MIETINTÖ Euroopan datastrategiasta

2.3.2021 - (2020/2217(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Miapetra Kumpula‑Natri

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan, joka koskee EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja jossa viitataan muun muassa toimiin, joilla pyritään edistämään innovoinnin ja teknologisen kehittämisen antamien teollisten mahdollisuuksien parempaa hyväksikäyttöä,

– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 114 artiklan,

– ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 2 ja 16 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

– ottaa huomioon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koskevasta vuosien 2020–2023 strategiasta 21. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Open source software strategy 2020–2023” (C(2020)7149),

– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066) ja yritysten ja viranomaisten välistä datan yhteiskäyttöä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportin ”Towards a European strategy on business-to-government data sharing for the public interest”,

– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2020 julkaistun komission alustavan vaikutustenarvioinnin lainsäädäntökehyksestä yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnointia varten ”Legislative framework for the governance of common European data spaces”,

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19-pandemian torjuntaa tukevien sovellusten tietosuojaa koskevat ohjeet”[1],

– ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2020 annetun komission suosituksen (EU) 2020/518 unionin yhteisestä välineistöstä teknologian ja datan käyttöä varten covid-19-kriisin torjumiseksi ja siitä ulospääsemiseksi erityisesti mobiilisovellusten ja anonymisoidun liikkuvuusdatan käytön osalta[2],

– ottaa huomioon avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024[3] (avointa dataa koskeva direktiivi),

– ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

– ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” (COM(2018)0232) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0125),

– ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/790 tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä[4],

– ottaa huomioon 10. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi – Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille” (COM(2017)0228) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2017)0155),

– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen” (COM(2017)0009) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2017)0002),

– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0300),

– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0110),

– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2016)0106 ja SWD(2016)0107),

– ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679[5] (yleinen tietosuoja-asetus),

– ottaa huomioon muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1807[6],

– ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680[7] (direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta),

– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0100),

– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2014)0214),

– ottaa huomioon tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU[8] ja sen nojalla annetut delegoidut säädökset,

– ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY[9] (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi),

– ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2020 julkaistun yhteisen eurooppalaisen etenemissuunnitelman covid-19-rajoitusten purkamiseksi,

– ottaa huomioon 15. lokakuuta 2020 annetun jäsenvaltioiden yhteisen julistuksen seuraavan sukupolven pilvipalvelujen luomisesta EU:n yrityksille ja julkiselle sektorille,

– ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta[10],

– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät pitkälle digitalisoidun Euroopan tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen ja digitaalisen ja taloudellisen kilpailukyvyn sekä digitaalisen yhteenkuuluvuuden tehostamisesta koko unionissa,

– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 16. heinäkuuta 2020 asiassa C-311/18 (Schrems II) antaman tuomion,

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[11],

– ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman tekoälyä ja robotiikkaa koskevasta kokonaisvaltaisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta[12],

– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista[13],

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta”[14],

– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten[15],

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman autonomisista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä[16],

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen”[17],

– ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2020 julkaistun vuotuisen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin tulokset,

– ottaa huomioon covid-19-pandemista elpymistä käsittelevän 5. kesäkuuta 2020 julkaistun Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kertomuksen ”Building back better: a sustainable, resilient recovery after COVID-19”,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0027/2021),

A. toteaa, että digitalisaatio muuttaa edelleen taloutta, yhteiskuntaa ja kansalaisten jokapäiväistä elämää ja että tämän muutoksen ytimessä on data, jonka määrä kaksinkertaistuu 18 kuukauden välein; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti tallennetun datan määrän odotetaan kasvavan vuonna 2018 olleesta 33 tsettatavusta 175 tsettatavuun vuonna 2025[18]; toteaa, että tämä muutosprosessi ja kasvuvauhti vain kiihtyvät tulevaisuudessa;

B. ottaa huomioon, että taloudellisten mahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi digitalisaatiolla on merkitystä myös unionin turvallisuuden, geopoliittisen selviytymis- ja palautumiskyvyn ja strategisen riippumattomuuden kannalta;

C. toteaa, että EU tarvitsee yhteentoimivaa, joustavaa, skaalautuvaa ja luotettavaa tietotekniikka-arkkitehtuuria, joka pystyy tukemaan kaikkein innovatiivisimpia sovelluksia; ottaa huomioon, että tekoäly on yksi 2000-luvun strategisista teknologioista sekä maailmanlaajuisesti että Euroopassa[19]; toteaa, että EU:ssa tarvitaan myös riittävä infrastruktuuri ja erityisesti erittäin tehokkaita laitteita sovellusten käyttämistä ja datan tallentamista varten;

D. katsoo, että data on talouden kestävän elpymisen, kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen kannalta olennainen resurssi; katsoo, että datavetoiset teknologiat voisivat tarjota mahdollisuuden vähentää ihmisten altistumista haitallisille ja vaarallisille työoloille ja tukea yhteiskunnallista edistystä ja niillä voisi olla merkittävä rooli siirryttäessä vihreisiin ja ilmastoneutraaleihin yhteiskuntiin ja Euroopan ja sen yritysten maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamisessa;

E. katsoo, että Euroopan datastrategian olisi oltava yhdenmukainen pk-yritysstrategian ja teollisuusstrategian kanssa, sillä se on keskeisessä asemassa teollisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa ja siitä on hyötyä eurooppalaisille yrityksille, myös pk-yrityksille, ja se auttaa niitä kohtaamaan digitaalisen siirtymän menestyksekkäästi; toteaa, että suurten yritysten ja pk-yritysten välillä on edelleen eroja edistyneiden digitaalisten teknologioiden käytössä; katsoo, että datan käytön kannustaminen ja sen saannin ja saatavuuden lisääminen sekä oikeusvarmuuden parantaminen voivat antaa kilpailuetua mikroyrityksille, pk-yrityksille ja startup-yrityksille, jotta niiden on mahdollista hyödyntää digitaalisen siirtymän etuja;

F. toteaa, että julkisen sektorin ja valtion kansallisella ja paikallisella tasolla tuottama data on resurssi, joka voi edistää tehokkaasti sellaista talouskasvua ja sellaisten uusien työpaikkojen luomista, joita voidaan hyödyntää tekoälyjärjestelmien ja data-analytiikan kehittämisessä, ja edistää vahvempaa, kilpailukykyisempää ja paremmin yhteenliitettyä teollisuutta;

G. toteaa, että on olemassa erilaisia aloitteita, joilla edistetään naisten osallistumista tieto- ja viestintätekniikkaan ja alan moninaisuutta; toteaa, että sukupuolten välinen kuilu on edelleen olemassa kaikilla digitaalisen teknologian aloilla ja että tekoäly ja kyberturvallisuus ovat aloja, joilla kuilu on suurin; toteaa, että sukupuolten välinen kuilu vaikuttaa konkreettisesti tekoälyn kehittämiseen, sillä tekoäly on pääasiassa miesten suunnittelemaa, ja tämä pahentaa ja vahvistaa stereotypioita ja vääristymiä;

H. ottaa huomioon, että Euroopan datastrategiasta annetussa komission tiedonannossa todetaan, että tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristöjalanjäljen arvioidaan olevan 5–9 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta ja sen osuuden maailman kasvihuonekaasupäästöistä arvioidaan olevan yli 2 prosenttia; katsoo, että digitaalialalla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää maailman hiilipäästöjen vähentämistä; toteaa, että vuonna 2018 tehdyn komission alaisuudessa toimivan yhteisen tutkimuskeskuksen tekoälyä koskevan tutkimuksen mukaan datakeskusten ja datansiirtojen osuus unionin sähkön kokonaiskulutuksesta saattaa olla 3–4 prosenttia; toteaa, että komissio odottaa datakeskusten kulutuksen kasvavan 28 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2030[20]; toteaa, että 47 prosenttia digitaalialan hiilipäästöistä johtuu kuluttajille tarkoitetuista laitteista, kuten tietokoneista, älypuhelimista, tableteista ja muista verkkoon liitetyistä laitteista; katsoo, että on välttämätöntä minimoida digitaalisen teknologian ekologinen jalanjälki ja erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä;

I. katsoo, että unionin on toteutettava kiireellisesti toimia datan hyödyntämiseksi rakentamalla kilpailukykyinen, innovoinnille suotuisa, eettisesti kestävä, ihmiskeskeinen, luotettava ja turvallinen tietoyhteiskunta, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, perusoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ja jonka tavoitteena on luoda yhteistyössä koulutusjärjestelmän ja kulttuurialan yritysten kanssa uusi avoin ja osallistava osaamistalous, jossa varmistetaan oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja yrittäjyyteen etenkin uusien sukupolvien keskuudessa ja jossa edistetään sosiaalisen innovoinnin muotoja ja uusia liiketoimintamalleja; toteaa, että investoinnit pilvipalveluja ja massadataa koskeviin taitoihin voivat auttaa yrityksiä, jotka eivät vielä hyödynnä teknologiaa, saamaan liiketoimintansa menestymään; toteaa, että teknologian eturintamassa olevina pidettyjen yritysten on jatkuvasti hankittava ajankohtaisia tietoja viimeaikaisista innovaatioista, jotta ne eivät menetä kilpailuetuaan;

J. toteaa, että markkinoiden keskittyminen on ominaista pilvipalvelujen markkinoille (infrastruktuuripalvelu, alustapalvelu ja sovelluspalvelu), mikä voi johtaa startup- ja pk-yritysten sekä muiden eurooppalaisten toimijoiden epäedulliseen kilpailuasemaan datataloudessa; katsoo, että komission olisi varmistettava kilpailulle avoimet markkinat yhteentoimivuuden, siirrettävyyden ja avoimien infrastruktuurien avulla ja seurattava valppaasti merkittävien toimijoiden mahdollista markkina-aseman väärinkäyttöä;

K. katsoo, että unionin maanseurantajärjestelmää Copernicuksen olisi käytettävä esimerkkinä sosioekonomisista hyödyistä, joita vapaasti ja avoimesti saatavilla olevista suurista datamääristä voi olla unionin kansalaisille ja yrityksille;

L. katsoo, että kaikessa henkilötietojen ja yhdistetyn teollisen datan käytössä olisi noudatettava yleistä tietosuoja-asetusta ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä; toteaa, että Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 46 prosenttia eurooppalaisista haluaisi valvoa aktiivisemmin henkilötietojensa, kuten terveys-, energiankulutus- ja ostotottumustietojen, käyttöä;

M. toteaa, että perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan ja SEUT-sopimuksen 16 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan;

N. toteaa, että perusoikeuskirjan mukaan jokaisella on myös oikeus sananvapauteen ja tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta;

O. toteaa, että työntekijöitä koskevan datan käsittelystä on tullut yhä monimutkaisempaa; toteaa, että työntekijät käyttävät yhä useammissa yhteyksissä teknologioita, sovelluksia, ohjelmistoja, seurantalaitteita, sosiaalista mediaa tai ajoneuvoissa olevia laitteita, jotka seuraavat heidän terveyttään, biolääketieteellisiä tietojaan, viestintäänsä ja vuorovaikutustaan muiden kanssa sekä osallistumis- ja keskittymistasoaan tai käyttäytymistään; katsoo, että työntekijät ja ammattiliitot olisi otettava tiiviimmin mukaan tällaisen datankäsittelyn suunnitteluun; toteaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 88 artikla koskee tietojen käsittelyä työelämän yhteydessä;

P. katsoo, että yritysten välistä (B2B) ja yritysten ja viranomaisten välistä (B2G) datan yhteiskäyttöä koskevien aloitteiden avulla voidaan vastata yhteiskunnallisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin; katsoo, että datan yhteiskäytön kannustimiin voivat kuulua muun muassa oikeudenmukaiset korvaukset, parhaiden käytäntöjen vaihtaminen ja julkisen tunnustuksen ohjelmat;

Q. katsoo, että erityisesti käyttötarkoituksen rajoittamisen ja tietojen minimoinnin näkökohtia olisi valvottava asianmukaisesti; toteaa, että yksityisyyden suojan olisi oltava edelleen painopisteenä; toteaa, että on olemassa muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä annetun asetuksen (EU) 2018/1807 mukaisia muita kuin henkilötietoja ja avointa dataa koskevan direktiivin mukaisia julkisen sektorin hallussa olevia tietoja;

R. katsoo, että henkilötietojen käsittely terveydenhuoltoalalla on erityisen arkaluontoista ja ettei potilaiden terveyttä koskevia henkilötietoja saisi antaa ilman näiden täyttä ja tietoista suostumusta; katsoo, että terveydenhuoltoalalla on erityisen tärkeää taata yksilöiden oikeuksien korkeatasoinen suojelu ja noudattaa tietojen rajoittamisen ja minimoinnin periaatteita;

S. katsoo, että Euroopan yhteisestä datastrategiasta olisi oltava hyötyä Euroopan liikenne- ja matkailualoille ja sen olisi edistettävä siirtymistä turvalliseen, kestävään ja tehokkaaseen liikennejärjestelmään ja varmistettava samalla riittävä yhteentoimivuus muiden alojen kanssa;

T. toteaa, että liikennealalla datan yhteiskäytöllä pyritään parantamaan liikenteenhallintaa ja siten turvallisuutta, kestävyyttä, tietojen minimointia sekä henkilö- ja tavaraliikenteen tehokkuutta;

U. ottaa huomioon, että unioni on jo ryhtynyt toimiin säännelläkseen sitä, miten dataa olisi käytettävä ja tallennettava liikennealalla, muun muassa antamalla asetuksen (EU) 2020/1056[21] sähköisistä kuljetustiedoista, direktiivin (EU) 2019/1936[22] tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta, asetuksen (EU) 2019/1239[23] eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi (COM(2019)0038);

V. katsoo, että unionin olisi oltava aktiivinen maailmanlaajuinen toimija arvoihinsa perustuvien sääntöjen ja normien asettamisessa;

W. ottaa huomioon, että 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen varoista myönnetään digitaaliseen infrastruktuuriin ja digitaalisiin valmiuksiin, joilla edistetään unionin digitaalista siirtymää ja tuetaan siten datataloutta;

Yleistä

1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan datastrategiasta; katsoo, että strategia on ennakkoedellytys eurooppalaisten yritysten kannattavuudelle ja maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja syntymässä olevan tekoälyn edistymiselle ja olennaisen tärkeä askel kohti oikeuksiin ja EU:n arvoihin perustuvan tietoyhteiskunnan rakentamista ja niiden edellytysten määrittämistä, joiden avulla unioni saavuttaa johtoaseman datataloudessa, sekä kyseisen aseman luomista, mikä johtaa parempiin palveluihin, kestävään kasvuun ja laadukkaisiin työpaikkoihin; katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden kasvun ja kukoistuksen kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa luottamus digitaalisiin palveluihin ja turvallisiin älykkäisiin tuotteisiin ja että luottamuksen varmistamisen olisi oltava sekä julkisen politiikan että liiketoimintamallien ytimessä;

2. toteaa, että covid-19-kriisi on tuonut esille laadukkaiden ja reaaliaikaisten tietokantojen, tietojenvaihdon ja datan yhteiskäytön roolin ja tarpeen sekä infrastruktuurin ja ratkaisujen yhteentoimivuuden puutteet kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa digitaalisen muutoksen ja laajan teknologiavalikoiman saatavuuden vaikutusta unionin talouteen ja yhteiskuntaan; pitää myönteisenä sitoumusta perustaa alakohtaisia data-avaruuksia; katsoo, että on olennaisen tärkeää nopeuttaa yhteisen eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustamista muiden aloitteiden nopeuttamisen lisäksi;

3. korostaa, että tuleva dataan liittyvä lainsäädäntö olisi laadittava siten, että sillä helpotetaan teknologian kehittämistä, innovointia, datan saatavuutta, yhteentoimivuutta ja rajatylittävää siirrettävyyttä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tarkastelemaan ja kartoittamaan nykyistä lainsäädäntöä ja arvioimaan tämän perusteella, mitä mukautuksia ja lisävaatimuksia tarvitaan datayhteiskunnan ja -talouden tukemiseksi ja oikeudenmukaisen kilpailun ja oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi kaikille asiaankuuluville toimijoille; kehottaa unionia toimimaan johtoasemassa dataa koskevan kansainvälisen kehyksen perustamisessa kansainvälisiä sääntöjä noudattaen;

4. kehottaa komissiota toteuttamaan etukäteen vaikutustenarvioinnin siitä, edellyttääkö datavetoinen digitaalitalous muutoksia tai mukautuksia nykyiseen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan oikeudelliseen kehykseen, jotta voidaan edistää innovointia ja uusien digitaaliteknologioiden käyttöönottoa; pitää myönteisenä komission aikomusta tarkistaa tietokantadirektiiviä[24] ja selventää edelleen liikesalaisuuksien suojaamisesta annetun direktiivin (EU) 2016/943[25] soveltamista;

5. katsoo, että datan vapaan liikkuvuuden unionissa on pysyttävä perusperiaatteena, ja korostaa sen keskeistä roolia datatalouden koko potentiaalin hyödyntämisessä; korostaa, että saatavilla olevan datan määrän merkittävä lisääntyminen, joka johtuu pääosin älykkäistä verkkoon liitetyistä laitteista sekä datan laajemmasta saatavuudesta ja käytöstä, voi aiheuttaa haasteita, jotka liittyvät datan laatuun, vääristymiseen, suojeluun ja turvallisuuteen, tai epäreiluja kaupankäynnin olosuhteita, joihin on puututtava; katsoo, että datastrategian tavoitteiden saavuttaminen ei saisi vääristää aiheettomasti kilpailulle avoimia markkinoita unionissa;

6. muistuttaa, että henkilötietojen käsittelyssä, mihin kuuluu myös niiden siirtäminen, on aina noudatettava tietosuojaa koskevaa unionin säännöstöä ja että mahdollisen tulevan alakohtaisen tai tiettyä tarkoitusta varten säädetyn lainsäädännön on oltava sen mukaista;

7. muistuttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojaviranomaisten on valvottava kaikkia tulevia ehdotuksia, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä, jotta voidaan varmistaa, että innovoinnissa otetaan huomioon myös kansalaisten oikeuksiin kohdistuvat vaikutukset; kehottaa laatimaan säädökset nykyisen lainsäädännön ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen pohjalta ja yhdenmukaistamaan tulevat säädökset niiden kanssa;

8. huomauttaa, että voimassa olevia direktiivejä, kuten älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annettua direktiiviä, ei saisi heikentää kaikenkattavalla sääntökokonaisuudella ja että datan yhteiskäyttöympäristön edistäminen on EU:lle lähivuosina ratkaisevan tärkeää; kehottaa komissiota sisällyttämään älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin tulevaan tarkistukseen datan yhteiskäytön erityisesti matkalippu- ja varausjärjestelmien alalla;

Arvot ja periaatteet

9. katsoo, että unionin on pyrittävä EU:n laajuiseen datanhallintaan ja ihmiskeskeiseen datayhteiskuntaan ja -talouteen, jotka perustuvat yksityisyyttä, avoimuutta ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista koskeviin unionin arvoihin ja joiden avulla unionin kansalaiset voivat tehdä merkityksellisiä päätöksiä tuottamastaan tai heihin liittyvästä datasta;

10. painottaa, että yksilöiden olisi voitava valvoa täysimääräisesti omaa dataansa ja että heitä olisi tuettava edelleen heidän luomaansa dataan liittyvää tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien oikeuksien toteutumisen valvonnassa; korostaa yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyä oikeutta siirtää dataa järjestelmästä toiseen ja rekisteröidyn oikeutta tutustua tietoihin sekä pyytää niiden oikaisemista ja poistamista; odottaa, että tulevilla ehdotuksilla tuetaan näiden oikeuksien toteutumista ja tarkoituksenmukaista käyttöä; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti datan vapaa yhteiskäyttö on rajoitettava ainoastaan muihin kuin henkilötietoihin, kuten kaupalliseen tai teolliseen dataan, tai turvallisesti ja tehokkaasti anonymisoituihin henkilötietoihin, myös yhdistetyissä data-aineistoissa; korostaa, että datan kaikkinainen väärinkäyttö, myös joukkovalvonnan avulla, on estettävä;

11. toteaa, että hyvin rakennettu datayhteiskunta ja -talous olisi suunniteltava siten, että ne hyödyttävät kaikkia kuluttajia, työntekijöitä, yrittäjiä, startup- ja pk-yrityksiä sekä tutkijoita ja paikallisyhteisöjä, niissä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia, luodaan laadukkaita työpaikkoja heikentämättä työoloja ja -ehtoja ja parannetaan unionin kansalaisten elämänlaatua ja niiden avulla kurotaan umpeen olemassa olevia digitaalisia eroja luomatta uusia eroja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja niiden henkilöiden osalta, jotka ovat muita heikommassa asemassa taitojen ja digitaalisten välineiden käyttömahdollisuuksien vuoksi;

12. kehottaa komissiota lisäämään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia kiinnittäen erityistä huomiota tiettyihin kuluttajaryhmiin, joiden katsotaan olevan haavoittuvassa asemassa; katsoo, että teollinen data ja kansalaisten data voisivat auttaa kehittämään innovatiivisia digitaalisia ja kestäviä ratkaisuja sellaisia tuotteita ja palveluja varten, joista olisi hyötyä eurooppalaisille kuluttajille;

13. korostaa, että teollisen ja julkisen datan kasvava määrä, kehittäminen, yhteiskäyttö, tallentaminen ja käsittely unionissa on kestävän kasvun ja innovoinnin lähde, jota olisi hyödynnettävä noudattaen unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, kuten tietosuojaa, kilpailua ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä; toteaa, että datan arvo markkinoilla kasvaa koko ajan; katsoo, että talouskasvu voidaan taata varmistamalla tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen usean toimijan markkinatalous ja varmistamalla samalla kaikenkokoisille toimijoille datan yhteentoimivuus ja saatavuus, jotta torjutaan markkinoiden epätasapainoa;

14. korostaa, että datastrategialla on tuettava ja edistettävä kestävyyttä, vihreän kehityksen ohjelmaa ja unionin ilmastotavoitteita, joihin kuuluu muun muassa ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä, sekä unionin talouden palautumiskykyä tukevaa elpymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; toteaa, että tieto- ja viestintätekniikka voi auttaa edistämään hiilipäästöjen vähentämistä monilla aloilla; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikka-alan hiilijalanjäljen pienentämiseksi varmistamalla energia- ja resurssitehokkuus erityisesti, kun otetaan huomioon datan käsittelyn räjähdysmäinen lisääntyminen ja sen ympäristövaikutukset, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä koskevat unionin tavoitteet;

Datanhallinta ja data-avaruudet

15. kannattaa sellaisen datanhallintakehyksen ja sellaisten yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luomista, joihin sovellettaisiin EU:n sääntöjä ja jotka kattaisivat datan avoimuuden, yhteentoimivuuden, yhteiskäytön, saatavuuden, siirrettävyyden ja turvallisuuden, jotta voidaan parantaa muiden kuin henkilötietojen tai yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisten ja turvallisesti anonymisoitujen henkilötietojen liikkuvuutta ja uudelleenkäyttöä teollisissa ja julkisissa ympäristöissä ja tietyillä aloilla;

16. katsoo, että datanhallintamallin, myös yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien, on perustuttava hajautettuun datan käyttöympäristöön, jotta voidaan tukea yhteentoimivien ja turvallisten dataekosysteemien luomista ja kehittymistä; painottaa, että näissä yhteisissä avaruuksissa olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia, joita tarjoavat nykyiset ja tulevat data-avaruudet ja datan yhteiskäyttöjärjestelmät, jotka voivat olla hajautetusti tai keskitetysti organisoituja;

17. katsoo, että tiedonhallintapalvelut ja tietoarkkitehtuurit, jotka on suunniteltu datan tallentamiseen, käyttöön, uudelleenkäyttöön ja kuratointiin, ovat Euroopan digitaalitalouden arvoketjun olennaisen tärkeitä osia; panee merkille, että suuri osa datan käsittelystä on muuttumassa reunalaskennaksi ja siirtymässä esimerkiksi älykkäisiin verkkoon liitettyihin laitteisiin; kannattaa sellaisten hajautetun tilikirjan teknologioiden kaltaisten hajautettujen digitaaliteknologioiden käyttöönoton jatkamista, joiden avulla yksilöt ja organisaatiot voivat hallita datavirtoja omien päätöstensä perusteella; korostaa, että datan saatavuuteen ja tallentamiseen liittyvät kustannukset ja taidot määräävät digitaalisten infrastruktuurien ja tuotteiden käyttöönoton nopeuden, syvyyden ja laajuuden erityisesti pk-yrityksissä ja startup-yrityksissä;

18. kehottaa perustamaan komission johtaman asiantuntijaryhmän, jolla olisi valmiudet auttaa ja neuvoa komissiota datanhallintaa koskevien yhteisten, EU:n laajuisten suuntaviivojen laatimisessa, jotta yhteentoimivuus ja datan yhteiskäyttö voi todella toteutua EU:ssa; kehottaa komissiota pyrkimään saamaan jäsenvaltiot, asiaankuuluvat virastot ja muut elimet ja sidosryhmät, kuten kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän, osallistumaan tähän säännöllisesti, jotta voidaan parantaa hallintokehystä; korostaa kaikkien datatalouteen osallistuvien sääntelyviranomaisten koordinoinnin merkitystä;

19. korostaa, että olennaisen tärkeät talouden alat, julkinen sektori ja muut yleisen edun alat olisi asetettava etusijalle yhteisissä eurooppalaisissa data-avaruuksissa; tukee uusien tällaisten data-avaruuksien luomista tulevaisuudessa; kehottaa komissiota puuttumaan sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja jäsenvaltioiden perusteettomasti poikkeaviin sääntöihin, jotta voidaan varmistaa yhteisten data-avaruuksien kehittäminen EU:ssa;

20. toteaa, että kaikilla sekä kaupallisilla että muilla kuin kaupallisilla markkinatoimijoilla, myös startup- ja pk-yrityksillä, on oltava pääsy yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin ja niissä on hyödynnettävä mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä pk-yritysten, tutkimuslaitosten, julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja parannettava samalla datankäyttömenettelyjen oikeusvarmuutta kaikenkokoisten yksityisten ja julkisten toimijoiden kannalta; katsoo olevan olennaisen tärkeää välttää vaaraa siitä, että yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin pääsee luvatta, ja luoda välineitä mahdollisten väärinkäytösten torjumiseksi; korostaa kyberturvallisuuden merkitystä, myös yhteistyötä EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja EU:n kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen kanssa;

21. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rakentamaan yhteentoimivia alakohtaisia data-avaruuksia, joissa noudatetaan yhteisiä suuntaviivoja, lakisääteisiä vaatimuksia ja datan yhteiskäytön yhteyskäytäntöjä, jotta vältetään siilojen syntyminen ja mahdollistetaan monialaiset innovaatiot; korostaa, että alakohtaisten data-avaruuksien hallinnassa olisi otettava huomioon alakohtaisessa lainsäädännössä säädetyt vaatimukset ja menettelyt; vaatii, että kaikkien EU:ssa toimivien toimijoiden, jotka hyödyntävät eurooppalaisia data-avaruuksia, on noudatettava EU:n lainsäädäntöä;

22. kannustaa komissiota käyttämään yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia luottamuksen lisäämiseksi, yhteisten normien ja sääntöjen hyväksymiseksi ja hyvin muodostettujen sovellusrajapintojen ja tehokkaiden todentamisjärjestelmien luomisen kannustamiseksi sekä harkitsemaan ennalta sovittujen, selkeästi määriteltyjen ja aikasidonnaisten testiympäristöjen käyttöä innovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien sekä uusien datan hallinta- ja käsittelyvälineiden testaamiseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla;

23. katsoo, että hyvin muodostetut sovellusrajapinnat mahdollistaisivat datan olennaisen saatavuuden ja yhteentoimivuuden data-avaruuksissa sekä automatisoidun ja reaaliaikaisen yhteentoimivuuden eri palvelujen välillä ja julkisella sektorilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan edelleen yksilöiden mahdollisuutta käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, takaamaan digitaalisten palvelujen yhteentoimivuuden ja datan siirrettävyyden, varmistamaan erityisesti sovellusrajapintojen avulla käyttäjille mahdollisuuden luoda yhteyksiä alustojen välille ja lisäämään valinnanvapautta erilaisten järjestelmien ja palvelujen välillä;

24. toteaa, että yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita ja erityisesti pk- ja startup-yrityksiä on autettava tunnistamaan niiden luoma ja hallussa oleva data ja hyödyntämään sitä; kehottaa toteuttamaan toimia datan löydettävyyden parantamiseksi, jotta data-avaruuksia voidaan laajentaa edistämällä, kuratoimalla, luokittelemalla ja muodostamalla yleisesti hyväksyttyjä luokitusjärjestelmiä ja puhdistamalla rutiinitietoja; kehottaa komissiota tarjoamaan ohjausta, välineitä ja rahoitusta nykyisistä ohjelmista, jotta voidaan parantaa metadatan löydettävyyttä data-avaruuksissa; tuo esille sellaisia aloitteita kuin Nordic Smart Government -aloite, jonka tavoitteena on tarjota pk-yrityksille mahdollisuus jakaa vapaaehtoisesti dataa automaattisesti ja reaaliaikaisesti hajautetun digitaalisen ekosysteemin avulla;

25. muistuttaa, että datan välittäjillä on merkittävä rooli, sillä ne mahdollistavat rakenteellisesti datan liikkuvuuden järjestämisen; pitää myönteisenä komission suunnitelmia välittäjien luokittelusta ja sertifioinnista yhteentoimivien ja syrjimättömien dataekosysteemien luomiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan yhteentoimivuuden laatimalla datan välittäjien välisiä vähimmäisvaatimuksia; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointielinten kanssa datan standardoinnin puutteiden tunnistamiseksi ja korjaamiseksi;

26. korostaa, että on tarpeen käsitellä erityiskysymyksiä, joita voi syntyä kuluttajien tietoihin ja erityisesti tiettyjen haavoittuviksi katsottujen kuluttajaryhmien, kuten alaikäisten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden, tietoihin pääsystä ja kyseisten tietojen valvonnasta; pyytää siksi komissiota varmistamaan, että kaikkien kuluttajien oikeuksia kunnioitetaan aina ja että kaikki kuluttajat voivat hyötyä yhtäläisesti datan sisämarkkinoiden luomisen eduista; korostaa, että kun datan käsittelyyn sisältyy yhdistettyjä data-aineistoja, näitä data-aineistoja on käsiteltävä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua asetusta (EU) 2018/1807 koskevat komission ohjeet;

27. korostaa, että on perustettava yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia, jotta voidaan taata muiden kuin henkilötietojen vapaa liikkuvuus rajojen yli ja alojen välillä yritysten, tiedemaailman, sidosryhmien ja julkisen sektorin välisten datavirtojen tehostamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita noudattamaan asetusta (EU) 2018/1807 täysimääräisesti, jotta dataa voidaan tallentaa ja käsitellä kaikkialla EU:ssa ilman perusteettomia esteitä ja rajoituksia;

28. muistuttaa, että henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja, kuten teollista dataa, ei aina voida erottaa toisistaan ja niiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa ja kallista, minkä seurauksena suuri määrä dataa jää tällä hetkellä käyttämättä; muistuttaa tässä yhteydessä, että data-aineistoja, joissa erityyppiset tiedot liittyvät erottamattomasti toisiinsa, käsitellään aina henkilötietoina, myös silloin, kun henkilötiedot muodostavat vain pienen osan data-aineistosta; kehottaa komissiota ja Euroopan tietosuojaviranomaisia antamaan lisäohjeita datan lainmukaisesta käsittelystä ja käytännöistä, jotka koskevat yhdistettyjen data-aineistojen käyttöä teollisympäristöissä, noudattaen täysimääräisesti yleistä tietosuoja-asetusta ja asetusta (EU) 2018/1807; katsoo, että yksityisyyden suojan takaavan teknologian käyttöä olisi kannustettava yritysten oikeusvarmuuden parantamiseksi muun muassa antamalla selkeitä ohjeita ja laatimalla luettelo tehokkaan anonymisoinnin kriteereistä; korostaa, että tällaisen datan hallinta kuuluu aina yksilöille ja sitä olisi suojeltava automaattisesti; kehottaa komissiota harkitsemaan lainsäädäntökehyksen ja horisontaalisen ja monialaisen henkilötietoavaruuden perustamista muiden data-avaruuksien rinnalle ja selventämään edelleen yhdistettyjen data-aineistojen haastetta; kehottaa komissiota lisäämään kansalaisten ja yritysten vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi luotettavien välittäjien, kuten MyData-operaattoreiden, kautta, jotka helpottavat datan siirtämistä omistajien suostumuksella ja tarjoavat riittävän yksityiskohtaisia tietoja luvista; korostaa, että on kehitettävä edelleen digitaalisia identiteettejä, jotka ovat luotettavan ja usean toimijan datatalouden olennainen perusta; kehottaa tämän vuoksi komissiota tarkistamaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annettua asetusta (EU) N:o 910/2014[26] ja antamaan lainsäädäntöehdotuksen luotettavasta ja suojatusta sähköisestä tunnistamisesta (e-ID); kehottaa komissiota lisäksi analysoimaan, tarvitsisivatko järjestöt ja esineet, esimerkiksi anturit, digitaalisen identiteetin, jotta voitaisiin helpottaa usean toimijan datataloudelle välttämättömien luottamuspalvelujen rajatylittävää käyttöä;

29. painottaa, että lainvalvonnan laatua on mahdollista parantaa ja mahdollisiin vääristymiin on mahdollista puuttua keräämällä luotettavaa dataa ja asettamalla sen kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien asiantuntijoiden saataville; muistuttaa, että lainvalvontaviranomaisten mahdollisen pääsyn viranomaisten tai yksityisten tahojen hallussa oleviin henkilötietoihin data-avaruuksissa on perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, se on rajattava tiukasti siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista, ja siihen on yhdistettävä riittävät suojatoimet; korostaa, että henkilötietojen käyttö olisi sallittava viranomaisille vain sillä edellytyksellä, että harjoitetaan tiukkaa demokraattista valvontaa ja sovelletaan ylimääräisiä suojatoimia tietojen väärinkäytön torjumiseksi;

30. toteaa, että jäsenvaltioiden välinen datan vaihto oikeus- ja sisäasioiden alalla on tärkeää unionin kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja että sitä varten olisi osoitettava riittävästi varoja; korostaa kuitenkin, että tarvitaan vahvempia suojatoimia sen osalta, miten oikeus- ja sisäasioista vastaavat virastot käsittelevät, käyttävät ja hallinnoivat henkilötietoja ja dataa ehdotetuissa data-avaruuksissaan;

31. tukee komission aikomusta edistää yhdeksän yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden kehittämistä (valmistus)teollisuutta, Euroopan vihreää kehitystä, liikkuvuutta, terveyttä, rahoitusta, energiaa, maataloutta, julkishallintoa ja osaamista varten; kehottaa kehittämään niitä kiireellisesti; tukee mahdollisuutta laajentaa yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien käsitettä myös muille aloille;

32. korostaa, että huomiota on kiinnitettävä erityisesti tiettyihin aloihin, kuten terveysalaan; yhtyy komission näkemykseen siitä, että kansalaisilla olisi oltava turvallinen pääsy kattavaan sähköiseen rekisteriin omista terveystiedoistaan, että heidän olisi voitava valvoa henkilökohtaisten terveystietojensa käyttöä ja jakaa niitä turvallisesti valtuutettujen kolmansien osapuolien kanssa ja että tietojen luvaton käyttö olisi kiellettävä tietosuojalainsäädännön mukaisesti; korostaa, että vakuutusyhtiöille tai muiden palveluntarjoajille, joilla on oikeus tutustua sähköisiin terveydenhuoltosovelluksiin tallennettuihin tietoihin, ei pitäisi antaa lupaa käyttää kyseisistä sovelluksista saamiaan tietoja syrjintään, mukaan lukien syrjivä hinnoittelu, sillä tämä olisi vastoin terveyspalvelujen saatavuutta koskevaa perusoikeutta;

33. muistuttaa, että tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva käsittely on periaatteessa kielletty ja että kieltoon on joitakin tiukkoja poikkeuksia, joissa sovelletaan erityisiä käsittelysääntöjä ja joiden osalta on velvoite toteuttaa aina tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi; painottaa, että arkaluonteisten tietojen väärällä ja turvaamattomalla käsittelyllä voi olla tuhoisia ja peruuttamattomia seurauksia asianomaisille henkilöille;

34. pitää myönteisenä komission ehdotusta perustaa eurooppalaiset datan sisämarkkinat, mukaan lukien yhteinen eurooppalainen liikkuvuuden data-avaruus, ja panee merkille sen valtavat taloudelliset mahdollisuudet;

35. korostaa, että tällainen eurooppalainen data-avaruus olisi erityisen kiinnostava Euroopan liikenne- ja logistiikka-aloille, koska sen avulla voidaan tehostaa tavara- ja henkilöliikennevirtojen organisointia ja hallintaa sekä parantaa ja tehostaa infrastruktuurin ja resurssien käyttöä koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa (TEN-T);

36. korostaa lisäksi, että tällä eurooppalaisella data-avaruudella varmistettaisiin myös parempi näkyvyys toimitusketjussa, liikenne- ja rahtivirtojen reaaliaikainen hallinta, yhteentoimivuus ja multimodaalisuus sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen koko TEN-T-verkossa, erityisesti rajatylittävillä osuuksilla;

37. korostaa, että datan yhteiskäyttö voisi parantaa liikenteen hallinnan tehokkuutta ja liikenneturvallisuutta kaikissa liikennemuodoissa; korostaa datan yhteiskäytön mahdollisia hyötyjä, kuten reaaliaikaista navigointia ruuhkien välttämiseksi ja reaaliaikaisia ilmoituksia julkisen liikenteen myöhästymisistä, jolloin säästetään työaikaa, parannetaan tehokkuutta ja vältetään pullonkaulat;

38. ehdottaa, että komission olisi tarkistettava rautatieliikenteen yhteentoimivan tietojenvaihdon sääntelykehyksen luomisen yhteydessä Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annettua komission asetusta (EU) N:o 454/2011[27] ja Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annettua komission asetusta (EU) N:o 1305/2014[28];

39. pitää myönteisenä komission tukea yhteisen eurooppalaisen maatalousdata-avaruuden perustamiselle; muistuttaa maatalousdatan ja sen laajan saatavuuden potentiaalista, kun tavoitteena on parantaa resurssien kestävyyttä, kilpailukykyä ja käyttöä kaikkialla elintarvike- ja metsätalousketjussa, edistää innovatiivisten ja kestävien tekniikoiden kehittämistä, parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada asiaankuuluvia tietoja ja vähentää elintarvikejätettä ja pienentää alan ekologista jalanjälkeä; kehottaa jäsenvaltioiden asiaankuuluvia viranomaisia tehostamaan välineiden kehittämistä maatalouden osa-aloja sekä muun muassa maataloustuotteiden tuontia ja vientiä koskevan datan keräämistä ja käsittelyä varten ja investoimaan siihen;

40. kehottaa komissiota tutkimaan, miten hyödyllistä olisi ja missä laajuudessa voitaisiin luoda yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia kulttuurialaa ja luovia aloja ja toimialoja sekä kulttuuriperintöä varten; toteaa, että kulttuurialalla on huomattava määrä uudelleenkäytettävää dataa, joka voisi hyödyttää kulttuurilaitoksia, kun se yhdistetään muihin lähteisiin kuten avoimen datan lähteisiin ja data-analytiikkaan;

41. kehottaa luomaan matkailun eurooppalaisen data-avaruuden, jonka tavoitteena on auttaa kaikkia alan toimijoita, erityisesti pk-yrityksiä, hyötymään valtavista datamääristä, kun pannaan täytäntöön politiikkaa ja hankkeita alue- ja paikallistasolla, edistetään elpymistä ja vauhditetaan digitalisaatiota;

42. tukee komission aloitetta, joka koskee data-altruismia koskevan tarkkaan määritellyn ja EU:n laajuisen lähestymistavan luomista ja data-altruismia koskevan selkeän määritelmän ja sääntöjen laatimista noudattaen tietosuojaa koskevia EU:n periaatteita, erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevaa periaatetta, jonka mukaan dataa käsitellään ”tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten”; tukee komission ehdotusta, jonka mukaan data-altruismin olisi aina edellytettävä tietoista suostumusta ja suostumus olisi voitava perua milloin tahansa; korostaa, että data-altruismin puitteissa luovutetut tiedot on tarkoitettu käsiteltäviksi yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin eikä niitä saisi käyttää yksinomaan kaupallisiin tarkoituksiin;

43. kehottaa edistämään datanhallintakehyksessä yleistä etua palvelevan datan periaatetta ja suojelemaan samalla aina unionin kansalaisten oikeuksia;

44. painottaa, ettei ihmisiä pitäisi painostaa jakamaan dataansa eikä päätöksiä saa sitoa henkilötietojensa käytön sallimisen valitseville henkilöille koituvaan suoraan hyötyyn tai etuihin;

Datasäädös sekä datan saatavuus ja yhteentoimivuus

45. kehottaa komissiota esittämään datasäädöstä, jolla kannustetaan lisäämään oikeudenmukaista datan liikkuvuutta yritysten välillä (B2B), yrityksiltä viranomaisille (B2G), viranomaisilta yrityksille (G2B) ja viranomaisten välillä (G2G) kaikilla aloilla ja mahdollistetaan se;

46. kehottaa komissiota edistämään datan yhteiskäytön kulttuuria ja datan vapaaehtoisen yhteiskäytön järjestelyjä, kuten parhaiden käytäntöjen, oikeudenmukaisten sopimusmallien ja turvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanoa; toteaa, että datan vapaaehtoinen yhteiskäyttö olisi mahdollistettava vakaalla lainsäädäntökehyksellä, jolla varmistetaan luottamus ja kannustetaan yrityksiä asettamaan dataa toisten saataville, erityisesti yli rajojen; kehottaa komissiota selventämään käyttöoikeuksia erityisesti B2B- ja B2G-markkinaympäristöissä; kehottaa komissiota kannustamaan yrityksiä vaihtamaan dataa, olipa se sitten alkuperäistä, johdettua tai yhdessä tuotettua, mahdollisesti palkkiojärjestelmän ja muiden kannustinten avulla kunnioittaen samalla liikesalaisuuksia, arkaluonteista dataa ja teollis- ja tekijänoikeuksia; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja datan yhteiskäytölle ja dataa koskevia vakiomuotoisia sopimuksia ennustettavuuden ja luotettavuuden parantamiseksi; korostaa, että sopimuksissa on asetettava selkeät velvoitteet ja vastuu datan saannin, käsittelyn, yhteiskäytön ja tallentamisen osalta, jotta voidaan rajoittaa tällaisen datan väärinkäyttöä;

47. toteaa, että datan keskittymisestä johtuva markkinoiden epätasapaino rajoittaa kilpailua, lisää markkinoille pääsyn esteitä ja vähentää datan laajaa saatavuutta ja käyttöä; toteaa, että yritysten väliset sopimukset eivät välttämättä takaa pk-yrityksille asiaankuuluvaa datan saatavuutta, sillä yritysten neuvotteluvoimassa tai asiantuntemuksessa on eroja; panee merkille, että tietyissä erityisolosuhteissa, kuten silloin, kun yritysten välisissä data-arvoketjuissa on systemaattisia epätasapainotiloja, datan saatavuuden varmistamisen olisi oltava pakollista esimerkiksi käyttäen hyvin muodostettuja sovellusrajapintoja, joilla varmistetaan oikeudenmukainen saatavuus kaikenkokoisille toimijoille, tai pannen täytäntöön kilpailusääntöjä epäreilujen tai lainvastaisten yritysten välisten käytäntöjen torjumiseksi; korostaa, että tällaista epätasapainoa esiintyy eri aloilla;

48. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan toimijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat sellaisen datan saatavuutta, jonka tuottamiseen ne ovat osallistuneet, ja parantamaan näiden toimijoiden tietoisuutta erityisesti oikeuksista, jotka koskevat datan saatavuutta, siirtoa, toisen osapuolen kehottamista lopettamaan datan käyttö, korjaamaan sitä tai poistamaan se, samalla kun määritetään oikeuksien haltijat ja määritetään tällaisten oikeuksien luonne; kehottaa komissiota selventämään toimijoiden oikeuksia hyötyä sellaisten sovellusten tuottamasta taloudellisesta arvosta, jotka on koulutettu käyttäen dataa, jonka tuottamiseen ne ovat osallistuneet;

49. katsoo olevan tärkeää taata, että edistetään yrityksille ja erityisesti mikroyrityksille, pk-yrityksille ja startup-yrityksille annettavaa oikeudellista ja teknistä tukea sekä kansallisella että unionin tasolla esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan kuuluvien Euroopan digitaali-innovointikeskittymien yhteydessä, jotta voidaan tehostaa datan käyttöä ja yhteiskäyttöä ja parantaa yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamista; katsoo, että yhdessä tuotettu data olisi asetettava saataville siten, että kunnioitetaan perusoikeuksia, tuetaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja edistetään työmarkkinaosapuolten osallistumista, jopa yritystasolla; korostaa, että tällaiset käyttöoikeudet on tehtävä teknisesti mahdollisiksi ja myönnettävä standardoitujen rajapintojen kautta;

50. kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita sekä paikallis- ja aluehallintoja näyttämään esimerkkiä ja tarjoamaan reaaliaikaisia palveluja ja toteuttamaan reaaliaikaiseen dataan perustuvia politiikkatoimia; korostaa, että digitalisaatio tarjoaa julkishallinnoille mahdollisuuden vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja torjua julkisten elinten ja viranomaisten siiloja, jotta voidaan hallita tehokkaammin muita kuin henkilötietoja, mikä hyödyttää julkisten palvelujen kehittämistä ja tarjoamista;

51. kehottaa lisäämään ja parantamaan turvallisesti anonymisoitujen henkilötietojen toissijaista käyttöä sekä kehittyneiden yksityisyyden suojaa parantavien ja yksityisyyden säilyttävien teknologioiden käyttöä erityisesti yrityksiltä viranomaisille suuntautuvassa / viranomaisten välisessä vaihdossa, jotta voidaan vauhdittaa innovointia ja tutkimusta ja parantaa palveluja yleisen edun nimissä; korostaa, että tarvitaan välineitä sen varmistamiseksi, että tällaisessa toissijaisessa käytössä noudatetaan aina täysimääräisesti tietosuojaa ja yksityisyydensuojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä; korostaa, että datan saatavuus ei sulje pois yksityisyyden suojaa;

52. korostaa myös, että sosiaalisen median lähteistä kerättyjen henkilötietojen käytössä on noudatettava täysin yleistä tietosuoja-asetusta tai tietojen on oltava peruuttamattomasti anonymisoituja; pyytää komissiota tekemään tunnetuiksi anonymisointitekniikoita koskevia parhaita käytäntöjä sekä edistämään edelleen anonymisoinnin peruuttamista ja sen torjumista koskevaa tutkimusta; kehottaa Euroopan tietosuojaneuvostoa antamaan lisäohjeita tässä asiassa; varoittaa kuitenkin luottamasta anonymisointiin yksityisyyden suojaavana tekniikkana, sillä tietyissä tapauksissa täydellinen anonymisointi on käytännössä mahdotonta;

53. korostaa julkisen sektorin roolia innovatiivisen ja kilpailukykyisen datatalouden edistämisessä; korostaa tässä yhteydessä, että julkisesti kerätyn datan tai yksityisten toimijoiden keräämän yleistä etua koskevan datan yhteydessä on vältettävä palveluntarjoaja- tai teknologialukkiutumia; kehottaa varmistamaan julkisissa hankintamenettelyissä ja rahoitusohjelmissa yhteisiin teknisiin normeihin perustuvat datan myöhempää saatavuutta, yhteentoimivuutta ja siirrettävyyttä koskevat vaatimukset; kannattaa avoimien standardien, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja laitteiden, avoimen lähdekoodin alustojen ja tarvittaessa avoimien, hyvin muodostettujen sovellusrajapintojen käyttöä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi; korostaa, että on suojeltava ja edistettävä pk-yritysten ja erityisesti startup-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintamenettelyihin julkishallinnon digitalisaation yhteydessä, jotta voidaan edistää dynaamisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen digitaalialan luomista;

54. korostaa, että datan yhteiskäytön olisi lisättävä kilpailua, ja kannustaa komissiota varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset datan sisämarkkinoilla;

55. kehottaa komissiota määrittelemään yrityksiltä viranomaisille tapahtuvan datan jakamisen osalta tarkemmin olosuhteet, ehdot ja kannustimet, joiden yhteydessä yksityinen sektori olisi velvoitettava jakamaan dataa julkisen sektorin kanssa, esimerkiksi tapauksissa, joissa se on välttämätöntä datavetoisten julkisten palvelujen järjestämiseksi; korostaa, että järjestelyillä, jotka koskevat datan pakollista jakamista yrityksiltä ja viranomaisille esimerkiksi ylivoimaisen esteen sattuessa, olisi oltava selkeästi määritelty laajuus ja aikataulu ja niiden olisi perustuttava selkeisiin sääntöihin ja velvoitteisiin epäreilun kilpailun välttämiseksi;

56. kehottaa parantamaan koordinointia jäsenvaltioiden kesken viranomaisten välisen datan yhteiskäytön ja rajatylittävien datavirtojen helpottamiseksi eri aloilla viranomaisten ja sidosryhmien vuoropuhelun avulla, jotta voidaan kehittää yhteinen dataa koskeva lähestymistapa, joka perustuu löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteisiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia datan laajamittaiseen kuratointiin;

57. muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita avointa dataa koskevan direktiivin täysimääräisestä täytäntöönpanosta, sen täytäntöönpanon parantamisesta datan laadun ja julkaisemien osalta ja sen tavoitteiden huomioon ottamisesta neuvoteltaessa korkean lisäarvon data-aineistoja koskevasta täytäntöönpanosäädöksestä; kehottaa sisällyttämään näihin data-aineistoihin muun muassa yritys- ja kaupparekisterien luettelon; korostaa yhteiskunnallisia hyötyjä, joita saadaan edistämällä julkisen sektorin datan parempaa saatavuutta tavoilla, jotka vahvistavat käytettävyyttä koko unionissa; kehottaa komissiota muodostamaan vahvan yhteyden näiden korkean lisäarvon data-aineistojen ja tulevan dataa koskevan lainsäädännön sekä yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien käyttöönoton välille;

58. korostaa, että sekä talouden että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että julkisen sektorin dataa voidaan käyttää uudelleen laajasti ja että sen olisi oltava mahdollisuuksien mukaan reaaliaikaista tai ainakin ajantasaista sekä helposti saatavilla ja käsiteltävissä koneluettavien ja käyttäjäystävällisten muotojen ansiosta; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja edistämään muiden kuin arkaluontoisten, julkisen sektorin tuottamien data-aineistojen yhteiskäyttöä koneluettavassa muodossa laajemmin kuin avointa dataa koskevassa direktiivissä edellytetään joko maksutta, aina kun se on mahdollista, tai kulujen hinnalla ja antamaan ohjeita datan yhteiskäytön yhteisestä mallista yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusten mukaisesti; kehottaa komissiota varmistamaan korkean lisäarvon data-aineistojen päivittämisen joustavuuden ja samalla laajentamaan avointa dataa koskevan direktiivin soveltamisalaa siten, että se kattaisi lisää julkisia data-aineistoja, ja panemaan täytäntöön julkisen sektorin datan implisiittisen digitaalisen avoimuuden periaatteen, jotta jäsenvaltioita voidaan kannustaa julkaisemaan olemassa olevaa digitaalista raakadataa reaaliajassa;

59. huomauttaa, että liikennettä ja matkailua koskevien nykyaikaisten digitaalisten ratkaisujen, kuten autonomisten ajoneuvojen ja älykkäiden liikennejärjestelmien, nopea kehittäminen ei ole mahdollista ottamatta Euroopan tasolla käyttöön yhteisiä, yhtenäisiä ja jäsenneltyjä koneluettavia tietomuotoja, joiden olisi perustuttava avoimiin tallennusstandardeihin;

60. kehottaa komissiota määrittelemään ja perustamaan yritysten kestävyyden ja vastuun toteutumista koskevan ympäristön, yhteiskunnan ja hallintotavan datarekisterin, joka on olennaisen tärkeää kestävien investointien varmistamiseksi ja parantaisi yritysten kestävyyden ja vastuun avoimuutta, jotta ne voivat paremmin osoittaa toimet, joihin on ryhdytty vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan, mitkä data-aineistot ovat olennaisen tärkeitä ekologisen siirtymän kannalta, ja kannattaa erityisesti yksityisen datan avaamista silloin, kun se on perusteltua julkista tutkimusta varten;

Infrastruktuuri

61. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään unionin teknologisen suvereniteetin vahvistamiseksi sellaisia teknologioita koskevaa tutkimusta, innovointia ja työtä, jotka helpottavat avointa yhteistyötä, datan yhteiskäyttöä ja analysointia, ja investoimaan valmiuksien kehittämiseen, suuren vaikutuksen hankkeisiin, innovointiin ja digitaaliteknologian käyttöönottoon noudattaen samalla teknologianeutraaliuden periaatetta;

62. korostaa, että meneillään oleva covid-19:n aiheuttama hätätilanne on paljastanut digitaalialan puutteita ja heikkouksia sekä unionin tasolla että jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan edelleen tehokkaasti digitaaliseen kuiluun sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä parantamalla nopean laajakaistan, erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen saatavuutta, myös syrjäisimmillä alueilla ja maaseudun asutuilla alueilla, ja edistämällä siten yhteenkuuluvuutta ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä; viittaa sateelliittiyhteyksien mahdolliseen rooliin äärimmäisen syrjäisillä alueilla;

63. muistuttaa, että unionin data- ja tekoälystrategioiden menestys riippuu laajemmasta tieto- ja viestintätekniikan ekosysteemistä, digitaalisen kuilun umpeen kuromisesta, teknologian kehityksen nopeuttamisesta muun muassa esineiden internetissä, tekoälyssä, kyberturvallisuusteknologiassa, valokuituteknologiassa, 5G:ssä, 6G:ssä, kvantti- ja reunalaskennassa, hajautetun tilikirjan teknologioissa (mukaan lukien lohkoketjuteknologia), digitaalisissa kaksosissa, suurteholaskennassa, visuaalisen käsittelyn teknologiassa ja älykkäissä yhteyksissä verkon reunalla, kuten esimerkiksi laajoilla ja avoimilla ehdotuspyynnöillä hankkeista, joissa yhdistyvät reunalaskenta ja esineiden internet; korostaa, että datan käsittelyyn ja digitaalisten tuotteiden ja palvelujen yhteenliittämiseen perustuvaa teknologista kehitystä on tuettava oikeudellisesti sitovilla eettisillä normeilla yksityisyyteen ja tietosuojaan kohdistuvien uhkien lieventämiseksi;

64. panee merkille Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen nykyisen menestyksen; katsoo, että se on tärkeä väline, jonka avulla voidaan vaihtaa tietoja ja dataa tiedemaailman ja tutkijoiden välillä sekä laajemmin yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä; pitää myönteisenä komission ehdotusta, joka koskee Euroopan johtoaseman säilyttämistä ja edistämistä superlaskennan ja kvanttilaskennan alalla;

65. korostaa, että digitaalialalla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää maailman hiilipäästöjen vähentämistä; toteaa, että digitaalialan osuuden maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä arvioidaan olevan yli kaksi prosenttia; korostaa, että alan laajentuessa jatkuvasti on keskityttävä energia- ja resurssitehokkuuteen ympäristövaikutusten torjumiseksi; toteaa, että uudet teknologiset ratkaisut, kuten valokuituteknologia (kuparijohtoihin verrattuna) ja energiatehokas ohjelmointi, saavat aikaan paljon pienemmän hiilijalanjäljen; korostaa, että kriittisten raaka-aineiden käyttöä ja kiertoa on parannettava ja samalla on vähennettävä ja kierrätettävä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua;

66. korostaa, että datakeskusten osuus maailman sähkönkulutuksesta kasvaa ja että niiden osuuden kasvu voi jatkua edelleen, ellei toteuteta toimenpiteitä; panee merkille komission tavoitteen, jonka mukaan datakeskukset olisivat energiatehokkaita, kestäviä ja ilmastoneutraaleja vuoteen 2030 mennessä; tukee innovatiivisten ja parhaiden käytettävissä olevien ratkaisujen, jätteen vähentämisen ja vihreiden datatallennustekniikoiden edistämistä keskittyen erityisesti kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen synergioihin ja käyttäen datakeskusten jäähdytyksestä syntyvää hukkalämpöä datakeskusten vaikutusten lieventämiseksi ympäristön, resurssien ja niiden käyttämän energian osalta; kehottaa ilmoittamaan kuluttajille avoimemmin datan tallennuksesta ja yhteiskäytöstä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä;

67. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kilpailukykyisiä markkinoita vahvistaen samalla eurooppalaisia yrityksiä ja tukemaan eurooppalaisten pilvipalvelujen tarjonnan kehittämistä; pitää myönteisenä eurooppalaisen pilviresurssien federaation aloitteita, kuten teollisuuden datan ja pilvipalveluiden eurooppalaista allianssia (European Alliance for Industrial Data and Cloud) ja rahoitusaloitteita, sekä GAIA-X-hanketta, jossa pyritään kehittämään federoitu datainfrastruktuuri ja luomaan ekosysteemi, joka mahdollistaa mallinsa vuoksi datan toimittajien skaalautuvuuden, yhteentoimivuuden ja itsemääräämisoikeuden, jotta voidaan varmistaa organisaatioiden ja yksilöiden oikeus määrätä itse oman datansa valvonnasta; kannattaa kilpailuun perustuvia EU:n markkinoita infrastruktuuripalvelujen, alustapalvelujen ja sovelluspalvelujen aloilla ja erikoistuneiden ja kapea-alaisten pilvipalvelujen ja sovellusten kehittämisessä; kehottaa komissiota seuraamaan jatkossakin valppaasti oligopolistisilla markkinoilla unionissa toimivien merkittävien toimijoiden määräävän markkina-aseman mahdollista väärinkäyttöä, joka voisi rajoittaa kilpailua tai kuluttajien valinnanvaraa; korostaa, että pilvipalveluinfrastruktuurien olisi perustuttava luottamuksen, avoimuuden, turvallisuuden, yhteentoimivuuden ja siirrettävyyden periaatteisiin; korostaa, että datan siirrettävyyden periaatteita noudattamalla pitäisi selviytyä tarvittavissa määrin tietotekniikkapalvelujen tarjoajien infrastruktuureissa ja käytännöissä olevista eroista, jotta voidaan varmistaa käyttäjien datan tehokas siirtäminen; toteaa, että käyttäjillä ei välttämättä ole täsmälleen samaa konfigurointia ja palvelua siirtäessään dataansa tarjoajalta toiselle;

68. kehottaa komissiota nopeuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sellaisen pilvipalveluja koskevan sääntökirjan laatimista, jossa säädetään kilpailukykyisten pilvipalvelujen tarjoamisen periaatteista unionissa, esitetään vankka kehys selkeyden parantamiseksi ja pilvipalvelujen vaatimustenmukaisuuden edistämiseksi sekä muun muassa velvoitetaan palveluntarjoajat paljastamaan, missä dataa käsitellään ja mihin se on tallennettu varmistaen samalla, että käyttäjillä on oikeus määrätä itse datastaan; toteaa, että tällä sääntökirjalla olisi lisäksi annettava käyttäjille mahdollisuus siirtää datansa saumattomasti yhteentoimivien rajapintojen kautta muille palveluntarjoajille; katsoo, että sääntökirjalla olisi pyrittävä estämään teknologialukkiumat erityisesti julkisissa hankinnoissa; katsoo, että Euroopan standardointikomitean (CEN) CWA-sopimusten (CEN Workshop Agreement) hyödyntäminen tietyillä aloilla, kuten pilvipalveluissa, on keino tehostaa yhdenmukaistettujen standardien laatimista; korostaa, että vaikka yritykset ja kuluttajat voivat valita pilvipalvelujen tarjoajan, kaikkien EU:hun sijoittautuneiden tai EU:ssa toimivien pilvipalvelujen tarjoajien on noudatettava EU:n sääntöjä, normeja ja standardeja ja niiden sääntöjen noudattamista olisi seurattava; toteaa, että jos EU:hun sijoittautunut toimija käyttää EU:n ulkopuoliseen maassa sijaitsevia pilvipalveluja, on tärkeää varmistaa, että riitatilanteissa sovelletaan samalla tavalla korkeatasoista oikeussuojaa, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvissä tapauksissa;

69. kannattaa sitä, että komissio hyödyntää kilpailua koskevien horisontaalisten ja vertikaalisten suuntaviivojen uudelleentarkastelua ottaakseen käyttöön uusia välineitä datamarkkinoille ominaisen markkinoiden liiallisen keskittymisen hillitsemiseksi, kuten jatkuvan riskimarkkinoiden seurannan ja tarvittaessa ennakkosääntelyn;

70. korostaa suuria datamääriä käsittelevien toimijoiden turvallisuuskulttuurin sekä luottamuksen ja vakaamman kyberturvallisuuskehyksen merkitystä vakaan datatalouden kannalta; korostaa viimeisintä kehitystä edustavan digitaalisen infrastruktuurin merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan yhdessä siihen, jotta voidaan varmistaa sen täysimääräinen käyttöönotto; kehottaa tukemaan teknologian edelleenkehittämistä datan turvallista yhteiskäyttöä varten esimerkiksi turvallisen usean osapuolen laskenta- ja salausteknologian avulla; kehottaa komissiota esittämään kaikenkokoisille markkinatoimijoille, myös mikroyrityksille ja pk-yrityksille, sopivia ratkaisuja ja kyberturvallisuusstandardeja; kannattaa yhteistä ja koordinoitua lähestymistapaa 5G-kyberturvallisuutta koskevaan EU:n välineistöön ja 5G:n turvalliseen käyttöönottoon EU:ssa;

71. kehottaa komissiota edistämään datan yhteiskäyttöinfrastruktuurin väärinkäyttöalttiutta, haavoittuvuutta ja yhteentoimivuutta koskevia tarkastuksia; kiinnittää huomiota kyberhyökkäysten aiheuttamiin merkittäviin ja nopeasti kasvaviin kustannuksiin; muistuttaa, että paremmat yhteydet voivat lisätä kyberuhkia ja -rikollisuutta sekä kyberterrorismia ja teknologian aiheuttamien ja luonnononnettomuuksien vaaraa, esimerkiksi liikesalaisuuksiin kohdistuvan vaikutuksen osalta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta tarkistaa verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annettua direktiiviä (EU) 2016/1148[29] ja perustaa uusi EU:n kyberturvallisuuden osaamiskeskus, jotta voidaan parantaa kyberuhkien sietokykyä ja vastata tehokkaammin kyberhyökkäyksiin;

72. korostaa, että tuotteiden ja palvelujen turvalliseen käyttöönottoon datavetoisissa, kuluttajille suunnatuissa ja teollisissa esineiden internetin eurooppalaisissa ekosysteemeissä olisi kuuluttava sisäänrakennetut turvallisuus- ja yksityisyydensuojajärjestelyt; kannustaa käyttämään avoimuuden lisäämiseen tarkoitettuja välineitä; tukee komission tavoitetta kehittää digitaalinen tuotepassi;

73. korostaa, että toimivaltaisilla markkinavalvontaviranomaisilla on oltava tarvittava valta saada asiaankuuluvaa dataa noudattaen kuitenkin täysimääräisesti asetusta (EU) 2019/1020[30], kun niillä on syytä epäillä mahdollisesti laittomia käytäntöjä, jotta voidaan vahvistaa niiden toimia ja varmistaa tuoteturvallisuuden valvonta; korostaa tarvetta turvata valvontaviranomaisten saataville asetetun datan turvallisuus ja suoja;

74. kehottaa seuraamaan liikennelainsäädännön ja erityisesti sähköisistä kuljetustiedoista annetun asetuksen (EU) 2020/1056, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin (EU) 2019/1936 ja eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/1239 täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa tuki yrityksille, edistää digitalisaatiota ja parantaa tietojenvaihtoa yritysten ja hallinnon välisissä (B2A) ja yritysten ja kuluttajien välisissä (B2C) sekä B2B-, B2G- ja G2B-yhteyksissä;

Tutkimus, osaaminen, pätevyys ja tekoäly

75. toteaa, että datan saatavuudella voidaan nopeuttaa tieteellistä tutkimusta ja koulutusohjelmia; pitää myönteisenä komission työtä tutkimus- ja koulutusdatan yhteiskäytön mahdollistamiseksi; pitää myönteisenä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kehittämistä avoimeksi, luotetuksi ja federoiduksi eurooppalaiseksi ympäristöksi, jossa tutkimusdataa voidaan tallentaa, jakaa ja uudelleenkäyttää yli rajojen; pitää tärkeänä, että tutkimusdata asetetaan saataville noudattaen ”niin avoin kuin mahdollista ja niin suljettu kuin välttämätöntä” -periaatetta; korostaa yliopistojen välisten strategisten kumppanuussopimusten merkitystä edistettäessä edelleen yhteistyötä datatieteen eri aloilla;

76. korostaa, että on tärkeää saavuttaa yleisen digitaalisen lukutaidon korkea taso ja edistää tiedotustoimia; korostaa, että unionin kasvupotentiaali riippuu sen väestön ja työvoiman osaamisesta; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota ohjelmistosuunnitteluun, tieto- ja viestintätekniikan kykyjen houkuttelemiseen ja kaikkien datalukutaitoon, jotta voidaan luoda eurooppalaista taitotietoa keskittyen seuraavan sukupolven teknologioihin ja edelläkävijäteknologioihin; korostaa, että lainvalvonnan ja oikeushallinnon henkilöstöllä on oltava asiaankuuluvat digitaaliset taidot, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä oikeusjärjestelmän digitalisaatiolle kaikissa jäsenvaltioissa; toteaa, että komissio on ehdottanut digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa kunnianhimoisia tavoitteita digitaalisista taidoista EU:ssa, ja korostaa, että kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, kehitystä ja tuloksia on seurattava tiiviisti;

77. korostaa, että kilpailukykyinen pääsy dataan ja datan rajatylittävän käytön helpottaminen ovat erittäin tärkeitä, jotta voidaan kehittää tekoälyä, joka on riippuvainen datan laadukkaasta ja parantuvasta saatavuudesta sellaisten muita kuin henkilötietoja sisältävien data-aineistojen luomiseksi, joilla voidaan opettaa algoritmeja ja parantaa niiden suorituskykyä;

78. korostaa, että Euroopan datastrategian täytäntöönpanossa on varmistettava tasapaino yhtäältä datan laajemman käytön ja yhteiskäytön edistämisen ja toisaalta teollis- ja tekijänoikeuksien ja liikesalaisuksien mutta myös perusoikeuksien, kuten yksityisyyden, suojelun välillä; korostaa, että tekoälyalgoritmien kouluttamisessa käytettävä data perustuu joskus rakenteiseen dataan, kuten tietokantoihin, tekijänoikeuksin suojattuihin teoksiin ja muihin teollis- ja tekijänoikeuksin suojattuihin teoksiin, joita ei yleensä pidetä datana;

79. toteaa, että tekijänoikeuksin suojatun sisällön käyttöä tietolähteenä on arvioitava nykyisten sääntöjen ja tekijänoikeusdirektiivissä[31] säädetyn tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen perusteella sekä ottaen huomioon lähioikeudet digitaalisilla sisämarkkinoilla; kehottaa komissiota antamaan ohjeita siitä, kuinka kaikille voidaan antaa mahdollisuus oikeuksien varaamiseen keskitetysti;

80. toteaa, että komission olisi edelleen arvioitava siviilioikeudellisia menettelyjä koskevan nykyisen oikeudellisen kehyksen muutoksia, jotta voidaan vähentää yksityisten sijoittajien nykyisiä investointiesteitä; kehottaa komissiota toteuttamaan tässä yhteydessä nopeasti ja asianmukaisesti jatkotoimia siviilioikeudellisia menettelyjä koskevista yhteisistä vähimmäisvaatimuksista annetun parlamentin päätöslauselman[32] perusteella;

81. korostaa, että on ehkäistävä kaikenlaisten vääristymien ja erityisesti sukupuoleen perustuvien vääristymien tahaton heijastuminen algoritmipohjaisiin sovelluksiin; kannustaa tämän vuoksi avoimuuteen algoritmien, tekoälyjärjestelmien ja sovellusten suunnittelussa;

82. muistuttaa, että unionin kansalaisilla on yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus saada selitys algoritmien tekemistä päätöksistä ja riitauttaa ne epävarmuuden ja läpinäkymättömyyden vähentämiseksi ja että hyvinvointiin ja avoimuuteen työelämässä olisi kiinnitettävä erityishuomiota;

83. katsoo, että vaikka nykyiset vastuuta koskevat periaatteet ja teknologianeutraalit vastuuta koskevat säännöt ovat yleisesti ottaen valmiita digitaalitaloutta ja uusimpia kehitteillä olevia teknologioita varten, on kuitenkin tapauksia, kuten tekoälyjärjestelmien operaattoreita koskevat tapaukset, joissa vastuuta koskevat uudet tai lisäsäännöt ovat välttämättömiä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja varmistaa asianmukaisen korvauksen järjestelmä asiaankuuluville henkilöille silloin, kun dataa on käytetty laittomasti;

84. kehottaa komissiota arvioimaan kattavasti vastaavia mahdollisia lainsäädännön puutteita, jotka koskevat dataan liittyvää vastuuta, esimerkiksi tapauksissa, joissa tekoäly ja muu kuin tekoäly aiheuttaa vahinkoa data-aineiston puutteiden tai epätarkkuuden takia, sekä arvioimaan, miten nykyisiä vastuujärjestelmiä olisi mahdollisesti muutettava, ennen uusien lainsäädäntöehdotusten laatimista;

85. kehottaa komissiota edistämään parhaita käytäntöjä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alat) koulutuksessa keskittyen erityisesti sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten osallistumiseen ja työllistämiseen teknologia-aloilla;

86. pitää myönteisenä Digitaalinen Eurooppa- ja Horisontti Eurooppa -ohjelmia, unionin avaruusohjelmaa, Verkkojen Eurooppa -välinettä sekä Euroopan digitaali-innovaatiokeskittymiä, jotka auttavat eurooppalaisia yrityksiä pysymään digitaalisen siirtymän tarjoamien mahdollisuuksien mukana; korostaa, että on tärkeää kohdentaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta nimenomaan kvanttitutkimukseen; muistuttaa lisäksi roolista, joka elpymis- ja palautumistukivälineellä on tarkoitus olla digitaalistrategian edistämisessä;

87. kehottaa myöntämään julkista ja yksityistä rahoitusta erityisesti mikroyrityksille ja pk-yrityksille, jotta voidaan tukea digitaalista siirtymää ja hyödyntää täysimääräisesti datatalouden potentiaalia sekä ottaa käyttöön digitaaliteknologioita ja hyödyntää digitaalisia taitoja; korostaa, että tasapuolisten toimintaedellytysten turvaaminen mikroyrityksille ja pk-yrityksille edellyttää dataan pääsyn lisäksi sitä, että varmistetaan taidot, joita tarvitaan analytiikan toteuttamiseksi ja olennaisen tiedon poimimiseksi;

88. kehottaa työmarkkinaosapuolia tarkastelemaan digitalisaation, datan ja tekoälyn mahdollisuuksia kestävän tuottavuuden lisäämiseksi varmistaen samalla, että kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia, parannetaan työntekijöiden hyvinvointia ja työllistettävyyttä ja investoidaan uudelleenkoulutukseen, täydennyskoulutukseen, koulutukseen uuden työpaikan saamiseksi, elinikäiseen oppimiseen sekä digitaalisen lukutaidon ohjelmiin; toteaa, että datavetoisiin teknologioihin liittyvä tiedotus, koulutus ja avoimuus ovat tärkeitä, jotta unionin kansalaiset voivat ymmärtää kyseisiä teknologioita ja osallistua niiden oikeudenmukaiseen täytäntöönpanoon; korostaa, että työntekijöillä olisi oltava oikeus tietää, milloin ja miten heidän dataansa kerätään, käytetään, tallennetaan tai jaetaan; kehottaa estämään kohtuutonta ja perusteetonta valvontaa työpaikalla; katsoo, että kansallisten ammattiliittojen olisi oltava enemmän mukana laatimassa suosituksia ja suuntaviivoja tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta työpaikalla;

Globaalit säännöt

89. katsoo, että datan käyttöä koskevat globaalit säännöt ovat riittämättömiä; kehottaa komissiota esittämään vertailuanalyysin dataa koskevasta sääntely-ympäristöstä kolmansissa maissa; toteaa, että eräissä kolmansissa maissa toimiviin eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuu yhä enemmän perusteettomia esteitä ja digitaalisia rajoituksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia samanmielisten kolmansien maiden kanssa kansainvälisillä ja monenvälisillä foorumeilla ja kahdenvälisissä ja kauppaa koskevissa neuvotteluissa, jotta voidaan sopia uusista kansainvälisistä eettisistä ja teknisistä normeista, joilla säädellään uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, esineiden internetin, 5G:n ja 6G:n, käyttöä ja joilla edistettäisiin unionin arvoja, perusoikeuksia, periaatteita, sääntöjä ja normeja ja varmistettaisiin, että unionin markkinat säilyvät kilpailukykyisinä ja avoimina muulle maailmalle; korostaa, että tarvitaan kansainvälisiä sääntöjä ja normeja, joilla edistetään maailmanlaajuista yhteistyötä tietosuojan vahvistamiseksi ja turvallisen ja asianmukaisen datansiirron aikaansaamiseksi noudattaen täysimääräisesti unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja normeja;

90. korostaa, että siirrettäessä henkilötietoja muille lainkäyttöalueille on aina noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen, lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin ja perusoikeuskirjan säännöksiä ja otettava ennen siirtämistä huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston suositukset ja ohjeet ja että siirtoja voidaan toteuttaa ainoastaan, jos voidaan taata henkilötietojen riittävän hyvä suoja;

91. kehottaa varmistamaan datan vapaan liikkuvuuden unionin ja kolmansien maiden välillä edellyttäen, että tietosuoja, yksityisyyden suoja ja muut selkeästi määritellyt, asianmukaisesti perustellut ja syrjimättömät yleiset intressit toteutuvat, esimerkiksi tietosuojan riittävyyttä koskevien päätösten avulla; katsoo, että datan vapaata liikkuvuutta rajojen yli tarvitaan, jotta voidaan hyödyntää kaikki datatalouden mahdollisuudet, ja korostaa, että datan liikkuvuuden säilyttämisen on edelleen oltava Euroopan tavoitteiden perusta; kannattaa sitä, että sidosryhmille, jotka noudattavat täysimääräisesti kaikkea asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä, sallitaan pääsy yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin; kehottaa komissiota neuvottelemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa globaalia digitaalitaloutta koskevista uusista säännöistä, myös datan säilytyspaikkaa koskevien perusteettomien vaatimusten kieltämisestä; muistuttaa, että on tärkeää edistyä sähköistä kaupankäyntiä koskevissa neuvotteluissa Maailman kauppajärjestössä, ja kehottaa sisällyttämään EU:n vapaakauppasopimuksiin kunnianhimoisia ja kattavia sähköistä kaupankäyntiä koskevia lukuja; tukee unionin aktiivista roolia digitalisaatiota koskevan kansainvälisen yhteistyön muilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa, OECD:ssä, Kansainvälisessä työjärjestössä ja Unescossa, ja osallistumista kyseisiin foorumeihin;

°

° °

92. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

1. Taustaa ja yleisiä huomioita

 

Nopeasti kehittyvät digitaaliteknologiat, supernopeat yhteydet ja valtavat datamäärät, joita nämä uudet valmiudet tuottavat, muokkaavat perinpohjaisesti elämäämme ja yhteiskuntiamme. Datan kokonaismäärä kaksinkertaistuu globaalisti 18 kuukauden välein, mikä luo ennenkokemattomia mahdollisuuksia. Kuka sitten hyötyy tästä suuntauksesta? Luoko data mahdollisuuksia kaikenlaisille ja -kokoisille yrityksille vai keskittyykö data muutaman harvan teknologiajätin käsiin? Edistävätkö uudet datavarannot tulevaisuudessa ihmiskeskeistä digitaalista yhteiskuntaa ja hallitsevatko kansalaiset omia tietojaan? Onko data todella saatavilla julkisten palvelujen parantamiseksi?

 

Tämänhetkinen covid-19-kriisi on entisestään korostanut digitalisaation, digitaalisen infrastruktuurin sekä digitaalisten välineiden ja taitojen merkitystä. On selvää, että Euroopan on hyödynnettävä kaikkia mahdollisia välineitä elpymisen tukemiseksi. Pandemia on myös osoittanut, että toimintapoliittisten päätösten tekeminen perinteisten tilastojen pohjalta voi olla auttamattoman tehotonta. Uudet valmiudet datan keräämiseen, analysointiin ja käyttämiseen kehittyneemmällä tavalla voivat auttaa päättäjiä siirtymään reaaliaikaisiin tietoihin perustuvien päätösten tekemiseen. Reaaliaikaisten palvelujen kehittäminen voi myös vähentää byrokratiaa, säästää aikaa ja rahaa sekä tarjota uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille.

 

Keskeinen kysymys on, miksi data ei tällä hetkellä liiku kaikkialla Euroopassa. Esittelijän mukaan vastauksena tähän on ymmärryksen, luottamuksen ja yhteentoimivuuden puute.

 

Esittelijä korostaa, että tämä mietintö olisi nähtävä lähtökohtana laaja-alaiselle keskustelulle, jota tarvitaan datataloutta koskevan eurooppalaisen lähestymistavan kehittämiseksi. Esittelijä odottaakin kiinnostuneena alakohtaista panosta muilta asiaa käsitteleviltä Euroopan parlamentin valiokunnilta.

 

Hän katsoo, että Euroopan on luotava oma tiensä kohti datataloutta ja -yhteiskuntaa eurooppalaisten arvojen pohjalta.

 

2. Keskeiset kohdat ja esittelijän kanta

 

2.1. Arvot ja periaatteet

 

Esittelijä katsoo, että EU:n datastrategian tavoitteena on oltava datatalouden tekeminen avoimeksi, luotettavaksi ja ihmiskeskeiseksi ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittaen sekä uusien mahdollisuuksien luominen kansalaisille käyttää ja hyödyntää dataansa siten, että data ei ole pelkästään raaka-aine.

 

Hän katsoo myös, että digitalisaatio ei saa lisätä tai luoda uutta yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Datastrategia on sisällytettävä osaksi laajempaa teollisstrategiaa, jolla varmistetaan sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Datatalouden uusien työmallien on johdettava työntekijöiden voimaannuttamiseen sen sijaan, että pyrittäisiin kilpailemaan alhaisimmalla tasolla.

 

Esittelijä korostaa myös, että kyky kerätä ja käsitellä dataa voi merkittävällä tavalla auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Esittelijä panee kuitenkin merkille, että tieto- ja viestintätekniikka-alan nykyisen ympäristöjalanjäljen arvioidaan olevan 5–9 prosenttia maailman kokonaissähkönkulutuksesta ja yli 2 prosenttia kaikista päästöistä. Suuri osa tästä johtuu datakeskuksista, pilvipalveluista ja verkkoyhteyksistä. EU:n on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan hiilidioksidipäästöjen avoimuus, minimoidaan resurssien tuhlaus ja edistetään vihreitä datatallennustekniikoita.

 

2.2. Datanhallinta ja data-avaruudet

Esittelijä toteaa, että Eurooppa tarvitsee ensisijaisesti lainsäädäntökehyksen datan yhteiskäytön hallintaa varten, jotta se voi onnistua datan yhteiskäytössä koko taloudessa. Esittelijä on komission kanssa samaa mieltä siitä, että alakohtaiset data-avaruudet ovat hyvä lähtökohta luottamuksen luomiselle, Euroopan laajuisille yhteentoimiville normeille ja hyvin muodostetuille sovellusrajapinnoille (API), jotka ovat koneellisesti luettavissa ja mahdollistavat datan liikkumisen EU:ssa ja eri tahoilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

 

Esittelijä korostaa kuitenkin datan monialaisen yhteiskäytön merkitystä, sillä se on olennaisen tärkeää innovoinnin ja uuden arvonmuodostuksen kannalta. Esittelijä pitääkin erittäin suositeltavana, että komissio luo eurooppalaisia data-avaruuksia siten, että lopullisena tavoitteena on varmistaa datan sujuva yhteiskäyttö paitsi eri alojen sisällä myös niiden välillä.

 

Organisaatioiden, yritysten ja julkisen sektorin on edelleen todellakin tarpeen tunnistaa niiden hallussa oleva data ja ymmärtää sitä paremmin. Esittelijä korostaa, että metadatan eli dataa koskevien tietojen on oltava löydettävissä koneellisesti luettavassa muodossa.

 

Esittelijä kannattaa komission aloitetta perustaa komission alaisuuteen hallintoelin, joka johtaa tämän eurooppalaisen datanhallintakehyksen muodostamista, ja katsoo, että tämän datanhallintamallin olisi perustuttava hajautettuun datan käyttöympäristöön.

 

Hän katsoo, että ns. datan välittäjillä on keskeinen rooli tulevassa datanhallinnassa dataekosysteemeissä, sillä välittäjät siirtävät dataa toimijoiden välillä hyvin muodostettujen sovellusrajapintojen kautta käsittelemättä sitä itse. Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen luoda näille välittäjille konkreettinen merkintä- ja sertifiointijärjestelmä. Tässä yhteydessä esittelijä tukee myös luotettavien monien sidosryhmien, kuten MyData-operaattoreiden tai muiden vastuullisten datan välittäjien, välisten aloitteiden kehittämistä.

 

Esittelijän mielestä olisi virhe puhua datastrategiassa ainoastaan teollisista ”muista kuin henkilötiedoista”. Yhdistettyihin data-aineistoihin sisältyy erittäin todennäköisesti henkilötietoja tai myös muita kuin henkilötietoja, joista voidaan päätellä tai tuottaa henkilötietoja yhdistettynä muihin tietoihin. Esittelijä katsoo, että henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja ei aina voida erottaa toisistaan ja että komission olisi määriteltävä tarkemmin ohjeet ja käytännöt, jotka koskevat yhdistettyjen data-aineistojen hallintaa ja käyttöä myös teollisympäristöissä. Jos tätä kysymystä ei oteta vakavasti, Eurooppa jättää valtavan määrän dataa käyttämättä.

 

Esittelijä ehdottaakin tässä yhteydessä, että komissio luo horisontaalisen ja monialaisen henkilötietojen data-avaruuden jo yksilöityjen alakohtaisten data-avaruuksien rinnalle. Tätä monialaista henkilötietojen data-avaruutta, joka perustuu täysin tietosuojan ja yksityisyyden kunnioittamiseen, voitaisiin käyttää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja henkilötietojen käytön parantamiseen. Datan siirtäminen data-avaruudessa voisi tapahtua luotettavien välittäjien, kuten MyData-operaattoreiden, kautta, jotka hallinnoivat henkilötietoja henkilöiden täydellä suostumuksella.

2.3. Datan saatavuus, yhteentoimivuus, siirrettävyys ja omistajuus: B2B, G2B, B2G, G2G

B2B-datan yhteiskäyttö

 

Esittelijä katsoo, että yritysten välisen (B2B) datan yhteiskäytön lähtökohtana olisi oltava vapaaehtoisen yhteiskäytön tukeminen ja mahdollistaminen. Esittelijä katsoo kuitenkin, että nykypäivän digitaalisessa maailmassa ei ole tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Globaaleilla teknologiajäteillä, joista useimmat eivät ole eurooppalaisia, on huomattavasti paremmat mahdollisuudet käyttää dataa, koska ne eivät oikeastaan edellytä datan yhteiskäyttöä itsensä ja muiden yritysten välillä. Pienemmillä toimijoilla ja pk-yrityksillä ei ole todellisia mahdollisuuksia neuvotella niiden kanssa. Tästä syystä esittelijä katsoo, että unionin on säänneltävä pakollista datan saatavuutta ja sovellettava sitä tarvittaessa erityisesti niihin arvoketjuihin ja dataekosysteemeihin, joissa pienemmät toimijat ovat olleet mukana luomassa data-aineistoja mutta niillä ei ole pääsyä dataan, jonka tuottamiseen ne ovat osallistuneet.

 

G2B- ja B2G-datan yhteiskäyttö

 

Esittelijä korostaa, että ensimmäinen askel on julkisten data-aineistojen avaaminen käyttöä varten. EU on jo aloittanut tämän työn esimerkiksi avointa dataa koskevalla direktiivillä. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan. Julkisesti kerättyä dataa olisi käytettävä yhteistä etua ja viime kädessä reaaliaikaisia palveluja varten. Esimerkiksi julkiset hankintasopimukset on suunniteltava siten, että estetään julkisen sektorin toimijoiden riippuvuus yhdestä ainoasta yksityisestä toimijasta. Jotta julkisia data-aineistoja voitaisiin hyödyntää paremmin, esittelijä kehottaa komissiota tutkimaan, miten anonymisoitujen henkilötietojen toissijaista käyttöä voitaisiin parantaa.

 

Esittelijä toteaa lisäksi, että – kuten B2B:n osalta – myös B2G-datan yhteiskäytön on erityisolosuhteissa oltava pakollista yhteisen edun vuoksi.

 

Korkean lisäarvon data-aineistoja koskevan tulevan täytäntöönpanosäädöksen osalta esittelijä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pidättäytymään toimimasta avointa dataa koskevan direktiivin hengen vastaisesti ja varmistamaan, että korkean lisäarvon data-aineistoihin sisällytetään yritys- ja kaupparekisterit ja että ryhdytään riittäviin toimiin näiden aineistojen asettamiseksi aidosti saataville.

 

G2G

 

EU on jo alkanut parantaa jäsenvaltioiden julkishallintojen välistä yhteistyötä, mutta tulevaisuudessa tämä riippuu ehdottomasti myös datan riittävän liikkuvuuden mahdollistamisesta. Esittelijä katsoo, että tavoitteena olisi oltava sellaisten eurooppalaisten sisämarkkinoiden luominen, joilla palveluja tarjotaan reaaliaikaisesti ja päätöksentekoa ohjaavat kattavat, maantieteellisesti edustavat ja reaaliaikaiset tiedot.

 

2.4. Infrastruktuuri ja kyberturvallisuus

 

Datastrategia on yksi EU:n digitaalisen tulevaisuuden kehittämisen osatekijöistä. Sen onnistuminen riippuu myös laajemman tieto- ja viestintätekniikan ekosysteemin tilanteesta (kuten laajakaistaverkot, 5G, 6G, pilviratkaisut, esineiden internet, kvanttiteknologia, lohkoketju ja suurteholaskenta).

 

Pilvipalvelujen tarjoajien osalta esittelijä kehottaa komissiota velvoittamaan tulevassa sääntökirjassa palveluntarjoajat osoittamaan, mihin ne tallentavat dataa. Esittelijä katsoo lisäksi, että pilvipalvelujen tarjoajilla ei pitäisi olla pääsyä palvelimilleen tallennettuun dataan, ellei osapuolten välillä ole tästä erillistä sopimusta.

 

Esittelijä korostaa, että vahva kyberturvallisuus on vakaan datatalouden ennakkoedellytys. Verkon turvallisuus ja luotettavuus ovat olennaisia tekijöitä Euroopan digitaalisen riippumattomuuden kannalta, eikä meillä ole varaa sinisilmäisyyteen. Kaikilta datan välittäjiltä olisi esimerkiksi edellytettävä vahvaa kyberturvallisuutta.

 

2.5. Koulutus, osaaminen ja pätevyys

 

Esittelijä muistuttaa, että Eurooppa on yksi maailman johtavista alueista tutkimuksen ja startup-yritysten alalla, mutta sen haasteena on muuntaa nämä valmiudet kukoistaviksi yrityksiksi. Tästä syystä esittelijä kehottaa EU:ta keskittymään korkeatasoiseen ohjelmistosuunnitteluun, joka on ratkaisevan tärkeää data-alan arvonmuodostuksen ja kykyjen houkuttelemisen kannalta.

 

Esittelijä kehottaa myös työmarkkinaosapuolia tutkimaan yritystasolla ja muilla asianmukaisilla tasoilla ennakoivasti mahdollista digitaaliteknologiaa, dataa ja tekoälyä, jotta voidaan lisätä yrityksen tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, ja hän kehottaa niitä investoimaan riittäviin toimenpiteisiin osaamisen parantamista, uudelleenkouluttamista ja elinikäistä oppimista varten, jotta työntekijät voivat siirtyä uusiin työpaikkoihin tai sopeutua uudenlaisiin työtehtäviin myös yrityksen sisällä. Komission olisi myös jatkettava työtä, jolla tuetaan naisten osallistumista teknologiateollisuuteen.

 

Esittelijä kehottaa komissiota investoimaan perinteisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, muuttamiseen data-aikakauteen sopiviksi.
 

2.6. Kansainvälisiä näkökohtia

 

Esittelijä katsoo, että emme voi pitää itsestään selvänä, että esimerkiksi tietosuoja, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja reilu kilpailu tulevat olemaan datavetoisen talouskehityksen suuntaviivoja globaalissa kontekstissa. Esittelijä katsoo, että datan käyttöä koskevat globaalit säännöt ovat riittämättömiä, ja kehottaa EU:ta sopimaan globaalia datataloutta koskevista uusista perussäännöistä niiden WTO:n jäsenvaltioiden kanssa, jotka osallistuvat sähköistä kaupankäyntiä koskevaan yhteiseen julkilausumaan liittyvään aloitteeseen ja kahdenvälisiin kauppaneuvotteluihin.

 

On tärkeää, että unionin kansalaiset, kuluttajat ja yritykset voivat siirtää dataa kolmansiin maihin ja kolmansista maista riittävin takein. Vain tällä tavoin voimme hyödyntää datatalouden todelliset mahdollisuudet.

 

EU:n olisi johdettava tätä työtä tiiviisti samanmielisten kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan sopia EU:n arvojen ja etujen mukaisesti uusista kansainvälisistä normeista, joilla säädellään uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöä. Muuten kansainväliset digitaalimarkkinat ja ihmisten kansainvälinen vuorovaikutus saattavat muuttua tarpeettoman pirstoutuneiksi.

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta:

Yhteisö ja/tai henkilö

aNewGovernance

Aalto-yliopisto

Euroopan autonvalmistajien yhdistys (ACEA)

Amazon

Euroopan kuluttajajärjestöjen liitto (BEUC)

Business Finland

CEPS (Centre for European Policy Studies)

Digital Europe

EDiMA

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Euroopan kiinteän verkon operaattoreiden järjestö (ETNO)

Euroopan komissio

EuroCommerce

European Games Developer Federation (Euroopan videopelinkehittäjien liitto)

FEPS Europe

Finanssiala ry

Suomen tekoälykeskus (FCAI)

Toimihenkilökeskusjärjestö

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra)

Teknologiateollisuus

Neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa

GSMA

Huawei

IBM

Italian kansallinen innovaatiorahasto

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö

Suomen valtiovarainministeriö, tekoälyä ja digitalisaatiota käsittelevä asiantuntijaryhmä

MyData Global

Nokia

Open Science Foundation

Open Data Institute

Suomen pysyvä EU-edustusto

Reaktor

Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto (SMEUnited)

Ruotsin liikennevirasto

Helsingin yliopisto

Vaasan yliopisto

Vodafone

Työryhmä: Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö, BusinessEurope, SMEUnited ja Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten eurooppalainen keskus (Euroopan tason työmarkkinaosapuolten puitesopimus digitalisaatiosta)

 

 

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.1.2021)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Valmistelija: Christel Schaldemose

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä komission aikomusta perustaa aidot ja innovatiiviset datan sisämarkkinat Euroopan datatalouden ja kilpailukyvyn selkärangaksi samalla kun edistetään ja suojellaan EU:n tietojenkäsittelyä koskevia sääntöjä ja standardeja täysin EU:n lainsäädännön mukaisesti; katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden kasvun ja kukoistuksen kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa luottamus digitaalisiin palveluihin ja älykkäisiin tuotteisiin ja että luottamuksen varmistamisen olisi oltava sekä julkisen politiikan että liiketoimintamallien ytimessä; korostaa, että datan sisämarkkinoiden tarkoituksena on antaa eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille mahdollisuus kehittää innovatiivisia ja kilpailukykyisiä palveluja ja tuotteita ja hyötyä niistä samalla kun edistetään unionin tavoitteiden saavuttamista;

2. katsoo, että datan saatavuuden varmistaminen, tämän kuitenkaan vaikuttamatta tietosuojasääntöihin, on erittäin tärkeää kansalaisten perusoikeuksien sekä yritysten ja erityisesti startup-yritysten ja pk-yritysten innovoinnin ja kasvun kannalta; suhtautuu myönteisesti komission tiedonannossaan ilmoittamiin toimiin, joiden avulla parannetaan nykyisin puutteellista datan saatavuutta; kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti, miten datanhallintamalli olisi rakennettava, ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon nykyiset mallit ja niiden edut ja riskit; korostaa, että arvioinnissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon kyberturvallisuuteen liittyvät näkökohdat; toteaa, että hajautettu malli voi tarjota enemmän takeita yksityisyyden suojasta ja sitä voitaisiin tilanteen mukaan harkita datanhallintamalliksi;

3. korostaa, että on tärkeää laatia lainsäädäntöehdotuksia todellisten datan sisämarkkinoiden varmistamiseksi; korostaa, että ehdotusten olisi perustuttava perusteellisiin vaikutustenarviointeihin, mukaan lukien muun muassa parhaat käytännöt, kustannus-hyötyanalyysit ja mahdollisuuksien mukaan vertailevat analyysit sääntely-ympäristöstä, myös kolmansissa maissa, jotta sisämarkkinoille voidaan tarjota asianmukaisesti kohdennettu ja näyttöön perustuva sääntely-ympäristö, ja katsoo, että nämä eivät saisi haitata mahdollisten hankkeiden oikea-aikaista käynnistämistä; ehdottaa lisäksi, että komissio harkitsisi mahdollisuutta käyttää pilottihankkeiden tuloksia datan yhteiskäyttöä ja pilvipalvelualoitteita koskevien ohjelmien perustana;

4. korostaa sellaisen johdonmukaisen lähestymistavan merkitystä, jolla voidaan määritellä, miten datan yhteiskäyttöä koskevat säännökset toimivat vuorovaikutuksessa nykyisen ja tulevan lainsäädännön kanssa, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus esimerkiksi datasäädöksen ja datahallintosäädöksen välillä ja toisaalta digitaalisia palveluja koskevan säädöksen ja digitaalisia markkinoita koskevan säädöksen välillä;

5. korostaa, että aidosti yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia perustettaessa on tärkeää löytää oikea tasapaino selkeästi määriteltyjen sääntöjen ja toisaalta sen välille, että annetaan tilaa innovoinnille ja uusien teknologioiden nopealle huomioon ottamiselle; kehottaa komissiota puuttumaan sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja perusteettomasti poikkeaviin sääntöihin jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa yhteisten data-avaruuksien kehittäminen EU:ssa;

6. kehottaa komissiota varmistamaan, että datan sisämarkkinoilla luodaan eurooppalainen tapa käsitellä dataa ja tuodaan siten saataville enemmän dataa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja käytettäväksi taloudessa samalla kunnioittaen ja edistäen perussopimuksiin kirjattuja yhteisiä eurooppalaisia arvoja, myös perusoikeuksia, sekä oikeudenmukaista kilpailua; kehottaa komissiota lisäämään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin , jotta heillä on edelleen mahdollisuus valvoa tietojaan, samalla kun mahdollistetaan tehokas datan käytettävyys; kehottaa komissiota noudattamaan varovaista lähestymistapaa varmistaakseen, että kuluttajat voivat jatkossakin päättää, kenellä on pääsy heidän henkilötietoihinsa ja missä tilanteissa; katsoo, että teollinen data ja kansalaisten data voisivat auttaa kehittämään innovatiivisia digitaalisia ja kestäviä ratkaisuja sellaisia tuotteita ja palveluja varten, joista olisi hyötyä eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille; kannustaa komissiota arvioimaan mahdollisia mekanismeja ja työkaluja, joiden avulla yritykset ja yksityishenkilöt voisivat luovuttaa tietoja ja tietojen luovuttamista voitaisiin helpottaa täysin EU:n lainsäädännön mukaisesti, mikä saattaa olla yleisen edun mukaista;

7. korostaa, että on laadittava yhteinen määritelmä ’data-altruismille’ ja selkeät kriteerit sen määrittämiseksi, milloin tietojen luovuttamista pidetään yleisen edun mukaisena; korostaa, että on tärkeää laatia selkeät säännöt siitä, miten tällaisia tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää; korostaa, että data-altruismin puitteissa luovutetut tiedot on tarkoitettu käsiteltäviksi yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin eikä niitä saisi käyttää yksinomaan kaupallisten etujen ajamiseen;

8. korostaa, että on tarpeen käsitellä erityiskysymyksiä, jotka liittyvät kuluttajatietoihin ja erityisesti tiettyjen haavoittuviksi katsottujen kuluttajaryhmien, kuten alaikäisten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden, kuluttajatietoihin pääsyyn ja valvontaan; pyytää siksi komissiota varmistamaan, että kaikkia kuluttajien oikeuksia kunnioitetaan aina ja että kaikki kuluttajat voivat hyötyä tasa-arvoisesti datan sisämarkkinoiden luomisen eduista; korostaa, että kun tietojen käsittelyyn sisältyy molempia tietotyyppejä yhdisteleviä data-aineistoja, näitä data-aineistoja on käsiteltävä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua asetusta koskevat komission ohjeet;

9. toteaa, että joidenkin henkilötietojen saatavuus tutkimusta ja päätöksentekoa varten esimerkiksi kansanterveyden, lääkkeiden, sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja muiden alojen osalta voisi olla hyödyllistä; kehottaa siksi komissiota luomaan selkeät mekanismit näiden tietojen keräämiseksi yhdenmukaisella tavalla ja EU:n tietosuojavaatimusten ja asiaa koskevan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti varmistaen samalla, että tietojen minimoinnin periaatetta noudatetaan ja että tietoja ei voida yhdistää tiettyihin henkilöihin;

10. korostaa, että toimivaltaisilla markkinavalvonta- ja kyberturvallisuusviranomaisilla on oltava tarvittavat valtuudet päästä asiaankuuluviin tietoihin noudattaen täysimääräisesti direktiiviä (EU) 2016/943 ja asetusta 2019/1020, kun niillä on syytä epäillä mahdollisesti laittomia käytäntöjä, jotta voidaan vahvistaa niiden toimia ja varmistaa tuoteturvallisuuden ja tietoturvan riittävä valvonta; korostaa tarvetta turvata valvontaviranomaisten saataville asetettujen tietojen turvallisuus ja suoja;

11. korostaa, että on perustettava yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia, jotta voidaan taata muiden kuin henkilötietojen vapaa liikkuvuus rajojen yli ja alojen välillä yritysten, tiedemaailman, sidosryhmien ja julkisen sektorin välisten datavirtojen tehostamiseksi; katsoo, että yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnointia koskevan kehyksen olisi perustuttava muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta annetussa asetuksessa säädettyihin periaatteisiin; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita noudattamaan asetusta täysimääräisesti, jotta dataa voidaan tallentaa ja käsitellä kaikkialla EU:ssa ilman perusteettomia esteitä ja rajoituksia; korostaa, että on tarjottava tasapuoliset toimintaedellytykset sidosryhmien väliselle datan yhteiskäytölle ja arvioitava, mikä on dataan pääsyä koskevien lupien riittävä ja oikeasuhteinen taso, jotta voidaan valvoa paremmin sitä, kenellä tiettyyn dataan on pääsy ja mihin tarkoitukseen, ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten tarpeet, jotta ne voivat laajentaa toimintaansa ja toimia rajojen yli sisämarkkinoilla;

12. korostaa, että datasäädöksessä ja datahallintosäädöksessä olisi säädettävä sellaisten laadukkaiden ja luotettavien data-aineistojen käytöstä, jotka ovat olennaisia moitteettomasti toimivien yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luomiseksi ja yritysten auttamiseksi kehittämään laadukkaita tuotteita ja palveluja sisämarkkinoiden hyödyksi; toteaa, että yksityisten yritysten olisi voitava valita avointa dataa ja yhteistyötä koskeva malli, kuten avoin teknologia, esimerkiksi avoin lähdekoodi ja avoimet ohjelmistot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavan lainsäädännön, kuten tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2019/790/EU, soveltamista; kannustaa komissiota kehittämään tekniseen ja oikeudelliseen kehykseen perustuvia data-avaruuksia, jotta data voidaan pitää turvassa ja varmistaa sen hallinta, kuka voi käyttää dataa ja mihin tarkoitukseen;

13. katsoo, että yritysten välistä (B2B) ja yritysten ja viranomaisten (B2G) välistä datan vapaaehtoista yhteiskäyttöä ja data-avaruuksiin osallistumista olisi kannustettava ja voitaisiin harkita myös velvoitetta asettaa data saataville markkinoiden toimintapuutteiden ennaltaehkäisemiseksi; korostaa, että datan yhteiskäytön olisi lisättävä kilpailua, ja kannustaa komissiota varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset datan sisämarkkinoilla; korostaa, että digitaalisia markkinoita koskevassa säädöksessä olisi otettava käyttöön uusia välineitä ja vahvistettava kriteerit portinvartijoiden tunnistamiseksi ja siihen olisi sisällytettävä säännöksiä, joilla estetään näitä taloudellisia toimijoita luomasta markkinaesteitä myöskään datan yhteiskäytölle sidosryhmien kanssa; pyytää komissiota ottamaan luottamuksellisuuteen ja liikesalaisuuksien suojaan liittyvät kysymykset erityisen tarkasti huomioon datatalouden yhteydessä;

14. palauttaa mieliin tietoturvan ja tietosuojan merkityksen datan yhteiskäyttöä koskevien aloitteiden ja tulevien yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien keskeisinä tekijöinä; korostaa, että yritysten on noudatettava yleistä tietosuoja-asetusta kokonaisuudessaan; pitää myönteisenä komission aikomusta puuttua datan siirrettävyyden nykyisiin rajoituksiin; palauttaa mieliin, että on tärkeää varmistaa tulevaisuuden vaatimusten mukaiset tietosuojasäännöt sähköisessä viestinnässä; korostaa tässä yhteydessä sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta parhaillaan käytävien neuvottelujen merkitystä;

15. korostaa yhteiskunnallisia hyötyjä, joita saadaan edistämällä julkisen sektorin datan parempaa saatavuutta tavoilla, jotka vahvistavat käytettävyyttä koko unionissa; pyytää jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön avointa dataa ja julkisen sektorin tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin (’avointa dataa koskeva direktiivi’) ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään saatavilla olevan datan laajan uudelleenkäytön kulttuuria; korostaa lisäksi, että kaikille asiaankuuluville institutionaalisille ja yhteiskunnallisille toimijoille sekä talouden toimijoille, erityisesti pk-yrityksille ja startup-yrityksille, on varmistettava datan helppo saatavuus ja tapauksen mukaan mahdollisuus osallistua julkisiin hankintasopimuksiin lukuun ottamatta EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä poikkeuksia poistamalla perusteettomat esteet ja edistämällä nykyaikaisten verkkopohjaisten ja sovellusrajapintoihin (API-liittymiin) perustuvien palvelujen käyttöä saatavilla olevan datan kätevää ja nopeaa hakemista, selaamista ja käsittelemistä varten;

16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään datan yhteiskäytön kulttuuria näyttämällä esimerkkiä ja jakamalla datansa näkyvän, käyttäjäystävällisen, avoimen ja helposti automatisoitavissa olevan prosessin avulla; korostaa sellaisia aloitteita kuin Nordic Smart Government -aloite, jonka tarkoituksena on tarjota pk-yrityksille vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus jakaa dataa automaattisesti ja reaaliaikaisesti hajautetun digitaalisen ekosysteemin avulla; pyytää komissiota pohtimaan, miten voidaan varmistaa EU:ssa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, että julkisesti rahoitettu data hyödyttää kuluttajia, pk-yrityksiä ja yrityksiä, jotka noudattavat velvollisuuksiaan; vaatii, että kaikkien EU:ssa toimivien toimijoiden, jotka hyödyntävät eurooppalaisia data-avaruuksia, on noudatettava EU:n lainsäädäntöä;

17. kehottaa komissiota noudattamaan asiantuntijaryhmän raportin[33] suosituksia tutkimusten tekemisestä yleisen edun mukaisen yritysten ja viranomaisten välisen datan yhteiskäytön makrotaloudellisista ja sosiaalisista hyödyistä; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan selvät säännöt yritysten ja viranomaisten (B2G) välistä datan yhteiskäyttöä varten ja ehdottaa, että sellaisten mahdollisten maksujen, jotka johtuvat datan uudelleenkäyttöä koskevien pyyntöjen käsittelykustannuksista, olisi oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että julkinen sektori panee täytäntöön asianmukaiset turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat vaatimukset datan tallentamisessa, saatavuudessa ja käsittelyssä, jotta voidaan lisätä yritysten tai kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin välistä luottamusta;

18. suhtautuu myönteisesti komission kansainväliseen lähestymistapaan maailmanlaajuisten digitaalisten markkinoiden hajaantumisen minimoimiseksi edistämällä yhteisiä standardeja ja datan yhteiskäyttöä luotettavien maiden välillä; korostaa, että eurooppalaisten yritysten olisi voitava toimia kaikkialla maailmassa luottamuksen ja oikeusvarmuuden vallitessa ja että datan siirrossa kolmansiin maihin olisi noudatettava perusoikeuskirjaa ja asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä;

19. katsoo, että datan yhteiskäytön ja siihen tarvittavan infrastruktuurin ympäristövaikutukset olisi arvioitava, jotta varmistetaan, että Euroopan datastrategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukainen; korostaa tässä yhteydessä, että datan yhteiskäytön sekä olennaisiin ja tarkasti määriteltyihin data-aineistoihin pääsyn salliminen on ratkaisevan tärkeää; suosittaa, että yksilöidään kestävämpiin sisämarkkinoihin siirtymisen kannalta keskeiset data-aineistot ja arvioidaan, voitaisiinko tähän tarkoitukseen käyttää tulossa olevaa, korkean lisäarvon data-aineistoja koskevaa täytäntöönpanosäädöstä avointa dataa koskevan direktiivin puitteissa;

20. tukee ilmoitusta älykkäiden kiertotalouden sovellusten yhteisestä eurooppalaisesta data-avaruudesta ja komission kunnianhimoista tavoitetta kehittää digitaalinen ”tuotepassi”; vaatii kehittämään tekoälyä, robotiikkaa ja automatisoituja päätöksenteko- ja koneoppimisvälineitä tiiviissä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti teollisuuden, kansallisten viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, koska nämä välineet voivat olla ratkaisevan tärkeitä tekijöitä kestävämpien sisämarkkinoiden saavuttamisessa ja digitaalialan nykyisen hiilijalanjäljen pienentämisessä;

21. suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen pilviresurssien federaation ja pilvipalveluinfrastruktuurien eurooppalaisen verkoston perustamiseen; korostaa kuitenkin tarvetta investoida eurooppalaisten yritysten tallennuskapasiteettiin; korostaa, että pääsyä eurooppalaisiin pilvipalveluihin on välttämättä parannettava ja että pilvipalvelujen sääntökirjassa on käsiteltävä yhteentoimivuuteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien käytännesäännöt, sertifiointi ja normit, jotka ovat nykyisin merkittävä datan tehokkaan yhteiskäytön este; kannustaa komissiota tässä yhteydessä kehittämään johdonmukaisen pilvipalveluja koskevan säännöstön, jossa otetaan huomioon pilvipalveluntarjoajien vaihtamista ja tietojen siirtämistä käsittelevän työryhmän (SWIPO-työryhmä) tekemä työ;

22. katsoo, että oikeasuhteisuus on datan laatua ja yhteentoimivuutta koskevien vaatimusten ohjaava periaate; kehottaa komissiota harkitsemaan nykyisten standardien edistämistä, jotta voidaan ratkaista tekniset haasteet ja välttää toimittajariippuvuus ja tarpeettomat transaktiokustannukset ja annetaan käyttäjien valita vapaasti pilvipalvelunsa ja siirtää datansa standardoitujen käyttöliittymien avulla saumattomasti muille palveluntarjoajille, jos olemassa on verrattavissa olevia ja yhteentoimivia pilvipalveluja, ja asettamaan merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden kannalta hyvin tärkeitä aloja ja data-avaruuksia koskevia tiukkoja laatustandardeja; palauttaa mieliin, että eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien olisi voitava jatkossakin valita vapaasti Euroopan ulkopuolinen pilvipalvelujen tarjoaja, lukuun ottamatta oikeutettuihin syihin, kuten kansallisen turvallisuuden vaarantumiseen, perustuvia tapauksia;

23. katsoo, että on tärkeää kehittää eurooppalainen pilvipalveluekosysteemi, jotta voidaan luoda turvallisia yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia, jotka perustuvat luotettavaan ja turvalliseen infrastruktuuriin ja vahvoihin kyberturvallisuusperiaatteisiin ja -välineisiin; palauttaa mieliin, että parempi yhteenliitettävyys tarkoittaa kyberuhkien lisääntymistä; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevan direktiivin tulossa olevaan tarkistamiseen;

24. kehottaa ottamaan unionin tasolla käyttöön kustannustehokkaan ja käyttäjien tarpeisiin keskittyvän pilvipalveluinfrastruktuurin; kehottaa komissiota arvioimaan uutta EU:n sisämarkkinainfrastruktuuria koskevan hankkeen käyttöönottoa, jotta varmistetaan tasapuolinen pääsy datan sisämarkkinoille koko EU:ssa;

25. panee merkille yritysten, erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten, kohtaamat esteet dataan pääsyssä ja datan jakamisessa; ehdottaa teknisen ja oikeudellisen kehyksen laatimista, jotta datan yhteiskäyttö voi tapahtua suojatusti; katsoo, että digitaalisia markkinoita koskeva säädös on ennakkoedellytys datan siirrettävyyden lisäämiselle oikeudenmukaisin ehdoin; kehottaa lisäksi komissiota arvioimaan, miten tietokantadirektiivin tulossa oleva tarkistaminen voi auttaa parantamaan dataan pääsyä ja takaamaan samalla teollis- ja tekijänoikeuksien täysimääräisen soveltamisen;

26. kannustaa komissiota laatimaan tehokkaita standardeja läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten standardointijärjestöjen kanssa; katsoo, että Euroopan standardointikomitean (CEN) CWA-sopimusten (CEN Workshop Agreement) hyödyntäminen tietyillä aloilla, kuten pilvipalveluissa, on keino tehostaa yhdenmukaistettujen standardien laatimista; kehottaa komissiota aloittamaan standardien laatimisen mahdollisimman pian;

27. korostaa, että komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kullakin alalla sovellettaviin standardeihin, kun se määrittelee eri alojen välistä datan yhteiskäyttöä koskevia standardeja, jotta varmistetaan eri alojen välistä datan yhteiskäyttöä koskevien standardien johdonmukaisuus ja vältetään suosimasta joitakin aloja muiden alojen kustannuksella;

28. kehottaa komissiota arvioimaan, onko unionin julkisia hankintoja koskevia prosesseja ja rahoitusohjelmia koskeviin suuntaviivoihin tarpeen sisällyttää soveltuvissa tapauksissa vaatimuksia avoimesta datan saatavuudesta, yhteentoimivuudesta ja siirrettävyydestä sovellettavan lainsäädännön puitteissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan ”eurooppalaisen yhteentoimivuutta koskevan sitoumuksen” tarvetta;

29. painottaa, että datan saatavuus ja laadukas data ovat ratkaisevan tärkeitä asioita tehokkaiden, moitteettomasti toimivien ja puolueettomien tekoälyjärjestelmien kehittämiselle; palauttaa mieliin, että käsittelemättömän datan syöttäminen tekoälyjärjestelmiin voi synnyttää yhteiskunnallisia tai taloudellisia vääristymiä, syrjintää ja eriarvoisuutta digitaalisten palvelujen tarjoamisessa kuluttajille ja yrityksille;

30. huomauttaa, että tehokkain tapa vähentää dataan perustuvien järjestelmien vääristymiä on varmistaa, että tekoälyjärjestelmien kouluttamista varten on saatavilla laadukkaita data-aineistoja; toteaa, että tekoälyn ja koneoppimisen kehittäjät käyttävät julkista tai vapaan lisenssin dataa valitessaan koulutusdataa; kehottaa komissiota varmistamaan pääsyn laadukkaaseen dataan, jotta voidaan varmistaa tekoälyjärjestelmien tehokas kehittäminen täysin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

31. panee merkille reunalaskennan paradigman esiinnousun erityisesti käynnissä olevan 5G-verkkojen ja niihin liittyvien liiketoimintamallien yleistymisen osalta ja korostaa, että on löydettävä sellaisia teknisiä ja oikeudellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat reunadatan tehokkaan saatavuuden; korostaa, että reunalaskennan ennennäkemättömän mittakaavan ja hajautetun luonteen mukanaan tuomat uudet kyberturvallisuuteen ja datan yhteentoimivuuteen liittyvät haasteet, kuten koneelliseen todentamiseen, datan alkuperään, yksityisyyden suojaan ja datan luotettavuuteen liittyvät haasteet, on ratkaistava kiireellisesti;

32. panee merkille autonomisten ajoneuvojen tuottaman datan määrän kasvun tarjoamat mahdollisuudet ja sen ansiosta teollisuudelle ja taloudelle syntyvän innovaatiopotentiaalin, mutta myös tähän liittyvät turvallisuusriskit; kehottaa komissiota tässä yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota tilanteisiin, joissa dataa tuotetaan yhteisesti, sillä tämä voi aiheuttaa tietojen tunnistamista ja tietosuojaoikeuksia koskevia vaikeuksia; pyytää lisäksi komissiota arvioimaan, tarvitaanko tässä yhteydessä muita lainsäädäntötoimia.

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.1.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 1 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alex Agius Saliba, Andrus Ansip, Pablo Arias Echeverría, Alessandra Basso, Brando Benifei, Adam Bielan, Hynek Blaško, Biljana Borzan, Vlad-Marius Botoş, Markus Buchheit, Anna Cavazzini, Dita Charanzová, Deirdre Clune, David Cormand, Carlo Fidanza, Alexandra Geese, Sandro Gozi, Maria Grapini, Svenja Hahn, Virginie Joron, Eugen Jurzyca, Arba Kokalari, Kateřina Konečná, Andrey Kovatchev, Jean-Lin Lacapelle, Morten Løkkegaard, Adriana Maldonado López, Antonius Manders, Beata Mazurek, Leszek Miller, Dan-Ştefan Motreanu, Anne-Sophie Pelletier, Miroslav Radačovský, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Kim Van Sparrentak, Marion Walsmann, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marc Angel, Krzysztof Hetman, Sándor Rónai

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39	+
ECR	Adam Bielan, Carlo Fidanza, Eugen Jurzyca, Beata Mazurek
EPP	Pablo Arias Echeverría, Deirdre Clune, Krzysztof Hetman, Arba Kokalari, Andrey Kovatchev, Antonius Manders, Dan‑Ştefan Motreanu, Andreas Schwab, Tomislav Sokol, Ivan Štefanec, Róża Thun und Hohenstein, Marion Walsmann
GREENS/EFA	Anna Cavazzini, David Cormand, Alexandra Geese, Kim Van Sparrentak
ID	Hynek Blaško
NI	Marco Zullo
RENEW	Andrus Ansip, Vlad‑Marius Botoş, Dita Charanzová, Sandro Gozi, Svenja Hahn, Morten Løkkegaard
S&D	Alex Agius Saliba, Marc Angel, Brando Benifei, Biljana Borzan, Maria Grapini, Adriana Maldonado López, Leszek Miller, Sándor Rónai, Christel Schaldemose
THE LEFT	Kateřina Konečná, Anne‑Sophie Pelletier

 

1	-
NI	Miroslav Radačovský

 

4	0
ID	Alessandra Basso, Markus Buchheit, Virginie Joron, Jean‑Lin Lacapelle

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.1.2021)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Valmistelija: Roman Haider

 

 

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066),

– ottaa huomioon tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU ja sen nojalla annetut delegoidut säädökset[34],

– ottaa huomioon unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013[35],

– ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY[36],

– ottaa huomioon Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 27. toukokuuta 2016 annetun komission asetuksen (EU) 2016/919,[37]

– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten[38],

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman autonomisista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä[39],

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[40],

– ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan ehdotukseen eurooppalaisesta ilmastolaista[41],

A. katsoo, että Euroopan yhteisen datastrategian olisi tuotava hyötyjä Euroopan liikenne- ja matkailualoille ja edistettävä siirtymistä turvalliseen, kestävään ja tehokkaaseen liikennejärjestelmään samalla, kun varmistetaan riittävä yhteentoimivuus muiden alojen kanssa, erityisesti tarjoamalla kannustimia tekoälyyn perustuvan teknologian kehittämiseen; katsoo, että markkinapaikalla olisi luotava Euroopan taloudelle ja yrityksille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), tasapuoliset edellytykset ja edistettävä niitä sekä varmistettava reilu kilpailu markkinatoimijoiden ja kaikkien liikennemuotojen välillä;

B. toteaa, että Euroopan datastrategialla olisi edistettävä EU:n liikennealan sovittamista Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista; katsoo, että sillä olisi helpotettava siirtymistä kestävään, päästöttömään ja saumattomasti multimodaaliseen yhtenäiseen eurooppalaiseen liikennealueeseen;

C. huomauttaa, että liikenne- ja matkailualoilla toimivat pk-yritykset eivät saa kaikkea hyötyä tuottamastaan datasta; toteaa, että monet pk-yritykset eivät ole tietoisia datansa arvosta, niiltä puuttuvat välineet sen käsittelemiseksi eivätkä ne ole riittävän hyvin valmistautuneita toimimaan digitaalitaloudessa;

D. katsoo, että yksityisyyden sekä kuluttajien ja matkustajien oikeuksien takaamisen periaatteet olisi säilytettävä kaikkien EU:n liikennealan lainsäädäntötoimien ytimessä, myös ja erityisesti silloin, kun on kyse digitalisaatiosta;

E. katsoo, että Euroopan datastrategian täytäntöönpanolla olisi pyrittävä parantamaan EU:n digitaalista kilpailukykyä, edistämään liikenteen turvallisuutta, yhteentoimivuutta, yhteensopivuutta ja jatkuvuutta, takaamaan datan turvallinen käyttö, toteuttamaan liikennealan irtautuminen hiilestä ja pienentämään liikenteen ympäristövaikutuksia, saavuttamaan liikenteen multimodaalisuus ja kehittämään edelleen digitalisointia, erityisesti sähköisiä asiakirjoja, jotta voidaan vähentää yrityksille ja kuluttajille aiheutuvia tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia ja luoda samalla laadukkaita työpaikkoja;

F. toteaa, että liikennealalla tietojen jakamisella pyritään parantamaan liikenteen hallintaa ja siten turvallisuutta, kestävyyttä, tietojen minimointia ja tehokkuutta sekä henkilö- että tavaraliikenteessä; toteaa, että on erittäin tärkeää keskittyä arkaluonteisiin kysymyksiin, kuten tietosuoja, yksityisyys, kuluttajien oikeudet sekä arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen suojaus;

G. katsoo, että liikennealan eurooppalainen data-alue voi onnistua vain, jos EU pystyy investoimaan riittävästi teknologiaan ja infrastruktuuriin, mikä puolestaan vahvistaa Euroopan teknologista riippumattomuutta datataloudessa;

H. ottaa huomioon, että unioni on jo ryhtynyt toimiin säännelläkseen sitä, miten tietoja olisi käytettävä ja tallennettava liikennealalla, muun muassa antamalla asetuksen (EU) 2020/1056 sähköisistä kuljetustiedoista[42], direktiivin (EU) 2019/1936 tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta[43], asetuksen (EU) 2019/1239 eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta[44] ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2015/757 muuttamisesta alusten polttoöljynkulutusta koskevien tietojen maailmanlaajuisen tiedonkeruujärjestelmän huomioon ottamiseksi (COM(2019)0038);

I. katsoo, että Euroopan datastrategian olisi parannettava EU:n liikenteen turvallisuutta, kestävyyttä ja tehokkuutta; katsoo, että data olisi asetettava saataville noudattaen ”niin avoin kuin mahdollista ja niin suljettu kuin välttämätöntä” -periaatetta; katsoo, että tietojen keräämisessä, jakamisessa ja käytössä on kunnioitettava EU:n perusoikeuksia ja taattava henkilötietojen suoja erityisesti käyttötarkoituksen rajoittamisen osalta ja suljettava pois tietojen käyttö mainonnan kaltaisilla aloilla sekä varmistettava arkaluonteisten tietojen suoja ja korkeatasoiset kyberturvallisuusvaatimukset;

1. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa eurooppalaiset datan sisämarkkinat, mukaan lukien yhteinen eurooppalainen liikkuvuuden data-avaruus; tunnustaa siihen liittyvän valtavan taloudellisen potentiaalin; korostaa, että tällaisen data-avaruuden olisi tuotava hyötyjä Euroopan liikenteen kestävyyden kannalta ja samalla etuja EU:n kansalaisille, kuluttajille, terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille ja yrityksille, niin dataa tuottaville kuin myös dataa yhdistäville ja käsitteleville, ottaen huomioon niiden kilpailukyvyn, liiketoimintamallit ja liikesalaisuudet, siten, että samalla estetään luvaton pääsy arkaluonteisiin tietoihin ja varmistetaan kyberturvallisuus sekä EU:n yksityisyydensuojaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön täysimääräinen noudattaminen;

2. asettaa kunnianhimoiseksi tavoitteeksi nostaa EU johtavaan asemaan maailmassa digitaalisessa innovoinnissa, yritystoiminnan digitalisaatiossa ja älykkään datan käytössä liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun aloilla;

3. korostaa, että tulevalla lainsäädännöllä on helpotettava eikä haitattava teknologian kehittämistä, innovointia ja tietojen siirrettävyyttä ja sillä on lisättävä kuluttajien ja matkustajien vaikutusmahdollisuuksia ja lisättävä heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja digitaalisista velvollisuuksistaan niin, että heistä tulee täysivaltaisia toimijoita liikkuvuuden data-avaruudessa;

4. korostaa, että tällainen eurooppalainen data-avaruus olisi erityisen kiinnostava Euroopan liikenne- ja logistiikka-aloilla, koska sen avulla voidaan tehostaa tavara- ja henkilöliikennevirtojen organisointia ja hallintaa sekä parantaa ja tehostaa infrastruktuurin ja resurssien käyttöä koko Euroopan laajuisessa liikenneverkossa (TEN-T);

5. korostaa lisäksi, että tällä eurooppalaisella data-avaruudella varmistetaan myös parempi näkyvyys toimitusketjussa, liikenne- ja rahtivirtojen reaaliaikainen hallinta, yhteentoimivuus ja multimodaalisuus sekä hallinnollisten rasitteiden yksinkertaistaminen ja vähentäminen koko TEN-T-verkossa, erityisesti rajatylittävillä osuuksilla;

6. kannustaa komissiota helpottamaan vapaaehtoisia datan yhteiskäyttöjärjestelyjä; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla yrityksiä kannustetaan jakamaan dataansa, mahdollisesti palkitsemisjärjestelmän avulla, jolloin tavoitteena on yhdistää laajoja liikennedatajoukkoja ja asettaa ne tasavertaisesti saataville EU:n yrityksille, erityisesti niille yrityksille, joilla on resurssipulan takia ollut vaikeuksia kerätä, tallentaa ja hyödyntää omaa dataansa ja päästä käsiksi kehittyneen teknologian hyödyntämiseksi tarvittavaan dataan; korostaa, että sopimuksissa on asetettava datan koostajille selkeät velvoitteet ja vastuut datan käytön, tallentamisen, jakamisen ja käsittelyn osalta, jotta voidaan rajoittaa tällaisen datan väärinkäyttöä;

7. korostaa, että julkisesti kerätyn datan yhteydessä on vältettävä palveluntarjoaja- tai teknologialukkiutumia; korostaa, että tarvitaan julkisia rahoitusohjelmia ja julkisia hankintoja, jotta voidaan riittävästi kehittää jäsenvaltioiden viranomaisten valmiuksia tallentaa ja käsitellä dataa, jolloin myös helpotetaan edelleen datan jakamista yrityksiltä viranomaisille (B2G), viranomaisten välillä (G2G) ja viranomaisilta yrityksille (G2B);

8. huomauttaa, että pieni joukko kolmansien maiden digitaalisia alustoja on saanut EU:n markkinoilla vahvan aseman ja pystynyt kokoamaan suuria määriä dataa ilman, että niiden toimintaan olisi juurikaan kohdistunut muodollista, jäsenneltyä viranomaisvalvontaa niiden alkuperämaissa, joissa yksityisyydensuojaa koskevat lait ja toimialan itsesääntely ovat mitä kirjavampia; toteaa tämän tilanteen valossa, että on laadittava EU:n lainsäädäntöä helpottamaan digitaalisten alustojen syntyä ja kasvua EU:ssa, jolloin vähennetään riippuvuutta ulkomaisista alustoista ja lisätään EU:n kilpailukykyä; katsoo, että kun markkinoilla havaitaan asianmukaisesti määritelty systeeminen epätasapaino ja kun se on yleistä etua koskevista pakottavista syistä perusteltua, on ensiarvoisen tärkeää, että EU asettaa datan jakamista ja tietojen saatavuutta yritysten välillä (B2B) ja B2G-yhteyksissä koskevia pakollisia velvoitteita unionin teollis- ja tekijänoikeuksia sekä liikesalaisuuksia koskevaa lainsäädäntöä kaikilta osin kunnioittaen, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja siten tukea EU:n yritysten ja pk-yritysten perustamista liikennealalla kansalaisten yksityisyyttä koskevia oikeuksia suojaten; kehottaa panemaan asianmukaisesti täytäntöön avointa dataa koskevan direktiivin[45], jossa esitetään liikennealan julkisten yritysten tietojen jakamista koskevat uudet säännöt;

9. huomauttaa, että liikennealan tuottaman datan yhteydessä on selvennettävä omistus- ja käyttöoikeuksia, jotta varmistetaan julkisille ja yksityisille toimijoille muiden kuin henkilötietojen ja anonymisoitujen tietojen vapaa vaihto ja käsittely; korostaa tarvetta lainsäädäntötoimille, joilla poistetaan tietojen vaihdon ja uudelleenkäytön esteitä;

10. panee merkille Euroopan tietosuojaneuvoston[46] verkottuneiden ajoneuvojen henkilötietojen käsittelystä antamat suuntaviivat, joissa korostetaan tarvetta erottaa tällaisissa ajoneuvoissa toisistaan henkilötiedot ja muut kuin henkilötiedot ja noudattaa sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 5 artiklan 3 kohdassa vahvistettua sääntöä, jonka mukaan päätelaitteilla olevien tietojen käyttöön, tallentamiseen ja käsittelyyn tarvitaan rekisteröidyn ennakkosuostumus; korostaa, että oikeusvarmuuden saavuttamiseksi on tärkeää erottaa henkilötiedot ja muut kuin henkilötiedot oikeudellisesti toisistaan; kehottaa komissiota antamaan erityisiä suuntaviivoja siitä, miten asetuksen (EU) 2016/679 sääntöjä olisi sovellettava liikennealan yhdistettyihin datajoukkoihin siten, että taataan tietosuojan täysimääräinen kunnioittaminen;

11. huomauttaa, että Euroopan liikenneala, mukaan lukien EU:n logistiikan arvoketju, ja matkailuala tuottavat yhdessä suuren määrän strategisesti ja taloudellisesti merkittävää dataa; korostaa, että näiden alojen digitalisaation edistäminen vauhdittaisi uusien liiketoimintamallien ja uusien työllistymismahdollisuuksien luomisen kautta Euroopan liikenne- ja matkailualojen kasvua, kilpailukykyä ja menestystä; korostaa, että tietojen keräämisellä, jakamisella ja käytöllä olisi pyrittävä lisäämään liikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta ja vähentämään päästöjä ja että tietojenvaihtoa olisi edistettävä noudattaen samalla asianmukaisia yksityisyydensuojaa ja tietojen suojausta koskevia takeita;

12. huomauttaa, että julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä digitaalisilla alustoilla tuotetaan valtava määrä raakadataa eli dataa, jota ei ole käsitelty käyttöä varten, ja muita kuin henkilötietoja, jotka voivat palvella yleistä etua niin liikennealalla kuin sen ulkopuolellakin; kehottaa komissiota tarjoamaan kannustimia tällaisen datan julkaisemiseen avoimena datana ja kehittämään mallin sidosryhmien yhteistyölle;

13. panee merkille datan yhteiskäytön hyödyt liikenneturvallisuuden sekä kestävän ja tehokkaan liikenteen hallinnan kannalta; korostaa kuitenkin, että on tärkeää toteuttaa tehokkaita ja toimivia henkilötietojen suojaa ja kyberturvallisuutta koskevia toimenpiteitä, jotta estetään väärinkäytökset tietojen käsittelyssä ja jakamisessa;

14. korostaa, että tekoälyteknologian oikea soveltaminen liikenteessä voi tarjota erinomaisia mahdollisuuksia yhteentoimivan, tehokkaan, turvallisen ja päästöttömän liikkuvuuden toteuttamisessa etenkin matkustajien turvallisuuden, liikenteen hallinnan, vähentyneiden päästöjen ja pienentyneiden alakohtaisten kustannusten kannalta;

15. huomauttaa, että tekoälyn tämänhetkiset kehityskulut, kuten autonominen ajaminen, verkottuneet ajoneuvot sekä käyttäjäntunnistusteknologiat matkustusalalla, sisältävät tiettyjä suuria riskejä, joita on käsiteltävä ja tehokkaasti hallittava, jotta vältetään kielteiset seuraukset eurooppalaisille matkustajille ja kuluttajille; korostaa tässä yhteydessä mahdollisia riskejä ja mahdollisuutta yksityisyyttä koskevien oikeuksien loukkauksiin biometrisen teknologian käytön yhteydessä; korostaa, että julkisten ja yksityisten ajoneuvojen ja liikenneinfrastruktuurien käytön, yhdessä matkailupalvelujen kanssa, on jatkossakin oltava mahdollista kansalaisille ilman pakollista biometristä tunnistusta lukuun ottamatta tapauksia, joissa biometristä tunnistusta koskevan teknologian käyttö on tarpeen EU:n tai jäsenvaltion lainsäädännössä selkeästi määritellyistä yleistä etua koskevista pakottavista syistä;

16. korostaa, että inhimillisillä tekijöillä on keskeinen rooli, ja pitää tärkeänä varmistaa, että tekoäly, robotiikka ja niihin liittyvä teknologia ovat jatkossakin vahvasti ihmiskeskeisiä ja että ne lisäävät ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta samoin kuin yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointia vähentämällä automatisoituihin prosesseihin mahdollisesti liittyviä riskejä; kehottaa komissiota ottamaan huomioon liikenne- ja matkailualojen erityistarpeet ja niiden eri muodot sen tulevassa tekoälyä koskevassa aloitteessa ja sen soveltamisessa;

17. korostaa, että datan kilpailukykyinen saatavuus on erittäin tärkeää tekoälyn saatavuuden kannalta, varsinkin liikenne- ja matkailualoilla, ja että tekoälyteknologian hyödyt saadaan käyttöön vain, jos EU:n tutkijoiden ja yritysten saatavilla on suuria määriä laadukkaita datajoukkoja ilman liiallisia sääntelyyn liittyviä rasitteita, erityisesti silloin, kun tekoälysovellukseen, jossa dataa käytetään, ei liity suuria riskejä;

18. korostaa, että ilman alakohtaista liikennedatastrategiaa, jossa esitetään keinoja käsitellä ja tallentaa dataa ja parantaa sen laatua, EU jää jälkeen tekoälyteknologian käyttöönotossa koko alalla ja menettää siten kilpailukykyään;

19. korostaa, että suuri- ja vähäriskinen tekoäly on erotettava sääntelyssä toisistaan sen perusteella, miten dataa käytetään; huomauttaa, että tätä erottelua ei saa tehdä alakohtaisesti, koska se saattaa haitata teknologian kehitystä koko toimialalla, vaan sen on perustuttava datan käyttötapaan, jotta varmistetaan sääntelyn tarkka soveltamisala ja vältetään tarpeettomat hallinnolliset rasitteet;

20. korostaa, että henkilötietoja käyttävillä yrityksillä ja tutkijoilla on konkreettista oikeudellista epävarmuutta ja että tällä on haitallinen vaikutus innovointiin; pyytää komissiota esittämään ohjeita ennalta hyväksytyistä datankäyttömenettelyistä sekä pseudonymisoinnista ja anonymisoinnista, jotta voidaan lisätä datankäytöstä riippuvaisten sidosryhmien oikeusvarmuutta liikenne- ja matkailualoilla; katsoo, että kansallisten virastojen olisi noudatettava näitä EU:n ohjeita käyttäessään toimivaltaansa, jotta voidaan varmistaa sääntelyn johdonmukaisuus ja saumattomat datavirrat jäsenvaltioiden välillä;

21. korostaa, että oikeusvarmuus ja kohtuullinen mahdollisuus valvoa datasääntöjen kehittämistä ja ymmärtää niitä ovat keskeisiä tekijöitä eurooppalaisten yritysten ja tutkijoiden innovointimahdollisuuksien hyödyntämisessä;

22. korostaa, että yhteentoimivuuden ja yhdenmukaisten standardien puute hankaloittaa merkittävästi eri lähteistä peräisin olevan liikenne- ja liikkuvuusdatan vaihtoa ja yhdistämistä; huomauttaa, että liikennettä ja matkailua koskevien nykyaikaisten digitaalisten ratkaisujen, kuten autonomisten ajoneuvojen ja älykkäiden liikennejärjestelmien, nopea kehittäminen ei ole mahdollista ottamatta Euroopan tasolla käyttöön yhteisiä, yhtenäisiä ja jäsenneltyjä koneluettavia tietomuotoja, joiden olisi perustuttava avoimiin tallennusstandardeihin; kiinnittää huomiota tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin tärkeään rooliin tässä yhteydessä; kehottaa komissiota varmistamaan liikennealan yhteisten datastandardien kehittämisen, jotta voidaan optimoida datan yhteentoimivuus, yhteensopivuus ja jatkuvuus liikennejärjestelmässä;

23. toteaa, että EU:n datastrategian onnistuminen erityisesti liikenteessä perustuu vakaaseen teollisuuspolitiikkaan, jossa uuteen datainfrastruktuuriin ja datatalouteen tehdään sekä julkisia että yksityisiä investointeja, jolloin tavoitteena on rakentaa resilientti EU:n verkosto, jolla edistetään nopeaa datan kulutusta ja jakamista, parannetaan yhteentoimivuutta kaikkien sidosryhmien hyväksi ja samalla edistetään Euroopan digitaalista johtoasemaa;

24. suhtautuu myönteisesti Euroopan datastrategian ehdotukseen yhteensopivista sovellusrajapinnoista ja tietomuodoista, sillä tietomuotojen yhteentoimivuudella varmistetaan myös reilu kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset;

25. korostaa liikenteen keskeistä roolia varmistettaessa muiden alojen, kuten terveydenhuoltoalan, elintarvikealan ja valmistusteollisuuden, keskeytymätön toiminta; korostaa siksi tarvetta kehittää synergioita komission kaavailemien eri data-avaruuksien välille, poistaa pullonkauloja, parantaa tuottavuutta ja helpottaa tavaroiden ja ihmisten vapaata kulkua; kehottaa parantamaan koordinointia jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan helpottaa rajatylittäviä datavirtoja eri aloilla keskushallinnon ja sidosryhmien vuoropuhelun avulla siten, että tavoitteena on kehittää yhteinen tapa kerätä dataa löydettävyyden, saavutettavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteiden pohjalta;

26. kehottaa komissiota edistämään maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) raskaassa tavaraliikenteessä tehokkaana välineenä seurata kuorma-autoja ja varmistaa reaaliaikaisesti tavaroiden jäljitettävyys; korostaa, että tämä pienentäisi tieliikenneonnettomuuksista aiheutuvia hoito- ja sairaalakustannuksia ja takaisi paremmin liikenneturvallisuuden varmistaen samalla tietojen (kuten saatavilla olevia pysäköintialueita koskevien tietojen) reaaliaikaisen käsittelyn; huomauttaa, että lainvalvontaviranomaiset voisivat GNSS:n avulla ehkäistä laitonta toimintaa;

27. toteaa, että eräissä kolmansissa maissa toimiviin eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuu yhä enemmän perusteettomia esteitä ja digitaalisia rajoituksia; on ilahtunut komission sitoumuksesta käsitellä tällaisia kansainvälisten datavirtojen perusteettomia esteitä kansainvälisissä keskusteluissa ja kansainvälisillä foorumeilla, kuten WTO:ssa;

28. pyytää komissiota selvittämään mahdollisuuksia helpottaa datavirtoja strategisesti merkittävien kolmansien maiden kanssa EU:n tietosuojalainsäädäntöä kaikilta osin noudattaen; huomauttaa tässä yhteydessä, että tapauksen mukaan olisi vältettävä tietojen säilytyspaikkaa koskevia vaatimuksia, että tietojen on kuuluttava EU:n vapaakauppasopimusten piiriin ja että toimia tietosuojan riittävyyttä koskevien päätösten tekemiseksi kolmansien maiden kanssa on nopeutettava;

29. korostaa, että tietojen jakaminen voisi parantaa liikenteen hallinnan tehokkuutta ja liikenneturvallisuutta kaikissa liikennemuodoissa; korostaa datan yhteiskäytön mahdollisia hyötyjä, kuten reaaliaikaista navigointia liikenteen välttämiseksi ja reaaliaikaisia ilmoituksia julkisen liikenteen myöhästymisistä, jolloin säästetään työaikaa, parannetaan tehokkuutta ja vältetään pullonkaulat; korostaa kuitenkin, että on tärkeää toteuttaa tehokkaita ja toimivia kyberturvallisuustoimenpiteitä, jotta estetään väärinkäytökset tietojen käsittelyssä ja jakamisessa, ja löytää yhteinen perusta asiaan liittyvien teknisten ja oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseksi erityisesti rajatylittävillä osuuksilla;

30. huomauttaa, että liikennealan yksityiset toimijat tuottavat merkittävän määrän dataa tarjotessaan yleishyödyllisiä palveluja tai suorittaessaan osittain julkisin varoin rahoitettavia tehtäviä, kuten julkiseen liikenteeseen liittyviä tehtäviä; korostaa, että tällainen data olisi asetettava saataville yleisen edun mukaista uudelleenkäyttöä varten, kun otetaan huomioon sen merkitys ja suuri arvo yhteiskunnalle, samalla kun taataan henkilötietojen suojan korkea taso; pyytää komissiota takaamaan sellaisista liikenteeseen ja matkailuun liittyvistä sovelluksista ja palveluista kerättyjen henkilötietojen asianmukaisen käytön ja suojaamisen, joihin sisältyy liikenteen käyttäjien, matkustajien ja kuluttajien jäljitettävyys;

31. panee merkille EU:n verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) työn kriittisen liikenneinfrastruktuurin suojaamisessa; korostaa esineiden internetin valtavia mahdollisuuksia liikenteen alalla parannettaessa operatiivista suorituskykyä, lisättäessä turvallisuutta ja taattaessa tehokas reaaliaikainen palvelu; korostaa, että liikenteeseen liittyvät seuraavan sukupolven teknologiat tallentavat dataa lähellä datan tuottamispaikkaa (”data at the edge”), mikä lisää kyberriskejä; peräänkuuluttaa koordinoitua EU:n toimintamallia yhteisten protokollien laatimiseksi tietojen turvallista käyttöä, tallentamista ja käsittelyä varten koko liikennealalla;

32. korostaa, että tietojen jakaminen Euroopan liikennealalla voisi helpottaa rajatylittäviä TEN-T-infrastruktuurihankkeita, joihin liittyy usein erityisiä haasteita lupamenettelyjen koordinoinnissa; korostaa, että eurooppalaisella data-alueella, jonka yhteydessä lisätään tietojen jakamista ja digitalisointia, voisi olla myönteinen vaikutus älykästä TEN-T-verkkoa koskevan direktiivin täytäntöönpanoon ja siten EU:n virtaviivaistamistoimenpiteiden täytäntöönpanoon lupamenettelyissä, rajatylittävissä hankintamenettelyissä ja muissa hallintomenettelyissä; korostaa, että menettelyjen yksinkertaistaminen on välttämätöntä tehostettaessa Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista, sillä se vähentää teknisiä esteitä ja hallinnollisia rasitteita ja siten pienentää mahdollisuuksia TEN-T-liikenneinfrastruktuurihankkeiden viivästyksiin ja kustannusten lisääntymiseen;

33. korostaa, että eurooppalaiset kumppanuudet voisivat olla tärkeässä roolissa edistettäessä innovointia ja tutkimusta liikennealan suorituskyvyn ja turvallisuuden alalla; korostaa, että tietojen yhteiskäyttö voisi olla erityisen tärkeää eurooppalaisten kumppanuuksien aseman vahvistamiseksi; painottaa, että eurooppalaisilla kumppanuuksilla eri liikennemuodoissa voi olla erittäin myönteinen vaikutus TEN-T-verkon turvalliseen, kestävään ja älykkääseen käyttöönottoon;

34. korostaa tarvetta säännellä tietojenvaihtoa julkisten toimijoiden välillä (G2G) rajatylittävissä liiketoimissa, erityisesti sellaisilla aloilla kuin tiedot käytettyjen ajoneuvojen käyttöhistoriasta; huomauttaa, että ajoneuvotietojen vaihtoa koskevan yhtenäisen rajatylittävän järjestelmän puuttumisella on kielteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen ja kuluttajien suojelemiseen petoksilta;

35. korostaa tietojenvaihdon merkitystä yhteentoimivien multimodaalisten matkalippujärjestelmien luomisessa; korostaa tarvetta koko matkan kattaville matkalipuille etenkin rautatiealalla ja kehottaa komissiota mahdollistamaan tietojen jakamisen eri rautatieyritysten välillä kansainvälisen rautatieliikenteen helpottamiseksi;

36. korostaa tietojenvaihdon merkitystä uusille markkinatulokkaille ja innovoinnille; korostaa liikennealan datan yhteiskäytön hyötyjä sekä yrityksille että kuluttajille, erityisesti matkalippujärjestelmissä;

37. huomauttaa, että on tärkeää vaihtaa tietoja ajoneuvojen, liikenneinfrastruktuurien ja ajoneuvon ja liikenneinfrastruktuurin välillä sekä jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota varmistamaan yhteentoimivuuden ajoneuvojen ja liikenneinfrastruktuurin välillä;

38. kehottaa komissiota saattamaan nopeasti päätökseen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönoton Euroopan rautatieverkossa, jotta saadaan käyttöön yhteentoimivasta merkinantojärjestelmästä koituvat hyödyt;

39. peräänkuuluttaa datastrategiaa, jonka tavoitteena on saavuttaa kestävyys kaikissa liikennemuodoissa; korostaa rautateiden merkitystä liikennemuotona, jonka yhteenlaskettu hiilijalanjälki on tällä hetkellä pienin sekä henkilö- että tavaraliikenteessä;

40. kehottaa seuraamaan liikennelainsäädännön ja erityisesti sähköisistä kuljetustiedoista annetun asetuksen (EU) 2020/1056, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin (EU) 2019/1936[47] ja eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/1239 täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa tuki yrityksille, edistää digitalisointia ja parantaa tietojenvaihtoa yritysten ja hallinnon välisissä (B2A) ja yritysten ja kuluttajien välisissä (B2C) sekä B2B-, B2G- ja G2B-yhteyksissä;

41. korostaa tarvetta EU:n lainsäädäntöehdotukselle, jolla vahvistetaan ohjauskehys viranomaisten ja yritysten pääsylle dataan, jonka olisi oltava myös teknologian kehittäjien saatavilla; katsoo, että antamalla yrityksille ja yleisölle mahdollisuus datan uudelleenkäyttöön voitaisiin auttaa ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia haasteita ja vauhdittamaan talouskehitystä Euroopassa;

42. ehdottaa, että komissio rautatieliikenteen yhteentoimivan tietojenvaihdon sääntelykehyksen luomisen yhteydessä tarkistaisi Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 5. toukokuuta 2011 annettua komission asetusta (EU) N:o 454/2011[48] ja Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 11. joulukuuta 2014 annettua komission asetusta (EU) N:o 1305/2014[49];

43. korostaa tarvetta kehittää kansalaisille ja viranomaisille kaupunkiliikenteeseen ja kaupunkien väliseen liikenteeseen älykkäitä, kestäviä ja kohtuuhintaisia ratkaisuja, kuten integroituja matkalippujärjestelmiä, ja kehittämään joukkoliikennejärjestelmän, joka on laajasti esteetön, kohtuuhintainen, osallistava, älykäs, kestävä, tehokas ja rodun, identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella syrjimätön; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota liikkuminen palveluna (MaaS)- ja logistiikka palveluna (LaaS) -mallien merkitykseen ja niiden mahdollisiin hyötyihin Pariisin sopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastotavoitteiden mukaisesti; kehottaa komissiota vaalimaan ”data yleisen edun palveluksessa” -periaatetta, hyödyntämään kaikilta osin aktiivisten liikennemuotojen tuottamaa dataa ja helpottamaan datajoukkojen yhteiskäyttöä, jotta voidaan vauhdittaa tutkimusta ja edistää liikkuvuutta helpottavien politiikkatoimien käyttöönottoa kaikkien EU:n kansalaisten hyväksi; kehottaa komissiota myös helpottamaan vaihtoehtoisten liikennevälineiden käyttöä digitaalisilla alustoilla, joiden tarkoituksena on lisätä näiden välineiden yhteiskäyttöä, ja mainitsee esimerkkeinä autojen ja polkupyörien yhteiskäytön;

44. korostaa, että tavara- ja henkilöliikenteen asiakirjojen digitalisoinnilla olisi pyrittävä vähentämään yrityksille, viranomaisille ja käyttäjille aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollisia rasitteita, jolloin tällaisesta toiminnasta voidaan tehdä tehokkaampaa ja kestävämpää varmistaen samalla työpaikkojen suojeleminen säännöllisellä koulutuksella, uudelleenkoulutuksella ja täydennyskoulutuksella, jotta voidaan kouluttaa datalukutaitoinen työvoima ja siten vauhdittaa talouskasvua ja työpaikkojen luomista; korostaa digitaalisten taitojen ja innovatiivisten teknologioiden merkitystä Euroopan liikennealan tehokkuuden ja käyttäjäystävällisyyden parantamisessa; kehottaa tarjoamaan kaikkien jäsenvaltioiden toimijoille, erityisesti pk-yrityksille, mahdollisuuden tarjota vapaasti liikennepalveluja sisämarkkinoilla siten, että niiden henkilöllisyys ja luvat on helppo varmentaa;

45. korostaa, että nykyisen liikennealan perinteiset työpaikat vähenevät huomattavasti tai kehittyvät uusiksi rooleiksi, joissa tarvitaan uusia taitoja; korostaa, että tarvitaan ohjelmia, joiden tavoitteena on työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus liikennealalla datalukutaitoisen työvoiman kouluttamiseksi varmistaen, että työntekijöiden oikeuksia suojellaan;

46. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota startup- ja pk-yritysten tilanteeseen ja suunnittelemaan tulevan lainsäädännön siten, että näiden yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan;

47. korostaa, että on vältettävä ottamasta käyttöön vaatimuksia, jotka haittaavat digitaalialan startup- ja pk-yritysten toimintaa, jotta voidaan säilyttää toimijoiden moninaisuus, varmistaa tyydyttävä kilpailu ja estää monopolien syntyminen;

48. huomauttaa, että voimassa olevia direktiivejä, kuten ITS-direktiiviä, ei saisi heikentää kaikenkattavalla sääntökokonaisuudella ja että tietojen yhteiskäyttöympäristön helpottaminen on EU:lle lähivuosina ratkaisevan tärkeää; kehottaa komissiota sisällyttämään tietojen yhteiskäytön erityisesti matkalippu- ja varausjärjestelmien alalla ITS-direktiivin tulevaan tarkistukseen;

49. huomauttaa, että taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiokulttuuristen tietojen kerääminen ja analysointi on matkailualalle tärkeää julkisten ja yksityisten toimijoiden päätöksenteon tueksi, jotta mahdollistetaan tuotteiden ja palvelujen räätälöinti virallisten tilastojen sekä reaaliaikaisen ja/tai massadatan yhdistämisen avulla koko matkailualan ekosysteemissä;

50. kehottaa luomaan matkailun eurooppalaisen data-avaruuden, jonka tavoitteena on auttaa kaikkia alan toimijoita, erityisesti pk-yrityksiä, hyötymään valtavista määristä dataa toteutettaessa politiikkaa ja hankkeita alue- ja paikallistasolla, helpotettaessa elpymistä ja vauhditettaessa digitalisaatiota;

51. korostaa, että datasta on matkailualalle valtavasti hyötyä, sillä sen avulla helpotetaan huomattavasti kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten työtä laadittaessa politiikkatoimia matkailun sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristökestävyyden turvaamiseksi; panee merkille hyödyt, joita saadaan datajoukkojen käytöstä matkailun kiertotalous-, joukkojenhallinta-, asiakaskokemus- ja kielipalveluohjelmien yhteydessä;

52. arvostelee sitä, ettei komissio ole sisällyttänyt Euroopan datastrategiaan matkailuteollisuutta, sillä tämä ala on nykyisin erittäin riippuvainen digitaalisia alustoja käyttävistä kuluttajista; kehottaa komissiota sisällyttämään matkailualan yhteisten data-avaruuksien ohjauskehykseen, jotta matkailuteollisuuden koko ekosysteemissä voidaan sitoutua täysimääräisesti innovointiin, digitalisaatioon ja kestävyyteen;

53. huomauttaa, että data voi olla tehokas keino sukupuolittuneiden käytäntöjen torjumiseksi, ja kannustaa käyttämään vinoutumattomia datajoukkoja naisten turvallisuuden parantamiseksi liikenteessä;

54. kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa politiikkatoimia STEM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) liittyvän koulutuksen edistämiseksi siten, että tavoitteena on kehittää tämän alan kykyjä; korostaa tarvetta säilyttää tällaiset kyvyt luomalla urapolkuja esimerkiksi ohjelmistosuunnittelussa ja datatieteessä siten, että keskitytään erityisesti sukupuolten tasa-arvoon alalla, ja rahoittamalla samalla tutkimusta, jolla luodaan seuraavan sukupolven teknologioiden kehittämiseksi tarvittavaa eurooppalaista osaamista.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	26.1.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Johan Danielsson, Andor Deli, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Ismail Ertug, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Dorien Rookmaker, Massimiliano Salini, Vera Tax, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Petar Vitanov, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Josianne Cutajar, Clare Daly, Roman Haider, Anne-Sophie Pelletier, Markus Pieper

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44	+
ECR	Tomasz Piotr Poręba, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
ID	Marco Campomenosi, Roman Haider, Julie Lechanteux, Philippe Olivier, Lucia Vuolo
NI	Mario Furore
PPE	Magdalena Adamowicz, Cláudia Monteiro de Aguiar, Andor Deli, Gheorghe Falcă, Jens Gieseke, Benoît Lutgen, Marian-Jean Marinescu, Giuseppe Milazzo, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Barbara Thaler, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Renew	Izaskun Bilbao Barandica, José Ramón Bauzá Díaz, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen
S&D	Andris Ameriks, Josianne Cutajar, Johan Danielsson, Giuseppe Ferrandino, Bogusław Liberadzki, Isabel García Muñoz, Vera Tax, István Ujhelyi, Petar Vitanov
The Left	Clare Daly, Elena Kountoura
Verts/ALE	Ciarán Cuffe, Jakop G. Dalunde, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Tilly Metz

 

2	-
NI	Dorien Rookmaker
Renew	Dominique Riquet

 

2	0
ECR	Peter Lundgren
The Left	Anne-Sophie Pelletier

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.1.2021)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Valmistelija (*): Axel Voss

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Yleistä

1. panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon Euroopan datastrategiasta; korostaa, että unionin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn, digitaalisen strategisen riippumattomuuden ja taloudellisen vaurauden varmistaminen edellyttää eurooppalaisen data-avaruuden luomista; huomauttaa, että dataa koskevat yhteiset säännökset antavat Euroopan unionille mahdollisuuden hyödyntää tehokkaasti datan saatavuutta ja käyttöä monin tavoin, esimerkiksi tuottavuuden lisäämisessä, markkinoiden kilpailukyvyn kehittämisessä sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristönsuojelun, hallinnon avoimuuden ja tehokkaiden julkisten palvelujen parantamisessa;

2. toteaa, että digitalisaatiota koskevan EU:n lähestymistavan olisi oltava ihmiskeskeinen ja perustuttava arvoihin ja sellaisen sosiaalisen markkinatalouden käsitteeseen, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja edistetään ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haasteiden huomioon ottamista; korostaa, että eurooppalaisen lähestymistavan soveltaminen digitalisaation yhteydessä ei saisi merkitä sitä, että EU alkaa toimia protektionistisella tavalla; korostaa tämän vuoksi, että kaikkien EU:n ulkopuolisten markkinaosapuolten olisi voitava hyödyntää eurooppalaista data-avaruutta edellyttäen, että ne noudattavat unionin oikeutta ja sen eettisiä sekä teknologiaa, yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevia normeja, esimerkiksi normeja, jotka koskevat avoimuutta, vastuuvelvollisuutta, jäljitettävyyttä, kestävyyttä, yhteiskuntavastuuta, hyvää hallintotapaa sekä puolueettomuutta ja syrjimättömyyttä erityisesti etnisiin vähemmistöryhmiin tai rodullistettuihin yhteisöihin kuuluvien henkilöiden osalta; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden markkinaosapuolille on luotava tasapuoliset toimintaedellytykset ja että EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä unionin ulkopuolisissa maissa olevien kumppaneiden kanssa, jotta kansainvälisellä tasolla voidaan luoda turvallisia yhteistyöalueita;

3 katsoo, että datastrategia voi myös auttaa luomaan tarvittavan oikeusvarmuuden ja tekniset infrastruktuurit ja kannustaa samalla Euroopan teollisuutta hyödyntämään paremmin saatavilla olevaa mutta käyttämätöntä suurta datamäärää; toteaa, että datan saatavuus, yhteiskäyttö ja uudelleenkäyttö sekä data-analytiikka ovat jo nykyisin olennaisen tärkeitä monille datavetoisille tuotteille ja palveluille, mutta ne ovat ehdottoman tärkeitä uusimpien kehitteillä olevien teknologioiden, kuten tekoälyn, esineiden internetin, valokuituteknologian, 5G:n, 6G:n, kvantti- ja reunalaskennan, lohkoketjuteknologian ja suurteholaskennan, kehittämiselle ja käyttöönotolle; korostaa, että erityisesti tekoälyjärjestelmille olisi hyötyä datan käyttömahdollisuuksien lisääntymisestä ja datan saatavuuden parantamisesta, jotka saavutettaisiin poistamalla nykyiset esteet ja edistämällä modernien teknologioiden ja palvelujen käyttöä, kuten verkko- ja API-pohjaisten palvelujen käyttöä datan kätevää ja nopeaa hakua, selaamista ja käsittelyä varten;

4. korostaa, että yksityisten ja julkisten tahojen välisen datan vaihdon lisääminen on olennainen tekijä uusien tuotteiden ja palvelujen luomisessa ja parantaa julkisten palvelujen laatua kaikilla aloilla; korostaa, että covid-19-kriisi on tuorein tapahtuma, joka korostaa datan saatavuuden, rajatylittävän datan vaihdon sekä datan laadun ja jäljitettävyyden merkitystä; huomauttaa, että yhteisten tietokantojen puuttuminen ja kansallisten järjestelmien välinen yhteentoimimattomuus vaarantavat edelleen tehokkaan eurooppalaisen virustorjuntastrategian toteutumisen;

5. korostaa, että datatalouden potentiaalia on mahdotonta hyödyntää täysimääräisesti varmistamatta, että muun muassa lainvalvontaviranomaisilla ja oikeushallinnon henkilöstöllä sekä muilla minkä tahansa asian kannalta olennaisen alan työntekijöillä on riittävät tiedonhallintaa koskevat tiedot ja taidot; toteaa, että digitaaliset taidot ovat keskeisessä asemassa oikeusjärjestelmän digitalisointiprosessissa kaikissa jäsenvaltioissa; korostaa, että tässä prosessissa on monia perusteettomia esteitä digitaalisen datan tehokkaalle ja turvalliselle keräämiselle, käsittelylle ja vaihdolle;

Parempaa sääntelyä koskevat periaatteet

6. katsoo, että uusi strategia olisi pantava täytäntöön sellaisen periaatteisiin perustuvan ja innovointia edistävän unionin oikeudellisen kehyksen avulla, jonka olisi oltava oikeasuhteinen ja jolla olisi pyrittävä vähentämään nykyisiä tarpeettomia hallinnollisia rasitteita tutkimukselle, kansalaisyhteiskunnalle, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja startup-yrityksille ja jolla turvataan EU:n kansalaisten edut ja hyötymis- ja osallistumismahdollisuudet; katsoo, että tämä kehys olisi yhdistettävä konkreettisiin toimenpiteisiin, julkisen ja yksityisen sektorin neuvontaan, käytännesääntöihin ja ohjelmiin, vahvoihin investointeihin ja lainsäädännössä säädettyjen olemassa olevien erityistapausten ja poikkeusten hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla sekä tarvittaessa uuteen alakohtaiseen lainsäädäntöön; korostaa, että digitaaliteknologian koko potentiaalin hyödyntämisen mahdollistamiseksi on välttämätöntä poistaa tarpeettomat nykyiset oikeudelliset esteet, jotta ei haitata unionin kehittyvän datatalouden kasvua tai innovointia;

7. korostaa, että on tärkeää ehkäistä sääntelyn hajanaisuutta, joka voi merkittävästi haitata yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden luomista ja kehittämistä; toteaa, että muutamassa jäsenvaltiossa on jo alettu hyväksyä datan käyttöä ja käsittelyä koskevia sääntöjä; kehottaa komissiota näin ollen ennen lainsäädäntöaloitteiden laatimista tarkastelemaan ja kartoittamaan perusteellisesti nykyistä lainsäädäntöä sekä kansallisella että unionin tasolla ja arvioimaan tämän perusteella, tarvitseeko sitä mukauttaa tai siihen lisätä vaatimuksia, jotta voidaan tukea EU:n datataloutta, ja arvioimaan ja käsittelemään sen ekologista jalanjälkeä ja erityisesti hiilijalanjälkeä, jonka odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä, ja turvaamaan kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden reilun kilpailun ja välttämään lainsäädännön päällekkäisyyksiä mahdollisen tulevan datastrategian täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön kanssa;

8. korostaa, että ennen lainsäädäntöehdotusten laatimista on toteutettava kuulemisia ja vaikutustenarviointeja, jotta voidaan selvittää markkinatoimijoille ja erityisesti pk-yrityksille ja startup-yrityksille mahdollisesti aiheutuvat kielteiset seuraukset;katsoo, että koska monilta kansalaisilta ja pk-yritysten ja startup-yritysten kaltaisilta toimijoilta puuttuu usein tarvittava taitotieto, henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, komission olisi kehitettävä edelleen Euroopan dataportaalin ja datan yhteiskäytön tukikeskuksen kaltaisia aloitteita, jotta näitä voidaan auttaa toimimaan tehokkaasti datan saatavuuden, jakamisen ja käytön alalla;

Datan saatavuus, datan yhteiskäyttö ja oikeus käyttää dataa

9. korostaa, että on erittäin tärkeää edistää datan saatavuutta EU:n yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten osalta ja samalla kunnioittaa täysimääräisesti henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, jotta voidaan edistää niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti, ja katsoo, että datan saatavuutta olisi edistettävä myös tutkimusta ja kansalaisyhteiskuntaa varten; katsoo, että oikeudenmukaisiin ja avoimiin sopimusjärjestelyihin perustuvan sidosryhmien välisen datan vapaaehtoisen yhteiskäytön lisääntyminen auttaisi kyseisen tavoitteen saavuttamisessa; toteaa, että datan vapaaehtoinen yhteiskäyttö olisi mahdollistettava vakaalla lainsäädäntökehyksellä, jolla varmistetaan luottamus ja kannustetaan yrityksiä asettamaan dataa toisten saataville, erityisesti yli rajojen; toteaa lisäksi, että tällä kehyksellä olisi tuettava investointeja datan yhteiskäyttöä koskeviin hankkeisiin muun muassa tasapainoisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla ja että kehystä voitaisiin täydentää oikeasuhteisuuden periaatetta ja valtiontukisääntöjä noudattaen avustusten ja verohelpotusten muodossa olevilla kannustimilla; panee tässä yhteydessä merkille, että nykyiset digitaalisten markkinoiden suurimmat toimijat ovat hyötyneet sijoittautumispaikkanaan olevien kolmansien maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, tuesta, jota on annettu verokannustumien tai avustusten muodossa;

10. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että uusi datastrategia edistää avointa dataa koskevan direktiivin nopeaa täytäntöönpanoa, mikä mahdollistaa julkisen sektorin ja julkisesti rahoitetun datan uudelleenkäytön; katsoo, että tämän helpottamiseksi jäsenvaltioita olisi kannustettava jakamaan parhaita käytäntöjä;

11. kehottaa komissiota arvioimaan, miten julkisesti rahoitetun tutkimusdatan avoimen saatavuuden edellyttäminen vaikuttaa tutkimuslaitoksiin;

12 toteaa, että samaan toimitusketjuun kuuluvien ja eri aloilla toimivien yritysten väliset kaikkia osapuolia hyödyttävät, oikeudenmukaista, yksinkertaista, selkeää, turvallista, yhteentoimivaa ja kohtuuhintaista datan vapaaehtoista yhteiskäyttöä koskevat sopimukset, joissa noudatetaan henkilötietojen suojelua koskevia nykyisiä sääntöjä, vauhdittavat edelleen EU:n datatalouden kehitystä; toteaa, että näissä sopimuksissa voi olla erilaisia tapoja palkita datan toimittajia, mukaan lukien molemminpuolisten myönnytysten järjestelmien perustaminen tai niiden osallistumisen kannustaminen; kehottaa komissiota pohtimaan edelleen datan arvon ja palkitsemisjärjestelyjen käsitettä sekä määrittelemään ja vahvistamaan ”data-altruismin” soveltamisalan entistä paremmin; kehottaa sisällyttämään jäsenvaltioiden julkisiin hankintamenettelyihin ja rahoitusohjelmiin datan saatavuutta ja yhteentoimivuutta koskevia vaatimuksia; muistuttaa, että dataa voidaan vaihtaa vain henkilötietojen suojaan ja datan toimittajien perusoikeuksien suojaamiseen sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti;

13. kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta määritellä oikeudenmukaiset sopimusehdot, jotta voidaan puuttua markkinavoiman epätasapainoon ja asiaankuuluvien osapuolten väliseen epätasapainoon, sekä seuraamaan mahdollisia markkinoiden toimintapuutteita ja toteuttamaan tarvittaessa asiaankuuluvia toimia mahdollisten markkina-aseman väärinkäyttötapausten estämiseksi; korostaa, että yhteinen eurooppalainen data-avaruus edellyttää, että sidosryhmille annetaan oikeus tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään; katsoo tämän vuoksi, että komission on annettava yrityksille enemmän kilpailukykyä ja kilpailulainsäädäntöä koskevaa neuvontaa ja että safe harbour -säännösten ja ryhmäpoikkeuksien soveltamista voitaisiin pitää vaihtoehtona datan yhteiskäyttö- ja yhdistämismahdollisuuksien ja niitä koskevan yhteistyön edistämiseksi yksityisiä ja julkisia tarkoituksia varten;

14. katsoo, että mahdolliseen omistajuuteen liittyvät kysymykset, joita ehkä syntyy, ja datan saatavuuden hallintaan liittyvät kysymykset, ovat usein pk-yritysten ja startup-yritysten ulottumattomissa, vaikka niillä on suuri taloudellinen vaikutus; kehottaa komissiota ottamaan nämä huolenaiheet asianmukaisesti huomioon ja korostaa, että näiden ongelmien ratkaisemiseksi julkisilla ja yksityisillä toimijoilla olisi oltava mahdollisuus käyttää alustaympäristöä, jossa ne voivat yhdistää datansa ehdoin, jotka datan toimittajat voivat hyväksyä; korostaa, että tällainen ympäristö vähentäisi datan yhteiskäyttöön ja yhdistämiseen liittyviä riskejä ja kustannuksia muun muassa vastaamalla oikeudellisiin ja teknisiin sekä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta koskeviin kysymyksiin liittyvistä kustannuksista keskitetyssä ympäristössä;

15. pitää myönteisenä sen yhteistyön tuloksia, jota komissio on tehnyt jäsenvaltioiden kanssa arvokkaiden tietoaineistojen tarjonnan lisäämiseksi yhteisessä eurooppalaisessa data-avaruudessa avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin (EU) 2019/1024 perusteella; kannustaa komissiota laajentamaan kustannus-hyötyanalyysin perusteella sellaisten tietoaineistojen luetteloa, jotka ovat uudelleenkäyttäjien saatavilla maksutta sekä ilman käyttöä ja uudelleenkäyttöä koskevia muita oikeudellisia rajoituksia kuin mahdollisuus edellyttää tekijänoikeuksien tunnustamista tai vähäisin näitä koskevin rajoituksin, sellaisille lisäaloille, joilla innovatiivisten teknologioiden, kuten tekoälyn, käyttöpotentiaali on suurin; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisten tietojen ja viranomaisten hallussa olevan arvokkaan datan saatavuuden;

16. kehottaa vahvistamaan edelleen yhteentoimivuutta ja yhteisymmärrykseen perustuvien toimialavetoisten yhteisten monialaisten normien laatimista erityisesti datan laatua, aitoutta ja eheyttä varten, jotta voidaan taata, että data voi liikkua eri laitteiden ja tahojen välillä innovatiivisella tavalla; toteaa, että talouden toimijoilla, joilla on merkittävä markkinavoima ja jotka toimivat eri aloilla, ei pitäisi olla mahdollisuutta täyttää normien laatimisessa olevia aukkoja itse; korostaa avoimien ja omistusoikeuden alaisuuteen kuulumattomien normien merkitystä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, mukaan lukien kansainväliset voittoa tavoittelemattomat foorumit, hyvän yhteentoimivuus- ja osallistumistason varmistamisessa;

17. kehottaa laatimaan eurooppalaiset suuntaviivat yhteisistä ja jäsennellyistä tietomuodoista, joiden olisi oltava koneluettavia ja perustuttava avoimiin tallennusstandardeihin; toteaa tässä yhteydessä lisäksi, että laitteiden välinen viestintä on määriteltävä johdonmukaisesti, sillä se on olennaisen tärkeää esineiden internetin teknologiaa hyödyntävien ratkaisujen levittämiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja kehittämiseksi sekä reunalaskennan potentiaalin vahvistamiseksi;

18. toteaa, että avoimen lähdekoodin teknologia voi myös auttaa edistämään yritysten välistä kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ja samalla takaamaan avoimuuden ja julkisen valvonnan ja siten luottamuksen korkean tason, jota datan yhteiskäyttöön sitoutuminen edellyttää; kannustaa Euroopan unionia ottamaan tämän paremmin huomioon suunnitelmissa, jotka koskevat eurooppalaisten data-avaruuksien perustamista;

19. korostaa, että mikäli riskinarvioinnissa näin katsotaan, luotettavia datanhallintamekanismeja koskevan uuden ehdotetun kehyksen täytäntöönpano ja valvonta saattavat edellyttää, että toimivaltaisille viranomaisille sallitaan pääsy koodeihin ja dataan, edellyttäen, että se on täysin välttämätöntä ja että noudatetaan täysimääräisesti tietosuojaa, yksityisyyttä, teollis- ja tekijänoikeuksia ja kauppasalaisuuksia koskevaa unionin lainsäädäntöä, tiettyjen erittäin riskialttiiden teknologioiden, kuten valtion viranomaisten käyttämien kansalaisia koskevien sovellusten, tapauksessa;

20. toteaa, että henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja koskevien oikeudellisten järjestelmien välinen ero on olennaisen tärkeä, sillä yritykset voivat usein valita ainoastaan vaihtoehdon olla jakamatta mitään kaupallisia tietoaineistoja, koska nykyiset säännöt ovat monimutkaisia ja on olemassa merkittävä oikeudellinen epävarmuus siitä, onko henkilötiedoista erotettu tunnistamisen mahdollistavat tiedot riittävän hyvin; toteaa, että järjestelmien erottelu voi olla vaikeaa käytännössä, kun otetaan huomioon yhdistetty data, jota varten komission olisi siten laadittava erityisiä ohjeita, joissa selitetään, miten tällaista dataa käsitellään lainmukaisesti; korostaa samalla, että unionin nykyisessä lainsäädännössä säädetään, että jos muut kuin henkilötiedot ja henkilötiedot liittyvät erottamattomasti toisiinsa, tietosuojaoikeuksia ja -velvoitteita sovelletaan täysimääräisesti koko yhdistettyyn tietoaineistoon riippumatta siitä, kuinka paljon henkilötietoja on suhteessa muihin kuin henkilötietoihin; painottaa, että yleistä tietosuoja-asetusta ei sovelleta sellaisten tietojen käsittelyyn, jotka eivät liity tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaa luonnolliseen henkilöön, eikä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn, joiden tunnistettavuus on poistettu; katsoo, että komission olisi edistettävä edelleen anonymisointitekniikoiden tutkimista, selvennettävä niiden oikeusperustaa, määritettävä niiden käyttämisen erityisvaatimukset ja kannustettava niiden käyttöönottoa; toteaa, että komission olisi näin ollen myös pohdittava siirtymistä datan yhteiskäytöstä yhteiseen tietojenkäsittelyyn varmistaen, että henkilötietoja tai henkilötietojen rekonstruktion mahdollistavaa laskentatuloksia sisältävää dataa ei jaeta, sovellusrajapintoja (API) henkilötietoihin pääsyn abstrahoimiseksi jakamatta niitä, sellaisen synteettisen datan käyttöä, joka tarjoaa täydellisen tietoaineiston ominaisuudet ilman todellisia henkilötietoja, ja sellaisten virtuaalisten testausympäristöjen käyttöä, jotka toimivat erillisissä tietokannoissa sisältämättä todellisia henkilötietoja;

21. kehottaa lisäämään raakadatan ja anonymisoidun datan saatavuutta yritysten ja viranomaisten välisessä ja yritysten välisessä viestinnässä, erityisesti sellaisen datan tapauksessa, joka on luotu yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä, joka koskee yleistä etua tai joka liittyy osittain julkisin varoin rahoitettujen tehtävien suorittamiseen; korostaa, että koska tällainen data on merkittävää ja sillä on suuri arvo yhteiskunnalle, se olisi asetettava saataville ja uudelleenkäytettäväksi ja samalla olisi kunnioitettava henkilötietojen suojaa koskevia periaatteita;

22. korostaa, että julkisten toimijoiden välistä tietojenvaihtoa (G2G-tietojenvaihtoa) on virtaviivaistettava ja säänneltävä rajat ylittävissä suhteissa; toteaa, että julkisten instituutioiden välisen datan vaihdon soveltamisalan ja kattavuuden asteittainen laajentaminen esimerkiksi oikeuden alalla voi tehostaa rikollisuuden torjuntaa ja rajat ylittävien riita-asioiden käsittelyä henkilötietojen suojelua, perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien sääntöjen mukaisesti;

23. korostaa, että on tärkeää selventää niiden yksilöiden ja yritysten sopimusperusteisia oikeuksia, jotka osallistuvat dataa käyttävien ja muiden laitteiden luomiseen, ja erityisesti oikeuksia, jotka koskevat datan saatavuutta, datan siirtoa, toisen osapuolen kehottamista lopettamaan datan käyttö, korjaamaan sitä tai poistamaan se, samalla kun määritetään oikeuksien haltijat ja määritetään tällaisten oikeuksien luonne; toteaa, että voidaan harkita, että vapaiden ohjelmistojen yhteisöille annetaan mahdollisuus käyttää dataa ja tuottaa ohjelmistoja yleisölle ilman, että niille automaattisesti asetetaan velvoitteita, jotka on tarkoitettu nimenomaan yrityksille, jotka tuottavat ja käyttävät dataa ammattimaisesti;

24. korostaa pilvipalvelujen merkitystä digitaalitalouden potentiaalin täysimääräisessä hyödyntämisessä, sillä ne ovat keskeinen datan keruun ja käsittelyn väline; korostaa, että uusilla säännöksillä olisi varmistettava datan siirrettävyys eri palveluntarjoajien välillä ja niissä olisi otettava huomioon ongelma, joka liittyy tietojen turvaamiseen ja palauttamiseen pilvipalvelujen tarjoajalta, kun se lopettaa tällaisen toimintansa;

25 muistuttaa nykyisestä yleisestä tietosuojajärjestelmästä, josta säädetään asetuksessa (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta; korostaa, että sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä on tarkistettava, jotta EU:n yrityksille voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset datan hankinnassa ja käytössä;

Dataan liittyvä vastuu

26. katsoo, että vaikka nykyiset vastuuta koskevat periaatteet ja teknologianeutraalit vastuuta koskevat säännöt ovat yleisesti ottaen valmiita digitaalitaloutta ja uusimpia kehitteillä olevia teknologioita varten, on kuitenkin tapauksia, kuten tekoälyjärjestelmien operaattoreita koskevat tapaukset, joissa vastuuta koskevat uudet tai lisäsäännöt ovat välttämättömiä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja varmistaa asianmukaisen korvauksen järjestelmä asiaankuuluville henkilöille silloin, kun dataa on käytetty laittomasti;

27. kehottaa komissiota arvioimaan kattavasti vastaavia mahdollisia lainsäädännön puutteita, jotka liittyvät dataan liittyvään vastuuseen, esimerkiksi tapauksissa, joissa tekoäly ja muu kuin tekoäly aiheuttaa vahinkoa tietoaineiston puutteiden tai epätarkkuuden takia, sekä arvioimaan, miten nykyisiä vastuujärjestelmiä olisi mahdollisesti muutettava ennen uusien lainsäädäntöehdotusten laatimista;

28. korostaa, että algoritmeja varten tarvitaan jäljitettävissä olevaa ja unionin oikeuden sallimissa rajoissa julkisesti saatavilla olevaa opetusdataa; katsoo, että esimerkiksi terveyden alalla vastuun on viime kädessä oltava luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä;

Teollis- ja tekijänoikeudet, liikesalaisuudet ja tietokantadirektiivi

29. korostaa, että Euroopan datastrategian täytäntöönpanossa on varmistettava tasapaino yhtäältä datan laajemman käytön ja yhteiskäytön edistämisen ja toisaalta teollis- ja tekijänoikeuksien ja liikesalaisuksien mutta myös perusoikeuksien, kuten yksityisyyden, suojelun välillä; korostaa, että tekoälyalgoritmien opettamisessa käytettävä data perustuu joskus rakenteiseen dataan, kuten tietokantoihin, tekijänoikeuksin suojattuihin teoksiin ja muihin teollis- ja tekijänoikeuksin suojattuihin teoksiin, joita ei yleensä pidetä datana;

30. kehottaa komissiota toteuttamaan etukäteen vaikutustenarvioinnin siitä, edellyttääkö datavetoinen digitaalitalous muutoksia tai mukautuksia nykyiseen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan oikeudelliseen kehykseen, jotta voidaan edistää innovointia ja uusien digitaaliteknologioiden käyttöönottoa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission aikomusta tarkistaa tietokantadirektiiviä ja selventää edelleen liikesalaisuuksien suojaamista koskevan direktiivin soveltamista;

31. toteaa, että tekijänoikeuksin suojatun sisällön käyttöä tietolähteenä on arvioitava nykyisten sääntöjen ja tekijänoikeusdirektiivissä säädetyn tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan poikkeuksen perusteella sekä ottaen huomioon lähioikeudet digitaalisilla sisämarkkinoilla; kehottaa komissiota antamaan ohjeita siitä, kuinka kaikille voidaan antaa mahdollisuus oikeuksien varaamiseen keskitetysti;

Oikeudenkäyttöalue, sovellettava lainsäädäntö ja prosessioikeudellinen lainsäädäntö

32. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että unionin ulkopuolisten oikeudenkäyttöalueiden lainsäädännön, kuten Yhdysvaltojen Cloud Act -lain tai vuonna 2017 annetun Kiinan kansallisen tiedustelulain, soveltaminen ei heikennä unionin kansalaisten perusoikeuksia tai aiheuta oikeudellista epävarmuutta ja haittaa unionin yrityksille; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen tähän liittyvän viimeaikaisen oikeuskäytännön;

33. korostaa, että tarvitaan datan laillista käyttöä, saatavuutta tai yhteiskäyttöä koskevia yhteisiä sääntöjä, jotta voidaan nopeuttaa innovatiivisten data-avaruuksien kehittämistä EU:ssa ja jotta yrityksillämme on mahdollisuus kilpailla maailmanlaajuisesti;

34. toteaa, että komission olisi edelleen arvioitava siviilioikeudellisia menettelyjä koskevan nykyisen säädöskehyksen muutoksia, jotta voidaan vähentää yksityisten sijoittajien nykyisiä investointiesteitä; kehottaa komissiota toteuttamaan tässä yhteydessä nopeasti ja asianmukaisesti jatkotoimia siviilioikeudellisia menettelyjä koskevista yhteisistä vähimmäisnormeista annetun parlamentin päätöslauselman[50] perusteella.

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.1.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Manon Aubry, Geoffroy Didier, Pascal Durand, Ibán García Del Blanco, Jean-Paul Garraud, Esteban González Pons, Mislav Kolakušić, Sergey Lagodinsky, Gilles Lebreton, Karen Melchior, Jiří Pospíšil, Franco Roberti, Marcos Ros Sempere, Ernő Schaller-Baross, Stéphane Séjourné, Raffaele Stancanelli, Marie Toussaint, Adrián Vázquez Lázara, Axel Voss, Marion Walsmann, Tiemo Wölken, Lara Wolters, Javier Zarzalejos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Caterina Chinnici, Heidi Hautala, Bettina Vollath

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

22	+
PPE	Geoffroy Didier, Esteban González Pons, Jiří Pospíšil, Ernő Schaller‑Baross, Axel Voss, Marion Walsmann, Javier Zarzalejos
S&D	Ibán García Del Blanco, Franco Roberti, Marcos Ros Sempere, Lara Wolters, Tiemo Wölken
Renew	Pascal Durand, Karen Melchior, Stéphane Séjourné, Adrián Vázquez Lázara
ID	Jean‑Paul Garraud, Gilles Lebreton
Verts/ALE	Heidi Hautala, Marie Toussaint
ECR	Raffaele Stancanelli
NI	Mislav Kolakušić

 

1	-
The Left	Manon Aubry

 

0	0

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.02.2020)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Valmistelija: Marina Kaljurand

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

– ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679[51] (yleinen tietosuoja-asetus),

– ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680[52] (direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta),

– ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY[53] (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi),

– ottaa huomioon muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1807[54],

– ottaa huomioon avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1024[55] (avointa dataa koskeva direktiivi),

A. toteaa, että perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan;

B. toteaa, että perusoikeuskirjan mukaan jokaisella on oikeus sananvapauteen ja tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta;

Datahallinnon yleiset periaatteet

1. kehottaa komissiota käyttämään datastrategiansa perustana kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen periaatteita, jotta he voivat tehdä mielekkäitä päätöksiä itse tuottamastaan tai heihin liittyvästä datasta, ja kehottaa asettamaan politiikan keskiöön kansalaisten edun ja yksilöiden oikeudet, erityisesti ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamisen, ja näiden yksityisyyden ja henkilötietojen suojelun; kehottaa komissiota tämän vuoksi pysymään hyvin valppaana suunnitellessaan datahallintoa ja datankäyttörakenteita Eurooppaa varten; vaatii, että Euroopan datainnovaatiolautakunnan kokoonpanon olisi oltava sellainen, että teollisuus, kansalaisjärjestöt, kuluttajaryhmät ja tiedeyhteisöä olisivat tasapuolisesti edustettuina;

2. korostaa erityisesti tietovirtojen osalta, että siirrettäessä henkilötietoja muille lainkäyttöalueille on aina noudatettava yleisen tietosuoja-asetuksen, lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin, perusoikeuskirjan ja muun asiaankuuluvan unionin lainsäädännön säännöksiä ja otettava ennen siirtämistä huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston suositukset ja ohjeet ja että tällaisia siirtoja voidaan toteuttaa ainoastaan, jos voidaan taata henkilötietojen riittävän hyvä suoja; kehottaa komissiota toteuttamaan edelleen toimia turvallisten tietovirtojen varmistamiseksi samanmielisten globaalien kumppanien kanssa yhteisten arvojen ja perusoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen perusteella; on ylpeä siitä, että EU toimi päättäväisesti ja hyväksyi yleisen tietosuoja-asetuksen ja vahvisti tietosuojasääntöjä, joilla lujitetaan perusoikeuksia;

3. painottaa, että henkilötietoja tuotetaan lisää räjähdysmäisesti, ja korostaa henkilötietojen taloudellista arvoa, mikä on tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta; muistuttaa, että henkilötietojen käsittelyssä ja niiden siirtämisessä on aina noudatettava tietosuojaa koskevaa unionin säännöstöä ja että mahdollisen tulevan alakohtaisen tai tiettyä tarkoitusta varten säädetyn lainsäädännön on oltava sen mukaista; korostaa tässä yhteydessä, että komission esittämissä data-avaruuksissa on erotettava selkeästi henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen käsittely erityisesti älykkäiden verkkoon liitettyjen tuotteiden ja puettavien laitteiden yhteydessä; toteaa, että erottaminen voi olla vaikeaa käytännössä, kun otetaan huomioon yhdistetyt data-aineistot; muistuttaa tässä yhteydessä, että data-aineistoja, joissa erityyppiset tiedot liittyvät erottamattomasti toisiinsa, käsitellään aina kuten henkilötietoja, myös silloin, kun henkilötiedot muodostavat vain pienen osan data-aineistosta; katsoo, että yrityksille olisi annettava selkeämpiä ohjeita yhdistettyjen data-aineistojen käytöstä ja että yksityisyyden suojan takaavan teknologian käyttöä olisi kannustettava yritysten oikeusvarmuuden lisäämiseksi muun muassa antamalla selkeitä ohjeita ja laatimalla luettelo tehokkaan anonymisoinnin kriteereistä; korostaa, että tällainen data kuuluu yksilöiden hallintaan ja sitä olisi suojeltava automaattisesti; kehottaa komissiota laajentamaan datastrategiaansa, jotta Euroopan kansalaiset saavat mahdollisuuden ja valtuudet hyötyä henkilötiedoistaan;

4. varoittaa henkilötietojen tai sähköisen viestinnän sisällön ja metadatan mahdollisesta väärinkäytöstä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin soveltamisalalla; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan periaatteen mukaisesti datan vapaa yhteiskäyttö on rajoitettava ainoastaan muihin kuin henkilötietoihin, esimerkiksi kaupalliseen tai teolliseen dataan, tai turvallisesti ja tehokkaasti anonymisoituihin henkilötietoihin, myös yhdistetyissä data-aineistoissa; kehottaa komissiota ottamaan datastrategiassa huomioon lapset;

5. toteaa, että vastuuttomat, laittomat tai epäeettiset yhteiskäyttökäytännöt, ympäristöt ja tiedonkäsittely edistävät ongelmakäyttäytymistä; on huolissaan tällaisten käytäntöjen yleistymisestä ja painottaa, että tämäntyyppisillä liiketoimintamalleilla voi olla hyvin haitallisia ja kielteisiä vaikutuksia paitsi yksilöihin ja heidän perusoikeuksiinsa myös koko yhteiskuntaan; painottaa, että tällaiset käytännöt ja strategiat vaarantaisivat kansalaisten luottamuksen EU:n tietojärjestelmiin; kehottaa tämän vuoksi komissiota varmistamaan, että johtoasema, johon EU pyrkii datataloudessa, perustuu tietosuojaa koskevalla unionin säännöstöllä luotuun vankkaan oikeusperustaan;

 

6. kehottaa komissiota varmistamaan, että datan ”uudelleenkäytön” ja ”data-altruismin” käsitteissä noudatetaan tietosuojaa koskevia EU:n periaatteita ja erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevaa periaatetta, jonka mukaan dataa käsitellään ”tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten”;

7. painottaa kansallisten tietosuojaviranomaisten valvontatyön yhä suurempaa merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tietosuojaviranomaisten täyden riippumattomuuden ja riittävän rahoituksen ja resurssit; muistuttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan tietosuojaviranomaisten on valvottava kaikkia toimenpiteitä, joista säädetään ehdotetussa eurooppalaista datahallintoa koskevassa säädöksessä ja muissa tulevissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa ehdotuksissa, jotta voidaan varmistaa, että innovoinnissa otetaan huomioon myös kansalaisten oikeuksiin kohdistuvat vaikutukset; kehottaa laatimaan säädökset nykyisen lainsäädännön ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen pohjalta ja yhdenmukaistamaan tulevat säädökset niiden kanssa;

8. kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti saatavilla olevaa unionin rahoitusta yksityisyyden suojan takaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi EU:ssa, jotta datastrategiasta olisi hyötyä EU:n kansalaisille ja sillä edistettäisiin perusoikeuksia kunnioittavaa ja edistävää innovointia;

9. painottaa erityisesti hallinnon ja julkisen sektorin tuottamien ja niiden hallussa olevien muiden kuin henkilötietojen merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään muiden kuin henkilötietojen luomista ”sisäänrakennetun ja oletusarvoisen avoimuuden” periaatteen perusteella, jotta voidaan helpottaa julkisen sektorin tietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä;

Data-avaruudet

10. painottaa, että käyttäjien luottamus voidaan saavuttaa vain turvallisilla ja turvatuilla data-avaruuksilla, joissa kunnioitetaan täysimääräisesti perusoikeuksia ja varmistetaan siten oikeusvarmuus ja palvelujen käyttöönotto sekä yritysten kilpailuetu ja vakaat liiketoimintamallit; painottaa, että data-avaruuksia on kehitettävä, ne on perustettava ja niitä on käytettävä sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien periaatteiden mukaisesti ja niissä on toteutettava tehokkaita turvallisuustoimenpiteitä;

11. korostaa, että julkishallinnon yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien yhteydessä ja erityisesti käytettäessä dataa lainvalvonnan datansaannin parantamiseksi EU:ssa on aina noudatettava täysin EU:n lainsäädäntöä, myös tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä henkilötietojen suojaa ja yksityisyydensuojaa, syyttömyysolettamaa ja menettelyjä koskevia sääntöjä; painottaa, että lainvalvonnan laatua on mahdollista parantaa ja mahdollisiin vääristymiin on mahdollista puuttua keräämällä luotettavaa dataa ja asettamalla sen kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien asiantuntijoiden saataville; muistuttaa, että lainvalvontaviranomaisten mahdollisen pääsyn viranomaisten tai yksityisten tahojen hallussa oleviin henkilötietoihin data-avaruuksissa on perustuttava EU:n ja jäsenvaltioiden oikeuteen ja se on rajattava tiukasti siihen, mikä on välttämätöntä ja oikeasuhteista, ja siihen on yhdistettävä riittävät suojatoimet; korostaa, että henkilötietojen ja tekoälyn käyttö olisi sallittava viranomaisille vain sillä edellytyksellä, että harjoitetaan tiukkaa demokraattista valvontaa ja sovelletaan ylimääräisiä suojatoimia niiden väärinkäytön torjumiseksi;

12. muistuttaa, että vaikka erityisiä henkilötietoryhmiä (kuten biometrisiä, geneettisiä ja terveystietoja) pidetään korkean lisäarvon data-aineistoina, yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa säädetään, että niiden käsittely on periaatteessa kielletty, myös eurooppalaisen terveysdata-avaruuden yhteydessä, ja että kieltoon on joitakin tiukkoja poikkeuksia, joissa sovelletaan erityisiä käsittelysääntöjä ja joiden osalta on velvoite toteuttaa aina tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi; painottaa, että arkaluonteisten tietojen väärällä ja turvaamattomalla käsittelyllä voi olla tuhoisia ja peruuttamattomia seurauksia asianomaisille henkilöille; muistuttaa, että data-aineistot voivat herättää henkiin ja vahvistaa yhteiskunnan nykyisiä vääristymiä; varoittaa syrjinnän ja väärinkäytön mahdollisuuksista;

13. huomauttaa, että tehokkain tapa vähentää runsaasti dataa sisältävien järjestelmien vääristymiä on varmistaa, että niiden kouluttamiseen on käytettävissä mahdollisimman paljon muita kuin henkilötietoja, minkä vuoksi on rajoitettava kaikkia tarpeettomia tekstin- ja tiedonlouhinnan esteitä ja helpotettava rajatylittävää käyttöä; kehottaa hyödyntämään teollis- ja tekijänoikeuksin suojattua dataa käytettäessä mahdollisimman tehokkaasti lainsäädännössä säädettyjä nykyisiä erityistapauksia ja poikkeuksia, jotta tekoälyn ja koneoppimisen vääristymiä voidaan vähentää ja ne voidaan saada noudattamaan paremmin eettisiä normeja, minkä perimmäisen tavoitteena on, että ne palvelisivat paremmin ihmiskuntaa;

Dataa koskevat oikeudet – yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

14. korostaa oikeuslaitoksen käyttöön suunniteltujen tietyntyyppisten tekoälysovellusten, niin kutsuttujen oikeusteknisten sovellusten, rajoituksia; painottaa tässä yhteydessä mahdollisia vakavia kielteisiä seurauksia erityisesti lainvalvonnan ja oikeudenkäytön aloilla, jos yksilöt eivät ota huomioon mahdollisuutta, että tekoälyyn perustuvat tulokset voivat olla virheellisiä, puutteellisia, epäolennaisia tai syrjiviä; muistuttaa, että lopulliset oikeudelliset päätökset on tehtävä tapauskohtaisesti ja tuomareiden suvereenin harkinnan perusteella; toteaa, että jäsenvaltioiden välinen oikeus- ja sisäasioiden alan datan vaihto on tärkeää unionin kansalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi ja että sitä varten olisi osoitettava riittävästi varoja; korostaa kuitenkin, että tarvitaan vahvempia suojatoimia sen osalta, miten oikeus- ja sisäasioista vastaavat virastot käsittelevät, käyttävät ja hallinnoivat henkilötietoja ja dataa ehdotetuissa data-avaruuksissaan;

15. painottaa epäsymmetrisyyttä tekoälyteknologioita käyttävien sekä niiden kanssa vuorovaikutuksessa ja niiden kohteena olevien tahojen välillä; on huolissaan alustoista ja palveluista, jotka sitovat käyttäjänsä kyseiselle alustalle, vahvistavat siten määräävää markkina-asemaansa ja kykyä profiloida käyttäjiään sekä luovat erittäin invasiivisia profiileja alustan käyttäjistään; korostaa, että suurella enemmistöllä on riittämättömät tekniset valmiudet ymmärtää ja käyttää monimutkaisia dataekosysteemejä, joissa he ovat osallisina, ja riittämätön kyky tunnistaa, mitä dataa, metadata mukaan lukien, he tosiasiassa tuottavat erityisesti reaaliaikaisesti esimerkiksi verkkoon liitettyjä laitteita ja puettavia älylaitteita käyttäessään;

16. painottaa, että yksilöiden olisi voitava valvoa täysimääräisesti omia tietojaan ja että heitä olisi tuettava edelleen heidän luomansa datan tietosuojan ja yksityisyyden suojan vahvistamisessa; korostaa yleisessä tietosuojadirektiivissä säädettyä oikeutta siirtää dataa järjestelmästä toiseen ja rekisteröidyn oikeutta tutustua tietoihin sekä pyytää niiden oikaisemista ja poistamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan edelleen yksilöiden mahdollisuutta käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja takaamaan digitaalisten palvelujen yhteentoimivuuden ja datan siirrettävyyden ja varmistamaan erityisesti sovellusrajapintojen avulla käyttäjille mahdollisuuden luoda yhteyksiä alustojen välille ja lisäämään heidän vaihtoehtojaan valita erilaisia järjestelmiä ja palveluja; odottaa, että tulevilla ehdotuksilla tuetaan näiden oikeuksien toteutumista ja tarkoituksenmukaista käyttöä;

17. katsoo, että datan käytöllä yleisen edun mukaisessa tutkimustarkoituksessa on merkittävät mahdollisuudet; kehottaa anonymisoimaan tiedot tehokkaasti ja toteaa, että tapauksissa, joissa anonymisointi ei ole mahdollista tutkimustarkoituksessa, tiedot olisi käytettävä pseudonymisoitava; painottaa, että yksilöitä ei pitäisi painostaa jakamaan dataansa ja että päätöksiä ei saa sitoa henkilötietojensa käytön sallimisen valitseville yksilöille koituvaan suoraan hyötyyn tai etuihin;

18. korostaa myös, että sosiaalisen median lähteistä kerättyjen henkilötietojen käytössä on noudatettava täysin yleistä tietosuoja-asetusta tai tietojen on oltava peruuttamattomasti anonymisoituja; pyytää komissiota edistämään anonymisointitekniikoita koskevia parhaita käytäntöjä sekä edistämään edelleen anonymisoinnin peruuttamista ja sen torjumista koskevaa tutkimusta; kehottaa tietosuojaneuvostoa antamaan lisäohjeita tässä asiassa; varoittaa kuitenkin luottamasta anonymisointiin yksityisyyden suojaavana tekniikkana, sillä monissa tapauksissa täydellinen anonymisointi on käytännössä mahdotonta;

Kyberturvallisuus ja tietojen turvallisuus

19. painottaa tietotekniikan turvallisuuden ja tietoteknisten järjestelmien kestävyyden merkitystä pyrittäessä varmistamaan henkilötietojen turvallisuus ja estämään tietojen väärinkäyttö; pitää EU:n oikeuteen, kansainväliseen oikeuteen ja valtioiden vastuullisia toimintatapoja kybertoimintaympäristössä koskeviin normeihin perustuvaa kyberturvallisuutta tärkeänä; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään koordinoituihin toimiin yhdessä Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston kanssa, jonka resursseja on äskettäin vahvistettu; kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia varotoimia, esimerkiksi vaatimaan tietotekniikan huippuluokan turvatoimien ja salauksen käyttöä, sisäänrakennettuun turvallisuuteen perustuvan lähestymistavan noudattamista sekä vankkaa kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmää EU:n kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen avulla voidakseen lisätä luottamusta data-avaruuksiin sekä niiden turvallisuutta;

20. pitää myönteisenä lokakuussa 2020 annettuja neuvoston päätelmiä, jotka koskevat EU:n laajuisen suojatun julkisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän (e-ID) kehittämistä; on vahvasti sitä mieltä, että luotettavaa sähköistä tunnistamista koskeva kehys on olennaisen tärkeä, jotta voidaan varmistaa digitaalisten julkisten palvelujen turvallinen saatavuus, toteuttaa sähköisiä liiketoimia turvallisemmin ja vähentää yritysten liiallista tietojenkeruuta; panee merkille, että tällä hetkellä vain 15 jäsenvaltiota on antanut ilmoituksen sähköisen tunnistamisen järjestelmästä rajat ylittävää tunnustamista varten asetuksen (EU) 910/2014[56] (eIDAS-asetus) puitteissa; kehottaa komissiota laajentamaan suojatun julkisen sähköisen tunnistamisen kehystä, jotta unionin kansalaisille voidaan tarjota asianmukaiset välineet, joiden avulla he voivat käyttää palveluja, joissa vaaditaan yksiselitteistä tunnistamista; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää sallia mahdollisuuksien mukaan anonyymiteetti käytettäessä verkkopalveluja; katsoo, että lainsäädännössä ei pitäisi tarpeettomasti vaatia tunnistamista, sillä anonymiteetti estää tehokkaasti verkossa kerättyjen henkilötietojen luvattoman paljastamisen, identiteettivarkaudet ja muut tällaisten tietojen väärinkäytön muodot etenkin, kun haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät käyttävät sitä saadakseen suojelua verkossa;  toteaa, että joiltakin verkkopalveluilta edellytetään niiden käyttäjien yksiselitteistä tunnistamista, jotta palvelut olisivat täysin samanarvoisia kuin verkon ulkopuoliset palvelut; panee merkille, että tällaista verkossa tapahtuvaa tunnistamista voidaan parantaa huolehtimalla, että eIDAS-asetuksessa vahvistettu sähköisen tunnistamisen järjestelmien yhteentoimivuus toteutetaan kaikkialla Euroopan unionissa;

22. painottaa, että sähköiseen tunnistamiseen perustuvaa kirjautumis- tai varmentamisvaihtoehtoa on kehitettävä yleisen tietosuoja-asetuksen tietojen minimointia koskevan periaatteen mukaisesti, jotta sähköiseen tunnistamiseen perustuvaa kirjautumista tai varmentamista käyttävä palvelu tai alusta ei saa tietoa kolmannesta osapuolesta, johon käyttäjä kirjautuu, ja muutoin kerätään vain välttämättömät tiedot; painottaa, että kirjautumis- tai varmentamispalveluja ei pidä käyttää verkkosivustojen väliseen käyttäjien jäljittämiseen; muistuttaa, että jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten on taattava, että sähköiset tiedot pysyvät turvassa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	4.2.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	60 3 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Malik Azmani, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Caterina Chinnici, Clare Daly, Marcel de Graaff, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Maria Grapini, Andrzej Halicki, Balázs Hidvéghi, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Lívia Járóka, Marina Kaljurand, Assita Kanko, Peter Kofod, Łukasz Kohut, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Nadine Morano, Javier Moreno Sánchez, Maite Pagazaurtundúa, Nicola Procaccini, Emil Radev, Paulo Rangel, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Ralf Seekatz, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Martin Sonneborn, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Jadwiga Wiśniewska, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anne-Sophie Pelletier, Domènec Ruiz Devesa, Isabel Santos, Tomáš Zdechovský

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

 

60	+
PPE	Magdalena Adamowicz, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan‑Rareş Bogdan, Andrzej Halicki, Balázs Hidvéghi, Lívia Járóka, Jeroen Lenaers, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Nadine Morano, Emil Radev, Paulo Rangel, Ralf Seekatz, Javier Zarzalejos, Tomáš Zdechovský
S&D	Pietro Bartolo, Delara Burkhardt, Caterina Chinnici, Maria Grapini, Evin Incir, Marina Kaljurand, Łukasz Kohut, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Birgit Sippel, Bettina Vollath, Elena Yoncheva
Renew	Malik Azmani, Anna Júlia Donáth, Sophia in 't Veld, Moritz Körner, Maite Pagazaurtundúa, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache
Verts/ALE	Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Damien Carême, Alice Kuhnke, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Tineke Strik
ID	Nicolaus Fest, Peter Kofod, Annalisa Tardino
ECR	Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Patryk Jaki, Assita Kanko, Nicola Procaccini, Jadwiga Wiśniewska
The Left	Pernando Barrena Arza, Cornelia Ernst, Anne‑Sophie Pelletier
NI	Laura Ferrara, Martin Sonneborn

 

3	-
ID	Marcel de Graaff
The Left	Clare Daly
NI	Milan Uhrík

 

4	0
S&D	Domènec Ruiz Devesa
ID	Nicolas Bay, Jean‑Paul Garraud, Tom Vandendriessche

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.10.2020)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Valmistelija: Juan Ignacio Zoido Álvarez

 

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä, että komission tiedonannossa ”Euroopan datastrategia” ja komission valkoisessa kirjassa tekoälystä maatalous otetaan esille digitaalisen aikakauden yleistä etua koskevana strategisena alana ja korostaa, että maaseutuelintarvikeala on osoittautunut strategisesti erittäin merkittäväksi covid-19-pandemian aikana; tunnustaa digitaaliteknologian potentiaalin maaseutualueilla ja ehdottaa yhteisen eurooppalaisen maatalouden tietoalueen kehittämistä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta lisätä taloudellista tukea digitaaliteknologian käytön edistämiseksi EU:n maatalousalalla ja lisätä näiden teknologioiden käyttöä valvontajärjestelmissä; kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä maatalouden digitalisointitoimissa;

2. muistuttaa vuonna 2019 allekirjoitetusta yhteistyöjulkilausumasta ”Älykäs ja kestävä digitaalinen tulevaisuus maataloudessa ja maaseudulla Euroopassa” ja toteaa, että siinä tunnustetaan digitaaliteknologian ja datan käytön potentiaali EU:n maatalous- ja elintarvikesektorin ja maaseudun merkittäviin ja kiireellisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin sekä ilmastoa ja ympäristöä koskeviin haasteisiin puuttumisessa;

3. muistuttaa datan mahdollisuuksista parantaa kestävyyttä ja kilpailukykyä kaikkialla maatalouselintarvike- ja metsätalousketjuissa ja vähentää maa- ja metsätaloustuotantoon sekä viljelijöiden ja metsänomistajien tuloihin kohdistuvia riskejä; korostaa, että datan laaja saatavuus edistää innovatiivisten ja kestävien tekniikoiden, kuten täsmäviljelyn ja täsmäkarjankasvatuksen, kehittämistä, mikä auttaa käyttämään resursseja tehokkaammin ja saavuttamaan pellolta pöytään -strategian tavoitteet; kannattaa tutkimusta ja kehittämistä maatalouselintarvikealalla Euroopan horisontti -ohjelman suuntaviivojen mukaisesti ja toteaa, että innovatiivisten ja kestävien tekniikkojen saatavuus alan kaikilla tasoilla on tärkeää;

4. korostaa datan merkitystä kuluttajille tarjottavan tiedon parantamisessa maatalouselintarviketuotteiden jäljitettävyyden ja digitaalisten merkintöjen käytön avulla, elintarvikejätteen vähentämisessä sekä resurssien tehokkaan ja oikea-aikaisen käytön mahdollistamisessa maa- ja metsätaloudessa, mikä saattaa edistää muutosjoustavampaa ja kestävämpää maatalouselintarvikealaa, josta on suurta hyötyä kuluttajille, tuottajille ja ympäristölle; korostaa tässä yhteydessä datan merkitystä pellolta pöytään -strategian onnistuneessa täytäntöönpanossa;

5. muistuttaa digitaaliteknologian merkityksestä EU:n maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja sen yleisen tuottavuuden lisäämisessä; katsoo, että innovointi, uudet teknologiat ja massadata voivat erityisesti edistää merkittävästi vihreän kehityksen ohjelmaa ja että niillä voidaan kuroa umpeen nykyisten ja tulevien ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten kehitystavoitteiden välistä kuilua ja säilyttää samalla elintarviketurva ja maatalouselintarvikealan kilpailukyky; toteaa, että laadukkaalla datalla voi olla merkitystä maatalouselintarvikealan ekologisen jalanjäljen pienentämisessä ja useiden Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen määrittelemien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa;

6. kehottaa kansallisia ja/tai alueellisia viranomaisia tehostamaan tietojenkäsittelyn ja dataan perustuvien välineiden kehittämistä mehiläishoidon kaltaisille aloille, jotka ovat hyvin riippuvaisia luontoon liittyvistä tekijöistä ja ihmisvetoisista ulkoisista tekijöistä ja joille täsmällinen ja päivitetty data on ratkaisevan tärkeää;

7. muistuttaa, että EU on maailmanlaajuisessa johtoasemassa eläinten hyvinvointia koskevien normien alalla; kehottaa tämän osalta jäsenvaltioiden viranomaisia parantamaan datankeruuta ja käsittelyä, jotta voidaan tarjota nopeampaa ja parempaa karjan sairauksien diagnosointia ja hoitoa muun muassa nautakarjalle, hevoseläimille, pienille märehtijöille, siipikarjalle ja mehiläisille tavoitteena myös vähentää niiden hankinnaista mikrobilääkeresistenssiä;

8. korostaa tarvetta tukitoimille kaventamaan kuilua, joka vallitsee kaupunki- ja maaseutualueiden liiketoimintamahdollisuuksien ja palvelujen saatavuuden välillä, mukaan lukien kohtuuhintaisen, turvallisen ja laajan nopean laajakaistan saatavuuden takaaminen kaikille maaseutualueille; painottaa, että näillä laajakaistapalveluilla mahdollistetaan datavetoisen teknologian käyttö, esimerkiksi älykäs maanviljely tai sähköinen maanviljely, joilla on mahdollisuuksia luoda uusia laadukkaita työpaikkoja ja lisätä taloudellisia mahdollisuuksia sekä helpottaa sukupolvenvaihdoksia alueilla, jotka kärsivät väestökadosta, ja lujittaa samalla sukupuolten yhdenvertaisuutta; kehottaa tukemaan tulevassa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä ensisijaisena tavoitteena viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja digitaalisten palvelujen saatavuutta ja kannattaa digitaalisten innovointikeskittymien perustamista alueellisella tasolla lähellä loppukäyttäjiä sekä pk-yritysten erityistä tukemista, jotta voidaan nopeuttaa digitaalisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa ja luoda alueellinen innovaatioekosysteemi; ilmaisee tukensa älykkäitä kyliä koskevien kannustimien ja/tai toimenpiteiden sisällyttämiselle seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen maaseudun kehittämisohjelmien kaltaisten ohjelmien kautta;

9. pitää olennaisen tärkeänä, että komissio tukee edelleen tekoälylaitteisiin, digitaaliteknologiaan, infrastruktuuriin, liiketoimintamalleihin ja lyhyisiin toimitusketjuihin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä, jossa keskitytään maatalouselintarvike- ja metsätalousalaan, joita tuetaan EU:n välineillä, kuten Copernicus- ja Galileo-maanseurantaohjelmien kaltaisiin data- ja tietopalveluihin sekä datan ja informaation saantipalveluihin (DIAS);

10. korostaa, että on tärkeää edistää maatalousdatan käsittelyyn soveltuvan infrastruktuurin ja laitteiden kehittämistä sekä kohdennettuja investointeja tietoisuuden lisäämiseksi, digitaalisen lukutaidon parantamiseksi ja digitaalisten taitojen parantamiseksi, jotta voidaan tukea viljelijöitä, erityisesti pienviljelijöitä, maatalouselintarvikealan pk-yrityksiä ja maaseutuyhteisöjä digitaalisessa siirtymässä; painottaa, että maatilaneuvojia on koulutettava säännöllisesti, jotta maanviljelijät voivat ottaa paremmin käyttöön digitaaliteknologioita; korostaa, että älykkään teknologian vahva maatalouskoulutusjärjestelmä on avainasemassa; kannustaa luomaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä innovoinnin edistämiseksi;

11. kehottaa tehostamaan kyberturvallisuutta ja korostaa, että tarvitaan vakaa oikeudellinen kehys, jolla turvataan viljelijöiden oikeus datasuvereniteettiin ja estetään kilpailun vääristyminen ja viljelijöiden ja metsänomistajien itsemääräämisoikeuden heikentyminen tukemalla samalla datatalouden kehittämistä; kehottaa komissiota laatimaan puitteet maatalousdatan jakamiselle ja analysoinnille tavoitteena helpottaa riskien vähentämistä sekä lisätä viljelijöiden ja maatalouselintarvikealan työntekijöiden valmiuksia; pitää tärkeänä alkutuottajien asettamista kehyksen keskiöön ja sen varmistamista, että myös pienten ja keskisuurten tilojen viljelijät voivat saada käyttöönsä teknologiaa ja hyötyä siitä, samalla kun heitä suojellaan tahattomalta ja tietoon perustumattomalta tietojen jakamiselta;

12. muistuttaa, että täsmälliset ja päivitetyt tiedot kolmansista maista unioniin tuoduista tavaroista ja tuotteista, myös maataloustuotteista, ovat tärkeitä; muistuttaa myös, että vuoden 2018 erityiskertomuksessaan ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?” Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, että viivästykset tulliunionin uuden tietoteknisen järjestelmän täytäntöönpanossa johtuivat muun muassa EU:n ja jäsenvaltioiden myöntämien varojen riittämättömyydestä; ilmaisee huolensa siitä, että viivästykset saattavat haitata tullimenettelyjen täysimääräistä nykyaikaistamista, mikä saattaa vaarantaa tavaroiden ja tuotteiden tuontia ja vientiä koskevan luotettavan ja täsmällisen datan keruuta ja/tai käyttöä; kehottaa kaikkia asianomaisia sidosryhmiä myöntämään tarvittavat resurssit tullin uuden tietoteknisen järjestelmän loppuunsaattamiseksi mieluiten ennen mutta viimeistään lykättyyn määräaikaan vuonna 2025 mennessä;

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	22.9.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 5 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Benoît Biteau, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Cristian Ghinea, Dino Giarrusso, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Chris MacManus, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno, Maxette Pirbakas, Eugenia Rodríguez Palop, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Claude Gruffat, Michaela Šojdrová, Marc Tarabella

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37	+
PPE	Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Marlene Mortler, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer‑Pierik, Juan Ignacio Zoido Álvarez, Michaela Šojdrová
S&D	Clara Aguilera, Attila Ara‑Kovács, Carmen Avram, Adrian‑Dragoş Benea, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno, Marc Tarabella
RENEW	Atidzhe Alieva‑Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Cristian Ghinea, Martin Hlaváček, Elsi Katainen, Ulrike Müller
ECR	Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel, Bert‑Jan Ruissen, Veronika Vrecionová
EUL/NGL	Luke Ming Flanagan, Chris MacManus, Eugenia Rodríguez Palop

 

5	-
ID	Mara Bizzotto, Angelo Ciocca, Gilles Lebreton, Maxette Pirbakas
NI	Dino Giarrusso

 

5	0
ID	Ivan David
Verts/ALE	Benoît Biteau, Claude Gruffat, Francisco Guerreiro, Martin Häusling

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.1.2021)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan datastrategiasta

(2020/2217(INI))

Valmistelija: Radka Maxová

 

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa Euroopan datastrategiasta (COM(2020)0066) ja kannattaa sen tavoitetta lisätä ja parantaa datan käyttöä unionissa ja luoda datan sisämarkkinat, jotta voidaan edistää talouskasvua ja sosiaalista ja alueellista koheesiota tukemalla työpaikkojen luomista, kilpailukykyä, kestävää kehitystä, tukimusta, innovointia, työpaikkojen luomista ja yhteiskunnallista kehitystä; korostaa, että kansalaisten luottamuksen varmistamiseksi ja datan jakamisen edistämiseksi on tärkeää taata data- ja datankäsittelyjärjestelmien yhteentoimivuus, mikä mahdollistaa tietovirrat kulttuurialan toimijoiden välillä, samalla kun noudatetaan henkilötietojen suojaa koskevia tiukkoja normeja asetuksen (EU) 2016/679[57], direktiivin (EU) 2019/790[58] sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 8 artiklan mukaisesti; painottaa, että henkilötietoja on näin ollen käsiteltävä oikeudenmukaisesti tiettyjä tarkoituksia varten ja asianomaisen henkilön suostumuksella; kehottaa jakamaan parhaita käytäntöjä ja tukemaan yhteisiä täytäntöönpanoaloitteita sekä yhdessä laadittuja käytännesääntöjä, jotka voivat olla välttämättömiä datan jakamisen tehostamiseksi;

2. muistuttaa, että se, että jäsenvaltioissa on datan käytön hyvin osaavia ja asioista perillä olevia kansalaisia, on ennakkoedellytys sellaisen vapaan ja turvallisen datavirran luomiselle, joka rakentuu henkilötietojen sekä yksityisyyden suojelun ympärille; huomauttaa, että jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on tällä hetkellä merkittäviä eroja kansalaisten digitaalisen lukutaidon suhteen ihmisten sosioekonomisen aseman, ikäryhmän ja muiden tekijöiden perusteella; toteaa, että komissio on ehdottanut kunnianhimoisia digitaalisten taitojen tavoitteita EU:ssa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman kautta; kehottaa komissiota tukemaan merkittävällä tavalla jäsenvaltioita näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja painottaa elpymis- ja palautumistukivälineen roolia; pyytää kiinnittämään erityistä huomiota digitaalisen infrastruktuurin, internetin, riittävien tietoteknisten laitteiden ja digitaalisten välineiden ja resurssien yhtäläiseen saatavuuteen sanotun kuitenkaan rajoittamatta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista; katsoo, että jäsenvaltioiden vastavuoroisen oppimisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon olisi osaltaan vahvistettava digitaalista lukutaitoa; korostaa, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, kehitystä ja tuloksellisuutta on seurattava tiiviisti jatkuvasti ja Euroopan parlamentin myötävaikutuksella, ja kehottaa komissiota ottamaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä paremmin huomioon, missä määrin digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteet on saavutettu;

3. korostaa, että digitaalialalla on asetettava kestävyys keskeiselle sijalle; muistuttaa tässä yhteydessä, että sekä vihreän että digitaalisen muutoksen on kuljettava käsi kädessä ja että on investoitava teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen hiilijalanjäljen pienentämiseksi;

4. katsoo, että unionin olisi sisällytettävä vuotta 2021 ja sen jälkeistä aikaa koskevassa koheesiopolitiikassaan painopisteiden joukkoon digitaalinen lukutaito ja osaaminen siten, että keskitytään tukemaan opettajia, oppilaitoksia ja organisaatioita panemaan täytäntöön digitaalista koulutusta opetussuunnitelmissa ja jakamaan parhaita käytäntöjä ja osaamista aiheuttamatta ylimääräistä hallinnollista tai taloudellista rasitusta; korostaa, että kouluissa olisi opetettava digitaalista monipuolisuutta ja annettava oppilaille mahdollisuus käyttää erilaisia ohjelmistotyyppejä ja kehittyviä ohjelmistoja; katsoo, että koulutuksella olisi pyrittävä lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia valmistamalla heitä yhä enemmän dataan perustuvaan talouteen ja kehittämällä heidän valmiuksiaan osallistua digitaaliseen muutokseen; korostaa tässä yhteydessä, että laadukkaat hybridikoulutusmallit voivat auttaa varmistamaan koulutuksen jatkuvuuden hätätilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa; katsoo, että koulutuksessa olisi otettava huomioon työmarkkinoiden tarpeiden pitkän aikavälin suuntaukset ja muutokset ja myös parannettava käytännön taitoja tulevaisuutta varten; pitää tervetulleena komission ehdotusta yhteisen eurooppalaisen osaamistietokannan kehittämisestä;

5. on erittäin huolestunut tekoälyyn liittyvien korkea-asteen koulutusohjelmien riittämättömästä määrästä EU:ssa sekä siitä, että eurooppalaisissa yliopistoissa ei ole akateemista uraa luomaan pyrkiviä tekoälytutkijoita; katsoo, että säilyttääkseen kilpailukykynsä EU:n on edistettävä ja pidettävä yllä laajaa digiosaajien reserviä, jolla on pitkälle edistynyttä digitaalista osaamista;

6. korostaa, että EU:n digitaalinen osaamiskuilu olisi kiireesti kurottava umpeen panemalla täytäntöön ja noudattamalla selkeitä strategioita ja kohdennettuja politiikkoja sekä kansallisella että EU:n tasolla ja soveltamalla aitoa elinikäisen oppimisen lähestymistapaa, ja katsoo, että taitoja, osaamista, tutkintoja, ammatteja ja työllistyvyyttä koskevan anonymisoidun datan jakaminen ja analysointi ovat korvaamattomia välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja digitaalisen osaamiskuilun kaventamiseksi; katsoo, että mahdolliset opiskelijat voivat käyttää näitä tietoja tehdäkseen tietoon perustuvia valintoja koulutus-, tiede- ja urapoluistaan; korostaa, että näiden välineiden käytössä on täysin noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia unionin sääntöjä;

7. korostaa yliopistojen välisten strategisten kumppanuussopimusten merkitystä edistettäessä edelleen yhteistyötä datatieteen eri aloilla; korostaa tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen merkitystä kaikilla koulutustasoilla ja kehottaa edistämään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja kehittämään eurooppalaista opiskelijakorttia; huomauttaa, että tutkimusohjelmia ja -verkkoja on tuettava datan käytön ja digitaalisen innovoinnin avulla; korostaa tarvetta kouluttaa, palkata ja pitää digiosaajia Euroopassa, jotta voidaan käsitellä digitaalista siirtymää ja tukea sitä, sekä tarvetta ottaa käyttöön kehittyneitä digitaaliteknologioita koskevia erityisohjelmia, moduuleja ja lyhyitä koulutuskursseja digitaalisten taitojen kehittämiseksi avainammateissa, erityisesti sellaisissa ammateissa, joihin liittyy datan, myös arkaluonteisen datan, käsittelyä; painottaa, että tarvitaan kohdennettuja toimia sukupuolten välisen kuilun kuromiseksi umpeen varmistaen tasavertainen pääsy digitaalisille työmarkkinoille ja koulujen opetussuunnitelmiin, siten että kannustetaan naisia ja tyttöjä hakeutumaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taiteen ja matematiikan (STEAM) urille ja torjutaan sukupuolistereotypioita koulutuksessa;

8. korostaa, että datan ja kehitteillä olevien opetusteknologioiden lisääntynyt käyttö muuttaa ja auttaa parantamaan koulutusjärjestelmiämme esimerkiksi parantamalla opiskelijoiden oppimismenetelmien ja -tyylien ymmärtämistä tai tunnistamalla oppimisvaikeuksia; toteaa, että on kuitenkin ratkaisevan tärkeää säilyttää ihmiskeskeinen ja yksilöllinen suhtautuminen opiskelijoihin ja heidän tarpeisiinsa ja että opettajien ja kouluttajien tietämyksen siirtäminen nuoremmille sukupolville on edelleen olennaisen tärkeää koulutusprosessissa; toistaa, että medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kaltaiset taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä digitaalisen koulutuksen onnistumiselle; katsoo, että avoin, syrjimätön ja tasapuolinen pääsy koulutukseen sekä tieteellisiin tietoihin ja julkaisuihin FAIR-periaatteiden pohjalta (tieto on löydettävissä (Findable), saatavilla (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleenkäytettävissä (Reusable)) on olennaisen tärkeää, jotta innovoinnista ja tieteestä saadaan hyvät tulokset;

9. muistuttaa, että tietosuoja kouluissa on erityisen arkaluonteinen asia, koska asianomaiset henkilöt ovat alaikäisiä; toistaa, että on varmistettava yksittäisten oppilaiden tietojen korkeatasoinen suoja ja että tietoja olisi käytettävä ainoastaan opetustarkoituksiin eikä missään tapauksessa kaupallisiin tarkoituksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään turvallisten, käyttäjäystävällisten ja helppopääsyisten opetusalustojen kehittämistä ja vahvistamista; kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan tiedotus- ja valistuskampanjoita, joiden tarkoituksena on auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin, miten heidän lapsiaan koskevia tietoja voidaan käyttää;

10. kehottaa komissiota harkitsemaan EU:n varojen ja ohjelmien käyttöä elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tukemiseksi tehokkaasti, jotta voidaan parantaa kaikenikäisten ihmisten osaamista, joka koskee data-analyysia ja sen eettisiä näkökohtia; katsoo, että tämä edistäisi heidän kehitystään, luovuuttaan ja hyvinvointiaan ja takaisi heidän aktiivisen osallistumisensa yhteiskuntaan todellisen elinikäisen oppimisen avulla selkeiden strategioiden kautta sekä kansallisella että EU:n tasolla; katsoo lisäksi, että tämä lisäisi EU:n teknologista riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä; kehottaa EU:ta investoimaan turvalliseen ja laadukkaaseen datankäsittelyyn ja -tallennukseen, teknisiin valmiuksiin ja strategiseen infrastruktuuriin;

11. painottaa, että digitaaliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta henkilö voi osallistua täysipainoisesti digitaalitalouteen ja -yhteiskuntaan sekä demokraattisten prosessien muovaamiseen; pyytää, että Euroopan datastrategian täytäntöönpanossa otettaisiin huomioon eri ryhmien erityistarpeet, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja niiden ryhmien erityistarpeet, jotka ovat digitaalisten välineiden käyttövalmiuksien ja saatavuuden kannalta heikommassa asemassa; toteaa, että haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat henkilöt ovat alttiina suuremmalle riskille jäädä perinteisten koulutus- ja kulttuurimuotojen ulkopuolelle; muistuttaa, että unionin lähes 100 miljoonalla vammaisella henkilöllä on erityisiä haasteita digitaalisten välineiden ja laadukkaan koulutuksen saatavuuden osalta; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin tavoin varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä ja muilla haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla henkilöillä on täydet mahdollisuudet saada digitaalista koulutusta ja käyttää siihen kuuluvia välineitä, resursseja ja digitaalista infrastruktuuria, jotta voidaan hyödyntää digitalisaation koko potentiaali ja estää yhteiskunnan eri osien välisten kuilujen syveneminen digitaalisen koulutuksen saatavuuden osalta; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sisäänrakennettuihin ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, koska sekä digitaalisen että vihreän muutoksen on kuljettava käsi kädessä;

12. kehottaa komissiota tutkimaan, miten hyödyllistä olisi ja missä laajuudessa voitaisiin luoda yhteinen eurooppalainen data-avaruus kulttuurialaa ja luovia aloja ja yleisesti elinkeinoja varten; katsoo, että kulttuuriperinnön digitalisointi on tarpeen sekä kulttuuriperinnön edistämistä että suojelemista varten ja voisi olla käytännöllistä ja hyödyllistä monella eri tavalla, esimerkiksi kun se mahdollistaisi fyysisen suojelun ja säilyttämisen tai antaisi mahdollisuuden kolmiulotteisiin virtuaalisovelluksiin, jotka voisivat soveltua matkailualalle; toteaa, että kulttuuriperinnön digitalisointi voisi osaltaan tuoda sitä laajemmalle yleisölle, jolla ei aiemmin ollut mahdollisuutta tutustua siihen, mutta toteaa, että digitaalinen saatavuus ei voi täysin korvata kulttuuriperinnön fyysistä saatavuutta; toteaa, että kulttuuriperinnön digitalisointi voisi palvella muitakin tarkoituksia monilla muilla aloilla, kuten tutkimuksessa, koulutuksessa ja kulttuuriosaamisen kehittämisessä; kehottaa kehittämään kulttuuriperintöä varten yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden, joka voisi perustua eurooppalaiseen digitaalipalvelujen infrastruktuuriin; pyytää vahvistamaan kulttuuriperinnön suojelua ja edistämistä digitaalisin keinoin esimerkiksi yhteistyön ja varastettujen aarteiden ja kulttuuriesineiden yhteisen tietokannan avulla;

13. huomauttaa, että kulttuurialalla on huomattava määrä uudelleenkäytettävää dataa, joka yhdistettynä muihin lähteisiin kuten avoimen datan lähteisiin ja data-analytiikkaan voisi auttaa kulttuurilaitoksia lisäämään tietämyksen jakamista, ymmärtämään paremmin yleisöään ja luomaan yhteyksiä uuteen yleisöön, tunnistamaan puutteita, joihin voitaisiin puuttua aloitteilla, sekä tukemaan niiden strategisia ja operatiivisia päätöksiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia perustaa rajatylittäviä virtuaalisia tietovarastoja kulttuurialalle; kehottaa komissiota pitämään tarkoin mielessä kulttuurialan ja luovien alojen monimuotoisuuden, kun se laatii datavirtoja koskevaa tulevaa lainsäädäntöä;

14. kehottaa EU:ta näyttämään tietä tekoälyn alalla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; korostaa tekoälyn käytön tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksessa; korostaa, että kaikessa tämän alan uudessa lainsäädännössä on kunnioitettava perusoikeuksia, mukaan lukien oikeus yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, ja edistettävä korkeiden eettisten normien asettamista;

15. painottaa, että on ratkaisevan tärkeää tarjota mediayrityksille pääsy merkityksellisiin tietoihin, kuten yleisön tavoitettavuutta ja mainoksia koskeviin tietoihin, merkittävässä markkina-asemassa olevilta alustoilta, jotta voidaan ehkäistä epäreilua kilpailua ja pyrkiä tasapuolisiin toimintaedellytyksiin;

16. kehottaa jäsenvaltioita edelleen parantamaan teknologiayritysten ja kulttuurilaitosten välisiä kumppanuuksia, sillä nämä voisivat antaa viimeksi mainituille mahdollisuuden hyödyntää digitaalista osaamista, avaruutta, dataa ja rahoitusta sekä digitaalisia laitteita ja vertaisoppimismahdollisuuksia; kehottaa komissiota ottamaan tulevassa Euroopan pk-yritysstrategiassa huomioon kulttuurialan ja luovat alat ja toimialat sekä niiden erityistarpeet; korostaa, että data-alan tulevan lainsäädännön on pysyttävä yksinkertaisena ja sisällettävä selviä ohjeita ylisääntelyn välttämiseksi; muistuttaa, että mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), mukaan luettuina kulttuuriala ja luovat alat ja toimialat, tarvitsevat lisätukea, jotta ne voivat noudattaa datan jakamisen ja tietosuojan sääntelyä koskevia tulevia normeja; painottaa, että datan käyttö on yhä tärkeämpää Euroopan kulttuurialalle ja luoville aloille ja elinkeinoille; muistuttaa, että turvallinen datan jakaminen on olennaisen tärkeää, jotta mahdollistetaan tarvittaessa avoin pääsy kulttuurisisältöön ja edistetään luomisvapauden takaamista sekä estetään datamarkkinoiden vääristymistä ja datan keskittymistä esimerkiksi muutaman verkkoalustan käsiin; korostaa, että on kehitettävä yhteisiä, yhtenäisiä ja jäsenneltyjä tietomuotoja, jotka perustuvat avoimiin standardeihin ja yhteentoimivuussääntöjen vastavuoroiseen tunnustamiseen ja jotka voisivat soveltua koneoppimiseen.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	26.1.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Asim Ademov, Isabella Adinolfi, Andrea Bocskor, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Alexis Georgoulis, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Salima Yenbou, Theodoros Zagorakis, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ibán García Del Blanco, Marcel Kolaja, Elżbieta Kruk, Radka Maxová, Diana Riba i Giner

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

27	+
ECR	Elżbieta Kruk, Dace Melbārde, Andrey Slabakov
NI	Isabella Adinolfi
PPE	Asim Ademov, Andrea Bocskor, Tomasz Frankowski, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Theodoros Zagorakis, Milan Zver
Renew	Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva, Radka Maxová
S&D	Ibán García Del Blanco, Hannes Heide, Petra Kammerevert, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Massimiliano Smeriglio
The Left	Alexis Georgoulis, Niyazi Kizilyürek
Verts/ALE	Marcel Kolaja, Diana Riba i Giner, Salima Yenbou

 

1	-
ID	Gilbert Collard

 

1	0
ID	Gianantonio Da Re

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	24.2.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	68 0 10
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Michael Bloss, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Martin Buschmann, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Andrea Caroppo, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Christian Ehler, Valter Flego, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Jens Geier, Nicolás González Casares, Bart Groothuis, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Eva Maydell, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Sira Rego, Manuela Ripa, Jérôme Rivière, Robert Roos, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jakop G. Dalunde, Marian-Jean Marinescu, Susana Solís Pérez, Tomas Tobé

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

68	+
PPE	François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria Da Graça Carvalho, Pilar Del Castillo, Christian Ehler, András Gyürk, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Marian-Jean Marinescu, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Maria Spyraki, Tomas Tobe, Henna Virkkunen, Pernille Weiss
S&D	Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Jens Geier, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho
RENEW	Nicola Beer, Nicola Danti, Martina Dlabajova, Valter Flego, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Christophe Grudler, Ivars Ijabs, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen, Susana Solís Pérez
Verts/ALE	François Alfonsi, Michael Bloss, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Jakop Dalunde, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Mikuláš Peksa, Manuela Ripa
ECR	Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Rob Roos, Beata Szydło, Tobiszowski Grzegorz, Evžen Tošenovský
The Left	Manuel Bompard, Marisa Matias, Sira Rego
NI	Martin Buschmann, Clara Ponsatí Obiols

 

0

-

 

10	0
ID	Paolo Borchia, Markus Buchheit, Thierry Mariani, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Jérôme Rivière, Isabella Tovaglieri
ECR	Jessica Stegrud
The Left	Marc Botenga
NI	Andrea Caroppo

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

• [1] EUVL C 124 I, 17.4.2020, s. 1.
• [2] EUVL L 114, 14.4.2020, s. 7.
• [3] EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56.
• [4] EUVL L 134, 31.5.2018, s. 12.
• [5] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
• [6] EUVL L 303, 28.11.2018, s. 59.
• [7] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.
• [8] EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.
• [9] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
• [10] EUVL C 202 I, 16.6.2020, s. 1.
• [11] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
• [12] EUVL C 449, 23.12.2020, s. 37.
• [13] EUVL C 307, 30.8.2018, s. 163.
• [14] EUVL C 50, 9.2.2018, s. 50.
• [15] EUVL C 162, 10.5.2019, s. 2.
• [16] EUVL C 411, 27.11.2020, s. 2.
• [17] EUVL C 345, 13.10.2017, s. 130.
• [18] Komission tiedonanto aiheesta ”Euroopan datastrategia”, annettu 19. helmikuuta 2020, s. 2.
• [19] Kuten tekoälyä ja robotiikkaa koskevasta kokonaisvaltaisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta 12. helmikuuta 2019 annetussa parlamentin päätöslauselmassa todetaan.
• [20] Itävallan ympäristöviraston ja Borderstep Institute -laitoksen komissiolle marraskuussa 2020 laatima lopullinen tutkimusraportti ”Energy-efficient Cloud Computing Technologies and Policies for an Eco-friendly Cloud Market”.
• [21] EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33.
• [22] EUVL L 305, 26.11.2019, s. 1.
• [23] EUVL L 198, 25.7.2019, s. 64.
• [24] EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.
• [25] EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1.
• [26] EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73.
• [27] EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11.
• [28] EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438.
• [29] EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.
• [30] EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1.
• [31] EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92.
• [32] EUVL C 334, 19.9.2018, s. 39.
• [33] ”Towards a European strategy on business-to-government data sharing for the public interest” (kohti eurooppalaista strategiaa yritysten ja viranomaisten välisestä datan yhteiskäytöstä yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin), yritysten ja viranomaisten välistä datan yhteiskäyttöä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportti, 2020.
• [34] EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.
• [35] EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.
• [36] EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.
• [37] EUVL L 158, 27.5.2016, s. 1.
• [38] EUVL C 162, 10.5.2019, s. 2.
• [39] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0005.
• [40] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
• [41] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0253.
• [42] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15. heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).
• [43] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1936, annettu 23. lokakuuta 2019, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY muuttamisesta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 1).
• [44] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1239, annettu 20. kesäkuuta 2019, eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 64).
• [45] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20. kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).
• [46] Euroopan tietosuojaneuvoston suuntaviivat 1/2020 henkilötietojen käsittelystä verkottuneiden ajoneuvojen ja liikkuvuuteen liittyvien sovellusten yhteydessä.
• [47] EUVL L 305, 26.11.2019, s. 1.
• [48] EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11.
• [49] EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438.
• [50] EUVL C 334, 19.9.2018, s. 39.
• [51] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
• [52] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.
• [53] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
• [54] EUVL L 303, 28.11.2018, s. 59.
• [55] EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56.
• [56] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23. heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).
• [57] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
• [58] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92).