MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

16.10.2020 - (COM(2020)0453 – C9‑0153/2020 – 2020/0100(COD)) - ***I

Budjettivaliokunta
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Johan Van Overtveldt, Henrike Hahn
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 58 artikla)


Menettely : 2020/0100(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0195/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0195/2020
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

(COM(2020)0453 – C9‑0153/2020 – 2020/0100(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0453),

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 175 artiklan kolmannen kohdan ja 322 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0153/2020),

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

 ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. syyskuuta 2020 antaman lausunnon[1],

 on kuullut alueiden komiteaa,

 ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 30. syyskuuta 2020 antaman lausunnon[2],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0195/2020),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET[*]

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

2020/0100 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 322 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[3],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[4],

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon[5] Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta tavoite unionin uusien vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)], saavuttamisesta sekä unionin ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti siten, että samalla tavoitellaan sosioekonomista kestävyyttä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan taloudelliset keinot ja tietämystä vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia sekä aluetasolla että kansallisella tasolla. Jotta siirtymä olisi onnistunut, sen olisi vähennettävä eriarvoisuutta, saatava aikaan nettotyöllisyysvaikutus uusien laadukkaiden työpaikkojen avulla ja oltava oikeudenmukainen ja sosiaalisesti hyväksyttävä kaikille. Hankkeiden ja edunsaajien olisi noudatettava unionin perussopimuksissa vahvistettuja perusarvoja, Pariisin sopimusta sekä unionin ilmastoneutraaliutta ja biologista monimuotoisuutta koskevaa tavoitetta.

(1 a) Unionin ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että puututaan paitsi eritahtisen siirtymän ongelmaan unionissa ilmastotoimien alalla myös alueiden välisten kasvavien sosioekonomisten erojen riskiin ja niiden yhteiskuntaryhmien tyytymättömyyteen, joihin siirtymä voi vaikuttaa haitallisesti. On erittäin tärkeää keskittää toimet kyseisten alueiden, esimerkiksi hiilikaivosalueiden, taloudelliseen muuntamiseen ja elvyttämiseen sen sijaan, että luotettaisiin työntekijöiden liikkuvuuteen, jolloin vaarana olisi kokonaisten alueiden väestökato ja pysähtyneisyys. Johdonmukaisuuden säilyttämiseksi siirtymän tavoitteiden ja unionin painopisteiden ja päämäärien, kuten työllisyyden edistämisen ja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen, välillä olisi tarjottava tehokasta tukea, jotta voidaan monipuolistaa paikallistalouksia järkevien investointien avulla ja luoda kestäviä työpaikkoja sen varmistamiseksi, että siirtymästä kärsivillä aloilla työskentelevät työntekijät saadaan takaisin paikallisille työmarkkinoille.

 (2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon[6], jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin, ihmisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa tällä hetkellä eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta, tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Komissio ja jäsenvaltiot määrittelevät kyseiset alueet ja alat asetuksen (EU) .../... [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laadittavassa ja komission hyväksymässä alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille. Kaikki kolme pilaria tukevat toisiaan täydentäen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, ja niissä käsitellään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy siirtymiseen kestävään, ilmastoneutraaliin ja ilmastokestävään sekä resurssitehokkaaseen kiertotalouteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

(3) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 ehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta[7]. Rahaston suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi on määrä hyväksyä alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, joissa esitetään siirtymäprosessin tärkeimmät toimet ja aikataulu pyrkimyksille saavuttaa unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteet ja saada aikaan ilmastoneutraali talous viimeistään vuoteen 2050 mennessä niin, että ketään ei jätetä jälkeen, sekä yksilöidään alueet, joihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joilla on vähäisemmät valmiudet vastata siirtymään liittyviin haasteisiin. Asetuksen (EU) .../... [JTF-asetus] [7] artiklassa tarkoitettujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin sovelletaan kumppanuusperiaatetta.

(3 a) Julkisella sektorilla on erityinen asema prosessissa, jossa vauhditetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen. On tarpeen ottaa huomioon, että ilmastoneutraalin talouden osatekijöillä, kuten uusiutuvilla energialähteillä ja laajemmalla vähähiilisellä kehityksellä, monialaisella innovoinnilla ja sosiaalisilla investoinneilla, on lyhyen aikavälin taloudellista tuottoa suurempi arvo ja että niitä on kohdeltava eri tavalla. Yhtenä julkisen sektorin keskeisistä tehtävistä on puuttua asiaan, kun markkinat eivät toimi kunnolla.

(4) Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat siirtymään liittyvistä sosiaalisista ja taloudellisista haasteista, jotka kuvataan komission kaikkia asiaankuuluvia aluetason sidosryhmiä merkityksellisellä tavalla kuultuaan hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa, niillä olisi edistettävä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin päämäärien saavuttamista, ja niiden olisi oltava ilmastoneutraalia unionia viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukaisia. Suunnitelluissa tukitoimissa olisi tapauksen mukaan otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852[8] [luokitusjärjestelmäasetus] tavoitteet ja kriteerit, ja niillä olisi täydennettävä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavia toimia ja varmistettava synergiat niiden kanssa, jotta varmistetaan, että kaikissa kolmessa pilarissa pyritään kohti samoja tavoitteita. Komission olisi seurattava jatkuvasti näiden kolmen pilarin välistä täydentävyyttä ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan kehittämään synergioita. Niiden alojen tai alueiden, joihin ilmastosiirtymä erityisesti vaikuttaa mutta jotka eivät ole nimenomaisesti kohteena ensimmäisessä pilarissa, olisi voitava hyötyä lainajärjestelystä. Tämän lainajärjestelyn mukaista tukea ei pitäisi voida myöntää investoinneille, jotka ovat yhteensopimattomia unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa.

(4 a) Covid-19-kriisin taloudelliset ja sosiaaliset häiriövaikutukset ovat heikentäneet julkista ja yksityistä investointikapasiteettia ja rajoittaneet näin taloudellisia resursseja, jotka ovat olennaisia siirryttäessä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen unioniin. Lainajärjestelyn olisi tässä mielessä ja Next Generation EU -välineen yhteydessä osaltaan pienennettävä tätä vajetta ja mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat tehdä tarvittavat investoinnit edistääkseen unionin pitkän aikavälin kestävyyttä koskevien painopisteiden saavuttamista.

(5) Jotta voitaisiin edistää alueellista yhteenkuuluvuutta ja talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia kestäviä investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet siirryttäessä kohti unionin uusia vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)], sekä ilmasto- ja hiilineutraaliin kiertotalouteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit eivät saisi sisältää asetuksen (EU) .../... [JTF-asetus] [5] artiklan mukaisesti poissuljettuja toimia, ja ne voivat liittyä energia- ja liikennealan, teollisuuden ja rakennuskannan hiilestä irtautumiseen, kestäviin kaukolämpöverkostoihin siirtymävaiheessa oleville kivihiilialueille, vihreään ja kestävään liikkuvuuteen, vihreään ja kestävään tutkimukseen ja innovointiin sekä digitalisointitoimintaan, myös korkeakouluissa ja julkisissa tutkimuslaitoksissa, kehittyneen ja markkinakelpoisen teknologian siirron edistämiseen, digitalisaatioon, digitaaliseen innovointiin ja digitaaliseen liitettävyyteen, mukaan lukien digitaalinen ja täsmäviljely, älykkääseen jätehuoltoon liittyvään ympäristöinfrastruktuuriin, puhtaaseen ja turvalliseen veteen, vesihuoltoon ja sanitaatioon, puhtaan teknologian käyttöönottoon kohtuuhintaista ja uusiutuvaa energiaa varten sekä puhtaaseen vetyyn, biokaasuun ja biometaaniin kestävän saatavuuden rajoissa, energiatehokkuutta ja energian integrointia koskeviin toimenpiteisiin, rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan lukien, kaupunkialueiden uudistamiseen ja elvyttämiseen, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, maan ja ekosysteemien saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen, biologisen monimuotoisuuden ja luonnonympäristöjen suojeluun ja ennallistamiseen, paitsi jos ne kuuluvat ympäristövahingoista johtuvan vastuun soveltamisalaan SEUT-sopimuksen 191 artiklassa tarkoitetun saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti, sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, uusien taitojen kehittämiseen ja koulutukseen sukupuolten tasa-arvoon keskittyen, hoivapalveluihin sekä työpaikkojen luomiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien hoivapalvelut ja sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää ekologisia katastrofeja, joita ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten tulvat, metsäpalot ja muuttuvat sääolot, pahentavat. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin alueellisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Komission olisi otettava huomioon ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmä, jotta voidaan määritellä ja arvioida lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttäviä investointeja, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus ja jotka voivat merkittävällä tavalla edistää unionin ilmasto- ja energiatavoitteita sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä haitattomuusperiaatetta kunnioittaen. Tällaisten investointien yhteydessä on saatavilla teknistä ja hallinnollista apua.

(5 a) Pyrittäessä saavuttamaan lainajärjestelyn tavoitteet olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista koskevaa tavoitetta SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti saastuttaja maksaa -periaatetta ja Pariisin sopimuksen sitoumuksia noudattaen.

(5 b) Lainajärjestelyn täytäntöönpanossa olisi noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa vahvistettuja horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, ja otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava lapsen oikeuksista tehdystä YK:n yleissopimuksesta ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdystä YK:n yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Lainajärjestelystä ei saisi tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua tai eristämistä, tai infrastruktuuria, johon vammaisilla henkilöillä ei ole esteetöntä pääsyä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Komission olisi voitava hylätä hakemukset, joissa ei kunnioiteta unionin perusarvoja ja perusoikeuksia, mukaan lukien syrjimättömyyden periaate ja yhtäläiset mahdollisuudet.

(5 c) Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että lainajärjestelyn täytäntöönpanolla edesautetaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon kunnioittamista ja edistämistä, eriarvoisuuden poistamista ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä sekä sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti. Kun otetaan huomioon siirtymäprosessin suhteettomat vaikutukset ja myös ilmastonmuutoksen vaikutukset naisiin, on tärkeää ottaa sukupuolten tasa-arvon tavoitteet hyvissä ajoin ja johdonmukaisesti huomioon kaikilla lainajärjestelyn osa-alueilla ja sen valmistelun, seurannan, täytäntöönpanon ja arvioinnin kaikissa vaiheissa. Sukupuolivaikutusten arviointi, sukupuolitietoinen budjetointi ja tulosten seuranta sukupuolinäkökulmasta olisi siksi otettava osaksi ohjelmasuunnittelua.

(5 d) Ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen liittyy myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia luoda työpaikkoja, ja jos nämä mahdollisuudet hyödynnetään hyvin, tämä saattaa lopulta johtaa korkeaan työllisyyteen alueilla, jotka ovat nykyisin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan voi auttaa paikallisyhteisöjä osallistumaan energiasiirtymään aktiivisesti ja omavastuullisesti ja siirtymään yhden teollisuudenalan mallista useamman alan malliin. Erityisesti muuntamalla entisiä kaivospaikkoja uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin ja rakentamalla uusiutuvan energian infrastruktuuria tällaisille paikoille tai niiden lähialueille voidaan tarjota vihreitä työpaikkoja yhteisöille. Lisäksi tällaisella muuntamisella voidaan edistää energiaturvallisuutta ja energiajärjestelmän häiriönsietokykyä hajautetun energiajärjestelmän mallin perusteella.

(6) Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle. Jos perusarvojen loukkaus jäsenvaltiossa johtaa toimenpiteiden toteuttamiseen unionin talousarvion suojaamiseksi, komission olisi pyrittävä tarjoamaan suoraa tukea asianomaisten alueiden siirtymää varten ja sen olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston suostumuksella väliaikaisesti hallinnoitava varoja niiden vastaanottajien kanssa.

(7) Lainajärjestelyllä olisi annettava tukea unionin myöntäminä avustuksina, jotka yhdistetään rahoituskumppanin myöntämiin lainoihin. Komission suoraan hallinnoimia avustuksia koskevien määrärahojen olisi oltava rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’[9], 125 artiklan mukaisesti. Tällaisella rahoituksella pitäisi voida kannustaa hankkeiden toteuttajia osallistumaan ja panostamaan lainajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseen lainan suuruuteen suhteutetulla tehokkaalla tavalla. Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, olisi tarjottava lainaosuus. Lainajärjestely voidaan ulottaa myös muihin rahoituskumppaneihin, jotka tarjoavat lainaosuuden, jos avustusosuutta varten tulee käyttöön lisävaroja tai jos se on tarpeen asianmukaisen täytäntöönpanon vuoksi.

(7 a) Covid-19-pandemia on korostanut oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin merkitystä, kun otetaan huomioon tarve rakentaa uudelleen niiden alueiden taloudet, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten. Ilmastosiirtymän ja kestävän talouskasvun välisen keskinäisen riippuvuuden vuoksi lainajärjestelyssä on oltava riittävästi varoja, jotta voidaan ratkaista siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa vuoteen 2050 mennessä aiheutuvat haasteet, joita covid-19-pandemia on pahentanut.

(8) Lainajärjestelyn avustusosuudesta [1 760 000 000] euroa on tarkoitus rahoittaa unionin talousarviosta [uutta monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen] mukaisesti, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi pidettävä tätä ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[10] 17 kohdan mukaisesti. ▌▌ ▌

(12) Määrärahoja olisi lisäksi osoitettava neuvontatukeen, jotta voidaan edistää hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista, myös hakemusvaiheessa.

(13) Jotta voidaan varmistaa, että kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta mahdollisimman suuressa määrin, ja kun otetaan huomioon, että siirtymä saattaa vaikuttaa taloudellisesti ja sosiaalisesti eniten juuri siirtymäalueisiin, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla otetaan käyttöön korvamerkityt kansalliset osuudet, joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun jakoperusteen mukaisesti. Asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettujen vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeet olisi otettava huomioon. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, näitä kansallisia määrärahoja ei pitäisi korvamerkitä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen jälkeen. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus ja noudatetaan tarveperusteista ja tasapuolista alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa sekä edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta painottaen niitä alueita, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten. Väliarviointikertomus olisi julkaistava 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä, jotta saadaan tietoa jäljellä olevien varojen kohdentamiseksi.

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisen priorisointiperusteet siltä varalta, että kysyntä ylittää kansallisten määrärahojen rahoitusvarat. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja priorisointiperusteissa olisi otettava huomioon kestävää sijoittamista koskevassa EU:n luokitusjärjestelmässä vahvistetut asiaankuuluvat kriteerit ja ”ei merkittävää haittaa” -periaate, hankkeen kyky täyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatut tavoitteet ja kehitystarpeet, vaikutus ilmastosiirtymään, kaikista fossiilisista polttoaineista luopumista koskevan suunnitelman mahdollinen hyväksyminen tukea pyytävässä julkisyhteisössä ja julkisoikeudellisessa laitoksessa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa yhteensopivassa aikataulussa, vaikutus unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, hankkeen kustannustehokkuus sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämistä ja siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä aiheutuviin taloudellisiin ja kustannuksiin vastaamista koskevien yleistavoitteiden saavuttaminen varmistaen, että ketään ei jätetä jälkeen, sekä avustusosuuden rooli hankkeen kannattavuuden kannalta. Komission olisi varmistettava, että työohjelmassa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohdat ja edistetään niitä. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

(14 a) Unionin talousarvion suojaamiseksi ja unionin arvojen vaalimiseksi jäsenvaltioiden olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta, ja yleinen puute oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa voisi johtaa maksujen ja sitoumusten keskeyttämiseen, rahoituksen vähentämiseen ja kieltoon tehdä uusia sitoumuksia unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.

(14 a) Lainajärjestelyn mukaista tukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti ja komission hyväksynnän perusteella alueille, joilla on meneillään ennennäkemätön liiketoimintakriisi ilmastonmuutokseen vastaamiseksi toteutettujen toimien johdosta, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti siirtymän yhteydessä mahdollisesti syntyviin kriisitilanteisiin. Tarkoituksena on varmistaa, että alueet voivat saada tukea, vaikka niitä ei ole ennalta määritelty alueiksi, joihin siirtymä vaikuttaa.

(15) Tämän lainajärjestelyn mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan hankkeille, joilla vastataan siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa vuoteen 2050 mennessä aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin kustannuksiin ja jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa tai saa hankerahoitusta samassa määrin tai samassa aikataulussa ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta ja joita ei siten toteutettaisi ilman tämän lainajärjestelyn mukaista unionin taloudellista tukea. ▌Omien tulojen olisi vastattava tuloja, talousarviosta tehtäviä määrärahasiirtoja lukuun ottamatta, jotka ovat syntyneet suoraan hankkeen puitteissa toteutetuista toimista, kuten myynnistä, maksuista tai tulleista, ja olemassa olevan varallisuuden uusimisesta syntyneistä lisäsäästöistä.

(15 a) Tästä lainajärjestelystä tuettavissa hankkeissa olisi pyrittävä siihen, että ne ovat taloudellisesti kannattavia koko hankkeen keston ajan. Komission olisi yhteistyössä tuensaajien ja rahoituskumppaneiden kanssa seurattava jatkuvasti tästä lainajärjestelystä tuettavien hankkeiden taloudellista kannattavuutta.

(16) Koska avustusosuudessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden eri alueiden erilaiset kehitystarpeet, tukea olisi priorisoitava kyseisille alueille. Kun otetaan huomioon, että vähemmän kehittyneiden alueiden, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdassa, syrjäisimpien alueiden, sellaisina kuin ne on määritelty SEUT-sopimuksen 349 artiklassa, ja maaseutualueiden, harvaan asuttujen alueiden ja väestökatoalueiden julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten kyky tehdä julkisia investointeja on yleensä heikompi, tällaisille yhteisöille myönnettyihin lainoihin sovellettavien avustusosuuksien olisi oltava suhteellisesti suurempia.

(17) Jotta voidaan varmistaa lainajärjestelyn tuloksellinen täytäntöönpano, saattaa olla tarpeen antaa neuvontatukea hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tätä tukea olisi annettava InvestEU-neuvontakeskuksen kautta, ja se olisi rahoitettava unionin talousarvion varoista.

 (18) Jotta voidaan vauhdittaa täytäntöönpanoa ja varmistaa, että varat käytetään hyvissä ajoin, tässä asetuksessa olisi säädettävä avustussopimuksiin sisällytettävistä erityisistä suojatoimista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voitava vähentää unionin tukea tai lopettaa se, jos hankkeen toteuttamisessa ei ole edistytty. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa, varainhoitoasetusta olisi sovellettava avustusosuuteen sekä tästä lainajärjestelystä neuvontatukea varten myönnettyihin määrärahoihin.

(18 a) Koska tämän lainajärjestelyn tehokkuus riippuu tuensaajien hallinnollisista valmiuksista, komission olisi varmistettava, että hankkeisiin liitetään nykyaikaistamis- ja digitalisointitoimia julkishallinnossa ja yhteisöllisten palvelujen tarjonnassa, tarvittaessa tehostamalla innovointia muun muassa koheesiopolitiikan välineiden käytön avulla.

(19) Varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU) 2017/1939 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko esiintynyt petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(20) Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä käytettävissä olevien varojen kansallisten osuuksien vahvistamiseksi kullekin jäsenvaltiolle siten, että vähiten kehittyneisiin alueisiin sovelletaan uudelleenjakokerrointa, sukupuolivaikutusten arviointia koskevien ohjeiden laatimiseksi, työohjelmien laatimiseksi varainhoitoasetuksen mukaisesti, muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n tukikelpoisuusehtojen ja niiden valitsemiseksi käytettyjen valintamenettelyjen yksityiskohtien määrittämiseksi ja tämän asetuksen liitteeseen II sisältyvien keskeisiä tulosindikaattoreita koskevien seikkojen muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio voi asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21) Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi tämän lainajärjestelyn avustusosuutta varten vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen jälkeen komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan käytettävissä olevat kansalliset määrärahat – ilmaistuna osuuksina lainajärjestelyn kokonaisrahoituksesta – jäsenvaltioittain asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti. Täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä ilman komiteamenettelyä, koska osuudet ovat suoraan peräisin ennalta määritellyn laskentamenetelmän soveltamisesta.

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lisätä julkisia investointeja alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen ja kiertotalouteen siirtyminen vaikuttaa eniten, vastatakseen kehitystarpeisiin. Keskeisiä syitä tähän ovat julkisyhteisöjen vaikeudet tukea yksin ilman EU:n avustusta investointeja, jotka ▌hyödyttäisivät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, ja jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja, sekä tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, jota hallinnoidaan suoraan. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään julkisen sektorin lainajärjestelystä, jäljempänä ’lainajärjestely’, jolla tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia yhdistämällä unionin talousarviosta myönnettäviä avustuksia rahoituskumppaneiden omien sääntöjensä, lainanantoperiaatteidensa ja menettelyjensä mukaisesti myöntämiin lainoihin, ja vahvistetaan lainajärjestelyn tavoitteet. Siinä vahvistetaan tästä lainajärjestelystä myönnettävän unionin tuen avustusosuutta koskevat säännöt, jotka kattavat erityisesti sen talousarvion vuosiksi 2021–2027, unionin tukimuodot ja tukikelpoisuutta koskevat säännökset.

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita siirryttäessä kohti unionin uusia vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)], sekä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tämän lainajärjestelyn tuensaajien on noudatettava unionin perussopimuksissa vahvistettuja perusarvoja.

2 artikla
Määritelmät

 Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. ’hallinnollisella sopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla vahvistetaan komission ja rahoituskumppanin yhteistyökehys ja määritetään lainajärjestelyn täytäntöönpanoon liittyvät osapuolten tehtävät ja vastuut tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

2. ’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta julkisen sektorin oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, taikka valtion omistamaa yritystä tai paikallis- tai alueviranomaisen omistamaa yritystä, jonka kanssa on tehty lainajärjestelyn mukainen avustussopimus;

3. ’rahoituskumppaneilla’ EIP:tä, muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kansallisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia, yksityiset laitokset mukaan lukien, joiden kanssa komissio allekirjoittaa hallinnollisen sopimuksen yhteistyöstä lainajärjestelyn puitteissa;

4. ’hankkeella’ mitä tahansa toimea, jonka komissio on määritellyt tukikelpoiseksi sekä rahoituksellisesti ja teknisesti riippumattomaksi ja jolla on ennalta määritelty tavoite ja määräaika, jonka kuluessa se on toteutettava ja saatettava päätökseen; myös hankkeet, jotka ovat jo alkaneet mutta joita ei ole voitu saada päätökseen taloudellisten resurssien puuttuessa, voivat täyttää lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset;

5. ’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti yhdessä asianomaisten alueiden asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa laadittua ja komission hyväksymää suunnitelmaa, josta on kuultu työmarkkinaosapuolia sekä alueen kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajia asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6] artiklassa vahvistetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti;

6. ’lainaohjelmalla’ rahoituskumppaneiden edunsaajalle myöntämää lainaa, jonka tarkoituksena on rahoittaa useita ennalta määriteltyjä hankkeita lainajärjestelyn puitteissa;

6 a. ’täydentävyysperiaatteella’ tukea hankkeille, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja investointikustannusten kattamiseksi eivätkä saa rahoitusta samassa määrin tai samassa aikataulussa ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ja jotka edistävät tämän asetuksen 3 artiklassa säädettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista.

3 artikla
Tavoitteet

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi ja edistää unionin toimintapoliittisia tavoitteita, erityisesti unionin uusia vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita sekä siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten ja unionin tavoitteiden mukaisesti siten, että vastataan kilpailukyvyn vahvistamista koskevaan tarpeeseen ja varmistetaan, että siirtymällä vähennetään eriarvoisuutta ja saadaan aikaan nettotyöllisyysvaikutus yhdessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja investointikustannusten kattamiseksi 2 artiklan 6 a alakohdassa tarkoitetun täydentävyysperiaatteen mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tällä asetuksella mahdollistetaan lisäksi neuvontatuen antaminen tarvittaessa ▌tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten, myös hankehakemusvaiheessa. Tällaista neuvontatukea annetaan asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

4 artikla
Talousarvio

1. Vaikuttamatta unionin talousarvioon ajanjaksona 2021–2027 osoitettuihin lisävaroihin tämän lainajärjestelyn mukaisen tuen, mukaan lukien neuvontatuki hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten, avustusosuutta rahoitetaan unionin talousarvion määrärahoista 1 760 000 000 eurolla käypinä hintoina. ▌▌▌

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja varoja voidaan täydentää jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja unionin ulkopuolisten elinten rahoitusosuuksilla. Näitä varoja pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. ▌

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista voidaan käyttää enintään kaksi prosenttia lainajärjestelyn täytäntöönpanossa tarvittavaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät, sekä rahoituskumppaneiden hallintomenoihin ja -maksuihin. Tuensaajille, joilla on vähäisemmät teknisiin laitteisiin, henkilöstöön ja infrastruktuuriin liittyvät hallinnolliset valmiudet, voidaan pyydettäessä myöntää enemmän teknistä ja hallinnollista apua.

6. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista enintään 50 000 000 euroa osoitetaan 3 artiklan 3 kohdan mukaiseen toimintaan.

7. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

4 a artikla

Mahdollisuus saada varoja

Lainajärjestelyn mukaisten varojen saamisen ehtona on, että hyväksytään kansallinen tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltioille, jotka eivät vielä ole asettaneet ilmastoneutraaliutta koskevaa kansallista tavoitetta, annetaan käyttöön vain 50 prosenttia niiden kansallisista määrärahoista ja loput 50 prosenttia asetetaan saataville sitten, kun ne ovat hyväksyneet tämän tavoitteen.

II LUKU

UNIONIN TUKI

5 artikla
Unionin tuen muodot ja toteuttamistavat

1. Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki annetaan avustuksina varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2. Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin yhteydessä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3. Komissio voi siirtää varainhoitoasetuksen 69 artiklan mukaisesti toimeenpanovirastoille valtuudet toteuttaa lainajärjestelyn mukaisesti myönnettävään unionin tukeen liittyviä tehtäviä lainajärjestelyn optimaalisen hallinnoinnin ja tehokkuuden saavuttamiseksi.

6 artikla
Varojen saatavuus

1. Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut varat, joista on vähennetty 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tekniset ja hallinnolliset menot, käytetään hankkeiden rahoittamiseen 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty viimeistään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, unionin tuki jäsenvaltiossa toteutettaville tukikelpoisille hankkeille ei saa ylittää 4 kohdan mukaisessa komission hyväksymässä päätöksessä vahvistettuja kansallisia osuuksia.

3. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2028 alkaen käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettuihin vähemmän kehittyneisiin alueisiin ja otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen.

4. Komissio antaa 17 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osuudet, jotka lasketaan käyttäen asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitettyä menetelmää ja soveltaen uudelleenjakokerrointa siten, että otetaan huomioon asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettujen vähemmän kehittyneiden alueiden tarve, prosenttiosuuksina tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista käytettävissä olevista kokonaisvaroista.

7 artikla
Rahoituskumppaneiden kanssa tehtävät hallinnolliset sopimukset

Komissio ja rahoituskumppani allekirjoittavat ennen lainajärjestelyn täytäntöönpanoa hallinnollisen sopimuksen. Sopimuksessa on määriteltävä kunkin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet, myös tarkastus- ja viestintäjärjestelyjen osalta.

III LUKU

TUKIKELPOISUUS

8 artikla
Tukikelpoiset hankkeet

1. Lainajärjestelyn mukaista unionin tukea voidaan myöntää ainoastaan 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista edistäville ja kaikki jäljempänä esitetyt edellytykset täyttäville hankkeille:

(a) hankkeilla on osoitetusti selkeä ja mitattavissa oleva vaikutus, ja niihin sisältyy tapauksen mukaan tulosindikaattoreita sellaisten sosiaalisten, taloudellisten, maantieteellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi, jotka johtuvat siirtymisestä kohti unionin uusia vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita sekä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja ne edistävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjen alueiden tavoitteiden saavuttamista ja niiden tarpeisiin vastaamista, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

(b) hankkeet eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta samoihin toimiin;

(c) rahoituskumppani myöntää hankkeille lainan lainajärjestelyn puitteissa; ▌

(d) hankkeissa noudatetaan 2 artiklan 6 a alakohdassa tarkoitettua täydentävyysperiaatetta;

(e) hankkeille on tehty sukupuolivaikutusten arviointi; ja

(f) hankkeet eivät aiheuta merkittävää haittaa yhdelle tai useammalle asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa tarkoitetulle ympäristötavoitteelle.

1 a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, lainajärjestelyn mukaista unionin tukea saavat hankkeet voivat saada myös neuvontatukea ja tekniseen apuun tarkoitettua tukea niiden valmisteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen muista unionin ohjelmista.

1 b. Lainajärjestelystä ei tueta toimia, jotka haittaavat vähähiilisten vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa tai aiheuttavat pitkällä aikavälillä lukkiutumista hiili-intensiivisiin omaisuuseriin ja jotka heikentävät unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.

 Lainajärjestelystä ei tueta asetuksen (EU) .../... [JTF-asetus] [5] artiklan mukaisesti poissuljettuja toimia.

1 c. Komissio tarkastelee kahden vuoden kuluttua tämän lainajärjestelyn voimaantulosta tässä artiklassa tarkoitettuja tukikelpoisuusehtoja arvioidakseen niiden vaikutusta asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa tarkoitettuihin ympäristötavoitteisiin. Komissio arvioi osana kyseistä tarkastelua, onko ehdot tarpeen saattaa ajan tasalle, jotta voidaan asianmukaisesti soveltaa haitattomuusperiaatetta ja muita asetuksella (EU) 2020/852 [luokitusjärjestelmäasetus] vahvistettuja kriteerejä, ja toteuttaa tarvittavat toimet.

1 d. Komissio antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa vahvistamalla suuntaviivat siitä, miten 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu vaikutustenarviointi tehdään, ja täsmennetään toimitettavien tietojen sisältö ja muoto. Komissio laatii nämä suuntaviivat yhteistyössä täytäntöönpanokumppaneiden kanssa ja kuultuaan asiaankuuluvia asiantuntijoita ja sidosryhmiä, erityisesti jäsenvaltioiden kansallisia naisjärjestöjä, ja huolehtii tehostetuista säännöksistä, jotta voidaan välttää liiallinen hallinnollinen taakka tai viivästykset valintaprosessissa.

9 artikla

Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yksiköt

Ainoastaan julkisen sektorin oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon julkisoikeudellisena yhteisönä tai yksityisoikeudellisena elimenä, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, voivat hakea avustusta tämän asetuksen mukaisesti, sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa vahvistetuissa perusteissa edellytetään.

IV LUKU

AVUSTUKSET

10 artikla
Avustukset

1. Avustukset ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

2. Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin tämän lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on enintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti, voi olla enintään 25 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä.

3. Myönnetty avustus voidaan jakaa useisiin maksueriin, jotka on kytketty toteutuksen edistymiseen avustussopimuksen mukaisesti.

11 artikla

Avustusten vähentäminen tai lopettaminen

1. Varainhoitoasetuksen 131 artiklan 4 kohdassa mainittujen perusteiden lisäksi ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan vähentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa, jos taloudellisesti merkittävintä tavara-, rakennusurakka- tai palvelusopimusta ei ole allekirjoitettu kahden vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta, tapauksissa, joissa tällaista sopimusta edellytetään avustussopimuksessa.

2. Jos unionin tuki yhdistetään lainaohjelmiin ja jos tavara-, rakennusurakka- tai palvelusopimuksia ei ole suunnitteilla, 1 kohtaa ei sovelleta.

Tällaisissa tapauksissa ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan pienentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa ja kaikki siihen liittyvät määrät voidaan periä takaisin avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen nojalla.

V LUKU

NEUVONTATUKIPALVELUT

12 artikla
Neuvontatukipalvelut

1. Tämän artiklan mukainen neuvontatuki toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

2. Hankkeiden valmistelun, kehittämisen ja toteuttamisen tukemisen kannalta välttämättömille toimille voidaan myöntää neuvontatukea, jolloin ne rahoitetaan tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

VI LUKU
OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

13 artikla
Työohjelmat

Komissio antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa perustamalla työohjelmat ▌varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti. Työohjelmissa määritetään perusteet ja ehdot hankkeiden valinnalle ja, siltä varalta, että kysyntä ylittää kansallisten määrärahojen rahoitusvarat, niiden priorisoinnille ottaen huomioon asetuksessa (EU) 2020/852 [luokitusjärjestelmäasetus] vahvistetut asiaankuuluvat kriteerit, hankkeen kyvyn täyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöidyt tavoitteet ja tarpeet, vaikutuksen ilmastosiirtymään varmistaen samalla, että ketään ei jätetä jälkeen, hiilestä irtautumista koskevan suunnitelman mahdollisen hyväksymisen rahoitusta pyytävissä julkisyhteisöissä ja julkisoikeudellisissa laitoksissa, mukaan lukien määräajat fossiilisista polttoaineista luopumiselle Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa yhteensopivassa aikataulussa, sekä alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleistavoitteen ja avustuksen vaikutuksen hankkeen kannattavuuteen. Komissio varmistaa, että työohjelmassa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohdat ja edistetään niitä.

Työohjelmissa vahvistetaan määrärahojen kansalliset osuudet, kaikki lisävarat mukaan lukien, kunkin jäsenvaltion osalta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

13 a artikla
Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinta

1. Komissio antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n tukikelpoisuusehtojen ja valintamenettelyjen yksityiskohtien määrittämiseksi.

2. Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n tukikelpoisuusehdoissa on otettava huomioon lainajärjestelyn tavoitteet.

3. Rahoituskumppaneita valitessaan komissio ottaa erityisesti huomioon niiden valmiudet

(a) varmistaa, että niiden energia-alan lainanantopolitiikka ja lainanannon ehdot ovat verrattavissa niihin, joita EIP soveltaa tähän lainajärjestelyyn;

(b) maksimoida unionin avustuksen vaikutus omien varojen kautta;

(c) varmistaa lainajärjestelyn asianmukainen maantieteellinen hajonta ja mahdollistaa pienempien hankkeiden rahoittaminen;

(d) noudattaa tarkasti varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jotka koskevat veronkiertoa, veropetoksia, verovilppiä, rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita;

(e) varmistaa avoimuus ja yleisön tiedonsaantimahdollisuudet kussakin hankkeessa;

(f) varmistaa niiden lainanantoperiaatteiden johdonmukaisuus unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa; ja

(g) sisällyttää hankkeiden valintaan ja arviointiin analyysi ympäristöä, ilmastoa, sosiaalisia kysymyksiä ja hallintotapaa koskevista tekijöistä.

4. Komissio julkaisee valintatulokset.

14 artikla
Seuranta ja raportointi

1. Liitteessä II esitetään keskeiset tulosindikaattorit, joilla seurataan lainajärjestelyn toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

2. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita koskevat tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on toimitettava komissiolle näitä indikaattoreita koskevat tiedot.

2 a. Komissio laatii vuosittain kertomuksen lainajärjestelyn täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 250 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa annetaan tietoa lainajärjestelyn tuloksista ja vaikutuksista sen tavoitteiden ja tulosindikaattoreiden osalta, erityisesti sen vaikutuksesta siirtymätarpeisiin vastaamiseen ja unionin kestävyystavoitteisiin, mukaan lukien sen vaikutus ilmastoon, ympäristöön, sosiaaliseen ulottuvuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon, käyttäen tapauksen mukaan asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetun unionin luokitusjärjestelmän kriteerejä. Rahoituskumppaneiden ja tuensaajien on tätä varten annettava vuosittain kaikki tarvittavat tiedot ja raportoitava komissiolle säännöllisesti edistymisestä 8 artiklan mukaisten tulosindikaattoreiden saavuttamisessa.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi muuttamalla 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita.

15 artikla
Arviointi

1. Arvioinnit lainajärjestelyn toteuttamisesta ja mahdollisuuksista saavuttaa sen puitteissa 3 artiklassa asetetut tavoitteet on tehtävä riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa.

2. Lainajärjestelyn väliarviointi on tehtävä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024, ja se on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, kun voidaan olettaa, että lainajärjestelyn täytäntöönpanosta on riittävästi tietoa. Arvioinnissa on erityisesti osoitettava, miten lainajärjestelystä myönnetty unionin tuki on auttanut vastaamaan alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia toteuttavien alueiden tarpeisiin, etenkin täydentävyyden osalta.

3. Täytäntöönpanokauden päätyttyä ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumattoman loppuarviointikertomuksen lainajärjestelyn tuloksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Rahoituskumppaneiden ja tuensaajien on toimitettava komissiolle kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta se voi tehdä kyseisen arvioinnin.

3 a. Komissio arvioi sekä väli- että loppuarvioinnissa, miten lainajärjestelyn mukainen unionin tuki on edistänyt Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden ja kestävyyttä koskevien unionin toimintapoliittisten tavoitteiden, erityisesti unionin uusien vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)], ja siirtymistä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen, saavuttamista käyttäen tapauksen mukaan asetuksessa (EU) 2020/852 [luokitusjärjestelmäasetus] vahvistettua unionin luokitusjärjestelmää.

16 artikla
Tarkastukset

1. Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät lainajärjestelyn mukaisen unionin tuen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

2. Rahoituskumppaneiden ja tuensaajien on toimitettava komissiolle ja muille mahdollisille nimetyille tarkastajille kaikki saatavilla olevat asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta molemmat tahot voivat täyttää velvollisuutensa.

2 a. Tilintarkastustuomioistuin tekee lainajärjestelyn mukaisen unionin tuen käyttöä koskevat ulkopuoliset tarkastukset SEUT-sopimuksen 287 artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin antaa erityiskertomuksen lainajärjestelyn täytäntöönpanosta, kun rahoitettujen hankkeiden toteutusaste on vähintään 60 prosenttia, mutta viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [lisätään päivämäärä, joka on viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Rahoituskumppaneiden ja tuensaajien on toimitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle kaikki saatavilla olevat asiakirjat tai tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta molemmat tahot voivat täyttää velvollisuutensa.

17 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 6, 8, 13, 13 a ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6, 8, 13, 13 a ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

VII LUKU
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

-1 a. Rahoituskumppaneiden on julkistettava kaikki kutakin rahoitettavaa hanketta koskevat asiaankuuluvat taloudelliset tiedot ja muut ennalta määritetyt keskeiset muut kuin taloudelliset tiedot ja asetettava nämä tiedot julkisesti saataville verkkosivustolleen sen jälkeen, kun asiaankuuluva laina tai tapauksen mukaan lainaohjelma on allekirjoitettu.

 Tällaiset julkisesti saataville asetettavat tiedot eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita ei saa luovuttaa unionin tietosuojalainsäädännön nojalla.

1. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on mahdollisimman suuressa määrin sekä sääntöjensä, periaatteidensa ja menettelyjensä mukaisesti varmistettava lainajärjestelystä myönnetyn unionin tuen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia, tarjoamalla kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1 a. Komissio toimittaa tämän lainajärjestelyn mukaisesti valituista hankkeista antamansa lausunnot Euroopan parlamentille Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen liitteen II mukaisesti.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat lainajärjestelyä, varmistaa avoimuuden ja yleisön tiedonsaantimahdollisuudet, jotka koskevat rahoitettuja hankkeita ja niiden tuloksia, ja arvioi viestien vaikuttavuutta. Lainajärjestelylle osoitetuilla määrärahoilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Komissio varmistaa, että valintaprosessin käynnistyessä järjestetään vaikuttava viestintäkampanja ja että tiedot ehdotuspyynnöistä annetaan suoraan kaikkien viranomaisten saataville kaikkialla unionissa. Myös tiedottamista hakijoille annettavasta teknisestä ja hallinnollisesta tuesta olisi edistettävä aktiivisesti. Komissio saattaa säännöllisesti ajan tasalle ja julkaisee luettelon hankkeista, jotka on valittu tai hylätty tämän lainajärjestelyn puitteissa, sekä kuvauksen erityisistä hyväksymis- tai hylkäysperusteista.

19 artikla
Siirtymäsäännökset

Talousarvioon voidaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin avustuksen maksuerien kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

20 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

 


LIITE II

Keskeiset tulosindikaattorit[11]

1. Myönnettyjen avustusten määrä

2. Allekirjoitettujen lainojen määrä

2.1 Yksittäiset lainat

2.2 Lainaohjelmat

3. Investointien kokonaismäärä, jaettuna seuraavasti

3.1 Yksityisen rahoituksen määrä

3.2 Julkisen rahoituksen määrä

4. Tukea saavien hankkeiden lukumäärä, maantieteellinen kattavuus mukaan lukien

4.1 Maa

4.2 NUTS 2 -alue

4.3 Tuettu oikeudenmukaisen siirtymän tukialue

5. Lainajärjestelystä rahoitusta saavien hankkeiden lukumäärä

6. Hankkeiden lukumäärä aloittain

6.1 Liikenne

6.2 Sosiaalinen infrastruktuuri

6.3 Yleishyödylliset laitokset (vesi, jätevesi, kaukolämpö, energia, jätehuolto)

6.4 Suora tuki ilmastosiirtymälle, hiilestä irtautumiselle (uusiutuva energia, energiatehokkuus) ja muille ympäristötavoitteille

6.5 Ympäristönsuojelu

 6.6 Kaupunkien infrastruktuuri (myös asuminen)

 6.6.a Asumisen laatu (mukaan lukien energiatehokkuus)

 6.7 Muut

7. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, tapauksen mukaan

7 a. Työllisyys- ja työttömyysaste

7 b. Väestökadon aste

7 c. Lainajärjestelyn puitteissa toteutetuista hankkeista hyötyvien alueiden väkiluku

 


 

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.10.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

(COM(2020)0453 – C9‑0153/2020 – 2020/0100(COD))

Valmistelija: Pascal Canfin

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon9 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta tavoite unionin ilmastoneutraaliudesta voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti vuoteen 2050 mennessä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon9 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kestävän kasvun politiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet ja tavoite unionin ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuonna 2050 voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti asetuksessa [asetus (EU) 2020/XXX puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (”eurooppalainen ilmastolaki”)] säädetyllä tavalla, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin, jotka aiheutuvat siirtymästä ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään, energia- ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

_________________

_________________

9 COM(2019) 640 final.

9 COM(2019) 640 final.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Rahoitus- ja investointitoimet olisi sovitettava yhteen unionin nykyisten poliittisten painopisteiden, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sen ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuonna 2050 koskevan sitoumuksen, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevan strategian ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, kanssa. Kyseisillä toimilla olisi tuettava laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen sekä valtioiden rajat ylittävän toiminnan luomista ja säilyttämistä unionissa, ja niiden olisi edistettävä Euroopan talouden vihreää ja digitaalista siirtymää.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon10, jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

(2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon10, jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin, ihmisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska nämä ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa ilmastoneutraaliuteen siirtymiseksi välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

_________________

_________________

10 COM(2020) 21 final.

10 COM(2020) 21 final.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on olennainen osa unionin elpymissuunnitelmaa, ja sillä olisi jatkossakin oltava keskeinen asema siinä ja tätä asemaa vastaavat merkittävät resurssit.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Suunniteltujen tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä.

(4) Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa, ja niiden olisi oltava sopusoinnussa ilmastoneutraalin unionin saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa. Niiden olisi myös tuettava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yleisiä tavoitteita, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/8521 a tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatetta, ja niiden olisi oltava mainitulla asetuksella perustetussa EU:n kestävyysluokitusjärjestelmässä vahvistetun kestäviä toimintoja koskevan kehyksen mukaisia. Suunniteltujen tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä.

 

_________________

 

1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Covid-19-kriisin taloutta ja yhteiskuntaa häiritsevät vaikutukset ovat heikentäneet julkista ja yksityistä investointikapasiteettia ja rajoittaneet näin rahoitusvaroja, jotka ovat olennaisia ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen unioniin siirtymisen kannalta. Tässä mielessä lainajärjestelyn olisi Next Generation EU -välineen puitteissa osaltaan pienennettävä tätä vajetta ja mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat ryhtyä investointeihin, jotka ovat välttämättömiä unionin pitkän aikavälin kestävyyttä koskevien painopisteiden saavuttamisen tukemiseksi.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöverkostoihin, vihreään liikkuvuuteen, älykkääseen jätehuoltoon, puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää voidaan käyttää sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

(5) Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet siirryttäessä kohti unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita ja ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi teknologiaan, jolla tuetaan energia-alan hiilestä irtautumista sekä ympäristöystävällistä ja vähähiilistä liikennettä, kaukolämpöverkostoihin, vihreään, älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen, tutkimus- ja innovointitoimiin muun muassa korkeakouluissa ja julkisissa tutkimuslaitoksissa, kehittyneen ja markkinakelpoisen teknologian siirron edistämiseen, digitalisointiin, älykkääseen jäte- ja vesihuoltoon, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa ja vähentävät sosioekonomisia kustannuksia, joita aiheutuu siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää olisi käytettävä sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus, ja olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2020/852 tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava lainajärjestelyn täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava lapsen oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Lainajärjestelystä ei saisi tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua tai syrjintää, eikä infrastruktuuria, johon vammaisilla henkilöillä ei ole esteetöntä pääsyä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b) Tässä asetuksessa vahvistetaan luettelo poissuljettavista investoinneista, jotka ovat haitallisia Pariisin sopimuksessa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden kannalta eivätkä ole sopusoinnussa Euroopan investointipankin energia-alan rahoituspolitiikan kanssa. Nämä investoinnit olisi suljettava lainajärjestelystä annettavan unionin tuen ulkopuolelle.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 c) Lainajärjestelyn tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, samoin kuin saastuttaja maksaa -periaate ja Pariisin sopimuksen mukainen sitoumus rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 d) Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että lainajärjestelyn täytäntöönpanolla edistetään miesten ja naisten välisen tasa-arvon kunnioittamista ja edistämistä SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti. Arvioinnit ovat osoittaneet, että on tärkeää ottaa sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti huomioon kaikissa ulottuvuuksissa ja kaikissa toimenpideohjelmien valmistelun, seurannan, täytäntöönpanon ja arvioinnin vaiheissa. Siksi on tarpeen ottaa sukupuolivaikutusten arviointi, sukupuolitietoinen budjetointi ja tulosten seuranta sukupuolinäkökulmasta osaksi ohjelmasuunnittelua.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(7) Lainajärjestelyllä olisi annettava tukea unionin myöntäminä avustuksina, jotka yhdistetään rahoituskumppanin myöntämiin lainoihin. Komission suoraan hallinnoimia avustuksia koskevien määrärahojen olisi oltava rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’12, 125 artiklan mukaisesti. Tällaisella rahoituksella pitäisi voida kannustaa hankkeiden toteuttajia osallistumaan ja panostamaan lainajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseen lainan suuruuteen suhteutetulla tehokkaalla tavalla. Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, olisi tarjottava lainaosuus. Lainajärjestely voidaan ulottaa myös muihin rahoituskumppaneihin, jotka tarjoavat lainaosuuden, jos avustusosuutta varten tulee käyttöön lisävaroja tai jos se on tarpeen asianmukaisen täytäntöönpanon vuoksi.

(7) Lainajärjestelyllä olisi annettava tukea unionin myöntäminä avustuksina, jotka yhdistetään rahoituskumppanin myöntämiin lainoihin. Komission suoraan hallinnoimia avustuksia koskevien määrärahojen olisi oltava rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’12, 125 artiklan mukaisesti. Tällaisella rahoituksella pitäisi voida kannustaa hankkeiden toteuttajia osallistumaan ja panostamaan lainajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseen lainan suuruuteen suhteutetulla tehokkaalla tavalla. Euroopan investointipankin, jäljempänä ’EIP’, olisi tarjottava lainaosuus. Lainajärjestely voidaan ulottaa myös muihin rahoituskumppaneihin, jotka tarjoavat lainaosuuden, jos avustusosuutta varten tulee käyttöön lisävaroja tai jos se on tarpeen asianmukaisen täytäntöönpanon vuoksi. Tällaisessa tapauksessa muiden rahoituskumppaneiden olisi noudatettava vähintään EIP:n normeja vastaavia ilmasto-, ympäristö-, sosiaali- ja avoimuusnormeja.

_________________

_________________

12 Asetus (EU, Euratom) 2018/1046.

12 Asetus (EU, Euratom) 2018/1046.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(13) Jotta voidaan varmistaa, että kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla otetaan käyttöön korvamerkityt kansalliset osuudet, joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun jakoperusteen mukaisesti. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, näitä kansallisia määrärahoja ei pitäisi korvamerkitä 31 päivän joulukuuta 2024 jälkeen. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus ja noudatetaan tarveperusteista ja alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa.

(13) Jotta voidaan varmistaa, että kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla otetaan käyttöön korvamerkityt kansalliset osuudet, joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun jakoperusteen mukaisesti. [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annetun asetuksen (EU) 2020/XXX (”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”)] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettujen vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeet olisi otettava huomioon. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, näitä kansallisia määrärahoja ei pitäisi korvamerkitä 31 päivän joulukuuta 2024 jälkeen. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus ja noudatetaan tarveperusteista ja alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa ja edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen merkitys alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattujen kehitystarpeiden kannalta, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen merkitys alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattujen kehitystarpeiden kannalta, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen ja asetuksen (EU) 2020/852 nojalla vahvistetut arviointikriteerit. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(15) Tämän lainajärjestelyn mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan hankkeille, jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa ollakseen taloudellisesti kannattavia ja saadakseen rahoitusta yksinomaan markkinaehtoisilla lainoilla. Omien tulojen olisi vastattava tuloja, talousarviosta tehtäviä määrärahasiirtoja lukuun ottamatta, jotka ovat syntyneet suoraan hankkeen puitteissa toteutetuista toimista, kuten myynnistä, maksuista tai tulleista, ja olemassa olevan varallisuuden uusimisesta syntyneistä lisäsäästöistä.

(15) Tämän lainajärjestelyn mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan hankkeille, jotka noudattavat asetuksella (EU) 2020/852 perustettua EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää ja mainitussa asetuksessa tarkoitettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ja jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa ollakseen taloudellisesti kannattavia ja saadakseen rahoitusta yksinomaan markkinaehtoisilla lainoilla ja joita ei tämän vuoksi voitaisi toteuttaa ilman lainajärjestelystä myönnettävää unionin rahoitustukea. Omien tulojen olisi vastattava tuloja, talousarviosta tehtäviä määrärahasiirtoja lukuun ottamatta, jotka ovat syntyneet suoraan hankkeen puitteissa toteutetuista toimista, kuten myynnistä, maksuista tai tulleista, ja olemassa olevan varallisuuden uusimisesta syntyneistä lisäsäästöistä.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(17) Jotta voidaan varmistaa lainajärjestelyn tuloksellinen täytäntöönpano, saattaa olla tarpeen antaa neuvontatukea hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tätä tukea olisi annettava InvestEU-neuvontakeskuksen kautta.

(17) Jotta voidaan varmistaa lainajärjestelyn tuloksellinen täytäntöönpano, saattaa olla tarpeen antaa erityisesti kestävyyteen ja asetuksella (EU) 2020/852 perustetun EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän noudattamiseen liittyvää neuvontatukea hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tätä tukea olisi annettava InvestEU-neuvontakeskuksen kautta.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a) Jotta voitaisiin parantaa lainajärjestelyyn liittyvää avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, rahoituskumppaneiden olisi julkistettava kaikki asiaankuuluvat tiedot kustakin rahoitetusta hankkeesta ja komission olisi annettava yleisölle oikeus tutustua EIP:n valitsemista tai rahoittamista hankkeista antamiinsa lausuntoihin. Komission olisi myös raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainajärjestelyn täytäntöönpanosta, erityisesti lainajärjestelyn tuloksista ja vaikutuksesta suhteessa sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lisätä julkisia investointeja alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten, vastatakseen kehitystarpeisiin. Keskeisiä syitä tähän ovat julkisyhteisöjen vaikeudet tukea ilman EU:n avustusta investointeja, jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja ja jotka hyödyttäisivät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sekä tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, jota hallinnoidaan suoraan. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lisätä julkisia investointeja alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen ja kiertotalouteen siirtyminen vaikuttaa eniten, vastatakseen kehitystarpeisiin. Keskeisiä syitä tähän ovat julkisyhteisöjen vaikeudet tukea ilman EU:n avustusta investointeja, jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja ja jotka hyödyttäisivät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sekä tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, jota hallinnoidaan suoraan. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita ja niiden asukkaita, joilla on vastassaan erilaisia vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy kohti päivitettyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden, sellaisina kuin ne on vahvistettu [puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta annetussa asetuksessa (EU) 2020/XXX (”eurooppalainen ilmastolaki”)], saavuttamista sekä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen viimeistään vuonna 2050.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. ’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laadittua ja komission hyväksymää suunnitelmaa;

5. ’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asianomaisen alueen paikallisten ja alueellisten viranomaisten yhdessä sidosryhmien kanssa asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimaa ja komission hyväksymää suunnitelmaa;

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi.

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, jotka johtuvat unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen viimeistään vuonna 2050, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi , ja auttaa saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, erityisesti tavoitteen ilmastoneutraalista taloudesta vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta.

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka ovat johdonmukaisia unionin politiikkojen kanssa ja sopusoinnussa Pariisin sopimuksen sekä sen kanssa, että unioni on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden viimeistään vuonna 2050, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei toteutettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki annetaan avustuksina varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

1. Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki annetaan avustuksina varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti edellyttäen, että komissio hyväksyy kansalliset kestävän siirtymän suunnitelmat.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja alueellisen lähentymisen edistäminen.

3. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja alueiden taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen sekä kiinnitettävä erityistä huomiota [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annetun asetuksen (EU) 2020/XXX (”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”)] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettuihin vähemmän kehittyneisiin alueisiin.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osuudet, jotka lasketaan asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitettyä menetelmää käyttäen prosenttiosuuksina käytettävissä olevista kokonaisvaroista.

4. Komissio hyväksyy 17 artiklan mukaisesti delegoidulla säädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osuudet, jotka lasketaan asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitettyä menetelmää käyttäen prosenttiosuuksina käytettävissä olevista kokonaisvaroista.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

6 kohta – 4 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. Lainajärjestelyn rahoituksen saamisen ehtona on, että hyväksytään kansallinen tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuonna 2050. Sellaisten jäsenvaltioiden kohdalla, jotka eivät vielä ole asettaneet kansallista tavoitetta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, kansallisista määrärahoista asetetaan käyttöön ainoastaan 50 prosenttia ja loput 50 prosenttia sitten, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tavoitteen.

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, ja ne hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

(a) hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä kohti unionin päivitettyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden, sellaisina kuin ne on vahvistettu [puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta annetussa asetuksessa (EU) 2020/XXX (”eurooppalainen ilmastolaki”)], saavuttamista sekä siirtymisestä unionin ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään ja energia- ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen viimeistään vuonna 2050, ja ne auttavat saavuttamaan alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjen alueiden tavoitteet ja vastaamaan niiden tarpeisiin, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(a a) hankkeet ovat asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettujen teknisten arviointikriteerien mukaisia;

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – d alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(d) hankkeet eivät tuota riittävästi omia tuloja rahoituksen saamiseksi ilman unionin tukea.

(d) hankkeet eivät tuota riittävästi omia tuloja eikä niitä toteutettaisi ilman unionin tukea.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Seuraavat toimet suljetaan lainajärjestelystä myönnettävän unionin tuen soveltamisalan ulkopuolelle:

 

(a) investoinnit, jotka eivät ole EIP:n energia-alan rahoituspolitiikan mukaisia;

 

(b) hankkeet, jotka eivät ole yhteensopivia unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa tai jotka ovat ristiriidassa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatteen kanssa;

 

(c) [oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2020/XXX (”JTF-asetus”)] [5] artiklan mukaisesti poissuljetut toimet.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Lainajärjestely toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti perustetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa vahvistetaan määrärahojen kansalliset osuudet, kaikki lisävarat mukaan luettuina, kunkin jäsenvaltion osalta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Lainajärjestely toteutetaan työohjelmilla. Komissio antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti työohjelmien perustamiseksi. Työohjelmissa määritellään hankkeiden valintaa ja priorisointia koskevat kriteerit ja ehdot ottaen huomioon asetuksen (EU) 2020/852 nojalla vahvistetut asiaankuuluvat arviointikriteerit, hankkeen kyky täyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa määritetyt tavoitteet ja tarpeet, vaikutus unionin siirtymiseen ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään ja energia- ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen viimeistään vuonna 2050, alueellisen lähentymisen edistämistä koskeva yleinen tavoite sekä avustuksen vaikutus hankkeiden elinkelpoisuuteen. Työohjelmissa vahvistetaan määrärahojen kansalliset osuudet, kaikki lisävarat mukaan luettuina, kunkin jäsenvaltion osalta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti vuotuisten työohjelmien vahvistamiseksi. Työohjelmissa vahvistetaan ehdotuspyynnöt, mukaan lukien mahdollisuus sitoa kaikki kansalliset osuudet 31 päivään joulukuuta 2024 saakka.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

13 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

13 a artikla

 

Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinta

 

Komissio antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti määrittääkseen muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n tukikelpoisuusehtojen ja valintamenettelyjen yksityiskohdat.

 

Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n tukikelpoisuusehdoissa on otettava huomioon lainajärjestelyn tavoitteet.

 

Rahoituskumppaneita valitessaan komissio ottaa erityisesti huomioon niiden kyvyn

 

(a)  varmistaa, että niiden energia-alan lainanantopolitiikka ja lainanannon ehdot ovat vähintään yhtä tiukat kuin ne, joita EIP soveltaa;

 

(b)  maksimoida unionin takauksen vaikutus omien varojen kautta;

 

(c)  varmistaa lainajärjestelyn asianmukainen maantieteellinen hajonta ja mahdollistaa pienempien hankkeiden rahoittaminen;

 

(d)  noudattaa kaikilta osin varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jotka koskevat veronkiertoa, veropetoksia, verovilppiä, rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita;

 

(e)  varmistaa avoimuus ja yleisön tiedonsaantimahdollisuudet kussakin hankkeessa;

 

(f)  varmistaa niiden lainanantopolitiikan johdonmukaisuus uusien unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden ja siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa koskevan tavoitteen kanssa sekä yhdenmukaisuus Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten kanssa;

 

(g)  sisällyttää hankkeiden valintaan ja arviointiin analyysi ympäristöä, ilmastoa, sosiaalisia kysymyksiä ja hallintotapaa koskevista tekijöistä.

 

Komissio julkaisee valintatulokset.

Perustelu

Lisätään mietintöluonnoksessa olevaan luetteloon EIP:n standardeja koskeva a alakohta.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Liitteessä II esitetään keskeiset tulosindikaattorit, joilla seurataan lainajärjestelyn toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

1. Liitteessä II esitetään keskeiset tulos- ja kestävyysindikaattorit, joilla seurataan lainajärjestelyn toteuttamista ja edistymistä ilmastoneutraaliuden ja unionin muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisen, asetuksessa (EU) 2020/852 tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamisen sekä 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita koskevat tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tuensaajien on yhteistyössä rahoituskumppaneiden kanssa toimitettava komissiolle näitä indikaattoreita koskevat tiedot.

2. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja keskeisiä suorituskyky- ja kestävyysindikaattoreita koskevat tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti, oikea-aikaisesti, luotettavasti ja riippumattomasti. Tuensaajien on yhteistyössä rahoituskumppaneiden kanssa toimitettava komissiolle näitä indikaattoreita koskevat tiedot.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 2 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Komissio laatii vuosittain kertomuksen lainajärjestelyn täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 250 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa annetaan tietoa lainajärjestelyn tuloksista ja vaikutuksista suhteessa sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin, erityisesti siitä, miten se on auttanut saavuttamaan unionin rahoitus- ja investointitavoitteet, jotka koskevat ilmasto- ja ympäristöasioiden valtavirtaistamista siirtymään liittyviin tarpeisiin vastaamiseksi. Tätä varten rahoituskumppaneiden ja tuensaajien on toimitettava vuosittain kaikki tarvittavat tiedot.

 

Sekä väli- että loppuarvioinnissa arvioidaan myös vaikutusta [asetuksessa (EU) 2020/XXX puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (”eurooppalainen ilmastolaki”)] asetettujen unionin vuoden 2030 päivitettyjen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen sekä vaikutusta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä tähtäävän kansallisen tavoitteen saavuttamiseen.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

16 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät lainajärjestelyn mukaisen unionin tuen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

1. Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät lainajärjestelyn mukaisen unionin tuen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti, ja niillä varmistetaan asetuksella (EU) 2020/852 perustetun EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän ja mainitussa asetuksessa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

18 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

18 a artikla

 

Komissio asettaa yleisön saataville tämän lainajärjestelyn mukaisesti valituista tai rahoitetuista hankkeista mahdollisesti annetut lausunnot niiden toimittamisen yhteydessä EIP:n perussäännön 19 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 6 kohta – 6.4 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

6.4 Suora tuki siirtymiselle (uusiutuva energia, energiatehokkuus)

6.4 Suora tuki ilmastosiirtymälle, hiilestä irtautumiselle, erityisesti tuki uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle, ja muille ympäristötavoitteille

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 7 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a. Syntyneiden uusien työpaikkojen lukumäärä

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 7 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

7 b. Vaikutus tukea saaneiden alueiden BKT:hen


ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukainen julkisen sektorin lainajärjestely

Viiteasiakirjat

COM(2020)0453 – C9-0153/2020 – 2020/0100(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.6.2020

ECON

17.6.2020

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

17.6.2020

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Pascal Canfin

10.6.2020

58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

23.7.2020

Valiokuntakäsittely

1.10.2020

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

2.10.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

25

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurelia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Alexander Bernhuber, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Miriam Dalli, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Agnès Evren, Fredrick Federley, Pietro Fiocchi, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Joanna Kopcińska, Ryszard Antoni Legutko, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ştefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Radan Kanev, Ulrike Müller

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

55

+

EPP

Bartosz Arłukowicz, Traian Băsescu, Alexander Bernhuber, Nathalie Colin-Oesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Radan Kanev, Esther De Lange, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dolors Montserrat, Dan-Ştefan Motreanu, Ljudmila Novak, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Christine Schneider, Edina Tóth, Pernille Weiss, Michal Wiezik

S&D

Nikos Androulakis, Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Miriam Dalli, Jytte Guteland, Javi López, César Luena, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken

RENEW

Pascal Canfin, Fredrick Federley, Martin Hojsík, Jan Huitema, Ulrike Müller, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir

GUE/NGL

Malin Björk, Anja Hazekamp, Petros Kokkalis, Silvia Modig, Mick Wallace

NI

Athanasios Konstantinou

 

25

-

ID

Simona Baldassarre, Aurelia Beigneux, Marco Dreosto, Catherine Griset, Teuvo Hakkarainen, Sylvia Limmer, Joëlle Mélin, Luisa Regimenti, Silvia Sardone

GREENS/EFA

Margrete Auken, Bas Eickhout, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Tilly Metz, Ville Niinistö, Grace O'sullivan, Jutta Paulus

ECR

Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Joanna Kopcińska, Ryszard Antoni Legutko, Rob Rooken, Alexandr Vondra, Anna Zalewska

NI

Eleonora EVI

 

0

0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.10.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

(COM(2020)0453 – C9‑0153/2020 – 2020/0100(COD))

Valmistelija: Izabela‑Helena Kloc

 

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa tämän ehdotuksen mukainen julkisen sektorin lainajärjestely. Julkisella sektorilla on erityinen asema unionin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämisessä. On tarpeen todeta, että sen osatekijöillä, kuten sosiaalisilla investoinneilla, maa-alueiden elvyttämisellä ja energiaköyhyyden lieventämisellä, on lyhyen aikavälin taloudellista tuottoa suurempi arvo ja että niitä on käsiteltävä erikseen. Yksi julkisen sektorin keskeisistä tehtävistä on puuttua asiaan, kun markkinat eivät toimi riittävän hyvin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueisiin, jotka ovat perinteisesti olleet erittäin riippuvaisia kivihiilen louhinnasta. Hiilikaivosalueilla on vahvasti juurtuneita ja toisiinsa sidoksissa olevia yhteisöjä. Hiili on merkittävä talouden veturi, joka työllistää noin 230 000 ihmistä kaivoksissa ja voimalaitoksissa 31 alueella 11:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Kaivosten sulkeminen aiheuttaa näille alueille huomattavaa yhteiskunnallista rasitusta. Kun otetaan huomioon laajalti kuultu motto ”ketään ei jätetä jälkeen”, valmistelija uskoo vahvasti, että näillä alueilla asuviin kansalaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Valmistelija katsoo, että julkisen sektorin lainavälineen olisi oltava erittäin joustava ja sen avulla olisi voitava rahoittaa monenlaisia investointeja, joilla vastataan sosiaalisiin, ekologisiin, taloudellisiin ja energiaturvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Asetuksen säännöksissä olisi otettava huomioon, että yksittäisten jäsenvaltioiden ja niiden alueiden muutosprosessissa on erilaisia lähtökohtia, ja näin ollen mahdollistettava kustannustehokkaiden siirtymäteknologioiden rahoittaminen.

Valmistelija on ehdottanut useita keskeisiä tarkistuksia, joilla pyritään lähinnä selkeyttämään säännöksiä.

Ensinnäkin selkeytettiin tuensaajan määritelmää. Termi ”julkisen sektorin oikeussubjekti” viittaa sekä julkisoikeudelliseksi elimeksi perustettuun yhteisöön että yksityisoikeudellisiksi elimiksi perustettuihin yhteisöihin, joille on uskottu julkisen palvelun tehtävä. Tämä näyttää sulkevan soveltamisalan ulkopuolelle yritykset, jotka eivät muodollisesti ole julkisen sektorin yksiköitä mutta jotka hoitavat tärkeitä julkisia tehtäviä, kuten jätehuoltoa, kierrätystä, kaupunkien valaistusta jne. Valmistelija katsoo, että tällainen poissulkeminen ei ole perusteltua ja estäisi useiden tärkeiden yleistä etua koskevien hankkeiden toteuttamisen, ja ehdottaa vastaavia muutoksia. Kun otetaan huomioon, että ”julkisen palvelun tehtävän” käsitteelle ei ole yhdenmukaista määritelmää eikä siitä vallitse yhteisymmärrystä kansallisissa lainsäädännöissä, todettiin selvästi, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden solmimisen julkisyhteisön kanssa olisi muodostettava julkisen palvelun tehtävä. Tällä tavoin ratkaistiin epäselvyys siitä, onko yksityisen elimen täytettävä julkisen palvelun tehtävä yleensä, esim. ennen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta ja sen ulkopuolella, vai onko julkisen palvelun tehtävä sitä vastoin se, että se liittyy julkisen sektorin kumppanuuteen julkisen elimen kanssa.

Toiseksi valmistelija korosti, että järjestelystä on katettava laaja valikoima investointeja. On käsiteltävä laajempia kehitystarpeita, jotka johtuvat siirtymäprosessista ja jotka on esitetty yksityiskohtaisesti alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa.  Jotta edistettäisiin uusia taloudellisia toimintoja, jotka korvaavat EU:n kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vuoksi vaiheittain käytöstä poistetut toiminnot, ja edistettäisiin asianomaisten alueiden talouden monipuolistamista, lainajärjestelyn olisi katettava laajempi valikoima investointeja kuin ensimmäisessä pilarissa. Tukikelpoisten investointien laajemmassa valikoimassa olisi otettava huomioon asianomaisten alueiden erityistarpeet, jotka on ilmaistu niiden alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esimerkiksi liikenteen, jätehuollon, katuvalaistuksen, kaukolämmön, jakelun ja energian siirron aloilla. Tähän olisi sisällyttävä investointeja maakaasuun uusiutuvien energialähteiden mahdollistajana sekä tehokkaana ja kohtuuhintaisena tapana vaihtaa polttoainelähde suuripäästöisistä lähteistä vähäpäästöisempiin lähteisiin ja tarjota näin ratkaisuja talouksille ja varmistaa, että siirtymän kustannukset pysyvät kurissa.

Kolmanneksi valmistelija katsoo, että kolmansien osapuolten ei pitäisi päättää EU:n politiikan suuntaviivoista, joista sovitaan kaikkien jäsenvaltioiden kesken, joten näiden asetusten säännösten olisi oltava ensisijaisia rahoituskumppaneiden, myös EIP:n, lainanantopolitiikkaan nähden. Kun otetaan huomioon rahoituslaitosten luotonantopolitiikan moninaisuus, joka usein sulkee pois tietyntyyppiset investoinnit, on tärkeää varmistaa, että lainajärjestelyllä on hallinnolliset sopimukset eri rahoituskumppaneiden, myös kansallisten pankkien, kanssa, jotta voidaan rahoittaa laaja valikoima tarvittavia alakohtaisia julkisia investointeja, joita jäsenvaltiot kaavailevat alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Avoin luettelo rahoituskumppaneista mahdollistaa välineen laajemman käytön jäsenvaltioissa ja on yhdenmukainen komission tähänastisen politiikan kanssa, joka antaa mahdollisuuden ottaa kansalliset kehityspankit mukaan komission suoraan hallinnoimien rahoitusvälineiden täytäntöönpanoon.

Neljänneksi valmistelija katsoo, että tukea saavien hankkeiden olisi voitava saada tukea muista unionin ohjelmista. Tämän mahdollisuuden poistaminen voisi johtaa odotettua alhaisempaan käyttöasteeseen vähemmän kehittyneillä alueilla yhteisrahoitukseen liittyvien vaikeuksien vuoksi.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon9 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta tavoite unionin ilmastoneutraaliudesta voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti vuoteen 2050 mennessä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon9 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta tavoite unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisesta sekä unionin ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä voidaan saavuttaa tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja solidaarisesti, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin Pariisin sopimuksessa asetettu globaali kehys huomioon ottaen oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata siirtymähaasteeseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

__________________

__________________

9 COM(2019) 640 final.

9 COM(2019) 640 final.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Unionin ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että puututaan paitsi eritahtisen siirtymän ongelmaan unionissa ilmastotoimien alalla myös alueiden välisten kasvavien sosioekonomisten erojen riskiin ja niiden yhteiskuntaryhmien tyytymättömyyteen, joihin siirtymä vaikuttaa mahdollisesti haitallisesti. On erittäin tärkeää keskittää ponnistelut kyseisten alueiden, esimerkiksi hiilikaivosalueiden, taloudelliseen muutokseen ja elvyttämiseen sen sijaan, että laskettaisiin työntekijöiden liikkuvuuden varaan, jolloin uhkana olisi kokonaisten alueiden väestökato ja pysähtyneisyys. Jotta voidaan säilyttää johdonmukaisuus siirtymän tavoitteiden ja unionin painopisteiden ja päämäärien, kuten työllisyyden edistämisen ja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen, välillä, olisi tarjottava tehokasta tukea, jotta voidaan monipuolistaa paikallistalouksia järkevien investointien avulla ja luoda kestäviä työpaikkoja sen varmistamiseksi, että siirtymän vaikutuspiiriin kuuluvilla aloilla työskentelevät työntekijät saadaan takaisin paikallisille työmarkkinoille.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon10, jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

(2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon10, jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin, yhteisöihin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, ja niiden työllisyysrakenteen takia, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

__________________

__________________

10 COM(2020) 21 final.

10 COM(2020) 21 final.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Julkisella sektorilla on erityinen asema unionin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen edistämisessä. On tarpeen todeta, että ilmastoneutraalin talouden osatekijöillä, kuten uusiutuvilla energialähteillä ja laajemmalla vähähiilisellä kehityksellä, monialaisella innovoinnilla ja sosiaalisilla investoinneilla, on lyhyen aikavälin taloudellista tuottoa suurempi arvo ja että niitä on käsiteltävä erikseen. Yksi julkisen sektorin keskeisistä tehtävistä on puuttua asiaan, kun markkinat eivät toimi riittävän hyvin.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Suunniteltujen tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöverkostoihin, vihreään liikkuvuuteen, älykkääseen jätehuoltoon, puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää voidaan käyttää sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

(5) Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava ensimmäiseen pilariin verrattuna laajempi valikoima investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään sosiaaliset, taloudelliset tai työvoimaan, energiaturvallisuuteen tai ympäristöön liittyvät kehitystarpeet siirryttäessä kohti unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita sekä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa vuoteen 2050 mennessä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tällä siirtymällä pyritään irrottamaan talouskasvu resurssien kulutuksesta ja poistamaan kasvihuonekaasupäästöjen nettopäästöt ja muut kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, jotka liittyvät muun muassa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien heikkenemiseen, resurssien liikakäyttöön tai kemialliseen pilaantumiseen. Tukimekanismilla olisi vältettävä lisäämästä entisestään unionin alueiden välisiä taloudellisia eroja ja keskityttävä kaikkien unionin kansalaisten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöjärjestelmiin, vihreään ja kestävään liikkuvuuteen, älykkääseen jätehuoltoon, puhtaaseen ja vähähiiliseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, investointeihin tutkimus- ja innovointitoimintaan, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, kaupunkiympäristön infrastruktuuriin, kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön suojeluun sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja. Investoinnit voivat liittyä myös maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen, paitsi jos ne kuuluvat ympäristövahingoista johtuvan vastuun soveltamisalaan SEUT-sopimuksen 191 artiklassa tarkoitetun saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkiselle sektorille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta se voi vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön ja energiaturvallisuuteen liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta, ja tarjota pitkäaikaisia työllistymismahdollisuuksia talouden uudelleenjärjestelyistä kärsineille työntekijöille. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää voidaan käyttää sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

Tarkistus  7

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Maakaasuun liittyvien hankkeiden olisi oltava tukikelpoisia edellyttäen, että kyseisiä investointeja käytetään siirtymävaiheen teknologiana, jolla korvataan kivihiili, ruskohiili, turve ja öljyliuske, kunnes muut päästöttömät ja innovatiiviset teknologiat otetaan täysimääräisesti käyttöön riittävässä määrin energian toimitusvarmuuden ja energiaturvallisuuden sekä energian kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi, ja että niiden osoitetaan vähentävän merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja mahdollistavan uusiutuvan kaasun myöhemmän käytön. Tällaiset investoinnit ovat tarpeen [JTF-asetuksen] 7 artiklan mukaisesti laadittujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien täytäntöönpanemiseksi, ja niiden olisi osoitettava, että ne ovat johdonmukaisia ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen kanssa.

Tarkistus  8

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 b) Arvottomien omaisuuserien välttämiseksi ja julkisen rahoituksen käyttämiseksi kustannustehokkaimmalla tavalla tukea saavilla hankkeilla olisi oltava pitkäaikaisia vihreitä ja kestäviä vaikutuksia ja niiden olisi myötävaikutettava ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  9

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 c) Ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen liittyy myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen siirtymiseen liittyy merkittäviä työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia, jotka asianmukaisesti hyödynnettyinä saattavat lopulta johtaa korkeaan työllisyystasoon alueilla, jotka ovat nykyään riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Siirtymällä uusiutuvaan energiaan paikallisyhteisöistä voi tulla energiasiirtymään aktiivisesti osallistuvia vastuunkantajia ja ne voivat siirtyä malliin, joka perustuu yhden teollisuudenalan sijaan useampiin. Erityisesti sen ansiosta, että entisiä kaivospaikkoja muunnetaan uusiutuvan energian tuotantoon ja varastointiin ja uusiutuvan energian infrastruktuuria rakennetaan tällaisiin paikkoihin tai niiden lähialueille, voidaan luoda vihreitä työpaikkoja yhteisöissä. Lisäksi tällaisella muuntamisella voidaan edistää energiaturvallisuutta ja sopeutumiskykyä hajautetun energiajärjestelmän mallin perusteella.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 d kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 d) Tuetut investoinnit, jotka kattavat erityisesti energiatehokkuuden, jätehierarkian mukaisen jätehuollon ja jätevesihuollon, voitaisiin toteuttaa menestyksekkäästi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla. Siksi lainajärjestelyn olisi katettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Yksityisoikeudellisen yhteisön olisi voitava olla lainajärjestelyn tukikelpoinen tuensaaja riippumatta siitä, kuuluuko se julkiselle sektorille vai ei, jos se on solminut pitkän aikavälin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden julkisyhteisön kanssa toteuttaakseen hankkeen, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt perusteet. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden solmimisen julkisyhteisön kanssa olisi muodostettava julkisen palvelun tehtävä.

 

Tarkistus  11

 

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen merkitys alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattujen kehitystarpeiden kannalta, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet siltä varalta, että kysyntä ylittää kansallisesti kohdennetut rahoitusvarat. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen mahdollisuudet täyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatut tavoitteet ja kehitystarpeet, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä kokonaisvaikutus alueellisiin työmarkkinoihin ja avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a) Kun otetaan huomioon avustusosuuden suhteellisen alhainen taso, joillakin hankkeilla ei välttämättä ole riittäviä omia tuloja, jotta niitä voitaisiin tukea ainoastaan lainajärjestelystä. Tämä voisi johtaa odotettua alhaisempaan käyttöasteeseen vähemmän kehittyneillä alueilla, joilla alhaisen tulotason julkisen sektorilla voi olla yhteisrahoitukseen liittyviä vaikeuksia. Tämän vuoksi tukikelpoisten hankkeiden kohdalla tuki voitaisiin yhdistää muista unionin ohjelmista myönnettävään tukeen.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 22 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lisätä julkisia investointeja alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten, vastatakseen kehitystarpeisiin. Keskeisiä syitä tähän ovat julkisyhteisöjen vaikeudet tukea ilman EU:n avustusta investointeja, jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja ja jotka hyödyttäisivät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sekä tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, jota hallinnoidaan suoraan. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(22) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lisätä julkisia investointeja alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten, vastatakseen kehitystarpeisiin. Keskeisiä syitä tähän ovat julkisyhteisöjen vaikeudet tukea investointeja, jotka hyödyttävät alueita, joihin ilmasto- ja energiasiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, mutta jotka eivät tuota riittävästi omia tuloja ja joita hankkeen vetäjä ei rahoittaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta samana ajanjaksona tai samassa määrin, sekä tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, jota hallinnoidaan suoraan. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön ja talouteen sekä energiaturvallisuuteen liittyviä haasteita sen vuoksi, että siirrytään kohti unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita sekä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. ’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta julkisen sektorin oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, ja jonka kanssa on tehty lainajärjestelyn mukainen avustussopimus;

2. ’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano tai muu julkisen palvelun tehtävä, ja jonka kanssa on tehty lainajärjestelyn mukainen avustussopimus;

Tarkistus  16

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. ’rahoituskumppaneilla’ EIP:tä, muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kansallisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia, joiden kanssa komissio allekirjoittaa hallinnollisen sopimuksen yhteistyöstä lainajärjestelyn puitteissa;

3. ’rahoituskumppaneilla’ EIP:tä, muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kansallisia ja alueellisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia, joiden kanssa komissio allekirjoittaa hallinnollisen sopimuksen yhteistyöstä lainajärjestelyn puitteissa;

Tarkistus  17

 

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a. ’täydentävyydellä’ tukea hankkeille, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta ja jotka auttavat saavuttamaan 3 artiklassa säädetyt yleiset tavoitteet.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi.

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jotka johtuvat siirtymisestä unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin ja ilmastoneutraaliin talouteen unionissa vuoteen 2050 mennessä, Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja siten, että vastataan kilpailukyvyn vahvistamista koskevaan tarpeeseen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta.

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla tuetaan oikeudenmukaista, tehokasta ja kohtuuhintaista energiasiirtymää koskevia toimia ja ratkaisuja ja vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka ovat unionin ilmastotavoitteiden mukaisia ja tarjoavat pitkäaikaisia kestäviä työpaikkoja mutta jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta.

Tarkistus  20

 

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteena on myös antaa tarvittaessa neuvontatukea tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tällaista neuvontatukea annetaan asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteena on myös antaa tarvittaessa neuvontatukea tukikelpoisuuden arviointia, hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tällaista neuvontatukea annetaan asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, ja ne hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

(a) hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai työvoimaan, energiaturvallisuuteen tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä kohti unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita sekä ilmastoneutraaliin talouteen unionissa vuoteen 2050 mennessä, ja ne hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) hankkeet eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta;

Poistetaan.

Tarkistus  23

 

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Maakaasuun liittyvät hankkeet katsotaan tukikelpoisiksi edellyttäen, että ne ovat tarpeen asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laadittujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa varten ja seuraavissa asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa:

 

(a) investointeja tehdään alueilla, joilla on erityisen vakavia energiasiirtymään liittyviä haasteita, jotka johtuvat niiden suuresta riippuvuudesta kiinteistä fossiilisista polttoaineista, kuten alueilla, joilla kiinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien kaukolämpöjärjestelmien osuus on suuri;

 

(b) investoinneilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista nopeuttamalla luopumista kivihiilen, ruskohiilen, turpeen tai öljyliuskeen käytöstä;

 

(c) investoinnit ovat unionin energia- ja ilmastotavoitteiden ja -lainsäädännön sekä kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien mukaisia ja luonteeltaan väliaikaisia;

 

(d) pelkästään uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energialähteiden käytöstä on tehty ennakkoarviointi;

 

(e) erittäin hiili-intensiivisen ja kiinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiainfrastruktuurin korvaaminen vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja ilman pilaantumista ja lisää energiatehokkuutta;

 

(f) tuetut toimet edistävät energiaköyhyyden vähentämistä;

 

(g) tuetut toimet eivät haittaa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä kyseisillä alueilla ja ovat yhteensopivia ja synergiassa uusiutuvien energialähteiden tulevan käytön kanssa.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Ainoastaan julkisen sektorin oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon julkisoikeudellisena yhteisönä tai yksityisoikeudellisena elimenä, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, voivat hakea avustusta tämän asetuksen mukaisesti, sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa vahvistetuissa perusteissa edellytetään.

Ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon julkisoikeudellisena yhteisönä tai yksityisoikeudellisena elimenä, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen ja yksityisen kumppanuuden täytäntöönpano tai muu julkisen palvelun tehtävä, voivat hakea avustusta tämän asetuksen mukaisesti, sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa vahvistetuissa perusteissa edellytetään.

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin tämän lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on enintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti, voi olla enintään 20 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä.

2. Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin tämän lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on enintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti, voi olla enintään 25 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on 75–100 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti ja jotka ohjelmakaudella 2014–2020 luokiteltiin vähemmän kehittyneiksi alueiksi, voi olla enintään 25 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Varainhoitoasetuksen 131 artiklan 4 kohdassa mainittujen perusteiden lisäksi ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan vähentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa, jos taloudellisesti merkittävintä tavara-, rakennusurakka- tai palvelusopimusta ei ole allekirjoitettu kahden vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta, tapauksissa, joissa tällaista sopimusta edellytetään avustussopimuksessa.

1. Varainhoitoasetuksen 131 artiklan 4 kohdassa mainittujen perusteiden lisäksi ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan vähentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa, jos taloudellisesti merkittävintä tavara-, rakennusurakka- tai palvelusopimusta ei ole allekirjoitettu kolmen vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta, tapauksissa, joissa tällaista sopimusta edellytetään avustussopimuksessa.

Tarkistus  27

 

Ehdotus asetukseksi

13 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

13 a artikla

 

Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinta

 

Komissio määrittää muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinnan ehdot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

Varainhoitoasetuksen 154 artiklassa säädetyn pilarin arviointimenettelyn läpäisseiden muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n on oltava tukikelpoisia lainajärjestelyn toteuttamiseksi.

 

Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinnan tukikelpoisuusehdoissa on otettava huomioon lainajärjestelyn tavoitteet. Rahoituskumppaneita valitessaan komissio ottaa erityisesti huomioon niiden kyvyn

 

(a) maksimoida unionin avustusosuuden vaikutus omien varojen kautta;

 

(b) varmistaa lainajärjestelyn asianmukainen maantieteellinen hajonta ja mahdollistaa pienempien hankkeiden rahoittaminen;

 

(c) varmistaa avoimuus ja yleisön tiedonsaantimahdollisuudet kussakin hankkeessa;

 

(d)  varmistaa, että rahoitusvälineestä tuettaviksi valitut hankkeet ovat johdonmukaisia lainajärjestelyn tavoitteiden sekä unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden ja ilmastoneutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa;

 

(e) sisällyttää hankkeiden valintaan ja arviointiin analyysi ympäristöä, ilmastoa, sosiaalisia kysymyksiä ja hallintotapaa koskevista tekijöistä.

 

Komissio julkaisee valintatulokset.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

14 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi muuttamalla 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita.

3. Jos 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa väliarvioinnissa todetaan, että liitteessä II esitetyt indikaattorit eivät mahdollista lainajärjestelyn asianmukaista arviointia, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi muuttamalla 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita.

Tarkistus  29

 

Ehdotus asetukseksi

14 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

14 a artikla

 

Avoimuus

 

1.  Tuensaajien on varmistettava yleisen edun ja julkisen sektorin hallussa olevien ja julkisesti rahoitettujen tietojen laajan uudelleenkäytön takaamiseksi kaikkialla unionissa läpinäkyvyys tämän välineen mukaisissa toimissa. Niiden on julkaistava verkossa avoimessa, koneellisesti luettavassa muodossa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti asiaankuuluvat tiedot rahoitetuista hankkeista, kuten hankkeen kuvaus, vaikutustenarviointi, arvioinnit ja tarkastusraportit.

 

2.  Rahoituskumppaneiden on julkistettava kaikki asiaankuuluvat tiedot kustakin rahoitetusta hankkeesta ja asetettava kyseiset tiedot julkisesti saataville verkkosivustolleen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevien sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen soveltamista.

 

3.  Komissio huolehtii tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisesta varainhoitoasetuksen 38 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  30

 

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Lainajärjestelyn väliarviointi on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025, kun voidaan olettaa, että lainajärjestelyn täytäntöönpanosta on riittävästi tietoa. Arvioinnissa on erityisesti osoitettava, miten lainajärjestelystä myönnetty unionin tuki on auttanut vastaamaan alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia toteuttavien alueiden tarpeisiin.

2. Lainajärjestelyn väliarviointi on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025, kun voidaan olettaa, että lainajärjestelyn täytäntöönpanosta on riittävästi tietoa. Arvioinnissa on erityisesti osoitettava, miten lainajärjestelystä myönnetty unionin tuki on auttanut vastaamaan alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia toteuttavien alueiden tarpeisiin. Siinä on myös analysoitava, miten lainajärjestelystä myönnetty unionin tuki on auttanut saavuttamaan kestävyyttä koskevat unionin toimintatavoitteet, erityisesti unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet sekä siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen.

Tarkistus  31

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 7 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a. Säästyneiden työpaikkojen määrä

Tarkistus  32

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 7 b kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

7 b. Syntyneiden uusien työpaikkojen määrä

Tarkistus  33

 

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 7 c alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

7 c. Vaikutus tuetun alueen BKT:hen


ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukainen julkisen sektorin lainajärjestely

Viiteasiakirjat

COM(2020)0453 – C9-0153/2020 – 2020/0100(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.6.2020

ECON

17.6.2020

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

17.6.2020

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Izabela-Helena Kloc

10.7.2020

58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

23.7.2020

Valiokuntakäsittely

1.9.2020

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

1.10.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

54

13

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Michael Bloss, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Andrea Caroppo, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Christian Ehler, Valter Flego, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Nicolás González Casares, Bart Groothuis, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Eva Maydell, Joëlle Mélin, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Sira Rego, Manuela Ripa, Jérôme Rivière, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Damian Boeselager, Tomas Tobé

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

54

+

PPE

Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria Da Graça Carvalho, Pilar Del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Tomas Tobé, Henna Virkkunen, Pernille Weiss

S&D

Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Lina Gálvez Muñoz, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho

RENEW

Nicola Beer, Nicola Danti, Martina Dlabajová, Valter Flego, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen

ID

Paolo Borchia, Andrea Caroppo, Thierry Mariani, Joëlle Mélin, Jérôme Rivière, Isabella Tovaglieri

ECR

Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Evžen Tošenovský

 

13

-

Verts/ALE

Michael Bloss, Damien Boeslager, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Mikuláš Peksa, Marie Toussaint

ECR

Robert Roos, Jessica Stegrud

GUE

Manuel Bompard, Marc Botenga, Sira Rego

NI

Ignazio Corrao

 

4

0

PPE

François-Xavier Bellamy

S&D

Niels Fuglsang

Verts/ALE

Manuela Ripa

NI

Clara Ponsatí Obiols

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 


 

 

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.10.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

(COM(2020)0453 – C9-0153/2020 – 2020/0100(COD))

Valmistelija: Cristina Maestre Martín De Almagro

 

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon1 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta tavoite unionin ilmastoneutraaliudesta voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti vuoteen 2050 mennessä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan keinot vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

(1) Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon1 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jossa se hahmotteli etenemissuunnitelmansa Euroopan uutta kasvupolitiikkaa varten ja asetti kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet ja tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä voidaan saavuttaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan tukea ja keinot vastata ilmastonmuutokseen ja samalla varmistaa, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille, mikä johtaa asianomaisten alueiden väestökatoon. Samaan aikaan siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka edellyttävät unionilta kunnianhimoista rahoitusta, ja siinä missä jäsenvaltioiden lähtötilanteet vaihtelevat, vähiten kehittyneet alueet, syrjäisimmät alueet, vuoristot, saaret, harvaan asutut alueet, maaseutualueet, syrjässä olevat alueet ja maantieteellisesti epäedullisessa asemassa olevat alueet, joiden väestömäärä on vähäinen, ovat niitä alueita, joilla energiasiirtymä kohti ilmastoneutraaliutta on vaikeampi toteuttaa.

__________________

__________________

1 COM(2019) 640 final.

1 COM(2019) 640 final.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon2, jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

(2) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan tiedonannon2, jossa otetaan käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jossa keskitytään alueisiin, ihmisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille.

__________________

__________________

2 COM(2020) 21 final.

2 COM(2020) 21 final.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(3) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 ehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta3. Rahaston suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi on määrä hyväksyä alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, joissa yksilöidään siirtymän tärkeimmät toimet ja aikataulu sekä alueet, joihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joilla on vähäisemmät valmiudet vastata siirtymään liittyviin haasteisiin.

(3) Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 ehdotuksen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta3. Rahaston suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi on määrä hyväksyä alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, joissa yksilöidään tärkeimmät toimet ja aikataulu siirtymässä kohti asetuksen (EU) 2018/19993 a 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyjen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista, alueet, joihin ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä siirtymisen vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joilla on vähäisemmät valmiudet vastata siirtymään liittyviin sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin. Kumppanusperiaatetta olisi sovellettava asetuksen [JTF-asetus] [7] artiklassa tarkoitettujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien laatimiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin.

__________________

__________________

3 COM(2020) 22 final.

3 COM(2020) 22 final.

3 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(4) Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Suunniteltujen tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä.

(4) Olisi tarjottava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, ja siitä tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia niiden investoinneissa. Näillä investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa ottaen asianmukaisesti huomioon kehitettävän alueen ominaispiirteet ja potentiaali. Suunniteltujen tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa, täydennettävä niitä ja varmistettava synergioiden syntyminen niiden kanssa. Tällaisten toimien olisi myös oltava vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden mukaisia, ja niillä olisi pyrittävä saavuttamaan ilmastoneutraali talous vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöverkostoihin, vihreään liikkuvuuteen, älykkääseen jätehuoltoon, puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen sekä lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää voidaan käyttää sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus.

(5) Jotta voitaisiin edistää talouden monipuolistamista siirtymän vaikutusten pahiten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia investointeja sillä edellytyksellä, että ne auttavat täyttämään kehitystarpeet unionin siirtyessä kohti vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteitaan ja ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Tuetut investoinnit voivat liittyä esimerkiksi älykkäisiin energiajärjestelmiin, ympäristöystävälliseen ja vähähiiliseen liikennealan infrastruktuuriin, tehokkaisiin kaukolämpöverkostoihin, hiilineutraaliin, älykkääseen ja kestävään liikkuvuuteen, tutkimus- ja innovointitoimiin tehtäviin investointeihin myös korkeakouluissa ja julkisissa tutkimuslaitoksissa, kehittyneen ja markkinakelpoisen teknologian siirron edistämiseen, digitalisointiin, digitaaliseen innovointiin ja digitaaliseen liitettävyyteen, mukaan lukien digitaalinen ja täsmäviljely, tehtäviin investointeihin, jätehierarkian mukaiseen jätehuoltoon, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, puhtaaseen energiaan ja energiatehokkuustoimenpiteisiin rakennusten kunnostus- ja muutostyöt mukaan luettuina, kiertotalouteen siirtymisen tukemiseen, väestökatokehityksen torjuntaan, maan saneeraukseen ja maaperän puhdistamiseen, kun saastuttaja maksaa -periaatetta ei voida soveltaa, lisä- ja uudelleenkoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin, mukaan lukien sosiaalinen asuntotuotanto, sekä digitaaliseen kattavuuteen alueilla ja laajakaistayhteyksien parantamiseen. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden olisi oltava sopusoinnussa vuodeksi 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa, joten komission olisi tutkittava näiden hankkeiden riittävyyttä päästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen kannalta. Infrastruktuurien kehittämiseen voi sisältyä myös ratkaisuja, joilla parannetaan niiden kykyä kestää katastrofeja ja kriisinhallintavalmiuksien koordinointia, erityisesti niillä alueilla, joita äärimmäiset sääilmiöt ovat koetelleet ankarasti viime vuosina. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa, ja koska ilmastosiirtymä on vaikuttanut kyseisiin aloihin, ne eivät ole voineet saada tukea oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ensimmäisestä pilarista, eli oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittäviä tuloja, lainajärjestelyllä pyritään antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu ilmastosiirtymään mukautumisesta. Asianomaisten alueiden toimivaltaiset paikalliset ja alueelliset viranomaiset, talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunta olisi otettava mukaan lainajärjestelystä tuettavien investointien yksilöimiseen asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa vahvistetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää olisi käytettävä sellaisten lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien investointien määrittelemiseen, joilla on merkittävä myönteinen ympäristövaikutus. Lisäksi olisi otettava huomioon covid-19-pandemian tuhoisat vaikutukset moniin unionin alueisiin sekä viruksen epätasaiset vaikutukset, jotta voidaan varmistaa, että tuki menee alueille, joihin pandemia on vaikuttanut eniten.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Koska lainajärjestelyllä pyritään lisäämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, sillä olisi osaltaan edistettävä epätasa-arvon poistamista ja sukupuolten tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista samoin kuin sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa, SEUT-sopimuksen 10 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Kaikkien lainajärjestelyn eri vaiheiden täytäntöönpanossa mukana olevien sidosryhmien olisi sitouduttava edistämään tasa-arvoa, ja olisi erityisesti varmistettava, että vaikutukset naisiin otetaan huomioon, sillä ilmastonmuutoksen ja siirtymän vaikutukset kohdistuvat kohtuuttomasti naisiin.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Määrärahoja olisi osoitettava myös neuvontatukeen, jotta voidaan edistää tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista.

(12) Määrärahoja olisi osoitettava myös neuvontatukeen ja asiantuntemukseen, jotta voidaan edistää tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(13) Jotta voidaan varmistaa, että kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla otetaan käyttöön korvamerkityt kansalliset osuudet, joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun jakoperusteen mukaisesti. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, näitä kansallisia määrärahoja ei pitäisi korvamerkitä 31 päivän joulukuuta 2024 jälkeen. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus ja noudatetaan tarveperusteista ja alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa.

(13) Jotta voidaan varmistaa, että kaikille jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla otetaan käyttöön korvamerkityt kansalliset osuudet, joita on noudatettava ensimmäisessä vaiheessa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ehdotetun jakoperusteen mukaisesti. Asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vähemmän kehittyneiden alueiden tarpeet olisi otettava huomioon. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, näitä kansallisia määrärahoja ei pitäisi korvamerkitä 31 päivän joulukuuta 2024 jälkeen. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus, noudatetaan tarveperusteista lähestymistapaa ja edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta asettaen etusijalle vähemmän kehittyneet alueet, joiden kyky tehdä julkisia investointeja on heikompi.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen merkitys alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattujen kehitystarpeiden kannalta, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

(14) Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava erityiset tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Näissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annettu asetus] vahvistetut asiaankuuluvat kriteerit, hankkeen kyky täyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattuihin kehitystarpeisiin liittyvät tavoitteet, vaikutus unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämistä sekä alueiden kehityserojen vähentämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen samoin kuin jäsenvaltioiden sitoutuminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettuihin ilmastotavoitteisiin. Komission olisi varmistettava, että työohjelmassa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohdat ja edistetään niitä. Tällä asetuksella perustettua unionin tukea olisi näin ollen myönnettävä ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat hyväksyneet vähintään yhden alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta voidaan varmistaa mekanismin eri pilareiden välinen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(16) Koska avustusosuudessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden eri alueiden erilaiset kehitystarpeet, tukea olisi mukautettava. Kun otetaan huomioon, että vähemmän kehittyneiden alueiden, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdassa, julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten kyky tehdä julkisia investointeja on yleensä heikompi, tällaisille yhteisöille myönnettyihin lainoihin sovellettavien avustusosuuksien olisi oltava suhteellisesti suurempia.

(16) Koska avustusosuudessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden eri alueiden erilaiset kehitystarpeet sekä se, miten kyseiset alueet noudattavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita, tukea olisi mukautettava. Kun otetaan huomioon, että vähemmän kehittyneiden alueiden, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 2 kohdassa, syrjäisimpien alueiden, sellaisina kuin ne on määritelty SEUT-sopimuksen 349 artiklassa, ja maaseutualueiden, harvaan asuttujen alueiden ja väestökatoalueiden julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten kyky tehdä julkisia investointeja on yleensä heikompi, tällaisille yhteisöille myönnettyihin lainoihin sovellettavien avustusosuuksien olisi oltava suhteellisesti suurempia.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(18) Jotta voidaan vauhdittaa täytäntöönpanoa ja varmistaa, että varat käytetään hyvissä ajoin, tässä asetuksessa olisi säädettävä avustussopimuksiin sisällytettävistä erityisistä suojatoimista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voitava vähentää unionin tukea tai lopettaa se, jos hankkeen toteuttamisessa ei ole edistytty. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa, varainhoitoasetusta olisi sovellettava avustusosuuteen sekä tästä lainajärjestelystä neuvontatukea varten myönnettyihin määrärahoihin.

(18) Jotta voidaan vauhdittaa täytäntöönpanoa ja varmistaa, että varat käytetään hyvissä ajoin, tässä asetuksessa olisi säädettävä avustussopimuksiin sisällytettävistä erityisistä suojatoimista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voitava vähentää unionin tukea tai lopettaa se, jos hankkeen toteuttamisessa ei ole edistytty tai jos asetettuja päästövähennystavoitetta ei ole noudatettu. Sen jälkeen kun komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle unionin tuen vähentämisestä tai lopettamisesta, sen olisi ilmoitettava neuvostolle ja Euroopan parlamentille vähentämisen tai lopettamisen syyt. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa, varainhoitoasetusta olisi sovellettava avustusosuuteen sekä tästä lainajärjestelystä neuvontatukea varten myönnettyihin määrärahoihin.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(19) Varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU) 2017/1939 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko esiintynyt petoksia, lahjonta tai muuta laitonta toiminta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(19) Varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95, (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU) 2017/1939 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Mahdollisista sääntöjenvastaisuuksista olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Erityisesti Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko esiintynyt petoksia, lahjonta tai muuta laitonta toiminta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(21) Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi tämän lainajärjestelyn avustusosuutta varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa käytettävissä olevat kansalliset määrärahat – ilmaistuna osuuksina lainajärjestelyn kokonaisrahoituksesta – jäsenvaltioittain asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti. Täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä ilman komiteamenettelyä, koska osuudet ovat suoraan peräisin ennalta määritellyn laskentamenetelmän soveltamisesta.

(21) Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi tämän lainajärjestelyn avustusosuutta varten viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä käytettävissä olevien kansallisten määrärahojen – ilmaistuna osuuksina lainajärjestelyn kokonaisrahoituksesta – vahvistamiseksi jäsenvaltioittain.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia haasteita sen vuoksi, että unioni siirtyy kohti vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteitaan ja ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. ’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta julkisen sektorin oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, ja jonka kanssa on tehty lainajärjestelyn mukainen avustussopimus;

2. ’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta julkisen sektorin oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano tai muu julkisen palvelun tehtävä, ja jonka kanssa on tehty lainajärjestelyn mukainen avustussopimus;

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5 ’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laadittua ja komission hyväksymää suunnitelmaa;

 

5 ’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa vahvistetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti laadittua ja komission hyväksymää suunnitelmaa;

 

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi.

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, jäsenvaltioiden asetuksen [JTF-asetus] 7 artiklan mukaisesti laatimissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi, ja auttaa saavuttamaan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet sekä ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta.

 

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten ympäristön kannalta kestävien hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittäviä omia tuloja ja joita ei rahoitettaisi ilman unionin talousarviosta myönnettävää avustusta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettuihin vähemmän kehittyneisiin alueisiin.

Lainajärjestelyllä edistetään myös siirtymistä talouteen, joka on ilmastoneutraali, ympäristön kannalta kestävä ja taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja joka takaa unionin alueiden välisen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden.

 

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteena on myös antaa tarvittaessa neuvontatukea tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tällaista neuvontatukea annetaan asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteena on myös antaa tarvittaessa neuvontatukea ja asiantuntemusta tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tällaista neuvontatukea annetaan asetuksen [InvestEU-asetus] [20] artiklassa perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 5 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista voidaan käyttää enintään kaksi prosenttia lainajärjestelyn täytäntöönpanossa tarvittavaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät, sekä rahoituskumppaneiden hallintomenoihin ja -maksuihin.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista voidaan käyttää enintään kaksi prosenttia lainajärjestelyn täytäntöönpanossa tarvittavaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, tiedotus-, viestintä-, mainos- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät, sekä rahoituskumppaneiden hallintomenoihin ja -maksuihin.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

4 a artikla (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Mahdollisuus saada rahoitusta

 

1. Lainajärjestelyn rahoituksen saamisen ehtona on, että hyväksytään kansallinen tavoite kohti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Sellaisten jäsenvaltioiden kohdalla, jotka eivät vielä ole asettaneet kansallista tavoitetta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi, kansallisista määrärahoista asetetaan käyttöön ainoastaan 50 prosenttia ja loput 50 prosenttia sitten, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tavoitteen.

 

2. Lainajärjestelyn rahoituksen saamisen ehtona on, että kunnioitetaan oikeusvaltiota, mikä on moitteettoman varainhoidon ja tehokkaan unionin rahoituksen keskeinen ennakkoehto, sekä ihmisoikeuksia, myös vähemmistöjen oikeuksia, kuten hlbti-ihmisten oikeuksia, joita on heikennetty useissa jäsenvaltioissa hlbti-ihmisistä vapaiden vyöhykkeiden perustamisen myötä. Komissio hylkää sellaisten paikallisviranomaisten tekemät hakemukset, jotka ovat antaneet ”hlbti-ihmisistä vapaa” -julistuksia.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja alueellisen lähentymisen edistäminen.

3. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on asetettava etusijalle asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitetut vähemmän kehittyneet alueet ja otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja alueellisen lähentymisen edistäminen.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osuudet, jotka lasketaan asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitettyä menetelmää käyttäen prosenttiosuuksina käytettävissä olevista kokonaisvaroista.

 

4. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osuudet, jotka lasketaan prosenttiosuuksina käytettävissä olevista kokonaisvaroista käyttäen asetuksen [JTF-asetus] liitteessä I esitettyä menetelmää ja uudelleenjakotekijää ottaen huomioon asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettujen vähemmän kehittyneiden alueiden tarve.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(a) hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, ja ne hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

(a) hankkeilla on mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten tai väestönkehitykseen tai ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, ne edistävät unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja ne hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(a a)  hankkeet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/85214 a vahvistettujen kriteerien mukaisesti ympäristön kannalta kestäviä;

 

 

____________________

14 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – b alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(b) hankkeet eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta;

(b) hankkeet eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta tai niiden saama tuki ei riitä;

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(d a)  hankkeista ei tueta asetuksen (EU) .../... [JTF-asetus] [5] artiklan mukaisesti poissuljettuja toimia;

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(d b) hankkeet takaavat, että niihin ei sisälly yhdestä jäsenvaltiosta toiseen siirrettäviä työpaikkoja, pääomaa tai tuotantoprosesseja;

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin tämän lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on enintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti, voi olla enintään 20 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä.

2. Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin tämän lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä sellaisilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) No 1059/200314 b määritellyillä NUTS 2 -tason alueilla toteutettaville hankkeille, joiden BKT henkeä kohden on enintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [102 artiklan 2 kohdan] mukaisesti, ja siirtymäalueilla, joiden BKT on 75–100 prosenttia EU-27:n BKT:stä ja jotka vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehityksessä luokiteltiin ’kehityksessä jälkeen jääneiksi alueiksi’, sekä hankkeille, jotka toteutetaan SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määritellyillä syrjäisimmillä alueilla, voi olla enintään 25 prosenttia rahoituskumppanin antaman lainan määrästä.

 

__________________

14 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tällaisissa tapauksissa ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan pienentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa ja kaikki siihen liittyvät määrät voidaan periä takaisin avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen nojalla.

Tällaisissa tapauksissa ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, avustuksen määrää voidaan pienentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa ja kaikki siihen liittyvät määrät voidaan periä takaisin avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen nojalla. Avustuksen määrää voidaan pienentää tai avustussopimus voidaan irtisanoa, jos väliarvioinnissa käy ilmi, ettei 3 artiklassa säädettyjä tavoitteita ole noudatettu.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

13 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Lainajärjestely toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti perustetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa vahvistetaan määrärahojen kansalliset osuudet, kaikki lisävarat mukaan luettuina, kunkin jäsenvaltion osalta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Lainajärjestely toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti perustetuilla työohjelmilla. Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kyseisten työohjelmien vahvistamiseksi. Työohjelmissa yksilöidään tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet ottaen huomioon asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetut asiaankuuluvat kriteerit, hankkeen kyky täyttää alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatut tavoitteet ja kehitystarpeet, vaikutus unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuudelle. Komissio varmistaa, että työohjelmassa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohdat ja edistetään niitä. Työohjelmissa vahvistetaan määrärahojen kansalliset osuudet, kaikki lisävarat mukaan luettuina, kunkin jäsenvaltion osalta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – otsikko

 

Komission teksti

Tarkistus

Arviointi

Arviointi ja tarkistaminen

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Täytäntöönpanokauden päätyttyä ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 laaditaan lopullinen arviointikertomus lainajärjestelyn tuloksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista.

3. Täytäntöönpanokauden päätyttyä ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitellään lopullinen arviointikertomus lainajärjestelyn tuloksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista, jotta voidaan arvioida, ovatko rahoitetut hankkeet edistäneet taloudellisiin, sosiaalisiin, ympäristöä koskeviin ja väestöhaasteisiin vastaamista asianomaisilla alueilla. Tässä lopullisessa arvioinnissa on arvioitava lainajärjestelyn panosta unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä sekä lainajärjestelystä myönnetyn tuen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, mukaan lukien vaikutus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 6, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 3 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6, 13 ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

1. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on varmistettava lainajärjestelystä myönnetyn unionin tuen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia, tarjoamalla kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on kansallisten ja alueellisten viranomaisten tuella varmistettava lainajärjestelystä myönnetyn unionin tuen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia, tarjoamalla kohdennettua tietoa eri kohderyhmille käyttäen erilaisia viestintäkanavia, tiedotusvälineet, sosiaalinen media ja suuri yleisö mukaan lukien.

Tieto unionin tuesta on annettava selkeällä, helposti lähestyttävällä ja houkuttelevalla tavalla käyttäen erilaisia viestintäkanavia.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 2 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat lainajärjestelyä, rahoitettuja hankkeita ja niiden tuloksia. Lainajärjestelylle osoitetuilla määrärahoilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat lainajärjestelyä, varmistaa avoimuuden ja yleisön mahdollisuuden saada tietoa rahoitetuista hankkeista ja niiden tuloksista ja arvioi viestien vaikuttavuutta. Lainajärjestelylle osoitetuilla määrärahoilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

Liite II – 7 a kohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a) Väestökadon torjuminen alueilla, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa


ASIAN KÄSITTELY
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukainen julkisen sektorin lainajärjestely

Viiteasiakirjat

COM(2020)0453 – C9-0153/2020 – 2020/0100(COD)

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.6.2020

ECON

17.6.2020

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

17.6.2020

Valmistelija

 Nimitetty (pvä)

Cristina Maestre Martín De Almagro

9.6.2020

58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

23.7.2020

Hyväksytty (pvä)

24.9.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

7

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Mathilde Androuët, Pascal Arimont, Adrian-Dragoş Benea, Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Stéphane Bijoux, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, Christian Doleschal, Francesca Donato, Chiara Gemma, Cristian Ghinea, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Ondřej Knotek, Constanze Krehl, Elżbieta Kruk, Cristina Maestre Martín De Almagro, Pedro Marques, Nora Mebarek, Martina Michels, Andżelika Anna Możdżanowska, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Alessandro Panza, Tsvetelina Penkova, Caroline Roose, André Rougé, Vincenzo Sofo, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret, Viktor Uspaskich, Monika Vana

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Buda, Stelios Kympouropoulos, Tonino Picula, Bronis Ropė

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

GUE/NGL

Martina Michels, Younous Omarjee

NI

Rosa D'Amato, Chiara Gemma

PPE

Pascal Arimont

RENEW

Stéphane Bijoux, Cristian Ghinea, Ondrej Knotek, Susana Solís Pérez, Irène Tolleret, Viktor Uspaskich

S&D

Adrian-Dragoş Benea, Andrea Cozzolino, Corina Crețu, Constanze Krehl, Cristina Maestre Martín De Almagro, Pedro Marques, Nora Mebarek, Tsvetelina Penkova, Tonino Picula

VERTS/ALE

François Alfonsi, Caroline Roose, Bronis Ropė, Monika Vana

 

7

-

ID

Mathilde Androuët, Francesca Donato, Alessandro Panza, André Rougé, Vincenzo Sofo

ECR

Elżbieta Kruk, Andżelika Anna Możdżanowska

 

9

0

PPE

Isabel Benjumea Benjumea, Tom Berendsen, Daniel Buda, Tamás Deutsch, Christian Doleschal, Mircea-Gheorghe Hava, Krzysztof Hetman, Stelios Kympouropoulos, Andrey Novakov

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukainen julkisen sektorin lainajärjestely

Viiteasiakirjat

COM(2020)0453 – C9-0153/2020 – 2020/0100(COD)

Annettu EP: lle (pvä)

28.5.2020

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat)

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

17.6.2020

ECON

17.6.2020

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

17.6.2020

ENVI

17.6.2020

ITRE

17.6.2020

TRAN

17.6.2020

 

REGI

17.6.2020

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

 Päätös tehty (pvä)

EMPL

25.6.2020

TRAN

23.6.2020

 

 

Esittelijät:

 Nimitetty (pvä)

Johan Van Overtveldt

22.7.2020

Henrike Hahn

22.7.2020

 

 

58 artikla – Valiokuntien yhteiskokoukset

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

23.7.2020

Hyväksytty (pvä)

16.10.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

75

10

12

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet