Menettely : 2020/2077(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0008/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0008/2021

Keskustelut :

PV 08/02/2021 - 15
CRE 08/02/2021 - 15

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0040

<Date>{28/01/2021}28.1.2021</Date>
<NoDocSe>A9-0008/2021</NoDocSe>
PDF 367kWORD 152k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta</Titre>

<DocRef>(2020/2077(INI))</DocRef>


<Commission>{ENVI}Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta</Commission>

Esittelijä: <Depute>Jan Huitema</Depute>

Valmistelija (*):

Patrizia Toia, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Anna Cavazzini, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta

(2020/2077(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098) ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Leading the way to a global circular economy: state of play and outlook” (SWD(2020)100),

 ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoite 12 ”Vastuullista kuluttamista” ja tavoite 15 ”Maanpäällinen elämä”,

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia - Kohti myrkytöntä ympäristöä” (COM(2020)0667)[1],

 ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta[2],

 ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” (COM(2020)0102),

 ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

 ottaa huomioon toukokuussa 2019 annetun IPBES:n arviointiraportin biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista (”Global Assessment on Biodiversity and Ecosystem Services”),

 ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

 ottaa huomioon 11. lokakuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kestävä biotalous Euroopalle: talouden, yhteiskunnan ja ympäristön välisen yhteyden lujittaminen” (COM(2018)0673),

 ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” (COM(2018)0028),

 ottaa huomioon tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904,

 ottaa huomioon 14 maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta visiosta kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta[3],

 ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[4],

 ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman tuotteiden käyttöiän pidentämisestä: kuluttajien ja yritysten saama hyöty[5],

 ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta (2014/2208(INI))[6],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kiertotalouspaketin täytäntöönpanosta: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi (2018/2589(RSP))[7],

 ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kattavasta EU:n lähestymistavasta energian varastointiin (2019/2189(INI))[8],

 ottaa huomioon veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista annetun asetuksen (EU) 2020/741,

 ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 esitetyn komission ehdotuksen kahdeksannesta ympäristöalan toimintaohjelmasta, erityisesti ehdotuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa asetetun, kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamista koskevan ensisijaisen tavoitteen,

 ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

 ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportit ilmastonmuutoksesta, aavikoitumisesta, maaperän huonontumisesta, kestävästä maankäytöstä, elintarviketurvasta ja kasvihuonekaasuvirroista maaekosysteemeissä, erityisraportin valtameristä ja kryosfääristä muuttuvassa ilmastossa sekä erityisraportin ”Global Warming of 1.5°C” ja sen viidennen arviointiraportin (AR5) sekä sitä koskevan syyskuussa 2018 annetun yhteenvetoraportin,

 ottaa huomioon vuonna 2015 julkistetun ensimmäisen kiertotalouden toimintasuunnitelman (komission tiedonanto 2. joulukuuta 2015 ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614)) ja sen mukaisesti toteutetut toimenpiteet,

 ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta[9],

 ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[10],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin strategiasta muoveista kiertotaloudessa[11],

 ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kiertotalouspaketin täytäntöönpanosta: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi[12],

 ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosta[13],

 ottaa huomioon tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904[14],

 ottaa huomioon vuonna 2018 hyväksytyn EU:n jätelainsäädännön tarkistuksen, joka koski seuraavia säädöksiä: 30. toukokuuta 2018 annettu direktiivi (EU) 2018/851 jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta[15]; 30. toukokuuta 2018 annettu direktiivi (EU) 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta[16]; 30. toukokuuta 2018 annettu direktiivi (EU) 2018/850 kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta[17] ja direktiivi (EU) 2018/849 romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta[18],

 ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus)[19],

 ottaa huomioon 26. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Energian hyödyntäminen kiertotaloudessa” (COM(2017)0034),

 ottaa huomioon kansainvälisen luonnonvarapaneelin julkistamat raportit ”Global Resources Outlook 2019”[20] ja ”Resource Efficiency and Climate Change”[21],

 ottaa huomioon Science-lehden julkaisun ”Evaluating scenarios toward zero plastic pollution”[22],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

 ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot,

 ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0008/2021),

A. ottaa huomioon, että kansainvälinen luonnonvarapaneeli arvioi raportissaan ”Global Resources Outlook 2019”, että puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia biodiversiteetin köyhtymisestä ja vesistressistä on seurausta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja jalostamisesta; toteaa, että maailmantalous kuluttaa puolentoista maapallon verran resursseja ja että jo nyt tarvittaisiin kolme maapalloa, jos kaikkien kulutus olisi EU:n keskivertoasukkaan tasolla, ja katsoo, että luonnonvarojen kokonaiskäytön ja jätteiden tuottamisen merkittävän vähentämisen olisi oltava kiertotalouden yleinen tavoite; katsoo, että tämä edellyttää talouskasvun irrottamista resurssien käytöstä pitäen mielessä eron absoluuttisen ja suhteellisen irtikytkennän välillä;

B. toteaa, että nämä luvut osoittavat, kuinka tärkeä merkitys on resurssien, erityisesti primääriraaka-aineiden, kestävällä käytöllä, ja että on tehostettava toimenpiteitä kaikilla tasoilla ja kaikkialla maailmassa; ottaa huomioon, että kiertotalouden käsite on luonteeltaan horisontaalinen ja edistää merkittävästi muiden ympäristötavoitteiden, myös Pariisin sopimuksen tavoitteiden, saavuttamista;

C. katsoo, että kiertotalouteen siirtymisellä on ratkaiseva rooli EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamisessa ja kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen toteutumisessa, ja että siirtymä edellyttää koko talouden arvoketjujen perusteellista muuttamista;

D. katsoo, että siirtyminen kiertotalouteen voi edistää kestäviä liiketoimintatapoja, ja ottaa huomioon, että eurooppalaisten yritysten ja talouksien odotetaan olevan eturintamassa maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa kohti kiertotaloutta, koska EU:n liiketoimintamallit ovat pitkälle kehittyneitä ja EU:ssa on asiantuntemusta kiertotalouden ja kierrätyksen alalla;

E. katsoo, että kiertotalouden periaatteiden olisi oltava keskiössä kaikissa EU:n ja kansallisissa teollisuuspolitiikoissa sekä jäsenvaltioiden kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa;

F. ottaa huomioon, että energian kokonaiskulutuksen taso on EU:ssa huomattavan korkea, ja katsoo, että kiertotalouden toimiin olisi sisällyttävä myös energiatehokkuutta ja energialähteiden kestävää hankintaa koskevia toimia;

G. ottaa huomioon, että jätteen poissuunnittelu on yksi kiertotalouden periaatteista;

H. katsoo, että kiertotalous liittyy olennaisesti useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten tavoitteeseen 12 ”Vastuullista kuluttamista” ja tavoitteeseen 13 ”Ilmastotekoja”;

I. ottaa huomioon, että jätteen ja saasteiden poissuunnittelu on yksi kiertotalouden periaatteista;

J. ottaa huomioon, että tuoreiden tutkimusten mukaan kiertotalous voi kasvattaa EU:n BKT:tä 0,5 prosentilla ja luoda yli 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä[23] ja se voi myös parantaa työpaikkojen laatua; ottaa huomioon, että vuosina 2012–2018 kiertotalouteen liittyvien työpaikkojen määrä kasvoi EU:ssa 5 prosentilla noin 4 miljoonaan; ottaa huomioon, että kiertotaloutta tukevien toimintapolitiikkojen ja teollisuuden tekemien investointien myötä odotus on, että vuoteen 2030 mennessä EU:n uudelleenvalmistusalan arvo on noin 70–100 miljardia euroa vuodessa ja alaan liittyvien työpaikkojen määrä noin 450 000:n ja 600 000:n välillä;

K. toteaa, että kestävä ja vastuullinen primääriraaka-aineiden hankinta on resurssitehokkuuden toteutumisen ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevaa; katsoo siksi, että on kehitettävä kestävät hankintastandardit ensisijaisia materiaaleja ja hyödykkeitä varten;

L. ottaa huomioon, että jopa 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista johtuu suunnitteluvaiheessa tehdyistä päätöksistä ja että vain 12 prosenttia EU:n teollisuudessa käytetyistä raaka-aineista on kierrätettyjä[24];

M. toteaa, että verkkokaupan nopea yleistyminen on lisännyt merkittävästi pakkausjätettä, kuten kertakäyttöistä muovi- ja kartonkijätettä; ottaa huomioon, että jätteiden siirrot kolmansiin maihin aiheuttavat edelleen huolta;

N. toteaa, että EU:ssa syntyy vuosittain arviolta 88 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä ja että arvion mukaan yli puolet elintarvikehävikistä on peräisin kotitalouksista ja kuluttajilta; katsoo, että elintarvikejätteiden ympäristövaikutukset ovat mittavat, koska niiden osuus on noin 6 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä;

O. toteaa, että jos muovien käyttöä ei hallita asianmukaisesti, muovit aiheuttavat ympäristöongelmia, joita ovat esimerkiksi roskaantuminen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen vaikeus, huolta aiheuttavat aineet, kasvihuonekaasupäästöt ja luonnonvarojen käyttö;

P. ottaa huomioon, että Euroopan kemikaalivirasto on antanut tieteellisen lausunnon tarkoituksellisesti tuotteisiin lisätyn mikromuovin käytön rajoittamisesta EU:n ja ETA-maiden markkinoilla, jos mikromuovin pitoisuus on yli 0,01 painoprosenttia;

Q. ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) arvioiden mukaan vuosina 1996–2012 EU:ssa ostettujen vaatteiden määrä henkeä kohti kasvoi 40 prosenttia, kun taas samalla ajanjaksolla eurooppalaisten vaatekaapeissa olevista vaatteista yli 30 prosenttia on ollut käyttämättä vähintään vuoden ajan; katsoo lisäksi, että poisheitetyistä vaatteista yli puolet päätyy kierrätyksen sijaan kotitalouksien sekajätteeseen, mistä ne lähetetään jätteenpolttolaitoksiin tai kaatopaikalle[25];

R. katsoo, että eurooppalaisten yritysten ja talouksien odotetaan olevan eturintamassa siinä joukossa, joka käy maailmanlaajuista kilpajuoksua kohti kiertotaloutta ja myös hyötyy tästä kilpailusta, koska EU:n liiketoimintamallit ovat pitkälle kehittyneitä ja EU:ssa on asiantuntemusta kiertotalouden ja kierrätyksen alalla;

S. toteaa, että IPCC julkaisi yli kaksi vuotta sitten erityiskertomuksensa ”Global Warming of 1.5°C”, jossa todetaan, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttäisi nopeita, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla;

1. on tyytyväinen komission uuteen kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan; korostaa, että kiertotalous on yhdessä myrkyttömään ympäristöön tähtäävän nollapäästötavoitteen kanssa avainasemassa Euroopan kulutuksen ja tuotannon yleisen ympäristöjalanjäljen pienentämisessä, maapallon sietokyvyn kunnioittamisessa ja ihmisten terveyden suojelemisessa siten, että samalla varmistetaan talouden kilpailukyky ja innovatiivisuus; korostaa, että kiertotalous voi edistää merkittävällä tavalla Pariisin sopimuksen, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

2. kehottaa komissiota esittämään kaikki toimintasuunnitelmaan kuuluvat aloitteet tiedonannon liitteessä annettujen määräaikojen mukaisesti ja perustamaan kunkin lainsäädäntöehdotuksen kattavaan vaikutustenarviointiin; tähdentää, että on tärkeää ottaa huomioon myös toimimatta jättämisestä aiheutuvat kustannukset;

3. korostaa, että kiertotalous voi tarjota ratkaisuja covid-19-kriisin aiheuttamiin ja esiin tuomiin uusiin haasteisiin vahvistamalla arvoketjuja niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisesti ja tekemällä niistä vähemmän haavoittuvia sekä parantamalla Euroopan teollisuuden ekosysteemien elpymiskykyä, kestävyyttä, kilpailukykyä ja kannattavuutta; toteaa, että tämä edistää EU:n strategista riippumattomuutta ja työpaikkojen luomista; korostaa, että covid-19-pandemia on osoittanut, että kiertotaloudelle on luotava suotuisa toimintaympäristö; kehottaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan kiertotalouden kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa;

4. katsoo, että kiertotalous tarjoaa EU:lle ja eurooppalaisille yrityksille keinon säilyttää innovatiivisuutensa ja kilpailukykynsä maailmanlaajuisilla markkinoilla ja samalla pienentää ympäristöjalanjälkeään; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ohjaamaan investointeja siten, että niillä laajennetaan kiertotalouden aloitteita ja tuetaan innovointia; katsoo, että EU:n talouden elvytyssuunnitelmaa (Next Generation EU ‑väline), oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa olisi käytettävä kiertotaloutta tukevien aloitteiden ja käytäntöjen sekä sen edellyttämän infrastruktuurin ja teknologian edistämiseen ja käyttöön ottamiseen;

5. korostaa, että EU:n siirtyminen kiertotalouteen edellyttää sisämarkkinoiden toiminnan parantamista; korostaa lisäksi, että nykyisten sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja tehokas valvonta ovat kestävien sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan kannalta tärkeitä; muistuttaa, että unioni on sekä maailman toiseksi suurin talousmahti että maailman suurin kauppamahti; huomauttaa, että sisämarkkinat ovat tehokas väline, jota on hyödynnettävä kehitettäessä kestäviä ja kiertotalouden tuotteita tai teknologioita, joista tulee tulevaisuuden standardituotteita, ja joka siten tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden ostaa edullisia tuotteita, jotka ovat turvallisempia ja terveellisempiä ja ottavat maapallon rajat paremmin huomioon;

6. korostaa, että talouskasvu on irrotettava täysin resurssien käytöstä; kehottaa komissiota esittämään tieteeseen perustuvia ja sitovia EU:n keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita primääriraaka-aineiden käytön ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi; kehottaa asettamaan EU:n tavoitteet takaisin tulevaisuudesta -ennakoinnin avulla sen varmistamiseksi, että toimintapolitiikkojen tavoitteilla voidaan uskottavasti saavuttaa maapallon sietokyvyn mukainen hiilineutraali, ympäristön kannalta kestävä, myrkytön ja täysipainoinen kiertotalous viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

7. kehottaa komissiota ehdottamaan sitovia EU:n tavoitteita, jotka koskevat EU:n materiaali- ja kulutusjalanjäljen merkittävää vähentämistä vuoteen 2030 mennessä ja niiden sovittamista maapallon sietokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä, ja hyödyntämään tässä vuoden 2021 loppuun mennessä osana päivitettyä seurantakehystä käyttöön otettavia indikaattoreita; kehottaa komissiota käyttämään tässä perustana kaikkein kunnianhimoisimpien jäsenvaltioiden asettamaa esimerkkiä ja ottamaan samalla huomioon erot jäsenvaltioiden lähtökohdissa ja valmiuksissa;

8. kehottaa komissiota ottamaan vuoteen 2021 mennessä käyttöön yhdenmukaisia, vertailukelpoisia ja yhtenäisiä kiertotalouden indikaattoreita, jotka koostuvat materiaali- ja kulutusjalanjälkeä koskevista indikaattoreista sekä muutamasta resurssitehokkuutta ja ekosysteemipalveluja koskevasta alaindikaattorista; katsoo, että näillä indikaattoreilla olisi mitattava resurssien kulutusta ja tuottavuutta, niiden olisi käsitettävä vienti ja tuonti sekä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla että teollisuudenaloittain, niissä olisi noudatettava yhdenmukaisen elinkaariarvioinnin menetelmää ja luonnonpääoman tilinpitokäytäntöä ja niitä olisi sovellettava unionin eri politiikkoihin, rahoitusvälineisiin ja sääntelyaloitteisiin;

9. pitää myönteisenä komission sitoutumista kiertotalouden seurantakehyksen päivittämiseen ja tarkistamiseen; pitää valitettavana, että nykyisessä seurantakehyksessä ei esitetä kattavia ja kokonaisvaltaisia indikaattoreita, joiden avulla voitaisiin mitata talouskasvun irrottamista resurssien käytöstä ja ympäristövaikutuksista; korostaa, että seurantakehyksen olisi katettava edellä mainitut kiertotalousindikaattorit ja lisäksi kaikki kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteet ja konkreettiset toimet, jotta se tarjoaisi tehokkaan välineen kiertotalouden ja sen tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi kattavalla tavalla;

10. korostaa myös, että mittaamisen on oltava tieteellisesti hyvin perusteltua, jotta voidaan löytää kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen välillä vallitsevat synergiat, myös hiilijalanjäljen mittauksilla;

11. korostaa mahdollisuuksia, joita saadaan tuotteiden ja palvelujen käytön optimoinnilla, sekä toimenpiteitä, joilla pidennetään elinkaaria ja materiaalien käyttöä; painottaa tässä yhteydessä erityisesti kiertotalouden ratkaisujen ja digitalisaation yhdistämisen tuomia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään toimintapolitiikkoja, joilla tuetaan uusia kestäviä ja kiertotalousajattelun mukaisia liiketoimintamalleja, kuten tuote palveluna (PaaS) -malleja, jotka säästävät resursseja ja pienentävät ympäristövaikutuksia samalla, kun taataan kuluttajansuoja; pyytää komissiota edistämään tällaisia tuote palveluna -malleja uudessa kestäviä tuotteita koskevassa aloitteessa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan niiltä perusteettomat sääntelyyn ja verotukseen liittyvät esteet sekä edistämään kiertotaloudessa ja kestävässä digitaalitaloudessa tarvittavien infrastruktuurien kehittämistä; muistuttaa, että digitalisaatiolla on myös huomattavia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, kuten energian kysynnän kasvu, raaka-aineiden talteenotto ja elektroniikkaromun tuottaminen; kehottaa komissiota arvioimaan näitä haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja laatimalla menetelmä digitaaliteknologioiden, -rakenteiden ja -palvelujen, kuten datakeskusten, ympäristövaikutusten seurantaa ja määrittämistä varten ja ehdottamalla toimenpiteitä, tarvittaessa myös lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, digitaalisten ratkaisujen ympäristökestävyyden varmistamiseksi niin, että energiatehokkuus, kasvihuonekaasupäästöjen ja resurssien käytön vähentäminen sekä kiertotalouden käyttöönotto asetetaan kestävän digitaalisen siirtymän keskiöön;

12. kehottaa komissiota määrittämään, mitä sääntelyllisiä toimenpiteitä ja muita toimia tarvitaan hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden poistamiseksi kiertoajattelun mukaiselta jakamis- ja palvelutaloudelta, ja luomaan kannustimia sen kehittämiseksi; kehottaa komissiota erityisesti etsimään ratkaisuja jakamis- ja palvelutalouteen liittyviin haasteisiin, kuten vastuukysymyksiin ja omistusoikeuksiin, pitäen mielessä, että oikeusvarmuuden parantuminen sekä tuottajien että kuluttajien suuntaan on olennaisen tärkeää näiden konseptien mahdollistamiseksi; ehdottaa, että komissio harkitsisi sellaisen jakamis- ja palvelutaloutta koskevan Euroopan strategian laatimista, jossa käsitellään näitä kysymyksiä ja sosiaalisia ongelmakohtia;

13. korostaa tarvetta ymmärtää paremmin, miten tekoälyteknologiat voivat tukea kiertotaloutta kannustamalla niiden soveltamiseen suunnittelussa, liiketoimintamalleissa ja infrastruktuurissa; huomauttaa, että on tärkeää käsitellä digitalisaatiota kiertotalouden mahdollistajana, erityisesti tuotepassien tai materiaaleja koskevien tietojen osalta EU:n laajuisen ”data-avaruuden” yhteydessä; korostaa, että on keskeistä parantaa tietojen saatavuutta ja jakamista huolehdittaessa sidosryhmien välisestä aktiivisesta yhteistyöstä sen varmistamiseksi, että uudet lähestymistavat pysyvät oikeudenmukaisina ja osallistavina ja takaavat yksityisyyden suojan ja tietoturvan;

14. korostaa tarvetta luoda taloudellisia kannustimia ja asianmukainen sääntely-ympäristö kiertotalouden ratkaisuihin, materiaaleihin ja liiketoimintamalleihin liittyvää innovointia varten samalla, kun poistetaan markkinoita vääristäviä sekä ympäristölle haitallisia tukia; kehottaa antamaan tälle tukea uudessa Euroopan teollisuusstrategiassa ja pk-yritysstrategiassa; korostaa ensimmäisten toimijoiden, pk-yritysten (pienet ja keskisuuret yritykset) ja startup-yritysten erityisasemaa siirryttäessä kohti kiertotaloutta; korostaa, että tutkimalla kestäviä materiaaleja, prosesseja, teknologioita ja tuotteita sekä niiden teolliseen mittakaavaan laajentamista voidaan tuottaa eurooppalaisille yrityksille maailmanlaajuista kilpailuetua; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan toimintapolitiikkoja, joilla tuetaan kiertotalouden ja sen liiketoimintamallien edelläkävijöitä;

15. korostaa tarvetta ottaa Euroopan teollisuus mukaan vastuullisena sidosryhmänä siirryttäessä kohti kokonaisvaltaisempaa kiertotaloutta; muistuttaa kiertotalouden toimenpiteiden ratkaisevasta roolista teollisuuden hiilestä irtautumisessa; peräänkuuluttaa teollisuuteen kiertotalouden toimintamalleja tuotesuunnittelun, materiaalien hankinnan, tuotteiden uudelleenkäytön ja kierrättämisen sekä jätteenhuollon kaikilla tasoilla ja korostaa tarvetta edistää kestävien teollismateriaalien ja -tuotteiden edelläkävijämarkkinoiden kehittämistä;

16. kannustaa yrityksiä laatimaan siirtymäsuunnitelmia vuosiraportoinnin osana ja kuvaamaan niissä, miten ja mihin mennessä ne aikovat saavuttaa ilmastoneutraaliuden sekä toimia kiertotalousmallin mukaisesti ja kestävästi;

17. kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle vaihtoehdot, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän hallinnollista rasitusta, ja vahvistamaan systeemisiä ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarjoavien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämistä tutkimus- ja kehitysalalla;

18. kehottaa komissiota laatimaan sääntelykehyksen, jolla sertifioidaan kaikki luonnolliset ja tekniset menetelmät hiilidioksidin poistamiseksi, mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CSS);

19. korostaa biomimetiikan ratkaisevaa merkitystä kiertotalouden vauhdittajana sellaisten biomimeettisten ratkaisujen edistämisessä, joiden tarkoituksena on minimoida materiaalien, energian ja myrkyllisten yhdisteiden käyttö ja tarjota luonnosta innoituksensa saaneita kestäviä, uudistavia ja innovatiivisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa moniin eri aloihin;

20. kehottaa varmistamaan riittävän henkilöstömäärän ja osoittamaan riittävästi rahoitusta niille komission yksiköille, joiden tehtävänä on varmistaa toimintasuunnitelman onnistunut täytäntöönpano; korostaa, että annettujen resurssien on vastattava sekä nykyisiä että pitkän aikavälin poliittisia painopisteitä, ja odottaa näin ollen, että henkilöresursseja lisätään merkittävästi erityisesti komission ympäristöasioiden pääosastossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa;

Kestävä tuotepoliittinen kehys

21. korostaa tarvetta muuttaa lineaarinen ”otetaan-valmistetaan-heitetään pois” -talous aidoksi kiertotaloudeksi seuraavien periaatteiden mukaisesti: vähennetään energian ja resurssien käyttöä; säilytetään arvo taloudessa, ehkäistään jätteiden syntymistä, suunnitellaan jätteet, haitalliset aineet ja saasteet pois, pidetään tuotteet ja materiaalit käytössä ja suljetussa kierrossa, suojellaan ihmisten terveyttä, edistetään kuluttajien etuja ja uudistetaan luonnon omia järjestelmiä; katsoo, että näiden tavoitteiden olisi toimittava uuden kestävän tuotepoliittisen kehyksen sekä koko kiertotaloutta koskevan strategian ja teollisuusstrategian ohjenuorana; korostaa tarvetta sisällyttää kestävyys- ja kiertotalousajattelu täysipainoisesti kaikkiin toimintoihin, myös toimintapolitiikkoihin, tuotteisiin, tuotantoprosesseihin ja liiketoimintamalleihin;

22. korostaa, että kestävistä, kiertotalousmallin mukaisista, turvallisista ja myrkyttömistä tuotteista olisi tultava EU:n markkinoilla sääntö eikä poikkeus ja että ne olisi nähtävä oletusarvoisena valintana, joka on houkutteleva, edullinen ja kaikkien kuluttajien saatavilla; suhtautuu siksi myönteisesti komission suunnitelmaan ehdottaa kestäviä tuotteita koskevaa lainsäädäntöaloitetta tuotepolitiikan horisontaalisten periaatteiden ja EU:n markkinoille saatettuja tuotteita koskevien velvoittavien vaatimusten vahvistamiseksi;

23. kannattaa voimakkaasti ekosuunnitteludirektiivin soveltamisalan laajentamista siten, että se kattaa muut kuin energiaan liittyvät tuotteet ja että siinä asetetaan horisontaalisia kestävyysperiaatteita ja tuotekohtaisia tehokkuutta, kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä, korjattavuutta, myrkyttömyyttä, päivitettävyyttä, kierrätettävyyttä, kierrätettyä sisältöä sekä resurssi- ja energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia EU:n markkinoille saatetuille tuotteille, ja kehottaa komissiota esittämään asiaa koskevan ehdotuksen vuonna 2021; toistaa samalla kehotuksensa komissiolle panna ekosuunnittelu kunnianhimoisesti täytäntöön kaikissa ekosuunnitteludirektiivin nykyiseen soveltamisalaan kuuluvissa energiaa käyttävissä tuotteissa, myös kiertotalouteen liittyvien näkökohtien osalta;

24. korostaa, että on tärkeää pitää kestäviä tuotteita koskeva EU:n lainsäädäntökehys johdonmukaisena ja selkeänä, ja korostaa tarvetta vahvistaa synergioita muiden politiikkatoimien, kuten EU-ympäristömerkin, kanssa; korostaa, että tuotesuunnittelua koskevien vähimmäisvaatimusten rinnalla on tärkeää tarjota markkinakannustimia kaikkein kestävimmin toimiville yrityksille sekä kestävimmille tuotteille ja materiaaleille;

25. kehottaa komissiota ehdottamaan sitovia koko tuotteen elinkaaren materiaali- ja ympäristöjalanjälkeä koskevia tavoitteita kullekin EU:n markkinoille saatetulle tuoteryhmälle, myös kaikkein hiili-intensiivisimmille puolivalmisteille; kehottaa komissiota myös ehdottamaan tuote- ja/tai alakohtaisia sitovia kierrätysmateriaalien osuutta koskevia tavoitteita siten, että samalla kuitenkin varmistetaan kyseisten tuotteiden suorituskyky ja turvallisuus sekä se, että ne on suunniteltu kierrätettäviksi; kehottaa komissiota vahvistamaan näiden tavoitteiden saavuttamista tukevat tekniset, sääntelylliset ja markkinaedellytykset ja ottamaan huomioon kullakin alalla tarvittavat teollisuuden muutokset ja alakohtaiset investointisyklit; kehottaa samalla komissiota harkitsemaan pakollisia vaatimuksia palvelujen kestävyyden parantamiseksi;

26. kannattaa suunnitelmaa digitaalisten tuotepassien käyttöön ottamiseksi, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä, kuluttajia ja markkinavalvontaviranomaisia seuraamaan tietyn tuotteen ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia sekä muita vaikutuksia koko arvoketjussa ja antaa luotettavaa, avointa ja helposti saatavilla olevaa tietoa tuotteen kestävyydestä ja sen huoltamisesta, uudelleenkäytöstä, korjaus- ja purkumahdollisuuksista ja käyttöiän jälkeisestä käsittelystä sekä siinä käytetyistä materiaaleista ja kemikaaleista ja näiden ympäristö- ja muista vaikutuksista; kehottaa komissiota arvioimaan eri vaihtoehtoja asiaa koskeviksi merkinnöiksi; katsoo, että tuotepassien käyttöönotossa olisi vältettävä aiheuttamasta perusteetonta hallinnollista rasitusta yrityksille, erityisesti pk-yrityksille; katsoo, että niiden olisi oltava yhteensopivia muiden digitaalisten työkalujen, kuten tulevan rakennusten peruskorjauspassin ja SCIP-tietokannan, kanssa;

27. korostaa, että myrkyttömien ja korjaavien materiaalikiertojen aikaansaaminen on olennaisen tärkeää, jotta kiertotaloudesta voi tulla menestys ja jotta voidaan luoda kestävät sisämarkkinat ja viime kädessä myrkytön ympäristö eurooppalaisille; toistaa siksi kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta ja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnasta antamissaan päätöslauselmissa esittämänsä kannat ja vaatii toteuttamaan kiireesti toimia strategian "Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia - Kohti myrkytöntä ympäristöä" täytäntöön panemiseksi;

28. korostaa kuluttajien oikeutta saada täsmällisempää, yhdenmukaisempaa ja tarkempaa tietoa tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikaisista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista, muun muassa niiden kestävyydestä ja korjattavuudesta, ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä viherpesun ja virheellisten ympäristöväittämien torjumiseksi sekä verkossa että sen ulkopuolella tarjottavien tuotteiden osalta; tukee voimakkaasti komission aikomusta antaa ehdotuksia vihreiden väittämien käytön sääntelystä laatimalla luotettavat ja yhdenmukaistetut laskentatavat, jotka kattavat koko arvoketjun ja perustuvat yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin ja elinkaariarviointiin, kuten ympäristöjalanjälkeen, ja jotka koskevat jätteen syntymisen ehkäisemistä, raaka-aineiden käyttöä, haitallisten aineiden välttämistä, tuotteen kestävyyttä ja käyttöikää sekä korjattavuutta ja kierrätettävyyttä palvelevaa suunnittelua; korostaa lisäksi tarvetta panna täytäntöön äskettäin muutettu direktiivi 2005/29/EY toteuttamalla ennakoivia toimia vihreisiin väittämiin puuttumiseksi;

29. kehottaa komissiota tukemaan kuluttajille annettaviin tietoihin liittyvien digitaalisten välineiden kehittämistä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi digiaikana; korostaa verkossa toimivien alustojen ja markkinapaikkojen merkitystä kestävien tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa ja toteaa, että ne voisivat antaa kuluttajille selkeämpää ja ymmärrettävämpää tietoa tarjoamiensa tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta;

30. korostaa tarvetta vahvistaa EU-ympäristömerkkiä ympäristökestävyyden mittapuuna lisäämällä markkinatuntemusta ja kuluttajien tietoisuutta merkistä ja parantamalla sen tunnistamista, asettamalla kattavia standardeja ja ulottamalla järjestelmä muihin asiaa koskeviin tuotteisiin ja helpottamalla sen käyttöä hankinnoissa;

31. tukee kaavailtuja aloitteita, joilla parannetaan tuotteiden kestävyyttä ja korjattavuutta jätehierarkiaan kuuluvan jätteiden syntymisen ehkäisemisen periaatteen mukaisesti ja vahvistetaan samalla kuluttajien oikeuksia sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisillä markkinoilla; suhtautuu siksi erittäin myönteisesti suunniteltuihin aloitteisiin, joilla pyritään ottamaan käyttöön uusi ”korjauttamisoikeus”, jonka olisi katettava ainakin tuotteiden pidentynyt käyttöikä, varaosien ja kattavan tiedon saatavuus sekä kuluttajien mahdollisuus saada kohtuuhintaisia korjauspalveluita;

32. kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla asetetaan korjaamisen ja huoltamisen kannalta välttämättömät tiedot, mukaan lukien varaosia ja ohjelmistopäivityksiä koskevat tiedot, kaikkien markkinaosapuolien saataville veloituksetta, ottaen samalla huomioon kuluttajien turvallisuutta koskevat välttämättömyydet sekä rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/943 soveltamista, sekä varmistamaan, että varaosat ovat kaikkien korjausalan toimijoiden, kuten riippumattomien korjaamojen, ja kuluttajien saatavilla ilman kohtuuttomia esteitä, määrittämään pakolliset vähimmäisajat varaosien ja/tai päivitysten saatavuudelle ja enimmäistoimitusajat suuremmalle tuoteryhmien joukolle ja ottamaan näissä huomioon tuoteryhmien erityispiirteet, sekä tutkimaan, miten korjaamista voidaan edistää lakisääteisen takuujärjestelmän piirissä; painottaa, että myyjien olisi tiedotettava kaikille markkinaosapuolille sen tuotteen korjattavuudesta;

33. kehottaa ottamaan käyttöön kuluttajien päätöksenteon helpottamiseksi selkeät ja helposti ymmärrettävät yhdenmukaiset merkinnät esimerkiksi indeksin muodossa tuotteen kestävyydestä (eli tuotteen arvioidusta käyttöiästä) ja korjattavuudesta, sekä kehittämään yhdenmukaisen korjattavuudesta kertovan pisteytysjärjestelmän ja ottamaan käyttöön käyttömittareita tietyissä tuoteryhmissä; kehottaa asettamaan tietojen antamista koskevat vähimmäisvaatimukset direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU mukaisesti; pyytää komissiota harkitsemaan direktiivin (EU) 2019/771 tarkistamista valmistellessaan sekä lakisääteisten takuuoikeuksien että käänteistä todistustaakkaa koskevien sääntöjen laajentamista joihinkin tuoteryhmiin, joiden arvioitu käyttöikä on pidempi, sekä ottamaan käyttöön suoran tuottajan vastuun;

34. kehottaa toteuttamaan lainsäädäntötoimia, joilla lopetetaan suunniteltuun vanhenemiseen johtavat käytännöt, myös harkitsemalla tällaisten käytäntöjen lisäämistä direktiivin 2005/29/EY liitteessä I olevaan luetteloon;

35. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää lainsäädäntöä, jolla kielletään myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden hävittäminen, ellei niistä aiheudu turvallisuus- tai terveysuhkaa; korostaa, että muiden kuin elintarvikkeiden kierrätyksen, uudelleenkäytön ja uudelleenjakelun olisi oltava normi ja sen olisi perustuttava lainsäädäntöön;

36. korostaa tarvetta edistää kestävien tuotteiden sisämarkkinoita ja katsoo, että julkisen sektorin olisi näytettävä tässä asiassa esimerkkiä; toteaa, että julkiset viranomaiset käyttävät edelleen usein ainoana hankintasopimuksen tekoperusteena alhaisinta hintaa valitessaan parasta tavaroita, palveluja tai urakoita koskevaa tarjousta; kannattaa ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien pakollisten vähimmäiskriteerien ja ‑tavoitteiden vahvistamista alakohtaisella lainsäädännöllä;

37. korostaa ympäristöä säästävien julkisten hankintojen merkitystä kestävään kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamisessa sekä sitä, että on tärkeää ottaa käyttöön ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:n talouden elpymisen aikana;

38. kehottaa komissiota esittämään ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen; pitää kaikissa julkisissa hankinnoissa oletusvaihtoehtona uudelleenkäytettyjä, korjattuja, uudelleenvalmistettuja, kunnostettuja ja muita energia- ja resurssitehokkaita tuotteita ja ratkaisuja, jotka minimoivat elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, ja katsoo, että muussa tapauksessa olisi sovellettava ”noudata tai selitä” -periaatetta; pyytää komissiota myös antamaan ohjeita yritysten kestävien hankintojen tukemiseksi; kehottaa asettamaan komissiolle ja jäsenvaltioille raportointivelvoitteita, jotka koskevat niiden hankintapäätösten kestävyyttä, noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta;

39. korostaa, että on edistettävä materiaalien keräysvirtojen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen korkeaa laatua, säilytettävä materiaalien korkein mahdollinen arvo ja saatava aikaan materiaalin suljettu kierto, joka on puhdas, myrkytön ja kestävä; korostaa tarvetta parantaa kierrätettyjen materiaalien saatavuutta ja laatua siten, että materiaali säilyttäisi ominaispiirteensä kierrättämisen jälkeen ja sillä voitaisiin korvata primääriraaka-aineet tulevissa sovelluksissa; korostaa tässä yhteydessä, että on edistettävä sekä kierrätettävyyden parantamista tuotesuunnittelussa että tehokkaan erilliskeräyksen ja panttiin perustuvan palautusjärjestelmän kaltaisia toimenpiteitä; kehottaa tukemaan kierrätyslaitosten ja -valmiuksien luomista läheisyysperiaatteen mukaisesti paikkoihin, joissa näitä ei vielä ole;

40. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan korkealaatuisen keräys-, lajittelu-, materiaalin uudelleenkäyttö- ja kierrätysinfrastruktuurin kehittämistä sekä tukemaan tutkimusta sellaisten uusien innovatiivisten teknologioiden kehittämiseksi, joilla voidaan minimoida resurssien käyttö ja jäännösjätteen syntyminen, lisätä kierrätettyjen materiaalien ja uudelleenkäytettävien uusiomateriaalien määrää ja laatua, puhdistaa kierrätettyjä materiaaleja sekä pienentää yhteenlaskettua ympäristöjalanjälkeä (mukaan lukien energia- ja ilmastojalanjälki) suhteessa muihin teknologioihin; katsoo, että näiden edellytysten täyttyessä kemiallisella kierrätyksellä on mahdollista edistää materiaalikierron sulkemista tiettyjen jätevirtojen osalta;

41.  kehottaa komissiota varmistamaan, että uusien kierrätys- ja talteenottotekniikoiden prosessien ja tuotosten terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia arvioidaan perusteellisesti teollisuuden kannalta ennen niihin liittyvien kannustimien luomista, ja takaamaan arvioinnin avoimuuden kaikilta osin;

42. katsoo, että kemiallisen kierrätyksen on sovittava jätepuitedirektiivin mukaiseen kierrätyksen määritelmään sen varmistamiseksi, ettei uudelleenkäsittelyä materiaaleiksi ja aineiksi, joita käytetään polttoaineina, katsota kemialliseksi kierrättämiseksi; kehottaa komissiota vahvistamaan tämän oikeudellisesti;

43. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mahdollistamaan lohkoketjun ja digitaalisen vesileiman kaltaisia digitaaliteknologioita ja saattamaan ne keskenään yhteentoimiviksi, jotta niillä voidaan tukea kiertotalouden kehittämistä seuraamalla, jäljittämällä ja kartoittamalla resurssien käyttöä ja tuotevirtoja elinkaaren kaikissa vaiheissa;

44. korostaa, että on tärkeää parantaa kiertotaloutta koskevien tutkimus- ja innovointihankkeiden rahoituksen saantia; kehottaakin komissiota ohjaamaan Horisontti Eurooppa -ohjelman toimia seuraavia osa-alueita koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen:

 kierrätysprosessit ja -teknologiat;

 teollisuusprosessien resurssitehokkuus;

 innovatiiviset ja kestävät materiaalit, tuotteet, prosessit, teknologiat ja palvelut sekä niiden laajentaminen teolliseen mittakaavaan;

 biotalous sellaisen biopohjaisen innovoinnin avulla, joka kattaa biopohjaisten materiaalien ja tuotteiden kehittämisen;

 kaukokartoitussatelliitit, sillä niillä voi olla suuri merkitys seurattaessa kiertotalouden kehitystä ensiöraaka-aineisiin kohdistuvien paineiden ja päästötasojen arvioinnin kautta;

45.  korostaa, että kestävillä uusiutuvilla tuotantopanoksilla voi olla tärkeä rooli kiertotalouden prosesseissa hiilestä irtauduttaessa ja että uusiutuvan energian käyttö voi tehdä tuotteiden elinkaaresta kehämäisemmän ja edistää samalla energiasiirtymää;

46.  korostaa, että kestävään tuotepoliittiseen kehykseen liittyvää lainsäädäntöä olisi tuettava vankalla ja avoimella hiili- ja ympäristötilinpitojärjestelmällä, joka kiihdyttää investoimista kiertotalouden tuotteisiin ja prosesseihin;

47. korostaa, että ympäristö- ja ilmastovaikutuksia koskevia tuotestandardeja vahvistettaessa on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari alusta loppuun sekä raaka-aineiden hankinnan, puolivalmiiden tuotteiden, varaosien ja sivutuotteiden vaikutus koko arvoketjussa; katsoo, että ne on laadittava avoimessa ja tieteeseen perustuvassa prosessissa, johon asiaan liittyvät sidosryhmät osallistuvat; kannustaa tässä yhteydessä laatimaan yhteisiä elinkaariarvioinnin menetelmiä ja parantamaan tiedonkeruuta;

48. tähdentää, että standardointi on olennaisen tärkeää kestävien tuotteiden politiikan täytäntöönpanon kannalta, sillä sen avulla saadaan luotettavat määritelmät, mittarit ja testit eri ominaisuuksille, kuten kestävyys ja korjattavuus;

49. toteaa, että EU-standardit on laadittava nopeasti ja todellisten käyttöolosuhteiden mukaisesti ja välttäen samalla mukana olevien sidosryhmien juuttumista hallinnollisiin pullonkauloihin, jotka viivästyttävät standardien julkaisua;

50. palauttaa mieliin 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle” sekä yhteisen standardointialoitteen parissa tehdyn työn; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistä standardointialoitetta edelleen ja hyväksymään uusia toimia ja hankkeita, joilla pyritään parantamaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toimintaa;

51. korostaa, että tuoteturvallisuuteen ja kestävyysvaatimuksiin liittyvän EU:n lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja valvonta on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että markkinoille saatetut tuotteet ovat yhdenmukaisia tällaisten sääntöjen kanssa asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti; huomauttaa lisäksi, että erittäin suuri osa verkosta ostetuista ja EU:hun tuoduista tuotteista ei täytä turvallisuutta koskevia EU:n vähimmäisvaatimuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta voidaan varmistaa tuotteiden, myös verkossa myytävien tuotteiden, vaatimustenmukaisuus, ja pienentämään riskejä, joita tuoteväärennökset aiheuttavat kuluttajien turvallisuudelle, tehostamalla markkinavalvontaa ja ottamalla käyttöön yhtäläiset tullitarkastuksia koskevat normit sekä vahvistamalla yhteistyötä tällä saralla ja lisäämällä määrärahoja ja henkilöresursseja; kehottaa tästä syystä tehostamaan EU:n valvontaa laatimalla yhdenmukaiset säännöt tarkastusten vähimmäismääristä ja tarkastusväleistä ja valtuuttamalla komissio valvomaan ja tarkastamaan kansallisten markkinavalvontaviranomaisten toimia;

52. korostaa, että vapaaehtoiset sopimukset ovat osoittautuneet tehottomiksi mobiileille radiolaitteille tarkoitetun kestävän ja yleisen latausratkaisun aikaansaamiseksi; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen panna kiireellisesti täytäntöön radiolaitteista annetun direktiivin 2014/53/EU säännökset ja erityisesti ottaa käyttöön älypuhelinten ja kaikkien pienten ja keskikokoisten elektroniikkalaitteiden yleislaturi, jotta voidaan parhaiten varmistaa latausmahdollisuuksien standardointi, yhteensopivuus ja yhteentoimivuus, langaton lataus mukaan lukien, osana yleistä strategiaa elektroniikkajätteen vähentämiseksi; pyytää komissiota laatimaan pikaisesti eriyttämisstrategian, jolla varmistetaan, että kuluttajia ei velvoiteta ostamaan uusien laitteiden kanssa uusia latureita, jotta saadaan aikaan suurempia ympäristöhyötyjä, säästetään kustannuksia ja palvellaan kuluttajia; muistuttaa, että kuluttajien on tärkeää saada yhdenmukaisten ja helppolukuisten merkintöjen avulla luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tietoa laturien olennaisista ominaisuuksista, kuten yhteentoimivuudesta ja lataustehosta, kuten USB 3.1:n tai sitä korkeamman standardin noudattamisesta, jotta he voivat tehdä mahdollisimman sopivia, kustannustehokkaita ja kestäviä valintoja;

53. korostaa, että toimintapolitiikkojen on oltava johdonmukaisia nykyisten ja tulevien EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavien toimenpiteiden osalta, jotta voidaan varmistaa toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen ja tarjota kiertotalouden teknologioille, tuotteille ja palveluille taloudellista ja investointivarmuutta, mikä myös edistää EU:n kilpailukykyä ja innovointia; kehottaa komissiota ratkaisemaan mahdolliset olemassa olevat sääntelylliset epäjohdonmukaisuudet tai esteet tai oikeusvarmuuden puutteen, jotka haittaavat kiertotalouden täysimääräistä soveltamista; kehottaa ottamaan käyttöön taloudellisia kannustimia, kuten hiilidioksidin hinnoittelun, laajennetun tuottajan vastuun, johon sisältyy maksujen ja verokannustimien mukauttaminen ympäristönäkökohtien perusteella, sekä muita kestäviä kulutusvalintoja edistäviä taloudellisia kannustimia; katsoo, että näiden toimenpiteiden olisi tarvittaessa oltava luokitusjärjestelmäasetuksessa määriteltyjen kiertotalouden teknisten arviointikriteerien mukaisia; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kiertotalouden tavoitteet huomioon kaikessa asiaa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä ja varmistamaan, että se on täysin EU:n kiertotalousstrategian tavoitteiden ja toimenpiteiden mukainen; kehottaa komissiota keskittymään kiertotalouteen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoon, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kiertotalouden tuotantoprosesseille ja liiketoimintamalleille;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: elektroniikka ja tieto- ja viestintätekniikka

54. tukee kiertoelektroniikka-aloitetta, jolla olisi korjattava kestävyyteen, kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun, vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymiseen, kierrätysmateriaalien osuuteen, korjattavuuteen, varaosien saatavuuteen, päivitettävyyteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ehkäisemiseen, keräämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen liittyvät puutteet; kehottaa myös ottamaan huomioon varhaiseen [] vanhentumiseen liittyvät kysymykset, kuten ohjelmistomuutosten aiheuttama tuotteiden vanhentuminen; kehottaa yhdenmukaistamaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätysinfrastruktuurin EU:ssa ja parantamaan sitä;

55. katsoo, että elektroniikkajätteen kerääminen on tehtävä kuluttajille huomattavasti helpommaksi; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen tutkia vaihtoehtoja tieto- ja viestintätekniikan tuotteita koskevaksi EU:n laajuiseksi vastaanottojärjestelmäksi ja katsoo, että tällaisen järjestelmän olisi katettava mahdollisimman laaja tuotevalikoima; korostaa, että on tärkeää suunnitella tällainen vastaanottojärjestelmä ja kaikki muut keräysmallit siten, että turvataan tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden uudelleenkäytettävyys ja asetetaan uudelleen käytettävät tavarat uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien saataville;

56. painottaa ekosuunnittelun toimien potentiaalia ja muistuttaa, että lähes puolet EU:n vuodeksi 2020 asettamista energiatehokkuussäästöjä koskevista tavoitteista perustui ekosuunnitteludirektiiviin ja energiamerkintädirektiiviin; korostaa, että on varmistettava käynnissä olevan elektroniikkaa ja tieto- ja viestintätekniikkaa koskevan ekologisen suunnittelutyön nopea loppuun saattaminen, erityisesti älypuhelinten, tablettien, tietokoneiden, tulostimien (mukaan lukien värikasetit), mobiiliverkkoasemien ja alijärjestelmien sekä verkkolaitteiden osalta, jotta toimenpiteitä voidaan ehdottaa viimeistään vuonna 2021;

57. korostaa, että on tärkeä edistää entistä kestävämpiä elektroniikan ja tieto- ja viestintätekniikan kulutus- ja tuotantotapoja, ja kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tarjota kuluttajille tietoa korjaavien ja kehittävien päivitysten välisestä erosta ja datankulutuksen hiilidioksidipäästöistä;

58. kehottaa ottamaan käyttöön elektroniikkajätteen kierrättäjiä koskevan pakollisen sertifiointijärjestelmän, jotta voidaan taata materiaalien tehokas hyödyntäminen ja ympäristönsuojelu;

59. pyytää komissiota laatimaan kiertoelektroniikka-aloitteen lisäksi aloitteen kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää digitalisaatiota, tieto- ja viestintätekniikkaa ja tekoälyä koskevasta suunnitelmasta;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: akut ja ajoneuvot

60. korostaa, että on tärkeää soveltaa akkuja ja ajoneuvoja koskeviin uusiin lainsäädäntökehyksiin strategista, ympäristön kannalta kestävää ja eettistä lähestymistapaa siirryttäessä päästöttömään liikkuvuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuviin sähköverkkoihin; korostaa tarvetta huolehtia raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävästä ja eettisestä hankinnasta; kehottaa luomaan kilpailukykyisiä ja kestokykyisiä arvoketjuja EU:ssa tapahtuvaa akkujen tuotantoa ja kierrätystä varten;

61. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudeksi akkuja ja käytettyjä paristoja koskevaksi asetukseksi ja katsoo, että akkuja koskevan EU:n uuden sääntelykehyksen olisi sisällettävä ainakin seuraavat tekijät: kestävä, eettinen ja turvallinen hankinta, ekosuunnittelu, mukaan lukien kierrätysmateriaalin osuutta koskevat toimenpiteet, vaarallisten ja haitallisten aineiden korvaaminen mahdollisuuksien mukaan, erilliskeräyksen, uudelleenkäytön, kunnostamisen, uudelleenvalmistuksen, käyttötarkoituksen muuttamisen ja kierrätyksen parantaminen, mukaan lukien tiukemmat kierrätystavoitteet, arvokkaiden materiaalien hyödyntäminen, laajennettu tuottajan vastuu sekä kuluttajatiedotus; katsoo, että kehyksessä olisi käsiteltävä kaikkia elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia ja siinä olisi säädettävä erikseen liikkuvuuden ja energian varastoinnin alalla käytettävistä akuista;

62. on huolissaan siitä, että EU on hyvin riippuvainen akkujen tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden tuonnista; on vakuuttunut siitä, että tehostamalla akkujen kierrätysjärjestelmiä voitaisiin tuottaa merkittävä osa akkujen tuotannossa tarvittavista raaka-aineista EU:ssa;

63. ilmaisee huolensa mineraaliteollisuuden, ja erityisesti kobolttiteollisuuden, sosioekonomisista vaikutuksista; pyytää komissiota arvioimaan vaihtoehtoja toteuttamiskelpoiseksi lainsäädäntökehykseksi, jolla varmistetaan materiaalien eettinen hankinta ja sellaisen pakottavan huolellisuusvelvoitetta koskevan lainsäädännön käyttöönotto, jolla torjutaan haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia kansainvälisissä yhteyksissä;

64. suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin tarkistaa romuajoneuvodirektiiviä; kehottaa komissiota saattamaan romuajoneuvodirektiivin ajan tasalle siten, että siinä otetaan täysimääräisesti huomioon kiertotalouden periaatteet ja kunnioitetaan niitä, mukaan lukien jätteen poissuunnittelu, päivitettävyys, modulaarisuus, korjattavuus, uudelleenkäytettävyys ja arvokkaimpien materiaalien kierrätettävyys, ja asetetaan uudelleenkäyttö etusijalle; kehottaa komissiota varmistamaan tehokkaat uudelleenkäyttöketjut tekemällä yhteistyötä autonvalmistajien kanssa ja ottamalla käyttöön laajennetun tuottajavastuun järjestelmiä; kehottaa komissiota parantamaan romuajoneuvoihin liittyvää raportointia eurooppalaisen tietokannan avulla; kehottaa komissiota selkeyttämään, vahvistamaan ja valvomaan periaatetta, jonka mukaan autojen romutusta on aina edellettävä auton purkaminen ja osien uudelleenkäyttö;

65. korostaa tarvetta edistää edelleen kierrätysprosessien ja -teknologioiden tutkimusta ja innovointia Horisontti Eurooppa -ohjelmassa, jotta voidaan lisätä paristoihin ja akkuihin liittyviä kiertotalouden mahdollisuuksia; ottaa huomioon pk-yritysten roolin keräys- ja kierrätysalalla;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: pakkaukset

66. muistuttaa, että tavoitteena on tehdä kaikista pakkauksista uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä taloudellisesti kannattavalla tavalla vuoteen 2030 mennessä, ja kehottaa komissiota esittämään viipymättä lainsäädäntöehdotuksen, jolla sisällytetään pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaan direktiiviin jätteen vähentämistä koskevia toimenpiteitä ja tavoitteita sekä kunnianhimoisia keskeisiä vaatimuksia ylipakkaamisen vähentämiseksi myös verkkokaupassa, kierrätettävyyden parantamiseksi ja pakkausten monimutkaisuuden minimoimiseksi, kierrätysmateriaalien osuuden kasvattamiseksi, vaarallisten ja haitallisten aineiden poistamiseksi vaiheittain sekä uudelleenkäytön edistämiseksi; painottaa, että elintarviketurvallisuutta tai hygieniaa koskevista vaatimuksista ei saa tinkiä; kehottaa pyrkimään näillä toimenpiteillä parhaaseen mahdolliseen ympäristöä koskevaan kokonaistulokseen jätehierarkian mukaisesti ja matalan hiilijalanjäljen saavuttamiseksi;

67. korostaa pakkausten keskeistä roolia tuoteturvallisuuden, erityisesti elintarviketurvallisuuden, ja hygienian sekä elintarvikejätteen vähentämisen kannalta ja kehottaa alaa täydentämään sääntelytoimenpiteitä toteuttamalla vapaaehtoisia lisätoimia, jotta voidaan edelleen välttää tarpeetonta pakkaamista ja vähentää merkittävästi alan toimijoiden markkinoille saattamien pakkausten määrää, kehittää resurssitehokkaampia, kiertotalouteen perustuvia ja ilmastoystävällisempiä pakkausratkaisuja, kuten yhdenmukaistetut pakkausmuodot ja uudelleenkäytettävät ja täytettävät pakkaukset, sekä helpottaa uudelleenkäytettävien kuljetuspakkausten käyttöä; tukee kiertomuoviallianssin ja Euroopan muovisopimuksen kaltaisia aloitteita;

68. toistaa, että laadukas kierrätys luo todellista markkinakysyntää kierrätetylle materiaalille ja on yksi keskeisistä tekijöistä pyrittäessä lisäämään kerättävien, lajiteltavien ja kierrätettävien pakkausten kokonaismäärää; kehottaa käyttämään nykyaikaisia ja tehokkaita lajittelulaitteita ja erotteluteknologioita yhdistettynä pakkausten parempaan ekosuunnitteluun, ottaen huomioon tarpeen suunnitella pakkausratkaisuja uudelleen parannettujen elinkaariarviointia koskevien kriteerien perusteella;

69. kehottaa komissiota analysoimaan erilaisia verkkokaupassa käytettäviä pakkaustyyppejä, jotta voidaan määrittää pakkaamisen optimoinnin parhaat käytännöt ylipakkaamisen vähentämiseksi; kehottaa komissiota tukemaan pakkausmateriaalien uudelleenkäyttöä useiden tuotteiden toimittamisessa vaihtoehtona kertakäyttöisille pakkausmateriaaleille;

70. korostaa, että irtotavaran myynnillä voi olla merkittävä rooli pakkausten käytön vähentämisessä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tällaisia toimenpiteitä niin, että samalla taataan elintarviketurvallisuus ja hygienia;

71. korostaa innovaatiorahastojen ja -ohjelmien olennaista merkitystä materiaalien vähentämistä ja kierrätystä koskevien innovaatioiden kannalta;

72. panee merkille verkkokaupan kasvun ja pakettitoimitusten lisääntymisen; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikki verkossa toimivat myyjät noudattavat sijainnistaan riippumatta olennaisia vaatimuksia ja että ne raportoivat laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa tuotteet saatetaan markkinoille, ja osallistuvat näiden järjestelmien rahoittamiseen;

73. kehottaa komissiota tukemaan 30. toukokuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta vahvistettua pakkausjätteen erilliskeräystä ja lajittelua ja varmistamaan, että jäsenvaltiot saattavat sen oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta tarkistaa pakkausmateriaalien tunnistusjärjestelmää (päätös 97/129/EY), jotta erilliskeräyksestä pakkauksen kierrätettävyyden mukaan tulisi helpompaa kansalaisille;

74. kehottaa komissiota tukemaan ja tutkimaan yhteensopivien kansallisten panttiin perustuvien palautusjärjestelmien mahdollisuutta, jotta muovisten juomapakkausten osalta saavutettaisiin tarvittava 90 prosentin keräysaste ja jotta edistettäisiin pakkausten sisämarkkinoiden luomista erityisesti vierekkäisissä jäsenvaltioissa; katsoo, että yhteensopivat järjestelmät voitaisiin saada aikaan sarjoittamisen sekä kodifioitujen ja yhtenäisten pakkausmerkintöjen avulla; katsoo, että niitä jäsenvaltioita, joilla ei ole käytössä järjestelmää tai suunnitelmia järjestelmän uudistamiseksi, olisi kannustettava valitsemaan parhaiden käytäntöjen ja asiaa koskevan tieteellisen näytön avulla järjestelmä, joka on samankaltainen kuin muiden jäsenvaltioiden järjestelmät tai niiden kanssa yhteensopiva;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: muovit

75. kehottaa komissiota jatkamaan muoveista kiertotaloudessa laaditun EU:n strategian täytäntöönpanoa, erityisesti edistääkseen parempaa suunnittelua, kiertotalouden liiketoimintamalleja ja innovatiivisia tuotteita ja tuote palveluna -ratkaisuja, jotka tarjoavat kestävämpiä kulutusmalleja;

76. kehottaa komissiota etsimään kattavaa ratkaisua muovien ja mikromuovien aiheuttamaan ongelmaan; kehottaa komissiota hyväksymään tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien yleistä ja vaiheittaista käytöstä poistamista koskevan päätöksen sekä vähentämään uusilla pakollisilla sääntelytoimilla kaikkia esimerkiksi renkaista, tekstiileistä ja keinonurmesta aiheutuvia ja muovipellettien tuotannon aikana syntyviä tahattomia mikromuovipäästöjä niiden syntypaikalla; korostaa tarvetta korjata mikromuoveja ja nanomuoveja koskevan tieteellisen tietämyksen puutteet ja edistää turvallisempien vaihtoehtojen ja kilpailukykyisten mikromuovittomien tuotteiden markkinoiden kehittämistä; korostaa, että lyhyen aikavälin toimia on toteutettava kiireellisesti; korostaa, että suurin osa mikromuovisaasteesta saa alkunsa makromuovin hajoamisesta ympäristössä, ja kannattaa sitä, että muovituotteisiin olisi kohdistettava erityistoimenpiteitä, kuten tuotantovaiheen aikaisia ekosuunnitteluvaatimuksia, jotta estetään sekundaarisen mikromuovin pääseminen ympäristöön; kehottaa komissiota tarkastelemaan sekä makro- että mikromuovien lähteitä, kulkeutumista, vaiheita ympäristössä ja vaikutuksia jätevesien käsittelyn ja hulevesien hallinnan osalta; muistuttaa, että 80 prosenttia meriroskasta on peräisin maalta, ja kehottaa jäsenvaltiota ryhtymään toimiin jokiin ja suistoalueille kerääntyneiden meriroskien osalta;

77. korostaa, että jos uudelleenkäytettäviä ja/tai kestäviä vaihtoehtoja on olemassa, ympäristöä ja resursseja merkittävästi rasittavat kertakäyttötuotteet olisi korvattava uudelleenkäytettävillä tuotteilla ympäristön kannalta järkevällä tavalla ja elintarvikehygieniasta tai -turvallisuudesta tinkimättä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota harkitsemaan lainsäädäntötoimenpiteitä, kuten kertakäyttömuoveista annetun direktiivin soveltamisalan laajentamista kyseisen direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä; kehottaa komissiota kehittämään uudelleenkäytettäviä pakkauksia koskevia standardeja sekä korvaavia tuotteita kertakäyttöisille pakkauksille, astioille ja ruokailuvälineille;

78. toteaa, että biopohjaisilla sekä biohajoavilla ja kompostoitavilla muoveilla on potentiaalia kiertotaloudessa, mutta varoittaa, että biopohjaiset ja/tai biohajoavat muovit eivät yksinään ratkaise muoviin liittyviä ongelmia; korostaa, että on tärkeää lisätä tietoisuutta biopohjaisten ja biohajoavien muovien käytöstä;

79. kannustaa ehdottamaan materiaaleja, tuotteita, suunnittelua ja kierrätystä koskevia selkeitä ja kokonaisvaltaisia vaatimuksia;

80. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kaikille arvoketjun toimijoille johdonmukaisen avoimuutta koskevan kehyksen ja asettamaan niille raportointivelvoitteita, jotka koskevat muovien tuotantoa, kauppaa, käyttöä ja käsittelyä käyttöiän lopussa;

81. kehottaa komissiota kehittämään laajennetun tuottajavastuun järjestelmiä, joissa saatetaan tuottajat vastuuseen muovituotteiden käsittelystä niiden käyttöiän lopussa;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: tekstiilit

82. korostaa, että on tärkeää laatia uusi kattava EU:n tekstiilistrategia, jolla edistetään EU:n tekstiilialan kestävyyttä ja kiertoa sekä jäljitettävyyttä ja avoimuutta ja jossa otetaan huomioon arvoketjujen globaali luonne ja pikamuodin kansainvälinen ulottuvuus; kehottaa esittämään strategiassa johdonmukaisia toimintapoliittisia välineitä ja tukemaan sillä uusia liiketoimintamalleja, jotta voidaan käsitellä kaikkia ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia koko arvoketjussa ja parantaa tekstiilien suunnittelua kestävyyden, uudelleenkäytettävyyden ja mekaanisen kierrätettävyyden sekä korkealaatuisten kuitujen käytön lisäämiseksi erityisesti ekosuunnittelua koskevien vaatimusten, tuottajavastuujärjestelmien ja merkkijärjestelmien yhdistelmän avulla;

83. suhtautuu myönteisesti uuden tuotepoliittisen kehyksen soveltamiseen tekstiilialaan ja korostaa, että siinä on asetettava etusijalle jätteiden ehkäiseminen sekä kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja korjattavuus ja vaarallisten ja haitallisten kemikaalien poistaminen jätehierarkian mukaisesti; kehottaa toteuttamaan suunnittelu- ja tuotantovaiheessa toimenpiteitä synteettisten mikrokuitujen irtoamisen torjumiseksi ja toteuttamaan muita toimenpiteitä, kuten kehittämään ennaltaehkäisevän valvotun ja saastuttamattoman teollisen esipesun sekä uusien pesukoneiden varustamista mikrokuitusuodattimilla koskevia vaatimuksia; kehottaa laatimaan tekstiileille erityisiä EU:n laajuisia jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteereitä;

84. kehottaa soveltamaan uutta tuotepoliittista kehystä tekstiilialaan johdonmukaisesti muiden toimintapoliittisten välineiden kanssa, erityisesti ihmisoikeuksiin ja ympäristöä koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen liittyvän tulevan EU:n lainsäädännön kanssa, jotta varmistetaan, että työntekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ongelmat huomioidaan tekstiilien arvoketjun kaikissa vaiheissa;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: rakentaminen ja rakennukset

85. kehottaa komissiota panemaan tulevan rakennusten kunnostamiseen kannustavan aloitteen kaikilta osin täytäntöön kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja ottamaan samalla huomioon alan monimuotoisuuden; kehottaa komissiota asettamaan horisontaalisia ja tuotekohtaisia vaatimuksia; korostaa, että pidentämällä rakennusten käyttöikää niiden purkamisen sijaan on mahdollista vähentää kasvihuonekaasuja ja saada ympäristöhyötyjä; pyytää komissiota harkitsemaan hiili- ja materiaalijalanjäljen vähentämistä koskevien tavoitteiden asettamista EU:ssa sijaitseville rakennuksille ja kestäviä rakennuksia koskevan Level(s)-kehyksen käyttämistä rakentamisen tehokkuuden sitovana kehyksenä; katsoo, että lainsäädäntöön on tarpeen sisällyttää rakennusten ympäristötehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotta voidaan parantaa rakennusten resurssitehokkuutta ja energiatehokkuutta;

86. muistuttaa jätepuitedirektiivin mukaisesta komission velvoitteesta harkita EU:n lainsäädännössä rakennus- ja purkujätteelle ja sen materiaalikohtaisille jakeille asetettujen materiaalien hyödyntämistä koskevan tavoitteen tarkistamista ja katsoo, että tähän olisi sisällyttävä kaivetun maa-aineksen materiaalien hyödyntämistä koskeva tavoite; ehdottaa, että tähän sisällytetään rakentamiseen liittyvää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat tavoitteet sekä uusioraaka-aineiden käyttö rakentamisessa ja uusioraaka-aineiden jäljitettävyyden parantaminen; kehottaa komissiota tarkistamaan rakennustuoteasetusta ja suhtautuu myönteisesti vuonna 2021 ilmoitettuun kestävää rakennettua ympäristöä koskevaan strategiaan; katsoo, että jätteiden jäljittämisen kaltaisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto rakennetussa ympäristössä mahdollistaisi rakennusten energiatehokkuuden parantamisen ja lisäisi kiertoa rakennusalalla;

87. korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön korkeatasoista rakennusten suunnittelua koskevia toimintapolitiikkoja, jossa kunnostaminen, muuntaminen ja käytön jatkaminen asetetaan uudisrakentamisen edelle silloin, kun se on mahdollista;

88. korostaa, että koska nykyinen rakennuskanta muodostaa 90 prosenttia vuonna 2050 olemassa olevasta rakennetusta ympäristöstä, peruskorjausalalle olisi asetettava erityisvaatimuksia, jotta rakennukset olisivat täysin modulaarisia, eri käyttötarkoituksiin mukautettavia ja energiapositiivisia vuonna 2050, esimerkiksi pitkälle meneviin perusparannuksiin, paikan päällä tapahtuvaan tuotantoon ja uudelleenkäytettävyyteen liittyviä vaatimuksia;

Keskeisten tuotteiden arvoketjut: elintarvikkeet, vesi ja ravinteet

89. kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen ruokahävikin määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Pellolta pöytään -strategian sitoumusten mukaisesti ja käyttämään siinä perustana jäsenvaltioiden jätepuitedirektiivin mukaisesti ilmoittamia tietoja; kehottaa komissiota sisällyttämään ruokahävikin ja elintarvikejätteiden syntymisen ehkäisemisen elintarvikkeiden koko arvoketjussa asiaa koskeviin EU:n politiikkoihin Pellolta pöytään -strategian mukaisesti ja muistuttaa, että näiden toimenpiteiden olisi oltava jätehierarkian mukaisia; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kattavia toimenpiteitä elintarvikejätteiden vähentämiseksi merkittävästi ja kannustamaan elintarvikelahjoituksiin;

90. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla voidaan sulkea maatalouden ravinnekierto, vähentää Euroopan riippuvuutta eläinrehun kasviproteiinien tuonnista ja lisätä kierrätetyn karjanlannan ja muiden orgaanisten ravinteiden, kuten kompostin ja mädätysjäännösten, käyttöä synteettisten lannoitteiden käytön sijasta siten, että samalla varmistetaan terveyden, ympäristön ja ekosysteemien korkeatasoinen suojelu;

91. kehottaa perustamaan kiertotalouden ympäristön kannalta järkevään sääntelykehykseen, jotta vältetään mahdolliset kielteiset toksiset vaikutukset veden ekosysteemeihin; suhtautuu myönteisesti äskettäin hyväksyttyyn asetukseen veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista sekä juomavesidirektiivin tarkistamiseen ja kehottaa panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa komissiota sisällyttämään vesienergian kaikilta osin EU:n toimintapolitiikkoihin ja muistuttaa, että vesivarojen laatu ja saatavuus edellyttävät pilaantumisen torjuntaa sen lähteellä koskevan periaatteen ja saastuttaja maksaa -periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa; kannattaa kiertotalouteen perustuvaa toimintamallia jäteveden käsittelyssä ja jätevesihuollossa, jotta voidaan edistää yhdyskuntajätevesien hyödyntämistä; korostaa, että jätevedestä voidaan ottaa talteen erilaisia resursseja selluloosasta ja biomuoveista ravinteisiin, energiaan ja veteen jatkamalla mahdollisten uudelleenkäyttövaihtoehtojen analysoimista samalla kun vähennetään energiankulutusta; kannattaa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin suunniteltua tarkistamista; kehottaa komissiota arvioimaan, voidaanko rakennusten vedenkäytön tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä ratkaista lainsäädäntötoimilla;

92. korostaa, että edistämällä sitä, että vesi olisi kaikkien saatavilla Euroopan unionissa, voidaan merkittävästi parantaa kiertotaloutta ja vähentää riippuvuutta pullotetusta vedestä; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön juomavesidirektiivin veden saatavuutta koskevat säännökset;

93. korostaa, että kestävillä biopohjaisilla tuotteilla, erityisesti biojätteen paremmalla hyödyntämisellä sekä jäännösmateriaalien ja sivutuotteiden käytöllä, on suuri merkitys siirryttäessä kohti ilmastoneutraalia kiertotaloutta;

94. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että jätepuitedirektiivillä käyttöön otetun biojätteen erilliskeräyksen tavoitteena on tuottaa laadukasta kompostimultaa, jolla tuetaan maaperää parantavia vaarattomia kemikaaleja ja muita tuotteita sekä uusiutuvaa energiaa silloin, kun se on toteuttamiskelpoista ja ympäristöä hyödyttävää;

95. korostaa kestävän biotalouden ja kestävän metsäalan mahdollisuuksia; korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön EU:n biotalous- ja biodiversiteettistrategiat, jotta voidaan parantaa kiertotaloutta korvaamalla fossiiliset materiaalit uusiutuvilla biopohjaisilla materiaaleilla silloin, kun se on ympäristön kannalta hyödyllistä ja kestävää, myös luonnon monimuotoisuuden kannalta, ottaen huomioon biomateriaalien kasvavan kysynnän;

Vähemmän jätettä, enemmän arvoa

96. korostaa, että EU:n jätehierarkian mukaisesti on tärkeää asettaa etusijalle jätteen syntymisen ehkäiseminen sekä tuotepolitiikassa että jätepolitiikassa; kehottaa komissiota ehdottamaan sitovia tavoitteita jätteen kokonaismäärän vähentämiselle ja jätteen vähentämiselle tietyissä jätevirroissa ja tuoteryhmissä sekä jäännösjätteen syntymisen rajoittamista koskevia tavoitteita jätepuitedirektiivin ja kaatopaikkadirektiivin tarkistamisen yhteydessä, joka on määrä tehdä vuonna 2024; katsoo, että uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevat tavoitteet olisi erotettava toisistaan, jotta uudelleenkäyttöön valmistelua voidaan priorisoida jätehierarkian mukaisesti;

97. ilmaisee huolensa EU:n jätetavoitteiden täytäntöönpanon epäyhtenäisyydestä jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot panevat tehokkaasti ja täysimääräisesti täytäntöön sekä nykyiset että vuoden 2018 jätepaketin tavoitteet, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita saattamaan viipymättä vuoden 2018 paketin lainsäädännön kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä;

98. katsoo, että kiertotaloutta estävät muun muassa kilpailukykyisten hintojen sekä laadukkaiden uusioraaka-aineiden ja niiden markkinoiden puute; pyytää komissiota arvioimaan, millä toimenpiteillä uusioraaka-aineiden kilpailukykyä voidaan parantaa ja samalla edistää myrkytöntä ympäristöä;

99. katsoo, että yksityinen sektori on vahva kumppani pyrittäessä lisäämään kysyntää ja asiakkaiden kiinnostusta kiertotalouden ratkaisuihin ja tuotteisiin, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yrityksiä, joiden liiketoimintamallit, palvelut tai tuotteet vähentävät jätettä ja resurssien käyttöä, ja käyttämään niiden palveluja;

100. kannattaa tavoitetta luoda hyvin toimivat korkealaatuisten ja myrkyttömien uusioraaka-aineiden markkinat EU:ssa rajoittamatta kuitenkaan jätepuitedirektiivin ja jätteensiirtoasetuksen soveltamista ja korostaa, että tämä edellyttää yhteisten laatuvaatimusten kehittämistä; palauttaa mieliin, että jäsenvaltiot voivat määritellä kansalliset sivutuotteet ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat kriteerit, ja kehottaa komissiota ehdottamaan keskeisiin jätevirtoihin sovellettavien jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien yhdenmukaistettujen EU:n kriteereiden vahvistamista jätepuitedirektiivin mukaisesti markkinaesteiden poistamiseksi ja korkealaatuisen jätteen hyödyntämisen varmistamiseksi; pitää valitettavana, ettei komissio ole määritellyt EU:n erityisiä kriteereitä paperille, renkaille ja tekstiileille, kuten jätepuitedirektiivissä edellytetään;

101. kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden maanrajan ylittäviä siirtoja EU:n jäsenvaltioiden välillä koskeviin sääntöihin ja harkitsemaan niiden mukauttamista selkeyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi, poistamaan hallinnollisia esteitä ja samalla turvaaman edelleen sen, että lainsäädäntö suojelee tehokkaasti ihmisten terveyttä ja ympäristöä, sekä yhdenmukaistamaan sääntöjen täytäntöönpanoa EU:n jäsenvaltioissa muun muassa perustamalla EU:n laajuisen jätteiden siirtoja koskevan sähköisen kirjausjärjestelmän;

102. tukee komission käynnissä olevaa työtä jäteöljyjen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi; kehottaa komissiota esittämään vuoteen 2022 mennessä direktiivissä 2008/98/EY määritellyn lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää lisätoimenpiteet jäteöljyjen uudistamisen edistämiseksi, kuten määrällisten tavoitteiden käyttöönoton;

103. muistuttaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on velvollisuus varmistaa, että 31. joulukuuta 2023 mennessä biojäte joko erotetaan ja kierrätetään syntypaikalla tai kerätään erikseen eikä sitä sekoiteta muun tyyppisiin jätteisiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suuntaamaan investointeja orgaanisen jätteen keruun ja kompostoinnin laajentamiseen;

104. palauttaa mieliin EU:n jätetavoitteet ja korostaa, että jäsenvaltioiden on jätehierarkian mukaisesti tehostettava jätteen syntymisen ehkäisemistä ja uudelleenkäyttöön valmistelua, lisättävä kierrätystä ja luovuttava jätteiden kaatopaikoille sijoittamisesta ja samalla minimoitava jätteenpoltto; kehottaa komissiota määrittelemään EU:n laajuisen yhteisen toimintalinjan kierrätykseen soveltumattoman yhdyskuntajätteen jäännösmateriaalien käsittelyyn, jotta varmistetaan sen optimaalinen käsittely ja vältetään luomasta jätteenpolton ylikapasiteettia EU:n tasolla, mikä voisi aiheuttaa lukkiutumisvaikutuksia ja haitata kiertotalouden kehitystä; katsoo, että polttaminen olisi toteutettava kaikkein edistyneimmissä EU:ssa sijaitsevissa jätevoimaloissa (waste-to-energy), joiden energiatehokkuus on korkea ja päästöt vähäiset;

105. korostaa, että korkealaatuinen kierrätys ja arvokkaiden materiaalien ja tuotteiden pitäminen kierrätyskierrossa edellyttää jätteiden erilliskeräystä; tukee komission suunnitelmia ehdottaa toimenpiteitä, joilla parannetaan ja yhdenmukaistetaan nykyisiä erilliskeräysjärjestelmiä, ja katsoo, että näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden parhaat käytännöt ja erilaiset alueelliset ja paikalliset olosuhteet ja että ne eivät saisi vaikuttaa kielteisesti nykyisiin hyvin toimiviin järjestelmiin; kehottaa komissiota varmistamaan jätepuitedirektiivin säännösten asianmukaisen täytäntöönpanon;

106. korostaa, että jätestrategiat ja -politiikat on perustettava vankkaan tieteelliseen tietoon ja tieteellisiin menetelmiin, mikä parantaa EU:n tilastojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta; kehottaa siksi komissiota parantamaan jätetilastojen yhdenmukaisuutta sekä keräämään kierrätysmateriaaleista ja jätteestä tietoja kolmessa kohdassa: keräys, kierrätyslaitokseen tulo ja kierrätysmateriaalien tosiasiallisesti uudelleenkäytetty osuus;

107. pitää valitettavana, että kaatopaikkadirektiivissä ei keskitytä jätteen syntymisen ehkäisyyn, ja kehottaa siksi mukauttamaan direktiivin kiertotalouden toimintasuunnitelman keskeisiin periaatteisiin ja asettamaan 10 prosentin kaatopaikkatavoitteen tietyn perusvuoden ja henkilöä kohti vuodessa syntyvän kilogrammamäärän mukaisesti, jotta estetään siirtyminen kaatopaikalta jätteenpolttoon;

108. muistuttaa, että teollinen symbioosi on keskeinen tekijä kiertotalouden toteutuksessa, sillä se edistää toisiinsa yhteydessä olevia verkostoja, joissa yhden alan jätteistä tulee toisen raaka-aineita ja joissa energia ja materiaali voivat siten kiertää jatkuvasti, mikä pitää resurssit tuottavassa käytössä mahdollisimman kauan; kehottaa siksi lisäämään toimia teollisen symbioosin laajentamiseksi EU:n tasolla ja teollisuuden arvoketjun tehostamiseksi ja sen kilpailukyvyn parantamiseksi;

109. korostaa, että teollisen symbioosin kehittäminen edellyttää, että alueilla ymmärretään ja hallinnoidaan entistä paremmin paikallisia resurssivirtoja, ja että tällainen symbioosi auttaisi niitä toteuttamaan uusia aluesuunnittelun strategioita yhteistyössä teollisuuden, sidosryhmien, paikallishallinnon ja kansalaisten kanssa, ja kehottaa jäsenvaltioita vaatimaan paikallis- ja aluehallintoa etsimään teollisen symbioosin mahdollisuuksia taloudellisten toimien perusteellisen kartoituksen ja pakollisen resurssien analysoinnin avulla;

110. korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön jätepuitedirektiivin 8 a artiklan 1 kohta, jossa todetaan selvästi, että jäsenvaltiot on velvoitettu määrittelemään tarkasti tuottajavastuujärjestöjen vastuut ja tehtävät;

111. suosittaa, että tuetaan sellaisten paikallisten arvoketjujen kehittämistä, jotka perustuvat biojätteen kierrätykseen uusiutuvan energian, kuten biometaanin, tuottamiseksi ja tiiviimpien yhteyksien luomiseksi maaseutu- ja kaupunkiyhteisöjen välille samalla kun jätehierarkia pannaan täysimääräisesti täytäntöön;

112. korostaa tarvetta sisällyttää tullimekanismeihin tuotteiden kiertotalouden periaatteiden mukaisuus ja resurssi-intensiteetti;

Kiertotalous toimivaksi ihmisille, alueille ja kaupungeille

113. toteaa, että aluehallinnolla, paikallisviranomaisilla ja -yhteisöillä sekä pk-yrityksillä on merkittävä rooli kiertotaloudessa, jätehuollossa sekä kiertotalouden toimintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kiertotalouskeskusten perustamista kaikille Euroopan alueille, teollisuusklustereihin ja paikallisyhteisöihin Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen hengessä ja tukemaan kiertotalouden mallien kehittämistä suunnittelun, hankintojen ja jätehuollon alalla;

114. kannattaa ajatusta osaamisohjelman päivittämisestä kiertotaloutta silmällä pitäen, ja kehottaa komissiota räätälöimään tämän ohjelman erityisiin työllisyyteen liittyviin tarpeisiin, kuten koulutusvaatimuksiin ja kiertotalouteen siirtymisessä tarvittaviin uusiin työpaikkoihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että kiertotalouden toimintasuunnitelma kytkeytyy Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sukupuolistrategian täytäntöönpanoon, ja takaamaan oikeudenmukaisen siirtymän; korostaa myös työmarkkinaosapuolten ratkaisevaa merkitystä kiertotalouteen siirtymisen työhön liittyvissä ja sosiaalisissa näkökohdissa;

115. painottaa kuluttajien keskeistä roolia jätteen syntymisen ehkäisemisessä ja jätehuollossa ja korostaa, että on tarpeen helpottaa kansalaisten osallistumista jätteiden erilliskeräykseen; muistuttaa, että jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten on tärkeää tiedottaa yleisölle kestävästä kulutuksesta, kuten uudelleenkäyttöön, vuokraamiseen tai jakamiseen perustuvasta kulutuksesta, ja jätteen syntymisen ehkäisemisestä sekä jätteen tehokkaasta lajittelusta ja loppukäsittelystä;

116. kehottaa komissiota varmistamaan, että kiertotalouden periaatteet sisällytetään kaikkiin käytäntöihin, ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita erilaisia kiertotaloustoimia koskevan tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamisessa EU:n alue- ja paikallistasolla;

117. korostaa hallitusten, paikallisviranomaisten, tiedeyhteisöjen ja yritysten, niin tuottaja- kuin ostajapuolen yritysten, välisen yhteistyön merkitystä edistettäessä ja laajennettaessa kiertotaloustoimia; korostaa, että on tärkeää laajentaa tätä yhteistyötä muihin sidosryhmiin, kuten yhteiskunnallisiin yrityksiin, startup-yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin;

118. korostaa, että korjaus- ja huoltopalvelujen alalla on huomattavat mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja että sen kehittämistä on tuettava ja edistettävä, erityisesti paikallisten, ruohonjuuritason ja yhteisöjen korjausaloitteiden sekä osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten osalta;

119. korostaa hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen (CCS/U) merkitystä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, kiertotalouden tukemisessa, hiilidioksidin talteenottojärjestelmien kehittämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa; kannattaa yhdennettyä politiikkaa ja kannustinjärjestelmää edistettäessä sellaisten ympäristön kannalta turvallisten CCS/U-sovellusten käyttöönottoa, joilla saavutetaan kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys;

Toiminnan johtaminen maailmanlaajuisella tasolla

120. tukee komission pyrkimystä tarkistaa jätteensiirtoasetusta, jotta voidaan varmistaa EU:n sisäisen jätekaupan avoimuus ja jäljitettävyys, pysäyttää ympäristölle tai ihmisten terveydelle vahinkoa aiheuttavan jätteen vienti kolmansiin maihin ja torjua tehokkaammin laitonta toimintaa sen varmistamiseksi, että kaikki jätteet käsitellään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti; tukee lisäksi komissiota Baselin yleissopimukseen äskettäin tehtyjen muovijätettä koskevien muutosten täytäntöönpanossa, jotta voidaan noudattaa täysimääräisesti kyseisen yleissopimuksen mukaisia EU:n velvoitteita; pyytää komissiota keskittymään myös seuraaviin osa-alueisiin:

 taloudelliset kannustimet todellisten sisämarkkinoiden luomiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi korkealaatuisille uusioraaka-aineille;

 kierrätyskapasiteetin ja -infrastruktuurin edistämistä koskevien menettelyjen helpottaminen, jotta jätteitä voidaan käsitellä EU:ssa;

 organisaatioiden välisen tiedonsiirron (EDI) käyttöönotto jätevirtojen seurannan parantamiseksi;

 jätteensiirtoasetuksen ja jätepuitedirektiivin tarkistaminen;

121. suhtautuu myönteisesti maailmanlaajuiseen kiertotalousallianssiin, joka pyrkii nopeuttamaan maailmanlaajuista siirtymistä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, ja kehottaa komissiota johtamaan toimia luonnonvarojen hallintaa koskevan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi, jotta luonnonvarojen käyttö pysyisi maapallon sietokyvyn rajoissa;

122. tukee komission kansainvälisellä tasolla toteuttamia toimia muoveja koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamiseksi ja kiertotaloutta koskevan EU:n lähestymistavan laajan omaksumisen edistämiseksi muovien alalla; korostaa, että on varmistettava, että EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla tehtyjä erilaisia sitoumuksia voidaan seurata yhdennetyllä ja avoimella tavalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan aktiivista johtajuutta, jotta voidaan jatkaa kansainvälisten toimien kehittämistä merien muoviroskien ja mikromuovien torjumiseksi;

123. korostaa, että on tärkeää edellyttää, että EU:hun tuotavissa primääri- ja uusioraaka-aineissa noudatetaan ihmisoikeuksia, ihmisten terveyttä ja ympäristön suojelua koskevia EU:n normeja vastaavia normeja, ja katsoo, että tämä voitaisiin sisällyttää esimerkiksi komission tulevaan lainsäädäntöehdotukseen yritysten kestävästä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä ja huolellisuusvelvoitteesta; kehottaa varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n keskeisissä toimitusketjuissa; korostaa, että on tärkeää varmistaa johdonmukaisuus unionin sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteiden osalta, myös unionin ulkosuhteissa ja ulkomaankauppasopimuksissa;

124. kehottaa eurooppalaisia tuottajia kantamaan vastuunsa myydessään tuotteita kolmansissa maissa ja ehdottaa, että teollisuuden sidosryhmät sitoutuvat laajentamaan tuottajavastuutaan ja järjestämään tuotteidensa erilliskeräyksen tai rahoittamaan sitä, kun niistä tulee jätettä kolmansissa maissa; kehottaa tuottajia myös korjaamaan vientituotteiden ja EU:ssa myytävien tuotteiden väliset laatuerot;

125. tukee komission pyrkimyksiä edistää monenvälisiä keskusteluja resurssien käytön ja maapallon sietokyvyn kestävästä tasosta, mukaan lukien tieteeseen perustuvien resurssien käyttöä koskevien tavoitteiden tutkiminen;

126. korostaa, että Agenda 2030 on pantava kiireesti täytäntöön siltä osin, kuin se koskee kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen kansainvälisen hallinnan ja niiltä suojelun vahvistamista; pitää tärkeänä erityisesti sitä, että Bonnissa heinäkuussa 2021 järjestettävässä kemikaalihallintaa koskevassa kansainvälisessä konferenssissa (ICCM 5) päätetään kansainvälisen kemikaalistrategian (SAICM) alaisessa prosessissa vuoden 2020 jälkeisestä kemikaalien ja jätteiden moitteetonta hallintaa sääntelevästä vahvasta kehyksestä;

127. kehottaa komissiota edistämään resurssitehokkuuden indikaattoreiden käyttöä kansainvälisillä yleissopimuksilla, jotta mahdollistetaan toimialojen ja talouksien vertailukelpoisuus ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, sekä tukemaan vuoropuhelua ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

128. ottaa huomioon lähtökohdan, jonka mukaan maapallon resurssit ovat rajalliset, ja katsoo, että olisi laadittava resurssien riittävyyttä koskeva kansainvälinen yleissopimus, jossa käsitellään resurssien saatavuutta ja niiden käytön vaikutuksia keskittyen kestävyyteen ja tasapuolisuuteen;

129. muistuttaa, että ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevien lisätoimenpiteiden hyväksymisen lisäksi EU:n on puututtava myös hiilijalanjälkeen, joka aiheutuu tuontitavaroiden kysynnästä EU:ssa; kehottaa komissiota määrittämään ja poistamaan vihreän kasvun ja ekoinnovoinnin esteet sekä sellaiset esteet, jotka estävät EU:n ulkopuolelta peräisin olevien kiertotalouden tuotteiden pääsyn markkinoille tai rajoittavat sitä; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia ja etuja, joita tiettyjen tuotteiden tullien alentamisella olisi kiertotalouden kehityksen edistämiseksi, myös yleisen tullietuusjärjestelmän meneillään olevan uudelleentarkastelun yhteydessä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota lisäämään kiertotalousulottuvuuden ympäristöhyödykesopimuksesta käytävien neuvottelujen piiriin, joita olisi tehostettava; kehottaa komissiota ottamaan huomioon unionin pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet, auttamaan pk-yrityksiä esimerkiksi kannustimien avulla liittämään kiertotalouden liiketoimintamalleihinsa ja tukemaan näitä yrityksiä kiertotalouden tuotteiden vientiä koskevien liiketoimintastrategioidensa täytäntöönpanossa, erityisesti ottamalla käyttöön alkuperäsääntöjä koskevan riskinarviointivälineen, jollaista komissio parhaillaan harkitsee; kehottaa komissiota toimimaan WTO:ssa tiennäyttäjänä ja käsittelemään tuotteita niiden hiilisisällön mukaan, mikä auttaa tasapuolistamaan sääntelyä;

130. katsoo, että kauppasopimuksiin on sisällytettävä oikeudellisesti kestäviä määräyksiä kiertotaloutta koskevan EU:n lainsäädännön suojaamiseksi kaupan esteen käsitteeltä;

131. korostaa, että strateginen kauppapolitiikka on keskeinen väline edistettäessä siirtymistä kohti kiertotaloutta sekä EU:n ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä, ja painottaa siksi, että on tärkeää varmistaa, että kauppa- ja investointisopimukset vastaavat kiertotalouden politiikkatoimia;

132. kannustaa komissiota käymään avointa keskustelua sääntelystä ja tekemään yhteistyötä EU:n kauppakumppaneiden kanssa kiertotalouden tavoitteiden tukemiseksi edelleen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimia kansainvälisillä foorumeilla (UNCTAD, WTO, G20 ja G7) kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamiseksi ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi selvittämällä digitaalisten tuotepassien käyttöönoton mahdollisuutta, jotta voitaisiin edistää tuotteen sisältöön, hiilijalanjälkeen ja kierrätettävyyteen liittyvien tietojen saatavuutta, mahdollistaa parempi kierto sekä edistää laajennettua tuottajavastuuta ja kestäviä kuluttajavalintoja; ehdottaa tässä yhteydessä lisäksi, että komissio osallistuu asianmukaisten monenvälisten organisaatioiden toimiin sopiakseen sellaisesta tuotteen kierrätettävyydestä kertovasta kansainvälisestä merkinnästä, joka kuluttajien on helppo ymmärtää; korostaa lisäksi, että erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten vähemmän kehittyneet kumppanimaat voivat osallistua kiertotalouteen ja hyötyä siitä; kehottaa komissiota sisällyttämään kiertotalouden periaatteet erityisesti strategiaansa ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”; kehottaa komissiota hyödyntämään kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ja GSP+:aa avustaessaan kehitysmaita omaksumaan kiertotalouden käytäntöjä, kuten tuotestandardeja;

°

° °

133. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.


 

PERUSTELUT

Vuoteen 2050 mennessä ihmiskunta kuluttaa resursseja kolmen maapallon edestä. Koska luonnonvaramme ovat rajalliset ja ilmasto on muuttumassa, on välttämätöntä siirtyä pois nykyisestä ota-valmista-hävitä-yhteiskunnastamme ja pyrkiä kiertotalouteen. Nyt Eurooppa on elpymässä ennennäkemättömästä terveys- ja talouskriisistä, joka on paljastanut resurssiemme ja arvoketjujemme haavoittuvuuden. Meidän olisi pidettävä vauhtia yllä ja pyrittävä poistamaan esteet, joiden vuoksi kiertotalouden ratkaisut eivät menesty.

Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma on kiinteä osa vihreän kehityksen ohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa sovittuja ilmastotavoitteita. Vuonna 2015 julkistetussa ensimmäisessä kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa keskityttiin tuotteiden kierrätettävyyteen, mutta tässä toisessa toimintasuunnitelmassa korostetaan erityisesti jätteen syntymisen ehkäisemiseen ja jätehuoltoon liittyviä ennalta ehkäiseviä toimia. Alankomaiden hallitus on asettanut tavoitteeksi vähentää resurssien käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030, ja tämä esimerkki voisi toimia mittapuuna EU:lle[26].

Sen lisäksi, että kiertotalous vähentää jyrkästi EU:n hiilidioksidipäästöjä, se myös edistää talouskasvua ja luo työpaikkoja, joita Eurooppa tarvitsee elpymisessään. Arvioiden mukaan uudella kiertotalouden toimintasuunnitelmalla voitaisiin luoda 700 000 työpaikkaa koko EU:ssa vuoteen 2030 mennessä ja sen ansiosta EU:n BKT kasvaisi 0,5 prosenttia[27]. Kiertotalous voisi tukea yhteiskuntien entistäkin laajempaa digitalisointia ja täysimittaisen vuokratalouden kehittämistä siten, että tuote palveluna -malli on yksi toimintasuunnitelman keskeisistä liiketoimintamalleista.

Päivittäin käytettävien materiaalien tuotanto aiheuttaa nykyään 45 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Jotta taloutemme voidaan muuttaa perusteellisesti niin, että se perustuu kiertotalouteen, on tarpeen ottaa käyttöön asianmukaisiin arviointeihin perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa, jotta voidaan siirtyä tieteeseen pohjautuvaan päätöksentekoon. Jotta uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteissa ja toimissa voidaan onnistua, kiertotalous- ja kestävyysperiaatteen noudattaminen arvoketjun kaikissa vaiheissa on varmistettava. Samalla innovointi on avainasemassa, sillä kiertotalouden malli perustuu uusiin teknologioihin, jotka ovat usein digitaalisia.

Kestävä tuotepoliittinen kehys

Uudella kiertotalouden toimintasuunnitelmalla olisi pyrittävä puuttumaan suuntaukseen, jossa kilpailu johtaa laadun heikkenemiseen (downcycling), ja kääntämään se kilpailuksi laadun parantamisesta (upcycling). Meidän on etsittävä uusia sijoittamiskelpoisia teknologioita, jotta voidaan varmistaa, että kierrätetyn tuotteen laatu on sama kuin ensiömateriaalista valmistetun tuotteen.

Tässä mietinnössä tuetaan täysin komission tavoitetta keskittyä tuotteiden ympäristöjalanjälkeen, sillä tuotteiden ympäristövaikutuksista 80 prosenttia johtuu suunnitteluvaiheessa tehdyistä päätöksistä. Siksi tässä mietinnössä ei keskitytä pelkästään tuoteryhmäkohtaisiin resurssitehokkuustavoitteisiin, vaan siinä esitellään myös tuotekohtaisia kierrätettyä sisältöä koskevia ja luotettaviin laskentamenetelmiin perustuvia tavoitteita, joiden yhteydessä on samalla varmistettu tuotteiden suorituskyky ja turvallisuus.

Digitalisoituneessa yhteiskunnassa kuluttajat ja tuottajat vaativat ajantasaista ja paikkansa pitävää tietoa tuotteiden ja niiden alkuperän kestävyydestä. Mietinnössä kannatetaan komission aloitteita digitaalisten tuotepassien käyttöön ottamiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi otettava huomioon myös varaosat, puolivalmiit tuotteet, kierrätettävyys sekä tuotteen elinkaarivaikutukset.

Kuluttajien ja julkisten ostajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Tällä hetkellä viranomaisten ostovoima vastaa ainoastaan 14:ää prosenttia EU:n BKT:stä. Komission olisi näytettävä mallia vahvistamalla ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia pakollisia vähimmäiskriteerejä ja -tavoitteita. Tässä mielessä komissio ja jäsenvaltiot voisivat toimia ”kysynnän käynnistävän asiakkaan” (launching customer) roolissa. Toinen keskeinen tekijä on kuluttajien oikeuksien vahvistaminen korjauttamisoikeutta koskevan aloitteen myötä.

Kiertoajattelu tuotantoprosessissa

EU:n teollisuusstrategian ytimessä olisi oltava kiertoon perustuva tuotantoprosessi, sillä se on keskeinen tekijä siirtymisessä kilpailukykyiseen ja ilmastoneutraaliin teolliseen perustaan. Kestävästi hankituilla materiaaleilla on valtava potentiaali, ja niillä voidaan tukea biotalouden toimintaohjelman jatkokehittämistä.

Tuotantoprosessien muuttaminen kiertomallin mukaisiksi riippuu hyvin suuressa määrin uuden teknologian kehittämisestä. Komission ja jäsenvaltioiden on investoitava innovatiivisiin kehityskulkuihin, joissa keskitytään erityisesti kierrätyksen tehostamiseen ja digitaaliteknologioihin kiertotalouden tukemiseksi ja resurssien seurannan mahdollistamiseksi.

Investoinneissa ei saisi keskittyä pelkästään lopputuotteeseen, vaan niitä olisi ohjattava myös puolivalmiiden tuotteiden suuntaan, sillä nekin ovat merkittäviä mahdollistavia tekijöitä.

Keskeisten tuotteiden arvoketjut

Tässä mietinnössä kannatetaan komission ehdotusta, joka koskee niiden seitsemän alan valitsemista, joilla uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa tarkoitetut keskeisten tuotteiden arvoketjut toimivat. Kyse on seuraavista aloista: elektroniikka ja tieto- ja viestintätekniikka, akut ja ajoneuvot, pakkaukset, muovit, tekstiilit, rakentaminen ja rakennukset sekä elintarvikkeet, vesi ja ravinteet. Nämä alat tarjoavat valtavat mahdollisuudet ja niillä on oleva suuri vaikutus täysimittaisen kiertotalouden kehittämisessä.

Pk-yritykset ja teollisuuden toimijat ajavat voimakkaasti siirtymistä kiertotalouteen, vaikka monet niistä joutuvatkin kohtaamaan hallinnollisia tai lainsäädännöllisiä esteitä. Lisäksi meneillään olevan pandemian vaikutus näihin valittuihin aloihin on ollut merkittävä. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma osoittaa tien kohti palautumiskykyä tukevaa elpymistä ja uutta taloudellisen vaurauden kautta.

Elektroniikka ja tieto- ja viestintätekniikka

Uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa ehdotetaan kiertoelektroniikka-aloitteen perustamista, ja sillä on määrä edistää tuotteiden käyttöiän pidentämistä parantamalla uudelleenkäytettävyyttä, korjattavuutta ja päivitettävyyttä. Kierrätysinfrastruktuurin asianmukainen täytäntöönpano on keskeinen osatekijä kiertotalouteen perustuvan tieto- ja viestintätekniikan alan kehityksessä.

Akut ja ajoneuvot

Tässä mietinnössä odotetaan suuren kiinnostuksen vallassa paristo- ja akkudirektiiviä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annettua direktiiviä koskevia komission ehdotuksia, erityisesti niitä, jotka liittyvät ekosuunnitteluun, tehostettuun keräämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, arvokkaiden materiaalien talteenottoon, kuluttajatiedotukseen, elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin sekä kestävään hankintaan. Puhdas liikkuvuus on toteutettava ja kriittisiä raaka-aineita koskevia toimintapolitiikkoja on pantava täytäntöön.

Tekstiilit

On olennaisen tärkeää laatia uusi kattava EU:n tekstiilistrategia alan ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten huomioon ottamiseksi. Komission olisi ehdotettava tekstiilejä koskevassa kestävässä tuotepoliittisessa kehyksessä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla puututaan mikromuovien esiintymiseen tekstiileissä, sillä meriroskassa niiden osuus on 1–35 prosenttia, sekä yhdenmukaistettuja mittaus- ja ehkäisyjärjestelmiä, joilla valvotaan mikrokuitujen tahallisia päästöjä tai tahatonta irtoamista.

Muovit

Muovit ovat yhdessä tekstiilien, autonrenkaiden ja pellettien kanssa suurin osasyy primäärimikromuovien esiintymiseen ympäristössä, mutta vieläkin suurempi osa tästä saasteesta on peräisin meriympäristöön päästettyjen makromuovien hajoamisesta.

Pakkaukset

Pakkausten merkitys tuoteturvallisuuden ja hygienian kannalta on keskeinen, erityisesti elintarvike- ja juoma-alalla. Kuitenkin jätehierarkia huomioon ottaen olisi toimintapolitiikassa keskityttävä aiempaa enemmän pakkausten uudelleenkäyttöön. Samanaikaisesti olisi pakkausmateriaalin määrä minimoitava siten, että tuotteen laatu ja turvallisuus säilyvät ennallaan. Tässä mietinnössä kehotetaan lisäksi toimialaa sitoutumaan pakkausten kokonaismäärän 50 prosentin vähennykseen ja ottamaan huomioon tavoite korvata muovit kestävillä ja uusiutuvilla tai kierrätettävillä materiaaleilla vuoteen 2030 mennessä.

Rakentaminen ja rakennukset

Rakennusalan on vastattava samanaikaisesti kahteen haasteeseen: nopean kaupungistumisen ja väestönkasvun johdosta rakennuksia tarvitaan jatkuvasti lisää, ja nykyisissä rakennuksissa tarvitaan kipeästi peruskorjauksia ja niiden energiatehokkuutta ja -käyttöä on parannettava[28]. Komission on asetettava lainsäädäntöehdotuksensa tärkeysjärjestykseen perusparannusaallon yhteydessä, ja esittelijä toivoo, että komissio tarkastelee uudelleen suurimpia jätevirtoja pitäen samalla mielessä ehdotuksen kohtuuhintaisuuden ja toteutettavuuden.

Elintarvikkeet, vesi ja ravinteet

Tässä mietinnössä kannatetaan lainsäädäntöaloitteita, joilla on tarkoitus edistää jäteveden uudelleenkäyttöä maatalousprosesseissa. Käsitellyn yhdyskuntajäteveden uudelleenkäytön avulla voidaan helpottaa vedenpuutetta huolehtimalla, että kyseistä uusiovettä käytetään kasteluun maataloudessa. Tämän lisäksi komission olisi tarkasteltava myös mahdollisuutta sulkea maatalouden ravinnekierto sekä pyrittävä saavuttamaan ruokahävikin määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä koskeva tavoite.

Vähemmän jätettä, enemmän arvoa

Vuonna 2035 unionin on pidettävä kiinni tiukoista määräajoista, jotka koskevat yhdyskuntajätteen kierrätykselle asetettua 65 prosentin tavoitetta sekä kaatopaikalle sijoittamiselle asetettua 10 prosentin enimmäisosuutta. EU:n olisi asetettava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia tavoitteita ja luovuttava jätteen sijoittamisesta kaatopaikoille silloin, kun saatavilla on vaihtoehtoisia jätehuoltoteknologioita.

Kiertotalous toimivaksi ihmisille, alueille ja kaupungeille

Kiertotalous ei menesty, jos siihen sovelletaan ylhäältä alaspäin -lähestymistapaa, vaan se tarvitsee paikallisyhteisöjä ja alueviranomaisia toimimaan uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edelläkävijöinä. Komission olisi kuitenkin edistettävä jätteiden keruuta ja uutta lajitteluinfrastruktuuria koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Toiminnan johtaminen maailmanlaajuisella tasolla

Tätä kirjoitettaessa tarkasteltavana on muitakin lainsäädäntöehdotuksia, jotka ovat avainasemassa uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman käyttöönotossa. Ensinnäkin on pantava täytäntöön Baselin yleissopimukseen hiljan tehdyt, muovijätteen kauppaa koskevat tarkistukset. Toiseksi mietinnössä kannatetaan komission pyrkimystä tarkistaa jätteensiirtoasetusta. Tarkistuksessa harkitaan jätteen siirtojen rajoittamista. Komission olisi harkittava taloudellisia kannustimia viennin lopettamiseksi. Mietinnössä ehdotetaan myös uutena ajatuksena sitä, että toimiala sitoutuisi jätteistä maksettavia hyvityksiä koskeviin ohjelmiin uusiomateriaalivirtojen varmistamiseksi.

 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.12.2020)

<CommissionInt>ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta</Titre>

<DocRef>(2020/2077(INI))</DocRef>

Valmistelija (*): <Depute>Patrizia Toia</Depute>

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 


 

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että kiertotalouden periaatteiden olisi oltava keskeinen osa kaikkea EU:n ja kansallista teollisuuspolitiikkaa sekä jäsenvaltioiden kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa;

B. ottaa huomioon, että komission tiedonannossa ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma” (COM(2020)0098) tunnustetaan yhteisötalouden yritysten edelläkävijän asema kiertotalouteen liittyvien työpaikkojen luomisessa;

C. ottaa huomioon, että kiertotalous on osoittautunut välttämättömäksi covid-19-pandemian aikana erityisesti elintarvike- ja lääkepakkausten sekä jätteiden keruun ja käsittelyn kaltaisilla aloilla;

1. on tyytyväinen komission uuteen kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan, jolla edistetään ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja erotetaan talouskasvu resurssien käytöstä; painottaa, että todellinen kiertotalous perustuu nollapäästötavoitteeseen ja jätehierarkiaan; korostaa, että jätteen syntymisen ehkäiseminen, jätteen poissuunnittelu, resurssien ja energian käytön vähentäminen sekä kuluttajille koituvat hyödyt olisi asetettava etusijalle uudessa kestävässä tuotepoliittisessa kehyksessä ja niiden on autettava unionia purkamaan edelleen talouskasvun ja ympäristövaikutusten välistä kytköstä; korostaa, että lähes puolet vuoteen 2020 mennessä saavutettavista energiatehokkuussäästöistä perustuu direktiivin 2009/125/EY eli nk. ekosuunnitteludirektiivin soveltamiseen; painottaa, että ekologisen suunnittelun säännöt eivät vielä koske eräitä energiankäyttönsä kannalta erittäin merkittäviä tuotteita; toteaa myös, että eräiden muiden tuotteiden tapauksessa ekologisen suunnittelun säännöt ovat vanhentuneita ja niitä olisi päivitettävä; on sen vuoksi ilahtunut komission aikomuksesta tarkastella uudelleen ekosuunnitteludirektiiviä; katsoo, että laajempi ekologista suunnittelua koskeva toimintapolitiikka voi olla yksi EU:n toiminnan keskeisistä osatekijöistä kiertotalouden alalla ja sillä voi olla suuri merkitys vihreässä elpymisessä; painottaa kuitenkin, että sen soveltamisalan laajentamiseen olisi yhdistettävä toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään energiaan liittyvistä tuotteista ja palveluista saatavia energiatehokkuushyötyjä; katsoo, että soveltamisalan laajentamisen olisi katettava tuotteiden lisäksi myös rakenteet, kuten datakeskukset tai -palvelut, joita käytetään esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoamiseen, pelaamiseen tai suoratoistoon; pyytää komissiota selvittämään uudelleenkäytettävyystavoitteiden käyttöönottoa;

2. korostaa, että tutkimus, joka koskee turvallisia ja kiertotalouden mukaisia materiaaleja, kemikaaleja, prosesseja, teknologioita ja tuotteita sekä innovatiivisia liiketoimintamalleja samoin kuin niiden laajentamista teolliseen mittakaavaan ja käyttöönottoa yhteiskunnassa, voi tuottaa eurooppalaisille yrityksille maailmanlaajuista kilpailuetua, jolloin ne voivat vähentää riippuvuuttaan niukoista luonnonvaroista ja synnyttää uusia tulovirtoja, mistä olisi hyötyä myös ihmisille ja ympäristölle; katsoo, että lujittamalla ja monipuolistamalla mahdollisimman monia arvoketjuja ja tekemällä niistä kestävämpiä voitaisiin parantaa Euroopan teollisten ekosysteemien resilienssiä, kilpailukykyä ja kannattavuutta ja lisätä EU:n strategista riippumattomuutta; painottaa, että aidosti kunnianhimoinen eurooppalainen teollisuusstrategia, erityisesti vahvan eurooppalaisen teollisen perustan nykyaikaistamisen ja vahvistamisen osalta, ja todellisen kiertotalouden toteuttaminen voivat suuressa määrin täydentää toisiaan; painottaa, että teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi lisäämällä materiaalitehokkuutta, kehittämällä kierrätystä ja kierrätettyjen tuotteiden käyttöä sekä tuottamalla kestäviä tavaroita, joilla on suuri lisäarvo; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää priorisoida ja rahoittaa huomattavasti enemmän tutkimusta jätteen syntymisen ehkäisemisen, tuotteiden uudelleenkäytön, korjattavuuden, päivitettävyyden ja uudelleenvalmistuksen sekä arvoketjujen samoin kuin kiertotalouden liiketoimintamallien ja tuoteinfrastruktuurien alalla;

Tutkimus

3. korostaa, että on tärkeää parantaa kiertotaloutta koskevien tutkimus- ja innovointihankkeiden rahoituksen saantia; kehottaakin komissiota ohjaamaan Horisontti Eurooppa -ohjelman toimia seuraavia koskevan tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen:

 kierrätysprosessit ja -teknologiat;

 teollisuusprosessien resurssitehokkuus;

 innovatiiviset ja kestävät materiaalit, tuotteet, prosessit, teknologiat ja palvelut sekä niiden laajentaminen teolliseen mittakaavaan;

 biotalous sellaisen biopohjaisen innovoinnin avulla, joka kattaa biopohjaisten materiaalien ja tuotteiden kehittämisen;

 kaukokartoitussatelliitit, sillä niillä voi olla suuri merkitys seurattaessa kiertotalouden kehitystä ensiöraaka-aineisiin kohdistuvien paineiden ja päästötasojen arvioinnin kautta;

4. painottaa osaamis- ja innovaatioyhteisöillä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) puitteissa olevaa roolia, kun ne tuovat yhteen korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, kehittämään innovatiivisia ratkaisuja ja aloitteita kiertotalouteen, jonka olisi oltava yksi tärkeimmistä välineistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

5. tukee komission aloitetta varmistaa, että EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat avoimempia pk-yrityksille, ja lisätä niiden mahdollisuuksia osallistua paikallisiin innovaatioekosysteemeihin digitaalisen ja vihreän siirtymän hyväksi;

6. korostaa, että on tärkeää lisätä tutkimustoimintaa ilmasto- ja ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan kemiallisen kierrätyksen alalla, ja toteaa, että yhdistettynä orgaaniseen ja mekaaniseen kierrätykseen se täydentää teknologianeutraalia kehystä; korostaa, että tällaisessa toiminnassa olisi keskityttävä materiaalien luovaan uudelleenkäyttöön (upcycling) ja pyrittävä parantamaan energiatehokkuutta, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja poistamaan vaarallisia aineita sekä varmistamaan uusiomateriaalin saastumattomuus ja kemiallisen kierrätyksen teknologioiden jäämien asianmukainen käsittely; katsoo, että jätteen energiahyötykäyttöön liittyviä prosesseja ei saisi pitää kemiallisena kierrätyksenä;

7. toteaa, että lähes neljäsosassa Euroopan pk-yrityksistä toteutetaan jo siirtymää kohti kestävämpiä liiketoimintamalleja mutta että toisaalta kolmasosa niistä on ilmoittanut, että ne joutuvat noudattamaan monimutkaisia hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä yrittäessään tehdä toiminnastaan resurssitehokkaampaa; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan, jotta yhä useammista pk- ja mikroyrityksistä tulisi kiertotalouskelpoisia, tukemalla niitä asianmukaisten kannustinjärjestelmien ja rahoitusvälineiden, valmiuksien – myös johtamistaitoihin liittyvien valmiuksien – kehittämisen, parhaiden käytäntöjen vaihdon ja teknisen avun kautta sekä keventämällä niiden hallinnollista ja oikeudellista rasitetta; huomauttaa, että muun muassa uusilla kiertotalouden liiketoimintamalleilla sekä ”korjauttamisoikeudella”, jota esitetään komission tiedonannossa ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma”, saadaan aikaan hyötyjä kuluttajille, vältetään uusista materiaaleista valmistettujen tuotteiden tuotanto ja kannustetaan pk-yrityksiä siirtymään korjauspalvelujen markkinoille;

8. kehottaa komissiota kehittämään ja edistämään pk-yrityksille tarkoitettua yritysten kestävien toimintaperiaatteiden välineistöä, joka sisältää yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuun, kestävän kirjanpidon ja raportoinnin sekä välineitä vähäjätteisten ja kiertotalouteen perustuvien tuotanto- ja kulutusmallien, kestävien toimitusketjujen ja energiakatselmusten toteuttamiseksi;

9. toteaa, että yhteisötalouden yritykset luovat pohjaa kiertotalouden malleille ja niillä olevan myönteisen roolin olisi toimittava innoituksen lähteenä muille yrityksille, ja huomauttaa, että tällaisista parhaista käytännöistä olisi tehtävä näkyvämpiä ja niille olisi annettava asianmukaista tukea kohdennetuilla kannustimilla;

Digitaalinen siirtymä

10. toteaa, että digitalisaatiolla on tärkeä rooli edistettäessä kiertotalouden periaatteiden soveltamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita maksimoimaan ja hyödyntämään täysin digitalisaation ja kiertotalouden väliset synergiat aloilla, joilla digitaalinen talous voi tarjota ratkaisuja niiden ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi, vauhdittaen samalla niiden vihreää siirtymää, ja kehottaa tässä yhteydessä komissiota laatimaan menetelmän digitaaliteknologioiden ja datakeskusten kasvavan ympäristöjalanjäljen seurantaa ja määrittämistä varten ja ehdottamaan toimenpiteitä digitaalisten ratkaisujen ympäristökestävyyden varmistamiseksi niin, että energiatehokkuus ja kiertotalous asetetaan niissä keskiöön, sekä huolehtimaan digitaalisen ja ekologisen siirtymän lyhyen ja keskipitkän aikavälin kustannuksista ja tekemään siitä oikeudenmukaisen ja osallistavan; korostaa esineiden internetin, ennustavan kunnossapidon, palvelullistamisen ja tuotepalvelujärjestelmien merkitystä uusien kiertotalouden liiketoimintamallien vauhdittamiseksi; katsoo, että digitaalisten välineiden varhainen kehittäminen kiertotalouden yhteydessä auttaa EU:ta nousemaan maailmanlaajuiseen johtoasemaan digitaalisten ratkaisujen käytössä; korostaa, että tekoäly voi helpottaa ja kiihdyttää kiertotalouteen siirtymistä, kun se auttaa hyödyntämään kiertotalouteen liittyviä mahdollisuuksia parantamalla suunnittelua, toimimalla käyttövoimana liiketoimintamalleissa ja tuotteissa ja optimoimalla infrastruktuuria;

11. pyytää komissiota tukemaan ekologisesti kestävää digitaalista siirtymää, joka rakentuu datan arvon maksimoinnille, varmistaen samalla henkilötietojen suojan, ja digitaalipohjaisten ratkaisujen käyttöönotolle, jotta voidaan mahdollistaa resurssien kestävä käyttö ja säilyttää tuotteiden ja materiaalien arvo, kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja korjattavuus mahdollisimman pitkään;

12. suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen saavuttaa erittäin energiatehokkaat, kestävät ja ilmastoneutraalit datakeskukset vuoteen 2030 mennessä ja luoda älykkäitä kiertotalouden sovelluksia varten yhteinen eurooppalainen data-avaruus; kehottaakin komissiota esittämään viipymättä vastaavat sääntelytoimenpiteet ja muut tarvittavat toimenpiteet sekä panemaan täytäntöön hallinto- ja markkinavälineitä, joilla tuetaan datakeskusten ja viestintäverkkojen kierto-, ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä koskevaa vakiomuotoista dokumentointia ja avoimuutta; korostaa, että näillä uusilla toimenpiteillä ja välineillä olisi edistettävä energia- ja resurssitehokkuutta sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä; suosittaa, että näillä toimenpiteillä ja välineillä olisi myös pyrittävä lieventämään datakeskusten vaikutusta sähköverkkoon ja verkon ruuhkautumisesta aiheutuvaa kasvihuonekaasujalanjälkeä;

13. pyytää ottamaan käyttöön digitaalisia tuotepasseja ja niiden yhteydessä asianmukaisia alustoja tietojen keräämiseksi ja ylläpitämiseksi eurooppalaisessa data-avaruudessa; painottaa, että tällaisten passien ja alustojen olisi sisällettävä yhteentoimivissa ja uudelleenkäytettävissä muodoissa olevia tietoja ja että tietojen olisi oltava selkeitä, luotettavia ja helposti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla; pyytää komissiota ottamaan käyttöön digitaaliset tuotepassit, joissa ilmoitetaan EU:n markkinoille saatettujen tuotteiden ja materiaalien, myös uusioraaka-aineiden, materiaali- ja kemikaalisisällöt, kiertotalouteen liittyvä suorituskyky, kuten tuotteen elinkaari, varaosien korjattavuus ja saatavuus sekä hiilijalanjälkeen liittyvät, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset;

Uusioraaka-aineet ja kriittiset raaka-aineet

14. korostaa, että kriittisten ja uusioraaka-aineiden saatavuus on strateginen kysymys Euroopan teollisuudelle sekä väline, jolla varmistetaan unionin strateginen riippumattomuus ja kilpailukyky ja säilytetään valmistusteollisuuden työpaikat; kannattaa sen vuoksi voimakkaasti komission kunnianhimoista tavoitetta luoda uusioraaka-aineille hyvin toimivat EU:n markkinat; painottaa, että puhtaan ja turvallisen materiaalikierron saavuttaminen on edellytys uskottavien uusioraaka-ainemarkkinoiden luomiselle EU:ssa; uskoo, että Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) perustama SCIP-tietokanta, joka sisältää tiedot huolta aiheuttavista aineista esineissä sellaisenaan tai moniosaisissa tuotteissa, piristää innovointia alalla;

Puu ja biotalous

15. muistuttaa, että metsäala voi edistää merkittävästi biopohjaisten kiertotalouksien kehittämistä; kannustaa komissiota selvittämään erilaisia mekanismeja, markkinapohjaiset mekanismit mukaan lukien, jotta voidaan kannustaa uusiutuvien raaka-aineiden, myös puun ja puutuotteiden, käyttöön ja siten tarjota ilmastohyötyjä samalla puun mahdollisimman tehokasta käyttöä edistäen ja kaskadikäytön periaatetta kunnioittaen; korostaa tarvetta kannustaa kestävän ja paikallisen biopohjaisen kiertotalouden kehittämiseen tehtäviin investointeihin; painottaakin, että on tärkeää sovittaa EU:n teollisuus- ja biotalousstrategiat yhteen kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman kanssa;

Rakennukset

16. muistuttaa, että rakennus- ja purkualan mineraalijätteet, kaivettu maa-aines mukaan lukien, ovat suurin jäteluokka kaikesta taloudellisesta toiminnasta ja kaikista kotitalouksista Euroopassa syntyvästä jätteestä; korostaa tarvetta rakennus- ja purkujätteen asianmukaiseen jätehuoltoon ja jätteen määrän vähentämiseen; toteaa, että rakennus- ja purkujätteeseen liittyvää avoimuutta ja jäljitettävyyttä on parannettava, jotta voidaan parantaa jätteen tunnistamista, lisätä luottamusta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien laatuun ja turvallisuuteen ja varmistaa kaiken rakennusjätteen asianmukainen ja turvallinen käsittely ja vaarallisten aineiden korvaaminen jätevirroissa asukkaiden ja työntekijöiden terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmallin merkityksen;

17. korostaa myös, että rakentaminen on kiertotalouden ja päästövähennysten välisen täydentävyyden kannalta keskeinen ala; korostaa yleistä tarvetta siirtyä kestävään ja kiertomallia paremmin hyödyntävään talouteen rakennustuotteiden ja -materiaalien hankinnassa ja valmistuksessa sekä niiden käytössä rakennustyömailla;

18. painottaa, että rakentaminen kuuluu kaikkein vähiten automatisoituihin ja digitalisoituihin aloihin ja että innovatiivisten ja tulevaisuuteen suuntautuvien teknologioiden käyttö rakennustyömailla nostaisi alan digitalisaatioastetta ja lisäisi samalla resurssitehokkuutta; kehottaa komissiota tutkimaan tehokkuus- ja uudelleenkäytettävyyskriteerien sisällyttämistä asetuksen (EU) N:o 305/2011[29] tarkistamiseen;

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat

19. korostaa, että on tärkeää toimia EU:n sisämarkkinoiden edistämiseksi vahvistamalla ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit, jotka eivät aiheuta yrityksille ja julkishallinnoille liiallista hallinnollista rasitetta, jotta käyttäjät voivat valita kestäviä ja ilmastoystävällisiä materiaaleja; kehottaa jäsenvaltioita maksimoimaan materiaalien uudelleenkäytön, kierrätyksen ja talteenoton sekä edistämään niitä, myös niiden hankintastrategioissa ja julkisesti rahoitetuissa peruskorjaus- ja rakennushankkeissa, tarkastelemalla ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia tavoitteita ja virtaviivaistamalla rakennusten peruskorjausten energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevia sekä sosiaalisia kriteerejä;

Paristot ja akut

20. on vakuuttunut siitä, että tehostetuilla paristojen ja akkujen kierrätysjärjestelmillä voitaisiin tuottaa merkittävä osa kiertotalouteen perustuvassa paristojen ja akkujen tuotannossa tarvittavista raaka-aineista EU:ssa; tukee komission lainsäädäntöehdotuksia koskevia suunnitelmia varmistaa kaikki paristot ja akut kattava turvallinen, kiertotalouteen perustuva ja kestävä arvoketju, joskin säännöt olisi eriytettävä paristojen ja akkujen tyypin ja/tai käytön perusteella, ja sisällyttää siihen paristojen ja akkujen ekologinen suunnittelu, jotta voidaan parantaa niiden sisäänrakennettua vaihdettavuutta ja kierrätettävyyttä, ja toteaa, että tämän olisi sisällettävä sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuulliset hankinnat; korostaa tarvetta luoda Eurooppaan vahva ja kestävä paristo- ja akkuklusteri;

21. on huolissaan siitä, että käytettyjen paristojen ja akkujen uudelleenkäytöstä riippumaton luokittelu jätteeksi paristo- ja akkudirektiivissä voi olla esteenä uudelleenkäytölle; toteaa, että uudelleenkäytettyjä akkuja ei palauteta kierrätykseen ja että turvallisuusnormeja ei valvota, kun akku otetaan käyttöön muunlaisiin tarkoituksiin kuin ne, joihin se on alun perin suunniteltu; kehottaa komissiota soveltamaan akun markkinoille palauttavaan uudelleenvalmistajaan laajennettua tuottajavastuuta, joka sisältää suorituskyky- ja turvallisuustakuut; kehottaa komissiota paristo- ja akkudirektiiviä tarkistettaessa ehdottamaan akuille ja paristoille kunnianhimoisia keräys-, uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita ja huolellisen arvioinnin jälkeen primääriparistojen vaiheittaista käytöstäpoistoa, kun niille on olemassa vaihtoehtoja, sekä ottamaan käyttöön Euroopan laajuisen pantti- tai takaisinmyyntijärjestelmän vanhoille paristoille ja akuille niiden arvoketjun kierron ja kestävyyden parantamiseksi;

22. korostaa tarvetta edistää edelleen kierrätysprosessien ja -teknologioiden tutkimusta ja innovointia Horisontti Eurooppa -ohjelmassa, jotta voidaan lisätä paristoihin ja akkuihin liittyviä kiertotalouden mahdollisuuksia; ottaa huomioon pk-yritysten roolin keräys- ja kierrätysalalla;

Teollisuus

23. toteaa, että kiertotalouden toimintamalli, jossa poistettaisiin jäte ja pidettäisiin hyödykkeet, tuotteet ja komponentit käytössä hyödyntäen samalla resursseja tuottavasti ja tehokkaasti, voisi vähentää teollisuuden keskeisistä materiaaleista, kuten muoveista, teräksestä ja sementistä, aiheutuvia maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia; kehottaa sen vuoksi ottamaan käyttöön pitkän aikavälin etenemissuunnitelmia jätteen vähentämiseksi ja raaka-aineiden uudelleenkäyttämiseksi ja sisällyttämään suunnitelmiin selkeitä tavoitteita hiili-intensiivisten teollisuudenalojen ja materiaalien, kuten muovin, teräksen ja sementin, kierron parantamiseksi; pyytää komissiota tutkimaan jätteiden vähentämistavoitteiden käyttöönottoa teollisuus- ja kauppajätevirtojen kohdalla ja arvioimaan, miten kaatopaikoille päätyvää teollisuus- ja kauppajätettä voitaisiin vähentää erityisesti materiaalikierron avulla;

24. ottaa huomioon, että kiertotalouden toteuttamiseen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia Euroopan terästeollisuuden tulevaisuuden kannalta; painottaa, että teräksen materiaalitehokkuutta on mahdollista kasvattaa huomattavasti; korostaa tarvetta pidentää merkittävästi teräspohjaisten tuotteiden käyttöikää kodinkoneiden, autoteollisuuden tuotteiden sekä mekaanisten ja sähkölaitteiden alalla; painottaa, että näiden tuotteiden käyttöiän pidentäminen voisi vähentää terästuotantoa ja siten kasvihuonekaasupäästöjä; huomauttaa, että EU:lla on merkittävä metalliromuvaranto, jota voidaan käyttää kiertotaloudessa; painottaa, että parantamalla sen käyttöä voitaisiin vähentää alkutuotannossa tarvittavan tuontirautamalmin ja -koksin määrää;

25. korostaa, että todellisen kiertotalouden toteuttaminen ja ekologisen suunnittelun parantaminen voisivat edesauttaa sementtiteollisuuden hiilestä irtautumista lisäämällä sementin materiaalitehokkuutta, erityisesti optimoimalla betonin käyttöä ja sen koostumusta;

26. muistuttaa, että kiertotaloudesta saatavat resurssihyödyt ovat erityisen suuria alumiinin kohdalla, koska alumiinin uudelleensulattaminen vie vain 5 prosenttia uustuotantoon tarvittavasta energiasta, mikä vähentää jyrkästi hiilidioksidipäästöjä; painottaa, että vaikka alumiinin keräys rakennuksista ja autoista on jo hyvin laajamittaista, kuluttajatuotteiden kohdalla se on paljon vähäisempää; kehottaa komissiota tutkimaan sääntelyvaihtoehtoja, jotta voidaan varmistaa alumiinikomponenttien parempi erottelu purkamisen yhteydessä;

Työntekijöiden terveys ja turvallisuus sekä kuluttajien tietoisuus

27. korostaa, että todelliseen kiertotalouteen siirtymisestä on neuvoteltava ammattiyhdistysten kanssa, jotta taataan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelu; korostaa, että puutteet työntekijöiden turvallisissa työoloissa voivat altistaa koko yhteiskuntamme terveys- ja turvallisuusriskeille, ja katsoo sen vuoksi, että kiertotalouden toimintaperiaatteita ja käytäntöjä on kehitettävä toteuttamalla riskinarviointeja, joissa otetaan huomioon työntekijöiden terveys;

28. korostaa kuluttajien ratkaisevaa roolia kiertotalouteen siirtymisessä ja painottaa tietoisuuden lisäämisen ja kuluttajavalistuksen merkitystä; tähdentää, että kuluttajille annettavien kierrätykseen ja korjaukseen liittyvien tuotetietojen on oltava helposti ymmärrettäviä.

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

 

Hyväksytty (pvä)

1.12.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

69

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Michael Bloss, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Andrea Caroppo, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Christian Ehler, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Jens Geier, Bart Groothuis, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Eva Maydell, Joëlle Mélin, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Manuela Ripa, Jérôme Rivière, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cornelia Ernst, Gianna Gancia, Klemen Grošelj, Dace Melbārde, Csaba Molnár

 

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

69

+

PPE

François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Henna Virkkunen, Pernille Weiss

S&D

Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Jens Geier, Lina Gálvez Muñoz, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Csaba Molnár, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia

RENEW

Nicola Beer, Nicola Danti, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Klemen Grošelj, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen

ID

Paolo Borchia, Markus Buchheit, Gianna Gancia, Thierry Mariani, Joëlle Mélin, Jérôme Rivière, Isabella Tovaglieri

VERTS/ALE

François Alfonsi, Michael Bloss, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Mikuláš Peksa, Manuela Ripa, Marie Toussaint

ECR

Izabela-Helena Kloc, Dace Melbārde, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski

GUE

Manuel Bompard, Marc Botenga, Cornelia Ernst

NI

Andrea Caroppo, Ignazio Corrao, Clara Ponsatí Obiols

 

0

-

 

 

 

4

0

RENEW

Martina Dlabajová

ECR

Robert Roos, Jessica Stegrud, Evžen Tošenovský

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.11.2020)

<CommissionInt>ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta</Titre>

<DocRef>(2020/2077(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Anna Cavazzini</Depute>

 

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että siirtyminen kiertotalouden periaatteisiin perustuvaan resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin talouteen kunnioittaa maapallon sietokyvyn rajoja, koska siinä jätetään taakse riippuvuus resursseista ja raaka-aineista, massakulutuksesta ja jätteiden tuottamisesta;

B. ottaa huomioon, että kiertotalouden tavoitteena on sulkea ja hidastaa materiaalien, tuotteiden ja resurssien kiertoja uudelleenkäyttämällä, jakamalla, korjaamalla, päivittämällä ja kierrättämällä sekä edistämällä yhteentoimivuutta ja pidentämällä tuotteiden käyttöikää;

C. katsoo, että materiaalien suljetut kierrot ja lyhyemmät toimitusketjut luovat lopulta lisäarvoa EU:n sisämarkkinoilla ja vauhdittavat innovointia sekä edistävät työllisyyttä ja kilpailukykyä samalla kun varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja ja kestävyys;

D. katsoo, että sisämarkkinat ovat tehokas väline, jota on hyödynnettävä kehitettäessä kestäviä kiertotalouden tuotteita ja teknologioita ja jossa olisi otettava huomioon ympäristöön liittyvät, taloudelliset, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat;

E. ottaa huomioon, että kiertotalouden tuotantomalleihin sekä uudelleenkäyttö- ja korjausalaan investoiminen tuottaa taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia, luo työpaikkoja ja edistää teollisuuden kilpailukykyä;

F. ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on osoittanut, että tarvitaan kestäviin ja lyhyempiin toimitusketjuihin perustuvaa häiriöitä sietävää taloutta;

G. ottaa huomioon kunnianhimoisen lainsäädännön, joka on hahmoteltu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa maaliskuussa 2020 julkaistussa kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ja jolla olisi pyrittävä pienentämään EU:n tuotannon ja kulutuksen ympäristö- ja resurssijalanjälkeä kokonaisuudessaan siten, että keskeisinä painopisteinä ovat resurssitehokkuus, saastuttamattomuus, haitallisille ja myrkyllisille aineille altistumisen estäminen ja jätteen syntymisen ehkäiseminen;

1. suhtautuu tältä osin myönteisesti kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja komission aikomukseen ehdottaa erityisiä toimenpiteitä, joilla vastataan tarpeeseen parantaa tuotteiden kestävyyttä, kierrätettävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä, päivitettävyyttä ja korjattavuutta, sekä aikomukseen puuttua tuotteiden suunniteltuun vanhenemiseen; painottaa, että EU:n onnistunut siirtyminen kestävään ja myrkyttömään kiertotalouteen edellyttää sisämarkkinoiden toiminnan parantamista tarjoamalla kuluttajille luotettavia ja selkeitä tietoja tuotteiden arvioidusta käyttöiästä, korjattavuudesta ja ympäristötehokkuudesta yhdenmukaistettujen ja tutkimukseen pohjautuvien standardien perusteella, jotta he voivat tehdä kestäviä valintoja; muistuttaa, että kiertotalousstrategian on oltava johdonmukainen EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa ja siinä on varmistettava yleinen johdonmukaisuus EU:n muiden toimintapolitiikkojen kanssa, jotta voidaan edistää talouden kestävää elpymistä ja vahvistaa EU:n yritysten kilpailukykyä; pyytää komissiota tutkimaan mahdollisia synergioita tarkastelemalla, ovatko eri toimintapoliittiset välineet yleisesti ottaen johdonmukaisia;

2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan toimintapuitteet, joilla edistettäisiin kestävien tuotteiden, resurssitehokkuutta maksimoivien läpimurtoteknologioiden sekä kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämistä, jotta voidaan tukea siirtymistä kiertotalouteen ja kehittää toimitusketjujen kestävyyttä ja pitkän aikavälin häiriönsietokykyä; korostaa, että EU:n elpymissuunnitelma tarjoaa tilaisuuden käynnistää kunnianhimoinen taloudellinen siirtymä kohti kestäviä tuotantomenetelmiä;

3. katsoo, että kestävien tuotteiden tuottamisesta ja saattamisesta sisämarkkinoille olisi asteittain tultava normi, ja suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa kattavaa kestävää tuotepoliittista kehystä; kehottaa komissiota harkitsemaan pakollisten tuoteryhmäkohtaisten vähimmäisvaatimusten asettamista energiatehokkuuden, kestävyyden, yhteentoimivuuden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden parantamiseksi ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon markkinoiden ja teknologian kehityksen; kehottaa komissiota tekemään läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ja kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä nopeasti; korostaa lisäksi, että nykyisten sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja tehokas valvonta ovat kestävien sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan kannalta tärkeitä;

4. tähdentää, että standardointi on keskeisen tärkeää kestävän tuotepolitiikan täytäntöönpanon kannalta, sillä sen avulla saadaan luotettavat määritelmät, mittarit ja testit eri ominaisuuksille, kuten kestävyydelle ja korjattavuudelle, ja että se on olennainen väline tuotesuunnittelun markkinoita koskevia vaatimuksia asetettaessa; toteaa, että EU-standardit on laadittava nopeasti ja todellisten käyttöolosuhteiden mukaisesti ja välttäen samalla mukana olevien sidosryhmien juuttumista hallinnollisiin pullonkauloihin, jotka viivästyttävät standardien julkaisua; korostaa, että on tarpeen kehittää nopeita ja toimivia ratkaisuja nykyisen standardointiprosessin parantamiseksi, jotta varmistetaan, että kaikki asianmukaiset sidosryhmät osallistuvat siihen kattavammin ja läpinäkyvämmin samalla, kun turvataan yritysten kyky innovoida ja kehittää teknologiaa kestävällä tavalla, ja korostaa, että kestävyys ja korjattavuus on sisällytettävä johdonmukaisesti standardien laadintaan soveltuvin osin;

5. palauttaa mieliin 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle” sekä yhteisen standardointialoitteen parissa tehdyn työn; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistä standardointialoitetta edelleen ja hyväksymään uusia toimia ja hankkeita, joilla pyritään parantamaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden toimintaa;

6. korostaa, että vapaaehtoiset sopimukset ovat osoittautuneet tehottomiksi mobiileille radiolaitteille tarkoitetun kestävän ja yleisen latausratkaisun aikaansaamiseksi; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen panna kiireellisesti täytäntöön radiolaitteista annetun direktiivin 2014/53/EU säännökset ja erityisesti ottaa käyttöön älypuhelinten ja kaikkien pienten ja keskikokoisten elektroniikkalaitteiden yleislaturi, jotta voidaan parhaiten varmistaa latausmahdollisuuksien standardointi, yhteensopivuus ja yhteentoimivuus, langaton lataus mukaan luettuna, osana yleistä strategiaa elektroniikkajätteen vähentämiseksi; pyytää komissiota laatimaan pikaisesti eriyttämisstrategian, jolla varmistetaan, että kuluttajia ei velvoiteta ostamaan uusien laitteiden kanssa uusia latureita, jotta saadaan aikaan suurempia ympäristöhyötyjä, säästetään kustannuksia ja palvellaan kuluttajia; muistuttaa, että kuluttajien on tärkeää saada yhdenmukaisten ja helppolukuisten merkintöjen avulla luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tietoa laturien olennaisista ominaisuuksista, kuten yhteentoimivuudesta ja lataustehosta, kuten USB 3.1:n tai sitä korkeamman standardin noudattamisesta, jotta he voivat tehdä mahdollisimman sopivia, kustannustehokkaita ja kestäviä valintoja;

7. suhtautuu myönteisesti komission aikeeseen tarjota kuluttajille enemmän mahdollisuuksia harjoittaa kestävää kulutusta ja osallistua kiertotalouden liiketoimintamalleihin, jotta voidaan välttää liikakulutusta; kehottaa ottamaan käyttöön kuluttajien päätöksenteon helpottamiseksi selkeät ja helposti ymmärrettävät yhdenmukaiset vapaaehtoiset merkinnät esimerkiksi ympäristötehokkuutta kuvaavan indeksin muodossa tuotteen kestävyydestä (eli tuotteen arvioidusta käyttöiästä) ja korjattavuudesta, sekä kehittämään yhdenmukaisen korjattavuudesta kertovan pisteytysjärjestelmän tällaisen järjestelmän hyödyllisyyttä ja tehokkuutta koskevan vaikutustenarvioinnin perusteella; kehottaa asettamaan tietojen antamista koskevat vähimmäisvaatimukset direktiivien 2005/29/EY ja 2011/83/EU mukaisesti; kehottaa tehostamaan vuoropuhelua asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa tällaisten tiedonantojärjestelmien kehittämiseksi; pyytää komissiota harkitsemaan direktiivin (EU) 2019/771 tarkistamista valmistellessaan sekä lakisääteisten takuuoikeuksien että käänteistä todistustaakkaa koskevien sääntöjen laajentamista joihinkin tuoteryhmiin, joiden arvioitu käyttöikä on pidempi, sekä ottamaan käyttöön suoran tuottajan vastuun komission vaikutustenarvioinnin johdosta; kehottaa toteuttamaan lainsäädäntötoimia, joilla lopetetaan suunniteltuun vanhenemiseen johtavat käytännöt, myös harkitsemalla tällaisten käytäntöjen lisäämistä direktiivin 2005/29/EY liitteessä I olevaan luetteloon;

8. varoittaa virheellisistä ympäristöväittämistä liittyen esimerkiksi ympäristömerkkeihin sekä verkossa ja sen ulkopuolella tarjottaviin tuotteisiin; ehdottaa, että ympäristöväittämiä varten laaditaan selkeät suuntaviivat ja standardit, joista johdetaan ympäristömerkit; korostaa tarvetta panna täytäntöön äskettäin muutettu direktiivi 2005/29/EY toteuttamalla ennakoivia toimia ympäristöväittämiin puuttumiseksi ja odottaa mielenkiinnolla suunnitteilla olevaa lainsäädäntöehdotusta ympäristöväittämien perustelemisesta, jonka tarkoituksena on torjua harhaanjohtavaa tietoa ennen tuotteen saattamista markkinoille;

9. korostaa verkossa toimivien alustojen ja markkinapaikkojen merkitystä kestävien tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa ja toteaa, että ne voisivat antaa kuluttajille selkeämpää ja ymmärrettävämpää tietoa tarjoamiensa tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta; kehottaa toteuttamaan ennakoivia toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua verkossa tarjottuja tuotteita ja palveluja koskeviin harhaanjohtaviin käytäntöihin, myös virheellisiin ympäristöväittämiin;

10. korostaa palvelualan roolia siinä, että kuluttajien saataville tuodaan enemmän korjaus- ja leasingpalveluja sekä tuote palveluna -ratkaisuja, sekä tarvetta helpottaa alan rajatylittävää toimintaa panemalla sisämarkkinasääntely täysimääräisesti täytäntöön ja valvomalla sen noudattamista näillä osa-alueilla; pyytää komissiota arvioimaan tuotteiden korjaamisen, jälleenmyynnin, lahjoittamisen ja uudelleenkäytön nykyisiä esteitä ja ehdottamaan toimenpiteitä näiden esteiden poistamiseksi, kuten sitovia toimenpiteitä, joilla estetään myymättä jääneiden mutta toimivien tavaroiden tuhoaminen, määrällisiä uudelleenkäyttötavoitteita sekä kustannustehokkuusanalyyseihin perustuvien käyttömittareiden käyttöönottoa tietyissä tuoteryhmissä; kehottaa laatimaan kuluttajiin kohdistuvia tiedotuskampanjoita ja asiaan liittyviä mekanismeja, joilla kannustetaan uusiin kestäviin malleihin suhtautumisen muuttuessa esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen vuokraamiseen ja jakamiseen sekä ostosten tekemiseen pakkauksettomia tuotteita myyvissä kaupoissa, ja kehottaa tukemaan korjaus- ja huoltopalvelujen kehittämistä sekä kunnostettujen tai käytettyjen tuotteiden käyttöä;

11. kehottaa komissiota arvioimaan tarvetta vahvistaa sisämarkkinoita ja yhdenmukaistaa uusioraaka-aineita koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1013/2006 säännösten soveltamista, toteuttamalla kohdennettuja toimia kaupan esteiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi; kehottaa standardoimaan laajemmin uusioraaka-aineiden prosessointia kiertotalouden liiketoimintamallien täytäntöönpanon helpottamiseksi;

12. kannattaa uuden ”korjausoikeuden” käyttöönottoa, jolla varmistetaan, että korjauttaminen on kuluttajille kustannustehokasta ja houkuttelevaa; kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla asetetaan korjaamisen ja huoltamisen kannalta välttämättömät tiedot, mukaan lukien varaosia ja ohjelmistopäivityksiä koskevat tiedot, kaikkien markkinaosapuolien saataville veloituksetta, ottaen samalla huomioon kuluttajien turvallisuutta koskevat välttämättömyydet sekä rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/943 soveltamista, sekä varmistamaan, että varaosat ovat kaikkien korjausalan toimijoiden, kuten riippumattomien korjaamojen ja kuluttajien, saatavilla ilman kohtuuttomia esteitä, määrittämään vaikutustenarvioinnin perusteella pakolliset vähimmäisajat varaosien ja/tai päivitysten saatavuudelle ja enimmäistoimitusajat suuremmalle tuoteryhmien joukolle ja ottamaan näissä huomioon tuoteryhmien erityispiirteet, sekä tutkimaan, miten korjaamista voidaan edistää lakisääteisen takuujärjestelmän piirissä riittävien kannustimien avulla; korostaa, että myyjien olisi aina tiedotettava kuluttajille mahdollisuudesta korjauttaa tuote ja siihen liittyvästä takuuoikeudesta;

13. korostaa, että tuoteturvallisuuteen ja kestävyysvaatimuksiin liittyvän EU:n lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja valvonta on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että markkinoille saatetut tuotteet ovat yhdenmukaisia tällaisten sääntöjen kanssa asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti; huomauttaa lisäksi, että erittäin suuri osa verkosta ostetuista ja EU:hun tuoduista tuotteista ei täytä turvallisuutta koskevia EU:n vähimmäisvaatimuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta voidaan varmistaa tuotteiden, myös verkossa myytävien tuotteiden, vaatimustenmukaisuus, ja puuttumaan riskeihin, joita tuoteväärennökset aiheuttavat kuluttajien turvallisuudelle, tehostamalla markkinavalvontaa ja ottamalla käyttöön yhtäläiset tullitarkastuksia koskevat normit sekä vahvistamalla yhteistyötä tällä saralla ja lisäämällä määrärahoja ja henkilöresursseja; kehottaa tästä syystä tehostamaan EU:n valvontaa laatimalla yhdenmukaiset säännöt tarkastusten vähimmäismääristä ja tarkastusväleistä ja valtuuttamalla komissio valvomaan ja tarkastamaan kansallisten markkinavalvontaviranomaisten toimia;

14. tähdentää tuotteiden ominaisuuksia koskevien selkeiden, läpinäkyvien ja luotettavien tietojen merkitystä kuluttajille, yrityksille ja markkinavalvontaviranomaisille; pitää myönteisenä komission aikomusta kehittää digitaalinen tuotepassi; kehottaa tässä yhteydessä parantamaan jäljitettävyyttä läpi koko arvoketjun ja tiedonsaantia tuotanto-olosuhteista sekä kestävyyteen, korjattavuuteen ja tarvittaessa energiatehokkuuteen liittyvistä näkökohdista; kehottaa kehittämään näitä vaatimuksia tiiviissä yhteistyössä teollisuuden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja perustamaan ne vaikutustenarviointiin, jossa otetaan huomioon niiden oikeasuhteisuus ja yrityksille aiheutuvat kustannukset erityisesti pienten ja keskisuurten (pk-yritykset) ja mikroyritysten sekä itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta;

15. toteaa, että julkiset viranomaiset käyttävät edelleen usein ainoana hankintasopimuksen tekoperusteena alhaisinta hintaa valitessaan parasta tavaroita, palveluja tai urakoita koskevaa tarjousta; korostaa tarvetta varmistaa ympäristöä säästävien, sosiaalisten ja innovatiivisten julkisten hankintojen käyttöönotto, jotta voidaan edistää siirtymää kohti kiertotaloutta tukemalla kestävien ja kiertotalousmallin mukaisten tuotteiden kysyntää; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission sitoumusta ehdottaa muita alakohtaisia toimenpiteitä ja ohjeistusta kestävyyskriteerien ja vähimmäistavoitteiden käyttöönottamiseksi julkisissa hankinnoissa, jotta voidaan parantaa julkisten hankintojen kestävyyttä; kehottaa lisäksi varmistamaan julkisten hankintojen tehokkaan vastavuoroisuuden kolmansien maiden kanssa ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan pk- ja mikroyritysten sekä itsenäisten ammatinharjoittajien mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin;

16. kehottaa asettamaan julkisissa hankinnoissa soveltuvissa tapauksissa etusijalle käytetyt, uudelleenkäytetyt ja kierrätetyt tavarat sekä vähän energiaa kuluttavat ohjelmistot ja laitteet; pyytää myös viranomaisia näyttämään esimerkkiä ja olemaan ostamatta kertakäyttötuotteita;

17. kehottaa asettamaan komissiolle ja jäsenvaltioille raportointivelvoitteita, jotka koskevat niiden hankintapäätösten kestävyyttä, noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta.

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.11.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

4

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alex Agius Saliba, Andrus Ansip, Pablo Arias Echeverría, Alessandra Basso, Brando Benifei, Adam Bielan, Biljana Borzan, Vlad-Marius Botoş, Markus Buchheit, Anna Cavazzini, Dita Charanzová, Deirdre Clune, David Cormand, Carlo Fidanza, Evelyne Gebhardt, Alexandra Geese, Sandro Gozi, Maria Grapini, Svenja Hahn, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Arba Kokalari, Marcel Kolaja, Kateřina Konečná, Andrey Kovatchev, Jean-Lin Lacapelle, Maria-Manuel Leitão-Marques, Morten Løkkegaard, Adriana Maldonado López, Antonius Manders, Beata Mazurek, Leszek Miller, Dan-Ştefan Motreanu, Kris Peeters, Anne-Sophie Pelletier, Miroslav Radačovský, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Kim Van Sparrentak, Marion Walsmann, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marco Campomenosi

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

 

 

37

+

GUE/NGL

Kateřina Konečná, Anne-Sophie Pelletier

ID

Alessandra Basso, Markus Buchheit, Marco Campomenosi, Virginie Joron, Jean-Lin Lacapelle

NI

Miroslav Radačovský, Marco Zullo

PPE

Pablo Arias Echeverría, Deirdre Clune, Arba Kokalari, Andrey Kovatchev, Antonius Manders, Dan-Ştefan Motreanu, Kris Peeters, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun Und Hohenstein, Marion Walsmann

RENEW

Andrus Ansip, Sandro Gozi

S&D

Alex Agius Saliba, Brando Benifei, Biljana Borzan, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Maria-Manuel Leitão-Marques, Adriana Maldonado López, Leszek Miller, Christel Schaldemose

VERTS/ALE

Anna Cavazzini, David Cormand, Alexandra Geese, Marcel Kolaja, Kim Van Sparrentak

 

4

-

ECR

Eugen Jurzyca

RENEW

Vlad-Marius Botoş, Dita Charanzová, Morten Løkkegaard

 

4

0

ECR

Adam Bielan, Carlo Fidanza, Beata Mazurek

RENEW

Svenja Hahn

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.11.2020)

<CommissionInt>ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta</Titre>

<DocRef>(2020/2077(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Svenja Hahn</Depute> 

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että strateginen kauppapolitiikka on keskeinen väline edistettäessä siirtymistä kohti kiertotaloutta sekä EU:n ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä, ja painottaa siksi, että on tärkeää varmistaa, että kauppa- ja investointisopimukset vastaavat kiertotalouden politiikkatoimia; katsoo, että kauppasopimuksiin on sisällytettävä oikeudellisesti kestäviä määräyksiä kiertotaloutta koskevan EU:n lainsäädännön suojaamiseksi kaupan esteen käsitteeltä; korostaa, että uudelleenkäytön, korjauksen, uudelleenvalmistuksen ja kierrätyksen lisääminen voi vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista; huomauttaa, että talouskasvu on irrotettava resurssien käytöstä, jotta voidaan varmistaa globaalien arvoketjujen pitkän aikavälin kestävyys ja häiriönsietokyky ja säilyttää samalla terve kilpailu, ja muistuttaa tarpeesta vähentää jätettä; kehottaa komissiota mukauttamaan EU:n raaka-ainestrategiaa vastaavasti; korostaa, että siirtymisen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen on oltava osallistava ja perustuttava kaikilta osin yhteistyöhön;

2. toteaa, että kiertotaloutta varten tarvitaan kattava oikeudellinen kehys, mikä antaa EU:lle etulyöntiaseman aiheeseen liittyvien standardien kehittämisessä myös kansainvälisellä tasolla; kehottaa komissiota tiukentamaan vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa Baselin yleissopimuksen mukaisesti, mukaan lukien yleissopimukseen vuonna 2019 tehdyt muutokset, jotka koskevat muovijätteiden maanrajan ylittäviä siirtoja; pitää valitettavana jätteiden laatua, uusioraaka-aineita sekä kierrätettyjä, uudelleen valmistettuja ja korjattuja tuotteita koskevien kansainvälisten ja unionin standardien puutetta sekä end of waste -kriteerien puutetta, koska se haittaa kiertotaloutta edistävää toimivaa kauppapolitiikkaa; katsoo, että näitä koskevien kansainvälisten ja unionin standardien yhdenmukaistaminen ja standardointi edistäisi merkittävästi kiertotalouden tavoitteiden liittämistä osaksi kauppapolitiikkaa; kehottaa siksi komissiota esittämään jätteen laatua, kierrätettyjä materiaaleja, kierrätettävyyttä ja korjattavuutta koskevat yhdenmukaistetut standardit ja end of waste -kriteerit sekä kierrätettävän jätteen standardit ja sisällyttämään ne tuleviin vapaakauppasopimuksiin ja ottamaan ne käyttöön kansainvälisesti samalla kun esitetään uusia aloitteita asianmukaisista infrastruktuureista, joilla varmistetaan laadukas erilliskeräys; palauttaa mieliin komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä antaman sitoumuksen siitä, että unioni lopettaa jätteidensä viennin EU:n ulkopuolelle; katsoo, että jätteensiirtoasetuksen tarkistamisen yhteydessä olisi tilaisuus lopettaa EU:n jäteongelmien vienti ulkomaille, ja suhtautuu siksi myönteisesti komission ilmoitukseen tämän asetuksen tarkistamisesta;

3. toteaa, että kiertotalouteen siirtymisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota keskeisiin toimitusketjuihin, joissa EU on erityisen riippuvainen epävarmoista raaka-aineiden lähteistä, ja arvoketjuihin, joissa EU:n ympäristöjalanjälki on merkittävä ja kaipaa pienennystä; katsoo, että kiertotalous voisi olla väline EU:n kilpailukyvyn maksimoimiseksi; muistuttaa, että olisi vältettävä kohtuuttomia sääntelyrasitteita ja että EU:n yrityksille olisi taattava tasapuoliset toimintaedellytykset; painottaa, että kierrätysasteiden parantaminen vihreässä ja digitaalisessa teknologiassa tarvittavien metallien ja mineraalien osalta EU:ssa voisi auttaa Eurooppaa parantamaan häiriönsietokykyään pyrittäessä strategiseen avoimeen autonomiaan;

4. korostaa, että näiden toimitusketjujen on oltava avoimia ja paremmin jäljitettäviä, ja kehottaa komissiota käsittelemään valmisteilla olevassa EU:n tekstiilistrategiassa erityisesti resurssien tehokasta käyttöä ja kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja vaateteollisuuden alalla;

5. korostaa tässä yhteydessä, että kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan on sisällytettävä häiriönsietokyvyn näkökulma ja että EU:n kauppakumppaneiden kanssa on pyrittävä parantamaan tuotantoketjujen häiriönsietokykyä, luomaan muutosjoustavat työmarkkinat ja parantamaan ympäristön palautumis- ja kestokykyä; kehottaa soveltamaan unionin kauppapolitiikassa sellaista julkisia hankintoja koskevaa toimintamallia, jolla suositaan julkisissa tarjouskilpailuissa kestäviä, korjattavia sekä kierrätettyjä tai kierrätettäviä materiaaleja ja jossa käytetään hajauttamisstrategioita niiden häiriönsietokykyä edistävän vaikutuksen vuoksi;

6. suhtautuu myönteisesti suunnitteilla olevaan kiertoelektroniikka-aloitteeseen ja korostaa, että tässä yhteydessä on määritettävä, kuinka voidaan toteuttaa elektroniikkaromun vienti uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi; pitää valitettavana, että Euroopan unionista peräisin oleva elektroniikkaromu lajitellaan usein kehitysmaissa, missä terveys- ja turvallisuusvaatimuksia ei aina noudateta; korostaa, että Euroopan kiertotaloudella olisi edistettävä paremmin työolojen kohentamista muualla maailmassa; korostaa, että niin kauan kuin ei ole varmuutta siitä, kierrätetäänkö EU:sta viety jäte kolmansissa maissa noudattaen tiukkoja sosiaali-, terveys- ja ympäristönormeja, ensisijaisena tavoitteena olisi pidettävä sitä, että parannetaan jätteiden kierrätystä EU:n rajojen sisällä;

7. muistuttaa, että ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevien lisätoimenpiteiden hyväksymisen lisäksi EU:n on puututtava myös hiilijalanjälkeen, joka aiheutuu tuontitavaroiden kysynnästä EU:ssa; kehottaa komissiota määrittämään ja poistamaan vihreän kasvun ja ekoinnovoinnin esteet sekä sellaiset esteet, jotka estävät EU:n ulkopuolelta peräisin olevien kiertotalouden tuotteiden pääsyn markkinoille tai rajoittavat sitä; kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia ja etuja, joita tiettyjen tuotteiden tullien alentamisella olisi kiertotalouden kehityksen edistämiseksi, myös yleisen tullietuusjärjestelmän meneillään olevan uudelleentarkastelun yhteydessä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota lisäämään kiertotalousulottuvuuden ympäristöhyödykesopimuksesta käytävien neuvottelujen piiriin, joita olisi tehostettava; kehottaa komissiota ottamaan huomioon unionin pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet, auttamaan pk-yrityksiä esimerkiksi kannustimien avulla liittämään kiertotalouden liiketoimintamalleihinsa ja tukemaan näitä yrityksiä kiertotalouden tuotteiden vientiä koskevien liiketoimintastrategioidensa täytäntöönpanossa, erityisesti ottamalla käyttöön alkuperäsääntöjä koskevan riskinarviointivälineen, jollaista komissio parhaillaan harkitsee; kehottaa komissiota toimimaan WTO:ssa tiennäyttäjänä ja käsittelemään tuotteita niiden hiilisisällön mukaan, mikä auttaa tasapuolistamaan sääntelyä;

8. suhtautuu myönteisesti siihen, että olemassa oleviin kauppasopimuksiin on sisällytetty erilaisia kiertotalousnäkökohtia kestävää kehitystä koskevissa luvuissa ja että kiertotalous mainitaan nimenomaisesti parhaillaan neuvoteltavina olevissa tulevissa sopimuksissa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki saatavilla olevat kaupan välineet, myös vapaakauppasopimukset, heijastavat kiertotalouden tavoitteita, ja sisällyttämään sopimuksiin vankkoja, sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia kestävää kehitystä koskevia lukuja – pitäen mielessä kestävään kehitykseen liittyvät vaikutustenarviointimekanismit, jotka ovat WTO:n standardien mukaisia – sekä kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja, jotka edistävät kierrätysmateriaalien kauppaa primääriraaka-aineiden kaupan sijaan; kehottaa komissiota arvioimaan, miten voidaan lisätä kierrätettyjen tavaroiden kauppaa ja samalla säilyttää korkeat laatunormit ja kuluttajansuoja; ehdottaa, että kiertotaloutta olisi käsiteltävä monialaisesti kaikissa asiaankuuluvissa vapaakauppasopimusten luvuissa; korostaa, että kauppasopimusten tehokas valvonta on ensisijaisen tärkeä tehtävä EU:n kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovalle virkamiehelle; kehottaa komissiota käymään keskusteluja unionin voimassa olevien vapaakauppasopimusten sopimuskumppaneiden kanssa siitä, edistävätkö sopimukset siirtymistä kiertotalouteen; korostaa mahdollisuutta käyttää kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisältyviä yhteistyömekanismeja, jotta voidaan edistää kiertotaloutta yhdessä kolmansien maiden kanssa; kehottaa komissiota ajamaan WTO:ssa sitä, että valmistus- ja tuotantomenetelmät hyväksyttäisiin erottavaksi tekijäksi tuotteiden välillä erityisesti kiertotalouden tuotantomenetelmien osalta;

9. kannustaa komissiota käymään avointa keskustelua sääntelystä ja tekemään yhteistyötä EU:n kauppakumppaneiden kanssa kiertotalouden tavoitteiden tukemiseksi edelleen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimia kansainvälisillä foorumeilla (UNCTAD, WTO, G20 ja G7) kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamiseksi ja maailmanlaajuisesti kansainvälisten kumppaneiden kanssa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi selvittämällä digitaalisten tuotepassien käyttöönoton mahdollisuutta, jotta voitaisiin edistää tuotteen sisältöön, hiilijalanjälkeen ja kierrätettävyyteen liittyvien tietojen saatavuutta, mahdollistaa parempi kierto, edistää laajennettua tuottajavastuuta ja kestäviä kuluttajavalintoja; ehdottaa tässä yhteydessä lisäksi, että komissio osallistuu asianmukaisten monenvälisten organisaatioiden toimiin sopiakseen sellaisesta tuotteen kierrätettävyydestä kertovasta kansainvälisestä merkinnästä, joka kuluttajien on helppo ymmärtää; korostaa lisäksi, että erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten vähemmän kehittyneet kumppanimaat voivat osallistua ja hyötyä kiertotaloudesta; kehottaa arvioimaan EU:n sisäisten kierrätysasteiden nousun vaikutuksia maihin, jotka ovat vahvasti riippuvaisia jätteiden tuonnista; kehottaa komissiota sisällyttämään kiertotalouden periaatteet erityisesti strategiaansa ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”; kehottaa komissiota hyödyntämään kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ja GSP+:aa avustaessaan kehitysmaita omaksumaan kiertotalouden käytäntöjä, kuten tuotestandardeja;

10. korostaa, että kun jätevirtojen vienti EU:sta toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella, puhtaalla ja hallitulla tavalla, voidaan luoda kolmansille maille mahdollisuuksia, ja että kun tuotantokeskukset sijaitsevat lähellä kierrätyslaitoksia, voidaan saada taloudellisia tehokkuushyötyjä ja synnyttää kierrätyksen ”mestareita”, joiden lajittelu- ja käsittelyinfrastruktuuri on ensiluokkaista ja jotka siten kasvattavat kierrätysmääriä ja parantavat kierrätyksen laatua maailmanlaajuisesti;

11. korostaa, että uusioraaka-aineiden tai käytettyjen tavaroiden kauppaan liittyy riski jätteen dumppauksesta, koska Euroopassa ympäristönormit ovat tiukemmat kuin kolmansissa maissa, ja toteaa, että jätteen dumppaus heikentäisi globaalien ilmasto- ja ympäristötoimien tehoa ja haittaisi kestävää siirtymää kolmansissa maissa;

12. korostaa, että on tärkeää tukea maataloustuotteita ja paikallisten maatilojen tuottamia elintarvikkeita sekä edistää niiden kulutusta.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.11.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Barry Andrews, Anna-Michelle Asimakopoulou, Tiziana Beghin, Geert Bourgeois, Saskia Bricmont, Udo Bullmann, Jordi Cañas, Daniel Caspary, Miroslav Číž, Arnaud Danjean, Paolo De Castro, Emmanouil Fragkos, Raphaël Glucksmann, Markéta Gregorová, Enikő Győri, Roman Haider, Christophe Hansen, Heidi Hautala, Danuta Maria Hübner, Herve Juvin, Karin Karlsbro, Maximilian Krah, Bernd Lange, Gabriel Mato, Sara Matthieu, Emmanuel Maurel, Carles Puigdemont i Casamajó, Samira Rafaela, Inma Rodríguez-Piñero, Massimiliano Salini, Helmut Scholz, Liesje Schreinemacher, Sven Simon, Dominik Tarczyński, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt, Marie-Pierre Vedrenne, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marek Belka, Jean-Lin Lacapelle

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

 

 

42

+

ECR

Geert Bourgeois, Emmanouil Fragkos, Dominik Tarczynski, Jan Zahradil

GUE/NGL

Emmanuel Maurel, Helmut Scholz

ID

Roman Haider, Herve Juvin, Maximilian Krah, Jean-Lin Lacapelle

NI

Tiziana Beghin, Carles Puigdemont i Casamajó

PPE

Anna Michelle Asimakopoulou, Daniel Caspary, Arnaud Danjean, Enikő Győri, Christophe Hansen, Danuta Maria Hübner, Gabriel Mato, Massimiliano Salini, Sven Simon, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler

RENEW

Barry Andrews, Jordi Cañas, Karin Karlsbro, Samira Rafaela, Liesje Schreinemacher, Marie-Pierre Vedrenne

S&D

Marek Belka, Udo Bullmann, Miroslav Číž, Paolo De Castro, Raphaël Glucksmann, Bernd Lange, Inma Rodríguez Piñero, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt

VERTS/ALE

Saskia Bricmont, Markéta Gregorova, Heidi Hautala, Sara Matthieu

 

0

-

 

 

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.11.2020)

<CommissionInt>ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta</Titre>

<DocRef>(2020/2077(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Jutta Paulus

</Depute>

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että liikenne-, matkailu- ja logistiikka-alalla ja niiden toimitusketjuilla on hyvät mahdollisuudet parantaa resurssitehokkuutta optimoimalla logistiikka- ja arvoketjuja muun muassa siten, että kehitetään digitaalisia ja tekoälyyn perustuvia ratkaisuja; toteaa, että kuljetettavia tavaroita ja matkailualalla käytettäviä tavaroita pakataan yhä enemmän kertakäyttöisiin materiaaleihin;

B. katsoo, että kiertotaloudella on tärkeä tehtävä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa myös liikkuvuuden osalta; ottaa huomioon, että suljetun kierron taloudessa raaka-aineiden ja tuotteiden enimmäisarvo säilyy läpi koko tuotantoketjun; toteaa, että hiljattain julkaistun tutkimuksen[30] mukaan nykyiset liikennejärjestelmät kuljettavat kuitenkin enemmän tavaraa kuin matkustajia ja toimivat edelleen lineaarisesti, sillä aitoa kiertotalouteen perustuvaa liikkuvuuden toimintapolitiikkaa ei vielä ole;

C. katsoo, että elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi tuettava siirtymistä kiertotalouteen myös liikenteessä;

D. katsoo, että kiertotalouden ja ekosuunnittelun periaatteiden sisällyttäminen matkailualan tuotteisiin ja palveluihin parantaa matkailukokemuksen laatua, vähentää sen ympäristövaikutuksia ja tuo kestävät ja ekosuunnittelun tuotteet ja palvelut paremmin kuluttajien saataville;

E. katsoo, että laadullisten tietojen kerääminen on erittäin tärkeää, jotta harjoitettuja toimintapolitiikkoja voidaan seurata ja arvioida asianmukaisesti;

F. ottaa huomioon vuonna 2011 julkaistun liikennepolitiikan valkoisen kirjan, jossa komissio asetti tavoitteen vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 60 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä ja 20 prosentilla vuoden 2008 tasoista vuoteen 2030 mennessä; ottaa huomioon, että vuonna 2017 liikenteen (mukaan lukien kansainvälinen lentoliikenne mutta lukuun ottamatta kansainvälistä merenkulkua) päästöt olivat 28 prosenttia vuoden 1990 tasojen yläpuolella; katsoo, että komission olisi asiaa koskevat vaikutustenarvioinnit ja kaikkien olennaisten sidosryhmien kuulemiset suoritettuaan toteutettava tarvittavat aloitteet EU:n liikennesektoria koskevan lainsäädännön osalta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, sillä kyseinen sektori on ratkaisevan tärkeä EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta; toteaa, että yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä liittyy raaka-aineiden talteenottoon ja käyttöön, ja katsoo, että vähentämällä primääriraaka-aineiden ja alkutuotteiden käyttöä ja lisäämällä kierrätystä voidaan turvata vaurautemme ja taloutemme säilyminen;

1. on tyytyväinen komission kiertotalouden toimintasuunnitelmaan; korostaa, että liikenteestä ja kuljetuksista aiheutuvaa tavaroiden hiili- ja resurssijalanjälkeä voitaisiin pienentää kiertotalouteen perustuvalla lähestymistavalla, jossa edistetään erityisesti optimointia ja standardointia ajoneuvojen täyttöasteen lisäämiseksi, sekä suunnittelemalla logistiikan prosessit uudelleen siten, että niitä hallinnoidaan tehokkaasti ja kestävästi; korostaa, että kiertotalous tarjoaa liikkuvuussektorille huimia mahdollisuuksia, joita ovat esimerkiksi yhteisötalouden hankkeet, päästöttömät tai vähäpäästöiset ajoneuvot ja komponenttien uudelleenkäyttö; korostaa, että multimodaalinen liikenne on kiertotalouden kannalta tärkeä tekijä, jossa painotetaan vähiten resursseja kuluttavia liikennemuotoja;

2. kehottaa komissiota keskittymään kiertotaloutta koskevissa aloitteissaan enemmän liikennealaan ja tehostamaan toimiaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi; korostaa tarvetta erottaa BKT:n kasvu liikenteen päästöjen ja resurssien kulutuksen kasvusta, kuten vuonna 2001 julkaistussa komission Euroopan liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa on kuvattu, siirtymällä maantieliikenteestä raide- ja vesiliikenteeseen sekä julkiseen matkustajaliikenteeseen ja yhdistämällä tähän kiertotalousmallin mukaisia vaihtoehtoja, kuten yhteiskäyttöautoja, yhteiskyytejä ja matkojen lyhentämistä; odottaa mielenkiinnolla ilmoitettua kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevaa kattavaa eurooppalaista strategiaa;

3. korostaa tarvetta edistää ekosuunnittelua liikennetuotteissa ja kehittää liikennepalvelujen ympäristötehokkuutta; korostaa, että olisi laadittava EU:n strategia, jolla edistetään seurantateknologian upottamista tavaroihin ja ajoneuvoihin, jotta voidaan parantaa tietojen saatavuutta ja soveltaa tietoja suunnitteluun, elinkaariennusteisiin, elinkaaren pidentämiseen, kierrätyksen tehokkuuteen ja käyttökierrosten suunnitteluun;

4. kehottaa unionia lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta eri liikennemuodoissa, kun tämä osuus oli 7,2 prosenttia energiasta vuonna 2017 eli selvästi alle direktiivissä 2009/28/EY vuodelle 2020 asetetun 10 prosentin tavoitteen, ja tähtäämään vähintään direktiivissä (EU) 2018/2001 vuodelle 2030 asetettuun 14 prosentin tavoitteeseen; korostaa, että EU:n laajuiset matkustaja- ja rahtiliikennettä koskevat hiilidioksidipäästöjen tavoitetasot ovat tärkeitä, jotta voidaan edelleen lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä; kehottaa komissiota hyväksymään lisätoimenpiteitä vähähiilisempään sähkön kokonaistuotantoon siirtymiseksi EU:ssa, kun otetaan huomioon, että sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, jossa akkukäyttöiset sähköajoneuvot ladataan pelkästään tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä, näiden sähköajoneuvojen elinkaaripäästöt voisivat olla merkittävästi pienemmät kuin vastaavilla polttomoottoriajoneuvoilla; kehottaa unionia ryhtymään toimiin ajoneuvojen suunnittelun parantamiseksi, joka puolestaan vähentää raaka-aineiden kysyntää, polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä; kehottaa komissiota tukemaan uusien työllistymismahdollisuuksien luomista;

5. kehottaa komissiota tutkimaan biopohjaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden vaikutuksia erityisesti maankäytön osalta, jotta voidaan estää vaihtoehtoisten polttoaineiden tuottaminen ravintokasvien viljelyn kustannuksella;

6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään liikenteen ulkoiset kustannukset hintoihin, lisäämään liikenteen käyttäjien tietoisuutta, edistämään puhtaampia liikenneratkaisuja perustamalla kasvihuonekaasuja koskevia sertifiointijärjestelmiä ja mahdollistamaan kuluttajille ilmastoystävällisten liikennevaihtoehtojen valitsemisen; kehottaa unionia toteuttamaan toimia tuotantoketjujen muuttamiseksi vähemmän kuljetusintensiivisiksi; korostaa innovoinnin ja finanssipoliittisten toimenpiteiden merkitystä ja huomauttaa, että eurooppalaiset pakkausmerkinnät ovat ratkaisevan tärkeä väline, jonka avulla kuluttajat voivat erottaa ja valita kaikkein kestävimmät palvelut; kannustaa tuottajia aktiivisesti hyödyntämään brändi-identiteettiään ja vaikutusvaltaansa markkinoilla kestävän ja kiertotalousmallin mukaisen kulutuksen ja liikenteen edistämiseksi; kehottaa komissiota kehittämään indikaattoreita, joilla voidaan analysoida liikenteen alan kiertotalouden kehitystä ja varmistaa kiertotalouden kehittäminen;

7. kehottaa komissiota esittämään mahdollisia keinoja, joilla liikennöitsijät ja tietokonepohjaisten varausjärjestelmien tarjoajat voivat parhaiten antaa tietoja päästöistä hiilidioksidiekvivalenttitonneina verrattuna parasta vaihtoehtoista raide-, laiva- tai bussiyhteyttä koskeviin tietoihin; kehottaa unionia vähentämään merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä edistämällä puhtaita ja kestäviä teknologioita, kuten purjeteknologian käyttöönottoa, ja toimenpiteitä, kuten nopeuden vähentämistä (slow steaming) ja optimointia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kaikkein resurssitehokkaimpia liikennemuotoja ja määrittämään asianmukaiset kannustimet ja hinnoittelumallit muun muassa verokannustimien ja matkalippujen alv-kannan osalta;

8. muistuttaa, että EU:n liikenneala on edelleen erittäin riippuvainen öljystä ja siten tuonnista energiatarpeensa kattamiseksi; painottaa siksi, että vaihtoehtoiset polttoaineet olisi sisällytettävä tulevaan kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevaan kattavaan eurooppalaiseen strategiaan ja että unionin olisi lisäksi kehitettävä kestäviä ja uusiutuvia vaihtoehtoisia liikennepolttoaineita koskevaa lainsäädäntöä elinkaariarvioinnin perusteella sekä optimoitava synergioita EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla; kannustaa komissiota luomaan kannustimia sellaisten finanssipoliittisten elvytystoimien yhdenmukaistamiseksi, joilla tuetaan tällaisten polttoaineiden kulutusta ja niitä käyttävien ajoneuvojen hankintaa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikkien vaihtoehtoisten polttoaineiden, mukaan lukien vety, kestävät biopolttoaineet ja käytetty ruokaöljy, kehitysmahdollisuuksia ja ympäristövaikutuksia on tutkittu kaikkien liikennemuotojen osalta;

9. kannustaa komissiota ryhtymään jatkotoimiin vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun direktiivin 2014/94/EU johdosta asettamalla kunnianhimoisempia tavoitteita, tarkistamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä, jotta varmistetaan sähköajoneuvojen lataus- ja huoltoinfrastruktuurin saatavilla olo kaikkialla EU:ssa, ja laajentamalla tätä direktiiviä koskemaan kaikkia liikennemuotoja sekä takaamalla riittävä EU:n rahoitus ja riittävät henkilöresurssit näiden tehokasta toteuttamista ja täytäntöönpanoa varten; huomauttaa, että tässä lainsäädännössä olisi otettava huomioon saarten sekä syrjä- ja vuoristoseutujen ja väestökadosta kärsivien alueiden erityistarpeet;

10. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota priorisoimaan palautumis- ja elpymissuunnitelmissa sekä EU:n eri rahoitusvälineissä aloitteita, jotka liittyvät kiertotalouteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liikenteessä, erityisesti tarjoamalla nopeasti käyttöön asianmukainen infrastruktuuri;

11. kehottaa perustamaan yhdistettyjen liikenneterminaalien ja intermodaalisten logistiikkakeskusten yhtenäisen Euroopan laajuisen verkoston, jotta voidaan edistää kiertotaloutta;

12. toteaa, että käyttö- ja kuormitusasteita on kasvatettava; korostaa, että yhteiskäyttöön perustuvat liikkumispalvelut voivat hyödyttää kiertotaloutta ja vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia; korostaa, että käytössä voisi olla määrällisesti vähemmän ajoneuvoja, joita hyödynnettäisiin tehokkaammin, mikä säästäisi tuotannon resursseja edellyttäen, että ajoneuvot ovat osa laajempaa kiertotalouden ja multimodaalisen liikenteen strategiaa; kehottaa siksi tukemaan älykkäitä liikennejärjestelmiä, jotka auttavat edistämään intermodaalisuutta myös matkan viimeisellä osuudella, ja tarjoamaan käyttäjille osto- ja hankintapäätösten tueksi yhdennettyjä tietoja, erityisesti eri vaihtoehtojen mukaan eriteltyjä tietoja tuotteiden ja palvelujen alkuperästä, niiden käyttökustannuksista ja siitä, mikä on niiden suhde kasvihuonekaasupäästöihin;

13. katsoo, että yhteiskäyttöön perustuva liikkuminen voi johtaa siihen, että käytetään pienempiä sähköajoneuvoja, joilla on lyhyempi toimintasäde ja jotka kuluttavat vähemmän energiaa, minkä ansiosta voidaan tuottaa kevyempiä akkuja pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kaikkein kestävimpiä yhteiskäyttöön perustuvia liikkumispalveluja ja -hankkeita pitkän aikavälin strategian avulla esimerkiksi alentamalla ajoneuvojen rekisteröintiveroa; korostaa autojen yhteiskäytön potentiaalisia hyötyjä sen lisäksi, että sillä täytetään käyttäjien nykyiset tarpeet; kehottaa luomaan verkkoalustoja kuljetuspyyntöjen digitalisoimiseksi ja yhdistämiseksi; korostaa, että EU:n termistössä on tehtävä ero muiden kuin ammattimaisten yhteiskäyttöön perustuvien liikkumispalvelujen ja kaupallisten liikennepalvelujen välillä, jotta voidaan poistaa esteitä yhteiskäyttöön perustuvan liikkumisen tieltä;

14. korostaa, että yhteiskäyttöön perustuvat liikkumispalvelut vähentävät ruuhkia ja auttavat ratkaisemaan kaupunkiliikenteen liikennöinnin tiheyteen liittyviä ongelmia; kehottaa kaupunkeja ryhtymään uudistamaan liikennejärjestelmiään ja -virtojaan; kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan huomioon kansalaisyhteiskunnan ja tärkeimpien sidosryhmien (kuten liikenteenharjoittajat, jakelijat, työntekijät, tutkimuskeskukset, yliopistot jne.) osallistumisen tämän tavoitteen saavuttamiseen; korostaa, että liikennealalla tarvitaan innovointia ja uusien teknologioiden kehittämistä; korostaa, että on tärkeää säilyttää innovaatioiden tuottama tietämys ja arvo sekä niiden luomat työpaikat unionin sisällä; kehottaa tutkimaan ajoneuvojen käyttöä lähemmin ja hyödyntämään kansallisista matkatutkimuksista ja määräaikaiskatsastuksista saatavia tietoja, sillä vuotuisista ajokilometrimääristä, matkojen tarkoituksista ja elinkaaren aikaisista ajokilometrimääristä on nykyisellään saatavilla vain vähän vankkaa näyttöä, mikä haittaa tehokkuuden ja hiilisäästöjen koko potentiaalin hyödyntämistä;

15. katsoo, että Euroopan unionin olisi tuettava kiertotalousaloitteita, innovatiivisia teknologioita ja kestäviä palveluja tarjoavia kiertotalouden liiketoimintamalleja, jotka ovat usein paikallisia ja joita toteuttavat liikkumisen alan mikro- tai pk-yritykset tai osuuskunnat, sillä näissä on valtavasti potentiaalia innovaatioihin ja resursseja säästäviin kestäviin palveluihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kiertotalouden vaatimusten noudattamista julkista liikennettä ja sen toimilupia sekä näiden toimilupien haltijoiden kalustoa koskevassa sääntelyssä ja tarjonnassa sekä liikenneinfrastruktuuria koskevissa julkisissa hankintamenettelyissä; korostaa kiertotaloutta edistävien julkisten hankintojen merkitystä yleisellä tasolla ja niiden mahdollisuutta toimia esimerkkinä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; korostaa, että tällaisella toimintalinjalla voisi olla vaikutusta käyttäjien tietoisuuteen ja liikkumistapoihin;

16. toteaa, että ajoneuvoihin tarvittavien raaka-aineiden louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää lyhyiden toimitusketjujen ja materiaalitehokkuuden avulla sekä parantamalla ekosuunnittelua, pidentämällä ajoneuvojen käyttöikää, lisäämällä korjaamista ja uudelleenkäyttöön valmistelua, siirtymällä käyttämään vähemmän kriittisiä raaka-aineita, luopumalla vaiheittain haitallisten aineiden käytöstä ajoneuvojen varusteissa ja parantamalla kierrätystä; korostaa, että suunnitteluvaihe on ratkaisevan tärkeä myöhempien uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kannalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan ajoneuvojen koko elinkaarta tiiviisti ja rajoittamaan romu- ja käytettyjen ajoneuvojen vientiä kolmansiin maihin, jotta vältetään kriittisten raaka-aineiden päätyminen Euroopan talouden ulkopuolelle; kehottaa kiinnittämään huomiota ansiokkaisiin hankkeisiin, joissa romuautoja tuodaan kolmansista maista takaisin EU:hun kierrätettäviksi;

17. kehottaa komissiota arvioimaan osana romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY tarkastelua, voidaanko siihen sisällyttää asianmukaisia toimenpiteitä jätteenkeräysjärjestelmien parantamiseksi ja sellaisen järjestelmän luomiseksi, jolla voidaan taata kiertotalouden tuotteiden laatu ja luotettavuus, sekä varmistamaan, että tuotteissa käytettyjä materiaaleja ja mahdollisesti ongelmallisia yhdisteitä koskevat tiedot säilytetään jollakin teknisellä keinolla läpi koko arvoketjun;

18. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tuottajan vastuun, tuotepassit, pidemmät takuuajat ja ajoneuvojen korjauttamisoikeuden etenkin uusia teknologioita hyödyntäville ajoneuvoille; korostaa, että huomattava osa (15–50 prosenttia) auton kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sen valmistuksen aikana; kannustaa tutkimaan korjausprosesseille skannauksen ja 3D-tulostuksen tehokkaasta yhdistämisestä koituvia potentiaalisia hyötyjä; kehottaa komissiota tutkimaan sitä, miten digitaaliteknologioiden ja -sovellusten lisääntyminen vaikuttaa ajoneuvojen käyttöikään, ja päivittämään digitaaliset laitteet ja vanhentuneet ohjelmistot kohtuulliseen hintaan;

19. suhtautuu myönteisesti komission uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa esittämiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin edistää nopeasti sähköiseen liikkuvuuteen tarkoitettujen akkujen kestävyyttä ja kiertopotentiaalia sekä ehdottaa vuonna 2020 uutta akkuja koskevaa sääntelykehystä, jolla varmistetaan materiaalivirtojen hallinta kiertotalousmallin mukaisesti ja mahdollisimman tehokas uudelleenkäyttö; kehottaa komissiota luopumaan vaiheittain ei-ladattavien akkujen ja paristojen käytöstä liikennejärjestelmissä silloin, kun vaihtoehto on olemassa, sekä määrittämään akkujen ja paristojen kierrätysmateriaalien osuuden suuremmaksi ja pidentämään niiden käyttöikää, mikä voi vähentää tuotannossa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 50 prosentilla; korostaa, että akkujen suunnittelun standardointi voi olla keskeinen tekijä, joka mahdollistaa akkujen uudelleenkäytön ja kierrätyksen tulevaisuudessa myös markkinaehtoisissa järjestelmissä; korostaa akkujen kaskadikäyttöperiaatteen mukaisen uudelleenkäytön mahdollisuuksia vaihtoehtoisissa sovelluksissa, kuten energian varastoinnissa ja toimituksessa; korostaa, että näitä sovelluksia on tarpeen tutkia lisää; pyytää komissiota ottamaan huomioon akkujen tuotannon hiilijalanjäljen; korostaa, että keskeinen akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja ladattavien hybridisähköajoneuvojen energiankulutukseen vaikuttava tekijä on se, missä määrin hyötyjarrutusta voidaan käyttää energian talteenottoon, mikä tekee siitä yhden ratkaisevan tärkeistä tutkimuskohteista; kehottaa komissiota vauhdittamaan lataamista koskevien EU:n normien kehittämistyötä;

20. painottaa akkukäyttöisten sähköajoneuvojen lataustapojen merkitystä alan yhdentymiselle ja kasvihuonekaasuarvoille, sillä lataaminen sellaisina aikoina, kun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tarjonta ylittää kysynnän, voi auttaa verkon vakauttamisessa ja siten alentaa koko verkon kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas lataaminen iltaisin muun energiankulutuksen ruuhka-aikoina voi pahentaa sähkön kysyntähuippua; kehottaa komissiota tukemaan älykkäitä latausteknologioita, joilla voidaan säätää latauksen ajankohtaa, mikä edistää verkon vakautta, alentaa energian kustannuksia ja lisää uusiutuvan energian käyttöä, ja toteaa, että tämän olisi sisällettävä myös EU:n normit; toteaa, että käyttäjistä voi tulla energian tuottajakuluttajia, kun he syöttävät ajoneuvojensa akkujen energiaa takaisin verkkoon rahallista korvausta vastaan tai käyttävät aurinkopaneeleilla itse tuotettua energiaa ajoneuvojensa lataamiseen;

21. kehottaa komissiota rajoittamaan jätteiden vientiä kolmansiin maihin ja tarkastelemaan uudelleen jätteiden siirrosta annettua asetusta (EY) N:o 1013/2006, kuten uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa on esitetty; huomauttaa, että jätteiden vienti vaikuttaa kielteisesti vastaanottomaiden ympäristöön ja ihmisten terveyteen, johtaa arvokkaiden materiaalien, erityisesti raaka-aineiden, ja yhdisteiden menettämiseen, vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen luomiseen EU:ssa ja lisää tuotteiden elinkaaripäästöjä ylimääräisen kuljetusvaiheen vuoksi; kehottaa sijoittamaan kierrätyskeskukset uudelleen siten, että kiertotalouden materiaalien kiertoja voidaan hallita täysimääräisesti painottaen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä; kehottaa lisäämään valmiuksia torjua laitonta vientiä ja petoksia, erityisesti jätteiden viennin naamioimista käytettyjen ajoneuvojen vienniksi; kehottaa komissiota varmistamaan satamassa olevia vastaanottolaitteita koskevan direktiivin täytäntöönpanon;

22. kehottaa komissiota tekemään uudelleenkäytettävistä kuljetuspakkauksista ja -konteista pakollisia mutta katsoo, että tätä ratkaisua ei pitäisi soveltaa elintarvikkeisiin silloin, kun se on elintarviketurvallisuutta koskevien sääntöjen vastaista; pyytää komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin standardimallisten teollisuuspakkausten panttijärjestelmien yhdenmukaistamisesta; kehottaa jäsenvaltioita tekemään standardimallisten teollisuuspakkausten takaisinotosta pakollista myös uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten; kehottaa saattamaan nämä toimenpiteet voimaan kohtuullisessa ajassa;

23. kehottaa komissiota sisällyttämään kiertotaloutta koskeviin tavoitteisiinsa matkailualan, jotta voidaan edistää alan innovaatioita sekä sen kestävyyttä ja selviytymiskykyä; muistuttaa Euroopan matkailupolitiikan uusista puitteista vuonna 2010 annetusta komission tiedonannosta, jossa hahmoteltiin kestävää matkailua ja kehotettiin matkailualan yrityksiä vähentämään juomaveden kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentämään ympäristöjalanjälkeä, käyttämään puhdasta energiaa ja yleisesti käyttämään luonnonvaroja vastuullisesti; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita EU:n ympäristölainsäädännön ja uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteiden täytäntöönpanossa niiden kansallisissa matkailustrategioissa ja yksittäisissä hankkeissa; korostaa, että matkailuyrityksiä olisi kannustettava erilaisin kannustimin osallistumaan EU-ympäristömerkkijärjestelmään ja ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS); korostaa, että yrityksiä on kannustettava vastakin soveltamaan ekosuunnittelun periaatteita uusissa matkailupalveluissa, sillä se on tärkeää sekä niiden tuottamisessa tarvittavien tavaroiden että niiden tarjoamiseen liittyvien prosessien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta;

24. korostaa, että on tärkeää kehittää kokonaisvaltainen kiertoon perustuva infrastruktuuri, joka kannustaa matkailualan yrityksiä kuten hotelleja tuottamaan ja hankkimaan uusiutuvaa energiaa; kehottaa komissiota kehittämään strategian kierrätysveden käytön tehostamiseksi; korostaa, että vankka infrastruktuuri on tärkeä erityisesti pk-yrityksille, joilla ei ole tällaisen infrastruktuurin itsenäiseen kehittämiseen vaadittavia taloudellisia tai organisatorisia resursseja; kannattaa eurooppalaisen pyöräilyreittiverkoston kaltaisia hankkeita, jotka täydentävät matkailukokemusta tarjoamalla terveellisiä ja luonnonläheisiä aktiviteetteja; toteaa, että luonnon monimuotoisuutta kunnioittavat ja pienimuotoiset matkailuverkostot osallistavat ja hyödyttävät paikallisyhteisöjä, ja kehottaa komissiota tukemaan niiden perustamista alueellisten matkailun kehittämiskeskusten yhteyteen, jotta voidaan luoda yhteyksiä matkailualan ammattilaisten, paikallisten tuottajien, viranomaisten, paikallisten yritysten ja käsityöläisten välille;

25. toteaa, että useiden tutkimusten mukaan ruokaa päätyy jätteeksi suhteettoman paljon majoitus- ja ravitsemusalalla, ja korostaa roolia, joka matkailualalla on oltava ruokajätettä torjuvissa toimintapolitiikoissa; kannustaa ottamaan alan ammattilaiset mukaan parantamaan asiaa koskevien tietojen keruuta sekä tiedottamaan ruokajätettä ehkäisevistä toimista, levittämään niitä ja panemaan niitä täytäntöön; korostaa, että ala voi olla eturintamassa luomassa solidaarisuusverkostoja, jotka muuttavat ruokajätteen riskin sijasta solidaarisuusteoksi ja kiertotaloutta edistäväksi tekijäksi; kannattaa kokeille suunnattuja koulutusohjelmia ruokajätteen vähentämiseksi; kehottaa hyödyntämään ruokajätettä enemmän eläinten rehuna tai biokaasun tuotannossa; katsoo, että ravitsemusalan pk-yrityksillä on hyvät mahdollisuudet innovointiin ja uusien kiertoon perustuvien ratkaisujen kehittämiseen; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja poistamaan institutionaaliset esteet kiertotalousmalliin perustuvien elintarvikesovellusten tieltä, kuten matkailualan ylijäämäelintarvikkeiden jakelun kieltävät säännökset;

26. korostaa, että on tärkeää määritellä ja suunnitella innovatiivisia kiertotaloutta koskevia koulutus- ja täydennyskoulutushankkeita, jotka on suunnattu kaikkien alojen työntekijöille, liikenneala mukaan lukien, ottaen huomioon alan tarpeet ja alalla vaadittavat taidot; painottaa komission, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten välisen koordinoinnin tärkeyttä edistettäessä uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja lisättäessä investointeja valistus- ja tiedotuskampanjoihin kiertotaloustoimien hyödyistä ja eduista; kehottaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä ja hankkeita kaikilla tasoilla.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.11.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Johan Danielsson, Andor Deli, Karima Delli, Gheorghe Falcă, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Kateřina Konečná, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Barbara Thaler, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Angel Dzhambazki, Roman Haider, Jutta Paulus, Anne-Sophie Pelletier, Kathleen Van Brempt

 

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37

+

ECR

Angel Dzhambazki, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

GUE/NGL

Kateřina Konečná , Elena Kountoura, Anne-Sophie Pelletier

NI

Mario Furore

PPE

Magdalena Adamowicz, Andor Deli, Gheorghe Falcă, Jens Gieseke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Barbara Thaler, Elissavet Vozemberg-Vrionidi

Renew

José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet

S&D

Andris Ameriks, Johan Danielsson, Isabel García Muñoz, Rovana Plumb, Kathleen Van Brempt,

Verts/ALE

Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Tilly Metz, Jutta Paulus

 

4

-

ECR

Peter Lundgren

ID

Marco Campomenosi , Roman Haider, Lucia Vuolo

 

2

0

ID

Julie Lechanteux, Philippe Olivier

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.12.2020)

<CommissionInt>ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle</CommissionInt>


<Titre>uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta</Titre>

<DocRef>(2020/2077(INI))</DocRef>

Valmistelija: <Depute>Claude Gruffat</Depute>

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että maatalous, elintarvikeala ja metsätalous sekä maaseutualueet ovat kiertotalouden ja biotalouden tärkeitä osatekijöitä; katsoo, että koska se on tiiviissä yhteydessä luonnon kiertokulkuun ja prosesseihin, kestävä maatalous on täysin yhteensopiva moitteettomasti toimivan kiertotalouden kanssa auttaessaan tuottamaan terveellistä ja kohtuuhintaista ruokaa;

2. katsoo, että biotalouden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi sen on edelleen oltava yksi EU:n painopisteistä ja että sen vuoksi käytettävissä olevien toimien ja rahoituksen on oltava johdonmukaisia; korostaa, että kiertotalous ja biotalous voivat tarjota ratkaisuja maatalousalan kohtaamiin haasteisiin ja myös niihin, jotka covid-19-kriisi on nostanut päivänvaloon;

3. katsoo, että kiertotalouteen perustuvalla lähestymistavalla voidaan parantaa maatalousalan kestävyyden lisäksi myös sen pitkän aikavälin kilpailukykyä; korostaa nuorten viljelijöiden ja sukupolvenvaihdoksen merkittävää roolia maataloudessa sekä roolia, joka pienillä ja keskisuurilla maatalous- ja elintarvikealan yrityksillä voi olla ja joka niillä jo on kiertotalouteen siirtymisessä;

4. korostaa, että kiertotalous ja siirtyminen osallistavampaan, kestävämpään, ympäristö- ja ilmastoystävällisempään elintarvikeketjuun voivat edistää pk-yritysten perustamista ja yrittäjyyttä;

5. on tyytyväinen uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevaan komission tiedonantoon, jossa esitetään sellaisen talouden luomiseksi tarvittavat muutokset, joka vastaa kestävän kehityksen tarpeisiin ja mahdollistaa siten uusien työpaikkojen luomisen sekä toimenpiteiden toteuttamisen ilmaston, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi;

6. korostaa, että kiertotalouslähestymistapa voisi lisätä mahdollisuuksia tehdä maatalouselintarvikkeiden koko arvoketjusta entistä resurssitehokkaamman vähentämällä ulkoisten tuotantopanosten määrää ja ylimääräisten ravinteiden vuotoa auttaen siten tiivistämään ravinnekiertoja, vähentämään ympäristöön kohdistuvia haitallisia päästöjä, vähentämään hintojen epävakautta, alentamaan tuotantokustannuksia ja saavuttamaan kestävyyden;

7. panee merkille, että vuonna 2015 biotalous muodosti markkinat, joiden arvoksi arvioitiin yli 2,3 biljoonaa euroa ja joka tarjosi 20 miljoonaa työpaikkaa ja työllisti 8,2 prosenttia EU:n työvoimasta;

8. katsoo, että ilmoitus toimintasuunnitelmasta on todellinen kehotus muuttaa maatilojen tuotantomalleja laadullisesti niiden uudelleenorientoimiseksi ja optimoimiseksi kestävämpien tuotantokäytäntöjen, uusien käsitteiden ja -järjestelmien suuntaan, kuten agroekologiaan, luomuviljelyyn, integroituun tuotantoon, säilyttävään maanmuokkaukseen ja pintamaan säilyttämiseen, käyttäen muun muassa täsmätekniikoita ja älykkäitä tekniikoita luonnonvarojen heikkenemiseen ja niukentumiseen puuttumiseksi ja niistä johtuvaan tuotannon parantamistarpeeseen vastaamiseksi;

9. toteaa, että toimintasuunnitelma vie kohti kestävämpää, resurssitehokkaampaa, omavaraisempaa ja selviytymiskykyisempää maataloutta; korostaa, että kiertotalouden malli ja siihen liittyvät muutokset vaikuttavat myös elintarvikkeiden jalostuksen ja vähittäiskaupan aloihin sekä koko maatalouden biotalouteen;

10. katsoo, että kiertotalouden periaatteet edellyttävät muun muassa

 energiavarojen, kuten polttoaineiden käytön ja rakennusten lämpötehokkuuden, parempaa hyödyntämistä

 veden säilyttämistä ja säästämistä esimerkiksi vettä säästävien kastelujärjestelmien avulla ottamalla talteen ja kierrättämällä suljetuista järjestelmistä peräisin oleva vesi, sekä veden varastointia ja pidättämistä erityisesti maaperässä, maaperän eliöstössä ja kasvillisuudessa

 rehuun käytettävien resurssien tehokkaampaa käyttöä, kuten rehun ja ravinteiden uudelleensijoittamista ja järkeistämistä sekä kuljetusmatkojen lyhentämistä

 luonnollisista prosesseista peräisin olevien orgaanisten biopohjaisten tuotteiden (biolannoitteet, biostimulantit ja biokontrollit) käytön lisäämistä korvaamalla mahdollisuuksien mukaan uusiutumattomat kemialliset tuotantopanokset (esim. synteettiset lannoitteet ja torjunta-aineet)

 sitä, että viljelijöille ja viljelijäryhmille annetaan mahdollisuus kehittää yhteistyötä ja synergioita, jolloin mahdollistetaan välineiden ja laitosten tehokkaampi käyttö ja estetään laitteiden liiallinen kasaantuminen, joka usein liittyy verosuunnitteluun perustuvaan investointien hallintaan

 sidosryhmien välisen yhteistyön lisäämistä, mukaan lukien osuuskuntamallien edistäminen ja synergioiden lisääminen paikan päällä, yhteisten ja jaettujen sitoumusten pohjalta;

11. korostaa, että kiertotalous voi tarjota ratkaisuja covid-19-kriisin päivänvaloon nostamiin haasteisiin esimerkiksi vähentämällä maatalous- ja elintarvikealan arvoketjujen haavoittuvuutta;

12. katsoo, että EU:n talouden elpymissuunnitelmalla – Next Generation EU -väline – olisi tuettava paikallisten ja alueellisten maatalous- ja elintarvikealan arvoketjujen luomista ja vahvistamista ja niiden selviytymiskyvyn parantamista ja otettava käyttöön uusia kestäviä maatalouskäytäntöjä sekä kiertotaloutta koskevia aloitteita;

13. kehottaa panemaan kasviproteiinien toimittamista koskevan EU:n strategisen suunnitelman täytäntöön mahdollisimman pian jäsenvaltioiden strategiasuunnitelmien avulla, mieluiten viimeistään seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tullessa voimaan;

14. katsoo, että tällaisella suunnitelmalla olisi edistettävä palkokasvien, mukaan lukien viljaproteiinit typpeä sitovina viljelykasveina, sekä itse viljeltyjen rehukasvien tuotantoa ja kulutusta, sillä ne tarjoavat agronomisia ja ympäristöön liittyviä etuja ja voivat vähentää tuontiriippuvuutta kaukaisista maista, mukaan lukien sellaiset maat, joissa ei piitata ympäristöstä, biologisesta monimuotoisuudesta tai ihmisoikeuksista;

15. korostaa, että tällä suunnitelmalla olisi kiellettävä sellaisten tuotteiden tuonti, jotka rikkovat EU:n terveys-, ympäristö- ja ilmastonormeja tai edistävät metsäkatoa; katsoo lisäksi, että valkuaiskasvien viljelyn lisääminen Euroopassa voisi tarjota mahdollisuuksia viljelijöille; korostaa tutkimuksen ja innovoinnin keskeistä merkitystä pyrittäessä vähentämään EU:n riippuvuutta kasvivalkuaisen tuonnista, ja kehottaa komissiota varmistamaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja YMP:n alaisen eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden kautta riittävän tuen maatalouden tuottavuuden ja kestävyyden lisäämiseen;

16. katsoo, että kiertotalous ja biotalous tarjoavat viljelijöille ja heidän osuuskunnilleen mahdollisuuksia siirtyä kohti ilmastoneutraaliutta; muistuttaa mahdollisuudesta antaa viljelijöille mahdollisuus käyttää maatalousjätettä ja -jäämiä maatiloilla ja tuottaa kierrätettyjä orgaanisia lannoitteita vaihtoehtona tuontifosforille, jonka kokonaisresurssit ovat hupenemassa, tai synteettiselle typelle;

17. katsoo, että näiden orgaanisten lannoitteiden tuotannossa on noudatettava EU:n tasolla vahvistettuja tiukkoja terveys- ja ympäristönormeja ja jäljitettävyyssääntöjä;

18. panee merkille, että viljelijöiden, erityisesti tuotteita luomujärjestelmien kaltaisiin sertifiointijärjestelmiin tuottavien viljelijöiden, on yleisesti ottaen varmistettava, että tällaiset lannoitteet eivät sisällä maaperää pilaavia epäpuhtauksia [31];

19. korostaa tarvetta tutkia tarkemmin maatalousjäämien hyödyntämisen lisäarvoa ja biopohjaisten innovaatioiden potentiaalia tuottaa uusia arvoketjuja, teknologioita ja prosesseja, taloudellista toimintaa ja työllisyyttä, joilla voidaan elvyttää alueellisia talouksia sekä paikallis- ja maaseutualueita;

20. panee merkille lannan käsittelyn mahdollisuudet orgaanisten lannoitteiden käytön edistämisessä, maaperän hiilipitoisuuden parantamisessa ja siten hiilen sitomisessa;

21. korostaa, että eurooppalainen biopolttoaineiden tuotanto voi olla kiertotalouden periaatteiden mukaista vain, jos ne tuotetaan sivutuotteista ja hyödyntämällä ja käyttämällä jätteitä tai jäämiä, jos niiden tuotanto vie pienen osan maatalousmaasta ja jos se ei johda elintarvikkeiden hintojen nousuun;

22. panee tässä yhteydessä merkille biokaasun tuotantolaitoksissa käytettävän paikallisesti tuotetun maatalousjätteen, elintarvikejätteen ja vihreän yhdyskuntajätteen aluekehitykseen ja työllistämiseen liittyvän potentiaalin; korostaa kestävän, uusiutuvan ja ilmastoystävällisen energiantuotannon roolia tehokkaana korvikkeena fossiilisille polttoaineille;

23. korostaa, että metsiä on hoidettava kestävästi, jotta puupohjaiset materiaalit voivat toimia hiilivarastoina ja korvata fossiilisista polttoaineista saatavia tai uusiutumattomia materiaaleja teollisissa sovelluksissa, kuten rakentamisessa, kuitutuotteissa, tekstiileissä, komposiiteissa, biomuoveissa ja kemikaaleissa;

24. kehottaa edistämään kestäviä puutuotteita, jotka varastoivat hiiltä pitkällä aikavälillä, jotta voidaan korvata kasvihuonekaasuintensiiviset aineet ja tuotanto; toteaa lisäksi, että metsäalueiden lisääminen asianmukaisissa olosuhteissa voi lisätä hiilinieluja ja samalla luoda työpaikkoja ja lisätä tuloja maaseutu- ja kaupunkialueilla; katsoo, että kestävän metsätalouden saavuttaminen ja luonnonsuojelun kautta tuotettujen julkisten hyödykkeiden ja palvelujen korvaaminen voivat auttaa vahvistamaan EU:n laajuista biotaloutta;

25. korostaa, että kiertobiotalouden kehittäminen edellyttäisi, että yrityskannustimet sovitetaan yhteen politiikkatavoitteiden kanssa, ja että se edellyttäisi myös uusia taitoja ja koulutukseen perustuvan tiedon hankkimista, jakamista ja soveltamista, jotta voidaan vastata alan tarpeisiin ja varmistaa, että taidot ja työpaikat vastaavat paremmin toisiaan;

26. korostaa, että kiertobiotalouden käyttöönottoa on edistettävä vahvoilla tutkimus- ja innovointipolitiikoilla; toteaa, että jokainen biotalouden tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa investoitu euro tuottaisi lisäarvoa noin kymmenen euron edestä;

27. panee merkille kiertotalouden mahdollisuudet edistää resurssien tehokkaampaa käyttöä, edistää alueellisia ja paikallisia elintarvikejärjestelmiä, jotka takaavat tuottajille oikeudenmukaiset hinnat, vahvistaa lyhyitä toimitusketjuja ja elintarvikkeiden ja niiden alkuperän välistä yhteyttä, kehittää maaseutualueita ja maaseututalouksia ja siten sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistää monipuolistamista ja viljelykasvien täydentävyyttä tiloilla ja niiden välillä;

28. panee lisäksi merkille kiertotalouden mahdollisuudet vahvistaa viljelijöiden asemaa elintarvikejärjestelmässä ja yhteiskunnassa; korostaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten roolia näiden lyhyiden toimitusketjujen rakentamisessa;

29. kehottaa kunnioittamaan biologista monimuotoisuutta ja ympäristöä täysimääräisesti hiilinieluja koskevissa laajemmissa kiertotalouden kannustimissa; kehottaa komissiota pohtimaan sellaisen sääntelykehyksen luomista, joka perustuisi vankkaan ja avoimeen hiilikirjanpitoon, jotta voidaan seurata ja todentaa hiilen poistumien aitoutta;

30. tukee komissiota sen pyrkimyksissä tiedottaa kuluttajille paremmin ravitsemus- ja ympäristöväitteistä ja parantaa alkuperämerkintöjä; kehottaa ottamaan käyttöön vapaaehtoisia merkintöjä, joissa korostetaan tuotteiden kestävyysominaisuuksia;

31. korostaa EU:n kansalaisten oikeutta saada täsmällistä ja tarkkaa tietoa elintarvikkeiden, rehun, metsätalouden ja muiden biopohjaisten tuotteiden ympäristövaikutuksista; vaatii luotettavia, tarkkoja ja yhdenmukaistettuja laskentamenetelmiä näiden vaikutusten arvioimiseksi luotettavan vertaisarvioidun tieteellisen tiedon perusteella; korostaa, että näiden laskentamenetelmien/painotusten olisi kannustettava kestäviin tuotantomenetelmiin ja niissä olisi otettava huomioon edelläkävijöiden ponnistelut;

32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan uusiin kiertotalousaloitteisiin kiertotalouteen liittyvän infrastruktuurin parantamiseksi;

33. kehottaa noudattamaan ruokajätteen torjuntatoimissa seuraavaa tärkeysjärjestystä: ensiksi on pyrittävä ennaltaehkäisemään ruokajätettä, sen jälkeen on pohdittava ruokajätteen lahjoittamista tai jalostamista ja viimeiseksi on tutkittava mahdollisuutta muuttaa se eläinten rehuksi tai polttoaineeksi;

34. kehottaa lisäämään ennaltaehkäisyä kaikissa elintarvikeketjun osissa tehostetulla EU:n kansalaisille suunnatulla tietoisuuden edistämisellä ja asianmukaisilla elintarvikkeiden tuottajia, jalostajia ja kauppiaita koskevilla toimenpiteillä ja aloitteilla;

35. kehottaa toteuttamaan lisätoimenpiteitä elintarvikeketjun lyhentämisen tukemiseksi ja vähentämään siten elintarvikejätteen tuotantovaiheiden määrää; painottaa, että ruoan haaskauksella on valtavia ympäristövaikutuksia, se edistää ilmastonmuutosta ja merkitsee rajallisten luonnonvarojen, kuten maan, energian, veden ja biologisen monimuotoisuuden, tuhlaamista; kehottaa näin ollen komissiota käyttämään Pellolta pöytään -strategiaa antaakseen pikaisesti ehdotuksia, jotta saavutetaan ruokahävikin määrän puolittamista koskeva tavoite vuoteen 2030 mennessä;

36. korostaa, että on löydettävä oikea tasapaino sellaisten elintarvikepakkausten tuottamiseksi, jotka on räätälöity yksilöllisiin tarpeisiin mutta jotka myös estävät elintarvikkeiden pilaantumisen ja siten elintarviketuotantoresurssien haaskaamisen;

37. kehottaa komissiota harkitsemaan vältettävissä olevan jätteen ja odottamattomista olosuhteista johtuvan väistämättömän hävikin erottamista toisistaan;

38. kehottaa tunnistamaan sellaiset maatalouden alat, jotka jo toimivat kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, kuten ne, jotka käyttävät maatalouden jätevirtoja ja elintarvikejätettä;

39. huomauttaa, että elintarvikepakkauksilla on tärkeitä tehtäviä, koska ne parantavat hygieenisyyttä, laatua ja säilyvyyttä ja välittävät hyödyllisiä tietoja tuotteista;

40. kehottaa komissiota ehdottamaan uutta lainsäädäntöä, jolla puututaan ylipakkaamiseen ja jätteiden syntymiseen, ja tukemaan toissijaisten raaka-aineiden ja sivutuotteiden yhdennettyjen sisämarkkinoiden luomista;

41. kehottaa komissiota ottamaan nämä elintarvikepakkausten tehtävät huomioon pyrittäessä saavuttamaan tavoitteet uudella kiertotaloutta koskevalla toimintasuunnitelmalla;

42. panee merkille kiertotalouteen sisältyvän mahdollisuuden ei-vältettävissä olevan ruokahävikin tai pois heitettyjen elintarvikkeiden ja elintarvikeketjun sivutuotteiden hyödyntämisen optimointiin; korostaa, että haaskausta on mahdollista vähentää tuotantovaiheessa käyttämällä innovatiivisia tekniikoita ja teknologioita, joilla markkinoiden vaatimuksia vastaamattomat tuotteet muunnetaan jalostetuiksi tuotteiksi;

43. panee merkille tuottajien välisen yhteistyön ja sellaisten digitaalisten innovaatioiden hyödyt, joiden ansiosta viljelijät saavat helpommin tietoa ja kysyntäennusteita ja heille kehitetään tuotanto-ohjelmia, joiden avulla he voivat mukauttaa tuotantoaan vastaamaan kysyntää, koordinoida paremmin toimiaan muiden elintarviketuotantoketjun alojen kanssa ja vähentää haaskauksen minimiin;

44. kehottaa ottamaan käyttöön usean sidosryhmän lähestymistavan myymättömien, käyttämättömien ja syötäväksi kelpaamattomien elintarvikkeiden keräämiseksi ja uudelleensuuntaamiseksi rehun valmistukseen; kehottaa komissiota näin ollen analysoimaan lainsäädännöllisiä esteitä vanhojen elintarvikkeiden hyödyntämiselle rehuntuotannossa ja edistämään alan tutkimusta, ja korostaa myös tarvetta parantaa jäljitettävyyttä ja bioturvaamiseen liittyvien vaatimusten noudattamista sekä soveltaa sellaisia erottelu- ja käsittelyprosesseja, joilla elintarviketurvallisuuteen kohdistuvat riskit pystytään kokonaan eliminoimaan;

45. korostaa tutkimuksen ja kehittämisen merkitystä kestävälle maatalousteknologialle, joka olisi mukautettava viljelijöiden ja laajemman yhteiskunnan tarpeisiin; panee erityisesti merkille pienten ja keskisuurten viljelijöiden erityistarpeet sekä tarpeen keskittyä tutkimuksessa ja kehittämisessä mittakaavan ja kustannusten osalta tarkoituksenmukaisen teknologian saatavuuteen;

46. katsoo, että EU:n lainsäädännön olisi katettava kaikki kiertotalouden innovaatiot, että niiden olisi oltava Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteiden mukaisia ja että ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti ne eivät saisi olla haitallisia ympäristölle, biologiselle monimuotoisuudelle eivätkä terveydelle;

47. kehottaa komissiota suorittamaan arvioinnin kaikkien uuteen kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan perustuvien suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksista, jotta voidaan suojella yhtiöiden nykyisiä ja tulevia taloudellisia etuja ja jotta varmistetaan haittavaikutusten estämistä koskeva lähestymistapa kaikkien EU:n kansalaisten etujen mukaisesti;

48. korostaa Euroopan horisontti -puiteohjelman klusterin 6 merkitystä tietämyksen edistämisessä, valmiuksien kehittämisessä ja sellaisten innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä ja havainnollistamisessa, jotka nopeuttavat siirtymistä kiertotalouteen ja luovat siten houkuttelevia työpaikkoja maaseutuyhteisöihin sekä lisäävät arvonmuodostusta, kestävyyttä ja kilpailukykyä;

49. katsoo, että maatalousmaa on ensisijaisesti tarkoitettu elintarvikkeiden ja rehun tuotantoon ja että biopohjaiset muovimateriaalit olisi ensisijaisesti tuotettava muusta jätemateriaalista kuin elintarvikkeista;

50. kehottaa perustamaan kaikkialla Euroopassa maatalousjätteen keruu-, lajittelu- ja kierrätyslaitoksia, joista kaikki toimijat, viljelijät, jälleenmyyjät ja teollisuuden toimijat kantavat vastuun yhdessä;

51. katsoo lisäksi, että maatalousala hyötyisi komission luonnoksesta muovijätettä koskevaksi strategiaksi, sillä maatalousmuovien kierrätykseen liittyvät ongelmat ja kustannukset aiheuttavat alalle valtavia haasteita;

52. kehottaa luopumaan vähitellen oxo-muovista tehdyistä kalvoista, ja kannattaa sellaisten biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien käyttöä, jotka hajoavat lyhyessä ajassa hiilidioksidiksi ja vedeksi luonnollisissa ympäristöolosuhteissa ja jotka täyttävät erityisesti jätteiden, maaperän pilaantumisen ja biokertyvyyden vähentämistä koskevat EU:n vaatimukset; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön selkeät merkinnät muoveille, jotka ovat normaalioloissa täysin biohajoavia, ja muoveille, jotka ovat pelkästään biopohjaisia ja biologisesti hajoamattomia;

53. suhtautuu myönteisesti aikomukseen kehittää politiikkakehys biopohjaisten muovien hankintaa, merkintöjä ja käyttöä varten; korostaa, että maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden sellaisten jätetuotteiden ja sivuvirtojen, joita ei voida käyttää elintarvikkeina, rehuna tai kompostina, olisi oltava biomuovin pääasiallinen lähde;

54. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan uusiin kierrätysteknologioihin, jotta voidaan optimoida ja edistää lajittelu- ja kierrätyslaitosten ja niiden infrastruktuurin teknistä kehittämistä sekä uudelleenkäyttömenettelyjä ja -tekniikkaa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä kehittämään yhtenäisen kierrätysjärjestelmien merkintäjärjestelmän;

55. on tyytyväinen kaikkiin aloitteisiin, joilla jätehuoltoa ja jätteiden ehkäisemistä koskevat periaatteet pyritään sisällyttämään EU:n ja jäsenvaltioiden laatumerkeillä varustettujen tuotteiden eritelmiin;

56. korostaa, että EU:ssa on vanhoja käyttämättömiä maatalousrakennuksia, joiden purkukustannukset (asbesti jne.) aiheuttavat suuria ongelmia, ennen kuin niitä tai niiden käytössä olevaa tilaa voidaan käyttää uusiin tarkoituksiin; korostaa lisäksi yleistä tarvetta siirtyä kestävään ja kiertoa enemmän painottavaan talouteen maatalousalalla käytettävien rakennustuotteiden ja -materiaalien hankinnassa ja valmistuksessa; korostaa, että kaikki tähän liittyvät toimet on toteutettava kiertotaloutta koskevan ISO-standardin TC 323 mukaisesti;

57. kehottaa sisällyttämään sinisen biotalouden kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyviin jäsenvaltioiden strategioihin.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.12.2020

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Benoît Biteau, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Cristian Ghinea, Dino Giarrusso, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Chris MacManus, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Juozas Olekas, Pina Picierno, Maxette Pirbakas, Bronis Ropė, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petros Kokkalis, Ruža Tomašić

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

43

+

ECR

Mazaly AGUILAR, Krzysztof JURGIEL, Ruža TOMAŠIĆ, Veronika VRECIONOVÁ

GUE/NGL

Luke Ming FLANAGAN, Petros KOKKALIS, Chris MACMANUS

ID

Ivan DAVID, Gilles LEBRETON, Maxette PIRBAKAS

NI

Dino GIARRUSSO

PPE

Álvaro AMARO, Daniel BUDA, Salvatore DE MEO, Herbert DORFMANN, Jarosław KALINOWSKI, Norbert LINS, Marlene MORTLER, Anne SANDER, Petri SARVAMAA, Simone SCHMIEDTBAUER, Annie SCHREIJER-PIERIK, Juan Ignacio ZOIDO ÁLVAREZ

Renew

Atidzhe ALIEVA-VELI, Asger CHRISTENSEN, Jérémy DECERLE, Cristian GHINEA, Martin HLAVÁČEK, Elsi KATAINEN, Ulrike MÜLLER

S&D

Clara AGUILERA, Attila ARA-KOVÁCS, Carmen AVRAM, Adrian-Dragoş BENEA, Isabel CARVALHAIS, Paolo DE CASTRO, Juozas OLEKAS, Pina PICIERNO

Verts/ALE

Benoît BITEAU, Francisco GUERREIRO, Martin HÄUSLING, Bronis ROPĖ, Sarah WIENER

 

0

-

 

2

0

ID

Mara BIZZOTTO, Angelo CIOCCA

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

27.1.2021

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

66

6

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurelia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Bas Eickhout, Cyrus Engerer, Eleonora Evi, Agnès Evren, Pietro Fiocchi, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Karin Karlsbro, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ştefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Edina Tóth, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Hildegard Bentele, Manuel Bompard

 


 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

66

+

PPE

Bartosz Arłukowicz, Hildegard Bentele, Traian Băsescu, Nathalie Colin-Oesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dolors Montserrat, Dan-Ştefan Motreanu, Ljudmila Novak, Jessica Polfjärd, Stanislav Polčák, Christine Schneider, Edina Tóth, Pernille Weiss, Michal Wiezik, Esther de Lange

S&D

Nikos Androulakis, Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Cyrus Engerer, Jytte Guteland, César Luena, Javi López, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken

Renew

Pascal Canfin, Andreas Glück, Martin Hojsík, Jan Huitema, Karin Karlsbro, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Nicolae Ştefănuță

ID

Aurelia Beigneux, Catherine Griset, Joëlle Mélin

Verts/ALE

Margrete Auken, Bas Eickhout, Eleonora Evi, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Tilly Metz, Ville Niinistö, Grace O'Sullivan, Jutta Paulus

The Left

Malin Björk, Manuel Bompard, Petros Kokkalis, Silvia Modig, Mick Wallace

 

6

-

ID

Simona Baldassarre, Marco Dreosto, Teuvo Hakkarainen, Sylvia Limmer, Luisa Regimenti, Silvia Sardone

 

7

0

ECR

Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Joanna Kopcińska, Rob Rooken, Alexandr Vondra, Veronika Vrecionová, Anna Zalewska

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

[1]https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0667&qid=1611244223939&from=FI

[2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0201.

[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0217.

[4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078.

[5] EUVL C 334, 19.9.2018, s. 60.

[6] EUVL C 265, 11.8.2017, s. 65.

[7] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 146.

[8] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0198.

[9] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0201.

[10] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.

[11] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 136.

[12] EUVL C 433, 23.12.2019, s. 146.

[13] EUVL C 76, 9.3.2020, s. 192.

[14] EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1.

[15] EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109.

[16] EUVL L 150, 14.6.2018, s. 141.

[17] EUVL L 150, 14.6.2018, s. 100.

[18] EUVL L 150, 14.6.2018, s. 93.

[19] EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

[22] https://science.sciencemag.org/content/369/6510/1455

[24] https://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=cei_srm030&plugin=1 (tieto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta)

[25] Environmental Indicator Report 2014: Environmental Impacts of Production-Consumption Systems in Europe. Euroopan ympäristökeskus 2014.

[27] Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, Circular Economy (Kiertotalous), https://www.europarl.europa.eu/thinktank/infographics/circulareconomy/public/index.html.

[28] The Built Environment, Ellen MacArthur Foundation, https://www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/The-Built-Environment.pdf, 2020, s. 2–3.

[29] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9. maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta, EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5.

[31] Raskasmetallit, lääkejäämät, hormonit, mikrobipatogeenit, mikromuovit, lasi jne.

Päivitetty viimeksi: 4. helmikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö