MIETINTÖ Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

22.10.2020 - (2020/2058(INI))

Budjettivaliokunta
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijät: Siegfried Mureşan, Paul Tang
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 58 artikla)
Valmistelija (*):
Petros Kokkalis, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

(2020/2058(INI))

Euroopan parlamentti, joka,

– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävä Eurooppa -investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma” (COM(2020)0021),

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640) ja siitä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman[1],

– ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 28. toukokuuta 2020 annetun muutetun ehdotuksen (COM(2020)0443) sekä 28. toukokuuta 2020 annetun muutetun ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2020)0445),

– ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi[2],

– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin[3],

– ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta[4],

– ottaa huomioon joulukuussa 2016 annetut omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportin ja suositukset,

– ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä[5],

– ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456) ja siihen liittyvät lainsäädäntöehdotukset,

– ottaa huomioon direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta 14. maaliskuuta 2018 annetun direktiivin (EU) 2018/410 ja markkinavakausvarannon perustamisesta unionin kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmään, sen toiminnasta sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1814,

– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman globaalin digitaalitalouden oikeudenmukaisesta verotuksesta: BEPS 2.0[6],

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[7],

– ottaa huomioon 31. tammikuuta 2018 annetun kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportin,

– ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2018)0097),

– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman kestävästä rahoituksesta[8],

– ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä[9],

– ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2020/852 ja kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla annetun asetuksen (EU) 2019/2088,

– ottaa huomioon komission antamat neljännesvuosittaiset Euroopan talousennusteet,

– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (ilmastosopimus), siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen,

– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet ja kestävän vakuuttamisen periaatteet,

– ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, kansainvälisen ihmisoikeusasiakirjan, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä Kansainvälisen työjärjestön julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä ILO:n kahdeksan keskeistä yleissopimusta,

– ottaa huomioon Euroopan keskuspankin perussäännön,

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0198/2020),

A. toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvittavia investointeja ei ole vielä arvioitu eikä sisällytetty monivuotisessa rahoituskehyksessä esitettyihin ilmastoimia koskeviin määriin;

B. katsoo, että ilmastoneutraaliuteen pyrkiminen vuoteen 2050 mennessä parantaa unionin talouden kilpailukykyä ja johtaa kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen lisääntymiseen;

C. toteaa, että ilmaston lämpenemisestä 1,5 celsiusasteella annetussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) vuoden 2019 erityisraportissa selvennetään, että tähän mennessä sovelletut toimintapolitiikat eivät riitä estämään ilmaston lämpenemistä yli 1,5 celsiusasteella, biologisen monimuotoisuuden häviämistä eivätkä biogeokemiallisten kiertojen häiriintymistä;

D. toteaa, että EU:n ilmastolaissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat kunnianhimoiset välivaiheet;

E. toteaa komission arvioineen, että unionin tasolla tarvitaan vuosittain 240 miljardin euron investoinnit nykyisten vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi[10] ja että lisäksi vuosittain tarvitaan 130 miljardia euroa ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, 192 miljardia euroa sosiaalista infrastruktuuria ja 100 miljardia euroa Euroopan liikenneinfrastruktuurin laajentamista varten; toteaa, että tämä merkitsee yhteensä vähintään 662 miljardin euron investointitarpeita vuosittain; toteaa, että nämä luvut perustuvat ilmastotavoitteeseen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; toteaa, että investointivaje on vieläkin suurempi nyt, kun parlamentti on sopinut kunnianhimoisemmista tavoitteista; katsoo, että on olennaisen tärkeää saada liikkeelle kaikki mahdolliset varat investointivajeen kuromiseksi umpeen;

F. toteaa, että Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa kehotetaan sovittamaan rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon;

G. ottaa huomioon, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jonka kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nollatasolla vuoteen 2050 mennessä ja jossa kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä, ja katsoo, että ohjelmalla olisi myös edistettävä EU:n strategisen riippumattomuuden varmistamista;

H. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on korostanut yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävään talouteen tehtävien investointien merkitystä, erityisesti investointien, joilla edistetään huippuluokan tutkimus- ja kehitystyötä, kilpailukykyistä teollisuutta, sisämarkkinoiden syventämistä ja vahvistamista, vahvoja pk-yrityksiä, terveydenhuoltoa, vahvaa hyvinvointijärjestelmää ja sosiaalista hyvinvointia;

I. toteaa, että Euroopan talouksien tukemiseen tarvittavat menot herättävät kysymyksen siitä, miten syntynyt velka maksetaan takaisin; toteaa, että on tärkeää estää edellisen kriisin jälkeen tapahtuneen eriarvoisuuden lisääntymisen toistuminen;

J. katsoo, että EU:n pitkän aikavälin strategisen riippumattomuuden kehittäminen ja selviytymis- ja palautumiskyvyn parantaminen edellyttävät kestävän talousjärjestelmän luomista;

K. toteaa, että kauppapolitiikka vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin;

L. toteaa, että liikenteen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osuus EU:n kaikista päästöistä on 27 prosenttia ja että ne ovat ainoat päästöt, joiden määrä lisääntyy edelleen; toteaa, että liikennealan on myös edistettävä teknologianeutraalilla tavalla niiden EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamista, jotka koskevat ilmastoneutraaliuteen pyrkimistä vuoteen 2050 mennessä, ja että samalla on varmistettava, että liikenne säilyy kohtuuhintaisena ja kilpailukykyisenä; toteaa, että liikennealan päästöjen vähentymistä voidaan nopeuttaa sekä infrastruktuurin että kaluston osalta kehittämällä ja vahvistamalla synergioita muiden alojen, kuten digitaali- tai energia-alan, kanssa;

M. katsoo, että ilmailu- ja merenkulkualan verovapautukset voivat myös vääristää teollisuudenalojen välistä kilpailua ja edistää tehottomia ja saastuttavia liikennemuotoja;

N. toteaa, että EKP:n perussäännön 2 artiklassa määrätään, että jos hintatason vakautta koskeva tavoite on saavutettu eikä sitä kyseenalaisteta, EKP:n rahapolitiikalla on pyrittävä myötävaikuttamaan niiden unionin tavoitteiden saavuttamiseen, jotka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklassa, jossa vahvistetaan muun muassa ympäristön laadun suojelua koskeva tavoite;

O. ottaa huomioon, että EKP arvioi rahapolitiikan strategiansa uudelleentarkastelun yhteydessä, voiko se toimeksiantonsa puitteissa ottaa huomioon kestävyysnäkökohdat ja erityisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät riskit ja jos, niin miten;

P. toteaa, että yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa finanssipolitiikkaa, jolla helpotetaan kaikkien niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka ovat välttämättömiä kriisin ratkaisemiseksi asianmukaisesti, ja noudattaa samalla edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin perustuvaa kehystä; toteaa, että yleisessä poikkeuslausekkeessa säädetään, ettei sen soveltaminen saa vaarantaa julkistalouden kestävyyttä;

1. pitää myönteisenä Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa, joka on keskeisen tärkeä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman menestyksen varmistamisessa ja siirryttäessä kestävämpään, kilpailukykyisempään ja palautumis- ja selviytymiskykyisempään kiertotalouteen unionin ympäristösitoumusten mukaisesti, mukaan lukien Pariisin sopimuksen ja unionin ilmastolain mukaiset ilmastositoumukset; korostaa, että ohjelman olisi oltava keskeinen osa koordinoituja ja osallistavia unionin toimia, joilla pyritään luomaan palautumis- ja selviytymiskykyisempi talous ja yhteiskunta covid-19-pandemian jälkeen, ja sen avulla olisi edistettävä alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta; toteaa, että kestävyyden on oltava johdonmukaista rahoitusvakautta koskevien näkökohtien kanssa;

2. pitää myönteisenä komission esittämää Euroopan elpymissuunnitelmaa, jonka ytimessä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitalisaatiostrategia; kannattaa perusperiaatetta, jonka mukaan julkisten investointien yhteydessä noudatetaan periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa, ja korostaa, että tämä periaate koskee sekä sosiaalisia että ympäristöä koskevia tavoitteita; korostaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi vietävä EU:ta kohti unionin ilmastolaissa säädettyä tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä sekä vuodelle 2030 asetetut välitavoitteet ja niiden avulla olisi siten varmistettava jäsenvaltioiden siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen tieteellisten ja aikasidonnaisten ilmastotavoitteiden perusteella;

3. katsoo, että oikeudenmukainen siirtymä ilmastoneutraaliuteen on EU:n merkittävä tehtävä; kehottaa panemaan täytäntöön asianmukaisia toimenpiteitä ja toimintapolitiikkoja tämän siirtymän menestyksen varmistamiseksi yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin, alueiden, kaupunkien ja jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa asettamaan etusijalle investoinnit, joilla tuetaan kestävää siirtymää, digitaalistrategiaa ja Euroopan riippumattomuutta strategisilla aloilla johdonmukaisen teollisuusstrategian avulla; katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin digitalisointi auttaa ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa;

4. korostaa, että ilmastoneutraaliuden saavuttamista ja kiertotaloudeksi muuttumista vuoteen 2050 mennessä koskevan EU:n tavoitteen saavuttaminen riippuu muun muassa riittävän rahoituksen saamisesta ja kestävyyden johdonmukaisesta integroinnista julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen; korostaa, ettei yksinomaan julkinen rahoitus riitä varmistamaan edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja siirtymän edistämistä; painottaa, että tarvitaan huomattavasti enemmän kestäviä julkisia ja yksityisiä investointeja; kehottaa tämän vuoksi komissiota edistämään julkisia ja yksityisiä investointeja Kestävä Eurooppa -investointiohjelman kehittämisen yhteydessä; korostaa, että kunnianhimoisesta rahoituksesta huolimatta käytettävissä olevat varat eivät ole rajattomia; katsoo olevan olennaisen tärkeää, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma kattaa ja mahdollistaa lisäinvestoinnit, joilla on todellista lisäarvoa ja jotka eivät syrjäytä markkinarahoitusta; kehottaa komissiota luomaan vankan kehyksen raportointia ja seurantaa varten, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksella on todellista vaikutusta; korostaa, että menojen ja tulojen, erityisesti uusia omia varoja luomalla saatujen tulojen, välinen yhteys on olennaisen tärkeä vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon kannalta;

5. toteaa, että vihreään talouteen siirtyminen vaikuttaa kaikkiin EU:n talouden aloihin, ja painottaa, että ilmastoneutraaliuteen pyrkimisen olisi parannettava Euroopan talouden kilpailukykyä ja johdettava kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen lisääntymiseen unionissa; korostaa, että vihreän siirtymän olisi oltava osallistava ja sen yhteydessä olisi noudatettava taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden periaatteita; katsoo, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa ei pitäisi jättää ketään jälkeen ja että siinä olisi tarvittaessa keskityttävä vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä eroja ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa; muistuttaa, että työpaikkojen säilyttäminen ja luominen sekä lisäkoulutus ja uudelleenkoulutus ovat erittäin tärkeitä siirryttäessä käyttämään kestävää energiaa;

6. korostaa myös, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistuminen edellyttää, että kestävien tuotteiden ja palvelujen eurooppalaiset tuottajat ymmärtävät ohjelman edut;

7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma saa riittävästi rahoitusta sen varmistamiseksi, että tulevat ohjelmat, kuten rakennusten kunnostamiseen kannustava strategia, vaikuttavat riittävästi kaikkiin rakennuksiin EU:ssa ja että kaikki unionin kansalaiset voivat hyväksyä ne ja pitävät niitä myönteisinä;

8. pohtii, onko nykymuotoisen Kestävä Eurooppa -investointiohjelman avulla mahdollista saada käyttöön biljoona euroa vuoteen 2030 mennessä, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian jälkeiset negatiiviset talousennusteet; kehottaa komissiota varmistamaan täyden avoimuuden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä, kuten kysymyksissä, jotka koskevat optimistista vipuvaikutusta, tiettyjen investointien mahdollista kaksinkertaista laskentaa tai tiettyjen määrien ekstrapolointeihin liittyvää epäselvyyttä; pohtii lisäksi, miten komission ehdottaman ja Eurooppa-neuvoston päätelmissä hyväksytyn uuden monivuotisen rahoituskehyksen avulla voitaisiin saavuttaa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteet; on huolissaan siitä, että EU:n ohjelmien aikaistettu toteutus voi johtaa vihreiden investointien vajeeseen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen lopulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään suunnitelmia, joissa selitetään, miten ne aikovat kuroa umpeen huomattavaa investointivajetta sekä yksityisten että julkisten investointien avulla, ja joissa arvioidaan nykyisestä kriisistä johtuvia uusia talousnäkymiä ja esitetään vuodelle 2030 asetettavat korkeammat ilmasto-, energia- ja ympäristötavoitteet; korostaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma on EU:n pitkän aikavälin tavoite eikä sitä saa heikentää tulevaisuudessa suppeammilla monivuotisilla rahoituskehyksillä, joissa osoitetaan suuri osa määrärahoista pitkäaikaisen velan takaisinmaksuun;

9. toteaa, että 14. tammikuuta 2020 annetussa Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa arvioidaan, että nykyisten vuodelle 2030 asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuosittain vähintään 662 miljardin euron investoinnit EU:n tasolla; kehottaa komissiota ottamaan huomioon nämä uudet määrät Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tarkistetussa rakenteessa;

10. toivoo saavansa vahvistuksen sille, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta myönnettävä rahoitus osoitetaan EU:n tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla niihin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin, joilla on parhaat mahdollisuudet edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten siirtymä kohti kilpailukykyisempää unionia, sekä työpaikkojen luomista, ja jotka samalla mukautuvat erilaisiin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin; odottaa mielenkiinnolla sitä, että komissio julkaisee ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alkua kehyksen, joka koskee ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin kestäviin kohteisiin kohdistuvien menojen seurantaa noudattaen tarvittaessa luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä perusteita; kehottaa sisällyttämään tähän kehykseen muun muassa seurantamenetelmät ja niihin liittyvät asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sekä kestävyyden arviointi- ja seurantamekanismin, jonka avulla määritellään haitallisia vaikutuksia noudattaen periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää vahinkoa ja Pariisin sopimuksen sitoumuksia;

11. korostaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman menestys riippuu julkisen ja yksityisen rahoituksen riittävyydestä ja EU:n toimintapolitiikkojen johdonmukaisuudesta; korosta sen vuoksi, että tarvitaan yhdenmukaisia kestävyysindikaattoreita ja vaikutustenmittausmenetelmiä; painottaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman vuoksi olisi aloitettava muihin säädöksiin, olivatpa ne lainsäädäntövaiheessa tai jo hyväksyttyjä, liittyvät vaikutusarvioinnit, jotta voidaan arvioida nykyisen EU:n lainsäädännön yhteensopivuutta EU:n ympäristötavoitteiden kanssa;

12. korostaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman yhtenä tavoitteena olisi oltava sen varmistaminen, että kestämättömästä taloudellisesta toiminnasta siirrytään kestävään taloudelliseen toimintaan;

13. katsoo, että julkisen ja yksityisen rahoituksen osalta olisi otettava huomioon luokitusjärjestelmäasetus ja noudatettava periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa, jotta voidaan varmistaa, ettei EU:n toimintapolitiikoilla ja rahoituksella, mukaan lukien EU:n talousarvio, Next Generation EU -välineestä rahoitetut ohjelmat, eurooppalainen ohjausjakso ja EIP:n rahoitus, tueta hankkeita ja toimia, jotka haittaavat merkittävästi yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyviä tavoitteita, eikä heikennetä taloudellista kilpailukykyä tai aiheuteta työpaikkojen menetyksiä; korostaa, että julkiset talousarviot ja julkiset pankit eivät pysty yksin kuromaan umpeen investointivajeita; muistuttaa, että kymmenen suurta eurooppalaista pankkia investoi edelleen vuosittain yli 100 miljardia euroa fossiilisiin polttoaineisiin; muistuttaa, että luokitusjärjestelmäasetuksen mukaan komission on annettava vuoden 2020 loppuun mennessä delegoitu säädös, joka sisältää tekniset seulontakriteerit toimille, joilla edistetään merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista;

14. kehottaa toteuttamaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta asiaankuuluvissa EU:n rahoitusasetuksissa esimerkiksi ilmastoon, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien kestävyysarviointien avulla; muistuttaa, että tiukkoja investointisääntöjä ei pitäisi ottaa käyttöön kuulematta ensin paikallis- ja alueviranomaisia, teollisuudenaloja ja pk-yrityksiä;

15. kehottaa lakkauttamaan realistisella tavalla asteittain julkiset ja yksityiset investoinnit sellaisiin erittäin saastuttaviin teollisuudenaloihin, joille on olemassa taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, kunnioittaen kuitenkin samalla täysimääräisesti jäsenvaltioiden oikeutta valita energialähteiden yhdistelmänsä, ja toteaa, että tavoitteena on ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa koskeva järjestelmä ja energiaverkko, jotka ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksen kanssa; korostaa, että on kiireellisesti etsittävä tällaisia vaihtoehtoja investoimalla mittavasti teknologiseen innovointiin ja energiatehokkuuteen; vaatii, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta rahoitetut toimet eivät saa lisätä sosiaalista eriarvoisuutta eivätkä syventää Itä- ja Länsi-Euroopan välistä taloudellista ja sosiaalista juopaa EU:ssa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että 11 maata ja Euroopan unioni tukivat fossiilisia polttoaineita vuosittain 112 miljardilla eurolla vuosien 2014 ja 2016 välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan strategioita haitallisten tukien poistamiseksi asteittain, jotta voidaan parantaa biologisen monimuotoisuuden ja luonnon ekosysteemien suojelemisen johdonmukaisuutta ja uskottavuutta EU:ssa ja tehostaa siirtymistä puhtaisiin energiajärjestelmiin ja ilmastoneutraaliin kiertotalouteen;

16. katsoo, että ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä olisi säilytettävä EU:n yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailukyky erityisesti silloin, kun esiintyy kolmansien maiden aiheuttamaa epäreilua kilpailua; katsoo, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmalla olisi edistettävä kestävää eurooppalaista tuotantoa ja maailmanlaajuisten päästöjen vähentämistä kauppapolitiikan avulla, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa; vaatii, ettei kauppasopimuksissa saa taata sijoittajansuojaa ympäristö-, sosiaali- ja terveysnormien kustannuksella; korostaa, että EU:n ja kolmansien maiden välisiin kauppasopimuksiin on sisällytettävä valvottavissa olevia ilmasto- ja muita ympäristönormeja, jotta voidaan muun muassa varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille; kehottaa varmistamaan, että kolmannet maat voivat osallistua rajat ylittäviin hankkeisiin, joilla edistetään Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista;

17. korostaa, että EU:n tärkeimmät koulutus-, vapaaehtoistyö- ja kulttuuriohjelmat Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot ja Luova Eurooppa -ohjelma ovat olennaisen tärkeitä välineitä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisessa torjunnassa ja että ne ovat avainasemassa, kun edistetään vihreässä siirtymässä tarvittavien taitojen oppimista, tiedotetaan ympäristö- ja ilmastonmuutosasioista, erityisesti ympäristönsuojeluun liittyvää vapaaehtoistyötä tekeville nuorille, ja kehitetään luovia, osallistavia ja helposti saatavilla olevia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että näillä ohjelmilla edistetään EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelmasta tuettavien maatalousalan työharjoittelujen merkitystä;

EU:n talousarvio: rahoitusvarojen kohdentaminen, käyttöönotto ja käynnistäminen

18. korostaa, että EU:n määrärahoilla on merkittävä rooli Kestävä Eurooppa -investointiohjelman toteuttamisessa; palauttaa mieliin pitkäaikaisen kantaansa, jonka mukaan uusien aloitteiden kestävyyttä olisi aina arvioitava ja ne olisi aina rahoitettava uusilla määrärahoilla eivätkä ne saisi vaikuttaa kielteisesti muihin toimintapolitiikkoihin; korostaa EU:n pitkäaikaisten toimintapolitiikkojen, kuten koheesio- ja maatalouspolitiikan, sekä muiden keskeisten politiikanalojen, kuten tutkimuksen, innovoinnin tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillitsemisen, merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan poliittisten sitoumustensa mukaisesti ja laatimaan unionille tulevaisuuteen suuntautuvan monivuotisen rahoituskehyksen, joka pystyy vastaamaan kansalaisten odotuksiin;

19. korostaa kestävien yksityisten investointien merkitystä ja roolia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja katsoo, että yksityisen rahoituksen saatavuutta on helpotettava; korostaa lisäksi, että teknistä tukea olisi parannettava paikallisten ja kansallisten yrityshautomojen sekä rahoittajat ja hankevastaavat yhteen tuovien hankehautomojen avulla;

20. pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt investointeja ja uudistuksia tukevana hätätilanteen apuvälineenä toimivan Euroopan unionin elpymisvälineen; pitää kuitenkin valitettavana ehdotusta vähentää useiden EU:n ohjelmien lisärahoitusta merkittävästi ja peruuttaa joidenkin ohjelmien lisärahoitus kokonaan; katsoo, että hiilestä riippuvaisten alueiden siirtymän tukemista koskeviin ohjelmiin ehdotetut leikkaukset ovat ristiriidassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa ja vaikuttavat viime kädessä myös Kestävä Eurooppa -investointiohjelman rahoitukseen;

21. korostaa, että Pariisin sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattaminen edellyttää, että EU:n pyrkimyksiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen olisi tuettava kunnianhimoisella osuudella ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä EU:n talousarviomenoista; pyrkii näin ollen saavuttamaan mahdollisimman pian oikeudellisesti sitovan 30 prosentin menotavoitteen ilmastotoimien valtavirtaistamisen ja 10 prosentin menotavoitteen biologisen monimuotoisuuden osalta; korostaa, että ilmastoon liittyvää menotavoitetta olisi sovellettava koko monivuotiseen rahoituskehykseen; korostaa, että 37 prosentin ilmastotavoitetta olisi sovellettava myös Next Generation EU -välineen menoihin; kehottaa komissiota luomaan tarkoituksenmukaisen ja avoimen kehyksen EU:n talousarvioon sisältyvien ilmastomenojen seurantaa ja valvontaa varten; korostaa uusien omien varojen keskeistä roolia siinä, että EU:n talousarviosta on tulevaisuudessa mahdollista osoittaa enemmän rahoitusta ilmastotoimia varten;

22. pitää myönteisenä ehdotusta osoittaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle lisää varoja Next Generation EU -välineestä mutta pitää valitettavana neuvoston ehdotusta vähentää näitä lisävaroja ja korostaa, että tarvitaan lisätukea, jotta voidaan varmistaa, että siirtymän suorien tai välillisten vaikutusten kohteena olevat työntekijät saavat asianmukaista tukea; palauttaa mieliin, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoilla voidaan täydentää koheesiopolitiikan yhteydessä käytettävissä olevia varoja, ja toteaa, ettei uudessa ehdotuksessa saisi velvoittaa tekemään siirtoja jäsenvaltiokohtaista määrärahoista, mikä haittaisi koheesiopolitiikkaa, eikä se saisi aiheuttaa kilpailun vääristymistä;

23. katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän periaate olisi valtavirtaistettava koko vihreän kehityksen ohjelmaan ja että oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta olisi tuettava erityisesti alueita, jotka ovat eniten riippuvaisia fossiilisista polttoaineista; korostaa, että rahoitusta saavien hankkeiden on oltava ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestäviä ja elinkelpoisia pitkällä aikavälillä; kehottaa tämän vuoksi laatimaan kattavan EU:n strategian oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tukea saavien alueiden kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi;

24. korostaa, että oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien laadintaan olisi otettava mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät; katsoo, että oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden erilaiset lähtökohdat ilmastoneutraaliuteen pyrittäessä; toteaa, että tukikelpoisuuskriteerien olisi oltava selkeämpiä; katsoo, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettujen ohjelmien arvioinnissa olisi myös käytettävä ilmastonseurannan, luonnonpääoman tilinpitokäytännön ja elinkaariarvioinnin menetelmiä;

25. pitää myönteisenä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahta lisäpilaria: InvestEU-ohjelmaan kuuluvaa oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyä ja julkisen sektorin lainajärjestelyä, joilla luodaan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kanssa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja autetaan lieventämään ilmastoneutraaliuteen siirtymisestä ja kiertotalouden täytäntöönpanosta aiheutuvia sosioekonomisia vaikutuksia EU:n heikoimmassa asemassa olevilla ja hiili-intensiivisimmillä alueilla ja kaupungeissa ja autetaan vastaamaan energian kohtuuhintaisuutta koskeviin haasteisiin, joita kansalaiset kohtaavat siirtymäprosessissa; katsoo, että näiden pilarien menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että jäsenvaltioille, alueille ja kaupungeille taataan riittävä tekninen tuki;

26. korostaa, että sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä on mahdollinen vain, jos suurkaupunkialueet osallistuvat siihen merkittävästi; katsoo siksi, että kaupungeilla olisi oltava mahdollisuus saada helposti oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toisen ja kolmannen pilarin varoja, jotta voidaan kehittää laaja rahoitusmekanismi, jolla autetaan kaupunkien ilmastoon ja yhteiskuntaan liittyviä toimia; toteaa, että tähän voi sisältyä suoraan saatavilla olevia varoja muun muassa asuntopolitiikkaan, rakennusten peruskorjaukseen, jälkiasennus- ja eristämisohjelmiin, julkisen liikenteen hankkeisiin, kaupunkien vihreän infrastruktuurin parantamiseen, kiertotalouden välineiden käyttöönottoon tai kestävää vesihuoltoa koskeviin hankkeisiin;

27. pitää myönteisenä InvestEU-ohjelman roolia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman täytäntöönpanossa ja toiminnassa ja katsoo, että sen olisi oltava keskeisessä asemassa unionin vihreässä, oikeudenmukaisessa ja palautumis- ja selviytymiskykyä edistävässä elpymisessä; pitää valitettavana, että sekä monivuotisesta rahoituskehyksestä että Next Generation EU -välineestä InvestEU-ohjelmaan osoitettavia määrärahoja vähennettiin merkittävästi komission viimeisimpään ehdotuksen verrattuna; pitää myönteisenä ehdotusta luoda InvestEU-rahastoon strategisten investointien väline ja erityisesti lisätä viides ikkuna eli eurooppalaisten investointien ikkuna, jonka tuella edistetään kestäviä investointeja keskeisiin teknologioihin ja arvoketjuihin; painottaa, että InvestEU-ohjelmasta rahoitettavissa hankkeissa olisi noudatettava unionin vuoden 2030 ilmasto- ja ympäristösitoumuksia;

28. korostaa, että komission tarkistetussa ehdotuksessa otetaan jo huomioon toukokuussa 2019 aikaansaatu parlamentin ja neuvoston alustava sopimus InvestEU-ohjelmasta; palauttaa mieliin, että EIP-ryhmän erityisaseman lisäksi sovittiin muiden täytäntöönpanosta vastaavien kumppaneiden, kuten kansallisten kehityspankkien tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, tärkeästä roolista; palauttaa kuitenkin mieliin, että InvestEU-ohjelma on kysynnästä riippuvainen väline, minkä vuoksi olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä; korostaa, että on tarpeen varmistaa, että paikan päällä on saatavilla asianmukaista teknistä tukea sen varmistamiseksi, että hankkeita rahoitetaan paikoissa, joissa niitä eniten tarvitaan, ja siten, että ne todella täydentävät muita toimia; korostaa tässä yhteydessä neuvontakeskuksen keskeistä merkitystä, minkä vuoksi sille olisi varmistettava riittävästi määrärahoja;

29. vahvistaa jälleen, että EU on ilmastonmuutoksen torjunnan maailmanlaajuisena johtajana vastuussa muiden kansainvälisten kumppaneiden kannustamisesta noudattamaan samanlaista lähestymistapaa; katsoo, ettei EU:n talousarviosta kolmansille maille myönnettyjä varoja saisi käyttää tavalla, joka on ristiriidassa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, ja että kyseisillä varoilla olisi pyrittävä edistämään ohjelman tavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon kunkin maan erilainen kehitystaso ja erilaiset investointitarpeet; katsoo pandemian osoittaneen, että ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi unionin ulkopuolella toteutettavat toimet liittyvät erottamattomasti terveyteen unionissa ja että tällaiset toimet ovat kustannustehokkaita verrattuna pandemian vaikutuksiin;

30. toteaa, että innovaatio- ja modernisaatiorahastoista olisi tuettava merkittävästi kestävää siirtymää kasvihuonekaasujen nollanettopäästöihin vuoteen 2020 mennessä, ja pitää erityisen myönteisenä sitä, että modernisaatiorahastosta tuetaan erityisesti investointeja, joilla parannetaan energiatehokkuutta kymmenessä alhaisemman tulotason jäsenvaltiossa, ja katsoo, että se on siten tärkeä väline oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi; korostaa kuitenkin, että rahastoa on valvottava tehokkaasti, sillä modernisaatiorahastosta ei saisi rahoittaa toimia, jotka haittaavat merkittävästi yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista;

31. katsoo, että päällekkäisyyksiä unionin talousarviosta rahoitettujen vastaavanlaisten toimien kanssa on vältettävä ja että unionin talousarvion valvonta voisi vaikeutua, jos nämä rahastot eivät kuulu sen piiriin; kehottaa komissiota tiedottamaan asianmukaisesti budjettivallan käyttäjälle rahastojen täytäntöönpanosta;

32. pitää myönteisenä, että komissio aikoo tarkastella uudelleen sekä modernisaatiorahastoa että innovaatiorahastoa päästökauppajärjestelmän tarkistamisen yhteydessä; palauttaa mieliin pitkäaikaisen vaatimuksensa määritellä merkittävä osa päästökauppajärjestelmän tuloista omiksi varoiksi;

33. korostaa yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan keskeistä roolia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että EU:n maatalous- ja kalastusalan siirtyessä luonnonvarojen kestävämpään hoitoon ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen on säilytettävä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet, jotka koskevat laadukkaiden elintarvikkeiden tarjonnan tukemista, elintarvikeomavaraisuuden takaamista eurooppalaisille, vakaiden ja riittävien tulojen takaamista viljelijöille ja kalastajille ja maaseutualueiden kestävän kehityksen edistämistä; korostaa, että on varmistettava, että yhteisellä maatalouspolitiikalla edistetään EU:n ilmasto- ja kestävyystavoitteiden saavuttamista, kuten 7. marraskuuta 2018 annetussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa painotetaan;

34. korostaa, että on tärkeää helpottaa julkisen ja yksityisen rahoituksen saantia, jotta voidaan tukea vihreiden investointien lisäämistä, digitalisointivälineiden kehittämistä ja saatavuutta sekä nykyaikaistamista ja innovointia, joiden avulla maatalousala, kalastusala ja maaseutualueet voivat vastata vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin pyrkimisen aiheuttamiin haasteisiin ja hyödyntää sen luomia mahdollisuuksia;

35. korostaa, että koheesiopolitiikalla, joka on EU:n tärkein investointipolitiikka, on ratkaiseva rooli ilmastoneutraaliuteen siirtymisen tukemisessa; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että covid-19-pandemian jälkeen koheesiopolitiikka on yksi talouden kestävän elpymisen ratkaisevista välineistä ja sen olisi säilytettävä pitkäaikainen roolinsa yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä, kuten EU:n perussopimuksissa määrätään; painottaa, että koheesiopolitiikkaa olisi vahvistettava, jotta voidaan saavuttaa sen tärkeimmät tavoitteet ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumista;

36. tukee komission innovatiivista lähestymistapaa sen todetessa, että myös EU:n talousarvion tulopuolella edistetään ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista; palauttaa mieliin, että parlamentti kannattaa lisäarvoa tuottavien ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa merkittävästi tukevien uusien omien varojen käyttöönottoa;

37. vahvistaa jälleen monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa väliaikaisessa mietinnössä esitetyn aiemman kantansa, joka koskee ehdotuksia mahdollisiksi uusiksi omiksi varoiksi, joiden olisi vastattava olennaisen tärkeitä EU:n tavoitteita, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu; pyytää tämän vuoksi ottamaan kansalaisille lisätaakkaa luomatta käyttöön uusia omia varoja, joihin voisivat kuulua esimerkiksi varat, joita koskevat määrät komissio esitti vuonna 2018 ja jotka perustuvat

i) päästökauppajärjestelmästä saataviin huutokauppatuloihin, jotka voisivat olla 3–10 miljardia euroa vuodessa

ii) rahoitusosuuteen, jonka määrä lasketaan kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrän perusteella ja joka voisi olla 3–10 miljardia euroa vuodessa

iii) tulevaan hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin, josta saatava määrä voisi olla 5–14 miljardia euroa vuodessa

iv) yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, josta saatava määrä voisi olla yli 12 miljardia euroa vuodessa

v) digitaalialan yritysten verotukseen, josta saatava määrä voisi olla 750 miljoonaa – 1,3 miljardia euroa vuodessa, ja

vi) finanssitransaktioveroon, josta saatava määrä voisi olla vuonna 2012 esitetyn komission ehdotuksen mukaisesti ja ottaen huomioon brexitin ja talouskasvun jopa 57 miljardia euroa vuodessa veron soveltamisalasta riippuen;

kehottaa tässä yhteydessä jälleen kaikkia jäsenvaltioita liittymään finanssitransaktioveroa koskevaan tiiviimpään yhteistyökehykseen; kehottaa komissiota toimittamaan mahdollisimman pian yksityiskohtaisia tietoja 27. toukokuuta 2020 annetussa elpymissuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa esitetyistä omista varoista, mukaan lukien suurten yritysten toimintaan perustuva maksu ja päästökauppajärjestelmän mahdollinen laajentaminen siten, että sitä sovellettaisiin myös merenkulku- ja ilmailualalla;

38. painottaa, että EU:n talousarvioon olisi sisällytettävä uusien omien varojen kori vuodesta 2021 alkaen ja että olisi myös laadittava oikeudellisesti sitova aikataulu uusien omien varojen ehdottamiselle ja käyttöönotolle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana; vaatii, että uusista omista varoista saatujen tulojen on oltava riittävät kattamaan vähintään elpymisvälineen takaisinmaksuvelvoitteet; edellyttää, että tämän tason ylittävät tulot olisi palautettava EU:n talousarvioon, jotta voidaan kuroa umpeen muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoitusvaje, ja että tämä ei saa vaikuttaa yleiskatteisuuden periaatteeseen;

39. korostaa, että kumpikin tulotyyppi, ympäristöön liittyvät ja muut kuin ympäristöön liittyvät tulot, on välttämätön uusien todellisten omien varojen luotettavan korin luomiseksi, sillä ympäristöön liittyvien tulojen määrä voi vähentyä suhteellisesti ajan mittaan EU:n edetessä ilmastoneutraaliuteen johtavassa kehityksessä;

Rahoituslaitokset – vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon tukeminen

40. pitää myönteisenä EIP:n päätöstä tarkistaa energia-alan lainanantopolitiikkaansa ja ilmastostrategiaansa ja omistaa 50 prosenttia toimenpiteistään ilmastotoimille ja ympäristön kestävyydelle vuodesta 2025 lähtien, jotta voidaan noudattaa Pariisin sopimuksen mukaisia EU:n velvoitteita; kehottaa EIP:tä myös tarkistamaan liikennealan lainanantopolitiikkaansa ja sitoutumaan kestävään siirtymään ilmastoneutraaliuteen ja kiertotalouteen ja ottamaan samalla huomioon jäsenvaltioissa käytetyt energialähteiden erilaiset yhdistelmät ja kiinnittämään erityisesti huomiota aloihin ja alueisiin, joihin siirtymä eniten vaikuttaa; kehottaa erityisesti panemaan täytäntöön uusia toimintapolitiikkoja sellaisilla hiili-intensiivisillä teollisuudenaloilla, joita EIP rahoittaa, jotta voidaan tukea näiden alojen siirtymää ja mukauttaa kaikkia uusia alakohtaisia lainoja siten, että niiden avulla tuetaan tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä; pitää myönteisenä EIP:n sitoumusta lopettaa fossiilisia polttoaineita koskevien energiahankkeiden rahoittaminen vuoteen 2021 mennessä; vaatii, että on hyväksyttävä ja julkaistava todennettavissa olevat siirtymäsuunnitelmat ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi;

41. korostaa, että covid-19-pandemian johdosta toteutettavien EIP:n toimien olisi oltava yhdenmukaisia Kestävä Eurooppa -investointiohjelman tavoitteiden kanssa; toteaa kuitenkin, ettei kaikilla rahoitetuilla hankkeilla voi edistää EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja vaatii, ettei tämä saisi estää niiden rahoitusta; katsoo kuitenkin, että EIP:n salkun osalta on noudatettava EU:n kestävyystavoitteita ja periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa; kehottaa EIP:tä laatimaan konkreettisen etenemissuunnitelman 50 prosentin nimenomaisen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä ja ilmoittamaan vuosittain sen varojen osuuden, jolla rahoitetaan EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti ympäristön kannalta kestäviä toimia; muistuttaa, että EIP:n covid-19-pandemian vuoksi toteuttamien toimien pitäisi tuottaa 240 miljardin euron investoinnit ja että toimiin ryhdyttiin muutamassa viikossa;

42. katsoo, että EIP:n menestys vihreän kehityksen ohjelman rahoittamisessa edellyttää alhaalta ylöspäin suuntautuvaa ja osallistavaa lähestymistapaa ja että EIP:n olisi edistettävä julkisen ja yksityisen sektorin välistä erityistä vuoropuhelua ja parempaa koordinaatiota eri sidosryhmien, kuten paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien, kanssa; korostaa lisäksi EIP:n riippumattomuutta mutta samalla myös sitä, että on tärkeää varmistaa kaikkien investointien demokraattinen valvonta;

43. muistuttaa, että EIP on maailman suurin vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija ja on saanut kerättyä 23 miljardia euroa 11 vuoden aikana; panee merkille, että merkittävänä haasteena on ollut yhteisten normien asettaminen viherpesun välttämiseksi; pitää myönteisenä vuonna 2018 liikkeeseen laskettuja EIP:n uusia kestävyystietoisuusjoukkovelkakirjoja, joiden tarkoituksena on tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä investointeja; korostaa, että on tärkeää asettaa yhteiset normit näille uusille joukkovelkakirjoille, jotta voidaan varmistaa hankkeiden avoimuus, todennettavuus ja mitattavuus; kehottaa EIP:tä jatkamaan tätä toimintaa ja laajentamaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävyystietoisuusjoukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua, mikä voi helpottaa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman täytäntöönpanoa ja auttaa kehittämään yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää kestävyyttä koskevien joukkovelkakirjojen markkinoita kestävän kasvun rahoitusta koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän perusteella;

44. kehottaa EIP:tä aktiivisesti tukemaan oikeudenmukaista siirtymää edistäviä hankkeita, kuten tutkimusta, innovointia ja digitalisaatiota, pk-yritysten rahoituksen saantia sekä sosiaalisia investointeja ja taitoja koskevia hankkeita;

45. toteaa, että EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer on korostanut tarvetta vahvistaa EIP:n pääomapohjaa, jotta se voi jatkaa sellaisia kunnianhimoisia hankkeita, joilla tuetaan siirtymistä kestävään talouteen;

46. panee merkille kansallisten kehityspankkien ja -laitosten ja kansainvälisten rahoituslaitosten, mukaan lukien Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Maailmanpankki, tärkeän roolin kestävien hankkeiden rahoittamisessa ja siten myös pyrkimyksissä saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet; korostaa, että kansalliset kehityspankit ja -laitokset voivat kansallisen ja alueellisen tason kokemuksensa ja valmiuksiensa perusteella olla keskeisessä asemassa julkisten varojen vaikutuksen maksimoinnissa, mukaan lukien InvestEU-ohjelman kumppanuuksien avulla, ja voivat siten auttaa unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; korostaa, että pk-yritysten rahoitus on avainasemassa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman onnistuneen täytäntöönpanon kannalta;

47. korostaa myös, että kansalliset kehityspankit ja -laitokset ovat hyvin perehtyneitä ja soveltuvia suhteellisen pienten hankkeiden suunnitteluun, hallinnointiin ja rahoitukseen niiden tämän alan kokemuksen ansiosta; pitää sen vuoksi myönteisenä niiden osallistumista Kestävä Eurooppa -investointiohjelman eri osuuksiin, sillä ne ovat elimiä, jotka soveltuvat parhaiten kanavoimaan unionin tason investointeja reaalitalouteen ja paikallisesti; korostaa, että on tärkeää varmistaa paikallinen tekninen tuki hankevastaaville ja innovoinnille, ja painottaa hankehautomojen roolia hankkeiden kehityksen tukemisessa siten, että ne voivat saada rahoitusta; kehottaa uudistamaan valtiontukea siten, että kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille annetaan oikeus tarjota etuuskohteluun perustuvia lainoja kestävyyden edistämiseksi;

48. toteaa, että julkiset ja yksityiset investoinnit voivat tukea kestävää elpymistä ja selviytymis- ja palautumiskykyä, kun rahoitus suunnataan vihreisiin investointeihin, kuten sähköverkkoihin, super- ja älyverkkoihin, rautatieverkkoihin, energiatehokkuuteen ja kiertotaloushankkeisiin;

49. korostaa, että ympäristö- ja ilmastokatastrofit aiheuttavat yhä enemmän rahoitusvakauteen liittyviä riskejä ja että sen vuoksi nämä pitkän aikavälin riskit olisi sisällytettävä vakavaraisuuden sääntelyn ja valvonnan arviointeihin; katsoo, että EKP:n toimintapolitiikoissa olisi otettava paremmin huomioon ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävyyden edistäminen ja että samalla olisi kunnioitettava täysin sen toimeksiantoa ja riippumattomuutta ja oltava vaarantamatta sen asemaa rahoitusvakauden ja vakaan rahatalouden vartijana; palauttaa mieliin EKP:n pääjohtajan lausunnon, jonka mukaan EKP tukee luokitusjärjestelmän laatimista, sillä sen avulla voidaan helpottaa ympäristönäkökohtien sisällyttämistä keskuspankkisalkkuihin; panee merkille uudistettua kestävän rahoituksen strategiaa ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin tarkistamista koskevissa komission julkisissa kuulemisissa esitettyyn kysymykseen annetun eurojärjestelmän äskettäisen vastauksen, jossa todettiin, että markkinavoimat voivat toimia ja niiden olisi toimittava keskeisinä tekijöinä, jotka suuntaavat rahoitusvirtoja kestävään taloudelliseen toimintaan; pitää myönteisenä, että EKP ja rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevä keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkosto ovat kehottaneet rahoitusalan sääntelyviranomaisia arvioimaan paremmin kestävyyteen liittyviä taloudellisia riskejä;

50. kehottaa EKP:tä etenemään rahapolitiikan strategiassaan noudattaen täysin SEUT-sopimuksessa vahvistettua hintavakauden ylläpitämistä koskevaa toimeksiantoansa; toteaa, että osana rahapolitiikan strategiansa uudelleentarkastelua EKP arvioi Pariisin sopimuksen mukaisesti, voiko se ottaa toimeksiantonsa puitteissa huomioon kestävyysnäkökohdat ja erityisesti ympäristön kestävyyteen liittyvät riskit vakuuskäytännöissään ja vuotuisissa stressitesteissään ja jos voi, niin miten, ja pitää samanaikaisesti erillään rahapolitiikkaan ja vakavaraisuuden valvontaan liittyvät tehtävänsä; kehottaa lisäksi EKP:tä ilmoittamaan, missä määrin rahapolitiikka on mukautunut Pariisin sopimukseen, ja laatimaan tulevaa mukautumista koskevan etenemissuunnitelman soveltaen EU:n kestävyysluokitusjärjestelmää asianmukaisesti näitä toimia varten; kehottaa EKP:tä tarkastelemaan muita tapoja tukea EIP:tä, jotta voidaan lisätä EIP:n rahoituskapasiteettia aiheuttamatta vääristymiä markkinoilla;

51. ehdottaa, että EKP:n olisi arvioitava hiili-intensiivisen joukkovelkakirjojen salkun tasapainottamista yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman yhteydessä, kun otetaan huomioon EIP:n ilmastositoumukset;

52. kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia kehittämään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa valvomilleen rahoituslaitoksille vuotuisia ilmastostressitestejä, joista keskustellaan parhaillaan erityisesti rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkostossa, jotta saadaan selville, missä ilmaston kannalta merkityksellisiä taloudellisia riskejä on asiaankuuluvien EU:n rahoituslaitosten salkuissa ja kuinka laajoja kyseiset riskit ovat;

53. katsoo, että julkinen liikenne on keskeisessä asemassa kestävän kaupunkiliikenteen saavuttamiseksi; korostaa tarvetta lisätä julkisen liikenteen verkkojen ja kaluston paikallista ja alueellista tukea, sillä se on tehokas vähäpäästöiseen liikkuvuuteen siirtymisen väline ja edistää samalla liikennemuotosiirtymää erityisesti suurkaupunkikeskuksissa ja yhteyksiä maaseutualueilla alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi; katsoo, että kaupunkiliikenteen rahoituksen kytkeminen tiukemmin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin on olennaisen tärkeää kaupunkiliikenteen muutoksen vauhdittamiseksi; kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kestävien kaupunkiliikennesuunnitelmien ja -politiikkojen kehittämiseksi, mukaan lukien tuki tehokkaille julkisen liikenteen järjestelmille ja aktiivisen liikkuvuuden ratkaisuille, kuten kävelylle ja pyöräilylle, sekä eri liikennemuotojen esteettömyyden ja multimodaalisuuden edistäminen;

Yksityisten investointien käyttöönotto kestävää elpymistä varten

54. kannattaa uudistettua kestävän rahoituksen strategiaa; korostaa, että tarvitaan rahoitustuotteita koskevaa kehittyvää EU:n ympäristömerkkiä, vihreitä joukkovelkakirjoja koskevaa EU:n standardia ja luotettavampia, vertailukelpoisempia ja helpommin saatavilla olevia kestävyyttä koskevia tietoja, jotka saadaan yhdenmukaistamalla kestävyysindikaattoreita; muistuttaa, että vihreä rahoitus on erittäin tärkeää EU:n ja euron kansainvälisen aseman kannalta seuraavalla vuosikymmenellä; korostaa, että yksinkertaistetut raportointistandardit ovat tärkeitä pk-yrityksille, sillä ne antavat niille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti pääomamarkkinoille;

55. painottaa, että luotettavammat, vertailukelpoisemmat ja helpommin saatavilla olevat kestävyyttä koskevat tiedot ovat välttämättömiä, jotta EU:n kestävä rahoitusjärjestelmä toimisi käytännössä; pitää myönteisenä pääomamarkkinaunionia käsittelevän korkean tason foorumin ajatusta perustaa eurooppalainen keskitetty yhteyspiste, joka kokoaa yhteen tietoja EU:ssa toimivista yrityksistä yhdistämällä olemassa olevia kansallisia ja EU:n rekistereitä ja yritystietokantoja, jotta voidaan auttaa yrityksiä erityisesti pienissä jäsenvaltioissa houkuttelemaan sijoittajia; korostaa, että yritysten olisi voitava valvoa tietojensa saatavuutta yhteyspisteessä; kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee listattujen ja listaamattomien EU:n yritysten taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä, ja noudattamaan samalla tarvittaessa myös suhteellisuusperiaatetta; kehottaa komissiota yhtenäistämään muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin avoimuusvaatimuksia ja yhdenmukaistamaan ne luokitusjärjestelmäasetuksen ja kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen vastaavien vaatimusten kanssa; kehottaa käyttämään avoimia tietojen keräämis- ja julkistamismenetelmiä; kehottaa komissiota toteuttamaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelman täytäntöönpanoa koskevien tietojen tehokkaan seurannan ja raportoinnin ja asettamaan tiedot yleisön saataville EU:n vihreän siirtymän menojen täydellisen avoimuuden takaamiseksi; katsoo, että merkittävä osa elpymissuunnitelman yhteydessä liikkeeseen laskettavista EU:n joukkovelkakirjoista lasketaan liikkeelle komission ehdotuksen mukaisesti vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan EU:n standardin perusteella;

56. pitää myönteisenä edistystä, joka on saavutettu vuoden 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien aloitteiden pohjalta; kehottaa hyväksymään luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä delegoituja säädöksiä ottaen huomioon kestävyyskriteerit ja -indikaattorit; kehottaa erityisesti noudattamaan ripeästi kestävää rahoitusta, julkistamista ja luokitusjärjestelmää koskevien asetusten mukaista periaatetta olla aiheuttamatta merkittävää haittaa; korostaa, että on tärkeää, että kaikkiin rahoitustuotteisiin ja -yhdistyksiin sovelletaan kunnianhimoisia julkistamisvaatimuksia;

57. katsoo, että tuleva uudistettu EU:n kestävän rahoituksen strategia on merkittävä tilaisuus nopeuttaa siirtymää kohti kestävämpiä vähittäisinvestointeja; kehottaa komissiota ehdottamaan kestävien vähittäisinvestointien edistämiseksi tarvittavia toimenpiteitä;

58. panee merkille luokitusjärjestelmäasetuksen 26 artiklan 2 kohdan, jossa komissio valtuutetaan julkaisemaan viimeistään 31. joulukuuta 2021 kertomus, jossa kuvaillaan säännökset, jotka olisivat tarpeen kyseisen asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen ulkopuolelle, mukaan lukien muut kestävyystavoitteet, kuten sosiaaliset tavoitteet;

59. kannattaa kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kehotusta laatia uusia toimenpiteitä, joilla edistetään pitkän aikavälin toimia ihmisten ja maapallon hyväksi; kehottaa komissiota analysoimaan, miten pitkän aikavälin näkökulma voidaan sisällyttää paremmin hyvää hallintotapaa koskevaan järjestelmään ja sitä koskeviin sääntöihin; pitää myönteisenä yritysten kestävää hallinnointia koskevan aloitteen valmistelua;

60. kehottaa komissiota harkitsemaan muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annetun direktiivin tarkistamista siten, että se kattaisi myös niiden tietojen julkistamisen, jotka koskevat yritysten toiminnan vaikutuksia ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnoinnin kestävyyteen;

61. vaatii, että julkisten ja yksityisten investointien on täydennettävä mahdollisuuksien mukaan toisiaan, kun otetaan käyttöön vihreän kehityksen ohjelmaa varten tarvittavaa rahoitusta; korostaa, että yksityisen sektorin investointeja ei pitäisi syrjäyttää, jotta Kestävä Eurooppa -investointiohjelman rahoitus voidaan maksimoida;

62. palauttaa mieliin, että kestämättömiin taloudellisiin toimiin investoiminen ja lainojen antaminen niitä varten voi johtaa arvottomiin omaisuuseriin tai hukkainvestointeihin, joilla on lukkiutumisvaikutuksia; huomauttaa, että tämä vaara on otettava riittävästi huomioon luottokelpoisuusluokituksissa ja vakavaraisuuskehyksissä, mukaan lukien Basel-kehys; kehottaa näin ollen komissiota tarkastelemaan tapoja parantaa pitkäaikaisten investointien ja lainojen kestävyysriskien ja vakavaraisuuskohtelun sisällyttämistä muun muassa EU:n pankkialan sääntökirjaan, mikä edistää edelleen rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta, ja pyrkimään edelleen edistämään kestävyystekijöiden luotettavuutta, vertailtavuutta ja avoimuutta luottokelpoisuusluokituksissa; katsoo, että jäljempänä mainittua voitaisiin käsitellä luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen, vakavaraisuusdirektiivin/vakavaraisuusasetuksen ja vakavaraisuuskehyksen tarkistamisen yhteydessä;

63. muistuttaa, että kestävien investointien riskiprofiili ei välttämättä ole muita investointeja alhaisempi;

64. katsoo, että olisi helpotettava unionin pk-yritysten mahdollisuuksia saada Kestävä Eurooppa -investointiohjelman julkista ja yksityistä rahoitusta; korostaa, että on toteutettava lisätoimia, joilla pk-yrityksille tiedotetaan Kestävä Eurooppa -investointiohjelman uusista rahoitusmahdollisuuksista;

Kestävien julkisten investointien edistäminen kriisiaikoina

65. kehottaa luomaan kestävien investointien välineitä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut tavoitteet, mutta korostaa, että valitusta rahoitusmallista riippumatta julkisilla investoinneilla olisi edistettävä EU:n julkisen rahoituksen kestävyyttä; katsoo, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän mahdollisen uudelleentarkastelun yhteydessä olisi otettava huomioon riippumattoman Euroopan finanssipoliittisen komitean suositukset; tukee komission sitoumusta tarkastella muita mahdollistavia kehyksiä, kuten vihreitä joukkovelkakirjoja koskevia standardeja, ja kehottaa komissiota selvittämään vihreää budjetointia koskevat parhaat käytännöt;

66. kehottaa antamaan liikennealalle ja erityisesti lentoyhtiöille, matkailualalle ja autoalalle julkista tukea, jota on käytettävä kestävällä ja tehokkaalla tavalla; vaatii, että luokitusjärjestelmäasetuksessa määriteltyjä siirtymätoimintoja varten on voitava myöntää rahoitusta Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota mikroyritysten ja pk-yritysten rahoituksen ja muiden tukimuotojen saatavuuteen;

67. kehottaa valtavirtaistamaan kestävät julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut ja lisäämään tätä koskevaa unionin koordinointia;

68. pitää myönteisenä, että elpymis- ja palautumissuunnitelmat perustuvat EU:n yhteisiin painopisteisiin; korostaa tässä yhteydessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja digitaalistrategiaa sekä strategista tavoitetta saavuttaa riippumattomuus unionin strategisilla aloilla ja luoda kestävä teollinen perusta; muistuttaa, että tarvitaan vihreään elpymiseen kohdistuvia investointeja ja että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma olisi pantava täytäntöön yhdenmukaisemmalla tavalla jäsenvaltioissa, mikä voisi auttaa vauhdittamaan talouden elpymistä; kehottaa ottamaan huomioon työllisyyden, taitojen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin sekä terveyden kaltaisten alojen painopisteet sekä myös yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomaan toimintaan liittyvien alojen painopisteet, mukaan lukien julkishallinto ja rahoitusala; kehottaa komissiota antamaan viranomaisille teknistä tukea siirtymäsuunnitelmien laatimisessa, jotta voidaan välttää arvottomat omaisuuserät; kehottaa komissiota seuraamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa ja varmistamaan, että maksetut määrärahat peritään takaisin vakavissa rikkomustapauksissa; korostaa, että suunnitelmia laativien jäsenvaltioiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitettava demokraattisia arvojamme;

69. pitää valitettavana Eurooppa-neuvoston päätöstä poistaa vakavaraisuustukiväline Next Generation EU -ohjelmasta; katsoo, että se on tärkeä väline tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sisämarkkinoilla;

70. kehottaa julkista tukea saavia yrityksiä sitoutumaan julkiseen maakohtaiseen raportointiin ottaen kuitenkin huomioon säädetyt poikkeukset, jotka antavat mahdollisuuden poiketa siitä väliaikaisesti kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelemiseksi; kehottaa näitä yrityksiä myös varmistamaan reilun kilpailun, noudattamaan muiden kuin julkisten tietojen julkistamista koskevia velvoitteitaan, takaamaan työpaikat ja ilmoittamaan mahdollisesti saamastaan etuuskohtelusta; vaatii, että tällaisten yritysten olisi osallistuttava oikeudenmukaisella tavalla elpymistoimiin maksamalla niille kuuluvan osuuden veroista; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan yrityksille uuden yhteiskuntasopimuksen, jossa voittoa koskevat tavoitteet sovitetaan yhteen ihmisiä ja maapalloa koskevien näkökohtien kanssa;

71. kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukisääntöjä, mukaan lukien väliaikainen kehys, joka otettiin käyttöön covid-19-pandemian vuoksi, sillä tämä on tarpeen, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma saisi laajempaa tukea kansalaisilta ja jotta varmistetaan, että valtiontuen saamisen edellytyksenä on unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden noudattaminen; toteaa, että kaikki valtiontukisääntöjen tarkistukset olisi suunniteltava huolellisesti, jotta voidaan estää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla ja varmistaa sisämarkkinoiden eheys ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa tulevissa tarkistuksissa;

72. kehottaa komissiota sen hyväksyessä jäsenvaltion valtiontukipyynnön SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti sisällyttämään päätökseensä säännöksiä, joiden mukaan hiili-intensiivisillä aloilla toimivien tuensaajien on hyväksyttävä ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää koskevia etenemissuunnitelmia ja osoitettava liiketoimintamallinsa ja toimintansa olevan asetuksen (EU) 2018/1999 2 luvussa vahvistettujen tavoitteiden mukaisia;

73. pitää myönteisenä, että energiaverodirektiiviä on tarkoitus tarkistaa vuonna 2021, ja kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat ympäristönäkökohtien huomioon ottamista arvonlisäverokannoissa, kertakäyttömuovimaksun käyttöönottoa ja sellaisten asiaankuuluvien vähimmäisvalmisteverojen nostamista, jotka ovat menettäneet vaikutuksensa inflaation vuoksi; kehottaa yhdistämään nämä uudistukset toimiin, joilla pyritään säilyttämään niiden ostovoima, joilla on unionin matalin tulotaso;

74. palauttaa mieliin vihreään siirtymään liittyvät kasvavat investointitarpeet ja sen, että yritysten verovilpin ja veronkierron vuoksi saatetaan menettää kansallisiin ja EU:n talousarvioon kuuluvia varoja 50–70 miljardista 160–190 miljardiin euroon, joita voitaisiin käyttää Kestävä Eurooppa -investointiohjelman investointeihin; kehottaa torjumaan tehokkaammin veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa sekä aggressiivista verosuunnittelua; vaatii EU-tason koordinointia, jotta voidaan havaita yksilöiden ja yritysten aggressiivisen verosuunnittelun järjestelmät ja tutkia ja torjua niitä; kehottaa laatimaan 2000-luvulle soveltuvan kunnianhimoisen yritysverotusstrategian; kehottaa neuvostoa päivittämään yritysverotuksen käytännesäännöissä olevan haitallisten verotusjärjestelmien määritelmän kriteerit ja palauttaa mieliin 26. maaliskuuta 2019 esittämänsä kannan aggressiivista verosuunnittelua helpottavista jäsenvaltioista; kehottaa komissiota laatimaan kriteerit jäsenvaltioiden verokäytäntöjen arvioimiseksi; muistuttaa komissiota SEUT-sopimuksen 116 artiklasta veroasioihin liittyvien asiakokonaisuuksien yhteydessä ja kehottaa komissiota soveltamaan sitä, jotta voidaan välttää kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla;

75. toivoo saavansa vahvistuksen sille, että kaikki edistävät tasapuolisesti covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä ja kilpailukykyiseen ja kestävään talouteen siirtymistä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet; katsoo, että kuten EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti 7. heinäkuuta 2020, covid-19-pandemia vaikuttaa eniten haavoittuvassa asemassa oleviin, ja toteaa, että varallisuushinnat ovat nousseet tähän mennessä koko kriisin ajan; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan tämän huomioon ja tarkastelemaan uusia varojen lähteitä talouden elpymisen rahoittamiseksi;

76. korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman rahoituksen lisääminen edellyttää sekä merkittävää budjettikuria että valvontaa petosten ja varojen siirron torjumiseksi; toteaa, että Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) ei ole valmiuksia torjua yksinään rahoituspetoksia; kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita liittymään Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO);

77. katsoo, että tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset yhdistämällä voidaan koota ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi tarvittavat 660 miljardia euroa;

°

° °

78. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

 

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.7.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

(2020/2058(INI))

Valmistelija: Petros Kokkalis

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa (COM(2020)0021) Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta, jonka tavoitteena on luoda edellytykset oikeudenmukaiselle ja hyvin hallinnoidulle siirtymälle kohti selviytymiskykyistä ja kestävää yhteiskuntaa; painottaa, että sekä julkinen että yksityinen kestävä rahoitus on keskeisessä asemassa unionin ja jäsenvaltioiden pyrkiessä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ympäristö- ja ilmastotavoitteet, mukaan lukien tarkistetut vuosiin 2030 ja 2050 ulottuvat ilmastoa, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet, ja täyttämään Pariisin sopimuksen, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiset unionin sitoumukset parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella; pitää välttämättömänä, että investointisuunnitelmassa mahdollistetaan todellista lisäarvoa tarjoavat lisäinvestoinnit, luodaan kestäviä vihreitä työpaikkoja ja helpotetaan markkinarahoitusta;

2. panee merkille seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan tarkistetun ehdotuksen, jonka keskiössä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma; odottaa kasvua, joka on oikeassa suhteessa vihreään siirtymään kohti ilmastoneutraalia, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää sekä sukupuolijakaumaltaan tasapainoista ja osallistavaa taloutta ja ilmastolaissa asetettaviin tavoitteisiin; katsoo, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi osoitettava riittävästi varoja niiden politiikkatoimien edistämiseen, joilla myötävaikutetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteiden sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen;

3. toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoitusta voitaisiin täydentää uusilla EU:n omilla varoilla; ehdottaa, että mahdollisia tulevaisuudessa käyttöönotettavia EU:n uusia omia varoja voitaisiin suunnatta muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien toimenpiteiden rahoittamiseen ja unionin lyhyen ja pitkän aikavälin ilmasto-, energia- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään ja Pariisin sopimuksen mukaisissa sitoumuksissa edellytetään; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön siirtymää varten uusia rahoitusvaroja, jotka ovat sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestäviä;

4. painottaa tarvetta asettaa monivuotisen rahoituskehyksen menot etusijajärjestykseen;

5. tähdentää paremman talouskasvun merkitystä talouden siirtymävaiheessa tarvittavien investointien edistämisessä;

6. kehottaa komissiota esittämään kunnianhimoisen ehdotuksen Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaan ja sen kestävään investointistrategiaan osoitettujen eri määrien tarkistamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumista tai muita ympäristöhaasteita, kuten biologista monimuotoisuutta, koskevat investointitarpeet, ja tarkastelemaan, mitä julkisia investointeja tarvitaan siirtymävaiheen sosiaalisten kustannusten ja toimien toteuttamatta jättämisestä johtuvien kustannusten kattamiseen;

7. korostaa, että vähentämällä ihmisen vaikutusta luonnonvaraiseen eläimistöön sekä suojelemalla ja ennallistamalla biologista monimuotoisuutta olisi mahdollista estää covid-19:n kaltaisten uusien zoonoottisten tautien puhkeaminen; katsoo, että yhteiskuntien kestävyyden vahvistamiseksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi lisättävä merkittävästi luontoa varten myönnettävää julkista rahoitusta ja varmistettava, että elpymis- ja palautumissuunnitelmiin ja -toimenpiteisiin sovelletaan kunnianhimoista ja sitovaa haitan välttämistä koskevaa testiä;

8. sitoutuu oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen ja kestävään koronaviruskriisistä elpymiseen, jossa varmistetaan, että veronmaksajien rahat investoidaan tehokkaasti tulevaisuuteen menneisyyden sijasta; sitoutuu elpymiseen, jossa edellytetään, että finanssipoliittisilla elvytystoimilla edistetään siirtymistä kestävään kiertotalouteen ja muutetaan yhteiskuntia ja ekosysteemejä kestävämmiksi, jolla varmistetaan, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman haitan välttämistä koskevaa periaatetta sovelletaan kaikkiin elpymissuunnitelmiin, jossa käytetään julkisia ja yksityisiä varoja ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kannalta kestäviin aloihin ja hankkeisiin ja käynnistetään lisäinvestointeja, ilman että varoja investoidaan runsaspäästöisille aloille, ja jossa asetetaan etusijalle luontoon perustuvat ratkaisut, mikä luo vihreitä työpaikkoja ja parantaa kaikkien hyvinvointia planeettamme rajoissa; sitoutuu elpymiseen, jossa ilmastoriskit ja -mahdollisuudet sekä muut ympäristöindikaattorit sisällytetään rahoitusjärjestelmään sekä julkisen päätöksenteon ja infrastruktuurin kaikkiin osa-alueisiin, jossa jätetään selkeästi elpymissuunnitelman suoran tai välillisen tuen ulkopuolelle fossiiliset polttoaineet ja jossa sovelletaan aiheuttamisperiaatetta; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan 30. kesäkuuta 2021 mennessä kansallisia strategioita, joissa sitoudutaan fossiilisille polttoaineille myönnettävän tuen, välilliset tuet ja kapasiteettimekanismit mukaan lukien, asteittaiseen lakkauttamiseen; korostaa, että vihreän siirtymän on oltava sosiaalisesti kestävä eikä se saa lisätä energiaköyhyyttä; katsoo, että pienituloisten kotitalouksien ei pitäisi joutua maksamaan energiatehokkuusremonttien kustannuksia;

9. korostaa, että tarvitaan huomattavia määriä julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta unioni voi vakaasti edetä kohti ilmastoneutraaliutta sekä kestävää, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä covid-19-pandemiasta; kehottaa komissiota julkaisemaan viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä ilmastokestävyyden varmistamista koskevia suuntaviivoja kaikista Euroopan unionin elpymisvälineen puitteissa kerättävistä ja EU:n ohjelmien kautta kanavoitavista varoista; kehottaa komissiota soveltamaan kolmansille maille osana covid-19-pandemiasta elpymistä annettavaan tukeen samoja periaatteita kuin elpymissuunnitelmiin EU:ssa;

10. palauttaa mieliin Euroopan elpymissuunnitelmasta annetun komission tiedonannon (COM(2020)0456), jossa tuetaan kunnianhimoista vihreää siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta Next Generation EU -välineestä myönnettävällä rahoituksella; korostaa, että ensimmäisen elpymissuunnitelman on oltava Pariisin sopimuksen mukainen, ja kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että Next Generation EU -välineen kautta tehdyissä julkisissa investoinneissa noudatetaan haitan välttämistä koskevaa periaatetta, että ilmaston kannalta merkitykselliset investoinnit ovat EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia ja että kansalliset elpymissuunnitelmat ovat yhdenmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa;

11. korostaa, että tieteellisten tietojen perusteella terveys-, ympäristö- ja ilmastokriisit ovat yhteydessä toisiinsa, mikä johtuu erityisesti ilmastonmuutoksen seurauksista sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien häviämisestä; palauttaa mieliin, että terveyskriisit, kuten covid-19-pandemia, edellyttävät, että EU maailmanlaajuisena toimijana panee täytäntöön maailmanlaajuisen strategian, jolla pyritään estämään se, että tällaiset tapahtumat johtavat äärimmäisten sääilmiöiden kaltaisten ilmastohäiriöiden lisääntymiseen, puuttumalla ongelmien perussyihin ja edistämällä yhteistä toimintatapaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi; kehottaa siksi EU:ta tehostamaan osana vihreän kehityksen ohjelman rahoitusmekanismeja investointeja riskinhallinta-, suojelu-, hillitsemis- ja sopeutumistoimiin;

12. vaatii, että EU:n tukemissa investoinneissa ja rahoituksessa on sovellettava EU:n luokitusjärjestelmäasetusta ja kaikenkattavia kestävyysindikaattoreita, haitan välttämisen periaate mukaan lukien, sekä Pariisin sopimusta;

13. palauttaa mieliin, että luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla komission on vuoden 2020 loppuun mennessä annettava delegoitu säädös, joka sisältää sellaisten toimien tekniset seulontakriteerit, joilla edistetään merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista; kehottaa komissiota julkistamaan, mitkä osat unionin menoista ovat EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen ja haitan välttämistä koskevan periaatteen mukaisia, asetuksen sosiaalinen ulottuvuus mukaan lukien; kehottaa komissiota hyväksymään viimeistään 21. kesäkuuta 2021 päivitetyn tulosmittausmenetelmän, jolla seurataan pääomavirtojen suuntauksia kestäviin investointeihin EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti ja raportoidaan niistä;

14. kehottaa komissiota arvioimaan ja yksilöimään toiminnat, jotka haittaavat merkittävästi ympäristökestävyyttä asetuksen (EU) 2020/852 26 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja Euroopan keskuspankin ja rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkoston (Central Banks and Regulators Network for Greening the Financial System, NGFS) suosituksen mukaisesti;

15. vaatii, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman haitan välttämistä koskevaa periaatetta sovelletaan kaikkiin elpymissuunnitelmiin;

16. palauttaa mieliin, että elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneissa on noudatettava haitan välttämistä koskevaa periaatetta; korostaa, että ilmaston kannalta merkityksellisten investointien olisi oltava EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia ja että kansallisten elpymissuunnitelmien olisi oltava yhdenmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa;

17. kehottaa komissiota varmistamaan, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ei tueta toimintaa tai investoida toimintaan, joka johtaisi lukkiutumaan omaisuuseriin, jotka vaikuttavat niiden elinkaari huomioon ottaen haitallisesti unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin;

18. palauttaa mieliin vaatimuksensa siitä, että vähintään 40 prosentilla kaikista InvestEU-ohjelman investoinneista olisi edistettävä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista samalla kun kaikkien InvestEU-ohjelman perusteella tukikelpoisten investointien olisi oltava Pariisin sopimuksen, myös maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen koskevan tavoitteen, ja EU:n luokitusjärjestelmän haitan välttämistä koskevan periaatteen mukaisia; katsoo, että vihreän rahoituksen vaje voidaan täyttää;

19. painottaa, että hankkeiden, jotka ovat ristiriidassa unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ja erityisesti maapallon lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna koskevan tavoitteen kanssa, ei pitäisi olla InvestEU-ohjelman perusteella tukikelpoisia;

20. painottaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä, kun pyritään mahdollistamaan siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa; tähdentää, että energiaintensiivisten rakennusten kunnostamiseen tarvitaan merkittävä määrä investointeja, jotta voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja siten minimoida niiden ilmasto- ja ympäristöjalanjälki; korostaa tässä yhteydessä, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa olisi otettava käyttöön investointeja, jotka ovat tarpeen laaja-alaista rakennusten kunnostamiseen kannustavaa aloitetta varten;

21. palauttaa mieliin, että meri- ja rannikkoalueiden ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden hoitaminen, säilyttäminen, sopeutuminen ja ennallistaminen ovat olennaisen tärkeitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja että tällä alalla tarvitaan merkittäviä investointeja; tähdentää, että kestävä sininen talous, johon sisältyvät myös kestävä kalastus, uusiutuva merienergia, puhdas meriliikenne ja kestävä matkailu, on tärkeässä asemassa siirryttäessä kohti kestävämpää yhteiskuntaa ja kestävämpiä alueita; kehottaa siksi EU:ta ottamaan tämän strategisen alan asianmukaisesti huomioon Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa;

22. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahojen lisäämisestä; painottaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelman puitteissa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi ohjaa unionin pyrkimyksiä osoittaa oikeiksi ilmastoneutraaliuteen siirtymiseen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet EU:n energiaintensiivisillä alueilla ja aloilla;

23. kehottaa komissiota varmistamaan, että alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien ulkopuolelle suljetaan kaikki investoinnit, joita ei voida pitää kestävinä EU:n luokitusjärjestelmän ja merkittävän haitan välttämistä koskevan periaatteen mukaisesti, ja asettamaan konkreettisia välitavoitteita ja aikatauluja ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

24. toteaa, että vaikka käytettävissä olisi kunnianhimoista rahoitusta, saatavilla olevia varoja ei ole rajattomasti; kehottaa tässä yhteydessä komissiota luomaan vankan kehyksen ilmastoon ja ympäristöön liittyvien menojen seurannan, kestävyyden varmistamisen, vertailuanalyysin ja raportoinnin lisäämiseksi kaikissa Kestävä Eurooppa -investointiohjelman rahoitusvälineissä, jotta voidaan varmistaa osoitettujen varojen vaikuttavuus ja se, että EU on oikealla tiellä sitoumustensa saavuttamiseksi; kehottaa komissiota esittämään tarvittaessa ehdotuksen, jossa vahvistetaan sitova ja yhdenmukainen menetelmä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien menojen avointa ja vakaata tilinpitoa varten; kehottaa komissiota arvioimaan vuoden 2024 loppuun mennessä Next Generation EU -välineen ja unionin monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa syntyneitä ilmasto- ja ympäristömenoja mahdollisten vihreän rahoituksen vajeiden tunnistamiseksi; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tarkastamaan säännöllisesti, miten komission asettamaa ilmastomenoja koskevaa tavoitetta pannaan täytäntöön seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

25. kehottaa komissiota arvioimaan vaihtoehtoja EU:n luokitusjärjestelmän käyttämiseksi ilmasto- ja ympäristömenojen seurantaan kaikessa EU:n julkisessa rahoituksessa, mukaan lukien uusi monivuotinen rahoituskehys, InvestEU-ohjelma, Next Generation EU -väline, vakavaraisuustukiväline, elpymis- ja palautumistukiväline sekä Euroopan investointipankin (EIP) varat;

26. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen EU:n luokitusjärjestelmän käytön laajentamisesta julkiselle sektorille ja asettamaan ympäristöä säästäviä ja kestäviä julkisia hankintoja koskevia kriteereitä, jotta jäsenvaltiot voivat minimoida ympäristöjalanjälkensä ja laatia integroituja raportointi- ja tilinpäätösstandardeja kestävyysindikaattoreiden ja EU:n luokitusjärjestelmän integrointia varten sekä asianmukaisen todentamis- ja tarkastusmekanismin;

27. kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukisääntöjä, mukaan lukien väliaikainen kehys, joka otettiin käyttöön vastauksena covid-19-kriisiin, sillä tämä on tarpeen, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma saisi laajempaa tukea kansalaisilta ja jotta varmistetaan, että valtiontuen edellytyksenä on unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen; toteaa, että kaikki valtiontukisääntöjen tarkistukset olisi suunniteltava huolellisesti, jotta estetään kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla ja varmistetaan sisämarkkinoiden eheys ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa tulevissa tarkistuksissa;

28. kehottaa komissiota sen hyväksyessä jäsenvaltion valtiontukipyynnön SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaisesti sisällyttämään päätökseensä säännöksiä, joiden mukaan hiili-intensiivisillä aloilla toimivien tuensaajien on hyväksyttävä ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää koskevia etenemissuunnitelmia ja osoitettava liiketoimintamallinsa ja toimintansa olevan asetuksen (EU) 2018/1999 2 luvussa vahvistettujen tavoitteiden mukaisia;

29. toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista ei ole vielä arvioitu ja sisällytetty monivuotisen rahoituskehyksen ilmastomäärärahoihin; kehottaa komissiota pyytämään runsaspäästöisillä aloilla toimivia komission rahoitusvälineiden tuensaajia, mukaan lukien EIP:n tukemat hankkeet, suorittamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan stressitestin; huomauttaa, että tuensaajat, jotka eivät läpäise ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa stressitestiä, eivät voi saada tukea unionin rahoitusvälineistä; painottaa, että komission olisi annettava tuensaajille ohjeita, jotka perustuvat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan EU:n strategiaan ja Euroopan ympäristökeskuksen tietoihin siitä, miten investointihanke mukautetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin vaatimuksiin; painottaa, että näissä ohjeissa on käytettävä asianmukaisesti asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettuja kriteereitä;

30. kehottaa komissiota laajentamaan eurooppalaisen ohjausjakson prosessia täydentämällä nykyistä finanssi- ja budjettikuriin perustuvaa lähestymistapaa ilmasto- ja ympäristökurilla heikentämättä kuitenkaan ohjausjaksoa; kehottaa siksi komissiota kehittämään uuden ilmastoindikaattorin, joka vastaa taloudellisia indikaattoreita ja jonka avulla arvioidaan eroja jäsenvaltioiden talousarvioiden rakenteiden ja Pariisin ilmastosopimukseen mukautetun kunkin kansallisen talousarvioskenaarion kehityksen välillä; korostaa, että tämän indikaattorin on annettava jäsenvaltioille tietoja niiden lämpötilan kehitysvauhdista Pariisin sopimuksen puitteissa, jotta voidaan antaa suosituksia ilmastovelan vähentämisestä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä;

31. korostaa, että ympäristönäkökohdat ja -riskit voidaan sisällyttää jäsenvaltioiden vuotuisiin talousarvioihin ja välisuunnitelmiin tekemällä vertailuanalyysejä niiden vihreän budjetoinnin käytännöistä; kehottaa komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa julkisten investointien roolista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman saavuttamisessa;

32. painottaa tarvetta vähentää julkisten investointien esteitä, jotta voidaan edistää siirtymistä hiilineutraaliin talouteen; palauttaa mieliin tukensa luokitusjärjestelmän vaatimusten mukaisten julkisten investointien asianmukaiselle kohtelulle; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on sitoutunut tarkistamaan vakaus- ja kasvusopimuksen nykyisiä sääntöjä ottamalla huomioon Euroopan finanssipoliittisen komitean suositukset; korostaa, että vakaus- ja kasvusopimuksessa saatetaan tarvita lisää joustoa, jotta mahdollistetaan investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ja voidaan tukea jäsenvaltioita vihreässä siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla;

33. katsoo, että tuleva uudistettu EU:n kestävän rahoituksen strategia on merkittävä tilaisuus nopeuttaa siirtymää kohti kestävämpiä vähittäisinvestointeja; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan tarvittavia sääntelytoimia, joilla kannustetaan kansalaisia investoimaan kestävään rahoitukseen kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä 18. kesäkuuta 2020 annetussa asetuksessa (EU) 2020/852[11] vahvistettujen kriteerien perusteella;

34. kehottaa komissiota uudistamaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä ottamalla huomioon erityisesti pk-yritysten tilanne, jotta varmistetaan, että kaikki asianmukaiset yritykset, jotka toimivat hiili-intensiivisillä aloilla, raportoivat tavoitteistaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Pariisin sopimukseen mukautumiseksi ja julkistavat ne; kehottaa komissiota varmistamaan, että biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit, vaikutukset ja riippuvuudet sisällytetään asiaankuuluvaan EU:n lainsäädäntöön, mukaan lukien muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi, tietojen antamista koskevan asetuksen delegoidut säädökset ja muu asiaankuuluva yritys- ja rahoituslainsäädäntö;

35. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki tulevat EU:n takaamat elvytysjoukkovelkakirjat lasketaan liikkeeseen EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan standardin, EU:n luokitusjärjestelmän ja merkittävän haitan välttämistä koskevan periaatteen mukaisesti;

36. kehottaa vahvistamaan EIP:n ja Euroopan investointirahaston (EIR) roolia siirtymän rahoittamisessa; painottaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kriteereihin, joilla hallinnoidaan EIP:n ja EIR:n kestäviä investointeja ilmaston, ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden varmistamisen kannalta ja jotka perustuvat haitan välttämistä koskevaan periaatteeseen; suhtautuu myönteisesti EIP:n uuteen energia-alan lainanantopolitiikkaan ja kehottaa sitä kehittämään osana sen ilmastopankin etenemissuunnitelmaa vuosiksi 2021–2025 luokitusjärjestelmään perustuvan selkeän ja avoimen menetelmän, jolla varmistetaan, että kaikki rahoitetut hankkeet mukautetaan Pariisin sopimuksen 1,5 celsiusasteen lämpötilatavoitteeseen ja että ne ovat johdonmukaisia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen ja haitan välttämistä koskevan periaatteen kanssa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien osalta; odottaa, että jäljellä olevassa 50 prosentin osuudessa EIP:n salkusta noudatetaan haitan välttämistä koskevaa periaatetta;

37. muistuttaa, että EKP:n toimeksiannon mukaan sen talouspolitiikalla olisi edistettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa vahvistettujen unionin tavoitteiden saavuttamista; kehottaa siksi EKP:tä jatkamaan rahapoliittisen strategiansa uudelleentarkastelua, jotta se voi pysäyttää mahdollisimman pian rahoituksen myöntämisen talouden toimille, jotka aiheuttavat haittaa ympäristötavoitteille tai sosiaalisille tavoitteille; kehottaa EKP:tä arvioimaan, miten kestävyyskriteerit sisällytetään sen vakuuskäytäntöön, omaisuuserien ostoihin ja kohdennettuihin jälleenrahoitusoperaatioihin, ja määrittämään samalla tapoja suunnata lainanantoa energiasiirtymään tehtäviin investointeihin, jotta voidaan palauttaa kestävä talous covid-19-pandemian jälkeen; palauttaa mieliin, että EKP on sitoutunut käyttämään tarvittaessa EU:n luokitusjärjestelmää näitä toimia varten;

38. kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia ja kansallisia toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan nopeasti niiden valvomissa rahoituslaitoksissa vuotuiset ilmastostressitestit, joista keskustellaan parhaillaan erityisesti rahoitusjärjestelmän viherryttämistä käsittelevän keskuspankkien ja sääntelyviranomaisten verkostossa, jotta saadaan selville, missä ja missä määrin ilmaston kannalta merkityksellisiä taloudellisia riskejä on asianomaisten EU:n rahoituslaitosten salkuissa;

39. kehottaa komissiota lisäämään merkittävästi teknisen avun rahoitusta Euroopan investointineuvontakeskuksessa ja muissa asiaankuuluvissa rahastoissa sen varmistamiseksi, että teknisen avun osuus on yksi prosentti käytettävästä kokonaismäärästä; kehottaa komissiota kohdentamaan teknistä apua hankkeisiin ja aloihin, jotka tuottavat eniten lisäarvoa ympäristön, yhteiskunnan ja kestävyyden kannalta, ja erityisesti luontoon perustuviin ratkaisuihin, joilla voidaan samaan aikaan tuottaa ilmastonmuutoksen hillintään, siihen sopeutumiseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvää hyötyä.

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	16.7.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	42 35 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurelia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Alexander Bernhuber, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Miriam Dalli, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Agnès Evren, Fredrick Federley, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ștefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Margarita de la Pisa Carrión, Billy Kelleher
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Veronika Vrecionová

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

42	+
EPP	Michal Wiezik
S&D	Nikos Androulakis, Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Miriam Dalli, Jytte Guteland, César Luena, Javi López, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken
RENEW	Pascal Canfin, Fredrick Federley, Martin Hojsík, Billy Kelleher, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Véronique Trillet-Lenoir
GREENS/EFA	Margrete Auken, Bas Eickhout, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Tilly  Metz, Ville Niinistö, Grace O’sullivan, Jutta Paulus
GUE/NGL	Malin Björk, Anja Hazekamp, Petros Kokkalis, Silvia  Modig, Mick Wallace
NI	Eleonora Evi, Athanasios Konstantinou

 

35	-
EPP	Bartosz Arłukowicz, Traian Băsescu, Alexander Bernhuber, Nathalie Colin-Oesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Esther De Lange, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dolors Montserrat, Dan- Ștefan Motreanu, Ljudmila  Novak, Jessica Polfjärd, Christine Schneider, Edina Tóth, Pernille Weiss
RENEW	Andreas Glück
ID	Simona Baldassarre, Aurelia Beigneux, Marco Dreosto, Catherine Griset, Sylvia Limmer, Joëlle Mélin, Luisa Regimenti, Silvia  Sardone
ECR	Sergio Berlato, Margarita De La Pisa Carrión, Joanna Kopcińska, Rob Rooken, Alexandr Vondra, Veronika Vrecionová, Anna Zalewska

 

0

0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.7.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

(2020/2058(INI))

Valmistelija: Caroline Nagtegaal

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

A. toteaa, että pelkästään Euroopan laajuinen liikenneverkko edellyttää liikenteen alalla yli 700 miljardin euron investointeja vuoteen 2030 mennessä ja että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäinvestointeja innovatiivisten strategioiden, älykkäiden liikennejärjestelmien, vähäpäästöisen ja päästöttömän liikkuvuuden ratkaisujen, latausinfrastruktuurin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden täysimääräiseen käyttöönottoon koko verkossa ja siihen kytkeytyvillä alueilla; toteaa, että EU:n liikennejärjestelmän nykyaikaistaminen edellyttää myös merkittäviä investointeja olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin parantamiseen ja jälkiasennustoimiin;

B. toteaa, että liikenne on perustava osa EU:n sisämarkkinoita ja sillä on tärkeä tehtävä EU:n taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamisessa erityisesti syrjäseutualueilla, maaseutualueilla, saaristoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla ja että tämän vuoksi EU:n on investoitava liikennealan kilpailukykyyn ja valmiuksiin siirtyä kestävään liikkuvuuteen;

C. toteaa, että liikenne tuottaa 27 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja liikenne on ainoa ala, jolla päästöt lisääntyvät edelleen, ja toteaa tässä yhteydessä, että liikennealan on osallistuttava ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä teknologianeutraalilla tavalla koskevien EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen mutta samalla on varmistettava, että liikenne säilyy kohtuuhintaisena ja ala kilpailukykyisenä; toteaa, että liikennealan päästöjen vähentämistä voidaan nopeuttaa sekä infrastruktuurin että kaluston osalta kehittämällä ja vahvistamalla synergioita muiden alojen, kuten digitaali- tai energia-alan, kanssa;

D. toteaa, että tutkimus ja innovointi ovat ratkaisevan tärkeitä liikennealan kilpailukykyä ja kestävyyttä edistäviä tekijöitä ja että Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman investoinnit toteutetaan alakohtaisten toimintapolitiikkojen kautta, sillä sitä varten ei ole varattu erillistä budjettikohtaa;

E. toteaa, että yksi kymmenestä eurooppalaisesta työskentelee liikennealalla laajasti ymmärrettynä ja että investoinnit liikenneinfrastruktuuriin johtavat uusien työpaikkojen syntymiseen, kun jokaisella TEN-T-ydinverkkoon investoidulla miljardilla eurolla luodaan arviolta jopa 20 000 uutta työpaikkaa, ja että sen vuoksi liikenteen on pystyttävä seuraamaan uutta sosioekonomista ja teknologista kehitystä, mikä edellyttää merkittäviä investointeja uusiin liikkuvuusmalleihin, digitalisaatioon, tutkimukseen ja innovointiin, vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen;

F. toteaa, että covid-19-pandemia on johtanut ennennäkemättömään talouskriisiin koko unionissa ja erityisesti liikenne- ja matkailualalla ja osoittanut, että liikenne- ja logistiikka-ala ja sen työntekijät ovat Euroopan talouden selkäranka, sillä keskeytymätön tavarankuljetus on ollut olennaisen tärkeää toimitusketjujen toiminnan kannalta;

 

1. panee merkille liikennealalla toteutetut ja toteutettavat toimet, joiden tavoitteena on vähentää tiettyjä päästöjä ja varmistaa oikeudenmukainen siirtymä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä; korostaa sen vuoksi tarvetta vahvistaa rahoitustukea, jota annetaan vähäpäästöisiä ja päästöttömiä liikkuvuusratkaisuja koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille, erityisesti kaikkien liikennemuotojen kehittyneitä teknologioita ja älykästä liikkuvuutta, mukaan lukien vaihtoehtoiset polttoaineet, vähänpäästöisien ajoneuvojen teknologiat ja kestävän infrastruktuurin hankkeet, koskevalle innovoinnille ja tutkimukselle;

2. korostaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on keskeinen tekijä TEN-T-verkon toteuttamisessa ja vihreän kehityksen ohjelman mukaisten EU:n ja jäsenvaltioiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja jopa 80 prosenttia sen rahoituksesta osoitetaan liikennealalle, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa edistämällä kestävän infrastruktuurin hankkeita, multimodaalisuutta, rautateiden tavaraliikennettä, innovatiivisia ja digitaalisia toimia, kuten telemaattisia sovellusjärjestelmiä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa; vaatii vahvempaa Verkkojen Eurooppa -välinettä ja varoittaa rahoittamasta Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa tavalla, joka johtaisi sellaiseen määrärahojen uudelleenkohdentamiseen, joka vaikuttaisi kielteisesti Verkkojen Eurooppa -välineeseen;

3. toteaa, että liikennehankkeet edellyttävät mittavia investointeja ja että sen vuoksi oikeusvarmuus, vakaat ja ennakoitavissa olevat tavoitteet ja tiedon saatavuus ovat ratkaisevan tärkeitä sijoittajien houkuttelemiseksi; korostaa, että liikennehankkeiden toteuttaminen edellyttää yhä enemmän ja yhä monimutkaisempia hallinnollisia menettelyjä, mikä lisää kustannuksia ja viivästyksiä ja haittaa näin koko EU:n liikenneverkkoa; korostaa, että tähän mennessä tehtyjä investointeja ei saa vaarantaa muuttamalla rahoitusehtoja, ja odottaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma tarjoaa realistisen, oikeudenmukaisen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan tukikehyksen investoinneille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota selventämään asiaa sijoittajille vahvistamalla Kestävä Eurooppa -investointiohjelman kullekin välineelle määrärahat koko monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi ja selventämällä EU:n laajuisen kestävyysluokituksen soveltamista esittäessään delegoituja säädöksiä; panee lisäksi merkille, että investoiminen siirtymäpolttoaineisiin, jotka eivät ole kovin haitallisia ympäristölle, edistää ilmastoneutraalia liikkuvuutta koskevan tavoitteen saavuttamista EU:n kaikilla alueilla;

4. korostaa, että kestävään liikenneinfrastruktuuriin kohdistuvien riittävien investointien varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat EU:n rahastot (Verkkojen Eurooppa -väline, InvestEU, Horisontti Eurooppa, Euroopan rakenne- ja investointirahastot jne.), Euroopan investointipankin lainananto ja muut rahoitusvälineet mukautetaan kestävää siirtymää edistäviin liikennealan erityistarpeisiin ja että jäsenvaltiot sitoutuvat asianmukaiseen rahoitukseen; korostaa, että esimerkiksi liikenne-, energia- ja digitaalialojen asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat voisivat nopeuttaa älykkään ja kestävän liikkuvuuden kehittämistä EU:n tasolla; korostaa lisäksi, että liikenne- ja logistiikka-alalla toimii pääasiassa mikro- ja pk-yrityksiä, ja kehottaa sen vuoksi komissiota kiinnittämään erityistä huomiota tämän tyyppisiin yrityksiin esimerkiksi parantamalla niiden mahdollisuuksia saada rahoitusta;

5. kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita käyttämään mahdollisimman tehokkaasti niiden käytettävissä olevia välineitä, joilla varmistetaan, että liikennealalla edistetään hiilestä irtautumista; kehottaa tässä yhteydessä arvioimaan kaikkien tulevien liikennealaan vaikuttavien toimintapolitiikkojen ja välineiden (esimerkiksi omien varojen, päästökauppajärjestelmän laajentamisen, ulkoisten kustannusten) vaikutuksia; pitää lisäksi erityisen tärkeänä, että jäsenvaltioiden olisi osoitettava veroista tai maksuista ja liikenteeseen liittyvästä päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja asiaankuuluvien liikennemuotojen kestävyyteen tehtävien investointien edistämiseen, jotta voidaan saavuttaa taloudellista tehokkuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat tavoitteet;

6. katsoo, että siirtymiseksi kohti ilmastoneutraalia liikenne- ja logistiikka-alaa tarvitaan joustavia valtiontukisääntöjä mutta nämä eivät saisi vääristää suhteettomasti tasapuolisia toimintaedellytyksiä Euroopassa; kehottaa komissiota selventämään kestäville liikennehankkeille myönnettävää valtion tukea; katsoo lisäksi, että lentoasemia koskevien valtiontukisääntöjen tarkistaminen on myös tarpeen, jotta voidaan vähentää Euroopassa sijaitsevien matkakohteiden välisten useasta etapista koostuvien lentojen määrää, mikä vähentää merkittävästi päästöjä ja matkustusaikaa ja lisää samalla tehokkuutta;

7. kehottaa komissiota lisäämään InvestEU-ohjelman käyttöä kestävän matkailun ja liikenteen kehittämiseksi edelleen, mukaan lukien kaikki muodot ja infrastruktuuri; pitää myönteisenä, että Next Generation EU -välineen yhteydessä ehdotettiin vastikään InvestEU-ohjelman määrärahojen lisäämistä; katsoo, että näillä älykkäillä investoinneilla olisi kannustettava Euroopan teollisuuden johtoasemaa strategisilla aloilla ja keskeisissä arvoketjuissa, kuten liikenteessä ja logistiikassa, ilmailuteollisuus mukaan luettuna, sekä telemaattisten sovellusjärjestelmien kehittämisessä;

8. kehottaa osoittamaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitusta liikennealan tutkimusta ja kehittämistä varten, erityisesti vaihtoehtoisia polttoaineratkaisuja, sähköautojen akkuja ja komponentteja sekä liikkuvan kaluston vaihtoehtoisia teknologioita koskevaa tutkimusta ja kehittämistä varten; kehottaa lisäksi osoittamaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta riittävästi rahoitusta liikennealan eurooppalaisille kumppanuuksille, kuten Clean Sky -yhteisyritykselle, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeelle (SESAR), Shift2Rail-yhteisyritykselle ja polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle;

9. kehottaa komissiota sisällyttämään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin asianmukaiset keinot, joilla tuetaan sellaisten teollisuudenalojen muuttamista, joiden valmiit tuotteet eivät ole yhteensopivia hiilineutraalia unionia koskevan tavoitteen kanssa;

10. korostaa, että innovointi ja digitalisaatio ovat keskeisessä asemassa liikennealan hiilestä irtautumisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti; kehottaa investoimaan digitalisaatioon erityisesti älykkään liikennejärjestelmän (ITS), alusliikennettä koskevien seuranta- ja tietojärjestelmien (VTMIS), jokiliikenteen tietopalvelujen (RIS) ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittämisessä ja käyttöönotossa;

11. katsoo, että kaikkien liikennemuotojen kestävä liikkuvuus ja ajantasainen multimodaalinen infrastruktuuri, mukaan lukien Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) ja sen tuleva laajennus, ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi; korostaa, että EU:n rautateiden ja meriliikenteen tavarakuljetusten prosentuaalisen osuuden kasvu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetyllä tavalla edellyttää konkreettista EU:n investointisuunnitelmaa ja konkreettisia toimenpiteitä EU:n tasolla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota nopeuttamaan ja priorisoimaan investointeja infrastruktuurihankkeisiin, joita toteutetaan pullonkaulojen poistamiseksi, puuttuvien yhteyksien luomiseksi, puhtaan vedyn kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi ja suurnopeusjunaliikenteen ja sisävesiliikenteen innovaatioiden edistämiseksi, ja valtavirtaistamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi toteutettavia toimenpiteitä;

12. toteaa, että Euroopan sisävesiväylien navigoitavuutta on parannettava merkittävästi; kehottaa luomaan useisiin rahoitusvälineisiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja koheesiorahastoon, tähän tarkoitukseen kohdennettua rahoitusta tai antamaan sitä Euroopan investointipankin tuella;

13. kehottaa tukemaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ”alustavaa strategiaa” ja laatimaan selkeän strategian, johon sisältyy EU:n merenkulkualan päästöjen vähentämistä koskevia vertailuarvoja;

14. muistuttaa Clean Sky 2- ja SESAR-yhteisyritysten roolista sen varmistamisessa, että vihreän teknologian käyttöönottoa nopeutetaan tuntuvasti turvallisuuden parantamiseksi ja lentokoneiden hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen ja melupäästöjen vähentämiseksi; kehottaa komissiota kehittämään EU:n investointien etenemissuunnitelman lentomatkustamista ja ilmailua varten ja tukemaan sitä, jotta voidaan edistää kestävään ilmailuun tähtäävää innovointia, myös vaihtoehtoisia polttoaineita koskevaa tutkimusta, sekä mahdollisia välineitä, joilla kannustetaan korvaamaan vanhemmat lentokoneet, jotta voidaan säilyttää kilpailukyky ja Euroopan johtoasema;

15. korostaa Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) ja Shift2Rail-‑yhteisyrityksen keskeistä roolia pyrittäessä saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite siirtyä pysyvästi käyttämään rautateitä maanteiden sijaan; korostaa, että Shift2Rail-yhteisyrityksellä on keskeinen rooli teknisten esteiden poistamisessa ja yhteentoimivuuden edistämisessä, kun tavoitteena on viime kädessä tehdä rautatieliikenteestä edullisempaa, tehokkaampaa ja houkuttelevampaa ja edistää onnettomuuksien ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä; korostaa, että on tärkeää lisätä EU:n investointeja ERA:han ja Shift2Railiin, jotta yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustaminen edistyisi;

16. katsoo, että EU:n rahoitusta tarvitaan sen varmistamiseksi, että autoteollisuudessa siirrytään ilmastoneutraaliuteen; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan autoteollisuuden päästövähennyksiä koskevan etenemissuunnitelman, joka perustuu tutkimus- ja kehitystyöhön ja teknologisiin valmiuksiin ja johon kuuluu ajoneuvojen kierrätystä varten perustettava eurooppalainen ohjelma, päästöttömien ajoneuvojen käyttöönoton edistämiseen osoitettava EU:n rahoitus, kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon ja latauspisteiden käyttöönoton lisääminen sekä investoinnit innovatiivisiin ja älykkäisiin liikenneturvallisuusratkaisuihin EU:n strategisen Vision Zero -tavoitteen saavuttamiseksi; katsoo, että etusijalle olisi asetettava myös infrastruktuurin mukauttaminen uusiin liikkumismalleihin ja ajoneuvotyyppeihin, ja kehottaa tämän vuoksi laatimaan tieinfrastruktuuria koskevan etenemissuunnitelman, joka olisi sovitettava yhteen autoteollisuuden päästövähennyksiä koskevan etenemissuunnitelman kanssa;

17. katsoo, että julkinen liikenne on keskeisessä asemassa kestävän kaupunkiliikenteen saavuttamiseksi; korostaa tarvetta lisätä julkisen liikenteen verkkojen ja kaluston paikallista ja alueellista tukea, sillä se on tehokas siirtymän ja vähäpäästöiseen liikkuvuuteen siirtymisen väline ja edistää samalla liikennemuotosiirtymää erityisesti suurkaupungeissa ja yhteyksiä maaseutualueilla alueellisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi; katsoo, että kaupunkiliikenteen rahoituksen kytkeminen tiukemmin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin on olennaisen tärkeää kaupunkiliikenteen muutoksen vauhdittamiseksi; kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kestävien kaupunkiliikennesuunnitelmien ja -politiikkojen kehittämiseksi, mukaan lukien tuki tehokkaille julkisen liikenteen järjestelmille ja aktiivisille liikkumisratkaisuille, kuten kävelylle ja pyöräilylle, sekä eri liikennemuotojen esteettömyyden ja multimodaalisuuden edistäminen;

18. panee merkille covid-19-pandemian taloudelliset seuraukset liikennealalla, erityisesti joukkoliikenteessä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan liikennealan kansallisten elpymissuunnitelmiensa painopisteeksi, jotta voidaan varmistaa, että se voi hyötyä merkittävästi Euroopan elpymissuunnitelman eri aloitteista myönnetyistä määrärahoista; pyytää lisäksi komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa joukkoliikennemuotojen rahoitusratkaisujen varmistamiseksi ja älykkäiden investointihankkeiden kartoittamiseksi alan kestävää ja selviytymis- ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä varten;

19. katsoo, että Euroopan elpymissuunnitelmalla olisi tuettava matkailualan elpymisen ja kestävän muutoksen rahoittamista; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan matkailualan, erityisesti alan pk-yritykset, kansallisten elpymissuunnitelmiensa painopisteeksi; pyytää komissiota laatimaan kestävää ja selviytymis- ja palautumiskykyä tukevaa matkailua koskevan EU:n etenemissuunnitelman, jotta voidaan lisätä investointeja innovatiivisiin ja digitalisaatioon liittyviin toimenpiteisiin, kuten kiertotaloutta koskeviin matkailualan aloitteisiin; kehottaa laatimaan EU:n matkailupolitiikan ja luomaan ja ottamaan käyttöön erilliset määrärahat kestävää matkailua varten, kuten vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevassa parlamentin kannassa selvästi todetaan;

20. korostaa, että vihreän kehityksen ohjelman lisäksi tarvitaan oikeudenmukainen, osallistava ja syrjimätön siirtymä, jotta voidaan varmistaa liikennealan yritysten, pk-yritysten ja työvoiman mukautuminen, ja on tärkeää tukea alueita (myös syrjäisimpiä alueita) ja yhteisöjä, joihin siirtymä eniten vaikuttaa, alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei kukaan tai mikään alue jää jälkeen; kehottaa komissiota ottamaan huomioon liikenne- ja matkailualan muuttumisen vuoksi mahdollisesti katoavat työpaikat harkitsemalla sellaisten kestävyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien investointien tukemista, joiden tavoitteena on esimerkiksi edistää työntekijöiden koulutusta ja uudelleenkoulutusta InvestEU-ohjelman uuden strategisen eurooppalaisten investointien politiikkaikkunan avulla.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	14.7.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 6 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Johan Danielsson, Andor Deli, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Bogusław Liberadzki, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Dominique Riquet, Dorien Rookmaker, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Leila Chaibi, Angel Dzhambazki, Markus Ferber, Carlo Fidanza, Maria Grapini, Roman Haider, Alessandra Moretti

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

38	+
ECR	Angel Dzhambazki, Carlo Fidanza, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
GUE/NGL	Leila Chaibi, Kateřina Konečná, Elena Kountoura
PPE	Magdalena Adamowicz, Andor Deli, Gheorghe Falcă, Markus Ferber, Jens Gieseke, Benoît Lutgen, Marian‑Jean Marinescu, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Elissavet Vozemberg‑Vrionidi, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
RENEW	José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan‑Christoph Oetjen, Dominique Riquet
S&D	Andris Ameriks, Johan Danielsson, Ismail Ertug, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Maria Grapini, Bogusław Liberadzki, Alessandra Moretti, Rovana Plumb, István Ujhelyi
NI	Mario Furore

 

6	-
ID	Marco Campomenosi, Roman Haider, Julie Lechanteux, Philippe Olivier, Lucia Vuolo
NI	Dorien Rookmaker

 

5	0
VERTS/ALE#	Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Anna Deparnay‑Grunenberg, Tilly Metz

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.7.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

(2020/2058(INI))

Valmistelija: Salvatore De Meo

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

1. pitää myönteisenä monivuotisesta rahoituskehyksestä 27. ja 28. toukokuuta annettua muutettua komission ehdotusta ja 27. toukokuuta annettua komission tiedonantoa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456) sekä sitä, että ehdotuksessa esitetään, että yhteiselle maatalouspolitiikalle (YMP) osoitetaan enemmän rahoitusta kuin edellisessä monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa esitettiin; pitää myönteisenä komission ehdotusta väliaikaisista lisävaroista, jotka myönnetään Next Generation EU -rahaston kautta, mutta korostaa, että vahva monivuotinen rahoituskehys on silti ratkaisevan tärkeä; korostaa, että rahoituksen lisääminen edelliseen monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen verrattuna on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa tulevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa varten ehdotetut tavoitteet ja päämäärät, joihin kuuluvat elintarviketurvan varmistaminen, kohtuullisen elintason varmistaminen maanviljelijöille, elinvoimaisten maaseutuyhteisöjen edistäminen sekä vihreän kehityksen ohjelman maataloutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen vahvistamalla maatalous- ja elintarvikealan selviytymis- ja palautumiskykyä ja varmistamalla kestävä elintarviketuotanto; korostaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu hyvin rahoitetun yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi myös muista monivuotisen rahoituskehyksen välineistä, kuten tutkimuksesta, innovointiin tai digitaaliteknologiaan investoimisesta ja siitä, että parannetaan maanviljelijöiden ja maatalous- ja elintarvikealan mahdollisuuksia käyttää niitä;

2. pitää myönteisenä komission ehdotusta osoittaa Next Generation EU -välineestä 15 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen mutta pitää valitettavana, ettei ole ehdotettu, että tästä uudesta välineestä osoitettaisiin määrärahoja yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäistä pilaria varten, kun otetaan huomioon tarve vahvistaa suoria tukia ja tukea alakohtaisille ohjelmille, jotta voidaan auttaa viljelijöitä selviytymään covid-19-kriisistä ja noudattamaan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita;

3. pitää myönteisenä ehdotusta lisätä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahoja 32,5 miljardilla eurolla, mukaan lukien Next Generation EU -välineestä osoitettavat lisävarat, sekä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahden lisäpilarin, eli InvestEU-ohjelman mukaisen erityisjärjestelyn ja julkisen sektorin lainajärjestelyn, resursseja ja korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisella ja osallisuutta edistävällä tavalla, tieteellisen tiedon perusteella ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa, jotta ne onnistuisivat ja niistä olisi hyötyä maataloudelle ja maaseutualueille;

4. pitää myönteisenä ehdotusta korottaa Euroopan investointirahaston pääomaa 1,5 miljardilla eurolla ja korostaa, että on tärkeää parantaa pienten ja keskisuurten yritysten, mukaan lukien maatilojen, mahdollisuuksia saada julkista ja yksityistä rahoitusta, jotta voidaan tukea vihreiden investointien lisäämistä, digitalisointivälineiden kehittämistä ja saatavuutta, nykyaikaistamista ja innovointia, joiden avulla maanviljelijät, maatalousala ja maaseutualueet voivat vastata vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja pyrkimysten saavuttamisen haasteisiin ja käyttää hyväksi niiden tarjoamia mahdollisuuksia;

5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään tarvittaessa elpymis- ja palautumistukivälinettä täydentävän tuen tarjoamiseksi eurooppalaisille maanviljelijöille ja osuuskunnille, jotta voidaan vastata johdonmukaisesti haasteisiin, jotka johtuvat tarpeesta varmistaa uusien sääntöjen noudattaminen ja sopeutua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin elintarviketuotantoa vaarantamatta ja kestävän kehityksen periaatetta kunnioittaen;

6. katsoo, että tarkistettua monivuotista rahoituskehystä ja Next Generation EU -välinettä koskevat komission ehdotukset ovat myönteisiä ja osoittavat, että komissio on lähentynyt parlamentin kantaa, jonka mukaan EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on säilytettävä maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle kohdistettavat reaaliset määrärahat vähintään nykyisellä tasolla; kehottaa Eurooppa-neuvostoa estämään kaikki mahdolliset vähennykset komission viimeisimmissä ehdotuksissa esitettyihin maataloutta ja maaseudun kehittämistä varten varattuihin määrärahoihin; vaatii, että vihreään siirtymään liittyvät lisätoimenpiteet, mukaan lukien Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttaminen, rahoitetaan lisävaroilla ja uusilla EU:n omilla varoilla; toteaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvia lisätoimenpiteitä ei saa rahoittaa yhteisen maatalouspolitiikan nykyisen rahoituksen kustannuksella;

7. korostaa komissiolle, että maatalouden vihreällä siirtymällä on varmistettava tasapainoinen lähestymistapa kestävyyden kolmen ulottuvuuden eli sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen ulottuvuuden suhteen; korostaa Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan merkitystä, sillä siinä vahvistetaan elintarviketurvan suojelun olevan keskeinen painopiste pyrittäessä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;

8. panee merkille komission tiedonannon Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta (COM(2020)0021), mutta korostaa, että siinä ehdotettujen elementtien, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, toteuttaminen riippuu täysin kunnianhimoisen monivuotisen rahoituskehyksen sopimisesta; ilmaisee syvän huolensa siitä, että unionin talousarviovarojen aikaistettu käyttäminen covid-19-pandemiasta aiheutuneiden uusien rahoitustarpeiden kattamiseksi voi johtaa rahoituksen puutteeseen tulevina ohjelmavuosina, mikä vaikuttaisi maatalousalan valmiuksiin saavuttaa Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategioiden tavoitteet, sillä EU:n maanviljelijöiden saama tuki vähenisi, mikä olisi erityisen vahingollista, jos näiden oletetaan noudattavan vihreän kehityksen ohjelman uusia ja tiukkoja velvoitteita; korostaa, että kestävyyteen siirtymisen on oltava tasapuolista, oikeudenmukaista ja vastuullista ja siihen on otettava mukaan talous- ja sosiaalisektori kokonaisuudessaan, jotta voidaan välttää maatalousalaan kohdistuvat kohtuuttomat paineet;

9. panee merkille, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelma perustuu jossain määrin yksityisiin investointeihin, jotka todennäköisesti vähenevät covid-19-pandemian jälkeisinä vuosina, ja siksi vahva monivuotinen rahoituskehys on entistäkin tärkeämpi;

10. toteaa, että EU:n maatalous on maailman ainoa merkittävä järjestelmä, joka on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä (20 prosentilla vuodesta 1990 lähtien);

11. korostaa, että eri alueiden ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ja kehitysmahdollisuudet on otettava huomioon kansallisten suunnitelmien laatimisessa, rahoituksen kohdentamisessa ja pitkän aikavälin rahoitusnäkymissä;

12. pyytää komissiolta, ettei valtiontukia koskevien sääntöjen ja kilpailusääntöjen muutoksilla vahingoiteta yhteisen maatalouspolitiikan yhtenäisyyttä;

13. muistuttaa, että nykyaikaistetulla ja kestävällä yhteisellä maatalouspolitiikalla edistetään merkittävästi EU:n yleisten ja kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista ja varmistetaan elintarviketurva ja että merkittävällä osalla yhteistä maatalouspolitiikkaa tuetaan ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamista; palauttaa mieliin, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on edelleen käynnissä eikä vielä ole päätetty, kuinka paljon määrärahoja tarkalleen ottaen osoitetaan ympäristö- ja ilmastotavoitteita ja -vaatimuksia varten; korostaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu suurelta osin siitä, osoitetaanko niille riittävästi määrärahoja tulevissa talousarvioissa; toteaa näin ollen, että vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian täytäntöönpano ei saa alentaa tavoitteitamme, joihin kuuluu erityisesti kestävän toimeentulon takaaminen maanviljelijöille, ja korostaa, ettei maanviljelijöille myönnettävää rahoitusta voi vähentää ja samalla esittää näille suurempia vaatimuksia; odottaa mielenkiinnolla neuvoston kanssa käytäviä rakentavia neuvotteluja tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta yhteisymmärrykseen pääsemiseksi ja suunnitteluvarmuuden tarjoamiseksi EU:n tuottajille ja korostaa, että lainsäädäntövallan käyttäjien työ perustuu komission uudistusehdotukseen eikä kyseistä ehdotusta saisi muuttaa tai peruuttaa tässä vaiheessa;

14. toteaa, että Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta annetussa komission tiedonannossa (COM(2020)0021) todetaan, että maataloudessa tarvitaan merkittäviä investointeja, erityisesti biodiversiteetin köyhtymisen ja ympäristön pilaantumisen kaltaisiin laajempiin ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi; korostaa kuitenkin, että komission mukaan nämä ovat varovaisia arvioita, koska ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä ekosysteemien ja biodiversiteetin ennallistamista tai säilyttämistä koskevien investointitarpeiden tarkkaan arvioimiseen ei ole riittävästi tietoja;

15. viittaa kriisejä kestävään uusiutuvien raaka-aineiden ja uusiutuvan energian kotimaiseen tuotantoon ja kehottaa perustamaan puurakennusohjelman ja kunnostusohjelman, joissa kiinnitetään erityishuomiota kotimaisten uusiutuvien raaka-aineiden sekä kestävien uusiutuvien energialähteiden käyttöön, jotta EU:n biotalousstrategia voidaan panna täytäntöön ja sen toteuttamista voidaan jatkaa sitkeästi;

16. kehottaa kompensoimaan kasvavia ympäristövaatimuksia aina taloudellisesti; huomauttaa, että yksipuoliset ehdot eivät hyödytä Euroopan maataloutta eivätkä ympäristöä, jos ne johtavat eurooppalaisen elintarviketuotannon siirtämiseen kolmansiin maihin;

17. korostaa tarvetta valvoa sukupuolten tasa-arvon yleisen periaatteen toteutumista yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteissä, joilla pyritään saavuttamaan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, jotta voidaan taata, että naisviljelijät otetaan mukaan ekologiseen siirtymään;

18. huomauttaa, että viimeaikainen covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka strategisen tärkeässä asemassa maatalous on turvallisten, korkealaatuisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden tuottamisessa ja elintarvikekriisin välttämisessä; korostaa ”keskeisten työntekijöiden” ratkaisevaa asemaa maataloudessa ja elintarvikkeiden jalostuksessa kriisin aikana ja vaatii, että näille työntekijöille on tarjottava asianmukaiset ja turvalliset työolot; vaatii, ettei EU:n maanviljelijöiden ponnisteluja elintarvikkeiden tuottamiseksi kestävämmällä tavalla saa horjuttaa tuomalla tuotteita kolmansista maista, jotka eivät noudata EU:n elintarviketurvallisuutta, ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvointia koskevia normeja eivätkä sosiaalinormeja; toteaa, että covid-19-kriisistä on tärkeää ottaa oppia erityisesti strategisilla aloilla;

19. katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan tasolla ja niiden edistämiseksi kansainvälisellä tasolla komission on toteutettava maataloustuotteiden tuontitulleja koskeva arviointi ja ehdotettava niiden maiden tullien korottamista, jotka eivät ole soveltaneet oman maansa maataloustuottajiin normeja ja vaatimuksia, jotka ovat verrattavissa EU:n vastaaviin, tai eivät ole varautuneet sellaisten soveltamiseen lähitulevaisuudessa;

20. pitää myönteisenä Pellolta pöytään -strategiassa asetettua tavoitetta laatia kestäviä elintarvikehankintoja koskevat pakolliset vähimmäiskriteerit ja sovittaa julkisten varojen käyttö yhteen vihreän kehityksen ohjelman kanssa; vaatii ottamaan ravitsemukseen ja terveyteen liittyvät huolenaiheet paremmin huomioon elintarvikkeiden julkisissa hankinnoissa;

21. korostaa, että on tärkeää rahoittaa sellaista tukimusta ja innovointia, jolla pyritään yksilöimään vaihtoehtoisia vihreän siirtymän teknologioita, ja katsoo, että niiden on oltava kaikkien maanviljelijöiden, myös pienviljelijöiden, saatavilla;

22. kehottaa komissiota takaamaan riittävät toimenpiteet herkkien maataloustuotteiden suojelemiseksi ulkoiselta kilpailulta ja toteaa, että samalla kuluttajille on osoitettava selvästi EU:n elintarviketuotannon korkeat normit;

23. korostaa, että yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismäärärahojen lisäksi tarvitaan lisävaroja covid-19-kriisistä tai muista kriisitilanteista johtuviin maanviljelijöiden tarpeisiin;

24. kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä Pellolta pöydälle -strategian että tulevan ilmastopolitiikan yhteydessä tunnustetaan eurooppalainen maatalous järjestelmän kannalta merkittäväksi alaksi ja että vakauttavana tekijänä toimiva huoltovarmuus otetaan riittävästi huomioon ja pidetään aina mielessä.

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	7.7.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 8 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Benoît Biteau, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Dino Giarrusso, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Chris MacManus, Mairead McGuinness, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno, Maxette Pirbakas, Eugenia Rodríguez Palop, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Michaela Šojdrová, Veronika Vrecionová
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Asim Ademov, Franc Bogovič, Francesca Donato, Valter Flego, Claude Gruffat, Balázs Hidvéghi, Pär Holmgren, Zbigniew Kuźmiuk, Tilly Metz, Christine Schneider, Marc Tarabella, Riho Terras, Irène Tolleret, Thomas Waitz

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
ECR	Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel
EPP	Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Mairead McGuinness, Marlene Mortler, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer‑Pierik, Michaela Šojdrová
GUE/NGL	Eugenia Rodríguez Palop
ID	Gilles Lebreton, Maxette Pirbakas
NI	Dino Giarrusso
S&D	Clara Aguilera, Eric Andrieu, Attila Ara‑Kovács, Carmen Avram, Adrian‑Dragoş Benea, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno
Renew	Atidzhe Alieva‑Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Martin Hlaváček, Elsi Katainen, Ulrike Müller, Irène Tolleret
Verts/ALE	Bronis Ropė

 

8	-
ECR	Veronika Vrecionová
GUE/NGL	Luke Ming Flanagan, Chris MacManus
ID	Ivan David
Verts/ALE	Benoît Biteau, Francisco Guerreiro, Pär Holmgren, Tilly Metz

 

3	0
ECR	Bert‑Jan Ruissen
ID	Mara Bizzotto, Angelo Ciocca

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.7.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan

(2020/2058(INI))

Valmistelija: Romeo Franz

 

 

PA_NonLeg

 

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

1. korostaa, että EU:n tärkeimmät koulutus-, vapaaehtoistyö- ja kulttuuriohjelmat Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot ja Luova Eurooppa -ohjelma ovat olennaisen tärkeäitä välineitä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisessa torjunnassa ja ne ovat avainasemassa, kun edistetään vihreässä siirtymässä tarvittavien taitojen oppimista, tiedotetaan ympäristö- ja ilmastonmuutosasioista, erityisesti järjestettäessä ympäristönsuojeluun liittyvää vapaaehtoistyötä nuorille, ja kehitetään luovia, osallisuutta edistäviä ja helposti saatavilla olevia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi, ja ne edistävät EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelmasta tuettavien maatalousalan työharjoittelujen merkitystä;

2. katsoo, että investointiohjelmalla on täydennettävä muita asiaankuuluvia unionin toimintapolitiikkoja, ohjelmia ja rahastoja, erityisesti niitä, jotka liittyvät koulutukseen ja nuoriin, kulttuuriin ja urheiluun, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä ympäristöön ja ilmastoon;

3. toteaa, että investointiohjelmalla olisi tuettava tutkimusta, joka koskee luontopohjaisia ratkaisuja, vihreää teknologiaa ja muita kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan tukea ympäristön ja ilmaston suojelua; korostaa, että erityisesti innovatiivisten vihreiden ratkaisujen parissa jo työskentelevien startup-yritysten, nuorten ammattilaisten ja nuorten olisi saatava rahoitusta;

4. huomauttaa, että investointiohjelman rahoitusta voidaan osoittaa koulutus-, vapaaehtoistyö- ja kulttuurialan aihekohtaisiin hankkeisiin; kehottaa komissiota tehostamaan vihreän kehityksen ohjelman, Erasmus+-ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja Luova Eurooppa -ohjelman välisiä synergioita, jotta voidaan täydentää kunkin ohjelman erityisiä menetelmiä ympäristökysymysten ratkaisemiseksi ja hyödyntää vastavuoroisesti toisten ohjelmien menetelmiä;

5. korostaa tarvetta varmistaa, että ennen kaikkien kulttuurialan ja luovien alojen toimenpiteiden toteuttamista kuullaan eri sidosryhmiä ja työntekijöitä edustavia kaikkia järjestöjä ja että niitä toteutetaan työllisyyden ylläpitämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi;

6. korostaa, että ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää uusia taitoja ja osaamista; toteaa, että rahoitusta olisi tämän vuoksi osoitettava sellaisten opiskelijoille ja työntekijöille tarkoitettujen ohjelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen, joilla välitetään erityiskoulutusta, tietoja ja taitoja, joita tarvitaan uuteen sosioekonomiseen tilanteeseen sopeutumiseksi ja siinä menestymiseksi;

7. kehottaa komissiota lisäämään investointiohjelmaan taloudellisia kannustimia, joilla täydennetään Erasmus+-ohjelmaa, Euroopan solidaarisuusjoukkoja ja Luova Eurooppa ‑ohjelmaa, kun siirrytään käyttämään ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä kulkuneuvoja, ja edistämään samalla osallisuutta ja saavutettavuutta; katsoo, että investointiohjelmassa olisi varattava kunnianhimoiset ja kohdennetut määrärahat tällaisten kannustinten tukemiseksi; kehottaa komissiota kannustamaan osallistujia valitsemaan vähiten saastuttavan liikennevälineen, erityisesti junan, ja mahdollistamaan tämän ilman, että kuitenkaan leimataan, syrjitään tai suljetaan pois sellaisia osallistujia, joilla ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin lentomatkustaminen;

8. korostaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantuminen on yksi olennaisen tärkeä tekijä, joka mahdollistaa siirtymisen hiilineutraaliin talouteen; korostaa, että on lisättävä investointeja koulujen, yliopistojen ja muiden oppi- ja kulttuurilaitosten paljon energiaa kuluttavien rakennusten peruskorjaukseen niiden energiatehokkuuden ja siten myös kestävyyden ja ilmastoystävällisyyden parantamiseksi;

9. on huolissaan covid-19-kriisin aiheuttamasta tilanteesta, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja alojen tilanteesta, kuten niiden itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien tilanteesta, joiden yritykset tai työpaikat ovat uhattuina, tai työttömyydestä kärsivien perheiden tilanteesta; kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevan ehdotuksen mukauttamiseksi, jotta voidaan kehittää koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen ja ehdotetun SURE-välineen kaltaisten hätätoimenpiteiden ja elpymisvälineiden avulla koordinoitu lähestymistapa, ja vaatii pitämään kulttuuri-, koulutus-, nuoriso- ja urheilualan investointeja strategisesti merkittävinä vihreän kehityksen ohjelman avulla edistettävän vihreän siirtymän tukemiseksi;

10. kehottaa komissiota pyrkimään vahvempaan EU:n yhteistyöhön ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevan opetuksen alalla;

11. korostaa alakohtaisten tutkimusten ja ohjelmien tärkeää merkitystä alalla.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	13.7.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 5 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Asim Ademov, Christine Anderson, Andrea Bocskor, Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Romeo Franz, Alexis Georgoulis, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Niklas Nienaß, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Isabel Benjumea, Marcel Kolaja
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Angel Dzhambazki

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24	+
PPE	Asim Ademov, Isabel Benjumea Benjumea, Andrea Bocskor, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Milan Zver
S&D	Hannes Heide, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Massimiliano Smeriglio
RENEW	Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva
VERTS/ALE	Romeo Franz, Marcel Kolaja, Niklas Nienaß
GUE/NGL	Alexis Georgoulis, Niyazi Kizilyürek

 

5	-
ID	Christine Anderson, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re
ECR	Angel Dzhambazki, Andrey Slabakov

 

1	0
ECR	Dace Melbārde

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	16.10.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	68 16 13
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Rasmus Andresen, Clotilde Armand, Gunnar Beck, Marek Belka, Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Gilles Boyer, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, Paolo De Castro, Francesca Donato, Derk Jan Eppink, Engin Eroglu, Markus Ferber, José Manuel Fernandes, Jonás Fernández, Raffaele Fitto, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Eider Gardiazabal Rubial, Luis Garicano, Alexandra Geese, Valentino Grant, Claude Gruffat, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Enikő Győri, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, Herve Juvin, Othmar Karas, Billy Kelleher, Mislav Kolakušić, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Georgios Kyrtsos, Aurore Lalucq, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Aušra Maldeikienė, Margarida Marques, Pedro Marques, Costas Mavrides, Jörg Meuthen, Csaba Molnár, Siegfried Mureşan, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis, Piernicola Pedicini, Lídia Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Sirpa Pietikäinen, Dragoș Pîslaru, Evelyn Regner, Antonio Maria Rinaldi, Bogdan Rzońca, Alfred Sant, Joachim Schuster, Ralf Seekatz, Pedro Silva Pereira, Nicolae Ştefănuță, Paul Tang, Irene Tinagli, Nils Torvalds, Ernest Urtasun, Nils Ušakovs, Inese Vaidere, Johan Van Overtveldt, Rainer Wieland, Angelika Winzig, Stéphanie Yon-Courtin, Marco Zanni, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Matteo Adinolfi, Manon Aubry, Tiziana Beghin, Damien Carême, Tamás Deutsch, Niels Fuglsang, Henrike Hahn, Martin Hlaváček, Eugen Jurzyca, Petros Kokkalis, Eva Maydell, Mick Wallace

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

68	+
GUE/NGL	Petros Kokkalis, Dimitrios Papadimoulis
NI	Tiziana Beghin, Mislav Kolakušić, Piernicola Pedicini
PPE	Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Lefteris Christoforou, Markus Ferber, José Manuel Fernandes, José Manuel García‑Margallo y Marfil, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Eva Maydell, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Jan Olbrycht, Lídia Pereira, Sirpa Pietikäinen, Ralf Seekatz, Inese Vaidere, Rainer Wieland, Angelika Winzig
RENEW	Clotilde Armand, Gilles Boyer, Olivier Chastel, Luis Garicano, Valérie Hayer, Moritz Körner, Dragoș Pîslaru, Nils Torvalds, Stéphanie Yon‑Courtin, Nicolae Ştefănuță
S&D	Marek Belka, Robert Biedroń, Paolo De Castro, Jonás Fernández, Niels Fuglsang, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Aurore Lalucq, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Pedro Marques, Costas Mavrides, Csaba Molnár, Evelyn Regner, Alfred Sant, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Irene Tinagli, Nils Ušakovs
Verts/ALE	Rasmus Andresen, David Cormand, Alexandra Geese, Francisco Guerreiro, Damien Carême, Claude Gruffat, Henrike Hahn, Stasys Jakeliūnas, Kira Marie Peter‑Hansen, Ernest Urtasun
16	-
ECR	Derk Jan Eppink, Raffaele Fitto, Eugen Jurzyca, Zbigniew Kuźmiuk, Bogdan Rzońca, Roberts Zīle
GUE/NGL	Mick Wallace
ID	Gunnar Beck, Herve Juvin, Joachim Kuhs, Hélène Laporte, Jörg Meuthen
NI	Lefteris Nikolaou‑Alavanos
RENEW	Engin Eroglu, Billy Kelleher, Caroline Nagtegaal
13	0
ECR	Johan Van Overtveldt
GUE/NGL	Manon Aubry
ID	Matteo Adinolfi, Anna Bonfrisco, Francesca Donato, Valentino Grant, Antonio Maria Rinaldi, Marco Zanni
PPE	Tamás Deutsch, Frances Fitzgerald, Enikő Győri, Andrey Novakov
RENEW	Martin Hlaváček

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

• [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
• [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.
• [3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0032.
• [4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.
• [5] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0220.
• [6] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0102.
• [7] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
• [8] EUVL C 76, 9.3.2020, s. 23.
• [9] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.
• [10] https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/assessment_of_economic_and_investment_needs.pdf
• [11] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).