Menettely : 2019/2197(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0160/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0160/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0252

<Date>{18/09/2020}18.9.2020</Date>
<NoDocSe>A9-0160/2020</NoDocSe>
PDF 240kWORD 88k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2018</Titre>

<DocRef>(2019/2197(INI))</DocRef>


<Commission>{INTA}Kansainvälisen kaupan valiokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Jörgen Warborn</Depute>

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2018

(2019/2197(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2019 annetun komission kertomuksen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018 (COM(2019)0455),

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2019 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2019)0370), joka liittyy komission kertomukseen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018 (COM(2019)0455),

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

 ottaa huomioon 29. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2020 – Kunnianhimoisempi unioni” (COM(2020)0037),

 ottaa huomioon 16. heinäkuuta 2019 esitetyt poliittiset suuntaviivat Euroopan komissiolle (2019–2024),

 ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta[1],

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2020 annetun yhteisen tiedonannon EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista (JOIN(2020) 11 final),

 ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman aiheesta ”WTO: tie eteenpäin”[2],

 ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2020 annetun yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (JOIN(2020) 4 final),

 ottaa huomioon 25. tammikuuta 2019 annetun Maailman kauppajärjestön (WTO) yhteisen julkilausuman sähköisestä kaupankäynnistä,

 ottaa huomioon G20-maiden kauppaministerien 30. maaliskuuta ja 14. toukokuuta 2020 antamat julkilausumat,

 ottaa huomioon 25. heinäkuuta 2018 annetun Yhdysvaltojen ja EU:n yhteisen lausuman,

 ottaa huomioon Japanin, Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin kauppaministerien kolmikantakokouksen päätteeksi 14. tammikuuta 2020 annetun yhteisen julkilausuman,

 ottaa huomioon 20. joulukuuta 2019 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta ja täytäntöönpanosta kolmansissa maissa (SWD(2019)0452),

 ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2019 annetun komission vuosikertomuksen kaupan suojatoimista (COM(2019)0158),

 ottaa huomioon marraskuussa 2019 julkaistun erityiseurobarometrin eurooppalaisten suhtautumisesta kauppaan ja EU:n kauppapolitiikkaan,

 ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin” (JOIN(2019) 5 final),

 ottaa huomioon 19. syyskuuta 2018 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Euroopan ja Aasian yhteydet – EU:n strategian perusta” (JOIN(2018) 31 final),

 ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2019 annetun komission kertomuksen kaupan ja investointien esteistä,

 ottaa huomioon 18. toukokuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanosta[3],

 ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta[4],

 ottaa huomioon 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen kestävän kehityksen toimintaohjelmaa koskevan päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

 ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Sosiaali- ja ympäristönormit, ihmisoikeudet ja yritysten yhteiskuntavastuu”[5],

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) II osaston V luvun sekä 218 artiklan,

 ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen[6],

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa[7],

 ottaa huomioon maaliskuussa 2020 hyväksytyn sukupuolten tasa-arvostrategian,

 ottaa huomioon komission kertomuksen yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2018–2019[8],

 ottaa huomioon 22. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinat muuttuvassa maailmassa: Ainutkertainen voimavara, joka edellyttää uutta poliittista sitoutumista” (COM(2018)0772),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

 ottaa huomioon kehitysvaliokunnan lausunnon,

 ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A9-0160/2020),

A. toteaa, että yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta 30. toukokuuta 2018 annettu parlamentin päätöslauselma sai laajaa kannatusta sääntöihin ja arvoihin perustuvan lähestymistapansa ja ennakoitavan kauppajärjestelmän ansiosta; toteaa, että vuoden 2018 jälkeinen uusi kehitys, erityisesti EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen täytäntöönpano ja aivan viime aikoina covid-19-pandemian vaikutukset kauppaan, edellyttävät, että edellinen mietintö päivitetään perusteellisesti;

B. toteaa, että EU on maailman tärkein kaupan alan toimija, suurin kaupparyhmittymä ja merkittävä taloudellisen vaurauden veturi; toteaa, että EU on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palveluiden myyjä; toteaa, että viimeisimpien indikaattorien mukaan vuonna 2019 EU:n tavaravienti kasvoi 2 132,3 miljardiin euroon, jossa oli 3,5 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen nähden; toteaa, että nykyisistä maailmanlaajuisista haasteista huolimatta EU:n pääasialliset kauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Kiina; panee merkille, että maailmanlaajuinen BKT kasvoi vuosina 2007–2017 yli 70 prosenttia; toteaa, että kun EU:n BKT:n 17 prosentin kasvua verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin (60 prosenttia), Intiaan (80 prosenttia) ja Kiinaan (315 prosenttia), on selvää, että EU on jäämässä jälkeen maailmanlaajuisessa kilpailukyvyssä;

C. toteaa, että komissio julkaisi 14. lokakuuta 2019 kolmannen kertomuksensa EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta ja että kertomuksen mukaan vuonna 2018 EU:n viennistä 33 prosenttia ja EU:n tuonnista 29 prosenttia toteutui vapaakauppasopimuskumppanien kanssa; toteaa, että vuonna 2018 EU:n kauppataseen ylijäämä sen vapaakauppasopimuskumppanien kanssa oli 84,6 miljardia euroa, kun taas sen kaupan kokonaisvaje oli 24,6 miljardia euroa; toteaa, että komission hiljattain julkaiseman kertomuksen mukaan (yleisen tullietuusjärjestelmän) erityisiä kauppaetuja hyödyntävien kehitysmaiden vienti EU:hun kasvoi 16,2 prosenttia vuosina 2016–2018 ja sen arvo lisääntyi 158 miljardista eurosta vuonna 2016 183,6 miljardiin euroon vuonna 2018; toteaa, että covid-19-pandemian vaikutusten vuoksi maailmankaupan odotetaan vähenevän 13–32 prosenttia vuonna 2020; toteaa, että EU27:n ulkopuolisten valtioiden tavara- ja palveluviennin odotetaan vähenevän 9,2 prosenttia ja EU27:n ulkopuolisten valtioiden tuonnin 8,8 prosenttia, ja IMF odottaa EU:n BKT:n laskevan 7,5 prosenttia;

D. toteaa, että yhteinen kauppapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja sen toteuttamisesta vastaavat komissio, neuvosto ja parlamentti, mikä edellyttää unionin puhuvan yhdellä äänellä kauppa-asioissa ja komission toimivan neuvottelijana; ottaa huomioon, että komissio antoi vuonna 2015 tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”; ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt kauppapolitiikan uudelleentarkastelun parantaakseen kaupan välineistöä covid-19-kriisin jälkeen;

E. toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistetaan, että yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti, joita ovat muun muassa ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja kestävän kehityksen edistäminen; toteaa, että komissio hyväksyi joulukuussa 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka mukaan kaikilla EU:n toimilla ja politiikoilla on edistettävä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

F. toteaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikka tarjoaa myös sijoittajille markkinoillepääsyn ja sijoitussuojan varmistamalla oikeussuojan sekä vakaan, ennakoitavan ja asianmukaisesti säännellyn ympäristön, jossa harjoittaa taloudellista toimintaa;

G. ottaa huomioon, että viimeaikaiset eurobarometrit osoittavat, että noin 60 prosenttia unionin kansalaisista katsoo hyötyvänsä kansainvälisestä kaupasta; ottaa huomioon, että osa kansalaisista tuntee hyvin kauppapolitiikan ja kauppasopimukset; ottaa huomioon, että puolet kyselytutkimukseen osallistuneista katsoo, että EU:n kauppapolitiikan ensisijaisena tavoitteena olisi oltava työpaikkojen luominen EU:hun sekä ympäristö- ja terveysnormien puolustaminen; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on jatkettava toimia kehittääkseen kauppapolitiikkaa ja kauppasopimuksia koskevan asianmukaisen viestintästrategian, jolla torjutaan kauppaa koskevia valeuutisia ja välitetään mahdollisimman paljon tietoa, ja tässä yhteydessä on keskityttävä tiettyihin sidosryhmiin ja lisättävä talouden toimijoiden tietoisuutta kauppasopimuksista;

H. toteaa, että kauppasopimuksista ja säädöksistä koostuvan yhteisen kauppapolitiikan olisi edistettävä pyrkimystä luoda vakaa, ennakoitava ja oikeudenmukainen kaupankäyntiympäristö, jossa EU:n yritykset voivat kukoistaa ja EU:n kansalaisten edut turvataan, ja niillä olisi varmistettava, että EU turvaa edelleen nykyisen sosiaalisen mallinsa ja sääntelymallinsa ja käyttää kauppapolitiikkaa EU:n arvojen edistämiseen kaikkialla maailmassa; katsoo, että EU:n olisi tehostettava toimiaan reilun kilpailun edistämiseksi, tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sekä nykyisiin kauppakysymyksiin vastaamiseksi; toteaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää unionin kauppapolitiikan oikeaa suuntaamista ja täysimääräistä ja tehokasta täytäntöönpanoa sekä sen valvontaa entistä oikeudenmukaisemmalla ja avoimemmalla tavalla; toteaa, että EU:n kauppasopimusten olisi tarjottava kasvumahdollisuuksia takaamalla pääsy markkinoille ja poistamalla kaupan esteitä; toteaa, että on ratkaisevan tärkeää käydä neuvotteluja yhteisen edun hengessä, jotta voidaan torjua hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä ja turvata EU:n sääntöjen ja normien noudattaminen;

I. toteaa, että EU ja 18 WTO:n jäsentä antoivat WTO:lle virallisen ilmoituksen monenvälisestä tilapäisestä valitusten sovittelujärjestelystä 30. huhtikuuta 2020; toteaa, että ilmoituksesta alkaen sovittelujärjestelyä sovelletaan siihen osallistuvien WTO:n jäsenten välisiin kiistoihin, koska valituselin on pattitilanteessa;

J. toteaa, että covid-19-pandemian puhkeaminen on aiheuttanut monitahoisen kriisin, jonka seuraukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, ja se on paljastanut joidenkin keskeisten tuotteiden, myös lääkinnällisten laitteiden ja välineiden, maailmanlaajuisten arvoketjujen häiriönsietokyvyn puutteen; toteaa, että kriisi on osoittanut nykyistä vankempien ja kestävämpien tuotantoketjujen tarpeen sekä tarpeen investoida strategisille aloille, jotta voidaan parantaa EU:n toimitusketjujen häiriönsietokykyä; ottaa huomioon, että tieteelliseen näyttöön perustuvat raportit tuovat esiin maailmanlaajuisten pandemioiden puhkeamisen ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden kasvavan riskin, joka voi vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin; toteaa, että G20-maiden kauppaministerit ovat sitoutuneet lieventämään covid-19-kriisin vaikutuksia kansainväliseen kauppaan ja investointeihin jatkamalla yhteistyötä vapaan, oikeudenmukaisen, syrjimättömän, avoimen, ennakoitavan ja vakaan kauppa- ja investointiympäristön aikaansaamiseksi sekä säilyttämällä markkinat avoimina, jotta varmistetaan kriittisten lääkintätarvikkeiden ja -laitteiden, kriittisten maataloustuotteiden ja muiden keskeisten tavaroiden ja palvelujen jatkuva liikkuminen yli rajojen;

K. ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 14. maaliskuuta 2020 kiireellisessä menettelyssä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/402[9], jolla henkilönsuojainten vienti asetettiin vientiluvan varaiseksi asetuksen (EU) 2015/479 mukaisesti, ja toteaa, että kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka tarkoituksena on auttaa EU:ta vastaamaan kysynnän kasvuun ja kehittämään toiminnallisia valmiuksiaan auttaa kolmansia maita;

L. toteaa, että EU on neuvotellut kauppasuhteita koskevat laaja-alaiset sopimukset Boliviaa, Kuubaa ja Venezuelaa lukuun ottamatta lähes kaikkien Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden kanssa;

M. toteaa, että parlamentti on painottanut vuonna 2015 tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma EU:n kansainväliseen kauppapolitiikkaan[10] ja vaatinut vuonna 2018 tasa-arvokysymysten sisällyttämistä kauppasopimuksiin[11]; toteaa, että 36 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä ja että näistä 13,7 miljoonaa on naisten työpaikkoja; toteaa, että naiset ovat laajasti aliedustettuina EU:n ulkopuolisessa kaupassa maatalouden ja teollisuuden aloilla; toteaa, että vain yksi viidestä EU:n vientiyrityksestä on naisen johtama (eli omistaja tai johtaja on nainen) ja että naisten osuus koko vientisektorin työvoimasta on 30 prosenttia tai vähemmän;

N. toteaa, että monet valtiot määräävät tulleja lääkinnällisille laitteille, kuten potilasvalvontalaitteille, diagnostiikkaan tarkoitetuille laitteille sekä antibioottien, särkylääkkeiden ja insuliinin kaltaisille yleisille lääkkeille ja että käytännöllisesti katsoen kaikki valtiot perivät tuontitullia saippuasta; toteaa, että Yhdysvaltojen päätös 370 miljardin dollarin lisätullien soveltamisesta Kiinan-tuontiin on pahentanut tulliasiaa, jonka jotkin näkökohdat koskevat henkilönsuojaimia;

O. ottaa huomioon, että tieteelliseen näyttöön perustuvat raportit tuovat esiin maailmanlaajuisten pandemioiden puhkeamisen ja ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden kasvavan riskin, joka voi vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin, ja niissä tullaan siihen lopputulokseen, että talousmallimme kaipaavat perusteellista uudistusta erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti;

Globaali toimintaympäristö

1. huomauttaa, että globaali toimintaympäristö on muuttunut merkittäviltä osin ja osoittautunut ennalta arvaamattomaksi ja kahden viime vuoden aikana on esiintynyt jännitteitä; toistaa tukevansa avointa, vapaata, sääntöihin perustuvaa, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista monenvälistä kauppajärjestelmää, joka olisi turvattava ja jota olisi edistettävä; huomauttaa, että vaikeasta maailmanlaajuisesta taloustilanteesta huolimatta EU:n tavarakauppa sen kauppasopimuskumppanien kanssa oli 84,6 miljardia ylijäämäinen (vuonna 2018), kun taas sen kaupan kokonaisvaje muun maailman kanssa oli noin 24,6 miljardia euroa; muistuttaa, että yli 36 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä;

2. panee merkille, että sen jälkeen, kun komissio hyväksyi vuonna 2015 viimeisimmän kauppastrategiansa ”Kaikkien kauppa”, EU on tehnyt useita uusia kauppasopimuksia ja alkanut soveltaa niitä, ja näistä voidaan mainita erityisesti EU:n ja Kanadan laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA), EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus (EPA) sekä EU:n ja Singaporen sekä EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimukset;

3. vaatii, että EU:n kauppastrategialla on jatkossakin edistettävä unionin etuja ja arvoja kohdattaessa uusia haasteita eri puolilla maailmaa, parannettava EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja saatava aikaan talouskasvua Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti; katsoo siksi, että parhaita keinoja lisätä EU:n kilpailukykyä globalisoituneessa maailmassa ovat kunnianhimoinen monenvälinen, useammankeskinen ja kahdenvälinen ohjelma, sellaisten molemmille osapuolille oikeudenmukaisten ja hedelmällisten sopimusten tekeminen, joilla varmistetaan tiukka vastavuoroisuus ja eurooppalaisten tiukkojen normien ja standardien noudattaminen arkaluonteisilla aloilla sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden tehokas suojelu, perusteettomien kaupan esteiden poistaminen sekä tarvittaessa kaupan suojatoimien käyttäminen;

4. toteaa, että Kiinan ja Yhdysvaltojen osuus EU:n kaupankäynnistä on noin 30 prosenttia, ja korostaa, että unionin suhteet näihin kahteen muuhun kaupankäynnin supervaltaan ovat keskeisessä asemassa EU:n kauppapolitiikan ohjaamisessa; painottaa kuitenkin, että EU:n olisi vahvistettava suhteitaan muihin maailman osiin, monipuolistettava ja parannettava kauppasuhteitaan kaikkien kumppanien, myös kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden, kanssa ja edistettävä moninapaista maailmanjärjestystä; painottaa tarvetta välttää EU:n talouden liiallista riippuvuutta muutaman suuren kauppakumppanin toimitusketjuista;

5. korostaa, että jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa on lisättävä; kehottaa lisäämään hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä synergioiden aikaansaamiseksi ja tulosten parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä myös, että sopimusten arviointistrategioita olisi parannettava, ja katsoo, että komission olisi varmistettava, että kaikille kauppasopimuksille tehdään oikea-aikaisesti ja riippumattoman elimen toimesta parempi vaikutustenarviointi;

6. on tyytyväinen lisääntyneeseen avoimuuteen kauppapolitiikassa; panee tyytyväisenä merkille 19. joulukuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen, jolla julkaistiin AKT-alueen talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvotteluvaltuudet; ilmaisee tyytyväisyytensä uuden komission viimeaikaisiin pyrkimyksiin tiedottaa entistä säännöllisemmin parlamentille meneillään olevien neuvottelujen tilanteesta, mikä tekee komission työstä avoimempaa, kun se on esimerkiksi antanut saataville yksityiskohtaiset raportit CETA-sopimuksen ja Etelä-Korean kanssa tehdyn sopimuksen nojalla perustetuista erityiskomiteoista;

7. painottaa, että komission ja jäsenvaltioiden on kehitettävä parempi viestintästrategia EU:n kauppapolitiikan etujen tuomiseksi esiin ja lisättävä tietoisuutta yhteiskunnan ja sidosryhmien osallistamiseksi tehokkaasti; muistuttaa, että etenemissuunnitelmat tarjoavat komissiolle mahdollisuuden viestiä ja selittää tiettyjen aloitteiden perusteet ja tavoitteet sekä osallistaa yhteiskunta ja sidosryhmät ja ottaa vastaan palautetta; katsoo, että komission olisi varmistettava etenemissuunnitelmien ja muiden kuulemistoimien täysi avoimuus, jotta voidaan maksimoida niiden vaikutukset ja taata sidosryhmien osallistuminen;

8. pitää valitettavina koronavirus covid-19:n vakavia vaikutuksia ja niistä seurannutta talouksien sulkua maailmankaupan osalta, minkä vuoksi sekä EU:n tuonti että vienti ovat vähentyneet ja tämän seurauksena arvoketjut ovat keskeytyneet tai pysähtyneet; korostaa, että EU:n on otettava oppia nykyisestä pandemiasta voidakseen vähentää haavoittuvuuttaan erityisesti tietyillä strategisilla aloilla; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava nopeasti ja käytettävä kauppapolitiikkaa mahdollistamaan maailmantalouden elpyminen ja torjumaan taantuma; uskoo vahvasti, että EU:n on parannettava avointa strategista riippumattomuuttaan ja samalla varmistettava avoin ja sääntöihin perustuva kauppa myös kriisiaikoina ja vältettävä toimenpiteitä, jotka rajoittavat ja/tai vääristävät kauppaa, ja tuomittava vastaavasti kolmansien maiden tällaiset toimenpiteet; katsoo, että kaikkea tätä olisi käsiteltävä EU:n kauppapolitiikan tarkistuksessa;

9. kehottaa edistämään meneillään olevia neuvotteluja ja erityisesti uudistamista koskevia neuvotteluja, jotta voidaan tehdä pikaisesti monenvälinen sopimus lääkinnällisten laitteiden vapaasta liikkuvuudesta; kannustaa voimakkaasti kaikkia maita liittymään WTO:n farmaseuttisten tuotteiden tullien poistamista koskevaan sopimukseen (nollatullisopimus) ja katsoo, että sen soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan kaikkia farmaseuttisia tuotteita ja lääkkeitä, jotta varmistetaan maailmanlaajuinen rajatylittävä kaupankäynti; kehottaa WTO:n jäseniä asettamaan tämän aiheen etusijalle WTO:n seuraavan ministerikokouksen esityslistalla ja tarkastelemaan kauppasopimuksia keinona, jolla voidaan auttaa yrityksiä monipuolistamaan lähteitään;

10. painottaa, että EU:n on varmistettava avoimet kauppavirrat ja kestävät globaalit arvoketjut ja tämän vuoksi pidättäydyttävä asettamasta vientirajoituksia esimerkiksi henkilönsuojaimille, koska niiden osalta EU on riippuvainen kolmansien maiden kauppakumppaneista; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka rajoittavat kriittisten hyödykkeiden kulkua sisämarkkinoilla, poistamaan välittömästi vientirajoitukset ja kehottaa komissiota soveltamaan nollatoleranssia tällaisiin sisämarkkinasääntöjen rikkomisiin; katsoo, että EU:n on arvioitava huolellisesti ja määritettävä kriittiset alat ja yhteiskunnan haavoittuvuudet, joiden osalta unionin on turvattava tuotteiden toimitukset, sekä etsittävä tehokkaita ja oikeasuhteisia suojakeinoja;

11. pitää valitettavina taloudellisia menetyksiä, jotka johtuvat kansainvälisen kaupan ja globaalien arvoketjujen katkeamisesta covid-19-pandemian seurauksena ja joilla voi olla erityisen vakavia vaikutuksia kehitysmaihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen kehitysmaiden kanssa käytävää kauppaa koskevat määräykset tukevat lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuutta;

12. korostaa, että maaseutu- ja rannikkoalueiden tuottajia on autettava sopeutumaan covid-19-kriisin aiheuttamiin markkinaolosuhteisiin ja laatimaan nopeasti koronavirukseen sopeutumista ja selviytymiskykyä koskevia strategioita toimeentulotason säilyttämiseksi varmistaen samalla maatalouden, metsien, meren ja biologisesti monimuotoisten ekosysteemien kestävä hoito;

WTO ja useammankeskinen yhteistyö

13. painottaa, että tämä on ratkaiseva hetki edistää avointa, reilua, tasapainoista, kestävää ja arvoihin perustuvaa monenvälisyyttä ja edistää globaalia kauppajärjestelmää; pitää hyvin valitettavana umpikujaa WTO:ssa ja katsoo sen edellyttävän aktiivisia toimia ja sitoutumista kaikilta WTO:n jäseniltä; toistaa olevansa sitoutunut puolustamaan sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää;

14. painottaa monenvälisen järjestelmän suurta poliittista ja taloudellista merkitystä ja kehottaa kansainvälisiä kauppakumppaneita pyrkimään yhteistyössä saamaan aikaan WTO:ssa hyvin toimivan riitojenratkaisujärjestelmän ja toteuttamaan kunnianhimoisen uudistuksen EU:n johdolla; kehottaa komissiota tämän osalta neuvottelemaan uudet säännöt kauppaa vääristävien ilmiöiden, myös ylikapasiteettiin johtavien muiden kuin markkinoita koskevien politiikkojen ja käytäntöjen, valtionyritysten ja teollisuustukien sekä pakotettujen teknologian siirtojen ja niitä koskevien käytäntöjen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien varkauksien torjumiseksi; kannustaa WTO:n jäseniä pääsemään vuonna 2021 pidettävässä ministerikokouksessa kunnianhimoiseen ja tasapainoiseen sopimukseen pitkään jatkuneesta kalastusalan tukia koskevasta kysymyksestä ja antamaan selkeän signaalin siitä, että WTO pystyy edelleen hoitamaan neuvottelutehtävänsä;

15. on tyytyväinen monenväliseen tilapäiseen valitusten sovittelujärjestelyyn, eli uuteen järjestelmään, jonka avulla EU ja muut siihen osallistuvat WTO:n jäsenet voivat ohittaa WTO:n valituselimen nykyisen halvaantuneisuuden ja ratkaista kauppariitoja keskenään, ja antaa siihen osallistuville jäsenille mahdollisuuden säilyttää toimiva kaksivaiheinen riitojenratkaisujärjestelmä WTO:ssa niiden välisten riitojen ratkaisemiseksi;

16. panee merkille saavutetun edistymisen alakohtaisissa ja useammankeskisissä neuvotteluissa, erityisesti palvelujen kotimaisen sääntelyn, sähköisen kaupankäynnin ja investointien helpottamisen yhteydessä; painottaa, että nämä alakohtaiset neuvottelut ovat yhteiseen tiedonantoon perustuvia monenvälisiä pyrkimyksiä, joissa olisi pyrittävä löytämään kaikkien osanottajien laaja-alainen konsensus;

17. on tyytyväinen monenvälistä investointituomioistuinta koskevien neuvottelujen etenemiseen; toteaa, että kansainvälisen tuomioistuinjärjestelmän on määrä toimia välivaiheena kohti monenvälisen investointituomioistuimen perustamista; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot ovat edistyneet äärimmäisen hitaasti EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten purkamisessa, ja kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaessa toimiin;

18. tukee voimakkaasti käynnissä olevaa EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin kolmenvälistä yhteistyötä markkinoita vääristävien käytäntöjen rajoittamiseksi maailmanlaajuisesti; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 14. tammikuuta 2020 annetun yhteisen julkilausuman teollisuuden tuista;

Yhdysvallat

19. pitää erittäin valitettavana Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa kolmen viime vuoden aikana tapahtunutta merkittävää suunnanmuutosta ja on huolissaan yksipuolisten kaupan toimenpiteiden lisääntymisestä sekä protektionististen toimenpiteiden käyttöönotosta, myös Yhdysvaltain kauppaministeriön päätöksestä käynnistää lisää tutkimuksia 232 pykälän nojalla; pitää valitettavana Yhdysvaltojen 4. marraskuuta 2019 antamaa virallista ilmoitusta, että se vetäytyy Pariisin sopimuksesta, ja muistuttaa, että EU:n yhteisen kauppapolitiikan olisi osaltaan edistettävä kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa; korostaa, että on tärkeää käynnistää uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut ratkaisematta olevien ongelmien, myös kiistojen, ratkaisemiseksi; korostaa, että on tärkeää pitää maatalous neuvottelujen ulkopuolella sekä varmistaa kalastusalan asianmukainen seuranta ja suojelu;

20. muistuttaa, että EU:n olisi jatkettava kumppanuutta ja yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja haettava sen kanssa ratkaisuja yhteistä etua koskeviin kauppakysymyksiin ja myös uhkiin ja kauppajännitteisiin, mukaan lukien Yhdysvaltojen hyväksymän, kansainvälisen oikeuden vastaisen lainsäädännön soveltaminen sen alueen ulkopuolella; korostaa, että EU:n olisi jatkettava pyrkimyksiä palauttaa keskinäinen luottamus ja tiiviit kauppasuhteet varmistaen samalla, että eurooppalaisia normeja noudatetaan; katsoo, että rajallinen kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa voitaisiin katsoa merkittäväksi välivaiheeksi;

21. kehottaa komissiota osallistamaan yhdysvaltalaisia kumppaneita etsimään keinoja purkaa transatlanttisen kaupan jännitteitä, myös etsimään Yhdysvaltojen kanssa neuvotteluratkaisuja siviili-ilma-alusten tukia koskevassa asiassa, erityisesti käynnissä olevan Airbusin ja Boeingin kiistan osalta, ja pyrkimään saamaan aikaan sopimuksen Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinimaksujen sekä maatalous- ja elintarviketuotteisiin, myös kypsiin oliiveihin, kohdistuvien tukien ja polkumyynnin vastaisten laittomien toimenpiteiden lopettamisesta; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään saada aikaan koordinoitu ja yhteneväinen EU:n vastaus; on tyytyväinen EU:n ja Yhdysvaltojen välisiin neuvotteluihin vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulosten vastavuoroisesta hyväksynnästä; kehottaa komissiota vauhdittamaan yhteistyötä muilla yhteisen edun aloilla, joita ovat muun muassa standardit ja tullien ulkopuoliset esteet, jotta helpotettaisiin kauppaa, vähennettäisiin byrokraattisia esteitä ja laskettaisiin kustannuksia;

22. pitää valitettavana, että nykyinen hallinto harkitsee yleisestä hankintasopimuksesta vetäytymistä; kehottaa hallintoa pysymään sopimuksen sopimuspuolena;

Kiina

23. panee merkille, että Kiina on kokonsa ja kasvunsa vuoksi mahdollisuuksien markkina-alue ja että se on unionin toiseksi suurin kauppakumppani, mutta unionin yritykset kohtaavat Kiinassa lukuisia esteitä markkinoille pääsyn ja niillä toimimisen yhteydessä, sillä maassa on valtiojohtoinen ja valtion tukema talous, jossa valtion omistamat yritykset hyötyvät yksinomaisesta tai hallitsevasta markkinoille pääsystä; tuomitsee kaikentyyppiset syrjivät toimenpiteet, joita unionin yritykset kohtaavat Kiinassa; katsoo, että reilu kilpailu unionin yritysten ja kiinalaisten yritysten välillä lisäisi mahdollisuuksia ja innovointia, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti jatkuvaa syrjintää ja toimimaan yhteistyössä Kiinan viranomaisten kanssa tällaisten toimenpiteiden ja esteiden poistamiseksi; panee merkille, että Kiina peruutti toukokuussa 2019 WTO:ssa EU:ta vastaan tekemänsä valituksen, joka koski muille kuin markkinatalousmaille tarkoitetun kohtelun soveltamista polkumyynnin vastaisiin toimiin; pitää myönteisenä EU:n ja Kiinan välisen riitojenratkaisumenettelyn tulosta, joka merkitsee sitä, että Kiinan asema markkinatalousmaana päättyy parlamentin toukokuussa 2016 esittämän kannan[12] mukaisesti;

24. pitää myönteisenä, että neuvottelut maantieteellisiä merkintöjä koskevasta EU:n ja Kiinan sopimuksesta saatiin päätökseen 6. marraskuuta 2019, koska tämä on myönteinen askel kohti EU:n maantieteellistä merkintää kantavien tuotteiden suojelua Kiinassa, ja kehottaa ratifioimaan sen pikaisesti sekä päivittämään lainsäädäntöä ja tehostamaan täytäntöönpanoa; painottaa, että Yhdysvaltojen ja Kiinan ensimmäisen vaiheen kauppasopimus ei saa rikkoa EU:n ja Kiinan välistä sopimusta maantieteellisistä merkinnöistä; kehottaa komissiota sopimuksen täytäntöönpanon aikana seuraamaan eurooppalaisten tuotteiden markkinoillepääsyä koskevaa tilannetta; panee merkille, että viimeisimmän teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta ja täytäntöönpanosta annetun raportin mukaan yli 80 prosenttia takavarikoiduista väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tavaroista oli peräisin Kiinasta sekä vuonna 2018 että vuonna 2019; kehottaa komissiota tutkimaan lisäkeinoja näihin seikkoihin puuttumiseksi sekä teollis- ja tekijänoikeuksien täyden suojan takaamiseksi;

25. kannustaa komissiota saattamaan päätökseen neuvottelut Kiinan kanssa tehtävästä kunnianhimoisesta investointisopimuksesta, johon sisältyy tehokas kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku, jolla poistetaan kaikki Kiinan markkinoiden avoimuuden esteet; odottaa, että neuvottelut saadaan päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten EU:n ja Kiinan huippukokouksessa vuonna 2019 sovittiin; on kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että sopimuksen sisältöä olisi pidettävä tärkeämpänä kuin sitä, miten nopeasti sopimus saadaan tehtyä;

26. pitää kauhistuttavana helmikuussa 2020 julkaistua Australian strategisen politiikan instituutin raporttia, jossa esitetään näyttöä uiguurityöntekijöiden hyväksikäytöstä kiinalaisissa tehtaissa, myös EU:n yritysten arvoketjuihin kuuluvissa tehtaissa; on hyvin huolestunut BRI-aloitteen (Belt and Road Initiative) raportoiduista vaikutuksista ihmisoikeuksiin Kiinassa ja Pakistanissa; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia saatavilla olevia keinoja uiguurien hyväksikäytön lopettamiseksi; kehottaa eurooppalaisia yrityksiä lopettamaan kaiken osallisuuden Kiinan ihmisoikeusrikkomuksiin; painottaa, että uiguurien pakkotyö on suljettava pois sisämarkkinoille tuotavien tuotteiden toimitusketjusta;

Uusi kumppanuus Afrikan kanssa

27. on tyytyväinen yhteisen tiedonannon julkaisemiseen kokonaisvaltaisesta EU–Afrikka-strategiasta; kehottaa EU:ta tekemään enemmän yhteistyötä Afrikan maiden kanssa, jotta voidaan luoda Afrikan kehitysstrategian 2063 kauppaan liittyvien näkökohtien mukaisesti sellainen tehokas ja vakaa kumppanuus, joka edistäisi kestävää talouskehitystä, kasvua ja elintarviketurvaa Afrikan mantereella; korostaa, että yleisestä tullietuusjärjestelmästä vuosina 2018–2019 hiljattain 10. helmikuuta 2020 julkaistun kertomuksen luvut osoittavat etuuskohtelun käyttöasteen nousseen järjestelmästä hyötyvissä maissa; kehottaa komissiota lisäämään teknistä ja taloudellista tukeaan kauppaa tukevan avun toimenpiteiden kautta EU:n ja Afrikan maiden välillä sekä Afrikan maiden kesken; toteaa tämän osalta, että kauppaa tukevan avun olisi oltava keskeinen osatekijä kauppasuhteissa Afrikkaan covid-19-kriisin jälkeen;

28. on tyytyväinen edistymiseen Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanossa ja toteaa, että tämän tavoitteena on luoda mantereen laajuiset tavara- ja palvelumarkkinat, joilla ihmiset ja investoinnit voivat liikkua vapaasti; pitää myönteisenä EU:n tukea Afrikan unionin uuden kaupan seurantakeskuksen perustamiselle; kehottaa jatkamaan EU:n tukea Afrikan mantereen vapaakauppa-alueelle Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin mukaisesti; kehottaa panemaan asianmukaisesti täytäntöön ja syventämään nykyisiä talouskumppanuussopimuksia, jotta voidaan lisätä kauppaa ja investointeja; on tyytyväinen itäisen ja eteläisen Afrikan alueen ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) talouskumppanuussopimusten sekä Ghanan ja Norsunluurannikon kanssa tehtyjen väliaikaisten talouskumppanuussopimusten voimaantuloon ja pitää valitettavana sitä, että muiden alueellisten talouskumppanuussopimusten ratifiointi ei ole edistynyt; ilmaisee tukensa vuoden 2018 unionin tilasta pidetyssä puheessa esitetylle näkemykselle mantereiden välisestä kauppasopimuksesta, jossa talouskumppanuus perustuu osapuolten yhdenvertaisuuteen, mistä olisi molemminpuolista hyötyä ja mikä tukisi kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä ja tukisi kilpailukykyisten paikallisten ja alueellisten arvoketjujen sekä kestävien verotusjärjestelmien kehittämistä;

29. korostaa lisäksi, että on tärkeää, että talouskumppanuussopimuksia seurataan yhdessä paikallisten kumppanien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tuella; kehottaa komissiota tekemään nykyisistä talouskumppanuussopimuksista perusteellisen analyysin, jossa tarkastellaan esimerkiksi paikallistaloutta, työmarkkinoita, biologisen monimuotoisuuden häviämistä, metsäkatoa ja maananastusta, jotta voidaan määrittää mahdollinen muutostarve;

Kehitysmaat

30. korostaa, että kauppa voi olla tärkeä väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se auttaa vähentämään köyhyyttä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta keskittyä molempia osapuolia hyödyttäviin vapaakauppasopimuksiin, viennin monipuolistamiseen, lisäarvon tuottamiseen sekä mikro- ja pk-yrityksiin; huomauttaa, että EU on sitoutunut vakaaseen, tehokkaaseen ja uskottavaan kauppapolitiikkaan, joka muodostaa perustan oikeudenmukaiselle, avoimelle sääntöihin perustuvalle, monenväliselle ja osallistavalle kauppajärjestelmälle, joka muodostaa kaikkien maiden, myös kehitysmaiden, edun mukaiset tasapuoliset toimintaedellytykset ja joka on olennaisen tärkeä kehitysmaiden integroimiseksi paremmin globaaleihin arvoketjuihin; muistuttaa, että unionin kauppa- ja kehityspolitiikalla olisi edistettävä alueellista yhdentymistä ja kehitysmaiden liittämistä globaaleihin arvoketjuihin ja niiden nousua ylöspäin näissä ketjuissa;

31. korostaa, että veronkierto vaikuttaa eniten kehitysmaihin ja se vie valtioiden julkisista tuloista vuosittain miljardeja euroja; kehottaa sisällyttämään kehitysmaiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin määräyksiä, joilla autetaan torjumaan yritysten ja monikansallisten yritysten laittomia rahavirtoja ja veronkiertoa, jotta varmistetaan verojen maksaminen siellä, missä voitot ja todellinen taloudellinen arvo syntyvät, ja estetään veropohjan rapautuminen ja voitonsiirrot;

Japani, Singapore ja Vietnam

32. panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2019, ja panee merkille, että ensimmäisen täytäntöönpanovuoden jälkeen annettujen ensimmäisten tietojen[13] mukaan EU:n vienti Japaniin kasvoi 6,6 prosenttia edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna;

33. panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Singaporen kauppasopimuksen voimaantulon 21. marraskuuta 2019; pitää myönteisenä nopeaa edistymistä kohti EU:n ja Vietnamin sopimuksen täytäntöönpanoa ja kehottaa jatkamaan nopeaa edistymistä erityisesti yhteisten instituutioiden perustamisessa ja jäljellä olevien keskeisten ILO:n yleissopimusten ja ihmisoikeuskysymyksiin liittyvien sitoumusten ratifioinnissa, ja kehottaa komissiota varmistamaan käytännön täytäntöönpanon yhdessä EUH:n kanssa; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan EU:n ja Vietnamin välisen investointisuojasopimuksen, jotta se voi yhdessä EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen kanssa tulla voimaan mahdollisimman pian; toteaa, että EU vei vuonna 2018 Vietnamiin noin 13,8 miljardin euron arvosta tavaraa, ja painottaa, että sääntöihin perustuvat vapaakauppasopimukset ja investointisuojasopimukset varmistavat sijoittajille ennakoitavuuden ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä lisäävät myönteisellä tavalla vientiä molempiin suuntiin, luovat vaurautta ja luottamusta pk-yrityksissä; pitää näitä sopimuksia askeleena kohti vapaakauppasopimuksen tekemistä koko Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) alueen kanssa;

34. painottaa, että näillä kolmella sopimuksella vahvistetaan Euroopan unionin strategista dynamiikkaa maailman tärkeällä alueella, jolle on ominaista väestön ja tulojen nopea kasvu, mikä tarjoaa unionin toimijoille merkittäviä mahdollisuuksia; katsoo lisäksi, että vahvan läsnäolonsa avulla EU voi lisäksi luoda vaihtoehdon Kiinan valta-asemalle alueella;

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue

35. korostaa, että on tärkeää vahvistaa molempia hyödyttäviä kauppasuhteita ja poliittisia suhteita Latinalaisen Amerikan kanssa; muistuttaa, että Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välinen yhteistyö on tiivistä niiden historiallisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteyksien perusteella ja että Latinalainen Amerikka ja Karibian alue (LAC-alue) on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani; katsoo, että EU:n läsnäolo alueella on ratkaisevan tärkeää sekä yhteisiin arvoihin perustuvan yhteistyön vahvistamiseksi että EU:n ulkoisten toimien politiikan noudattamiseksi erityisesti vahvistamalla monenvälistä sääntöihin perustuvaa kauppajärjestelmää; kehottaa komissiota selventämään tulevia kauppa- ja assosiaatiosopimuksia koskevia aikomuksiaan sopimustekstin jakamista koskevassa kysymyksessä;

36. korostaa äskettäin valmiiksi saadun EU:n ja Meksikon assosiaatiosopimuksen uudistamisen sekä Mercosurin assosiaatiosopimuksen tekemisen merkitystä, sillä molemmat voivat syventää EU:n strategista kumppanuutta Latinalaisen Amerikan kanssa, luoda uusia mahdollisuuksia unionin kauppasuhteisiin näiden maiden kanssa ja auttaa monipuolistamaan unionin talouden toimitusketjuja; toteaa, että EU:n ja Mercosurin välinen assosiaatiosopimus on suurin ryhmittymien välinen sopimus laatuaan ja sillä voidaan luoda molempia osapuolia hyödyttävä avoin markkina-alue, jonka piiriin kuuluu noin 800 miljoonaa kansalaista; muistuttaa, että sopimuksessa on kaikkien EU:n kauppasopimusten tapaan varmistettava tasapuolisen kilpailun edellytysten täyttyminen ja taattava unionin tuotantonormien ja -menetelmien kunnioittaminen; muistuttaa, että sopimuksessa on kestävää kehitystä koskeva velvoittava luku, jota on sovellettava ja joka on pantava täytäntöön ja arvioitava täysimääräisesti, sekä erityisiä sitoumuksia, jotka koskevat työhön ja ympäristönsuojeluun liittyviä oikeuksia, mukaan lukien Pariisin ilmastosopimuksen ja siihen liittyvien soveltamissääntöjen täytäntöönpano;

37. on vakuuttunut siitä, että Chilen kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen uudistaminen vahvistaa edelleen EU:n läsnäoloa laajemmalla alueella ja auttaa edistämään kansainvälisen kaupan suunnitelmaa, joka perustuu kestävään kehitykseen, ympäristö- ja työnormien vahvempaan suojeluun sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; kehottaa komissiota varmistamaan meneillään olevissa neuvotteluissa näiden periaatteiden noudattamisen ja sen, että sopimukseen päästään oikea-aikaisesti;

Meneillään olevat vapaakauppasopimusneuvottelut

38. kehottaa pyrkimään kunnianhimoisiin tavoitteisiin vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa erityisesti Australian, Uuden-Seelannin, Tunisian, Marokon ja Indonesian kanssa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti ottaen huomioon tiettyjen maataloustuotteiden, kuten naudanlihan, lampaanlihan, maitotuotteiden ja hedelmien, herkkyyden; kehottaa jälleen aloittamaan pikaisesti investointineuvottelut Taiwanin kanssa ja kehottaa komissiota aloittamaan selvitystyön;

39. suhtautuu pragmaattisesti kysymykseen kauppasuhteista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja katsoo, että suhteiden olisi oltava kattavat ja kunnianhimoiset ja tähdättävä nollatulleihin ja nollakiintiöihin niiden kauppaa, investointeja ja kilpailukykyä koskevien periaatteiden pohjalta, jotka on esitetty sen 18. kesäkuuta 2020 antamassa suosituksessa, joka koskee neuvotteluja uudesta kumppanuudesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa[14]; ottaa huomioon, että 17. lokakuuta 2019 annetussa poliittisessa julistuksessa, jota Yhdistynyt kuningaskunta tuki, todetaan, että tuleva taloudellinen kumppanuus perustuu määräyksiin, joilla varmistetaan avoimen ja terveen kilpailun varmistavat tasapuoliset toimintaedellytykset, varsinkin jos sopimusta ei saada aikaan ennen vuoden 2020 loppua; painottaa, että EU:n jäsenvaltiot ovat Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa nettoviejiä ja että molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytäminen on ensisijainen tavoite, jolla pyritään varmistamaan EU:n viejien ja sijoittajien kunnioitus ja suojelu; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyä;

40. rohkaisee komissiota tarttumaan Yhdistyneen kuningaskunnan eron luomaan tilaisuuteen virtaviivaistaa EU:n politiikkoja, vähentää byrokratiaa ja vahvistaa unionin yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyä; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtävällä vapaakauppasopimuksella olisi pyrittävä mahdollistamaan mahdollisimman pian tapahtuva markkinoille pääsy ja kaupankäynnin helpottaminen, jotta kaupan häiriöt pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset;

Vapaakauppasopimusten täytäntöönpano

41. antaa tunnustusta komission kertomuksessa esitetyille tuloksille, joita on saatu vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta erityisesti Etelä-Koreassa, Keski- ja Latinalaisessa Amerikassa, Kanadassa ja itäisissä kumppanimaissa; korostaa, että EU:n kauppasopimusten tulokset osoittavat selvästi, että ne ovat useimmissa tapauksissa saavuttaneet tärkeimmän tavoitteensa eli luoneet merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille unionin ulkopuolisten maiden kauppamarkkinoilla; painottaa kuitenkin, että komission arviot osoittavat kauppaa ja investointia koskevien esteiden lisänneen kielteisiä talousvaikutuksia protektionistisen suuntauksen seurauksena; pyytää komissiota jatkamaan jälkiarviointien tekemistä siitä, miten kauppasopimukset vaikuttavat unionin talouteen, myös kestävyyteen;

42. kehottaa komissiota etsimään jatkuvasti keinoja vahvistaa kauppasuhteita ja syventää edelleen taloudellista yhdentymistä itäisten kumppanimaiden ja erityisesti kolmen assosioituneen maan kanssa;

43. muistuttaa EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen (CETA) myönteisestä kehityksestä; panee merkille, että ensimmäisenä kokonaisena täytäntöönpanovuotena kahdenvälinen tavarakauppa, maatalouselintarvikkeet mukaan luettuina, kasvoi 10,3 prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna; muistuttaa, että EU:n kauppataseen ylijäämä Kanadan kanssa kasvoi 60 prosenttia ja loi uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille; muistuttaa myös, että sopimuksen väliaikaisesta voimaantulosta lähtien sopimuspuolet ovat luoneet vankan kumppanuuden täydentämällä alkuperäistä sopimustekstiä merkittävillä suosituksilla, jotka koskevat kauppaa, ilmastotoimia ja Pariisin sopimusta, kauppaa ja sukupuolta sekä pk-yrityksiä, ja katsoo, että tämä todistaa kauppasopimuksen ja sen täytäntöönpanon dynaamisuuden; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille tuoreempia tietoja EU:n pk-yritysten viennistä ja sopimuksen yleisestä kestävyydestä; muistuttaa, että on tärkeää vahvistaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa ja seurantaa;

 

44. toistaa olevansa huolissaan joidenkin etuuskohtelun piiriin kuuluvien kumppaneiden raportoimasta etuuksien matalasta käyttöasteesta EU:n viennissä, mikä tarkoittaa, että kahdenvälisen kaupan strategian hyödyt ovat rajalliset pienten talouden toimijoiden kannalta; panee erityisesti merkille, että on suuria eroja siinä, miten unionin eri kauppakumppaneihin kohdistuvaan vientiin sovelletaan etuuksia, ja vähän eroja siinä, miten unionin tuontiin eri kauppakumppaneista sovelletaan etuuksia; kehottaa komissiota analysoimaan edelleen etuuskohtelun käyttöä sekä esittämään uusia innovatiivisia välineitä ja käytännön ratkaisuja; korostaa tässä yhteydessä joustavien, yksinkertaistettujen ja helppojen alkuperäsääntöjen merkitystä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa virtaviivaistamaan työtä kaupan edistämiseksi entistä tehokkaammin ja viestintästrategioiden vaikuttavuuden lisäämiseksi ja hyödyntämään EU:n edustustojen koko potentiaalia kaikkialla maailmassa;

45. painottaa, että kaupan ja muiden kuin kaupan esteiden suuri määrä, suuret erot tuotteiden valvonnan tasossa ja laadussa samoin kuin EU:n tulliliiton saapumispaikoissa sovellettavien tullimenettelyjen ja seuraamuspolitiikan erot aiheuttavat usein kauppavirtojen vääristymiä, mikä vaarantaa sisämarkkinoiden yhtenäisyyden; kehottaa tämän vuoksi komissiota tarkastelemaan kysymystä ja varmistamaan, että yritykset voivat kilpailla reilusti tasapuolisin toimintaedellytyksin;

46. painottaa, että maantieteellisten merkintöjen suojelu on yksi unionin offensiivinen kysymys kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa, ja painottaa, että EU:n kumppanien on tärkeää noudattaa asianomaisia määräyksiä; kehottaa komissiota varmistamaan, että näitä määräyksiä nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa noudatetaan paremmin;

47. kehottaa komissiota tarkastelemaan erityisesti vapaakauppasopimusten kumulatiivisia vaikutuksia kaupan uudelleen ohjautumiseen sekä EU:n että sen kumppanimaiden osalta ja vertaamaan tuloksia yksittäisiin vaikutustenarviointeihin ja todella toteutuneisiin lukuihin;

48. korostaa, että on tärkeää ottaa mukaan erityisesti kauppaneuvottelujen kaikkien osapuolten kansalliset parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori; kehottaa lisäämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kuulemista kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa ja niiden täytäntöönpanossa, erityisesti kansallisten neuvoa-antavien ryhmien toimivallan puitteissa, sillä niiden seurantarooli voitaisiin ulottaa kauppasopimusten kaikkiin osiin sen sijaan, että se rajoitetaan ainoastaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin;

Kauppa ja kestävä kehitys

49. palauttaa mieliin edellisessä yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanoa koskevassa mietinnössään esittämänsä kannan; korostaa, että komission yksiköiden 27. helmikuuta 2018 esittämä 15-kohtainen toimintasuunnitelma tarjoaa hyvän pohjan pohdinnoille kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanon parantamiseksi; muistuttaa, että uuden sukupolven sopimukset sisältävät ihmisoikeuslausekkeita ja kestävää kehitystä koskevia lukuja, ja toteaa, että niiden täysimittaisen ja kattavan täytäntöönpanon tavoitteena on taata ihmisoikeuksien, unionin arvojen sekä korkeiden työ-, sosiaali- ja ympäristönormien noudattaminen ja edistää sitä; panee merkille, että komission kertomuksessa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta arvioidaan kestävää kehitystä koskevia lukuja, ja kehottaa panemaan voimassa olevat kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat määräykset ajoissa täytäntöön; pyytää komissiota laatimaan tarkan ja kohdennetun menetelmän kyseisten lukujen täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten ja toteaa, että niiden arviointia on mahdotonta toteuttaa pelkästään kvantitatiivisten tietojen perusteella; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia siitä, miten kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa voidaan tehostaa;

50. panee merkille komission oikeusasioiden pääosaston aloitteen yritysten pakollisesta due diligence -menettelystä, mukaan lukien sen huomioon ottaminen EU:n kauppasopimuksissa, sekä mekanismin, jolla varmistetaan tehokas täytäntöönpano; huomauttaa, että pakollista due diligence -menettelyä koskevalla ehdotuksella olisi varmistettava, että nämä toimenpiteet eivät lisää eurooppalaisille pk-yrityksille aiheutuvaa taakkaa tai heikennä niiden kilpailukykyä;

51. kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan rakentavasti neuvotteluihin monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta koskevan, oikeudellisesti sitovan YK:n sopimuksen tekemiseksi, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan ja korvauksenhakuoikeuden saatavuus ihmisoikeusloukkausten uhreille;

52. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja korostaa, että ohjelmaa olisi tuettava aktiivisesti sellaisella EU:n kauppastrategialla, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen; suhtautuu myönteisesti komission sitoutumiseen siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen noudattaminen asetetaan kauppasopimusten keskeiseksi lausekkeeksi;

53. panee merkille, että nykyinen lähestymistapa edistää jo nyt velvoitteiden noudattamatta jättämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista; kehottaa kuitenkin komissiota kiinnittämään tarkempaa huomiota ja ottamaan oppia aiemmista kokemuksista ja mainitsee tästä esimerkkinä paneelin perustamisen EU:n pyynnöstä EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen yhteydessä, koska Etelä-Korea ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia työntekijöiden oikeuksista, erityisesti yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja koskevia yleissopimuksia;

54. muistuttaa, että komission ja parlamentin varhaiset ponnistelut Meksikon ja Vietnamin kanssa käydyissä kauppaneuvotteluissa onnistuivat kannustamaan Meksikoa, joka ratifioi järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 98 marraskuussa 2018, sekä Vietnamia, joka ratifioi sen kesäkuussa 2019; onnittelee molempia valtioita näin merkittävästä toimesta; kehottaa komissiota seuraamaan edistymistä muiden ILO:n yleissopimusten täytäntöönpanossa ja perustamaan viipymättä parlamenttien välisen valiokunnan, kuten EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksessa on sovittu, ja kiinnittämään erityistä huomiota lapsityövoiman käytön kieltämiseen; pitää valitettavana, että Vietnam ei ole ratifioinut ILO:n yleissopimuksia nro 87 ja nro 105 ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja pakkotyön poistamisesta; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta tiiviisti sekä vaatimaan neuvotteluja Vietnamin hallituksen kanssa, jos se ei jatkuvasti ja kestävästi pyri ratifioimaan niitä, kuten sopimuksessa edellytetään;

55. muistuttaa, että tarvitaan tehokas toimintasuunnitelma lapsityövoimaa koskevan nollatoleranssin täytäntöönpanemiseksi vapaakauppasopimuksissa kehittämällä vahvoja kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kansallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan luoda perheille ja työntekijöille vahvoja sosiaalisia ja taloudellisia vaihtoehtoja johdonmukaisesti EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisten toimien kanssa;

56. katsoo, että kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen olisi oltava yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoisen ulottuvuuden liikkeellepanevista voimista; korostaa, että kaikkien uusien hiilimukautusmekanismien olisi oltava yhteensopivia WTO:n sääntöjen ja EU:n vapaakauppasopimusten kanssa; korostaa, että EU:n yrityksiä ei pitäisi asettaa epäedulliseen kilpailuasemaan;

57. toteaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaa olisi käytettävä vipuvoimana toimitusketjujen vastuulliseen hallinnointiin, johon kuuluu myös sen varmistaminen, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönormeja ja että oikeussuoja toteutuu; panee merkille, että komissio on sitoutunut esittämään lainsäädäntöehdotuksen vuoteen 2021 mennessä;

58. kehottaa komissiota varmistamaan, että sellaisiin yksipuolisiin kauppaetuuksiin kuin GSP tai GSP+ liittyvät ihmisoikeuksia koskevat ehdot pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä seurataan; korostaa, että EU:n kauppapolitiikan olisi autettava torjumaan laitonta kauppaa, metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä;

59. katsoo, että YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksen kaupallinen ulottuvuus olisi otettava täysimääräisesti huomioon; palauttaa mieliin 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15)[15], jossa kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään aktiivista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa – erityisesti ulkoisen toiminnan välineidensä, esimerkiksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI), kautta – biologisen monimuotoisuuden suojelemista, säilyttämistä ja ennallistamista koskevien toimenpiteiden ja hallinnan edistämiseksi ja niitä koskevien tavoitteiden asettamiseksi, erityisesti kun on kyse monenvälisistä sopimuksista ja kauppasopimuksista sekä sitoumusten noudattamatta jättämisen johdosta toteutettavista toimenpiteistä; kehottaa komissiota tämän vuoksi sisällyttämään kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin täytäntöönpanokelpoiset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut;

60. vaatii, että EU kehottaa talouskumppaneitaan tavanomaisten ILO:n yleissopimusten lisäksi ratifioimaan ja panemaan täytäntöön yleissopimuksen nro 189 kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä, nro 156 perheenhuoltovelvollisuuksia omaavista työntekijöistä ja nro 190 väkivallasta ja häirinnästä;

EU:n kaupallisten etujen puolustaminen

61. muistuttaa, että sääntöihin perustuvan kaupan säilyttämiseksi toteutettavien toimien on oltava ratkaisevassa asemassa unionin kauppastrategiassa, ja panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille kaupan suojatoimien nykyaikaistamispaketin hyväksymisen vuonna 2018 ja uuden ulkomaisten suorien investointien seurantamekanismin; painottaa, että tämän seurantamekanismin tavoitteena on yhteistyö ja mahdollisesti ulkomaisten investointien rajoittaminen strategisilla aloilla unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemiseksi; kehottaa komissiota panemaan tehokkaasti täytäntöön kaupan suojatoimia eurooppalaisen teollisuuden suojelemiseksi sopimattomilta markkinakäytännöiltä sekä arvioimaan ja vahvistamaan suojatoimenpiteitä, jotta ne soveltuisivat paremmin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja eurooppalaisen teollisuuden suojaamiseen siten, että kauppavirtojen markkinoille aiheuttamat häiriöt voitaisiin ennakoida; painottaa, että covid-19-pandemian jälkeen tarvitaan vahvaa seurantaa ja yhteistyötä, kun tiettyihin EU:n strategisiin aloihin voi kohdistua paineita; korostaa kuitenkin, että uutta ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismia ei saisi koskaan käyttää protektionistisena toimenpiteenä; suhtautuu myönteisesti valkoiseen kirjaan ulkomaisista tuista ja kehottaa komissiota esittämään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jos nykyiset välineet osoittautuvat riittämättömiksi;

62. toteaa, että teräksen tuonti Kiinasta ja muista kolmansista maista on tällä hetkellä kasvanut valtavasti, mikä haittaa vakavasti eurooppalaista teollisuutta ja vaarantaa suuren määrän työpaikkoja; painottaa, että terästuotteiden tuontiin nykyisin sovellettavien suojatoimenpiteiden tarkistuksessa on alennettava nykyisiä kiintiöitä liikatuonnin mukaisesti ja kumottava mahdollisuus käyttämättä jääneiden kiintiöiden siirtoon;

63. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen nimittämisestä vuoden 2020 alussa seuraamaan ja parantamaan EU:n kauppasopimusten noudattamista; katsoo, että EU:n kauppasopimusten sääntöjen noudattamista on valvottava asianmukaisesti, jotta varmistetaan niiden vaikuttavuus ja voidaan puuttua vääristymiin markkinoilla; korostaa, että tässä uudessa kauppasopimusten valvojan tehtävässä olisi keskityttävä kauppasopimusten täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan sekä markkinoille pääsyn, kaupan ja kestävän kehityksen sitoumusten rikkomiseen; katsoo, että EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen olisi sekä valvottava EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien kauppasopimusten ympäristö- ja työoikeuksia koskevien velvoitteiden noudattamista ja täytäntöönpanoa että keskityttävä kauppasopimusten kaikkien lukujen täytäntöönpanoon taatakseen, että niiden koko potentiaalia hyödynnetään; kehottaa komissiota selventämään edelleen kauppasopimusten valvojan tehtävää;

64. kehottaa neuvostoa pyrkimään nopeasti sopimukseen kansainvälisten julkisten hankintojen välineestä, jotta EU:n toimijoille voidaan tarjota oikeusvarmuutta, vastavuoroisuutta ja tasapuoliset toimintaedellytykset; kehottaa sisällyttämään tähän maailmanlaajuisen luettelon keskeisistä hätätilanteessa tarvittavista terveydenhoitotuotteista, jotta vältetään tulevaisuudessa kolmansien maiden tavarantoimittajien väärinkäytökset maailmanlaajuisten pandemioiden aikana; toteaa, että unionin julkisten hankintojen markkinat ovat maailman avoimimmat ja että tietyillä kolmansilla mailla on hyvin rajallinen pääsy kyseisille markkinoille; painottaa, että on tärkeää edistää vastavuoroisuutta ja yhteistä etua markkinoille pääsyn ja julkisten hankintojen aloilla EU:n yritysten eduksi;

65. korostaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on oltava käytössä riittävät investointien seurantamekanismit turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyviltä riskeiltä suojautumiseksi; kannustaa jäsenvaltioita, joilla ei vielä ole seurantamekanismeja, ottamaan käyttöön väliaikaisia ratkaisuja ja kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti tällaisia toimia;

66. painottaa, että ulkomaiset suorat sijoitukset EU:hun sekä ulkomaisten sijoittajien terveydenhuollon ja muiden keskeisten infrastruktuurien hankinnat voivat vahingoittaa EU:n pyrkimyksiä saada covid-19-pandemia kuriin Euroopassa; on tämän osalta tyytyväinen komission tiedonantoon ulkomaisia suoria sijoituksia ennen ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen soveltamista koskevista ohjeista jäsenvaltioille; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole perustaneet seurantamekanismia, perustamaan sellaisen viipymättä; kehottaa jäsenvaltioita myös käyttämään kaikkia saatavilla olevia välineitä sen varmistamiseksi, että käytössä on tehokkaat mekanismit mahdollisten investointien ja hankintojen arvioimiseksi niiden EU:n kriittiseen terveydenhuoltoinfrastruktuuriin kohdistuvien uhkien osalta, ja toteuttamaan tarvittaessa lieventäviä tai estäviä toimenpiteitä;

67. toistaa, että kunnianhimoisia ilmasto- ja ympäristönormeja, ekologisia standardeja ja sosiaalisia periaatteita noudattava eurooppalainen teollisuus tarvitsee tasapuoliset toimintaedellytykset niiden kumppanien kanssa, jotka eivät sovella yhtä tiukkoja normeja ja standardeja; katsoo, että tämän vuoksi tarvitaan kiireesti WTO:n sääntöjen mukainen hiilitullimekanismi, jolla vahvistetaan maailmanlaajuisia ilmastotoimia ja suojellaan eurooppalaista teollisuutta epäreilulta kilpailulta;

68. kehottaa EU:n johtajia ja komissiota tekemään rohkeita päätöksiä EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta, mukaan lukien uusien omien varojen korin käyttöönotto; vahvistaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä esittämänsä kannan luetteloon, joka käsittää ehdotetut mahdolliset uudet omat varat: yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, digitaalisten palvelujen verotus, finanssitransaktiovero, päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot, muovimaksu ja WTO:n sääntöjen mukainen hiilitullimekanismi[16];

69. on huolestunut sijoittajien ja valtioiden välisten välitysmekanismien jatkuvasta laajentumisesta investointisopimuksissa; muistuttaa, että tällaiset rinnakkaiset oikeudelliset järjestelmät on suunniteltu suosimaan yritysten etuja ja oikeuksia, mutta ei yritysten velvoitteita ja vastuita, ja ne voivat vaarantaa valtioiden poliittisen liikkumavaran ja perustellun oikeuden säännellä; tuomitsee sen, että lakiasiantoimistot ovat alkaneet tarjota neuvontaa siitä, miten ulkomaiset sijoittajat voivat esittää sovittelussa vaatimuksia covid-19-pandemiaan liittyvien hallitusten toimenpiteiden perusteella; kehottaa keskeyttämään kaikki sovittelussa esitetyt vaatimukset, jotka koskevat pandemian ja sen vaikutusten terveyteen ja talouteen liittyvää ulottuvuutta ja sosiaalista ulottuvuutta;

70. kehottaa käynnistämään uudelleen ympäristöhyödykesopimusta koskevat neuvottelut ja kehottaa komissiota ehdottamaan yksipuolisia muutoksia ympäristöystävällisiin hyödykkeisiin sovellettaviin tulleihin, jos hyödykkeiden voidaan todeta edistävän osaltaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

71. kehottaa laajentamaan kiertotalousaloitteiden[17] ulkoista ulottuvuutta EU:n suhteissa kolmansiin maihin säännöllisen yhteistyön ja vuoropuhelun avulla;

Palvelukauppa ja sähköinen kaupankäynti

72. suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin useammankeskisiin neuvotteluihin palvelukaupan keskeisistä aloista, erityisesti palvelujen kotimaisesta sääntelystä ja investointien helpottamisesta; toteaa, että kaupallinen läsnäolo kolmannessa maassa on pääasiallinen tarjontamuoto palvelujen kaupassa ja sähköisessä kaupankäynnissä;

73. korostaa, että EU on maailman ylivoimaisesti suurin palvelujen viejä ja että palvelujen osuus on noin 70 prosenttia sen BKT:stä; painottaa erityisesti, että palvelukauppa oli suhteellisen kestokykyistä covid-19-kriisin aikana, ja painottaa sen asemaa Euroopan taloudellisessa elpymisessä;

74. painottaa, että kansainvälisiä elpymispyrkimyksiä on helpotettava avoimella ja reilulla kaupalla, myös verkkokaupalla, mikä edellyttää sähköisten toimitusten tullien keskeyttämistä; tukee sähköisestä kaupasta annettua WTO:n yhteistä julistusta, jossa kannatetaan tämän alan maailmanlaajuisia sääntöjä; kehottaa avoimuuteen, jotta saadaan aikaan tarkoituksenmukainen lopputulos ja jotta voidaan helpottaa tiedonkulkua rajojen yli ja puuttua sähköisen kaupan perusteettomiin esteisiin noudattaen täysin yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, yleinen tietosuoja-asetus mukaan lukien, ja jotta voidaan hyödyntää neuvotteluohjeiden tarjoamaa joustavuutta; on tyytyväinen siihen, että neuvotteluihin osallistuu hyvin suuri määrä WTO:n jäseniä, ja kehottaa pitämään neuvottelut mahdollisimman avoimina ja osallistavina;

Pk-yritykset

75. panee merkille, että pk-yritysten osuus EU:n tavaraviennin arvosta on noin 30 prosenttia ja kaikista EU:n tavaroita vievistä yrityksistä yli 80 prosenttia mutta vain viisi prosenttia pk-yrityksistä toimii aktiivisesti kansainvälisesti, mikä tarkoittaa, että valtaosa niistä on riippuvaisia sisämarkkinoiden elinvoimaisuudesta; kannattaa ajatusta, että kaikkiin ehdotettuihin vapaakauppasopimuksiin olisi sisällytettävä erityinen pk-yrityksiä koskeva luku, kuten EU:n ja Japanin sekä uudistetussa EU:n ja Meksikon välisessä sopimuksessa on tehty, ja että pk-yritykset olisi otettava mukaan nykyisten vapaakauppasopimusten tarkistamiseen; toteaa, että kaupan esteet ja byrokratia ovat erityisen raskaita pk-yrityksille; kehottaa komissiota tukemaan edelleen mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä ja keskittymään erityisesti naisten johtamiin mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin ja toteuttamaan toimia niiden hyväksi; pyytää, että perustaessaan vientikysymysten neuvontapisteitä unioni ja jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten erityistilanteeseen, jotta voidaan hyödyntää vapaakauppasopimusten tarjoamat mahdollisuudet ja parantaa palveluja, tekniikkaa ja infrastruktuuria (kuten internetin saatavuutta), sillä ne ovat erityisen tärkeitä naisten taloudellisten mahdollisuuksien lisäämisen ja naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten kannalta;

76. pyytää komissiota tekemään yhteistyössä jäsenvaltioiden, yritysten ja sidosryhmien kanssa alkuperäsääntöjen käytöstä ja ymmärtämisestä helpompaa pk-yrityksille; muistuttaa komissiota sen tavoitteesta ottaa vuoden 2020 alussa käyttöön pk-yrityksille tarkoitettu alkuperäsääntöjä koskeva itsearviointiväline Access2Market -foorumilla, jolla autetaan yrityksiä arvioimaan, voiko jokin tuote hyötyä tiettyyn EU:n kauppasopimukseen perustuvista etuuksista, jotta voidaan helpottaa pk-yritysten EU:n vapaakauppasopimusten mukaisten etuuksien käyttöä ja jotta pk-yritykset voivat viime kädessä hyötyä kauppasopimuksista täysimääräisesti ja päästä ulkomaisille markkinoille tarjoamalla käyttäjäystävällistä, ajantasaista ja käytännön tietoa kauppapolitiikasta ja erityisesti vapaakauppasopimuksista; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen tarkkailla kauppapolitiikkansa vaikutusta pk-yrityksiin, koska näillä on erittäin tärkeä rooli kansainvälisessä kaupassa, ja palauttaa mieliin, että hallinnolliset kustannukset ja byrokratia vaikuttavat pk-yrityksiin kohtuuttomasti niiden koon ja rajallisten resurssien vuoksi;

Sukupuoli ja kauppa

77. korostaa, että vapaakauppasopimukset tarjoavat EU:lle tilaisuuden edistää sukupuolten tasa-arvoa ja lujittaa naisten taloudellista asemaa kolmansissa maissa, ja kehottaa komissiota torjumaan naisten hyväksikäyttöä; kehottaa komissiota ja neuvostoa ehdottamaan erityisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan luvun neuvottelemista EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin; kannattaa EU:n ja Kanadan yhteisen komitean antamia kauppaa ja sukupuolta koskevia suosituksia, koska ne muodostavat perustan, joka edistää sen ymmärtämistä, miten kauppasopimukset voi osaltaan edistää sukupuolten tasa-arvoa;

78. toteaa, että kesäkuuhun 2017 mennessä toteutettuihin 26:een kestävyysvaikutusten arviointiin ei sisältynyt erityisiä kauppaa ja sukupuolta koskevia tilastoja eikä vuoden 2018 täytäntöönpanokertomuksessakaan esitetä mitään tietoja tästä; painottaa, että on alettava kerätä sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, ja odottaa, että seuraavassa kertomuksessa esitetään kattavat tiedot vapaakauppasopimusten vaikutuksista komission antaman sitoumuksen mukaisesti; katsoo tämän osalta Kanadassa tasa-arvonäkökohdista käsin toteutetun arvioinnin parhaaksi käytännöksi, jota olisi syytä noudattaa;

79. kehottaa komissiota varmistamaan, että sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina kansallisissa neuvoa-antavissa ryhmissä, että perustetaan kauppaa ja sukupuolta käsittelevä komitea havaitsemaan puutteita ja että, kuten Kanadan ja Israelin vapaakauppasopimuksen tapauksessa, riitojenratkaisumekanismeja sovelletaan myös sukupuolikysymyksiin;

80. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.


PERUSTELUT

Tämä Euroopan unionin yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta laadittava mietintö on toinen laatuaan. Ensimmäinen täytäntöönpanoa koskeva mietintö hyväksyttiin 30. toukokuuta 2018, ja se kattoi ajanjakson lokakuusta 2015 (jolloin komissio laati viimeisimmän kauppastrategiansa ”Kaikkien kauppa”) joulukuuhun 2017 (jolloin mietintöluonnos saatiin valmiiksi).

 

Jotta ei ryhdyttäisi keksimään pyörää uudelleen, esittelijä katsoo, että käsillä olevan mietinnön olisi oltava eräänlainen ensimmäisen version päivitys. Jos parlamentin kannat pysyvät ennallaan, mietinnössä olisi yksinkertaisesti palautettava mieliin aiemmin sanottu. Jos taas parlamentin kanta tai toimintaympäristö on muuttunut, mietintöä olisi päivitettävä.

 

Käsillä oleva mietintö on myös uuden vaalikauden ensimmäinen kauppapolitiikkaa koskeva täytäntöönpanokertomus. Näin ollen siinä ei käsitellä pelkästään kauppasopimusten täytäntöönpanoa vaan laajemmin myös tulevaisuuteen suuntautuvia pohdintoja siitä, millaista kauppapolitiikkaa unionin olisi toteutettava nopeasti muuttuvassa maailmassa.

 

Mietintö kattaa ajanjakson tammikuusta 2018 heinäkuuhun 2020. Näiden kahden vuoden aikana tietyt aiemmat suuntaukset ovat vakiintuneet tai voimistuneet, mistä voidaan mainita esimerkiksi Yhdysvaltojen asteittainen vetäytyminen monenvälisestä kauppajärjestelmästä ja Kiinan talouden vakiintuminen valtiojohtoiseksi.

 

Samaan aikaan kuvaan on tullut mukaan joitakin uusia rohkaisevia tekijöitä. Niistä voidaan mainita EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen (CETA) kahden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden myönteiset luvut sekä useiden useammankeskisten neuvottelujen aloittaminen, jotka herättävät toiveita monenvälisyyden elvyttämisestä.

 

Kauppa ei myöskään saa olla itsetarkoitus. Se on keino tuottaa yhteistä vaurautta ja sillä voidaan myös syventää poliittisia ja kulttuurisia siteitä, kuten uuden komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi poliittisissa suuntaviivoissaan. Kauppasopimukset ja erityisesti niihin sisällytettävät painokkaat kestävää kehitystä koskevat luvut ovat näin ollen paras keino tukea unionin kumppaneita EU:n kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

 

Lopuksi todettakoon, että on hyvin tärkeää, että EU:lla on valmiudet vahvistaa omia välineitään puuttuakseen paremmin epäreiluun kilpailuun. Tästä ovat osoituksena EU:n hyväksymät uudenaikaistetut kaupan suojatoimet, jotka tulivat voimaan kesäkuussa 2018, ja uusi ulkomaisten investointien seuranta, joka tuli voimaan huhtikuussa 2019.

 


 

 

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.6.2020)

<CommissionInt>kansainvälisen kaupan valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta – vuosikertomus 2018</Titre>

<DocRef>(2019/2197(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Benoît Biteau

</Depute> 

 

 


 

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että kauppa ei ole itsetarkoitus vaan tärkeä väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä se auttaa vähentämään köyhyyttä, parantamaan terveyttä ja tukemaan toimia, joilla torjutaan ympäristön tilan heikkenemistä, sekä EU:n arvojen edistämiseksi tässä tarkoituksessa; korostaa tarvetta kehittää kehitysmaiden tarjontapuolen kapasiteettia ja kaupan infrastruktuuria keskittyen viennin monipuolistamiseen, lisäarvon kasvattamiseen sekä mikroyrityksiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin; muistuttaa, että EU on sitoutunut kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteeseen ja haittavaikutusten estämisen periaatteeseen; huomauttaa, että EU on sitoutunut vakaaseen, tehokkaaseen ja uskottavaan kauppapolitiikkaan, joka muodostaa perustan oikeudenmukaiselle ja avoimelle sääntöihin perustuvalle monenväliselle kauppajärjestelmälle, joka on olennaisen tärkeä kehitysmaiden integroimiseksi paremmin globaaleihin arvoketjuihin; korostaa tässä yhteydessä teknisen avun strategioiden merkitystä;

2. korostaa sosiaali-, työ- ja ympäristönormeja koskevien kattavien, sitovien ja täytäntöönpanokelpoisten määräysten merkitystä erityisesti vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa; korostaa lisäksi tehokkaan seurannan merkitystä; kehottaa arvioimaan kaupan kestävyyttä järjestelmällisesti kattavilla ennakko- ja jälkiarvioinneilla;

3. korostaa, että kauppasopimukset eivät saisi vaikuttaa kielteisesti kehitysmaiden elintarviketurvaan; korostaa, että kehitysmaille on annettava mahdollisuus vahvistaa elintarvikeomavaraisuuttaan ja päättää omilla demokraattisilla keinoillaan elintarvikejärjestelmiensä rakenteesta; kehottaa soveltamaan tässä yhteydessä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa keskeiset kysymykset, kuten julkiset hankinnat, kilpailun (myös tuet) sekä terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvät esteet; kehottaa EU:ta erityisesti auttamaan kehitysmaita suojelemaan paikallista elintarviketuotantoaan, tukemaan pieniä perhetiloja ja hyödyntämään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) suosituksia;

4. panee merkille, että vaikka yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kaudella 2014–2020 on edistytty kohti kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta, vientitukien kieltäminen ei vaikuta muista suorista tai välillisistä tuista johtuviin taloudellisiin vääristymiin, mistä on esimerkkinä maitotuotteiden tapaus; kehottaa EU:ta aloittamaan Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta vuonna 1994 tehdyn sopimuksen nykyisten määräysten tarkistamisen; kehottaa EU:ta avustamaan kehitysmaita suorien ulkomaisten investointien seulontamekanismien suunnittelussa;

5. korostaa, että uudella EU-Afrikka-strategialla olisi tuettava reilua ja eettistä kauppaa; huomauttaa, että komission vuoden 2019 kertomuksessa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2018 (COM(2019)0455) korostetaan vähäistä edistymistä talouskumppanuussopimusten piiriin kuuluvien kehitysmaiden talouden monipuolistamisessa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tunnustamaan kehitysmaiden ilmaisemat talouskumppanuussopimuksiin liittyvät huolenaiheet; muistuttaa, että talouskumppanuussopimuksilla olisi tuettava tehokkaasti alueellisten markkinoiden yhdentymistä; korostaa, että on tarpeen ottaa huomioon Karibian AKT-valtioiden foorumin kanssa tehdyn talouskumppanuussopimuksen ensimmäisten 10 vuoden jälkiarviointia koskeva tutkimus ja tarkastella, missä on parantamisen varaa, jotta voidaan vahvistaa siteitä alueen maihin ja vastata samalla 2000-luvun uusiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet; korostaa lisäksi, että on tärkeää, että talouskumppanuussopimuksia seurataan yhdessä paikallisten kumppanien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tuella; kehottaa komissiota tekemään nykyisistä talouskumppanuussopimuksista perusteellisen analyysin, jossa tarkastellaan esimerkiksi paikallistaloutta, työmarkkinoita, biologisen monimuotoisuuden häviämistä, metsäkatoa ja maananastusta, jotta voidaan määrittää mahdollinen muutostarve;

6. korostaa, että on tärkeää ottaa mukaan erityisesti kauppaneuvottelujen kaikkien osapuolten kansalliset parlamentit, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori; kehottaa lisäämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kuulemista kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa ja niiden täytäntöönpanossa, erityisesti kansallisten neuvoa-antavien ryhmien toimivallan puitteissa, sillä niiden seurantarooli voitaisiin ulottaa kauppasopimusten kaikkiin osiin sen sijaan, että se rajoitetaan ainoastaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin;

7. painottaa, että EU:n on varmistettava kestävät globaalit toimitusketjut; kehottaa jälleen laatimaan EU:n oikeudellisen kehyksen, joka perustuu toimitusketjuissa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia koskevaan yritysten due diligence -velvoitteeseen ja uhrien oikeussuojan saatavuuteen; katsoo, että tällaisten velvoitteiden olisi oltava alojen rajat ylittäviä; pitää myönteisenä konfliktialueiden mineraaleja koskevan asetuksen tulevaa voimaantuloa ja kehottaa seuraamaan tiiviisti sen täytäntöönpanoa muun muassa panemalla täytäntöön liitännäistoimenpiteitä; korostaa, että tämä asetus on merkittävä virstanpylväs toimitusketjujen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden takaamisessa;

8. kehottaa komissiota työskentelemään aktiivisesti WTO:ssa edistääkseen monenvälisiä sääntöjä globaalien arvoketjujen kestävästä hallinnasta, mihin kuuluu myös toimitusketjun pakollinen due diligence -periaate, jota sovelletaan ensimmäisenä vaatetusalalla OECD:n ohjeiden pohjalta; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan rakentavasti neuvotteluihin monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta koskevan oikeudellisesti sitovan YK:n sopimuksen tekemiseksi, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan ja muutoksenhakuoikeiden saatavuus ihmisoikeusloukkausten uhreille;

9. korostaa, että veronkierto vaikuttaa eniten kehitysmaihin ja tämä vie valtioiden julkisista tuloista vuosittain miljardeja euroja; kehottaa sisällyttämään kehitysmaiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin määräyksiä, joilla autetaan torjumaan yritysten ja monikansallisten yritysten laittomia rahavirtoja ja veronkiertoa, jotta varmistetaan verojen maksaminen siellä, missä voitot ja todellinen taloudellinen arvo syntyvät, ja estetään veropohjan rapautuminen ja voitonsiirrot;

10. muistuttaa, että yksi kehitysmaiden suurimmista haasteista on nousta globaalissa arvoketjussa ylöspäin talouden monipuolistumisen avulla;

11. korostaa monenvälisen järjestelmän merkitystä tehokkaimpana keinona saavuttaa maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja osallistava maailmanlaajuinen kauppajärjestelmä kehitysmaiden edun mukaisesti; toistaa pitävänsä tärkeänä WTO:n uudistamista kestävän kehityksen tavoitteiden, Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisesti;

12. muistuttaa lisäksi, että unionin kauppa- ja kehityspolitiikalla olisi edistettävä alueellista yhdentymistä ja kehitysmaiden liittämistä globaaleihin arvoketjuihin ja niiden nousua ylöspäin näissä ketjuissa; korostaa, että on tärkeää mukauttaa kauppapolitiikkaa siten, että tuetaan pyrkimyksiä kehittää Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta (AfCFTA) taloudellisen ja teknisen avun avulla;

13. korostaa myös, että on tärkeää seurata vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa EU:n ja asianomaisten kumppanimaiden neuvoa-antavien ryhmien antamien ohjeiden perusteella, jotta voidaan arvioida kehityspainotteisten tulosten toteutumista kauppaetuuksien avulla; korostaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut on mukautettava kunkin maan valmiuksiin yhdessä tarvittavien rahoitus- ja teknologiasiirtojen kanssa;

14. on tyytyväinen siihen, että EU tukee neuvotteluja pitkälle menevien, tasapainoisten ja molempia osapuolia hyödyttävien vapaakauppasopimusten tekemiseksi, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset; huomauttaa, että veronkiertoa, veropetoksia ja verovilppiä on torjuttava päättäväisesti ja että olisi edistettävä sääntelyjärjestelmiä, joilla pyritään luomaan ja turvaamaan avoin ja oikeudenmukainen kilpailu;

15. korostaa, että maaseutu- ja rannikkoalueiden tuottajia on autettava sopeutumaan covid-19-kriisin aiheuttamiin markkinaolosuhteisiin ja laatimaan nopeasti koronavirukseen sopeutumista ja selviytymiskykyä koskevia strategioita toimeentulotason säilyttämiseksi varmistaen samalla maatalouden, metsätalouden, meren ja biologisesti monimuotoisten ekosysteemien kestävä hoito;

16. pitää valitettavina taloudellisia menetyksiä, jotka johtuvat kansainvälisen kaupan ja globaalien toimitusketjujen katkeamisesta covid-19-pandemian seurauksena ja joilla voi olla erityisen vakavia vaikutuksia kehitysmaihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että sen kehitysmaiden kanssa käytävää kauppaa koskevat määräykset tukevat lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuutta; kannustaa komissiota pyrkimään globaalien toimitusketjujen avoimuuden lisäämiseen erityisesti lääkealalla; kannattaa monenvälisen sopimuksen tekemistä lääkinnällisten laitteiden vapaasta liikkuvuudesta;

17. kehottaa komissiota varmistamaan, että sellaisiin yksipuolisiin kauppaetuuksiin kuin GSP tai GSP+ liittyvät ihmisoikeuksia koskevat ehdot pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä seurataan;

18. korostaa, että EU:n kauppapolitiikalla olisi tuettava Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa; huomauttaa, että Pariisin sopimuksen noudattamisen on oltava pakollinen määräys EU:n kauppasopimuksissa; kehottaa sisällyttämään vapaakauppasopimuksiin erityisiä määräyksiä ja tavoitteita näiden sitoumusten täyttämiseksi, erityisesti mitä tulee kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanoon, ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin liittyviin menetyksiin ja vahinkoihin sekä teknologian siirtoon;

19. muistuttaa, että EU:n ja sen kauppakumppaneiden on noudatettava kansainvälisiä työ- ja ympäristönormeja, torjuttava vaarantuneiden ja uhanalaisten eläin- ja kasvilajien laitonta kauppaa, torjuttava metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä sekä edistettävä kauppaa, jolla tuetaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi; on huolissaan kaupan vapauttamisen ja metsäkadon välisestä yhteydestä ja uusien kauppasopimusten mahdollisista kielteisistä vaikutuksista tässä yhteydessä; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin, sekä kattaviin sopimuksiin että asiaan liittyviin alisopimuksiin, metsiä koskevia oikeudellisesti sitovia määräyksiä sellaisten suojalausekkeiden lisäksi, joilla varmistetaan kyseisten määräysten täytäntöönpano ja joiden avulla torjutaan metsäkadon ja metsien tilan heikkenemistä;

20. korostaa, että liikenteestä ja kansainvälisestä kaupasta johtuvien hiilidioksidipäästöjen jatkuva kasvu heikentää EU:n ilmastonmuutosstrategian tehoa; katsoo, että vapaakauppasopimusten ilmastokustannukset ovat vahva peruste siirtyä vientivoittoisesta kehitysstrategiasta omaehtoiseen kehitysstrategiaan, joka perustuu paikalliseen kulutukseen ja tuotantoon kehitysmaissa;

21. korostaa, että covid-19:n aiheuttamat häiriöt ovat tuoneet esiin globaalin elintarvikejärjestelmän haavoittuvuudet; korostaa lisäksi, että maatalousmarkkinoiden vapauttaminen vahvistaa entisestään vientiin suuntautunutta ja teollista maatalouden mallia, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen, johtaa elinympäristöjen häviämiseen ja luo edellytykset virusten syntymiselle ja leviämiselle; katsoo, että lyhyillä toimitusketjuilla ja muilla paikallisilla aloitteilla on sen sijaan suuret mahdollisuudet korjata elintarvikejärjestelmän nykyisiä puutteita parantamalla tuoreiden elintarvikkeiden saatavuutta, varmistamalla, että viljelijät saavat suuremman osan syntyneestä lisäarvosta, ja vähentämällä alttiutta kansainvälisten markkinoiden häiriöille; kehottaa siksi komissiota kehittämään strategian, jonka avulla siirrytään asteittain pois kauppasuuntautuneesta maatalouspolitiikasta kohti paikallisia ja alueellisia markkinoita;

22. ilmaisee tukensa hiilitullien mukautuksille ja pitää niitä tärkeänä keinona taata tasapuolinen kilpailu yrityksille, jotka ryhtyvät toimiin vähentääkseen ilmastovaikutustaan.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

 

Hyväksytty (pvä)

15.6.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Udo Bullmann, Catherine Chabaud, Antoni Comín i Oliveres, Ryszard Czarnecki, Gianna Gancia, Charles Goerens, Mónica Silvana González, Pierrette Herzberger-Fofana, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Beata Kempa, Erik Marquardt, Norbert Neuser, Janina Ochojska, Jan-Christoph Oetjen, Michèle Rivasi, Christian Sagartz, Marc Tarabella, Tomas Tobé, Miguel Urbán Crespo, Bernhard Zimniok

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Barry Andrews, Marlene Mortler, Caroline Roose, Patrizia Toia

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

15

+

S&D

Udo Bullmann, Mónica Silvana González, Norbert Neuser, Marc Tarabella, Patrizia Toia

RENEW

Catherine Chabaud, Charles Goerens, Jan-Christoph Oetjen, Barry Andrews

GREENS/EFA

Pierrette Herzberger-Fofana, Erik Marquardt, Michèle Rivasi

ECR

Beata Kempa

GUE/NGL

Miguel Urbán Crespo

N.I.

Antoni Comín i Oliveres

 

10

-

EPP

Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Janina Ochojska, Tomas Tobé, Marlene Mortler

ID

Dominique Bilde, Gianna Gancia. Bernhard Zimniok

 

1

0

ECR

Ryszard Czarnecki

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 


 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.9.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

5

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Barry Andrews, Anna-Michelle Asimakopoulou, Tiziana Beghin, Geert Bourgeois, Saskia Bricmont, Udo Bullmann, Jordi Cañas, Daniel Caspary, Anna Cavazzini, Miroslav Číž, Arnaud Danjean, Paolo De Castro, Emmanouil Fragkos, Raphaël Glucksmann, Markéta Gregorová, Enikő Győri, Roman Haider, Heidi Hautala, Danuta Maria Hübner, Herve Juvin, Karin Karlsbro, Maximilian Krah, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, Margarida Marques, Gabriel Mato, Emmanuel Maurel, Maxette Pirbakas, Carles Puigdemont i Casamajó, Samira Rafaela, Inma Rodríguez-Piñero, Massimiliano Salini, Helmut Scholz, Liesje Schreinemacher, Sven Simon, Dominik Tarczyński, Mihai Tudose, Marie-Pierre Vedrenne, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

29

+

ECR

Geert Bourgeois, Emmanouil Fragkos, Dominik Tarczyński, Jan Zahradil

PPE

Anna-Michelle Asimakopoulou, Daniel Caspary, Arnaud Danjean, Enikő Győri, Danuta Maria Hübner, Gabriel Mato, Massimiliano Salini, Sven Simon, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler

RENEW

Barry Andrews, Jordi Cañas, Karin Karlsbro, Samira Rafaela, Liesje Schreinemacher, Marie-Pierre Vedrenne

S&D

Udo Bullmann, Miroslav Číž, Paolo De Castro, Bernd Lange, Margarida Marques, Inma Rodríguez-Piñero, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt

VERTS/ALE

Markéta Gregorová

 

5

-

S&D

Raphaël Glucksmann

ID

Herve Juvin, Maxette Pirbakas

GUE

Emmanuel Maurel, Helmut Scholz

 

8

0

VERTS/ALE

Saskia Bricmont, Anna Cavazzini, Heidi Hautala

ID

Maximilian Krah, Danilo Oscar Lancini, Roman Haider

NI

Tiziana Beghin, Carles Puigdemont i Casamajó

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230.

[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0477.

[3] EUVL C 307, 30.8.2018, s. 109.

[4] EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.

[5] EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.

[6] EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.

[7] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0066.

[9] EUVL L 771, 15.3.2020, s. 1.

[10] Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. kesäkuuta 2015 ”EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuoden 2015 jälkeen”.

[11] Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2018 sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa.

[12] Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. toukokuuta 2016 Kiinan markkinatalousasemasta, EUVL C 76, 28.2.2018, s. 43.

[13] https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_161

[14] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0152.

[16] Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. toukokuuta 2020, uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta – Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.

[17] https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0098&

Päivitetty viimeksi: 29. syyskuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö