MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi
18.11.2020 - (COM(2020)0960 – C9‑0318/2020 – 2020/0299(BUD))
Budjettivaliokunta
Esittelijä: Olivier Chastel
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi
(COM(2020)0960 – C9‑0318/2020 – 2020/0299(BUD))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2020)0960 – C9‑0318/2020),
– ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002[1],
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[2] ja erityisesti sen 10 artiklan,
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3] ja erityisesti sen 11 kohdan,
– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0221/2020),
1. pitää myönteisenä päätöstä, joka on osoitus unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista ja covid-19-pandemian alkuvuonna 2020 aiheuttamasta vakavasta kansanterveysuhasta kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;
2. korostaa, että kyseisille alueille on myönnettävä kiireellisesti taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta;
3. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
4. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
5. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/20021 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen2 ja erityisesti sen 11 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä 'rahasto', tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta suurten tai alueellisten luonnonkatastrofien tai vakavien kansanterveysuhkien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.
(2) Rahaston määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013310 artiklan mukaisesti.
(3) Kroatia esitti 10 päivänä kesäkuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Zagrebin kaupungissa ja Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakunnissa maaliskuussa 2020 tapahtuneen maanjäristyksen seurauksena.
(4) Puola esitti 24 päivänä elokuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Ala-Karpatian voivodikunnassa kesäkuussa 2020 esiintyneiden tulvien seurauksena.
(5) Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Portugali, Saksa ja Unkari esittivät 24 päivänä kesäkuuta 2020 hakemukset rahaston varojen käyttöönottamiseksi covid-19-pandemian alkuvuodesta 2020 aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan seurauksena. Kaikki seitsemän jäsenvaltiota pyysivät hakemuksissaan ennakkomaksua rahaston ennakoidusta rahoitusosuudesta.
1 EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
2 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
3 Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(6) Kroatian ja Puolan hakemukset, jotka liittyvät luonnonkatastrofeihin, täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitustuen
(7) Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitusosuuden myöntämiseksi Kroatialle ja Puolalle.
(8) Jotta unionin yleisessä talousarviossa olisi käytettävissä riittävästi määrärahoja vuodeksi 2020, rahastosta olisi otettava käyttöön varoja Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille suoritettavia, vakavaan kansanterveysuhkaan liittyviä ennakkomaksuja varten.
(9) Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Varainhoitovuotta 2020 koskevassa Euroopan unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina luonnonkatastrofeihin liittyen seuraavasti:
a) 683 740 523 euroa Kroatiaa varten;
b) 7 071 280 euroa Puolaa varten.
2 artikla
Varainhoitovuotta 2020 koskevassa Euroopan unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina vakavaan kansanterveysuhkaan liittyvien ennakkojen maksamista varten seuraavasti:
a) 8 462 280 euroa Kroatiaa varten;
b) 15 499 409 euroa Saksaa varten;
c) 4 535 700 euroa Kreikkaa varten;
d) 26 587 069 euroa Unkaria varten;
e) 23 279 441 euroa Irlantia varten;
f) 37 528 511 euroa Portugalia varten;
g) 16 844 420 euroa Espanjaa varten.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [sen hyväksymispäivästä] .
Tehty
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.
PERUSTELUT
Komissio ehdottaa 823 548 633 euron kokonaismäärän käyttöönottoa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (jäljempänä ’rahasto’) rahoitustuen antamiseksi Kroatiassa ja Puolassa vuonna 2020 tapahtuneiden luonnonkatastrofien johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi seitsemälle jäsenvaltiolle (Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Portugali, Saksa ja Unkari) covid-19-pandemian alkuvuodesta 2020 aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan vuoksi.
Kroatia – maanjäristys
Zagrebin kaupunkia ja Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakuntia koetteli 22. maaliskuuta 2020 maanjäristys, jonka magnitudi oli 5,5 Richterin asteikolla. Maanjäristys oli voimakkain Zagrebissa sitten vuoden 1880. Siinä loukkaantui 27 ihmistä ja kuoli yksi. Maanjäristys aiheutti laajoja rakenteellisia vahinkoja arviolta 26 000 rakennukselle, joihin kuului sekä julkisia että yksityisiä rakennuksia sekä satoja koulurakennuksia, 80 prosenttia sairaaloista ja suuri osa Zagrebin yliopistosta. Suuri osa Zagrebin historiallisesta keskustasta sekä useat kirkot, jotka sijaitsevat laajemmalla kaupunkialueella ja naapurimaakunnissa, kärsivät vakavia vahinkoja. Kroatian hallitus myönsi tukea tilapäisten majoitustilojen vuokraamiseen noin 30 000:lle siirtymään joutuneelle henkilölle.
Hakemuksessaan, joka toimitettiin komissiolle 10. kesäkuuta 2020 ja jota täydennettiin 28. ja 31. heinäkuuta 2020, Kroatian viranomaiset arvioivat välittömien kokonaisvahinkojen olevan 11,6 miljardia euroa eli 22,9 prosenttia Kroatian BKTL:sta. Tämä ylittää selvästi suurkatastrofien osalta rahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon, joka on 303,3 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia Kroatian BKTL:sta vuonna 2020). Näin ollen katastrofia pidetään asetuksen soveltamisalaan kuuluvana ”suurena luonnonkatastrofina”.
Kroatia arvioi asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tukikelpoisten ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien kokonaiskustannuksiksi 2,27 miljardia euroa, josta suurin osuus liittyy infrastruktuurin, etenkin koulutus- ja terveydenhuoltoalan infrastruktuurin, toimintakuntoon saattamiseen sekä tilapäismajoitukseen.
Suuria luonnonkatastrofeja koskevissa tapauksissa noudatetun aiemman käytännön mukaisesti komissio ehdottaa, että välittömien vahinkojen kokonaismäärään sovelletaan 2,5 prosentin osuutta ja siihen lisätään 6 prosenttia kynnysarvon ylittävältä menojen osuudelta. Ehdotetun tuen kokonaismäärä on siten 683 740 523 euroa.
Kroatia pyysi asetuksen 4 a artiklassa tarkoitettua ennakkomaksua. Komissio myönsi 10. elokuuta 2020 unionin ennakoidusta rahoitusosuudesta ennakkomaksun, jonka määrä on 88 951 877 euroa.
Puola – tulvat
Ankarien myrskyjen aiheuttamat rankkasadetulvat koettelivat koko Ala-Karpatian voivodikuntaa 7.–29. kesäkuuta 2020. Hyökytulvien alle jäi yli 2 000 asuin- ja maatalousrakennusta ja yleishyödyllisten laitosten rakennusta, yli 250 kilometriä vesiväyliä tuhoutui tai vahingoittui ja yli 400 ihmistä oli evakuoitava. Noin 9 000 hehtaaria viljelyalaa vahingoittui.
Puolan viranomaiset arvioivat 24. elokuuta 2020 tekemässään hakemuksessa vahinkojen määräksi 282,9 miljoonaa euroa eli 1,56 prosenttia alueen BKT:sta. Ala-Karpatia on NUTS 2 ‑tason alue. Hakemus täyttää näin ollen asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa vahvistetut ”alueellista luonnonkatastrofia” koskevat kriteerit. Koska vahinkojen arvioitu määrä ylittää välittömien vahinkojen kynnysarvon, joka on 1,5 prosenttia alueen BKT:sta, hakemuksen perusteella voidaan myöntää tukea rahastosta.
Hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi arvioitiin 216,2 miljoonaa euroa. Suurin osuus liittyy liikenneinfrastruktuurin toimintakuntoon saattamiseen, suojaavien infrastruktuurien turvaamiseen ja vahingoittuneiden luonnonalueiden välittömään ennallistamiseen, jotta voidaan estää maaperän eroosio.
Aiemman käytännön mukaisesti komissio ehdottaa, että alueellista katastrofia koskevien säännösten piiriin kuuluvissa tapauksissa välittömien vahinkojen kokonaismäärään sovelletaan 2,5 prosentin osuutta. Ehdotetun tuen kokonaismäärä on siten 7 071 280 euroa.
Puola ei pyytänyt ennakkomaksua.
Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Portugali, Saksa ja Unkari – covid-19-pandemian alkuvuodesta 2020 aiheuttama vakava kansanterveysuhka
Asetusta muutettiin vuonna 2020 osana koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa investointialoitetta siten, että voidaan tukea unionin toimia vakaviin kansanterveysuhkiin reagoimiseksi sisällyttämällä soveltamisalaan vakavat kansanterveysuhat[4]. Covid‑19‑pandemia on vakava kansanterveysuhka, joka kuuluu rahaston soveltamisalaan.
Komissio vastaanotti määräaikaan eli 24. kesäkuuta 2020 mennessä 22 hakemusta (19 jäsenvaltiolta ja kolmelta liittymisneuvotteluja käyvältä maalta[5]) rahoitustuen saamiseksi rahastosta covid-19-pandemian vuoksi. Seitsemän maata (Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Portugali, Saksa ja Unkari) pyysi ennakkomaksua rahastosta odotettavissa olevasta rahoitusosuudesta, ja niiden katsottiin olevan siihen oikeutettuja. Asetuksen mukaan ennakkomaksua rahastosta voivat pyytää vain jäsenvaltiot.
Asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaan on mahdollista maksaa ennakkomaksu, joka on enintään 25 prosenttia ennakoidun rahoitusosuuden määrästä eikä se saa olla yli 100 miljoonaa euroa.
Komissio soveltaa vakavien kansanterveysuhkien yhteydessä tukimäärien määrittämiseen samaa menetelmää kuin luonnonkatastrofien kohdalla. Komissio vahvisti Espanjaa, Irlantia, Kreikkaa, Kroatiaa, Portugalia, Saksaa ja Unkaria varten covid-19-pandemian aiheuttaman kansanterveysuhan osalta alustavasti hyväksytyt kokonaismenot yksinomaan ennakkomaksun määrittämistä varten seuraavasti:
Hakijamaa |
Ilmoitetut välittömät julkiset menot yhteensä |
Komission alustavasti hyväksymät menot yhteensä (euroa) |
Vakavaan kansanterveysuhkaan sovellettava kynnys-arvo (milj. euroa) |
2,5 % välittömistä vahingoista vakavaan kansanterveysuhkaan sovellettavan kynnysarvon alle jäävältä osuudelta |
6 % välittömistä vahingoista vakavaan kansanterveysuhkaan sovellettavan kynnysarvon ylittävältä osuudelta |
Mahdollinen tuen määrä (euroa) |
25 %:n ennakkomaksu (euroa) |
Kroatia
|
658 771 839 |
652 607 470 |
151 638 |
3 790 950 |
30 058 168 |
33 849 118 |
8 462 280 |
Saksa
|
2 079 000 000 |
2 079 000 000 |
1 792 639 |
44 815 975 |
17 181 660 |
61 997 635 |
15 499 409 |
Kreikka
|
623 925 000 |
623 925 000 |
551 220 |
13 780 500 |
4 362 300 |
18 142 800 |
4 535 700 |
Unkari
|
1 997 208 000 |
1 997 208 000 |
385 263 |
9 631 575 |
93 944 140 |
106 348 275 |
26 587 069 |
Irlanti
|
1 997 000 000 |
1 997 000 000 |
762 921 |
19 073 025 |
74 044 740 |
93 117 765 |
23 279 441 |
Portugali
|
3 470 870 000 |
2 850 870 000 |
598 233 |
14 955 825 |
103 198 020 |
150 114 045 |
37 528 511 |
Espanja
|
15 750 543 061 |
2 168 667 388 |
1 792,639 |
44 815 975 |
22 561 703 |
67 377 678 |
16 844 420 |
YHTEENSÄ |
132 736 830 |
||||||
Koska ennakkomaksuja varten vuoden 2020 talousarviossa alun perin varatut määrärahat on jo käytetty kokonaan, komissio esittää tarvittavien lisävarojen käyttöönottoa noudattaen kuitenkin solidaarisuusrahastoa varten vahvistettua vuotuista enimmäismäärää. Ennakon maksaminen ei vaikuta komission suorittaman kattavan arvioinnin tuloksiin. Ennakon määrä otetaan huomion ennen rahoitusosuuden loppuosan maksamista edunsaajavaltioille. Komission olisi perittävä takaisin perusteetta maksetut ennakot.
Päätelmät
Edellä esitetyistä syistä katastrofit, joihin Kroatia ja Puola viittaavat hakemuksissaan, sekä covid-19-pandemiaan liittyvät seitsemän hakemusta täyttävät asetuksessa säädetyt edellytykset.
Rahastossa vuonna 2020 käytettävissä olevat vuotuiset määrärahat ovat 597 546 284 euroa (500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina). Lisäksi vuoden 2019 määrärahoista oli vuoden lopussa käyttämättä 552 977 761 euroa, jotka siirrettiin vuodelle 2020. Rahoituskehysasetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti 25 prosenttia vuoden 2020 alkuperäisistä määrärahoista (149 386 571 euroa) on säilytettävä rahastossa 1. lokakuuta 2020 asti, mutta ne ovat käytettävissä sen jälkeen. Näin ollen solidaarisuusrahastosta vuonna 2020 käytettävissä oleva enimmäismäärä on 1 150 524 045 euroa.
Rahastosta on vuonna 2020 jo otettu varoja neljää hakemusta varten (Italia, Itävalta, Portugali ja Espanja)[6] kaikkiaan 278 993 814 euroa. Rahastosta tässä vaiheessa vuotta 2020 käytettävissä oleva enimmäismäärä on siis 871 530 231 euroa, joka riittää kattamaan edellä esitetyt, tämän käyttöönottopäätöksen mukaiset tarpeet (823 548 633 euroa, joista 683 740 523 euroa liittyy maanjäristykseen Kroatiassa, 7 071 280 euroa liittyy tulviin Puolassa ja 132 736 830 euroa ennakkomaksuihin). Jäljelle jäävää 47 981 598 euron määrää ei käytetä vuonna 2020, vaan se siirretään vuodelle 2021.
Solidaarisuusrahastosta tällä hetkellä käytettävissä oleva määrä: |
|
Vuoden 2020 määrärahat |
597 546 284 euroa |
Plus vuodelle 2020 siirretyt vuoden 2019 käyttämättä jääneet määrärahat |
+552 977 761 euroa |
[25 prosenttia vuoden 2020 määrärahoista, jotka on säilytettävä rahastossa 1.10.2020 saakka] |
[149 386 571 euroa] |
Miinus Portugalia (hirmumyrsky Lorenzo), Espanjaa (äärimmäinen sääilmiö DANA vuonna 2019), Italiaa (äärimmäiset sääolosuhteet vuonna 2019) ja Itävaltaa (äärimmäiset sääolosuhteet vuonna 2019) varten ehdotetun tuen kokonaismäärä |
-278 993 814 euroa |
Käytettävissä oleva määrä tammikuusta syyskuuhun 2020 |
722 143 660 euroa |
Tällä hetkellä käytettävissä oleva enimmäismäärä |
871 530 231 euroa |
Kroatiaa, Puolaa ja covid-19-ennakkkomaksuja varten käyttöön otettavaksi ehdotettu määrä |
823 548 633 euroa |
Jäljellä oleva määrä 31.12.2020 saakka |
47 981 598 euroa |
Esittelijä suosittelee, että mietinnön liitteenä oleva komission päätösehdotus hyväksytään pikaisesti, jotta edellä mainitut määrät voidaan ottaa nopeasti käyttöön osoituksena unionin solidaarisuudesta kaikkia asianomaisia jäsenvaltioita kohtaan. Esittelijä kehottaa painokkaasti maksamaan nämä rahoitusosuudet jäsenvaltioille erityisen kiireellisesti.
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE
Johan Van Overtveldt
Puheenjohtaja
Budjettivaliokunta
Bryssel
Asia: Lausunto Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (COM(2020)0960 – C9‑0318/2020 – 2020/0299(BUD))
Arvoisa puheenjohtaja
Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönotosta Kroatian ja Puolan avustamiseksi luonnonkatastrofin johdosta ja ennakkomaksujen maksamiseksi Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kansanterveysuhan vuoksi (COM(2020)0960) on toimitettu aluekehitysvaliokunnalle lausunnon antamista varten. Budjettivaliokunta hyväksyy piakkoin tätä ehdotusta koskevan mietinnön.
Ehdotus koskee 823 548 633 euron määrän käyttöönottoa EUSR:sta tuen antamiseksi
• Kroatialle Zagrebin kaupungissa ja Zagrebin ja Krapina-Zagorjen maakunnissa maaliskuussa 2020 tapahtuneen maanjäristyksen johdosta (683 740 523 euroa)
• Puolalle Ala-Karpatian voivodikunnassa kesäkuussa 2020 esiintyneiden tulvien johdosta (7 071 280 euroa) ja
• seitsemälle jäsenvaltiolle (Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Portugali, Saksa ja Unkari) ennakkomaksujen maksamiseksi covid-19-pandemian alkuvuodesta 2020 aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan vuoksi (132 736 830 euroa).
EUSR:sta myönnettävään rahoitustukeen sovellettavat säännöt on vahvistettu Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002.
Kyseessä on ensimmäinen EUSR:n varojen käyttöönotto vakavan kansanterveysuhan vuoksi sen jälkeen kun 30. maaliskuuta 2020 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/461 neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen myöntämiseksi vakavan kansanterveysuhan koettelemille jäsenvaltioille ja unioniin liittymisestä neuvotteleville maille. Covid-19-pandemian osalta tämä käyttöönotto koskee ainoastaan niitä jäsenvaltioita, jotka ovat pyytäneet ennakkomaksua. Muiden jäsenvaltioiden ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden varojen käyttöönottoa koskevat pyynnöt käsitellään myöhemmin.
Valiokunnan koordinaattorit ovat arvioineet kyseisen ehdotuksen ja pyytäneet minua ilmoittamaan, että valiokunnan enemmistö ei vastusta EUSR:n varojen käyttöönottoa kyseisten komission ehdottamien määrien osoittamiseksi.
Kunnioittavasti
Younous Omarjee
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
16.11.2020 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
40 0 0 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Rasmus Andresen, Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, Paolo De Castro, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Mislav Kolakušić, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Silvia Modig, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Johan Van Overtveldt, Rainer Wieland, Angelika Winzig |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Mauri Pekkarinen |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
40 |
+ |
PPE |
Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Rainer Wieland, Angelika Winzig |
S&D |
Robert Biedroń, Paolo De Castro, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Victor Negrescu, Nils Ušakovs |
Renew |
Olivier Chastel, Valérie Hayer, Moritz Körner, Mauri Pekkarinen, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds |
ID |
Anna Bonfrisco, Valentino Grant, Joachim Kuhs, Hélène Laporte |
Verts/ALE |
Rasmus Andresen, David Cormand, Alexandra Geese, Francisco Guerreiro |
ECR |
Zbigniew Kuźmiuk, Bogdan Rzońca, Johan Van Overtveldt |
GUE/NGL |
Silvia Modig, Dimitrios Papadimoulis |
NI |
Mislav Kolakušić |
0 |
- |
|
|
0 |
0 |
|
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
- [2] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
- [3] EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
-
- [4] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2020/461, annettu 30. maaliskuuta 2020.
- [5] Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro sekä Albania, Montenegro ja Serbia.
- [6]Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/1076, annettu 18. kesäkuuta 2020, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Portugalin, Espanjan, Italian ja Itävallan avustamiseksi; päätöksen lopulliset seuraukset sisällytettiin samana päivänä hyväksyttyyn lisätalousarvioon 4/2020.