelleen nykyisiä järjestelmiä, kuten EU:n toimintasuunnitelmaa metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta (FLEGT), vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia kansalaisyhteiskunnan kanssa, metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen kehitysmaissa aiheuttamia päästöjä koskevaa YK:n yhteistyöohjelmaa (REDD+)  ja nykyistä lainsäädäntöä, kuten puutavara-asetusta[28], ja korostaa myös nykyisten vapaaehtoisten järjestelmien edistämisen tärkeyttä; korostaa, että tällaiset järjestelmät ovat tärkeitä, jotta voidaan vähentää jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa, edistää tietämyksen siirtoa ja lisätä vastuuntuntoa EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden keskuudessa ja erityisesti käsitellä puutavaran laillisuutta panemalla säännökset tehokkaasti ja oikea-aikaisesti täytäntöön sekä EU:ssa että muualla;

23. katsoo, että metsäkatoa edistäviä tekijöitä olisi käsiteltävä EU:n toimintapolitiikkojen yhteydessä ja siten varmistettava metsiin liittyvien toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus ja vähennettävä metsiin kohdistuvaa painetta; katsoo, että tällainen toimintakehys kannustaisi yhä innovatiivisempaan, kestävämpään ja tehokkaampaan maatalouteen EU:ssa ja sen ulkopuolella ja vähentäisi ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa uusien teknologioiden avulla; huomauttaa, että kehyksessä asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa antamalla viljelijöille mahdollisuus saada helposti rahoitusta, jotta he voivat hankkia huippuluokan viljelyteknologiaa; katsoo, että elintarvikkeiden suureen kysyntään olisi vastattava teknisen avun, maatalousjärjestöjen välisen yhteistyön ja tietämyksen siirron avulla;

24. korostaa, että metsätalouden uudelleenmuotoilun on johdettava integroitujen metsänhoitokäytäntöjen käyttöön kaikkialla maailmassa, sillä vain tällä tavoin metsien monikäytön tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti; toteaa, että integroitu metsänhoito perustuu puun kestävään tuotantoon luonnollisena raaka-aineena ja kaikenlaisen puun kestävyyspotentiaalin hyödyntämiseen;

25. korostaa kestävän metsänhoidon, myös koulutuksen, merkitystä EU:ssa ja kolmansissa maissa, sillä se on olennainen tekijä varmistettaessa metsänomistajien, metsässä asuvien tai työskentelevien ihmisten ja peltometsätaloutta harjoittavien maanviljelijöiden tulot, edistettäessä biologista monimuotoisuutta ja hiilen sitomista metsiin ja parannettaessa metsien sopeutuvuutta; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tukea metsänomistajia ja ottaa erityisesti huomioon pienten metsänomistajien olot;

26. korostaa peltometsätalousjärjestelmien, myös laajojen kaskilaidunten, merkitystä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa käytäntönä, jolla on suuri hiilensidontapotentiaali; korostaa, että kuivina aikoina tämä on mahdollisesti merkittävä eläinten rehun ja tuotannon monipuolistamisen lähde myös biotalouden kannalta; korostaa kenttätutkimusten osoittavan, että peltometsätalous käyttää maata tehokkaammin kuin yhden lajin viljely, minkä vuoksi se voi vähentää muihin ekosysteemeihin, kuten metsiin, kohdistuvaa painetta; kehottaa muuttamaan sääntöjä, jotta nykyisten peltometsätalousjärjestelmien uudistamista ja ennallistamista sekä uusien järjestelmien perustamista voidaan helpottaa;

27. korostaa, että kulutuspaineen vähentäminen on keskeistä metsien suojelun kannalta; korostaa tässä yhteydessä, että olisi edistettävä puun porrastettua käyttöä raaka-aineena; huomauttaa, että puutavara tuottaa ekopalveluja ainoastaan pitkäikäisissä tuotteissa, kuten huonekaluissa tai rakennuksissa;

28. korostaa, että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin olisi sisällyttävä kestävää metsänhoitoa ja vastuullista yrittäjyyttä koskevia määräyksiä sekä sitoumuksia, jotka koskevat Pariisin sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa;

29. on erittäin huolissaan tiedoista, joita on kantautunut kolmansissa maissa ja EU:ssa tapahtuneista laittomista hakkuista ja muusta niihin liittyvästä rikollisesta toiminnasta, joka on kohdistunut metsänhoitajiin ja metsätyöntekijöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan päättäväistä toimintaa laittomien hakkuiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi erityisesti Euroopan viimeisissä ikimetsissä ja valvomaan asiaa koskevan voimassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamaan siten oikeasuhteisia, varoittavia ja tehokkaita seuraamuksia EU:n lainsäädännön rikkomistapauksissa;

30. korostaa tarvetta lisätä yleistä tietoisuutta laittomien hakkuiden ja metsiin liittyvien rikosten sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista;

31. korostaa, että Euroopan ympäristökeskuksen ”European Environment – State and Outlook 2020” -raportissa todettiin, että vain kolmannes luontotyyppidirektiivissä[29] luetelluista metsäluontotyypeistä on saavuttanut suotuisan suojelutason ja että metsäluontotyyppien ja -lajien suojelutaso on parantunut vain vähän vuoden 2013 jälkeen EU:n metsästrategian täytäntöönpanosta huolimatta; korostaa, että näiden luontotyyppien hallinnointiin ja luontotyyppidirektiivin täytäntöönpanon valvomiseen tarvitaan riittävästi resursseja.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.5.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

13

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Dino Giarrusso, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Juozas Olekas, Pina Picierno, Maxette Pirbakas, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Manuel Bompard, Anja Hazekamp, Pär Holmgren, Peter Jahr, Zbigniew Kuźmiuk, Christine Schneider, Sylwia Spurek, Marc Tarabella, Hilde Vautmans

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

ECR

Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel, Veronika Vrecionová

ID

Gilles Lebreton, Maxette Pirbakas,

GUE/NGL

Manuel Bompard, Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp

NI

Dino Giarrusso

RENEW

Atidzhe Alieva‑Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Martin Hlavacek, Elsi Katainen, Ulrike Müller, Hilde Vautmans

S&D

Clara Aguilera, Eric Andrieu, Attila Ara‑Kovács, Carmen Avram, Adrian‑Dragoş Benea, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Juozas Olekas, Pina Picierno, Marc Tarabella

VERTS/ALE

Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Pär Holmgren, Bronis Ropė, Sarah Wiener

 

13

-

ID

Ivan David

PPE

Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jaroslaw Kalinowski, Norbert Lins, Marlene Mortler, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Christine Schneider, Annie Schrijer-Pierik, Juan Ignacio Zoido Álvarez

 

4

0

ECR

Bert‑Jan Ruissen

ID

Mara Bizzotto, Angelo Ciocca

PPE

Anne Sander

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 


 

 

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (3.6.2020)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

EU:n tehtävästä maailman metsien suojelemisessa ja ennallistamisessa

(2019/2156(INI))

Valmistelija: Mauri Pekkarinen

 

PA_NonLeg


 

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että kestävään ja tehokkaaseen metsäpolitiikkaan tarvitaan luotettavia tietoja metsävaroista ja niiden tilasta, hallinnasta ja käytöstä sekä myös luotettavia tietoja maankäytön muutoksista;

B. ottaa huomioon, että metsät ja metsiin perustuva arvoketju ovat olennaisen tärkeitä kiertobiotalouden jatkokehitykselle, sillä ne tarjoavat työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia maaseutu- ja kaupunkialueilla, hillitsevät ilmastonmuutosta ja tarjoavat terveyshyötyjä;

1. muistuttaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden odotetaan toteuttavan kiireellisiä toimia metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, jotta ne voivat täyttää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Pariisin sopimukseen, biologista monimuotoisuutta koskevaan maailmanlaajuiseen strategiseen suunnitelmaan 2011–2020 sekä YK:n metsiä koskevaan strategiseen suunnitelmaan ja sen maailmanlaajuisiin metsätavoitteisiin liittyvät sitoumuksensa;

2. on syvästi huolissaan siitä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden ponnisteluista huolimatta EU ei todennäköisesti kykene täyttämään sitoumustaan metsäkadon pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä osana kestävän kehityksen tavoitteita; tukee siksi voimakkaasti komission ehdotusta tehostaa toimia maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi;

3. korostaa, että globaali metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen ovat vakavia ongelmia, ja suhtautuu siksi myönteisesti 23. heinäkuuta 2019 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n toimien tehostaminen maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi” (COM(2019)0352);

4. panee merkille tiedonannossa esitetyt toiminnan painopisteet ja ilmaisee sitoutuvansa aktiivisesti kehittämään kuvattuja toimia, jotta ne olisivat tehokkaita ja täydentäviä, ja kehottaa vahvistamaan niitä ja panemaan ne asianmukaisesti täytäntöön; korostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarvetta; pitää erityisen tärkeänä, että uusi metsästrategia perustuu kolmeen kestävän kehityksen pilariin: ympäristöön liittyvä, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys;

5. korostaa, että kestävä metsänhoito voi estää metsäkatoa ja että se vaikuttaa myönteisesti metsien terveyteen ja monimuotoisuuteen; toteaa, että se mahdollistaa hiilen sitomisen ja sen varastoinnin palautumiskykyisiin ja kasvaviin metsiin; toteaa, että sen avulla varastoituu hiiltä puutuotteisiin; toteaa, että se tarjoaa myös uusiutuvaa ja ilmastoystävällistä raaka-ainetta, joka voisi korvata energiaintensiivisiä materiaaleja ja fossiilisia polttoaineita;

6. korostaa, että on tärkeää helpottaa osallistavaan kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa kaikilla tasoilla kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan vahvistaa kestävää maankäyttöä ja maataloutta sekä maanomistusta ja hyvää hallintoa, puuhun perustuvaa ja metsäkatoa aiheuttamatonta kiertotaloutta ja kehittää edelleen näiden maiden välisiä vahvoja suhteita metsäkadon torjunnassa kunnioittaen samalla alkuperäiskansojen, pienviljelijöiden ja paikallisyhteisöjen oikeuksia;

7. pitää tärkeänä varmistaa, että metsäkato sisällytetään maakohtaisiin poliittisiin vuoropuheluihin, ja auttaa kumppanimaita kehittämään ja panemaan täytäntöön metsätaloutta ja kestävää metsätaloutta koskevia kansallisia kehyksiä ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset metsänhoitotavat; korostaa, että näissä kansallisissa kehyksissä on otettava huomioon sekä kotimaiset tarpeet että maailmanlaajuiset sitoumukset; korostaa tarvetta toteuttaa kannustinmekanismeja pienviljelijöille, jotta he voivat pitää yllä ja parantaa kestävän metsä- ja maatalouden mahdollistamia ekosysteemejä ja tuotteita;

8. korostaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmasta on jo rahoitettu merkittävää tutkimusta ja innovointia siirryttäessä kohti kestävämpiä maankäyttökäytäntöjä ja toimitusketjuja metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi; pyytää lisäämään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman varoja, jotta siitä voitaisiin tukea jatkossakin näitä aloja;

9. korostaa, että on tarpeen edistää EU:n puutavara-asetuksen[30] täytäntöönpanoa, jotta estetään laittomista lähteistä tulevan puun pääsy Euroopan sisämarkkinoille;

10. korostaa tarvetta houkutella yksityisiä investointeja metsäkatoa aiheuttaviin tekijöihin puuttumiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi; korostaa tähän liittyen kilpailukykyisen sääntely-ympäristön merkitystä ja tarvetta ottaa sidosryhmät täysimääräisesti mukaan poliittisen prosessin kaikkiin vaiheisiin;

11. korostaa tarvetta arvioida tarkemmin WTO:n sääntöjen mukaisia kysyntäpuolen uusia sääntely- ja muita toimenpiteitä, jotta varmistetaan yhteisymmärrys metsäkatoa aiheuttamattomista toimitusketjuista; korostaa tarvetta lisätä toimitusketjun avoimuutta ja minimoida yleisesti metsäkadon ja EU:hun tuotaviin hyödykkeisiin liittyvän metsäkadon riski; kehottaa komissiota käynnistämään muiden kuluttajamaiden kanssa vuoropuhelun metsäkatoa aiheuttamattomista toimitusketjuista, rahoituksesta ja investoinneista;

12. kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään teollisuusvetoista innovointia ja aloitteita, joilla parannetaan arvoketjujen kestävyyttä;

13. kehottaa unionia tukemaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen seurantaa käyttämällä eri lähteistä peräisin olevia maanhavainnointitietoja ja kehittämällä yksityiskohtaisempia maankuvaussatelliitteja, jotta metsäkatoa voidaan seurata tarkasti ja reaaliaikaisesti; toteaa, että annetut tiedot olisivat arvokas väline metsäkadon torjunnassa maailmanlaajuisesti;

14. kehottaa komissiota lisäämään toimitusketjujen avoimuutta, minimoimaan teollisuuden ja kuluttajien metsäkadon riskin ja siten varmistamaan metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut;

15. korostaa tarvetta vahvistaa standardeja ja sertifiointijärjestelmiä, jotka ovat jo olemassa, sen sijaan, että sääntöihin sisällytettäisiin uusia standardeja ja sertifikaatteja, ja katsoo lisäksi, että standardien ja sertifiointijärjestelmien on oltava WTO:n sääntöjen mukaisia;

16. kehottaa lisäämään kuluttajien ja EU:n teollisuuden tietoisuutta siitä, että maankäyttöön kohdistuvaa kulutusjalanjälkeä on pienennettävä, ja kannustaa ihmisiä kuluttamaan tuotteita toimitusketjuista, jotka eivät aiheuta metsäkatoa, ja kehottaa perustamaan tällaisia toimitusketjuja EU:n biotaloudessa;

17. toistaa komissiolle esittämänsä pyynnön esittää viipymättä ehdotus due diligence -periaatteisiin perustuvaksi eurooppalaiseksi lainsäädäntökehykseksi, jotta voidaan taata kestävät ja metsäkatoa aiheuttamattomat toimitusketjut kaikille EU:n markkinoille saatetuille tuotteille kansainvälisten normien ja velvoitteiden mukaisesti; vaatii, että tällaiseen lainsäädäntöön liitetään vankka täytäntöönpanomekanismi ja että siihen sisällytetään noudattamatta jättämisestä langetettavat tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.5.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

1

23

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Michael Bloss, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Klaus Buchner, Martin Buschmann, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Andrea Caroppo, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Christian Ehler, Valter Flego, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Jens Geier, Nicolás González Casares, Bart Groothuis, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Eva Maydell, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Iskra Mihaylova, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Sira Rego, Jérôme Rivière, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jutta Paulus, Edina Tóth

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

54

+

GUE/NGL

Manuel Bompard, Marc Botenga, Marisa Matias, Sira Rego

NI

Martin Buschmann, Clara Ponsatí Obiols

PPE

François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria Da Graça Carvalho, Pilar Del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Edina Tóth, Henna Virkkunen, Pernille Weiss

Renew

Nicola Beer, Nicola Danti, Martina Dlabajová, Valter Flego, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Iskra Mihaylova, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen

S&D

Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Jens Geier, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho

 

1

-

ECR

Robert Roos

 

23

0

ECR

Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Evžen Tošenovský

ID

Paolo Borchia, Markus Buchheit, Andrea Caroppo, Thierry Mariani, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Jérôme Rivière, Isabella Tovaglieri

NI

Ignazio Corrao

Verts/ALE

François Alfonsi, Michael Bloss, Klaus Buchner, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Jutta Paulus, Mikuláš Peksa, Marie Toussaint

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.7.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

66

2

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurelia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Miriam Dalli, Esther de Lange, Christian Doleschal, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Agnès Evren, Fredrick Federley, Pietro Fiocchi, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Ryszard Antoni Legutko, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ștefan Motreanu, Ville Niinistö, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Günther Sidl, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Catherine Chabaud, Norbert Lins, Vincenzo Sofo, Maria Spyraki, Inese Vaidere, Lucia Vuolo

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

66

+

GUE/NGL

Malin BJÖRK, Anja HAZEKAMP, Petros KOKKALIS, Silvia MODIG, Mick WALLACE

NI

Eleonora EVI

PPE

Bartosz ARŁUKOWICZ, Traian BĂSESCU, Nathalie COLIN-OESTERLÉ, Christian DOLESCHAL, Agnès EVREN, Adam JARUBAS, Ewa KOPACZ, Esther de LANGE, Peter LIESE, Norbert LINS, Fulvio MARTUSCIELLO, Liudas MAŽYLIS, Dolors MONTSERRAT, Dan-Ștefan MOTREANU, Stanislav POLČÁK, Maria SPYRAKI, Edina TÓTH, Inese VAIDERE, Pernille WEISS, Michal WIEZIK

RENEW

Pascal CANFIN, Catherine CHABAUD, Martin HOJSÍK, Jan HUITEMA, Frédérique RIES, María Soraya RODRÍGUEZ RAMOS, Nicolae ŞTEFĂNUȚĂ, Linea SØGAARD-LIDELL, Véronique TRILLET-LENOIR

S&D

Nikos ANDROULAKIS, Marek Paweł BALT, Monika BEŇOVÁ, Simona BONAFÈ, Delara BURKHARDT, Sara CERDAS, Tudor CIUHODARU, Miriam DALLI, Jytte GUTELAND, Javi LÓPEZ, César LUENA, Alessandra MORETTI, Sándor RÓNAI, Günther SIDL, Petar VITANOV, Tiemo WÖLKEN

ID

Simona BALDASSARRE, Aurelia BEIGNEUX, Catherine GRISET, Joëlle MÉLIN, Silvia SARDONE, Vincenzo SOFO, Lucia VUOLO

VERTS/ALE

Margrete AUKEN, Bas EICKHOUT, Pär HOLMGREN, Yannick JADOT, Tilly METZ, Ville NIINISTÖ, Grace O'SULLIVAN, Jutta PAULUS

 

2

-

ID

Teuvo HAKKARAINEN, Sylvia LIMMER

 

9

0

ECR

Sergio BERLATO, Pietro FIOCCHI, Joanna KOPCIŃSKA, Ryszard Antoni LEGUTKO, Rob ROOKEN, Alexandr VONDRA, Anna ZALEWSKA

RENEW

Fredrick FEDERLEY, Andreas GLÜCK

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

Päivitetty viimeksi: 3. syyskuuta 2020
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö