MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

22.9.2020 - (COM(2020)0080 – C9-0077/2020 – 2020/0036(COD)) - ***I

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Jytte Guteland
Valmistelija (*):
Zdzisław Krasnodębski, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla


Menettely : 2020/0036(COD)
Elinkaari istunnossa

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

(COM(2020)0080 – C9-0077/2020 – 2020/0036(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0080),

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0077/2020),

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

 ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

 ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2020 annetun alueiden komitean lausunnon[2],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

 ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0162/2020),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 

Tarkistus  1

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Johdanto-osan 5 a viite (uusi)

 

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

 ottavat huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 –toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet, mukaan luettuna kestävän kehityksen tavoitteen 3 ”Terveys ja hyvinvointi”,

Tarkistus  2

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Johdanto-osan 5 b viite (uusi)

 

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

 ottavat huomioon ilman pilaantumisen dramaattiset vaikutukset ihmisten terveyteen (Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) mukaan 400 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa),

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan -1 kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(-1) Ilmastonmuutos uhkaa olemassaoloamme ja edellyttää kunnianhimoisempia tavoitteita ja lisää ilmastotoimia niin EU:lta kuin jäsenvaltioilta. Unioni on sitoutunut tehostamaan ponnistelujaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toteuttamaan ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssin päätteeksi vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen1 a (jäljempänä ”Pariisin sopimus”) täytäntöönpanoa tasapuolisuuden ja parhaan käytettävissä olevan tieteen pohjalta antaen oikeudenmukaisen panoksensa maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna.

 

_________________

 

1 a EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Komissio esitteli 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ˮEuroopan vihreän kehityksen ohjelmaˮ19 uuden kasvustrategian, jolla pyritään tekemään unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, samalla kun kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja lisätä unionin luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Samalla tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava, eikä ketään jätetä jälkeen.

(1) Komissio esitteli 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ˮEuroopan vihreän kehityksen ohjelmaˮ19 uuden kestävän kasvustrategian, jolla pyritään tekemään unionista terveempi, oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, kestävä, resurssitehokas ja kansainvälisesti kilpailukykyinen ja jossa on laadukkaita työpaikkoja, samalla kun kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, säilyttää, ennallistaa ja lisätä unionin luonnonpääomaa, meri- ja maaekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Tämän siirtymän on perustuttava viimeisimpään riippumattomaan tieteelliseen näyttöön. Samalla sen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen ja osallistava, sen on perustuttava yhteisvastuuseen ja yhteisvoimin toteutettaviin unionin tason toimiin ja sillä on varmistettava, ettei ketään jätetä jälkeen, samalla kun sillä pyritään luomaan talouskasvua, laadukkaita työpaikkoja ja ennakoitavissa olevan investointiympäristön ja noudattamaan vahingon välttämisen periaatetta.

_________________

_________________

19 Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019) 640 final, 11. joulukuuta 2019.

19 Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019) 640 final, 11. joulukuuta 2019.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja asiaan liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityskuluista20, tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on tehostettava. Raportissa vahvistetaan, että kasvihuonekaasupäästöjä on kiireellisesti vähennettävä ja että ilmastonmuutos on rajoitettava 1,5 celsiusasteeseen erityisesti äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyden vähentämiseksi. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuoden 2019 maailmanlaajuisesta arviointiraportista21 kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja että ilmastonmuutos on kolmanneksi merkittävin luonnon monimuotoisuuden häviämistä edistävä tekijä22.

(2) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja asiaan liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityskuluista20, tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on nopeasti tehostettava ja että on siirryttävä ilmastoneutraaliin talouteen. Raportissa vahvistetaan, että kasvihuonekaasupäästöjä on kiireellisesti vähennettävä ja että ilmastonmuutos on rajoitettava 1,5 celsiusasteeseen erityisesti äärimmäisten sääilmiöiden ja kriittisten pisteiden saavuttamisen todennäköisyyden vähentämiseksi. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuoden 2019 maailmanlaajuisesta arviointiraportista21 kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja että ilmastonmuutos on kolmanneksi merkittävin luonnon monimuotoisuuden häviämistä edistävä tekijä22. Se osoitti myös, että luontoon perustuvat ratkaisut ovat vastaavat arvioiden mukaan 37 prosentista ilmastonmuutoksen hillitsemisestä vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksella on vakava vaikutus meri- ja maa-alueiden ekosysteemeihin, jotka toimivat ihmisen toiminnasta aiheutuvien hiilipäästöjen keskeisinä nieluina ja joiden bruttositomiskyky on vuosittain noin 60 prosenttia maailmanlaajuisista ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä.

_________________

_________________

20 IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)].

20 IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)].

21 IPBES 2019: Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services.

21 IPBES 2019: Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services

22 Euroopan ympäristökeskuksen raportti ”The European environment – state and outlook 2020” (Luxembourg: EU:n julkaisutoimisto, 2019).

22 Euroopan ympäristökeskuksen raportti ”The European environment – state and outlook 2020” (Luxembourg: EU:n julkaisutoimisto, 2019).

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) On ratkaisevan tärkeää määrittää pitkän aikavälin tavoite, jotta voidaan edistää taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta, työllisyyttä, kasvua ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä siirtyä oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla kohti lämpötilatavoitetta, joka sisältyy ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa vuonna 2015 hyväksyttyyn ilmastonmuutossopimukseen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’.

(3) On ratkaisevan tärkeää määrittää pitkän aikavälin tavoite, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista, taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta, laadukkaiden työpaikkojen luomista, sosiaaliturvaa, kestävää kasvua ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä saavuttaa nopeasti ja oikeudenmukaisella, tehokkaalla, kustannustehokkaalla ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja jättämättä ketään jälkeen kohti lämpötilatavoitetta, joka sisältyy ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa vuonna 2015 hyväksyttyyn ilmastonmuutossopimukseen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Tiede on osoittanut, että terveys-, ympäristö- ja ilmastokriisi liittyvät toisiinsa, mikä johtuu erityisesti ilmastonmuutoksen seurauksista sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien häviämisestä. Terveyskriisit, kuten covid-19-pandemia, saattavat moninkertaistua tulevina vuosikymmeninä ja edellyttävät, että unioni maailmanlaajuisena toimijana panee täytäntöön maailmanlaajuisen strategian, jonka tavoitteena on ehkäistä tällaisten tapahtumien kehittyminen puuttumalla niiden taustalla oleviin ongelmiin ja edistämällä kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa yhdennettyä lähestymistapaa.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 b) WHO:n mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin terveyttä määrittäviin tekijöihin, kuten puhdas ilma, turvallinen juomavesi, riittävä ravinto ja turvallinen asuinsija, ja että vuosien 2030 ja 2050 välisenä aikana aliravitsemuksen, malarian, ripulin ja lämpörasituksen odotetaan aiheuttavan vuosittain 250 000 lisäkuolemantapausta, sillä äärimmäisen kuuma ilmalämpötila on yksi kuolemien välittömistä osasyistä erityisesti ikääntyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa. Ilmastonmuutoksella on tulvien, helleaaltojen, kuivuuden ja tulipalojen kautta merkittävä vaikutus ihmisten terveyteen, myös aliravitsemuksen, sydän- ja verisuonitautien, hengityselinsairauksien ja vektorivälitteisten tautien välityksellä.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 c) Pariisin sopimuksen johdanto‑osassa tunnustetaan oikeus terveyteen keskeiseksi oikeudeksi. Ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksessa todetaan, että sopimuspuolten olisi sovellettava ”asianmukaisia menetelmiä, esimerkiksi kussakin maassa laadittuja ja päätettyjä vaikutusten arviointeja, joiden tavoitteena on minimoida sellaisia talouteen, kansanterveyteen ja ympäristön laatuun kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen heikentämiseksi tai siihen sopeutumiseksi suoritetuista hankkeista ja toimista”.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 d) Tällä asetuksella suojellaan osaltaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja unionin kansalaisten luovuttamattomia oikeuksia elämään ja turvalliseen ympäristöön ja edellytetään, että asianomaiset unionin toimielimet ja jäsenvaltiot toteuttavat unionin tai kansallisella tasolla tarvittavat toimenpiteet, joilla puututaan todellisiin ja välittömiin riskeihin, jotka liittyvät sekä ihmisten elämään ja hyvinvointiin että luonnolliseen maailmaan, josta ne ovat riippuvaisia maailmanlaajuisen ilmastotilanteen vuoksi. Tämän asetuksen olisi oltava ihmiskeskeinen ja sen tavoitteena olisi oltava kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojeleminen ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 °C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 °C:een suhteessa esiteolliseen aikaan23, ja sopimuksessa korostetaan, että on tärkeää sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin24 ja sovittaa rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa kasvihuonekaasujen osalta vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon25.

(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi pyrkiä toimiin, joilla rajataan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5  C:een suhteessa esiteolliseen aikaan23, parannetaan valmiuksia sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin24 ja sovitetaan rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa kasvihuonekaasujen osalta vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon25. Tällä asetuksella olisi unionin Pariisin sopimusta edistävän panoksen yleisenä kehyksenä varmistettava, että sekä unioni että jäsenvaltiot edistävät täysimääräisesti näiden Pariisin sopimuksen kolmen tavoitteen saavuttamista.

_________________

_________________

23 Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

23 Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

24 Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohta.

24 Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohta.

25 Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohta.

25 Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohta.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Unionin ja jäsenvaltioiden ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle.

(5) Unionin ja jäsenvaltioiden ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, taloutta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle. Tämä huomioon ottaen varautumisperiaatteen, saastuttaja maksaa -periaatteen, energiatehokkuus etusijalle -periaatteen ja vahingon välttämisen periaatteen olisi ohjattava unionin ja jäsenvaltioiden toimia.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Unionin käyttöön ottaman sääntelykehyksen ja Euroopan teollisuuden toimien ansiosta unionin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 23 prosenttia vuoden 1990 ja vuoden 2018 välillä ja talous kasvoi samana aikana 61 prosenttia, mikä osoittaa, että talouskasvu on mahdollista kasvihuonekaasupäästöjä lisäämättä.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(6) Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttäisi kaikkien talouden alojen osallistumista toimiin. Kun otetaan huomioon energiantuotannon ja ‑kulutuksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä, on olennaisen tärkeää siirtyä kestävään, kohtuuhintaiseen ja varmaan energiajärjestelmään, joka perustuu hyvin toimiviin energian sisämarkkinoihin. Digitalisaatio, teknologinen innovointi sekä tutkimus ja kehitys ovat myös tärkeitä tekijöitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa.

(6) Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää, että kaikki talouden alat, mukaan luettuina ilmailu ja meriliikenne, vähentävät päästöjään nopeasti lähelle nollaa. Saastuttaja maksaa -periaatteen olisi tältä osin oltava keskeinen tekijä. Kun otetaan huomioon energiantuotannon ja -kulutuksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä, on olennaisen tärkeää siirtyä erittäin energiatehokkaaseen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan, kestävään, kohtuuhintaiseen ja varmaan energiajärjestelmään, joka perustuu hyvin toimiviin energian sisämarkkinoihin ja vähentää samalla energiaköyhyyttä. Kiertotalouden vaikutusta ilmastoneutraaliuteen tulisi laajentaa parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä vähähiilisten materiaalien käyttöä sekä edistämällä jätteiden ehkäisemistä ja kierrätystä. Digitalisaatio, teknologinen innovointi sekä tutkimus ja kehitys, joiden rahoitusta on lisättävä, ovat myös tärkeitä tekijöitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Unionin ja jäsenvaltioiden täytyy ottaa käyttöön kunnianhimoiset ja johdonmukaiset sääntelykehykset, joilla taataan kaikkien talouden alojen tuki unionin ilmastotavoitteille.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale [uusi]

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kumulatiivinen kokonaismäärä ajan mittaan sekä sitä vastaava kasvihuonekaasujen keskittyminen ilmakehässä ovat erityisen merkityksellisiä tekijöitä ilmastojärjestelmän ja lämpötilan nousun kannalta. IPCC:n 1,5 asteen erityiskertomus ja sen taustalla oleva skenaariotietokanta tarjoavat parasta saatavilla olevaa ja viimeisintä tieteellistä näyttöä jäljellä olevasta maailmanlaajuisesta kasvihuonekaasutaseesta, jolla maapallon lämpötilan nousu 21. vuosisadalla olisi 1,5 astetta esiteollisen tason yläpuolella. On tarpeen määrittää unionin oikeudenmukainen osuus jäljellä olevasta maailmanlaajuisesta kasvihuonekaasutaseesta, jotta se on yhdenmukainen unionin antamien, lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna tähtäävien toimien jatkamista koskevien sitoumusten kanssa. Kasvihuonekaasutase on tärkeä väline myös unionin ilmastopolitiikan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi. Komissio toteaa 28. marraskuuta 2018 antamansa tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” tueksi laatimassaan perusteellisessa analyysissa, että 1,5 asteen tavoitteen mukainen EU‑28:n hiilibudjetti vuosiksi 2018–2050 on 48 gigatonnia hiilidioksidia. Komission olisi vahvistettava Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti EU:n 27 jäsenvaltion kasvihuonekaasunettotase ilmaistuna IPCC:n viimeisimpiin tieteellisiin laskelmiin perustuvana hiilidioksidiekvivalenttina, joka edustaa unionin oikeudenmukaista osuutta jäljellä olevista maailmanlaajuisista päästöistä. Unionin kasvihuonekaasutaseen olisi ohjattava unionin kehityskulkua kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä vuoteen 2050 mennessä ja erityisesti sen tulevia kasvihuonekaasupäästöjä koskevia tavoitteita vuosille 2030 ja 2040.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(7) Unioni on harjoittanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonut sääntelykehyksen saavuttaakseen vuodelle 2030 asettamansa tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lainsäädäntöä, jolla tämä tavoite pannaan täytäntöön, ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY26, jolla perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/84227, jolla otetaan käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/84128, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot tasapainottavat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat.

(7) Unioni on luonut sääntelykehyksen saavuttaakseen nykyisen vuodelle 2030 asettamansa tavoitteen, joka hyväksyttiin ennen Pariisin sopimuksen voimaantuloa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lainsäädäntöä, jolla tämä tavoite pannaan täytäntöön, ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY26, jolla perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/84227, jolla otetaan käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2018/84128, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot tasapainottavat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat.

__________________

__________________

26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a) Päästökauppajärjestelmä on yksi unionin ilmastopolitiikan kulmakivistä ja keskeinen keino vähentää päästöjä kustannustehokkaasti.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(9) Unioni on ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin29 avulla pyrkinyt kunnianhimoisesti luopumaan hiilen käytöstä erityisesti rakentamalla vahvan energiaunionin, johon sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2012/27/EU30 ja (EU) 2018/200131 vahvistetut vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevat tavoitteet, ja vahvistamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU32.

(9) Unioni on ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin29 avulla pyrkinyt luopumaan hiilen käytöstä erityisesti rakentamalla vahvan energiaunionin, johon sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2012/27/EU30 ja (EU) 2018/200131 vahvistetut vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevat tavoitteet, ja vahvistamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU32.

__________________

__________________

29 COM(2016) 860 final, 30. marraskuuta 2016.

29 COM(2016) 860 final, 30. marraskuuta 2016.

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Komissio on laatinut ja hyväksynyt useita energia-alan lainsäädäntöaloitteita, jotka koskevat erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, myös rakennusten energiatehokkuutta. Nämä aloitteet muodostavat paketin, joka on osa energiatehokkuuden ensisijaisuutta sekä unionin maailmanlaajuista johtoasemaa uusiutuvien energialähteiden alalla koskevaa kantavaa teemaa. Nämä aloitteet olisi otettava huomioon niiden pitkän aikavälin kansallisten toimien edistymisessä, joiden avulla pyritään saavuttamaan unionin vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite, jotta varmistetaan erittäin energiatehokas uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen unionissa.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Siirtymä puhtaaseen energiaan johtaa energiajärjestelmään, jossa primäärienergian saanti tulee pääosin uusiutuvista energialähteistä, mikä parantaa merkittävästi huoltovarmuutta, vähentää energiariippuvuutta ja edistää kotimaisia työpaikkoja.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 c) Energiasiirtymä parantaa energiatehokkuutta ja vähentää unionin ja jäsenvaltioiden energiariippuvuutta. Tämä rakennemuutos kohti tehokkaampaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa taloutta kaikilla aloilla ei hyödytä ainoastaan kauppatasetta vaan myös vahvistaa energiavarmuutta ja torjuu energiaköyhyyttä.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 d) Solidaarisuuden varmistamiseksi ja tehokkaan energiasiirtymän mahdollistamiseksi unionin ilmastopolitiikalla on suunniteltava selkeä reitti kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Unionin olisi oltava realistinen kustannustehokkuuden ja teknisten haasteiden suhteen ja varmistettava, että energiajärjestelmän, kuten vetyteknologian, huippu- ja vähimmäiskysyntäpisteitä tasapainottavat energialähteet ovat saatavilla ja kohtuuhintaisia.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 e) Ilmastonsuojelu antaa unionin taloudelle mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ja hyödyntää ensimmäisen toimijan etua toimimalla johtoasemassa puhtaan teknologian alalla. Se voisi auttaa varmistamaan unionin teollisuuden johtoaseman globaalin innovoinnin alalla. Kestävät tuotantoinnovaatiot voivat vahvistaa unionin teollisuutta keskeisillä markkinasegmenteillä ja siten suojella ja luoda työpaikkoja.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 f kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 f) On tarpeen tukea investointeja, jotka ovat välttämättömiä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia uusia kestäviä teknologioita varten. Tässä yhteydessä on tärkeää noudattaa teknologianeutraaliutta ja välttää lukkiutumisvaikutuksia. Kuten 8. heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” todetaan, vety voi myös olla tärkeässä asemassa pyrittäessä noudattamaan unionin sitoumusta saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2050 erityisesti energiavaltaisilla aloilla.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(10) Unioni on maailmanlaajuinen johtaja siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta, ja se aikoo päättäväisesti auttaa nostamaan maailmanlaajuista tavoitetasoa ja tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä, myös ilmastodiplomatiaa.

(10) Unionilla on sekä vastuu että keinot jatkaa maailmanlaajuisena johtajana siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta, ja se aikoo päättäväisesti saavuttaa sen oikeudenmukaisella, sosiaalisesti reilulla ja osallistavalla tavalla sekä auttaa nostamaan maailmanlaajuista tavoitetasoa ja tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä, myös ilmastodiplomatiaa sekä kauppa-, investointi- ja teollisuuspolitiikan välineitä. Unionin olisi vahvistettava ympäristödiplomatiaansa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, joilla on merkittävä rooli kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan parlamentti vaati, että tarvittava siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan viimeistään vuonna 2050 ja että siitä tehdään eurooppalainen menestystarina33, ja se on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan34. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä35 tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja totesi samalla, että on luotava mahdollistava kehys ja että siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin strategiaksi mahdollisimman varhain vuonna 2020, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen ja toimittaa sen ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle.

(11) Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota ja jäsenvaltiota lisäämään ilmastotoimia, jotta helpotetaan tarvittavan siirtymän ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteuttamista mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2050 ja että siitä tehdään eurooppalainen menestystarina33, ja se on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan34. Se kehotti myös toistuvasti unionia nostamaan vuoteen 2030 ulottuvaa ilmastotavoitetta ja sisällyttämään sen osaksi eurooppalaista ilmastolakia34 a. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä35 tavoitteen saavuttaa oikeudenmukaisuuteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään perustuva ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat sekä tunnusti, että on luotava mahdollistava kehys ja että siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin strategiaksi mahdollisimman varhain vuonna 2020, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen ja toimittaa sen ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle.

_________________

_________________

33 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP)).

33 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP)).

34 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930 (RSP)).

34 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930 (RSP)).

 

34 a Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, vuonna 2019 Madridissa Espanjassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 25) (2019/2712(RSP)).

35 Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 12 päivänä joulukuuta 2019 antamat päätelmät, EUCO 29/19, CO EUR 31, CONCL 9.

35 Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 12 päivänä joulukuuta 2019 antamat päätelmät, EUCO 29/19, CO EUR 31, CONCL 9.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Unionin olisi pyrittävä saavuttamaan unionin sisällä vuoteen 2050 mennessä tasapaino ihmisen toiminnan koko talouden laajuisesti aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien välillä luonnollisten ja teknisten ratkaisujen avulla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi yhdessä pyrittävä unionin laajuiseen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen, ja jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Unionin tason toimenpiteet ovat tärkeä osa tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

(12) Unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan unionin sisällä ja jäsenvaltiotasolla viimeistään vuoteen 2050 mennessä tasapaino ihmisen toiminnan koko talouden laajuisesti aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien välillä luonnollisten ja teknisten ratkaisujen avulla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi saavutettava unionin laajuinen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite, ja jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Unionin tason toimenpiteet ovat tärkeä osa tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Vuoden 2050 jälkeen unionin ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi edelleen vähennettävä päästöjä, jotta varmistetaan, että kasvihuonekaasujen poisto ylittää ihmisen toiminnasta aiheutuneet päästöt.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Kunkin jäsenvaltion vastuulla on saavuttaa itse ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun nimissä ja eri lähtökohdista toimivien jäsenvaltioiden avustamiseksi energiasiirtymän toteuttamisessa olisi otettava käyttöön riittävästi unionin tukimekanismeja ja rahoitusta, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../...1 a säädetty oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, ja muita asiaan liittyviä rahoitusmekanismeja.

 

__________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L ...).

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b) Pariisin sopimuksen johdanto-osassa todetaan, ”että on tärkeää varmistaa kaikkien ekosysteemien, myös valtamerien ekosysteemien, toimintakyvyn säilyminen”. Ilmastonmuutosta koskevassa YK:n puitesopimuksessa korostetaan, että sopimuspuolten on edistettävä kaikkien kasvihuonekaasujen nielujen ja varastojen kestävää hoitoa, biomassa, metsät ja valtameret sekä muut manner-, rannikko- ja meriekosysteemit mukaan luettuina, sekä niiden suojelemista ja lisäämistä. Jos Pariisin sopimuksen tavoitteita ei saavuteta, lämpötila voi ylittää sen kriittisen pisteen, jonka jälkeen valtameri ei enää pysty sitomaan yhtä paljon hiiltä ja myötävaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 c) Luonnolliset hiilinielut ovat tärkeässä asemassa siirryttäessä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan. Komissio tutkii parhaillaan hiilipäästöjen sertifiointia koskevan sääntelykehyksen kehittämistä kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelmansa ja Pellolta pöytään -strategian mukaisesti. Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia sekä siihen sisältyvät aloitteet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä palauttamaan heikentyneet ekosysteemit, erityisesti ne, joilla on eniten mahdollisuuksia hiilen talteenottoon ja varastointiin sekä luonnonkatastrofien vaikutusten ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Ekosysteemien palauttaminen auttaisi luonnonnielujen ylläpidossa, hoidossa ja vahvistamisessa, edistäisi luonnon monimuotoisuutta ja torjuisi samalla ilmastonmuutosta.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 d) Komission olisi asian selventämiseksi esitettävä luonnollisten ja muiden hiilinielujen määritelmä.

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 e) Siirryttäessä ilmastoneutraaliuteen unionin olisi säilytettävä teollisuutensa, erityisesti energiaintensiivisen teollisuutensa, kilpailukyky ja muun muassa kehitettävä tehokkaita toimenpiteitä hiilivuodon torjumiseksi WTO:n sääntöjä noudattaen ja unionin ja kolmansien maiden välisten toimintaedellytysten tasoittamiseksi, jotta vältetään epäoikeudenmukainen kilpailu tilanteissa, joissa jokin maa ei ole pannut täytäntöön Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(13) Unionin olisi jatkettava ilmastotoimiaan ja kansainvälistä ilmastojohtajuuttaan vuoden 2050 jälkeen, jotta voidaan suojella ihmisiä ja maapalloa vaarallisen ilmastonmuutoksen uhalta, pyrkiä Pariisin sopimuksessa asetettuihin lämpötilatavoitteisiin ja noudattaa IPCC:n tieteellisiä suosituksia.

(13) Unionin olisi jatkettava ilmastotoimiaan ja kansainvälistä ilmastojohtajuuttaan vuoden 2050 jälkeen auttamalla erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia väestöryhmiä ulkoisten toimien ja kehityspolitiikan avulla, jotta voidaan suojella ihmisiä ja maapalloa vaarallisen ilmastonmuutoksen uhalta, pyrkiä Pariisin sopimuksessa asetettuihin lämpötilatavoitteisiin ja noudattaa IPCC:n, IPBES:n, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) ja Euroopan ilmastonmuutosneuvoston (ECCC) tieteellisiä suosituksia.

Tarkistus  34

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia unionin ekosysteemeihin, ihmisiin ja talouksiin, ellemme vähennä kiireellisesti kasvihuonekaasupäästöjä tai sopeudu ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella minimoidaan edelleen väistämättömiä vaikutuksia kustannustehokkaasti, ja luontopohjaisten ratkaisujen käytöllä saataisiin merkittäviä rinnakkaishyötyjä.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 b) Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset voivat ylittää jäsenvaltioiden sopeutumiskyvyn. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi tehtävä yhteistyötä välttääkseen, minimoidakseen ja puuttuakseen menetyksiin ja vahinkoihin Pariisin sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, myös Varsovan kansainvälisen mekanismin avulla.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(14) Sopeutuminen on keskeinen osa maailmanlaajuisia pitkän aikavälin ilmastonmuutostoimia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyä, vahvistettava kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennettävä alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava rinnakkaishyödyt muiden ympäristöpolitiikkojen ja -lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kattavat kansalliset sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat.

(14) Sopeutuminen on keskeinen osa maailmanlaajuisia pitkän aikavälin ilmastonmuutostoimia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyä, vahvistettava kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennettävä alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava rinnakkaishyödyt muiden ympäristöpolitiikkojen ja -lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kattavat kansalliset sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat, ja komission olisi autettava sopeutumisen edistymisen seurannassa kehittämällä indikaattoreita.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Kun jäsenvaltiot hyväksyvät sopeutumisstrategioitaan ja ‑suunnitelmiaan, niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvimpiin alueisiin. Lisäksi on olennaisen tärkeää edistää, suojella ja palauttaa luonnon monimuotoisuutta, jotta sen ilmaston sääntelyyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Sopeutumisstrategioilla ja -suunnitelmilla olisikin kannustettava luontoon perustuvia ratkaisuja sekä ekosysteemeihin perustuvaa sopeutumista, jolla edistetään luonnon monimuotoisuuden palauttamista ja säilyttämistä. ja otettava asianmukaisesti huomioon alueelliset erityispiirteet ja paikallinen tietämys sekä otettava käyttöön konkreettisia toimenpiteitä meri- ja rannikkoekosysteemien suojelemiseksi. Lisäksi ekosysteemien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen haittaavat toimet olisi lakkautettava, jotta varmistetaan biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen sietokyky.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 b) Sopeutumisstrategioilla olisi myös kannustettava kärsimään joutuneita alueita siirtymään ympäristöystävällisiin ja luontoon perustuviin ratkaisuihin perustuvaan malliin. Strategioilla olisi taattava kestävä toimeentulo elinolojen paranemisen varmistamiseksi, mukaan luettuina kestävä ja paikallinen maatalous, kestävä vesihuolto ja uusiutuvat energianlähteet kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, jotta voidaan edistää elinolojen häiriönsietokykyä ja ekosysteemien suojelua.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Toteuttaessaan unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi otettava huomioon ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin, yhteiskunnan vaurauteen ja talouden kilpailukykyyn; energia- ja elintarviketurva ja kohtuuhintaisuus; oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ottaen huomioon niiden taloudelliset valmiudet, kansalliset olosuhteet ja ajan mittaan tapahtuvan lähentymisen tarve; tarve tehdä siirtymästä oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen; paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, erityisesti IPCC:n raportoimat havainnot; tarve sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät riskit investointi- ja suunnittelupäätöksiin; kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja poistumien saavuttamisessa ja häiriönsietokyvyn lisäämisessä; eteneminen ajan mittaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyydessä ja tavoitetasossa.

(15) Toteuttaessaan unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi otettava huomioon ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vaikutus kansalaisten terveyteen, elämänlaatuun ja hyvinvointiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, yhteiskunnan vaurauteen ja talouden kilpailukykyyn, mukaan lukien oikeudenmukaiseen kilpailuun ja tasapuolisiin toimintaedellytyksiin maailmanlaajuisesti. Jäsenvaltioiden sekä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi myös otettava huomioon mahdollinen byrokratia tai muut lainsäädännölliset esteet, jotka mahdollisesti estävät talouden toimijoita tai toimialoja saavuttamasta ilmastotavoitteita; toimimatta jättämisen tai riittämättömien toimien sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset sekä ympäristökustannukset; ilmastonmuutoksen suhteettoman suuri vaikutus naisiin ja tarve vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa; tarve edistää kestäviä elintapoja; tarve maksimoida energia- ja resurssitehokkuus, energia- ja elintarviketurva ja kohtuuhintaisuus ottaen huomioon erityisesti tarpeen torjua energiaköyhyyttä; oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu sekä tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ottaen huomioon niiden taloudelliset valmiudet, kansalliset olosuhteet ja erilaiset lähtökohdat ja ajan mittaan tapahtuvan lähentymisen tarve; tarve tehdä siirtymästä oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen noudattaen Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2015 suuntaviivoja, jotka koskevat oikeudenmukaista siirtymää ympäristön kannalta kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin kaikille; paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, erityisesti IPCC:n ja IPBES:n raportoimat havainnot; tarve sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja ilmastonmuutoksen haavoittuvuus- ja sopeuttamisarvioinnit investointi- ja suunnittelupäätöksiin varmistaen samalla, että unionin politiikat ovat ilmastokestäviä; kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja poistumien saavuttamisessa ja häiriönsietokyvyn lisäämisessä tasapuolisesti; tarve hallinnoida, säilyttää ja ennallistaa meri- ja maaekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta; infrastruktuurin nykytila ja unionin infrastruktuurin päivittämisen ja siihen tehtävien investointien mahdolliset tarpeet; eteneminen ajan mittaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyydessä ja tavoitetasossa; eri sidosryhmien kyky investoida siirtymään yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla; mahdollinen hiilivuotojen riski ja toimet sen ehkäisemiseksi.

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(16) Ilmastoneutraaliuteen siirtyminen edellyttää muutoksia kaikilla politiikan aloilla ja kaikkien talouden ja yhteiskunnan alojen yhteisiä toimia, kuten komissio toteaa tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Eurooppa-neuvosto tähdensi 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava samalla tasapuoliset toimintaedellytykset, ja pyysi komissiota tutkimaan, edellyttääkö tämä voimassa olevien sääntöjen mukauttamista.

(16) Ilmastoneutraaliuteen siirtyminen edellyttää perustavanlaatuista muutosta kaikilla politiikan aloilla, kunnianhimoista ja jatkuvaa rahoitusta ja kaikkien talouden ja yhteiskunnan alojen, myös lento- ja meriliikenteen, yhteisiä toimia, kuten komissio toteaa tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Eurooppa-neuvosto tähdensi 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava samalla tasapuoliset toimintaedellytykset, ja pyysi komissiota tutkimaan, edellyttääkö tämä voimassa olevien sääntöjen mukauttamista.

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a) Kaikkien merkittävien talouden alojen, kuten energia-, teollisuus-, liikenne-, lämmitys-, jäähdytys-, rakennus-, maatalous-, jätehuoltoalan sekä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alan, on tehtävä yhteistyötä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Kaikkien alojen, riippumatta siitä, kuuluvatko ne EU:n päästökauppajärjestelmään piiriin vai eivät, olisi toteutettava vastaavia toimia unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, ja saada nämä osallistumaan, komission olisi annettava neuvoja niille talouden aloille, jotka voivat vaikuttaa eniten ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Neuvoihin olisi sisällyttävä ohjeelliset kehityspolut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kyseisillä aloilla unionissa. Näin ne saisivat varmuutta toteuttaa asianmukaisia toimia ja suunnitella tarpeellisia investointeja, ja näin tuettaisiin myös alojen osallistumista edelleen siirtymään. Samalla tämä toimisi mekanismina, jolla alat saadaan sitoutumaan pyrkimyksiin löytää ilmastoneutraaliutta edistäviä ratkaisuja.

Tarkistus  42

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 b) Siirtyminen ilmastoneutraaliuteen edellyttää, että kaikki toimialat tekevät oman osansa. Unionin olisi edelleen pyrittävä vahvistamaan ja edistämään kiertotaloutta ja jatkettava tukea uusiutuville ratkaisuille ja vaihtoehdoille, jotka voivat korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat tuotteet ja materiaalit. Uusiutuvien tuotteiden ja materiaalin jatkokäytöllä on edistää merkittävästi ilmastovaikutusten lieventämistä ja hyödyttää monia eri aloja.

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 c) Kun otetaan huomioon hiilivuodon riski, siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen sekä sen ylläpitämiseen tarvittavassa jatkuvassa työssä olisi oltava kyse todellisesta vihreästä siirtymästä, joka johtaa todelliseen päästöjen vähenemiseen, eikä se saisi johtaa väärään unionin tason ratkaisuun, kun tuotanto ja päästöt on siirretty unionin ulkopuolelle. Tämän saavuttamiseksi unionin politiikat olisi suunniteltava siten, että minimoidaan hiilivuodon riski ja tutkitaan teknisiä ratkaisuja.

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 d) Ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä ei voida jättää huomiotta maatalousalaa, sillä tämä on ainoa tuotantoala, jolla voidaan varastoida hiilidioksidia. Pitkäaikainen varastointi voidaan taata erityisesti metsätalouden, pysyvien nurmialueiden ja yleisesti monivuotisten kasvien viljelyn avulla.

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 e) Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on otettava huomioon maa- ja metsätalouden erityinen rooli, sillä vain elinkelpoinen ja tuottava maa- ja metsätalous pystyy tarjoamaan väestölle laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita riittävässä määrin ja kohtuuhintaisesti sekä uusiutuvia raaka‑aineita kaikkiin biotalouden tarkoituksiin.

Tarkistus  46

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 f kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 f) Metsät ovat keskeisessä asemassa siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta. Kestävä ja luonnonläheinen metsänhoito on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaan kasvihuonekaasupäästöjen jatkuva sitominen ilmakehästä, ja se mahdollistaa myös uusiutuvan ja ilmastoystävällisen raaka-aineen tuottamisen sellaisia puutuotteita varten, jotka varastoivat hiilidioksidia ja voivat korvata fossiilipohjaiset materiaalit ja polttoaineet. Metsien kolmitahoisen roolin (ne toimivat nieluina, varastoijina ja korvaajina) ansiosta vähennetään ilmakehän hiilidioksidipäästöjä ja varmistetaan metsien jatkuva kasvu ja monien muiden palvelujen tuottaminen.

Tarkistus  47

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 g kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 g) Unionin lainsäädännöllä olisi edistettävä metsitystä ja kestävää metsänhoitoa jäsenvaltioissa, joilla ei ole merkittäviä metsävaroja, jakamalla parhaita käytäntöjä ja teollista osaamista.

Tarkistus  48

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(17) Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi syyskuuhun 2020 mennessä tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199936 mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään 50–55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin 50–55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

(17) Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Kun otetaan huomioon unionin tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2050, on olennaista, että ilmastotoimia edelleen vahvistetaan ja erityisesti että unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta nostetaan siten, että päästövähennys olisi 60 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Sen vuoksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen korkeampi tavoite pannaan täytäntöön, ja muuta asiaankuuluvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vaikuttavaa sekä kiertotaloutta edistävää lainsäädäntöä olisi muutettava vastaavasti.

__________________

 

36 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

 

Tarkistus  49

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Sen varmistamiseksi, että unioni ja kaikki jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa, ja jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan luettuina yritykset, työntekijät ja ammattijärjestöt, sijoittajat ja kuluttajat, komission olisi tutkittava vaihtoehtoja unionin vuoden 2040 ilmastotavoitteen vahvistamiseksi ja esitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

Tarkistus  50

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 b) Komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä tarkasteltava uudelleen kaikkea politiikkaa ja välineitä, joilla on merkitystä unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen sekä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta, ja tehtävä tarvittaessa ehdotuksia niiden muuttamiseksi. Tähän liittyen unionin korkeammat tavoitteet edellyttävät, että EU:n päästökauppajärjestelmä on tarkoituksenmukainen. Komission olisi sen vuoksi tarkistettava pikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY1 a ja vahvistettava sen nojalla innovaatiorahastoa, jotta voidaan luoda lisää taloudellisia kannustimia uudelle teknologialle, edistää kasvua, kilpailukykyä ja tukea puhtaalle teknologialle ja varmistaa samalla, että innovaatiorahaston vahvistaminen edistää oikeudenmukaista siirtymää.

 

_____________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

Tarkistus  51

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 c) Ilmastopolitiikan merkityksen ja painoarvon osoittamiseksi ja tarvittavien tietojen antamiseksi poliittisille toimijoille lainsäädäntöprosessissa komission olisi arvioitava kaikkea tulevaa lainsäädäntöä uudesta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon ilmasto ja ilmastovaikutukset, ja määritettävä, miten ehdotettu lainsäädäntö vaikuttaa ilmastoon ja ympäristöön, samalla tavoin kuin se arvioi oikeusperustaa, toissijaisuutta ja suhteellisuutta.

Tarkistus  52

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 d) Komission olisi lisäksi varmistettava, että teollisuudella on riittävät valmiudet tehdä merkittävä harppaus kohti ilmastoneutraaliutta ja erittäin kunnianhimoisia vuosien 2030 ja 2040 tavoitteita perusteellisen sääntelykehyksen ja haasteisiin suhteutettujen taloudellisten resurssien avulla. Tätä sääntely- ja rahoituskehystä olisi arvioitava säännöllisesti ja mukautettava tarvittaessa hiilivuodon, teollisuuden lakkauttamisten, työpaikkojen menetyksen ja epäreilun kansainvälisen kilpailun estämiseksi.

Tarkistus  53

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 e) Komission olisi arvioitava työllisyystarpeita, koulutusvaatimukset mukaan lukien, talouden kehitystä sekä oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän toteutumista.

Tarkistus  54

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 f kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 f) Jotta unioni voisi saavuttaa ilmastoneutraaliustavoitteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä vuosia 2030 ja 2040 koskevat välitavoitteet, unionin toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden olisi luovuttava asteittain kaikista suorista ja epäsuorista fossiilisten polttoaineiden tuista mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Asteittainen luopuminen näistä tuista ei saisi vaikuttaa pyrkimyksiin torjua energiaköyhyyttä.

Tarkistus  55

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18) Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai unionin toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

(18) Sen varmistamiseksi, että unioni ja kaikki jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden maakohtainen ja yhteinen edistyminen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai jos jotkin unionin toimenpiteet eivät ole sen ilmastotavoitteiden mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole unionin ilmastotavoitteiden mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle. Komission olisi julkistettava kyseinen arviointi ja sen tulokset heti kun se on hyväksytty.

Tarkistus  56

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a) Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen on mahdollista vain, jos kaikki jäsenvaltiot jakavat taakan ja sitoutuvat täysimääräisesti siirtymään ilmastoneutraaliuteen. Jokaisella jäsenvaltiolla on velvollisuus saavuttaa väli- ja lopputavoitteet, ja jos komissio katsoo, että näitä velvoitteita ei ole täytetty, komissiolla olisi oltava valta toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioita vastaan. Näiden toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia, asianmukaisia ja perussopimusten mukaisia.

Tarkistus  57

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 b) Tieteellinen asiantuntemus ja paras saatavilla oleva ajantasainen näyttö sekä paikkansapitävä ja avoin ilmastonmuutosta koskeva tieto ovat välttämättömiä, ja niiden olisi oltava perustana unionin ilmastotoimille ja pyrkimyksille saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2050. Riippumattomat kansalliset ilmastoalan neuvoa-antavat elimet ovat tärkeässä asemassa tiedottaessaan kansalaisille ja osallistuessaan ilmastonmuutosta koskevaan poliittiseen keskusteluun niissä jäsenvaltioissa, joissa niitä on. Sen vuoksi jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet niin, kannustetaan perustamaan kansallinen ilmastoalan neuvoa-antava elin, joka koostuu tutkijoista, jotka on valittu ilmastonmuutoksen alan ja muiden tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisten tieteenalojen asiantuntemuksen perusteella. Komission olisi perustettava yhteistyössä näiden kansallisten ilmastoalan neuvoa-antavien elinten kanssa ilmastonmuutosta käsittelevä riippumaton tieteellinen neuvoa-antava paneeli, Euroopan ilmastonmuutosneuvosto (ECCC), jonka olisi täydennettävä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja unionin nykyisten tutkimuslaitosten ja virastojen työtä. Sen toiminnassa olisi kansainvälisellä tasolla vältettävä päällekkäisyyksiä IPCC:n tehtävien kanssa. ECCC:n olisi koostuttava valikoitujen johtavien asiantuntijoiden muodostamasta tieteellisestä komiteasta ja sitä tukevasta johtokunnasta, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. ECCC:n tarkoituksena on antaa unionin toimielimille vuosittain arvioita siitä, ovatko kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät unionin toimenpiteet unionin ilmastotavoitteiden ja sen kansainvälisten ilmastositoumusten mukaisia. ECCC:n olisi myös arvioitava toimia ja etenemistapoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja hiilidioksidin sitomismahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Tarkistus  58

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Komission olisi varmistettava vakuuttava ja objektiivinen arviointi, joka perustuu ajantasaisiin tieteellisiin, teknisiin ja sosioekonomisiin tuloksiin ja edustaa laajaa riippumatonta asiantuntemusta, ja perustettava arviointinsa asiaankuuluviin tietoihin, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimittamat ja raportoimat tiedot, Euroopan ympäristökeskuksen raportit, paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, myös IPCC:n raportit. Komissio on sitoutunut selvittämään, miten julkinen sektori voi käyttää EU:n luokitusjärjestelmää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, ja arviointiin olisi sisällyttävä tiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä. Komission olisi käytettävä eurooppalaisia tilastoja ja tietoja, jos niitä on saatavilla, ja pyrittävä hankkimaan asiantuntijoiden suorittama tarkastus. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota tarpeen mukaan vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

(19) Komission olisi varmistettava vakuuttava ja objektiivinen arviointi, joka perustuu ajantasaisiin tieteellisiin, teknisiin ja sosioekonomisiin tuloksiin ja edustaa laajaa riippumatonta asiantuntemusta, ja perustettava arviointinsa asiaankuuluviin tietoihin, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimittamat ja raportoimat tiedot, Euroopan ympäristökeskuksen raportit sekä paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, kuten IPCC:n, UNEP:n, IPBESin, ECCC:n ja mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioiden kansallisten riippumattomien ilmastoalan neuvoa-antavien elinten raportit. Komissio on sitoutunut selvittämään, miten julkinen sektori voi käyttää EU:n luokitusjärjestelmää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, ja arviointiin olisi sisällyttävä tiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä. Komission olisi käytettävä eurooppalaisia tilastoja ja tietoja, jos niitä on saatavilla, ja pyrittävä hankkimaan asiantuntijoiden suorittama tarkastus. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota tarpeen mukaan vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

Tarkistus  59

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi, muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

(20) Koska kansalaisilla, yhteisöillä ja alueilla on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin olisi sekä kannustettava että edistettävä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa täysin avoimesti, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia sosiaalisesti oikeudenmukaisen, sukupuolten kannalta tasapuolisen, ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi, muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

Tarkistus  60

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa vahvistetaan kehityspolku kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti37. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21) Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, pk‑yritykset, työntekijät ja ammattiliitot, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, komission olisi arvioitava vaihtoehtoisia tapoja varmistaa kehityspolku kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä ja annettava tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tarkistus  61

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Koska komissio on sitoutunut paremman lainsäädännön periaatteisiin, unionin välineissä olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten kanssa. Järjestelmän, jolla mitataan edistymistä kohti ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista sekä toteutettujen toimenpiteiden johdonmukaisuutta kyseisen tavoitteen kanssa, olisi perustuttava asetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistettuun hallintokehykseen ja oltava johdonmukainen sen kanssa. Erityisesti säännöllisen raportoinnin järjestelmässä ja komission arvioinnissa ja raportoinnin perusteella toteutettavien toimien jaksottamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2018/1999 jäsenvaltioille asettuja vaatimuksia tietojen ja kertomusten toimittamisesta. Sen vuoksi asetusta (EU) 2018/1999 olisi muutettava ilmastoneutraaliustavoitteen sisällyttämiseksi asiaa koskeviin säännöksiin.

(22) Koska komissio on sitoutunut paremman lainsäädännön periaatteisiin, unionin välineissä olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten kanssa. Järjestelmän, jolla mitataan edistymistä kohti unionin ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä toteutettujen toimenpiteiden johdonmukaisuutta kyseisten tavoitteiden kanssa, olisi perustuttava asetuksessa (EU) 2018/1999 vahvistettuun hallintokehykseen ja oltava johdonmukainen sen kanssa. Erityisesti säännöllisen raportoinnin järjestelmässä ja komission arvioinnissa ja raportoinnin perusteella toteutettavien toimien jaksottamisessa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2018/1999 jäsenvaltioille asettuja vaatimuksia tietojen ja kertomusten toimittamisesta. Sen vuoksi asetusta (EU) 2018/1999 olisi muutettava ilmastoneutraaliustavoitteen sisällyttämiseksi asiaa koskeviin säännöksiin.

Tarkistus  62

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(23) Ilmastonmuutos on lähtökohtaisesti rajat ylittävä haaste, ja unionin tasolla tarvitaan koordinoituja toimia, joilla täydennetään ja vahvistetaan tehokkaasti kansallisia politiikkoja. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin tämän asetuksen tavoitetta, joka on ilmastoneutraaliuden toteuttaminen unionissa vuoteen 2050 mennessä, vaan se voidaan asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi paremmin saavuttaa unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(23) Ilmastonmuutos on lähtökohtaisesti rajat ylittävä haaste, ja unionin tasolla tarvitaan koordinoituja toimia, joilla täydennetään ja vahvistetaan tehokkaasti kansallisia politiikkoja. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin tämän asetuksen tavoitetta, joka on ilmastoneutraaliuden toteuttaminen unionissa ja kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, vaan se voidaan asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi paremmin saavuttaa unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  63

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 a) Unionin osuus koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä 10 prosenttia. Ilmastoneutraaliustavoite rajoittuu unionin tuotannon päästöihin. Johdonmukainen ilmastopolitiikka tarkoittaa myös kulutuksesta sekä energian ja resurssien tuonnista aiheutuvien päästöjen hillitsemistä.

Tarkistus  64

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 b) Unionin kulutuksen ilmastojalanjälki on olennainen työkalu, jota olisi kehitettävä unionin ilmastotavoitteiden yleisen johdonmukaisuuden parantamiseksi.

Tarkistus  65

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 c) Jotta unionin ilmastopolitiikka olisi kaikin tavoin tehokasta, siinä olisi puututtava hiilivuotoon ja kehitettävä asianmukaisia työkaluja, kuten hiilitullimekanismi, joilla sitä voidaan hallita ja samalla suojella unionin standardeja ja unionin teollisuuden edelläkävijöitä.

Tarkistus  66

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 d) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti kolmansista maista on lisääntynyt jatkuvasti viime vuosina. Tämän kehityksen vuoksi olisi arvioitava, mihin kolmansista maista tuotaviin tuotteisiin olisi sovellettava vastaavanlaisia vaatimuksia kuin mitä sovelletaan unionin viljelijöihin, kun on kyse vaatimuksista, jotka perustuvat ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä koskevan unionin politiikan tavoitteisiin. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus ja tiedonanto tästä aiheesta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021.

Tarkistus  67

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 e) Komissio korosti tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” tarvetta nopeuttaa siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen yhtenä ilmastoneutraaliuteen tähtäävän toimintapolitiikan painopisteistä. Jotta voidaan varmistaa siirtyminen kohti kestävää ja älykästä liikkuvuutta, komissio on ilmoittanut hyväksyvänsä vuonna 2020 kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan kattavan strategian, johon sisältyy kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään merkittävästi hiilidioksidi- ja epäpuhtauspäästöjä kaikissa liikennemuodoissa, muun muassa edistämällä puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa maantie-, meri- ja lentoliikenteessä, lisäämällä kestävämpien liikennemuotojen, kuten rautatie- ja sisävesiliikenteen, osuutta ja parantamalla tehokkuutta koko liikennejärjestelmässä, tarjoamalla kannustimia kestävämmille kuluttajavalinnoille ja vähäpäästöisille käytännöille sekä investoimalla vähäpäästöisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin, myös infrastruktuuriin.

Tarkistus  68

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 f kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 f) Liikenneinfrastruktuurilla voisi olla keskeinen rooli nopeutettaessa siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen, jos sillä edistetään siirtymistä kestävämpiin liikennemuotoihin erityisesti tavaraliikenteessä. Samanaikaisesti ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt, kuten vedenkorkeuden nousu, äärimmäiset sääolot, kuivuus ja lämpötilan nousu, voivat aiheuttaa infrastruktuurivaurioita, toimintahäiriöitä sekä toimitusketjujen kapasiteettiin ja tehokkuuteen kohdistuvia paineita ja siten kielteisiä vaikutuksia Euroopan liikkuvuuteen. Sen vuoksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T) ydinverkon loppuun saattaminen vuoteen 2030 mennessä ja täydentävän TEN-T-verkon loppuun saattaminen vuoteen 2040 mennessä on äärimmäisen tärkeää, samalla kun otetaan huomioon unionin lainsäädännössä asetetut velvoitteet, jotka koskevat hankkeiden koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen huomioon ottamista. Lisäksi komission olisi harkittava lainsäädäntökehyksen ehdottamista liikenneinfrastruktuurin riskinhallinnan, häiriönsietokyvyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi.

Tarkistus  69

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 g kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 g) Unionin lainsäädäntötoimien keskiössä olisi oltava Euroopan rautatieverkon vaihtoyhteyksien toimivuus ja erityisesti kansainväliset yhteydet, jotta rautateiden henkilöliikenteestä tehdään houkuttelevampaa keskipitkillä ja pitkillä matkoilla, sekä rautateiden ja sisävesiväylien tavaraliikennekapasiteetin parantaminen.

Tarkistus  70

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 h kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 h) On tärkeää varmistaa riittävät investoinnit asianmukaisen infrastruktuurin kehittämiseen päästötöntä liikkuvuutta varten, mikä kattaa myös intermodaaliset liikennekeskukset ja Verkkojen Eurooppa -välineen roolin vahvistamisen välineenä, jolla tuetaan siirtymistä älykkääseen, kestävään ja turvalliseen liikkuvuuteen unionissa.

Tarkistus  71

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 i kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 i) Kun otetaan huomioon unionin pyrkimykset siirtää maantieliikennettä rautateille, jotta hiilidioksidipäästöjen kannalta tehokkain liikennemuoto saataisiin johtavaan asemaan, sekä tuleva Euroopan rautateiden teemavuosi 2021, lainsäädännössä olisi otettava painopisteeksi aidon yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luominen poistamalla kaikki hallinnolliset rasitteet ja protektionistiset kansalliset lait vuoteen 2024 mennessä.

Tarkistus  72

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 j kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 j) Jotta ilmastoneutraaliutta koskeva tavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä, komission olisi myös vahvistettava autojen, pakettiautojen ja kuorma-autojen hiilidioksidipäästönormeja koskevaa lainsäädäntöä, otettava käyttöön erityistoimenpiteitä maantieliikenteen sähköistämisen edistämiseksi ja tehtävä aloitteita kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja käyttöönoton vauhdittamiseksi.

Tarkistus  73

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 k kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(23 k) Vuonna 2019 Madridissa Espanjassa järjestetystä YK:n ilmastokokouksesta (COP 25) 28 päivänä marraskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti totesi, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön suunnittelemat tämänhetkiset maailmanlaajuiset tavoitteet ja toimenpiteet eivät täysimääräisesti toteutettuinakaan riittäisi tarvittaviin päästövähennyksiin ja että Euroopan tasolla ja globaalisti tarvitaan merkittäviä koko taloutta koskevan kasvihuonekaasujen nollanettopäästötavoitteen mukaisia lisätoimia1 a.

Tarkistus  74

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

1 artikla

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet kasvihuonekaasupäästöjen peruuttamattomalle ja asteittaiselle vähentämiselle ja luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamien poistumien lisäämiselle unionissa.

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet kasvihuonekaasupäästöjen peruuttamattomalle, ennustettavalle ja nopealle vähentämiselle ja luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamien poistumien lisäämiselle unionissa sen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti.

Tässä asetuksessa esitetään sitova tavoite ilmastoneutraaliuden toteuttamiselle unionissa vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen 2 artiklassa asetetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi, ja siinä säädetään puitteista, joiden avulla voidaan edistyä Pariisin sopimuksen 7 artiklassa vahvistetun maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen saavuttamisessa.

Tässä asetuksessa esitetään sitova tavoite ilmastoneutraaliuden toteuttamiselle unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen 2 artiklassa asetetun pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen saavuttamiseksi, ja siinä säädetään puitteista, joiden avulla voidaan edistyä Pariisin sopimuksen 7 artiklassa vahvistetun maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen saavuttamisessa.

Tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevassa 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnasta aiheutuviin päästöihin sekä luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevassa 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnasta aiheutuviin päästöihin sekä luonnollisten tai muiden nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Tarkistus  75

Ehdotus asetukseksi

2 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

2 artikla

Ilmastoneutraaliustavoite

Ilmastoneutraaliustavoite

1. Unionin laajuiset unionissa säännellyt kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat on tasapainotettava viimeistään vuonna 2050 ja siten on vähennettävä nettopäästöt nollaan kyseiseen päivämäärään mennessä.

1. Unionin laajuiset unionissa säännellyt ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat on tasapainotettava unionissa viimeistään vuonna 2050 ja siten saatettava kasvihuonekaasujen nettopäästöt nollatasolle kyseiseen päivämäärään mennessä. Kunkin jäsenvaltion on saavutettava kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt viimeistään vuonna 2050.

2. Asianomaisten unionin toimielinten on unionin tasolla ja jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta 1 kohdassa esitetty ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa yhteisesti ottaen huomioon, että on tärkeää edistää oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä.

2. Asianomaisten unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tieteellisen tiedon perusteella ja annettava tukea unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta 1 kohdassa esitetty ilmastoneutraaliustavoite voidaan saavuttaa unionissa ja kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon, että on tärkeää edistää oikeudenmukaisuutta, yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista siirtymää jäsenvaltioiden kesken sekä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, suojella haavoittuvassa asemassa olevia unionin kansalaisia sekä hoitaa, ennallistaa, suojella ja parantaa merien ja maa-alueiden biologista monimuotoisuutta, ekosysteemejä ja hiilinieluja.

 

2 a. Tammikuun 1 päivästä 2051 alkaen nielujen aikaansaamien kasvihuonekaasujen poistumien on ylitettävä ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt unionissa ja kaikissa jäsenvaltioissa.

3. Komissio tarkastelee syyskuuhun 2020 mennessä uudelleen asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 11 kohdassa tarkoitettua vuoteen 2030 ulottuvaa unionin ilmastotavoitetta 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen valossa ja tutkii vaihtoehtoja uudeksi vuodelle 2030 asetettavaksi päästövähennystavoitteeksi, joka on 50–55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Jos komissio katsoo, että on tarpeen muuttaa kyseistä tavoitetta, se tekee asianmukaisesti ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Unionin vuoteen 2030 ulottuvana ilmastotavoitteena on 60 prosentin päästövähennys vuoteen 1990 verrattuna.

4. Komissio arvioi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä, miten unionin lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön unionin vuoteen 2030 ulottuva tavoite, olisi muutettava, jotta voidaan saavuttaa 50–55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna ja saavuttaa 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite, ja harkitsee tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista, mukaan lukien lainsäädäntöehdotusten hyväksyminen perussopimusten mukaisesti.

4. Komissio arvioi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä, miten kaikkea unionin lainsäädäntöä, jolla on merkitystä unionin vuoteen 2030 ulottuvan ilmastotavoitteen saavuttamisen kannalta, sekä muuta asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä, joka edistää kiertotaloutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, olisi muutettava, jotta voidaan saavuttaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päästövähennystavoite ja 2 artiklan 1 kohdassa asetettu ilmastoneutraaliustavoite, ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien lainsäädäntöehdotusten hyväksyminen perussopimusten mukaisesti. Komissio arvioi erityisesti vaihtoehtoja, joilla kaikkien sektorien, kuten ilmailun ja meriliikenteen, päästöt saatetaan vastaamaan vuoden 2030 ilmastotavoitetta ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta, jotta näiden päästöjen nettomäärä voidaan vähentää nollaan viimeistään vuonna 2050, ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio ottaa käyttöön riittävät resurssit kaikkia sellaisia investointeja varten, joita tarvitaan tässä kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

4 a. Yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin jälkeen ja ottaen huomioon 3 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun kasvihuonekaasubudjetin komissio tarkastelee 31 päivään toukokuuta 2023 mennessä vaihtoehtoja unionin vuoteen 2040 ulottuvaksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 1990 verrattuna ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

Arvioidessaan vaihtoehtoja vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi komissio kuulee ECCC:tä ja ottaa huomioon 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetut perusteet.

 

4 b. Komissio arvioi viimeistään 12 kuukauden kuluttua vuoden 2040 ilmastotavoitteen hyväksymisestä, miten tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaista unionin lainsäädäntöä olisi kokonaisuudessaan muutettava, ja harkitsee tarvittavia toimenpiteitä, kuten lainsäädäntöehdotusten hyväksymistä, perussopimusten mukaisesti.

Tarkistus  76

Ehdotus asetukseksi

2 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Jäsenvaltioiden ilmastoalan neuvoa‑antavat elimet ja Euroopan ilmastonmuutosneuvosto

 

1. Kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021 kansallinen riippumaton ilmastoalan neuvoa-antava elimensä, joka on vastuussa muun muassa kansallista ilmastopolitiikkaa koskevan tieteellisen asiantuntija-avun antamisesta. Jos jäsenvaltioilla ei ole tällaista elintä, niitä kannustetaan perustamaan sellainen.

 

Kansallisen riippumattoman ilmastoalan neuvoa-antavan elimen tieteellisen riippumattomuuden ja itsenäisyyden tukemiseksi jäsenvaltioita on kannustettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, jotta elin voi toimia täysin avoimesti ja julkistaa tuloksensa, ja ilmoittamaan näistä toimenpiteistä komissiolle.

 

2. Komissio perustaa 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä yhteistyössä näiden kansallisten ilmastoalan neuvoa‑antavien elinten kanssa Euroopan ilmastonmuutosneuvoston (ECCC), josta tulee pysyvä, riippumaton ja tieteidenvälinen ilmastonmuutosta käsittelevä tieteellinen neuvoa-antava paneeli, jonka toimintaa ohjaavat IPCC:n esittämät viimeisimmät tieteelliset havainnot. ECCC täydentää Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja unionin nykyisten tutkimuslaitosten ja virastojen työtä. Päällekkäisen työn välttämiseksi EEA toimii ECCC:n sihteeristönä, mutta ECCC säilyttää silti hallinnollisen ja talousarviota koskevan riippumattomuutensa.

 

3. ECCC:n jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. ECCC koostuu tieteellisestä komiteasta, jossa on enintään 15 johtavaa asiantuntijaa, ja sen kokoonpanossa varmistetaan 4 kohdassa lueteltujen toimien edellyttämä kattava asiantuntemus. Tieteellinen komitea vastaa itsenäisesti ECCC:n tieteellisten lausuntojen laatimisesta.

 

4. Tieteellisen komitean toimiin kuuluu:

 

a) nykyisten ja ehdotettujen unionin kehityspolkujen, kasvihuonekaasubudjetin ja ilmastotavoitteiden johdonmukaisuuden arviointi suhteessa unionin omiin ja kansainvälisiin ilmastositoumuksiin;

 

b) todennäköisyyksien arviointi sille, pysyykö unioni kasvihuonekaasubudjetissa ja saavuttaako se ilmastoneutraaliuden nykyisten ja suunniteltujen toimenpiteiden puitteissa;

 

c) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien unionin toimenpiteiden johdonmukaisuuden arviointi suhteessa 2 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin;

 

d) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja hiilensitomispotentiaalin kasvattamista edistävien toimien ja mahdollisuuksien kartoittaminen;

 

e) toimien toteuttamatta jättämisen tai riittämättömien toimien seurausten määrittäminen.

 

5. Toteuttaessaan 4 kohdassa tarkoitettuja toimia ECCC:n on varmistettava, että se kuulee asianmukaisesti kansallisia riippumattomia ilmastoalan neuvoa‑antavia elimiä.

 

6. Tieteellisen komitean työtä tukee johtokunta. Johtokuntaan kuuluu yksi jäsen kustakin 1 kohdan mukaisesti komissiolle ilmoitetusta kansallisesta riippumattomasta ilmastoalan neuvoa‑antavasta elimestä, kaksi komission valitsemaa edustajaa, kaksi Euroopan parlamentin valitsemaa edustajaa sekä EEA:n nimittämä sihteeristön puheenjohtaja.

 

Johtokunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja vastaa ECCC:n toiminnan järjestelyistä ja seurannasta. Euroopan parlamentti ja neuvosto nimittävät johtokunnan yhteisellä sopimuksella komission ehdotuksen perusteella. Johtokunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan.

 

Johtokunnan vastuulla ovat seuraavat tehtävät:

 

a)  vuotuisen työohjelman hyväksyminen tieteellisen komitean ehdotuksesta ja sen varmistaminen, että työohjelma on johdonmukainen ECCC:n toimeksiannon kanssa;

 

b)  tieteellisen komitean jäsenten nimittäminen ja samalla sen varmistaminen, että komitealla on työohjelmaan sisältyvien toimien edellyttämä asiantuntemus;

 

c)  ECCC:n talousarvion hyväksyminen;

 

d)  toiminnan koordinointi kansallisten ilmastoalan neuvoa-antavien elinten kanssa.

 

7. Johtokunta nimittää tieteellisen komitean jäsenet henkilökohtaisesti. Tieteellisen komitean jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan. Tieteellinen komitea vahvistaa kahden kolmasosan enemmistöllä työjärjestyksensä, jolla varmistetaan sen täysi tieteellinen riippumattomuus ja itsenäisyys.

 

Tieteellisen komitean jäsenehdokkaat valitaan avoimella arviointimenettelyllä. Hakuilmoituksessa esitetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävien tiedekomitean jäsenehdokkaiden ammatillista kokemusta arvioidaan vertailevasti seuraavien valintaperusteiden pohjalta:

 

a)   tieteellinen huippuosaaminen;

 

b)   kokemus tieteellisten arviointien tekemisestä ja/tai tieteellisen neuvonnan antamisesta omalla erikoisalalla;

 

c)   laaja asiantuntemus ilmasto- ja ympäristötieteiden alalla tai muilla tieteenaloilla, joilla on merkitystä unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta;

 

d)   kokemus tieteellisen työn vertaisarvioinnista;

 

e)   ammatillinen kokemus työskentelystä kansainvälisessä tieteidenvälisessä toimintaympäristössä.

 

Tieteellisen komitean kokoonpanossa on varmistettava tasapuolinen edustus sukupuolten, eri tieteenalojen ja sektorien asiantuntemuksen sekä maantieteellisen jakautumisen kannalta.

 

8. ECCC raportoi 4 kohdan mukaisten tutkimustensa tulokset vuosittain komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tarvittaessa ECCC antaa komissiolle suosituksia, jotta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa. ECCC varmistaa, että sen prosessit ovat täysin avoimia ja että sen raportit ovat yleisön saatavilla. Komissio tarkastelee raportteja ja mahdollisia suosituksia ja antaa ECCC:lle virallisen vastauksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua niiden vastaanottamisesta. Vastaus raportteihin ja suosituksiin on asetettava yleisön saataville.

Tarkistus  77

Ehdotus asetukseksi

3 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

3 artikla

3 artikla

Kehityspolku ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

Kehityspolku ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

1. Siirretään komissiolle valta antaa 9 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla unionin tason kehityspolku 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Komissio tarkastelee kehityspolkua uudelleen kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta.

1. Komissio arvioi 31 päivään toukokuuta 2023 mennessä vaihtoehtoja ohjeellisen unionin tason kehityspolun vahvistamiseksi 2 artiklan 1 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi lähtien liikkeelle 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteesta ja ottaen huomioon 2 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetun vuoden 2040 sitovan välitavoitteen ja antaa tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen.

 

1 a. Kun 1 kohdassa tarkoitettu kehityspolku on vahvistettu, komissio tarkastelee kehityspolkua uudelleen kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta, alkaen vuoden 2028 tilannekatsauksesta. Komissio esittää lainsäädäntöehdotuksen kehityspolun mukauttamiseksi, kun se pitää tällaista mukautusta aiheellisena uudelleentarkastelun perusteella.

2. Kehityspolun on alettava 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vuoteen 2030 ulottuvasta unionin ilmastotavoitteesta.

2. Antaessaan lainsäädäntöehdotuksia kehityspolun vahvistamiseksi 1 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon unionin kasvihuonekaasubudjetin, jossa määritetään jäljellä oleva hiilidioksidiekvivalentiksi muutettu kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä, joka voitaisiin päästää ilmakehään viimeistään vuoteen 2050 mennessä vaarantamatta unionin Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksia.

 

2 a.  Komissio määrittää unionin kasvihuonekaasubudjetin kertomuksessa ja toimittaa tämän kertomuksen parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021. Komissio asettaa julkisesti saataville tämän kertomuksen ja menetelmät, joihin se perustuu.

3. Asettaessaan kehityspolkua 1 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

3. Antaessaan lainsäädäntöehdotuksia kehityspolun vahvistamiseksi 1 kohdan mukaisesti tai mukauttamiseksi 1 a kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon seuraavat perusteet:

 

-a) paras saatavilla oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n, IPBESin, ECCC:n ja mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioiden riippumattomien ilmastoalan neuvoa‑antavien elinten tuoreimmat raportit;

 

-a a) sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristökustannukset, jos toimia ei toteuteta tai ne ovat riittämättömiä;

 

-a b) tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä kaikille;

a) kustannustehokkuus ja taloudellinen tehokkuus;

 

b) unionin talouden kilpailukyky;

b) unionin talouden kilpailukyky, ottaen huomioon erityisesti pk-yritykset ja alat, joilla hiilivuodon riski on suurin;

 

b a) lopputuotteiden ja kulutuksen hiilijalanjälki unionissa;

c) paras käytettävissä oleva tekniikka;

c) paras käytettävissä oleva, kustannustehokas, turvallinen ja skaalautuva teknologia noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta ja välttäen mahdollisia lukkiutumisvaikutuksia;

d) energiatehokkuus, energian kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus;

d) energiatehokkuus ja ’energiatehokkuus etusijalle’ -periaate, energian kohtuuhintaisuus, energiaköyhyyden vähentäminen ja toimitusvarmuus;

 

d a) tarve luopua vaiheittain fossiilisista polttoaineista ja varmistaa niiden korvaaminen kestävästi tuotetuilla uusiutuvalla energialla, materiaaleilla ja tuotteilla;

e) oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

e) oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

f) tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan;

f) tarve varmistaa ympäristönsuojelullinen tehokkuus ja edistyminen ajan mittaan;

 

f a) tarve varmistaa ympäristökestävyys, mukaan lukien tarve puuttua biodiversiteettikriisiin, samalla kun ennallistetaan rappeutuneita ekosysteemejä ja ehkäistään ekosysteemien peruuttamatonta vahingoittumista, jotta saavutetaan unionin biodiversiteettitavoitteet;

 

f b) vakaiden, pitkäkestoisten ja ilmastotehokkaiden luonnollisten nielujen turvaaminen ajan mittaan;

g) investointitarpeet ja -mahdollisuudet;

g) investointitarpeet ja innovointimahdollisuudet asetuksen (EU) 2020/... [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, samalla kun otetaan huomioon hukkainvestointien riski.

h) tarve varmistaa oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen siirtymä;

 

i) kansainvälinen kehitys ja toteutetut toimet Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen perimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi;

 

j) paras saatavilla oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n tuoreimmat raportit.

 

(Komission tekstin h ja j alakohdat on parlamentin tarkistuksessa muutettu -a b ja -a alakohdaksi. Kohtia -a b ja -a on myös tarkistettu.)

Tarkistus  78

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

 

-1 a. Komissio hyväksyy viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2021 ja sen jälkeen joka viides vuosi päivitetyn EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Päivitetyssä EU:n strategiassa pyritään varmistamaan, että sopeutumispolitiikat asetetaan etusijalle, integroidaan ja pannaan täytäntöön johdonmukaisesti kaikissa unionin toimintapolitiikoissa, kansainvälisissä sitoumuksissa, kauppasopimuksissa ja kansainvälisissä kumppanuuksissa.

1. Asian parissa toimivien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että edistytään jatkuvasti pyrkimyksessä parantaa sopeutumiskykyä, vahvistaa kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti.

1. Asian parissa toimivien unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on pyrittävä täyttämään EU:n strategiassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi asetetut ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat kansalliset ja unionin tason tavoitteet sekä varmistettava, että edistytään jatkuvasti pyrkimyksessä parantaa sopeutumiskykyä, vahvistaa kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää alttiutta ilmastonmuutokselle, myös meri- ja maaekosysteemeissä, Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, ja niiden on integroitava sopeutuminen asiaankuuluviin sosiaali- ja talouspolitiikan sekä ympäristöpolitiikan toimintalinjoihin ja toimiin. Niiden on keskityttävä erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin sekä niihin väestöryhmiin ja talouden sektoreihin, joihin vaikutukset osuvat pahimmin, tunnistettava tähän liittyviä puutteita yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa ja toteutettava korjaavia toimenpiteitä.

2. Jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät kattavat riskinhallintakehykset ja jotka perustuvat vakaisiin ilmastoa ja alttiutta koskeviin perustasoihin ja edistymisen arviointeihin.

2. Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka viides vuosi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön kansallisen ja alueellisen tason sopeutumisstrategiat ja ‑suunnitelmat, jotka sisältävät kattavat paikalliset riskinhallintakehykset ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja erityispiirteet ja jotka perustuvat vakaisiin ilmastoa ja alttiutta koskeviin perustasoihin ja indikaattoreihin sekä edistymisen arviointeihin parhaan saatavilla olevan ja ajantasaisen tieteellisen näytön pohjalta. Näihin strategioihin ja suunnitelmiin on sisällyttävä toimenpiteitä, jotka vastaavat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia kansallisia ja unionin tavoitteita. Näissä strategioissa on erityisesti otettava huomioon ryhmät, yhteisöt ja ekosysteemit, jotka ovat haavoittuvia ja kärsivät kielteisistä vaikutuksista, ja niihin on sisällytettävä meri- ja maaekosysteemien hoitoa, ennallistamista ja suojelua koskevia toimenpiteitä niiden selviytymiskyvyn parantamiseksi. Jäsenvaltioiden on otettava strategioissaan huomioon maatalouden ja elintarvikejärjestelmien erityinen haavoittuvuus ja elintarviketurva sekä edistettävä luontopohjaisia ratkaisuja ja ekosysteemeihin perustuvaa sopeutumista.

Tarkistus  79

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Rahoitusvirtojen johdonmukaisuus ilmastoneutraaliin ja joustavasti mukautuvaan yhteiskuntaan tähtäävän kehityskulun kanssa

 

1. Asianomaisten unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on varmistettava jatkuva edistyminen julkisten ja yksityisten rahoitusvirtojen johdonmukaistamisessa ilmastoneutraaliin ja joustavasti mukautuvaan yhteiskuntaan tähtäävän kehityskulun kanssa Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ottaen huomioon tämän asetuksen 2 artiklassa vahvistetut unionin ilmastotavoitteet.

 

2. Komissio esittää viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2021 ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin osana 5 artiklassa tarkoitettuja arviointeja Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan, miten kaikkea asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä, mukaan lukien unionin monivuotiset rahoituskehykset ja kaikki unionin talousarvioon sisältyviä rahastoja ja välineitä koskevat asetukset, olisi muutettava niin, että niihin sisällytetään sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia säännöksiä sen varmistamiseksi, että julkiset ja yksityiset rahoitusvirrat ovat johdonmukaisia tämän asetuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden kanssa. Tähän arviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

 

3. Komissio ilmoittaa vuosittain, mikä osa unionin menoista on asetuksessa (EU) 2020/...[luokitusjärjestelmäasetus] vahvistettujen luokitusjärjestelmän luokkien mukaista.

 

4. Jotta 2 artiklassa vahvistetut unionin ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, unionin toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden on lakkautettava asteittain fossiilisten polttoaineiden suorat ja välilliset tuet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja vauhditettava vastaavasti kestäviä investointeja. Näiden tukien lakkauttaminen ei saa vaikuttaa pyrkimyksiin torjua energiaköyhyyttä.

Tarkistus  80

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Unionin edistymisen ja toimenpiteiden arviointi

Unionin edistymisen ja toimenpiteiden arviointi

1. Komissio arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein yhdessä asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin kanssa seuraavia:

1. Komissio arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein yhdessä asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin kanssa seuraavia:

a) kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna;

a) kaikkien jäsenvaltioiden maakohtainen ja yhteinen edistyminen 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun myöhemmin vahvistettavan kehityspolun mukaisesti ilmaistuna; jos kehityspolkua ei ole saatavilla, arviointi suoritetaan 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen perusteiden sekä vuoden 2030 ilmastotavoitteen pohjalta;

b) kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa.

b) kaikkien jäsenvaltioiden maakohtainen ja yhteinen edistyminen 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa.

Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja energiaunionin tilaa koskevan katsauksen, joka on laadittu kyseisenä kalenterivuonna asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio toimittaa nämä arvioinnit ja niiden päätelmät ja energiaunionin tilaa koskevan katsauksen, joka on laadittu kyseisenä kalenterivuonna asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja asettaa ne julkisesti saataville.

2. Komissio tarkastelee uudelleen 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein uudelleen seuraavia:

2. Komissio tarkastelee uudelleen 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein uudelleen seuraavia:

a) unionin toimenpiteiden johdonmukaisuus 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna;

a) unionin toimenpiteiden ja toimintapolitiikkojen, mukaan lukien alakohtaisen lainsäädännön, unionin ulkoisten toimien ja unionin talousarvion, johdonmukaisuus 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden kanssa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun myöhemmin vahvistettavan kehityspolun mukaisesti ilmaistuna; jos kehityspolkua ei ole saatavilla, arviointi suoritetaan 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen perusteiden sekä vuoden 2030 ilmastotavoitteen pohjalta;

b) unionin toimenpiteiden riittävyys 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi.

b) unionin toimenpiteiden ja toimintapolitiikkojen, mukaan lukien alakohtaisen lainsäädännön, unionin ulkoisten toimien ja unionin talousarvion, riittävyys 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi.

3.  Jos komissio toteaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että unionin toimenpiteet eivät ole 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai että ne eivät riitä varmistamaan edistymistä 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa tai että edistyminen joko ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa on riittämätöntä, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti samaan aikaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun uudelleentarkastelun kanssa.

3. Jos komissio toteaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että unionin toimenpiteet ja toimintapolitiikat eivät ole 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden mukaisia tai että ne eivät riitä varmistamaan edistymistä 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa tai että edistyminen joko 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tai 4 artiklassa tarkoitetussa sopeutumisessa on riittämätöntä, se toteuttaa tämän epäjohdonmukaisuuden korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti mahdollisimman pian tai viimeistään samaan aikaan 3 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun kehityspolun uudelleentarkastelun kanssa.

4. Komissio arvioi mahdollista toimenpide-ehdotusta tai lainsäädäntöehdotusta 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen perusteella 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna ennen sen hyväksymistä, sisällyttää tämän analyysin toimenpiteisiin tai ehdotuksiin mahdollisesti liittyviin vaikutustenarviointeihin ja julkistaa arvioinnin tuloksen hyväksymisajankohtana.

4. Komissio arvioi kaikkien toimenpide-ehdotusten, mukaan lukien lainsäädäntö- ja talousarvioehdotusten, johdonmukaisuutta 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden kanssa ja yhdenmukaistaa toimenpide-ehdotukset näiden tavoitteiden kanssa ennen niiden hyväksymistä. Tämä analyysi on sisällytettävä kaikkiin näihin toimenpiteisiin tai ehdotuksiin mahdollisesti liittyviin vaikutustenarviointeihin. Kun 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kehityspolku ja 3 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettu kasvihuonekaasubudjetti on vahvistettu, niitä on käytettävä arvioinnin pohjana. Komissio asettaa arvioinnin ja sen tulokset suoraan yleisön saataville heti kun arviointi on saatu päätökseen ja joka tapauksessa ennen siihen liittyvän toimenpiteen tai ehdotuksen hyväksymistä.

 

4 a. Komissio hyödyntää 4 kohdassa tarkoitettua arviointia edistääkseen parhaiden käytäntöjen jakamista ja määrittääkseen toimia, joilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus  81

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Kansallisten toimenpiteiden arviointi

Kansallisten toimenpiteiden arviointi

1. Komissio arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein seuraavia:

1. Komissio arvioi 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen kahden vuoden välein seuraavia:

a) niiden kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisuus, jotka on kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tai asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettujen kaksivuotisedistymiskertomusten perusteella todettu merkityksellisiksi 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna;

a) niiden kansallisten toimenpiteiden johdonmukaisuus, jotka on kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, kansallisten pitkän aikavälin strategioiden tai asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettujen edistymiskertomusten perusteella todettu merkityksellisiksi 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun myöhemmin vahvistettavan kehityspolun mukaisesti ilmaistuna; jos kehityspolkua ei ole saatavilla, arviointi suoritetaan 3 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen perusteiden sekä vuoden 2030 ilmastotavoitteen pohjalta;

b) asiaan liittyvien kansallisten toimenpiteiden riittävyys 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi.

b) asiaan liittyvien kansallisten toimenpiteiden riittävyys ja tehokkuus 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi.

Komissio toimittaa kyseisen arvioinnin päätelmät ja energiaunionin tilaa koskevan katsauksen, joka on laadittu kyseisenä kalenterivuonna asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio toimittaa nämä arvioinnit ja niiden päätelmät ja energiaunionin tilaa koskevan katsauksen, joka on laadittu kyseisenä kalenterivuonna asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja asettaa ne julkisesti saataville.

2. Jos komissio toteaa, ottaen asianmukaisesti huomioon 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioidun yhteisen edistymisen, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole kyseisen tavoitteen mukaisia 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna tai että ne eivät riitä varmistamaan 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymistä, se voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia. Komissio asettaa tällaiset suositukset yleisön saataville.

2. Jos komissio toteaa, ottaen asianmukaisesti huomioon 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioidun jäsenvaltioiden maakohtaisen ja yhteisen edistymisen, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole unionin ilmastotavoitteiden mukaisia 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kehityspolun mukaisesti ilmaistuna, kun kehityspolku on vahvistettu, tai että ne eivät riitä varmistamaan 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymistä, se antaa kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia. Komissio asettaa tällaiset suositukset yleisön saataville.

 

2 b. Komissio sisällyttää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun suositukseen ehdotuksia 4 artiklassa tarkoitetun sopeutumisen edistymisen varmistamiseksi. Näihin ehdotuksiin voi tarvittaessa sisältyä teknistä, innovointiin tai osaamiseen liittyvää, taloudellista tai muuta tarvittavaa lisätukea.

3. Kun annetaan suositus 2 kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia periaatteita:

3. Kun annetaan suositus 2 kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia periaatteita:

a) asianomaisen jäsenvaltion on otettava suositus asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä;

a) asianomaisen jäsenvaltion on kuuden kuukauden kuluessa suosituksen vastanottamisesta ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa ottaakseen suosituksen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden välisen sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä ja vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti;

b) asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava ensimmäisessä edistymiskertomuksessaan, joka toimitetaan asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti suosituksen antamisvuotta seuraavana vuonna, miten se on ottanut suosituksen asianmukaisesti huomioon. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla ottamatta huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, sen on perusteltava tämä komissiolle;

b) asianomaisen jäsenvaltion on 18 kuukauden kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava, miten se on ottanut suosituksen asianmukaisesti huomioon ja mitä toimenpiteitä se on ottanut käyttöön suosituksen perusteella; nämä tiedot on sisällytettävä edistymiskertomukseen, joka toimitetaan kyseisenä vuonna asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti;

c) kyseisten suositusten olisi täydennettävä viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.

c) kyseisten suositusten olisi täydennettävä viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.

 

3 a. Kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun edistymiskertomuksen toimittamisesta komissio arvioi, puututaanko asianomaisen jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä asianmukaisesti suosituksessa esitettyihin ongelmakohtiin. Arviointi ja sen tulokset julkistetaan heti kun se on hyväksytty.

Tarkistus  82

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Komission arviointia koskevat yhteiset säännökset

Komission arviointia koskevat yhteiset säännökset

1. Edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden lisäksi komissio perustaa 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun arviointinsa ainakin seuraaviin:

1. Edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden lisäksi komissio perustaa 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun arviointinsa ainakin seuraaviin:

a) asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitetut ja raportoidut tiedot;

a) asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitetut ja raportoidut tiedot;

b) Euroopan ympäristökeskuksen raportit;

b) Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) raportit;

c) eurooppalaiset tilastot ja tiedot, mukaan lukien tiedot haitallisten ilmastovaikutusten aiheuttamista menetyksistä, jos niitä on saatavilla;  ja

c) eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset tilastot ja tiedot, mukaan lukien tiedot haitallisten ilmastovaikutusten aiheuttamista havaituista ja ennakoiduista menetyksistä sekä arviot toimien toteuttamatta jättämisen tai viivästymisen aiheuttamista kustannuksista, jos tällaisia on saatavilla; ja

d) paras saatavilla oleva tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n tuoreimmat raportit; ja

d) paras saatavilla oleva ja ajantasainen tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n, UNEP:n, IPBESin, ECCC:n ja mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioiden kansallisten riippumattomien ilmastoalan neuvoa‑antavien elinten tuoreimmat raportit; ja

e) mahdolliset lisätiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.

e) mahdolliset lisätiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.

2. Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun arvioinnin valmistelussa vuotuisen työohjelmansa mukaisesti.

2. Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun arvioinnin valmistelussa vuotuisen työohjelmansa mukaisesti.

Tarkistus  83

Ehdotus asetukseksi

8 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Yleisön osallistuminen

Yleisön osallistuminen ja avoimuus

Komissio toimii yhdessä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutosta kestävän yhteiskunnan hyväksi. Komissio helpottaa osallistavaa ja helposti lähestyttävää prosessia kaikilla tasoilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisten toimien määrittämiseksi, joilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Komissio voi myös hyödyntää jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 11 artiklan mukaisesti käynnistämiä monitasoisia ilmasto- ja energiakeskusteluja.

1. Komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia sosiaalisesti oikeudenmukaisen, ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutosta kestävän yhteiskunnan hyväksi, myös 2 kohdassa esitetyn eurooppalaisen ilmastosopimuksen pohjalta. Komissio ja jäsenvaltiot helpottavat osallistavaa, helposti lähestyttävää ja avointa prosessia kaikilla tasoilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä työmarkkinaosapuolten, tiedeyhteisön, kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisten toimien määrittämiseksi, joilla edistetään tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Komissio voi myös hyödyntää jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 11 artiklan mukaisesti käynnistämiä monitasoisia ilmasto- ja energiakeskusteluja.

 

2. Komissio laatii eurooppalaisen ilmastosopimuksen, jonka tarkoituksena on ottaa kansalaiset, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät mukaan suunnittelemaan unionin tason ilmastopolitiikkaa, edistää vuoropuhelua ja tieteeseen perustuvan tiedon levittämistä ilmastonmuutoksesta ja sen sosiaalisista ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä näkökohdista sekä jakaa parhaita käytäntöjä ilmastoaloitteita varten.

 

3. Toteuttaessaan 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalaisille, kansalaisyhteiskunnalle ja työmarkkinaosapuolille annetaan tietoa ja heitä kuullaan koko lainsäädäntöprosessin ajan. Jäsenvaltioiden on toimittava tältä osin avoimesti.

Tarkistus  84

Ehdotus asetukseksi

9 artikla

 

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

Poistetaan.

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1. Komissiolle siirrettyä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

 

2. Siirretään komissiolle [julkaisutoimisto: tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

 

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

 

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

 

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

6. Edellä olevan 3 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

 

Tarkistus  85

Ehdotus asetukseksi

9 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Uudelleentarkastelu

 

Komissio suorittaa kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetusta maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kaikkia tämän asetuksen osia koskevan uudelleentarkastelun, jossa otetaan huomioon paras saatavilla oleva ja uusin tieteellinen näyttö, mukaan lukien IPCC:n ja ECCC:n viimeisimmät havainnot ja suositukset, kansainvälinen kehitys sekä toimet, joilla lämpötilan nousu pyritään rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen, ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

Tarkistus  86

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

1 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”a) pannaan täytäntöön asetuksen …/… [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi laaditut strategiat ja toimenpiteet, energiaunionin tavoitteet ja päämäärät sekä ensimmäisen, vuodet 2021–2030 kattavan kymmenvuotisjakson osalta erityisesti vuoteen 2030 ulottuvat unionin energia- ja ilmastotavoitteet;”;

”a) pannaan täytäntöön energiaunionin tavoitteiden ja päämäärien sekä Pariisin sopimuksen mukaisten kasvihuonekaasupäästöjä koskevien unionin pitkän aikavälin sitoumusten ja erityisesti asetuksen …/… [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi laaditut strategiat ja toimenpiteet sekä ensimmäisen, vuodet 2021–2030 kattavan kymmenvuotisjakson osalta erityisesti vuoteen 2030 ulottuvat unionin energia- ja ilmastotavoitteet;”;

Tarkistus  87

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/1999

2 artikla – 11 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

2 a) Korvataan 2 artiklan 11 kohta seuraavasti:

11)  ’vuoteen 2030 ulottuvilla unionin energia- ja ilmastotavoitteilla’ unionin laajuista sitovaa tavoitetta, jonka mukaan unionin kasvihuonekaasupäästöjä alennetaan koko talouden laajuudelta vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, unionin tason sitovaa tavoitetta, jonka mukaan vähintään 32 prosenttia unionissa vuonna 2030 kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä, unionin tason yleistavoitetta, jonka mukaan energiatehokkuus on parantunut vuonna 2030 vähintään 32,5 prosenttia, sekä tavoitetta, jonka mukaan sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vuonna 2030 vähintään 15 prosenttia, tai muita Eurooppa-neuvoston tai Euroopan parlamentin ja neuvoston tältä osin myöhemmin vuodelle 2030 sopimia tavoitteita;

11) ’vuoteen 2030 ulottuvilla unionin energia- ja ilmastotavoitteilla’ unionin laajuista sitovaa tavoitetta, jonka mukaan unionin kasvihuonekaasupäästöjä alennetaan koko talouden laajuudelta vuoteen 2030 mennessä asetuksen (EU) .../... [ilmastolaki] 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti, unionin tason sitovaa tavoitetta, jonka mukaan direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettu osuus unionissa vuonna 2030 kulutetusta energiasta on peräisin uusiutuvista energialähteistä, unionin tason yleistavoitetta, jonka mukaan energiatehokkuus on parantunut vuonna 2030 direktiivin 2012/27/EU 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä tavoitetta, jonka mukaan sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vuonna 2030 vähintään 15 prosenttia;”

Tarkistus  88

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 2 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/1999

2 artikla – 62 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b) Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:

 

”62 a) ’yleisöllä, jota asia koskee’, yleisöä, johon 2 ja 3 luvussa tarkoitetut ympäristöä koskevat päätöksentekomenettelyt vaikuttavat tai todennäköisesti vaikuttavat tai jonka etua ne koskevat; ympäristönsuojelua edistäviä ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttäviä valtiosta riippumattomia järjestöjä pidetään tätä määritelmää sovellettaessa yleisönä, jonka etua asia koskee.”

Tarkistus  89

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

3 artikla – 2 kohta – f alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”f) arviointi tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksista, mukaan lukien niiden johdonmukaisuus asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen, Pariisin sopimuksen mukaisten kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennystavoitteiden ja 15 artiklassa tarkoitettujen pitkän aikavälin strategioiden kanssa;”;

”f) arviointi tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksista, mukaan lukien niiden johdonmukaisuus asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden, Pariisin sopimuksen mukaisten kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennystavoitteiden ja 15 artiklassa tarkoitettujen pitkän aikavälin strategioiden kanssa;”;

Tarkistus  90

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/1999

4 artikla – 1 kohta – a alakohta – 1 alakohta – johdantokappale

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

3 a) Korvataan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan 1 alakohdan johdantokappale seuraavasti:

1) kun kyseessä ovat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat koko talouden laajuudelta sovellettavan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisen edistämiseksi:

1) kun kyseessä ovat kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi;”

Tarkistus  91

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 4 alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

8 artikla – 2 kohta – e alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”e) se, miten nykyiset ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet vaikuttavat asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen.”;

”e) se, miten nykyiset ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet vaikuttavat asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.”;

Tarkistus  92

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/1999

11 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a) lisätään artikla seuraavasti:

 

11 a artikla

 

Oikeussuojan saatavuus

 

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, että yleisön jäsenillä, joita asia koskee niin, että kyseessä on heidän riittävän merkittävä etunsa tai he vetoavat oikeutensa heikentymiseen, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä tätä edellytetään ennakkoehtona, on mahdollisuus saattaa uudelleen tutkittavaksi asetuksen (EU) 2018/1999 10 artiklan soveltamisalaan kuuluvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön tai niihin liittyvien menettelyjen laillisuus tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä.

 

2.  Jäsenvaltioiden on määritettävä, missä vaiheessa moite päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä vastaan voidaan esittää.

 

3. Jäsenvaltioiden on määritettävä, mikä katsotaan riittävän merkittäväksi eduksi tai oikeuden heikentymiseksi, noudattaen tavoitetta taata laaja oikeussuoja yleisölle, jota asia koskee. Tämän artiklan 1 kohdan soveltamista varten katsotaan tässä yhteydessä, että 2 artiklan 62 a kohdan määritelmän piiriin kuuluvan valtiosta riippumattoman järjestön osalta asia koskee riittävän merkittävää etua tai oikeuksia, jotka voivat heikentyä.

 

4. Tämä artikla ei estä mahdollisuutta, että hallintoviranomainen alustavasti tutkii asian uudelleen, eikä se vaikuta vaatimukseen, jonka mukaan hallinnolliset muutoksenhakumenettelyt on saatettava loppuun ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen vaatimus. Kyseisen menettelyn on oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja nopea, eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

 

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisön saatavilla on käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa tapahtuviin muutoksenhakumenettelyihin.

Tarkistus  93

 

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/1999

15 artikla – 1 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

5 b) korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020 ja sen jälkeen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2029 ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi vähintään 30 vuotta kattava pitkän aikavälin strategiansa. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa päivitettävä kyseiset strategiat viiden vuoden välein.

”1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020 ja sen jälkeen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2029 ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi vuotta 2050 koskeva sekä 30 vuotta kattava pitkän aikavälin strategiansa. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa päivitettävä kyseiset strategiat viiden vuoden välein.

Tarkistus  94

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

15 artikla – 3 kohta – c alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”c) kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennysten toteuttaminen ja nielujen aikaansaamien poistumien tehostaminen kaikilla sektoreilla asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisesti;

”c) kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennysten toteuttaminen talouden kaikilla sektoreilla ja nielujen aikaansaamien poistumien tehostaminen, kun otetaan huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) välttämättömänä pitämä tarve vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti ja tehostaa nielujen aikaansaamia poistumia pyrittäessä saavuttamaan Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteet siten, että unionissa saavutetaan tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen saavutetaan negatiiviset päästöt asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklan mukaisesti;

Tarkistus  95

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

Liite I – I osa – A jakso – 3.1.1 kohta – i alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”i) Sellaiset 2.1.1 kohdassa tarkoitetut politiikat ja toimenpiteet asetuksessa (EU) 2018/842 säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi ja politiikat ja toimenpiteet asetuksen (EU) 2018/841 noudattamiseksi, jotka kattavat kaikki keskeiset päästöjä aiheuttavat alat ja alat, joilla pyritään tehostamaan poistumia, ottaen huomioon asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettu unionin ilmastoneutraaliustavoite”;

”i) Sellaiset 2.1.1 kohdassa tarkoitetut politiikat ja toimenpiteet asetuksessa (EU) 2018/842 säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi ja politiikat ja toimenpiteet asetuksen (EU) 2018/841 noudattamiseksi, jotka kattavat kaikki keskeiset päästöjä aiheuttavat alat ja alat, joilla pyritään tehostamaan poistumia, ottaen huomioon asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetut unionin ilmastotavoitteet”;

Tarkistus  96

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

Liite I – I osa – B jakso – 5.5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”5.5. Suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutus asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen”;

”5.5 Suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutus asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen”;

Tarkistus  97

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/1999

Liite IV – 2.1.1 kohta

 

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

7 a) korvataan liitteessä IV oleva 2.1.1 kohta seuraavasti:

2.1.1. Ennustetut päästövähennykset ja poistumien tehostaminen vuoteen 2050 mennessä

2.1.1 Ennustetut kumulatiiviset päästöt kaudelle 2021–2050, jotta voidaan edistää asetuksen.../... [ilmastolaki] 3 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetun unionin kasvihuonekaasubudjetin toteuttamista;”

Tarkistus  98

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – 8 alakohta

Asetus (EU) 2018/1999

Liite VI – c kohta – viii alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

”viii) arviointi siitä, miten politiikalla tai toimenpiteellä edistetään asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja 15 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin strategian saavuttamista;”.

”viii) arviointi siitä, miten politiikalla tai toimenpiteellä edistetään asetuksen .../... [ilmastolaki] 2 artiklassa vahvistettujen unionin ilmastotavoitteiden ja 15 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin strategian saavuttamista;”.

Tarkistus  99

Ehdotus asetukseksi

10 a artikla (uusi)

 

 

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a artikla

 

Asetuksen (EU) 2018/842 muuttaminen

 

Lisätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 1 a 5 artiklaan kohdat seuraavasti:

 

”5 a.  Kaikissa 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säännöksen nojalla tehdyissä siirroissa vuotuisen päästökiintiön vähimmäishinnaksi asetetaan 100 euroa kutakin hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti.

 

5 b.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla toteutetuista toimista ja ilmoitettava 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä aikomuksestaan hyödyntää 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.

 

5 c.  Komissio arvioi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 kaikkien jäsenvaltioiden aikomukset hyödyntää 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ja julkistaa tällaisten säännösten hyödyntämisen talousarviovaikutukset.”

 

____________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021-2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 56, 19.6.2018, s. 26).

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat kansallisia tavoitteitaan, sekä täysi avoimuus käytettyjen keinojen ja joustojen osalta, otetaan käyttöön 100 euron kiinteä hinta päästöoikeuksien siirroille jäsenvaltioiden välillä. Komissio analysoi ja julkistaa tällaiset siirrot ja niiden mahdolliset – sekä myönteiset että kielteiset – vaikutukset jäsenvaltioiden talousarvioon ja ilmoittaa niistä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

 


PERUSTELUT

 

YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

 

Taustaa

Viime vuosikymmeninä Euroopan unioni on onnistuneesti irrottanut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset talouskasvusta, ja sen odotetaan vähentävän päästöjä noin 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tämä muodostaa lupaavan lähtökohdan unionin pitkän aikavälin pyrkimyksille saavuttaa ilmastoneutraalius.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään tekemään Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, ja samalla parannetaan Euroopan kansalaisten elämänlaatua ja luodaan nykyaikainen, resurssitehokas ja kilpailukykyinen yhteiskunta. Eurooppalainen ilmastolaki on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi, koska siinä kirjataan lainsäädäntöön unionin tavoite saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen osalta nettonollapäästöt viimeistään vuonna 2050. Ilmastoneutraaliuden tavoite tuo mukanaan historiallisen mittavan siirtymän, jonka Eurooppa käy läpi tulevina vuosikymmeninä. Siirtymä tuo muutoksia koko yhteiskuntaamme. Muutoksia tarvitaan kaikissa jäsenvaltiossa ja kaikilla talouden aloilla, ja ne tuovat mukanaan käyttäytymisen ja elämäntyylin muutoksia kansalaisille, jotta voidaan vähitellen luopua fossiilisesta taloudesta ja saavuttaa ilmastoneutraaliuden tavoite.

Jotta siirtymä onnistuisi, se on toteutettava sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, ja meidän on varmistettava, että kukaan ei jää jälkeen. Euroopan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen ei voida erottaa pyrkimyksistämme saavuttaa kaikille kansalaisille yhdenvertainen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Kansalaisten ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen ja tuki on ehdoton edellytys sille, että unionin ilmastonmuutoksen vastaiset pyrkimykset voivat onnistua.

Vuosi 2050 saattaa vaikuttaa kaukaiselta. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa, että unioni saavuttaa tämän tavoitteen ennakoitavalla ja vakaalla tavalla, ja samalla vältetään toimimatta jättämisestä ja riittämättömistä toimista aiheutuvat valtavat sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ja ympäristökustannukset, Euroopan on toimittava nopeasti ja päättäväisesti vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi koko taloudessa siten, että samalla toteutetaan jatkuvia ja kunnianhimoisempia mukautumistoimia.

Viime vuosikymmen oli maailman kaikkien aikojen lämpimin, ja vuosi 2019 oli kuumin vuosi Euroopassa[3]. Maailmanlaajuinen reagointi ilmastonmuutokseen ei tähän asti ole vastannut Pariisin sopimuksen tavoitteita. Maailma on katastrofaalisen lähellä tilannetta, jossa 1,5 celsiusasteen ilmastoraja ylitetään pysyvästi, mikä aiheuttaisi planeetallemme vahinkoja, joita on mahdoton korjata.

Nousevien lämpötilojen ja lisääntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi unionilla ei ole aikaa hukattavana. Mitä kauemmin odotamme yhteiskuntamme muuttamisen suhteen, sitä kalliimpaa ja haastavampaa on varmistaa, että taloutemme muuttaminen tapahtuu vastuullisesti ja asteittain. Euroopalla on sekä vastuu että resurssit jatkaa maailmanlaajuisena johtajana yhteisissä ponnisteluissa ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi. Pariisin sopimuksen sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden on ohjattava unionin pyrkimyksiä ja tuettava Euroopan ympäristölain tavoitteita.

 

Kansallisesti sitovat tavoitteet

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan, esittelijä ehdottaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne saavuttavat nettonollapäästöt alueellaan viimeistään vuonna 2050. Kyse on paitsi oikeudenmukaisuudesta niin myös tavasta varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen. Tämän siirtymisen lykkääminen lisäisi sosiaalisten ja taloudellisten seuraamusten riskejä, kun taas nopeat toimet ja sitovat kansalliset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi ilmastoneutraaliustavoitetta vastaavasti varmistavat paremman ennakoitavuuden ja raivaavat tietä uusille työpaikoille ja vahvemmalle talouskasvulle. Yhteisvastuun nimissä unionin olisi otettava huomioon, että ilmastoneutraaliuden saavuttamisen lähtökohdat vaihtelevat jäsenvaltioittain, kun sovelletaan tukimekanismeja ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kaltaisia rahoitusvälineitä.

 

Negatiiviset päästöt vuoden 2050 jälkeen

Jotta voidaan varmistaa unionin päästövähennyspyrkimysten jatkuvuus ja ennakoitavuus, esittelijä ehdottaa, että ilmastoneutraaliustavoitetta täydennetään vuoden 2050 jälkeistä aikaa koskevalla tavoitteella, jotta varmistetaan, että vuoteen 2051 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen poistot ylittävät päästöt unionissa ja kaikissa jäsenvaltioissa.

 

Päästövähennysten välitavoitteet ja ennakoitavuus

Jotta voidaan varmistaa, että unioni saavuttaa ilmastoneutraaliuden viimeistään vuonna 2050 ja että Eurooppa kunnioittaa Pariisin sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, unioni tarvitsee selkeät ja riittävät ilmastovähennystavoitteet vuosiksi 2030 ja 2040.

Tavoitteet toimivat sekä virstanpylväinä että johtotähtinä arvioitaessa unionin toimenpiteitä ja edistymistä kohti ilmastoneutraaliuden tavoitetta. Tavoitteiden tulee heijastella parasta saatavilla olevaa ja uusinta tieteellistä näyttöä ja noudattaa täysin päästövähennyksiä, joita tarvitaan varmistamaan, että Eurooppa noudattaa Pariisin sopimusta ja sen lämpötilatavoitteita ja erityisesti pyrkimystä rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.[4]

Siksi esittelijä ehdottaa unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen vahvistamista, siten, että päästövähennystavoite on 65 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Kuten YK:n ympäristöohjelman UNEP:n päästöjen ja tavoitteen välistä kuilua koskevassa raportissa 2019 (Emissions Gap Report 2019) selvästi todetaan, maailmanlaajuisia päästöjä on leikattava 7,6 prosentilla vuodessa tästä hetkestä alkaen, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen. Unionin osalta tämä merkitsisi vuoteen 2030 mennessä 68 prosentin leikkausta vuoden 1990 tasoon verrattuna – vaikka huomioon ei otettaisi yhdenvertaisuusseikkoja, kuten asukaskohtaiset päästöt tai vastuu historiallisista päästöistä. Komission olisi myös harkittava mahdollisuutta ehdottaa vuodeksi 2040 ilmastovälitavoitetta, jonka mukaan päästöjä vähennetään noin 80–85 prosenttia, ja esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tätä koskeva lainsäädäntöehdotus. Näitä tavoitteita tarvitaan myös takaamaan mahdollisimman suuri ennakoitavuus ja avoimuus yhteiskunnalle ja kaikille talouden aloille.

Esittelijä ei myöskään usko, että komission ehdotus delegoitujen säädösten käyttämisestä päästövähennysten kehityspolun määrittämiseen on sovelias tai perussopimusten mukainen. Siksi esittelijä katsoo täyden avoimuuden ja yleisön demokraattisen osallistumisen varmistamiseksi, että kehityspolusta on paras päättää yhteispäätösmenettelyssä, johon Euroopan parlamentti ja neuvosto osallistuvat.

 

Tieteeseen perustuvan päätöksenteon ja valvonnan varmistaminen

Viimeisimpään tietoon perustuvat tieteelliset tulokset ja tutkimus ovat perustavalaatuisen tärkeitä, kun päätetään, miten unionin on määrä saavuttaa ilmastoneutraalius. Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin raportit ovat olleet tarvittava herättäjä päätöksentekijöille, mutta ne ovat myös auttaneet koko yhteiskuntaa ymmärtämään, miten kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat planeettaamme. Esittelijä uskoo, että Euroopan tasolla olisi perustettava riippumaton eurooppalainen ilmastonmuutospaneeli, jotta voidaan varmistaa, että tieteellinen asiantuntemus ja paras saatavilla oleva uusin näyttö ja tieto otetaan täysin huomioon määritettäessä unionin toimenpiteitä, joilla pyritään ilmastonneutraaliuteen, sekä arvioitaessa näitä toimenpiteitä.

 

Unionin hiilibudjetin vahvistaminen

Vastuullisten ilmastotoimien toteuttaminen edellyttää, että tiedämme tarkkaan, miten paljon Eurooppa voi päästää rikkomatta unionin Pariisin sopimuksen mukaisia velvoitteita. Siksi esittelijä vaatii komissiota laatimaan unionin hiilibudjetin, jossa määritetään koko unionin talouden osalta sekä alakohtaisesti eriteltynä jäljellä oleva kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä, joka voitaisiin päästää ilmakehään vaarantamatta unionin Pariisin sopimuksen mukaisia velvoitteita. Unionin hiilibudjetin on oltava keskeinen tekijä unionin pyrkimyksissä saavuttaa ilmastoneutraalius ja arvioitaessa tätä varten toteutettuja politiikkatoimia.

 

Alakohtaiset panokset

Kaikkien talouden alojen on osallistuttava siirtymiseen kohti ilmastoneutraaliutta. Jotta voidaan helpottaa tätä koskevaa edistymistä ja päätöksentekoa, kukin ala voi laatia etenemissuunnitelman, jossa kuvataan, miten se voi vähentää päästöjä lähelle nollaa ja mihin mennessä, kun 2050 on viimeinen ajankohta, ja myös yksilöidä alan esteet ja mahdollisuudet sekä sen, mitä teknologisia ratkaisuja olisi kehitettävä ja mitkä investoinnit olisivat tarpeen.

Meriliikenne ja ilmailu ovat keskeisiä päästölähteitä, ja niillä on erityinen vastuu päästöjensä vähentämisestä. Meriliikenne on nykyään ainoa ala, johon ei nimenomaisesti sovelleta unionin päästövähennystavoitteita. Samanaikaisesti meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2050 asti ja ne voivat olla silloin 86 prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella. Siksi esittelijä uskoo, että komission olisi arvioitava vaihtoehtoja, joilla ilmailun ja meriliikenteen päästöt saatetaan vastaamaan vuoden 2030 tavoitetta ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta, jotta nämä päästöt voidaan vähentää nettomääräisesti nollaan viimeistään vuonna 2050, ja esitettävä tätä koskevia lainsäädäntöehdotuksia.


 

 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2020)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

(COM(2020)0080 – C9‑0077/2020 – 2020/0036(COD))

Valmistelija: Zdzisław Krasnodębski

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

LYHYET PERUSTELUT

Useimpien ilmastotutkijoiden mukaan on osoitettu, että edellisten 50 vuoden maailmanlaajuiset ja alueelliset ilmastonmuutokset ovat lähes kokonaan seurausta ihmisen vaikutuksesta ilmastojärjestelmään ja että on kiireellisesti toteutettava toimia. Muutaman viime vuoden aikana laajoja ilmastotoimia vaativien yhteiskunnallisten liikkeiden määrä on kasvanut, ja niistä on tullut vaikutusvaltaisia toimijoita ilmastopolitiikan ja erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän politiikan laatimista koskevassa keskustelussa. Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän kansainvälisen komission (Global Commission on Adaptation) vastikään julkaisemassa kertomuksessa korostetaan, että on taloudellisesti, sosiaalisesti mutta myös eettisesti järkevää investoida sopeutumistoimenpiteisiin, joilla minimoidaan säähän liittyvien vaarojen vaikutuksia, ja luoda menetelmiä, joiden avulla näistä vaikutuksista toivutaan nopeasti.

 

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, minkä vuoksi sitä olisi myös torjuttava maailmanlaajuisesti ja kaikkien maiden olisi osallistuttava sen torjuntaan. Unioni pyrkii olemaan ilmastopolitiikan ja ilmastoneutraaliutta edistävien ratkaisujen edelläkävijä. Sen olisi kuitenkin tehtävä enemmän tukeakseen ja edistääkseen tehokkaampia toimia kumppanimaissa esimerkiksi kauppasuhteiden avulla. Vuonna 2017 EU:n 28 jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt olivat laskeneet 22 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mikä osoittaa EU:n olevan oikealla tiellä ja voivan ylittää vuodelle 2020 asetetun tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla. EU tuottaa 9,3 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja sen osuus on laskenut viime vuosikymmenten aikana, kun taas joidenkin eniten päästöjä tuottavien maiden päästöt ovat lisääntyneet.

 

Ilmastopolitiikassa olisi otettava huomioon useita tärkeitä tekijöitä, kuten talouden kilpailukyky, kansalaisten hyvinvointi ja perustarpeet. Siirtymän tapaa ja nopeutta määritettäessä olisi otettava huomioon energialähteiden yhdistelmän, energian toimitusvarmuuden, työllisyyden rakenteen ja taloudellisten valmiuksien kaltaiset kansalliset olosuhteet. Kuten IRENA-viraston siirtymän yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten mittaamista ja työllisyyttä koskevassa kertomuksessa (Measuring the socio-economics of transition: Focus on jobs) todetaan, siirtymää koskevassa ennusteessa työllistymismahdollisuudet eivät lisäänny tasaisesti eri maissa ja alueilla ja uusien alojen, kuten uusiutuvien energialähteiden alan, työpaikkoja ei synny samaan aikaan tai samoilla alueilla kuin missä työpaikkoja menetetään. Siirtymä olisi siten suunniteltava huolellisesti, muutoksia olisi toteutettava asteittain siihen osallistuvilla alueilla, ja olisi huolehdittava asianmukaisesti siitä, että varmistetaan työllistymismahdollisuuksien säilyminen teollisuusalueilla. Ilmastopolitiikan taakasta kärsivillä alueilla olisi toteutettava toimia talouden elvyttämiseksi sen sijaan, että luotetaan työntekijöiden liikkuvuuteen ja joudutaan tilanteeseen, jossa uhkaa väestökato.

 

EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnittelussa energia- ja ilmastotavoitteita koskevat strategiset päätökset perustuvat Eurooppa-neuvostossa saavutettuun yhteisymmärrykseen. Perussopimuksissa edellytetään tätä, ja se on välttämätöntä, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua tasapuolisesti ensisijaisten kohteiden ja tavoitteiden asettamiseen. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12. joulukuuta 2019 yhteisen tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä ja totesi, että tämän siirtymän toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointitoimia.

 

Ilmastonmuutoksesta johtuvina pidetyt pitkän aikavälin muutokset lämpötiloissa, sademäärissä, merenpinnan kohoamisessa ja äärimmäisissä sääilmiöissä vaikuttavat useisiin tärkeimpiin talouden aloihin. Eri talouden aloilta olisi edellytettävä osallistumista asianmukaisesti ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen niiden suhteellisen koon, vähennys- ja poistumavalmiuksien sekä investointitoimien perusteella.  Vuonna 2017 polttoainepäästöt, mukaan lukien niiden polttaminen (ilman liikennettä), aiheuttivat 54 prosenttia, polttoaineen käyttö liikennettä varten (mukaan lukien kansainvälinen lentoliikenne) 25 prosenttia, maatalous 10 prosenttia, teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 8 prosenttia ja jätehuolto 3 prosenttia EU:n 28 jäsenvaltion kasvihuonekaasuista. Hiilen käytöstä luopuminen energia-alalla on yksi EU:n suurista haasteista. Siirtymä ei kuitenkaan olisi riittävä ja oikeudenmukainen, jos kaikki talouden tärkeimmät alat eivät osallistuisi siihen. Kaikilla EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla ja siihen kuulumattomilla aloilla olisi toteutettava vastaavia toimia unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

Komission olisi annettava tärkeimmille aloille neuvoja ohjeellisista kehityspoluista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kyseisillä aloilla unionissa. Näin alat saisivat varmuutta toteuttaa asianmukaisia toimia ja suunnitella tarpeellisia investointeja, ja tuettaisiin myös alojen sitoutumista pyrkimyksiin löytää ilmastoneutraaliutta edistäviä ratkaisuja.

Neuvot tulisi laatia komission ja liike-elämän edustajien, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kaltaisten tärkeimpien sidosryhmien välisen institutionaalisen vuoropuhelun ja tiedonvaihdon avulla ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Laadittaessa olisi otettava huomioon erilaisia kriteereitä, kuten paras käytettävissä oleva ja kustannustehokas teknologia, yhteiskunnallinen ja taloudellinen jalanjälki, alan kilpailukyky, toteutetut investointitoimet sekä hiilen käytöstä luopumisessa käytettyjen teknologioiden ympäristöjalanjälki (esimerkiksi niiden käytöstä poistamista ja kierrätystä varten käytettävissä olevat teknologiat, raaka-aineiden käyttöönottoprosessin vaikutukset).

Kehityspolkuja voitaisiin tarkistaa kriisitilanteiden kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tai jos jokin kehityspolkujen perustana olevista tekijöistä muuttuu merkittävästi. On myös otettava huomioon, että yritykset tarvitsevat varmuutta ja ennustettavuutta ympäristöinvestointiensa ja päätöksiensä perustaksi.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Komissio esitteli 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ˮEuroopan vihreän kehityksen ohjelmaˮ19 uuden kasvustrategian, jolla pyritään tekemään unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, samalla kun kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja lisätä unionin luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Samalla tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava, eikä ketään jätetä jälkeen.

(1) Komissio esitteli 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ˮEuroopan vihreän kehityksen ohjelmaˮ19 uuden kestävän kasvun strategian, jolla pyritään tekemään unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, kestävä, resurssitehokas, palautumis- ja selviytymiskykyinen sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja jossa on laadukkaita työpaikkoja, samalla kun kasvihuonekaasujen nettopäästöistä pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja lisätä unionin luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Samalla tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava, siinä ei jätetä ketään jälkeen ja sen on perustuttava yhteisvastuuseen ja yhteisvoimin toteutettaviin unionin tason toimiin.

__________________

__________________

19 Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019) 640 final, 11. joulukuuta 2019.

19 Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019) 640 final, 11. joulukuuta 2019.

Tarkistus  2

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Unionin käyttöön ottaman sääntelykehyksen ja Euroopan teollisuuden toimien ansiosta unionin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 23 prosenttia vuoden 1990 ja vuoden 2018 välillä ja talous kasvoi samana aikana 61 prosenttia, mikä osoittaa, että talouskasvu on mahdollista kasvihuonekaasupäästöjä lisäämättä.

Tarkistus  3

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja asiaan liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityskuluista20, tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on tehostettava. Raportissa vahvistetaan, että kasvihuonekaasupäästöjä on kiireellisesti vähennettävä ja että ilmastonmuutos on rajoitettava 1,5 celsiusasteeseen erityisesti äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyden vähentämiseksi. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuoden 2019 maailmanlaajuisesta arviointiraportista kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja että ilmastonmuutos on kolmanneksi merkittävin luonnon monimuotoisuuden häviämistä edistävä tekijä22.

(2) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon keskilämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja asiaan liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityskuluista20, tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on tehostettava. IPCC:n erityisraportin mukaan ihmisen toiminnan arvioidaan aiheuttaneen maapallon keskilämpötilan nousun noin 1 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneesta tasosta ja nykyvauhdilla 1,5 celsiusasteen nousu saavutetaan vuosien 2030 ja 2052 välillä. Raportissa vahvistetaan, että kasvihuonekaasupäästöjä on kiireellisesti vähennettävä ja että ilmastonmuutos on rajoitettava 1,5 celsiusasteeseen erityisesti äärimmäisten sääilmiöiden ja kriittisten pisteiden saavuttamisen todennäköisyyden vähentämiseksi. Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuoden 2019 maailmanlaajuisesta arviointiraportista kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt maailmanlaajuisesti ja että ilmastonmuutos on kolmanneksi merkittävin luonnon monimuotoisuuden häviämistä edistävä tekijä22.

__________________

__________________

20 IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)].

20 IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)].

21 IPBES 2019: Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services.

21 IPBES 2019: Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services.

22 Euroopan ympäristökeskuksen raportti ”The European environment – state and outlook 2020” (Luxembourg: EU:n julkaisutoimisto, 2019).

22 Euroopan ympäristökeskuksen raportti ”The European environment – state and outlook 2020” (Luxemburg: EU:n julkaisutoimisto, 2019).

Tarkistus  4

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia unionin ekosysteemeihin, ihmisiin ja talouksiin, ellemme vähennä kiireellisesti kasvihuonekaasupäästöjä tai sopeudu ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella minimoidaan edelleen väistämättömiä vaikutuksia kustannustehokkaasti, ja luontopohjaisilla ratkaisuilla saataisiin merkittäviä rinnakkaishyötyjä.

Tarkistus  5

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) On ratkaisevan tärkeää määrittää pitkän aikavälin tavoite, jotta voidaan edistää taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta, työllisyyttä, kasvua ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä siirtyä oikeudenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla kohti lämpötilatavoitetta, joka sisältyy ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa vuonna 2015 hyväksyttyyn ilmastonmuutossopimukseen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’.

(3) On ratkaisevan tärkeää määrittää pitkän aikavälin tavoite, jotta voidaan edistää taloudellista ja yhteiskunnallista muutosta, laadukkaita työpaikkoja, kestävää kasvua ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä siirtyä oikeudenmukaisella, kustannustehokkaalla ja yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla kohti lämpötilatavoitetta, joka sisältyy ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa vuonna 2015 hyväksyttyyn ilmastonmuutossopimukseen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’.

Tarkistus  6

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(6) Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttäisi kaikkien talouden alojen osallistumista toimiin. Kun otetaan huomioon energiantuotannon ja -kulutuksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä, on olennaisen tärkeää siirtyä kestävään, kohtuuhintaiseen ja varmaan energiajärjestelmään, joka perustuu hyvin toimiviin energian sisämarkkinoihin. Digitalisaatio, teknologinen innovointi sekä tutkimus ja kehitys ovat myös tärkeitä tekijöitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa.

(6) Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää kaikkien talouden alojen muutosta ja osallistumista toimiin tuottamiensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kun otetaan huomioon energiantuotannon ja -kulutuksen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä, on olennaisen tärkeää siirtyä oikeudenmukaiseen, kestävään, kohtuuhintaiseen, varmaan ja pääosin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään, joka perustuu hyvin toimiviin energian sisämarkkinoihin. Unionin on tarpeen tavoitteellisia ja johdonmukaisia sääntelykehyksiä, jotka koskevat muun muassa digitalisaation, teknologisen innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kaltaisia ilmastoneutraaliuden saavuttamista olennaisesti edistäviä tekijöitä ja joilla annetaan kansalaisille mahdollisuus osallistua, jotta voidaan varmistaa, että kaikki talouden alat osallistuvat unionin ilmastotavoitteiden edistämiseen.

Tarkistus  7

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Koska kasvihuonepäästöjen kannalta on tärkeää lisätä resurssitehokkuutta, unionin olisi jatkettava toimia, joilla edistetään kiertotaloutta, joka perustuu jätteiden syntymisen ehkäisemisen periaatteeseen, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvien ratkaisujen tukemiseen edelleen ja tuotteiden hiilijalanjäljen pienentämiseen. Fossiilisista polttoaineista syntyvien päästöjen minimoimiseksi on tärkeää korvata asteittain päästöjä aiheuttavia materiaaleja, mikäli markkinoille valmiita teknisiä ratkaisuja on saatavilla, ja edistää kiertotaloutta kaikilla aloilla.

Tarkistus  8

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Ilmastonsuojelu antaa unionin taloudelle mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ja hyödyntää ensimmäisen toimijan etua toimimalla johtoasemassa puhtaan teknologian alalla. Se voisi auttaa varmistamaan unionin teollisuuden johtoaseman globaalin innovoinnin alalla. Kestävät tuotantoinnovaatiot voivat vahvistaa unionin teollisuutta keskeisillä markkinasegmenteillä ja siten suojella ja luoda työpaikkoja.

Tarkistus  9

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 b) Puhtaaseen energiaan siirtymisen pitäisi johtaa kustannustehokkaaseen, teknologianeutraaliin ja vakaaseen energiajärjestelmään, jossa primäärienergia on suurelta osin peräisin uusiutuvista energialähteistä, jotta voidaan parantaa toimitusvarmuutta, vähentää energiariippuvuutta ja edistää kotimaisia työpaikkoja.

Tarkistus  10

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(9) Unioni on ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin29 avulla pyrkinyt kunnianhimoisesti luopumaan hiilen käytöstä erityisesti rakentamalla vahvan energiaunionin, johon sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2012/27/EU30 ja (EU) 2018/200131 vahvistetut vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevat tavoitteet, ja vahvistamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU32.

(9) Unioni on ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin29 avulla seurannut talouden hiilen käytöstä luopumiseen ja ilmastoneutraaliuteen pyrkimisen reittiä erityisesti rakentamalla vahvan energiaunionin, johon sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2012/27/EU30 ja (EU) 2018/200131 vahvistetut vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa koskevat tavoitteet, ja vahvistamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU32.

__________________

__________________

29 COM(2016) 860 final, 30. marraskuuta 2016.

29 COM(2016) 860 final, 30. marraskuuta 2016.

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

30 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

31 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

32 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Unioni on edistänyt hiilen käytöstä luopumista koskevien tavoitteiden saavuttamisen vauhdittamista toteuttamalla pilottihankkeita alueilla, joilla on maantieteellisiä ja väestöön liittyviä erityisolosuhteita. Esimerkiksi saarilla on toteutettu Puhdasta energiaa EU:n saarille -ohjelmaan kuuluvia hankkeita. Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen yhteydessä unionin olisi edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden tarpeisiin.

Tarkistus  12

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(10) Unioni on maailmanlaajuinen johtaja siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta, ja se aikoo päättäväisesti auttaa nostamaan maailmanlaajuista tavoitetasoa ja tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä, myös ilmastodiplomatiaa.

(10) Unioni tuottaa vain 9 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta se on jo on maailmanlaajuinen johtaja siirtymisessä kohti ilmastoneutraaliutta, ja se aikoo päättäväisesti saavuttaa ilmastoneutraaliuden oikeudenmukaisella, sosiaalisesti tasapuolisella ja osallistavalla tavalla sekä auttaa nostamaan maailmanlaajuista tavoitetasoa ja tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia välineitä, myös ilmastodiplomatiaa ja kauppapolitiikan välineitä. Unionilla on velvollisuus osoittaa, että tämä muutos on mahdollinen.

Tarkistus  13

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroopan parlamentti vaati, että tarvittava siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan viimeistään vuonna 2050 ja että siitä tehdään eurooppalainen menestystarina33, ja se on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan34. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä35 tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja totesi samalla, että on luotava mahdollistava kehys ja että siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin strategiaksi mahdollisimman varhain vuonna 2020, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen ja toimittaa sen ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle.

(11) Euroopan parlamentti on julistanut ilmasto- ja ympäristöhätätilan34 ja vaatinut tässä yhteydessä, että tarvittava siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan viimeistään vuonna 2050 ja että siitä tehdään eurooppalainen menestystarina33. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä35 tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja totesi samalla, että on luotava mahdollistava kehys, josta kaikki jäsenvaltiot hyötyvät tasapuolisesti ja jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden lähtökohtaan liittyvät kansalliset olosuhteet ja johon sisältyy asianmukaisia välineitä, kannustimia, tukea ja investointeja, joilla varmistetaan kustannustehokas, onnistunut ja oikeudenmukainen siirtymä, mikä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin strategiaksi mahdollisimman varhain vuonna 2020, jotta neuvosto voisi hyväksyä sen ja toimittaa sen ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle.

__________________

__________________

33 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP)).

33 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (2019/2956(RSP)).

34 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930 (RSP)).

34 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930 (RSP)).

35 Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 12 päivänä joulukuuta 2019 antamat päätelmät, EUCO 29/19, CO EUR 31, CONCL 9.

35 Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 12 päivänä joulukuuta 2019 antamat päätelmät, EUCO 29/19, CO EUR 31, CONCL 9.

Tarkistus  14

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a) Covid-19-pandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän historiallisen, humanitaarisen ja taloudellisen kriisin. Tämän vuoksi Euroopan unionin toimintapolitiikkojen olisi perustuttava uuteen perusteelliseen vaikutustenarviointiin, jossa otetaan huomioon uusi taloudellinen todellisuus. Kriisin voittamiseksi ja komission laatiman Euroopan elpymissuunnitelman mukaisesti unioni tarvitsee selkeät poliittiset puitteet infrastruktuurin kehittämiselle ja tutkimukselle, jotka yhdistetään markkinatalousperiaatteisiin. Kauppapolitiikassa on tarpeen noudattaa sisämarkkinoilla toimiviin teollisuudenaloihin sovellettavia tiukkoja sääntöjä, jotta vältetään Euroopan teollisuudelle epäreilun kilpailun syntyminen. Teollisuuden alan menestyksekkäitä markkinataloustyökaluja voidaan käyttää mallina rakennus- ja liikennealalla.

Tarkistus  15

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Unionin olisi pyrittävä saavuttamaan unionin sisällä vuoteen 2050 mennessä tasapaino ihmisen toiminnan koko talouden laajuisesti aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien välillä luonnollisten ja teknisten ratkaisujen avulla. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi yhdessä pyrittävä unionin laajuiseen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen, ja jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Unionin tason toimenpiteet ovat tärkeä osa tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

(12) Unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan unionin sisällä viimeistään vuoteen 2050 mennessä tasapaino ihmisen toiminnan koko talouden laajuisesti aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien välillä luonnollisten ja teknisten ratkaisujen avulla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tutkimuksen tehostamiseen ja nielujen kehittämiseen. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi yhdessä, myös alue- ja paikallispolitiikan tasolla, pyrittävä unionin laajuiseen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen, ja jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen saavuttamiseksi. Unionin tason toimenpiteet ovat tärkeä osa jäsenvaltioiden tasolla toteutettavia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään saavuttamaan tavoite kustannustehokkaalla, oikeudenmukaisella ja sosiaalisesti tasapainoisella tavalla, lisäten taloudellista kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista, ottaen huomioon sukupuoliulottuvuuden ja jättämättä ketään jälkeen.

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet olisi pantava täytäntöön kustannustehokkaalla ja sosiaalisesti tasapainoisella tavalla. Unioni voi toimia ilmastonsuojelun mallina maailmanlaajuisesti vain, jos se pysyy taloudellisesti vahvana, houkuttelee edelleen investointeja ja pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja varmistaa laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän.

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b) Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoteen 2050 mennessä olisi johdettava kestävämpään ja kilpailukykyisempään unionin ja jäsenvaltioiden talouteen, joka on teknisesti edistynyt ja luo talouskasvua ja uusia liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksia, ja samalla olisi vähennettävä unionin energiariippuvuutta. Sen avulla unionin olisi myös muututtava yhtenäisemmäksi, ja sen olisi autettava niitä ihmisiä ja alueita hyötymään energia-alan muutoksesta, joihin kyseinen muutos eniten vaikuttaa. Tämän vuoksi unionilla olisi oltava asianmukaiset mekanismit ja määrärahat useiden sellaisten investointien käynnistämiseksi, joita tarvitaan ilmastoneutraaliuteen siirtymisen rahoittamiseksi kustannustehokkaalla ja yhteiskunnallisesti tasapuolisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ottaen huomioon niiden erilaiset lähtökohdat.

Tarkistus  18

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 c) Lisäksi on tarpeen tukea investointeja, jotka ovat välttämättömiä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia uusia kestäviä teknologioita varten. Tässä yhteydessä on tärkeää noudattaa teknologianeutraaliutta ja välttää lukkiutumisvaikutuksia. Kuten komission tiedonannossa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” todetaan, vety voi myös olla tärkeässä asemassa pyrittäessä noudattamaan unionin sitoumusta saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2050 erityisesti energiaintensiivisillä aloilla.

Tarkistus  19

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 d) Siirryttäessä ilmastoneutraaliuteen unionin olisi säilytettävä teollisuutensa, erityisesti energiaintensiivisen teollisuutensa, kilpailukyky ja muun muassa kehitettävä tehokkaita toimenpiteitä hiilivuodon torjumiseksi WTO:n sääntöjä noudattaen ja unionin ja kolmansien maiden välisten toimintaedellytysten tasoittamiseksi, jotta vältetään epäoikeudenmukainen kilpailu tilanteissa, joissa jokin maa ei ole pannut täytäntöön Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa.

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 e kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 e) Jotta unionin ilmastopolitiikka olisi tehokas, sillä olisi puututtava hiilivuotoon, ja sen avulla olisi kehitettävä hiilitullimekanismin kaltaiset asianmukaiset kauppapolitiikan välineet, joiden avulla selvitään ongelmasta ja suojataan unionin standardeja ja unionin teollisuuden edelläkävijöitä.

Tarkistus  21

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(13) Unionin olisi jatkettava ilmastotoimiaan ja kansainvälistä ilmastojohtajuuttaan vuoden 2050 jälkeen, jotta voidaan suojella ihmisiä ja maapalloa vaarallisen ilmastonmuutoksen uhalta, pyrkiä Pariisin sopimuksessa asetettuihin lämpötilatavoitteisiin ja noudattaa IPCC:n tieteellisiä suosituksia.

(13) Unionin olisi jatkettava ilmastotoimiaan pitkällä aikavälillä ja kannustettava muita kansainvälisiä kumppaneita hyväksymään vastaavia toimintapolitiikkoja, jotta voidaan suojella ihmisiä, taloutta ja näiden luonnollista ympäristöä saastumiselta ja vaarallisen ilmastonmuutoksen uhalta, pyrkiä Pariisin sopimuksen 2 artiklassa asetettuun pitkän aikavälin tavoitteeseen rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja noudattaa IPCC:n tieteellisiä suosituksia.

Tarkistus  22

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Toteuttaessaan unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi otettava huomioon ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin, yhteiskunnan vaurauteen ja talouden kilpailukykyyn; energia- ja elintarviketurva ja kohtuuhintaisuus; oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ottaen huomioon niiden taloudelliset valmiudet, kansalliset olosuhteet ja ajan mittaan tapahtuvan lähentymisen tarve; tarve tehdä siirtymästä oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen; paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, erityisesti IPCC:n raportoimat havainnot; tarve sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät riskit investointi- ja suunnittelupäätöksiin; kustannustehokkuus ja teknologianeutraalius kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja poistumien saavuttamisessa ja häiriönsietokyvyn lisäämisessä; eteneminen ajan mittaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyydessä ja tavoitetasossa.

(15) Toteuttaessaan unionin ja kansallisen tason toimenpiteitä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi otettava huomioon ilmastoneutraaliuteen siirtymisen vaikutus kansalaisten hyvinvointiin, yhteiskunnan vaurauteen ja talouden kilpailukykyyn; energia- ja elintarviketurva ja kohtuuhintaisuus; oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja sisällä ottaen huomioon niiden taloudelliset valmiudet, kansalliset olosuhteet, erilaiset lähtökohdat, aiemmin toteutetut toimet ja ajan mittaan tapahtuvan lähentymisen tarve; tarve tehdä siirtymästä oikeudenmukainen ja sosiaalisesti tasapuolinen; paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, erityisesti IPCC:n raportoimat havainnot; tarve sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja riittämättömien toimien sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset investointi- ja suunnittelupäätöksiin ja varmistaa samalla, että unionin politiikat ovat kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja poistumien saavuttamisessa ja häiriönsietokyvyn lisäämisessä; eteneminen ajan mittaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyydessä ja tavoitetasossa.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Tavoite saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä olisi saavutettava sosiaalisesti tasapuolisen ja kustannustehokkaan siirtymän avulla ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ilmastoneutraaliuteen pyrittäessä. Unionin rahoitus ja tukimekanismit olisi suhteutettava siirtymän aiheuttamaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen taakkaan ilman että tämä vaikuttaa perussopimusten mukaiseen rakenne- ja aluepolitiikkaan. Erityisesti modernisaatiorahaston, EU:n päästökauppajärjestelmän yhteisvastuumekanismien sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kaltaisille mekanismeille olisi osoitettava riittävästi määrärahoja, joilla tuetaan asianomaisilta talouden aloilta vaadittuja toimia.

Tarkistus  24

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(16) Ilmastoneutraaliuteen siirtyminen edellyttää muutoksia kaikilla politiikan aloilla ja kaikkien talouden ja yhteiskunnan alojen yhteisiä toimia, kuten komissio toteaa tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Eurooppa-neuvosto tähdensi 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava samalla tasapuoliset toimintaedellytykset, ja pyysi komissiota tutkimaan, edellyttääkö tämä voimassa olevien sääntöjen mukauttamista.

(16) Ilmastoneutraaliuteen siirtyminen edellyttää muutoksia kaikilla politiikan aloilla ja kaikkien talouden ja yhteiskunnan alojen yhteisiä merkittäviä toimia, kuten komissio toteaa tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”. Eurooppa-neuvosto tähdensi 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että kaikkien asiaankuuluvien EU:n säädösten ja politiikkojen on oltava johdonmukaisia ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa, edistettävä sen saavuttamista ja tarjottava samalla tasapuoliset toimintaedellytykset, ja pyysi komissiota tutkimaan, edellyttääkö tämä voimassa olevien sääntöjen mukauttamista.

Tarkistus  25

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a) Ilmastonmuutoksen sietokyvyn ja ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin sopeutumisen aikaansaaminen edellyttää myös talouden ja yhteiskunnan alojen yhteisiä ponnisteluja sekä unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta.

Tarkistus  26

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(17) Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi syyskuuhun 2020 mennessä tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/199936 mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään 50–55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin 50–55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

(17) Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Kun otetaan huomioon unionin tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2050, unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta olisi nostettava siten, että päästövähennys olisi 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Unionin ilmastoneutraaliustavoite olisi saavutettava muun muassa kehittämällä ja tarpeen vaatiessa tarkistamalla unionin asiaankuuluvaa lainsäädäntöä. Lisäksi komission olisi arvioitava 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin tuloksen perusteella, miten unionin lainsäädäntöä, mukaan lukien ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin asiaankuuluvia osia, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin ehdotettu uusi päästövähennystavoite. Komission olisi 30 päivään syyskuuta 2025 mennessä myös tarkasteltava kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella vaihtoehtoja uuden unionin päästövähennystavoitteen asettamiseksi vuodelle 2040 ja esitettävä tarvittaessa asiaa koskevia ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

__________________

__________________

36 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

36 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Jotta voidaan saavuttaa vuoden 2030 ilmastotavoite ja ilmastoneutraalius viimeistään vuonna 2050, unionin olisi jatkettava pyrkimyksiä vahvaan ja kestävään talouteen erityisesti tehostamalla toimia, joilla pyritään minimoimaan fossiilisten polttoaineiden käyttö ja luopumaan siitä lopulta asteittain kokonaan määräajassa, joka vastaa tämän asetuksen tavoitteita. Huomioon olisi myös otettava maakaasun rooli välivaiheen apuvälineenä siirryttäessä hiilineutraaliin talouteen.

Tarkistus  28

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 b) Komissio on laatinut ja hyväksynyt useita energia-alan lainsäädäntöaloitteita, jotka koskevat erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, myös rakennusten energiatehokkuutta. Nämä aloitteet olisi otettava huomioon niiden pitkän aikavälin kansallisten toimien edistymisessä, joiden avulla pyritään saavuttamaan unionin vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite.

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18) Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai unionin toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

(18) Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä ja tarvittavan tuen puutteita säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai unionin toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi arvioitava, ovatko kaikki unionin toimenpiteet ja lainsäädäntöehdotukset ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia ja käsitelläänkö niissä ilmastonmuutoskysymyksiä. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

Tarkistus  30

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Komission olisi varmistettava vakuuttava ja objektiivinen arviointi, joka perustuu ajantasaisiin tieteellisiin, teknisiin ja sosioekonomisiin tuloksiin ja edustaa laajaa riippumatonta asiantuntemusta, ja perustettava arviointinsa asiaankuuluviin tietoihin, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimittamat ja raportoimat tiedot, Euroopan ympäristökeskuksen raportit, paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, myös IPCC:n raportit. Komissio on sitoutunut selvittämään, miten julkinen sektori voi käyttää EU:n luokitusjärjestelmää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, ja arviointiin olisi sisällyttävä tiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä. Komission olisi käytettävä eurooppalaisia tilastoja ja tietoja, jos niitä on saatavilla, ja pyrittävä hankkimaan asiantuntijoiden suorittama tarkastus. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota tarpeen mukaan vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

(19) Komission olisi varmistettava vakuuttava ja objektiivinen arviointi, joka perustuu ajantasaisiin tieteellisiin, teknisiin ja sosioekonomisiin tuloksiin ja edustaa laajaa riippumatonta asiantuntemusta, ja perustettava arviointinsa asiaankuuluviin tietoihin, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimittamat ja raportoimat tiedot, Euroopan ympäristökeskuksen raportit, paras käytettävissä oleva tieteellinen näyttö, myös IPCC:n raportit, Pariisin sopimuksen 14 artiklan ja UNFCCC:n mukaiset viimeisimmät tilannekatsaukset. Komissio on sitoutunut selvittämään, miten julkinen sektori voi käyttää EU:n luokitusjärjestelmää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä, ja arviointiin olisi sisällyttävä tiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä. Komission olisi käytettävä eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia tilastoja ja tietoja, jos niitä on saatavilla, ja pyrittävä hankkimaan asiantuntijoiden suorittama tarkastus. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota tarpeen mukaan vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(20) Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi, muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

(20) Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien ja sidosryhmien, mukaan lukien ammattiliitot, tiedemaailman järjestöt ja tutkimusjärjestöt sekä teollisuus, kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia oikeudenmukaisen, ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi, muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa vahvistetaan kehityspolku kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja