Menettely : 2020/2015(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0176/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0176/2020

Keskustelut :

PV 19/10/2020 - 18
CRE 19/10/2020 - 15
CRE 19/10/2020 - 18

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0277

<Date>{02/10/2020}2.10.2020</Date>
<NoDocSe>A9-0176/2020</NoDocSe>
PDF 229kWORD 98k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista</Titre>

<DocRef>(2020/2015(INI))</DocRef>


<Commission>{JURI}Oikeudellisten asioiden valiokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Stéphane Séjourné</Depute>

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista

(2020/2015(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 4, 16, 26, 114 ja 118 artiklan,

 ottaa huomioon kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehdyn Bernin yleissopimuksen,

 ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä[1] ja komission paremman sääntelyn suuntaviivat (COM(2015)0215),

 ottaa huomioon Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tekijänoikeussopimuksen, WIPOn esitys- ja äänitesopimuksen ja 29. toukokuuta 2020 päivätyn tarkistetun keskusteluasiakirjan teollis- ja tekijänoikeuspolitiikasta ja tekoälystä,

 ottaa huomioon tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790[2],

 ottaa huomioon tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11. maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY[3],

 ottaa huomioon tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24/EY[4],

 ottaa huomioon julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943[5],

 ottaa huomioon avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024[6],

 ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679[7],

 ottaa huomioon muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1807[8],

 ottaa huomioon oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150[9],

 ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission asiakirjan ”Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” (COM(2020)0065),

 ottaa huomioon komission perustaman tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän työn,

 ottaa huomioon komission tiedonannot Euroopan datastrategiasta (COM(2020)0066) ja Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020)0102),

 ottaa huomioon Euroopan patenttivirastossa suoritettavaa tutkintaa koskevat marraskuussa 2019 annetut ohjeet,

 ottaa huomioon komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja sen tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksen digitaalista taloutta koskevan työasiakirjan 2016/05 nimeltä ”An Economic Policy Perspective on Online Platforms”,

 ottaa huomioon poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024 – ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle”,

 ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä[10],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

 ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

 ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0176/2020),

A. ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevalla unionin oikeudellisella kehyksellä pyritään edistämään innovointia ja luovuutta sekä tietämyksen ja tiedon saatavuutta;

B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 118 artiklan mukaan unionin lainsäätäjän on säädettävä toimenpiteistä, joilla luodaan eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi kaikkialla unionissa; ottaa huomioon, että sisämarkkinat parantavat talouskasvun voimistumisen edellytyksiä unionin kansalaisten vaurauden takaamiseksi;

C. katsoo, että tekoälyn ja vastaavien uusien teknologioiden viimeaikainen kehitys on osoitus merkittävästä teknisestä edistyksestä, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja asettaa haasteita unionin kansalaisille, yrityksille, julkishallinnoille, luovan työn tekijöille ja puolustusalalle;

D. ottaa huomioon, että tekoälyteknologia voi vaikeuttaa teollis- ja tekijänoikeuksien ja niiden tekoälyn tuotoksiin soveltamisen jäljitettävyyttä, mikä estää oikeudenmukaisen korvauksen maksamisen niille luovaa työtä tehneille ihmisille, joiden alkuperäistä teosta käytetään tällaisessa teknologiassa;

E. ottaa huomioon, että tavoitteen nostaa unioni maailmanlaajuiseen johtoasemaan tekoälyteknologian alalla on katettava toimet, joilla pyritään palauttamaan ja turvaamaan unionin digitaalinen ja teollinen suvereniteetti, varmistamaan sen kilpailukyky sekä edistämään ja suojelemaan innovointia, ja sen on edellytettävä unionin teollisuuspolitiikan rakenneuudistusta, jotta unioni voi olla tekoälyteknologian eturintamassa kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittaen; ottaa huomioon, että unionin maailmanlaajuinen johtoasema tekoälyn alalla edellyttää digitaaliseen aikakauteen soveltuvaa tehokasta teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmää, jonka avulla innovoijat voivat tuoda markkinoille uusia tuotteita; katsoo, että vahvat suojatoimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta unionin patenttijärjestelmää voidaan suojella väärinkäytöltä, joka vahingoittaa innovatiivisia tekoälyn kehittäjiä; ottaa huomioon, että tekoälyn suhteen täytyy noudattaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa, jossa noudatetaan eettisiä periaatteita ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia, jotta varmistetaan, että tekoälyteknologia säilyy jatkossakin välineenä, joka palvelee ihmisiä ja yhteistä etua;

F. ottaa huomioon, että tekoälyteknologian sääntelyn on aiheellista tapahtua unionin tasolla, jotta vältetään sisämarkkinoiden pirstaloituminen sekä erot kansallisissa säännöksissä, määräyksissä ja suuntaviivoissa; ottaa huomioon, että tekoälyn alaa koskevaa täysin yhdenmukaistettua unionin sääntelykehystä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää kansainvälisen sääntelyn viitekehyksenä; katsoo, että tekoälyjärjestelmiä koskevat uudet yhteiset säännöt olisi annettava asetuksen muodossa, jotta voidaan vahvistaa yhtäläiset standardit koko unionissa, ja että lainsäädännössä on otettava huomioon tulevaisuuden vaatimukset, jotta se voi pysyä tekoälyteknologian nopean kehityksen tahdissa, ja sitä on seurattava perusteellisten vaikutustenarviointien avulla; ottaa huomioon, että oikeusvarmuus tukee osaltaan teknistä kehitystä ja että kansalaisten luottamus uuteen teknologiaan on olennaisen tärkeä alan kehittymisen kannalta, sillä se vahvistaa unionin kilpailuetua; katsoo, että tekoälyä koskevalla sääntelykehyksellä olisi siksi synnytettävä luottamusta tekoälyn turvallisuuteen ja luotettavuuteen ja siinä olisi pyrittävä löytämään tasapaino kansalaisten suojelun ja yrityksille tekoälyyn tehtäviin investointeihin tarjottavien kannustimien välillä;

G. ottaa huomioon, että tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat perustuvat laskentamalleihin ja algoritmeihin, joita pidetään eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettuina matemaattisina menetelminä ja jotka eivät näin ollen sinänsä ole patentoitavissa; ottaa huomioon, että matemaattisia menetelmiä ja tietokoneohjelmia voidaan suojata patentein eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen 52 artiklan 3 kohdan nojalla, kun niitä käytetään osana tekoälyjärjestelmää, joka saa aikaan ”teknistä lisävaikutusta”; katsoo, että tällaisen mahdollisen patenttisuojan vaikutukset olisi arvioitava perusteellisesti;

H. ottaa huomioon, että tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat perustuvat tietokoneohjelmien kehittämiseen ja suorittamiseen ja tietokoneohjelmiin sinänsä sovelletaan erityistä tekijänoikeussuojajärjestelmää, jonka mukaan ainoastaan tietokoneohjelman ilmaisumuotoa voidaan suojata, ei sen eri osiin sisältyviä ideoita, menetelmiä ja periaatteita;

I. ottaa huomioon, että tekoälyyn liittyviä patentteja myönnetään yhä enemmän;

J. ottaa huomioon, että tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden kehitys herättää kysymyksiä innovaation itsensä suojaamisesta ja siitä, miten teollis- ja tekijänoikeuksia sovelletaan tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden tuottamaan aineistoon, sisältöön tai dataan, joka voi olla luonteeltaan teollista tai taiteellista ja joka luo erilaisia kaupallisia mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että tältä osin on tärkeää erottaa toisistaan ihmisen tekoälyn avulla tuottamat luomukset ja tekoälyn itsenäisesti tuottamat luomukset;

J. ottaa huomioon, että tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat ovat erittäin riippuvaisia jo olemassa olevasta sisällöstä ja suurista datamääristä; ottaa huomioon, että parantamalla tietyn datan ja tiettyjen tietokantojen, jotka eivät sisällä henkilötietoja, läpinäkyvää ja avointa saatavuutta unionissa etenkin pk-yritysten ja startup-yritysten kannalta sekä datan yhteentoimivuutta, jolla rajoitetaan lukkiutumisvaikutuksia, voidaan edistää merkittävästi eurooppalaisen tekoälyn kehittämistä ja tukea ratkaisevasti eurooppalaisten yritysten maailmanlaajuista kilpailukykyä; toteaa, että henkilötietojen keräämisessä on kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava tietosuojasääntöjä ja se edellyttää tarpeisiin mukautettua hallinnointia erityisesti tiedonhallinnan ja tekoälyteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa käytettävän datan avoimuuden osalta tekoälyä hyödyntävän järjestelmän koko elinkaaren ajan;

1. panee merkille komission asiakirjan ”Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” ja Euroopan datastrategian; painottaa, että niissä esitetyillä lähestymistavoilla voidaan todennäköisesti edistää ihmiskeskeisen tekoälyn potentiaalin vapauttamista unionissa; panee kuitenkin merkille, että komissio ei ole käsitellyt teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden kehittämisen yhteydessä näiden oikeuksien keskeisestä merkityksestä huolimatta; korostaa tarvetta luoda yhtenäinen eurooppalainen data-avaruus ja katsoo, että sen käytöllä on jatkossa tärkeä rooli unionin talouden innovoinnissa ja luovuudessa, joihin olisi kannustettava; korostaa, että unionilla olisi oltava keskeinen rooli tekoälyn kehittämistä, käyttöönottoa ja käyttöä koskevien perusperiaatteiden vahvistamisessa siten, ettei haitata sen edistymistä eikä estetä kilpailua;

2. korostaa, että kehittämällä tekoälyä ja siihen liittyviä teknologioita liikenne- ja matkailualalla saadaan aikaan innovointia, tutkimusta, investointeja ja huomattavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä, yleisiä ja turvallisuuteen liittyviä hyötyjä ja tehdään näistä aloista houkuttelevampia uusille sukupolville sekä luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia ja kestävämpiä liiketoimintamalleja, mutta tähdentää, että siitä ei saisi koitua haittaa tai vahinkoa ihmisille tai yhteiskunnalle;

3. korostaa, että on tärkeää luoda tekoälyteknologian alaa varten toimiva ja täysin yhdenmukaistettu sääntelykehys; ehdottaa, että tällainen kehys annettaisiin asetuksen eikä direktiivin muodossa, jotta vältetään Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden pirstaloituminen ja edistetään innovointia;

4 kehottaa komissiota ottamaan huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän laatimissa ohjeissa määritetyt seitsemän keskeistä vaatimusta, joita sen 8. huhtikuuta 2019 antaman tiedonannon[11] mukaan olisi hyvä soveltaa, ja panemaan ne asianmukaisesti täytäntöön kaikessa tekoälyä koskevassa lainsäädännössä;

5. painottaa, että tekoälyteknologian kehittäminen, käyttöönotto ja käyttö sekä globaalin datatalouden kasvu edellyttävät, että tarkastellaan merkittäviä teknisiä, sosiaalisia, taloudellisia, eettisiä ja juridisia kysymyksiä eri politiikanaloilla, myös teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, ja niiden vaikutusta näihin politiikanaloihin; korostaa, että tekoälyteknologian potentiaalin vapauttamiseksi on välttämätöntä poistaa tarpeettomat oikeudelliset esteet, jotta ei haitata unionin kehittyvän datatalouden kasvua tai innovointia; kehottaa tekemään vaikutustenarvioinnin teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta tekoälyteknologian kehittämisen yhteydessä;

6. korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien tasapainoisen ja moniulotteisen suojelun keskeistä merkitystä tekoälyteknologian alalla ja painottaa samalla, että on tärkeää varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun korkea taso sekä luoda oikeusvarmuutta ja rakentaa luottamusta, joita tarvitaan, jotta voidaan kannustaa tekoälyteknologiaan tehtäviin investointeihin ja varmistaa sen pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja käyttö kuluttajien keskuudessa; katsoo, että unionin on mahdollista tulla edelläkävijäksi tekoälyteknologian kehittämisen alalla ottamalla käyttöön toiminnallisen sääntelykehyksen, jota arvioidaan säännöllisesti teknisen kehityksen valossa, sekä toteuttamalla ennakoivia julkisia politiikkatoimia erityisesti koulutusohjelmien sekä tutkimuksen ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön taloudellisen tuen alalla; muistuttaa, että on tarpeen varmistaa riittävä liikkumavara uusien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle; korostaa, että luovuutta ja innovointia edistävän ympäristön luominen kannustamalla luovan työn tekijöitä käyttämään tekoälyteknologiaa ei saa tapahtua luovaa työtä tehneiden ihmisten etujen eikä unionin eettisten periaatteiden kustannuksella;

7. katsoo myös, että unionissa on otettava huomioon tekoälyn eri ulottuvuudet sellaisten määritelmien avulla, jotka ovat teknologianeutraaleja ja riittävän joustavia, jotta ne kattaisivat myös tulevan teknisen kehityksen ja myöhemmät käyttötarkoitukset; katsoo tarpeelliseksi pohtia edelleen tekoälyn ja teollis- ja tekijänoikeuksien välistä vuorovaikutusta sekä teollis- ja tekijänoikeusvirastojen että käyttäjien näkökulmasta; katsoo, että tekoälysovellusten arviointi edellyttää haasteellisuutensa vuoksi joitakin avoimuusvaatimuksia ja uusien menetelmien kehittämistä, sillä esimerkiksi mukautuvat oppimisjärjestelmät saattavat kalibroitua uudelleen jokaisen syötteen jälkeen, mikä tekee tietyistä ennakkoilmoituksista tehottomia;

8. korostaa olevan tärkeää, että suoratoistopalvelut ovat avoimia ja vastuullisia algoritmien käytössä, jotta voidaan paremmin taata kulttuurisisällön ja luovan sisällön saatavuus eri muodoissa ja eri kielillä sekä eurooppalaisten teosten puolueeton saatavuus;

9. toteaa, että tekoälyä ja siihen liittyviä teknologioita tarvitaan yhä enemmän etätunnistuksen ja biometrisen tunnistuksen tekniikoissa, kuten liikenne- ja matkailualalla käytettävissä jäljityssovelluksissa, sillä kyseessä on uusi keino reagoida covid-19-kriisiin ja mahdollisiin tuleviin terveys- ja kansanterveyskriiseihin; katsoo, että ei pitäisi kuitenkaan unohtaa tarvetta suojella perusoikeuksia, yksityisyyttä ja henkilötietoja;

10. suosittaa, että asetetaan etusijalle tekoälyteknologian teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten ala- ja tyyppikohtainen arviointi; katsoo, että tällaisessa lähestymistavassa olisi otettava huomioon esimerkiksi ihmisen toiminnan osuus, tekoälyn autonomisuus sekä käytetyn datan ja tekijänoikeuksilla suojatun aineiston roolin ja alkuperän merkitys ja muiden merkityksellisten osatekijöiden mahdollinen vaikutus; muistuttaa, että kaikissa lähestymistavoissa on saatettava tasapainoon tarve suojata sekä resurssien että vaivan muodossa tehtyjä investointeja ja tarve tarjota kannustimia luomiseen ja jakamiseen; katsoo, että tarvitaan perusteellisempaa tutkimusta tekoälyn algoritmiseen dataan liittyvän ihmisen panoksen arvioimiseksi; katsoo, että tekoälyn kaltaiset murrokselliset teknologiat tarjoavat sekä pienille että suurille yrityksille mahdollisuuden kehittää markkinajohtajatuotteita; katsoo, että kaikilla yrityksillä olisi oltava yhtä tehokas ja vaikuttava teollis- ja tekijänoikeuksien suoja; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan startup- ja pk-yrityksille tukea sisämarkkinaohjelman ja digitaali-innovointikeskittymien kautta niiden tuotteiden suojaamiseksi;

11. esittää, että tässä arvioinnissa keskitytään erityisesti tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden vaikutukseen ja seurauksiin nykyisessä patenttioikeuksia, tavaramerkki- ja mallisuojaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia koskevassa järjestelmässä, muun muassa tietokantojen ja tietokoneohjelmien oikeudellisen suojan sovellettavuuteen ja julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamiseen laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta; panee merkille tekoälyteknologian potentiaalin parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvontaa huolimatta ihmisen suorittaman todentamisen ja tarkastuksen tarpeesta etenkin oikeudellisten seuraamusten ollessa kyseessä; korostaa lisäksi tarvetta arvioida, pitäisikö sopimusoikeutta päivittää, jotta kuluttajia voidaan suojella parhaalla mahdollisella tavalla, ja täytyykö kilpailusääntöjä mukauttaa, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja digitaalitaloudessa ilmeneviin väärinkäytöksiin, tarvetta saadaan aikaan kattavampi oikeudellinen kehys niille talouden aloille, joilla tekoälyllä on merkitystä, jolloin eurooppalaiset yritykset ja asiaankuuluvat sidosryhmät voisivat laajentaa toimintaansa, sekä tarvetta luoda oikeusvarmuutta; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu on aina sovitettava yhteen muiden perusoikeuksien ja -vapauksien kanssa;

12. huomauttaa, että matemaattiset menetelmät eivät sinänsä ole patentoitavissa, paitsi jos niitä käytetään johonkin tekniseen tarkoitukseen teknisten keksintöjen yhteydessä, jotka puolestaan ovat patentoitavissa vain, jos keksintöihin sovellettavat kriteerit täyttyvät; huomauttaa myös, että jos keksintö koskee joko menetelmää, jossa käytetään teknisiä välineitä, tai se koskee teknistä laitetta, sen tarkoituksen katsotaan kokonaisuutena tarkasteltuna olevan tosiasiassa luonteeltaan tekninen ja siten patentoitavissa; korostaa tässä yhteydessä patenttisuojaa koskevan kehyksen roolia kannustettaessa tekoälyä koskeviin keksintöihin ja edistettäessä niiden levittämistä sekä tarvetta luoda mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, myös startup-yrityksille, jotta ne voivat edistää tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopassa; huomauttaa, että essentiaalipatentti on keskeisessä asemassa kehitettäessä ja levitettäessä uutta tekoälyä ja siihen liittyviä teknologioita ja varmistettaessa yhteentoimivuus; kehottaa komissiota tukemaan teollisuusstandardien kehittämistä ja kannustamaan viralliseen standardointiin;

13. toteaa, että patenttisuoja voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että keksintö on uusi, se ei ole ilmeinen ja se on keksinnöllinen; toteaa lisäksi, että patenttioikeuden mukaan on esitettävä kattava kuvaus käytettävästä teknologiasta, mikä voi olla haasteellista tietyillä tekoälyteknologian aloilla päättelyjen monimutkaisuuden vuoksi; painottaa myös takaisinmallinnukseen liittyviä oikeudellisia haasteita, sillä se muodostaa poikkeuksen tietokoneohjelmien tekijänoikeussuojaan ja liikesalaisuuksien suojaan, jotka puolestaan ovat olennaisen tärkeitä innovoinnin ja tutkimuksen kannalta ja jotka olisi otettava asianmukaisesti huomioon tekoälyteknologian kehittämisen yhteydessä; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuuksia testata tuotteita riittävästi esimerkiksi moduulitestausta käyttäen aiheuttamatta teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoihin tai liikesalaisuuksiin kohdistuvia riskejä siksi, että helposti toisinnettavissa olevista tuotteista ilmaistaisiin liikaa; korostaa, että tekoälyteknologian olisi oltava avoimesti saatavilla opetus- ja tutkimustarkoituksiin esimerkiksi tehokkaampia oppimismenetelmiä varten;

14. toteaa, että luonteeltaan taiteellista sisältöä tuottavan luovan prosessin autonomisointi voi herättää kysymyksiä, jotka liittyvät tällaisen sisällön teollis- ja tekijänoikeuksien omistukseen; katsoo tältä osin, että tekoälyteknologialle ei olisi aiheellista pyrkiä antamaan oikeushenkilön asemaa, ja huomauttaa, että tällaisella mahdollisuudella olisi kielteinen vaikutus luovaa työtä tehneille ihmisille tarjottaviin kannustimiin;

15. huomauttaa, että ihmisen tekoälyn avulla tuottamat luomukset ja tekoälyn tuottamat luomukset eroavat toisistaan ja tekoälyn tuottamiin luomuksiin liittyy teollis- ja tekijänoikeuksien suojan kannalta uusia sääntelyhaasteita, joita ovat muun muassa omistajuutta, keksijyyttä ja asianmukaista korvausta koskevat kysymykset, sekä potentiaaliseen markkinakeskittymään liittyviä ongelmia; katsoo myös, että tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet ja tekoälyn tuottamille luomuksille potentiaalisesti myönnettävät teollis- ja tekijänoikeudet olisi pidettävä erillään; korostaa, että jos tekoälyä käytetään vain välineenä, joka auttaa tekijää luomisprosessissa, nykyistä teollis- ja tekijänoikeuskehystä sovelletaan edelleen;

16. katsoo, että tekoälyteknologian tuottamien teknisten luomusten on kuuluttava teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan oikeudellisen kehyksen suojan piiriin, jotta kannustetaan investointien tekemiseen tällaiseen luovaan työhön ja parannetaan oikeusvarmuutta kansalaisten ja yritysten kannalta sekä keksijöiden kannalta, koska nämä kuuluvat tällä hetkellä tekoälyteknologian pääasiallisten käyttäjien joukkoon; katsoo, että tekoälytoimijoiden ja robottien itsenäisesti tuottamat teokset eivät ehkä voi saada tekijänoikeussuojaa, jotta voidaan noudattaa omaperäisyysperiaatetta, joka liittyy luonnolliseen henkilöön, ja siksi, että ”henkisen luomuksen” käsite käsittelee tekijän persoonaa; kehottaa komissiota tukemaan horisontaalista, näyttöön perustuvaa ja teknologianeutraalia lähestymistapaa tekoälyn tuottamiin teoksiin unionissa sovellettaviin yhteisiin ja yhdenmukaisiin tekijänoikeussäännöksiin, jos katsotaan, että tällaiset teokset voisivat saada tekijänoikeussuojan; suosittaa, että mahdollisten oikeuksien omistajuus olisi annettava vain luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka ovat teoksen laillisia luojia, ja ainoastaan siinä tapauksessa, että tekijänoikeuksien haltija on myöntänyt luvan, jos käytetään tekijänoikeudella suojattua aineistoa, paitsi jos sovelletaan tekijänoikeutta koskevia poikkeuksia tai rajoituksia; korostaa, että on tärkeää helpottaa datan saatavuutta ja jakamista, avoimia standardeja ja avoimen lähdekoodin teknologiaa ja samalla kannustaa investointeihin ja edistää innovointia;

17. toteaa, että tekoälyn avulla on mahdollista käsitellä suurta määrää dataa, joka liittyy uusimpaan tekniikkaan tai teollis- ja tekijänoikeuksien olemassaoloon; toteaa samanaikaisesti, että päätösten laadun ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi tekoäly tai siihen liittyvä teknologia, jota käytetään teollis- ja tekijänoikeuksien myöntämiseen liittyvässä rekisteröintimenettelyssä ja vastuun määrittämisessä tapauksissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksia on loukattu, ei voi korvata ihmisten tapauskohtaisesti suorittamaa arviointia; toteaa, että tekoäly on vähitellen saavuttamassa kyvyn suorittaa ihmisten tyypillisesti hoitamia tehtäviä, ja korostaa siksi, että on tarpeen ottaa käyttöön riittävät suojatoimet, muun muassa suunnitella järjestelmiä, joihin sisältyvät valvonta- ja arviointiprosessit ovat ihmisen osallistumista edellyttävän periaatteen mukaisia, joissa noudatetaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja joissa tekoälyn päätöksenteko todennetaan;

18. toteaa muiden kuin henkilötietojen käytöstä tekoälyteknologiassa, että tekijänoikeudella suojattujen teosten ja muiden kohteiden ja niihin liittyvän datan, myös jo olemassa olevan sisällön, laadukkaiden datajoukkojen ja metadatan, laillista käyttöä on arvioitava ottaen huomioon tekijänoikeussuojan rajoituksia ja poikkeuksia, kuten tekstin- ja tiedonlouhintaan sovellettavaa poikkeusta, koskevat olemassa olevat säännöt, joista säädetään tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä; kehottaa selventämään edelleen tekijänoikeuslainsäädännön mukaista tietosuojaa sekä mahdollista tavaramerkki- ja teollismallisuojaa teoksille, jotka on tuotettu itsenäisesti tekoälysovellusten avulla; katsoo, että olisi edistettävä muiden kuin henkilötietojen vapaaehtoista jakamista yritysten ja alojen välillä ja että sen olisi perustuttava oikeudenmukaisiin sopimuksiin, myös lisenssisopimuksiin; tuo esiin teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat valevideoiden luomisesta harhaanjohtavan, vääristellyn tai yksinkertaisesti heikkolaatuisen datan pohjalta, riippumatta siitä, sisältävätkö tällaiset valevideot dataa, johon voidaan soveltaa tekijänoikeutta; pitää huolestuttavana sitä mahdollisuutta, että kansalaisten laajamittaista manipulointia käytetään demokratian horjuttamiseen, ja kehottaa lisäämään tietoisuutta ja medialukutaitoa sekä asettamaan saataville kiireellisesti tarvittavaa tekoälyteknologiaa faktojen ja tietojen tarkistamiseksi; katsoo, että auditoitavissa olevat tietosuojasääntöjen mukaiset selosteet, jotka kattavat tekoälyä hyödyntävän teknologian koko elinkaaren aikana käytetyn datan ja jotka eivät sisällä henkilötietoja, voisivat helpottaa tekijänoikeudella suojattujen teosten käytön jäljittämistä ja siten parantaa oikeudenhaltijoiden suojaa ja edistää yksityisyyden suojaa, jos vaatimus tarkastettavissa olevista selosteista ulotettaisiin koskemaan myös biometrisiä tietoja sisältävää dataa tai biometrisiä tietoa sisältävistä kuvista ja/tai videoista saatua dataa; korostaa, että tekoälyteknologia voisi olla hyödyllinen teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnassa mutta se edellyttäisi ihmisen suorittamaa arviointia ja takeita siitä, että kaikki tekoälyvetoiset päätöksentekojärjestelmät ovat täysin avoimia; korostaa, että millään tulevalla tekoälyä koskevalla järjestelmällä ei saa kiertää mahdollisia avoimen lähdekoodin teknologiaa koskevia vaatimuksia julkisissa tarjouskilpailuissa tai estää digitaalisten palvelujen yhteenliitettävyyttä; toteaa, että tekoälyjärjestelmät ovat ohjelmistopohjaisia ja perustuvat tilastomalleihin, joihin voi sisältyä virheitä; korostaa, että tekoälyn tuotos ei saa olla syrjivä ja että yksi tehokkaimmista tavoista vähentää tekoälyjärjestelmien vinoumia on varmistaa – siinä määrin kuin se on mahdollista unionin oikeuden nojalla – että niiden kouluttamiseen ja koneoppimiseen on käytettävissä mahdollisimman paljon muuta kuin henkilötietoja sisältävää dataa; kehottaa komissiota pohtimaan vapaasti yleisessä käytössä olevan datan käyttöä tällaisiin tarkoituksiin;

19. korostaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategian kattavan täytäntöönpanon merkitystä, jotta parannetaan muiden kuin henkilötietojen saavutettavuutta ja yhteentoimivuutta unionissa; korostaa, että Euroopan datastrategiassa on varmistettava tasapaino yhtäältä tiedonkulun, tiedon laajemman saatavuuden sekä tiedon käytön ja jakamisen edistämisen ja toisaalta teollis- ja tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien suojaamisen välillä siten, että noudatetaan tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia sääntöjä; korostaa tältä osin tarvetta arvioida, ovatko teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat unionin säännöt riittävä väline suojaamaan dataa, myös tekoälyn kehittämisen edellyttämää alakohtaista dataa, ja muistuttaa, että jäsenneltyjä tietoja, kuten tietokantoja, ei yleensä voida pitää datana, jos ne on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksilla; katsoo, että olisi annettava kattavaa tietoa teollis- ja tekijänoikeuksilla suojatun datan käytöstä, erityisesti alustojen ja yritysten välisten suhteiden yhteydessä; pitää myönteisenä komission aikomusta luoda yhtenäinen eurooppalainen data-avaruus;

20. ottaa huomioon, että komissio harkitsee, onko aiheellista antaa lainsäädäntöä, joka koskee muita kuin henkilötietoja hyödyntävien talouden toimijoiden välisiin suhteisiin vaikuttavia kysymyksiä, ja pitää tervetulleena tietokantadirektiivin mahdollista tarkistamista ja mahdollista selvennystä, joka koskee liikesalaisuuksien suojaamisesta annetun direktiivin soveltamista yleisluonteisena kehyksenä; odottaa mielenkiinnolla komission aloittaman Euroopan datastrategiaa koskevan julkisen kuulemisen tuloksia;

21. painottaa, että komission täytyy pyrkiä saamaan aikaan tasapainoinen ja innovointivetoinen henkisen omaisuuden suoja, joka hyödyttää eurooppalaisia tekoälykehittäjiä, vahvistamaan eurooppalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä, jotta ne voivat muun muassa suojautua vilpilliseltä taktikoinnilta riita-asioissa, ja varmistamaan mahdollisimman laaja oikeusvarmuus käyttäjille varsinkin kansainvälisten neuvottelujen yhteydessä, erityisesti tekoälystä ja datavallankumouksesta WIPOssa parhaillaan käytävissä keskusteluissa; panee tyytyväisenä merkille, että komissio esitti hiljattain unionin näkemykset WIPOn julkisessa kuulemisessa luonnoksesta WIPOn tekijänoikeuksia ja tekoälyä koskevaksi keskusteluasiakirjaksi; muistuttaa tässä yhteydessä unionin eettisestä velvollisuudesta tukea kehitystä kaikkialla maailmassa helpottamalla tekoälyä koskevaa rajatylittävää yhteistyötä muun muassa rajatylittävää tutkimusta ja tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevilla rajoituksilla ja poikkeuksilla, joista säädetään tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä;

22. on täysin tietoinen siitä, että edistyminen tekoälyn alalla edellyttää toteutuakseen julkisia investointeja infrastruktuuriin, digitaalisten taitojen opettamista ja huomattavia parannuksia yhteenliitettävyyteen ja yhteentoimivuuteen; korostaa siksi suojattujen ja kestävien 5G-verkkojen tärkeyttä, jotta tekoälyteknologia voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön, mutta vielä sitäkin enemmän sen työn merkitystä, jota tarvitaan infrastruktuurin tason ja suojauksen parantamiseksi koko unionissa; panee merkille, että liikennealalla panostetaan voimakkaasti tekoälyyn liittyvään patentointiin; ilmaisee huolensa siitä, että tämä saattaa johtaa mittavaan käräjöintiin, joka on vahingollista koko alalle ja voi myös vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, ellei tekoälyyn liittyvien teknologioiden kehittämisestä anneta viipymättä unionin tason lainsäädäntöä;

23. tukee komission aikomusta pyytää tuotantosektorin keskeisiä toimijoita (kulkuneuvojen valmistajia, tekoäly- ja yhteenliitettävyysinnovoijia, matkailualan palveluntarjoajia ja muita autoteollisuuden arvoketjun toimijoita) sopimaan ehdoista, joiden mukaisesti ne olisivat valmiita jakamaan dataansa;

24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 


 

PERUSTELUT

Tekoälyllä tarkoitetaan tutkimusalaa, joka juontaa juurensa 1900-luvun puoleenväliin. Sillä on kunnianhimoinen tavoite: ymmärtää miten, ihmisen kognitiivinen järjestelmä toimii, sen toisintamiseksi, jotta voidaan luoda verrattavissa olevia päätöksentekoprosesseja. Tekoälyn alalla astuttiin joitakin vuosia sitten uudelle aikakaudelle valtavan laskentatehon, datajoukkojen määrän voimakkaan kasvun ja suorituskykyisten algoritmien yhdistelmän ansiosta.

 

Tämä uusi dynamiikka on antanut vauhtia tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle monilla aloilla. Sen ansiosta on esimerkiksi mahdollista automatisoida kliinisten näytteiden analysointi tai mukauttaa liikennevalojen toimintaa liikennemäärien perusteella ilman ihmisen panosta. Tähän teknologian alaan liittyy siis valtavia innovointimahdollisuuksia, ja Euroopan unionissa on tärkeää ottaa käyttöön eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen sovellettava toiminnallinen oikeudellinen kehys ja toteuttaa julkista politiikkaa, jolla voidaan vastata näihin haasteisiin, erityisesti eurooppalaisten koulutuksen ja soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen rahoituksen osalta. Tässä kehyksessä on myös ehdottomasti tarkasteltava teollis- ja tekijänoikeuksia, jotta kannustetaan ja suojataan innovointia ja luovaa työtä tällä alalla.

 

Tekoälyn määritelmästä keskustellaan edelleen, mutta oikeusvarmuus todennäköisesti lisää unionissa tällä alalla välttämättömiä investointeja. Siksi olisi edistettävä lainsäädännön tietynasteista joustavuutta, jotta voidaan ottaa huomioon tekoälyyn liittyvä monimuotoisuus ja laatia tulevaisuudenkestävä (teknisen lisäkehityksen huomioon ottava) kehys.

 

Aluksi on ensinnäkin harkittava patenttioikeuden arviointia tekoälyn kehityksen valossa. Patentilla suojataan teknisiä keksintöjä eli tuotteita, joilla tarjotaan uusi tekninen ratkaisu tiettyyn tekniseen ongelmaan. Niinpä vaikka algoritmit, matemaattiset menetelmät ja tietokoneohjelmat eivät ole sinänsä patentoitavissa, ne voidaan integroida tekniseen keksintöön, joka on todennäköisesti patentoitavissa. Eurooppalaisen tekoälyn käyttöönoton kannalta on ratkaisevaa, että talouden toimijat, erityisesti eurooppalaiset startup-yritykset, ovat tietoisia tästä mahdollisuudesta.

 

Euroopan patenttiviraston vastaanottamien välittömästi tekoälyn toimintaan (”core AI” ‑teknologia) liittyviä keksintöjä koskevien patenttihakemusten määrä yli kolminkertaistui yhdessä vuosikymmenessä: vuonna 2010 hakemuksia jätettiin 396 ja vuonna 2017 niitä jätettiin 1 264. On kuitenkin huomattava, että niiden määrä on suurempi tietyissä kolmansissa maissa ja että kansainvälinen kilpailu on huomattavaa tällä strategisella alalla.

 

Lisäksi patenttivirastot käyttävät tekoälyä helpottamaan teknologian alan tilaa koskevaa tutkimusta. Tältä osin vaikuttaa aiheelliselta muistuttaa, että teknologia on hyödyllinen apuväline mutta sillä ei pitäisi korvata ihmistutkijan toteuttamaa analyysia, joka koskee oikeuksien myöntämistä. Patenttien osalta on myös painotettava, että joihinkin tekoälyteknologian aloihin liittyvien päättelyjen monimutkaisuus saattaa vaikeuttaa sen varmentamista, että keksinnöt ovat olemassa olevien sääntöjen mukaisia.

 

Loppuvaiheessa tiettyjen päätöksentekoprosessien kasvavan autonomisoinnin seurauksena voi syntyä teknisiä tai taiteellisia luomuksia. Kaikkien teollis- ja tekijänoikeuksien arviointi tämä kehityskulku huomioon ottaen on asetettava etusijalle tällä unionin oikeuden alalla, jotta suositaan luovuutta ja innovointia edistävää ympäristöä palkitsemalla luovan työn tekijöitä. Ihmisen toiminta on yhä perustavan tärkeässä asemassa ohjelmoitaessa tekoälyä käyttäviä laitteita, valittaessa syötettävää dataa ja mukautettaessa saatuja tuloksia. ”Vahvaa” tekoälyä eli itsestään tietoista tekoälyä koskevat näkymät vaikuttavatkin hyvin ennenaikaisilta.

 

Tekijänoikeuksista voidaan todeta, että tekijän henkilöllisyyden esille tuova ja omaperäisyyttä koskeva edellytys voisi estää tekoälyllä tuotettujen luomusten suojelun. Tältä osin ollaan kuitenkin siirtymässä kohti objektiivista tulkintaa, joka pikemminkin puoltaisi suhteellisen uutuuden merkitystä, jonka ansiosta suojattu teos voidaan erottaa jo luoduista teoksista. Tekoälyllä tapahtuvan teosten tuottamisen ja ”perinteisen” luomisen yhteisenä tavoitteena on edelleen kulttuuriperinnön laajentaminen, vaikka luominen tapahtuukin eri tavalla. Tekoälyllä luotujen taiteellisten teosten määrän kasvaessa (esimerkkinä voidaan mainita taulu nimeltä ”Seuraava Rembrandt”[12], joka luotiin perustuen kyseisen taidemaalarin 346 teoksen digitalisointiin tekoälykäsittelyä varten) on todettava, että tekoälyllä tuotettu teos saatetaan katsoa taideteokseksi, kun tarkastellaan luovaa tulosta luomisprosessin sijaan. On myös huomattava, että jos tekoälyllä tuotettuja luomuksia ei suojata, niiden tulkitsijat saattavat jäädä vaille oikeuksia, koska lähioikeuksien järjestelmän antama suoja edellyttää, että tulkinnan kohteena oleva teos on suojattu tekijänoikeudella.

 

Näin ollen ehdotetaan, että arvioidaan, onko aiheellista myöntää tällaisen luovaan työhön perustuvan teoksen tekijänoikeudet luonnolliselle henkilölle, joka on sen laillinen toimittaja ja julkaisija, edellyttäen, että taustateknologian suunnittelija tai suunnittelijat eivät vastusta tällaista käyttöä. Päättelyn taustalla olisi sama ajatusmalli kuin datan käyttöön perustuvia teoksia koskevan unionin järjestelmän kohdalla. Tällaista dataa voidaan hyödyntää tekoälyteknologian koulutusdatana ja tällä tekoälyteknologialla voidaan sitten tuottaa toissijaisia teoksia, myös kaupallisissa tarkoituksissa, edellyttäen, että oikeudenhaltijat eivät ole nimenomaisesti pidättäneet tätä oikeutta.

 

Lopuksi, kun tarkastellaan datan ja sen valinnan keskeistä roolia tekoälyteknologian kehityksen kannalta, herää monia kysymyksiä, jotka koskevat datan saatavuutta, erityisesti riippuvuutta datasta, lukkiutumisvaikutuksia, joidenkin yritysten määräävää asemaa ja yleisesti datan riittämätöntä liikkuvuutta. On siis osaltaan kannustettava Euroopan unionissa luodun datan jakamiseen, jotta lisätään tekoälyn alalla tehtäviä innovointeja. Tämä voidaan lyhyellä aikavälillä toteuttaa saattamalla avointa dataa koskeva direktiivi osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja edistämällä lisenssisopimusten käyttöä teollisen datan jakamisen kannustamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä komission tuleva ehdotus, joka koskee yleistä lainsäädäntökehystä yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnointia varten, on ratkaisevassa asemassa erityisesti, jotta taataan tietokannoissa olevan arkaluonteisen datan saatavuus, esimerkiksi terveysalalla.


 

 

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.7.2020)

<CommissionInt>oikeudellisten asioiden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista</Titre>

<DocRef>(2020/2015(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Adam Bielan</Depute>

 

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa tekoälyyn sisältyvistä mahdollisuuksista tarjota innovatiivisia palveluja yrityksille, kuluttajille ja julkiselle sektorille; korostaa, että tekoälyteknologia voi olla avainasemassa useiden talouden alojen, kuten teollisuuden, terveydenhuollon, rakennusalan ja kuljetusalan, digitalisoinnissa ja johtaa uusien liiketoimintamallien käyttöönottoon; painottaa, että unionin on tuettava aktiivisesti alan kehitystä digitaalisten sisämarkkinoiden edistämiseksi; korostaa, että tekoälyn kehittäminen ja käyttö sisämarkkinoilla hyötyvät luotettavasta, tasapainoisesta ja tehokkaasta teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmästä; katsoo, että on tärkeää erottaa toisistaan tekoälysovellukset tai algoritmit, tekoälyn tuottamat teknologiat ja tuotteet, tietokannat ja yksittäinen data, jotka kaikki edellyttävät erilaisia oikeuksien muotoja;

2. katsoo, että tekoälyn kaltaiset murrokselliset teknologiat tarjoavat sekä pienille että suurille yrityksille mahdollisuuden kehittää johtavaan asemaan markkinoilla yltäviä tuotteita; katsoo, että kaikilla yrityksillä tai näiden tuotteiden muilla omistajilla olisi oltava yhtä tehokas ja vaikuttava teollis- ja tekijänoikeuksien suoja; katsoo, että tämä voi edistää eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) syntymistä ja johtaa merkittävään kilpailuetuun unionissa; kehottaa analysoimaan ”patenttitrollien” harjoittamien haitallisten käytäntöjen ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien strategisten oikeudenkäyntien vaikutuksia, sillä ne voivat toimia keinotekoisena esteenä markkinoille pääsylle ja suojella vakiintuneita markkinatoimijoita; korostaa tekoälyteknologian merkitystä liiketoimien teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien näkökohtien avoimemman, tehokkaamman ja luotettavamman hallinnoinnin mahdollistamisessa;

3. korostaa niiden toimenpiteiden ja tietokanavien merkitystä, joilla autetaan pk- ja startup-yrityksiä hyödyntämään tosiasiallisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa tekoälyteknologiassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan startup- ja pk-yrityksille tukea sisämarkkinaohjelman ja digitaali-innovointikeskittymien kautta niiden tuotteiden kehittämiseksi ja suojaamiseksi ja siten auttamaan niitä kehittämään kaikin puolin potentiaaliaan kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopassa; korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on tärkeää pyrkiä koordinoimaan tekoälyn kehittämistä teollis- ja tekijänoikeuksien alan muiden tärkeiden maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa, jotta voidaan luoda maailmanlaajuisesti yhteensopiva lähestymistapa, joka hyödyttäisi sekä pk-yrityksiä että startup-yrityksiä;

4. korostaa, että on tärkeää suojata teollis- ja tekijänoikeudet, liikesalaisuudet mukaan lukien, mahdollisessa tekoälyä koskevassa sääntelykehyksessä, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti suuririskisiksi katsotuille sovelluksille mahdollisesti asetettavia yksityiskohtaisia vaatimuksia, mutta toteaa, että tämä on sovitettava yhteen muiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden kanssa, mukaan lukien perusoikeuksien tai -vapauksien suojaaminen; katsoo, että ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn kehittämisen varmistamiseksi väärinkäytösten paljastajia koskeva lainsäädäntö on pantava tehokkaasti täytäntöön;

5. korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemisen lisäksi on kuluttajien edun mukaista, että suojattujen teosten käytöstä on oikeusvarmuus, erityisesti kun on kyse monimutkaisista algoritmituotteista; kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä datan jäljittämiseksi ottaen samalla huomioon sekä datan hankinnan laillisuus että kuluttajan oikeuksien ja perusoikeuksien suojelu;

6. katsoo, että tekoälysovellusten arviointi on haasteellista ja edellyttää uusien menetelmien kehittämistä ja asianmukaisia hallinnollisia valmiuksia markkinavalvontaviranomaisilta; panee merkille, että mukautuvat oppimisjärjestelmät saattavat kalibroitua uudelleen jokaisen syötteen jälkeen, mikä tekee tietyistä ennakkoilmoituksista yksinään tehottomia;

7. katsoo, että tekoälysovelluksia sertifioitaessa olisi osoitettava niiden avoimuus, selitettävyys ja se, että ne ovat – niin hyvin kuin mahdollista – eettisten normien mukaisia; toteaa, että tätä tavoitetta ei välttämättä saavuteta yksinomaan pelkällä algoritmin tai koodin paljastamisella; muistuttaa, että myös tietokokonaisuudet ovat tärkeitä tässä prosessissa;

8. kehottaa komissiota pohtimaan, miten tuotteita voitaisiin testata esimerkiksi modulaarisesti tai käyttämällä todentamisvälineitä, joiden avulla tuotteita olisi mahdollista testata riittävästi niin, että samalla noudatettaisiin luottamuksellisuutta, jotta voidaan suojella teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden liikesalaisuuksia.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.7.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alex Agius Saliba, Andrus Ansip, Brando Benifei, Adam Bielan, Hynek Blaško, Biljana Borzan, Vlad-Marius Botoş, Markus Buchheit, Dita Charanzová, Deirdre Clune, David Cormand, Petra De Sutter, Carlo Fidanza, Evelyne Gebhardt, Alexandra Geese, Sandro Gozi, Maria Grapini, Svenja Hahn, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Arba Kokalari, Marcel Kolaja, Kateřina Konečná, Andrey Kovatchev, Jean-Lin Lacapelle, Maria-Manuel Leitão-Marques, Adriana Maldonado López, Antonius Manders, Beata Mazurek, Leszek Miller, Kris Peeters, Anne-Sophie Pelletier, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Kim Van Sparrentak, Marion Walsmann, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pascal Arimont, Marco Campomenosi, Maria da Graça Carvalho, Edina Tóth, Stéphanie Yon-Courtin

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

43

+

ECR

Adam Bielan, Carlo Fidanza, Eugen Jurzyca, Beata Mazurek

EPP

Pascal Arimont, Maria da Graça Carvalho, Deirdre Clune, Arba Kokalari, Andrey Kovatchev, Antonius Manders, Kris Peeters, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Edina Tóth, Marion Walsmann

EUL/NGL

Kateřina Konečná, Anne‑Sophie Pelletier

GREENS/EFA

David Cormand, Petra De Sutter, Alexandra Geese, Marcel Kolaja, Kim Van Sparrentak,

ID

Markus Buchheit, Marco Campomenosi, Virginie Joron, Jean‑Lin Lacapelle

NI

Marco Zullo

RENEW

Andrus Ansip, Vlad‑Marius Botoş, Dita Charanzová, Sandro Gozi, Svenja Hahn, Stéphanie Yon‑Courtin

S&D

Alex Agius Saliba, Brando Benifei, Biljana Borzan, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Maria‑Manuel Leitão‑Marques, Adriana Maldonado López, Leszek Miller, Christel Schaldemose

 

0

-

 

 

 

1

0

ID

Hynek Blaško

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.7.2020)

<CommissionInt>oikeudellisten asioiden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista</Titre>

<DocRef>(2020/2015(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Andor Deli</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Johdanto

1. panee tyytyväisenä merkille komission 19. helmikuuta 2020 esittämiin tiedonantoihin ja sen valkoiseen kirjaan ”Tekoäly – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” sekä Euroopan datastrategiaan sisältyneet kunnianhimoiset tavoitteet tekoälyn ja data alalla; toteaa kuitenkin, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian kehittämisen yhteydessä on otettava vakavammin;

2. korostaa, että tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää, että useilla politiikanaloilla, myös teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, paneudutaan teknisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, eettisiin ja oikeudellisiin kysymyksiin ja monialaisiin vaikutuksiin ja annetaan vastauksia ja laaditaan politiikkoja unionin tasolla;

3. korostaa, että kehittämällä tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa liikenne- ja matkailualalla saadaan aikaan innovointia, tutkimusta, investointeja ja huomattavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä, julkisia ja turvallisuuteen liittyviä hyötyjä ja tehdään alasta houkuttelevampi uusille sukupolville sekä luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia ja kestävämpiä liiketoimintamalleja, mutta toteaa, että siitä ei saisi koitua haittaa tai vahinkoa ihmisille tai yhteiskunnalle;

4. panee merkille yritysten ja talousalueiden välisen maailmanlaajuisen kilpailun liikennealan tekoälyratkaisujen kehittämisessä; korostaa tarvetta vahvistaa liikennealalla toimivien eurooppalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä luomalla EU:hun tekoälyratkaisujen kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa ympäristö; korostaa lisäksi, että tekoäly olisi otettava käyttöön kaikissa liikennemuodoissa sekä kaupungeissa että maaseudulla ja että sen vuoksi tarvitaan kokonaisvaltaista, teknologianeutraalia ja joustavaa lähestymistapaa, jolla voidaan ratkaista asianmukaisesti kaikki liikenne- ja liikkuvuusalan haasteet;

5.  vahvistaa, että asianmukaisen EU-tason oikeudellisen kehyksen määritteleminen tekoäly- ja yhteenliitettävyysinnovaatioihin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä datan saatavuutta ja suojaamista varten on keskeisessä asemassa kehitettäessä tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa sekä levitettäessä niitä kitkattomasti, turvallisesti ja laajasti liikenne- ja matkailuekosysteemeihin;

6.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisstrategiat kehittyvät jatkuvasti tekoälyn kehittyessä ja että on tarpeen ottaa huomioon sellaiset tekijät kuin mukautuminen tähän muuttuvaan ympäristöön joustavan tekijänoikeus-, patentti-, tavaramerkki- ja mallisuojan tai jopa liikesalaisuussääntöjen avulla ja pohtia, miten innovoijille voidaan tarjota mahdollisimman laaja ja kestävä teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, jossa yhdistyy oikeusvarmuus ja jolla edistetään uusia investointeja yksityisyrityksiin, yliopistoihin, pk-yrityksiin ja klustereihin, jotka tukevat tutkimusta ja kehitystä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä;

7. kehottaa komissiota ottamaan huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän laatimissa ohjeissa määritetyt seitsemän keskeistä vaatimusta, joita sen 8. huhtikuuta 2019 antaman tiedonannon[13] mukaan olisi hyvä soveltaa, ja panemaan ne asianmukaisesti täytäntöön kaikessa tekoälyä koskevassa lainsäädännössä;

8. toteaa, että tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa tarvitaan yhä enemmän etätunnistuksen tai biometrisen tunnistuksen tekniikoissa, kuten liikenne- ja matkailualalla käytettävissä jäljityssovelluksissa, ja pitää sitä uutena keinona vastata covid-19-kriisiin ja mahdollisiin tuleviin terveys- ja kansanterveyskriiseihin unohtamatta kuitenkaan tarvetta suojella perusoikeuksia, yksityisyyttä ja henkilötietoja;

Teollis- ja tekijänoikeudet ja tekoälyinnovaatiot

9. toteaa, että nykyinen hajanainen teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva oikeudellinen kehys ja oikeusvarmuuden puute vaikuttavat tekoälyn ja siihen liittyvän teknologian kehittämiseen liikennealalla; kehottaa komissiota näin ollen arvioimaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmänsä soveltuvuutta tekoälyteknologian kehittämiseen ja tekemään ensin perusteellisen analyysin ja arvion nykyisestä lainsäädännöstä ja esittämään sen jälkeen tarpeelliseksi katsomansa lainsäädäntöehdotukset, jotta varmistettaisiin luottamus, oikeusvarmuus ja avoimuus sekä vältettäisiin hajanaisuuden lisääntyminen vielä nykyisestään ja edistettäisiin siten tähän teknologiaan tehtäviä investointeja;

10. toteaa, että vaikka tekoälyn avulla on mahdollista käsitellä suuri määrä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää dataa, se ei voi korvata ihmisten toteuttamia tarkastustoimia, joita sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksien myöntämiseen ja vastuun määrittämiseen tapauksissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksia on loukattu;

11. toteaa, että kun dataa käytetään tekoälyn avulla, tekijänoikeudella suojatun datan käyttöä on arvioitava ottaen huomioon tekstin- ja tiedonlouhintaan sovellettavat poikkeukset, joista säädetään tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja ottaen huomioon kaikki käyttötarkoitukset, joille on asetettu rajoituksia ja poikkeuksia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi;

12. kehottaa komissiota arvioimaan yritysten, mukaan lukien pk-yritykset, mahdollisuutta hankkia patentteja ohjelmistoja tai algoritmeja varten ja sen tärkeyttä yrityksille, jotta voidaan varmistaa sekä innovoinnin suojelu että läpinäkyvyys, joka on luotettavan tekoälyn edellytys, ja myös julkisiin tarkoituksiin käytettyjen algoritmien saatavuus; korostaa, että näiden yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset on säilytettävä ja että on tärkeää noudattaa johdonmukaisesti kilpailulainsäädäntöä;

13. on täysin tietoinen, että edistyminen tekoälyn alalla edellyttää toteutuakseen julkisia investointeja infrastruktuuriin, digitaalisten taitojen opettamista ja huomattavia parannuksia yhteenliitettävyyteen ja yhteentoimivuuteen; korostaa siksi suojattujen ja kestävien 5G-verkkojen tärkeyttä, jotta tekoälyteknologia voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön, mutta vielä sitäkin enemmän työtä, jota tarvitaan infrastruktuurin tason ja suojauksen parantamiseksi koko unionissa; panee merkille, että liikennealalla panostetaan intensiivisesti tekoälyyn liittyvään patentointiin; ilmaisee huolensa siitä, että tämä saattaa johtaa mittavaan käräjöintiin, joka on vahingollista koko alalle ja voi myös vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, ellei tekoälyyn liittyvän teknologian kehittämisestä anneta viipymättä EU-tason lainsäädäntöä;

14. korostaa, että essentiaalipatentti on keskeisessä asemassa kehitettäessä ja levitettäessä uutta tekoälyä ja siihen liittyvää teknologiaa ja varmistettaessa sen yhteentoimivuus; kehottaa komissiota edistämään monialaisten standardien ja virallisen standardoinnin kehittämistä; muistuttaa tässä yhteydessä komission 29. marraskuuta 2017 antamasta tiedonannosta essentiaalipatenttien lisensoinnista ja siinä vahvistetuista essentiaalipatenttien avoimuutta koskevista keskeisistä periaatteista, joita ovat erityisesti oikeudenmukainen, kohtuullinen ja syrjimätön (FRAND) lisensointi ja täytäntöönpano; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota essentiaalipatentteihin, joilla voidaan parantaa esteettömyyttä, tieliikenteen turvallisuutta ja liikenteen käyttäjien turvallisuutta;

Teollis- ja tekijänoikeudet ja data

15. panee tyytyväisenä merkille, että komissio haluaa varmistaa, että datan keräämisessä ja käytössä noudatetaan täysin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja muita tiukkoja tietosuojasääntöjä; korostaa pitävänsä tarpeellisena suojata unionin kansalaisten tiedot jatkossakin, mutta katsoo, että tietosuojaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen välillä on kuitenkin saavutettava oikea tasapaino, jotta tekoälyinnovoijille tarjottaisiin tarvittava joustavuus;

16. suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen luoda yhtenäinen eurooppalainen data-avaruus investoimalla standardeihin, välineisiin ja infrastruktuuriin; kannattaa erityisesti yhteisen eurooppalaisen liikkuvuutta koskevan data-avaruuden perustamista ottaen huomioon tietosuojaa koskevan unionin nykyisen lainsäädäntökehyksen;

17. kehottaa komissiota käsittelemään asianmukaisesti ja kiireellisesti dataan ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvää kysymystä ja siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia tasapuolista ja asianmukaista joustavuutta sekä teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, myös kehittämällä aloitteita hyvien käytänteiden vaihtamiseksi ja investoimalla tämän alan tutkimukseen;

18. pitää myönteisenä, että tulevaisuudessa luodaan valmiuksia parantava ja joustava lainsäädäntökehys yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnointia varten, ja on tyytyväinen komission halukkuuteen edistää datan jakamista yrityksiltä viranomaisille ja yrityksiltä yrityksille ja rajoittaa pakollinen pääsy dataan FRAND-ehdoin koskemaan vain tapauksia, joissa erityisolosuhteet sitä edellyttävät; korostaa, että on tärkeää mahdollistaa ajoneuvoista saatavien tietojen saatavuus kaikille liikkuvuusketjun sidosryhmille innovatiivisten datavetoisten palvelujen kehittämisen edistämiseksi;

19. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että pk-yritykset ja klusterit saavat mahdollisuuden käyttää dataa toimintansa tehostamiseen ja teknologiakeskukset ja yliopistot tutkimusohjelmiensa esittelemiseen;

20. kannattaa komission valmiutta pyytää tuotantosektorin keskeisiä toimijoita (kulkuneuvojen valmistajia, tekoäly- ja yhteenliitettävyysinnovoijia, matkailualan palveluntarjoajia ja muita autoteollisuusalan arvoketjun toimijoita) sopimaan ehdoista, joiden mukaisesti ne olisivat valmiita jakamaan dataansa.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

14.7.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

2

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Johan Danielsson, Andor Deli, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Bogusław Liberadzki, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Dominique Riquet, Dorien Rookmaker, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Leila Chaibi, Angel Dzhambazki, Markus Ferber, Carlo Fidanza, Maria Grapini, Roman Haider, Alessandra Moretti

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

41

+

ECR

Angel Dzhambazki, Carlo Fidanza, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

NI

Mario Furore, Dorien Rookmaker

PPE

Magdalena Adamowicz, Andor Deli, Gheorghe Falcă, Markus Ferber, Jens Gieseke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Benoît Lutgen, Marian‑Jean Marinescu, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi

RENEW

José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan‑Christoph Oetjen, Dominique Riquet

S&D

Andris Ameriks, Johan Danielsson, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Maria Grapini, Bogusław Liberadzki, Alessandra Moretti, Rovana Plumb, István Ujhelyi

VERTS/ALE

Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Anna Deparnay‑Grunenberg, Tilly Metz

 

2

-

GUE/NGL

Leila Chaibi, Kateřina Konečná

 

6

0

GUE/NGL

Elena Kountoura

ID

Marco Campomenosi, Roman Haider, Julie Lechanteux, Philippe Olivier, Lucia Vuolo

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.9.2020)

<CommissionInt>oikeudellisten asioiden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>tekoälyteknologian kehittämiseen liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista</Titre>

<DocRef>(2020/2015(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Sabine Verheyen</Depute>

 

 


 

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. muistuttaa, että tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden laajemminkin olisi palveltava ihmiskuntaa ja että niiden hyödyt olisi jaettava laajasti ilman syrjintää; korostaa, että koska tekoäly on alati muuttuva kokoelma nopeasti kehitettäviä teknologioita ja koska se on vähitellen saavuttamassa kyvyn suorittaa enemmän ihmisten yleensä hoitamia tehtäviä, se voi pitkällä aikavälillä jopa ylittää inhimilliset älylliset valmiudet joillakin aloilla; korostaa siksi, että on tarpeen ottaa käyttöön riittävät suojatoimet, mukaan lukien, kun se on kohtuullista, suunnittelujärjestelmät, joissa noudatetaan ihmisen osallistumista edellyttävää periaatetta sekä valvonta- ja tarkistusprosesseja, avoimuutta ja tekoälyä koskevan päätöksenteon todentamista; toteaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla luovan työn tekijät hyödyntävät jo nyt laajasti uutta tekoälyteknologiaa taiteellisten teostensa tuottamisessa;

2. korostaa, että unionilla olisi oltava keskeinen rooli tekoälyn kehittämistä, käyttöönottoa, ohjelmointia ja käyttöä koskevien perusperiaatteiden vahvistamisessa, haittaamatta sen edistymistä ja estämättä kilpailua, erityisesti unionin asetuksissa ja käytännesäännöissä; muistuttaa, että direktiivissä (EU) 2019/790 tarjotaan oikeudellinen kehys tekijänoikeudella suojattujen teosten käytölle tekstin- ja tiedonlouhintaprosesseissa, jotka ovat keskeisessä asemassa kaikissa tekoälyyn liittyvissä prosesseissa; korostaa siksi vaatimusta, jonka mukaan kaikkia käytettyjä teoksia on oltava käytetty laillisesti, sekä oikeudenhaltijoiden taattua oikeutta kieltää ennalta teostensa käyttö tekoälyyn liittyvässä prosessissa ilman heidän lupaansa; korostaa myös, että digitaalista dataa varten tarvitaan eettinen kehys ja strategia sekä tarvittaessa lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan perusoikeudet ja unionin arvot;

3. korostaa, että on tärkeää käyttää tekoälyä kouluissa ja yliopistoissa, jotta ne voivat ottaa käyttöön uusia ja tehokkaampia oppimismenetelmiä, jotka lisäävät oppilaiden ja opiskelijoiden onnistumisastetta; korostaa, että on tärkeää edistää tekoälyalan opetussuunnitelmia, joiden tarkoituksena on auttaa oppilaita ja opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työpaikkojen edellyttämää taitotietoa; korostaa, että tekoälyteknologioiden olisi oltava avoimesti saatavilla opetus- ja tutkimustarkoituksiin;

4. korostaa, että tekoälyn avoin ja yhtäläinen saatavuus kaikkialla unionissa ja jäsenvaltioissa on erittäin tärkeää; korostaa, että tekoälyyn liittyvälle innovoinnille ja tutkimukselle annettavan unionin tuen olisi oltava laajalti saatavilla kaikkialla unionissa; korostaa, että olisi tuettava erityisesti tekoälyn kehittäjiä ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia ja vammaisia edunsaajia;

5. katsoo, että tekoälyn kehittäjille ja käyttäjille olisi tarjottava laajasti teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevaa ohjausta ja neuvontaa;

6. muistuttaa, että tekoäly ei voi ainoastaan suorittaa toimintoja, jotka olivat aiemmin yksinomaan ihmisille ominaisia, vaan se voi myös hankkia ja kehittää itsenäisiä kognitiivisia ominaisuuksia kokemusoppimisen tai vahvistusoppimisen kautta; korostaa vastuuta tekoälyjärjestelmistä, jotka pystyvät oppimaan vahvistuksen avulla; korostaa, että opetetut tekoälyjärjestelmät voivat luoda ja synnyttää lähes itsenäisesti kulttuuriteoksia ja luovia teoksia vain vähäisellä inhimillisellä panoksella; toteaa lisäksi, että tekoälyjärjestelmät voivat kehittyä ennalta arvaamattomalla tavalla luomalla alkuperäisiä teoksia, jotka ovat tuntemattomia jopa niiden alkuperäisille ohjelmoijille, ja että tämä seikka olisi myös otettava huomioon luotaessa puitteita tällaisten teosten hyödyntämisoikeuksien suojalle; toistaa kuitenkin, että tekoälyn olisi autettava luovaa inhimillistä ajattelua eikä korvattava sitä;

7. panee merkille, että tekoälyjärjestelmät ovat ohjelmistopohjaisia ja osoittavat älykästä käyttäytymistä niiden ympäristöanalyysin perusteella; korostaa, että tämä analyysi perustuu tilastollisiin malleihin, joihin sisältyy väistämättä virheitä, ja toisinaan niihin liittyy takaisinkytkentöjä, jotka toistavat, vahvistavat ja pitkittävät jo olemassa olevia vinoutumia, virheitä ja oletuksia; toteaa, että on varmistettava, että käytössä on järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla algoritmit voidaan todentaa ja selittää ja mahdolliset ongelmat ratkaista;

8. katsoo, että tekoälyteknologioiden kehittämiseen liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet olisi erotettava tekoälyn tuottaman sisällön teollis- ja tekijänoikeuksista; korostaa, että tekoälyteknologioiden potentiaalin hyödyntämiseksi kulttuuri- ja opetusalalla on poistettava tekoälyn kehittämisen tarpeettomat oikeudelliset esteet;

9. korostaa tarvetta käsitellä tekoälyn tuottamiin kulttuuriteoksiin ja luoviin teoksiin liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän on perustuttava siihen, että ihmiset luovat teoksia tekijöinä ja tuottajina; toteaa lisäksi, että on erittäin tärkeää selvittää, missä määrin tekoälyn luoma teos voidaan jäljittää inhimilliseen tekijään; kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen pohtia, onko olemassa sellaisia alkuperäisiä luomuksia, jotka eivät edellytä lainkaan ihmisen osallistumista; katsoo, että tarvitaan perusteellista tutkimusta sen ymmärtämiseksi, onko tekoälyn tuottamien teosten tekijänoikeuksien automaattinen luovuttaminen tekoälyohjelmiston, algoritmin tai ohjelman tekijänoikeuksien haltijalle paras tapa edetä asiassa, koska on tarpeen tunnustaa ihmisen olevan uuden luovan teoksen tekijä; suhtautuu myönteisesti komission kehotukseen tehdä tutkimus tekijänoikeuksista ja uusista teknologioista;

10. pitää huolestuttavana teollis- ja tekijänoikeuksien ja tekoälyn kehityksen välistä mahdollista tyhjiötä, joka saattaa tehdä kulttuurialasta ja luovista toimialoista sekä koulutuksesta haavoittuvia tekoälyn tuottamien, tekijänoikeudella suojattujen teosten edessä; pitää huolestuttavina mahdollisia teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia ja korostaa tarvetta seurata mahdollisia markkinoiden toimintapuutteita tai vahinkoja; kehottaa komissiota tukemaan horisontaalista, näyttöön perustuvaa ja teknologianeutraalia lähestymistapaa tekoälyn tuottamiin teoksiin unionissa sovellettaviin yhteisiin ja yhdenmukaisiin tekijänoikeussäännöksiin, mikä auttaisi tuottamaan niitä lisää ja toimisi myös kannustimena yksityisen sektorin investoinneille tekoälyn ja robotiikan teknologiseen ja taloudelliseen kehittämiseen;

11. panee merkille tekoälyvalmiuksien kehittämisen väärän tiedon levittämisessä ja disinformaation luomisessa; pitää huolestuttavana sitä, että tämä voi johtaa moniin teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön rikkomisiin, ja pitää lisäksi erittäin huolestuttavana sitä mahdollisuutta, että kansalaisten laajamittaista manipulointia käytetään demokratian horjuttamiseen; kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan toimia informaatio- ja medialukutaidon lisäämiseksi ottaen huomioon, että digitalisaatio on sen välttämätön osatekijä; kehottaa asettamaan etusijalle ohjelmistojen kehittämisen tosiasioiden ja tietojen todentamiseksi;

12. muistuttaa, että data on kaikkien tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja kouluttamisen keskiössä; korostaa, että tähän sisältyvät jäsennellyt tiedot, kuten tietokannat, tekijänoikeudella suojatut teokset ja muut teollis- ja tekijänoikeuksilla suojatut teokset, joita ei yleensä voida pitää datana; korostaa siksi, että on tärkeää myös käsitellä käsitettä teollis- ja tekijänoikeuksien kannalta relevanteista käyttötarkoituksista, jotka liittyvät tekoälyteknologioiden toimintaan;

13. huomauttaa, että tehokkain tapa vähentää tekoälyjärjestelmien vinoumia on varmistaa, että niiden kouluttamiseen on käytettävissä mahdollisimman paljon dataa, mitä varten on tarpeen rajoittaa tarpeettomia esteitä tekstien ja tietojen louhinnalle ja helpottaa rajatylittävää käyttöä;

14. korostaa, että jos tekoälyä käytetään vain välineenä, jolla tekijää autetaan luomisprosessissa, nykyistä tekijänoikeuskehystä sovelletaan edelleen luotuun teokseen eikä tekoälyn panosta oteta huomioon;

15. suosittaa, että otetaan käyttöön erityiset turvaominaisuudet ja -säännöt tekoälyteknologiaan liittyvien yksityisyydensuojaa koskevien oikeuksien suojelemiseksi; korostaa, että tekoälyteknologioiden yksityisyyden suojaa koskevien tarkastusten olisi oltava pakollisia;

16. muistuttaa lisäksi, että unionin tekijänoikeusuudistuksessa otettiin käyttöön tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva poikkeus, jonka mukaisesti tieteellinen tutkimus voi hyötyä datan vapaasta käytöstä, ja että myös muihin tarkoituksiin suoritettava tekstin- ja tiedonlouhinta sallitaan uuden poikkeuksen nojalla, jos lisävaatimukset täyttyvät;

17. korostaa, että tekoäly voi myös olla tehokas väline tekijänoikeussuojatun verkkosisällön havaitsemiseksi ja siitä raportoimiseksi; korostaa myös tarvetta käsitellä kysymyksiä tekoälyjärjestelmien aiheuttamista teollis- ja tekijänoikeusloukkauksista johtuvasta vastuusta sekä datan omistajuudesta; korostaa kuitenkin, että on tehtävä selvä ero itsenäisten rikkomusten ja sellaisen kolmannen osapuolen teosten kopioinnin välillä, jota tekoälyohjelmiston ylläpitäjä on helpottanut tai jota se ei ole estänyt; toteaa, että jäljitettävyyden olisi oltava välttämätön edellytys vastuun jakamiselle, koska se toimii sekä oikeustoimien perustana että mahdollistaa toimintahäiriöiden diagnosoinnin ja korjaamisen;

18. korostaa olevan tärkeää, että suoratoistopalvelut ovat avoimia ja vastuullisia algoritmien käytössä, jotta voidaan paremmin taata kulttuurisisällön ja luovan sisällön saatavuus eri muodoissa ja eri kielillä sekä eurooppalaisten teosten puolueeton saatavuus;

19. muistuttaa unionin eettisestä velvollisuudesta tukea kehitystä kaikkialla maailmassa helpottamalla tekoälyä koskevaa rajat ylittävää yhteistyötä, myös rajat ylittävää tutkimusta ja tekstien ja tietojen louhintaa koskevilla rajoituksilla ja poikkeuksilla, ja kehottaa siksi nopeuttamaan kansainvälisiä toimia Maailman henkisen omaisuuden järjestössä tämän päämäärän saavuttamiseksi;

20. toteaa, että tiettyjen valtioiden teknologisen edistyksen vuoksi unionilla on perustavanlaatuinen velvollisuus edistää tekoälyn hyötyjen jakamista käyttämällä erilaisia välineitä, mukaan lukien investoinnit tutkimukseen kaikissa jäsenvaltioissa.

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.9.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Christine Anderson, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Romeo Franz, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Salima Yenbou, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabel Benjumea Benjumea, Christian Ehler, Ibán García Del Blanco, Bernard Guetta, Marcel Kolaja, Elżbieta Kruk, Martina Michels

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28

+

PPE

Isabel Benjumea Benjumea, Christian Ehler, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Milan Zver

S&D

Ibán García del Blanco, Hannes Heide, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Massimiliano Smeriglio

RENEW

Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Bernard Guetta, Irena Joveva

ID

Gilbert Collard

VERTS/ALE

Romeo Franz, Marcel Kolaja, Salima Yenbou

ECR

Elżbieta Kruk, Dace Melbārde, Andrey Slabakov

GUE/NGL

Niyazi Kizilyürek, Martina Michels

NI

Isabella Adinolfi

 

1

-

ID

Christine Anderson

 

1

0

ID

Gianantonio Da Re

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.10.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Manon Aubry, Gunnar Beck, Geoffroy Didier, Angel Dzhambazki, Ibán García Del Blanco, Jean-Paul Garraud, Esteban González Pons, Mislav Kolakušić, Gilles Lebreton, Karen Melchior, Jiří Pospíšil, Franco Roberti, Marcos Ros Sempere, Liesje Schreinemacher, Stéphane Séjourné, Raffaele Stancanelli, József Szájer, Marie Toussaint, Adrián Vázquez Lázara, Axel Voss, Tiemo Wölken, Javier Zarzalejos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Patrick Breyer, Evelyne Gebhardt

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

EPP

Geoffroy Didier, Esteban González Pons, Jiří Pospíšil, József Szájer, Axel Voss, Javier Zarzalejos

S&D

Ibán García Del Blanco, Evelyne Gebhardt, Franco Roberti, Marcos Ros Sempere, Tiemo Wölken

RENEW

Liesje Schreinemacher, Stéphane Séjourné, Adrián Vázquez Lázara

ID

Jean‑Paul Garraud, Gilles Lebreton

ECR

Angel Dzhambazki, Raffaele Stancanelli

NI

Mislav Kolakušić

 

3

-

VERTS/ALE

Patrick Breyer, Marie Toussaint

GUE/NGL

Manon Aubry

 

2

0

RENEW

Karen Melchior

ID

Gunnar Beck

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1] EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

[2] EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92.

[3] EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.

[4] EUVL L 111, 5.5.2009, s. 16.

[5] EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1.

[6] EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56.

[7] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.

[8] EUVL L 303, 28.11.2018, s. 59.

[9] EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57.

[10] EUVL C 252, 18.7.2018, s. 239.

[11] ”Luottamuksen rakentaminen ihmiskeskeiseen tekoälyyn” (COM(2019)0168).

[13] Luottamuksen rakentaminen ihmiskeskeiseen tekoälyyn (COM(2019)0168).

Päivitetty viimeksi: 19. lokakuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö