MIETINTÖ digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta

15.3.2021 - (2020/2135(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Victor Negrescu
Lausunnon valmistelija (*):
Anna Zalewska, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

PR_INI

SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

 

 

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta

(2020/2135(INI))

Euroopan parlamentti, joka,

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

– ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 2 artiklan, joka koskee oikeutta koulutukseen,

– ottaa huomioon tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790,

– ottaa huomioon 22. syyskuuta 2020 annetun kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan päätöslauselmaesityksen koulutuksen tulevaisuudesta Euroopassa covid-19-kriisin valossa,

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[1],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksesta digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset[2],

– ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa[3],

– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle[4],

– ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta[5],

– ottaa huomioon 26. toukokuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista[6],

– ottaa huomioon 18. marraskuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät elinikäisen oppimisen politiikkojen keskeisestä roolista yhteiskuntien voimaannuttajana a vastattaessa teknologiseen ja vihreään siirtymään osallistavaa ja kestävää kasvua tukevalla tavalla[7],

– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista[8],

– ottaa huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta 22. toukokuuta 2017 annetun neuvoston suosituksen[9],

– ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla[10],

– ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille[11],

– ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä[12],

– ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista[13],

– ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021-2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (COM(2020)0624) ja siihen liittyvän yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2020)0209),

– ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625),

– ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020)0274),

– ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

– ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla (COM(2017)0673),

– ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle” (COM(2017)0248),

– ottaa huomioon 7. joulukuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen” (COM(2016)0941),

– ottaa huomioon taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) raportin koulutuksen tarjoamista vastauksista covid-19-kriisiin (”Education responses to COVID-19: an implementation strategy toolkit”),

– ottaa huomioon OECD:n raportin digitaalisessa maailmassa tarvittavista taidoista (”OECD Skills Outlook 2019: Thriving in a Digital World”),

– ottaa huomioon YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) raportin verkottuneessa maailmassa tarvittavista taidoista (”Skills for a connected world”),

– ottaa huomioon 4. kesäkuuta 2020 julkaistun Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen raportin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden digitaalikuilusta covid-19-pandemian aikana (”Digital gap during COVID-19 for VET learners in risk in Europe”),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

– ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina,

– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0042/2021),

A.  katsoo, että osallistava, tasapuolinen ja asianmukaisesti rahoitettu laadukas koulutus on keskeinen tekijä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä; ottaa huomioon, että koulutus on investointi yhteiseen tulevaisuuteemme ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää talouskasvua, työpaikkojen luomista ja työllisyyttä ja siten oikeudenmukaista yhteiskuntaa; ottaa huomioon, että koulutus on keskeinen väline yksilön kehityksessä ja itsetoteutuksessa ja että se lisää osallistumista demokraattiseen toimintaan;

B. ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on unionin perusarvo, joka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 19 artiklassa;

C. ottaa huomioon, että digitaaliteknologiat muokkaavat yhteiskuntaa ja tekevät digitaalisista perustaidoista ja digitaalisesta lukutaidosta olennaisen tärkeitä kaikille kansalaisille;

D. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä periaatteessa korostetaan taitojen ylläpitämisen ja hankkimisen merkitystä, jotta voidaan varmistaa ”yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille”, ja todetaan, että ”jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä”;

E. ottaa huomioon, että keskeisten monialaisten taitojen, kuten laskutaidon, kriittisen ajattelun ja sosiaalisen viestinnän osaamisen, hallitseminen on digitaalisten taitojen ja osaamisen hankkimisen olennainen edellytys; ottaa huomioon, että samaan aikaan tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän digitaalisia taitoja, kuten koodaus, logistiikka tai robotiikka, mikä ei vaikuta ainoastaan tietotekniikkakoulutukseen, vaan koko opetussuunnitelmaan; ottaa huomioon, että kansalaisille tarkoitetussa digitaalisten taitojen puitekehyksessä tunnustetaan pehmeiden taitojen, kuten viestinnän, yhteistyön ja sisällön luomisen, merkitys, joita opetetaan usein humanististen tieteiden, taiteiden ja yhteiskuntatieteiden kautta; ottaa huomioon, että tieteen, teknologian, insinööritieteiden, taiteen ja matematiikan (STEAM) tutkimuksen monialainen lähestymistapa voi johtaa digitaalisten ratkaisujen parempaan ja ihmiskeskeisempään suunnitteluun;

F. ottaa huomioon, että kyberhygienian, tietoverkkoturvallisuuden, tietosuojan ja medialukutaidon peruskoulutus on sovitettava tarkoituksenmukaisesti oppijoiden iän ja kehitystason mukaan, jotta heistä tulee demokraattisen digitaalisen yhteiskunnan kriittisiä oppijoita, aktiivisia kansalaisia, internetin käyttäjiä ja vaikuttajia ja jotta he osaavat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja ovat tietoisia internetiin liittyvistä riskeistä, kuten verkossa olevasta disinformaatiosta, häirinnästä ja henkilötietojen tietoturvaloukkauksista, ja kykenevät torjumaan niitä; katsoo, että kyberturvallisuuteen liittyvät opetusohjelmat olisi sisällytettävä opetussuunnitelmiin;

G. ottaa huomioon, että digitaalinen muutos muovaa työmarkkinoita ja komission arvioiden[14] mukaan monissa työtehtävissä jopa 90 prosentissa töistä edellytetään tulevaisuudessa jonkinlaisia digitaalisia taitoja ja 65 prosenttia alakoulun nyt aloittavista lapsista päätyy lopulta työskentelemään täysin uudenlaisissa työpaikoissa, jollaisia ei vielä ole olemassa; ottaa huomioon, että edistyneen digitaalisen osaamisen kysyntä on suurta, minkä vuoksi painopiste tulee todennäköisesti olemaan yhä enemmän STEAM-aloilla;

H. katsoo, että robotiikan ja tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden vaikutusta työllisyyteen on tutkittava perusteellisesti; ottaa huomioon, että on jo selvää, että digitaalisista taidoista on nopeasti tulossa kaikkialla tarvittava osaaminen, jota edellytetään työpaikoissa, joilla on aiemmin ollut vain vähän tai ei lainkaan yhteyttä digitaaliseen ympäristöön, mukaan lukien ruumiilliset työt; katsoo, että uudelleenkoulutus ja täydennyskoulutus ovat välttämättömiä, jotta ihmiset voivat mukautua yhä digitalisoituneempien työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja uusiin työelämän realiteetteihin; ottaa huomioon, että covid-19-vetoinen siirtyminen etätyöhön on tuonut mukanaan uusia digitaalisia taitoja, viestintää ja muita haasteita; katsoo, että työnantajien olisi tarjottava digitaalista koulutusta ja digitaalisia laitteita työntekijöille kiinnittäen asianmukaista huomiota erityistarpeisiin, kuten kohtuullisten välineiden tarjoamiseen vammaisille henkilöille; ottaa huomioon, että ammatillisen koulutuksen ala on keskeisessä asemassa varustettaessa tulevat työntekijät taidoilla ja pätevyyksillä, joita he tarvitsevat muuttuvia työmarkkinoita varten;

I. ottaa huomioon, että eurooppalaisista 42 prosentilla ei ole edelleenkään digitaalisia perustaitoja[15] ja jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä on huomattavia eroja sosioekonomisen aseman, iän, sukupuolen, tulojen, koulutustason ja työllisyyden perusteella; ottaa huomioon, että vain 35 prosentilla 55-74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot, kun 16-24-vuotiaista 82 prosentilla on digitaaliset perustaidot[16], minkä vuoksi ikääntyneet ihmiset ovat alttiimpia digitaaliselle syrjäytymiselle; ottaa huomioon, että osaamisohjelmalla pyritään varmistamaan, että 70 prosentilla 16-74‑vuotiaista on digitaaliset perustaidot vuoteen 2025 mennessä, mikä merkitsee keskimäärin kahden prosenttiyksikön lisäystä vuodessa, kun vuotuinen kasvu vuosina 2015–2019 oli 0,75 prosenttiyksikköä; ottaa huomioon, että oppijat eivät koskaan tule olemaan yhdenvertaisessa asemassa digitaalisten taitojen hankkimisessa, sillä perustaitojen tasossa on niin suuria eroja;

J. ottaa huomioon, että digitaalisen infrastruktuurin ja laitteiden saatavuudessa on edelleen eriarvoisuutta, sillä maaseutualueet ja syrjäiset alueet sekä heikommassa asemassa olevat kaupunkialueet kärsivät usein heikoista yhteyksistä ja pienituloisilla kotitalouksilla ei usein ole mahdollisuutta käyttää tietokoneita; ottaa huomioon, että 10 prosenttia EU:n maaseutualueiden kotitalouksista ei voi käyttää kiinteän verkon internetiä ja että 41 prosenttia ei kuulu laajakaistan piiriin;

K. toteaa, että sukupuolten välinen ero digitaalisissa taidoissa on 11 prosenttia[17]; ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan vain yksi kolmesta STEM-alan tutkinnon suorittaneista on nainen, vaikka 54 prosenttia korkea-asteen opiskelijoista on naisia; ottaa huomioon, että poikien ja tyttöjen asenne STEM-aineita kohtaan ei poikkea alemman perusasteen koulutuksessa, mutta tyttöjen kiinnostus näyttää vähenevän 15‑vuotiaasta lähtien; ottaa huomioon, että alle kolme prosenttia teini-ikäisistä tytöistä ilmoittaa olevansa kiinnostunut työskentelemään tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisena;

L. ottaa huomioon, että sukupuolten väliset erot koulutuksessa ilmenevät työpaikoilla, sillä vain 17 prosenttia tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikoista on naisilla ja digitaalialalla työskentelevien miesten osuus on 3,1 kertaa suurempi kuin naisten osuus[18], ja toteaa, että sukupuolten välinen kuilu on erityisen ilmeinen tekoälyalalla, jolla vain 22 prosenttia maailman ammattilaisista on naisia; toteaa, että tällaiset erot vaikuttavat naisten mahdollisuuksiin työskennellä hyvin palkatuilla ja tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla ja rajoittavat vastaavasti digitaalialan monimuotoisuutta esimerkiksi teknologian suunnittelun osalta;

M. katsoo, että on tärkeää ymmärtää tekijöitä, jotka vaikuttavat tyttöjen ja naisten koulutukseen ja uravalintoihin, sukupuolittuneet käytännöt mukaan luettuina, ja motivoida heitä jatkamaan STEM-aineiden ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja ja uraa; katsoo, että tältä osin on tarpeen kehittää edelleen uraohjausta koskevia ratkaisuja;

N. ottaa huomioon, että digitaaliteknologia tarjoaa opettajille, kouluttajille ja oppijoille merkittäviä mahdollisuuksia kaikilla koulutusaloilla ja -ympäristöissä helposti saatavilla olevan, avoimen, sosiaalisen ja räätälöidyn teknologian muodossa, mikä voi johtaa osallistavampiin oppimisväyliin; toteaa, että digitaaliteknologian älykäs käyttö, jota ohjaavat innovatiiviset opetusmenetelmät ja oppijoiden voimaannuttaminen, voi antaa kansalaisille elämässä tarvittavaa ydinosaamista, kuten luovaa ajattelua, uteliaisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja; katsoo, että digitaaliteknologian käyttöä ei saa koskaan pitää kustannussäästötoimenpiteenä; katsoo, että opettajien vapauden valita paras opetusmenetelmien ja -sisällön yhdistelmä olisi edelleen oltava koulutusprosessin ytimessä;

O. ottaa huomioon, että opettajien ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää opiskelijoiden hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta ja että lähiopetuksen on siksi pysyttävä koulutuksen ytimessä; toteaa, että digitaaliset välineet ja teknologiat eivät voi korvata opettajaa, mutta ne tarjoavat kuitenkin erilaisia etuja lähiopetuksen täydentäjinä, myös koulutuksen hybridimallien muodossa; ottaa huomioon, että teknologian ja digitaalisten laitteiden liiallinen käyttö voi aiheuttaa ongelmia, kuten unen puutetta, riippuvuutta ja liikkumatonta elämäntapaa; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuorempiin lapsiin ja erityisopetusta tarvitseviin tai vammaisiin oppijoihin, joille etäopiskelu on erityinen haaste;

P. katsoo, että digitaaliteknologiat olisi otettava käyttöön oppijakeskeisellä, ikään sopivalla ja kehitystason mukaisella tavalla; ottaa huomioon, että digitaalisten oppimisstrategioiden yhteydessä on otettava huomioon tutkimus, joka koskee digitaalisen teknologian aikaistetun käytön vaikutuksia pienten lasten kehitykseen;

Q. ottaa huomioon, että digitaalisen infrastruktuurin ja koulutusteknologian kehittäminen edellyttää merkittäviä julkisia investointeja, myös oppilaitosten tietotekniikkahenkilöstöön; toteaa, että myös yksityiset investoinnit edistävät merkittävästi verkko-opiskeluratkaisujen kehittämistä;

R. katsoo, että digitaalisen oppimisen edellytyksenä on pääsy digitaaliseen infrastruktuuriin, kuten nopeat internetyhteydet, ja laitteiden saatavuus sekä laadukas ja koulutustarpeisiin räätälöity sisältö; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja äkillinen digitaalinen siirtymä etäopetukseen tai verkkokoulutukseen paljastivat puutteet saatavuudessa ja yhteyksissä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, millä on erilaisia vaikutuksia eri koulutusaloihin; ottaa huomioon, että jopa 32 prosentilla[19] joidenkin jäsenvaltioiden oppilaista ja opiskelijoista ei ollut mahdollisuutta käyttää internetiä ja digitaalisia välineitä covid-19-rajoitusten aikana keväällä 2020;

S. ottaa huomioon, että äkillinen siirtyminen verkko- ja etäopiskeluun paljasti myös useimmissa Euroopan osissa koulutusjärjestelmän valmiuksien puutteen ja puutteita opettajien, kouluttajien, vanhempien ja oppijoiden digitaalisissa taidoissa ja kyvyssä käyttää digitaaliteknologiaa tehokkaasti ja turvallisesti; ottaa huomioon, että ennen kriisiä vain 39 prosenttia EU:n opettajista koki olevansa hyvin tai erittäin hyvin valmistautuneita käyttämään digitaaliteknologiaa opetuksessa, ja toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja; ottaa huomioon, että opettajat ovat kuitenkin osoittaneet, että he voivat sopeutua koulutusjärjestelmien perinpohjaisiin muutoksiin, jos he saavat riittävästi joustovaraa ja itsenäisyyttä ja voivat hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla verkko- ja etäopiskelun innovointipotentiaalia;

T. ottaa huomioon, että siirtyminen verkko- ja etäopiskeluun on pahentanut olemassa olevaa eriarvoisuutta ja jättänyt heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat oppijat erityisopetusta tarvitsevat oppijat ja vammaiset oppijat yhä enemmän jälkeen, lisännyt koulunkäynnin keskeyttämisastetta eri koulutusaloilla ja paljastanut henkisen ja sosiaalisen tuen puutteen digitaalisessa ympäristössä; ottaa huomioon, että varhaislapsuudessa ilmenevällä eriarvoisuudella on kielteinen vaikutus oppimistuloksiin ja työllisyysnäkymiin myöhemmässä elämässä; katsoo, että verkkokoulutuksen laatua ja osallistavuutta on parannettava kiireellisesti;

U. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia johtaa perinpohjaisiin muutoksiin elämäntavassamme ja on korostanut tarvetta tarjota täysimittaista ja laadukasta koulutusta kaikille, jotta voidaan valmistautua mahdollisiin tuleviin kriiseihin, parantaa koulutusjärjestelmien pitkän aikavälin muutosjoustavuutta ja luoda perusta onnistuneelle digitaaliselle siirtymälle;

V. toteaa, että vaikka opetuksen sisältö ja koulutusjärjestelmät kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, uudet haasteet edellyttävät kuitenkin tehokasta koordinointia ja tarvittaessa Euroopan unionin digitaalisen koulutuksen politiikkoja ja välineitä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä eurooppalaisen koulutusalueen tärkeänä ulottuvuutena;

W. katsoo, että laadukkaan verkkokoulutuksen saatavuus ei useinkaan ole vaihtoehto vaan ainoa mahdollisuus tietyille ryhmille, kuten niille, jotka työskentelevät kokoaikaisesti tai ovat työttömänä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla taikka vammaisille henkilöille;

X. katsoo, että koulutus on investointi tulevaisuuteen ja tärkeä väline kunkin yksilön kehityksen ja itsensä toteuttamisen kannalta; katsoo, että digitaalinen koulutus voisi auttaa vastaamaan sellaisiin haasteisiin kuin disinformaatio, radikalisoituminen, identiteetti- ja tietovarkaudet, verkkokiusaaminen ja verkkohuijaukset; katsoo, että koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on keskeinen rooli oikeudenmukaisessa siirtymisessä digitaalitalouteen;

Tarkistettu digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma: visio, hallinto, rahoitus ja tuloksellisuuden mittaaminen

1. korostaa, että digitaalisen koulutuspolitiikan ohjaavana periaatteena on oltava oikeusperustainen lähestymistapa digitaaliseen koulutukseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, jotta varmistetaan, että kaikille kuuluva oikeus osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen toteutuu käytännössä; korostaa, että pandemian jälkeinen elpyminen ja koulutuspolitiikan elvyttäminen liittyvät erottamattomasti muihin haasteisiin, joita unioni ja maailma kohtaavat, ja korostaa tarvetta kytkeä digitaalinen koulutuspolitiikka muihin politiikan aloihin, jotta voidaan edistää osallistavampaa, sukupuolinäkökulmaltaan tasapainoisempaa, innovatiivisempaa ja vihreämpää yhteiskuntaa;

2. suhtautuu tältä osin myönteisesti ajantasaistettuun digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan ja sen soveltamisalan ja tavoitetason laajentamiseen ja erityistavoitteisiin, joilla puututaan erityisesti digitaalitaidoissa edelleen olemassa oleviin puutteisiin, laadukkaan tietokone- ja tietoteknisen koulutuksen edistämiseen tai koulujen liitettävyyden parantamiseen, lisäaskeleena kohti kattavampia digitaalisia taitoja ja koulutusstrategiaa; katsoo, että suunnitelmaa voidaan pitää menestyksenä, jos sen toteuduttua digitaalisesta koulutuksesta on tullut aidosti osa koulutuspolitiikkaa ja jos suunnitelma on tuottanut selkeitä, johdonmukaisia ja myönteisiä tuloksia saatavuuden, käytön ja oikeudenmukaisuuden osalta koko unionissa; panee merkille jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat tässä prosessissa, mikä olisi otettava huomioon suunnitelman täytäntöönpanossa;

3. on tyytyväinen päätökseen mukauttaa suunnitelma seitsemän vuoden monivuotiseen rahoituskehykseen, sillä se mahdollistaa pidemmän aikavälin näkymät ja yhdistää sen asiaankuuluviin rahoitusvälineisiin; korostaa suunnitelman merkitystä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa ja vuorostaan eurooppalaisen koulutusalueen merkitystä suunnitelman toteuttamisessa ja katsoo, että suunnitelman täytäntöönpanossa olisi varmistettava avoimuus ja vastuuvelvollisuus;

4. panee kuitenkin merkille, että suunnitelman tehokas toteuttaminen riippuu myös useiden eri ohjelmien koordinoinnista jäsenvaltioiden välillä; kehottaa komissiota varmistamaan tehokkaan synergian eri ohjelmien välillä ja johdonmukaisemman ja tehokkaamman koordinoinnin kaikkien asiaankuuluvien digitaalisen koulutuksen politiikkojen välillä EU:n tasolla, jotta voidaan vähentää hajanaisuutta ja välttää kansallisten ja EU:n rahoitusvälineiden ja -politiikkojen päällekkäisyyksiä ja lisätä siten niiden vaikutusta;

5. korostaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+-ohjelman panosta suunnitelman eri osa-alueiden rahoittamisessa; pitää myönteisenä Erasmus+-ohjelman määrärahojen huomattavaa lisäämistä ja varoittaa kuormittamasta sitä liikaa uusilla toimintapoliittisilla tavoitteilla, koska ensisijaisena tavoitteena on oltava ohjelman osallistavuuden lisääminen;

6. korostaa laajakaistayhteyksiä sekä uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevien ensisijaisten investointien merkitystä elpymis- ja palautumistukivälineessä digitaalisen koulutuksen toimintaohjelman toteutuksessa; kannustaa jäsenvaltioita osoittamaan vähintään 10 prosenttia välineen rahoituksesta koulutukseen; toistaa kantansa, jonka mukaan jäsenvaltioita on kannustettava lisäämään merkittävästi julkisia koulutusmenojaan tunnustaen koulutuksen keskeisen roolin kasvun vahvistamisessa, työpaikkojen luomisessa sekä taloudellisen ja sosiaalisen selviytymis- ja palautumiskyvyn parantamisessa; muistuttaa myös, että vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen varoista on korvamerkitty digitaaliseen siirtymään, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään tukivälineen varoja koulutusjärjestelmien digitaalisten valmiuksien vahvistamiseen ja investoimaan esimerkiksi koulujen, oppilaiden ja heikossa asemassa olevien ryhmien digitaaliseen infrastruktuuriin erityisesti syrjäytyneillä alueilla;

7. korostaa parlamentin käynnistämien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien arvoa unionin laajuisen yhteistyön lisäämisessä, jotta voidaan torjua jäsenvaltioiden, alueiden sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä koulutuseroja, joista esimerkkinä uusi valmistelutoimi, jolla pyritään lisäämään koulutusvälineiden saatavuutta alueilla ja yhteisöissä, joilla on puutteita yhteyksissä tai teknologian saatavuudessa; kehottaa valtavirtaistamaan onnistuneet pilottihankkeet ja valmistelutoimet unionin ohjelmiin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että uuteen Luova Eurooppa -ohjelmaan on sisällytetty medialukutaitoa koskeva toimi, joka perustuu onnistuneeseen ”Medialukutaito kaikille” -pilottihankkeeseen ja valmistelutoimeen, ja kehottaa myöntämään riittävästi rahoitusta sen varmistamiseksi, että uudet toimet ovat tehokkaita;

8. panee merkille, että uudessa suunnitelmassa asetetaan erityisiä tavoitteita, joilla puututaan edelleen olemassa oleviin digitaalisen koulutuksen puutteisiin, jotka koskevat yhteyksiä, digitaalisia taitoja ja verkko-oppimissisältöä; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tehdä suunnitelmasta väliarviointi ja tehostaa tiedonkeruuta; kehottaa komissiota kehittämään kaiken digitaalisen koulutuspolitiikan kattavan seurantajärjestelmän, jota olisi käytettävä hyvien käytäntöjen jakamiseen kaikkialla EU:ssa ja hyödynnettävä väliarvioinnissa; toistaa, että tarvitaan selkeä täytäntöönpanoaikataulu ja selkeät vertailuarvot ja välitavoitteet, jotka on esitettävä sekä parlamentille että neuvostolle; on edelleen vakuuttunut siitä, että suunnitelma tarvitsee selkeämmän hallinto- ja koordinointirakenteen, johon parlamentti olisi otettava mukaan, jotta kehitystä ja tuloksia voidaan seurata jatkuvasti; kehottaa siksi komissiota perustamaan foorumin, joka kokoaa yhteen jäsenvaltiot, parlamentin ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä ja asiantuntijoita, myös koulutuksen tarjoajia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä;

9. kehottaa komissiota lisäämään koulutuksen, myös digitaalisen koulutuksen, roolia ja näkyvyyttä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja sisällyttämään sen painopistealoihin viittaukset koulutuksen taloudellisiin vaikutuksiin siten, että niihin sisällytetään sosiaaliset tavoitteet ja koulutuksen tarjonnan laatu; toteaa, että jäsenvaltioiden velkaantumisasteet tulevat covid-19-kriisin jälkeen olemaan historiallisen korkeat; huomauttaa, että koulutuksen luokittelu menoiksi kansantalouden tilinpidossa on joissakin tapauksissa johtanut koulutusmäärärahojen huomattavaan leikkauksiin aikaisemmissa kriiseissä; korostaa, että digitaalinen siirtymä koulutuksessa ei ole mahdollinen ilman merkittäviä investointeja;

10. katsoo, että covid-19-kriisi on korostanut, että jäsenvaltioiden on koordinoitava tehokkaammin digitaalisen koulutuksen politiikkoja ja toimenpiteitä ja jaettava parhaita käytäntöjä koulutuspolitiikkaa koskevan usean sidosryhmän lähestymistavan avulla, jotta varmistetaan, että nämä politiikat vastaavat EU:n kansalaisten tarpeita ja että oppijat asetetaan niiden keskiöön; pitää siksi myönteisenä, että komissio on sitoutunut perustamaan Euroopan digitaalisen koulutuksen keskuksen ensimmäisenä askeleena kohti yhteistä kehitysprosessia ja jatkuvaa seurantajärjestelmää, joka yhdistää kansalliset ja alueelliset digitaalisen koulutuksen strategiat ja jossa on mukana keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijoita, myös kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka edustavat erilaisia lähestymistapoja koulutuksen valtavirran sisältä ja sen ulkopuolelta; katsoo, että uusi keskus tarjoaa kanavan, jonka kautta jäsenvaltioiden olisi edistettävä koulutuslaitosten välistä yhteistyötä digitaalisen koulutuksen tarjonnan parantamiseksi; pitää myönteisenä, että keskuksella pyritään käynnistämään strateginen vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa digitaalisen koulutuksen onnistumisen mahdollistavista keskeisistä tekijöistä neuvoston suositusta silmällä pitäen; kehottaa komissiota toimimaan nopeasti, jotta suositusluonnoksen julkaisupäivää voidaan aikaistaa vuoteen 2021;

11. kehottaa komissiota toissijaisuusperiaatetta noudattaen valvomaan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja varmistamaan tasapuolisen edustuksen ja riippumattomuuden keskuksissa ja neuvontapalveluissa sekä sidosryhmien kuulemisessa; kehottaa komissiota ottamaan parlamentin kattavasti mukaan eurooppalaisten ja kansallisten keskusten ja neuvontapalvelujen perustamiseen ja asiaankuuluvien sidosryhmien nimeämiseen; muistuttaa komissiota, että se välttäisi päällekkäisyyksiä keskuksen tavoitteiden kanssa, kun se kehittää suunnitelmaa eurooppalaisesta tiedonvaihtofoorumista;

12. korostaa, että Euroopan unionin on toimittava globaalina esimerkkinä laadukkaan digitaalisen koulutuksen alalla, ja kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien maailmanlaajuisten ja alueellisten instituutioiden ja sidosryhmien kanssa laadukkaan digitaalisen koulutuksen saatavuuden parantamiseksi kaikkialla maailmassa;

13. korostaa tutkimuksen keskeistä merkitystä suunnitelman toteuttamisessa ja tehokkaan ja asianmukaisen digitaalisen koulutuksen aikaansaamisessa kaikille, ja pitää myönteisenä, että komissio ottaa tämän huomioon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan enemmän tieteidenväliseen tutkimukseen, jotta voidaan arvioida digitalisaation pitkän aikavälin vaikutuksia oppimiseen ja digitaalisen koulutuksen politiikkatoimien tehokkuutta, ja siten antamaan tietoa niiden tulevasta suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, myös ennakoimalla uudentyyppisiä työpaikkoja ja taitoja ja mukauttamalla opetussuunnitelmia vastaavasti; korostaa, että on tarpeen tutkia jatkuvasti digitaaliteknologian erilaisia vaikutuksia lasten kasvatukseen ja kehitykseen yhdistämällä kasvatustiede, pedagogiikka, psykologia, sosiologia, neurotiede ja tietojenkäsittelytiede, jotta saadaan mahdollisimman perusteellinen käsitys siitä, miten lasten – ja aikuisten – mielet reagoivat digitaaliseen ympäristöön ja siihen liittyviin digitaalisen koulutuksen haasteisiin;

Suorituskykyisen digitaalisen koulutuksen toimintaympäristön edistäminen

14. korostaa, että covid-19-pandemia on osoittanut, että digitaalinen koulutus ei ole kaikkein oppijoiden saatavilla ja näin ollen he eivät voi hyötyä digitaalisesta koulutuksesta ja etä- ja verkko-opiskelusta; panee merkille, että jäsenvaltioiden välillä ja sisällä on suuria eroja ja että niillä on suhteettoman suuri vaikutus heikommista lähtökohdista tuleviin ja syrjäisillä tai maaseutualueilla asuviin henkilöihin; pitää valitettavana edelleen jatkuvaa digitaalista kuilua unionissa; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa on epäonnistuttu pyrkimyksissä tarjota laadukasta digitaalista koulutusta, minkä vuoksi liian moni oppilaista on ollut usean kuukauden ajan ilman opetusta; yhtyy komission analyysiin, jonka mukaan nopea ja luotettava internet ja laadukkaat digitaaliset laitteet oppilaitoksissa, epävirallisissa ympäristöissä ja kodeissa ovat tehokkaan digitaalisen koulutuksen edellytyksiä; huomauttaa, että vastaavasti tietyt jäsenvaltiot ovat huomattavasti edellä digitaalisen infrastruktuurin ja laitteiden tarjoamisessa ja siten digitaalisten koulutusratkaisujen tarjoamisessa; korostaa, että digitaalisen kuilun torjuminen on ehdottomasti ensisijaista, ja katsoo, että oppilaitosten tarpeisiin perustuvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat nopeuttaa ratkaisujen löytymistä;

15. vaatii, että laajakaistaa olisi pidettävä julkisena hyödykkeenä ja sen infrastruktuuria olisi rahoitettava asianmukaisesti, jotta varmistetaan, että se on yleisesti ja kohtuuhintaan saatavilla, sillä se on ratkaiseva askel digitaalisen kuilun umpeen kuromisessa; panee lisäksi merkille 5G:n käyttöönoton tarjoamat mahdollisuudet ja kehottaa komissiota tutkimaan 5G:n mahdollista myötävaikutusta digitaalista koulutusta koskeviin aloitteisiin; kehottaa toteuttamaan erityistoimenpiteitä ja rahoitusjärjestelyjä, joilla parannetaan saatavuutta kaikille oppilaitoksille, etenkin sellaisille syrjäisten alueiden sekä maaseutu- ja vuoristoalueiden kouluille, joilla on heikot yhteydet ja rajalliset mahdollisuudet hyödyntää uusia teknologioita, kuten tekoälyä, robotiikkaa, lohkoketjuja, avointa lähdekoodia, uusia opetuslaitteita tai pelillistämistä, sillä näillä on yhä suurempi merkitys ja ne tarjoavat kasvavia mahdollisuuksia;

16. suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitelmassa keskitytään tukemaan koulujen ja yliopistojen yhteenliitettävyyttä Verkkojen Eurooppa -välineen avulla, ja pyrkimyksiin tehdä tunnetuksi EU:n rahoitusmahdollisuuksia; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, paikallisviranomaisten ja sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että EU:n tuki nivoutuu kansallisiin järjestelmiin erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi; kehottaa komissiota kohdentamaan tuen kouluja laajemmalle, jotta se tavoittaisi kaikki viralliset ja epäviralliset oppilaitokset; muistuttaa, että oppilaitosten on saatava tukea koulutetulta henkilöstöltä, jotta ne voivat valvoa verkostoja ja sovelluksia ja tarjota tietosuojaan liittyvää koulutusta ja apua;

17. korostaa, että on tärkeää, että unioni ottaa johtoaseman digitaalisessa koulutuksessa helpottamalla opettajien, oppijoiden ja vanhempien mahdollisuuksia hyödyntää innovaatioita ja teknologioita; kehottaa tässä yhteydessä toteuttamaan uusia koulutusaloitteita hyödyntämällä kattavasti tekoälyn ja robotiikan kaltaisia uusia teknologioita, jotka myös lisäävät tietoisuutta niihin liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista koulutuksen yhteydessä; muistuttaa, että tekoälyn ja robotiikan käyttöön olisi sovellettava eettistä ja ihmiskeskeistä lähestymistapaa; toteaa, että tekoälyn älykäs käyttö voi keventää henkilöstön työtaakkaa, tehdä opetussisällöstä mielenkiintoisempaa, helpottaa oppimista erinäisillä aloilla ja tukea räätälöidympiä opetusmenetelmiä, jotka on mukautettu yksittäisten opiskelijoiden tarpeisiin; on huolissaan siitä, että unionissa ei ole tekoälyyn liittyviä korkea-asteen koulutusohjelmia ja tutkimusta, mikä uhkaa heikentää EU:n kilpailuetua; kehottaa lisäämään julkisia investointeja tekoälyyn;

18. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan kouluille (opettajille ja opiskelijoille) teknisen tuen ja internetyhteyksien lisäksi tarvittavaa tukea turvallisten ja luotettavien ohjelmistojen käyttöön ja edistämään joustavia koulutus- ja tukimalleja etäopiskelijoille käyttäen esimerkiksi sähköisiä resursseja, sähköisiä materiaaleja, videoita, sähköistä mentorointia ja maksutonta verkkokoulutusta; korostaa tässä yhteydessä, että paikalliset kulttuuri- ja yhteisölaitokset, kuten kirjastot ja museot, ovat tällaisten digitaalisten resurssien keskeisiä tarjoajia; varoittaa koulutusresurssien toimittajariippuvuuden kielteisistä vaikutuksista pedagogiseen riippumattomuuteen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riippumattomuuden mahdollisesta ulkopuolisesta vaikutuksesta tai intresseistä; korostaa, että tarvitaan avointa ja läpinäkyvää digitaalisen koulutuksen toimintaympäristöä sisällön, laitteiden ja teknologioiden osalta; painottaa, että avoin teknologia tukee yhteistyön tunnetta ja että vapaan ja avoimen lähdekoodin ratkaisut, julkisen sisällön uudelleenkäyttö sekä yhteentoimivat laitteisto- ja ohjelmistoratkaisut parantavat saatavuutta ja luovat tasapainoisemman digitaalisen tilan;

19. korostaa tarvetta tunnustaa teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät oikeudelliset ja eettiset periaatteet digitaalisen koulutussisällön lisääntyneen luomisen ja levittämisen yhteydessä; pitää myönteisenä ja tukee Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston hallinnoimaa teollis- ja tekijänoikeuksien verkostoa ja kannustaa kehittämään teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä taitoja oppijoiden ja opettajien keskuudessa; palauttaa mieliin direktiivin (EU) 2019/790 5 artiklassa säädetyn tekijänoikeutta koskevan poikkeuksen, joka koskee teosten ja muun suojatun aineiston käyttöä digitaalisessa ja rajatylittävässä opetustoiminnassa;

20. korostaa kiinnostavia innovatiivisia aloitteita, jotka tekevät verkkoympäristöstä ja ”-leikkikentästä” turvallisen, mielenkiintoisen ja hauskan kaikissa koulutuksen vaiheissa; korostaa, että on tärkeää koota yhteen pedagogisia, kognitiivisia ja psykologisia lähestymistapoja koulutukseen ja mukauttaa verkossa toimivia ja verkon ulkopuolisia formaatteja vastaavasti; panee tässä yhteydessä merkille varhaiskasvatusta koskevassa eurooppalaisessa strategiassa ehdotetun lähestymistavan;

21. muistuttaa, että on tärkeää tarjota opettajille, oppijoille ja vanhemmille laadukasta ja helposti saatavilla olevaa digitaalista opetussisältöä monipuolisista lähteistä, ja kannustaa jäsenvaltioita varaamaan rahoitusta sellaisten ammattimaisten ja turvallisten digitaalisten oppimisresurssien hankintaan, jotka on kehitetty eurooppalaisen innovoinnin avulla, mukaan lukien laadukas opetussisältö, joka on luotu yhdessä asiantuntijoiden kanssa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään aloitteita, joiden avulla yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat jakaa korkean teknologian innovaatioita koulutusyhteisön kanssa;

22. katsoo , että unionilla voi olla keskeinen rooli korkealaatuisen koulutussisällön kehittämisessä ja asettamisessa saataville; panee tyytyväisenä merkille, että on perustettu yhä useampia digitaalisia koulutusfoorumeja, kuten eTwinning, aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi (EPALE) ja kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi, jotka mahdollistavat resurssien saatavuuden ja hyvien käytäntöjen jakamisen; kehottaa komissiota edistämään ja laajentamaan edelleen tällaisia menestyksekkäitä aloitteita asiaankuuluvilla ohjelmilla, kuten InvestEU ja Erasmus+, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin niiden potentiaalia; katsoo, että eurooppalaisen tiedonvaihtofoorumin avulla voidaan varmistaa parempi yhteistyö sidosryhmien ja koulutusalan toimijoiden välillä Euroopan tasolla, ja kehottaa komissiota saattamaan suunnitellun toteutettavuustutkimuksensa päätökseen riittävän nopeasti;

23. kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään innovoinnin ja digitaalisen teknologian koulutusjärjestelmiinsä älykkäällä, oppijakeskeisellä tavalla, jotta saadaan aikaan tehokas sulautuvaan oppimiseen perustuva lähestymistapa; muistuttaa kuitenkin lähiopetuksen keskeisestä merkityksestä ja korostaa, että digitaalisia välineitä olisi käytettävä täydentämään ja tehostamaan luokkaopetusta; katsoo, että on tarpeen pohtia pitkien ”ruutuaikojen” kielteisiä vaikutuksia oppijoiden hyvinvointiin; korostaa, että covid-19-pandemia on tuonut esiin koulutuksen tarjonnassa selviä puutteita, joita verkko-opiskelu ei pysty helposti täyttämään ja joihin olisi puututtava, ja toteaa, että näitä ovat erityisesti kouluruokailuun, henkiseen tukeen ja liikuntaan liittyvät puutteet;

Digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittäminen digitaalista muutosta varten

24. katsoo, että digitaaliteknologian potentiaalin hyödyntämisen ja maksimoinnin on kuljettava käsi kädessä nykyisten opetussuunnitelmien sekä oppimis- ja opetusmenetelmien nykyaikaistamisen kanssa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää antaa taloudellista tukea opettajille suunniteltuun koulutukseen; vaatii siksi kiinnittämään enemmän huomiota saatavilla olevaan opettajankoulutukseen, kun suunnitelma otetaan käyttöön, jotta varmistetaan, että opettajilla ja kasvattajilla on digitaalisia taitoja ja että he voivat myös opettaa niitä; kannustaa tässä yhteydessä investoimaan digitaalisia opetustaitoja käsitteleviin erikoistumiskursseihin sekä opettajille että opettajiksi tähtääville tietotekniikan ammattilaisille; korostaa mentoroinnin arvoa koulutuksen ja kehityksen välineenä; korostaa Erasmus+-ohjelman ja opettajien liikkuvuuden keskeistä merkitystä taitojen hankkimisessa; panee merkille tulevan Teacher Academy -foorumin potentiaalin ja kehottaa komissiota esittämään parlamentille selkeän suunnitelman ja talousarvion; kehottaa laatimaan unionin laajuisen aloitteen uusien pedagogisten ja arviointimenetelmien kehittämiseksi digitaalista ympäristöä varten ja ottamaan huomioon erityiset digitaaliset haasteet, kuten asynkronisen oppimisen, ja kriittisen suhtautumisen merkityksen;

25. korostaa vanhempien, perheiden ja ohjaajien yhä tärkeämpää roolia etäopetuksessa sekä sitä, että heillä on oltava hyvät internet-, digitaaliset ja tekniset taidot sekä asianmukaiset välineet, ja kehottaa tarjoamaan heille erityiskoulutusta ja tukijärjestelyjä; korostaa, että perheitä on tuettava digitaalisilla välineillä, jotta voidaan parantaa etäopetuksen saatavuutta; kehottaa komissiota tekemään erityisen tutkimuksen digitaalisesta vanhemmuudesta[20], jotta voidaan kehittää johdonmukainen ja tehokas lähestymistapa vanhempien auttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa;

26. korostaa haitallisen ja laittoman sisällön ja toiminnan synnyttämää haastetta digitaalisessa ympäristössä, myös mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta, kuten verkkohäirintää, mukaan lukien verkkouhat ja -kiusaaminen, lapsipornografia ja verkkoviettely, tietoturvaloukkaukset ja yksityisyyden loukkaukset, vaaralliset verkkopelit ja disinformaatio; pitää siksi erittäin myönteisenä, että tarkistetussa suunnitelmassa kiinnitetään enemmän huomiota koulutuksen avulla saavutettavaan digitaaliseen lukutaitoon ja informaatiolukutaitoon; katsoo, että terveydenhuollon ammattilaisten, oppilaitosten, kansalaisyhteiskunnan ja epävirallisen koulutuksen tarjoajien on yhteistyössä vanhempien kanssa kehitettävä ikätasolle sopiva opetussuunnitelma, jotta oppijat voivat tehdä tietoon perustuvia ja asianmukaisia valintoja ja välttyä haitalliselta käyttäytymiseltä;

27. muistuttaa, että ihmisillä on oltava välineet ja taidot, joiden avulla he voivat navigoida digitaalisen ympäristön erilaisten uhkien keskellä ja erityisesti havaita disinformaatiota ja valeuutisia ja arvioida niitä kriittisesti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että äskettäinen tiedotusvälineitä koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin nopeasti ja että siinä keskitytään medialukutaitoon, ja kehottaa komissiota tarkistamaan säännöllisesti disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sosiaalisessa mediassa torjutaan verkossa esiintyvää disinformaatiota; odottaa suunniteltuja suuntaviivoja opettajille ja opetushenkilöstölle digitaalisen lukutaidon edistämisestä ja disinformaation torjunnasta; kehottaa komissiota olemaan kunnianhimoisempi ja työskentelemään kansallisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa laajamittaisten digitaalista lukutaitoa koskevien kampanjoiden käynnistämiseksi; toteaa, että on tärkeää tehdä laajalti tunnetuiksi olemassa olevia aloitteita, kuten EU:n koodausviikkoa ja internetin käyttöturvallisuutta koskevaa päivää (Safer Internet Day);

28. korostaa, että digitaalisen koulutuksen kaiken kehityksen on kuljettava käsi kädessä vankan tietosuojakehyksen kanssa ja että on vältettävä oppijoiden tietojen kaupallista hyödyntämistä; korostaa, että alaikäisten tietoihin on sovellettava korkeimpia suojatoimia, myös tutkimus- ja opetustarkoituksissa; kehottaa komissiota tarkastelemaan yhteistyössä Euroopan tietosuojaneuvoston kanssa koulutustietojen sekä oppilaita ja oppijoita koskevien tietojen erityisluonnetta;

29. korostaa, että perinteisiä, humanistisia ja pehmeitä taitoja, kuten sosiaalisia taitoja, empatiaa, ongelmanratkaisua ja luovuutta, olisi edelleen tuettava osana pyrkimyksiä digitaalisten taitojen ja digitaalisen lukutaidon opettamiseen erityisesti laajamittaisten digitaalisen lukutaidon kampanjoiden avulla; korostaa kansalaiskasvatuksen digitaalisen ulottuvuuden merkitystä ja pitää valitettavana, että uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteet digitaalisen kansalaisuuden edistämisessä eivät ole kovin kunniahimoisia;

30. muistuttaa edistyneen digitaalisen osaamisen tarpeesta ja kannustaa jäsenvaltioita perustamaan koulutuksen alalla kansallisia ohjelmia, joilla lisättäisiin tietotekniikka-alan opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden määrää; korostaa, että tällaisia koulutusohjelmia voitaisiin kehittää huipputeknologiayritysten ja yliopistojen johdolla;

31. korostaa vihreän koulutuksen ja ympäristökasvatuksen merkitystä ja kehottaa kehittämään kaikkialla Euroopassa erityisesti suunniteltuja opetussuunnitelmia, joissa otetaan huomioon digitaalisen koulutuksen ympäristövaikutukset;

32. korostaa, että digitalisaatiota koskevan Euroopan tason työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen mukaisesti uusia ja kehittyviä teknologioita käyttävillä yrityksillä on vastuu asianmukaisen uudelleen- ja täydennyskoulutuksen tarjoamisesta kaikille asianomaisille työntekijöille, jotta he oppivat käyttämään digitaalisia välineitä, mukautuvat työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja pysyvät työelämässä; korostaa työmarkkinaosapuolten roolia digitaalisten taitojen ja jatkokoulutuksen määrittelyä ja sääntelyä koskevissa työehtosopimuksissa, osaamistarpeiden tunnistamisessa, työpaikkakoulutuksen kehittämisessä ja opetus- ja koulutussuunnitelmien päivittämisessä; muistuttaa pandemian aiheuttamasta työelämän uudesta todellisuudesta, kuten etätyöstä, ja kannustaa oppilaitoksia ja työnantajia järjestämään asianmukaista koulutusta, jotta ihmisiä voidaan valmistaa tähän uuteen työympäristöön;

33. korostaa digitaalisten taitojen arvioinnin ja seurannan merkitystä ja viittaa tässä yhteydessä olemassa olevien välineiden, kuten eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen ja SELFIE-itsearviointityökalun, merkitykseen; pitää myönteisenä SELFIE-välineen laajentamista koskemaan opettajia; kehottaa komissiota lisäämään tällaisten välineiden käyttöä, sillä se on tällä hetkellä vähäistä;

34. korostaa lisäksi, että on parannettava digitaalisten taitojen, pätevyyksien ja osaamistodistusten tunnustamista, validointia ja sertifiointia ja siten myös siirrettävyyttä ja tehtävä niistä innovatiivisempia; iloitsee suunnitelmasta kehittää eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus validoinnin ja siirrettävyyden helpottamiseksi digitaalisten taitojen puitekehyksen mukaisesti; muistuttaa, että järjestelmää on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi nykyisten järjestelmien kanssa; kehottaa komissiota kehittämään todistuksesta Europassin ja mahdollisesti tulevan eurooppalaisen opiskelijakortin;

35. suhtautuu myönteisesti komission toimiin koulutuksen ja tutkintojen digitalisoimiseksi, mukaan lukien uusi Europass-palvelualusta ja suunniteltu Europassin digitaalisten osaamistodistusten infrastruktuuri; kiinnittää samalla huomiota tarpeeseen parantaa Europass-palvelualustan toimivuutta työ- ja kurssitarjousten hakemisen ja vastaanottamisen osalta, päivittää alustalla olevia tietoja ajankohtaisista kursseista ja koulutus- ja työtarjouksista sekä nimetä tästä prosessista vastaavat laitokset; kehottaa jäsenvaltioita tekemään uutta Europass-alustaa paremmin tunnetuksi oppilaitoksissa ja niiden henkilöstön ja työnantajien keskuudessa;

36. korostaa, että unionin tasolla on parannettava digitaalisia resursseja, välineitä ja järjestelmiä, joilla avataan mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen kaikille ja mahdollistetaan kattava ja laadukas pääsy korkea-asteen koulutuksen kursseille sekä materiaalien saatavuus; panee merkille uuden globaalin digitaalisen ympäristön ja korkea-asteen koulutuksen markkinoiden kehittymisen ja toteaa, että eurooppalaisten korkea-asteen koulutusorganisaatioiden on pysyttävä merkityksellisinä ja menestyvinä tässä ympäristössä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan synergioita yliopistojen välille eurooppalaisen verkkoyliopistoalustan kautta, jotta voidaan tarjota monimuotoista ja monikielistä etäopetuksen ja verkko-opetuksen sisältöä ja ohjelmia, jotka ovat saatavilla kaikkialla Euroopassa;

37. muistuttaa ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen keskeisestä merkityksestä uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien tarjoamisessa elinikäisen oppimisen lähestymistavan avulla; pitää myönteisenä neuvoston suositusta kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta ja sen yleisiä tavoitteita nykyaikaistaa ammatillista koulutusta koskevaa EU:n politiikkaa, virtaviivaistaa eurooppalaista yhteistyötä prosessissa ja yksinkertaistaa ammatillisen koulutuksen hallintoa; kehottaa komissiota omaksumaan ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen ja antaa oppijoille mahdollisuuden hankkia erilaisia taitoja, jotka ovat tärkeitä digitaalisen ja vihreän muutoksen kannalta, edistävät sosiaalista osallisuutta, aktiivista kansalaisuutta ja henkilökohtaista kehitystä ja antavat ihmisille mahdollisuuden sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin; korostaa vihreiden taitojen hankkimisen merkitystä;

38. korostaa käytännön koulutukseen tukeutuvien ammatillisen koulutuksen oppilaitosten kohtaamia vaikeuksia sopeutua digitaaliseen ympäristöön; vaatii asianmukaisia ratkaisuja ja riittävää rahoitusta sen varmistamiseksi, että ammatillinen koulutus voidaan toteuttaa tehokkaasti; suhtautuu myönteisesti suunniteltuun digitaaliset mahdollisuudet -harjoitteluohjelman Digital Opportunity Traineeship -ohjelman laajentamiseen ammattiin opiskeleville sekä opettajille, kouluttajille ja opetushenkilöstölle;

39. muistuttaa, että digitaalisten taitojen hankkiminen on elinikäinen hanke ja että siksi toimissa olisi keskityttävä kaikkiin väestöryhmiin eikä pelkästään työikäiseen väestöön; korostaa, että tämä edellyttää monialaista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa koulutukseen, joka perustuu sen tunnustamiseen, että oppimista tapahtuu sekä oppivelvollisuuskoulutuksessa että sen ulkopuolella on usein epävirallista ja arkioppimista; kehottaa siksi tukemaan epävirallisen oppimisen tarjoajia valmiuksien ja resurssien lisäämiseksi, jotta he voivat tarjota helposti saatavilla olevaa laadukasta digitaalista koulutusta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon eriasteisen teknologisen edistyksen koulutussektorien ja oppilaitosten välillä ja kiinnittämään suositusten ja ohjeiden laatimisessa erityistä huomiota vaikeammin saavutettaviin aloihin ja ryhmiin;

40. varoittaa, että sosiaalisella ja koulutuksellisella eriarvoisuudella varhaislapsuudessa on kielteinen vaikutus koulutustasoon ja työllisyysnäkymiin myöhemmällä iällä; toistaa, että varhaisesta iästä alkaen saatavilla on oltava laadukasta koulutusta ja että on pyrittävä kehittämään enemmän digitaalisia taitoja ja mediataitoja; pitää myönteisenä komission ilmoitusta, että se aikoo ottaa käyttöön eurooppalaisen lapsitakuun lasten köyhyyden torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan merkittävän osan yhteistyössä hallinnoitavista Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) määrärahoista tämän takuun täytäntöönpanoon ja erityisesti tukemaan kohdennettuja toimia ja rakenneuudistuksia, joilla puututaan tehokkaasti lasten altistumiseen köyhyydelle tai sosiaaliselle syrjäytymiselle; muistuttaa, että matalampi koulutustaso merkitsee usein heikkoa digitaalista osaamista, ja suhtautuu siksi myönteisesti vahvistettuun nuorisotakuuseen sisältyvään suositukseen, jonka mukaan ihmiset, jotka eivät ole koulutuksessa tai työssä, suorittavat digitaalisten taitojen arvioinnin ja saavat koulutusta; panee merkille ESR+-ohjelman mahdollisuudet tukea elinikäistä oppimista;

41. katsoo, että digitaalinen kuilu on kurottava umpeen, ja muistuttaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota laadukkaan digitaalisen koulutuksen ja sisällön saatavuuden varmistamiseen ja digitaalisen osaamisen parantamiseen matalan osaamistason aikuisille, vammaisille, haavoittuvassa asemassa oleville tai syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluville henkilöille, ikääntyneille sekä syrjäisillä tai maaseutualueilla asuville ihmisille; huomauttaa, että vuonna 2018 vain 4,3 prosenttia vähän koulutetuista aikuisista hyödynsi jotakin aikuiskoulutuksen muotoa;

42. pitää siksi valitettavana, ettei suunnitelmaan edelleenkään sisälly vähän koulutettuihin aikuisopiskelijoihin ja ikääntyneisiin kohdistettuja toimenpiteitä; korostaa, että tämä puute heikentää digitaalisen koulutuksen keskeistä elinikäisen oppimisen ulottuvuutta ja haittaa pyrkimyksiä varmistaa, että kaikilla on olennaisen tärkeät elämäntaidot; kehottaa siksi komissiota tekemään yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, jotta voidaan ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä, joilla luodaan kannustimia aikuisten digitaaliseen koulutukseen tarjoamalla sitä esteettömästi, jotta virallisen koulutuksensa päätökseen saattaneet ihmiset voivat elää ja työskennellä digitaalisessa ympäristössä ja jotta varmistetaan, että he voivat todella hyötyä digitaalisesta siirtymästä ja auttaa sen muotoilussa;

43. korostaa, että on tärkeää kehittää politiikkoja, joilla varmistetaan, että vammaisilla henkilöillä on samat mahdollisuudet ja pääsy laadukkaaseen digitaaliseen koulutukseen; kannustaa jäsenvaltioita työskentelemään eri tavoin vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa digitaalisen koulutuksen tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien tarkastelemiseksi ja ottamaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet huomioon, kun kehitetään tehokasta digitaalista koulutusta koskevaa politiikkaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksilöimään vammaisia henkilöitä varten suunnitellun ja mukautetun digitaalisen koulutuksen erityispiirteet ja investoimaan niihin; katsoo, että digitaalinen koulutus tarjoaa oppimisvaikeuksista kärsiville opiskelijoille suuria mahdollisuuksia, koska sen avulla voidaan räätälöidä pedagoginen lähestymistapa, joka vastaa heidän erilaisia kykyjään; kehottaa lisäämään investointeja, jotta voidaan tarjota tukea, jota näiltä ryhmiltä liian usein puuttuu;

44. korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on otettava huomioon kaikissa koulutusta, osaamista ja digitalisaatiota koskevissa EU:n politiikoissa ja erityisesti toimintasuunnitelmassa; katsoo, että digitaalinen koulutus on keskeisessä asemassa siinä, että lisätään tyttöjen ja naisten osallistumista digitaalisella aikakaudella; korostaa, että sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ongelma, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan tähän eroon monitasoisen ja kokonaisvaltaisen poliittisen toimintamallin avulla; on tyytyväinen komission naisia ja digitaalisaatiota koskevaan tulostauluun (Women in Digital) ja korostaa tarvetta kerätä sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjä tietoja sukupuolten välisen digitaalisen kuilun ymmärtämiseksi;

45. korostaa tarvetta keskittyä siihen, että tytöt otetaan paremmin mukaan digitaaliseen koulutukseen jo hyvin nuoresta iästä lähtien; korostaa, että tarvitaan yhteisiä toimia, joilla kannustetaan ja motivoidaan useampia tyttöjä opiskelemaan STEM- ja STEAM-aineita ja osallistumaan koodaus-, laskenta- ja tietoteknisille kursseille koulussa ja yliopistossa; muistuttaa, että sukupuolten välinen kuilu koulutuksessa heijastuu työmarkkinoihin, ja korostaa tarvetta kannustaa ja helpottaa naisten pääsyä huipputeknologian ja digitaalitalouden aloille ja myös torjua sukupuolten välistä palkkaeroa asianmukaisilla strategioilla ja rahoituksella;

46. katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda myönteinen ja osallistava ympäristö, jossa tehdään tunnetuksi naispuolisia roolimalleja, jotka motivoivat tyttöjä valitsemaan STEM-, STEAM- ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä aineita, ja torjutaan tiedostamattomia ennakkoasenteita ja sukupuolistereotypioita oppiaineiden ja uravalintojen osalta; katsoo, että yksityisellä sektorilla on yhteistyössä oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa oma tehtävänsä toimivien aloitteiden ja kampanjoiden kehittämisessä tällä alalla; korostaa ”Naiset ja digitalisaatio” -työryhmän ja ”Digital4Her” -aloitteen merkitystä;

47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

 

 

PERUSTELUT

Johdanto

Unescon mukaan lähes 1,6 miljardia oppijaa yli 190 maassa – 94 prosenttia maailman oppijaväestöstä – joutui kärsimään koulutuslaitosten sulkemisesta covid-19-kriisin pahimmassa vaiheessa, ja että tämän vaikutukset kohdistuvat edelleen yli 60 prosenttiin oppijoista eri puolilla maailmaa[21]; Samoin oli myös muissa virallisissa ja epävirallisissa koulutusympäristöissä – päiväkodit, esikoulut, ammatilliset oppilaitokset, yliopistot, nuorisokerhot ja aikuiskoulutuskeskukset sulkivat ovensa, ja monissa tapauksissa ne siirtyivät verkkoon, mikäli niiden käytössä oli tarkoitukseen soveltuvaa infrastruktuuria. Digitaalinen koulutus oli muutakin kuin työkalu. Siitä tuli välttämätön ja laajalle levinnyt ratkaisu sulkutoimien ajaksi, jotta mahdollisimman monelle oppijalle pystyttiin tarjoamaan koulutusta. Uusi todellisuus korosti tarvetta omaksua eurooppalainen lähestymistapa digitaaliseen koulutukseen ja EU:n tarvetta tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisten instituutioiden ja toimijoiden, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, Maailmanpankin ja Euroopan neuvoston, kanssa räätälöityjen ratkaisujen löytämiseksi uusiin haasteisiin.

Vaikka oppilaitokset ja niiden henkilöstö ovat osoittaneet huomattavaa innovointikykyä ja luovuutta ja siten mahdollistaneet monille tilaisuuden jatkaa opiskelua, kokonaisvaikutelmaksi jää, että digitaalinen siirtymä on toteutettu kiireellä, ja siten se on jättänyt ne jälkeen ne, jotka olivat sitä jo ennestään. Joillakin puolilla maailmaa etäopiskelua on käytännössä mahdotonta toteuttaa. Romaniassa lähes miljoona lasta, jotka edustavat 32 prosenttia Romanian oppilaista, ei päässyt koulutukseen moneen kuukauteen perusinfrastruktuurin heikon saatavuuden vuoksi[22]. Sitä vastoin noin 90 prosenttia korkean tulotason maista on tarjonnut etäopiskelua, enimmäkseen verkossa[23], mutta tästä huolimatta 10 prosentilla koululaisista ei ole lainkaan opetusta, ja sosioekonominen asema on johtanut valtavaan eriarvoisuuteen. Tutkimus[24] on osoittanut, että jopa vauraissa jäsenvaltioissa ei kaikissa kotitalouksissa ole käyttökelpoista tietokonetta tai verkkoyhteyttä. Nämä ovat verkko-oppimisen perusasioita.

Pandemia on korostanut monia muita digitaalisen koulutusjärjestelmän aukkoja. Verkko-oppimisen piiriin pääsyn lisäksi koululaiset tarvitsevat opettajia, joilla on riittävän hyvät digitaaliset taidot tarjota tehokasta verkko-oppimista ja käytössään valmiit verkkoympäristöön suunnitellut oppimateriaalit. Digitaaliset työkalut ovat hyödyllisiä opetuksessa ja oppimisessa. Koulutus edellyttää kuitenkin muutakin kuin digitaalisten laitteiden käyttöä. Se edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon opettamiseen liittyvät psykologiset, sosiaaliset, pedagogiset ja käytännön vaatimukset. Vanhemmat ovat myös keskeisessä asemassa ohjattaessa lapsia verkossa. Oppijoiden, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka tarvitsevat erityistä tukea koulunkäyntiinsä, on saatava räätälöityä tukea, jonka tarjonta on liian usein ollut puutteellista. Kaikkien ponnisteluista huolimatta opettajien ja kouluttajien digitaalisten taitojen ja digitaaliseen oppimiseen liittyvän tehokkaan opettajankoulutuksen puute on paljastunut. Myös vanhemmat ovat joutuneet ponnistelemaan: jotkut siksi, että heillä ei ole tarvittavaa kielitaitoa, lukutaitoa, laskutaitoa tai digitaalisia taitoja, jotta he voisivat auttaa lapsiaan. Tarvitaan erityistoimia, joita tuetaan taloudellisesti eurooppalaisilla ja kansallisilla ohjelmilla, jotta vanhemmat ja lasten ohjaajat voivat kehittää taitoja, joita he tarvitsevat voidakseen auttaa lapsiaan. Monet aikuiset ja lapset ovat itse ensimmäistä kertaa joutuneet tutustumaan digitaaliseen peruslukutaitoon, kyberhygieniaan, yksityisyyden suojaan ja medialukutaitoon, tietosuojaan, verkkokiusaamiseen ja vaarallisiin verkkopeleihin. Myös disinformaatio on terveyskriisin aikana ollut erityinen haaste. Tilastot puhuvat taas varsin selvää kieltä: Ensinnäkin tulojen ja koulutusasteen välillä on suora korrelaatio, ja samalla tavoin korreloivat myös halukkuus käyttää internetiä tiedonhakuun ja koulutusaste[25].

Covid-19-kriisi onkin toisaalta tarjonnut tukevan testialustan digitaaliselle koulutuspolitiikalle ja samalla paljastanut lukemattomia epäonnistumisia. Esittelijä kehotti syyskuun 2020 alussa julkaistussa työasiakirjassa päivittämään vuoden 2018 digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa[26] siten, että kehitetään digitaalista koulutusta koskeva johdonmukainen ja yhdennetty lähestymistapa, jolla on selkeät tavoitteet, taloudellinen tuki ja aikataulu ja joka johtaa Euroopan tasolla yhteiseen lähestymistapaan, jossa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät.

Yhteisen eurooppalaisen digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilu

Johdonmukaisen digitaalisen koulutuspolitiikan luomiseksi meidän on ymmärrettävä koulutuksen merkitys yhteiskuntiemme tulevaisuuden muokkaamisessa ja onnistuneen digitaalisen ja vihreän siirtymän toteuttamisessa. OECD totesi äskettäin, että sulkutoimilla on ollut valtava vaikutus koulutukseen, mikä on johtanut vakaviin koulutus- ja osaamisvajeisiin, jotka heikentävät yksilöiden tuottavuutta kaikkialla maailmassa, vähentävät tuloja merkittävästi ja supistavat BKT:tä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mikä voidaan korjata vain lisäämällä investointeja koulutukseen. Sen vuoksi tarvitaan selkeitä investointitavoitteita EU:n sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tarvitaan vähintään 10 prosenttia ratkaisujen löytämiseksi nykyisiin koulutus- ja osaamistarpeisiin, ja jäsenvaltioiden olisi jatkettava koulutusrahoituksen lisäämistä.

Unionin koulutusalan lippulaivaohjelman, Erasmus+-ohjelman, kiistattomasta menestyksestä huolimatta jäsenvaltiot ovat epäröineet ryhtyä entistä intensiivisempiin yhteistyömuotoihin, ja todellisen eurooppalaisen koulutusalueen puuttuminen on johtanut siihen, että koulutukseen on löydetty erilaisia vastauksia tämänhetkisessä covid-19-kriisissä. Siirtymistä digitaaliseen koulutukseen ei ole täydennetty jäsenvaltioiden laajemmalla käytettäviä ratkaisuja ja välineitä koskevalla yhteistyöllä, ja koulutuksen rahoitus on pysynyt rajallisena koulutusjärjestelmien kasvavista tarpeista huolimatta. Uusi todellisuus on osoittanut, että EU:n tasolla tarvitaan yhteisiä laatustandardeja, joiden avulla voimme rakentaa kaikkialle Eurooppaan osallistavia koulutusjärjestelmiä, jotka tarjoavat käytännöllisiä ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja koulutuksen digitalisointiin. On selvää, että digitaaliteknologia tarjoaa opettajille ja oppijoille merkittäviä mahdollisuuksia eri koulutussektoreilla ja -ympäristöissä, mikä mahdollistaa erilaisten materiaalien ja formaattien saatavuuden, ja että nämä uudet välineet ovat hyödyllisiä etäopiskelun lisäksi myös henkilökohtaisen oppimisen tehostamisessa. Meidän on otettava opiksemme pandemiasta, jotta voimme tarjota laadukasta digitaalista koulutusta kaikille mahdollisen toisen aallon koittaessa.

Digitaalinen osallisuus liittyy läheisesti sosiaaliseen osallisuuteen, ja tämä näkyy laajalti EU:n tilastoissa. Eurooppalaisista 43 prosentilla ei ole digitaalisia perustaitoja, ja jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä on huomattavia eroja sosioekonomisen aseman, iän, tulojen, sukupuolen, koulutustason ja työllisyyden perusteella. Näiden rakenteellisten puutteiden korjaaminen voi alkaa vain johdonmukaisen, yhdennetyn ja kohdennetun eurooppalaisen digitaalisen koulutuspolitiikan avulla, joka on pantava täytäntöön nopeammin. Siksi esittelijä kehottaa komissiota aikaistamaan digitaalista koulutusta koskevien neuvoston eri suositusten julkaisupäivää vuoteen 2021.

Arviomme vuoden 2020 digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta

Euroopan parlamentti kehotti joulukuussa 2018 komissiota olemaan kunnianhimoisempi ja kehittämään kattavan digitaalisten taitojen ja koulutuksen strategian[27]. Uusi suunnitelma tarjoaa meille uuden, strategisemman lähestymistavan, mutta jotta se onnistuisi, meidän on varmistettava, että digitaalinen koulutus on suunnitelman täytäntöönpanon lopussa merkittävä osa koulutuspolitiikkaa, jolla on selkeät, johdonmukaiset ja myönteiset tulokset saatavuuden ja laadun osalta kaikkialla EU:ssa.

Euroopan parlamentille on selvää, että strategia tarvitsee riittävästi rahoitusta ollakseen tehokas. Tältä osin olemme tyytyväisiä siihen, että suunnitelma on linjassa seitsenvuotisen rahoituskehyksen (monivuotinen rahoituskehys) kanssa, mutta kehotamme myös parantamaan koordinointia ja tehokasta synergiaa monien sitä tukevien ohjelmien, kuten Erasmus+-ohjelman, Euroopan sosiaalirahasto plussan ja Verkkojen Eurooppa -välineen, välillä. Samaan aikaan korostamme parlamentin käynnistämien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien arvoa unionin laajuisen yhteistyön lisäämisessä, jotta voidaan torjua jäsenvaltioiden välisiä koulutuseroja. Erityisesti äskettäin hyväksytty pilottihanke, jossa keskitytään yhteyksien parantamiseen maaseutu-, vuoristo- ja syrjäisillä alueilla, voisi olla keskeinen lähtökohta yleiseurooppalaiselle aloitteelle, jolla pyritään kaventamaan eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä.

Suorituskykyinen eurooppalainen digitaalisen koulutuksen toimintaympäristö

Euroopan tason toimien puutteesta huolimatta nykyinen pandemia on osoittanut, että on olemassa ja on kehitetty eurooppalainen digitaalisen koulutuksen toimintaympäristö, jonka yhteydessä eri puolilla Eurooppaa toimivat paikallisviranomaiset, yrittäjät ja innovoijat, kansalaisjärjestöt ja yliopistot, ammattiliitot ja yksityiset yritykset, professorit, opiskelijat, tutkijat ja jopa vanhemmat ovat käynnistäneet menestyksekkäitä aloitteita. Eurooppalainen yhteiskunta on osoittanut selviytymiskykyä nykyisissä haasteissa ja onnistunut luomaan innovaatioita, joista voimme olla ylpeitä ja jotka osoittavat, mitä voimme yhdessä saavuttaa. Esimerkiksi Italiassa sijaitseva ICS Capozzi-Galilei -koulu kehitti virtuaalisen ”Science Escape Room” -välineen, jonka avulla opiskelijoille voidaan tarjota immersiivinen oppimiskokemus ja parantaa luonnontieteiden lukutaitoa. Barcelonassa sijaitseva Katalonian teknillinen yliopisto on kehittänyt mobiilialustan ”Student4Students”, jonka avulla tietotekniikan alan ammateista kiinnostuneet lukiolaiset voivat olla yhteydessä yliopistojen tietotekniikan opiskelijoihin. Bukarestissa sijaitseva Institute for Global Digital Policies -instituutti (SNSPA) ja E-Civis-yhdistys (E-Civis Association) suunnittelivat ensimmäiset romanialaiset oppimiseen tarkoitetut taulutietokoneet, jotka ovat mukautettuja edullisia digitaalisia laitteita ja sisältävät räätälöityä opetussisältöä ja turvallisia digitaalisia oppimissovelluksia.

Tällaisia myönteisiä esimerkkejä on kuitenkin tuettava ja laajennettava Euroopan tasolla. Tällaiset aloitteet on liian usein jätetty huomiotta, ja niiden tarjoamat mahdollisuudet Euroopan tasolla ovat jääneet hyödyntämättä. Ensimmäinen askel on pitää laajakaistainternetiä julkisena hyödykkeenä ja varmistaa, että se on yleisesti saatavilla. Samaa on sovellettava uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, robotiikkaan, pelillistämiseen, uusiin opetuslaitteisiin tai lohkoketjuihin. Kehotamme siksi laatimaan tekoälyä ja robotiikkaa koskevan aloitteen digitaalisen koulutuksen alalla. Meidän on myös löydettävä nopeaa ja luotettavaa internetiä ja laadukasta digitaalista koulutusta koskevia ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa oppilaitoksissa, epävirallisissa ympäristöissä ja kodeissa. Tämä tarkoittaa, että on puututtava kaikkiin ongelmiin, joita esimerkiksi käytännön koulutukseen tarkoitetut oppilaitokset kohtaavat, mutta myös varmistettava, että muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat, vammaiset, heikosti koulutetut oppijat, ikääntyneet sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt saavat erityistä huomiota, jotta voidaan parantaa heidän digitaalisia taitojaan ja tarjota heille mahdollisuus digitaaliseen koulutukseen. Myös naiset tarvitsevat tukea voidakseen jatkaa tietotekniikan ja STEM-aineiden opintoja, ja sukupuolten välinen jatkuva kuilu huipputeknologian alalla on kurottava umpeen. Meidän on yhdistettävä taitotietomme ja resurssimme, ja sellaiset aloitteet, kuten eurooppalaisen verkkoyliopiston perustaminen, yleiseurooppalaisen koulutusfoorumin kehittäminen, ehdotus Teacher Academies -foorumin perustamisesta tai eurooppalaisen digitaalisten taitojen todistuksen (EDSC) käyttöönotto EU:n toimielinten ja sidosryhmien tuella, voisivat olla esimerkkejä, jotka mahdollistavat eurooppalaisen kehyksen luomisen digitaaliselle koulutukselle.

Kuten Nelson Mandela sanoi: ”Koulutus on tehokkain keino muuttaa maailmaa”. Nyt maailma muuttuu nopeammin pandemian ja uuden teknologian ansiosta. Olemme koulutuksen uuden aikakauden kynnyksellä. Euroopan on aika muokata omaa digitaalista koulutuspolitiikkaansa, jotta se tarjoaa kaikille oppijoille mahdollisuuden laadukkaaseen digitaaliseen koulutukseen kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella.

 

 

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (4,12–2020)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta

(2020/2135(INI))

Valmistelija (*): Anna Zalewska

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni perustuu yhteisiin perusarvoihin; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on varmistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi luotava suotuisat olosuhteet digitaalisten taitojen kehittämiselle kaikille ja varmistettava digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen yhtäläinen saatavuus, mukaan lukien julkisten elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen; ottaa huomioon, että heikossa asemassa olevilla ryhmillä on usein vain vähän tai ei lainkaan pääsyä digitaalisiin resursseihin, mukaan lukien ajantasainen teknologia ja laitteet, joiden hankkiminen ja ylläpito on kallista, mikä johtaa kasvavaan digitaaliseen saatavuuskuiluun kaikkialla unionissa ja lisää sosiaalista syrjäytymistä;

B. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä periaatteessa korostetaan taitojen ylläpitämisen ja hankkimisen merkitystä, jotta voidaan varmistaa ”yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille”, ja todetaan, että ”jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä”;

C. ottaa huomioon, että tietoteknisten välineiden ja internetin saatavuudessa on edelleen epätasa-arvoa ja että monet alueet, erityisesti maaseutualueet ja epäsuotuisassa asemassa olevat alueet, kärsivät huonoista yhteyksistä; katsoo, että tämä vähentää mahdollisuuksia kehittää digitaalisia taitoja ja lisää digitaalista kuilua ja työmarkkinoiden jakautumista, jotka saattavat syventyä ajan myötä; ottaa huomioon, että OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan monilla pienituloisilla kodeilla ei ollut mahdollisuutta käyttää tietokoneita; ottaa huomioon, että myös kouluissa tietokoneiden saatavuus vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä; ottaa huomioon, että 10 prosenttia EU:n maaseutualueiden kotitalouksista ei voi käyttää kiinteän verkon internetiä ja että 41 prosenttia ei kuulu laajakaistan piiriin[28]; ottaa huomioon, että maissa, joissa kaupungistumisaste on korkea, korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus väestöstä on suuri, kodeissa on enemmän laajakaista- ja langattomia internetyhteyksiä ja useammilla kansalaisilla on digitaaliset perustaidot tai pitkälle digitaaliset viedyt taidot[29];

D. ottaa huomioon, että 85 prosenttia kansalaisista käytti internetiä vuonna 2019 ja vain 58 prosentilla oli vähintään digitaaliset perustaidot[30]; ottaa huomioon, että digitaalisen osaamisen tasoon liittyy erityisiä sosioekonomisia ja sukupuoleen, ikään, maantieteelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyviä näkökohtia, joihin on puututtava; ottaa huomioon, että työllisyystilanne kehittyy nopeasti ja on arvioitu, että 65 prosenttia alakoulun nyt aloittavista lapsista päätyy lopulta työskentelemään täysin uudenlaisissa työpaikoissa, jollaisia ei vielä ole olemassa[31];

E. ottaa huomioon, että sukupuolten välinen ero digitaalisissa taidoissa on edelleen merkittävä ja sen odotetaan kasvavan; ottaa huomioon, että vain 17 prosenttia teknologia-alan työpaikoista on naisten hallussa, vaikka 54 prosenttia korkea-asteen opiskelijoista on naisia; ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan vain kolmasosa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) tutkinnon suorittaneista on naisia; katsoo, että toimet sukupuolittuneiden käytäntöjen ja eriarvoisuuden torjumiseksi digitaalialalla ovat riittämättömiä; ottaa huomioon, että sukupuolten välinen kuilu on erityisen selvä tekoälyn alalla, jolla koko maailmassa vain 22 prosenttia ammattilaisista on naisia, mikä vahvistaa digitaalialan miehiä suosivaa kehityspolkua lähitulevaisuudessa;

F. ottaa huomioon, että ikääntyneet ovat alttiimpia digitaaliselle syrjäytymiselle; ottaa huomioon, että vain 35 prosentilla 55–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot, kun vastaava osuus 16–24-vuotiaista on 82 prosenttia;

G. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on paljastanut syvän eriarvoisuuden koulutuksen saatavuudessa ja digitaalisissa yhteyksissä joissakin EU:n maissa ja joillakin alueilla ja pahentanut sitä

H. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on osoittanut, miten kriisi on vaikuttanut suhteettomasti tiettyihin heikommassa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin, kuten romaneihin, koska digitaalinen koulutus ei useinkaan ole ollut heidän lastensa saatavilla ja/tai kohtuuhintaista, mikä johtuu tietoteknisten laitteiden, internetyhteyksien ja sähkön riittämättömyydestä tai täydellisestä puutteesta ja mikä on entisestään syventänyt eriarvoisuutta koulutuksessa;

I. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on pahentanut olemassa olevia epäkohtia, joita vammaiset henkilöt ja erityistarpeiset henkilöt kohtaavat internetiin pääsyssä; ottaa huomioon, että Euroopan vammaisfoorumin mukaan joka kolmas vammainen henkilö ei ole koskaan käyttänyt internetiä; ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklassa määrätään vaatimuksesta, jonka mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa ja -järjestelmiä on voitava käyttää yhdenvertaisesti muiden kanssa;

J. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on tuonut korostetusti esiin digitaalisten taitojen puutteen, niiden merkityksen kaikille kansalaisille työskentelyalasta ja henkilökohtaisesta taustasta riippumatta ja tarpeen parantaa niitä muun muassa koulutuksen avulla; katsoo, että on investoitava digitaaliseen infrastruktuuriin ja laitteisiin, joiden avulla opiskelijat, opettajat ja työntekijät voivat osallistua etäoppimiseen kotona ja oppilaitoksissa; katsoo, että tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monilapsisiin perheisiin, yksinhuoltajiin ja pienituloisiin kotitalouksiin; ottaa huomioon, että opetuksen laatu ja saatavuus pandemian aikana on vaihdellut riippuen infrastruktuurin ja välineiden saatavuudesta, digitaaliset taidot omaavien kouluttajien läsnäolosta, mukaan lukien kyky ja halu mukauttaa opetusmenetelmiä, sekä siitä, että käytettävissä on esteettömästi digitaalista sisältöä ja digitaalisia välineitä, palveluja ja alustoja;

K. ottaa huomioon, että jopa 32 prosenttia oppilaista ja opiskelijoista ei voinut käyttää internetiä eikä digitaalisia välineitä covid-19-kriisin aikana, minkä vuoksi heillä oli hyvin rajalliset mahdollisuudet saada koulutusta; ottaa huomioon, että varhaislapsuudessa vallitseva digitaalinen kuilu vaikuttaa kielteisesti myöhemmän elämän työllisyysnäkymiin; ottaa huomioon, että ennen kriisiä vain 39 prosenttia EU:n opettajista koki olevansa hyvin tai erittäin hyvin valmistautuneita käyttämään digitaaliteknologiaa opetuksessa, ja toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja; ottaa huomioon, että komissio totesi digitaalisen koulutuksen vuosien 2021–2027 toimintasuunnitelmassaan, että joissakin jäsenvaltioissa oppilaiden koulunkäyntiin käyttämien tuntien määrä on laskenut jopa puoleen pandemian aikana; ottaa huomioon, että jopa oppilaitosten väliaikaisella sulkemisella voi olla merkittäviä seurauksia oppilaille ja että opetusajan lyhentämisellä voi olla kielteinen vaikutus oppimistuloksiin ja se voi lisätä olemassa olevaa sosiaalista eriarvoisuutta[32]; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on korostanut tarvetta soveltaa monen sidosryhmän lähestymistapaa määriteltäessä digitaalisen koulutuspolitiikan tavoitteita, mekanismeja ja keinoja;

L. katsoo, että luokassa tapahtuva opetus on edelleen olennaisen tärkeää eivätkä digitaaliset välineet saisi täysin korvata henkilökohtaista opetusta ja siihen liittyviä etuja; katsoo, että verkko-oppimisen ja -opetuksen sekä digitaalisten välineiden olisi säilyttävä tavanomaisia koulutus- ja opetusmenetelmiä sekä kouluttajien asiantuntemusta ja arviointia täydentävinä; ottaa huomioon, että opettajat ja kasvattajat ovat edelleen vastuussa koulua käyvien lasten koulutuksesta; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä esikouluikäisiin, alakoulussa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin, joilla on oppimisongelma tai vamma, joka vaikeuttaa etäopiskelua;

M. katsoo, että uudelleenkoulutus ja osaamisen parantaminen ovat tarpeen, jotta voidaan mukautua pitkäaikaisiin etätyöolosuhteisiin, jotka yleistyvät covid-19-kriisin myötä; katsoo, että työnantajien olisi tarjottava digitaalista koulutusta ja digitaalisia laitteita kaikille työntekijöille kiinnittäen asianmukaista huomiota erityistarpeisiin, kuten kohtuullisten palvelujen tarjoamiseen vammaisille henkilöille;

N. katsoo, että digitaalisen koulutuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijoita käyttämään digitaaliteknologiaa taitavasti eri elämänaloilla;

O. katsoo, että osaamisen parantaminen ja uudelleenkoulutus, myös verkkokoulutuksen avulla, ja kaikkien digitaalisten taitojen kehittäminen, ovat sekä yksilön että yhteiskunnan vastuulla ja elintärkeitä, jotta voidaan mukautua yhä digitalisoituneempien työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja uusiin työelämän realiteetteihin, kuten etätyöhön, torjua syrjintää ja työpaikkojen menetyksiä, parantaa peruspalvelujen saatavuutta ja puuttua erityisesti ikääntyneiden digitaaliseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen; katsoo, että varhaisella ja elinikäisellä koulutuksella on huomattavat mahdollisuudet kuroa umpeen kuilu käytettävissä olevien taitojen ja työmarkkinoiden tarpeiden välillä; ottaa huomioon, että eristysaikana verkkoviestintä oli yksi tärkeimmistä viestintävälineistä, jonka avulla perheet voivat pitää yhteyttä;

P. ottaa huomioon, että digitaalisesta lukutaidosta on nopeasti tulossa kaikkialle ulottuva osaaminen, jota edellytetään työpaikoissa, joilla on aiemmin ollut vain vähän tai ei lainkaan yhteyttä digitaaliseen ympäristöön, mukaan lukien työpaikat, joihin vaaditaan ammatillinen tutkinto, ja ruumiilliset työt;

Q. katsoo, että tietyn toimenpiteen ja digitaalisen pätevyyden havaitun lisääntymisen välistä selkeää yhteyttä on vaikea määrittää, koska digitalisointistrategioita ja arviointiraportteja ei ole tutkittu riittävästi sekä yksittäisten hankkeiden että kansallisten strategioiden osalta; katsoo, että on selvästi tarpeen kerätä laadukasta tietoa ja vaihtaa parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä sekä soveltaa monen sidosryhmän lähestymistapaa, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet, erityisesti yritykset, kansainväliset järjestöt, tiedemaailma ja kansalaisyhteiskunta;

R. katsoo, että digitaalinen koulutus on jatkuva ja usein elinikäinen oppimisprosessi; ottaa huomioon, että yleissivistävien ja ammatillisten koulujen digitaalisten valmiuksien tukeminen sekä yksilöllistäminen ja innovointi koulutusjärjestelmissä voivat auttaa parantamaan kaikenikäisten oppijoiden oppimistuloksia, lisäämään koulutuksen oikeudenmukaisuutta, laatua, osallisuutta ja tehokkuutta ja puuttumaan työmarkkinoiden polarisaatioon; katsoo, että kaikissa digitaalisen koulutuksen strategioissa olisi sovellettava elinikäisen oppimisen lähestymistapaa ja niiden olisi katettava kaikki koulutusalat sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa;

S. katsoo, että koulutus on investointi tulevaisuuteen ja tärkeä väline kunkin yksilön kehityksen ja itsensä toteuttamisen kannalta; katsoo, että digitaalinen koulutus voisi auttaa vastaamaan sellaisiin haasteisiin kuin disinformaatio, radikalisoituminen, identiteetti- ja tietovarkaudet, verkkokiusaaminen ja verkkohuijaukset; katsoo, että koulutuksella ja elinikäisellä oppimisella on keskeinen rooli oikeudenmukaisessa siirtymisessä digitaalitalouteen;

T. katsoo, että ammatillinen koulutus on eurooppalaisten koulutusjärjestelmien olennainen osa ja antaa nuorille ja aikuisille työmarkkinoilla ja elinikäiseen oppimiseen tarvittavan osaamisen ja pätevyyden; toteaa, että EU:ssa ammatillisen koulutuksen saaneita on noin puolet keskiasteen tutkinnon suorittaneista; toteaa, että ammatillisella koulutuksella on ratkaiseva sija pyrittäessä vastaamaan vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviin haasteisiin ja että se on keskeisessä asemassa, jotta työntekijät saavat EU:n työmarkkinoilla tarvitsemansa pätevyyden;

1. korostaa, että covid-19-pandemia on osoittanut, että kaikki oppijat, erityisesti heikommista lähtökohdista lähtöisin olevat ja maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat oppijat, eivät kykene osallistumaan etäopetukseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään investointeja laadukkaaseen digitaaliseen infrastruktuuriin ja laitteisiin, digitaaliseen koulutukseen ja digitaalisten taitojen ja pätevyyksien kehittämiseen maaseutualueilla, harvaan asutuilla alueilla, syrjäisillä alueilla ja reuna-alueilla, jotta varmistetaan, että EU:lla on johtava rooli digitaalisen aikakauden rakentamisessa; toistaa jälleen vaatimuksensa kunnianhimoisista määrärahoista ja huomattavista investoinneista koulutukseen; korostaa useiden EU:n välineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Erasmus+- ohjelman, Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman, merkitystä virallisen ja epävirallisen koulutuksen kehittämisessä sekä investointeina digitaaliseen lukutaitoon, koulutusinfrastruktuuriin ja digitaalisiin laitteisiin kouluissa; korostaa lisäksi, että myös kansallisen tason investoinnit ovat välttämättömiä; muistuttaa, että vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen varoista on varattu digitaaliseen siirtymään, mikä voisi auttaa vahvistamaan koulutusjärjestelmien digitaalisia valmiuksia;

2. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla kotitalouksilla ja julkisilla laitoksilla on käytettävissään sähköä ja nopeita internetyhteyksiä sekä tarvittavia laitteita ja tietoteknisiä välineitä, jotka ovat avaintekijöitä oppilaiden ja heidän perheidensä digitaalisten taitojen parantamisessa ja verkkokoulutukseen osallistumisessa; korostaa tarvetta tukea vanhempia ja lapsia etäopiskelussa tarjoamalla heille tarvittava digitaalinen infrastruktuuri sekä tekniset ja digitaaliset taidot; korostaa, että sosioekonomisen taustan erot, joiden vuoksi sähkön saatavuus, digitaaliset yhteydet sekä digitaaliset laitteet ja taidot vaihtelevat, luovat digitaalisen kuilun opiskelijoiden välille;

3. korostaa, että tarkistettu digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma on sovitettava yhteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin asiaankuuluvien periaatteiden, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan eurooppalaisen strategian kanssa;

4. korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkokoulutukseen ja siihen pääsyyn sekä opettajien ja kouluttajien ammatilliseen kehittämiseen kaikilla tasoilla, myös ammatillisessa koulutuksessa; korostaa, että heille on tarjottava digitaalisia laitteita, jotta voidaan parantaa heidän digitaalisia taitojaan, mukaan lukien taitojen arviointi ja sertifiointimekanismit, sekä heidän tietämystään opiskelijoiden mahdollisista haasteista, esimerkiksi sellaisten ohjelmien avulla, kuin eTwinning, aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi (EPALE), Erasmus+-ohjelma ja kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi; korostaa, että opettajat ja kouluttajat on asetettava kaikilla tasoilla digitaalisen koulutusprosessin keskiöön sekä prosessin suunnittelussa että toteutuksessa;

5. korostaa tarvetta varmistaa tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta, jotta voidaan lujittaa ammatillisen koulutuksen tehokasta hallinnointia kaikilla tasoilla, ja korostaa tarvetta tunnustaa pätevyydet, työkokemus sekä epävirallinen ja arkioppiminen ja validoida ne;

6. korostaa, että on kiireellisesti kehitettävä poliittisia aloitteita, joilla pyritään kaventamaan digitaalista osaamisvajetta ja parantamaan digitaalista lukutaitoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä eriarvoisuuden vähentämiseksi koulutuksessa poistamalla esteitä kaikenikäisten oppijoiden ja työntekijöiden yhtäläiseltä pääsyltä digitaaliseen koulutukseen ja siihen osallistumiselta, jotta voidaan parantaa digitaalista osaamista ja puuttua digitaaliseen syrjäytymiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuviin ryhmiin ja vähemmistöihin, joille digitaalisen osaamiskuilun umpeen kurominen voi olla keino katkaista sosiaalisen syrjäytymisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen noidankehä;

7. korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oppilaitokset ja kouluttajat ovat hyvin valmistautuneita etäopiskeluun; kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia kansallisia ja alueellisia viranomaisia tarjoamaan asianmukaisen digitaalisen infrastruktuurin, opetusmateriaalin ja päteviä opettajia, jotka ovat edellytys verkko-oppimisen tehokkaalle toteuttamiselle; korostaa, että covid-19-pandemian jälkeen etäopiskelusta voisi tulla osa nykyaikaista sulautuvaa opetusta eli integroitua hybridioppimismenetelmää, jossa yhdistyvät perinteiset oppimismenetelmät eli suora yhteydenpito kouluttajaan ja tietokonepohjainen etätoiminta; korostaa kuitenkin, että etäopiskelusta ei pitäisi tehdä normia esikouluikäisille ja alemman perusasteen oppilaille eikä se saisi täysin korvata kasvotusten tapahtuvaa opetusta;

8. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä integroimaan digitaaliteknologia kattavammin koulutukseen kehittämällä ohjelmia ja kohdennettuja investointeja, joiden perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että niiden kansalaiset ovat valmiita ja valmistautuneita digitaalisia taitoja edellyttäviin tuleviin työpaikkoihin; korostaa, että näin jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voisivat hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation koko potentiaalia EU:n työmarkkinoilla ja hyötyä täysimääräisesti uusien työmenetelmien, kuten etätyön, nykyisestä käytöstä yrityksissä;

9. korostaa tarvetta vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia varmistamalla, että digitaalialan koulutuspolitiikassa kannustetaan tekemään työehtosopimuksia digitaalisten taitojen ja jatkokoulutuksen määrittelystä ja sääntelystä, kuulemalla työmarkkinaosapuolia osaamistarpeista ja päivittämällä koulutusjärjestelmien opetussuunnitelmia sekä tekemällä yhteistyötä työntekijöiden edustajien kanssa, jotta voidaan suunnitella työvoiman tarpeisiin sovitettua työpaikkakoulutusta;

10. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan komission tuella ja EU:n rahoitusvälineiden avulla, jos ne ovat hyödynnettävissä ja saatavilla, että haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on EU:ssa käytettävissään riittävät tekniset resurssit ja laitteet, joiden avulla he voivat hankkia digitaalisia perustaitoja ja jotka voivat tarjota huomattavasti paremmat mahdollisuudet sosiaaliseen ja taloudelliseen osallisuuteen;

11. toteaa, että ammatillinen koulutus voi edistää merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutumista auttamalla määrittelemään ja toteuttamaan taloutta ja kaikkia ihmisiä hyödyttäviä niin kutsuttuja ”vihreitä taitoja”; muistuttaa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, uusi osaamisohjelma Euroopalle ja Euroopan osaamissopimus on sovitettava yhteen vihreiden taitojen kanssa;

12. kannustaa jäsenvaltioita edistämään joustavia koulutusmalleja ja tukemaan etäoppijoita esimerkiksi verkkoresursseilla, sähköisillä aineistoilla ja maksuttomalla verkkokoulutuksella;

13. varoittaa, että varhaislapsuudessa vallitsevalla sosiaalisella ja koulutuksellisella eriarvoisuudella on kielteinen vaikutus koulutustasoon ja työllisyysnäkymiin myöhemmällä iällä; toistaa, että on parannettava pääsyä laadukkaaseen koulutukseen ja pyrittävä koordinoidummin kehittämään digitaalisia taitoja ja mediataitoja varhaisessa iässä; pitää myönteisenä komission ilmoitusta, että se aikoo ottaa käyttöön eurooppalaisen lapsitakuun lasten köyhyyden torjumiseksi; painottaa, että jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään viisi prosenttia Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) yhteistyössä hallinnoitavista määrärahoista eurooppalaisen lapsitakuun piiriin kuuluvien toimien tukemiseen, ja vaatii luomaan ESR+:n yhteyteen erillisen budjettikohdan eurooppalaista lapsitakuuta varten ja osoittamaan siihen 20 miljardin euron suuruiset määrärahat;

14. korostaa, että covid-19-kriisi on jo nyt aiheuttanut paljon työttömyyttä ja erityisesti tämä koskee nuoria, joiden työsuhteet ovat väistämättä useammin epävarmoja; pitää tässä mielessä myönteisinä komission suunnitelmia vahvistaa eurooppalaista nuorisotakuuta; katsoo, että nuoria yleisesti ja erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, jotka rekisteröityvät nuorisotakuujärjestelmiin, olisi tuettava digitaalisten taitojen kehittämisessä ja parantamisessa, jotta helpotetaan osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta kohti vihreää ja digitaalista siirtymää; korostaa, että jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n varoja nuorten työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin, ja katsoo, että niiden olisi siksi osoitettava vähintään 15 prosenttia yhteistyössä hallinnoitavista ESR+:n määrärahoista kohdennettuihin toimiin ja rakenneuudistuksiin, joilla tuetaan nuorten laadukkaita työpaikkoja;

15. korostaa tarvetta opettaa digitaalisia perustaitoja ja parantaa lasten ja nuorten kykyä kriittiseen ajatteluun ja medialukutaitoa, jotta he voivat arvioida valeuutisten, verkkokiusaamisen, radikalisoitumisen, kyberturvallisuusongelmien ja petosten vaaroja ja selviytyä niistä, ja korostaa tarvetta lisätä heidän tietoisuuttaan tietoturvasta; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä opetusmenetelmiin eikä pelkästään digitaalisten välineiden käyttöön; korostaa tähän liittyen elinikäisen oppimisen ja koulutusjärjestelmien riittävien resurssien merkitystä; korostaa tässä yhteydessä, että opetushenkilöstöä on autettava vastaamaan haasteeseen, joka liittyy opiskelijoiden ja oppisopimusoppilaiden valmentamiseen elämää ja työtä varten digitaalisella aikakaudella;

16. korostaa tarvetta edistää pehmeitä taitoja, kuten inhimillistä empatiaa, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä STEM-aineiden erityisosaamisen puitteissa, erityisesti automaatio- ja tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa silmällä pitäen; korostaa tarvetta kehittää osaamista, jota tarvitaan tekoälyyn perustuvan teknologian luomiseen ja käyttöön, tällaisten välineiden käyttöä sääntelevän eettisen kehyksen parantamiseen ja tietojenkäsittelyyn; korostaa, että tekoälyä, robotiikkaa ja niihin liittyviä teknologioita käyttävillä yrityksillä on vastuu asianmukaisen uudelleen- ja täydennyskoulutuksen tarjoamisesta kaikille asianomaisille työntekijöille, jotta he oppivat käyttämään digitaalisia välineitä ja työskentelemään yhteistyörobottien ja muiden uusien teknologioiden kanssa ja siten mukautuvat työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja pysyvät työelämässä; pitää tässä yhteydessä tärkeänä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten puitesopimusta digitalisaatiosta; muistuttaa, että tässä sopimuksessa määritellään työnantajien vastuu työntekijöiden taitojen parantamisesta ja päivittämisestä erityisesti työpaikkojen digitalisoitumisen vuoksi;

17. korostaa, että on tärkeää kehittää politiikkoja, joilla varmistetaan, että vammaisilla henkilöillä on samat mahdollisuudet ja pääsy laadukkaaseen digitaaliseen koulutukseen; kannustaa jäsenvaltioita työskentelemään eri tavoin vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa digitaalisen koulutuksen tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien tarkastelemiseksi ja ottamaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet huomioon, kun kehitetään tehokasta digitaalista koulutusta koskevaa politiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään aikuiskoulutusta, joka tarjoaa mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, parantamaan työllistettävyyttä ja varmistamaan, että kaikki niiden kansalaiset, myös muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, hyötyvät täysimääräisesti digitaalisesta siirtymästä EU:n työmarkkinoilla; kehottaa luomaan helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia digitaalisia taitoja koskevia ohjelmia, jotka on räätälöity ikääntyneiden tarpeisiin; kehottaa komissiota esittämään vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Euroopan vammaisstrategian yhteydessä kunnianhimoisen ehdotuksen, jolla varmistetaan tieto- ja viestintäteknologian ja -järjestelmien kohtuuhintainen ja tehokas saatavuus vammaisille henkilöille yhdenvertaisesti muiden kanssa;

18. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen neuvoston suositukseksi kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta[33]; kannattaa ehdotuksen yleisiä tavoitteita nykyaikaistaa ammatillista koulutusta koskevaa EU:n politiikkaa, virtaviivaistaa eurooppalaista yhteistyötä prosessissa ja yksinkertaistaa ammatillisen koulutuksen hallintoa; korostaa, että ammatillisen koulutuksen järjestelmien olisi oltava yhtä merkittäviä myös täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarvitsevien aikuisten kannalta; kehottaa komissiota käsittelemään ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta kokonaisvaltaisella tavalla, joka kattaa virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita maksimoimaan ponnistuksensa investoidakseen kohtuuhintaiseen, helposti saatavilla olevaan, osallistavaan ja laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta aikuisopiskelijoille ja helpottamaan heidän pääsyään siihen sekä luomaan vahvempia yhteyksiä ja tiiviimpää yhteistyötä aikuisille suunnatun ammatillisen koulutuksen ja epävirallisen aikuiskoulutuksen välille, jotta voidaan edistää avaintaitoja, kuten hyviä perustaitoja, digitaalisia taitoja, monialaisia sekä muita elämäntaitoja, jotka toimivat vahvana perustana selviytymiskyvylle, elinikäiselle työllistyvyydelle, sosiaaliselle osallisuudelle, aktiiviselle kansalaisuudelle ja henkilökohtaiselle kehittymiselle; korostaa, että vihreiden taitojen kehittäminen on yksi toimenpiteistä, joilla tarjotaan kestävää kehitystä ja kasvua edistävää ammattitaitoista työvoimaa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita laatimaan työntekijöiden ja työttömien tukemiseksi kansallisissa ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevissa politiikoissaan tehokkaita pätevyysstrategioita, joihin sisältyy konkreettisia tavoitteita;

19. korostaa tarvetta seurata digitalisaation vaikutuksia, ennakoida uudentyyppisiä työpaikkoja ja tarvittavia pätevyyksiä ja taitoja sekä käyttää näitä tietoja ajantasaisten digitaalisten koulutusmoduulien ja opetussuunnitelmien suunnitteluun; kehottaa komissiota laatimaan selvät suuntaviivat kansallisille digitaalistrategioille ja parantamaan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman seurantavälineitä, jotka auttavat luomaan synergioita tämän alan hankkeiden välille ja joiden avulla voidaan arvioida toteutettavien hankkeiden tehokkuutta ja niiden vaikutusta digitaalisten taitojen kehittämiseen; kehottaa asianomaisia kansallisia ja alueellisia viranomaisia helpottamaan ja kannustamaan hyvien käytäntöjen ja taitotiedon vaihtoa ja kartoittamaan nykyisiä digitaalisen koulutuksen ohjelmia ja seuraamaan niiden tärkeimpiä edunsaajia kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että ne ovat heikossa asemassa olevien ryhmien saatavilla ja että opiskelijat ovat saavuttaneet digitaaliset taidot, myös tietotekniset taidot, perus- ja keskiasteen koulutuksessa; kehottaa jäsenvaltioita analysoimaan digitaalisen koulutuksen tilaa covid-19-pandemian aikana;

20. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa toteuttamiskelpoisen digitaalisen koulutuspolitiikan luomisesta ja siitä, miten parhaiten voidaan vastata digitaalisen koulutuksen uudistusten täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuviin haasteisiin; korostaa, että covid-19-kriisistä on otettava oppia jakamalla joidenkin jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä digitaalisten välineiden käytöstä koulutuksessa;

21. muistuttaa, että covid-19-kriisi on korostanut, että koulutuspolitiikassa tarvitaan monen sidosryhmän lähestymistapaa, johon osallistuvat opettajat ja kouluttajat, opiskelijat, vanhemmat, työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt, paikallisviranomaiset ja yhteisöjärjestöt ja jota noudatetaan sekä kansallisten digitaalikoulutuspolitiikkojen suunnittelussa että toteuttamisessa, jotta voidaan varmistaa, että nämä politiikat vastaavat EU:n kansalaisten tarpeita ja että oppijat asetetaan niiden keskiöön; korostaa, että on tärkeää ottaa työmarkkinaosapuolet, erityisesti yritykset ja koulutuslaitokset sekä tutkimus- ja innovointialat mukaan prosessiin, jolla kurotaan umpeen digitaalista osaamisvajetta Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään aloitteita, joiden avulla yritykset ja startup-yritykset voivat esitellä opiskelijoille huipputeknologiaa koskevia innovaatioita, mukaan lukien digitaalista oppimista helpottavat välineet; kehottaa jäsenvaltioita tiivistämään yhteistyötä digitaalisen sertifioinnin alalla ja edistämään tätä lähestymistapaa keskeisten sidosryhmien eli ammattipätevyyden tarjoajien ja työmarkkinaosapuolten, erityisesti työnantajien, keskuudessa;

22. korostaa, että sukupuolten välinen digitaalinen kuilu on taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kysymys, johon olisi puututtava kokonaisvaltaisella lähestymistavalla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolten tasa-arvon digitaalisessa koulutuspolitiikassa ja puuttumaan nykyiseen sukupuolten väliseen digitaaliseen kuiluun; korostaa tarvetta kannustaa tyttöjä ja naisia osallistumaan STEM-aineisiin, digitaaliseen koulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikan työmarkkinoille;

23. suhtautuu myönteisesti komission ajatukseen perustaa Euroopan digitaalisen koulutuksen keskus, joka voisi tukea jäsenvaltioita perustamalla digitaalista koulutusta koskevien kansallisten neuvontapalvelujen verkoston, yhdistää eri sidosryhmät, liittää toisiinsa kansalliset ja alueelliset digitaalisen koulutuksen strategiat ja seurata digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja digitaalisen koulutuksen kehitystä Euroopassa;

24. katsoo, että tulevien onnistuneiden työurien edistämiseksi tarvitaan koulutusohjelmia, joilla edistetään sellaisten teknisten välineiden vastuullista käyttöä, joissa yhdistyvät manuaalinen toiminta, leikki, luovuus, kekseliäisyys ja sosiaaliset taidot ja jotka mahdollistavat inhimillisen kanssakäymisen ja henkilökohtaisten suhteiden kehittymisen myös ilman sähköisiä ja digitaalisia laitteita;

25. korostaa tarvetta tukea oppilaiden ja opiskelijoiden fyysistä terveyttä, sillä covid-19-kriisin aikana tietokonenäyttöjen edessä on vietetty pitkiä aikoja, mikä on saattanut heikentää heidän fyysistä terveyttään; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään kohdennettuja kampanjoita, joilla lisätään tietoisuutta liikunnan välttämättömyydestä;

26. korostaa, että on tärkeää yhdistää digitaalinen koulutus muihin politiikan aloihin, jotta voidaan osoittaa, miten digitaalinen koulutus voi auttaa lisäämään tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää sekä edistämään osallistavampaa, innovatiivisempaa ja vihreämpää taloutta;

27. kannustaa jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään koulutuslaitosten välistä yhteistyötä, myös rajat ylittävää yhteistyötä, osana pyrkimyksiä sisällyttää digitaaliteknologian käyttö yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja päivittää sitä ja tehostaa edistyneempien digitaalisten taitojen kehittämistä;

28. kannustaa jäsenvaltioita perustamaan ylemmän perusasteen ja keskiasteen kouluja koskevia kansallisia ohjelmia, joilla lisättäisiin tietotekniikka-alan tutkinnon suorittaneiden määrää; korostaa, että tällaisia kursseja voitaisiin kehittää huipputeknologiayritysten ja yliopistojen johdolla;

29. suhtautuu myönteisesti komission toimiin koulutuksen ja tutkintojen digitalisoimiseksi, mukaan lukien uusi Europass-palvelualusta ja suunniteltu Europassin digitaalisten osaamistodistusten infrastruktuuri; kiinnittää samalla huomiota tarpeeseen parantaa Europass-palvelualustan toimivuutta työ- ja kurssitarjousten hakemisen ja vastaanottamisen osalta, tarpeeseen päivittää alustalla olevia tietoja ajankohtaisista kursseista ja koulutus- ja työtarjouksista sekä tarpeeseen nimetä tästä prosessista vastaavat laitokset;

30. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan uutta Europass-palvelualustaa koskevia tiedotustoimiaan koulujen, opettajien, yliopistojen, opiskelijoiden, oppilaitosten ja työnantajien keskuudessa;

31. kannustaa jäsenvaltioita luomaan paikallisille laitoksille, kuten kirjastoille, yhteisökeskuksille ja sosiaalipalvelukeskuksille, mahdollisuuksia suorittaa lisätehtäviä digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksina ja tarjoamaan luettelon digitaalisten taitojen kehittämiseen liittyvistä lisäpalveluista;

32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta digitaalisessa ympäristössä tapahtuvan oppimisen eri näkökohtia koskevalle tieteidenväliselle tutkimukselle erityisprioriteettina ja kiinnittämään erityistä huomiota psykologisiin (käyttäytymisperusteisiin), metodologisiin, välineellisiin, työmarkkinaperusteisiin ja uusiin ammatteihin liittyviin näkökohtiin;

33. kannustaa jäsenvaltioita perustamaan aikuisten digitaalista koulutusta koskevia kansallisia järjestelmiä, jotka valmentaisivat muodollisen koulutuksen suorittaneita ihmisiä asumaan ja työskentelemään digitaalisessa ympäristössä ja kouluttaisivat uudelleen Teollisuus 4.0 -teknologian parissa työskenteleviä ihmisiä; korostaa, että tällaisissa ohjelmissa olisi keskityttävä osaamisen parantamiseen ja uudelleenkoulutukseen työntekijöiden työpaikoilla eikä sellaisten yksiköiden järjestämiin ulkoisiin kursseihin, joilla ei ole tietoa yrityksen erityispiirteistä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.12.2020
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	51 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Marc Angel, Dominique Bilde, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Andrea Bocskor, Milan Brglez, Sylvie Brunet, David Casa, Leila Chaibi, Margarita de la Pisa Carrión, Klára Dobrev, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Ádám Kósa, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Radka Maxová, Kira Marie Peter-Hansen, Dragoș Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Beata Szydło, Eugen Tomac, Romana Tomc, Yana Toom, Marie-Pierre Vedrenne, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alex Agius Saliba, Marc Botenga, José Gusmão, Eugenia Rodríguez Palop

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

51	+
ECR	Margarita DE LA PISA CARRIÓN, Lucia ĎURIŠ NICHOLSONOVÁ, Helmut GEUKING, Elżbieta RAFALSKA, Beata SZYDŁO
GUE/NGL	Marc BOTENGA, Leila CHAIBI, José GUSMÃO, Eugenia RODRÍGUEZ PALOP
ID	Dominique BILDE, France JAMET, Elena LIZZI, Stefania ZAMBELLI
NI	Daniela RONDINELLI
PPE	Andrea BOCSKOR, David CASA, Jarosław DUDA, Rosa ESTARÀS FERRAGUT, Loucas FOURLAS, Cindy FRANSSEN, Radan KANEV, Ádám KÓSA, Stelios KYMPOUROPOULOS, Miriam LEXMANN, Dennis RADTKE, Eugen TOMAC, Romana TOMC, Maria WALSH, Tomáš ZDECHOVSKÝ
Renew	Atidzhe ALIEVA-VELI, Abir AL-SAHLANI, Radka MAXOVÁ, Dragoș PÎSLARU, Monica SEMEDO, Yana TOOM
S&D	Alex AGIUS SALIBA, Marc ANGEL, Gabriele BISCHOFF, Vilija BLINKEVIČIŪTĖ, Milan BRGLEZ, Klára DOBREV, Estrella DURÁ FERRANDIS, Elisabetta GUALMINI, Alicia HOMS GINEL, Agnes JONGERIUS, Manuel PIZARRO, Marianne VIND
Verts/ALE	Katrin LANGENSIEPEN, Kira Marie PETER-HANSEN, Mounir SATOURI, Tatjana ŽDANOKA

 

0

-

 

4	0
ID	Nicolaus FEST, Guido REIL
Renew	Sylvie BRUNET, Marie-Pierre VEDRENNE

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (11.11.2020)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

digitaalisen koulutuspolitiikan muotoiluun

(2020/2135(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta: Jadwiga Wiśniewska (valmistelija)

 

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta esittää asiasta vastaavalle kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan A a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	A a. ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on unionin perusarvo, joka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 19 artiklassa;

Or. [en]

Tarkistus  2

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan B a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	B a. toteaa, että sukupuolten välinen ero digitaalisissa taidoissa on 11 prosenttia1; ottaa huomioon, että naiset ovat huomattavasti aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alalla (17 prosenttia 8 miljoonasta asiantuntijasta EU:ssa) sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-tieteet) tutkinnon suorittaneiden keskuudessa (36 prosenttia) ja että digitaalisella alalla työskentelevien miesten osuus on 3,1 kertaa suurempi kuin naisten, vaikka tytöillä on parempi digilukutaito kuin pojilla2; ottaa huomioon, että naisten osuus tällä alalla pienenee ja että naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan alan ammateissa on edelleen alle 2 prosenttia naisten kokonaisosuudesta Euroopan työmarkkinoilla;
	_____________________
	1 Komissio, 2019 Women in Digital Scoreboard -väline.
	2 Komission 5. maaliskuuta 2020 antama tiedonanto ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025, COM(2020)0152.

Or. [en]

Tarkistus  3

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan C a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	C a. panee merkille, että naisten keskimääräinen osuus tekoälyalan työntekijöistä on 12 prosenttia ja kyberturvallisuuden alan työntekijöistä 20 prosenttia maailmanlaajuisesti, vaikka työvoiman kysyntä näillä kahdella alalla on kasvanut jyrkästi vuosien mittaan; katsoo, että innovatiivisten teknologioiden parissa työskentelevien naisten vähäinen määrä voi vaikuttaa merkittävästi näiden teknologioiden suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen, mikä johtaa nykyisten syrjivien käytäntöjen ja stereotypioiden jatkumiseen ja sukupuolittuneiden algoritmien kehittymiseen; katsoo, että naisten digitaalisten taitojen koko potentiaalin hyödyntäminen voi edistää merkittävästi Euroopan taloutta erityisesti siksi, että Euroopassa on noin miljoona avointa työpaikkaa digitaalialan asiantuntijoille, että 70 prosenttia yrityksistä viivyttää investointeja, koska ne eivät pysty löytämään oikeanlaisia digitaalisia taitoja omaavia ihmisiä3, ja että joissakin työkategorioissa yli 90 prosenttia työpaikoista edellyttää tietyntyyppisiä digitaalisia taitoja4;
	_____________________
	3 Komission 17. kesäkuuta 2020 antama kertomus väestörakenteen muutoksen vaikutuksista.
	4 Komission 1. heinäkuuta 2020 antama tiedonanto ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274).

Or. [en]

Tarkistus  4

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan D a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	D a. toteaa, että tytöt eivät edelleenkään ole kiinnostuneita tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-aineiden kolmannen asteen opinnoista, mikä johtaa sosiaalisten ja taloudellisten mahdollisuuksien menettämiseen ja estää sukupuolten eriarvoisuuden ja sukupuolten palkkaerojen mahdollisen vähentämisen; ottaa huomioon, että tytöt ovat kiinnostuneita STEM-aineista noin 11-vuotiaina mutta menettävät kiinnostuksensa 15-vuotiaina; ottaa huomioon, että 73 prosenttia 15–16-vuotiaista pojista tuntee olevansa mukavuusalueellaan käyttäessään digitaalisia laitteita, joita he eivät tunne kovin hyvin, mutta samanikäisistä tytöistä vain 63 prosenttia tuntee samoin;

Or. [en]

Tarkistus  5

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan D b kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	D b. ottaa huomioon, että poikien ja tyttöjen asenne STEM-aineita kohtaan ei poikkea alemman perusasteen koulutuksessa, mutta kulttuuriperusteinen väheksyminen ja naispuolisten roolimallien tuntemattomuus ja vähäinen näkyvyys vaikuttavat kielteisesti tyttöjen ja naisten itseluottamukseen ja heidän mahdollisuuksiinsa opiskella STEM-aineita sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ja työskennellä niihin liittyvillä työurilla ja digitaalialan yrittäjinä sekä johtavat naisten syrjintään ja vähäisempiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla, erityisesti tulevaisuuteen suuntautuvilla aloilla, jotka tarjoavat laadukkaampia ja paremmin palkattuja työpaikkoja;

Or. [en]

Tarkistus  6

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan E a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E a. toteaa, että naiset luottavat vähemmän digitaalisiin taitoihinsa, vaikka niitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä ja työssä, erityisesti nyt kun covid-19-pandemian vuoksi sulkutoimien aikana hyvin monien on ollut pakko käyttää internetiä voidakseen työskennellä, opiskella tai ostaa ruokaa;

Or. [en]

Tarkistus  7

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan F a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	F a. katsoo, että olisi painotettava tekijöitä, jotka motivoivat ja lisäävät tyttöjen kiinnostusta STEM-opintoihin, niihin liittyviin työuriin ja digitaalialan yrittäjyyteen, kuten naispuolisten roolimallien edistämistä, opettajamentoreita tukitehtäviin, vertaisryhmien hyväksyntää sekä luovuuden ja käytännön kokemuksen kehittämistä;

Or. [en]

Tarkistus  8

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan G a kappale (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	G a. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia, koulujen ja oppilaitosten sulkemisen aiheuttama opetuksen häiriintyminen sekä pakonalainen sosiaalinen eristyneisyys ja rajoitukset aiheuttivat yhtäältä huolta opetuksen keskeyttämisen vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin opiskelijoihin heidän sosioekonomisesti epäedullisen taustansa tai asuinpaikkansa vuoksi, kuten tyttöihin maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja väestökadosta kärsivillä alueilla, joilla on enemmän esteitä osallistua digitaaliseen opetukseen ja käyttää hyviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja infrastruktuuria, mukaan lukien internet ja laajakaistayhteydet, ja toisaalta osoittivat, että tarvitaan selkeästikin tehokasta, hyvin toimivaa ja osallistavaa digitaalista koulutusta ja lisäinvestointeja digilukutaitoon ja verkko-opetukseen ja että on tarpeen nopeuttaa tietoisuuden lisäämistä ja uuden teknologian soveltamista;

Or. [en]

Tarkistus  9

Päätöslauselmaesitys

1 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	1 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan digitaalista koulutuspolitiikkaa kehittäessään, että siinä puututaan monitasoisella ja kokonaisvaltaisella politiikalla sukupuolten väliseen digitaaliseen kuiluun, joka on EU:n talouskasvua hidastava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kysymys, ja että kaikilla opiskelijoilla on tulevien työpaikkojen edellyttämä osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla ja yhtäläiset mahdollisuudet, joiden avulla he voivat vastata globaaliin kilpailukykyyn ja digitaalitalouteen liittyviin tuleviin haasteisiin, edistämällä teknologiaa koskevaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa, jossa kunnioitetaan perusarvoja ja sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa komissiota sisällyttämään digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaansa institutionaalisen horisontaalistrategian sukupuolten epätasa-arvon torjumiseksi; kiinnittää huomiota siihen, että sukupuolten epätasa-arvoon liittyvä henkilöpääoman riittämätön hyödyntäminen vaikuttaa kielteisesti tutkimukseen ja innovointiin liittyvään liiketoimintaan ja yleiseen talouskehitykseen, minkä lisäksi sillä on haitallisia sosiaalisia seurauksia;

Or. [en]

Tarkistus  10

Päätöslauselmaesitys

2 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	2 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään laadukasta, osallistavaa ja syrjimätöntä digitaalista koulutusta, jolla varmistetaan, että digitaaliyhteiskunta kattaa kaikki ja on edellytys onnistuneelle digitaaliselle muutokselle ja sellaisen Euroopan digitaalistrategian täysimääräiselle täytäntöönpanolle, jossa ketään ei jätetä jälkeen ja joka hyödyttää kaikkia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa; korostaa, että digitaalisen koulutuksen aloittavien ja tieto- ja viestintätekniikan työmarkkinoille pääsevien nuorten tyttöjen ja naisten määrän lisääminen työllistämällä enemmän ihmisiä, joilla on laajemmat taidot ja lahjakkuudet, edistää merkittävästi osallistavan yhteiskunnan muodostamista, kestävämmän ja osallistavamman talouden rakentamista tieteellisen, digitaalisen ja teknologisen innovoinnin avulla ja sukupuolten välisen palkkakuilun umpeen kuromista; panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan sukupuolistrategiassa keskitytään sukupuolten tasa-arvoon digitaalisen muutoksen aikakaudella, etenkin päivitetyssä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa, päivitetyssä osaamisohjelmassa Euroopalle ja neuvoston suosituksessa ammatillisesta koulutuksesta; korostaa, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava kaikissa koulutusta, osaamista ja digitalisointia koskevissa EU:n politiikoissa; pitää myönteisenä komission Women in Digital Scoreboard -välinettä, jonka avulla seurataan naisten osallistumista digitaalitalouteen; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään kansallisiin opetussuunnitelmiinsa tietojenkäsittelytieteen ja toteuttamaan muutoksia, jotka tekevät digitaalisesta koulutuksesta houkuttelevaa niin tytöille kuin pojille jo varhaisesta iästä lähtien; korostaa, että digitaalinen koulutus on suunniteltava ja muokattava sellaiseksi, että pojat ja tytöt voivat tuoda esiin kiinnostuksensa ja taitonsa digitaalialalla ja että voidaan kannustaa heidän luovuuttaan ja innovointiaan; kannustaa omaksumaan yhteiskunnallisemman lähestymistavan tieto- ja viestintätekniikka- ja STEM-alojen koulutukseen, jotta voidaan korostaa näiden urien yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi järjestämällä yhteiskuntatieteiden perehdyttämiskursseja kussakin teknisessä oppiaineessa osana digitaalista koulutusta;

Or. [en]

Tarkistus  11

Päätöslauselmaesitys

5 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan uusia kanavia yhteyden saamiseksi tyttöihin ja käyttämään välineitä, joilla rohkaistaan tyttöjä ja naisia ottamaan osaa digitaalisen koulutuksen eri muotoihin; korostaa, että jatkuviin sukupuolten välisiin eroihin koulutuksessa on puututtava valistamalla opettajia ja muita kouluttajia koulutuksen kaikissa vaiheissa odotuksista ja ennakkoasenteista digitaalisia taitoja ja tieto- ja viestintätekniikan alan ammatteja kohtaan, koska naiset kohtaavat varhaisesta iästä alkaen syrjintää ja ennakkoluuloja, jotka liittyvät heidän digitaalisiin taitoihinsa ja mahdollisuuksiinsa osallistua digitaaliseen koulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikan työmarkkinoille; vaatii tehokasta rahoitusta ja strategioita, joihin sisältyy positiivista erityiskohtelua, elinikäistä oppimista ja tyttöjen aktiivista kannustamista opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa sekä STEM-aineita; korostaa, että tehokkain tapa käyttää resursseja on luoda erityinen rahoitusväline sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamiseksi; korostaa myös tarvetta investoida naisille suunnattuihin uudelleen- ja täydennyskoulutusohjelmiin, joissa on kyse digilukutaidosta ja asiaankuuluvista digitaidoista; muistuttaa, että digitaaliala muuttuu yhä nopeammin, minkä vuoksi on viisasta panna täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla luodaan naisille ja nuorille tytöille elinikäisiä oppimismahdollisuuksia;

Or. [en]

Tarkistus  12

Päätöslauselmaesitys

6 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	6 a. vaatii, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava seuraavaan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan täysimääräisesti; korostaa, että digitaalisella koulutuksella on oltava merkittävä rooli siinä, että lisätään tyttöjen ja naisten osallistumista digitaalisella aikakaudella ja erityisesti digitaalisen yrittäjyyden, tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-aineiden aloilla, ja sukupuolten välisen digitaalisen kuilun poistamisessa sekä digitaalisen osallisuuden ja digilukutaidon varmistamisessa parhaiden käytäntöjen pohjalta; huomauttaa, että sukupuolten väliset erot korkea-asteen koulutuksessa säilyvät työmarkkinoilla, sillä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) mukaan5 EU:n 20 yleisimmästä ammatista vain viisi on sukupuolijakaumaltaan tasapainoisia (40/60);
	______________
	5 https://eige.europa.eu/news/education-key-breaking-gender-stereotypes , https://eige.europa.eu/publications/study-and-work-eu-set-apart-gender-report

Or. [en]

Tarkistus  13

Päätöslauselmaesitys

11 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 a. korostaa, että mekaanisiin, teknisiin ja digitaalisiin opetusohjelmiin liittyy melko usein tiedostamaton miehinen agenda ja lähestymistapa; korostaa, että koulutus voi olla avaintekijä sukupuolistereotypioiden murtamisessa ja että nämä stereotypiat pitäisi asettaa kyseenalaisiksi luokkahuoneissa eikä niitä pitäisi vahvistaa, jotta voidaan luoda sukupuolisensitiivisiä lähestymistapoja koulutukseen ja opetukseen;

Or. [en]

Tarkistus  14

Päätöslauselmaesitys

12 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	12 a. muistuttaa, että merkittävä este naisten osallistumiselle verkossa tapahtuvaan toimintaan ja sosiaalisiin verkostoihin on verkkoväkivalta ja -häirintä, joka kohdistuu suhteettoman paljon tyttöihin ja naisiin; korostaa, että naiset ja nuoret tytöt kohtaavat myös vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja tieto- ja viestintätekniikan alalla tai digitaalisessa koulutuksessa; toteaa, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla olisi pyrittävä tarjoamaan tytöille, nuorille naisille ja miehille taitoja ja välineitä, joilla heitä autetaan reagoimaan verkkoväkivaltaan, -kiusaamiseen ja -häirintään ja havaitsemaan disinformaatiota; kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan tiukat käytännesäännöt ja menettelyt, jotka koskevat ilmoittamista asianomaisille viranomaisille kaikista häirintätapauksista; korostaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin yleissopimus olisi ratifioitava, ja sitä olisi sovellettava;

Or. [en]

Tarkistus  15

Päätöslauselmaesitys

13 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	13 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä yksityisiä toimijoita etsimään houkuttelevampia ja luovempia tapoja esitellä naisroolimalleja, joilla on menestyksekäs ura tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden alalla, ja erityisesti digi- ja teknologia-alan naisjohtajia, jotta voidaan kannustaa tyttöjä tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-aineiden opintoihin, murtaa nykyisiä stereotypioita sekä vahvistaa naisten uskoa digitaalisiin taitoihinsa; korostaa, että uudet ja kehitteillä olevat teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka sekä virtuaalinen ja laajennettu todellisuus, tarjoavat innostavia uusia mahdollisuuksia nuorille naisille ja rohkaisevat heitä osallistumaan näiden teknologioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen;

Or. [en]

Tarkistus  16

Päätöslauselmaesitys

13 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	13 b. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimia, joilla edistetään tyttöjen digitaalisia taitoja, jotta heitä voidaan kannustaa investoimaan digitaalisiin taitoihin sekä valitsemaan tieto- ja viestintätekniikan ja STEM-tieteiden urapolkuja; korostaa, että on tarpeen lisätä tietoisuutta, jotta voidaan torjua naisiin kohdistuvaa syrjintää ja ennakkoluuloja, ja on kannustettava politiikkoja, joilla edistetään osallistavan ympäristön luomista, jotta järjestelmässä voidaan säilyttää mahdollisimman suuri määrä siihen integroituneita naisia; kehottaa noudattamaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja käymään osallistavaa vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten yksityisten yritysten, kansalaisjärjestöjen, valtion instituutioiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan, kanssa, jotta tytöille voidaan tarjota digitaalisia taitoja ja inspiroivia roolimalleja, vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja varmistaa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien suojelu koulutuksen, työn ja ihmisarvoisen toimeentulon saannin osalta; kehottaa keräämään ja jakamaan jäsenvaltioiden kesken tietoa parhaista käytännöistä ja menestysmalleista, jotta varmistetaan, että opettajat ovat tietoisia digitaalisen koulutuksen sukupuolten välisestä kuilusta ja sen syistä, ja sisällyttämään tällaiset käytännöt ja suositukset kansallisiin koulutus- ja työmarkkinapolitiikkoihin sisällyttämällä kansallisiin toimintasuunnitelmiin kohdennettuja toimenpiteitä;

Or. [en]

Tarkistus  17

Päätöslauselmaesitys

14 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	14 a. tukee erilaisia yksityisiä koulutusaloitteita, joilla tuetaan tyttöjä digitaalisissa opinnoissa ja edistetään naisten osallistumista digitaalisiin ammatteihin ja digitaalitalouteen sosiaalisessa mediassa esitettävien viraalitarinoiden, naisten naisille järjestämien eurooppalaisten ammatillisten verkostojen ja teknologiayritysten aloitteiden avulla; korostaa komission ”Naiset digitaalisessa ympäristössä” -työryhmän ja ”Digital4Her” -aloitteen merkitystä;

Or. [en]

Tarkistus  18

Päätöslauselmaesitys

14 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	14 b. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon vammaisten naisten ja tyttöjen sekä syrjäisimpien alueiden tai maaseutualueiden naisten ja tyttöjen tilanteen ja varmistamaan heidän täysimääräisen pääsynsä ja osallistumisensa digitaaliseen koulutukseen, jotta vältetään digitaalisen kuilun syveneminen;

Or. [en]

Tarkistus  19

Päätöslauselmaesitys

15 a kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	15 a. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon covid-19-pandemian leviämisriskiin liittyvät huolenaiheet ja toteuttamaan korkeimman tason terveydensuojelutoimenpiteitä opettajien ja kouluttajien osalta, priorisoimaan digitaalisia taitoja koskevia koulutusaloitteita, puuttumaan laitepulaan tarjoamalla taloudellisia ja/tai aineellisia kannustimia haavoittuvassa ja sosioekonomisesti heikossa asemassa oleville opiskelijoille, kuten maaseudun tytöille, ja mukautumaan asianmukaisesti nykytilanteeseen sekä kehittämään välineitä, jotta voidaan varmistaa digitaalisen koulutuksen täysimääräinen saatavuus ja sujuvuus; korostaa, että naiset tekevät suurimman osan palkattomasta kodinhoito- ja hoivatyöstä kotona, mikä on vain lisääntynyt covid-19-pandemian aikana, ja painottaa, että tästä syystä naiset käyttävät todennäköisemmin liian vähän aikaa digitaalisten välineiden parissa sekä digitaaliseen koulutukseen osallistumiseen; suosittelee, että tehostetaan pyrkimyksiä lisätä naisten osallistumista ja tasa-arvoa työmarkkinoilla ja koulutuksessa kannustamalla hoiva- ja kodinhoitovelvollisuuksien tasapuoliseen jakamiseen naisten ja miesten kesken sekä tukemalla sitä, että naiset ja miehet käyttävät vanhempain- ja omaishoitovapaata yhtäläisesti; kehottaa komissiota sisällyttämään digitaalista koulutusta koskevaan politiikkaansa joustavia oppimismenetelmiä, jotka on suunniteltu erityisesti naispuolisille hoivatyöntekijöille ja muille, jotka eivät voi osallistua luokkaopetukseen mutta jotka voivat opiskella etänä;

Or. [en]

Tarkistus  20

Päätöslauselmaesitys

15 b kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	15 b. pyytää keräämään monipuolisia tasa-arvotilastoja, jotta voidaan arvioida politiikan tuloksia, ja keräämään sukupuolen ja iän mukaan eriteltyä dataa, jotta saadaan parempi käsitys sukupuolten välisestä digitaalisesta kuilusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä päätöstä, että EIGEn vuoden 2020 tasa-arvoindeksissä keskitytään työhön digitaalisessa maailmassa;

Or. [en]

Tarkistus  21

Päätöslauselmaesitys

15 c kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	15 c. toteaa, että jäsenvaltioilla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että julkista opetusta tarjotaan tavoilla, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa, tarjoavat vaaditut digitaaliset taidot kaikille ja torjuvat tyttöjen ja poikien sukupuolistereotypioita erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla;

Or. [en]

Tarkistus  22

Päätöslauselmaesitys

15 d kohta (uusi)

Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	15 d. korostaa, että sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen on oltava osa kaikkea politiikkaa, myös digitaalista koulutusta koskevaa politiikkaa;

Or. [en]

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	24.2.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Asim Ademov, Andrea Bocskor, Ilana Cicurel, Gilbert Collard, Gianantonio Da Re, Laurence Farreng, Tomasz Frankowski, Romeo Franz, Alexis Georgoulis, Hannes Heide, Irena Joveva, Petra Kammerevert, Niyazi Kizilyürek, Predrag Fred Matić, Dace Melbārde, Victor Negrescu, Peter Pollák, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Monica Semedo, Andrey Slabakov, Massimiliano Smeriglio, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Theodoros Zagorakis, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marcel Kolaja
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (209 art. 7 kohta)	Ryszard Antoni Legutko

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

26	+
ECR	Dace Melbārde
ID	Gilbert Collard, Gianantonio Da Re
PPE	Asim Ademov, Andrea Bocskor, Tomasz Frankowski, Peter Pollák, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Theodoros Zagorakis, Milan Zver
Renew	Ilana Cicurel, Laurence Farreng, Irena Joveva, Monica Semedo
S&D	Hannes Heide, Petra Kammerevert, Predrag Fred Matić, Victor Negrescu, Marcos Ros Sempere, Domènec Ruiz Devesa, Massimiliano Smeriglio
The Left	Alexis Georgoulis, Niyazi Kizilyürek
Verts/ALE	Romeo Franz, Marcel Kolaja

 

0	-

 

2	0
ECR	Ryszard Antoni Legutko, Andrey Slabakov

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
• [2] EUVL C 388, 13.11.2020, s. 2.
• [3] EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8.
• [4] EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135.
• [5] EUVL C 202 I, 16.6.2020, s. 1.
• [6] EUVL C 193, 9.6.2020, s. 11.
• [7] EUVL C 389, 18.11.2019, s. 12.
• [8] EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.
• [9] EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.
• [10] EUVL C 212, 14.6.2016, s. 5.
• [11] EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
• [12] EUVL C 172, 27.5.2015, s. 17.
• [13] EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
• [14] https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/ict-work-digital-skills-workplace https://futureskills.pearson.com/research/assets/pdfs/technical-report.pdf
• [15] Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2020, Euroopan komissio
• [16] DESI-raportti 2020
• [17] Euroopan komissio, ”Women in Digital Scoreboard ”, 2019
• [18] Komission tiedonanto 5. maaliskuuta 2020 ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)152 final)
• [19] https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/how-families-handled-emergency-remote-schooling-during-covid-19-lockdowspring-2020
• [20] Digitaalinen vanhemmuus kuvaa vanhempien toimia ja käytäntöjä, joilla pyritään ymmärtämään, tukemaan ja sääntelemään lasten toimintaa digitaalisessa ympäristössä ja auttamaan heitä erityisesti käyttämään internetiä turvallisesti.
• [21] UNESCO toimittaa ajantasaiset luvut osoitteessa https://en.unesco.org/covid19/educationresponse
• [22] Romanian arviointi- ja strategiainstituutti on tehnyt tutkimuksen koulutuksesta hätätilanteen aikana – https://cdn.edupedu.ro/wp-content/uploads/2020/05/ires_accesul-elevilor-din-romania-la-educatie-online_studiu-national_aprilie-2020.pdf
• [23] ”School closures, government responses and learning inequality during the world during Covid-19”, Brookings Institution, 14.4.2020 – https://www.brookings.edu/research/school-closures-government-responses-and-learning-inequality-around-the-world-during-covid-19/
• [24] ‘Covid-19 and Social Mobility: Impact Brief - School Shutdown’, 20 April 2020 - https://www.suttontrust.com/wp-content/uploads/2020/04/COVID-19-Impact-Brief-School-Shutdown.pdf.
• [25]  ”Adult learners in a digital world”, EPRS, lokakuu 2019 – https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_BRI(2019)640141 – ja ”The 2018 International Computer and Information Literacy Study”, Euroopan komissio.
• [26] https://cultnet.in.ep.europa.eu/home/welcome/work-in-progress/draft-reports.html.
• [27] 2018/2090(INI): Koulutus digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset – https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-8-2018-0400_FI.html
• [28] Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi, 2020 – EU-27:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan arvot.
• [29] UNESCOn työasiakirja koulutuspolitiikasta ”Managing tomorrow’s digital skills – what conclusions can we draw from international comparative indicators?”, s. 17.
• [30] Euroopan komissio, Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi 2020.
• [31] Maailman talousfoorumi, ”The future of jobs”, syyskuu 2018.
• [32] Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus, tekninen selvitys ”The likely impact of COVID-19 on education: Reflections based on the existing literature and recent international datasets”, 2020.
• [33] Ehdotus neuvoston suositukseksi 1. heinäkuuta 2020 (COM(2020)0275).