MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

9.9.2020 - (COM(2020)0451 – C9-0149/2020 – 2020/0101(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Yhteisesittelijät: Andrey Novakov, Constanze Krehl
Esittelijä (*): Agnes Jongerius
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

Tarkistukset

• 001-060 (PDF - 178 KB)
• 001-060 (DOC - 46 KB)
• 061-061 (PDF - 204 KB)
• 061-061 (DOC - 77 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

(COM(2020)0451 – C9-0149/2020 – 2020/0101(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0451),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 177 artiklan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0149/2020),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 13. heinäkuuta 2020 antaman lausunnon[1],

– on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

– on kuullut alueiden komiteaa,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A9-0150/2020),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

Tarkistus  1

 

Ehdotus asetukseksi

1 otsikko

Komission teksti	Tarkistus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

Tarkistus  2

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Covid-19-pandemian seurauksista aiheutunut kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.	(1) Covid-19-pandemian seurauksista aiheutunut sosiaali-, talous- ja terveyskriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta, ja pahentaa köyhyyden vaarassa elävien ihmisten tilannetta, kärjistää sosiaalisia eroja ja lisää työttömyyttä. Sisärajojen sulkeminen vaikutti merkittävästi myös raja-alueiden taloudelliseen yhteistyöhön, työntekijöiden työmatkoihin ja pk‑yritysten toimintaan. Lisäksi perusteltua huolta aiheuttaa se, että terveydenhuoltopalveluiden saatavuus on keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä rajoitettua. On myös otettava huomioon, että unionissa ja sen eri osien välillä, erityisesti raja-alueilla, on syviä terveyseroja, mikä syventää täyttämättä jääneitä sairaanhoitotarpeita ja vähentää yleistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioissa. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä, välittömiä ja poikkeuksellisia toimenpiteitä, joilla päästään puuttumaan nopeasti reaalitalouteen investointien, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vauhdittamiseksi ja yritysrakenteen säilyttämiseksi.

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(2) Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi asetuksia (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muutettiin 30 päivänä maaliskuuta 2020, jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä ’rahastot’, sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen toimintaohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun unionin talouksiin ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset kuitenkin pahenivat edelleen, molempia asetuksia muutettiin jälleen 23 päivänä huhtikuuta 2020 poikkeuksellisen lisäjoustavuuden tarjoamiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin laajentamalla mahdollisuutta ottaa käyttöön rahastojen käyttämätöntä tukea ja yksinkertaistamalla ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastamiseen liittyviä menettelyvaatimuksia.	(2) Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi asetuksia (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muutettiin 30 päivänä maaliskuuta 2020, jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä ’rahastot’, sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen toimintaohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun unionin talouksiin ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset kuitenkin pahenivat edelleen, molempia asetuksia muutettiin jälleen 23 päivänä huhtikuuta 2020 poikkeuksellisen lisäjoustavuuden tarjoamiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin laajentamalla mahdollisuutta ottaa käyttöön rahastojen käyttämätöntä tukea ja yksinkertaistamalla ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastamiseen liittyviä menettelyvaatimuksia, jotta lopulliset tuensaajat voivat saada rahoitusta, jota ei ole tähän mennessä ollut saatavilla.

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Jäsenvaltioiden covid-19-taudin leviämisen hillitsemiseksi käyttöön ottamista poikkeuksellisista rajoituksista on aiheutunut taloudelle valtavia häiriöitä, ja eri jäsenvaltioiden käytössä olevien kansallisten keinojen vaihtelevuudesta johtuva epäsymmetrisen elpymisen riski vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoiden toimintaan; näihin seikkoihin puuttuakseen Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 yhteisen elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy vahva investointikomponentti, kehotti perustamaan elpymisrahaston, valtuutti komission tekemään tarvekartoituksen, jotta resurssit kohdennettaisiin pahiten kärsineille toimialoille ja unionin maantieteellisille alueille, ja selvensi myös yhteyttä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen.	(3) Jotta voitaisiin korjata talouden valtavat häiriöt ja välttää unioniin kohdistuvat tuhoisat sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset, jotka johtuvat poikkeuksellisista rajoituksista, joita jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön hillitäkseen covid-19-taudin leviämistä, ja eri jäsenvaltioiden käytössä olevien kansallisten keinojen vaihtelevuudesta johtuva epäsymmetrisen elpymisen riski, joka on vaikuttanut vakavasti sisämarkkinoiden toimintaan, Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 yhteisen elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy vahva investointikomponentti, kehotti perustamaan elpymisrahaston, valtuutti komission tekemään tarvekartoituksen, jotta resurssit kohdennettaisiin pahiten kärsineille toimialoille ja unionin maantieteellisille alueille 21 päivänä heinäkuuta 2020 annettujen Eurooppa‑neuvoston päätelmien mukaisesti, ja selvensi myös yhteyttä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen.

Tarkistus  5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan investointi- ja rakennerahastojen yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia. Tällaisia lisämäärärahoja käytettäessä olisi varmistettava, että varmistetaan asetuksessa [Euroopan unionin elpymisväline] säädettyjen määräaikojen noudattaminen. Lisäksi olisi asetettava saataville lisämäärärahoja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten tarkistamalla vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä.	(4) Euroopan investointi- ja rakennerahastojen yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia. Lisäksi olisi asetettava saataville lisämäärärahoja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten tarkistamalla vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä, jotta mahdollistetaan joustava reagointi covid-19-kriisin aiheuttamiin tarpeisiin.

Tarkistus  6

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Kaikkiaan 58 272 800 000 euron (käypinä hintoina) suuruinen poikkeuksellinen lisäsumma olisi asetettava saataville talousarviositoumuksiin rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen puitteissa vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta pahiten kärsineitä jäsenvaltioita ja alueita voitaisiin tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa tai pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle siten, että määrärahat saataisiin nopeasti reaalitalouden käyttöön nykyisten toimenpideohjelmien kautta. Vuoden 2020 määrärahat ovat peräisin vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen käytettävissä olevien määrärahojen kasvusta, kun taas vuosien 2021 ja 2022 määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Komission aloitteesta osa lisämäärärahoista olisi kohdennettava tekniseen tukeen. Komission olisi vahvistettava jäljellä olevan lisämäärärahaerän jakauma kunkin jäsenvaltion osalta käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja siitä, miten tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut niiden talouteen ja yhteiskuntaan. Jakomenetelmään olisi tehtävä varaus syrjäisimmille alueille kohdennettavasta erityisestä lisämäärästä, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Kriisin vaikutusten muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 samaan jakomenetelmään pohjautuen ja käyttäen 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tuoreimpia tilastotietoja lisämäärärahojen vuoden 2022 erän jakamiseksi.	(5) Kaikkiaan 58 272 800 000 euron (käypinä hintoina, 54 806 498 104 euroa vuoden 2018 hintoina) suuruinen poikkeuksellinen lisäsumma olisi asetettava saataville talousarviositoumuksiin rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa vuosina 2020, 2021 ja 2022 ja, jos jäsenvaltio perustelee asian, myös vuosina 2023 ja 2024, jotta pahiten kärsineitä jäsenvaltioita ja alueita voitaisiin tukea covid-19-pandemian ja sen sosioekonomisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa ja pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle siten, että määrärahat saataisiin nopeasti reaalitalouden käyttöön nykyisten toimenpideohjelmien kautta. Vuoden 2020 määrärahat ovat peräisin vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen käytettävissä olevien määrärahojen kasvusta, kun taas vuosien 2021 ja 2022 sekä tarvittaessa vuosien 2023 ja 2024 määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Komission aloitteesta osa lisämäärärahoista olisi kohdennettava tekniseen tukeen. Jotta voidaan varmistaa sopusointuinen kehitys taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti, komission olisi vahvistettava täytäntöönpanosäädöksillä sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen että Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa tehtävien talousarviositoumusten osalta jäljellä olevan lisämäärärahaerän vuotuinen jakauma kunkin jäsenvaltion osalta käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja siitä, miten tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut niiden talouteen ja yhteiskuntaan. Jakomenetelmään olisi tehtävä varaus syrjäisimmille alueille kohdennettavasta erityisestä lisämäärästä, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Kriisin vaikutusten muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 samaan jakomenetelmään pohjautuen ja käyttäen 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tuoreimpia tilastotietoja lisämäärärahojen vuoden 2022 erän sekä tarvittaessa vuosien 2023 ja 2024 erien jakamiseksi.

Tarkistus  7

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(6) Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT‑sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.	(6) Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT‑sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys ja lopullisten tuensaajien suojelu on ratkaisevan tärkeää kriisin aiheuttamien vahinkojen korjaamisen kannalta.

Tarkistus  8

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Jotta jäsenvaltioille sallittaisiin mahdollisimman paljon joustovaraa siinä, kuinka ne räätälöivät covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamistoimia tai luovat pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, komission olisi vahvistettava kohdennettavat määrärahat jäsenvaltiotasolla. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää mahdollisia lisämäärärahoja vähävaraisimmille suunnatun avun tukemiseen. On myös tarpeen vahvistaa enimmäismäärät sille, kuinka paljon määrärahoja voidaan osoittaa tekniseen tukeen jäsenvaltioiden aloitteesta, mutta samalla suoda jäsenvaltioille mahdollisimman paljon joustovaraa siinä, kuinka määrärahat jaetaan EAKR:sta tai ESR:sta tuettavien toimenpideohjelmien sisällä. On syytä selventää, että ESR:n vähimmäisosuutta ei ole tarpeen noudattaa lisämäärärahojen osalta. Kun otetaan huomioon, että lisämäärärahat oletetaan käytettävän nopeasti, lisämäärärahoihin liittyvät sitoumukset olisi vapautettava vasta toimenpideohjelmien sulkemisen yhteydessä.	(7) Jotta jäsenvaltioille sallittaisiin mahdollisimman paljon joustovaraa siinä, kuinka ne räätälöivät covid-19-pandemian ja sen sosioekonomisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamistoimia ja luovat pohjaa terveydenhuoltojärjestelmien ja talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, komission olisi vahvistettava kohdennettavat määrärahat jäsenvaltiotasolla kriisistä eniten kärsineet alueet huomioiden. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää mahdollisia lisämäärärahoja vähävaraisimmille suunnatun avun ja nuorisotyöllisyysaloitteen tukemiseen. On myös tarpeen vahvistaa enimmäismäärät sille, kuinka paljon määrärahoja voidaan osoittaa tekniseen tukeen jäsenvaltioiden aloitteesta, mutta samalla suoda jäsenvaltioille mahdollisimman paljon joustovaraa siinä, kuinka määrärahat jaetaan EAKR:sta tai ESR:sta tuettavien toimenpideohjelmien sisällä. ESR:n toiminnallinen vahvuus olisi säilytettävä. Kun otetaan huomioon, että lisämäärärahat oletetaan käytettävän nopeasti, lisämäärärahoihin liittyvät sitoumukset olisi vapautettava vasta toimenpideohjelmien sulkemisen yhteydessä.

Tarkistus  9

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Koska covid-19-pandemia on vaikuttanut eri tavoin jäsenvaltioiden alueisiin ja kuntiin, viranomaisia, talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavien alueellisten ja paikallisten toimijoiden osallistuminen on tärkeää REACT‑EU‑välineestä tuettavan kriisin vahinkojen korjaamisen valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Komission olisi vahvistettava ja seurattava tiiviisti kumppanuutta ja monitasoista hallintoa jäsenvaltioissa.

Tarkistus  10

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/5585 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää lisämäärärahoja ensisijaisesti terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin suuntautuviin investointeihin, pk-yrityksille käyttöpääoman tai investointituen muodossa annettavaan tukeen, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä tukeviin toimiin, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin tai taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista. Teknistä tukea olisi myös tuettava. Asianmukaista on, että lisämäärärahat kohdennetaan yksinomaan uuteen temaattiseen tavoitteeseen ”Covid‑19‑pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jonka olisi myös muodostettava ainoa investointiprioriteetti, jotta lisämäärärahoja koskeva ohjelmatyö ja määrärahojen käyttö voisi tapahtua kevyemmällä menettelyllä.	(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/5585 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää lisämäärärahoja ensisijaisesti terveyspalveluihin, myös rajat ylittäviin terveyspalveluihin ja hoitokoteihin, liittyviin tuotteisiin ja palveluihin suuntautuviin investointeihin, joissa varmistetaan mahdollisimman hyvä täydentävyys muiden unionin välineiden kanssa, pk-yrityksille käyttöpääoman tai investointituen muodossa annettavaan tukeen etenkin aloilla, joihin covid‑19‑pandemia on vaikuttanut eniten ja jotka tarvitsevat nopeaa elvytystä, kuten matkailu- ja kulttuurialat, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä tukeviin toimiin, yhteisötalouden yrityksille annettavaan tukeen, maaseutu- ja raja‑alueilla, vähemmän kehittyneillä alueilla, saari- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä teollisuuden muutosprosessista ja väestökadosta kärsivillä alueilla asuville henkilöille syrjimättömiä peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin tai taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista. Terveysalan yhteistyötä, koordinointia ja palautumiskykyä olisi vahvistettava luomalla ja kehittämällä koko unionin osaamiskeskusten verkosto, joka on erikoistunut kehittämään hoitoja kehittyviin terveystarpeisiin. Olisi tuettava muitakin investointeja, joilla on todistetusti hyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja, kuten kaupunkien uudistamista. Lisäksi teknistä tukea olisi myös tuettava kaikissa vaiheissa. Asianmukaista on, että lisämäärärahat kohdennetaan yksinomaan uuteen temaattiseen tavoitteeseen ”Covid‑19‑pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jonka olisi myös muodostettava ainoa investointiprioriteetti, jotta lisämäärärahoja koskeva ohjelmatyö ja määrärahojen käyttö voisi tapahtua kevyemmällä menettelyllä.
__________________	__________________
5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 23.4.2020, s. 1).	5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 23.4.2020, s. 1).

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä lisämäärärahat ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta, työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta. On syytä selventää, että tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tukea covid-19-pandemian johdosta voidaan myöntää työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille olisi oltava kestoltaan rajattu.	(10) ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä lisämäärärahat ensisijaisesti tukemaan työmarkkinoiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien nykyaikaistamista, työpaikkojen säilyttämistä myös maaseutu- ja raja-alueilla, vähemmän kehittyneillä alueilla, saari- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä teollisuuden muutoksesta ja väestökadosta kärsivillä alueilla, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille, yrittäjille, freelancereille, taiteilijoille ja luovan alan työntekijöille annettavan tuen kautta, työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, osallistavaa koulutusta, mukaan lukien elinikäinen oppiminen ja verkko-oppiminen, osaamisen kehittäminen, uudelleen- ja täydennyskoulutus etenkin muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja omaisiaan hoitaville, sekä parantamaan yleishyödyllisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tasavertaista ja yleistä saatavuutta myös lasten, vanhusten, vammaisten, naisten, joita taloudellinen kriisi koettelee eniten, sekä vähemmistöjen ja kodittomien osalta. On syytä selventää, että tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tukea covid-19-pandemian johdosta voidaan myöntää työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille olisi oltava kestoltaan rajattu. Näillä työajan lyhentämisjärjestelyillä olisi pyrittävä säilyttämään sama työhön ja työskentelyyn liittyvien ehtojen ja oikeuksien taso, ja niille osoitetut ESR:n lisämäärärahat olisi käytettävä yksinomaan osittaisten työttömyysetuuksien rahoittamiseen eikä mihinkään muihin yrityksen käyttötarkoituksiin tai menoihin, eivätkä ne saisi heikentää työehtosopimusneuvotteluja, työntekijöiden osallistumista yrityksen päätöksentekoprosesseihin tai yhteistoimintaa työpaikalla kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

Tarkistus  12

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Koska jäsenvaltioiden välisten rajojen väliaikainen sulkeminen on aiheuttanut merkittäviä haasteita rajat ylittäville yhteisöille ja yrityksille, jäsenvaltioiden raja-alueiden talouksien olisi käytettävä enintään viisi prosenttia lisämäärärahoista rajat ylittävien hankkeiden tukemiseen käyttämällä olemassa olevia Interreg-hankkeita tai luomalla uusia.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa ripeästi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin korjaamistoimia ja luoda pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, on tarpeen myöntää suurempia ensimmäisiä ennakkomaksuja, jotta lisämäärärahoista tuettavat toimet voidaan toteuttaa nopeasti. Maksettavilla ensimmäisillä ennakkomaksuilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa mahdollisuus järjestää ennakkomaksuja tuensaajille ja suorittaa maksut tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.	(11) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa ripeästi covid-19-pandemian ja sen sosioekonomisten seurausten aiheuttaman kriisin korjaamistoimia ja luoda pohjaa terveydenhuoltojärjestelmien ja talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, on tarpeen myöntää suurempia ensimmäisiä ennakkomaksuja tai tapauksen mukaan vuotuinen ennakkomaksu, jotta lisämäärärahoista tuettavat toimet voidaan toteuttaa nopeasti. Maksettavilla ensimmäisillä ennakkomaksuilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa mahdollisuus järjestää ennakkomaksuja tuensaajille ja suorittaa maksut tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.

Tarkistus  14

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(12 a) Lisämäärärahat olisi käytettävä kestävän kehityksen ja vahingon välttämisen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus. Lisäksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökohtien integrointi olisi otettava huomioon ja niitä olisi edistettävä toimenpideohjelmien koko täytäntöönpanon ajan.

Tarkistus  15

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(13) Julkisiin varoihin kohdistuvaa rasitusta covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisessa ja pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle olisi helpotettava, minkä vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää sovellettavaksi enintään 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta niissä toimenpideohjelmien eri toimintalinjoissa, joissa annettava tuki on peräisin lisämäärärahoista.	(13) Julkisiin varoihin kohdistuvaa rasitusta covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisessa ja pohjan luomisessa terveydenhuoltojärjestelmien ja talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle olisi helpotettava, minkä vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää sovellettavaksi enintään 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta niissä toimenpideohjelmien eri toimintalinjoissa, joissa annettava tuki on peräisin lisämäärärahoista.

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen ja pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarkoitetut lisämäärärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua poikkeuksellisesti vapauttaa jäsenvaltiot lisämäärärahojen osalta velvollisuudesta noudattaa ennakkoehtoja ja vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä myös EAKR:ssa määritellyn kaupunkialueiden kestävään kehitykseen varattavan osuuden osalta sekä viestintästrategian laatimista. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tarpeen tehdä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä sitä, miten niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi pyrittävä lisäämään unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.	(14) Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön covid-19-pandemian ja sen sosioekonomisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen ja pohjan luomiseen terveydenhuoltojärjestelmien ja talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarkoitetut lisämäärärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua poikkeuksellisesti vapauttaa jäsenvaltiot lisämäärärahojen osalta velvollisuudesta noudattaa ennakkoehtoja ja vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä myös EAKR:ssa määritellyn kaupunkialueiden kestävään kehitykseen varattavan osuuden osalta sekä viestintästrategian laatimista. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tarpeen tehdä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tai, jos lisämäärärahoja asetetaan saataville talousarviositoumuksia varten vuosina 2023 ja 2024, 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, osallistavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä sitä, miten niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioiden edellytetään hyödyntävän komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi pyrittävä lisäämään unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(15) Tavoitteena on kohdentaa nämä lisämäärärahat poikkeuksellisesti niille maantieteellisille alueille, joilla niitä eniten tarvitaan, minkä vuoksi EAKR:oon ja ESR:oon osoitettavia lisämäärärahoja ei tarvitse eritellä alueluokittain, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rakennerahastovarojen myöntämistä koskevien yleisten sääntöjen soveltamiseen. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot varmistaakseen, että päähuomio on edelleen vähemmän kehittyneissä alueissa SEUT-sopimuksen 173 artiklassa säädettyjen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti. Kumppanuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi osallistettava myös paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia tahoja.	(15) Tavoitteena on kohdentaa nämä lisämäärärahat poikkeuksellisesti eniten kärsineille maantieteellisille alueille, raja‑alueet mukaan luettuina, minkä vuoksi EAKR:oon ja ESR:oon osoitettavia lisämäärärahoja ei tarvitse eritellä alueluokittain, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rakennerahastovarojen myöntämistä koskevien yleisten sääntöjen soveltamiseen. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon covid‑19‑pandemian vaikutuksesta johtuvat alueiden erilaiset investointitarpeet sekä kehitystasot varmistaakseen, että huomio kiinnittyy tasapainoisesti sekä vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja vähävaraisiin yhteisöihin SEUT-sopimuksen 173 artiklassa vahvistettujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti että pandemiasta eniten kärsiviin alueisiin ja kaupunkeihin. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi osallistettava myös paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa, erityisesti kolmatta sektoria, edustavia tahoja.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Lukuun ottamatta tapauksia, joita varten tässä asetuksessa säädetään poikkeuksista, REACT-EU-välineen menoihin olisi sovellettava samoja velvoitteita ja suojatoimia kuin kaikkeen koheesiorahoitukseen. Tähän sisältyy perusoikeuksien kunnioittaminen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen sekä tehokkaat petostentorjuntatoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden ja unionin tasolla toimivien nykyisten petostentorjuntavirastojen, kuten OLAFin ja tarvittaessa EPPOn, tuella.

Tarkistus  19

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(19) Kun otetaan huomioon covid‑19‑pandemia ja tarve reagoida siihen liittyvään kansanterveyskriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.	Poistetaan.

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

91 artikla – 1 a kohta

Komission teksti	Tarkistus
”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kokonaismäärärahojen lisäksi saataville asetetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten vuoden 2020 talousarviositoumuksiin 5 000 000 000 euron (käypinä hintoina) lisämäärärahat, jotka osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle.”	”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kokonaismäärärahojen lisäksi saataville asetetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten vuoden 2020 talousarviositoumuksiin 4 805 843 906 euron (vuoden 2018 hintoina) lisämäärärahat, jotka osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle.”

Tarkistus  21

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 a artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan rakennerahastoissa 53 272 800 000 euron (käypinä hintoina) määrällä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä, jollei sen 4 artiklan 3, 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.	Asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan rakennerahastoissa 50 000 654 198 euron (vuoden 2018 hintoina) määrällä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä, jollei sen 4 artiklan 3, 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Tarkistus  22

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 a artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Näitä vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahoja pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.	Näitä vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahoja pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Covid-19:n aiheuttamasta talouskriisistä elpymiseen liittyvien tilastojen ja tulevan kehityksen perusteella REACT-EU-välineen joustotoimenpiteiden voimassaoloa voidaan päättää jatkaa vuosiin 2023 ja 2024 delegoidulla säädöksellä.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen mukaiset poikkeukselliset lisämäärärahat ja toteutusjärjestelyt avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)	Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaiset poikkeukselliset lisämäärärahat ja toteutusjärjestelyt avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä 91 artiklan 1 a kohdassa ja 92 a artiklassa mainitut lisämäärärahat, jäljempänä ’lisämäärärahat’, asetetaan saataville Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa, jotta niillä voidaan tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline). Lisämäärärahat käytetään teknisen avun toteuttamiseen tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä toimiin, joilla toteutetaan tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.	1. Vähintään 95 prosenttia 91 artiklan 1 a kohdassa ja 92 a artiklassa mainituista lisämäärärahoista, jäljempänä ’lisämäärärahat’, asetetaan saataville Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen puitteissa. Näistä määrärahoista vähintään kolme ja enintään viisi prosenttia asetetaan saataville Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa. Kummassakin tapauksessa lisämäärärahoilla tuetaan covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline). Lisämäärärahat käytetään teknisen avun toteuttamiseen tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä toimiin, joilla toteutetaan tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— 2020: 5 000 000 000 euroa;	— 2020: 5 000 000 000 euroa käypinä hintoina (4 805 843 906 euroa vuoden 2018 hintoina);

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— 2021: 42 434 400 000 euroa;	— 2021: 42 434 400 000 euroa käypinä hintoina (39 987 184 320 euroa vuoden 2018 hintoina);

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
— 2022: 10 820 400 000 euroa.	— 2022: 10 820 400 000 euroa käypinä hintoina (9 996 674 058 euroa vuoden 2018 hintoina).

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahat asetetaan saataville 92 a artiklassa tarkoitetuista lisämäärärahoista. Edellä 92 a artiklassa tarkoitetuilla lisämäärärahoilla tuetaan myös hallintomenoja enintään 18 000 000 euroon asti (käypinä hintoina).	Sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen että Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa 92 a artiklassa tarkoitetut lisämäärärahat asetetaan saataville vuosiksi 2021 ja 2022. Kun tätä asetusta tarkistetaan delegoidulla säädöksellä, lisämäärärahoja voidaan jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä asettaa saataville myös talousarviositoumuksiin vuosina 2023 ja 2024. Edellä 92 a artiklassa tarkoitettuja lisämäärärahoja täydennetään tukemalla hallintomenoja enintään 18 000 000 euroon asti (käypinä hintoina, 16 795 821 euroa vuoden 2018 hintoina).

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Lisämäärärahoista 0,35 prosenttia kohdennetaan komission aloitteesta tekniseen tukeen.	3. Lisämäärärahoista 0,35 prosenttia kohdennetaan komission aloitteesta tekniseen tukeen, ja erityistä huomiota kiinnitetään covid-19-pandemiasta muita enemmän kärsineisiin jäsenvaltioihin sekä niihin jäsenvaltioihin, joissa käyttö- ja toteutusasteet ovat alhaisemmat.

Tarkistus  30

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan, miten lisämäärärahat jaetaan rakennerahastoista myönnettävinä määrärahoina vuosina 2020 ja 2021 kunkin jäsenvaltion osalta liitteessä VII a esitettyjä perusteita ja menetelmää noudattaen. Tätä päätöstä tarkistetaan vuonna 2021, jotta voidaan vahvistaa lisämäärärahojen jakauma vuonna 2022 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevien tietojen perusteella.	4. Komissio antaa sekä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen että Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen osalta täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan, miten lisämäärärahat jaetaan rakennerahastoista myönnettävinä määrärahoina vuosina 2020 ja 2021 kunkin jäsenvaltion osalta liitteessä VII a esitettyjä perusteita ja menetelmää noudattaen. Tätä päätöstä tarkistetaan vuonna 2021, jotta voidaan vahvistaa lisämäärärahojen jakauma vuonna 2022 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tarvittaessa sitä tarkistetaan myös vuonna 2022 vuosien 2023 ja 2024 talousarviositoumusten osalta viimeisimpien saatavilla olevien tilastotietojen perusteella. Tarkistuksilla on varmistettava, että toimenpideohjelmiin ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia.
	(Liite VII a päivitetään siten, että siinä otetaan huomioon määrärahojen jakautuminen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen.)

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava EAKR:ssa ja ESR:ssa ohjelmatyötä varten käytettävissä olevat lisämäärärahat toimenpideohjelmiin.	Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava EAKR:ssa ja ESR:ssa ohjelmatyötä varten käytettävissä olevat lisämäärärahat toimenpideohjelmiin, joihin on otettava mukaan paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia edustavia tahoja kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 7 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 7 kohdassa säädetään, voidaan myös ehdottaa, että osa lisämäärärahoista käytetään vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tuen kasvattamiseen ennen kuin määrärahoja osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle tai samanaikaisesti tämän kanssa.	Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 7 kohdassa säädetään, ehdotetaan myös, että vähintään kolme prosenttia lisämäärärahoista käytetään vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tuen kasvattamiseen, jotta voidaan puuttua niiden tilanteeseen, jotka ovat kärsineet ennennäkemättömällä tavalla covid-19-kriisistä. Osa lisämäärärahoista voidaan myös käyttää nuorisotyöllisyysaloitteen tuen kasvattamiseen ennen kuin määrärahoja osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle tai samanaikaisesti tämän kanssa.

Tarkistus  33

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Syrjäisimmille alueille kohdennettava lisämäärä lisätään niihin määrärahoihin, jotka jokainen syrjäinen alue saa liitteessä I olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti lasketun kansallisen jako-osuuden kautta.

Tarkistus  34

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 8 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lisämäärärahojen alkuperäisen kohdentamisen jälkeen niitä voidaan 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetyn toimenpideohjelman muuttamista koskevan jäsenvaltion pyynnön perusteella siirtää EAKR:n ja ESR:n välillä riippumatta 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa mainituista prosenttiosuuksista.	Lisämäärärahojen alkuperäisen kohdentamisen jälkeen niitä voidaan 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetyn toimenpideohjelman muuttamista koskevan jäsenvaltion pyynnön perusteella siirtää EAKR:n ja ESR:n välillä riippumatta 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa mainituista prosenttiosuuksista, kunhan ESR:n osuus ei laske alle 23,1 prosentin.

Tarkistus  35

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/20133

92 b artikla – 5 kohta – 13 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lisämäärärahat käytetään sen rahaston sääntöjen mukaisesti, johon ne on kohdennettu tai siirretty.	Lisämäärärahat käytetään sen rahaston sääntöjen mukaisesti, johon ne on kohdennettu tai siirretty, ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

Tarkistus  36

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 6 kohta

Komission teksti	Tarkistus
6. Enintään neljä prosenttia kaikista EAKR:n ja ESR:n lisämäärärahoista voidaan osoittaa minkä tahansa EAKR:sta tai ESR:sta tuetun nykyisen toimenpideohjelman tai 11 kohdassa tarkoitetun uuden toimenpideohjelman tekniseen tukeen.	6. Enintään neljä prosenttia kaikista EAKR:n ja ESR:n lisämäärärahoista voidaan osoittaa jäsenvaltioiden aloitteesta kaikissa vaiheissa minkä tahansa EAKR:sta tai ESR:sta tuetun nykyisen toimenpideohjelman tai 10 kohdassa tarkoitetun uuden toimenpideohjelman tekniseen tukeen.

Tarkistus  37

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 7 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 81 artiklan 1 kohdassa ja 134 artiklan 1 kohdassa säädetään, ensimmäinen ennakkomaksu, joka maksetaan, kun komissio on antanut toimenpideohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen tai hyväksynyt toimenpideohjelmaan tehtävän lisämäärärahojen jakamista koskevan muutoksen, on 50 prosenttia ohjelmiin tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetun uuden temaattisen tavoitteen puitteissa vuodelle 2020 osoitetuista lisämäärärahoista.	Poiketen siitä, mitä 81 artiklan 1 kohdassa ja 134 artiklan 1 kohdassa säädetään, ensimmäinen ennakkomaksu, joka maksetaan, kun komissio on antanut toimenpideohjelman hyväksymistä koskevan päätöksen tai hyväksynyt toimenpideohjelmaan tehtävän lisämäärärahojen jakamista koskevan muutoksen, on 50 prosenttia ohjelmiin tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitetun uuden temaattisen tavoitteen puitteissa vuodelle 2020 osoitetuista lisämäärärahoista.

Tarkistus  38

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 7 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Sovellettaessa 134 artiklan 2 kohtaa vuosien 2021, 2022 ja 2023 vuotuisiin ennakkomaksuihin lisämäärärahojen on sisällyttävä rahastoista toimenpideohjelmalle koko ohjelmakautena maksettavaan tuen määrään.	Poiketen siitä, mitä 134 artiklan 2 kohdassa säädetään, vuosien 2021 ja 2022 ja jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä vuosien 2023 ja 2024 vuotuiset ennakkomaksut voivat koostua enintään 50 prosentista ohjelmiin 9 kohdassa tarkoitetun uuden temaattisen tavoitteen puitteissa osoitetuista lisämäärärahoista. Laskettaessa vuosien 2021, 2022 ja 2023 ja tarvittaessa vuoden 2024 vuotuiset ennakkomaksut lisämäärärahojen on sisällyttävä rahastoista toimenpideohjelmalle koko ohjelmakautena maksettavaan tuen määrään.

Tarkistus  39

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lisämäärärahat, joita ei osoiteta tekniseen tukeen, on käytettävä 10 kohdassa säädetyn uuden temaattisen tavoitteen mukaisesti tukemaan covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle.	Lisämäärärahat, joita ei osoiteta tekniseen tukeen, on käytettävä 9 kohdassa säädetyn uuden temaattisen tavoitteen mukaisesti tukemaan covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle keskittyen esimerkiksi terveydenhuollon elvyttämiseen ja pahasti kärsineiden talouden alojen kilpailukykyyn.

Tarkistus  40

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltiot voivat osoittaa lisämäärärahat joko yhteen tai useampaan nykyisen toimenpideohjelman tai nykyisten toimenpideohjelmien erilliseen toimintalinjaan tai 11 kohdassa tarkoitettuun uuteen toimenpideohjelmaan. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, ohjelma kattaa 31 päivään joulukuuta 2022 saakka kestävän jakson, jollei edellä olevasta 4 kohdasta muuta johdu.	Jäsenvaltiot voivat osoittaa lisämäärärahat joko yhteen tai useampaan nykyisen toimenpideohjelman tai nykyisten toimenpideohjelmien erilliseen toimintalinjaan tai 10 kohdassa tarkoitettuun uuteen toimenpideohjelmaan. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, ohjelma kattaa 31 päivään joulukuuta 2022 tai, jos sovelletaan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, 31 päivään joulukuuta 2024 saakka kestävän jakson, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

Tarkistus  41

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EAKR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan investointeja terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, antamaan käyttöpääoman tai investointituen muodossa olevaa tukea pk-yrityksille, investointeihin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin sekä taloudellisiin toimenpiteisiin alueilla, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista.	EAKR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan investointeja tuotteisiin ja palveluihin, jotka liittyvät terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluinfrastruktuuriin sekä terveydenhuoltojärjestelmiin ja -palveluihin kaikille, mukaan lukien rajatylittävät järjestelmät ja palvelut, sekä hoitokoteihin (myös vanhusten päivähoitoasuntoihin), antamaan käyttöpääoman tai investointi- ja neuvontatuen muodossa olevaa tukea pk-yrityksille ja yhteisötalouden yrityksille, investointeihin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen, mukaan lukien sopeutuminen etätyöolosuhteisiin, maaseutu- ja raja-alueilla, heikommin kehittyneillä alueilla, saari- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä teollisuuden muutosprosessista ja väestökadosta kärsivillä alueilla asuville henkilöille syrjimättömiä peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin sekä taloudellisiin toimenpiteisiin alueilla, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista, kuten matkailu ja kulttuuri. Muitakin investointeja, joilla on hyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja, kuten kaupunkien uudistamista, voidaan tukea.

Tarkistus  42

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 34 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ESR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Lisämäärärahoilla on myös tuettava työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta, osaamisen kehittämistä, etenkin samanaikaisesti tapahtuvien vihreään talouteen siirtymisen ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi, sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta.	ESR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan työmarkkinoita, yhteisötaloutta, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujärjestelmiä, työpaikkojen säilyttämistä, myös sellaisten työajan lyhentämisjärjestelyiden kautta, joiden tavoitteena on säilyttää sama työhön ja työskentelyyn liittyvien ehtojen ja oikeuksien taso, mukaan lukien suojelu irtisanomiselta ja palkanalennuksilta. Tällaisten työajan lyhentämisjärjestelyiden tapauksessa ESR:n lisämäärärahat on käytettävä yksinomaan rahoittamaan osittaiset työttömyysetuudet eikä mihinkään muihin yrityksen käyttötarkoituksiin tai menoihin. Tuki kattaa yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, mukaan lukien freelancerit, taiteilijat ja muut luovien alojen työntekijät, silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä, sekä sosiaaliseen osallisuuteen, syrjinnän torjuntaan ja köyhyyden poistamiseen liittyvät toimenpiteet, joissa keskitytään erityisesti lapsiköyhyyteen. Lisämäärärahoilla on tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät ja kaukana työmarkkinoilta asuvat samoin kuin maaseutu-, saari- ja vuoristoalueilla, harvaan asutuilla ja syrjäisimmillä alueilla sekä teollisuuden muutosprosessista ja väestökadosta kärsivillä alueilla asuvat henkilöt. Määrärahojen on lisäksi katettava nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, kuten elinikäistä koulutusta, verkkokoulutusta, osaamisen kehittämistä, yksilöllistä uudelleen- ja täydennyskoulutusta, etenkin heikossa asemassa oleville ryhmille, samanaikaisesti tapahtuvien vihreään talouteen siirtymisen ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi, sekä parantamaan kohtuuhintaisten, kestävien ja laadukkaiden yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen tasavertaista saatavuutta kaikille myös lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta.

Tarkistus  43

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 9 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lukuun ottamatta 6 kohdassa tarkoitettua teknistä tukea ja 5 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitettuja FEAD-rahaston tuen kasvattamiseen käytettäviä lisämäärärahoja, lisämäärärahoilla on tuettava toimia uudessa temaattisessa tavoitteessa ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jolla täydennetään 9 artiklassa säädettyjä temaattisia tavoitteita.	Lukuun ottamatta 6 kohdassa tarkoitettua teknistä tukea ja 5 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitettuja FEAD-rahaston tai nuorisotyöllisyysaloitteen tuen kasvattamiseen käytettäviä lisämäärärahoja, lisämäärärahoilla on tuettava toimia uudessa temaattisessa tavoitteessa ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jolla täydennetään 9 artiklassa säädettyjä temaattisia tavoitteita.

Tarkistus  44

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/20133

92 b artikla – 9 kohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tarkistetussa rahoitussuunnitelmassa, josta säädetään 96 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, vahvistetaan osoitettavat lisämäärärahat vuosien 2020 ja 2021 sekä tarvittaessa vuoden 2022 osalta määrittämättä suoritusvarauksen määriä ja ilman alueluokittain tehtävää erittelyä.	Tarkistetussa rahoitussuunnitelmassa, josta säädetään 96 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, vahvistetaan osoitettavat lisämäärärahat vuosien 2020 ja 2021 sekä tarvittaessa vuosien 2022, 2023 ja 2024 osalta määrittämättä suoritusvarauksen määriä ja ilman alueluokittain tehtävää erittelyä.

Tarkistus  45

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 9 kohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion jättämät ohjelman muuttamispyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja niissä on erityisesti esitettävä ohjelmaan tehtävien muutosten odotetut vaikutukset covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen tai pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Pyyntöjen mukana on oltava tarkistettu ohjelma.	Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion jättämät ohjelman muuttamispyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja niissä on erityisesti esitettävä ohjelmaan tehtävien muutosten odotetut vaikutukset covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen tai pohjan luomiseen talouden ja terveydenhuoltojärjestelmien vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Pyyntöjen mukana on oltava tarkistettu ohjelma.

Tarkistus  46

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jos perustetaan tällainen uusi toimenpideohjelma, jäsenvaltiot voivat nimetä 96 artiklan 5 kohdan a alakohtaa varten ainoastaan EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuista käynnissä olevista toimenpideohjelmista vastaavia nimettyjä viranomaisia.	Jos perustetaan tällainen uusi toimenpideohjelma, jäsenvaltiot voivat nimetä 96 artiklan 5 kohdan a alakohtaa varten ainoastaan EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuista käynnissä olevista toimenpideohjelmista vastaavia nimettyjä viranomaisia kuultuaan ensin alue- ja paikallisviranomaisia.

Tarkistus  47

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Poiketen siitä, mitä 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio hyväksyy uuden tarkoitukseen varatun toimenpideohjelman tai muutoksen olemassa olevaan ohjelmaan 10 työpäivän kuluessa siitä kun jäsenvaltio on sen toimittanut.

Tarkistus  48

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	10 a. Poiketen siitä, mitä 65 artiklan 2 kohdassa säädetään, menot ovat oikeutettuja rahoitusosuuteen, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle ja jos ne on maksettu sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana.

Tarkistus  49

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 b kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	10 b. Poiketen siitä, mitä 65 artiklan 4 kohdassa säädetään, 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan perusteella korvattavien kustannusten osalta korvauksen perustana olevat toimenpiteet on toteutettava 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana.

Tarkistus  50

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 c kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	10 c. Poiketen siitä, mitä 65 artiklan 9 kohdassa säädetään, tämän artiklan 9 kohdassa säädetystä temaattisesta tavoitteesta tuettavista toimista aiheutuvat menot ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020.

Tarkistus  51

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 d kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	10 d. Poiketen siitä, mitä 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, talousarviositoumusten 31 päivänä joulukuuta 2023 tai tapauksen mukaan 31 päivänä joulukuuta 2024 avoinna oleva osa vapautetaan, jos mikä tahansa 141 artiklan 1 kohdassa vaadituista asiakirjoista on jätetty toimittamatta komissiolle 141 artiklan 1 kohdassa asetettuun määräaikaan mennessä.

Tarkistus  52

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 e kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	10 e. Poiketen siitä, mitä 141 artiklan 1 kohdassa säädetään, 138 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi jäsenvaltioiden on esitettävä viimeiseltä tilivuodelta eli 1 päivänä heinäkuuta 2024 alkavalta ja 30 päivänä kesäkuuta 2025 päättyvältä jaksolta toimenpideohjelmaa koskeva lopullinen täytäntöönpanokertomus.

Tarkistus  53

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 11 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, enintään 100 prosentin osarahoitusosuutta voidaan soveltaa toimintalinjaan tai toimintalinjoihin, joita tuetaan lisämäärärahoilla, joita koskeva ohjelmasuunnittelu tapahtuu tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetun temaattisen tavoitteen mukaisesti.	Poiketen siitä, mitä 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, enintään 100 prosentin osarahoitusosuutta voidaan soveltaa toimintalinjaan tai toimintalinjoihin, joita tuetaan lisämäärärahoilla, joita koskeva ohjelmasuunnittelu tapahtuu tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitetun temaattisen tavoitteen mukaisesti. Tätä varten niiden on hyödynnettävä komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

Tarkistus  54

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 11 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tehdään vähintään yksi lisämäärärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja sitä, miten niillä tuettiin tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.	Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tai, jos sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä tehdään vähintään yksi lisämäärärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja tarvittaessa osallistavuutta ja syrjimättömyyttä, myös sukupuolinäkökulmasta, sekä sitä, miten niillä tuettiin tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.

Tarkistus  55

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 12 kohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) poikkeus, josta säädetään 65 artiklan 10 kohdan toisessa alakohdassa ja jonka mukaan toimet, joilla parannetaan kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä, ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020 lukien;	Poistetaan.

Tarkistus  56

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 12 kohta – e alakohta

Komission teksti	Tarkistus
e) poikkeus, josta säädetään 25 a artiklan 7 kohdassa ja joka koskee 65 artiklan 10 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen toimien valintaa, joilla parannetaan kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä;	Poistetaan.

Tarkistus  57

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 12 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	f a) asetuksen (EU) N:o 1299/2013 12 artiklan 4 kohdassa säädetyt vaatimukset, joiden mukaan tuensaajien on toimittava yhteistyössä vähintään kolmella alalla neljästä. Tästä poiketen Interreg-kumppanien on toimittava yhteistyössä vähintään yhdellä alalla toteuttaessaan lisämäärärahoilla rahoitettuja hankkeita;

Tarkistus  58

 

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 13 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä 115 artiklan 1 ja 3 kohdan sekä liitteen XII mukaisia tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.	Tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä 115 artiklan 1 ja 3 kohdan sekä liitteen XII mukaisia tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta. Viittaus REACT-EU-välineen mukaisiin lisämäärärahoihin tehdään käyttäen aihetunnistetta tai muita hakutyökaluja, jotta voidaan tuoda selkeästi ilmi kansalaisille, että kyseistä hanketta rahoitetaan osana unionin covid‑19‑pandemian johdosta toteuttamia toimia, ja varmistaa täysi avoimuus.

Tarkistus  59

 

Ehdotus asetukseksi

1 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä REACT‑EU‑välinettä koskevan arviointikertomuksen, joka kattaa vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviositoumukset. Kertomus sisältää tietoja REACT-EU-välineen tavoitteiden saavuttamisesta, sen määrärahojen käytön tehokkuudesta, rahoitettujen toimien tyypeistä, tuensaajista ja määrärahojen loppukäyttäjistä sekä välineen eurooppalaisesta lisäarvosta talouden elpymisen tukemisessa.
	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään maaliskuuta 2027 mennessä täydentävän arviointikertomuksen, joka kattaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen perustuvat vuosien 2023 ja 2024 talousarviositoumukset.

Tarkistus  60

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

Liite VII a – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä 1 kohdassa kuvattujen sääntöjen tuloksena saatavat jako-osuudet jäsenvaltiota kohti saavat olla koko kauden 2020–2022 osalta enintään seuraavat:	Edellä 1 kohdassa kuvattujen sääntöjen tuloksena saatavat jako-osuudet jäsenvaltiota kohti saavat olla koko kauden 2020–2024 osalta enintään seuraavat:

 

 

PERUSTELUT

A. REACT-EU-välineen taustaa

 

REACT-EU-väline on Euroopan komission ehdotus, jolla puututaan covid-19-pandemian taloudellisiin seurauksiin. Taloudellisen toiminnan lakkaaminen tai hidastuminen kaikkialla unionissa on aiheuttanut huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja, ja REACT‑EU‑välineen on määrä auttaa ratkaisemaan tämä ongelma. Sitä on edeltänyt kaksi aikaisempaa koheesiopolitiikkaan liittyvää ehdotusta eli koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite CRII ja CRII+ -aloite, joilla on muutettu alueellisia menoja koskevia sääntöjä elpymisen tukemiseksi.

 

B. Ehdotuksen soveltamisala

 

REACT-EU-ehdotuksella pyritään muuttamaan vuosien 2014–2020 koheesiorahastoihin liittyvää yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta. Siinä otetaan käyttöön kaksiosainen lisätalousarvio, vuodeksi 2020 ja vuosiksi 2021–2022, ja siinä myös vahvistetaan erityisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen elpymiseen osoitettuun lisätalousarvioon liittyviä useita poikkeuksia koheesiomenoja koskevista tavanomaisista säännöistä. REACT-EU-välinettä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (ei edes varainhoitovuonna 2020), koska erosopimuksessa määrätään, että talousarvion lisäykset eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa siirtymäkauden aikana.

 

C. Budjettinäkökohtia

 

Ehdotuksen mukaan varainhoitovuoden 2020 aikana asetetaan saataville 5 miljardin euron lisämäärärahat, jotka sisällytetään talousarvioon. Siinä tarjotaan lisäksi 42 miljardia euroa vuodeksi 2021 ja 11 miljardia euroa vuodeksi 2022. Nämä määrät ovat talousarvion ”ulkopuolella”, sillä ne ovat ulkopuolisia käyttötarkoitukseensa sidottuja määrärahoja. Yhteisesittelijät ehdottavat, että lisämäärärahojen olisi tarvittaessa oltava käytettävissä talousarviositoumuksiin myös vuonna 2023 ja/tai vuonna 2024.

 

D. Ulkopuolisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin määrärahoihin liittyvä ongelma

 

Ulkopuoliset käyttötarkoitukseensa sidotut määrärahat ovat erityinen EU:n varojen luokka, joka on suljettu yleisen talousarvion ulkopuolelle, koska näitä määrärahoja voidaan käyttää vain tiettyyn tarkoitukseen. Tämä koskee yleensä takaisin maksetuista avustuksista ja muista takaisinmaksuista saatavia tuloja, joita voidaan käyttää vain niiden alkuperäiseen tarkoitukseen, sekä kolmansien maiden tiettyjä ohjelmia varten suorittamia maksuja, joita luonnollisesti voidaan käyttää vain kyseisen maan ilmoittamiin ohjelmiin. Ulkopuoliset käyttötarkoitukseensa sidotut määrärahat voivat herättää kysymyksiä demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta, kun niitä käytetään muilla aloilla, sillä nämä varat eivät ole saman demokraattisen valvonnan alaisia kuin muu talousarvio ja ne muodostavat poikkeuksen talousarvion yleiskatteisuuden (ja samalla myös vilpittömyyden) periaatteesta.

 

E. Varojen jakautuminen

 

Ehdotetussa asetuksessa säädetään määrärahojen jakautumisesta jäsenvaltioittain eikä alueittain kuten koheesiopolitiikan alalla on tapana. Komissio perustelee tätä kuitenkin covid‑19-pandemian taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin puuttumiseen tarkoitetun rahoituksen erityisluonteella. Määrärahojen jakautumisen jäsenvaltioittain on määrä tapahtua uudessa liitteessä VII a vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan komission täytäntöönpanosäädöksen puitteissa.

 

F. Uusi temaattinen tavoite

 

REACT-EU-väline luo uuden yksittäisen temaattisen tavoitteen, joka koskee lisämäärärahoja ja jonka nimenä on ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”. Tätä temaattista tavoitetta sovelletaan sekä Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) olemassa olevien toimenpideohjelmien tai erityisten uusien ohjelmien yhteydessä jäsenvaltioiden valinnan mukaan. Yhteisesittelijät ehdottavat, että tätä uutta temaattista tavoitetta sovellettaisiin paitsi Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen myös Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteeseen (Interreg), sillä kriisi on vaikuttanut erityisesti raja-alueisiin.

 

G. Koheesiomenojen joustavoittaminen

 

REACT-EU-välineen lisärahoituksen osalta uusi 92 b artikla tarjoaa useita poikkeuksia, jotka tekevät ohjelmasuunnittelusta ja täytäntöönpanosta joustavampaa. Esimerkiksi siirrot EAKR:n ja ESR:n välillä sekä vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaisen avun rahastoon (FEAD) tulevat mahdollisiksi ja niihin sovelletaan ainoastaan vastaanottavan rahaston sääntöjä.

 

H. Ennakkomaksun osuus

 

Lisämäärärahat johtavat siihen, että ennakkomaksun osuus on erityisen korkea, 50 prosenttia.

 

I. Yhteisrahoitusosuus

 

REACT-EU-ehdotuksen mukaan talouden elpymiseen tarkoitettujen menojen yhteisrahoitusosuus voi nousta 100 prosenttiin asti.

 

J. Muita poikkeuksia

 

Lisärahoituksen täytäntöönpanoon ei sovelleta temaattista keskittämistä koskevia tavanomaisia sääntöjä, ennakkoehtoja, suoritusvarausta eikä tiettyjä määräaikoja.

 

K. Viestintä

REACT-EU-välineestä rahoitettavien hankkeiden yhteydessä on julkisesti ilmoitettava tästä rahoituksesta tavanomaisten koheesiohankkeita koskevien sääntöjen mukaisesti.

 

L. Päätelmä

 

Yhteisesittelijät ovat tarkastelleet ehdotusta erittäin huolellisesti ja ehdottavat sen hyväksymistä tässä mietinnössä esitetyin muutoksin. On kuitenkin korostettava, että siihen sisältyvien erilaisten poikkeusten ja joustavien sääntöjen on pysyttävä luonteeltaan tilapäisinä ja että koheesiopolitiikassa on palattava tavanomaisiin sääntöihin ja valvontaan vuodesta 2023 tai 2025. Tämä koskee erityisesti ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen laajamittaista käyttöä, joka voidaan sallia poikkeuksellisesti mutta josta ei voi tulla pysyvää ilmiötä, koska siihen liittyy riski EU:n talousarviota koskevan demokraattisen päätöksenteon heikentymisestä.

 

 

 

 

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.9.2020)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

(COM(2020)0451 – C9‑0149/2020 – 2020/0101(COD))

Valmistelija (*): Agnes Jongerius

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Covid-19-pandemia on aiheuttanut kriisin, joka vaikuttaa kaikkiin unionin kansalaisiin vaikkakin eri suhteessa. Sosiaalisen kahtiajaon syvenemisen, korkeamman työttömyysasteen ja lisääntyvän eriarvoisuuden riski on todellinen talouskasvun pysähtymisen lisäksi. Tästä syystä sosiaalinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeää todellisen elpymisen kannalta.

 

Kriisin voittamiseen ja pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarvittavia resursseja ja toimenpiteitä on käytettävä laadukkaiden työpaikkojen luomiseen eikä minkä tahansa työllisyyden tukemiseen. Unionin kansalaisten on voitava laskea todellisten ja kestävien työllistymismahdollisuuksien varaan.

 

Työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava kaikilta osin kriisitoimien täytäntöönpanoon, jotta niiden soveltuminen ihmisten tarpeisiin varmistetaan.

 

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden vähentäminen ovat itsetarkoitus. Lisäksi ne ovat keino tehostaa elpymistä ja parantaa Euroopan talouden toimintaa, koska useammilla ihmisillä on todellisia mahdollisuuksia menestyä. Tästä syystä on perusteltua ja tarpeellista investoida myös näihin tavoitteisiin.

 

ESR:sta rahoitetaan poikkeuksellisesti tilapäisiä toimenpiteitä, erityisesti työajan lyhentämisjärjestelyjä ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukemista, eikä tästä saisi tulla säännöllistä toimintaa. Tällaista tukea on harkittava huolellisesti, jotta muita heikossa asemassa olevia ryhmiä ei vaaranneta kriisien aikana kohdentamalla varoja uudelleen, sillä olisi estettävä rahoitustukea saavien yhteisöjen väärinkäytökset ja varmistettava osallistava valvonta, johon osallistuvat Euroopan parlamentti ja asianomaiset sidosryhmät.

 

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

1 otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Ehdotus	Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden, työllisyyden ja yhteiskunnan vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)
	(Tämä tarkistus [eli sanojen ”sosiaalinen” ja ”työllisyyden ja yhteiskunnan” lisääminen sanoihin ”covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa tai pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”] koskee koko tekstiä. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä vastaavat muutokset.)

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Covid-19-pandemian seurauksista aiheutunut kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.	(1) Covid-19-pandemian seurauksista aiheutunut kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi on pahentanut köyhyydessä elävien tai köyhyyden uhkaamien ihmisten tilannetta, syventänyt sosiaalisia eroja, lisännyt työpaikkojen menetyksiä, työttömyyttä ja eriarvoisuutta erityisesti muita heikommassa asemassa olevissa ryhmissä ja haitannut jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(3) Jäsenvaltioiden covid-19-taudin leviämisen hillitsemiseksi käyttöön ottamista poikkeuksellisista rajoituksista on aiheutunut taloudelle valtavia häiriöitä, ja eri jäsenvaltioiden käytössä olevien kansallisten keinojen vaihtelevuudesta johtuva epäsymmetrisen elpymisen riski vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoiden toimintaan; näihin seikkoihin puuttuakseen Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 yhteisen elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy vahva investointikomponentti, kehotti perustamaan elpymisrahaston, valtuutti komission tekemään tarvekartoituksen, jotta resurssit kohdennettaisiin pahiten kärsineille toimialoille ja unionin maantieteellisille alueille, ja selvensi myös yhteyttä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen.	(3) Jäsenvaltioiden covid-19-taudin leviämisen hillitsemiseksi käyttöön ottamista poikkeuksellisista rajoituksista on aiheutunut taloudelle ja yhteiskunnalle valtavia häiriöitä, ja eri jäsenvaltioiden käytössä olevien kansallisten keinojen vaihtelevuudesta johtuva epäsymmetrisen elpymisen riski vaikuttaa vakavasti sisämarkkinoiden toimintaan; näihin seikkoihin puuttuakseen Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23 päivänä huhtikuuta 2020 yhteisen elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, johon sisältyy vahva investointikomponentti, kehotti perustamaan elpymisrahaston, valtuutti komission tekemään tarvekartoituksen, jotta resurssit kohdennettaisiin pahiten kärsineille toimialoille ja unionin maantieteellisille alueille, ja selvensi myös yhteyttä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Kaikkiaan 58 272 800 000 euron (käypinä hintoina) suuruinen poikkeuksellinen lisäsumma olisi asetettava saataville talousarviositoumuksiin rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta pahiten kärsineitä jäsenvaltioita ja alueita voitaisiin tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa tai pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle siten, että määrärahat saataisiin nopeasti reaalitalouden käyttöön nykyisten toimenpideohjelmien kautta. Vuoden 2020 määrärahat ovat peräisin vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen käytettävissä olevien määrärahojen kasvusta, kun taas vuosien 2021 ja 2022 määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Komission aloitteesta osa lisämäärärahoista olisi kohdennettava tekniseen tukeen. Komission olisi vahvistettava jäljellä olevan lisämäärärahaerän jakauma kunkin jäsenvaltion osalta käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja siitä, miten tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut niiden talouteen ja yhteiskuntaan. Jakomenetelmään olisi tehtävä varaus syrjäisimmille alueille kohdennettavasta erityisestä lisämäärästä, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Kriisin vaikutusten muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 samaan jakomenetelmään pohjautuen ja käyttäen 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tuoreimpia tilastotietoja lisämäärärahojen vuoden 2022 erän jakamiseksi.	(5) Kaikkiaan 58 272 800 000 euron (käypinä hintoina) suuruinen poikkeuksellinen lisäsumma olisi asetettava saataville talousarviositoumuksiin rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta pahiten kärsineitä jäsenvaltioita ja alueita voitaisiin tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa tai pohjan luomisessa talouden, työllisyyden ja yhteiskunnan vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle siten, että määrärahat saataisiin nopeasti reaalitalouden käyttöön nykyisten toimenpideohjelmien kautta. Vuoden 2020 määrärahat ovat peräisin vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen käytettävissä olevien määrärahojen kasvusta, kun taas vuosien 2021 ja 2022 määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Komission aloitteesta osa lisämäärärahoista olisi kohdennettava tekniseen tukeen. Komission olisi vahvistettava jäljellä olevan lisämäärärahaerän jakauma kunkin jäsenvaltion osalta käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja tilastotietoihin, mukaan lukien tasa-arvoa koskevat tiedot, siitä, miten tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut niiden talouteen ja yhteiskuntaan kiinnittäen erityistä huomiota vähävaraisimpiin, kuten asunnottomiin ja erillisissä laitoksissa eläviin henkilöihin, jotka yleensä jäävät jäsenvaltioiden tilastojen ulkopuolelle. Tätä varten asiaankuuluvien ja vertailukelpoisten tietojen keruuseen olisi otettava mukaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen alalla toimivia kansalaisjärjestöjä. Jakomenetelmään olisi tehtävä varaus syrjäisimmille alueille kohdennettavasta erityisestä lisämäärästä, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Kriisin vaikutusten muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 samaan jakomenetelmään pohjautuen ja käyttäen 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tuoreimpia tilastotietoja ja tasa-arvoa koskevia tietoja lisämäärärahojen vuoden 2022 erän jakamiseksi.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(7) Jotta jäsenvaltioille sallittaisiin mahdollisimman paljon joustovaraa siinä, kuinka ne räätälöivät covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamistoimia tai luovat pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, komission olisi vahvistettava kohdennettavat määrärahat jäsenvaltiotasolla. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää mahdollisia lisämäärärahoja vähävaraisimmille suunnatun avun tukemiseen. On myös tarpeen vahvistaa enimmäismäärät sille, kuinka paljon määrärahoja voidaan osoittaa tekniseen tukeen jäsenvaltioiden aloitteesta, mutta samalla suoda jäsenvaltioille mahdollisimman paljon joustovaraa siinä, kuinka määrärahat jaetaan EAKR:sta tai ESR:sta tuettavien toimenpideohjelmien sisällä. On syytä selventää, että ESR:n vähimmäisosuutta ei ole tarpeen noudattaa lisämäärärahojen osalta. Kun otetaan huomioon, että lisämäärärahat oletetaan käytettävän nopeasti, lisämäärärahoihin liittyvät sitoumukset olisi vapautettava vasta toimenpideohjelmien sulkemisen yhteydessä.	(7) Jotta jäsenvaltioille sallittaisiin riittävästi joustovaraa siinä, kuinka ne räätälöivät covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamistoimia tai luovat pohjaa talouden, työllisyyden ja yhteiskunnan vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, komission olisi vahvistettava kohdennettavat määrärahat jäsenvaltiotasolla. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää mahdollisia lisämäärärahoja vähävaraisimmille suunnatun avun tukemiseen. On myös tarpeen vahvistaa enimmäismäärät sille, kuinka paljon määrärahoja voidaan osoittaa tekniseen tukeen jäsenvaltioiden aloitteesta, mutta samalla suoda jäsenvaltioille riittävästi joustovaraa siinä, kuinka määrärahat jaetaan EAKR:sta tai ESR:sta tuettavien toimenpideohjelmien sisällä. Kun otetaan huomioon, että lisämäärärahat oletetaan käytettävän nopeasti, lisämäärärahoihin liittyvät sitoumukset olisi vapautettava vasta toimenpideohjelmien sulkemisen yhteydessä.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/5585 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää lisämäärärahoja ensisijaisesti terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin suuntautuviin investointeihin, pk-yrityksille käyttöpääoman tai investointituen muodossa annettavaan tukeen, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä tukeviin toimiin, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin tai taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista. Teknistä tukea olisi myös tuettava. Asianmukaista on, että lisämäärärahat kohdennetaan yksinomaan uuteen temaattiseen tavoitteeseen ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jonka olisi myös muodostettava ainoa investointiprioriteetti, jotta lisämäärärahoja koskeva ohjelmatyö ja määrärahojen käyttö voisi tapahtua kevyemmällä menettelyllä.	(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/5585 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää lisämäärärahoja ensisijaisesti kaikille tarkoitettuihin terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin suuntautuviin investointeihin, pk-yrityksille, erityisesti mikro- ja pienyrityksille, käyttöpääoman tai investointituen muodossa annettavaan tukeen, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä tukeviin toimiin, kansalaisille, myös maaseutualueilla, syrjimättömiä peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin tai taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista, sekä vähävaraisimpien auttamiseen. Teknistä tukea olisi myös tuettava. Asianmukaista on, että lisämäärärahat kohdennetaan yksinomaan uuteen temaattiseen tavoitteeseen ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden, työllisyyden ja yhteiskunnan vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jonka olisi myös muodostettava ainoa investointiprioriteetti, jotta lisämäärärahoja koskeva ohjelmatyö ja määrärahojen käyttö voisi tapahtua kevyemmällä menettelyllä.
__________________	__________________
5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 23.4.2020, s. 1).	5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 23.4.2020, s. 1).

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä lisämäärärahat ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta, työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta. On syytä selventää, että tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tukea covid-19-pandemian johdosta voidaan myöntää työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille olisi oltava kestoltaan rajattu.	(10) ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä lisämäärärahat ensisijaisesti tukemaan sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista kiinnittäen erityistä huomiota lasten köyhyyteen, työpaikkojen säilyttämistä, myös köyhyysrajan ylittävän toimeentulon tarjoavien työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta, työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, osallistavaa koulutusta ja osaamisen kehittämistä etenkin heikommassa asemassa oleville ryhmille ja hoitajille sekä parantamaan osallistavien, saavutettavien ja laadukkaiden palvelujen, myös terveyspalvelujen ja yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen, tasavertaista ja yleistä saatavuutta myös lasten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osalta. On syytä selventää, että tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tukea covid-19-pandemian johdosta voidaan myöntää työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille olisi oltava kestoltaan rajattu, ja sen edellytyksenä olisi oltava työ- ja työllistymisehtojen ja -oikeuksien säilyminen ennallaan, mukaan lukien irtisanomissuoja ja suoja palkanalennuksia vastaan, sekä johtajien bonusten ja osakkeenomistajien osinkojen maksamisen keskeyttäminen. Koska työllisyyden ylläpitämiseen käytetään julkisia varoja, unionin tuen saajat eivät saisi olla sijoittautuneita veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta annettujen neuvoston päätelmien1 a liitteessä I tarkoitetulle lainkäyttöalueelle, eivätkä ne saisi heikentää työehtosopimusneuvotteluja, työntekijöiden osallistumista tai yhteistoimintaa yritysten päätöksentekoprosesseissa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.
	____________________________
	1 a EUVL C 64, 27.2.2020, s. 8.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(12) Jäsenvaltioille olisi annettava joustava mahdollisuus osoittaa lisämäärärahoja uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin tai uusiin toimintalinjoihin, jotka sisältyvät nykyisiin ohjelmiin. Jotta täytäntöönpano voisi tapahtua nopeasti, ainoastaan sellaiset viranomaiset, jotka on jo nimetty EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuissa nykyisissä toimenpideohjelmissa, voidaan nimetä uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin. Jäsenvaltioiden tekemää ennakkoarviointia ei pitäisi vaatia, ja niiden osatekijöiden määrää, joita toimenpideohjelman toimittaminen komission hyväksyttäväksi edellyttää, olisi rajoitettava.	(12) Jäsenvaltioille olisi annettava joustava mahdollisuus osoittaa lisämäärärahoja uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin tai uusiin toimintalinjoihin, jotka sisältyvät nykyisiin ohjelmiin. Jotta täytäntöönpano voisi tapahtua nopeasti, ainoastaan sellaiset viranomaiset, jotka on jo nimetty EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuissa nykyisissä toimenpideohjelmissa, voidaan nimetä uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin. Jäsenvaltioiden tekemää ennakkoarviointia ei pitäisi vaatia, ja niiden osatekijöiden määrää, joita toimenpideohjelman toimittaminen komission hyväksyttäväksi edellyttää, olisi rajoitettava. REACT-EU-välineestä ei kuitenkaan saisi tukea mitään sellaisia toimia, jotka myötävaikuttavat eriytymiseen tai sosiaaliseen syrjäytymiseen tai joiden tarjoamat tulot jäävät alle jäsenvaltioiden köyhyysrajan. Sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa toteutettavissa ohjelmissa koko niiden valmistelun, toteuttamisen, seurannan ja arvioinnin ajan. Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti kaikenlainen sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on kielletty REACT-EU-välineen täytäntöönpanossa.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen ja pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarkoitetut lisämäärärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua poikkeuksellisesti vapauttaa jäsenvaltiot lisämäärärahojen osalta velvollisuudesta noudattaa ennakkoehtoja ja vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä myös EAKR:ssa määritellyn kaupunkialueiden kestävään kehitykseen varattavan osuuden osalta sekä viestintästrategian laatimista. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tarpeen tehdä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä sitä, miten niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi pyrittävä lisäämään unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.	(14) Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen ja pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarkoitetut lisämäärärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua poikkeuksellisesti vapauttaa jäsenvaltiot lisämäärärahojen osalta velvollisuudesta noudattaa ennakkoehtoja ja vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä myös EAKR:ssa määritellyn kaupunkialueiden kestävään kehitykseen varattavan osuuden osalta sekä viestintästrategian laatimista. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tarpeen tehdä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen osallistavuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä sitä, miten niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi pyrittävä lisäämään unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(15) Tavoitteena on kohdentaa nämä lisämäärärahat poikkeuksellisesti niille maantieteellisille alueille, joilla niitä eniten tarvitaan, minkä vuoksi EAKR:oon ja ESR:oon osoitettavia lisämäärärahoja ei tarvitse eritellä alueluokittain, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rakennerahastovarojen myöntämistä koskevien yleisten sääntöjen soveltamiseen. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot varmistaakseen, että päähuomio on edelleen vähemmän kehittyneissä alueissa SEUT-sopimuksen 173 artiklassa säädettyjen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti. Kumppanuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi osallistettava myös paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia tahoja.	(15) Tavoitteena on kohdentaa nämä lisämäärärahat poikkeuksellisesti niille maantieteellisille alueille, joilla niitä eniten tarvitaan, minkä vuoksi EAKR:oon ja ESR:oon osoitettavia lisämäärärahoja ei tarvitse eritellä alueluokittain, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rakennerahastovarojen myöntämistä koskevien yleisten sääntöjen soveltamiseen. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon covid-19-pandemian vaikutuksista johtuvat alueiden erilaiset tarpeet sekä kehitystasot varmistaakseen, että päähuomio on edelleen vähemmän kehittyneissä alueissa SEUT-sopimuksen 173 artiklassa säädettyjen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti. Kumppanuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi osallistettava myös paikallis- ja alueviranomaisia ja työmarkkinaosapuolia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia tahoja, myös sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden alalla toimivia kansalaisjärjestöjä ja elimiä.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(18) Koska on tarpeen reagoida covid-19-pandemiaan kiireellisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(19) Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja tarve reagoida siihen liittyvään kansanterveyskriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.	Poistetaan.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 86 artiklan 2 kohdassa ja 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, lisämäärärahoja koskevat sitoumukset on vapautettava ohjelmien sulkemisessa noudatettavien sääntöjen mukaisesti.	Poiketen siitä, mitä 86 artiklan 2 kohdassa ja 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, lisämäärärahoja koskevat sitoumukset on vapautettava 31 päivänä joulukuuta 2024.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava EAKR:ssa ja ESR:ssa ohjelmatyötä varten käytettävissä olevat lisämäärärahat toimenpideohjelmiin.	Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava EAKR:ssa ja ESR:ssa ohjelmatyötä varten käytettävissä olevat lisämäärärahat toimenpideohjelmiin. ESR:n osuutta ei saa laskea alle nykyisen oikeudellisen velvoitteen, joka on 23,1 prosenttia.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 7 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 7 kohdassa säädetään, voidaan myös ehdottaa, että osa lisämäärärahoista käytetään vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tuen kasvattamiseen ennen kuin määrärahoja osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle tai samanaikaisesti tämän kanssa.	Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 7 kohdassa säädetään, voidaan myös ehdottaa, että osa lisämäärärahoista käytetään vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) ja nuorisotyöllisyysaloitteen tuen kasvattamiseen ennen kuin määrärahoja osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle tai samanaikaisesti tämän kanssa. Tämän osuuden on oltava vähintään 3 prosenttia lisämäärärahoista, jotta voidaan varmistaa niille vähävaraisimmille annettavan tuen vähimmäismäärä, joihin covid-19-kriisi on vaikuttanut suhteettomasti ja ennennäkemättömällä tavalla.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 8 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lisämäärärahojen alkuperäisen kohdentamisen jälkeen niitä voidaan 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetyn toimenpideohjelman muuttamista koskevan jäsenvaltion pyynnön perusteella siirtää EAKR:n ja ESR:n välillä riippumatta 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa mainituista prosenttiosuuksista.	Lisämäärärahojen alkuperäisen kohdentamisen jälkeen niitä voidaan 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti esitetyn toimenpideohjelman muuttamista koskevan jäsenvaltion pyynnön perusteella siirtää EAKR:n ja ESR:n välillä riippumatta 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa mainituista prosenttiosuuksista, kunhan ESR:n osuus ei laske alle 23,1 prosentin.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 11 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Edellä 92 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta alkuperäiseen kohdentamiseen eikä myöhempiin siirtoihin.	Poistetaan.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EAKR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan investointeja terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, antamaan käyttöpääoman tai investointituen muodossa olevaa tukea pk-yrityksille, investointeihin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin sekä taloudellisiin toimenpiteisiin alueilla, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista.	EAKR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan investointeja kaikille tarkoitettuihin terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, antamaan käyttöpääoman tai investointituen muodossa olevaa tukea pk-yrityksille, investointeihin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen, kansalaisille syrjimättömiä peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin sekä taloudellisiin toimenpiteisiin alueilla, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ESR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Lisämäärärahoilla on myös tuettava työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta, osaamisen kehittämistä, etenkin samanaikaisesti tapahtuvien vihreään talouteen siirtymisen ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi, sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta.	ESR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden poistamista kiinnittäen erityistä huomiota lasten köyhyyteen, työpaikkojen säilyttämistä, myös jäsenvaltioiden köyhyysrajan ylittävän toimeentulon tarjoavien työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Lisämäärärahoilla on myös tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, myös elinikäistä koulutusta, yksilöllistä uudelleenkoulutusta, osaamisen kehittämistä, etenkin heikommassa asemassa oleville ryhmille ja hoitajille, oikeudenmukaiseen vihreään talouteen siirtymisen ja digitaalisen siirtymän sekä kestävään työllisyyteen siirtymisen tukemiseksi ja osallistavien, saavutettavien ja laadukkaiden palvelujen, myös terveyspalvelujen ja yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen, tasavertaisen saavutettavuuden parantamiseksi myös lasten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden osalta. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille on oltava kestoltaan rajattu, ja sen edellytyksenä on oltava työ- ja työllistymisehtojen ja ‑oikeuksien, mukaan lukien irtisanomissuoja ja suoja palkanalennuksia vastaan, säilyminen ennallaan. Unionin tuen saajat eivät saa maksaa johtajien bonuksia eikä osinkoja osakkeenomistajille eivätkä ne saa olla sijoittautuneita veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta annettujen neuvoston päätelmien1 a liitteessä I tarkoitetulle lainkäyttöalueelle eivätkä heikentää työehtosopimusneuvotteluja, työntekijöiden osallistumista tai yhteistoimintaa yritysten päätöksentekoprosesseissa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.
	________________________________
	1 a EUVL C 64, 27.2.2020, s. 8.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 9 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Lukuun ottamatta 6 kohdassa tarkoitettua teknistä tukea ja 5 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitettuja FEAD-rahaston tuen kasvattamiseen käytettäviä lisämäärärahoja, lisämäärärahoilla on tuettava toimia uudessa temaattisessa tavoitteessa ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jolla täydennetään 9 artiklassa säädettyjä temaattisia tavoitteita.	Lukuun ottamatta 6 kohdassa tarkoitettua teknistä tukea ja 5 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitettuja FEAD-rahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen tuen kasvattamiseen käytettäviä lisämäärärahoja, lisämäärärahoilla on tuettava toimia uudessa temaattisessa tavoitteessa ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden, työllisyyden ja yhteiskunnan vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jolla täydennetään 9 artiklassa säädettyjä temaattisia tavoitteita.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat laatia uuden tarkoitukseen varatun toimenpideohjelman 10 kohdassa tarkoitetun uuden temaattisen tavoitteen puitteissa. Edellä 55 artiklassa tarkoitettua ennakkoarviointia ei vaadita.	Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat laatia uuden tarkoitukseen varatun toimenpideohjelman 9 kohdassa tarkoitetun uuden temaattisen tavoitteen puitteissa. Edellä 55 artiklassa tarkoitettua ennakkoarviointia ei vaadita.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tällaiselle uudelle toimintaohjelmalle ei vaadita 96 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan v ja vii alakohdassa, 4 kohdassa, 6 kohdan b ja c alakohdassa ja 7 kohdassa säädettyjä osatekijöitä. Osatekijät, joista säädetään 96 artiklan 3 kohdassa, vaaditaan vain, jos vastaavaa tukea myönnetään.	Tällaiselle uudelle toimintaohjelmalle ei vaadita 96 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan v ja vii alakohdassa ja 6 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjä osatekijöitä. Osatekijät, joista säädetään 96 artiklan 3 kohdassa, vaaditaan vain, jos vastaavaa tukea myönnetään.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 11 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tehdään vähintään yksi lisämäärärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja sitä, miten niillä tuettiin tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.	Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tehdään vähintään yksi lisämäärärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen osallistavuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja sitä, miten niillä tuettiin tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b – 11 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a. Kaikissa REACT-EU-välineen puitteissa toteutetuissa ohjelmissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja tasavertaiset mahdollisuudet kaikille ilman syrjintää.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 12 kohta – 1 alakohta – d alakohta

Komission teksti	Tarkistus
d) poikkeus, josta säädetään 65 artiklan 10 kohdan toisessa alakohdassa ja jonka mukaan toimet, joilla parannetaan kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä, ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020 lukien;	Poistetaan.

 

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)
Viiteasiakirjat	COM(2020)0451 – C9-0149/2020 – 2020/0101(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 17.6.2020
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 17.6.2020
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)	23.7.2020
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Agnes Jongerius 26.6.2020
Valiokuntakäsittely	16.7.2020
Hyväksytty (pvä)	1.9.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	47 1 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Marc Angel, Dominique Bilde, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Sylvie Brunet, David Casa, Leila Chaibi, Margarita de la Pisa Carrión, Klára Dobrev, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Heléne Fritzon, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Radka Maxová, Sandra Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Dragoș Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Beata Szydło, Eugen Tomac, Romana Tomc, Yana Toom, Marie-Pierre Vedrenne, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gheorghe Falcă, Jeroen Lenaers, Eugenia Rodríguez Palop

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

47	+
ECR	Lucia Ďuriš Nicholsonová, Helmut Geuking, Margarita de la Pisa Carrión, Elżbieta Rafalska, Beata Szydło
GUE/NGL	Leila Chaibi, Sandra Pereira, Eugenia Rodríguez Palop, Nikolaj Villumsen
NI	Daniela Rondinelli
PPE	David Casa, Jarosław Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Gheorghe Falcă, Loucas Fourlas, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Jeroen Lenaers, Miriam Lexmann, Dennis Radtke, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský
Renew	Abir Al‑Sahlani, Atidzhe Alieva‑Veli, Sylvie Brunet, Dragoș Pîslaru, Monica Semedo, Yana Toom, Marie‑Pierre Vedrenne
S&D	Marc Angel, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Klára Dobrev, Estrella Durá Ferrandis, Heléne Fritzon, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Manuel Pizarro, Marianne Vind
Verts/ALE	Katrin Langensiepen, Kira Marie Peter‑Hansen, Mounir Satouri, Tatjana Ždanoka

 

1	-
ID	Nicolaus Fest

 

5	0
ID	Dominique Bilde, France Jamet, Elena Lizzi, Stefania Zambelli
Renew	Radka Maxová

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.9.2020)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

(COM(2020)0451 – C9‑0149/2020 – 2020/0101(COD))

Valmistelija: Karlo Ressler

 

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija arvioi yleisesti, että ehdotus perustuu loogisesti kahteen aikaisempaan koheesiopolitiikkaa koskevaan ehdotukseen, koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaan investointialoitteeseen (CRII) ja CRII+-aloitteeseen, jotka lainsäätäjät ovat äskettäin hyväksyneet. Valmistelija suhtautuu näin ollen myönteisesti ehdotukseen muuttaa asetusta (EU) N:o 1303/2013 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) sen varmistamiseksi, että rakennerahastoista asetetaan jäsenvaltioiden saataville poikkeuksellisia lisämäärärahoja, jotta voidaan tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista niillä Euroopan maantieteellisillä alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet eniten, sekä luoda pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle.

 

Valmistelija ehdottaa useita muutoksia, joilla annetaan lisää joustavuutta jäsenvaltioille esimerkiksi varojen käyttämiseen vuoden 2022 jälkeen tai mahdollistamalla minkä tahansa ohjelman nopea toteuttaminen.

Valmistelija on tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus jakaa lisämäärärahat EAKR:n ja ESR:n välillä resurssien ohjelmoinnin kautta ilman minkäänlaisia rajoituksia. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus käyttää osa lisämäärärahoista vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon. Lisämäärärahat osoitetaan olemassa olevan ohjelman tai ohjelmien yhteen tai useampaan tarkoitusta varten varattuun erilliseen toimintalinjaan kyseisten ohjelmien muutospyynnön kautta tai uuteen erityiseen ohjelmaan uuden toimenpideohjelman valmistelun ja esittämisen kautta.

Hän on samaa mieltä siitä, että lisämäärärahoja voidaan käyttää vain tukemaan covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista tai luomaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle investoimalla toimiin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen 9 artiklassa vahvistettuja temaattisia tavoitteita täydentävän uuden temaattisen tavoitteen mukaisesti, sekä tekniseen tukeen.

Näiden ehdotettujen joustojen kompensoimiseksi valmistelija ehdottaa raportoinnin laadun parantamista, jotta sääntöjenmukaisuutta ja vaikutuksia voidaan valvoa asianmukaisesti ja jatkuvasti. REACT-EU-välineen tavoitteiden saavuttaminen, sen resurssien käytön tehokkuus, rahoitettujen toimien tyypit, määrärahojen saajat ja loppukäyttäjät sekä talouden elpymisen tukemisesta saatava eurooppalainen lisäarvo olisi tehtävä selväksi, jotta niistä olisi hyötyä tulevassa koheesiopolitiikan suunnittelussa. Tämän pitäisi olla yhtä tärkeää riippumatta siitä, ovatko määrärahat peräisin EU:n perinteisestä talousarviosta vai Next Generation EU ‑välineestä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(1) Covid-19-pandemian seurauksista aiheutunut kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.	(1) Covid-19-taudin aiheuttama pandemia sekä sosiaalinen ja taloudellinen kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisi haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveysjärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin sekä sosiaalikriisin vaikutusten lieventämiseksi tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä, jotta voidaan tukea kestävää elpymistä ja laadukkaiden kestävien työpaikkojen luomista.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(2) Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi asetuksia (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muutettiin 30 päivänä maaliskuuta 2020, jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä ’rahastot’, sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen toimintaohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun unionin talouksiin ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset kuitenkin pahenivat edelleen, molempia asetuksia muutettiin jälleen 23 päivänä huhtikuuta 2020 poikkeuksellisen lisäjoustavuuden tarjoamiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin laajentamalla mahdollisuutta ottaa käyttöön rahastojen käyttämätöntä tukea ja yksinkertaistamalla ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastamiseen liittyviä menettelyvaatimuksia.	(2) Kriisin vaikutuksiin reagoimiseksi asetuksia (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 muutettiin 30 päivänä maaliskuuta 2020, jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä ’rahastot’, sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen toimintaohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun unionin talouksiin ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset kuitenkin pahenivat edelleen, molempia asetuksia muutettiin jälleen 23 päivänä huhtikuuta 2020 poikkeuksellisen lisäjoustavuuden tarjoamiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin laajentamalla mahdollisuutta ottaa käyttöön rahastojen käyttämätöntä tukea ja yksinkertaistamalla ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastamiseen liittyviä menettelyvaatimuksia. Tämä joustavuus on luonteeltaan tilapäistä ja liittyy ainoastaan covid-19-kriisiin vastaamiseen.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(4) Euroopan investointi- ja rakennerahastojen yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia. Tällaisia lisämäärärahoja käytettäessä olisi varmistettava, että varmistetaan asetuksessa [Euroopan unionin elpymisväline] säädettyjen määräaikojen noudattaminen. Lisäksi olisi asetettava saataville lisämäärärahoja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten tarkistamalla vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä.	(4) Euroopan investointi- ja rakennerahastojen yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia. Lisäksi olisi asetettava saataville lisämäärärahoja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten tarkistamalla vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(5) Kaikkiaan 58 272 800 000 euron (käypinä hintoina) suuruinen poikkeuksellinen lisäsumma olisi asetettava saataville talousarviositoumuksiin rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen puitteissa vuosina 2020, 2021 ja 2022, jotta pahiten kärsineitä jäsenvaltioita ja alueita voitaisiin tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa tai pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle siten, että määrärahat saataisiin nopeasti reaalitalouden käyttöön nykyisten toimenpideohjelmien kautta. Vuoden 2020 määrärahat ovat peräisin vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen käytettävissä olevien määrärahojen kasvusta, kun taas vuosien 2021 ja 2022 määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Komission aloitteesta osa lisämäärärahoista olisi kohdennettava tekniseen tukeen. Komission olisi vahvistettava jäljellä olevan lisämäärärahaerän jakauma kunkin jäsenvaltion osalta käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja siitä, miten tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut niiden talouteen ja yhteiskuntaan. Jakomenetelmään olisi tehtävä varaus syrjäisimmille alueille kohdennettavasta erityisestä lisämäärästä, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Kriisin vaikutusten muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 samaan jakomenetelmään pohjautuen ja käyttäen 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tuoreimpia tilastotietoja lisämäärärahojen vuoden 2022 erän jakamiseksi.	(5) Kaikkiaan 58 272 800 000 euron (käypinä hintoina) eli 54 806 498 104 euron (vuoden 2018 hintoina) suuruinen poikkeuksellinen lisäsumma olisi asetettava saataville talousarviositoumuksiin rakennerahastoista Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen puitteissa vuosina 2020, 2021 ja 2022 ja, jos jäsenvaltio perustelee asian, myös vuosina 2023 ja 2024, jotta pahiten kärsineitä jäsenvaltioita ja alueita voitaisiin tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa tai pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle, sosiaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle siten, että määrärahat saataisiin nopeasti reaalitalouden käyttöön nykyisten toimenpideohjelmien kautta. Vuoden 2020 määrärahat ovat peräisin vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen 5 miljardin euron kasvusta, kun taas vuosien 2021 ja 2022 sekä tarvittaessa vuosien 2023 ja 2024 määrärahat ovat peräisin Euroopan unionin elpymisvälineestä. Komission aloitteesta osa lisämäärärahoista olisi kohdennettava tekniseen tukeen. Komission olisi vahvistettava jäljellä olevan lisämäärärahaerän jakauma kunkin jäsenvaltion osalta delegoidulla säädöksellä käyttäen jakomenetelmää, joka perustuu viimeisimpiin käytettävissä oleviin objektiivisiin tilastotietoihin jäsenvaltioiden suhteellisesta vauraudesta ja siitä, miten tämänhetkinen kriisi on vaikuttanut niiden talouteen ja yhteiskuntaan. Jakomenetelmään olisi tehtävä varaus syrjäisimmille alueille kohdennettavasta erityisestä lisämäärästä, koska niiden taloudet ja yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia. Kriisin vaikutusten muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi jakaumaa olisi tarkistettava vuonna 2021 samaan jakomenetelmään pohjautuen ja käyttäen 19 päivänä lokakuuta 2021 mennessä saatavilla olevia tuoreimpia tilastotietoja lisämäärärahojen vuoden 2022 erän sekä tarvittaessa vuosien 2023 ja 2024 erien jakamiseksi.
	(Vastaava muutos eli sanan ”sosiaalinen” lisääminen sanoihin ”covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemisessa sekä pohjan luomisessa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle” tehdään kaikkialle tekstiin, myös otsikkoon. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

 

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(6) Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.	(6) Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys. Lisäksi joustavuus REACT-EU-välineen määrärahojen käytössä edellyttää jäsenvaltioiden tekemää itsearviointia pidemmälle menevää erityistä valvontaa, ja sen sijaan komission, OLAFin, Euroopan syyttäjänviraston ja tilintarkastustuomioistuimen on valvottava sitä.

 

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/5585 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää lisämäärärahoja ensisijaisesti terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin suuntautuviin investointeihin, pk-yrityksille käyttöpääoman tai investointituen muodossa annettavaan tukeen, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä tukeviin toimiin, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin tai taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista. Teknistä tukea olisi myös tuettava. Asianmukaista on, että lisämäärärahat kohdennetaan yksinomaan uuteen temaattiseen tavoitteeseen ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jonka olisi myös muodostettava ainoa investointiprioriteetti, jotta lisämäärärahoja koskeva ohjelmatyö ja määrärahojen käyttö voisi tapahtua kevyemmällä menettelyllä.	(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 ja (EU) 2020/5585 laajennetun EAKR:n tuen puitteissa jo saatavilla olevien toimien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava käyttää lisämäärärahoja ensisijaisesti terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin suuntautuviin investointeihin, pk-yrityksille käyttöpääoman tai investointituen muodossa annettavaan tukeen, digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä tukeviin toimiin, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin, sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseen tai taloudellisiin tukitoimenpiteisiin alueille, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista. Teknistä ja hallinnollista tukea täytäntöönpanoprosessissa olisi annettava järjestelmällisesti kaikille sitä tarvitseville jäsenvaltioille. Asianmukaista on, että lisämäärärahat kohdennetaan yksinomaan uuteen temaattiseen tavoitteeseen ”Covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukeminen sekä pohjan luominen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle”, jonka olisi myös muodostettava ainoa investointiprioriteetti, jotta lisämäärärahoja koskeva ohjelmatyö ja määrärahojen käyttö voisi tapahtua kevyemmällä menettelyllä.
_________________	_________________
5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 23.4.2020, s. 1).	5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/460, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite) (EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5); Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/558, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2020, asetusten (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöön covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (EUVL L 130, 23.4.2020, s. 1).

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(10) ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä lisämäärärahat ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta, työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta. On syytä selventää, että tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tukea covid-19-pandemian johdosta voidaan myöntää työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille olisi oltava kestoltaan rajattu.	(10) ESR:n osalta jäsenvaltioiden olisi käytettävä lisämäärärahat ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä myös saarialueilla, syrjäisillä alueilla, maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta, työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, sosiaalista osallisuutta, koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä poistamaan köyhyyttä, myös lapsiköyhyyttä, ja parantamaan yhtäläisten, osallistavien, esteettömien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden palvelujen, myös yleishyödyllisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen, saatavuutta keskittyen erityisesti hoiva- ja päivähoitoalan selviytymiskyvyn kehittämiseen ja palvelujen saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa olevien ja lasten osalta. On syytä selventää, että tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tukea covid-19-pandemian johdosta voidaan myöntää työajan lyhentämisjärjestelyihin ja itsenäisille ammatinharjoittajille silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Unionin tuen tällaisille työajan lyhentämisjärjestelyille olisi oltava kestoltaan rajattu.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Koska jäsenvaltioiden välisten rajojen väliaikainen sulkeminen on aiheuttanut merkittäviä haasteita rajat ylittäville yhteisöille, jäsenvaltioiden olisi käytettävä vähintään 7 prosenttia lisämäärärahoista rajat ylittävien hankkeiden tukemiseen käyttämällä olemassa olevia tai perustamalla uusia Interreg-yhteistyöhankkeita.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(11) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa ripeästi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin korjaamistoimia ja luoda pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, on tarpeen myöntää suurempia ensimmäisiä ennakkomaksuja, jotta lisämäärärahoista tuettavat toimet voidaan toteuttaa nopeasti. Maksettavilla ensimmäisillä ennakkomaksuilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa mahdollisuus järjestää ennakkomaksuja tuensaajille ja suorittaa maksut tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.	(11) Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa ripeästi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin ja sen sosiaalisten seurausten korjaamistoimia ja luoda pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle, on tarpeen myöntää suurempia ensimmäisiä ennakkomaksuja, tai tarvittaessa vuotuinen ennakkomaksu, jotta lisämäärärahoista tuettavat toimet voidaan toteuttaa nopeasti. Maksettavilla ensimmäisillä ennakkomaksuilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on tarvittaessa mahdollisuus järjestää ennakkomaksuja tuensaajille ja suorittaa maksut tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(12) Jäsenvaltioille olisi annettava joustava mahdollisuus osoittaa lisämäärärahoja uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin tai uusiin toimintalinjoihin, jotka sisältyvät nykyisiin ohjelmiin. Jotta täytäntöönpano voisi tapahtua nopeasti, ainoastaan sellaiset viranomaiset, jotka on jo nimetty EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuissa nykyisissä toimenpideohjelmissa, voidaan nimetä uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin. Jäsenvaltioiden tekemää ennakkoarviointia ei pitäisi vaatia, ja niiden osatekijöiden määrää, joita toimenpideohjelman toimittaminen komission hyväksyttäväksi edellyttää, olisi rajoitettava.	(12) Jäsenvaltioille olisi annettava joustava mahdollisuus osoittaa lisämäärärahoja uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin tai uusiin toimintalinjoihin, jotka sisältyvät nykyisiin ohjelmiin, kuultuaan ensin alue- ja paikallisviranomaisia. Jotta täytäntöönpano voisi tapahtua nopeasti, ainoastaan sellaiset viranomaiset, jotka on jo nimetty EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuissa nykyisissä toimenpideohjelmissa, voidaan nimetä uusiin tarkoitukseen varattuihin toimenpideohjelmiin. Jäsenvaltioiden tekemää ennakkoarviointia ei pitäisi vaatia, ja niiden osatekijöiden määrää, joita toimenpideohjelman toimittaminen komission hyväksyttäväksi edellyttää, olisi rajoitettava, jotta ohjelmat voidaan hyväksyä nopeasti ja käynnistysaikaa voidaan lyhentää mahdollisimman paljon.

 

 

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(14) Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen ja pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarkoitetut lisämäärärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua poikkeuksellisesti vapauttaa jäsenvaltiot lisämäärärahojen osalta velvollisuudesta noudattaa ennakkoehtoja ja vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä myös EAKR:ssa määritellyn kaupunkialueiden kestävään kehitykseen varattavan osuuden osalta sekä viestintästrategian laatimista. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tarpeen tehdä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä sitä, miten niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi pyrittävä lisäämään unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.	(14) Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen ja pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle tarkoitetut lisämäärärahat nykyisen ohjelmakauden aikana, on perusteltua poikkeuksellisesti vapauttaa jäsenvaltiot lisämäärärahojen osalta velvollisuudesta noudattaa ennakkoehtoja ja vaatimuksia, jotka koskevat suoritusvarausta ja tuloskehyksen soveltamista, temaattista keskittämistä myös EAKR:ssa määritellyn kaupunkialueiden kestävään kehitykseen varattavan osuuden osalta sekä viestintästrategian laatimista. Tämän vuoksi on perusteltua, että ohjelman aikana tehtäviä arviointeja tehostetaan, jotta voidaan varmistaa, että unionin varat käytetään tehokkaasti ja niillä tuetaan asetettuja tavoitteita, eli covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista ja pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Komission olisi tehtävä 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä ja uudelleen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutusta sekä sitä, miten hyvin niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Jäsenvaltioiden on tehtävä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tai, jos lisämäärärahoja asetetaan saataville talousarviositoumuksia varten vuosina 2023 ja 2024, 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä vähintään yksi arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, osallistavuutta ja vaikutuksia sekä sitä, miten niillä edistettiin uuden tarkoitukseen varatun temaattisen tavoitteen päämäärien saavuttamista. Arviointikertomuksessa olisi esitettävä kunkin alan ja alueen saama tuki sekä lopulliset edunsaajat ja saadun tuen määrä. Vertailukelpoisten unionin tason tietojen saatavuuden helpottamiseksi jäsenvaltioiden on hyödynnettävä komission tarjoamia ohjelmakohtaisia indikaattoreita. Lisäksi tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten olisi pyrittävä lisäämään unionin käyttöön ottamien poikkeuksellisten toimenpiteiden ja määrärahojen näkyvyyttä etenkin varmistamalla, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(15) Tavoitteena on kohdentaa nämä lisämäärärahat poikkeuksellisesti niille maantieteellisille alueille, joilla niitä eniten tarvitaan, minkä vuoksi EAKR:oon ja ESR:oon osoitettavia lisämäärärahoja ei tarvitse eritellä alueluokittain, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rakennerahastovarojen myöntämistä koskevien yleisten sääntöjen soveltamiseen. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon alueiden erilaiset tarpeet ja kehitystasot varmistaakseen, että päähuomio on edelleen vähemmän kehittyneissä alueissa SEUT-sopimuksen 173 artiklassa säädettyjen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti. Kumppanuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi osallistettava myös paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia tahoja.	(15) Tavoitteena on kohdentaa nämä lisämäärärahat poikkeuksellisesti niille maantieteellisille alueille, joilla niitä eniten tarvitaan, minkä vuoksi EAKR:oon ja ESR:oon osoitettavia lisämäärärahoja ei tarvitse eritellä alueluokittain, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rakennerahastovarojen myöntämistä koskevien yleisten sääntöjen soveltamiseen. Jäsenvaltioiden odotetaan kuitenkin ottavan huomioon alueiden erilaiset tarpeet, joiden taustalla ovat covid-19-pandemian vaikutukset, ja kehitystasot varmistaakseen, että päähuomio on tasapainoisesti edelleen vähemmän kehittyneissä alueissa SEUT-sopimuksen 173 artiklassa säädettyjen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden mukaisesti. Kumppanuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi osallistettava myös paikallis- ja alueviranomaisia sekä työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa edustavia tahoja, myös kansalaisjärjestöjä sekä sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavia elimiä. REACT-EU-välineen täytäntöönpanosta tekemässään arvioinnissa komission olisi arvioitava, missä määrin kansalliset viranomaiset ja paikallis- ja alueviranomaiset ovat koordinoineet toimiaan REACT-EU-välineestä pyydetyn avun soveltamisalan ja määrän määrittämisessä.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti	Tarkistus
(19) Kun otetaan huomioon covid-19-pandemia ja tarve reagoida siihen liittyvään kansanterveyskriisiin kiireellisesti, katsotaan aiheelliseksi poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevassa pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon ajanjaksosta.	Poistetaan.

Perustelu

Tämä ehdotus on kiireellinen, mutta aikaa on silti siihen, että kansallisille parlamenteille annetaan tavanomainen kahdeksan viikon määräaika.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)

Asetus (EU) N:o 1303/2013

4 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	-1. Lisätään 4 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
	”Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on välttämätön ennakkoedellytys unionin myöntämälle rahoitukselle. Sovelletaan SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annettuja sääntöjä, jotka koskevat unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.”

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

91 artikla – 1 a kohta

Komission teksti	Tarkistus
”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kokonaismäärärahojen lisäksi saataville asetetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten vuoden 2020 talousarviositoumuksiin 5 000 000 000 euron (käypinä hintoina) lisämäärärahat, jotka osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle.”	”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kokonaismäärärahojen lisäksi saataville asetetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten vuoden 2020 talousarviositoumuksiin 4 805 843 906 euron (vuoden 2018 hintoina) lisämäärärahat, jotka osoitetaan EAKR:lle ja ESR:lle.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 a artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan rakennerahastoissa 53 272 800 000 euron (käypinä hintoina) määrällä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä, jollei sen 4 artiklan 3, 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.	Asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] 2 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan rakennerahastoissa 50 000 654 198 euron (vuoden 2018 hintoina) määrällä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä, jollei sen 4 artiklan 3, 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 a artikla – 2 kohta

Komission teksti	Tarkistus
Näitä vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahoja pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.	Näitä vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahoja pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 149 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi kerättyjen tilastotietojen ja covid-19:n aiheuttamasta talouskriisistä elpymiseen liittyvän tulevan kehityksen perusteella, jotta voidaan jatkaa REACT-EU-välineen mukaisten joustotoimenpiteiden soveltamista vuosiin 2023 ja 2024.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – otsikko

Komission teksti	Tarkistus
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen mukaiset poikkeukselliset lisämäärärahat ja toteutusjärjestelyt avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)	Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitteen mukaiset poikkeukselliset lisämäärärahat ja toteutusjärjestelyt avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 1 kohta

Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä 91 artiklan 1 a kohdassa ja 92 a artiklassa mainitut lisämäärärahat, jäljempänä ’lisämäärärahat’, asetetaan saataville Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa, jotta niillä voidaan tukea covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline). Lisämäärärahat käytetään teknisen avun toteuttamiseen tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä toimiin, joilla toteutetaan tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.	1. Edellä 91 artiklan 1 a kohdassa ja 92 a artiklassa mainitut lisämäärärahat, jäljempänä ’lisämäärärahat’, asetetaan saataville Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen puitteissa, ja vähintään 5 prosenttia näistä määrärahoista asetetaan saataville Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa. Kummassakin tapauksessa lisämäärärahoilla tuetaan covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjan luomista talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline). Lisämäärärahat käytetään teknisen avun toteuttamiseen tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä toimiin, joilla toteutetaan tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 1 alakohta – 1 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– 2020: 5 000 000 000 euroa;	– 2020: 5 000 000 000 euroa käypinä hintoina (4 805 843 906 euroa vuoden 2018 hintoina);

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– 2021: 42 434 400 000 euroa;	– 2021: 42 434 400 000 euroa käypinä hintoina (39 987 184 320 euroa vuoden 2018 hintoina);

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 1 alakohta – 3 luetelmakohta

Komission teksti	Tarkistus
– 2022: 10 820 400 000 euroa.	— 2022: 10 820 400 000 euroa käypinä hintoina (9 996 674 058 euroa vuoden 2018 hintoina).

 

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 2 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahat asetetaan saataville 92 a artiklassa tarkoitetuista lisämäärärahoista. Edellä 92 a artiklassa tarkoitetuilla lisämäärärahoilla tuetaan myös hallintomenoja enintään 18 000 000 euroon asti (käypinä hintoina).	Vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahat asetetaan saataville 92 a artiklassa tarkoitetuista lisämäärärahoista. Tähän asetukseen delegoidulla säädöksellä tehdyn tarkistuksen myötä ja jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä lisämäärärahat voidaan asettaa saataville myös talousarviositoumuksiin vuosina 2023 ja 2024. Edellä 92 a artiklassa tarkoitetuilla lisämäärärahoilla tuetaan myös hallintomenoja enintään 18 000 000 euroon asti (käypinä hintoina) (16 795 821 euroa vuoden 2018 hintoina).

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 a artikla – 3 kohta

Komission teksti	Tarkistus
3. Lisämäärärahoista 0,35 prosenttia kohdennetaan komission aloitteesta tekniseen tukeen.	3. Lisämäärärahoista vähintään 0,35 prosenttia kohdennetaan komission aloitteesta tekniseen tukeen, ja erityistä huomiota kiinnitetään covid-19-pandemiasta muita enemmän kärsineisiin jäsenvaltioihin sekä niihin jäsenvaltioihin, joissa käyttö- ja toteutusasteet ovat alhaisemmat.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 a artikla – 4 kohta

Komission teksti	Tarkistus
4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksillä päätöksen, jossa vahvistetaan, miten lisämäärärahat jaetaan rakennerahastoista myönnettävinä määrärahoina vuosina 2020 ja 2021 kunkin jäsenvaltion osalta liitteessä VII a esitettyjä perusteita ja menetelmää noudattaen. Tätä päätöstä tarkistetaan vuonna 2021, jotta voidaan vahvistaa lisämäärärahojen jakauma vuonna 2022 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevien tietojen perusteella.	4. Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa vahvistetaan, miten lisämäärärahat jaetaan rakennerahastoista myönnettävinä määrärahoina vuosina 2020 ja 2021 kunkin jäsenvaltion osalta liitteessä VII a esitettyjä perusteita ja menetelmää noudattaen. Tätä delegoitua säädöstä tarkistetaan vuonna 2021, jotta voidaan vahvistaa lisämäärärahojen jakauma vuonna 2022 19 päivään lokakuuta 2021 mennessä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tarvittaessa sitä tarkistetaan myös vuonna 2022 vuosien 2023 ja 2024 talousarviositoumusten osalta viimeisimpien saatavilla olevien tilastotietojen perusteella varmistaen samalla, että toimenpideohjelmiin ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 5 kohta – 6 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava EAKR:ssa ja ESR:ssa ohjelmatyötä varten käytettävissä olevat lisämäärärahat toimenpideohjelmiin.	Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava EAKR:ssa ja ESR:ssa ohjelmatyötä varten käytettävissä olevat lisämäärärahat toimenpideohjelmiin, joihin on otettava mukaan paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia tahoja kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Vähintään 5 prosenttia lisämäärärahoista on käytettävä rajat ylittäviin hankkeisiin. ESR:n osuutta ei saa laskea alle nykyisen oikeudellisen velvoitteen, joka on 23,1 prosenttia. Siinä on otettava huomioon covid-19-tartuntojen kumulatiivinen määrä NUTS 3 -tason alueilla ja keskitettävä lisämäärärahat niille NUTS 3 -tason alueille, joilla on eniten tartuntoja.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 7 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Sovellettaessa 134 artiklan 2 kohtaa vuosien 2021, 2022 ja 2023 vuotuisiin ennakkomaksuihin lisämäärärahojen on sisällyttävä rahastoista toimenpideohjelmalle koko ohjelmakautena maksettavaan tuen määrään.	Sovellettaessa 134 artiklan 2 kohtaa vuosien 2021, 2022 ja 2023 ja tarvittaessa vuoden 2024 vuotuisiin ennakkomaksuihin lisämäärärahojen on sisällyttävä rahastoista toimenpideohjelmalle koko ohjelmakautena maksettavaan tuen määrään.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 7 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, ja jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä vuosien 2022–2023 tai tarvittaessa vuoden 2024 vuotuinen ennakkomaksu voi koostua enintään 50 prosentista 9 kohdassa tarkoitetun uuden temaattisen tavoitteen mukaisiin ohjelmiin kohdennettuja lisämäärärahoja.

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltiot voivat osoittaa lisämäärärahat joko yhteen tai useampaan nykyisen toimenpideohjelman tai nykyisten toimenpideohjelmien erilliseen toimintalinjaan tai 11 kohdassa tarkoitettuun uuteen toimenpideohjelmaan. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, ohjelma kattaa 31 päivään joulukuuta 2022 saakka kestävän jakson, jollei edellä olevasta 4 kohdasta muuta johdu.	Jäsenvaltiot voivat osoittaa lisämäärärahat joko yhteen tai useampaan nykyisen toimenpideohjelman tai nykyisten toimenpideohjelmien erilliseen toimintalinjaan tai 10 kohdassa tarkoitettuun uuteen toimenpideohjelmaan. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, ohjelma kattaa 31 päivään joulukuuta 2022 saakka kestävän jakson tai 31 päivään joulukuuta 2024 saakka kestävän jakson, jos sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, jollei edellä olevasta 4 kohdasta muuta johdu.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
EAKR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan investointeja terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, antamaan käyttöpääoman tai investointituen muodossa olevaa tukea pk-yrityksille, investointeihin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen, kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin sekä taloudellisiin toimenpiteisiin alueilla, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista.	EAKR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan investointeja terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, antamaan käyttöpääoman tai investointituen muodossa olevaa tukea pk-yrityksille, investointeihin, joilla edistetään siirtymistä digitaaliseen ja vihreään talouteen, myös saarialueilla, syrjäisillä alueilla, maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla asuville kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuviin investointeihin sekä taloudellisiin toimenpiteisiin alueilla, jotka ovat riippuvaisimpia kriisin eniten vaurioittamista toimialoista.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 8 kohta – 4 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
ESR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä, myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Lisämäärärahoilla on myös tuettava työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta, osaamisen kehittämistä, etenkin samanaikaisesti tapahtuvien vihreään talouteen siirtymisen ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi, sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta.	ESR:n osalta lisämäärärahat on käytettävä ensisijaisesti tukemaan työpaikkojen säilyttämistä myös saarialueilla, syrjäisillä alueilla, maaseutualueilla ja harvaan asutuilla alueilla ja myös työajan lyhentämisjärjestelyiden sekä itsenäisille ammatinharjoittajille annettavan tuen kautta silloinkin, kun tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, ellei näistä säädetä kansallisessa lainsäädännössä. Lisämäärärahoilla on myös tuettava työpaikkojen luomista etenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, nuorisotyöllisyystoimenpiteitä, koulutusta, osaamisen kehittämistä, etenkin samanaikaisesti tapahtuvien vihreään talouteen siirtymisen ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi, sekä parantamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta myös lasten osalta. Tässä yhteydessä kriittisen infrastruktuurin, esimerkiksi sairaalojen ja teiden, korjaaminen ja rakentaminen on keino nopeuttaa talouden elpymistä ja lisätä koheesiopolitiikkaan tehtävien investointien hyödyllisyyttä, eikä sitä näin ollen pidä laiminlyödä.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 9 kohta – 5 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tarkistetussa rahoitussuunnitelmassa, josta säädetään 96 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, vahvistetaan osoitettavat lisämäärärahat vuosien 2020 ja 2021 sekä tarvittaessa vuoden 2022 osalta määrittämättä suoritusvarauksen määriä ja ilman alueluokittain tehtävää erittelyä.	Tarkistetussa rahoitussuunnitelmassa, josta säädetään 96 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, vahvistetaan osoitettavat lisämäärärahat vuosien 2020 ja 2021 sekä tarvittaessa vuosien 2022, 2023 ja 2024 osalta määrittämättä suoritusvarauksen määriä ja ilman alueluokittain tehtävää erittelyä.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 kohta – 3 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Jos perustetaan tällainen uusi toimenpideohjelma, jäsenvaltiot voivat nimetä 96 artiklan 5 kohdan a alakohtaa varten ainoastaan EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuista käynnissä olevista toimenpideohjelmista vastaavia nimettyjä viranomaisia.	Jos perustetaan tällainen uusi toimenpideohjelma, jäsenvaltiot voivat nimetä 96 artiklan 5 kohdan a alakohtaa varten ainoastaan EAKR:sta, ESR:sta tai koheesiorahastosta tuetuista käynnissä olevista toimenpideohjelmista vastaavia nimettyjä viranomaisia kuultuaan ensin alue- ja paikallisviranomaisia.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 10 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	Poiketen siitä, mitä 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio hyväksyy uuden tarkoitukseen varatun toimenpideohjelman tai muutoksen olemassa olevaan ohjelmaan 10 työpäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on sen toimittanut.

 

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 11 kohta – 2 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tehdään vähintään yksi lisämäärärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja sitä, miten niillä tuettiin tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.	Komissio toteuttaa 56 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin. Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tai 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä, jos sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, tehdään vähintään yksi lisämäärärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan lisämäärärahojen vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja sitä, miten niillä tuettiin tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 11 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	11 a. Kaikissa REACT-EU-välineen puitteissa toteutetuissa ohjelmissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvo koko niiden valmistelun, toteutuksen, seurannan ja arvioinnin ajan. Niissä on myös varmistettava kaikille yhtäläiset mahdollisuudet syrjimättä ketään sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja siten lisättävä sosiaalista osallisuutta ja vähennettävä eriarvoisuutta.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 13 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
Tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä 115 artiklan 1 ja 3 kohdan sekä liitteen XII mukaisia tehtäviä hoitaessaan jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.	Tiedottamiseen, viestintään ja näkyvyyteen liittyviä 115 artiklan 1 ja 3 kohdan sekä liitteen XII mukaisia tehtäviä hoitaessaan komissio, jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset varmistavat, että nykyiset ja mahdolliset tuensaajat, osallistujat, rahoitusvälineiden loppukäyttäjät ja suuri yleisö saavat tiedon lisämäärärahoista ja niiden määrästä sekä niihin perustuvasta lisätuesta.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

92 b artikla – 13 a kohta (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	13 a. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä arvioinnin 2 kohdassa tarkoitettujen lisämäärärahojen käytöstä. Tähän pakolliseen arviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen tarkistamiseksi, jotta voidaan varmistaa lisämäärärahojen täysimääräinen käyttö.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

1 a artikla (uusi)

Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Jäsenvaltioiden on seurattava rahoitettujen toimenpiteiden tyyppejä sekä tuensaajia ja määrärahojen loppukäyttäjiä ja ilmoitettava asiasta komissiolle aiheuttamatta kohtuutonta hallinnollista rasitetta.
	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä REACT-EU-välinettä koskevan arviointikertomuksen, joka kattaa vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviositoumukset. Kertomus sisältää tietoja REACT-EU-välineen tavoitteiden saavuttamisesta, sen määrärahojen käytön tehokkuudesta, rahoitettujen toimien tyypeistä, tuensaajista ja määrärahojen loppukäyttäjistä sekä välineen eurooppalaisesta lisäarvosta talouden elpymisen tukemisessa.
	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä täydentävän arviointikertomuksen, joka kattaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 92 b artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun poikkeukseen perustuvat vuosien 2023 ja 2024 talousarviositoumukset.

Perustelu

Vaikka REACT-EU-väline on teknisesti vain yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (2014–2020) muutos, se tarjoaa huomattavaa uutta rahoitusta ja vähentää hallinnollista rasitetta ja siten myös menojen valvontaa. Näin ollen on asianmukaista, että komission olisi arvioitava näiden toimien vaikutusta, jotta saadaan tärkeää palautetta tulevan koheesiopolitiikan suunnittelua varten.

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

Liite I – 1 kohta

Asetus (EU) N:o 1303/2013

Liite VII a – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa kuvattujen sääntöjen tuloksena saatavat jako-osuudet jäsenvaltiota kohti saavat olla koko kauden 2020–2022 osalta enintään seuraavat:	2. Edellä 1 kohdassa kuvattujen sääntöjen tuloksena saatavat jako-osuudet jäsenvaltiota kohti saavat olla koko kauden 2020–2024 osalta enintään seuraavat:

ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)
Viiteasiakirjat	COM(2020)0451 – C9-0149/2020 – 2020/0101(COD)
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 17.6.2020
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 17.6.2020
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Karlo Ressler 23.6.2020
Valiokuntakäsittely	13.7.2020
Hyväksytty (pvä)	1.9.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	31 1 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Rasmus Andresen, Clotilde Armand, Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, Paolo De Castro, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Mislav Kolakušić, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Johan Van Overtveldt, Rainer Wieland, Angelika Winzig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Petros Kokkalis

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

31	+
ECR	Zbigniew Kuźmiuk, Bogdan Rzońca, Johan Van Overtveldt
GUE/NGL	Petros Kokkalis, Dimitrios Papadimoulis
PPE	Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Rainer Wieland, Angelika Winzig
RENEW	Clotilde Armand, Olivier Chastel, Valérie Hayer, Moritz Körner, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds
S&D	Robert Biedroń, Paolo De Castro, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Victor Negrescu, Nils Ušakovs

 

1	-
ID	Joachim Kuhs

 

8	0
ID	Anna Bonfrisco, Valentino Grant, Hélène Laporte
NI	Mislav Kolakušić
VERTS/ALE	Rasmus Andresen, David Cormand, Alexandra Geese, Francisco Guerreiro

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

 

ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten poikkeuksellisten lisämäärärahojen ja toteutusjärjestelyjen osalta avustuksen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen tukemiseen sekä pohjan luomiseen talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle (REACT-EU-väline)
Viiteasiakirjat	COM(2020)0451 – C9-0149/2020 – 2020/0101(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	28.5.2020
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 17.6.2020
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 17.6.2020	CONT 17.6.2020	EMPL 17.6.2020	ENVI 17.6.2020
	ITRE 17.6.2020	TRAN 17.6.2020	CULT 17.6.2020	LIBE 23.7.2020
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa  Päätös tehty (pvä)	CONT 6.7.2020	ENVI 10.6.2020	ITRE 25.6.2020	TRAN 23.6.2020
	CULT 22.6.2020	LIBE 7.9.2020
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 23.7.2020
Esittelijä(t)  Nimitetty (pvä)	Andrey Novakov 23.7.2020	Constanze Krehl 23.7.2020
Valiokuntakäsittely	16.7.2020
Hyväksytty (pvä)	7.9.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Mathilde Androuët, Pascal Arimont, Adrian-Dragoş Benea, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Erik Bergkvist, Stéphane Bijoux, Franc Bogovič, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Christian Doleschal, Francesca Donato, Raffaele Fitto, Chiara Gemma, Cristian Ghinea, Mircea-Gheorghe Hava, Manolis Kefalogiannis, Ondřej Knotek, Constanze Krehl, Elżbieta Kruk, Cristina Maestre Martín De Almagro, Pedro Marques, Martina Michels, Andżelika Anna Możdżanowska, Niklas Nienaß, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Alessandro Panza, Tsvetelina Penkova, Caroline Roose, André Rougé, Vincenzo Sofo, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katalin Cseh, Lena Düpont, Alexandra Geese, Hannes Heide
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	9.9.2020

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
ECR	Raffaele Fitto, Elżbieta Kruk, Andżelika Anna Możdżanowska
GUE/NGL	Martina Michels, Younous Omarjee
ID	Mathilde Androuët, Francesca Donato, Alessandro Panza, André Rougé, Vincenzo Sofo
NI	Rosa D'Amato, Chiara Gemma
PPE	Pascal Arimont, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Franc Bogovič, Tamás Deutsch, Christian Doleschal, Lena Düpont, Mircea-Gheorghe Hava, Manolis Kefalogiannis, Andrey Novakov
Renew	Stéphane Bijoux, Katalin Cseh, Cristian Ghinea, Ondřej Knotek, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret
S&D	Adrian-Dragoş Benea, Erik Bergkvist, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Hannes Heide, Constanze Krehl, Cristina Maestre Martín De Almagro, Pedro Marques, Tsvetelina Penkova

 

0	-

 

4	0
Verts/ALE	François Alfonsi, Alexandra Geese, Niklas Nienaß, Caroline Roose

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

• [1] EUVL C 272, 17.8.2020, s. 1.