MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU‑ohjelman perustamisesta

30.10.2020 - (COM(2020)0403 – C9-0158/2020 – 2020/0108(COD)) - ***I

Budjettivaliokunta
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijät: José Manuel Fernandes, Irene Tinagli
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely– työjärjestyksen 58 artikla)
Valmistelija(t) (*):
Pascal Canfin, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Seán Kelly, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Tom Berendsen, liikenne- ja matkailuvaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

Menettely : 2020/0108(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A9-0203/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0203/2020

Keskustelut :

PV 09/03/2021 - 4
CRE 09/03/2021 - 4

Äänestykset :

PV 13/11/2020 - 7
PV 13/11/2020 - 11
PV 09/03/2021 - 3
PV 09/03/2021 - 17

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0306
P9_TA(2021)0068

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVONVALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA
ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta

(COM(2020)0403 – C9-0158/2020 – 2020/0108(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0403),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9-0158/2020),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. heinäkuuta 2020 antaman lausunnon [1],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannat tarkistuksina,

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0203/2020),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET [*]

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

InvestEU-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Covid-19-pandemia on vakava symmetrinen sokki unionin ja koko maailman taloudelle, ja sillä on vakavia epäsymmetrisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Viruksen leviämistä hillitsevien välttämättömien toimenpiteiden vuoksi taloudellinen toiminta EU:ssa on vähentynyt merkittävästi. Komission kesän 2020 Euroopan talousennusteen mukaan EU:n BKT:n odotetaan supistuvan vuonna 2020 noin 8,3 prosenttia, eli enemmän kuin mitä komissio arvioi kevään 2020 Euroopan talousennusteessa ja huomattavasti enemmän kuin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009, ja tietyillä aloilla supistuminen on tätäkin voimakkaampaa. Pandemian puhkeaminen on näyttänyt, missä määrin globaalit toimitusketjut ovat yhteydessä toisiinsa, ja paljastanut joitakin haavoittuvuuksia, kuten strategisten teollisuuden alojen liiallisen riippuvaisuuden yksipuolisista ulkoisista toimituslähteistä sekä kriittisten infrastruktuurien puutteen. Tällaisiin haavoittuvuuksiin on puututtava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja mikroyritysten osalta, jotta voidaan parantaa unionin hätäaputoimia ja koko talouden häiriönsietokykyä säilyttäen samalla avoimuus kilpailulle ja kaupalle EU:n sääntöjen mukaisesti. Investointiaktiivisuuden odotetaan vähentyneen merkittävästi. Jo ennen pandemiaa oli havaittavissa, että vaikka investointisuhde oli unionissa elpymässä, se oli edelleen pienempi kuin olisi voitu odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla eikä se riittänyt kompensoimaan vuoden 2009 kriisin jälkeisten vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata unionin tarvetta rakenteellisille investoinneille, joilla käynnistetään unionin pitkän aikavälin kasvu uudelleen sekä ylläpidetään sitä ja joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta 11 päivänä joulukuuta 2019, Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta 14 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta 10 päivänä maaliskuuta 2020 ja pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten 10 päivänä maaliskuuta 2020 annetuissa komission tiedonannoissa esitettyjen unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja talouden nopean, kestävän, osallistavan, pysyvän ja terveen elpymisen edistämiseksi tarvitaan tukea, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja pienentää investointivajetta kohdealoilla.

(2) Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin niiden soveltamisaloissa. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jossa hyödynnetään Euroopan investointiohjelman nojalla perustetusta Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) saatua kokemusta, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionille aiheutuvia ja talousarviosta maksettavia kustannuksia.

(3) Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina hyväksytty useita kunnianhimoisia strategioita ja asiakirjoja, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva Eurooppa 2020 -strategia 3 päivänä maaliskuuta 2010, pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma 30 päivänä syyskuuta 2015, Euroopan uusi kulttuuriohjelma 22 päivänä toukokuuta 2018, Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027, ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” ‑säädöspaketti 30 päivänä marraskuuta 2016, Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2 päivänä joulukuuta 2015, vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia 20 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma 30 päivänä marraskuuta 2016, tiedonanto EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta 7 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan avaruusstrategia 26 päivänä lokakuuta 2016, toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 13 päivänä joulukuuta 2017, vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin strategia ”Puhdas maapallo kaikille” 28 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 11 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma 14 päivänä tammikuuta 2020, tiedonanto ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” 14 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskeva strategia, Euroopan datastrategia ja tiedonanto tekoälystä 19 päivänä helmikuuta 2020, [asetus puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)], Euroopan uudistettu teollisuusstrategia 10 päivänä maaliskuuta 2020 ja pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten 10 päivänä maaliskuuta 2020, vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia 20 päivänä toukokuuta 2020, asetus (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2020, energiajärjestelmien integrointistrategia ja vetystrategia 8 päivänä heinäkuuta 2020. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

(4) Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät tarpeen mukaan yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näissä strategioissa olisi myös käytettävä unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoitava etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, elpymis- ja palautumistukivälineestä ja InvestEU-ohjelmasta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatava lisäarvo.

(5) InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, sosioekonomista lähentymistä ja koheesiota, myös innovoinnin ja digitalisaation näkökulmasta, kiertotalouden mukaista resurssien tehokasta käyttöä, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta ja sosiaalista palautumiskykyä sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien sellaisten ratkaisujen kautta, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten tai luonteisten välineiden (kuten hybridilainat, huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus tai vaihdettavat pääomalainat) käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä, jotka liittyvät sellaisiin EU:n keskeisiin politiikanaloihin, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista. InvestEU-rahastosta myönnettävän tuen olisi katettava useita aloja ja alueita, mutta samalla olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä ja edistettävä kumppaniyhteisöistä koostuvia hankkeita sekä hankkeita, joilla edistetään verkostojen, klustereiden ja digitaali‑innovaatiokeskittymien kehittämistä alueilla eri puolella EU:ta.

(6) Kulttuuriala ja luovat alat ovat keskeisiä ja nopeasti kasvavia unionin talouden aloja, joilla voi olla tärkeä rooli kestävän elpymisen varmistamisessa, sillä ne tuottavat sekä taloudellista arvoa että kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Covid-19-kriisin alussa käyttöön otetut lähikontaktien välttämistä ja tapahtumien järjestämisen rajoittamista koskevat säännöt kuitenkin kehittyvät edelleen ja niillä on ollut huomattavia kielteisiä taloudellisia vaikutuksia näihin aloihin ja niillä työskenteleviin, ja ne saattavat aiheuttaa pitkän aikavälin rakenteellista vahinkoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1295/2013 [4] perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausjärjestelyn tai monimutkaisten rahoitusvälineiden saatavuuden osalta. Lisäksi näiden alojen omaisuuden aineeton luonne rajoittaa näillä aloilla toimivien pk-yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta, joka on välttämätöntä, jotta ne voivat investoida, laajentaa toimintaansa ja kilpailla kansainvälisellä tasolla. InvestEU-ohjelmalla olisi edelleen helpotettava kulttuurialan ja luovien alojen pk‑yritysten ja organisaatioiden rahoituksen saantia. Kulttuuriala ja luovat alat sekä audiovisuaali- ja media-ala ovat olennaisen tärkeitä kulttuuriselle monimuotoisuudellemme sekä demokraattisten ja yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien rakentamiselle digitaalisella aikakaudella sekä luontainen osa itsemääräämisoikeuttamme ja riippumattomuuttamme. Strategiset investoinnit media- ja audiovisuaaliseen sisältöön ja teknologiaan määrittävät näiden alojen kilpailukyvyn ja niiden pitkän aikavälin kyvyn tuottaa ja jakaa laadukasta sisältöä laajalle yleisölle kansallisten rajojen yli moniarvoisuutta ja sananvapautta kunnioittaen.

(7) InvestEU-rahaston olisi tuettava investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja pyrittävä edistämään kestävää sekä osallistavaa kasvua, investointia ja työllistämistä, mikä osaltaan lisäisi hyvinvointia ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. InvestEU-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä unionin sosiaaliset ja ympäristönormit, työntekijöiden oikeuksia koskevat normit mukaan lukien. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.

(8) Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmassa, jäljempänä ’Agenda 2030’, ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa sekä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen yhteydessä hyväksytyssä Pariisin ilmastosopimuksessa [5] ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan nämä tavoitteet ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteilla tulisi olla keskeinen sija InvestEU‑rahaston toiminnassa.

(9) InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään 8 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa, 10 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa Euroopan uutta teollisuusstrategiaa koskevassa komission tiedonannossa, 10 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa pk-yritysstrategiaa kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten koskevassa komission tiedonannossa ja 14 päivänä tammikuuta 2020 annetussa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa.

(10) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(11) InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan unionin ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio kehittää yhteistyössä mahdollisten toteutuskumppanien kanssa, käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa [6]] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.

(12) Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen sekä epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastoon liittyvissä toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. Unionin olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen [7] ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 [8] raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien yhteydessä kehitettyjen menetelmien kanssa. Näin voidaan arvioida investointien yksin ja yhdessä muiden investointien kanssa aikaansaamia vaikutuksia luonnonpääoman keskeisiin osiin, kuten ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen.

(13) Toteutuskumppaneiden olisi seulottava merkittävää unionin tukea saavat investointihankkeet, erityisesti infrastruktuurialalla, sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia. Investointihankkeille, joilla on tällaisia vaikutuksia, olisi tehtävä komission tiiviissä yhteistyössä InvestEU‑ohjelman mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi. Ohjeistuksessa olisi käytettävä asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää ja linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisen ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitusta, ja tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet olisi vapautettava kestävyysarvioinnista. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava perustelu InvestEU-rahastoa varten perustetulle investointikomitealle. Toimille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei pitäisi myöntää tämän asetuksen mukaista tukea.

(14) Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana ja uudelleen covid-19-kriisin aikana on heikentänyt unionin kykyä edistää kestävää kasvua, pyrkimyksiä ilmastoneutraaliuteen, kilpailukykyä ja elinolojen ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä unionissa sekä työpaikkojen luomista. Se aiheuttaa myös riskin erojen ja eriarvoisuuden kasvusta jäsenvaltioissa ja niiden välillä ja vaikuttaa alueiden kehitykseen pitkällä aikavälillä ja siten myös unionin lähentymiseen ja yhteenkuuluvuuteen, mikä on havaittavissa erityisesti digitaalisessa infrastruktuurissa. On ratkaisevan tärkeää tukea nopeita ja erittäin nopeita laajakaistayhteyksiä kaikilla unionin maaseutu- ja kaupunkialueilla, tarjota tukea digitaalialan startup-yrityksille ja innovatiivisille pk-yrityksille, jotta ne voivat parantaa kilpailukykyään ja laajentaa toimintaansa, sekä nopeuttaa koko talouden digitaalista muutosta, jotta voidaan vahvistaa sekä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukykyä että sen häiriönsietokykyä. Mittavat investoinnit unionin infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat olennaisia, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava infrastruktuuri-investointeihin liikenteen, energian – energiatehokkuus sekä uusiutuvat energialähteet ja muut turvalliset ja kestävät vähäpäästöiset energialähteet mukaan lukien – ympäristön ja ilmastotoimien alalla sekä meri- ja digitaalialalla. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan lisäinvestointeja. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi on aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat esimerkiksi liikenne-, energia- ja digitalisointialalla. Turvallisuusuhat huomioon ottaen unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi oltava mukana toimenpiteitä, jotka koskevat infrastruktuurin häiriönsietokykyä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus, ja niissä olisi otettava huomioon periaatteet, joiden mukaisesti kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

(15) InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 [9] ja energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen [10] tavoitteita sekä energiatehokkuutta investointipäätöksissä.

(16) Aito multimodaalisuus tarjoaa mahdollisuuden luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien kulkuneuvojen maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmalla olisi tuettava investointeja multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan ajoneuvojen ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta.

(17) InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä meriä ja valtameriä koskevia unionin toimintapolitiikkoja kehittämällä sinisen talouden alan hankkeita ja yrityksiä sekä kestävän sinisen talouden rahoitusperiaatteita. Tähän voi sisältyä merialan yrittäjyyteen ja teollisuuteen kuuluvia toimia, innovatiiviset ja kilpailukykyiset merialan elinkeinot sekä uusiutuva merienergia ja kiertotalous.

(18) Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa oli kasvamassa ennen covid‑19‑kriisiä, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, olivat edelleen riittämättömiä, ja niiden odotetaan nyt kärsineen kriisistä merkittävästi. Tutkimuksella ja innovoinnilla on tärkeä rooli kriisistä selviytymisessä, unionin häiriönsietokyvyn parantamisessa tulevien haasteiden ratkaisemiseksi ja tarvittavien teknologioiden luomisessa unionin politiikkojen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen saavuttaa tavoite, jonka mukaan vähintään 3 prosenttia unionin BKT:stä investoidaan tutkimukseen ja innovointiin, kuten jäsenvaltiot sopivat osana Eurooppa 2020 ‑strategiaa. InvestEU-rahaston olisi autettava korjaamaan riittämättömiä investointitasoja lisäämällä osaltaan merkittävästi julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin jäsenvaltioissa, millä autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, joka on vähintään kolme prosenttia unionin BKT:stä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori täydentävät InvestEU-rahastoa omilla ja tehostetuilla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvillä investointitoimillaan, jotta vältetään ali‑investoiminen tutkimukseen ja innovointiin, sillä se on haitallista unionin teollisuuden ja talouden kilpailukyvyn ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, erityisesti jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa siten, että ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla ja synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, Euroopan innovaationeuvosto mukaan lukien. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä, innovatiivisten yritysten rahoituksen saantia helpottavista ja nopeuttavista rahoitusvälineistä, kuten InnovFin – EU:n innovaatiorahoitus, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen myöntämisessä.

(19) Matkailu, mukaan lukien majoitusala, on unionin talouden strategisen tärkeä alue, ja se on supistumassa erityisen voimakkaasti covid-19-pandemian sekä käyttöön otettujen lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen ja rajojen sulkemisen seurauksena. Supistuminen on erityisen haitallinen pk- ja perheyrityksille, ja se on aiheuttanut laajamittaista työttömyyttä, joka on vaikuttanut erityisesti naisiin, nuoriin, kausityöntekijöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, sekä suuria tulonmenetyksiä monille yrityksille. InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava alan elpymistä, pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä sen arvoketjuja tukemalla toimia, joilla edistetään kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua, myös innovatiivisia toimenpiteitä alan ilmasto- ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi, kun se vastaa covid-19-kriisiin. Matkailun kestävän elpymisen olisi edistettävä lukuisien pysyvien, paikallisten ja laadukkaiden työpaikkojen syntymistä, jolloin matkailusta voimakkaasti riippuvaiset alueet, joilla on erityisiä taloudelliseen kehitykseensä liittyviä haasteita, voivat houkutella investointeja, jotka eivät olisi mahdollisia ilman InvestEU-ohjelman rahoitusvoimaa ja sen kykyä houkuttaa yksityisiä sijoittajia EU:n takuun ja sen tuottaman crowding‑in‑vaikutuksen ansiosta.

(20) Investoiminen digitalisaatioon ja digitalisaation tehostaminen ja siitä saatavan hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti.

(21) Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja keskeinen. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten ja yhteisötalouden yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, siirtymisessä kiertotalouden logiikkaan, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Covid-19-kriisi on koetellut erityisesti pk-yrityksiä ja niistä erityisesti palvelu-, rakennus- ja matkailualalla, valmistusteollisuudessa sekä kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivia yrityksiä. Lisäksi pk-yrityksillä ja yhteisötalouden yrityksillä on käytettävissään rajoitetumpi määrä rahoituslähteitä kuin suuremmilla yrityksillä, koska ne eivät yleensä laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Innovatiiviset ratkaisut, kuten se, että työntekijät ostavat yrityksen tai osuuden siitä, ovat myös yhä yleisempiä pk-yrityksissä ja yhteisötalouden yrityksissä. Rahoituksen saanti on vielä vaikeampaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen helpottamalla niiden rahoituksen saantia ja tarjoamalla monipuolisempia rahoituslähteitä on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu-, innovointi- ja kestävän kehittämisen vaiheessa, varmistaa niiden kilpailukyky ja parantaa niiden kykyä selvitä talouden häiriöistä sekä lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantumien tapauksessa ja säilyttää pk-yritysten kyky luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Tällä asetuksella myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) kaltaisiin onnistuneisiin unionin ohjelmiin ja tarjottava käyttöpääomaa ja investointeja yrityksen koko elinkaaren ajan sekä rahoitusta leasingvuokraukseen ja mahdollisuutta keskittyä kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin. Sillä olisi myös maksimoitava julkisten ja yksityisten rahastotuotteiden, kuten pk-yritysten listautumisantirahaston, rahoitusvoima, jotta voidaan tukea pk-yrityksiä kanavoimalla enemmän yksityistä ja julkista pääomaa erityisesti strategisiin yrityksiin.

(22) Kuten 26 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa komission pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta, tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa unionin kehyksessä ja 14 päivänä tammikuuta 2020 annetussa tiedonannossa ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Mahdollisuuksien eriarvoisuus vaikuttaa erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työpaikkojen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan perustuvaan talouteen sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan parantaa taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. Covid-19-kriisi on osoittanut, että tällaiset investoinnit auttavat kehittämään yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä ja että on olemassa merkittävä tarve investoida sosiaalisiin infrastruktuureihin ja sosiaalipalveluihin, terveydenhuoltopalveluihin, koulutukseen, hoitoon ja sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyviin hankkeisiin. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen, myös uudelleenkoulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen, muun muassa alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa. Sitä olisi käytettävä sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka tuottavat myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ja lisäävät sosiaalista osallisuutta auttamalla parantamaan erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä kaikilla alueilla sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden, esteettömyyden, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sosiaalisen asuntotuotannon, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi tuettava myös eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta, jolla on sosiaalinen tavoite.

(22 a) Covid-19-kriisi on vaikuttanut suhteettomasti naisiin sekä sosiaalisesta että taloudellisesta näkökulmasta muun muassa työpaikkojen menetysten ja palkattoman hoitotaakan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan lisääntymisen vuoksi. Tämän vuoksi ja ottaen kaikilta osin huomioon perussopimuksen 8 artikla InvestEU-ohjelman olisi osaltaan edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten aseman edistämistä ja vaikutusvallan vahvistamista koskevien unionin politiikkojen toteuttamista muun muassa puuttumalla digitaaliseen kuiluun sukupuolten välillä, auttamalla kannustamaan naisten luovuutta ja yrittäjyyspotentiaalia sekä tukemalla hoitoinfrastruktuurin ja väkivallan uhreille tarkoitetun infrastruktuurin kehittämistä.

(23) Jotta voidaan sopeutua niistä perinpohjaisista muutoksista aiheutuviin negatiivisiin vaikutuksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen infrastruktuuriin, mikrorahoitukseen, eettisten ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä rahoituksen tarjonnan ja saatavuuden lisäämiseksi mikroyrityksille, yhteiskunnallisille yrityksille ja sosiaalista yhteisvastuuta edistäville laitoksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Tammikuussa 2018 annetussa sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa ”Boosting Investment in Social Infrastructure in Europe” todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy yhteensä 1,5 biljoonan euron investointivaje kaudella 2018–2030. Tämä edellyttää tukea myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden ja vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien, kuten eettisten, sosiaalisten ja kestävien toimijoiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen markkinatalouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

(24) Covid-19-pandemian aiheuttamassa talouskriisissä resurssien jakaminen markkinoilla ei ole täysin tehokasta, ja koettu riski haittaa merkittävästi yksityisiä investointivirtoja. Näissä olosuhteissa InvestEU-rahaston keskeinen ominaispiirre eli taloudellisesti elinkelpoisten hankkeiden riskien vähentäminen yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi on erityisen hyödyllinen, ja sitä olisi vahvistettava muun muassa epäsymmetrisen elpymisen riskin torjumiseksi ja jäsenvaltioiden välisten erojen pienentämiseksi. InvestEU-ohjelmalla pitäisi voida tarjota ratkaisevan tärkeää tukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, elpymisvaiheessa ja varmistaa samalla, että investoijat keskittyvät vahvasti unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisiin ja lainsäädännön painopisteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaan, [eurooppalaiseen ilmastolakiin], Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevaan strategiaan, Euroopan uuteen teollisuusstrategiaan, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteisiin, rakennusten perusparannusaaltoon, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamiseen oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi ottaen huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaate. Sen pitäisi lisätä merkittävästi Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmän) ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten sekä muiden toteutuskumppaneiden riskinottovalmiuksia sellaisten hankkeiden tukemiseksi, jotka muuten jäisivät toteuttamatta, ja tukea näin talouden elpymistä.

(25) Covid-19-pandemia on vakava sokki unionin ja koko maailman taloudelle. EU:n BKT:n odotetaan supistuvan huomattavasti enemmän kuin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009, eikä kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia voida välttää. Pandemian puhkeaminen on osoittanut, että strategisiin haavoittuvuuksiin on puututtava pikaisesti ja tehokkaasti, jotta voidaan parantaa unionin hätäaputoimia ja koko talouden häiriönsietokykyä ja kestävyyttä. Ainoastaan joustava, kestävä, osallistava ja integroitu Euroopan talous voi säilyttää sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja tasapuoliset toimintaedellytykset myös eniten kärsineiden jäsenvaltioiden ja alueiden eduksi.

(26) InvestEU-rahaston olisi toimittava seuraavien kuuden politiikkaikkunan kautta, jotka vastaavat unionin keskeisiä politiikan painopisteitä: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio; pk-yritykset; sosiaaliset investoinnit ja osaaminen; strategiset eurooppalaiset investoinnit; ja vakavaraisuustuki.

(27) Vaikka pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa olisi ensisijaisesti keskityttävä pk-yrityksiä hyödyttäviin toimiin, myös pienten midcap-yritysten olisi oltava oikeutettuja tämän politiikkaikkunan mukaiseen tukeen. Midcap-yritysten olisi saatava tukea myös neljästä muusta politiikkaikkunasta.

(28) Strategisten eurooppalaisten investointien ikkunan ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla niiden unioniin sijoittautuneiden ja unionissa toimivien lopullisten tuensaajien tukeminen, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille, maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseen, vihreään ja digitaaliseen Eurooppaan tähtäävässä Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa kuvattujen painopisteiden ja teollisiin ekosysteemeihin perustuvan kehitysmallin mukaisesti. Ikkunan avulla olisi myös parannettava unionin talouden kilpailukykyä, mukaan lukien tarve tehostaa jäsenvaltioiden tuotantokapasiteettia ja luoda tulevaisuuteen suuntautuvia, yrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista edistäviä investointeja sekä parantaa häiriönsietokykyä muun muassa vähentämällä riippuvuutta haavoittuvista toimitusketjuista. Hankkeilla olisi saatava aikaan unionin tason lisäarvoa, ja niiden olisi joko oltava rajatylittäviä tai niillä olisi tuotettava heijastusvaikutusten kautta aitoa lisäarvoa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai useammalla kuin yhdellä alueella. Tukea ei saisi ohjautua suoraan kansallisiin talousarvioihin, eikä sillä saisi korvata kansallisia talousarviomenoja, kuten sosiaalietuuksia. Strategisesti tärkeät osa-alueet ovat seuraavat: i) kriittisten terveyspalvelujen tarjoaminen, lääkkeiden, myös rokotteiden, ja niiden välituotteiden, vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja raaka-aineiden valmistus ja varastointi; lääkinnälliset laitteet, sairaalatarvikkeet ja lääkinnälliset tuotteet, kuten hengityskoneet, suojavaatteet ja -varusteet, diagnostiset materiaalit ja välineet; henkilönsuojaimet, desinfiointiaineet ja niiden välituotteet sekä niiden tuotannossa tarvittavat raaka-aineet; terveydenhuolto- ja terveysjärjestelmien muutosjoustavuuden vahvistaminen valmistauduttaessa tulevaan kriisinhallintavalmiuteen, myös kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien stressitestien toteuttaminen, ja pelastuspalvelujärjestelmän häiriönsietokyvyn vahvistaminen kansanterveysuhkissa elintärkeiden tuotteiden laajan saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden periaatteiden mukaisesti; ii) kriittinen infrastruktuuri, olipa se fyysistä, analogista tai digitaalista, mukaan lukien infrastruktuurielementit ja liikkuva omaisuus, jotka on määritelty kriittisiksi energian, liikenteen, julkinen liikenne ja aktiivinen liikkuvuus mukaan lukien, logistiikan, ympäristön, veden, terveyden, turvallisen digitaalisen viestinnän ja turvallisten digitaalisten verkkojen, 5G:n ja erittäin nopeiden sähköisten viestintäverkkojen, esineiden internetin, verkkopalvelualustojen, turvallisen reunalaskennan ja turvallisten pilvipalvelujen, tietojenkäsittelyn tai tietojentallennuksen, maksu- ja finanssi-infrastruktuurin, ilmailu- ja avaruusalan, turvallisuuden ja puolustuksen, viestinnän, tiedotusvälineiden, audiovisuaalialan, kulttuurin ja luovuuden, koulutuksen, vaali-infrastruktuurin ja uhanalaisten kohteiden, julkisen hallinnon, turvallisuuden ja asumisen osalta, sekä maa ja kiinteistöt, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tällaisen kriittisen infrastruktuurin käyttämiselle; iii) sellaisten taitotiedon, tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen tarjonta, jotka ovat keskeisiä tällaisen infrastruktuurin ja liikkuvan omaisuuden käytön ja ylläpidon kannalta; iv) sellaiset keskeiset kehitystä vauhdittavat muutosvoimaiset, vihreät ja digitaaliset teknologiat ja mullistavat innovaatiot, joihin tehtävät investoinnit ovat strategisesti tärkeitä unionin talouden sekä kestävän ja innovatiivisen teollisen tulevaisuuden kannalta, mukaan lukien tekoäly, lohkoketjut ja hajautetun tilikirjan teknologiat, ohjelmistot, robotiikka, puolijohteet, mikroprosessorit, reuna- ja pilviteknologiat, suurteholaskenta, kyberturvallisuus, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia, turvallisen, kestävän, älykkään ja automatisoidun liikkuvuuden ja logistiikan teknologiat kaikissa liikennemuodoissa, uusiutuvan energian teknologiat ja muut energiateknologiat, jotka edistävät ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, energian varastointiteknologiat, kuten kestävät akut, kestävän liikenteen teknologiat, puhdasta vetyä ja polttokennoja hyödyntävät sovellukset, teollisuuden hiilestä irtautumisen teknologiat, kuten hiilidioksidittoman teräksen tuotanto, ja infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja tuotantolaitoksissa energiakäänteen edistämiseksi, kiertotalouden teknologiat ja toimitusketjut, biolääketiede, nanoteknologiat, lääkkeet ja kehittyneet, uusiutuvat ja kiertoon perustuvat materiaalit, avaruusjärjestelmät ja -teknologiat, mukaan lukien kriittiset avaruuskomponentit, sekä avaruuspohjaiset palvelut ja sovellukset ja matkailu; v) tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden massatuotantoon tarkoitetut kierrätys- ja tuotantolaitokset unionissa, mukaan lukien energia, raaka-aineet, ellei niihin jo sovelleta lainsäädännöllisiä vaatimuksia, tai elintarvikkeet, ottaen strategisissa arvoketjuissa ja strategisissa ekosysteemeissä huomioon energiatehokkuus ja kiertotalous; vi) kriittisten hyödykkeiden toimittaminen ja varastointi unionissa julkisia toimijoita, yrityksiä tai kuluttajia varten; vii) unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta kriittiset teknologiat, hyödykkeet ja sovellukset, kuten turvallisuus-, puolustus- ja avaruusala ja kyberturvallisuus, mukaan lukien 5G-verkon turvallisuus, sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt kaksikäyttötuotteet; vii a) investoinnit yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, startup-yrityksiin ja perheyrityksiin, ja niille suunnattu tekninen apu niiden arvoketjujen ja liiketoimintamallien häiriönsietokyvyn parantamiseksi, yrittäjyysosaamisen edistämiseksi sekä yrittäjyyttä edistävien edellytysten tukemiseksi, muun muassa kehittämällä klusteriverkostoja ja digitaali-innovaatiokeskittymiä, sekä teknologisen ja kestävän alakohtaisen kehityksen tukemiseksi; vii b) kriittinen varhainen havaitseminen ja koordinoidut institutionaaliset ja taloudelliset toimintavalmiudet, jotta voidaan reagoida kriisiriskiin, sekä toiminnan ja palvelujen jatkuvuutta koskevien ratkaisujen edistäminen keskeisille julkisille ja yksityisille instituutioille ja sektoreille; vii c) investoinnit uuteen avaruusalan toimintaan sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä, jotta voidaan saattaa markkinoille kaikkein lupaavimmat teknologiat ja sovellukset ja näin varmistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukyky; vii d) strategiset investoinnit uusiutuvaan energiaan ja sellaisiin energiatehokkuushankkeisiin, rakennusten perusparannukset mukaan lukien, joilla on hyvät mahdollisuudet edistää merkittävästi direktiiveissä (EU) 2018/2001, (EU) 2018/2002 ja (EU) 2018/844 asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja edistää ilmastoneutraalia ja energiatehokasta rakennusalaa osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa [rakennusten perusparannusaaltoa koskevan strategian] mukaisesti, tai unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mukaiset toimet. Lopullisilla tuensaajilla olisi oltava rekisteröity toimisto jossakin jäsenvaltiossa ja niiden olisi toimittava unionissa siinä mielessä, että niillä on merkittävää toimintaa henkilöstön, tuotannon, tutkimuksen ja kehittämisen tai muun liiketoiminnan osalta unionissa. Lopullisella tuensaajalla ei saisi olla tytäryhtiötä, joka harjoittaa toimintaa, jolla ei ole todellista taloudellista sisältöä, maassa, joka sisältyy veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan unionin luetteloon. Myös sellaisten hankkeiden, jotka edistävät strategisten toimitusketjujen monipuolistamista toimimalla sisämarkkinoilla useilla toimipaikoilla eri puolilla unionia, olisi voitava hyötyä.

(29) Strategisten eurooppalaisten investointien ikkuna olisi kohdennettava myös unioniin sijoittautuneisiin ja siellä toimiviin toimittajiin, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille ja jotka tarvitsisivat pitkäaikaisia investointeja tai jotka kuuluvat ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismin piiriin. Lisäksi Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden olisi erityisesti pystyttävä hyötymään strategisten eurooppalaisten investointien ikkunasta. Ikkunalla olisi myös tuettava strategista yhteistyötä teollisuuskumppaneiden ja tutkimusalan toimijoiden välillä ja vahvistettava näin InvestEU:n ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman välistä synergiaa.

(29 a) Vakavaraisuustuki-ikkunan tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviytymään tästä vaikeasta ajasta, jotta ne pystyvät elvyttämään toimintansa, turvaamaan työllisyyden ja tasapainottamaan sisämarkkinoiden odotettuja vääristymiä ottaen huomioon, että kaikilla yrityksillä ei ole yhtä hyvät mahdollisuudet saada markkinarahoitusta ja että joillakin jäsenvaltioilla ei ehkä ole riittävästi budjettivaroja asianmukaisen tuen antamiseksi tukea tarvitseville yrityksille. Mahdollisuus toteuttaa yritysten vakavaraisuutta tukevia kansallisia toimia voi näin ollen vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen ja johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin. Lisäksi, koska on olemassa huomattava riski, että covid‑19‑pandemian vaikutus on pitkäaikainen, puutteelliset valmiudet auttaa elinkelpoisia yrityksiä voivat johtaa systeemisiin vääristymiin, jotka luovat uusia tai vahvistavat olemassa olevia eroja. Koska unionin taloudet ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, talouden taantumalla yhdessä osassa unionia olisi kielteisiä heijastusvaikutuksia valtioiden rajat ylittäviin toimitusketjuihin ja koko unionin talouteen. Sitä vastoin yhdessä osassa unionia myönnettävällä tuella olisi samasta syystä myönteisiä heijastusvaikutuksia valtioiden rajat ylittäviin toimitusketjuihin ja koko unionin talouteen.

(29 b) Väärinkäytösten välttämiseksi ja reaalitalouteen ja työllisyyteen kohdistuvien vaikutusten maksimoimiseksi yrityksiin, jotka saavat vähintään 30 miljoonaa euroa vakavaraisuustuki-ikkunasta, olisi sovellettava tilapäisiä tuotonjakoa koskevia rajoituksia, kuten osinkojen maksua, johtajien palkkaa ja osakkeiden takaisinostoa koskevia rajoituksia takuun voimassaoloaikana.

(30) Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmassa ehdotetaan, olisi perustettava oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jotta voidaan puuttua sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamisesta. Tämä mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (pilari 1), InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely (pilari 2) sekä julkisen sektorin lainajärjestely (pilari 3), ja siinä olisi keskityttävä alueisiin, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten ja joilla on muita vähemmän valmiuksia rahoittaa tarvittavia investointeja. Näin ollen InvestEU:n olisi myös tuettava rahoitusta, jolla synnytetään investointeja oikeudenmukaisen siirtymän tukialueille, sekä tarjottava kyseisille alueille mahdollisuus hyötyä erityisestä teknisestä tuesta InvestEU‑neuvontakeskuksen kautta.

(30 a) Jotta pilari 2 voitaisiin panna täytäntöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin puitteissa, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely olisi perustettava horisontaalisesti kaikissa politiikkaikkunoissa. Järjestelystä olisi myönnettävä rahoitusta lisäinvestointitarpeisiin, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden laatimissa ja komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjä alueita asetuksen [JTF-asetus] mukaisesti.

(31) Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla. Tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä unionin tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille sekä alueviranomaisille oman jäsenvaltionsa kautta mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoistaan tai elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavien elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoitusosuuksista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tai kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan rahoitusosuussopimuksen mukaisesti tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. Lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavat elpymis- ja palautumissuunnitelmat voivat sisältää rahoitusosuuksia jäsenvaltio-osioon. Näin voitaisiin muun muassa tukea asianomaisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten vakavaraisuutta. Toimille InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio‑osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(32) Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja tai elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavien elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoitusosuuksia voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus lisäisi EU:n takuun lisäarvoa tarjoamalla sen puitteissa tukea useammalle rahoituksen saajalle ja hankkeelle sekä monipuolistamalla niiden keinojen valikoimaa, joilla yhteisesti hallinnoitujen varojen tai kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien tavoitteet saavutetaan, samalla kun varmistetaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla EU:n takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava jäsenvaltio-osion puitteissa komission ja toteutuskumppaneiden välillä tehtävissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet. Takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista tai elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavien elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoitusosuuksista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää ja joka vahvistetaan jäsenvaltion kanssa tehtävässä rahoitusosuussopimuksessa, toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella. Jäsenvaltio vastaisi odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa InvestEU‑rahaston sääntöjen mukaisesti täytäntöön pantava yksi tai useampi takuusopimus sekä mahdollinen alueellinen kohdentaminen. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 [11], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 211 artiklan 1 kohdasta. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä laadittavien elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoitusosuuksia, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.

(33) Olisi perustettava komission ja Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP‑ryhmä’, välinen kumppanuus, jossa hyödynnetään kunkin kumppanin suhteellisia vahvuuksia, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri poliittinen vaikutus, tehokas käyttöönotto sekä asianmukainen talousarvio- ja riskinhallintavalvonta, ja jolla tuetaan tehokasta ja osallistavaa EU:n takuun suoraa saatavuutta.

(34) Tuen kanavoimiseksi Euroopan talouteen Euroopan investointirahaston (EIR) kautta komission olisi voitava osallistua yhteen tai useampaan EIR:n mahdolliseen pääomankorotukseen, jotta EIR voi jatkaa Euroopan talouden ja sen elpymisen tukemista. Unionin olisi voitava säilyttää kokonaisosuutensa EIR:n pääomasta rahoitusvaikutukset asianmukaisesti huomioon ottaen. Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varattava riittävät määrärahat tähän tarkoitukseen.

(35) Komission olisi tarvittaessa kuultava EIP-ryhmän lisäksi muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden näkemyksiä investointisuuntaviivoista, ilmastoseurantajärjestelmästä sekä kestävyysarviointia koskevista ohjeasiakirjoista ja yhteisistä menetelmistä, jotta voidaan varmistaa osallistavuus ja toimintakyky siihen asti, kunnes hallintoelimet on perustettu, minkä jälkeen toteuttamiskumppaneiden osallistuminen olisi toteutettava InvestEU-ohjelman neuvottelukunnan ja johtokunnan puitteissa.

(36) InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita tai mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita tai muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.

(37) Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman muiden kuin EU:n takuun rahoittamiseen liittyvien toimenpiteiden rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus on päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen perusteella: ehdotetun talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [12] 16 kohdan] mukaisesti.

(38) EU:n takuu olisi 91 773 320 000 euroa (käypinä hintoina) unionin tasolla, ja sen odotetaan saavan liikkeelle yli 1 200 000 000 000 euron lisäinvestoinnit unionissa; tämä määrä olisi jaettava alustavasti politiikkaikkunoiden kesken. Strategisten eurooppalaisten investointien ikkunalle olisi kuitenkin osoitettava sille tarkoitettu osuus EU:n takuusta.

(39) Komissio ilmoitti 18 päivänä huhtikuuta 2019, että jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 [13] 5 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 [14] 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia. Lisäksi komissio harkitsee, missä määrin komission joustavuutta koskevan tiedonannon yhteydessä Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) varten tarkoitettua kohtelua voidaan soveltaa mainitun rahaston seuraajavälineeseen InvestEU‑ohjelmaan siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden käteisenä suorittamista kertaluontoisista rahoitusosuuksista, joilla rahoitetaan EU:n takuun korottamista jäsenvaltio-osiota varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston oikeuksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa.

(40) InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat tarvittaessa rahoituksen välittäjät ja rahoituksen lopulliset saajat. Toteutuskumppaneiden valinnan olisi oltava avointa, eikä siinä saisi olla eturistiriitoja. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät InvestEU-rahaston tukikelpoisuusperusteet ja edistävät sen tavoitteiden saavuttamista. EU:n takuuseen liittyvä riskinhallinta ei saisi haitata toteutuskumppaneiden suoraa hyötymistä EU:n takuusta. Kun takuu myönnetään EU-osiosta toteutuskumppaneille, niiden olisi oltava täysin vastuussa koko investointiprosessista sekä rahoitus- tai investointitoimiin liittyvästä due diligence -arvioinnista. InvestEU-rahastosta olisi tuettava hankkeita, joilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin toteutuskumppaneiden tavanomaisilla toimilla tuetuilla hankkeilla ja joita muut julkiset tai yksityiset lähteet eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa. Kun on kyse strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaan kuuluvista, sen tavoitteita palvelevista rahoitus- ja investointitoimista, täydentävyyskriteeriin voidaan kuitenkin soveltaa erityisedellytyksiä.

(41) InvestEU-rahastolle olisi perustettava hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen sekä investointipäätösten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava neuvottelukunnasta, johtokunnasta ja täysin riippumattomasta investointikomiteasta. Hallintorakenteen yleisessä kokoonpanossa olisi pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Hallintorakenne ei saisi vaikuttaa eikä puuttua EIP-ryhmän tai muiden toteutuskumppaneiden päätöksentekoon eikä korvata niiden hallintoelimiä.

(42) Olisi perustettava toteutuskumppanien edustajista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä alueiden komitean nimeämästä asiantuntijasta koostuva neuvottelukunta, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja näkemyksiä InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden käytöstä sekä keskustella muuttuvista tarpeista ja uusista tuotteista sekä erityisistä alueellisista markkinapuutteista.

(43) Jotta neuvottelukunta voitaisiin muodostaa heti aluksi, komission olisi nimitettävä mahdollisten toteutuskumppaneiden edustajat väliaikaisesti yhdeksi vuodeksi, minkä jälkeen vastuu tästä siirtyisi takuusopimuksen tehneille toteutuskumppaneille.

(44) Komission edustajista, toteutuskumppaneiden edustajista sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä vailla äänioikeutta olevasta asiantuntijasta koostuvan johtokunnan olisi määritettävä InvestEU-rahaston strateginen ja operatiivinen ohjeistus.

(45) Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppanien esittämät rahoitus- ja investointitoimet kaikkien unionin säädösten ja politiikkojen mukaisia. Rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani.

(46) Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan eri politiikan alat ja sektorit parhaalla mahdollisella tavalla.

(47) Investointikomitean olisi perustamisestaan alkaen vastattava myös asetuksen (EU) 2015/1017 nojalla tapahtuvasta EU:n takuun myöntämisestä rahoitus- ja investointitoimille, jotta vältetään tilanne, jossa samankaltaiset rinnakkaiset rakenteet arvioivat EU:n takuun käyttöä koskevia ehdotuksia.

(48) Komission hoitaman riippumattoman sihteeristön, joka on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle, olisi avustettava investointikomiteaa.

(49) Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon perussopimuksiin perustuva EIP-ryhmän asema, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja kokemukset, joita nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta on saatu, EIP-ryhmän olisi edelleen pysyttävä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista kansallisella ja alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin koko alueella ja hankkeiden oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamisessa. InvestEU-ohjelma olisi toteutettava siten, että edistetään yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia pienemmille ja uudemmille kehityspankeille ja -laitoksille. Lisäksi muiden kansainvälisten rahoituslaitosten olisi voitava tulla toteutuskumppaneiksi, erityisesti jos ne voivat tietyissä jäsenvaltioissa tarjota suhteellista etua erityisasiantuntemuksen ja -kokemuksen muodossa ja jos niiden osake-enemmistö on unionissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, olisi voitava tulla toteutuskumppaneiksi.

(50) Paremman maantieteellisen monipuolisuuden edistämiseksi voidaan perustaa investointijärjestelyjä, joissa toteutuskumppaneiden pyrkimykset ja asiantuntemus yhdistyvät kansallisten kehityspankkien tai -laitosten suppeaan kokemukseen rahoitusvälineiden käytöstä. Tällaisten rakenteiden perustamiseen olisi kannustettava muun muassa InvestEU-neuvontakeskuksesta saatavalla tuella. On asianmukaista koota yhteen investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla investointijärjestelyjen käytön edistämiseksi asianomaisilla aloilla.

(51) Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai ‑laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut kansainväliset rahoituslaitokset. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset rahoitusosuussopimuksen mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

(52) Toteutuskumppanin olisi tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskeva lopullinen päätös omissa nimissään, toteutettava toimet sisäisiä sääntöjään, toimintapolitiikkojaan ja menettelyjään noudattaen ja kirjattava ne omaan tilinpäätökseensä tai tapauksen mukaan ilmoitettava ne tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näin ollen komission olisi kirjattava ainoastaan EU:n takuusta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen vastuu ja ilmoitettava takuun enimmäismäärä, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot myönnetystä takuusta.

(53) InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai muista lähteistä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, rahoitettujen avustusten, rahoitusvälineiden tai molempien joustava, saumaton ja tehokas yhdistäminen EU:n takuun kanssa tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.

(54) Hankkeiden, joita toteutuskumppanit esittävät InvestEU-ohjelman tuen piiriin ja joihin sisältyy InvestEU-rahaston tuen yhdistäminen muista unionin ohjelmista myönnettyyn tukeen, tulisi kokonaisuudessaan vastata kyseisten unionin ohjelmien tavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita. EU:n takuun käytöstä olisi päätettävä InvestEU-ohjelman mukaisesti.

(55) InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikkaikkunalle neuvonta-aloitteilla, jotka ovat EIP‑ryhmän tai muiden neuvontakumppaneiden täytäntöön panemia taikka suoraan komission täytäntöön panemia. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi edistettävä maantieteellistä monipuolistamista unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien tavoitteiden edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pienten hankkeiden yhdistämiseen suuremmiksi salkuiksi. Komission, EIP-ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tuen tehokkuuden, synergiaetujen ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa ottaen huomioon paikallisten toteutuskumppaneiden asiantuntemus ja paikalliset valmiudet sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 [15] perustettu Euroopan investointineuvontakeskus. Lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava keskitetty yhteyspiste hankekehitystuelle, jota InvestEU-neuvontakeskus antaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille.

(56) Komission olisi perustettava InvestEU-neuvontakeskus EIP-ryhmä tärkeimpänä kumppaninaan ja hyödynnettävä Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta saatuja kokemuksia. Komission olisi vastattava InvestEU-neuvontakeskuksen poliittisesta ohjauksesta sekä keskitetyn yhteyspisteen hallinnoinnista. EIP-ryhmän olisi tarjottava politiikkaikkunoiden mukaisia neuvonta-aloitteita. EIP-ryhmän olisi lisäksi tarjottava komissiolle operatiivisia palveluja, myös antamalla panoksensa neuvonta-aloitteita koskevaan strategiseen ja poliittiseen ohjeistukseen, kartoittamalla olemassa olevia ja tulevia neuvonta-aloitteita, arvioimalla neuvontatarpeita ja antamalla komissiolle neuvoja optimaalisista keinoista vastata näihin tarpeisiin olemassa olevien tai uusien neuvonta-aloitteiden avulla.

(57) Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, ottaen huomioon nykyiset tukijärjestelyt ja paikalliset kumppanit; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Jotta voidaan helpottaa neuvonnan tarjoamista paikallistasolla ja varmistaa tukien tehokkuus, synergiavaikutus ja tosiasiallinen maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionin alueella, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa sekä hyödynnettävä ja käytettävä niiden asiantuntemusta.

(58) InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava neuvontaa pienikokoisille hankkeille ja startup-yrityshankkeille etenkin silloin, kun startup-yritys pyrkii suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla, ottaen huomioon muut palvelut, joilla nämä toimet voidaan kattaa, ja pyrkien synergiaan kyseisten palvelujen kanssa.

(59) InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinakehitystoiminnan kehittämistä varten. Tällainen tuki olisi kohdennettava myös rahoituksen välittäjiin, jotka ovat avainasemassa, jotta pk-yrityksiä ja muita toimijoita voidaan auttaa saamaan rahoitusta ja hyödyntämään koko potentiaalinsa, ja sen olisi sisällettävä teknistä apua. Neuvontatuen tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko lisää huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä, mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöt tai kulttuuriala ja luovat alat. Valmiuksien kehittämistuen pitäisi olla täydentävää tukea niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyt politiikan alat kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten organisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

(60) Olisi otettava käyttöön InvestEU-portaali, joka tarjoaa helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen hanketietokannan, jolla lisätään rahoitusta tarvitsevien investointihankkeiden näkyvyyttä ja jonka tarkoituksena on erityisesti tarjota toteutuskumppaneille unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukainen mahdollinen investointihankejatkumo.

(61) InvestEU:n yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia ja vahvistaa unionin taloutta pitkällä aikavälillä. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa [Euroopan unionin elpymisväline] säädettyjen määräaikojen noudattaminen. Tämä vaatimus täyttyisi, jos toteutuskumppaneiden kanssa tehtäisiin asiaankuuluvat takuusopimukset 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

(62) InvestEU-ohjelmaa on paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen [16] 22 ja 23 kohdan nojalla arvioitava kerättyjen tietojen perusteella erityisten seurantavaatimusten mukaisesti välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella voidaan arvioida InvestEU-ohjelman käytännön vaikutuksia.

(63) Olisi otettava käyttöön kattava seurantakehys, joka perustuu tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, jotta voidaan seurata edistymistä unionin tavoitteissa. Jotta vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan voidaan varmistaa, komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman edistymisestä, vaikutuksista ja sen perusteella toteutetuista toimista.

(64) Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT‑sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatetta koskevia yleistyneitä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(65) InvestEU-ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien talousarviotakuuta koskevat säännöt.

(66) Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 [17], neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 [18], neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 [19] ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 [20] mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 [21] mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle – niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön – ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(67) Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA‑sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmansien maiden osallistuminen voi perustua myös muihin oikeudellisiin välineisiin. Tässä asetuksessa olisi oltava erityinen säännös, jolla myönnetään toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(68) Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä annetun neuvoston päätösehdotuksen (”MMA‑assosiaatiopäätös”)][22] 83 artiklan nojalla saada rahoitusta InvestEU‑ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(69) Jotta voidaan täydentää tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia investointisuuntaviivoilla ja indikaattoreiden tulostaululla ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa mukauttamista sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä indikaattoreista, joita johtokunta käyttää määrittääkseen jäsenvaltiot ja alat, jotka kärsivät taloudellisesti eniten covid-19-pandemiasta, ja jäsenvaltiot, joissa valtion vakavaraisuustukea on rajoitetummin saatavilla, ja näiden indikaattoreiden soveltamista koskevasta menetelmästä sekä eri politiikkaikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta, tulostaulusta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näiden investointisuuntaviivojen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitusta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(69 a) On tarpeen varmistaa, että InvestEU pannaan täytäntöön mahdollisimman pian sen voimaantulon jälkeen. Sen vuoksi olisi asianmukaista antaa toteutuskumppaneille mahdollisuus toimittaa rahoitus- ja investointitoimet komissiolle ennen investointikomitean toiminnan aloittamista tai ennen asiaankuuluvan takuusopimuksen tekemistä. Tällaisissa tapauksissa komission olisi vastattava toimien hyväksymisestä. Olisi myös oltava mahdollista yhdistää tarvittaessa ja ennakkoarvioinnin perusteella sekä tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustetut rahoitusvälineet että asetuksella (EU) 2015/1017 perustettu EU:n takaus tämän asetuksen mukaisiin rahoitusvälineisiin.

(70) InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava unionin laajuisiin ja jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava uusiin tai monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1. Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta myönnetään EU:n takuu unionin sisäisten politiikkojen tavoitteisiin myötävaikuttavien toteutuskumppaneiden toteuttamien rahoitus- ja investointitoimien tukemiseksi.

2. Lisäksi tällä asetuksella perustetaan neuvontamekanismi tarjoamaan tukea investointikelpoisten hankkeiden kehittämiseen ja rahoituksen saantiin ja avustamaan niihin liittyvien valmiuksien kehittämisessä, jäljempänä ’InvestEU-neuvontakeskus’. Tällä asetuksella perustetaan myös tietokanta, jonka avulla hankkeet, joille hankkeiden toteuttajat hakevat rahoitusta, saavat näkyvyyttä, ja jonka kautta sijoittajat saavat tietoa investointimahdollisuuksista, jäljempänä ’InvestEU-portaali’.

3. Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman tavoitteet, sen talousarvio ja EU:n takuun määrä vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) ’InvestEU-ohjelmalla’ InvestEU-rahastoa, InvestEU-neuvontakeskusta, InvestEU‑portaalia ja rahoitusta yhdistäviä toimia yhdessä;

2) ’EU:n takuulla’ yleistä, peruuttamatonta, ehdotonta ja vaadittaessa maksettavaa talousarviotakuuta unionin talousarviosta, jonka puitteissa varainhoitoasetuksen 219 artiklan 1 kohdan mukaiset talousarviotakuut tulevat voimaan toteutuskumppaneiden kanssa tehtyjen yksittäisten takuusopimusten tullessa voimaan;

3) ’politiikkaikkunoilla’ 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja osa-alueita, joita tuetaan kohdennetusti EU:n takuulla;

4) ’osioilla’ EU:n takuun osia, jotka määritellään takuun perustana olevien varojen alkuperän perusteella;

5) ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukimuotoja tai näitä molempia kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten tai kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin; unionin ohjelmat, joita rahoitetaan muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, esimerkiksi EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, voidaan rinnastaa tässä määritelmässä unionin talousarviosta rahoitettaviin unionin ohjelmiin;

6) ’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia;

7) ’EIP-ryhmällä’ EIP:tä, sen tytäryhtiöitä ja muita Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 5, jäljempänä ’EIP:n perussääntö’, olevan 28 artiklan 1 kohdan nojalla perustettuja yksikköjä;

8) ’rahoitusosuudella’ toteutuskumppanin oman riskinottokapasiteetin muotoista rahoitusosuutta, joka annetaan samoin ehdoin EU:n takuun kanssa tai toisessa muodossa, joka mahdollistaa InvestEU-ohjelman tehokkaan toteuttamisen ja varmistaa samalla etujen asianmukaisen yhteensovittamisen;

9) ’rahoitusosuussopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja yksi tai useampi jäsenvaltio määrittelevät EU:n takuun ehdot 9 artiklassa vahvistetussa jäsenvaltio‑osiossa;

10) ’rahoitustuotteella’ rahoitusmekanismia tai -järjestelyä, jonka ehtojen nojalla toteutuskumppani tarjoaa suoraa tai välitettyä rahoitusta lopullisille saajille käyttämällä mitä tahansa 15 artiklassa tarkoitettua rahoitustyyppiä;

11) ’rahoitus- ja/tai investointitoimilla’ toteutuskumppanin omissa nimissään sisäisten sääntöjensä, toimintapolitiikkojensa ja menettelyjensä mukaisesti toteuttamia toimia, jotka esitetään toteutuskumppanin tilinpäätöstiedoissa tai, tapauksen mukaan, ilmoitetaan kyseisten tilinpäätöstietojen liitteissä ja joilla lopullisille saajille annetaan rahoitusta suoraan tai välillisesti rahoitustuotteiden välityksellä;

12) ’yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla’ rahastoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden osoittaa osan kyseisistä rahastoista talousarviotakuun rahoittamiseen InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osiossa, eli Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) ja [oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa][23];

13) ’takuusopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja toteutuskumppani määrittävät ehdot, jotka koskevat ehdotusten tekemistä EU:n takuun myöntämisestä rahoitus- ja investointitoimille, EU:n takuun myöntämistä kyseisille toimille ja kyseisten toimien toteuttamista tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

14) ’toteutuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, kuten rahoituslaitosta tai muuta rahoituksen välittäjää, jonka kanssa komissio on tehnyt takuusopimuksen;

15) ’Euroopan yhteistä etua koskevalla tärkeällä hankkeella’ hanketta, joka täyttää kaikki kriteerit, jotka on vahvistettu Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteista annetussa komission tiedonannossa (EUVL C 188, 20.6.2014, s. 4) tai mahdollisissa myöhemmissä tarkistuksissa;

16) ’InvestEU-neuvontakeskuksella’ 24 artiklassa määriteltyä teknistä apua;

17) ’neuvontasopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja neuvontakumppani määrittävät InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanoa koskevat ehdot;

18) ’neuvonta-aloitteella’ teknistä apua ja neuvontapalveluja, joilla tuetaan investointeja, mukaan lukien neuvontakumppaneiden, komission kanssa sopimuksen tehneiden ulkoisten palveluntarjoajien tai toimeenpanovirastojen tarjoamat valmiuksien kehittämistoimet;

19) ’neuvontakumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, kuten rahoituslaitosta tai muuta yhteisöä, jonka kanssa komissio on tehnyt neuvontasopimuksen yhden tai useamman neuvonta-aloitteen toteuttamiseksi, lukuun ottamatta neuvonta-aloitteita, joiden toteuttajina ovat komission tai toimeenpanovirastojen kanssa sopimuksen tehneet ulkoiset palveluntarjoajat;

20) ’InvestEU-portaalilla’ 25 artiklassa määriteltyä tietokantaa;

21) ’investointisuuntaviivoilla’ 7 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja delegoidulla säädöksellä vahvistettuja suuntaviivoja;

22) ’investointijärjestelyllä’ erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a) kansallinen tai alueellinen järjestely, johon on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella;

b) rajatylittävä, usean maan kattava, alueellinen tai makroalueellinen järjestely, johon on koottu investointihankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useilta alueilta tai useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista;

c) aihekohtainen järjestely, johon on koottu tietyn alan investointihankkeita;

23) ’mikrorahoituksella’ asetuksen [[ESR+] numero] [2 artiklan 11 kohdassa] määriteltyä mikrorahoitusta;

24) ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

25) ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY [24] liitteessä tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

26) ’pienillä midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja joissa on enintään 499 työntekijää;

26 a) ’yrityksillä’ vakavaraisuustuki-ikkunassa yrityksiä, hankeyhtiöitä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja muita oikeudellisia rakenteita;

27) ’yhteiskunnallisilla yrityksillä’ asetuksen [[ESR+] numero] [2 artiklan 15 kohdassa] määriteltyjä yhteiskunnallisia yrityksiä;

28) ’kolmansilla mailla’ maita, jotka eivät ole unionin jäsenvaltioita.

3 artikla

InvestEU-ohjelman tavoitteet

1. InvestEU-ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään:

a) unionin kilpailukykyä, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

b) unionin talouden kasvua ja työllisyyttä, unionin talouden kestävyyttä sekä sen ympäristö- ja ilmastoulottuvuutta, joka myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen;

c) unionin sosiaalista sopeutumiskykyä, osallistavuutta ja innovatiivisuutta;

d) tieteen ja teknologian kehityksen sekä kulttuurin ja koulutuksen edistämistä;

e) unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta;

f) taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämistä; tai

g) unionin talouden ja erityisesti pk-yritysten kestävää ja osallistavaa elpymistä covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen, aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden olemassa olevien strategisten arvoketjujen ylläpitämistä ja vahvistamista ja uusien tällaisten arvoketjujen kehittämistä sekä unionille strategisesti tärkeän toiminnan ylläpitämistä ja lujittamista kriittisen infrastruktuurin, olipa se fyysistä tai virtuaalista tai henkiseen omaisuuteen perustuvaa, muutokseen johtavan teknologian, mullistavien innovaatioiden ja yritysten ja kuluttajien tarvitsemien hyödykkeiden osalta ja kestävän siirtymän tukemista unionin vuoden 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden mukaisesti ja ottaen huomioon ”ei merkittävää haittaa” -tavoite.

2. InvestEU-ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a) kestävään infrastruktuuriin liittyvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla;

b) tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon liittyvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen, mukaan lukien innovatiivisten yritysten laajentamisen ja teknologioiden markkinoille saattamisen tukeminen, 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla;

c) pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen ja tällaisten yritysten maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lisääminen;

d) yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen, jotta voidaan tukea sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen ja taitoihin kohdistuvia rahoitus- ja investointitoimia sekä kehittää ja vakiinnuttaa sosiaalisten investointien markkinoita 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla;

e) rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla unionin ▌ strategisen riippumattomuuden ja kestävyyden ja sen talouden osallistavuuden ja lähentymisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä talouden häiriöiden sietokyvyn vahvistamiseksi;

e a) johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden ja unionissa toimivien yritysten vakavaraisuuden tukeminen.

4 artikla

EU:n takuun talousarvio ja määrä

1. Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota varten EU:n takuu on 91 773 320 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia. Tästä rahoitusasteesta johtuvaa rahoitusta laskettaessa otetaan huomioon myös 34 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä.

Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero][25] [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP:n strategiasuunnitelma-]asetuksen [numero][26] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla ja [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen yhteydessä laadittaviin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanon mukaisesti osoittamalla määrällä.

Jäsenvaltiot voivat suorittaa myös käteisellä lisämaksun EU:n takuun korottamiseksi jäsenvaltio-osiota varten. Kyseistä määrää pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona.

Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka varainhoitoasetuksen 218 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.

2. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määrästä 31 153 850 000 euroa (käypinä hintoina) osoitetaan asetuksen [EURI] 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanotoimiin 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita varten.

Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määrästä 19 850 000 000 euroa (käypinä hintoina) osoitetaan asetuksen [EURI] 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanotoimiin 3 artiklan 2 kohdan a ja e a alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita varten.

Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määrästä 40 769 470 000 euroa osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita varten.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut määrät ovat käytettävissä vasta asetuksen [EURI] 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

EU-osiota varten tarkoitetun EU:n takuun ohjeellinen jakautuminen esitetään tämän asetuksen liitteessä I. Komissio voi tarvittaessa poiketa liitteessä I tarkoitetuista määristä enimmillään 15 prosenttia kunkin tavoitteen osalta. Komissio ilmoittaa tällaisesta poikkeamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Jäljempänä VI ja VII luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 824 733 000 euroa (käypinä hintoina).

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät.

4 a. Jos asetuksen [EURI] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja avustuksia ei ole käytetty kokonaisuudessaan 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä tai jos asetuksen [EURI] 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja lainoja jäsenvaltioille ei ole myönnetty 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä, osa käyttämättä jääneestä määrästä tai kohdentamattomasta liikkumavarasta, joka on enintään 16 000 000 000 euroa (käypinä hintoina), asetetaan ilman eri toimenpiteitä InvestEU-rahaston käyttöön EU:n takuun rahoittamiseksi kaudella 2024–2027 asetuksen [EURI] X artiklan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuun määrää ja tämän asetuksen liitteessä I vahvistettua EU:n takuun jakautumista mukautetaan vastaavasti ylöspäin.

5 artikla

InvestEU-rahastoon assosioituneet kolmannet maat

Seuraavat kolmannet maat voivat varainhoitoasetuksen 218 artiklan 2 kohdan nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen, strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaa lukuun ottamatta, voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

a) Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b) unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja tällaisten kolmansien maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c) Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat kolmannet maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja tällaisten kolmansien maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d) muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i) varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii) vahvistetaan unionin ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti;

iii) ei anneta kolmannelle maalle unionin ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv) taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1. EU:n takuun toteutuksessa käytetään välillistä hallinnointia, johon osallistuvat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iii, v ja vi alakohdassa tarkoitetut elimet. Tämän asetuksen mukaisen unionin rahoituksen muut muodot, mukaan lukien varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti toteutettavat avustukset ja tämän artiklan mukaisesti toteutettavat rahoitusta yhdistävät toimet, toteutetaan varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa tai välillistä hallinnointia käyttäen, mahdollisimman sujuvasti ja varmistaen tehokas ja johdonmukainen tuki EU:n toimintapolitiikoille.

2. EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien, jotka ovat osa rahoitusta yhdistävää toimea, jossa tämän asetuksen mukaista tukea yhdistetään yhdestä tai useammasta muusta unionin ohjelmasta tulevaan tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta katettavaan tukeen,

a) on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään sitä unionin ohjelmaa koskevissa säännöissä, jonka nojalla tuesta päätetään;

b) on oltava tämän asetuksen mukaisia.

3. Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa on mukana rahoitusväline, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin muista ohjelmista tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta käyttämättä tämän asetuksen mukaista EU:n takuuta, on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja oltava niiden tukikelpoisuusperusteiden mukaisia, jotka esitetään sitä unionin ohjelmaa koskevissa säännöissä, jonka nojalla tukea myönnetään.

4. Tukimuodoista, joita ei makseta takaisin, ja unionin talousarviosta tulevista rahoitusvälineistä, jotka muodostavat osan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta rahoitusta yhdistävästä toimesta, päätetään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen unionin ohjelman sääntöjä noudattaen ja ne toteutetaan rahoitusta yhdistävän toimen puitteissa tätä asetusta ja varainhoitoasetuksen X osastoa noudattaen.

Tällaisiin rahoitusta yhdistäviin toimiin liittyvässä raportoinnissa on käsiteltävä myös sitä, vastaavatko toimet niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään sitä unionin ohjelmaa koskevissa säännöissä, jonka nojalla tuesta päätetään, kuten myös sitä, ovatko toimet tämän asetuksen mukaisia.

II LUKU

InvestEU-rahasto

7 artikla

Politiikkaikkunat

1. InvestEU-rahasto toimii seuraavien kuuden politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:

a) kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna, joka käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, liikenneturvallisuus, johon kuuluu unionin tavoite, että kuolemaan johtavat onnettomuudet ja vakavat loukkaantumiset loppuvat tieliikenteessä vuoteen 2050 mennessä, rautatie- ja tieinfrastruktuurin korjaaminen ja kunnossapito, energia, erityisesti uusiutuva energia, energiatehokkuus vuoden 2030 energiapuitteiden mukaisesti, rakennusten perusparannushankkeet, joissa keskitytään energiansäästöön, ja rakennusten liittäminen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa järjestelmää, yhteenliitäntäasteen, digitaalisten yhteyksien ja niiden saatavuuden parantaminen muun muassa maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret, vesi, myös sisävesiväylät, jätehierarkian ja kiertotalouden mukainen jätehuolto, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, kulttuuriperintö, matkailu, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristö- ja ilmastokestävyyteen tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita ja jotka täyttävät ympäristö- tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

b) tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna, joka käsittää seuraavat: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovointitoiminta, teknologioiden ja tutkimustulosten siirtäminen markkinoille markkinoiden edistäjien ja yritysten välisen yhteistyön tukemiseksi, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja innovatiivisten yritysten laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio;

c) pk-yritysten politiikkaikkuna, joka käsittää seuraavat: pääasiassa pk-yritysten, innovatiiviset ja kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivat pk-yritykset mukaan lukien, sekä pienten midcap-yritysten rahoituksen saanti ja saatavuus;

d) sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna, joka käsittää seuraavat: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus, yhteisötalous, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, sosiaalinen infrastruktuuri, mukaan lukien terveys- ja koulutusinfrastruktuuri sekä sosiaalinen ja opiskelija-asuntotuotanto, sosiaalinen innovointi, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, osallistaminen ja saavutettavuus, kulttuuritoiminta ja luova toiminta, joilla on yhteiskunnallinen päämäärä, ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset;

e) strategisten eurooppalaisten investointien politiikkaikkuna, joka käsittää seuraavat: strategiset, tulevaisuuteen suuntautuvat investoinnit, joilla tuetaan sellaisia unioniin sijoittautuneita ja unionissa toimivia lopullisia tuensaajia, pk‑yritykset ja startup-yritykset mukaan lukien, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille, erityisesti ilmastosiirtymän ja digitaalisen muutoksen ▌ näkökulmasta maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseen, vihreään ja digitaaliseen Eurooppaan tähtäävässä Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa kuvattujen painopisteiden, teollisiin ekosysteemeihin perustuvan kehitysmallin ja [eurooppalaisessa ilmastolaissa vahvistetun] unionin ilmastoneutraaliustavoitteen ja vuoden 2030 tavoitteen mukaisesti; ikkunasta tuetaan hankkeita, joilla parannetaan unionin talouden kilpailukykyä, rakennetaan uudelleen tuotantokapasiteettia, vähennetään riippuvuutta haavoittuvista toimitusketjuista ja edistetään yrittäjyyttä, työpaikkojen luomista ja parempaa häiriönsietokykyä jollakin seuraavista osa-alueista:

i) kriittisten terveyspalvelujen tarjoaminen, lääkkeiden, myös rokotteiden, ja niiden välituotteiden, vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja raaka‑aineiden valmistus ja varastointi; lääkinnälliset laitteet; sairaalatarvikkeet ja lääkinnälliset tuotteet, kuten hengityskoneet, suojavaatteet ja -varusteet, diagnostiset materiaalit ja välineet; henkilönsuojaimet; desinfiointiaineet ja niiden välituotteet sekä niiden tuotannossa tarvittavat raaka-aineet; terveydenhuolto- ja terveysjärjestelmien muutosjoustavuuden vahvistaminen valmistauduttaessa tulevaan kriisinhallintavalmiuteen, myös kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien stressitestien toteuttaminen, ja pelastuspalvelujärjestelmän häiriönsietokyvyn vahvistaminen kansanterveysuhkissa elintärkeiden tuotteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden periaatteiden mukaisesti;

ii) kriittinen infrastruktuuri, olipa se fyysistä, analogista tai digitaalista, mukaan lukien infrastruktuurielementit ja liikkuva omaisuus, jotka on määritelty kriittisiksi energian, liikenteen, julkinen liikenne ja aktiivinen liikkuvuus mukaan lukien, logistiikan, ympäristön, veden, terveyden, turvallisen digitaalisen viestinnän ja turvallisten digitaalisten verkkojen, 5G:n ja erittäin nopeiden sähköisten viestintäverkkojen, esineiden internetin, verkkopalvelualustojen, turvallisen reunalaskennan ja turvallisten pilvipalvelujen, tietojenkäsittelyn tai tietojentallennuksen, maksu- ja finanssi-infrastruktuurin, ilmailu- ja avaruusalan, turvallisuuden ja puolustuksen, viestinnän, tiedotusvälineiden, audiovisuaalialan, kulttuurin ja luovuuden, koulutuksen, vaali-infrastruktuurin ja uhanalaisten kohteiden, julkisen hallinnon, turvallisuuden ja asumisen osalta, sekä maa ja kiinteistöt, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tällaisen kriittisen infrastruktuurin käyttämiselle;

iii) edellä ii alakohdassa tarkoitetun kriittisen infrastruktuurin ja liikkuvan omaisuuden toiminnan ja ylläpidon kannalta olennaisten taitotiedon, tavaroiden, teknologioiden ja palvelujen tarjoaminen;

iv) keskeiset kehitystä vauhdittavat, muutosvoimaiset, vihreät ja digitaaliset teknologiat ja mullistavat innovaatiot, joihin investoiminen on unionin talouden sekä kestävän ja innovatiivisen teollisen tulevaisuuden, myös uudelleenteollistamisen, kannalta strategisesti tärkeää, pitäen mielessä oikeudenmukaisen siirtymän periaate ja laajat yhteiskunnalliset hyödyt, mukaan lukien

a) tekoäly, lohkoketjut ja hajautetun tilikirjan teknologiat, ohjelmistot, robotiikka, puolijohteet, mikroprosessorit, reuna- ja pilviteknologiat, suurteholaskenta, kyberturvallisuus, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia, turvallisen, kestävän, älykkään ja automatisoidun liikkuvuuden ja logistiikan teknologiat kaikissa liikennemuodoissa;

b) uusiutuvan energian teknologiat ja muut energiateknologiat, jotka edistävät ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä, energian varastointiteknologiat, kuten kestävät akut, kestävän liikenteen teknologiat, puhdasta vetyä ja polttokennoja hyödyntävät sovellukset, teollisuuden hiilestä irtautumisen teknologiat, infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja tuotantolaitoksissa energiakäänteen edistämiseksi, kiertotalouden teknologiat ja toimitusketjut;

b a) avaruusjärjestelmät ja -teknologiat, mukaan lukien kriittiset avaruuskomponentit, sekä avaruuspohjaiset palvelut ja sovellukset;

c) biolääketiede, nanoteknologiat, bioteknologiat, lääkkeet ja kehittyneet, uusiutuvat ja kiertoon perustuvat materiaalit;

c a) matkailu;

v) tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden massatuotantoon tarkoitetut kierrätys- ja tuotantolaitokset unionissa;

vi) kriittisten hyödykkeiden, kuten energian, raaka-aineiden, ellei niihin jo sovelleta lainsäädännöllisiä vaatimuksia, tai elintarvikkeiden, toimittaminen ja varastointi unionin julkisia toimijoita, yrityksiä tai kuluttajia varten, ottaen strategisissa arvoketjuissa ja strategisissa ekosysteemeissä huomioon energiatehokkuuden ja kiertotalouden;

vii) unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta kriittiset teknologiat, hyödykkeet ja sovellukset, kuten turvallisuus-, puolustus ja avaruusala ja kyberturvallisuus, sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 2 artiklan 1 kohdassa ja asiaan liittyvässä lainsäädännössä määritellyt kaksikäyttötuotteet; lisäksi lopulliset tuensaajat eivät saa viedä puolustukseen liittyvää teknologiaa kolmansiin maihin, jotka uhkaavat jäsenvaltioiden alueellista koskemattomuutta, rikkovat järjestelmällisesti kansainvälistä oikeutta tai vaarantavat alueellisen tai maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vakauden;

vii a) investoinnit yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, startup-yrityksiin, perheyrityksiin ja yhteisöihin, ja niille suunnattu tekninen apu niiden arvoketjujen ja liiketoimintamallien häiriönsietokyvyn parantamiseksi, yrittäjyysosaamisen edistämiseksi sekä yrittäjyyttä edistävien edellytysten tukemiseksi, muun muassa kehittämällä klusteriverkostoja ja digitaali-innovaatiokeskittymiä, sekä teknologisen ja kestävän alakohtaisen kehityksen tukemiseksi;

vii b) kriittinen varhainen havaitseminen ja koordinoidut institutionaaliset ja taloudelliset toimintavalmiudet, jotta voidaan reagoida kriisiriskiin, sekä toiminnan ja palvelujen jatkuvuutta koskevien ratkaisujen edistäminen keskeisille julkisille ja yksityisille instituutioille ja sektoreille;

vii c) investoinnit uuteen avaruusalan toimintaan sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä, jotta voidaan saattaa markkinoille kaikkein lupaavimmat teknologiat ja sovellukset ja näin varmistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukyky;

vii d) strategiset investoinnit uusiutuvaan energiaan ja sellaisiin energiatehokkuushankkeisiin, rakennusten perusparannukset mukaan lukien, joilla on hyvät mahdollisuudet edistää merkittävästi direktiiveissä (EU) 2018/2001, (EU) 2018/2002 ja (EU) 2018/844 asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja edistää ilmastoneutraalia ja energiatehokasta rakennusalaa osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa [rakennusten perusparannusaaltoa koskevan strategian] mukaisesti, tai unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin mukaiset toimet, jotka voivat saada tukea InvestEU-ohjelmasta.

Lisäksi tämän ikkunan mukaisen rahoituksen lopulliset saajat eivät saa olla kolmannen maan tai kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa ja niiden toimeenpanevan johdon on oltava unionissa, jotta unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta voidaan suojella.

Johtokunta asettaa muilla strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaan kuuluvilla osa-alueilla mahdollisesti tarvittavat vaatimukset, jotka koskevat lopullisiin saajiin kohdistuvaa määräysvallan käyttöä ja niiden toimeenpanevaa johtoa sekä rahoituksen välittäjiin kohdistuvaa määräysvallan käyttöä, ottaen huomioon mahdolliset sovellettavat yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

e a) vakavaraisuustuki-ikkuna, joka käsittää seuraavat: vakavaraisuustuki yrityksille, jotka eivät olleet valtiontukisääntöjen määritelmän mukaan vaikeuksissa jo vuoden 2019 lopussa mutta joihin on sen jälkeen kohdistunut merkittäviä vakavaraisuusriskejä covid-19-kriisin vuoksi, tai yrityksille, jotka on perustettu 31 päivänä joulukuuta 2020 tai sitä ennen ja jotka ovat hankkineet valtiontukisääntöjen määritelmän mukaan vaikeuksissa jo vuoden 2019 lopussa olleen yrityksen omaisuutta tai sivuliikkeitä tai hallinnoivat niitä, edellyttäen, että näiden yritysten johto ei ole sama kuin valtiontukisääntöjen määritelmän mukaan vaikeuksissa olleen yrityksen johto.

Vakavaraisuustuki-ikkuna on avoin kaikille jäsenvaltioille ja liitteessä II tarkoitetuille aloille. Suurin osa vakavaraisuustuki-ikkunasta myönnettävästä InvestEU-ohjelman rahoituksesta käytetään tukemaan

a) tukikelpoisia yrityksiä jäsenvaltioissa ja aloilla, jotka kärsivät taloudellisesti eniten covid-19-pandemiasta;

b) tukikelpoisia yrityksiä niissä jäsenvaltioissa, joissa valtion vakavaraisuustukea on rajoitetummin saatavilla.

Komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 33 artiklan mukaisesti indikaattorit, joita johtokunta käyttää määrittääkseen jäsenvaltiot ja alat, jotka kärsivät taloudellisesti eniten covid-19-kriisistä, ja jäsenvaltiot, joissa valtion vakavaraisuustukea on rajoitetummin saatavilla, sekä näiden indikaattoreiden soveltamista koskevan menetelmän.

Vakavaraisuustuki-ikkunasta tukea saavien yritysten on noudatettava mahdollisuuksien mukaan korkeatasoisia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vähimmäissuojatoimia johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Tällaisiin ohjeisiin on sisällyttävä asianmukaisia määräyksiä tarpeettoman hallinnollisen rasituksen välttämiseksi siten, että huomioon otetaan yritysten koko ja pk-yrityksiin sovelletaan kevyempiä määräyksiä. Tällaisia yrityksiä on kannustettava ottamaan käyttöön vihreää siirtymää koskevia suunnitelmia, etenemään digitaalisessa muutoksessaan ja turvaamaan työllisyys. Yrityksille tarjotaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyvää teknistä apua.

Vakavaraisuustuki-ikkunan toteutuskumppaneiden ja rahoituksen välittäjien on oltava johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneita ja toimittava unionissa. Johtokunta vahvistaa kyseisten välittäjien valvontaa koskevat mahdollisesti tarvittavat vaatimukset ottaen huomioon mahdollisesti sovellettavat yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet.

1 a. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toinen pilari eli oikeudenmukaisen siirtymän järjestely perustetaan horisontaalisesti kaikissa politiikkaikkunoissa. Järjestelyyn sisältyvät investoinnit, joilla puututaan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymäprosessista kohti unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista.

2. Jos 23 artiklassa tarkoitetulle investointikomitealle ehdotettu rahoitus- tai investointitoimi kuuluu useampaan kuin yhteen politiikkaikkunaan, sen katsotaan kuuluvan siihen politiikkaikkunaan, johon sen päätavoite tai sen useimpien alahankkeiden päätavoite kuuluu, ellei investointisuuntaviivoissa määritetä toisin.

3. Rahoitus- ja investointitoimet on seulottava sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia. Jos toimilla on tällaisia vaikutuksia, niiden ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot 4 kohdassa tarkoitetun ohjeistuksen perusteella. Tiettyä ohjeistuksessa määritettyä kokoa pienemmät hankkeet vapautetaan kestävyyden varmistamisesta. Hankkeille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa, ei saa myöntää tämän asetuksen mukaista tukea. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava perustelu investointikomitealle.

4. Komissio laati kestävyysohjeistuksen, jolla voidaan unionin ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden ja -normien mukaisesti

a) varmistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia tekemällä ilmastoon liittyvän haavoittuvuuden ja riskin arviointi, asiaankuuluvien sopeutumistoimenpiteiden toteuttaminen mukaan lukien, ja sisällyttää ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;

b) ottaa huomioon hankkeiden kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;

c) arvioida hankkeiden sosiaalinen vaikutus, myös sukupuolten tasa-arvoon, tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen sekä sellaisten alueiden ja alojen taloudelliseen kehitykseen, joihin vaikuttavat rakenteelliset haasteet, kuten tarve pyrkiä hiilivapaaseen talouteen;

d) tunnistaa hankkeet, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa;

e) antaa toteutuskumppaneille ohjeita 3 kohdassa säädettyä seulontaa varten.

5. Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi.

6. Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 60 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytettävä osa EU:n takuusta jaetaan niin, että 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen osa-alueiden välillä pyritään saavuttamaan tasapaino.

7. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 33 artiklan mukaisesti, jotta tätä asetusta voidaan täydentää määrittelemällä kunkin politiikkaikkunan investointisuuntaviivat. Investointisuuntaviivoissa vahvistetaan myös järjestelyt 1 a kohdassa tarkoitetun oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn täytäntöönpanoa varten. Investointisuuntaviivat laaditaan tiiviissä vuoropuhelussa EIP-ryhmän ja muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa.

8. Strategiseen eurooppalaisten investointien ikkunaan kuuluvien turvallisuus-, puolustus- ja avaruusalaa sekä kyberturvallisuutta koskevien rahoitus- ja investointitoimien osalta investointisuuntaviivoissa voidaan asettaa rajoituksia kriittisiä ja unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden takaamisen kannalta olennaisia teknologioita koskevien immateriaalioikeuksien siirrolle ja lisensoinnille.

9. Komissio saattaa investointisuuntaviivojen soveltamista ja tulkintaa koskevat tiedot toteutuskumppaneiden, investointikomitean ja neuvontakumppaneiden saataville.

8 artikla

Osiot

1. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikkaikkunat koostuvat EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. Osioiden avulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

a) EU-osion avulla puututaan seuraaviin tilanteisiin:

i) unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet;

ii) unionin laajuiset tai jäsenvaltiokohtaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii) markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, jotka edellyttävät innovatiivisten rahoitusratkaisujen ja markkinarakenteiden kehittämistä, erityisesti uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet;

b) jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen politiikkatavoitteita tai jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla suorittaman lisämaksun politiikkatavoitteita ja erityisesti vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa puuttumalla sen alueiden väliseen epätasapainoon.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja osioita käytetään tarvittaessa täydentävästi tietyn rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen, myös yhdistämällä tukea molemmista osioista.

9 artikla

Jäsenvaltio-osioon sovellettavat erityissäännökset

1. Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa vapaaehtoisesti [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP:n strategiasuunnitelmaa koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla vahvistettuihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanon mukaisesti, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa, tai ne käytetään yhteistyössä hallinnoidusta rahastosta tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla vahvistettuihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanon mukaisista rahoitusosuuksista InvestEU-neuvontakeskukselle suoritettavaan mahdolliseen rahoitusosuuteen. Kyseiset määrät käytetään edistämään [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] 7 artiklassa tarkoitetussa kumppanuussopimuksessa, InvestEU-ohjelmaa edistävissä ohjelmissa tai YMP:n strategiasuunnitelmassa taikka asianomaisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määritettyjen politiikkatavoitteiden saavuttamista.

Jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamalla lisämaksulla rahoitetaan jäsenvaltio-osioon kuuluvaa EU:n takuun osaa.

2. Jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.

Tämän kohdan neljättä alakohtaa ja tämän artiklan 5 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti suorittamaan lisämaksuun.

Tämän artiklan säännöksiä, jotka liittyvät [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] 10 artiklan 1 kohdan nojalla tai [YMP:n strategiasuunnitelma-]asetuksen 75 artiklan 1 kohdan nojalla tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla laadittuihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanon mukaisesti osoitettuihin määriin, ei sovelleta rahoitusosuussopimukseen, joka koskee 4 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltion suorittamaa lisämaksua.

Jäsenvaltio ja komissio tekevät rahoitusosuussopimuksen tai sitä koskevan muutoksen neljän kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen kumppanuussopimuksen hyväksymisestä tai [YMP-]asetuksessa tarkoitetun YMP:n strategiasuunnitelman tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla vahvistetun elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymisestä, tai samaan aikaan, kun komissio tekee [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen 10 artiklassa tarkoitetun päätöksen ohjelman muuttamisesta tai [YMP-]asetuksen 107 artiklassa tarkoitetun päätöksen YMP:n strategiasuunnitelman muuttamisesta tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen 18 artiklan mukaisen päätöksen elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttamisesta.

Kahden tai useamman jäsenvaltion on mahdollista tehdä yhteinen rahoitusosuussopimus komission kanssa.

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdassa säädetään, EU:n takuun rahoitusaste on jäsenvaltio-osiossa 40 prosenttia ja sitä voidaan kussakin rahoitusosuussopimuksessa tarkistaa alas- tai ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon riskit, joita liittyy niihin rahoitustuotteisiin, joita aiotaan käyttää.

3. Rahoitusosuussopimuksessa on oltava ainakin seuraavat asiat:

a) jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla vahvistettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion antamalla back‑to-back-takauksella;

b) jäsenvaltion strategia, joka sisältää rahoitustuotteet ja niiden vähimmäisvipuvaikutuksen, maantieteellisen kattavuuden, tarvittaessa myös alueellisen kattavuuden, hanketyypit, investointikauden ja, soveltuvin osin, lopullisten saajien ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien rahoituksen välittäjien ryhmät;

c) yksi tai useampi 14 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti ehdotettu mahdollinen toteutuskumppani ja komission velvollisuus ilmoittaa valittu toteutuskumppani tai valitut toteutuskumppanit kyseiselle jäsenvaltiolle;

d) mahdollinen yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla vahvistettujen elpymis- ja palautumissuunnitelmien rahoitusosuuksista InvestEU-neuvontakeskukselle osoitettava rahoitusosuus;

e) vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon, mukaan lukien raportointi kumppanuussopimukseen, ohjelmaan tai YMP:n strategiasuunnitelmaan taikka elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin politiikkatavoitteisiin liittyvistä indikaattoreista, jotka mainitaan rahoitusosuussopimuksessa;

f) määräykset, jotka koskevat korvausta jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisestä osasta;

g) 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu mahdollinen yhdistäminen EU-osioon kuuluviin varoihin, mukaan lukien monikerroksinen rakenne, jolla riski voidaan kattaa paremmin.

4. Komissio panee rahoitusosuussopimukset täytäntöön toteutuskumppaneiden kanssa 16 artiklan nojalla tehdyillä takuusopimuksilla sekä neuvontakumppaneiden kanssa 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla tehdyillä neuvontasopimuksilla.

Jos takuusopimusta ei ole tehty yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen tekemisestä, rahoitusosuussopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan yhteisestä sopimuksesta. Jos rahoitusosuussopimuksen koko määrää ei ole sidottu yhdellä tai useammalla takuusopimuksella yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen tekemisestä, kyseistä määrää muutetaan tilannetta vastaavasti. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 1 kohdan] tai [YMP-]asetuksen [75 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen nojalla laadittuihin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien asiaankuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanon mukaisesti osoittamista määrärahoista, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] nojalla ja [YMP:n strategiasuunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] ja [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen [X] artiklan nojalla. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jonkin jäsenvaltion tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin kyseiselle jäsenvaltiolle.

Jos takuusopimusta ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdassa] tai [YMP:n strategiasuunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdassa] tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen [X] artiklassa määritetyn ajan kuluessa, rahoitusosuussopimusta muutetaan. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 1 kohdan] tai [YMP-]asetuksen [75 artiklan 1 kohdan] tai [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen [X] artiklan nojalla osoittamista määrärahoista, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdan] nojalla ja [YMP:n strategiasuunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdan] nojalla ja [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen [X] artiklan nojalla. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jonkin jäsenvaltion tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin kyseiselle jäsenvaltiolle.

5. Rahoitettaessa rahoitusosuussopimuksella perustettavaa, jäsenvaltio-osioon kuuluvaa EU:n takuun osaa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) Tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen mahdollinen vuotuinen varojen ylijäämä, joka lasketaan vertaamalla rahoitusosuussopimuksessa määrätyn rahoitusasteen edellyttämää varojen määrää ja tosiasiallista varojen määrää toisiinsa, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 7 kohdan] nojalla ja [YMP:n strategiasuunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 7 kohdan] nojalla ja [elpymis- ja palautumistukiväline]asetuksen [X] artiklan nojalla.

b) Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 213 artiklan 4 kohdassa säädetään, rahoittaminen ei saa tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen aiheuttaa varojen vuotuista kasvua sinä aikana, jona jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseinen osa on saatavilla.

c) Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso laskee alle 20 prosenttiin alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu.

d) Jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso laskee 10 prosenttiin alkuperäisestä rahoituksesta, kyseisen jäsenvaltion on komission pyynnöstä kartutettava varainhoitoasetuksen 212 artiklassa tarkoitettua yhteistä vararahastoa enimmillään 5 prosentilla alkuperäisestä rahoituksesta.

III LUKU

KOMISSION JA EIP-RYHMÄN VÄLINEN KUMPPANUUS

10 artikla

Kumppanuuden soveltamisala

1. Komissio ja EIP-ryhmä muodostavat tämän asetuksen nojalla kumppanuuden, jonka tavoitteena on tukea InvestEU:n toteuttamista ja edistää johdonmukaisuutta, osallistavuutta, täydentävyyttä ja tehokasta käyttöönottoa. Tämän asetuksen mukaisesti ja kuten 3 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa täsmennetään, EIP-ryhmä

a) toteuttaa 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun osuuden EU:n takuusta;

b) tukee InvestEU-rahaston EU-osion ja tarpeen mukaan jäsenvaltio-osion toteuttamista, erityisesti seuraavasti:

i) antamalla panoksensa yhdessä mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa investointisuuntaviivoihin 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti, osallistumalla tulostaulun suunnitteluun 21 artiklan mukaisesti sekä osallistumalla muiden sellaisten asiakirjojen suunnitteluun, joissa vahvistetaan InvestEU-rahaston toimintaohjeet;

ii) määrittelemällä yhdessä komission ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa toteutuskumppaneiden rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät riskimetodologian ja riskien kartoitusjärjestelmän, jotta kyseisiä toimia voidaan arvioida yhteisellä luokitteluasteikolla;

iii) suorittamalla komission pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä asianomaisen mahdollisen toteutuskumppanin kanssa arvion kyseisen mahdollisen toteutuskumppanin järjestelmistä ja antamalla niitä koskevaa kohdennettua teknistä neuvontaa, jos ja siinä määrin kuin pilariarvioinnin tarkastukseen perustuvissa päätelmissä niin edellytetään, jotta kyseisen mahdollisen toteutuskumppanin suunnittelemat rahoitustuotteet voidaan toteuttaa;

iv) tarjoamalla ei-sitovan lausunnon pankkitoimintaa koskevista näkökohdista, erityisesti rahoitusriskeistä ja rahoitusehdoista, jotka liittyvät muulle toteutuskumppanille kuin EIP-ryhmälle osoitettavaan EU:n takuun osaan, siten kuin kyseisen toteutuskumppanin kanssa tehtävässä takuusopimuksessa määritellään;

v) toteuttamalla kokonaissalkun rahoitusriskejä ja korvauksia koskevia simulaatioita ja ennusteita komission kanssa sovittujen oletusten perusteella;

vi) mittaamalla kokonaissalkun rahoitusriskiä ja toimittamalla kokonaissalkkua koskevia taloudellisia raportteja; ja

vii) tarjoamalla komissiolle 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistettuja uudelleenjärjestely- ja perintäpalveluja komission pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä toteutuskumppanin kanssa 16 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti, jos kyseinen toteutuskumppani ei enää ole vastuussa asiaankuuluvan takuusopimuksen mukaisesta uudelleenjärjestely- ja perintätoiminnasta;

c) voi tarjota kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle 24 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettua valmiuksien kehittämistä ja muita palveluja, jotka liittyvät EU:n takuulla tuettujen rahoitustuotteiden täytäntöönpanoon, jos kyseinen kansallinen kehityspankki tai -laitos sitä pyytää;

d) toimii InvestEU-neuvontakeskuksen osalta seuraavasti:

i) sille myönnetään 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista enintään 525 000 000 euron määrä 24 artiklassa tarkoitettuihin neuvonta-aloitteisiin ja tämän d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin operatiivisiin tehtäviin;

ii) se neuvoo komissiota ja suorittaa operatiivisia tehtäviä, jotka vahvistetaan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa,

– tukemalla komissiota InvestEU-neuvontakeskuksen suunnittelussa, perustamisessa ja toiminnassa;

– tarjoamalla 24 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn keskitetyn yhteyspisteen puitteissa vastaanotettujen neuvontapyyntöjen osalta komission kohdentamispäätösten tueksi sellaisten neuvontapyyntöjen arviointia, joiden komissio ei katso kuuluvan olemassa oleviin neuvonta-aloitteisiin;

– tukemalla kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia tarjoamalla tällaisten pankkien tai laitosten pyynnöstä 24 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitettua valmiuksien kehittämistä, joka liittyy niiden neuvontavalmiuksien kehittämiseen, jotta ne voivat osallistua neuvonta-aloitteisiin;

– tekemällä komission ja mahdollisen neuvontakumppanin pyynnöstä ja EIP-ryhmän suostumuksella neuvontakumppanin kanssa komission puolesta sopimuksen neuvonta-aloitteiden toteuttamisesta.

EIP-ryhmä varmistaa, että sen ensimmäisen alakohdan d alakohdan ii alakohdassa mainitut tehtävät hoidetaan täysin erillään sen roolista neuvontakumppanina.

Komissio tekee tarvittaessa yhteistyötä toteutuskumppanin kanssa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan iv alakohdassa tarkoitetun EIP-ryhmän lausunnon päätelmien perusteella. Komissio ilmoittaa päätöksestään EIP-ryhmälle.

2. Komission EIP-ryhmälle 1 kohdan b alakohdan ii, iv, v ja vi alakohdan mukaisesti toimittamat pankkitoimintaan liittyvät tiedot rajoitetaan tietoihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta EIP-ryhmä voi täyttää kyseisiin kohtiin liittyvät velvoitteensa. Komissio määrittelee tiiviissä vuoropuhelussa EIP-ryhmän ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa näiden pankkitoimintaan liittyvien tietojen luonteen ja laajuuden ottaen huomioon EU:n takuun moitteetonta hoitoa koskevat vaatimukset, kaupallisesti arkaluonteisiin tietoihin liittyvät toteutuskumppaneiden oikeutetut edut sekä EIP-ryhmän tarpeet näiden kohtien mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3. Kumppanuuden ehdot vahvistetaan sopimuksissa, joita ovat muun muassa

a) sopimukset EU:n takuun 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun osuuden myöntämisestä ja toteuttamisesta:

i) komission ja EIP-ryhmän välinen takuusopimus; tai

ii) komission ja EIP-ryhmän ja sen tytäryhtiöiden tai muiden EIP:n perussäännön 28 artiklan 1 kohdan nojalla perustettujen yksiköiden väliset erilliset takuusopimukset;

b) 1 kohdan b ja c alakohtaa koskeva komission ja EIP-ryhmän välinen sopimus;

c) InvestEU-neuvontakeskusta koskeva komission ja EIP-ryhmän välinen sopimus;

d) EIP-ryhmän sekä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten väliset palvelusopimukset, jotka koskevat valmiuksien kehittämistä ja muita 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja palveluja.

4. EIP-ryhmälle tämän artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuneiden kulujen on oltava tämän artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisia, ja ne voidaan [10 000 000] euron ylärajaan asti kattaa EU:n takuuseen liittyvistä palautuksista tai tuloista taikka sen rahoituksesta varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti tai periä tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, kun EIP-ryhmä on perustellut kyseiset menot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 17 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 4 kohdan soveltamista.

5. EIP-ryhmälle 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen operatiivisten tehtävien suorittamisesta aiheutuneet kulut katetaan ja maksetaan kokonaisuudessaan 1 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä 15 000 000 euron ylärajaan asti, kun EIP-ryhmä on perustellut kyseiset menot.

11 artikla

Eturistiriidat

1. EIP-ryhmä toteuttaa 10 artiklassa tarkoitetun kumppanuuden puitteissa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja varotoimet eturistiriitojen välttämiseksi muiden toteutuskumppaneiden kanssa, myös perustamalla 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii–vi alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten erityisen riippumattoman ryhmän. Ryhmään sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuussääntöjä, jotka koskevat ryhmän jäseniä myös sen jälkeen, kun he ovat lähteneet ryhmästä.

2. EIP-ryhmä ja muut toteutuskumppanit ilmoittavat komissiolle viipymättä tilanteista, jotka muodostavat eturistiriidan tai todennäköisesti johtavat eturistiriitaan. Epäselvissä tapauksissa komissio määrittää, onko eturistiriita olemassa, ja ilmoittaa EIP-ryhmälle päätelmänsä. Eturistiriitatilanteessa EIP-ryhmä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Kyseisistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista tiedotetaan johtokunnalle.

3. EIP-ryhmä toteuttaa tarvittavat varotoimet välttääkseen tilanteet, joissa InvestEU‑neuvontakeskuksen täytäntöönpanossa voi syntyä eturistiriita, erityisesti kun on kyse sen 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuista operatiivisista tehtävistä, joissa sillä on komissiota tukeva rooli. Eturistiriitatilanteessa EIP-ryhmä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

IV LUKU

EU:n takuu

12 artikla

EU:n takuu

1. EU:n takuu myönnetään toteutuskumppaneille peruuttamattomana, ehdottomana ja vaadittaessa maksettavana takuuna varainhoitoasetuksen 219 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja sen toteutuksessa käytetään välillistä hallinnointia kyseisen asetuksen X osastoa noudattaen.

2. EU:n takuusta veloitettava korvaus kytketään rahoitustuotteiden ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin ottaen huomioon niiden taustalla olevien rahoitus- ja investointitoimien luonne ja niiden politiikkatavoitteiden saavuttaminen, joihin toteutettavilla rahoitustuotteilla pyritään.

Jos se on asianmukaisesti perusteltua niiden politiikkatavoitteiden luonteen vuoksi, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, ja sen vuoksi, että rahoitustuotteiden on oltava kohtuuhintaisia lopullisten saajien kannalta, lopulliselle saajalle myönnettävästä rahoituksesta aiheutuvia kustannuksia voidaan pienentää tai rahoitusehtoja voidaan parantaa mukauttamalla EU:n takuusta veloitettava korvausta tai tarpeen mukaan kattamalla toteutuskumppanille aiheutuneet jäljellä olevat hallintokustannukset unionin talousarviosta, erityisesti

a) jos vaikeat rahoitusmarkkinaolosuhteet estäisivät rahoitus- tai investointitoimen toteuttamisen markkinahinnoilla; tai

b) jos on tarpeen aktivoida rahoitus- ja investointitoimia aloilla tai alueilla, joilla vallitsee merkittävä markkinoiden toimintapuute tai optimaalista heikompi investointitilanne, tai helpottaa investointijärjestelyjen perustamista,

b a) vakavaraisuustuki-ikkunan osalta jäsenvaltioissa ja aloilla, jotka kärsivät taloudellisesti eniten, sekä jäsenvaltioissa, joissa valtion vakavaraisuustukea on rajoitetummin saatavilla,

siinä määrin kuin EU:n takuusta veloitettavan korvauksen pienentäminen tai toteutuskumppanille aiheutuneiden jäljellä olevien hallintokustannusten kattaminen ei vaikuta merkittävästi EU:n takuun rahoitukseen.

EU:n takuusta veloitettavan korvauksen pienentämisestä saatava hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille saajille.

3. Varainhoitoasetuksen 219 artiklan 4 kohdassa säädettyä ehtoa sovelletaan kuhunkin toteutuskumppaniin salkkuperusteisesti.

4. Edellä 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta 75 prosenttia, määrältään 68 829 990 000 euroa, myönnetään EIP-ryhmälle. EIP-ryhmä maksaa kokonaisrahoitusosuuden, jonka suuruus on 11 494 608 330 euroa. Tämä rahoitusosuus maksetaan siten ja sellaisessa muodossa, että helpotetaan InvestEU-rahaston täytäntöönpanoa ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

5. Loput 25 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta myönnetään muille toteutuskumppaneille, joiden on myös maksettava rahoitusosuus, joka määritetään takuusopimuksissa.

6. Toteutetaan toimia, joilla pyritään mahdollisimman hyvin varmistamaan, että investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita ja on vältetty liiallinen alakohtainen tai maantieteellinen keskittyminen. Kyseisiin toimiin sisällytetään kannustimia pienemmille tai vähemmän kehittyneille kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille, joilla on suhteellista etua niiden paikallisen läsnäolon, tietämyksen ja investointikompetenssin vuoksi. Komissio tukee näitä toimia kehittämällä johdonmukaisen lähestymistavan.

7. Edellä 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu EU:n takuu voidaan myöntää toteutuskumppanin toteuttamia rahoitus- tai investointitoimia varten, mikäli komissio on tehnyt kyseisen toteutuskumppanin kanssa takuusopimuksen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä, jolloin asetuksen [EURI] 4 artiklan 6 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Muissa tapauksissa EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027.

▌ Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksen välittäjän tai muun 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

13 artikla

Tukikelpoiset rahoitus- ja investointitoimet

1. InvestEU-rahastosta tuetaan ainoastaan sellaisia rahoitus- ja investointitoimia, jotka

a) täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa säädetyt edellytykset, erityisesti varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja tämän asetuksen liitteessä V säädettyjen markkinoiden toimintapuutteiden ja optimaalista heikompien investointitilanteiden ja täydentävyyden osalta, ja joilla varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

b) edistävät unionin politiikkatavoitteita ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin aloihin, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia;

c) eivät tarjoa rahoitustukea tämän asetuksen liitteessä V olevassa B kohdassa määritellyille soveltamisalan ulkopuolelle jääville toimille; ja

d) ovat investointisuuntaviivojen mukaisia.

2. Niiden hankkeiden lisäksi, jotka sijaitsevat unionissa tai jäsenvaltioon yhteydessä olevassa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetussa merentakaisessa maassa tai alueella, InvestEU-rahastosta voidaan tukea seuraavia hankkeita ja toimia rahoitus- ja investointitoimilla, jotka kuuluvat muihin ikkunoihin kuin strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaan tai vakavaraisuustuki‑ikkunaan:

a) sellaisia hankkeita, joihin liittyy yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevia tai niihin sijoittautuneita yhteisöjä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat valtiot, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat, ETA-maat tai EFTA-maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;

b) rahoitus- ja investointitoimia 5 artiklassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa, jotka ovat osallistuneet tietyn rahoitustuotteen rahoittamiseen.

3. InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, joilla tarjotaan rahoitusta lopullisille saajille, jotka ovat johonkin seuraavista maista tai alueista sijoittautuneita oikeussubjekteja:

a) jäsenvaltio tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitettu jäsenvaltioon sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

b) kolmas maa, joka on assosioitunut InvestEU-ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c) 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;

d) muut kolmannet maat, jos se on tarpeen hankkeen rahoittamiseksi a, b tai c alakohdassa tarkoitetussa maassa tai tarkoitetulla alueella.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, strategisten eurooppalaisten investointien ikkunan yhteydessä lopullisten saajien ja rahoituksen välittäjien on oltava oikeushenkilöitä, jotka täyttävät 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan johdantokappaleessa ja toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset ja ovat kolmannen alakohdan mukaisia.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ainoastaan johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneita ja unionissa toimivia yrityksiä voidaan tukea vakavaraisuustuki-ikkunan rahoitus- ja investointitoimilla.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, lopulliset saajat, joiden vakavaraisuustuki-ikkunasta saama rahoitus on vähintään 30 miljoonaa euroa, eivät saa maksaa osinkoja ja ei-pakollisia kuponkimaksuja eivätkä ostaa takaisin osakkeita. Jos edunsaaja saa vakavaraisuustuki-ikkunasta rahoitusta vähintään 30 miljoonaa euroa, kenellekään johdon jäsenistä ei saa maksaa suurempaa palkkiota kuin kyseisen henkilön kiinteä palkkio oli 31 päivänä joulukuuta 2019. Jos henkilöstä tulee johdon jäsen InvestEU-ohjelman vakavaraisuustuki-ikkunan rahoituksen myöntämisen yhteydessä tai sen jälkeen, hänen suurin sallittu palkkionsa on kenen tahansa johdon jäsenen saama pienin kiinteä palkkio 31 päivänä joulukuuta 2019. Bonuksia tai muita muuttuvia tai vastaavia palkkion osia ei saa maksaa missään olosuhteissa.

14 artikla

Muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän valinta

1. Komissio valitsee muut toteutuskumppanit kuin EIP-ryhmän, varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaisesti.

Toteutuskumppanit voivat muodostaa ryhmän. Toteutuskumppani voi olla yhden tai useamman ryhmän jäsen.

EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun EU:n takuun osuuteen. Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa vastapuolta kiinnostuksensa ilmaisseiden vastapuolten joukosta. Kyseinen jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi myös EIP-ryhmää ja pyytää omalla kustannuksellaan EIP-ryhmää tarjoamaan 10 artiklassa lueteltuja palveluja.

Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppaneiksi kelpoisuusvaatimukset täyttäviä vastapuolia, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimet asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.

2. Toteutuskumppaneita valitessaan komissio varmistaa, että InvestEU-rahaston rahoitustuotesalkku täyttää seuraavat tavoitteet:

a) sillä maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

b) sillä maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin sitomien omien varojen kautta;

c) tilanteen mukaan sillä maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

d) sillä edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin;

e) sillä saavutetaan maantieteellinen hajonta EU:n takuun asteittaisella myöntämisellä ja mahdollistetaan pienempien hankkeiden rahoittaminen;

f) riskien hajauttaminen on siinä riittävää.

3. Toteutuskumppaneita valitessaan komissio ottaa huomioon myös

a) mahdolliset unionin talousarviosta maksettavat kustannukset ja unionin talousarvioon maksettavat korvaukset;

b) toteutuskumppanin kyvyn noudattaa perusteellisesti varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät veronkiertoon, veropetoksiin ja verovilppiin, rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen ja yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin.

4. Toteutuskumppaneiksi voidaan valita kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

15 artikla

Tukikelpoiset rahoitusmuodot

1. EU:n takuuta voidaan käyttää kattamaan riskejä, joita toteutuskumppaneille aiheutuu seuraavan tyyppisen rahoituksen myöntämisestä:

a) rahoituksen lopullisille saajille kanavoitavat lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus, tai oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, jotka tehdään suoraan tai rahoituksen välittäjien, rahastojen, investointijärjestelyjen tai muiden välineiden kautta;

b) toteutuskumppanin toiselle rahoituslaitokselle myöntämä rahoitus tai takaus, jonka avulla viimeksi mainitun on mahdollista toteuttaa a alakohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia.

Jotta rahoitus voidaan kattaa EU:n takuulla, toteutuskumppanin on myönnettävä, hankittava tai laskettava liikkeeseen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu rahoitus 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitus- tai investointitoimia varten sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka toteutuskumppani on allekirjoittanut tai tehnyt sen jälkeen, kun takuusopimus on allekirjoitettu, ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

2. Rahastojen tai muiden välittäjätahojen kautta toteutettavia rahoitus- ja investointitoimia voidaan tukea EU:n takuulla investointisuuntaviivoissa annettavien säännösten mukaisesti, vaikka tällaiset tahot sijoittaisivat vähemmistön sijoittamistaan määristä unionin ulkopuolella ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa tai sijoittaisivat vähemmistön sijoittamistaan määristä muihin kuin tämän asetuksen nojalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviin varoihin.

Investointisuuntaviivoissa voidaan asettaa lisärajoituksia, jotka koskevat strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaan kuuluvissa rahastojen tai muiden välittäjätahojen kautta toteutettavissa rahoitus- ja investointitoimissa unionin ulkopuolelle sijoitettavia määriä, mukaan lukien mahdolliset tällaisista investoinneista irtautumista koskevat lausekkeet.

2 a. Vakavaraisuustuki-ikkunassa toteutuskumppaneiden kautta toteutettavien tukikelpoisten välineiden on johdettava oman pääoman ehtoisen tai luonteisen rahoituksen tarjoamiseen 3 artiklan 2 kohdan e a alakohdassa tarkoitetuille yrityksille. Hybridi-instrumentteja voidaan käyttää, jos tällaiset instrumentit täyttävät ikkunan tarkoituksen.

16 artikla

Takuusopimukset

1. Komissio tekee kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimuksen EU:n takuun myöntämisestä komission määrittämään määrään asti.

Jos toteutuskumppanit muodostavat ryhmän, tehdään vain yksi takuusopimus komission ja kunkin ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin välillä tai komission ja yhden, ryhmän lukuun toimivan toteutuskumppanin välillä.

2. Takuusopimus sisältää seuraavat:

a) toteutuskumppanin tarjoaman rahoitusosuuden määrä ja ehdot;

b) toteutuskumppanin toiselle toteutukseen osallistuvalle oikeussubjektille, jos tällainen on, tarjoaman rahoituksen tai takausten ehdot;

c) EU:n takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 18 artiklan mukaisesti, mukaan lukien säännöt tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen kattamisesta ja tapahtumista, joiden perusteella EU:n takuuseen voidaan vedota;

d) riskinotosta veloitettava korvaus, joka jaetaan unionin ja toteutuskumppanin riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa tai mukautetaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e) maksuehdot;

f) toteutuskumppanin sitoumus hyväksyä komission ja investointikomitean päätökset, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä ehdotettuun rahoitus- tai investointitoimeen, rajoittamatta kuitenkaan toteutuskumppanin päätöksentekoa ehdotetusta toimesta ilman EU:n takuuta;

g) toteutuskumppanin tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt;

h) EU:n takuun kattamiin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvä taloudellinen ja toimintaa koskeva raportointi ja seuranta;

i) keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takuun käyttöä, 3, 7 ja 13 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista ja perusteiden täyttämistä sekä yksityisen pääoman mobilisointia;

j) jos on kyse rahoitusta yhdistävistä toimista, niihin liittyvät määräykset ja menettelyt;

k) muut merkitykselliset määräykset, jotka täyttävät varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 kohdan ja X osaston vaatimukset;

l) asianmukaisten mekanismien olemassaolo yksityisten sijoittajien mahdollisia huolenaiheita varten.

3. Takuusopimuksessa määrätään myös, että unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takuuseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut.

4. Lisäksi takuusopimuksessa määrätään, että korvauksen, tulojen ja palautusten kokonaismäärästä, joka toteutuskumppanin on maksettava unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista, on vähennettävä EU:n takuuseen liittyvä mahdollinen velka toteutuskumppanille. Jos tämä määrä ei riitä kattamaan velkaa toteutuskumppanille 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksettava määrä otetaan EU:n takuun varoista.

5. Jos takuusopimus tehdään jäsenvaltio-osiossa, siinä voidaan määrätä jäsenvaltion tai asianomaisten alueiden edustajien osallistumisesta takuusopimuksen toteutuksen seurantaan.

17 artikla

EU:n takuun käytön edellytykset

1. EU:n takuun myöntäminen edellyttää asiaankuuluvan toteutuskumppanin kanssa tehdyn takuusopimuksen voimaantuloa.

2. EU:n takuu kattaa rahoitus- ja investointitoimet ainoastaan, jos ne täyttävät tässä asetuksessa ja asiaa koskevissa investointisuuntaviivoissa vahvistetut vaatimukset ja investointikomitea on tullut siihen tulokseen, että kyseiset toimet täyttävät vaatimukset, joita EU:n takuun saaminen edellyttää. Toteutuskumppanit vastaavat edelleen siitä, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan tätä asetusta ja asiaa koskevia investointisuuntaviivoja.

3. Komissio ei maksa toteutuskumppanille mitään hallintokustannuksia tai palkkioita, jotka liittyvät EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen, ellei toteutuskumppani voi perustella asianmukaisesti komissiolle, että politiikkatavoitteet, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, sekä kohtuuhintaisuus tavoiteltujen lopullisten saajien kannalta tai tarjotun rahoituksen tyyppi ovat luonteeltaan sellaisia, että tästä on tarpeen poiketa. Tällaisten kustannusten kattaminen unionin talousarviosta rajoitetaan määrään, joka on ehdottoman välttämätön asiaankuuluvien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseksi, ja sitä myönnetään vain siinä määrin kuin toteutuskumppaneiden kyseisistä rahoitus- ja investointitoimista saamat tulot eivät kata kustannuksia. Palkkiojärjestelyistä määrätään takuusopimuksessa, ja niissä noudatetaan 16 artiklan 4 kohtaa ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan g alakohtaa.

4. Lisäksi toteutuskumppani voi käyttää EU:n takuuta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ellei kyseisiä kuluja ole vähennetty perintätuotoista.

18 artikla

EU:n takuun kattavuus ja ehdot

1. Riskinotosta veloitettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus riskinotosta on suhteessa rahoitus- ja investointitoimisalkkuun tai, tapauksen mukaan, suhteessa yksittäisiin rahoitus- ja investointitoimiin. EU:n takuusta veloitettavaa korvausta voidaan pienentää 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Toteutuskumppanilla on oltava asianmukainen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole poikkeuksellisesti voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.

2. EU:n takuu kattaa seuraavat:

a) 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vieraan pääoman ehtoiset tuotteet:

i) pääoma ja kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava toteutuskumppanille mutta joita se ei ole saanut ennen maksukyvyttömyystapahtumaa;

ii) uudelleenjärjestelytappiot;

iii) tappiot, jotka johtuvat muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista markkinoilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pitkän aikavälin suojaamiseen;

b) 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset: sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut sekä muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista aiheutuvat tappiot;

c) toteutuskumppanin toiselle rahoituslaitokselle myöntämä rahoitus tai takaukset 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti: käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

Sovellettaessa a alakohdan i alakohdan ensimmäistä alakohtaa huonommassa etuoikeusasemassa olevan vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta lykkäys, vähentäminen tai vaadittu myyminen katsotaan maksukyvyttömyystapahtumaksi.

3. Jos unioni suorittaa maksun toteutuskumppanille, joka on vedonnut EU:n takuuseen, unioni siirtää itselleen kyseisiin EU:n takuun kattamiin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät toteutuskumppanin oikeudet siltä osin kuin ne edelleen jatkuvat.

Toteutuskumppanin on unionin puolesta huolehdittava niitä määriä vastaavien saatavien perinnästä, joihin unionille on siirtynyt oikeus, ja maksettava unionille takaisin perimistään summista.

V LUKU

HALLINNOINTI

19 artikla

Neuvottelukunta

1. Komissiota ja 20 artiklan nojalla perustettua johtokuntaa neuvoo neuvottelukunta.

2. Neuvottelukunta pyrkii varmistamaan sukupuolten välisen tasapainon, ja se koostuu

a) yhdestä kunkin toteutuskumppanin edustajasta;

b) yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta;

c) yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimittämästä asiantuntijasta;

d) yhdestä alueiden komitean nimittämästä asiantuntijasta.

3. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii komission edustaja. Varapuheenjohtajana toimii EIP-ryhmän edustaja.

Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan koolle kutsumana.

4. Neuvottelukunta

a) antaa komissiolle ja johtokunnalle tämän asetuksen nojalla tuettavien rahoitustuotteiden suunnittelua koskevia neuvoja;

b) antaa komissiolle ja johtokunnalle markkinoiden kehitystä, markkinaolosuhteita, markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita koskevia neuvoja;

c) vaihtaa näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja jakaa parhaita käytäntöjä.

5. Kuultuaan mahdollisia toteutuskumppaneita komissio nimittää neuvottelukunnan ensimmäiset jäsenet, jotka edustavat muita toteutuskumppaneita kuin EIP-ryhmää. Heidän toimikautensa on rajattu yhteen vuoteen.

6. Jäsenvaltioiden edustajien kokoukset erillisessä kokoonpanossa järjestetään myös vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja niiden puheenjohtajana toimii komissio.

7. Neuvottelukunta ja 6 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden edustajien kokoukset voivat antaa johtokunnan harkittavaksi InvestEU-ohjelman toteutusta ja toimintaa koskevia suosituksia.

8. Neuvottelukunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat julkaistaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvottelukunta on hyväksynyt ne.

Komissio vahvistaa neuvottelukunnan toimintasäännöt ja -menettelyt ja huolehtii sen sihteeristötehtävistä. Kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot asetetaan neuvottelukunnan saataville, jotta se voi hoitaa tehtävänsä.

9. Neuvottelukunnassa edustettuina olevien kansallisten kehityspankkien ja -laitosten on valittava keskuudestaan muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän edustajat 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun johtokuntaan. Kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten on pyrittävä kokonsa ja maantieteellisen sijaintinsa kannalta tasapainoiseen edustukseen johtokunnassa. Valittujen edustajien on edustettava kaikkien muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän sovittua yhteistä kantaa.

20 artikla

Johtokunta

1. InvestEU-ohjelmalle perustetaan johtokunta. Se koostuu neljästä komission edustajasta, kolmesta EIP-ryhmän edustajasta ja kahdesta muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän edustajasta sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimittämästä, vailla äänioikeuta olevasta asiantuntijasta. Euroopan parlamentin nimittämä, vailla äänioikeutta oleva asiantuntija ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja hän toimii täysin riippumattomasti. Kyseinen asiantuntija hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti.

Johtokunnan jäsenet nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, lukuun ottamatta kahdeksi vuoksi nimitettäviä muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän edustajia.

2. Johtokunta valitsee komission edustajista puheenjohtajan neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Puheenjohtaja raportoi kaksi kertaa vuodessa neuvottelukuntaan kuuluville jäsenvaltioiden edustajille InvestEU-ohjelman toteuttamisesta ja toiminnasta.

Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat julkaistaan heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne.

3. Johtokunta

a) antaa toteutuskumppaneille strategiaa ja toimintaa koskevaa ohjeistusta, mukaan lukien ohjeistus, joka koskee rahoitustuotteiden suunnittelua sekä toimintapolitiikkaa ja -menettelyjä, jotka ovat tarpeen InvestEU-rahaston toiminnan kannalta;

b) hyväksyy komission yhteistyössä EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa kehittämän riskejä koskevan menettelykehyksen;

c) valvoo InvestEU-ohjelman toteuttamista;

d) ilmaisee kaikkien jäsentensä näkemykset, kun sitä kuullaan investointikomiteaan valittavien ehdokkaiden lopullisesta luettelosta ennen ehdokkaiden valintaa 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e) hyväksyy 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun investointikomitean sihteeristön työjärjestyksen;

f) hyväksyy säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin;

f a) määrittää jäsenvaltiot ja alat, jotka kärsivät taloudellisesti eniten covid‑19‑kriisistä, ja jäsenvaltiot, joissa valtion vakavaraisuustukea on rajoitetummin saatavilla, komission 7 artiklan 1 kohdan e a alakohdan nojalla vahvistamien indikaattoreiden perusteella.

4. Johtokunta käyttää keskusteluissaan konsensukseen perustuvaa lähestymistapaa ja ottaa näin ollen mahdollisimman suuressa määrin huomioon kaikkien jäsenten kannat. Jos jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen, johtokunta tekee päätöksensä äänestävien jäsentensä enemmistöllä, joka muodostuu vähintään seitsemästä äänestä.

21 artikla

Tulostaulu

1. Perustetaan indikaattoreiden tulostaulu, jäljempänä ’tulostaulu’, jolla varmistetaan, että investointikomitea pystyy arvioimaan riippumattomasti, avoimesti ja yhdenmukaisesti pyynnöt, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä toteutuskumppanin ehdottamaan rahoitus- tai investointitoimeen.

2. Toteutuskumppaneiden on täytettävä tulostaulu, joka koskee niiden ehdottamia rahoitus- ja investointitoimia.

3. Tulostaulu kattaa seuraavat tiedot:

a) ehdotetun rahoitus- ja investointitoimen kuvaus;

b) miten ehdotettu toimi edistää EU:n politiikkatavoitteita;

c) kuvaus täydentävyydestä;

d) kuvaus markkinoiden toimintapuutteesta tai optimaalista heikommasta investointitilanteesta;

e) toteutuskumppanin rahoitusosuus ja tekninen panos;

f) investoinnin vaikutus;

g) rahoitus- tai investointitoimen rahoitusprofiili;

h) täydentävät lisäindikaattorit.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla tulostaulun lisätiedot, mukaan lukien toteutuskumppaneiden käyttämää tulostaulua koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

22 artikla

Politiikkojen noudattamista koskeva tarkastus

1. Komissio tekee tarkastuksen vahvistaakseen, että muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet ovat unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia.

2. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien tapauksessa EU:n takuu ei kata tällaisia toimia, jos komissio antaa kielteisen lausunnon EIP:n perussäännön 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa.

23 artikla

Investointikomitea

1. InvestEU-rahastolle perustetaan täysin riippumaton investointikomitea. Investointikomitea

a) käsittelee rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotukset, joita toteutuskumppanit esittävät katettavaksi EU:n takuusta ja jotka ovat läpäisseet 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkojen noudattamista koskevan tarkastuksen tai ovat saaneet myönteisen lausunnon EIP:n perussäännön 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa;

b) tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja asiaa koskevien investointisuuntaviivojen mukaisia;

c) kiinnittää erityistä huomiota varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän asetuksen liitteessä V vahvistettuun täydentävyysvaatimukseen ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettuun yksityisten sijoitusten houkuttelemista koskevaan vaatimukseen; ja

d) tarkistaa, täyttävätkö rahoitus- ja investointitoimet, joita tuettaisiin EU:n takuulla, kaikki asiaankuuluvat vaatimukset.

2. Investointikomitea kokoontuu kuudessa eri kokoonpanossa, jotka vastaavat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kuutta politiikkaikkunaa.

Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu kuudesta ulkopuolisesta asiantuntijasta, joille maksetaan palkkio. Komissio valitsee ja nimittää asiantuntijat johtokunnan suosituksesta. Asiantuntijoiden toimikausi on enintään neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Unioni maksaa heidän palkkionsa. Komissio voi johtokunnan suosituksesta päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden noudattamatta tässä kohdassa säädettyä menettelyä.

Asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja hankkeiden rahoittamisesta tai pk-yritysten tai suurempien yritysten rahoittamisesta.

Investointikomitean kokoonpanolla varmistetaan, että sillä on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden kattamien sektoreiden ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus ja että investointikomitea on kokonaisuutena sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.

Investointikomitean jäsenistä neljän on oltava investointikomitean jokaisen viiden kokoonpanon pysyviä jäseniä. Ainakin yhdellä pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta kestävästä investoimisesta. Lisäksi kussakin viidessä kokoonpanossa on oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista vastaavan politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Johtokunta osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.

3. Investointikomitean jäsenten on komitean toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja yksinomaan InvestEU-rahaston edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita toteutuskumppaneilta, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle ja johtokunnalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden vahvistamiseksi.

Johtokunta voi suosittaa komissiolle jäsenen vapauttamista tehtävistään, jos kyseinen jäsen ei noudata tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia, tai muista asianmukaisesti perustelluista syistä.

4. Toimiessaan tämän artiklan mukaisesti investointikomitealla on apunaan sihteeristö. Sihteeristö on riippumaton, ja se on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle. Sihteeristön hallinnollinen sijaintipaikka on komissiossa. Sihteeristön työjärjestyksessä varmistetaan toteutuskumppaneiden ja vastaavien hallintoelinten välisen tietojen ja asiakirjojen vaihdon luottamuksellisuus. EIP-ryhmä voi esittää rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotuksensa suoraan investointikomitealle, ja se ilmoittaa niistä sihteeristölle.

Toteutuskumppaneiden toimittamiin asiakirjoihin on sisällyttävä vakiomuotoinen pyyntölomake, 21 artiklassa tarkoitettu tulostaulu ja muut mahdolliset asiakirjat, joita investointikomitea pitää merkityksellisinä, erityisesti kuvaus markkinoiden toimintapuutteen tai optimaalista heikomman investointitilanteen luonteesta ja siitä, kuinka sitä voidaan helpottaa rahoitus- tai investointitoimella, sekä toimesta tehty luotettava arvio, joka osoittaa rahoitus- tai investointitoimen täydentävyyden. Sihteeristö tarkistaa muiden toteutuskumppaneiden kuin EIP-ryhmän toimittamien asiakirjojen täydellisyyden. Investointikomitea voi pyytää asianomaiselta toteuttamiskumppanilta investointi- tai rahoitustoimiehdotusta koskevia selvennyksiä, myös pyytämällä kyseisen toteutuskumppanin edustajan suoraa läsnäoloa kyseistä tointa koskevissa keskusteluissa. Toteutuskumppanin tekemät hankearvioinnit eivät sido investointikomiteaa sen suhteen, katetaanko rahoitus- tai investointitoimi EU:n takuulla.

Investointikomitea käyttää 21 artiklassa tarkoitettua tulostaulua ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien arvioimisessa ja tarkistamisessa.

5. Investointikomitean päätelmät hyväksytään kaikkien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä edellyttäen, että yksinkertaiseen enemmistöön sisältyy vähintään yksi sen kokoonpanon väliaikainen jäsen, jonka politiikkaikkunaan ehdotus kuuluu. Äänten mennessä tasan investointikomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Investointikomitean päätelmät, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen kattaminen EU:n takuulla, asetetaan julkisesti saataville, ja ne sisältävät hyväksynnän perustelut, toimea koskevat tiedot, erityisesti toimen kuvauksen, tiedot toimen toteuttajista tai rahoituksen välittäjistä sekä toimen tavoitteista. Päätelmissä viitataan myös tulostauluun perustuvaan kokonaisarviointiin.

Asianomainen tulostaulu asetetaan julkisesti saataville, kun rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke, jos on sellaisesta kyse, on allekirjoitettu.

Toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti julkisesti saataville asetettaviin tietoihin ei sisällytetä kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa. Komissio toimittaa pyynnöstä investointikomitean päätelmien kaupallisesti arkaluonteiset osat Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen.

Investointikomitea toimittaa kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luettelon kaikista investointikomitean päätelmistä kuuden edeltävän kuukauden ajalta sekä niihin liittyvät julkaistut tulostaulut. Luetteloon sisällytetään mahdolliset EU:n takuun käytön epäämistä koskevat päätökset, ja siihen sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia.

Investointikomitean sihteeristö antaa investointikomitean päätelmät asianomaisen toteutuskumppanin saataville kohtuullisessa ajassa.

Investointikomitean sihteeristö tallettaa kaikki investointikomitealle toimitetut rahoitus- ja investointitoimiehdotuksiin liittyvät tiedot ja investointikomitean niistä antamat päätelmät keskustietokantaan.

6. Jos investointikomiteaa pyydetään hyväksymään EU:n takuun käyttö rahoitus- tai investointitoimessa, joka on väline, ohjelma tai rakenne, jolla on alahankkeita, hyväksyntä koskee myös kyseisiä alahankkeita, ellei investointikomitea päätä pidättää itsellään oikeutta hyväksyä ne erikseen. Investointikomitealla ei ole oikeutta hyväksyä erikseen alahankkeita, joiden koko on alle 3 000 000 euroa.

7. Investointikomitea voi tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa toimittaa komissiolle investointisuuntaviivojen soveltamiseen tai tulkintaan liittyviä operatiivisia kysymyksiä.

8. Investointikomitea vastaa perustamispäivästään alkaen myös asetuksen (EU) 2015/1017 mukaisen EU:n takuun käytön hyväksymisestä kyseisen asetuksen mukaisen investointikauden jäljellä olevan ajan. Ehdotukset arvioidaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. ▌ Edellä olevaa 22 artiklaa ei sovelleta näihin ehdotuksiin.

VI LUKU

InvestEU-neuvontakeskus

24 artikla

InvestEU-neuvontakeskus

1. Komissio perustaa InvestEU-neuvontakeskuksen. InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä sitä varten, että voidaan lisätä hankkeiden toteuttajien ja rahoituksen välittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Tuki voi kattaa minkä tahansa vaiheen hankkeen elinkaaressa tai tuetun yhteisön rahoituksessa.

Komissio tekee neuvontasopimukset EIP-ryhmän ja muiden mahdollisten neuvontakumppaneiden kanssa ja antaa niille tehtäväksi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun neuvonnan ja 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen. Komissio voi lisäksi toteuttaa neuvonta-aloitteita, myös käyttämällä ulkoisia palveluntarjoajia. Komissio perustaa InvestEU-neuvontakeskuksen keskitetyn yhteyspisteen ja jakaa neuvontatukea koskevat pyynnöt käsiteltäviksi sopivissa neuvonta-aloitteissa. Komissio, EIP-ryhmä ja muut neuvontakumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen tuen tehokkuuden, synergiaedut ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden koko unionissa ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat rakenteet ja työn.

Neuvonta-aloitteet ovat käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa kyseiseen ikkunaan kuuluvat alat. Lisäksi neuvonta-aloitteet ovat käytettävissä monialaisena komponenttina.

2. InvestEU-neuvontakeskuksen tehtäviä ovat erityisesti

a) komission hallinnoiman ja ylläpitämän keskitetyn yhteyspisteen tarjoaminen InvestEU-neuvontakeskuksen hankekehitystukea varten viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

b) kaikkien investointisuuntaviivoja koskevien saatavilla olevien lisätietojen toimittaminen viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille, mukaan lukien niiden soveltamista tai komission antamaa tulkintaa koskevat tiedot;

c) hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeidensa kehittämisessä siten, että ne täyttävät 3 ja 7 artiklassa säädetyt tavoitteet ja 13 artiklassa säädetyt tukikelpoisuusperusteet, ja Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden kehittämisen ja pienikokoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen, myös tämän kohdan f alakohdassa tarkoitettujen investointijärjestelyjen avulla, edellyttäen, että tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;

d) toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston alakohtaisen monipuolisuuden ja maantieteellisen hajonnan tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

e) vertaisvaihtoon ja tiedon, tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettujen yhteistyöalustojen perustamisen helpottaminen hankejatkumon ja alojen kehittämisen tukemiseksi;

f) proaktiivisen neuvonnan tarjoaminen investointijärjestelyjen perustamiseen, mukaan lukien rajatylittävät ja makroalueelliset investointijärjestelyt sekä pieniä ja keskisuuria hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aihekohtaisesti tai alueittain yhteen kokoavat investointijärjestelyt;

g) unionin talousarviosta tai muista lähteistä rahoitettavien avustusten tai rahoitusvälineiden yhdistämisen tukeminen unionin välineiden välisten synergiavaikutusten ja täydentävyyksien vahvistamiseksi ja InvestEU-ohjelman vipuvaikutuksen ja muun vaikutuksen maksimoimiseksi;

h) organisatoristen valmiuksien, taitojen ja prosessien kehittämiseen ja organisaatioiden investointivalmiuden nopeuttamiseen tähtäävien toimien tukeminen, jotta viranomaiset ja hankkeiden toteuttajat voivat kehittää investointihankejatkumoita, rahoitusmekanismeja ja investointijärjestelyjä sekä hallinnoida hankkeita ja rahoituksen välittäjät toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia sellaisten yhteisöjen hyväksi, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta, muun muassa tukemalla riskinarviointikyvyn kehittämistä tai alakohtaista osaamista;

i) neuvonnan tarjoaminen startup-yrityksille etenkin silloin, kun ne pyrkivät suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla;

i a) tuen tarjoaminen vakavaraisuustuki-ikkunan rahoitus- ja investointitoimille kattamalla kustannukset, neuvontapalveluilla sekä teknisellä ja hallinnollisella avulla, jotka liittyvät investointijärjestelyjen perustamiseen ja hoitamiseen, keskittyen erityisesti jäsenvaltioihin, joiden osakemarkkinat ovat vähemmän kehittyneet. Teknistä apua on saatavilla myös vakavaraisuustuki‑ikkunasta rahoitusta saavien yritysten tukemiseksi vihreässä siirtymässä ja digitaalisessa muutoksessa.

3. InvestEU-neuvontakeskus on hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, mukaan lukien pk- ja startup-yritykset, viranomaisten ja kansallisten kehityspankkien tai ‑laitosten, rahoituksen välittäjien ja muiden välittäjien käytettävissä.

4. Komissio tekee kunkin neuvontakumppanin kanssa neuvontasopimuksen yhden tai useamman neuvonta-aloitteen toteuttamisesta. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista; tämä ei koske julkisille hankkeiden toteuttajille tai voittoa tavoittelemattomille yhteisöille tarjottavia palveluja, joista ei peritä maksua, kun se on perusteltua. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista pk-yrityksiltä perittävät maksut rajataan kolmannekseen niiden tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.

5. Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tavoite voidaan saavuttaa ja jotta neuvontapalvelujen tarjoamista voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus hyödyntää komission, EIP‑ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden asiantuntemusta.

6. Kuhunkin neuvonta-aloitteeseen sisällytetään komission ja neuvontakumppanin välinen kustannustenjakomekanismi, paitsi jos komissio suostuu kattamaan kaikki neuvonta-aloitteen kustannukset asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa neuvonta-aloitteen erityisominaisuudet niin edellyttävät ja kaikkien neuvontakumppaneiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelu varmistetaan.

7. InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa paikallinen edustus. Paikallinen edustus perustetaan erityisesti sellaisiin jäsenvaltioihin tai sellaisille alueille, joilla on vaikeuksia InvestEU-rahastosta rahoitettavien hankkeiden kehittämisessä. InvestEU‑neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta 1 kohdassa tarkoitetun neuvonnan antamista varten voidaan kehittää alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta, mukaan lukien tuki pienten hankkeiden toteuttamiseksi ja huomioon ottamiseksi.

8. Jotta 1 kohdassa tarkoitettua neuvontaa voidaan antaa ja jotta neuvonnan tarjoamista paikallistasolla voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus toimii mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta. InvestEU-neuvontakeskuksen puitteissa tehdään tarpeen mukaan yhteistyösopimuksia kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa, vähintään yhden kansallisen kehityspankin tai -laitoksen kanssa jäsenvaltiota kohden.

9. Toteutuskumppanit ehdottavat tarvittaessa rahoitusta hakeville hankkeiden toteuttajille, myös erityisesti pienikokoisten hankkeiden toteuttajille, että nämä pyytävät tarvittaessa hankkeisiinsa InvestEU-neuvontakeskuksen tukea, jotta voidaan tehostaa hankkeiden valmistelua ja arvioida mahdollisuutta yhdistää hankkeita.

Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on myös tiedotettava hankkeiden toteuttajille mahdollisuudesta lisätä hankkeensa 25 artiklassa tarkoitetun InvestEU‑portaalin luetteloon.

VII LUKU

InvestEU-portaali

25 artikla

InvestEU-portaali

1. Komissio perustaa InvestEU-portaalin. InvestEU-portaali on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

2. InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne voivat esitellä sijoittajille hankkeita, joille ne hakevat rahoitusta. Hankkeen ottaminen InvestEU‑portaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkä tahansa muun unionin välineen mukaisen tuen piiriin tuettaviksi valittavia lopullisia hankkeita, tai päätöksiä, jotka koskevat julkista rahoitusta.

3. InvestEU-portaalissa luetellaan ainoastaan hankkeita, jotka ovat unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia.

4. Komissio välittää hankkeet, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut ehdot, toteutuskumppaneille. Tapauksen mukaan ja jos neuvonta-aloite on olemassa, komissio välittää tällaiset hankkeet myös InvestEU-neuvontakeskukselle.

5. Toteutuskumppanit tarkastelevat hankkeita, jotka kuuluvat niiden maantieteelliseen alueeseen ja toiminta-alaan.

VIII LUKU

VASTUU, seuranta ja raportointi, arviointi ja valvonta

26 artikla

Vastuu

1. Johtokunnan puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen InvestEU-rahaston toiminnan tuloksista muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen.

2. Johtokunnan puheenjohtaja vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston InvestEU‑rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa niiden vastaanottamisesta.

27 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan Invest-EU-ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä III.

2. Tulosraportointijärjestelmällä varmistetaan, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja että kyseiset tiedot mahdollistavat riittävän riski- ja takaussalkun seurannan. Sitä varten tapauksen mukaan toteutuskumppaneille, neuvontakumppaneille ja muille unionin varojen saajille asetetaan oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3. Komissio laatii InvestEU-ohjelman toteuttamisesta kertomuksen varainhoitoasetuksen 241 ja 250 artiklan mukaisesti. Vuotuisessa kertomuksessa annetaan varainhoitoasetuksen 41 artiklan 5 kohdan mukaisesti tietoa ohjelman toteuttamisasteesta suhteessa sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin. Tätä varten jokaisen toteutuskumppanin on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa, mukaan lukien EU:n takuun toimintaa koskevat tiedot.

4. Kunkin toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein selvitys tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina tarvittaessa EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon. Kunkin toteutuskumppanin on toimitettava tietoa jäsenvaltio-osiosta myös sille jäsenvaltiolle, jonka osiota se toteuttaa. Selvitykseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Selvitykseen on lisäksi sisällytettävä toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja kustakin rahoitus- ja investointitoimesta sekä arvio odotetusta kassavirrasta osion, politiikkaikkunan ja InvestEU-rahaston tasolla. EIP-ryhmän ja tarvittaessa muiden toteutuskumppaneiden selvitykseen on kerran vuodessa sisällyttävä tietoa myös tämän asetuksen mukaisia rahoitus- ja investointitoimia toteutettaessa kohdatuista investointien esteistä. Selvityksiin on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla.

5. Jotta InvestEU-ohjelman edistymistä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen muuttamiseksi tarkistamalla tai täydentämällä liitteessä III esitettyjä indikaattoreita tarpeen mukaan sekä säännöksiä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista.

28 artikla

Arviointi

1. InvestEU-ohjelman arvioinnit tehdään oikea-aikaisesti siten, että niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2. Komissio antaa viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumattoman väliarviointikertomuksen InvestEU-ohjelmasta, erityisesti EU:n takuun käytöstä, 10 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjen EIP-ryhmän velvollisuuksien täyttämisestä, 12 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä EU:n takuun myöntämisestä, InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanosta, 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohdassa säädetyistä määrärahoista ja 7 artiklan 6 kohdasta. Arvioinnissa osoitetaan erityisesti, miten toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden ottaminen mukaan InvestEU-ohjelman toteuttamiseen on auttanut saavuttamaan InvestEU-ohjelman tavoitteita sekä EU:n politiikkatavoitteita, etenkin saavutetun lisäarvon sekä tuettavien rahoitus- ja investointitoimien maantieteellisen ja alakohtaisen tasapainon osalta. Arvioinnissa käsitellään myös 7 artiklan 3 kohdan mukaisen kestävyysarvioinnin soveltamista ja 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua pk-yritysten ensisijaisuutta pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa.

3. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman toteuttamisen päätyttyä mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklan 3 kohdassa mainitun ajanjakson päättymisestä riippumattoman lopullisen arviointikertomuksen InvestEU-ohjelmasta ja erityisesti EU:n takuun käytöstä.

4. Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5. Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on osallistuttava 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin ja annettava komissiolle tarvittavat tiedot niiden suorittamista varten.

6. Komissio tarkastelee varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdan nojalla varainhoitoasetuksen 250 artiklassa tarkoitetussa vuosikertomuksessa kolmen vuoden välein tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn rahoitusasteen riittävyyttä suhteessa EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien todelliseen riskiprofiiliin. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 33 artiklan mukaisesti, jotta tätä asetusta voidaan muuttaa mukauttamalla 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä rahoitusastetta enimmillään 15 prosenttia kyseisen tarkastelun perusteella.

29 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu InvestEU-ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti.

IX LUKU

Avoimuus ja näkyvyys

31 artikla

Tiedottaminen, viestintä ja julkisuus

1. Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan vaatimuksia puolustus- ja avaruusalan hankkeisiin on noudatettava mahdollisia luottamuksellisuutta tai salassapitoa koskevia velvoitteita.

2. Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on tiedotettava rahoituksen lopullisille saajille, myös pk-yrityksille, InvestEU-ohjelman mukaisen tuen olemassaolosta, tai velvoitettava muut rahoituksen välittäjät tiedottamaan kyseisille lopullisille saajille kyseisestä tuesta, asettamalla tiedon näkyvästi esille InvestEU‑ohjelman tukea koskevassa sopimuksessa, etenkin pk-yritysten kohdalla, yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi.

3. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat InvestEU-ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa tiedotustoimintaa sikäli kuin prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

X LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Osallistuminen Euroopan investointirahaston pääoman korotukseen

Unioni merkitsee osakkeita Euroopan investointirahaston tulevista pääoman korotuksista siten, että sen suhteellinen osuus pääomasta pysyy nykyisellä tasolla. Osakkeiden merkitseminen ja osakkeiden maksetun osuuden maksaminen 900 000 000 euroon saakka suoritetaan rahaston yhtiökokouksen hyväksymien ehtojen mukaisesti.

33 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. Jos delegoidut säädökset koskevat sellaisia toimia, joita EIP‑ryhmä ja muut toteutuskumppanit toteuttavat tai joiden toteuttamiseen ne osallistuvat, komissio kuulee EIP-ryhmää ja muita mahdollisia toteutuskumppaneita ennen kyseisten delegoitujen säädösten laatimista.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 7 artiklan 1 kohdan e a alakohdassa ja 7 kohdassa, 21 artiklan 4 kohdassa, 27 artiklan 5 kohdassa ja 28 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 1 kohdan e a alakohdassa ja 7 kohdassa, 21 artiklan 4 kohdassa, 27 artiklan 5 kohdassa ja 28 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevien 7 artiklan 1 kohdan e a alakohdan ja 7 kohdan, 21 artiklan 4 kohdan, 27 artiklan 5 kohdan ja 28 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

34 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja neljännessä alakohdassa säädetään, tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja käytetään tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen ▌.

2. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 213 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetään, asetuksella (EU) 2015/1017 perustetun EU:n takauksen määrärahojen mahdollinen ylijäämä käytetään tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen ▌.

3. Asetuksen [EURI] 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta XXX euron (käypinä hintoina) määrästä käytetään

a) XXX euroa (käypinä hintoina) tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen, varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittujen varojen lisäksi,

b) 200 440 000 euroa (käypinä hintoina) V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden ja asetuksen [EURI] 2 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen, jollei kyseisen asetuksen 4 artiklan 4 ja 8 kohdasta muuta johdu.

Tätä määrää pidetään ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3 a. Toteutuskumppanit voivat toimittaa komissiolle rahoitus- ja investointitoimet, jotka ne ovat hyväksyneet asianomaisen takuusopimuksen tekemisen ja investointikomitean kaikkien jäsenten ensimmäisen nimityksen välisenä aikana.

3 b. Komissio arvioi 3 a kohdassa tarkoitetut toimet ja päättää, katetaanko ne EU:n takuusta.

3 c. Toteutuskumppanit voivat toimittaa komissiolle rahoitus- ja investointitoimet, jotka ne ovat hyväksyneet ... päivän ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] ja asianomaisen takuusopimuksen tekemisen välisenä aikana.

3 d. Komissio arvioi 3 c kohdassa tarkoitetut toimet ja päättää, katetaanko ne EU:n takuusta. Jos komission päätös on myönteinen, EU:n takuun kattavuus tulee voimaan asianomaisten takuusopimusten tekopäivänä, jonka jälkeen toteutuskumppanit voivat allekirjoittaa rahoitus- ja investointitoimet.

3 e. Kaikki tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustetut rahoitusvälineet ja asetuksella (EU) 2015/1017 perustettu EU:n takaus voidaan tarvittaessa ja ennakkoarvioinnin perusteella yhdistää tämän asetuksen mukaisiin rahoitusvälineisiin ja takuuseen.

3 f. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädetään, tulot ja palautukset, jotka saadaan tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustetuista rahoitusvälineistä sekä asetuksella (EU) 2015/1017 perustetusta talousarviotakauksesta, jotka on yhdistetty tällä asetuksella perustettuun EU:n takuuseen tämän artiklan 3 e kohdan mukaisesti, ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja sisäisiä tuloja, jotka on käytettävä tällä asetuksella perustettuun EU:n takuuseen, ja palautuksia tällä asetuksella perustettuun EU:n takuuseen.

35 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

EU:n takuun määrät jaoteltuna erityistavoitteiden mukaan

Seuraavassa esitetään 4 artiklan 2 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu määrien ohjeellinen jakautuminen rahoitus- ja investointitoimiin:

a) enintään 20 051 970 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

b) enintään 11 250 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

c) enintään 12 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

d) enintään 5 567 500 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

e) enintään 31 153 850 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

e a) enintään 11 250 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan e a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

LIITE II

Alat, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia

Rahoitus- ja investointitoimia, jotka kuuluvat muihin ikkunoihin kuin strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaan, voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla jäljempänä luetelluista aloista.

Rahoitus- ja investointitoimia, jotka kuuluvat strategisten eurooppalaisten investointien ikkunaan, toteutetaan 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa vahvistetuilla aloilla. Niitä voivat erityisesti olla Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet.

1. Energiasektorin kehittäminen energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, puhtaaseen energiaan siirtyminen sekä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:

a) puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian sekä muiden turvallisten ja kestävien päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden ja ratkaisujen tuottamisen, tarjonnan tai käytön lisääminen;

b) energiatehokkuus ja energiansäästö (siten, että keskitytään vähentämään kysyntää kysyntäpuolen hallinnalla ja rakennusten kunnostamisella);

c) kestävän energiainfrastruktuurin (erityisesti, muttei ainoastaan siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat, jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntä ja älyverkot) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen;

d) innovatiivisten päästöttömien ja vähäpäästöisten lämmitysjärjestelmien kehittäminen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto;

e) uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja muista turvallisista ja kestävistä päästöttömistä ja vähäpäästöisistä lähteistä tuotettujen kestävien synteettisten polttoaineiden sekä biopolttoaineiden, biomassan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden, kaikkien liikennemuotojen polttoaineet mukaan lukien, tuottaminen ja tarjoaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2018/2001 [27] tavoitteiden mukaisesti; ja

f) infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja valmistuslaitoksissa energiakäänteen edistämiseksi.

2. Kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurien ja liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:

a) hankkeet, joilla tuetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus sekä liikenneverkon kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys TEN-T-verkkoihin sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 [28] tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;

b) TEN-T-infrastruktuurihankkeet, jotka mahdollistavat vähintään kahden eri liikennemuodon käytön, erityisesti multimodaaliset tavaraliikenneterminaalit ja matkustajaliikennekeskukset;

c) älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet, joiden kohteena ovat vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, mukaan lukien sisävesiväyläratkaisut ja innovatiiviset liikkuvuusratkaisut, syrjimätön esteetön pääsy, ilmansaasteiden ja melun vähentäminen, energiankulutus, älykkäiden kaupunkien verkosto, ylläpito sekä turvallisuuden lisääminen ja onnettomuuksien vähentäminen, myös pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osalta;

d) liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten ja päästöttömien liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö kaikkien liikennemuotojen ajoneuvoissa;

e) rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesiväylien infrastruktuuri, suuren kapasiteetin julkisen liikenteen hankkeet, merisatamat ja merten moottoritiet;

f) vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

g) muut älykkäät ja kestävät liikennehankkeet, kohteena

i) liikenneturvallisuus;

ii) esteettömyys;

iii) päästöjen vähentäminen; tai

iv) uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto, muun muassa verkottuneisiin ja autonomisiin liikennemuotoihin tai integroituun matkalippujärjestelmään liittyvien palvelujen osalta; ja

h) hankkeet nykyisen liikenneinfrastruktuurin säilyttämiseksi tai parantamiseksi, tarvittaessa mukaan lukien TEN-T-verkkoon kuuluvat moottoritiet, liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, älykkäiden liikennejärjestelmien tarjoamien palvelujen kehittämiseksi tai infrastruktuurin eheyden ja standardien varmistamiseksi, turvallisten pysäköintialueiden ja ‑tilojen kehittämiseksi sekä lataus- ja tankkausasemien kehittämiseksi vaihtoehtoisille polttoaineille.

3. Ympäristö ja resurssit erityisesti suhteessa seuraaviin:

a) vesi, mukaan lukien juomavesihuolto ja sanitaatio, ja verkoston tehokkuus, vuotojen vähentäminen, jätevesien keräämis- ja käsittelyinfrastruktuuri, rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri;

b) jätehuoltoinfrastruktuuri;

c) hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja kestävien teknologioiden aloilla;

d) ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen parantaminen ja ennallistaminen, myös parantamalla luonnon ja biologisen monimuotoisuuden tilaa vihreän ja sinisen infrastruktuurin hankkeilla;

e) kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä kehittäminen;

f) ilmastonmuutostoimet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen;

g) hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;

h) hiilestä irtautuminen ja hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen energiavaltaisessa teollisuudessa, mukaan lukien innovatiivisten vähäpäästöisten teknologioiden esittely ja niiden käyttöönotto;

i) energiatuotannon ja jakeluketjun hiilivapaaksi saattaminen luopumalla asteittain hiilen ja öljyn käytöstä; ja

j) kestävää kulttuuriperintöä edistävät hankkeet.

4. Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen käyttöönottoa, 5G-yhteyksiä sekä digitaalisen yhteenliitettävyyden ja digitaalipalvelujen saatavuuden parantamista erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.

5. Tutkimus, kehitys ja innovointi erityisesti seuraavien kautta:

a) tutkimus- ja kehityshankkeet, joilla edistetään Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tavoitteita, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuuri ja tuki korkeakouluille;

b) yrityshankkeet, mukaan lukien koulutus sekä klustereiden ja yritysverkostojen luomisen edistäminen;

c) esittelyhankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien ottaminen käyttöön;

d) korkeakoulujen, tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden ja teollisuuden yhteistyöhankkeet tutkimuksen ja innovoinnin alalla; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kansalaisjärjestöt;

e) tietämyksen ja teknologian siirtäminen;

f) kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa ja sen teollista soveltamista koskeva tutkimus, mukaan lukien uudet ja kehittyneet materiaalit; ja

g) uudet tehokkaat ja saavutettavat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, lääkinnälliset laitteet, diagnostiikka ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet, uudet mikrobilääkkeet ja innovatiiviset kehitysprosessit, joissa vältetään koe-eläinten käyttöä.

6. Erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävien digitaalisten teknologioiden ja palvelujen kehittäminen, käyttöönotto ja laajentaminen etenkin seuraavien kautta:

a) tekoäly;

b) kvanttiteknologia;

c) kyberturvallisuus ja verkkoturvallisuuden infrastruktuurit;

d) esineiden internet;

e) lohkoketjuteknologia ja muut hajautetun tilikirjan teknologiat;

f) edistyneet digitaaliset taidot;

g) robotiikka ja automaatio;

h) fotoniikka; ja

i) muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota sekä digitaaliteknologian, -palvelujen ja -taitojen yhdentämistä unionin liikennealaan.

7. Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 499 työntekijää, keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin erityisesti seuraavien kautta:

a) käyttöpääoman tarjoaminen ja investoinnit;

b) riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla, mukaan lukien niiden digitalisaatio- ja innovaatiovalmiuden parantaminen, ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi;

c) rahoituksen tarjoaminen, jotta työntekijät voivat ostaa yrityksen tai osakkuuden siitä.

8. Kulttuuriala ja luovat alat; kulttuuriperintö, media, audiovisuaaliala, journalismi ja lehdistö, erityisesti, mutta ei ainoastaan, uusien teknologioiden kehittämisen, digitaalisten teknologioiden käytön ja immateriaalioikeuksien teknologisen hallinnoinnin kautta.

9. Matkailu.

10. Teollisuusalueiden (myös saastuneiden maa-alueiden) kunnostaminen ja ennallistaminen kestävää käyttöä varten.

11. Kestävä maa-, metsä- ja kalatalous, vesiviljely ja muut laajempaan kestävään biotalouteen liittyvät osatekijät.

12. Sosiaaliset investoinnit, mukaan lukien investoinnit, joilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, erityisesti seuraavien kautta:

a) mikrorahoitus, eettisten ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;

b) osaamisen kysyntä ja tarjonta;

c) yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, aikuiskoulutus mukaan lukien;

d) sosiaalinen infrastruktuuri, erityisesti

i) inklusiivinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, varhaiskasvatus ja päivähoito mukaan lukien, ja niihin liittyvät koulutusinfrastruktuuri ja opetustilat, vaihtoehtoinen lasten päivähoito, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet, jotka ovat kaikkien saatavilla,

ii) kohtuuhintaisia asuntoja tarjoava sosiaalinen asuntotuotanto [29];

iii) terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, mukaan lukien klinikat, sairaalat, perusterveydenhuolto, kotihoito ja lähiterveydenhuolto;

e) sosiaalinen innovointi, mukaan lukien innovatiiviset sosiaaliset ratkaisut ja järjestelmät, joilla edistetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuloksia 12 kohdassa mainituilla aloilla;

f) kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen tavoite;

g) sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimenpiteet;

h) haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen yhteiskuntaan, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset;

i) innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien sähköinen terveydenhuolto, terveyspalvelut ja uudet hoitomallit;

j) vammaisten henkilöiden osallisuus sekä esteettömyys.

13. Puolustusteollisuuden kehittäminen ja sen myötä unionin strategisen riippumattomuuden edistäminen erityisesti tukemalla seuraavia:

a) unionin puolustusteollisuuden toimitusketju, erityisesti pk- ja midcap-yrityksille myönnettävän taloudellisen tuen kautta;

b) yritykset, jotka osallistuvat disruptiivisiin innovaatiohankkeisiin puolustusalalla ja siihen läheisesti liittyvien kaksikäyttöteknologioiden alalla;

c) puolustusalan toimitusketju, kun on kyse osallistumisesta yhteistyöhön perustuviin puolustusalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös niihin, joita tuetaan Euroopan puolustusrahastosta;

d) puolustusalan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuri.

14. Avaruus, erityisesti liittyen avaruusalan kehittämiseen seuraavien avaruusstrategian tavoitteiden mukaisesti:

a) maksimoidaan avaruuden hyödyt unionin yhteiskunnalle ja taloudelle;

b) edistetään avaruusjärjestelmien ja -teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen haavoittuvuuteen;

c) tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä ja myös toimintaketjujen loppupään kehittämistä;

d) edistetään unionin riippumattomuutta turvallisessa ja turvatussa avaruuteen pääsyssä, mukaan lukien kaksikäyttönäkökohdat.

15. Meret ja valtameret, kehittämällä hankkeita ja yrityksiä sinisen talouden alalla ja kestävän sinisen talouden rahoitusperiaatteiden mukaisesti erityisesti merialan yrittäjyyden ja elinkeinojen, uusiutuvan merienergian ja kiertotalouden avulla.

LIITE III

Keskeiset tulosindikaattorit

1. InvestEU-rahastosta tuetun rahoituksen volyymi (jaoteltuna politiikkaikkunoittain)

1.1 Allekirjoitettujen rahoitustoimien volyymi

1.2 Liikkeelle saadut investoinnit

1.3 Yksityisen rahoituksen määrä

1.4 Saavutettu vipu- ja kerrannaisvaikutus

2. InvestEU-rahastosta tuetun rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna politiikkaikkunan, maan ja alueen perusteella yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) 2-tasolla)

2.1 Toimien kattamien maiden (jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden) määrä

2.2 Toimien kattamien alueiden määrä

2.3 Toimien volyymi maittain (jäsenvaltiot ja kolmannet maat) ja alueittain

3. InvestEU-rahaston kautta saatavan rahoituksen vaikutus

3.1 Luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä

3.2 Investoinnit ilmastotavoitteiden tukemiseen ja jaoteltuina tarvittaessa politiikkaikkunoittain

3.3 Investoinnit digitalisaation tukemiseen

3.4 Investoinnit teollisuuden muutosprosessin tukemiseen

4. Kestävä infrastruktuuri

4.1 Energia: Uusiutuvien ja muiden turvallisten ja kestävien päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (megawatteina, MW)

4.2 Energia: Niiden asuntojen, julkisten tilojen ja liiketilojen määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

4.3 Energia: Hankkeiden tuottamat arvioidut energiansäästöt (kilowattitunteina, kWh)

4.4 Energia: Vuosittaiset vähentyneet/vältetyt kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina

4.5 Energia: Kestävän energiainfrastruktuurin kehittämiseen, älyllistämiseen ja nykyaikaistamiseen kohdistuneiden investointien volyymi

4.6 Digitaalisuus: Niiden asuntojen, yritysten tai julkisten rakennusten määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä,

jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja nostettavissa gigabittinopeuteen, tai perustettujen langattomien wifi-alueiden määrä

4.7 Liikenne: Liikkeelle saadut investoinnit, erityisesti TEN-T-liikenneverkkoon

– Rajatylittäviä ja puuttuvia yhteyksiä koskevien hankkeiden lukumäärä (mukaan lukien TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, alueellisia rajatylittäviä rautatieyhteyksiä, multimodaalikeskuksia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemayhteyksiä ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat hankkeet)

– Liikenteen digitalisaatiota edistävien hankkeiden lukumäärä, erityisesti Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS), jokiliikenteen tietopalvelun (RIS), älykkään liikennejärjestelmän (ITS), alusliikennettä koskevan seuranta- ja tietojärjestelmän (VTMIS) / e-Maritimen ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) käyttöönotto

– Rakennettujen tai uudistettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden lukumäärä

– Liikenteen turvallisuutta edistävien hankkeiden lukumäärä

4.8 Ympäristö: Investoinnit, joilla edistetään ilmanlaatuun, veteen, jätteisiin ja luontoon liittyvän EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämien suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista

5. Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

5.1 Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta (BKT) tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin

5.2 Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrät koon mukaan

6. Pk-yritykset

6.1 Tukea saaneiden yritysten määrät koon mukaan (mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset ja pienet midcap-yritykset)

6.2 Tukea saaneiden yritysten määrät kehitysvaiheen mukaan (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

6.3 Jäsenvaltioiden ja alueiden NUTS 2 -tasolla tukemien yritysten lukumäärä

6.4 Tukea saaneiden yritysten määrät aloittain Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) koodin mukaan

6.5 Investointivolyymin pk-yrityksiin kohdistettu prosenttiosuus pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa

7. Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

7.1 Sosiaalinen infrastruktuuri: Tuetun sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti ja saatavuus sektoreittain: asuntotuotanto, koulutus, terveydenhuolto, muut

7.2 Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: Mikrorahoituksen saajien ja tuettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.3 Osaaminen: Uutta osaamista hankkivien tai hankitun osaamisen validointia ja sertifiointia hakevien henkilöiden määrä: virallinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

8. Strategiset eurooppalaiset investoinnit

8.1 Kriittisen infrastruktuurin tarjoamiseen myötävaikuttavien toimien lukumäärä ja volyymi, jaoteltuna tarvittaessa fyysisen ja virtuaalisen infrastruktuurin ja siihen liittyvien tavaroiden ja palveluiden mukaan

8.2 Kriittisen infrastruktuurin lisäkapasiteetti, jaoteltuna tarvittaessa alueittain

8.3 Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta kriittisten teknologioiden ja hyödykkeiden sekä kaksikäyttötuotteiden tutkimiseen ja kehittämiseen myötävaikuttavien toimien lukumäärä ja volyymi

8.4 Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta kriittisiä teknologioita ja hyödykkeitä sekä kaksikäyttötuotteita kehittävien ja valmistavien tuettujen yritysten lukumäärä koon mukaan

8.4 a Yritysten välisten synergioiden luomiseksi tuettavien klusterien ja digitaali‑innovaatiokeskittymien lukumäärä

8.5 Kriittisten hyödykkeiden, mukaan lukien kriittisten terveydenhuollon tarvikkeiden, toimittamiseen, valmistamiseen ja varastointiin myötävaikuttavien toimien lukumäärä ja volyymi, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat olemassa olevien lakisääteisten vaatimusten rajoissa

8.6 Muut kriittiset hyödykkeet, mukaan lukien kriittiset terveydenhuollon tarvikkeet, joiden toimittamista, valmistamista ja varastointia tuetaan, jaoteltuna tarvittaessa hyödyketyypin mukaan

8.7 Unionin teollisen tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeiden, keskeisiä kehitystä vauhdittavia ja digitaalisia teknologioita tukevien toimien lukumäärä ja volyymi.

8.7 a Yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, niiden liiketoiminnan digitalisoinnissa sekä arvoketjujen ja liiketoimintamallien häiriönsietokyvyn parantamisessa auttavien toimien lukumäärä ja volyymi

8.7 b InvestEU-rahastosta tuettujen startup-yritysten lukumäärä, yrittäjyyden edistämiseen tähtäävien toimien lukumäärä ja volyymi

8.7 c Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä unionin ilmastotavoitteiden mukaisesti edistävien toimien lukumäärä ja volyymi

8.7 d Alueilla ja jäsenvaltioissa, joissa on toistaiseksi ollut vain vähän kokemusta hankkeiden käynnistämisestä ja kehittämisestä, sekä teollisuudenaloilla, joihin ei investoida riittävästi ja jotka eivät ole aiemmin hyötyneet unionin investointivälineistä, toimivien Euroopan investointineuvontakeskusten sitoumusten lukumäärä

8.7 e Yksityisten pääomasijoitusten ja riskipääomasijoitusten volyymin kasvu asiaan liittyvissä hankkeissa

8.7 f Alueellinen ja kansallinen laajuus, joka osoittaa, että edunsaajajäsenvaltiot ja -alueet ovat jakautuneet tasaisesti unionin alueelle eikä etuuksia ole keskitetty rajoitetulle määrälle jäsenvaltioita tai alueita.

LIITE IV

InvestEU-ohjelma – aikaisemmat välineet

A. Oman pääoman ehtoiset instrumentit

• Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

• Teknologian siirron pilottihanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ”Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat” osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen ”Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa” ja neljän pilottihankkeen ”Erasmus nuorille yrittäjille”, ”Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi”, ”Teknologian siirto” ja ”Eurooppalaiset matkailun huippukohteet” rahoittamiseksi vuonna 2007.

• Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

• Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvä kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (CIP-GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

• Verkkojen Eurooppa -väline (CEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

• COSME-ohjelmaan sisältyvä kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

• InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

– Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

• EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI‑ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B. Takausvälineet:

• Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

• Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

• Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvä pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

• Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

• Riskinjakorahoitusvälineen puitteissa sovellettava riskinjakoväline (RSI):

– Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) Komission lausumat (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

– Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

– Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

• EaSI-takausväline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

• COSME-lainatakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

• InnovFin Debt -laina- ja takauspalvelu:

• Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

• Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

• Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C. Riskinjakovälineet

• Riskinjakorahoitusväline (RSFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) Komission lausumat (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

• InnovFin:

• Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

• Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D. Erityiset sijoitusvälineet

• Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – yhteinen sijoitusrahasto ”Fonds Commun de Placement – Fonds d’Investissement Spécialisé” (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

• Marguerite:

– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

– Komission päätös, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 2020 Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon (Marguerite-rahasto).

• Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

LIITE V

Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet, täydentävyys ja soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

A. Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet ja täydentävyys

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaan EU:n takuulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin (209 artiklan 2 kohdan a alakohta) ja saavutetaan täydentävyys siten, että estetään muista julkisista lähteistä tai yksityisistä lähteistä saatavan potentiaalisen tuen ja investointien korvaaminen (209 artiklan 2 kohdan b alakohta).

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan noudattamiseksi EU:n takuusta hyötyvien rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä seuraavat 1 ja 2 kohdassa asetetut vaatimukset:

1. Markkinoiden toimintapuutteet ja optimaalista heikommat investointitilanteet

Jotta voidaan puuttua varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, investoinneilla, joihin kohdennetaan rahoitus- ja investointitoimia, on oltava yksi seuraavista ominaisuuksista:

a) Luonteeltaan julkinen hyödyke, josta toiminnanharjoittaja tai yritys ei voi saada riittävää taloudellista hyötyä (kuten koulutus ja osaaminen, terveydenhuolto ja esteettömyys, turvallisuus ja puolustus sekä ilmaiseksi tai mitättömin kustannuksin saatavilla oleva infrastruktuuri).

b) Ulkoiset kustannukset, joita toiminnanharjoittaja tai yritys ei yleensä kykene sisällyttämään hintoihin, kuten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, energiatehokkuus sekä ilmaston- tai ympäristönsuojelu.

c) Informaation epäsymmetria, erityisesti pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten tapauksessa, mukaan lukien suuremmat riskitasot, jotka liittyvät alkuvaiheen yrityksiin, yrityksiin, joilla on pääasiassa aineetonta varallisuutta tai ei ole riittävästi vakuuksia, tai yrityksiin, jotka keskittyvät toimintaan, jossa riskit ovat suuremmat.

d) Rajatylittävät infrastruktuurihankkeet ja niihin liittyvät palvelut tai rajatylittävästi investoivat rahastot, jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja edistää niiden koordinointia.

e) Altistuminen tietyillä aloilla, tietyissä maissa tai tietyillä alueilla riskitasoille, jotka ovat korkeampia kuin mitä yksityiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat hyväksyä, mukaan lukien silloin, kun investointia ei olisi toteutettu tai ei olisi toteutettu samassa laajuudessa sen uutuuden tai innovointiin tai testaamattomaan teknologiaan liittyvien riskien vuoksi.

f) Euroopan strategisten investointien ikkunan puitteissa toteutettaville rahoitus- ja investointitoimille myönnetyn tuen osalta: unioniin sijoittautuneet ja siellä toimivat yhteisöt eivät olisi toteuttaneet investointia tai eivät olisi toteuttaneet sitä samassa laajuudessa markkinarahoituksella, koska niiden on vaikea sisällyttää hintoihin Euroopan strategisen edun tuottamia hyötyjä.

g) Tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet.

2. Täydentävyys

Rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentävyyden molemmat näkökohdat. Tämä tarkoittaa, että muut julkiset lähteet tai yksityiset lähteet eivät olisi toteuttaneet toimia tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa ilman InvestEU-rahaston tukea. Tätä asetusta sovellettaessa näiden rahoitus- ja investointitoimien katsotaan tarkoittavan toimia, joiden on täytettävä seuraavat kaksi kriteeriä:

1) Jotta sen voidaan katsoa olevan varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja yksityisiä lähteitä täydentävä, InvestEU-rahasto tukee sellaisia toteutuskumppaneiden rahoitus- ja investointitoimia, jotka kohdistuvat investointeihin, jotka eivät niiden ominaisuuksien (luonteeltaan julkinen hyödyke, ulkoiset kustannukset, informaation epäsymmetria, sosioekonomiset koheesionäkökohdat tai muut) vuoksi pysty tuottamaan riittävää markkinatason mukaista taloudellista tuottoa tai joiden katsotaan olevan liian riskialttiita (verrattuna riskitasoihin, jotka asianomaiset yksityiset yhteisöt ovat valmiita hyväksymään). Tällaisten ominaispiirteiden vuoksi kyseiset rahoitus- ja investointitoimet eivät näin ollen voi saada markkinarahoitusta kohtuullisin ehdoin, kun on kyse hinnoittelusta, vakuusvaatimuksista, rahoitustyypistä, myönnetyn rahoituksen erääntymisestä tai muista ehdoista, eikä niitä toteutettaisi unionissa lainkaan tai samassa laajuudessa ilman julkista tukea.

2) Jotta sen voidaan katsoa olevan varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu olemassa olevia muita julkisia lähteitä täydentävä, InvestEU-rahasto tukee ainoastaan sellaisia rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

a) toteutuskumppanit eivät olisi toteuttaneet rahoitus- tai investointitoimia tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa ilman InvestEU-rahaston tukea; ja

b) rahoitus- tai investointitoimia ei olisi toteutettu unionissa tai ei olisi toteutettu samassa laajuudessa muiden olemassa olevien julkisten välineiden, kuten alueellisella ja kansallisella tasolla toimivien yhteistyössä hallinnoitujen rahoitusvälineiden, avulla. InvestEU-ohjelman ja muiden julkisten varojen täydentävän käytön on kuitenkin oltava mahdollista erityisesti silloin, kun EU:n lisäarvo voidaan saavuttaa ja kun julkisten varojen käyttö poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehokkaalla tavalla voidaan optimoida.

3) Euroopan strategisten investointien ikkunan puitteissa toteutettavia rahoitus- ja investointitoimia voidaan pitää täydentävinä myös, jos muut unioniin sijoittautuneet ja siellä toimivat julkiset ja yksityiset yhteisöt eivät ilman InvestEU‑rahaston tukea olisi toteuttaneet niitä tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa.

Sen osoittamiseksi, että EU:n takuuta hyödyntävät rahoitus- ja investointitoimet ovat olemassa olevaa markkina- ja muuta julkista tukea täydentäviä, toteutuskumppaneiden on annettava tietoa, josta käy ilmi ainakin yksi seuraavista ominaisuuksista:

a) Tuki, jota on annettu toissijaisista positioista muihin julkisiin tai yksityisiin lainanantajiin verrattuna tai rahoitusrakenteen sisällä.

b) Tuki, jota on annettu omasta pääomasta ja oman pääoman luonteisesti tai pitkäaikaisena, hinnoiteltuna, vakuusvaatimuksia tai muita ehtoja sisältävänä lainana, jollaisia ei ole riittävästi saatavilla markkinoilla tai muista julkisista lähteistä.

c) Tuki toimille, joiden riskiprofiili on korkeampi kuin toteutuskumppaneiden omissa vakiotoimissa yleensä hyväksytty riski, tai tuki toteutuskumppaneille niiden omien valmiuksien ylittämiseksi, jotta voidaan tukea tällaisia hankkeita.

d) Osallistuminen riskinjakomekanismeihin, joiden kohteena ovat politiikanalat, jotka altistavat toteutuskumppanin korkeammille riskitasoille kuin mitä toteutuskumppani yleensä hyväksyy tai mitä yksityiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat hyväksyä.

e) Tuki, jolla aktivoidaan/kerätään yksityistä tai julkista lisärahoitusta ja joka täydentää muita yksityisiä ja kaupallisia lähteitä, erityisesti perinteisesti riskejä välttelevistä sijoittajaluokista tai yhteisösijoittajilta saatavaa rahoitusta, InvestEU‑rahastosta myönnettävän tuen antaman signaalin seurauksena.

f) Tuki, joka annetaan sellaisten rahoitustuotteiden kautta, joita ei ole saatavilla tai joita ei ole saatavilla riittävästi kohdemaissa tai -alueilla puuttuvien, alikehittyneiden tai epätäydellisten markkinoiden vuoksi.

Välitettyjen rahoitus- ja investointitoimien ja erityisesti pk-yritysten tuen täydentävyys tarkistetaan välittäjän tasolla eikä lopullisen saajan tasolla. Täydentävyyden katsotaan olevan olemassa, kun InvestEU-rahastosta tuetaan rahoituksen välittäjää perustamaan uusi salkku korkeammalla riskitasolla tai lisäämään sellaisten toimien määrää, jotka ovat jo korkealla riskitasolla verrattuna riskitasoihin, joita yksityiset ja julkiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat nykyisin hyväksyä kohteena olevissa maissa tai kohteena olevilla alueilla.

EU:n takuuta ei saa myöntää jälleenrahoitustoimien (kuten olemassa olevien lainasopimusten korvaaminen tai muunlainen rahoitustuki hankkeille, jotka on jo osittain tai kokonaan toteutettu) tukemiseen, paitsi erityisissä poikkeuksellisissa ja hyvin perustelluissa olosuhteissa, joissa on osoitettu, että EU:n takuun piiriin kuuluva toimi mahdollistaa liitteen II mukaisten rahoitus- ja investointitoimien kannalta tukikelpoisella alalla uuden investoinnin, jonka toteutuskumppanin tai rahoituksen välittäjän tavanomaista toimintamäärää täydentävä määrä on vähintään yhtä suuri kuin tässä asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet täyttävän toimen määrä. Tällaisten jälleenrahoitustoimien on oltava tämän liitteen A jaksossa vahvistettujen, markkinoiden toimintapuutteita, optimaalista heikompia investointitilanteita ja täydentävyyttä koskevien kriteerien mukaisia.

B. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

InvestEU-rahastosta ei tueta seuraavia:

1) toimet, joilla rajoitetaan yksilön oikeuksia ja vapauksia tai loukataan ihmisoikeuksia;

2) puolustustoimien alalla sellaisten tuotteiden ja teknologioiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto, jotka on kielletty sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla;

3) tupakkaan liittyvät tuotteet ja toiminta (tuotanto, jakelu, jalostus ja kauppa);

4) toimet, jotka on jätetty rahoituksen ulkopuolelle [Horisontti Eurooppa] -asetuksen [30] [X] artiklan nojalla: lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus; toimet, joissa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä, sekä toimet, joissa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla;

5) uhkapelit (tuotantoon, rakentamiseen, jakeluun, käsittelyyn, kauppaan tai ohjelmistoihin liittyvät toimet);

6) seksikauppa ja siihen liittyvä infrastruktuuri, palvelut ja media;

7) toimet, joissa käytetään eläviä eläimiä kokeellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin, sikäli kuin ei voida taata, että noudatetaan eurooppalaista yleissopimusta kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemisesta [31];

8) kiinteistöjen rakentamistoiminta, esimerkiksi toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on olemassa olevien rakennusten kunnostaminen ja uudelleenvuokraus tai jälleenmyynti sekä uusien rakennusten rakentaminen; kuitenkin sellaiset kiinteistöalan toimet, jotka liittyvät 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin InvestEU-ohjelman erityistavoitteisiin ja liitteessä II tarkoitettuihin rahoitus- ja investointitoimien tukikelpoisiin aloihin, kuten investoinnit energiatehokkuushankkeisiin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon, ovat tukikelpoisia;

9) rahoitustoimet, kuten osto tai kaupankäynti rahoitusvälineillä. Soveltamisalan ulkopuolelle jätetään erityisesti omaisuuden pilkkomiseen tarkoitetut yritysostot tai omaisuuden pilkkomiseen tarkoitettu pääoman uudelleenrahoitus;

10) toiminta, joka on kielletty sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

11) ydinvoimaloiden käytöstäpoisto, käyttö, mukauttaminen tai rakentaminen;

12) investoinnit, jotka liittyvät kiinteiden fossiilisten polttoaineiden ja öljyn louhintaan tai uuttamiseen, jalostamiseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, sekä kaasuntuotantoon liittyvät investoinnit. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske

a) hankkeita, joissa ei ole olemassa toimivaa vaihtoehtoista teknologiaa;

b) hankkeita, jotka liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen;

c) hankkeita, joissa on hiilidioksidin talteenotto- ja varastointilaitteet tai hiilidioksidin talteenotto- ja käyttölaitteet; teollisuus- tai tutkimushankkeita, jotka vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sovellettaviin EU:n päästökauppajärjestelmän vertailuarvoihin;

13) investoinnit jätteitä kaatopaikoille sijoittaviin laitoksiin. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske investointeja seuraaviin:

a) kaatopaikat, jotka ovat teollisuus- tai kaivosinvestointihankkeen liitännäinen osatekijä, jos on osoitettu, että kaatopaikalle sijoittaminen on ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto kyseisen toiminnan tuottaman teollisuus- tai kaivosjätteen käsittelemiseksi;

b) olemassa olevat kaatopaikat kaatopaikkakaasun käytön varmistamiseksi ja kaatopaikkalouhinnan ja kaivosjätteiden jälleenkäsittelyn edistämiseksi;

14) investoinnit mekaanis-biologisiin käsittelylaitoksiin. Tätä soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä ei sovelleta investointeihin, jotka koskevat olemassa olevien mekaanis‑biologisten käsittelylaitosten uudistamista energian talteenottotarkoituksiin tai erillisten jätteiden kierrätystoimiin, kuten kompostointiin ja anaerobiseen hajottamiseen;

15) investoinnit jätteenpolttolaitoksiin. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske investointeja seuraaviin:

a) pelkästään kierrätykseen kelpaamatonta vaarallista jätettä käsittelevät laitokset;

b) olemassa olevat laitokset, joissa investoinneilla pyritään energiatehokkuuden lisäämiseen, pakokaasujen talteen ottamiseen varastointia tai käyttöä varten tai materiaalin talteen ottamiseen polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset investoinnit eivät lisää laitosten jätteenkäsittelykapasiteettia.

Toteuttamiskumppanit ovat edelleen velvollisia varmistamaan allekirjoituksen yhteydessä, että rahoitus- ja investointitoimet ovat tässä liitteessä vahvistettujen soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevien kriteerien mukaisia, sekä valvomaan, että kriteerejä noudatetaan hankkeen toteuttamisen yhteydessä, ja toteuttamaan tarvittaessa asianmukaisia korjaavia toimia.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.10.2020)

budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta

(COM(2020)0403 – C9-0158/2020 – 2020/0108(COD))

Valmistelija (*): Pascal Canfin

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(1) Covid-19-pandemia on vakava sokki unionin ja koko maailman taloudelle. Viruksen leviämistä hillitsevien välttämättömien toimenpiteiden vuoksi taloudellinen toiminta EU:ssa on vähentynyt merkittävästi. EU:n BKT:n odotetaan supistuvan vuonna 2020 noin 7,5 prosenttia, eli huomattavasti enemmän kuin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009. Pandemian puhkeaminen on näyttänyt, missä määrin globaalit toimitusketjut ovat yhteydessä toisiinsa, ja paljastanut joitakin haavoittuvuuksia, kuten strategisten teollisuuden alojen liiallisen riippuvaisuuden yksipuolisista ulkoisista toimituslähteistä. Tällaisiin haavoittuvuuksiin on puututtava, jotta voidaan parantaa unionin hätäaputoimia ja koko talouden häiriönsietokykyä säilyttäen samalla avoimuus kilpailulle ja kaupalle EU:n sääntöjen mukaisesti. Investointiaktiivisuuden odotetaan vähentyneen merkittävästi. Jo ennen pandemiaa oli havaittavissa, että vaikka investointisuhde oli unionissa elpymässä, se oli edelleen pienempi kuin olisi voitu odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riittänyt kompensoimaan vuoden 2009 kriisin jälkeisten vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata unionin tarvetta rakenteellisille investoinneille, joilla käynnistetään unionin pitkän aikavälin kasvu uudelleen sekä ylläpidetään sitä ja joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja talouden nopean, osallistavan ja terveen elpymisen edistämiseksi tarvitaan tukea, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja pienentää investointivajetta kohdealoilla.	(1) Covid-19-pandemia on vakava sokki unionin ja koko maailman taloudelle. Viruksen leviämistä hillitsevien välttämättömien toimenpiteiden vuoksi taloudellinen toiminta EU:ssa on vähentynyt merkittävästi. EU:n BKT:n odotetaan supistuvan vuonna 2020 noin 7,5 prosenttia, eli huomattavasti enemmän kuin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009. Pandemian puhkeaminen on näyttänyt, missä määrin globaalit toimitusketjut ovat yhteydessä toisiinsa, ja paljastanut joitakin haavoittuvuuksia, kuten strategisten teollisuuden alojen liiallisen riippuvaisuuden yksipuolisista ulkoisista toimituslähteistä. Tällaisiin haavoittuvuuksiin on puututtava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta, jotta voidaan parantaa unionin hätäaputoimia ja koko talouden häiriönsietokykyä säilyttäen samalla avoimuus kilpailulle ja kaupalle EU:n sääntöjen mukaisesti. Investointiaktiivisuuden odotetaan vähentyneen merkittävästi. Jo ennen pandemiaa oli havaittavissa, että vaikka investointisuhde oli unionissa elpymässä, se oli edelleen pienempi kuin olisi voitu odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riittänyt kompensoimaan vuoden 2009 kriisin jälkeisten vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata unionin tarvetta rakenteellisille investoinneille, joilla käynnistetään unionin pitkän aikavälin kestävä kasvu uudelleen sekä ylläpidetään sitä ja joita ilmastosiirtymä, ympäristön tilan heikkeneminen, teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin ja pk-yrityksiin. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, kuten kestävyyteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määritettyjen unionin politiikkatavoitteiden, erityisesti viimeistään vuonna 2050 saavutettavaa ilmastoneutraaliutta ja digitaalisen muutoksen vauhdittamista koskevien tavoitteiden, saavuttamiseksi ja talouden nopean, oikeudenmukaisen, kestävän, osallistavan ja terveen elpymisen edistämiseksi tarvitaan tukea, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja pienentää investointivajetta kohdealoilla.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(3) Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina hyväksytty useita kunnianhimoisia strategioita, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva Eurooppa 2020 -strategia 3 päivänä maaliskuuta 2010, pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma 30 päivänä syyskuuta 2015, Euroopan uusi kulttuuriohjelma 22 päivänä toukokuuta 2018, ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti 30 päivänä marraskuuta 2016, Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2 päivänä joulukuuta 2015, vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia 20 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma 30 päivänä marraskuuta 2016, tiedonanto EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta 7 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan avaruusstrategia 26 päivänä lokakuuta 2016, toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 13 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 11 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma 14 päivänä tammikuuta 2020, tiedonanto ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” 14 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskeva strategia, Euroopan datastrategia ja tiedonanto tekoälystä 19 päivänä helmikuuta 2020, Euroopan uudistettu teollisuusstrategia 10 päivänä maaliskuuta 2020 ja pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten 10 päivänä maaliskuuta 2020. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.	(3) Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina hyväksytty useita kunnianhimoisia strategioita, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva Eurooppa 2020 -strategia 3 päivänä maaliskuuta 2010, pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma 30 päivänä syyskuuta 2015, Euroopan uusi kulttuuriohjelma 22 päivänä toukokuuta 2018, ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti 30 päivänä marraskuuta 2016, Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma 2 päivänä joulukuuta 2015, vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia 20 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma 30 päivänä marraskuuta 2016, tiedonanto EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta 7 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan avaruusstrategia 26 päivänä lokakuuta 2016, toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 13 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 11 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma 14 päivänä tammikuuta 2020, tiedonanto ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” 14 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskeva strategia, Euroopan datastrategia ja tiedonanto tekoälystä 19 päivänä helmikuuta 2020, Euroopan uudistettu teollisuusstrategia 10 päivänä maaliskuuta 2020, pk-yritysstrategia kestävää, digitaalista Eurooppaa varten 10 päivänä maaliskuuta 2020, ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” 11 päivänä maaliskuuta 2020, ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia” 20 päivänä toukokuuta 2020 sekä ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” 20 päivänä toukokuuta 2020. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(5) InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, sosioekonomista lähentymistä ja koheesiota, myös innovoinnin ja digitalisaation näkökulmasta, kiertotalouden mukaista resurssien tehokasta käyttöä, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta ja sosiaalista palautumiskykyä sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien sellaisten ratkaisujen kautta, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä, jotka liittyvät sellaisiin EU:n keskeisiin politiikanaloihin, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista. InvestEU-rahastosta myönnettävän tuen olisi katettava useita aloja ja alueita, mutta samalla olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä ja edistettävä tuen saatavuutta sellaisille hankkeille, joissa on kumppaniyhteisöjä monilla alueilla eri puolilla EU:ta.	(5) InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, sosioekonomista lähentymistä, koheesiota sekä pitkän aikavälin kestävää talouskasvua, myös innovoinnin ja digitalisaation näkökulmasta, kiertotalouden mukaista resurssien tehokasta käyttöä, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta ja sosiaalista palautumiskykyä sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien sellaisten ratkaisujen kautta, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä, jotka liittyvät sellaisiin EU:n keskeisiin politiikanaloihin, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista. InvestEU-rahastosta myönnettävän tuen olisi katettava useita aloja ja alueita, mutta samalla olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä ja edistettävä tuen saatavuutta sellaisille hankkeille, joissa on suurta kasvupotentiaalia omaavia, strategisilla avainaloilla toimivia kumppaniyhteisöjä kaikilla alueilla eri puolilla EU:ta.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(9) InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään 8 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa ja 14 päivänä tammikuuta 2020 annetussa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa.	(9) InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään 8 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa ja 14 päivänä tammikuuta 2020 annetussa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa. Tämän vuoksi InvestEU-ohjelmasta tuettujen toimien olisi noudatettava tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/8521 a vahvistettuja kriteerejä, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta.
	_________________
	1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(10) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.	(10) Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmasto- ja ympäristötoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(14) Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana ja uudelleen covid-19-kriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Se aiheuttaa myös riskin epätasapainon vakiintumisesta ja vaikuttaa alueiden kehitykseen pitkällä aikavälillä. Mittavat investoinnit unionin infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat olennaisia, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava infrastruktuuri-investointeihin liikenteen, energian – energiatehokkuus sekä uusiutuvat energialähteet ja muut turvalliset ja kestävät vähäpäästöiset energialähteet mukaan lukien – ympäristön ja ilmastotoimien alalla sekä meri- ja digitaalialalla. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan lisäinvestointeja. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat esimerkiksi liikenne-, energia- ja digitalisointialalla. Turvallisuusuhat huomioon ottaen unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi oltava mukana toimenpiteitä, jotka koskevat infrastruktuurin häiriönsietokykyä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus, ja niissä olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.	(14) Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana ja uudelleen covid-19-kriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, työpaikkojen luomista, kilpailukykyä ja lähentymistä. Se aiheuttaa myös riskin epätasapainon vakiintumisesta ja vaikuttaa alueiden kehitykseen pitkällä aikavälillä. Mittavat investoinnit unionin infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat olennaisia, jotta unioni voi saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määritetyt kestävyyttä koskevat tavoitteensa, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja Pariisin sopimuksen, vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet ja unionin sitoutumisen ilmastoneutraaliin talouteen viimeistään vuonna 2050 sekä vuoteen 2030 ulottuvassa EU:n biodiversiteettistrategiassa määritetyt päämäärät ja tavoitteet. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava infrastruktuuri-investointeihin liikenteen, energian – energiatehokkuus sekä uusiutuvat energialähteet ja muut turvalliset ja kestävät vähäpäästöiset energialähteet mukaan lukien – ympäristön, myös biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja palauttamisen, luontopohjaisten ratkaisujen ja vihreän infrastruktuurin, alalla sekä lieventämistä että sopeutumista koskevien ilmastotoimien, jätteen syntymisen ehkäisemisen sekä kiertotalouden infrastruktuurin alalla sekä meri- ja digitaalialalla. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan lisäinvestointeja. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat esimerkiksi liikenne-, energia- ja digitalisointialalla. Turvallisuusuhat huomioon ottaen unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi oltava mukana toimenpiteitä, jotka koskevat infrastruktuurin häiriönsietokykyä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus, ja niissä olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(18) Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa oli kasvamassa ennen covid-19-kriisiä, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, olivat edelleen riittämättömiä, ja niiden odotetaan nyt kärsineen kriisistä merkittävästi. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin on haitallista unionin teollisuuden ja talouden kilpailukyvyn ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa siten, että ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla ja synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, Euroopan innovaationeuvosto mukaan lukien. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä, innovatiivisten yritysten rahoituksen saantia helpottavista ja nopeuttavista rahoitusvälineistä, kuten InnovFin – EU:n innovaatiorahoitus, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen myöntämisessä.	(18) Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa oli kasvamassa ennen covid-19-kriisiä, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, olivat edelleen riittämättömiä, ja niiden odotetaan nyt kärsineen kriisistä merkittävästi. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin on haitallista unionin teollisuuden ja talouden kilpailukyvyn ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa siten, että ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin, kiertotalousteknologiaan ja vähähiiliseen teknologiaan liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla ja synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, Euroopan innovaationeuvosto mukaan lukien. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä, innovatiivisten yritysten rahoituksen saantia helpottavista ja nopeuttavista rahoitusvälineistä, kuten InnovFin – EU:n innovaatiorahoitus, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen myöntämisessä.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(19) Matkailu on unionin talouden tärkeä alue, ja se on supistunut erityisen voimakkaasti covid-19-pandemian seurauksena. InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava sen pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla toimia, joilla edistetään kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua.	(19) Matkailu on unionin talouden tärkeä alue, sillä se työllistää yli 22 miljoonaa henkilöä. Matkailuala on supistunut erityisen voimakkaasti covid-19-pandemian seurauksena. InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava matkailun pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä tukemalla toimia, joilla edistetään matkailualan kestävää, innovatiivista ja digitaalista elpymistä.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(24) Covid-19-pandemian aiheuttamassa talouskriisissä resurssien jakaminen markkinoilla ei ole täysin tehokasta, ja koettu riski haittaa merkittävästi yksityisiä investointivirtoja. Näissä olosuhteissa InvestEU-rahaston keskeinen ominaispiirre eli taloudellisesti elinkelpoisten hankkeiden riskien vähentäminen yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi on erityisen hyödyllinen, ja sitä olisi vahvistettava muun muassa epäsymmetrisen elpymisen riskin torjumiseksi. InvestEU-ohjelmalla pitäisi voida tarjota ratkaisevan tärkeää tukea yrityksille elpymisvaiheessa ja varmistaa samalla, että investoijat keskittyvät vahvasti unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisiin painopisteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaan, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevaan strategiaan ja vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamiseen oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi. Sen pitäisi lisätä merkittävästi Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmän) ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten sekä muiden toteutuskumppaneiden riskinottovalmiuksia talouden elpymisen tukemiseksi.	(24) Covid-19-pandemian aiheuttamassa talouskriisissä resurssien jakaminen markkinoilla ei ole täysin tehokasta, ja koettu riski haittaa merkittävästi yksityisiä investointivirtoja. Näissä olosuhteissa InvestEU-rahaston keskeinen ominaispiirre eli taloudellisesti elinkelpoisten hankkeiden riskien vähentäminen yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi on erityisen hyödyllinen, ja sitä olisi vahvistettava muun muassa epäsymmetrisen elpymisen riskin torjumiseksi. InvestEU-ohjelmalla pitäisi voida tarjota ratkaisevan tärkeää tukea yrityksille elpymisvaiheessa, erityisesti pk-yrityksille, ja varmistaa samalla, että investoijat keskittyvät vahvasti unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisiin painopisteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaan, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevaan strategiaan ja vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamiseen oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi. Toimilla olisi tuettava laadukkaiden työpaikkojen luomista unionissa sekä edistettävä osaltaan siirtymistä ilmastoneutraaliin eurooppalaiseen talouteen ja sen digitaalista muutosta. Sen pitäisi lisätä merkittävästi Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmän) ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten sekä muiden toteutuskumppaneiden riskinottovalmiuksia talouden elpymisen tukemiseksi.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(28) Strategisten eurooppalaisten investointien ikkunan ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla niiden unioniin sijoittautuneiden ja unionissa toimivien lopullisten tuensaajien tukeminen, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen sekä paremman häiriönsietokyvyn kannalta seuraavilla osa-alueilla: i) kriittisten terveyspalvelujen tarjoaminen, lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja lääkintätarvikkeiden valmistus ja varastointi, terveyskriisin hallintavalmiuden ja pelastuspalvelujärjestelmän vahvistaminen; ii) kriittinen infrastruktuuri, olipa se fyysistä tai virtuaalista; iii) sellaisten tuotteiden ja palveluiden tarjonta, jotka ovat keskeisiä tällaisen infrastruktuurin käytön ja ylläpidon kannalta; iv) sellaiset keskeiset kehitystä vauhdittavat muutosvoimaiset digitaaliset teknologiat ja mullistavat innovaatiot, joihin tehtävät investoinnit ovat strategisesti tärkeitä unionin teollisen tulevaisuuden kannalta, mukaan lukien tekoäly, lohkoketjut, ohjelmistot, robotiikka, puolijohteet, mikroprosessorit, reuna- ja pilviteknologiat, suurteholaskenta, kyberturvallisuus, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia, uusiutuvan energian teknologiat, energian varastointiteknologiat, kuten akut, kestävän liikenteen teknologiat, puhdasta vetyä ja polttokennoja hyödyntävät sovellukset, teollisuuden hiilestä irtautumisen teknologiat, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, kiertotalouden teknologiat, biolääketiede, nanoteknologiat, lääkkeet ja kehittyneet materiaalit; v) tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden massatuotantoon tarkoitetut tuotantolaitokset EU:ssa; vi) kriittisten hyödykkeiden toimittaminen ja varastointi unionissa julkisia toimijoita, yrityksiä tai kuluttajia varten; vii) unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta kriittiset teknologiat ja hyödykkeet, kuten puolustus- ja avaruusala ja kyberturvallisuus, sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt kaksikäyttötuotteet. Lopullisilla tuensaajilla olisi oltava rekisteröity toimisto jossakin jäsenvaltiossa ja niiden olisi toimittava unionissa siinä mielessä, että niillä on merkittävää toimintaa henkilöstön, tuotannon, tutkimuksen ja kehittämisen tai muun liiketoiminnan osalta unionissa. Myös sellaisten hankkeiden, jotka edistävät strategisten toimitusketjujen monipuolistamista toimimalla sisämarkkinoilla useilla toimipaikoilla eri puolilla EU:ta, olisi voitava hyötyä.	(28) Strategisten eurooppalaisten investointien ikkunan ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla niiden unioniin sijoittautuneiden ja unionissa toimivien lopullisten tuensaajien tukeminen, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille erityisesti unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden, varsinkin ajan tasalle saatettujen vuodelle 2030 asetettujen tavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamisen viimeistään vuoteen 2050 mennessä kannalta, digitaalisen muutoksen sekä paremman häiriönsietokyvyn kannalta seuraavilla osa-alueilla: i) kriittisten terveyspalvelujen tarjoaminen, lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja lääkintätarvikkeiden valmistus ja varastointi, terveyskriisin hallintavalmiuden ja pelastuspalvelujärjestelmän vahvistaminen; ii) kriittinen kestävä infrastruktuuri, olipa se fyysistä tai virtuaalista; iii) sellaisten tuotteiden ja palveluiden tarjonta, jotka ovat keskeisiä tällaisen infrastruktuurin käytön ja ylläpidon kannalta; iv) sellaiset keskeiset kehitystä vauhdittavat muutosvoimaiset, kestävät, kiertotalouteen perustuvat, vähähiiliset ja digitaaliset teknologiat ja mullistavat innovaatiot, joista on laajaa yhteiskunnallista hyötyä ja joihin tehtävät investoinnit ovat strategisesti tärkeitä unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen ja sen teollisen perustan kestävän muuttamisen kannalta, mukaan lukien tekoäly, lohkoketjut, ohjelmistot, robotiikka, puolijohteet, mikroprosessorit, reuna- ja pilviteknologiat, suurteholaskenta, kyberturvallisuus, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia, digitaaliteknologiat resurssien seurannassa, jäljittämisessä ja kartoituksessa, vihreää siirtymää kohti ilmastoneutraalia ja kestävää kiertotaloutta tukevat, sen mahdollistavat ja sitä vauhdittavat innovaatiot, uusiutuvan energian teknologiat, energian varastointiteknologiat kuten akut, kestävän ja vähähiilisen liikenteen teknologiat, uusiutuvista lähteistä saatavalla sähköllä tuotettua puhdasta vetyä ja polttokennoja hyödyntävät sovellukset, teollisuuden hiilestä irtautumisen teknologiat, päästöjä vähentävät teknologiat, kuten hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, jätteen syntymisen ehkäiseminen ja kiertotalous, myös niiden jatkuva innovointi kohti vaarallisten aineiden korvaamista sekä komponenttien ja materiaalien korkean jalostusarvon kierrätystä niiden elinkaaren lopussa, kestävä biotalous, sekä rakennukset, myös investoinnit energiansäästöteknologioihin, biolääketiede, nanoteknologiat, biotekniikat, lääkkeet ja kehittyneet, uusiutuvat ja kiertotalouteen perustuvat materiaalit. v) tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden massatuotantoon tarkoitetut tuotantolaitokset EU:ssa; vi) kriittisten hyödykkeiden toimittaminen ja varastointi unionissa julkisia toimijoita, yrityksiä tai kuluttajia varten; vii) unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden kannalta kriittiset teknologiat ja hyödykkeet, kuten puolustus- ja avaruusala ja kyberturvallisuus, sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt kaksikäyttötuotteet. Lopullisilla tuensaajilla olisi oltava rekisteröity toimisto jossakin jäsenvaltiossa ja niiden olisi toimittava unionissa siinä mielessä, että niillä on merkittävää toimintaa henkilöstön, tuotannon, tutkimuksen ja kehittämisen tai muun liiketoiminnan osalta unionissa. Myös sellaisten hankkeiden, jotka edistävät strategisten toimitusketjujen monipuolistamista toimimalla sisämarkkinoilla useilla toimipaikoilla eri puolilla EU:ta, olisi voitava hyötyä. Toimilla olisi tuotettava unionille lisäarvoa, eikä tämän asetuksen nojalla pitäisi voida tukea toimia, jotka eivät ole yhdenmukaisia Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa, erityisesti ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä sekä asetuksessa (EU) .../... (eurooppalainen ilmastolaki) asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kanssa, tai jotka eivät ole asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(28 a) InvestEU-rahastosta ja sen strategisten eurooppalaisten investointien ikkunasta olisi tuettava infrastruktuuria terveydenhuollon ja terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tulevien pandemioiden varalta, myös kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien stressitestien suorittamista, jotta parannetaan yleistä terveydentilaa yhteiskunnissa ja saadaan tulokseksi terveempi väestö, joka on vähemmän altis terveysuhille, sekä edistettävä Euroopan terveysunionin luomista.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(28 b) Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti ja totesi samalla, että on luotava mahdollistava kehys ja että siirtymä edellyttää merkittäviä julkisia ja yksityisiä investointeja. InvestEU-rahastosta ja sen strategisten eurooppalaisten investointien ikkunasta olisi tuettava kriittisiä kestäviä infrastruktuureja aloilla, jotka ovat toimittaneet komissiolle etenemissuunnitelman, jossa esitetään miten ja mihin mennessä kyseisellä alalla voidaan vähentää päästöt lähelle nollaa ja määritetään esteet ja mahdollisuudet sekä alan tarvitsemat teknologiaratkaisut ja investoinnit.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) InvestEU-rahastosta ja erityisesti strategisten eurooppalaisten investointien ikkunasta ja sille määritettyjen strategisten painopisteiden perusteella myönnettävän unionin rahoituksen näkyvyys olisi varmistettava tehokkaalla viestinnällä, jossa tiedotetaan unionin rahoittamista toimista ja niiden tuloksista, jotta voidaan asianmukaisesti tuoda esiin InvestEU-ohjelman unionin tason lisäarvoa osana elpymistä.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 30 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(30) InvestEU:n olisi myös tuettava rahoitusta, jolla synnytetään investointeja oikeudenmukaisen siirtymän tukialueille.	(30) InvestEU:n olisi myös tuettava rahoitusta, jolla synnytetään investointeja oikeudenmukaisen siirtymän tukialueille niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka on määritetty alueiden asetuksen (EU) .../... (JTF-asetus) mukaisesti laatimissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa alueellisissa suunnitelmissa.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 34 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(34) Tuen kanavoimiseksi Euroopan talouteen Euroopan investointirahaston (EIR) kautta komission olisi voitava osallistua yhteen tai useampaan EIR:n mahdolliseen pääomankorotukseen, jotta EIR voi jatkaa Euroopan talouden ja sen elpymisen tukemista. Unionin olisi voitava säilyttää kokonaisosuutensa EIR:n pääomasta rahoitusvaikutukset asianmukaisesti huomioon ottaen. Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varattava riittävät määrärahat tähän tarkoitukseen.	(34) Tuen kanavoimiseksi Euroopan talouteen Euroopan investointirahaston (EIR) kautta komission olisi voitava osallistua yhteen tai useampaan EIR:n mahdolliseen pääomankorotukseen, jotta EIR voi jatkaa Euroopan talouden ja sen vihreän elpymisen tukemista. Unionin olisi voitava säilyttää kokonaisosuutensa EIR:n pääomasta rahoitusvaikutukset asianmukaisesti huomioon ottaen. Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varattava riittävät määrärahat tähän tarkoitukseen.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 59 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(59) InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinakehitystoiminnan kehittämistä varten. Tällainen tuki olisi kohdennettava myös rahoituksenvälittäjiin, jotka ovat avainasemassa, jotta pienyrityksiä voidaan auttaa saamaan rahoitusta ja hyödyntämään koko potentiaalinsa. Neuvontatuen tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko lisää huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä, mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöt tai kulttuurialat ja luovat alat. Valmiuksien kehittämistuen pitäisi olla täydentävää tukea niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyt politiikan alat kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten organisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.	(59) InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinakehitystoiminnan kehittämistä varten. Tällainen tuki olisi kohdennettava myös rahoituksenvälittäjiin, jotka ovat avainasemassa, jotta pienyrityksiä voidaan auttaa saamaan rahoitusta ja hyödyntämään koko potentiaalinsa, ja sen olisi sisällettävä teknistä apua. Hallinnollisten rasitteiden vähentämiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin pk-yritysten osalta. Neuvontatuen tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko lisää huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä, mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöt tai kulttuurialat ja luovat alat. Valmiuksien kehittämistuen pitäisi olla täydentävää tukea niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyt politiikan alat kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten organisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 61 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(61) InvestEU:n yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa [Euroopan unionin elpymisväline] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.	(61) InvestEU:n yhteydessä olisi toteutettava asetuksen [Euroopan unionin elpymisväline] mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia, sekä tuettava strategisten eurooppalaisten investointien ikkunan tavoitteiden mukaisesti pitkän aikavälin kestävää kasvua, kestävien työpaikkojen luomista sekä kilpailukykyä. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa [Euroopan unionin elpymisväline] säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – g alakohta


Komission teksti	Tarkistus
g) unionin talouden kestävää ja osallistavaa elpymistä covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen, unionin talouden strategisten arvoketjujen ylläpitämistä ja vahvistamista sekä unionille strategisesti tärkeän toiminnan ylläpitämistä ja lujittamista kriittisen infrastruktuurin, muutokseen johtavan teknologian, mullistavien innovaatioiden ja yritysten ja kuluttajien tarvitsemien hyödykkeiden osalta.	g) unionin talouden kestävää ja osallistavaa elpymistä covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin jälkeen ja sen muuttamista kohti ilmastoneutraalia, ympäristön kannalta kestävää, energia- ja resurssitehokasta kiertotaloutta, unionin talouden strategisten arvoketjujen ylläpitämistä ja vahvistamista sekä unionille strategisesti tärkeän toiminnan ylläpitämistä ja lujittamista kriittisen infrastruktuurin, muutokseen johtavan teknologian, mullistavien innovaatioiden ja yritysten ja kuluttajien tarvitsemien hyödykkeiden osalta sekä kestävän muutoksen tukemista asetuksella (EU) 2020/852 perustetun EU:n luokitusjärjestelmän mukaisesti ja perustuen aikasidonnaisiin ja tiedepohjaisiin tavoitteisiin tavoitteena saavuttaa unionissa kestävä kehitys.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta – e alakohta


Komission teksti	Tarkistus
e) rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla unionin ja sen talouden strategisen riippumattomuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.	e) rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla unionin ja sen talouden strategisen riippumattomuuden ja kestävyyden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
e) strategisten eurooppalaisten investointien politiikkaikkuna, joka käsittää seuraavat: strategiset investoinnit, joilla tuetaan sellaisia unioniin sijoittautuneita ja unionissa toimivia lopullisia tuensaajia, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille, erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen sekä paremman häiriönsietokyvyn näkökulmasta, jollakin seuraavista osa-alueista:	e) strategisten eurooppalaisten investointien politiikkaikkuna, joka käsittää seuraavat: strategiset investoinnit, joilla tuetaan sellaisia yhteen tai useampaan jäsenvaltioon sijoittautuneita ja unionissa toimivia lopullisia tuensaajia, joiden toiminnalla on strategista merkitystä unionille, erityisesti unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden ja varsinkin asetuksessa (EU) .../... (eurooppalainen ilmastolaki) asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, digitaalisen muutoksen sekä eurooppalaisten yhteiskuntien ja talouksien häiriönsietokyvyn parantamisen näkökulmasta noudattaen asetuksella (EU) 2020/852 perustettua EU:n luokitusjärjestelmää sekä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, jollakin seuraavista osa-alueista:

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – i alakohta


Komission teksti	Tarkistus
i) kriittisten terveyspalvelujen tarjoaminen, lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja lääkintätarvikkeiden valmistus ja varastointi, terveyskriisin hallintavalmiuden ja pelastuspalvelujärjestelmän vahvistaminen;	i) kriittisten terveyspalvelujen tarjoaminen, lääkkeiden, rokotteet mukaan luettuina, ja lääkkeiden välituotteiden, vaikuttavien farmaseuttisten aineiden ja raaka-aineiden valmistus ja varastointi; lääkinnälliset laitteet; sairaalatarvikkeet ja lääkinnälliset tuotteet (kuten hengityskoneet, suojavaatteet, suojaimet, diagnostiset materiaalit ja työkalut); henkilönsuojaimet; desinfiointiaineet ja niiden välituotteet sekä niiden tuotannossa tarvittavat raaka-aineet; terveydenhuollon ja terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistaminen valmistauduttaessa tulevaan kriisin hallintavalmiuteen, myös kansallisten ja alueellisten terveydenhuoltojärjestelmien stressitestien toteuttaminen ja pelastuspalvelujärjestelmän vahvistaminen kansanterveysuhkissa elintärkeiden tuotteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden periaatteiden mukaisesti;

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – ii alakohta


Komission teksti	Tarkistus
ii) kriittinen infrastruktuuri, olipa se fyysistä tai virtuaalista, mukaan lukien infrastruktuurielementit, jotka on määritelty kriittisiksi energian, liikenteen, ympäristön, terveyden, turvallisen digitaalisen viestinnän, 5G:n, esineiden internetin, verkkopalvelualustojen, turvallisten pilvipalveluiden, tietojenkäsittelyn tai tietojentallennuksen, maksu- ja finanssi-infrastruktuurin, ilmailu- ja avaruusalan, puolustuksen, viestinnän, tiedotusvälineiden, koulutuksen, vaali-infrastruktuurin ja uhanalaisten kohteiden osalta, sekä maa ja kiinteistöt, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tällaisen kriittisen infrastruktuurin käyttämiselle;	ii) kriittinen kestävä infrastruktuuri, olipa se fyysistä tai virtuaalista, mukaan lukien vihreä infrastruktuuri ja elementit, jotka on määritelty kriittisiksi energian, erityisesti uusiutuvan energian, liikenteen, ympäristön, veden, ekosysteemipalvelujen ja niiden välisten yhteyksien, terveyden, elintarviketurvallisuuden, turvallisen digitaalisen viestinnän ja digitaalisten verkkojen, 5G mukaan luettuna, esineiden internetin, verkkopalvelualustojen, turvallisten pilvipalveluiden, tietojenkäsittelyn tai tietojentallennuksen, maksu- ja finanssi-infrastruktuurin, ilmailu- ja avaruusalan, turvallisuuden ja puolustuksen, viestinnän, tiedotusvälineiden, koulutuksen, vaali-infrastruktuurin ja uhanalaisten kohteiden osalta, sekä maa ja kiinteistöt, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tällaisen kriittisen infrastruktuurin käyttämiselle;

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – iv alakohta – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
iv) keskeiset kehitystä vauhdittavat, muutosvoimaiset, vihreät ja digitaaliset teknologiat ja mullistavat innovaatiot, joihin investoiminen on unionin teollisen tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeää, mukaan lukien	iv) keskeiset kehitystä vauhdittavat, muutosvoimaiset, kestävät, kiertotalouteen perustuvat, vähähiiliset ja digitaaliset teknologiat ja mullistavat innovaatiot, joista on laajaa yhteiskunnallista hyötyä ja joihin investoiminen on unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen sekä sen teollisen pohjan kestävän muuttamisen kannalta strategisesti tärkeää, mukaan lukien

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – iv alakohta – a alakohta


Komission teksti	Tarkistus
a) tekoäly, lohkoketjut, ohjelmistot, robotiikka, puolijohteet, mikroprosessorit, kehittyneet pilviteknologiat, suurteholaskenta, kyberturvallisuus, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia;	a) tekoäly, lohkoketjut, ohjelmistot, robotiikka, puolijohteet, mikroprosessorit, kehittyneet pilviteknologiat, suurteholaskenta, kyberturvallisuus, kvanttiteknologiat, fotoniikka, teollinen bioteknologia, digitaaliteknologioiden käyttö resurssien seurannassa, jäljittämisessä ja kartoituksessa;

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – iv alakohta – a a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	a a) kestävää siirtymää kohti ilmastoneutraalia, kestävää kiertotaloutta tukevat, sen mahdollistavat ja sitä vauhdittavat innovaatiot,

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – iv alakohta – b alakohta


Komission teksti	Tarkistus
b) uusiutuvan energian teknologiat, energian varastointiteknologiat, kuten akut, kestävän liikenteen teknologiat, puhdasta vetyä ja polttokennoja hyödyntävät sovellukset, teollisuuden hiilestä irtautumisen teknologiat, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, kiertotalouden teknologiat;	b) uusiutuvan energian teknologiat, energian varastointiteknologiat, kuten akut, kestävän ja vähähiilisen liikenteen teknologiat, puhdasta vetyä ja polttokennoja hyödyntävät sovellukset, teollisuuden hiilestä irtautumisen teknologiat, ympäristön kannalta turvalliset päästöjä vähentävät teknologiat, myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, jätteen syntymisen ehkäiseminen, kiertotalouden teknologiat, myös niiden jatkuva innovointi kohti vaarallisten aineiden korvaamista ja komponenttien ja materiaalien korkean jalostusarvon kierrätystä niiden elinkaaren lopussa, kestävä biotalous sekä rakennukset, myös investoinnit energiansäästöön;

Tarkistus 27

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – iv alakohta – c alakohta


Komission teksti	Tarkistus
c) biolääketiede, nanoteknologiat, lääkkeet ja kehittyneet materiaalit;	c) biolääketiede, nanoteknologiat, biotekniikat, lääkkeet ja kehittyneet, uusiutuvat ja kiertoon perustuvat materiaalit;

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – v alakohta


Komission teksti	Tarkistus
v) tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden massatuotantoon tarkoitetut tuotantolaitokset EU:ssa;	v) tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden massatuotantoon tarkoitetut tuotantolaitokset EU:ssa ottaen arvoketjuissa huomioon resurssitehokkuuden, jätteen syntymisen ehkäisemisen ja kiertotalouden;

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta – e alakohta – vi alakohta


Komission teksti	Tarkistus
vi) kriittisten hyödykkeiden, kuten energian, raaka-aineiden tai elintarvikkeiden, toimittaminen ja varastointi EU:n julkisia toimijoita, yrityksiä tai kuluttajia varten, ottaen strategisissa arvoketjuissa huomioon energiatehokkuuden ja kiertotalouden;	vi) kriittisten hyödykkeiden, kuten energian, raaka-aineiden tai elintarvikkeiden, ellei niihin jo sovelleta lainsäädännöllisiä vaatimuksia, toimittaminen ja varastointi EU:n julkisia toimijoita, yrityksiä tai kuluttajia varten, ottaen strategisissa arvoketjuissa huomioon energiatehokkuuden, jätteen syntymisen ehkäisemisen ja kiertotalouden;

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 6 kohta – 1 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
6. Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 60 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.	6. Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 60 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 65 prosenttia strategisten eurooppalaisten investointien politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, biologista monimuotoisuutta, terveyttä ja pelastuspalvelujärjestelmää koskevat tavoitteet mukaan luettuina.
	Ainoastaan hankkeet, jotka ovat asetuksen (EU) 2020/852 teknisten arviointikriteerien mukaisia, otetaan huomioon näiden menotavoitteiden osalta.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 8 kohta – 8.1 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
8.1 Kriittisen infrastruktuurin tarjoamiseen myötävaikuttavien toimien lukumäärä ja volyymi, jaoteltuna fyysiseen infrastruktuurin ja siihen liittyvien tavaroiden ja palveluiden mukaan	8.1 Kriittisen infrastruktuurin tarjoamiseen myötävaikuttavien toimien lukumäärä ja volyymi, jaoteltuna fyysiseen infrastruktuurin, myös vihreän infrastruktuurin ja vihervyöhykkeiden, ja siihen liittyvien tavaroiden ja palveluiden mukaan

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

Liite III – 8 kohta – 8.2 a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	8.2 a Kriittisen infrastruktuurin lisäkapasiteetti, jolla myötävaikutetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen tai välttämiseen hiilidioksidiekvivalenttitonneina, ja sen kapasiteetti, jolla edistetään kansallisissa ilmasto- ja energiasuunnitelmissa vahvistettuja tavoitteita

ASIAN KÄSITTELY

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	InvestEU-ohjelman perustaminen
Viiteasiakirjat	COM(2020)0403 – C9-0158/2020 – 2020/0108(COD)
Asiasta vastaava valiokunta (valiokunnat) Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 17.6.2020	ECON 17.6.2020
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 17.6.2020
Yhteistyöhön osallistuvat valiokunnat – Ilmoitettu istunnossa (pvä)	23.7.2020
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Pascal Canfin 10.6.2020
58 artikla - Valiokuntien yhteiskokousmenettely Ilmoitettu istunnossa (pvä)	23.7.2020
Valiokuntakäsittely	1.10.2020
Hyväksytty (pvä)	2.10.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	64 16 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurelia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Alexander Bernhuber, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Miriam Dalli, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Agnès Evren, Fredrick Federley, Pietro Fiocchi, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Joanna Kopcińska, Ryszard Antoni Legutko, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ştefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Radan Kanev, Ulrike Müller