Mietintö - A9-0210/2020Mietintö
A9-0210/2020
Euroopan parlamentti

MIETINTÖ kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden johdosta toteutettavista politiikkatoimista

4.11.2020 - (2019/2194(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Dace Melbārde


Menettely : 2019/2194(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0210/2020
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0210/2020
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :


PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden johdosta toteutettavista politiikkatoimista

(2019/2194(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) johdanto-osan, jossa todetaan, että sen allekirjoittajavaltiot ”hakevat innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä” ja ”haluavat syventää kansojensa välistä yhteisvastuullisuutta niiden historiaa, kulttuuria ja perinteitä kunnioittaen”, sekä SEU:n 3 artiklan 3 kohdan[1],

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan[2],

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 22 artiklan[3],

– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2005 pidetyssä Unescon yleiskokouksen 33. istunnossa hyväksytyn yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä[4],

– ottaa huomioon 16. marraskuuta 1972 pidetyssä Unescon yleiskokouksen 17. istunnossa hyväksytyn yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta (maailmanperintösopimus)[5],

– ottaa huomioon 17. lokakuuta 2003 pidetyssä Unescon yleiskokouksen 32. istunnossa hyväksytyn yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta[6],

– ottaa huomioon 2. marraskuuta 2001 pidetyssä Unescon yleiskokouksen 31. istunnossa hyväksytyn vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua koskevan yleissopimuksen[7],

– ottaa huomioon vuonna 1954 tehdyn Haagin yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa[8],

– ottaa huomioon 14. marraskuuta 1970 pidetyssä Unescon yleiskokouksen 16. istunnossa hyväksytyn yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi[9],

– ottaa huomioon neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta 2019–2022[10],

– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta (COM(2018)0267)[11],

– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2019 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 täytäntöönpanemisesta, tuloksista ja yleisarviosta (COM(2019)0548)[12],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640)[13],

– ottaa huomioon 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/60/EU jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta[14],

– ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”[15],

– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusagendasta,

– ottaa huomioon 19. syyskuuta 2019 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta[16],

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuuriperinnön osallistavasta hallinnasta[17],

– ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen elokuvaperinnön säilyttämisestä ja esiin tuomisesta[18],

– ottaa huomioon 21. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuuriperinnöstä Euroopan kestävän kehityksen strategisena voimavarana[19],

– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät kulttuuriperinnön korostamisesta kaikissa EU:n politiikoissa[20],

– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (Faron yleissopimus)[21],

– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2018 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jonka aiheena on kulttuuriperintöä koskeva eurooppalainen toimintakehys (SWD(2018)0491)[22],

– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2019 annetun Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuudesta (13956/19)[23],

– ottaa huomioon kulttuuriperintöä koskevan Eurobarometri-tutkimuksen (erityiseurobarometri 466)[24],

– ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (COM(2014)0477)[25],

– ottaa huomioon marraskuussa 2014 annetun alueiden komitean lausunnon komission tiedonannosta ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (2015/C 195/04)[26],

– ottaa huomioon 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2017/864 kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018)[27],

– ottaa huomioon 27. lokakuuta 2011 annetun komission suosituksen (2011/711/EY) kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä[28],

– ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2019 annetun julistuksen yhteistyöstä kulttuuriperinnön digitalisoinnin edistämiseksi[29],

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Komission työohjelma 2020 – Kunnianhimoisempi unioni” (COM(2020)0037)[30],

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon Euroopan maaseutualueiden panoksesta kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoteen 2018: kestävyyden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden yhteenkuuluvuuden varmistaminen (NAT/738-EESC-2018-01641)[31],

– ottaa huomioon vuonna 2018 annetun Davosin julkilausuman laadukkaan rakennuskulttuurin edistämisestä Euroopassa[32],

– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2018 annetun Leeuwardenin julistuksen aiheesta ”Adaptive Re-use of the Built Heritage”[33],

– ottaa huomioon julkilausuman, joka hyväksyttiin jäsenvaltioiden kulttuuri- ja Eurooppa‑asioista vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa 3. toukokuuta 2019 Notre-Damen katedraalin tulipalon jälkeen Pariisissa[34],

– ottaa huomioon 19. joulukuuta 1954 tehdyn Euroopan neuvoston Euroopan kulttuuriyleissopimuksen[35],

– ottaa huomioon Europa Nostran 22. kesäkuuta 2018 Berliinissä esittämän toimintavaatimuksen (Berlin Call to Action) (Kulttuuriperintö osana Euroopan tulevaisuutta, Culture Heritage for the Future of Europe)[36], sekä sen 30. lokakuuta 2019 esittämän Pariisin manifestin (”Relançons l’Europe par la culture et le patrimoine culturel!”)[37],

– ottaa huomioon vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen kulttuuriperinnön merkityksestä Euroopalle (”Cultural Heritage Counts for Europe”)[38],

– ottaa huomioon 11. lokakuuta 2018 annetun Barcelonan julistuksen matkailusta ja kulttuuriperinnöstä (”Better places to Live, Better places to Visit”)[39],

– ottaa huomioon vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen kulttuuriperinnön suojelemisesta luonnonkatastrofeilta ja ihmisen aiheuttamilta katastrofeilta (”Safeguarding cultural heritage from natural and man-made disasters”)[40],

– ottaa huomioon Rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälisen neuvoston (ICOMOS) vuonna 2019 julkaiseman asiakirjan Eurooppalaiset laatuperiaatteet kulttuuriperintöön mahdollisesti vaikuttaville EU-rahoitteisille toimille (European quality principles for EU-funded interventions with potential impact upon cultural heritage)[41],

– ottaa huomioon monumenttien ja kohteiden suojelusta ja restauroinnista annetun kansainvälisen julistuksen (Venetsian julistus vuodelta 1964)[42],

– ottaa huomioon vuonna 1985 tehdyn Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen (Granadan yleissopimus)[43],

– ottaa huomioon vuonna 1992 tehdyn Euroopan arkeologisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen (Vallettan yleissopimus)[44],

– ottaa huomioon Euroopan unionin Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnon,

– ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 4, 11 ja 13,

– ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toisen pilarin klusterin ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”[45],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta[46],

– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013[47],

– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta[48],

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla[49],

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vähemmistöjä koskevista vähimmäisnormeista EU:ssa[50],

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman uhanalaisista eurooppalaisista kielistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa[51],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta[52],

– ottaa huomioon sitoumukset, jotka innovoinnista, tutkimuksesta, koulutuksesta, kulttuurista ja nuorisoasioista vastaava komission jäsenehdokas antoi Euroopan parlamentissa 30. syyskuuta 2019 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0210/2020),

A. ottaa huomioon, että Euroopan aineellinen, aineeton, luonnollinen ja digitaalinen kulttuuriperintö on menneisyydestä periytyneen vaurauden lähde, joka heijastaa Euroopan historiaa, kulttuuria ja perinteitä kaikessa monimuotoisuudessaan ja joka jatkuvasti rikastuu ja joka on säilytettävä, jotta se voidaan siirtää tuleville sukupolville;

B. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuuriperintö on muistiperinnön lähde, kollektiivinen muisti ja tieto, joka vahvistaa eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta;

C. katsoo, että kulttuuri ja kulttuuriperintö vahvistavat identiteettiä ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vakautta ja ymmärtämystä yhteiskunnassa;

D. ottaa huomioon, että kulttuuriperintö on itsessään arvo, se on monimuotoinen ja sillä on useita kerroksia (paikallisia, alueellisia, kansallisia, eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia) ja muotoja (aineellisia, aineettomia, luonnollisia, digitaalisia ja digitoituja), jotka ovat yhteydessä toisiinsa;

E. ottaa huomioon, että kulttuuriperintö edistää merkittävästi kulttuurialaa ja luovia toimialoja Euroopassa ja sen ulkopuolella;

F. toteaa, että kulttuuriperintöalalla työskentelee Euroopassa yli 300 000 ihmistä ja ala työllistää välillisesti 7,8 miljoonaa henkeä Euroopassa;

G. ottaa huomioon, että kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden aikana vuonna 2018 järjestettiin yli 23 000 tapahtumaa, jotka tavoittivat yli 12,8 miljoonaa ihmistä (2,5 prosenttia 28 jäsenvaltion EU:n väestöstä)[53] jäsenvaltioissa[54];

H. ottaa huomioon, että kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden strateginen visio, jonka mottona on ”Perintömme, jossa menneisyys kohtaa tulevan”, on edelleen perintöä ohjaava periaate, jonka tavoitteena on luoda yhteyksiä Euroopan kulttuuriperinnön ja nykyisen kulttuurituotannon välille sekä edistää Euroopan kansalaisten osallistumista;

I. ottaa huomioon, että teemavuoden toimissa keskityttiin nuoreen sukupolveen sekä interaktiivisiin ja luoviin hankkeisiin;

J. ottaa huomioon, että teemavuosi 2018 järjestettiin vuonna, jolloin vietettiin tärkeitä historiallisia vuosipäivä; ottaa huomioon, että kyseisenä vuonna järjestettiin monia kansallisia ja kansainvälisiä juhla- ja muistotapahtumia, mikä väritti merkittävästi Euroopan kulttuurikarttaa;

K. ottaa huomioon, että yksi teemavuoden saavutuksista oli kestävien yhteyksien eurooppalaisen sidosryhmäverkoston perustaminen; katsoo, että tämän verkoston olisi oltava kestävä ja pysyvä;

L.  ottaa huomioon, että paikalliset ja yleiseurooppalaiset valtiosta riippumattomat järjestöt ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta myötävaikuttivat todella merkittävästi teemavuoden onnistumiseen;

M. ottaa huomioon, että kulttuuriperintöä koskevan Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 84 prosenttia vastaajista jäsenvaltioissa on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on tärkeää heille henkilökohtaisesti sekä heidän paikallisyhteisölleen, ja kahdeksan kymmenestä (80 prosenttia) pitää sitä tärkeänä koko Euroopan unionille;

N ottaa huomioon, että lähes kolmannes Unescon maailmanperintöluettelon kohteista sijaitsee EU27-maissa, mukaan lukien 326 kulttuurikohdetta, 26 luonnonkohdetta ja viisi sekalaista kohdetta; ottaa huomioon, että koko Euroopan osuus Unescon maailmanperintöluettelosta on lähes puolet;

O. ottaa huomioon, että Unescon aineetonta kulttuuriperintöä koskevaan edustavaan luetteloon sisältyy vähintään 131 merkintää, jotka koskevat EU27-maita;

P. ottaa huomioon, että Euroopan ja Pohjois-Amerikan osuus Unescon Memory of the World International Register -luettelossa on 52 prosenttia;

Q. ottaa huomioon, että Euroopan kulttuuriperintötunnus on tähän mennessä myönnetty 48 eurooppalaiselle kohteelle;

R. ottaa huomioon, että lähes yhdeksän kymmenestä (88 prosenttia) kyselyyn osallistuneesta eurooppalaisesta katsoo, että Euroopan kulttuuriperintöä olisi opetettava kouluissa[55];

S. ottaa huomioon, että teemavuosi 2018 osoitti, että kulttuuriperintö voi tarjota perustan kansainvälisille hankkeille, joihin osallistuu kaikenikäisiä kansalaisia ja joiden avulla kansalaiset voivat olla yhteydessä asiantuntijoihin; toteaa, että nämä hankkeet osoittautuivat hyviksi välineiksi lisätä tietoisuutta Euroopan yhteisestä kulttuurihistoriasta;

T. ottaa huomioon, että digitalisoinnin kehitys luo uusia mahdollisuuksia ja haasteita Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille;

U. ottaa huomioon, että neuvoston 21. joulukuuta 2018 hyväksymä kulttuurialan työsuunnitelmassa vuosiksi 2019–2022 kulttuuriperinnön kestävyys on ensimmäinen eurooppalaisen kulttuuripolitiikan alan yhteistyön viidestä painopisteestä;

V. ottaa huomioon, että covid-19-epidemia on häirinnyt useimpia kulttuuritapahtumia ja heikentänyt vakavasti ihmisten mahdollisuuksia vierailla suuressa osassa Euroopan kulttuuriperintöä, nauttia niistä ja opiskella niitä ja että digitaaliset keinot ovat usein ainoa mahdollinen tapa tutustua tähän perintöön; ottaa huomioon, että julkisten kokoontumisten ja tapahtumien rajoittamisella tai kieltämisellä, museoiden sulkemisella ja matkustusrajoituksilla on ollut erittäin haitallisia vaikutuksia taiteilijoihin ja kulttuurialan toimijoihin;

W. ottaa huomioon, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä parhaillaan käytävissä neuvotteluissa on mahdollisuus asettaa uusia ja suotuisia ehtoja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista kulttuuriperintöön tehtäville investoinneille;

Kulttuuriperinnön arvon tunnustaminen

1. katsoo, että kulttuuriperintö on korvaamaton voimavara, jonka avulla voimme pohtia historiaa, keskustella siitä kriittisesti ja tunnistaa paitsi erilaiset muistot myös meitä kaikkia yhdistävät tekijät ja edistää siten monimuotoisuutta, vuoropuhelua, yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä sekä lisätä tietoa aineellisesta, aineettomasta, luonnollisesta ja digitaalisesta omaisuudestamme;

2. panee merkille kulttuuriperinnön merkityksen luovuuden, innovoinnin ja kestävyyden edistämisessä sekä älyllisen kapasiteetin kehittämisessä; katsoo, että kulttuuriperintö voi myös toimia inspiraation ja nauttimisen lähteenä ja edistää virkistystoimintaa;

3. korostaa, että kielet mahdollistavat Euroopan kulttuuriperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden ja edistävät sitä, koska äidinkielet välittävät arvoja ja tietoa ja niitä käytetään myös aineettoman kulttuuriperinnön välittämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tehokkaampiin toimiin kielten moninaisuuden suojelemiseksi, kehittämiseksi ja edistämiseksi digitaalisella aikakaudella, myös varaamalla riittävästi määrärahoja uhanalaisiksi luokiteltuja kieliä koskevaan politiikkaan ja lisäämällä EU:n kansalaisten tietoisuutta kyseisten yhteisöjen edustamasta kielellisestä ja kulttuurisesta rikkaudesta;

4. muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että Euroopan vähemmistöjen kulttuuriperintö on otettava täysimääräisesti huomioon kaikissa eurooppalaista perintöä koskevissa pohdinnoissa sitoutumalla tunnustamaan niiden panos unionin kulttuuriseen, kielelliseen ja taiteelliseen rikkauteen ja monimuotoisuuteen ja edistämään sitä sekä pyrkimään laatimaan ja toteuttamaan yhteisiä ja koordinoituja toimenpiteitä näiden kulttuurien kestävää hallintaa ja edistämistä varten;

5. korostaa eurooppalaisten ja yleiseurooppalaisten kulttuuritapahtumien ja perinteisten kulttuurifestivaalien merkitystä tietoisuuden lisäämisessä Euroopan kulttuurisesta rikkaudesta ja monimuotoisuudesta; kannustaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan tällaista toimintaa ja suojelemaan perinteitään; kehottaa komissiota harkitsemaan tällaisten aloitteiden rahoittamista;

Koulutus ja taidot

6. korostaa kaikenlaisen kulttuuriperintöön ja humanistisiin tieteisiin, kuten historiaan ja filosofiaan, liittyvän virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen merkitystä kaiken ikäisille ihmisille; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vammaisiin oppilaisiin ja opiskelijoihin sekä heikommista lähtökohdista tuleviin oppilaisiin ja opiskelijoihin; muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää erilaisia taiteen muotoja, kuten musiikki, elokuva, teatteri, kirjallisuus, suunnittelu ja arkkitehtuuri, koulujen opetussuunnitelmiin tai opetussuunnitelmien tukitoimiin; katsoo, että teemavuoden yhteydessä tuotettua erilaista olemassa olevaa aineistoa, kuten asiaankuuluvaa eTwinning-pakettia, olisi tuotava esiin aktiivisemmin; kehottaa komissiota sisällyttämään kulttuuriperinnön kattavammin eurooppalaista koulutusaluetta koskevaan strategiaansa, jotta opiskelijoita voidaan auttaa kehittämään vahva tunne Euroopan kansalaisuudesta;

7. katsoo tässä yhteydessä, että Euroopan historian talolle on annettava riittävä rahoitus, jotta siitä voi tulla tiedon ja yhteistyön keskus nuorille tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille kaikkialta EU:sta ja se voi myös toimia välineenä, jolla edistetään Euroopan kulttuuriperintöä; katsoo, että on kehitettävä uusia tapoja edistää pääsyä Euroopan parlamenttiin muun muassa digitaalisten tutustumiskierrosten avulla, jotta parlamentti voi toimia täysipainoisesti yhdyskäytävänä kaikille kansalaisille niin, että he voivat oppia yhteisistä eurooppalaisista kokemuksista ja niiden erilaisista tulkinnoista; kannustaa tässä yhteydessä perustamaan asteittain ja taloudellisten valmiuksien mukaan Euroopan laajuisen keskusten yhteistyöverkoston parlamentin tarjoamissa puitteissa;

8. korostaa kasvavaa roolia, joka digitaalisella koulutuksella voi olla kulttuuriperintöä koskevan ja sen kautta tapahtuvan oppimisen mahdollistamisessa; katsoo, että on kehitettävä korkealaatuisia verkko-oppimisaloitteita, kuten verkossa avoimia massakursseja, jotta olisi helpompaa oppia tuntemaan kulttuuriperintöä ja jotta kulttuuriperintöön liittyviä taitoja parannettaisiin kaikkialla Euroopassa; katsoo tässä yhteydessä, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma voi edistää merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista, ja kehottaa sisällyttämään suunnitelmaan ehdotetun päivityksen kulttuuriperintökasvatuksen tukemiseen;

9. pitää huolestuttavina ammattitaitoisten käsityöläisten, restaurointialan ammattilaisten ja kulttuuriperintöalan asiantuntijoiden kasvavaa puutetta sekä vaikeuksia houkutella nuoria oppimaan tämäntyyppisiä taitoja; korostaa, että ei ole olemassa systeemistä lähestymistapaa eikä tehokkaita mekanismeja, kuten ikivanhojen tekniikoiden koulutuskursseja asiaankuuluvien taitojen ja tietojen välittämiseksi, mikä vaarantaa Euroopan kulttuuriperinnön; katsoo, että kulttuuriperinnön laadun säilyttäminen tulevaisuudessa on mahdollista vain, jos asiaankuuluvat taidot ja tietämys säilytetään kattavasti, myös digitaalisin keinoin, ja jos ne siirretään eteenpäin; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että kulttuuriperinnön säilyttämistä koskeviin tuleviin aloitteisiin sisältyy tarvittavien käytäntöjen ja tietojen säilyttäminen; muistuttaa vaihdon arvosta ja korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelman merkitystä, sillä se mahdollistaa myös oppisopimuskoulutettavien liikkuvuuden;

10. toistaa, että on tarpeen parantaa sosioekonomisia oloja ja työoloja ja sukupuolten tasapuolista edustusta sekä edistää kulttuuriperintöalalla työskentelevien toimijoiden ja työntekijöiden, myös vammaisten henkilöiden, liikkuvuusmahdollisuuksia; panee tässä yhteydessä merkille ammattipätevyyden tunnustamisen merkityksen;

11. korostaa, että on jatkettava kulttuuriperinnön arvoa Euroopalle koskevan tietoisuuden lisäämistä ja pyrittävä tavoittamaan kansalaiset ja sidosryhmät paikallistasolla; korostaa Euroopan kulttuuriperinnön paremman tuntemuksen merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja toteaa, että tällaisen tiedon saatavuus edistäisi erityisesti maahanmuuttajataustaisten kansalaisten ja heidän perheidensä sosiaalista ja kulttuurista osallisuutta;

12. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) yhteyteen uusi kulttuurialan ja luovien alojen osaamis- ja innovaatioyhteisö (KIC), jossa otetaan huomioon sosiaalinen monimuotoisuus ja jossa kulttuuriperintöä olisi myös pidettävä innoituksen lähteenä nykyajan luomiselle ja ratkaisuille;

Digitaalinen kulttuuriperintö

13. tunnustaa digitaalisen kulttuuriperinnön merkityksen, sillä yhä useammalla ihmisellä, myös heikommista lähtökohdista tulevilla ja vammaisilla, on ennennäkemättömiä keinoja ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kulttuuriaineiston hyödyntämiseen; panee merkille digitaalisen kulttuuriperinnön kasvavan merkityksen erityisesti pandemioiden ja niihin liittyvien sulkutoimien aikana, kun virtuaaliset museokiertueet ja näyttelyt, digitaaliset kirjastot, verkkotietosanakirjat ja vastaavat digitaaliset ratkaisut ja virtuaaliset viestintävälineet tarjoavat lohtua ja ovat ainoa keino, jolla ihmiset voivat tutustua kulttuuriperintöön ja kulttuuriin ja osallistua niihin laajemmin; korostaa, että on tärkeää digitoida kulttuuriaineisto, jotta se ensinnäkin säilyisi tuleville sukupolville (tallennustoiminto) ja jotta se saataisiin helpommin yleisön saataville tuomalla kulttuuriperintö verkkoon;

14. korostaa, että asiaankuuluvat teknologiset edistysaskeleet, kuten digitaalinen tutkimus, 3D-mallintaminen ja -painaminen, laajennettu todellisuus ja virtuaalinen todellisuus sekä tekoälyn ja massadatan rooli, avaavat uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön keräämisen, säilyttämisen ja visualisoinnin lisäksi myös sen sovellusten käsittelyyn, analysointiin, jälleenrakentamiseen ja kehittämiseen;

15. korostaa Europeana-hankkeen merkitystä Euroopan digitaalisena kirjastona, arkistona ja museona sekä koulutusalustana; kehottaa tehostamaan toimia foorumin kehittämiseksi edelleen muun muassa myöntämällä sille riittävästi rahoitusta ja edistämällä sitä enemmän suurelle yleisölle ja opettajille;

16. katsoo, että digitoitava aineisto on valittava puolueettomasti, jotta varmistetaan digitaalisten arkistojen ja kokoelmien uskottavuus;

17. korostaa, että on myös edistettävä digitoitujen arkistojen olemassaoloa ja arvoa sekä parannettava kansalaisten digitaalisia taitoja, jotta digitaalisen sisällön käyttöönottoa voidaan lisätä;

18. katsoo, että verkkotietosanakirjat ovat korvaamattoman arvokas varmennetun ja luotettavan tiedon lähde, jonka avulla on mahdollista tutustua kulttuuriperintöön ja jolla on oma roolinsa kulttuuriperinnön säilyttämisessä ja edistämisessä, ja että ne ovat myös tärkeä väline, jonka avulla voidaan luokitella ja tarjota pysyvä pääsy jo digitaalisessa muodossa luotuun kulttuuriperintöön; katsoo, että verkkotietosanakirjojen edistämiseen, kehittämiseen ja parantamiseen olisi osoitettava enemmän resursseja;

19. korostaa, että yhteentoimivuus on keskeinen tekijä sen varmistamisessa, että digitaalista sisältöä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää pitkällä aikavälillä; korostaa tässä yhteydessä standardien ja kehysten merkitystä;

20. kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden ja asianomaisten alojen välistä yhteistyötä, jotta digitoitua kulttuuriperintöä voidaan edistää kattavasti; suhtautuu myönteisesti kulttuuriperinnön digitoinnin edistämistä koskevaan yhteistyöjulistukseen, jonka lähes kaikki jäsenvaltiot ovat nyt allekirjoittaneet;

21. korostaa tarvetta luoda kattava EU:n kehys, johon sisältyy riittävä rahoitus digitoidun ja jo alun perin digitaalisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi; huomauttaa, että tarvitaan kansallisia säilyttämispolitiikkoja, joiden puitteissa tehtävät valintapäätökset perustuvat selkeästi määriteltyihin periaatteisiin ja jotka toteutetaan vastuullisesti; toteaa, että digitaaliset kuraattorit voivat antaa korvaamattoman panoksen sen varmistamiseen, että digitaalista kulttuuriperintöä suojellaan ja että se on eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen yleisön saatavilla eri kielillä; panee kiinnostuneena merkille EAKR:n kautta jo toteutetut lukuisat digitointihankkeet ja kehottaa ottamaan seuraavalla ohjelmakaudella huomioon tämäntyyppisen rahoituksen jatkuvuuden;

22. kehottaa saattamaan kattavasti ajan tasalle kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 27. lokakuuta 2011 annetun komission suosituksen, jotta voidaan ottaa huomioon teknologian kehitys ja viime vuosikymmenen haasteet ja mahdollisuudet; katsoo kuitenkin, että keskittyminen digitaaliseen perintöön ei saisi tapahtua nykyisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja siihen liittyvien työpaikkojen suojelun kustannuksella;

Taloudellinen potentiaali ja kestävyys

23. korostaa, että kulttuuriperintöalan panos talouskehitykseen on huomionarvoinen ja sillä on heijastusvaikutuksia muihin talouden aloihin; muistuttaa kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen välisestä vahvasta korrelaatiosta;

24. toteaa, että kestävä kulttuurimatkailu sisältää merkittäviä mahdollisuuksia luoda kasvua ja työpaikkoja EU:ssa, sillä jo neljä kymmenestä matkailijasta valitsee kohteensa sen kulttuuritarjonnan perusteella; korostaa kuitenkin, että kulttuurimatkailua on edistettävä osallistavalla tavalla ottaen huomioon paikallisyhteisöt ja -taloudet sekä elämäntavat ja perinteet ja että on löydettävä tasapaino taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristöön liittyvien vaatimusten välillä; toteaa, että koska kulttuuriperintökohteet saavat vain hyvin pienen osan tuottamastaan taloudellisesta arvosta, niitä varten tarvitaan uusia, vaihtoehtoisia ja vakaita rahoituslähteitä, jotta ne voivat edelleen toimia kestävän matkailun vauhdittajina;

25. huomauttaa, että kulttuuriperintökohteiden olemassaolo kannustaa ihmisiä matkustamaan ja oppimaan uutta erilaisista yhteiskunnista ja kulttuureista; muistuttaa, että 72 prosenttia tutkitussa 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä katsoo, että kulttuuriperinnön olemassaolo voi vaikuttaa heidän lomakohteensa valintaan; korostaa tässä yhteydessä roolia, joka voi olla DiscoverEU-aloitteella; panee kuitenkin merkille, että aloite ei ole hyödyttänyt nuoria tasapuolisesti; kehottaa komissiota etsimään tapoja ottaa paremmin mukaan nuoria, jotka ovat sosiaaliselta taustaltaan muita heikommassa asemassa tai jotka ovat kotoisin jäsenvaltioiden maaseutualueilta tai syrjäisiltä alueilta tai sellaisista jäsenvaltioista, joilla ei ole hyviä rautatieyhteyksiä muihin EU-maihin;

26. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vahvoja mekanismeja, joilla estetään kulttuuriperinnön liiallinen hyödyntäminen, myös matkailijavirtojen huonon hallinnan kautta; varoittaa sellaisten lyhyen aikavälin kaupallisten etujen vaikutuksesta, jotka saattavat heikentää kulttuurikohteiden ja -käytäntöjen aitoutta ja heikentää niiden laatua; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että käynnistetään kulttuuriperintöä koskeva toimintaohjelma, jolla pyritään vertaisoppimisen avulla vahvistamaan kulttuuriperintöä koskevaa politiikkaa paikallis- ja aluetasolla; korostaa valmiuttaan seurata ja tukea ohjelmaa, jos se osoittautuu onnistuneeksi;

27. tunnustaa Euroopan kulttuuripääkaupunkien merkityksen kaupunkien ja alueiden edistämisessä, sillä luomalla taloudelliset puitteet niiden kulttuuristen, taiteellisten ja sosiaalisten hankkeiden ympärille ne integroivat kestävän matkailun käsitteen ja vahvistavat aineellista ja aineetonta perintöään, perinteitään ja innovaatioitaan kaikkien unionin kansalaisten ja unionin rajojen ulkopuolisten kansalaisten eduksi ja arvostamiseksi;

28. suosittelee lisätoimia, joilla edistetään matkustamista vähemmän tunnettuihin ja suosittuihin kohteisiin ja maaseutualueille sekä matkailua sesonkiajan ulkopuolella, jotta edistetään matkailun kestävyyttä ja saavutettavuutta erityisesti vammaisten henkilöiden ja ikääntyneiden kannalta; korostaa roolia, joka maaseuturahastolla voi olla paikallisten matkailualoitteiden tukemisessa erityisesti Leader-ohjelman kautta; vaatii, että tälle ohjelmalle myönnetään riittävästi rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027;

29. pitää huolestuttavina saastumisen, vandalismin, varkauksien, huonosti hallitun matkailun ja hallitsemattoman kehittämisen sekä maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia kulttuuriperintöön, erityisesti koska äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet, helleaallot, tulvat, tulipalot ja vaaralliset tuulet ovat lisääntyneet; korostaa, että tarvitaan toimia, myös jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa, ja kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja suojelemiseksi ottaen huomioon nämä luonnonuhat ja ihmisen aiheuttamat vaarat;

30. korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia ja vapaaehtoistyön merkitystä ja arvoa kulttuuriperinnön suojelussa ja jopa sen löytämisessä ja korostaa sen merkitystä sekä vapaaehtoistyöntekijöiden asiaan tuomaa tietoa, asiantuntemusta ja energiaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimien tukemista tältä osin; panee merkille roolin, joka Euroopan solidaarisuusjoukoilla voi olla siinä, että nuoret voivat osallistua Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja kunnostamiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen; suhtautuu myönteisesti aloitteeseen sisältyvään kulttuuriperintöä koskevaan erityiseen pyyntöön;

31. on lisäksi huolissaan uhista, joita terrorismi aiheuttaa kulttuuriperinnölle sekä Euroopassa että sen ulkopuolella; tuomitsee kulttuuriperintökohteiden tuhoamisen; katsoo, että EU:n olisi osallistuttava aktiivisemmin kulttuuriperinnön restauroinnin, säilyttämisen ja suojelun edistämiseen kaikkialla maailmassa;

32. katsoo, että EU:n olisi sisällytettävä kulttuuriperinnön suojelu yhtenä edellytyksenä liittymisneuvotteluja käyville ehdokasmaille;

33. toistaa, että kulttuuriesineiden laiton kauppa, myös digitaalisten kanavien kautta, on vakava ongelma, jolla on maailmanlaajuinen ulottuvuus ja joka edellyttää koordinoituja toimia paitsi jäsenvaltioiden kesken myös kansainvälisellä tasolla; huomauttaa, että kaikissa Euroopan kulttuuriperintöä koskevissa pohdinnoissa on myös tarkasteltava uudelleen teoksia ja kulttuuriesineitä, joita on ryöstetty, varastettu tai hankittu laittomasti sodan aikana; toistaa tukevansa lähtöisyystutkimuksen aktiivista edistämistä teemavuoden yhteydessä;

Kohti kulttuuriperintöä koskevaa strategista lähestymistapaa

34. kehottaa komissiota omaksumaan integroidumman lähestymistavan kulttuuriperintöön ja käsittelemään yhtäläisesti aineellista, aineetonta, luonnonperintöä ja digitaalista perintöä sekä lähentämään näitä ulottuvuuksia toisiinsa liittyvinä ja erottamattomina elementteinä;

35. antaa tunnustusta kulttuuriperintöä koskevalle eurooppalaiselle toimintakehykselle; korostaa, että toimintakehykseen sisältyvät toimet on toteutettava ja niitä varten on oltava riittävät resurssit;

36. katsoo, että komission teettämien tutkimusten havainnot ja suositukset olisi otettava huomioon kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevissa komission toimissa;

37. kehottaa jälleen komissiota perustamaan koko EU:n yhteisen portaalin, jonka nimeksi tulee ”Tunne Eurooppa” ja johon koottaisiin tietoa kaikista EU:n ohjelmista, joista rahoitetaan kulttuuriperintöä, sekä ottamaan komissiossa käyttöön yhteisen lähestymistavan parantamalla kulttuuriperintöön liittyvien eri politiikanalojen välistä yhteistyötä;

38. pitää valitettavana, että Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva tiedottaminen ei ole riittävän kehittynyttä, ja kehottaa tukemaan siihen kuuluvien kohteiden verkoston perustamista; katsoo, että kohteita, joille tämä merkki on jo myönnetty, on tuotava esiin ja niille on tarjottava logistista tukea;

39. kehottaa tekemään strategista yhteistyötä Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Unescon ja Euroopan neuvoston, välillä, jotta voidaan paremmin koordinoida kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja edistämiseen liittyviä toimia ja yhteisiä normeja sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

40. panee merkille, että lähes kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista eurooppalaisista katsoo, että julkisen vallan olisi osoitettava enemmän varoja kulttuuriperintöön; korostaa tarvetta lisätä kulttuuriperintöön liittyvään toimintaan myönnettävää EU:n rahoitusta;

41. korostaa tarvetta lisätä kulttuuriperinnön ja kulttuurin rahoitusta laajemmin vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa jälleen kaksinkertaistamaan Luova Eurooppa -ohjelman määrärahat ja kolminkertaistamaan Erasmus+-ohjelman määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa Luova Eurooppa -ohjelman mahdollisuuksia luoda yhteyksiä elävän taiteen ja aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön välille; kehottaa vahvistamaan Euroopan horisontti -ohjelman kulttuuriperintötutkimukseen tarkoitettuja määrärahoja; panee merkille, että tarvitaan synergioita muiden alakohtaisten politiikkojen sekä rakennerahastojen, unionin eri ohjelmien, kuten Euroopan horisontti -ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman ja Life-ohjelman, ja rahoitusjärjestelmien välillä, jotta kulttuuriperintö todella korostuu; toteaa, että on tärkeää lisätä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen potentiaalia kulttuuriperinnön säilyttämisessä; toistaa kantansa, jonka mukaan investointeja kulttuuri- ja kestävän matkailun infrastruktuuriin olisi pidettävä pienimuotoisina ja tukikelpoisina silloin, kun EAKR:n yhteisrahoitus on enintään 10 miljoonaa euroa, ja että jos infrastruktuuria pidetään maailman kulttuuriperintönä, enimmäismäärä olisi nostettava 20 miljoonaan euroon;

42. katsoo, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan olisi sisällytettävä toimia, joilla lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia kulttuuriperintöön ja joissa otetaan huomioon, että kulttuuriperinnöllä voi olla merkittävä rooli ilmastokestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa koulutuksen, tutkimuksen ja kestävien eurooppalaisten perinnekäytäntöjen mukauttamisen avulla;

43. suhtautuu myönteisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen nopeaan reagointiin ja solidaarisuuden ilmaisemiseen covid-19-kriisin aikana asettamalla kulttuuriperintö laajasti ja vapaasti yleisön saataville verkossa; on erittäin huolissaan covid-19:n jälkeisistä valtavista vaikutuksista kulttuuriperintöön sekä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin; kehottaa komissiota tekemään kattavan analyysin pandemian vaikutuksista asianomaisiin aloihin ja erityisesti kulttuuriperintöalaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan riittävää ja kohdennettua taloudellista tukea näiden alojen kriisin lievittämiseksi ja niiden työntekijöiden auttamiseksi, mukaan lukien sosiaalietuuksien saatavuus epätyypillisissä työsuhteissa oleville;

44. kehottaa tehostamaan toimia kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden antaman alkuvauhdin hyödyntämiseksi, jotta sen pohjalta voidaan kehittää pitkäkestoisia toimia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, sillä tämä puolestaan antaisi positiivisen taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen panoksen ja auttaisi kehittämään kaikkien eurooppalaisten tunnetta kuulumisesta eurooppalaiseen kulttuurialueeseen sekä yhteisestä vastuusta kulttuuriperinnön säilyttämisessä, rikastuttamisessa ja edistämisessä; kehottaa komissiota harkitsemaan uuden kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden järjestämistä tulevaisuudessa;

45. kehottaa sisällyttämään Euroopan yhdentymisen kulttuurisen ulottuvuuden, kulttuuriperintö mukaan luettuna, Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin strategisiin aiheisiin;

46. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Kulttuuriperintö on Euroopan yhteinen vaurauden lähde, joka on peritty menneisyydestä, jota vaalitaan ja käytetään nykyisyydessä ja joka siirretään edelleen tuleville sukupolville. Kulttuuriperintö auttaa meitä määrittelemään, keitä olemme ja mistä olemme kotoisin. Samalla kun kulttuuriperintö tuo esiin eroja perinteissä, kielissä ja elämäntavoissa, se auttaa tunnistamaan yhteisen langan, joka yhdistää meitä kaikkia. Sen rooli monimuotoisuuden, yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden ja ymmärtämyksen omaksumisessa ja edistämisessä on korvaamaton.

Eurooppalaiset ovat yhtä mieltä kulttuuriperinnön tärkeydestä. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 84 prosenttia vastaajista jäsenvaltioissa on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on tärkeää heille henkilökohtaisesti sekä heidän paikallisyhteisölleen, kun taas 87 prosenttia heistä pitää sitä tärkeänä heidän alueelleen ja 91 prosenttia on sitä mieltä, että kulttuuriperintö on tärkeää heidän maalleen. Lisäksi kahdeksan kymmenestä vastaajasta (80 prosenttia) pitää kulttuuriperintöä tärkeänä koko Euroopan unionille. Näissä luvuissa ei ole suuria eroja jäsenvaltioiden välillä.

Toimivan poliittisen perinnön luominen kulttuuriperinnön eurooppalaiselle teemavuodelle

Jotta voitaisiin juhlistaa monimuotoisuutta ja kaikkea sitä, mikä meille on yhteistä, vuosi 2018 valittiin EU:ssa kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi, jonka aikana järjestettiin yli 23 000 tapahtumaa (yli 13 000 tapahtumalle myönnettiin teemavuoden tunnus). Teemavuosi tavoitti 12,8 miljoonaa ihmistä kaikissa jäsenvaltioissa. Teemavuoden tapahtumat tavoittivat siis noin 2,5 prosenttia 28 jäsenvaltion EU:n väestöstä[56].

Teemavuosi oli alhaalta ylöspäin suuntautuva aloite, sillä kansalaisjärjestöt kannattivat sen perustamista ja toimivat keskeisessä roolissa sen valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Teemavuoden suurimpina saavutuksina se onnistui luomaan tarvittavan sysäyksen ja tuomaan yhteen julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä, erityisesti hallituksista riippumattomia järjestöjä, jotka edistävät kulttuuriperintöä paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, mikä sai aikaan aidosti yleiseurooppalaisen liikkeen. On erittäin tärkeää jatkaa tämän dynamiikan hyödyntämistä, jotta teemavuotta varten saadaan aikaan toimiva poliittinen perintö. Samoin on olennaisen tärkeää jatkaa teemavuoden aikana käynnistettyä monien sidosryhmien välistä yhteistyötä. Mietinnössä kehotetaan perustamaan pysyvä foorumi, jonka ytimessä on järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta, kulttuuriperintöä koskevan toimintapolitiikan yhteistyötä ja koordinointia varten EU:n tasolla.

Työsarkaa on vielä paljon. Kulttuuriperinnön edistämisen ja suojelemisen merkitys tunnustetaan sekä kansallisella että EU:n tasolla, mutta jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia voidaan parantaa huomattavasti kaikilla hallinnon tasoilla. Euroopan unionin toimielimissä tilanne on samanlainen. Euroopan komission osalta esittelijä pitää valitettavana, että sen vuoden 2020 työohjelman päätekstissä ei mainita kulttuuriperintöä eikä kulttuuria laajemmin[57]. Vaikka komissio tekee tärkeää kulttuuriperintöön liittyvää työtä, tehtävät ja toimet ovat hajallaan eri pääosastoissa. Tässä mietinnössä toistetaan parlamentin kehotus omaksua komissiossa yhteinen lähestymistapa parantamalla kulttuuriperintöön liittyvien eri politiikanalojen välistä yhteistyötä.

Esittelijä kehottaa komissiota noudattamaan integroidumpaa lähestymistapaa kulttuuriperintöön ja käsittelemään aineellista, aineetonta, luonnonperintöä ja digitaalista perintöä toisiinsa liittyvinä ja erottamattomina elementteinä. Komission olisi hyödynnettävä kulttuuriperintöä koskevaa eurooppalaista toimintakehystä parantamalla kulttuuriperintöön liittyvien eri politiikanalojen välistä yhteistyötä.

Myös kulttuuriperintöön myönnettävä EU:n rahoitus, jota saadaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, useista ohjelmista, kuten Luova Eurooppa -ohjelmasta, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Erasmus+-ohjelmasta ja tulevasta Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta, on edelleen hajallaan. Mietinnössä toistetaan parlamentin komissiolle esittämät pyynnöt perustaa yhteinen EU-portaali, johon kootaan tietoa kaikista kulttuuriperintöä rahoittavista EU:n ohjelmista. Lisäksi esittelijä kehottaa luomaan synergioita muiden alakohtaisten toimintapolitiikkojen sekä EU:n eri ohjelmien ja rahoitusjärjestelmien välille, jotta kulttuuriperintö todella korostuu.

Esittelijä katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa riittävät määrärahat Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmille, joita uhkaavat merkittävät leikkaukset. Monivuotiseen rahoituskehykseen on varattava riittävästi rahoitusta ottaen erityisesti huomioon uudet aloitteet ja varsinkin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Keskittyminen 1,00 prosentin kynnysarvoon EU:n BKTL:sta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa ei ole hyödyllistä, jos haluamme edistyä EU:n entistä kunnianhimoisemmissa tavoitteissa.

Koulutus ja taidot

Esittelijä painottaa historiaa ja kulttuuriperintöä koskevan koulutuksen merkitystä ja korostaa, että kulttuuriperinnön ja koulutusalan välistä yhteyttä on vahvistettava. Digitaalinen koulutus ja erityisesti räätälöidyt verkossa avoimet massakurssit (MOOC-kurssit) ja muut kulttuuriperintöä koskevat verkko-oppimisaloitteet voivat olla merkittävässä asemassa, koska ne voivat tavoittaa paljon laajemman yleisön erityisesti syrjäisimmillä alueilla.

Samalla esittelijä korostaa yhä suurempaa puutetta restaurointialan ammattilaisista, joiden taidot ovat korvaamattomia kulttuuriperintökohteiden säilyttämisen, suojelun ja ylläpitämisen kannalta. Kulttuuriperintöasiantuntijoiden ja ammattitaitoisten käsityöläisten puute – ongelma, jonka odotetaan pahenevan tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntymisen vuoksi – voi johtaa kulttuuriperintöön liittyvän toiminnan vähenemiseen, mukaan lukien kulttuuriperinnön säilyttämiseen, tutkimiseen ja riittämättömään edistämiseen liittyvät toimet. On tärkeää varmistaa kulttuuriperintökasvatuksen rahoituksen lisääminen painottaen uusien ammattilaisten houkuttelemista alalle.

Digitaalinen kulttuuriperintö

Esittelijä halusi korostaa erityisesti digitaalista kulttuuriperintöä sen kasvavan merkityksen vuoksi. Mietinnössä korostetaan tarvetta kehittää kattava EU:n kehys ja riittävä rahoitus digitaalisen perinnön edistämiselle ja suojelulle, koska nykyiset toimet ovat olleet hajanaisia ja riittämättömiä. Lisäksi kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 27. lokakuuta 2011 annettu komission suositus on vanhentunut, ja sitä on tarkistettava, jotta se vastaisi paremmin teknologian kehityksen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia ja haasteita.

Mietinnössä on pyritty tekemään ero digitoidun ja alun perin digitaalisen perinnön välillä, sillä niihin sovelletaan erilaisia prioriteetteja. Ensiksi mainitun osalta mietinnössä todetaan, että on tärkeää tuoda digitoitu sisältö verkkoon, jotta se olisi laajemmin saatavilla. Esittelijä korostaa muun muassa myös tarvetta huolehtia siitä, että digitoitava aineisto valitaan puolueettomasti, jotta varmistetaan digitaalisten arkistojen ja kokoelmien uskottavuus. Lisäksi esittelijä kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden ja asianomaisten alojen välistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää kattavasti digitoitua kulttuuriperintöä ja varmistaa muun muassa arkistojen yhteentoimivuus ja niiden säilyminen vapaasti yleisessä käytössä. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että kulttuuriperinnön digitointia edistävää yhteistyötä koskevan julistuksen ovat tähän mennessä allekirjoittaneet useimmat mutta eivät kaikki jäsenvaltiot.

Alun perin digitaalista perintöä on erittäin tärkeää alkaa suojella kattavasti. Tässä yhteydessä tarvitaan perusteellisia kansallisia säilyttämispolitiikkoja, joiden puitteissa tehtävät valintapäätökset perustuvat selkeästi määriteltyihin periaatteisiin ja jotka toteutetaan vastuullisesti. Lisäksi kansalaisten digitaalisten taitojen parantaminen on ennakkoedellytys sille, että digitaalisen sisällön käyttöönottoa voidaan lisätä. Esittelijä korostaa Europeana‑hankkeen merkitystä Euroopan digitaalisena kirjastona, arkistona, museona ja koulutusalustana.

Taloudellinen potentiaali ja kestävyys

Kulttuuriperintöala on tärkeä kasvua ja työllisyyttä edistävä tekijä, sillä noin 300 000 ihmistä Euroopassa työskentelee kulttuuriperintöalalla ja 7,8 miljoonaa työpaikkaa Euroopassa kytkeytyy siihen välillisesti[58]. Alan arvioitu työllisyyskerroin on erityisen korkea, sillä se on 26,7 ja päihittää siten joukon muita elinkeinoja[59]. Erityisesti kulttuurimatkailu on merkittävä kasvua luova tekijä EU:ssa, sillä neljä kymmenestä matkailijasta valitsee kohteensa sen kulttuuritarjonnan perusteella.

Esittelijä korostaa kuitenkin, että kulttuuriperintöalan taloudellista potentiaalia ei saa hyödyntää sen kestävyyden kustannuksella, ja varoittaa sellaisten lyhyen aikavälin kaupallisten etujen vaikutuksesta, jotka saattavat heikentää kulttuurikohteiden aitoutta ja heikentää niiden laatua. Mietinnössä varoitetaan saastumisen, vandalismin, varkauksien, huonosti hallitun massamatkailun sekä maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kulttuuriperintöön. Siinä kehotetaan komissiota suunnittelemaan ja esittämään konkreettisia toimia kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja suojelemiseksi ottaen huomioon nämä luonnonuhat ja ihmisen aiheuttamat vaarat.

Kestävyyden edistämiseksi suositellaan lisätoimia, joilla edistetään matkustamista vähemmän tunnettuihin ja suosittuihin kohteisiin, maaseutualueille sekä matkailua sesonkiajan ulkopuolella. Esittelijä arvostaa Euroopan kulttuurireittien, eurooppalaisten matkailun huippukohteiden (EDEN) ja Euroopan älykkään matkailun pääkaupunki -aloitteen roolia[60] hyvinä esimerkkeinä, joilla edistetään matkailun kestävyyttä ja saavutettavuutta. Esittelijä kehottaa komissiota käyttämään Barcelonan julistusta ”Paremmat paikat elää, paremmat paikat vierailla” (”Better places to Live, Better places to Visit”) inspiraation lähteenä kestävälle kulttuurimatkailulle ja sitä koskeville toimintapolitiikoille.

Mietinnössä toistetaan, että kulttuuriesineiden laiton kauppa on vakava kysymys, jolla on maailmanlaajuinen ulottuvuus ja joka edellyttää koordinoituja toimia paitsi jäsenvaltioiden kesken myös kansainvälisellä tasolla. Esittelijä on huolissaan uhista, joita terrorismi aiheuttaa kulttuuriperinnölle sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. On erittäin tärkeää, että EU osallistuu aktiivisemmin kulttuuriperinnön restauroinnin, säilyttämisen ja suojelun edistämiseen paitsi unionissa myös muualla maailmassa.

Yhteenveto

Kulttuuriperintö on itseisarvo, jota tässä mietinnössä on pyritty korostamaan muiden teemojen ohella. Näin ollen kulttuuriperintöä koskevissa keskusteluissa ei tulisi keskittyä ainoastaan sen panokseen muille aloille – jotka ovat epäilemättä hyvin merkittäviä – vaan myös siihen, mitä me yhteiskuntina ja koko EU:ssa voimme tehdä kulttuuriperinnön edistämiseksi ja suojelemiseksi. Rahoituksen lisääminen on selvempi ratkaisu. Lähes kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista eurooppalaisista katsookin, että viranomaisten olisi osoitettava enemmän varoja kulttuuriperintöön. On kuitenkin yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, että EU:lla on kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty strategia, jotta voidaan varmistaa, että kulttuuriperintö saa tarvittavan tunnustuksen, joka siltä on tähän mennessä puuttunut.

Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden toimiva poliittinen perintö olisi nykyisten toimien lujittaminen, toimien koordinoinnin tehostaminen – ei ainoastaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tasolla vaan myös järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tasolla – sekä tarvittavan synergian luominen eri sidosryhmien, politiikkojen, hankkeiden ja rahoitusohjelmien välille. Tällä tavoin Euroopan unionilla on paljon paremmat mahdollisuudet suojella ja edistää kulttuuriperintöä menestyksekkäästi kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä hyödyntää täysimääräisesti sen sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä välineenä, jonka avulla se voi saavuttaa keskeiset politiikan painopisteensä ja tavoitteensa.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.10.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Christine Anderson, Andrea Bocskor, Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Romeo Franz, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Niklas Nienaß, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Salima Yenbou, Theodoros Zagorakis, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pernando Barrena Arza

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ  ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

 

 

26

+

PPE

Andrea Bocskor, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Theodoros Zagorakis, Milan Zver

S&D

Hannes Heide, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Massimiliano Smeriglio

RENEW

Vlad-Marius Botoş, Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva

VERTS/ALE

Romeo Franz, Niklas Nienaß, Salima Yenbou

ECR

Dace Melbārde, Andrey Slabakov

GUE/NGL

Pernando Barrena Arza, Niyazi Kizilyürek

NI

Isabella Adinolfi

 

0

-

 

 

 

3

0

ID

Christine Anderson, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

Päivitetty viimeksi: 6. tammikuuta 2021
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö