MIETINTÖ direktiivin 2009/81/EY täytäntöönpanosta puolustus- ja turvallisuusalan hankintojen osalta ja direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanosta puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen osalta

8.3.2021 - (2019/2204(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Andreas Schwab

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 99 KB)
• 001-001 (DOC - 70 KB)

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Menettely ja lähteet

Esittelijälle annettiin 6. marraskuuta 2019 tehtäväksi laatia mietintö hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY (jäljempänä ”puolustusalan hankintoja koskeva direktiivi”)[1] ja yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (jäljempänä ”siirtodirektiivi”)[2] täytäntöönpanosta.

Tämän täytäntöönpanoa koskevan mietinnön tarkoituksena on antaa parlamentille tietoa näiden kahden direktiivin täytäntöönpanon tilasta, jotta täysistunnossa voitaisiin tehdä päätelmiä ja antaa suosituksia toteutettavista konkreettisista toimista joko täytäntöönpanon parantamiseksi tai mahdollisesti lainsäädäntötarkistusten esittämiseksi. Mietinnössä tarkastellaan kahden direktiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenvaltioissa, niiden vaikutusta puolustusalaan liittyvien tuotteiden sisämarkkinoiden avaamiseen ja Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden muodostumiseen sekä niiden myötävaikutusta Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) vahvistamiseen keskittyen pk-yritysten osallistumiseen.

Esittelijä on tehtävään nimittämisestään alkaen kerännyt tietoa ja hyödyntänyt monenlaisia lähteitä tähän mietintöön liittyvässä valmistelutyössä, kuten

− verkossa virtuaalisesti 23. kesäkuuta 2020 toteutettu näkemysten vaihto kahden asiantuntijan ja varjoesittelijöiden kanssa

− syyskuussa 2020 valmistunut parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (DG EPRS) EU:n puolustusalan paketin täytäntöönpanoa koskeva tutkimus ”EU Defence Package: Defence Procurement and Intra Community Transfers Directives”

− teknisen tason kokous komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston kanssa 15. heinäkuuta 2020.

Näiden lähteiden avulla kerättyjen havaintojen perusteella esittelijä määritteli mietintöä varten seuraavat kolme kohdealaa: tarve parantaa puolustusalan paketin täytäntöönpanoa ja sen valvontaa, Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden muodostumiseen liittyvät näkymät ja pk-yritysten puolustusalan hankintojen markkinoille osallistumisen nykyisen tason määrittäminen.

Puolustusalan paketti – johdanto

Molempien direktiivien – jotka muodostavat niin sanotun puolustusalan paketin – tavoitteena oli avata sisämarkkinat puolustusalaan liittyville tuotteille, helpottaa rajatylittäviä hankintoja ja luoda EU:n laajuinen teollinen perusta unionin puolustus- ja turvallisuusaloilla. Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano viivästyivät monissa jäsenvaltioissa. Komission ensimmäinen arviointikertomus valmistui vuonna 2016, ja siinä tarkasteltiin täytäntöönpanokäytäntöjä vuosina 2009–2016. Vaikka komission oli vaikea saada riittävästi palautetta jäsenvaltioilta, se totesi kuitenkin, että direktiivien tarkistaminen ei ollut tarpeen. IMCO-valiokunta päätti tuolloin olla toteuttamatta toimia arviointiin vastaamiseksi.

Tarve parantaa täytäntöönpanoa ja sen valvontaa

Esittelijä katsoo, että molempien direktiivien täytäntöönpanon parantaminen on edelleen keskeisen tärkeää, jotta puolustusalan paketin tavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan. On aiheellista huomata, että direktiivien epätasaisesta käytöstä ja vähäisestä soveltamisesta jäsenvaltioissa johtuvat ongelmat jatkuvat ja että niitä kärjistävät covid-19-pandemian, brexitin ja puolustusmenojen tulevien leikkausten vaikutukset samoin kuin tutkimuksen ja kehityksen sekä tutkimuksen ja teknologian määrärahojen vähentäminen. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että komissio on käynnistänyt joitakin rikkomusmenettelyjä. Viimeisimpinä käynnistettiin viisi rikkomusmenettelyä vuonna 2018, ja kaksi niistä on edelleen vireillä.

Puolustusalan hankintoja koskeva direktiivi

Puolustusalan hankintoja koskeva direktiivi on pantava tosiasiallisesti täytäntöön, jotta parannetaan sen tehokkuutta ja siten sen vaikuttavuutta ja jotta lisätään kilpailua, avoimuutta ja syrjimättömyyttä kaikissa jäsenvaltioissa. Esittelijä katsoo kuitenkin, että direktiivin täyden ja asianmukaisen täytäntöönpanon estävät olennaisilta osin edelleen

− poikkeusten järjestelmällinen käyttö jäsenvaltioissa direktiivin ja SEUT-sopimuksen 346 artiklan nojalla, jossa määrätään ainoastaan jälkikäteen toteutetuista toimista mahdollisissa riitatapauksissa, komission antamista tulkintaohjeista[3] huolimatta. On aiheellista korostaa, että useat jäsenvaltiot ovat lainsäädännössään ottaneet käyttöön erityismenettelyn, jota sovelletaan SEUT-sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin, minkä vuoksi on yhä vaikea arvioida, onko 346 artiklan mukaista poikkeusta käytetty jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseen liittyvistä perustelluista syistä vai ainoastaan keinona rajoittaa direktiivin 2009/81/EY soveltamista. Tämä herättää kysymyksiä siitä, olisiko komission vielä tarkasteltava poikkeusten myöntämistä sekä lainsäädännön kannalta (käytön rajoittamiseksi) että tarkastustoimien ja täytäntöönpanon valvontaa koskevien toimien kannalta

− rajatylittävyyden yleistymisen ja pk-yritysten osallistumisen riittämättömyys puolustusalan hankintasopimuksissa

− puutteet, jotka liittyvät yhteistyöhön, yhteiseen suunnitteluun, tarvittavia puolustusvalmiuksia koskevaan yhteisymmärrykseen ja teknologiseen ja strategiseen riippumattomuuteen liittyvään yhteensovittamiseen unionissa.

Samanaikaisesti esittelijä haluaisi korostaa joitakin myönteisiä suuntauksia, jotka liittyvät direktiivin vaiheittaiseen täytäntöönpanoon:

− jäsenvaltioiden hankintailmoitusten ja tehtyjä sopimuksia koskevien ilmoitusten (Tenders Electronic Daily (TED) -tietokannan tiedot) määrän kasvu, joka on vielä varsin uusi asia verrattuna muihin kuin puolustusalan hankintoja koskeviin direktiiveihin. Tämä nouseva suuntaus ei kuitenkaan vaikuta ilmeiseltä vapaaehtoisten ennalta annettavien avoimuusilmoitusten kohdalla

− julkaisujen määrän (eli niiden hankintasopimusten osuus, joista on käyty tarjouskilpailu TED-tietokannan välityksellä) kasvu 8,5 prosentista vuosina 2011–2015 21,14 prosenttiin vuosina 2016–2018 verrattuna niiden hankintasopimusten määrään, joista on käyty tarjouskilpailu yleisdirektiivin puitteissa ja joiden osuus oli keskimäärin 11,71 prosenttia.

Siirtodirektiivi

Komission vuonna 2016 laatimassa arvioinnissa havaittiin erinäisiä siirtodirektiivin tehokkaan soveltamisen esteitä, jotka johtuivat joko sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä tai sen säännöksistä. Havaittuja keskeisimpiä ongelmia olivat tarve lisätä nykyisen sääntelykehyksen soveltamista puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoihin, parantaa yleisten siirtolupien saatavuutta kaikkialla unionissa ja tutkia luotettavuustodistusten antamista koskevan järjestelmän vähäistä käyttöä.

Vaikuttaa siltä, että merkittäviä ongelmia aiheutuu yleisten siirtolupien täytäntöönpanon puutteellisesta yhdenmukaistamisesta jäsenvaltioissa, uusien lupavaihtoehtojen ja luotettavuustodistusten hitaasta käyttöönotosta sekä siitä, miten vaihtelevassa määrin jäsenvaltioissa on hyödynnetty mahdollisia poikkeuksia ennakkoluvista. Jotkin jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet kaikkia direktiivin mukaisia poikkeusmahdollisuuksia, kun taas joissakin jäsenvaltioissa on käytetty ainoastaan muutamia vaihtoehtoja ja joissakin niitä ei ole käytetty lainkaan. Lisäksi jäsenvaltioiden väliset siirrot ovat yhä monimutkainen kysymys, joka aiheuttaa edelleen merkittävää hallinnollista rasitetta. Tällä viitataan erityisesti yleisten siirtolupien käyttöön, joiden yhteydessä byrokratia ja vientiä kolmansiin maihin koskevat jäsenvaltioiden väliset jatkuvat erot ovat merkittäviä esteitä. Esittelijä katsoo, että tämä edellyttää yhteisymmärryksen lisäämistä siitä, mitkä tuotteet ovat arkaluonteisia ja edellyttävät valvontaa ja mitkä eivät.

Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden muodostuminen

Hankintapolitiikka on vain yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat unionin pitkäaikaiseen tavoitteeseen kehittää Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoita ja varmistaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan tehokkuus ja kilpailukyky. Lukuisat muut asiaan liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä merkityksellisemmiksi viime vuosina, kuten jäsenvaltioiden välinen kasvava konsensus teknologisen ja strategisen riippumattomuuden tarpeesta, tarve lisätä puolustusmenoja kokonaisuudessaan ja investointeja avainteknologiaan ja -valmiuksiin sekä muuttuva turvallisuusympäristö. Puolustusalan paketin ja muiden EU:n puolustuspolitiikan aloitteiden (pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), Euroopan puolustusrahasto, puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD), Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma) välistä vuorovaikutusta koskeva syventävä analyysi on huomioon otettava lisäulottuvuus, joka ei kuulu tämän mietinnön piiriin. Kun otetaan huomioon EU:n puolustusalan markkinoiden monimutkaisuus, täysimittaisten Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden muodostuminen on kuitenkin edelleen todellinen haaste, joka edellyttää johdonmukaisempaa hankinta- ja teollisuuspolitiikkaa. Kuten monissa tutkimuksissa on painotettu, asianomaisten NACE- tai NC-koodien lähes täydellinen puute estää tässä tarkoituksessa kaikki pyrkimykset mitata Euroopan puolustusteollisuuden rakenteen kehittymistä. Näiden tietojen puuttuessa on lähes mahdoton arvioida puolustusalan arvoketjujen todellista eurooppalaistumista (erityisesti, koska niitä on suhteellisesti yhdistetty muihin kuin puolustusalan arvoketjuihin, kuten elektroniikan alaan) tai puolustusalan pk-ja midcap-yritysten rajatylittävää markkinoillepääsyä.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että puolustusalan pakettiin kuuluvien direktiivien tavoitteet eli kilpailun, avoimuuden ja syrjimättömyyden edistäminen jäsenvaltioissa, voivat merkittävästi edistää Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden perustamista ja että niihin liittyviä mahdollisuuksia ei vielä ole täysin hyödynnetty.

Pk-yritysten osallistuminen

Pk-yritysten suurimmat ongelmat EU:n puolustusalan hankintoja koskevilla markkinoilla esitettiin tiivistetysti puolustusalan alihankkijoiden ja pk-yritysten rajatylittävästä markkinoillepääsystä annetussa komission suosituksessa (EU) 2018/624[4] samoin kuin asiantuntijoiden kanssa 23. kesäkuuta 2020 toteutetussa näkemysten vaihdossa ja parlamentin tutkimuspalvelujen tutkimuksessa. Yleisten markkinoillepääsyn esteiden eli maantieteellisen etäisyyden, kielellisten esteiden ja rajatylittävän markkinatuntemuksen puutteen lisäksi puolustusalan pk-yritysten toimintaan vaikuttavat myös hallinnolliset lisäesteet, kuten puolustusalan hankintoihin liittyvien asiakirjojen erityisen monimutkainen luonne ja tarjouskilpailujen laajuus, toimitusvarmuuteen liittyvät huolenaiheet, alihankintaa koskevien säännösten monimutkaisuus ja luotettavuustodistusten antamiseen liittyvät korkeat kustannukset.

Tätä monimutkaista taustaa vasten on edelleen otettava huomioon puolustusalan pakettiin kuuluvien direktiivien epäyhtenäinen ja epätasainen täytäntöönpano unionissa, kuten edellä on esitetty. Pk-yritysten osallistumisen lisäämistä koskeva tavoite – niiden laajempien tavoitteiden lisäksi, jotka koskevat sisämarkkinoiden avaamista, toimitusvarmuuden lisäämistä ja kilpailukyvyn parantamista – on näin ollen saavutettu vain osittain. Ongelmia aiheutuu myös sellaisten tilastojen ja tiedon puutteesta, joilla mitataan pk-yritysten rajatylittävää pääsyä puolustusalan markkinoille.

On myös syytä huomata, että puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin alihankintasäännöksillä ei juurikaan edistetty pk-yritysten osallistumista EU:n puolustusalan hankintoja koskeville markkinoille helpottamalla välillisesti markkinoillepääsyä ja avaamalla toimitusketjut laajemmalle rajatylittävälle kilpailulle. Jäsenvaltiot voivat direktiivin säännösten nojalla velvoittaa sopimuspuoleksi valitut tarjoajat (yleensä pääurakoitsijat) julkisesti tarjoamaan sopimuksen osia pk-yrityksille ja alihankkijoille kilpailumenettelyjen välityksellä. Alihankintasäännösten käyttö vaikuttaa kuitenkin hyvin vähäiseltä (vuodesta 2011 alkaen on julkaistu vain 26 alihankintailmoitusta), mikä osoittaa, että ne eivät vastaa jäsenvaltioiden tarpeita eivätkä teollisuudenalan todellista tilannetta. Direktiivillä ei myöskään otettu käyttöön kannustimia arvoketjujen avaamiseksi. Tuleva Euroopan puolustusrahasto vaikuttaa sitä vastoin paremmalta välineeltä näiden arvoketjujen jäsentämiseksi EU:n tasolla.

Siirtodirektiivin 9 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien luotettavuustodistuksen antamista koskevien mekanismien tuottaman lisäarvon arviointi ei edelleenkään ole vastannut odotuksia. Luotettavuustodistuksen saaneiden puolustukseen liittyvien yritysten rekisterin (CERTIDER) mukaan luotettavuustodistuksen saaneiden yritysten määrä on yhä vähäinen: luotettavuustodistuksen saaneita yrityksiä on EU:ssa 66 eli vain 27 enemmän kuin viisi vuotta sitten. Tämä saattaa johtua siitä, että pk-yritykset eivät yleensä ole luotettavuustodistuksista hyötyviä markkinaosapuolia, koska menettelyn kohteena ovat pääasiassa puolustukseen liittyvien tuotteiden vastaanottajat, kuten järjestelmäintegraattorit tai alkuperäiset laitevalmistajat (OEM). Luotettavuustodistuksen antamista koskevan prosessin monimutkaisuus ja korkea hinta karkottavat myös pk-yrityksiä.

Esittelijän kanta

Ottaen huomioon kaikki puolustusalan pakettiin kuuluvien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvät haasteet esittelijä katsoo, että joitakin puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin ja siirtodirektiivin osatekijöitä voidaan vielä parantaa, esimerkkinä suurempi yhdenmukaisuus yleisen julkisia hankintoja koskevan direktiivin kanssa. Esittelijä katsoo kuitenkin, että direktiivejä ei tarvitse tarkistaa, koska nykyisen sääntelykehyksen olisi riitettävä, jos sen täytäntöönpano ja käyttö ovat asianmukaisia.

Esittelijä painottaa lisäksi, että tarvitaan vakaalla pohjalla olevaa täytäntöönpanon valvontaa koskevia toimia, joiden avulla komissio toimii ennakoivasti eikä epäröi käynnistää tarvittaessa rikkomusmenettelyjä esimerkiksi poikkeusten järjestelmällistä käyttöä koskevissa tapauksissa. Esittelijä katsoo, että vakaalla pohjalla olevan täytäntöönpanon valvonnan saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että komission saatavilla on kvalitatiivista dataa.

Esittelijä toteaa puolustusalan paketin täytäntöönpanosta jatkossa suhtautuvansa myönteisesti komission työhön ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä tulevaisuudessa yhteistyötä direktiivien täytäntöön panemiseksi, jotta saavutetaan puolustusalan paketin tavoitteet.

Esittelijä toteaa lisäksi, että pk-yritysten osallistuminen puolustusalan markkinoille on edelleen vähäistä. Tästä syystä hän katsoo, että olisi analysoitava perinpohjaisesti syitä, joiden vuoksi pk-yritykset eivät onnistu täysimittaisessa pääsyssä puolustusalaan liittyvien tuotteiden sisämarkkinoille. Hän suhtautuu myönteisesti komission jo tekemään työhön ja painottaa, että olisi jatkettava asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamista pk-yritysten tukemiseksi.

Tämän lisäksi esittelijä korostaa, että avoimien Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on edistettävä muun muassa yhteistyötään, keskinäistä luottamusta ja yhteistä suunnittelua.

Lopuksi esittelijä toteaa, että monet muutokset ovat vaikuttaneet Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoihin puolustusalan paketin voimaantulon jälkeen, kuten esimerkiksi PRY:n perustaminen. Niinpä hän katsoo, että puolustusalan paketin tehokkuudesta olisi laadittava nämä muutokset huomioon ottava jatkoanalyysi avoimien Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden saavuttamiseksi.

 

 

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

direktiivin 2009/81/EY täytäntöönpanosta puolustus- ja turvallisuusalan hankintojen osalta ja direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanosta puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen osalta

(2019/2204(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY[5] (”puolustusalan hankintoja koskeva direktiivi”),

– ottaa huomioon yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY[6] (”siirtodirektiivi”),

– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle puolustus- ja turvallisuusalan julkisia hankintoja koskevan direktiivin 2009/81/EY täytäntöönpanosta kyseisen direktiivin 73 artiklan 2 kohdan noudattamiseksi (COM(2016)0762),

– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY arvioinnista (COM(2016)0760),

– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission ilmoituksen hallitusten välisten hankintasopimusten myöntämistä puolustus- ja turvallisuusalalla koskevista suuntaviivoista (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY 13 artiklan f alakohta) (C(2016)7727),

– ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/624 puolustusalan alihankkijoiden ja pk-yritysten rajatylittävästä markkinoillepääsystä[7],

– ottaa huomioon komission ilmoituksen puolustus- ja turvallisuusalan yhteistyönä toteutettavia julkisia hankintoja koskevista suuntaviivoista (puolustus- ja turvallisuusalan julkisia hankintoja koskeva direktiivi 2009/81/EY) (2019/C 157/01)[8],

– ottaa huomioon syyskuussa 2020 valmistuneen parlamentin tutkimuspalvelujen (EPRS) tutkimuksen ”EU Defence Package: Defence Procurement and Intra Community Transfers Directives”,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A9-0025/2021),

A. ottaa huomioon, että puolustusalan hankintoja koskevalla direktiivillä pyritään ottamaan käyttöön puolustusalan hankintoihin sovellettavia oikeudenmukaisia ja avoimia sääntöjä, jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden puolustusalan yritykset voivat päästä puolustusalan markkinoille muissa jäsenvaltioissa;

B. ottaa huomioon, että siirtodirektiivillä pyritään parantamaan Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden toimintaa, edistämään EU:n puolustusalan toimitusketjun yhdentymistä ja lisäämään toimitusvarmuutta yksinkertaistamalla sääntöjä ja menettelyjä, jotka koskevat EU:n sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja;

C. katsoo, että molemmilla direktiiveillä pyritään vauhdittamaan puolustukseen liittyvien tuotteiden sisämarkkinoita ja vahvistamaan Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden kilpailukykyä;

D. toteaa, että puolustusalan pakettiin kuuluvia direktiivejä tarvitaan, jotta voidaan kehittää edelleen yhteistä eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuskulttuuria, joka perustuu unionin yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin ja jossa kunnioitetaan jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkojen erityisluonnetta;

E. ottaa huomioon, että vuonna 2016 laaditussa komission arvioinnissa todettiin, että puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin tavoitteet oli saavutettu vain osittain, sillä vaikka sen avulla käynnistettiin kilpailun, avoimuuden ja syrjimättömyyden lisääminen EU:n puolustusalan hankintoja koskevilla markkinoilla, näiden tavoitteiden täysimittainen saavuttaminen edellyttää, että jäsenvaltioissa hyödynnetään direktiiviä johdonmukaisesti ja paljon enemmän;

F. toteaa, että EPRS:n tutkimuksessa todettiin, että puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin vaikutukset puolustusalan arvoketjujen eurooppalaistamiseen ovat riittämättömät;

G. ottaa huomioon, että vuonna 2016 laaditusta komission arvioinnista ilmeni, että erot tavassa, jolla siirtodirektiivi oli saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, aiheuttivat merkittäviä esteitä sen tehokkaalle soveltamiselle, mistä ovat seuranneet hidas tai vajavainen soveltaminen yksittäisissä jäsenvaltioissa, vaatimusten ja menettelyjen yleisesti puutteellinen yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden välillä ja suuresti vaihtelevat ehdot ja rajoitukset jäsenvaltioiden julkaisemissa yleisissä siirtoluvissa;

H. ottaa huomioon, että yleisten markkinoillepääsyn esteiden eli maantieteellisen etäisyyden, kielellisten esteiden ja rajatylittävän markkinatuntemuksen puutteen lisäksi puolustusalan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) toimintaan vaikuttavat myös hallinnolliset esteet, kuten toimitusvarmuuteen liittyvät huolenaiheet, alihankintaa koskevien säännösten monimutkaisuus ja luotettavuustodistusten antamiseen liittyvät korkeat kustannukset;

I. ottaa huomioon, että pk-yritykset kohtaavat merkittäviä haasteita osallistuessaan julkisiin hankintamenettelyihin;

J. toteaa, että yksi tärkeä syy pk-yritysten osallistumattomuuteen on se, ettei niillä ole rajatylittävää pääsyä toimitusketjuihin; ottaa huomioon, että puolustusalan toimitusketjuihin liittyy merkittävä kansallinen painotus, joka aiheuttaa lisää haasteita pk-yrityksille, jotka haluaisivat osallistua puolustusalan toimitusketjuihin muissa Euroopan maissa; toteaa, että tämän lisäksi taloudellisista syistä johtuen alkuperäiset laitevalmistajat tekevät yhä alihankintoja lähinnä sellaisilta pk-yrityksiltä, joiden kanssa niillä on jo ennestään yhteistyösuhde;

K. toteaa, että Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoita varten on kehitettävä kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla yhdistetään muodollisesti toisiinsa kaikki nykyisin erilliset osa-alueet, kuten Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma, puolustusalan tutkimusta koskeva unionin valmistelutoimi, Euroopan puolustusrahasto, pysyvä rakenteellinen yhteistyö, asevientiä koskeva EU:n yhteinen kanta, kaksikäyttötuoteasetus, vuoden 2009 puolustusalan paketin kaksi direktiiviä ja tulevat aloitteet, kuten toimitusvarmuutta koskevat yhteiset säännöt;

L. toteaa, että ilman politiikkajohdonmukaisuutta ja erillisten osa-alueiden yhdistämistä vaarana on se, että toimet EU:n tasolla vain lisäävät jo olemassa olevia markkinahäiriöitä ja muita erittäin tehottomia prosesseja ja toimia puolustusalalla;

Puolustusalaan liittyvien tuotteiden sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen kohentamalla puolustusalan paketin täytäntöönpanoa ja sen valvontaa

1. toistaa tukevansa tavoitteita, jotka asetettiin puolustusalan paketin direktiiveissä, jotka annettiin edistämään EU:n puolustusalan toimitusketjun yhdentymistä edelleen ja lisäämään jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta ja avoimuutta, yhdenvertaista kohtelua ja Euroopan puolustusteollisuuden yleistä kilpailukykyä;

2. korostaa, että direktiivien tehokas täytäntöönpano on askel kohti EU:n tavoitetta strategisesta riippumattomuudesta ja Euroopan puolustusunionista; painottaa, että direktiivien ansiosta EU:n puolustuspolitiikka voisi olla yhtenäisempää ja tukea Euroopan puolustusteollisuuden kehittämistä, edellyttäen että jäsenvaltioilla on yhteinen visio ja yhteinen strateginen näkemys Euroopan puolustusaloitteista;

3. pitää valitettavana puolustusalaan liittyvien tuotteiden EU:n sisämarkkinoiden jatkuvaa pirstaloituneisuutta, joka johtaa edelleen tarpeettomiin päällekkäisyyksiin ja tehottomuuden lisääntymiseen jäsenvaltioiden puolustusmenoissa;

4. on tyytyväinen joihinkin myönteisiin suuntauksiin, joita on havaittu puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin vaiheittaisessa täytäntöönpanossa, kuten jäsenvaltioiden tekemien hankintailmoitusten ja tehtyjä sopimuksia koskevien ilmoitusten määrän kasvu ja Tenders Electronic Daily (TED) -tietokannan välityksellä tarjouskilpailutettujen hankintasopimusten osuuden kasvu; painottaa kuitenkin, että hyvin suuri määrä hankintoihin liittyvistä kustannuksista syntyy edelleen direktiivin soveltamisalan ulkopuolella ja että ylivoimainen enemmistö sopimuksista tehdään yhä kansallisella tasolla; painottaa myös, että pk-yritysten on vaikea osallistua hankintamenettelyihin;

5. korostaa, että poikkeuksia koskevien säännösten ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 346 artiklan määräysten järjestelmällinen käyttö jäsenvaltioissa voi heikentää direktiivin täysimääräistä ja asianmukaista täytäntöönpanoa;

6. palauttaa mieliin komission tulkintaohjeet edellytyksistä, joiden perusteella voidaan vedota SEUT-sopimuksen 346 artiklaan puolustusalan hankintojen alalla ja jonka tarkoituksena on estää tämän määräyksen mahdollinen väärinkäyttö ja väärät tulkinnat; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti komission tulkintaohjeita ja pyytää komissiota varmistamaan, että niitä sovelletaan ja niiden noudattamista valvotaan johdonmukaisesti;

7. kehottaa käyttämään asianmukaisesti poikkeuksia ja vastasuoritevaatimuksia puolustusalan hankinnoissa, sillä ne rajoittavat reilua kilpailua Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoilla ja kehottaa etenkin seuraamaan ja valvomaan paremmin hallitusten välistä kauppaa koskevan poikkeuksen asianmukaista käyttöä komission vuonna 2016 hallitusten välisestä kaupasta ja hankintoja koskevan direktiivin soveltamisesta antaman ohjeistuksen mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita tältä osin ilmoittamaan järjestelmällisemmin ja kattavammin poikkeusten käyttöä koskevat yhdenmukaiset, täsmälliset ja vertailukelpoiset tiedot asiaa koskevien komission suuntaviivojen soveltamiseksi ja niitä koskevan valvonnan parantamiseksi; katsoo, että komission olisi kannettava vastuunsa sellaisten poikkeuksien tarpeellisuuden ja oikeasuhtaisuuden seurannassa, joihin jäsenvaltiot vetoavat tehdessään sopimuksia puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolella, ja katsoo, että komission toimien ei pitäisi perustua pääosin teollisuudenalan sille tekemiin valituksiin; kehottaa siksi komissiota tehostamaan toimiaan ja toteuttamaan rohkeita ja ennakoivia toimenpiteitä, joilla estetään poikkeusten väärinkäyttö, ja valvomaan täytäntöönpanoa vakuuttavammin erityisesti varmistamalla rikkomusmenettelyjen vaikuttavuus;

8. katsoo, että on edelleen hyvin tärkeää keskittyä puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja sen valvontaan, ja katsoo, että tämä edellyttää, että jäsenvaltioiden olisi keskityttävä varmistamaan yhdenvertainen kohtelu, avoimuus ja kilpailu sekä takaamaan mahdollisuus osallistua tämän alan julkisiin hankintamenettelyihin ja että komission olisi keskityttävä yhteisten raportointivaatimusten täytäntöönpanoon ja antamaan jäsenvaltioille lisää ohjeita ja tietoa direktiivissä vahvistettujen säännösten soveltamisesta;

9. kehottaa jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti täytäntöön puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin ja kannustaa niitä jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä, joissa puolustusteollisuus on suuri ja vakiintunut toimiala;

10. katsoo, että jotta hankinnat olisi laatuun perustuvia ja ketteriä, joitakin puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä näkökohtia voitaisiin parantaa, kuten direktiivin 2014/24/EY[9] mukaisten avoimen menettelyn, innovaatiokumppanuuksien tai muiden uusien menettelyjen käyttö jäsenvaltioissa, ja kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan kyseistä direktiiviä johdonmukaisesti aina kun se on mahdollista; katsoo kuitenkin, että puolustusalan hankintoja koskevaa direktiiviä ja siirtodirektiiviä ei ole tässä vaiheessa tarpeen tarkistaa, koska nykyinen sääntelykehys on riittävä, jos sen täytäntöönpano, käyttö ja valvonta ovat asianmukaisia;

11. kehottaa siksi komissiota seuraamaan direktiivien täytäntöönpanoa, parantamaan niiden avoimuutta ja antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta, jotta varmistetaan direktiivien johdonmukainen ja täysimääräinen soveltaminen ja siten niiden tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin, sillä vastavuoroisuuden puute voi lannistaa jäsenvaltioita, joissa täytäntöönpanoaste on korkeampi;

12. huomauttaa, että siirtodirektiiviin liittyen uusien välineiden, kuten yleisten siirtolupien, käyttöönotto on suhteellisen vähäistä verrattuna yksittäisiin siirtolupiin, jotka oli tarkoitus korvata uusilla välineillä;

13. huomauttaa lisäksi, että luotettavuustodistusten käyttöönotto on ollut odotettua hitaampaa ja vähäisempää ja että direktiivin tehokkaalle soveltamiselle on edelleen esteitä, kuten erityisesti pk-yritysten keskuudessa vallitseva vähäinen tietämys direktiivin nojalla käytettävistä olevista välineistä, sisämarkkinoilla tarjolla olevista mahdollisuuksista ja jäsenvaltioiden vientivalvonnassaan noudattamasta järjestelmästä sekä yhdenmukaistamisen puute yleisten siirtolupien täytäntöönpanossa, jotka kaikki vaikeuttavat merkittävästi direktiivin tehokasta soveltamista;

14. katsoo siksi, että siirtodirektiivin päätavoitteet on saavutettu vain osittain, erityisesti tavoite, joka koskee puolustukseen liittyvien tuotteiden liikkuvuuden sujuvoittamista sisämarkkinoilla sekä sisämarkkinoiden tehostamista, toimitusvarmuuden parantamista ja kilpailukyvyn kohentamista;

15. korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön puolustukseen liittyvien tuotteiden EU:n sisäisten siirtojen todelliset sisämarkkinat, joilla kansalliset viranomaiset ovat tietoisia siitä, mitä tuotteita siirretään ja minne niitä siirretään, ja joilla vientiluvat ja muut vientirajoitukset on vähennetty vaadittuun minimiin;

16. ottaa tässä yhteydessä huomioon edistyksen, jonka komissio on aikaansaanut yleisten siirtolupien soveltamisalaa ja -ehtoja koskevilla suosituksillaan;

17. kehottaa komissiota parantamaan direktiivin täytäntöönpanoa yksittäisissä jäsenvaltioissa vaatimalla kansallisia viranomaisia ratkaisemaan jäljellä olevat kysymykset;

18. kehottaa lisäämään yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa kansallisten siirtoja valvovien yhteisöjen välillä kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan puuttua sekä vallitseviin eroihin siirtojen valvontaan liittyvissä käytännöissä että jäsenvaltioiden väliseen luottamuspulaan ja arvioida kansallisten yhteyspisteiden nimeämistä EU:n sisäisiin siirtoihin liittyviä kysymyksiä varten;

19. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon komission suositukset, jotka koskevat yleisten siirtolupien soveltamisalaa ja -ehtoja, ja olemaan asettamatta yleisten siirtolupien soveltamisalaan kuuluville siirroille sellaisia lisäehtoja, jotka ovat ristiriidassa suosituksissa lueteltujen ehtojen kanssa tai heikentäisivät niitä; korostaa tarvetta kääntää kansalliset siirtolupia koskevat säännöt ainakin englanniksi; kehottaa komissiota tukemaan ja avustamaan jäsenvaltioita kaikin tavoin yhdenmukaisten yleisten ja yksittäisten siirtolupien kehittämisessä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman ja Euroopan puolustusrahaston hankkeita varten;

20. suhtautuu myönteisesti direktiivin säännöksiin, joilla pyritään edistämään yhteistyössä toteutettavia puolustusalan hankintoja, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia direktiivin tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia aidossa yhteisvastuun hengessä erityisesti Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman ja tulevan Euroopan puolustusrahaston puitteissa;

21. kehottaa komissiota asettamaan painopisteeksi yleisten siirtolupien soveltamisalaa ja ‑ehtoja koskevien suositusten jatkotoimet ja tarkastelemaan mahdollisuutta muuttaa suositukset sitoviksi määräyksiksi, jotta voidaan toteuttaa vaiheittainen yhdenmukaistaminen tulevien vuosien yleisenä tavoitteena;

22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan tietämyksen lisäämiseksi direktiivin välineistä ja hyödyistä erityisesti pk-yritysten keskuudessa;

23. ottaa huomioon strategisen kompassin, jonka avulla on tarkoitus laatia yhteinen uhka-analyysi; katsoo, että puolustusalan paketin olisi oltava yksi sen kulmakivistä, joka edistää vientivalvontaa koskevia toimia;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tiedon laatua, avoimuutta, johdonmukaisuutta ja saatavuutta ja harkitsemaan erityisten tilastoluokituskoodien laatimista, jotta voidaan helpottaa näiden kahden direktiivin täytäntöönpanon seurantaa ja harjoittaa tarkoituksenmukaista valvontaa;

25. korostaa, että jäsenvaltioiden välillä on eroja siinä, kuinka paljon ne julkaisevat hankintailmoituksia TED-portaalissa; korostaa verkossa toimivan CERTIDER-tietokannan (Register of the Certified Defence-related Enterprises) saatavuuden ja käytettävyyden varmistamisen merkitystä; korostaa, että EU:n sisäisistä siirroista on asetettava järjestelmällisesti saataville tietoja, mukaan lukien määrälliset tiedot ja toimilupaluokkien mukaisesti eritellyt tiedot, jotta puolustus- ja aseistustoiminta voidaan ottaa paremmin huomioon; panee merkille, että tällaiset erot heikentävät tietojen luotettavuutta ja voivat aiheuttaa häiriöitä sisämarkkinoilla ja että vastavuoroisuuden puute voi lannistaa jäsenvaltioita, joissa täytäntöönpanoaste on korkeampi;

26. kehottaa komissiota tutkimaan, olisiko mahdollista ottaa käyttöön yhteisiä standardoituja hallinnollisia lomakkeita, jotta voitaisiin keventää yritysten ja erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja luoda eurooppalainen toimintamalli puolustukseen liittyvien tuotteiden siirroille;

27. kehottaa komissiota valvomaan tehokkaasti direktiivien täytäntöönpanoa myös hyödyntämällä enemmän SEUT-sopimuksen 258 artiklassa määrättyä oikeutta käynnistää rikkomusmenettelyjä; pyytää komissiota käynnistämään rikkomusmenettelyjä sen sijaan, että se toimisi ainoastaan teollisuuden tekemien valitusten perusteella;

Markkinoiden hajanaisuuden torjunta ja pk-yritysten osallistumisen edistäminen

28. toteaa, että pk-yritykset vaikuttavat saavan vähemmän sopimuksia puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin nojalla kuin EU:n yleisissä julkisissa hankinnoissa; toteaa myös, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät selvästikään ole käyttäneet alihankintaa koskevia direktiivin säännöksiä säännöllisesti ja jäsennetysti; toteaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat kokeneet nämä säännökset monimutkaisiksi ja vaikeakäyttöisiksi, mikä selittää osittain, miksi direktiivin vaikutus on jäänyt vähäiseksi, ja katsoo, että tästä syystä on sekä rohkaistava pk-yrityksiä osallistumaan tähän prosessiin että yksinkertaistettava menettelyjä;

29. korostaa, että luotettavuustodistusten antamista koskevia menettelyjä pidetään kalliina, pitkinä ja raskaina, minkä vuoksi ne eivät ole helposti pk-yritysten saatavilla eivätkä kiinnosta niitä;

30. pyytää jäsenvaltioita noudattamaan järjestelmällisesti komission suositusta puolustusalan alihankkijoiden ja pk-yritysten rajatylittävästä markkinoillepääsystä, muun muassa vaatimuksia tietojen laadusta, hankintasopimusten jakamisesta osiin tai hankintamenettelystä johtuvan hallinnollisen rasituksen lievittämisestä;

31. katsoo tämän vuoksi, että pk-yritysten osallistumisen lisäämistä koskeva tavoite on saavutettu vain osittain;

32. katsoo, että alihankkijoiden välistä kilpailua koskevilla direktiivin säännöksillä ei ole ollut lainkaan vaikutusta tai niillä on ollut hyvin vähäinen vaikutus alihankkijoiden ja puolustusalan pk-yritysten rajatylittävään markkinoille pääsyyn; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden sisäiset menettelyt mahdollistavat pk-yritysten rajatylittävän osallistumisen ja helpottavat niiden mahdollisuuksia osallistua puolustus- ja turvallisuusalan tarjouskilpailumenettelyihin;

33. panee merkille, että jotkut puolustusmarkkinoilla toimivat pk-yritykset toimivat kaksikäyttötuotteiden parissa, kun taas toiset ovat yhä erikoistuneet erityisesti puolustukseen liittyvään toimintaan ja ovat siksi erityisen riippuvaisia sotilas- ja puolustusalan yrityksistä;

34. kehottaa komissiota jatkamaan työtään ja tutkimaan perusteellisesti, miksi pk-yritysten osallistuminen on edelleen vähäistä;

35. kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta laatia asiaankuuluvia pk-yrityksiä koskeva päivitetty kartoitus, jossa – samalla kun taataan arkaluonteisten tietojen ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu – esiteltäisiin niiden teollisia ja teknologisia valmiuksia ja joka olisi julkisesti muiden jäsenvaltioiden pääurakoitsijoiden saatavilla, jotta ne voivat yksilöidä pk-yritykset, joilla on hanketta varten tarvittavat asianmukaiset valmiudet, sekä ehdottamaan muita toimivia välineitä, joilla voitaisiin lisätä pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin;

36. kehottaa komissiota parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta;

37. katsoo, että jäsenvaltioiden toimilla voitaisiin merkittävästi parantaa puolustusalan pk-yritysten ja alihankkijoiden rajatylittävää markkinoille pääsyä, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan komission suositukset mahdollisimman kattavasti täytäntöön;

38. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään järjestelmällisemmin EU:n nykyisiä välineitä, kuten Yritys-Eurooppa-verkostoa, pk-yritysten rajatylittävän toiminnan tukemiseksi;

Avointen Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden saavuttaminen

39. katsoo, että direktiivien täytäntöönpanon parantaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta saavutetaan sen yleinen tavoite eli parannetaan puolustusalaan liittyvien tuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa ja edistetään avointen Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden muodostumista;

40. kehottaa komissiota edistämään puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan sääntelykehyksen käyttöönottoa, parantamaan yleisten siirtolupien saatavuutta kaikkialla EU:ssa ja puuttumaan luotettavuustodistusten antamista koskevan järjestelmän vähäiseen käyttöön, millä voidaan edistää Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden kehittämistä ja siten parantaa puolustusalaan liittyvien tuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa;

41. kehottaa komissiota toteuttamaan erityistoimia jäsenvaltioiden välisen luottamuksen lisäämiseksi puolustus- ja turvallisuusalalla, jotta edistetään niiden yhteistyötä ja luodaan todelliset sisämarkkinat puolustusalaan liittyville tuotteille;

42. katsoo, että direktiivien tehokas täytäntöönpano tehostaisi myös entisestään viime vuosina käynnistettyjä puolustusaloitteita, erityisesti pysyvää rakenteellista yhteistyötä, puolustuksen koordinoitua vuosittaista tarkastelua, Euroopan puolustusrahastoa ja tarkistettua voimavarojen kehittämissuunnitelmaa, jotka voivat kaikki yhdessä edistää puolustusvoimavarojen yhteistä suunnittelua, kehittämistä, hankintaa ja käyttöä; kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoita tekemällä yhteistyötä hankkeissa, jotka kuuluvat pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja Euroopan puolustusrahaston soveltamisalaan; toteaa tältä osin, että jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tietoa puolustusalan paketin täytäntöönpanosta tähän mennessä saaduista kokemuksista ja siihen liittyvistä parhaista käytännöistä, jotta torjutaan sen epätasaista täytäntöönpanoastetta;

43. korostaa, että aseiden vientiä koskevan EU:n yhteisen kannan johdonmukaisempaa tulkintaa ja täytäntöönpanoa, joissa otetaan huomioon EU:n aseiden vientiä koskevat kahdeksan perustetta, tarvitaan rajoittamaan EU:n puolustusalan sisämarkkinoiden hajanaisuutta ja vahvistamaan sen ulkopolitiikan johdonmukaisuutta; kehottaa puuttumaan mahdollisiin porsaanreikiin siirtodirektiivissä, yhteisessä kannassa ja kaksikäyttötuoteasetuksessa;

44. kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan poliittista tahtoa lisätä EU:n sisäisiä puolustushankintoja ja tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä hyödyntämään yhteistä puolustusalan tutkimusta ja kehittämistä ja yhteisiä puolustusalan hankintoja armeijoidensa yhteentoimivuuden parantamiseksi;

45. kehottaa jatkamaan ponnisteluja Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa edelleen vaivaavien teknologiaan ja innovointiin liittyvien puutteiden ja viipeiden korjaamiseksi, jotta voidaan vähentää Euroopan lisääntyvää riippuvuutta puolustusalan tuonnista; korostaa, että luotettavien ja kattavien eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden ja tehokkaan puolustusalan luomiseksi komission on tehtävä esitys kattavasta EU:n laajuisesta toimitusvarmuusstrategiasta;

46. korostaa, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusyhteistyö ei kuulu kauppa- ja yhteistyösopimuksen piiriin, ja suosittelee asianmukaisen analyysin tekemistä brexitin vaikutuksesta EU:n puolustusmateriaalimarkkinoihin;

47. ottaa huomioon, että Euroopan puolustusmateriaalimarkkinat ovat muuttuneet huomattavasti näiden kahden direktiivin hyväksymisen jälkeen; kehottaa komissiota analysoimaan käytettävissä olevien välineiden tehokkuutta nämä muutokset huomioon ottaen;

°

° °

48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

 

 

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.12.2020)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

direktiivin 2009/81/EY täytäntöönpanosta puolustus- ja turvallisuusalan julkisten hankintojen osalta ja direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanosta puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen osalta

(2019/2204(INI))

Valmistelija: Sven Mikser

 

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. toistaa tukensa vuoden 2008 finanssi- ja talouskriisin yhteydessä laadittujen puolustuspaketin direktiivien tavoitteille, joilla pyritään edistämään EU:n puolustusalan toimitusketjun integrointia ja lisäämään jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta, avoimuutta, yhdenvertaista kohtelua ja Euroopan puolustusteollisuuden yleistä kilpailukykyä; katsoo, että näin voitaisiin korjata nykyiset puutteet puolustusalan operatiivisissa valmiuksissa ja varmistaa, että EU voisi luottaa riittäviin ja strategisiin valmiuksiin, lisätä yhteentoimivuutta, järkeistää puolustusmenoja ja hyödyntää paremmin veronmaksajien rahoja vähentämällä päällekkäisyyksiä, hajanaisuutta ja teollisuuden ylikapasiteettia sekä parantamalla vahvan, innovatiivisen ja kestävän Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan ja hyvin toimivien, luotettavien, avointen, kilpailukykyisten, nykyaikaisten, vankkojen ja tehokkaiden Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden kilpailukykyä; on vakaasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden on parannettava puolustuskykyään ja -valmiuksiaan, ja katsoo, että direktiivien tehokas täytäntöönpano on askel kohti EU:n tavoitetta strategisesta riippumattomuudesta ja Euroopan puolustusunionista kunnioittaen samalla täysin sen liittoutumia ja kumppaneita ja että se vahvistaa sen monenvälistä toimintaa ja on välttämätön osa kehitettäessä Euroopan puolustusteollisuutta sekä sen turvallisuutta ja kykyä puolustautua nykyisiä ja tulevia uhkia vastaan; korostaa, että direktiivien ansiosta Euroopan puolustuspolitiikka voisi olla johdonmukaisempaa edellyttäen, että jäsenvaltioilla on yhteinen visio ja yhteinen strateginen näkemys Euroopan puolustusaloitteista;

2. korostaa komission vuoden 2016 arviointikertomuksissa ja Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) 19. lokakuuta 2020 julkaisemassa tutkimuksessa korostettua edistystä, joka osoittaa, että molemmat direktiivit ovat auttaneet avaamaan puolustusalan sisämarkkinat ja etenemään kohti puolustusalan tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamista, vaikka paljon enemmän edistystä tarvitaankin; kehottaa tekemään ajantasaisempia arviointeja, koska molempien direktiivien käyttöä koskevien luotettavien, täsmällisten ja kattavien tietojen puute haittaa avoimuutta ja valvontaa sekä estää päätöksentekijöitä ja asianomaisia sidosryhmiä arvioimasta täysimääräisesti direktiivien täytäntöönpanoa ja osallistumasta merkitykselliseen prosessiin tehokkaan, vankan ja nykyaikaisen Euroopan puolustusmateriaalitoiminnan luomiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tuottamaan korkealaatuista tietoa molempien direktiivien täytäntöönpanosta ja harkitsemaan erityisten tilastollisten luokituskoodien luomista, jotta voidaan mitata Euroopan puolustusteollisuuden rakenteen kehitystä ja arvioida puolustusalan arvoketjujen eurooppalaistumista; kehottaa jäsenvaltioita panemaan molemmat direktiivit täysimääräisesti täytäntöön ja soveltamaan niitä ja kehottaa komissiota varmistamaan, että sen tulkintaohjeet pannaan täytäntöön ja niitä valvotaan johdonmukaisesti ja täysimääräisesti, myös käyttämällä rikkomismenettelyjä, jotta vältetään niiden epäyhtenäinen soveltaminen eri jäsenvaltioissa; toivoo, että komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston (DEFIS) perustaminen, joka on tuonut näiden kahden direktiivin seurannan ja hallinnoinnin saman katon alle, johtaa myös näiden kahden direktiivin välisten yhteyksien vahvistumiseen ja lopulta puolustusteollisuuden todelliseen integroimiseen sisämarkkinoihin;

3. pitää valitettavana Euroopan puolustusmarkkinoiden jatkuvaa pirstaloitumista, joka johtaa edelleen tarpeettomiin päällekkäisyyksiin, tehottomien hankkeiden lisääntymiseen ja jäsenvaltioiden puolustusmenojen tehottomaan käyttöön; korostaa, että puolustusteollisuuden syvempi yhdentyminen on tarpeen EU:n tasolla, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian seuraukseksi odotettu talouden taantuma, joka todennäköisesti aiheuttaa painetta puolustusbudjetteihin; katsoo, että direktiivien tehokas täytäntöönpano tehostaisi entisestään viime vuosina käynnistettyjä puolustusaloitteita, erityisesti puolustuksen koordinoitua vuosittaista tarkastelua (CARD), pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PESCO) ja Euroopan puolustusrahastoa (EDF); korostaa kuitenkin EDF:n, Euroopan rauhanrahaston ja sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen huomattavia leikkauksia ja pitää niitä valitettavina;

4. korostaa huolta toimitusketjujen mahdollisesta uudelleenkansallistamisesta, joka olisi ristiriidassa direktiivien tavoitteiden kanssa; kehottaa jatkamaan ponnisteluja Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa jatkuvasti vaivaavien teknologiaan ja innovointiin liittyvien puutteiden ja viiveiden korjaamiseksi, jotta voidaan vähentää Euroopan lisääntyvää riippuvuutta puolustusalan tuonnista; korostaa, että luotettavien ja kattavien eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden ja tehokkaan puolustusalan luomiseksi komission on esitettävä kattava EU:n laajuinen toimitusvarmuusstrategia;

5. tunnustaa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen yhteistyön merkityksen puolustusteollisuuden alalla sekä yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan jo olemassa olevan yhteistyön tärkeyden;

Puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimusten tekomenettelyä koskeva direktiivi 2009/81/EY

6. korostaa, että valtaosa sopimuksista tehdään edelleen kansallisesti; pitää valitettavana jatkuvaa avoimuuden puutetta ja sitä, että eräät hankintakäytännöt ovat edelleen huomattavan vaikeaselkoisia; pitää valitettavana poikkeusten ja vastasuoritteiden laajaa käyttöä, mikä rajoittaa reilua kilpailua Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoilla; kehottaa vähentämään poikkeusten ja vastasuoritteiden käyttöä puolustushankinnoissa, mikä mahdollistaisi Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan nopeamman ja paremman kehittämisen yhtenä molempien direktiivien keskeisistä strategisista tavoitteista; kehottaa jäsenvaltioita raportoimaan järjestelmällisesti ja kattavasti poikkeusten käyttöä koskevista yhdenmukaisista, täsmällisistä ja vertailukelpoisista tiedoista valvonnan parantamiseksi ja asiaa koskevien komission suuntaviivojen soveltamiseksi; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan ja toteuttamaan rohkeita ja ennakoivia toimenpiteitä, joilla estetään poikkeusten väärinkäyttö ja pannaan direktiivi täytäntöön erityisesti varmistamalla rikkomusmenettelyjen tehokkuus;

7. panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot hankintailmoitusten julkaisemistiheydessä; huomauttaa, että tämänkaltaiset erot voivat aiheuttaa häiriöitä sisämarkkinoilla ja että vastavuoroisuuden puute voi lannistaa korkeamman täytäntöönpanoasteen jäsenvaltioita;

8. korostaa tarvetta varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tiukasti poikkeusten soveltamisedellytyksiä ja rajoittavat tiukasti erityisesti SEUT-sopimuksen 346 artiklan mahdollista väärinkäyttöä etenkin monikansallisten toimitusketjujen ja monikansallisen puolustusyhteistyön uudessa todellisuudessa, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja yhdenvertaisuutta; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti komission tulkintaohjeita edellytyksistä, joiden perusteella voidaan vedota 346 artiklaan; kehottaa määrittelemään selkeästi niiden tuotteiden tyypit ja ominaisuudet, joihin voidaan soveltaa poikkeuksia, sekä tarkastelemaan huolellisesti jäsenvaltioiden 346 artiklan nojalla esittämien poikkeusten tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta erityisesti silloin, kun niiden käyttö voi vahingoittaa Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä;

9. muistuttaa asiantuntijoiden varoituksista, joiden mukaan Euroopan puolustusteollisuus ja sen teknologiset innovointivalmiudet vääjäämättä heikkenevät, mikäli jäsenvaltiot jatkavat nykyisiä käytäntöjään, joissa keskimäärin alle 20 prosenttia puolustusmateriaalihankinnoista johtaa yhteistyöhankkeisiin;

10. suhtautuu myönteisesti direktiivin säännöksiin, joilla pyritään edistämään puolustusalan yhteistyössä toteutettavia hankintoja, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia direktiivin tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia aidossa solidaarisuuden hengessä, erityisesti Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) ja tulevan Euroopan puolustusrahaston (EDF) puitteissa; suosittelee, että merkittävät puolustushankkeet, joita jäsenvaltiot toteuttavat tällä hetkellä kahdenvälisesti tai monikansallisesti EU:n puolustusaloitteiden ulkopuolella, olisi sisällytettävä puolustusaloitteisiin, jotta hankkeisiin halukkaat jäsenvaltiot voivat osallistua niihin merkityksellisesti ja jotta varmistetaan toimien johdonmukaisuus, vältetään päällekkäisyyksiä hyödyntämällä paremmin veronmaksajien rahoja ja taataan johdonmukainen lisäarvo koko unionille; kehottaa tehostamaan yhteistyötä puolustusalan yhteisten tutkimus- ja kehitystyöhankkeiden ja hankintojen avulla Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehittämisen tukemiseksi;

11. toteaa, että pk-yritysten osallistuminen puolustusalan hankintoihin on edelleen vähäistä; kannustaa jäsenvaltioita puuttumaan tämän syihin, pyrkimään madaltamaan osallistumiskynnystä ja vähentämään pk-yrityksille aiheutuvia rasitteita sekä noudattamaan järjestelmällisesti komission vuonna 2018 antamaa suositusta alihankkijoiden ja pk-yritysten rajat ylittävästä markkinoillepääsystä, erityisesti kun on kyse tarjouskilpailujen kääntämisestä, suurten hankintaohjelmien ilmoittamisesta etukäteen tai niiden jakamisesta pienempiin eriin, samalla kun otetaan huomioon ohjelmien kustannukset ja aikataulu; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan pk-yritysten ja erityisesti kehittyvien ja murroksellisten teknologioiden alalla toimivien pk-yritysten teknologisten valmiuksien ajantasaisen ja todenmukaisen kartoituksen, jotta muissa jäsenvaltioissa toimivat pääurakoitsijat voivat tunnistaa pk-yritykset, joilla on tarvittavat valmiudet yhteisen hankkeen käynnistämiseksi, ja jotta mahdollistetaan reilu ja avoin kilpailua ja tehostetaan sitä sekä lisätään yhteistoimintaa pk-yritysten kanssa samalla kun tuetaan avoimuuden lisäämistä;

Unionin sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskeva direktiivi 2009/43/EY

12. kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan täyttä poliittista tahtoa direktiivin 2009/43/EY säännösten tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja EU:n sisäisten puolustushankintojen ja tutkimus- ja kehitysyhteistyön lisäämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään yhteisiä puolustusalan hankintoja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa asevoimiensa yhteentoimivuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita direktiivin täytäntöönpanossa ja jatkamaan vuoropuhelua kansallisten viranomaisten kanssa tästä asiasta;

13. kehottaa komissiota edistämään pk-yritysten osallistumista rajat ylittäviin hankkeisiin ja lisäämään tietoisuutta direktiivin välineistä ja hyödyistä erityisesti pk-yritysten osalta;

14. korostaa, että aseiden vientiä koskevan EU:n yhteisen kannan johdonmukaisempaa tulkintaa ja täytäntöönpanoa tarvitaan rajoittamaan EU:n puolustusalan sisämarkkinoiden hajanaisuutta ja vahvistamaan sen ulkopolitiikan johdonmukaisuutta; korostaa, että neuvosto totesi 16. syyskuuta 2019 antamissaan päätelmissä, että Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseen olisi liityttävä tiiviimpi yhteistyö ja lähentyminen sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvonnan alalla; kehottaa puuttumaan kaikkiin porsaanreikiin, epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitaisuuksiin tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa direktiivissä, yhteisessä kannassa ja kaksikäyttötuoteasetuksessa; korostaa, että on tärkeää ottaa täysimääräisesti huomioon direktiivin 2009/43/EY 4 artiklan 8 kohta; korostaa, että ennakkolupaa tuotteiden ja komponenttien jälleenvientiin ei enää vaadita, jos yhteistä kantaa tulkitaan ja pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti;

15. suosittelee asianmukaisen analyysin tekemistä molempien direktiivien vaikutuksesta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusyhteistyöhön brexitin jälkeisessä tilanteessa; kehottaa laatimaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä puolustusalan yhteistyötä koskevat erityissäännökset osapuolten vastaisuudessa tekemien sopimusten erityispiirteiden mukaisiksi;

16. pitää valitettavana yleisten siirtolupien rajallista käyttöä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään avoimuutta panemalla perusteellisemmin täytäntöön komission antamat suositukset yleisten siirtolupien käytön piiriin kuuluvien tuotteiden soveltamisalan ja ehtojen yhdenmukaistamisesta; kehottaa komissiota arvioimaan suositustensa täytäntöönpanoa ja laatimaan siitä kertomuksen; korostaa, että jäsenvaltioiden on toimitettava kansallisia siirtolupia koskevien asetusten käännökset; kehottaa komissiota tukemaan ja avustamaan jäsenvaltioita täysimääräisesti yhdenmukaisten yleisten ja yksittäisten siirtolupien kehittämisessä EDIDP- ja EDF-hankkeita varten;

17. korostaa, että on tärkeää varmistaa puolustusalan yritysten rekisteriä koskevan Certider-verkkotietokannan saatavuus ja käytettävyys, asettaa järjestelmällisesti saataville yksityiskohtaiset tiedot EU:n sisäisistä aseiden siirroista ja pohtia tarvetta päivittää nykyistä tilastollista viitekehystä puolustus- ja varustelutoiminnan huomioon ottamiseksi, jotta voidaan harjoittaa tarkoituksenmukaista valvontaa ja arvioida asianmukaisesti direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita raportoimaan vuosittain Euroopan komissiolle yleisten ja yksittäisten siirtolupien käytöstä; kehottaa komissiota pitämään Certider-tietokannan yleisiä siirtolupia koskevan osan ajan tasalla; kehottaa tätä varten jäsenvaltioita ilmoittamaan järjestelmällisesti komissiolle kaikista niiden yleisiin siirtolupiin tehdyistä muutoksista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	10.12.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	51 10 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, Maria Arena, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Lars Patrick Berg, Anna Bonfrisco, Reinhard Bütikofer, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Włodzimierz Cimoszewicz, Katalin Cseh, Tanja Fajon, Anna Fotyga, Michael Gahler, Kinga Gál, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Karol Karski, Dietmar Köster, Andrius Kubilius, Ilhan Kyuchyuk, David Lega, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Jaak Madison, Claudiu Manda, Lukas Mandl, Thierry Mariani, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Tonino Picula, Manu Pineda, Kati Piri, Giuliano Pisapia, Jérôme Rivière, María Soraya Rodríguez Ramos, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Tineke Strik, Hermann Tertsch, Hilde Vautmans, Harald Vilimsky, Idoia Villanueva Ruiz, Thomas Waitz, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Isabel Wiseler-Lima, Salima Yenbou, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andor Deli, Markéta Gregorová, Bart Groothuis

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

51	+
EPP	Traian Băsescu, Michael Gahler, Kinga Gál, Sunčana Glavak, Andrius Kubilius, David Lega, Miriam Lexmann, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Lukas Mandl, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Gheorghe-Vlad Nistor, Radosław Sikorski, Isabel Wiseler-Lima, Alexander Alexandrov Yordanov, Željana Zovko, Andor Deli
S&D	Maria Arena, Włodzimierz Cimoszewicz, Tanja Fajon, Raphaël Glucksmann, Claudiu Manda, Sven Mikser, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Kati Piri, Giuliano Pisapia, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Sergei Stanishev
RENEW	Petras Auštrevičius, Katalin Cseh, KLemen Grošelj, Bernard Guetta, Ilhan Kyuchyuk, Nathalie Loiseau, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Hilde Vautmans, Bart Groothuis
VERTS	Alviina Alametsä, Reinhard Bütikofer, Jordi Solé, Tineke Strik, Thomas Waitz, Salima Yenbou, Markéta Gregorová
NI	Fabio Massimo Castaldo, Márton Gyöngyösi

 

10	-
S&D	Dietmar Köster
ID	Lars Patrick Berg, Jaak Madison, Thierry Mariani, Jérôme Rivière, Harald Vilimsky
ECR	Charlie Weimers
GUE	Manu Pineda, Idoia Villanueva Ruiz
NI	Kostas Papadakis

 

7	0
ID	Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi
ECR	Anna Fotyga, Karol Karski, Jacek Saryusz-Wolski, Hermann Tertsch, Witold Jan Waszczykowski

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	22.2.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 3 10
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Andrus Ansip, Alessandra Basso, Brando Benifei, Adam Bielan, Biljana Borzan, Vlad-Marius Botoş, Markus Buchheit, Anna Cavazzini, Dita Charanzová, Deirdre Clune, David Cormand, Carlo Fidanza, Evelyne Gebhardt, Alexandra Geese, Sandro Gozi, Maria Grapini, Svenja Hahn, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Arba Kokalari, Marcel Kolaja, Kateřina Konečná, Andrey Kovatchev, Jean-Lin Lacapelle, Morten Løkkegaard, Adriana Maldonado López, Antonius Manders, Beata Mazurek, Leszek Miller, Dan-Ştefan Motreanu, Anne-Sophie Pelletier, Miroslav Radačovský, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Tom Vandenkendelaere, Kim Van Sparrentak, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marco Campomenosi, Maria da Graça Carvalho, Krzysztof Hetman, Sven Mikser, Tsvetelina Penkova, Barbara Thaler, Edina Tóth

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

32	+
ECR	Adam Bielan, Carlo Fidanza, Eugen Jurzyca, Beata Mazurek
NI	Miroslav Radačovský, Marco Zullo
PPE	Maria da Graça Carvalho, Deirdre Clune, Krzysztof Hetman, Arba Kokalari, Andrey Kovatchev, Antonius Manders, Dan-Ştefan Motreanu, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Barbara Thaler, Edina Tóth, Tom Vandenkendelaere
Renew	Andrus Ansip, Vlad-Marius Botoş, Dita Charanzová, Sandro Gozi, Svenja Hahn, Morten Løkkegaard
S&D	Brando Benifei, Biljana Borzan, Maria Grapini, Adriana Maldonado López, Sven Mikser, Leszek Miller, Tsvetelina Penkova, Christel Schaldemose

 

3	-
S&D	Evelyne Gebhardt
The Left	Kateřina Konečná, Anne-Sophie Pelletier

 

10	0
ID	Alessandra Basso, Markus Buchheit, Marco Campomenosi, Virginie Joron, Jean-Lin Lacapelle
Verts/ALE	Anna Cavazzini, David Cormand, Alexandra Geese, Marcel Kolaja, Kim Van Sparrentak

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76–136.
• [2] EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1–36.
• [3] Komission ilmoitus puolustus- ja turvallisuusalan yhteistyönä toteutettavia julkisia hankintoja koskevista suuntaviivoista (puolustus- ja turvallisuusalan julkisia hankintoja koskeva direktiivi 2009/81/EY) (2019/C 157/01) ja komission ilmoitus hallitusten välisten hankintasopimusten myöntämistä puolustus- ja turvallisuusalalla koskevista suuntaviivoista (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY 13 artiklan f alakohta) (2016/C 450/01).
• [4] Puolustusalan alihankkijoiden ja pk-yritysten rajatylittävästä markkinoillepääsystä 20. huhtikuuta 2018 annettu komission suositus (EU) 2018/624.
• [5] EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76.
• [6] EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.
• [7] EUVL L 102, 23.4.2018, s. 87.
• [8] EUVL C 157, 8.5.2019, s. 1.
• [9] EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.