MIETINTÖ vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka I – Euroopan parlamentti

18.3.2021 - (2020/2141(DEC))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Petri Sarvamaa

1. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2020/2141(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019[1],

– ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2019 (COM(2020)0288 – C9-0221/2020)[2],

– ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2019, pääluokka I – Euroopan parlamentti[3],

– ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2019,

– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2019 sekä toimielinten vastaukset[4],

– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2019 koskevan lausuman[5] tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan,

– ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[6] ja erityisesti sen 260, 261 ja 262 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä 10. joulukuuta 2018 tehdyn puhemiehistön päätöksen ja erityisesti sen 34 artiklan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2021),

A. ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 24. kesäkuuta 2020 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2019;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 17. kesäkuuta 2020 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat oli käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen sisältyneessä varainhoitovuoden 2019 hallinto- ja muita menoja koskevassa erillisessä arvioinnissa todettiin, ettei se ollut havainnut vakavia puutteita tarkastelluissa asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 edellytetyissä toimielinten ja elinten vuotuisissa toimintakertomuksissa;

D. ottaa huomioon, että asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 262 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

1. myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019;

2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

 

 

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(2020/2141(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2021),

A. panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

B. ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 192 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen (jäljempänä ’vastuuviranomainen’) johtajan ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C. katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on aina varaa parantaa ja että valvontaa tarvitaan sen varmistamiseksi, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

Parlamentin talousarvio- ja varainhallinto

1. panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuodeksi 2019 oli yhteensä 1 996 978 262 euroa eli 18,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen[7] otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin kaikkien toimielinten hallintomenot vuonna 2019, ja toteaa, että kasvua vuoden 2018 talousarviosta (1 950 687 373 euroa) oli 2,4 prosenttia;

2. ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2019 yhteensä 207 521 070 euroa (193 998 910 euroa vuonna 2018) ja niistä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja oli 36 566 236 euroa (30 783 590 euroa vuonna 2018);

3. korostaa, että 67,8 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20

”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia;

4. panee merkille, että parlamentin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2019 perustui seuraaviin määriin:

a) Käytettävissä olleet määrärahat (euroa)
määrärahat 2019	1 996 978 262
erikseen esitetyt siirrot varainhoitovuodelta 2018	---
ilman eri toimenpiteitä tapahtuneet siirrot varainhoitovuodelta 2018	299 095 028
käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat vuodeksi 2019	36 566 236
käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvien määrärahojen siirrot vuodelta 2018	49 010 988
Yhteensä:	2 381 650 514
b) Määrärahojen käyttö varainhoitovuonna 2019 (euroa)
sitoumukset	2 332 411 812
suoritetut maksut	2 035 068 314
seuraavalle vuodelle ilman eri toimenpiteitä siirretyt määrärahat, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin perustuvat määrärahat mukaan luettuina	306 712 540
seuraavalle vuodelle erikseen siirretyt määrärahat	---
peruuntuneet määrärahat	38 744 124
c) Talousarviosta saatu rahoitus (euroa)
saatu vuonna 2019	207 521 070
d) Kokonaistase 31. joulukuuta 2019 (euroa)	1 685 376 397

5. toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 98,8 prosenttia eli 1 973 232 524 euroa ja peruuntumisaste oli 1,2 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; panee merkille, että maksujen kokonaismäärä oli 1 698 971 864 euroa, joten maksumäärärahojen käyttöaste oli 86,1 prosenttia;

6. korostaa, että vuonna 2019 peruuntui määrärahoja 23 745 738 euroa ja peruuntumiset koskivat pääasiassa kiinteistöihin sekä palkkoihin ja muihin etuuksiin liittyviä menoja;

7. toteaa, että varainhoitovuonna 2019 hyväksyttiin kahdeksantoista varainhoitoasetuksen 31 ja 49 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 76 028 316 euroa eli 3,8 prosenttia lopullisista määrärahoista; kiinnittää huomiota siihen, että 45,3 prosenttia siirretyistä määrärahoista liittyi parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja niillä pyrittiin pääasiassa auttamaan erityisesti Adenauer-rakennushankkeeseen liittyvien vuotuisten maksuosuuksien rahoittamista; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamista koskevan päätöksen lykkääntymisiin liittyvien siirtojen osuus oli 25 prosenttia;

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot vuoden 2019 tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

8. palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä; toteaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, palkanlisät ja eläkkeet), joiden osuus kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

9. toteaa, että tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen; panee myös merkille, että kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli kolme, joten monivuotisen rahoituskehyksen hallintomenoja koskevan otsakkeen 5 arvioitu virhetaso jäi olennaisuusrajan alapuolelle;

10. panee merkille parlamenttia koskevan erityisen havainnon, joka sisältyi tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2019; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhdessä eräälle Euroopan tason poliittiselle puolueelle suoritetussa maksussa virheitä, jotka koskivat kustannusten tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä ja joissa oli kyse erityisesti siitä, että kirjallisia sopimusasiakirjoja ja tositteita tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista ei ollut toimitettu; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin oli joutunut raportoimaan samankaltaisista puutteista poliittisiin ryhmiin ja erääseen Euroopan tason poliittiseen puolueeseen liittyvissä maksutapahtumissa vuosien 2014, 2015 ja 2016 vuosikertomuksissaan; kehottaa lisäämään tietojenvaihdon avoimuutta, jotta tällaiset puutteet eivät toistuisi tulevaisuudessa; toteaa kuitenkin, että vaikka parantamisen varaa on, viime vuosina on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä;

11. panee merkille parlamentin antaman vastauksen tilintarkastustuomioistuimen kanssa järjestetyssä kuulemismenettelyssä, jossa tarkasteltiin uudelleen ja käsiteltiin tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella esiin nostettuja yksittäisiä tapauksia; palauttaa mieliin, että vaikka parlamentin hallinto on tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaava taho maksettaessa avustuksia Euroopan tason poliittisille puolueille, se ei vastaa niiden varsinaisista menoista ja että Euroopan tason poliittiset puolueet ovat itse vastuussa toimiensa laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että parlamentti antoi Euroopan tason poliittisille puolueille kattavasti tietoa ja ohjausta aiheista, joiden osalta ongelmia havaittiin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tarkastamaan säännöllisesti Euroopan tason poliittisten puolueiden menot;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

12. toteaa, että asiasta vastaavan valiokunnan ja sisäisen tarkastajan kokouksessa 16. marraskuuta 2020 sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa ja kuvasi tarkastuslausumaa koskevia tarkastuksia, jotka hän oli suorittanut ja joista hän oli raportoinut ja jotka kattoivat vuonna 2019 seuraavat aiheet:

– ateriapalvelualan hankintojen ja sopimusten täytäntöönpanon tarkastus (infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto, INLO)

– vierailijaryhmiä koskeva tarkastus (viestinnän pääosasto, COMM)

– avustajakorvauksen tarkastus paikallisten avustajien osalta (varainhoidon pääosasto, FINS)

– ensimmäinen raportti tietojärjestelmien tarkastuksesta – identiteetin- ja pääsynhallinta

– Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoituksen tarkastus (FINS)

– parlamentin tietosuojakehyksen alustava tarkastelu

– sisäisen tarkastajan kertomuksiin sisältyvien keskeneräisten toimien seuranta – vaiheet 1 ja 2, 2019;

13. pitää myönteisinä ja tukee seuraavia toimia, joista sisäinen tarkastaja on sopinut tai joista sovitaan parhaillaan asiasta vastaavien pääosastojen kanssa tarkastustoimeksiantojen perusteella:

– ateriapalvelualan hankintojen ja sopimusten täytäntöönpanon tarkastus (INLO): sisäisen tarkastuksen tavoitteiden saavuttaminen erityisesti sallimalla hankintojen pidemmät määräajat, jotka ovat oikeassa suhteessa eritelmien monimutkaisuuteen; selkeämpien, merkityksellisempien ja täsmällisempien tarjouseritelmien varmistaminen; tarjousten avoimen ja asianmukaisesti dokumentoidun arvioinnin varmistaminen julkistettujen perusteiden pohjalta; erillisten käyttöoikeussopimusten validointi oikeudellisen yksikön kanssa; käyttöoikeussopimuksiin sääntöjen mukaisesti tehtävien muutosten hallinnoinnin ratkaiseva merkitys; hallinnoinnin seurannan ja sitä koskevan raportoinnin parantaminen; (parlamentti muistuttaa, että edellä mainitut toimet ovat olennaisia sen varmistamiseksi, että julkisiin hankintamenettelyihin saadaan enemmän tarjouksia ja siten lisätään kilpailua ja saadaan parempia palveluja tiettynä ajanjaksona, ja korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon ympäristökestävyyttä koskevat kriteerit ja sosiaaliset tekijät)

– vierailijaryhmiä koskeva tarkastus: varmuuden lisääminen maksujen sääntöjenmukaisuudesta ja maksuosuuksia koskevien sääntöjen noudattamisen tehokkuudesta, mukaan lukien tukikelpoisten menojen ja tukikelpoisuuskauden parempi määrittely; kulujen korvaamisen ennakko- ja jälkitarkastusten asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen; vierailijaryhmien kustannusten korvaamista koskevien sääntöjen täydellisen noudattamisen varmistaminen; toimenpiteet, joilla varmistetaan vierailijaryhmien ohjelman toteutuminen kokonaisuudessaan

– ensimmäinen raportti tietojärjestelmien tarkastuksesta – identiteetin- ja pääsynhallinta: UNIX/LINUX-infrastruktuurin pääkäyttäjien etuoikeutettujen käyttöoikeuksien myöntämisen vähentäminen ehdottomaan minimiin; otokseen poimittujen kriittisten sovellusten käyttöoikeuksien valvonnan lujittaminen keskustasolla; etuoikeutettuja käyttäjätilejä koskevien turvallisuusmenettelyjen vahvistaminen käyttöoikeuksien valvontaa koskevien sääntöjen määrittelemiseksi

– avustajakorvausta koskeva tarkastus (FINS): keskittyminen paikallisten avustajien kustannusten korvaamismenettelyjä koskevien sääntöjen noudattamiseen ja niiden moitteettomaan varainhoitoon, etenkin toimintamahdollisuudet maksunvälittäjien ammatillisten ja sopimusvelvoitteiden alalla sekä niiden tilien vuotuinen tasaaminen

– Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoituksen tarkastuksen (FINS) ensimmäinen vaihe: keskittyminen Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteröintiprosessiin ja niiden tukikelpoisuuden valvontaan, vastuuviranomaisen ja parlamentin tulojen ja menojen hyväksyjän toiminnalliseen yhteistyöhön ja keskeisen lainsäädännön täytäntöönpanon käytännön näkökohtiin

– vuoden 2020 sisäisessä tarkastusohjelmassa hyväksyttävän parlamentin tietosuojakehyksen alustava tarkastelu: keskittyminen sen varmistamiseen, että parlamentin tietosuojakehys on asetuksen 2018/1725[8] mukainen, sellaisen kestävän hallintorakenteen varmistamiseen, joka antaa varmuuden henkilötietojen käsittelyä koskevien velvoitteiden noudattamisesta, sekä toimenpiteisiin kyseisten tietojen turvaamiseksi ja luotettavaan ja johdonmukaiseen raportointiin henkilötietojen käsittelystä toimielimessä;

14. panee merkille, että vuoden 2019 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 36 tointa 93 keskeneräisestä toimesta; panee huolestuneena merkille, että näiden validoitujen toimien lisäksi tarkastuskertomusten perusteella keskeneräisiä toimia oli kaikkiaan 124, mukaan lukien toimet, joiden täytäntöönpanon määräaika on myöhemmin, ja että kaikista näistä toimista 62 toimella puututaan merkittävään riskiin; odottaa eri pääosastoilta toimia sen varmistamiseksi, että myöhässä olevat toimet saatetaan päätökseen ja että sovitut toimet pannaan täytäntöön vahvistettujen määräaikojen puitteissa; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle talousarvion valvontavaliokunnassa loka- ja marraskuussa 2021 järjestettävissä kuulemisissa jäljellä olevien toimien päättämisestä;

Vuoden 2018 vastuuvapauspäätöslauselman seuranta

15. panee merkille parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2018 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 21. syyskuuta 2020 annetut kirjalliset vastaukset sekä pääsihteerin esityksen, jossa käsiteltiin useita vuotta 2018 koskevassa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmassa esitettyjä kysymyksiä ja pyyntöjä, sekä niiden johdosta käydyn keskustelun jäsenten kanssa;

16. pitää valitettavana, että joidenkin vuoden 2018 vastuuvapautta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa annettujen suositusten johdosta ei ole toteutettu kaikkia tarpeellisia toimia eikä vastuuvapautta koskevassa seuranta-asiakirjassa esitetä tälle minkäänlaisia perusteluja; korostaa, että pääsihteerin olisi keskusteltava säännöllisesti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa parlamentin talousarvioon ja sen toteutukseen liittyvistä seikoista; katsoo, että näitä keskusteluja olisi käytävä ympäri vuoden eikä ainoastaan vastuuvapausmenettelyn aikana;

17. panee merkille toimet, jotka on toteutettu parlamentin päiväkodin palveluntarjoajan vaihtamisen helpottamiseksi; kehottaa asiaankuuluvia yksiköitä seuraamaan jatkuvasti uuden tiimin toimintaa, jotta voidaan varmistaa, että palvelujen taso pysyy tyydyttävänä, sekä muun muassa huolehtimaan siitä, että hoitohenkilökunnan määrä on riittävä suhteessa lasten määrään;

18. pitää valitettavana, ettei vapaaehtoisen eläkerahaston osalta ole toteutettu lisätoimia sen johdosta, että joukko eläkerahaston jäseniä on riitauttanut 10. joulukuuta 2018 tehdyn puhemiehistön päätöksen unionin tuomioistuimessa; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle välittömästi tuomioistuimen tuomiosta;

19. pitää myönteisenä sitä, että käteismaksujen käyttö on vähentynyt huomattavasti ja että jäsenet ovat käyttäneet tarkistettujen sääntöjen tarjoamaa mahdollisuutta antaa taloudellinen vastuu virallisesta kutsusta tehtävistä vierailuista ammattilaisille eli maksunvälittäjille tai matkatoimistoille valtuutettujen avustajien sijaan; panee kuitenkin huolestuneena merkille, ettei pääsihteeri ole vielä antanut arviota uusista säännöistä, ja kehottaa laatimaan tällaisen arvioinnin; tähdentää, että tällaista arviointia valmisteltaessa olisi kuultava sisäistä tarkastajaa nykyisistä menettelyistä;

20. pitää valitettavana, ettei sukupuolten edustus puhemiehistön henkilöstössä ole tasapuolinen; panee kuitenkin merkille myönteisen kehityssuunnan tässä asiassa sekä uudet tavoitteet; toteaa, että asiaa on syytä seurata jatkuvasti;

21. palauttaa mieliin vuoden 2018 vastuuvapauspäätöslauselman, jossa puhemiehistöä pyydettiin lisäämään parlamentin hallinnossa työskentelevien vammaisten henkilöiden määrää;

22. kehottaa jälleen pääsihteeriä korostamaan todellisen maantieteellisen tasapainon tarvetta siten, että kaikista jäsenvaltiosta on oikeasuhteinen edustus kaikilla henkilöstön tasoilla, myös ylimmässä johdossa; panee merkille parlamentin kohtaamat vaikeudet saada palvelukseen joidenkin kansalaisuuksien edustajia; pitää tärkeänä lisätä kaikissa jäsenvaltioissa parlamentin houkuttavuutta työnantajana;

23. suhtautuu myönteisesti pääsihteerin muistioon vammaisuuden huomioon ottamisesta Euroopan parlamentin hallinnossa, korostaa, että muistion kymmentä sitoumusta on edelleen noudatettava nykyisellä vaalikaudella digitaalisen ja fyysisen esteettömyyden osalta, ja pyytää tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistymisestä;

24. palauttaa mieliin, että työjärjestyksen 11 artiklassa asetetaan esittelijöille ja valmistelijoille, varjoesittelijöille ja -valmistelijoille sekä valiokuntien puheenjohtajille velvoite julkistaa tiedot mietintöjensä yhteydessä edunvalvojien kanssa järjestetyistä tapaamisista; panee tyytyväisenä merkille, että uuden vaalikauden alusta lähtien parlamentin verkkosivustolla on ollut tarvittava infrastruktuuri, jotta jäsenet voivat julkistaa edunvalvojien kanssa suunnitellut tapaamiset, ja näin voidaan lisätä avoimuutta; panee merkille, että 1. joulukuuta 2020 mennessä 324 nykyisistä 705 jäsenestä oli julkistanut parlamentin verkkosivustolla vähintään yhden tapaamisen edunvalvojan tai edunvalvojien kanssa; kannustaa kuitenkin parantamaan entisestään välineen saatavuutta ja käytettävyyttä myös ilmoittamalla esittelijöille, valmistelijoille, varjoesittelijöille ja -valmistelijoille ja valiokuntien puheenjohtajille velvollisuudesta julkistaa tällaiset tiedot, jotta väline voi täyttää tehtävänsä tehdä parlamentista avoimempi ja lisätä sen vastuuvelvollisuutta kansalaisiin nähden;

25. toistaa, että parlamentin puhemies on kehottanut parlamentin yksiköitä tekemään välineeseen muutoksia parantaakseen sen käyttäjäystävällisyyttä, ennen kaikkea liittämällä se avoimuusrekisteriin ja lainsäädäntövahtiin; kehottaa parlamenttia toteuttamaan nämä muutokset viipymättä;

Yleinen tausta

26. panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten keskustelun, jossa käsiteltiin parlamentille vuoden 2019 osalta myönnettävää vastuuvapautta ja joka järjestettiin 16. marraskuuta 2020 sisäisen tarkastajan ja vastuuviranomaisen johtajan läsnä ollessa;

27. huomauttaa, että toukokuussa 2019 järjestettyjen EU-vaalien vuoksi vuosi 2019 jakautui parlamentin kannalta kahteen osaan, joista ensimmäisen aikana keskityttiin lainsäädännön hyväksymiseen ja toisen aikana uuden vaalikauden käynnistämiseen;

28. toteaa, että parlamentin yhdeksännelle vaalikaudelle valituista jäsenistä 61 prosenttia oli uusia, mikä on huomattava lisäys verrattuna aiempiin vaalikausiin ja ennakoituun 50 prosenttiin, jonka pohjalta vuoden 2019 talousarvio oli vahvistettu;

29. palauttaa mieliin, että Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen päivämäärää lykättiin vuonna 2019 kolmesti, millä oli huomattava vaikutus parlamentin vuoden 2019 talousarvioon; huomauttaa, että brittiläisten jäsenten ja heidän avustajiensa edustajanpalkkioita, palkkoja ja niiden lisiä maksettiin alun perin kaavailtua pidempään, minkä vuoksi parlamentin talousarviossa tarvittavien siirtojen määrä ja niiden kokonaiskustannukset kasvoivat huomattavasti; on tyytyväinen siihen, että henkilöstöasioiden pääosasto hallinnoi brittiläisten jäsenten avustajien työsopimuksia joustavasti;

30. panee tyytyväisenä merkille valtuutettujen avustajien palvelupisteen vakiinnuttamisen keskitetyksi asiointipisteeksi, joka huolehtii alusta loppuun valtuutettujen avustajien palvelukseenotosta, ja henkilöstöasioiden pääosaston roolin helpotettaessa uusien jäsenten ja valtuutettujen avustajien perehdytystä ja integroitumista vaalien jälkeen; toteaa tyytyväisenä, että henkilöstöasioiden pääosaston vaaleja käsittelevä työryhmä hoiti vuonna 2019 onnistuneesti vaalikauden vaihtumisen varmistamalla, että yhdeksännen vaalikauden ensimmäistä istuntojaksoa varten oli tehty 1 292 valtuutetun avustajan palvelukseenottosopimukset (eli 93 prosentille jäsenistä) ja 2 017 sopimusta tehtiin vuoden loppuun mennessä;

31. pitää valitettavana, että jäsenillä oli vaalikauden alussa pääosaston lisääntyneen toiminnan vuoksi vaikeuksia ottaa palvelukseensa avustajia nopeasti; kehottaa vahvistamaan valtuutettujen avustajien palvelukseenotosta vastaavia tiimejä parlamentin hallinnossa aina uuden vaalikauden alussa tarvittavan pitkäksi ajaksi, jotta jäsenet voivat ottaa palvelukseen avustajansa ja antaa heille kattavaa koulutusta etukäteen siihen asti, että suuresta työtaakasta on suoriuduttu;

32. antaa tunnustusta jäsenten harjoittelijoiden henkilöstöhallintoon liittyvien uusien tehtävien ottamisesta hoidettavaksi jäsenten harjoittelijoiden palvelukseenottoa koskevien puitteiden vahvistamisesta 2. heinäkuuta 2019 tehdyn puhemiehistön päätöksen mukaisesti;

33. panee tyytyväisenä merkille, että jäsenten uudet työtilat saatiin onnistuneesti valmiiksi sekä Brysselissä että Strasbourgissa vuonna 2019; on ilahtunut siitä, että kaikkien jäsenten työhuoneiden kunnostustyöt Brysselissä (yksi henkilökohtainen työhuone jäsentä kohti ja kaksi henkilöstön työhuonetta) ja Strasbourgissa (yksi henkilökohtainen työhuone jäsentä kohti ja yksi henkilöstön työhuone) toteutettiin ennätysajassa ja ne valmistuivat etuajassa ja urakkaan osoitettujen määrärahojen rajoissa ja että uusien kalusteiden ja laitteiden, myös integroitujen tietoteknisten ratkaisujen asennuskustannukset olivat alun perin ennakoitua alhaisemmat; panee merkille, että toimistotilojen jakamista jäsenille ja poliittisille ryhmille koskeva tarkistettu suunnitelma perustui käytettävissä olevan toimistotilan tehokkaimpaan käyttöön; pitää valitettavana, että tämän periaatteen vuoksi joidenkin poliittisten ryhmien jäsenet on sijoitettu hajautetusti eri rakennuksiin ja kerroksiin ilman loogista yhteyttä toisiinsa, mikä rikkoo poliittisten ryhmien yhtenäisyyden; pitää myös valitettavana, että työhuoneiden jakaminen poliittisille ryhmille on johtanut siihen, että joitakuita on siirretty kauempana oleviin rakennuksiin, joilla ei ole yhteyttä parlamentin keskeisiin toimintoihin, mikä rakenteellisesti erottaa henkilöstön jäsenistä; toteaa, että Trèves 1 -rakennuksen palvelut ovat puutteelliset ja että ensisijaisesti olisi löydettävä ratkaisuja sen liittämiseksi keskeisiin rakennuksiin;

34. toteaa, että etätyö- ja videokokousjärjestelyt sekä etä-äänestykset ovat nyt osa parlamentin jäsenten työjärjestelyjä; kehottaa puhemiehistöä selvittämään keinoja ja kustannuksia näiden järjestelyjen helpottamisen jatkamiseksi kaikkien jäsenten osalta, jotka haluavat käyttää niitä, ja kehottaa tutkimaan järjestelyjen käyttöä myös tulevaisuudessa, jotta jäsenet voisivat järjestää kokouksia sekä vaalipiireissään että kollegoidensa kanssa Brysselissä niin kutsuttujen hybridiviikkojen aikana; toteaa kuitenkin, että fyysistä läsnäoloa parlamentin tiloissa ei voida täysin korvata etätyöllä;

35. pitää valitettavana, ettei käytössä ole järjestelmää, jolla varmistettaisiin, että jäsenet, jotka ovat väliaikaisesti poissa perustellusta syystä, kuten äitiys- tai vanhempainvapaalla, pitkäaikaisella sairauslomalla tai omaishoitovapaalla, voivat jatkaa ydintehtäviään ja ennen kaikkea käyttää puheenvuoroja keskusteluissa ja äänestää; kehottaa puhemiehistöä tutkimaan mahdollisuuksia helpottaa etäosallistumisen jatkamista ja järjestää sijainen sekä nais- että miespuolisille jäsenille vanhempainvapaan aikana ja edellä mainituissa tapauksissa;

36.  toteaa, että jäsenille sekä unionin virkamiehille ja muulle henkilöstölle olisi myönnettävä Euroopan unionin kulkulupa 17. joulukuuta 2013 annetussa asetuksessa (EU) N:o 1417/2013[9] vahvistettujen edellytysten mukaisesti; muistuttaa, että työjärjestyksen 5 artiklan 3 kohdassa määrätään, että kaikilla jäsenillä on oikeus pyytää unionin kulkulupaa ”joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella ja muissa maissa, jotka tunnustavat sen päteväksi matkustusasiakirjaksi”, koska jäsenvaltioiden viranomaisten on tunnustettava kulkulupa päteväksi matkustusasiakirjaksi; pitää valitettavana joidenkin jäsenten ilmoituksia, joiden mukaan kulkulupaa ei joissakin jäsenvaltioissa täysin tunnusteta matkustusasiakirjaksi; pyytää parlamenttia tutkimaan näitä tilanteita ja tekemään yhteistyötä asiasta vastaavien viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, ettei jäsenten vapaata liikkuvuutta estetä tai rajoiteta, kun he matkustavat parlamentin kokouksiin tai palaavat niistä;

Viestintä ja vaalit

37. kannattaa tapaa, jolla parlamentti lisäsi EU-vaalien näkyvyyttä luomalla tiedotusvälineiden, kumppaneiden ja omissa verkostoissaan mielipidevaikuttajina toimivien vapaaehtoisten laajan verkoston ja aktivoimalla sitä ja tekemällä sen kanssa yhteistyötä; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että joissakin maissa vuoden 2019 EU-vaalien äänestysprosentti jäi liian alhaiseksi; katsoo, että kampanjan, jolla tuodaan esiin EU-vaaleja ja parlamentin roolia lainsäädäntöprosessissa, olisi oltava jatkuva ja siinä olisi keskityttävä erityisesti näihin maihin;

38. pitää myönteisenä, että yli 50 prosenttia unionin äänioikeutetuista kansalaisista osallistui vaaleihin, ja panee tyytyväisenä merkille, että äänestysvilkkaus nousi ensimmäisen kerran sitten vuoden 1979 ensimmäisten välittömien vaalien; pitää kuitenkin valitettavana, että komission puheenjohtajan nimittämistä koskevaa kärkiehdokasjärjestelmää ei noudatettu toisin kuin vuoden 2014 vaalien jälkeen; toteaa järjestelmän lisäävän avoimuutta ja komission vastuuvelvollisuutta suhteessa parlamenttiin; panee merkille, että komission puheenjohtaja myöntää poliittisissa suuntaviivoissa, että tällä osa-alueella tarvitaan parannuksia; korostaa, että kuten suuntaviivoissa todetaan, on tarpeen tarkastella uudelleen tapaa, jolla toimielinten johtajat nimitetään ja valitaan;

39. korostaa tarvetta tehdä EU-vaaliprosessista esteettömämpi vammaisten henkilöiden kannalta;

40. toteaa, että EU-vaalit oli järjestettävä myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että parlamentti ulotti viestintäkampanjansa koskemaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa;

41. muistuttaa, että vuonna 2019 viestinnän pääosastossa oli 813 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 5,3:a prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

42. katsoo, että parlamentin poliittisesta luonteesta ja sen jäsenten tekemästä työstä tiedottaminen unionin kansalaisille on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin; kannustaa parlamenttia ja sen viestinnän pääosastoa lisäämään kaikin tavoin tiedotusvälineiden, sidosryhmien ja suuren yleisön tietoisuutta parlamentista sekä sen toimivaltuuksista, päätöksistä ja toiminnasta; pyytää viestinnän pääosastoa jatkamaan toimiaan, joilla parlamentin verkkosivustosta pyritään tekemään helpommin saavutettava, intuitiivisempi, johdonmukaisempi ja käyttäjäystävällisempi, sillä tämä on tärkeää lähennettäessä toimielintä kansalaisiin;

43. panee merkille, että parlamentin puhemiehistö antoi viestinnän pääosaston tehtäväksi lisätä koko unionissa kansalaisten tietoisuutta tulevista vaaleista, jotta voitiin lisätä demokraatista osallistumista; panee tyytyväisenä merkille parlamentin vuoden 2019 vaali- ja tiedotuskampanjan osuuden siinä, että äänestysaktiivisuus oli korkein 20 vuoteen; ilmaisee tukensa vuoden 2019 EU-vaaleja koskevalle parlamentin innovatiiviselle viestintästrategialle, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vaaleista ja kannustaa ihmisiä äänestämään; panee merkille, että strategia perustui suhteiden vahvistamiseen ja lujittamiseen tiedotusvälineiden kanssa ja vankan kumppaniverkoston kehittämiseen; pitää erittäin tärkeänä, että parlamentti on jatkuvasti yhteydessä unionin kansalaisiin eri viestintäkanavien kautta, ei ainoastaan vaalivuonna vaan koko vaalikauden ajan; korostaa, että on tärkeää luoda synergioita olemassa olevien kanavien kanssa ja tehostaa yhteistyötä Euroopan parlamentin yhteystoimistojen kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet ja käytetään veronmaksajien varoja tehokkaasti;

44. on erittäin huolestunut verkkosivustosta ”EP Today”, joka käyttää harhaanjohtavalla tavalla parlamentin nimeä ja unionin symboleita; panee huolestuneena merkille, että EUvsDisinfo sai selville, että 99 prosenttia ”EP Today” -sivustolla ilmestyneistä artikkeleista oli tosiasiassa hankittu muilta verkkosivustoilta kuten ”Voice of America” tai ”Russia Today”; pitää hälyttävänä, että EU DisinfoLab -järjestön jatkotutkimuksissa havaittiin valtava 15 vuoden mittainen unioniin kohdistuva vaikutusoperaatio, jota toteutettiin menestyksekkäästi yli 750 tekaistun paikallisen tiedotusvälineen ja yli kymmenen ”zombikansalaisjärjestön” avulla; on huolestunut siitä, että operaatio onnistui tavoittamaan parlamentin jäseniä ja että jäseniä osallistui siihen ennen sen tunnistamista ja tutkimista; kehottaa parlamentin viestinnän pääosastoa koordinoimaan Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission kanssa toimia asiaan puuttumiseksi;

45. toteaa, että ennen vaaleja ja niiden aikana kaikki asiaan liittyvät parlamentin sidosryhmät pidettiin ajan tasalla disinformaatiosta ja parlamenttiin kohdistuvista uhkista, joiden takana oli yhtenäisyyttä ja eurooppalaista demokratiaa heikentämään pyrkiviä yhteisöjä ja toimijoita; kehottaa parlamenttia ryhtymään päättäväisiin toimiin disinformaation torjumiseksi säännöllisen tiedottamisen ja varoitusten avulla ja järjestämään asianmukaista koulutus- ja tiedotustoimintaa jäsenille, henkilöstölle ja vierailijoille; kehottaa parlamenttia lujittamaan edelleen ulkoista viestintää toiminnastaan;

46. palauttaa hajautetun vaalikampanjan yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin yhteystoimistojen roolin, kun ne tehostivat yhteydenpitoa kansalaisten ja tiedotusvälineiden kanssa kasvatettujen lehdistötiimien avulla ja solmivat kumppanuuksia sidosryhmien ja mielipidevaikuttajien kanssa, jotta voitiin saavuttaa uusia kohderyhmiä, etenkin nuori sukupolvi; kehottaa jatkamaan yhteystoimistojen aktiivista roolia jäsenvaltioissa koko vaalikauden ajan;

47. ilmaisee huolensa Euroopan tietosuojavaltuutetun tutkimuksesta, joka koskee sitä, että parlamentti käytti Yhdysvaltoihin sijoittautuneen, poliittiseen kampanjointiin erikoistuneen yrityksen palveluja henkilötietojen käsittelyssä osana vuoden 2019 EU-vaaleihin liittyvää toimintaansa; huomauttaa, että tutkimus parlamentin käyttämistä NationBuilder-yrityksen palveluista johti siihen, että tietosuojavaltuutettu antoi ensimmäisen kerran unionin toimielimelle huomautuksen asetuksen (EU) 2018/1725 29 artiklan rikkomisen vuoksi, ja toteaa, että se koski NationBuilderin alihankkijoina käyttämien tietojen käsittelijöiden valintaa ja hyväksymistä; toteaa lisäksi, että tietosuojavaltuutettu antoi myöhemmin toisen huomautuksen, kun parlamentti ei julkistanut tälläkertaaäänestän.eu-verkkosivustoa koskevia vaatimusten mukaisia tietosuojakäytäntöjä tietosuojavaltuutetun asettamassa määräajassa; panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti toimi molemmissa tapauksissa tietosuojavaltuutetun suositusten mukaisesti; yhtyy tietosuojavaltuutetun lausuntoihin verkossa tapahtuvan manipuloinnin aiheuttamasta uhasta ja siitä, että erityisesti digiaikana vahvat tietosuojasäännöt ovat olennaisen tärkeitä demokratian kannalta;

48. panee merkille, että vuoden 2019 menoerät jakautuivat seuraavasti:

Menoerä	Menot vuonna 2019
Henkilöstökustannukset	24 293 036 euroa
Kiinteistökustannukset	11 051 311 euroa
Turvallisuuskustannukset	1 586 598 euroa
Viestintäkustannukset	11 906 438 euroa
Yhteensä	49 137 382 euroa

 

49. toteaa, että kokouksessaan 11. helmikuuta 2019 puhemiehistö vahvisti parlamentin Lontoon-toimiston toiminnan jatkumisen; panee merkille, että puhemiehistö vahvisti 5. lokakuuta 2020 Edinburghin paikallistoimiston sulkemisen vuoden 2020 lopussa; toteaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivalla parlamentin yhteystoimistolla ja Euroopan unionin edustustolla on edelleen parlamentin kannalta ratkaiseva rooli, sillä ne tarjoavat palveluja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan matkustavien valtuuskuntien jäsenille ja niiden avulla voidaan pitää edelleen yhteyttä maan kansalaisiin, kansalaisyhteiskuntaan, hallitukseen, parlamentaarisiin toimijoihin ja tiedotusvälineisiin; kehottaa tässä yhteydessä koordinoimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan yhteystoimiston työtä Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi; pitää siksi valitettavana, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus kieltäytyi tunnustamasta Euroopan unionin Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettilään täyttä diplomaattista asemaa; kehottaa puhemiehistöä ja ulkosuhdehallintoa löytämään Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten kanssa käytännön ratkaisun diplomaattisen aseman myöntämiseksi Lontoon yhteystoimistossa työskentelevälle parlamentin henkilöstölle;

50. korostaa, että kaikkien uusien päätösten, jotka koskevat parlamentin tukea Euroopan unionin ASEANin edustustolle (Jakarta), Euroopan unionin Afrikan unionin edustustolle (Addis Abeba) ja Euroopan unionin YK-edustustolle (New York), on perustuttava perusteelliseen kustannus-hyötyanalyysiin; ottaa huomioon, että pääsihteeri aikoo ottaa käyttöön mitattavissa olevia indikaattoreita vuotuisen tuloksellisuuden arvioimiseksi parlamentin strategisen suunnittelu-, seuranta- ja raportointisyklin yhteydessä;

51. korostaa, että parlamentin keskustelukulttuuria on elvytettävä; suhtautuu myönteisesti päätökseen vaatia jäseniä pitämään puheenvuoronsa istuntosaliin päin olevalta puhujakorokkeelta; katsoo, että keskustelukulttuuria voidaan parantaa myös antamalla riittävästi aikaa väitteiden ja vastaväitteiden vaihtoon esimerkiksi laajentamalla sinisen kortin menettelyä;

Kutsutut vierailijaryhmät

52. pitää myönteisenä sitä, että parlamentti panostaa huomattavasti vierailijoille tarjoamiensa palvelujen laajentamiseen ja parantamiseen; antaa tunnustusta siitä, että kaikkiaan parlamentin tiloissa vieraili vuonna 2019 kunnioitettavat 1,5 miljoonaa kävijää ja vuoteen 2018 verrattuna nuorten määrä kasvoi 26 prosentilla;

53. panee tyytyväisenä merkille, että kun vierailijaryhmien vastaanottoa koskevat uudet puhemiehistön säännöt olivat tulleet voimaan tammikuussa 2017, tehtiin koko vuoden 2019 kattanut vierailijaryhmiä koskeva tarkastus ja että joulukuussa 2019 viestinnän pääosastolle esitettiin toimintasuunnitelmat vierailijaryhmien korvauksiin sovellettavan hallinto- ja valvontakehyksen ja sääntelykehyksen tehostamiseksi; korostaa kuitenkin, että ei pitäisi unohtaa vierailijaryhmien tavoitetta, joka on kansalaisten tuominen lähemmäs parlamenttia, sen tehtäviä ja vuorovaikutusta muiden unionin toimielinten kanssa sekä unionin toimintaa ja toimintaympäristöä, johon kuuluvat isäntäkaupungit;

54. panee merkille, että taloudellisen tuen maksamista kutsutuille vierailijaryhmille koskevat tarkistetut säännöt tulivat voimaan 1. tammikuuta 2017; palauttaa mieliin, että sääntöihin sisältyvän voiton tavoittelemisen kiellon periaatteen mukaan ryhmien johtajilla on velvollisuus palauttaa kaikki käyttämättä jäänyt taloudellinen tuki, kun parlamentin yksiköt ovat varmentaneet rahoitusta koskevan ilmoituksen; haluaa suuremman varmuuden siitä, että kutsuttujen vierailijaryhmien hallinnointi on tiukasti sovellettavien sääntöjen mukaista, myös vammaisiin vierailijoihin liittyvien kustannusten korvaamismenettelyn osalta;

55. palauttaa mieliin, että parlamentin sisäinen tarkastaja käynnisti vuonna 2019 uusien sääntöjen noudattamista koskevan tarkastuksen ja että vuonna 2020 valmistuneissa havainnoissaan sisäinen tarkastaja korosti, että vierailijaryhmille maksettavaa taloudellista tukea olisi mukautettava edelleen ryhmille aiheutuviin todellisiin kustannuksiin, että ennakkotarkastuksia olisi lujitettava, kun ensimmäinen maksuosuus maksetaan, ja että nykyistä jälkitarkastusjärjestelmää olisi lujitettava; toteaa jälleen, että sisäisen tarkastajan havainnot olisi otettava huomioon arvioitaessa nykyisiä menettelyjä ja kehitettäessä tiukempia ennakkotarkastuksia, jotta vältetään mahdollisuudet kerryttää rahaa valvontamahdollisuuksien ulottumattomissa; pyytää arvioimaan edelleen jälkitarkastusten nykytasoa;

56. huomauttaa, että vammaisista henkilöistä koostuvien kutsuttujen vierailijaryhmien vastaanottamisesta voi aiheutua lisäkuluja ja se voi edellyttää suurempaa taloudellista panosta, ja suosittelee siksi puhemiehistölle, että tutkitaan mahdollisuutta lisätä määrärahoja tällaisten ryhmien kaikkien tukikelpoisten menojen kattamiseksi;

57. tukee Brysselissä sijaitsevan Parlamentariumin toimintaa ja toteaa, että vuonna 2019 siellä vieraili 307 105 kävijää, eli määrä kasvoi huomattavasti vuodesta 2018, ja tukee Euroopan historian talon toimintaa, ja toteaa, että vuonna 2019 siellä vieraili 199 256 kävijää eli 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018; panee tyytyväisenä merkille Europa Experience -keskusten menestyksen Berliinissä, Ljubljanassa, Strasbourgissa, Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tallinnassa; toteaa, että parlamentin yksiköt ovat määritelleet yhteisen työohjelman, jonka tavoitteena on saada päätökseen Europa Experience -keskusten perustaminen kaikkiin jäsenvaltioihin vuoteen 2024 mennessä;

Kiinteistöt

58. muistuttaa, että vuonna 2019 infrastruktuurin ja logistiikan pääosastossa oli 609 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 12,6:a prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

59. on tietoinen siitä, että puhemiehistö hyväksyi 11. maaliskuuta 2019 uuden lähestymistavan kiinteistömarkkinoita koskeviin tuleviin ehdotuksiin Euroopan parlamentin yhteystoimistoja ja Europa Experience -keskuksia varten useissa jäsenvaltioissa;

60. on tietoinen kiinteistöpolitiikan merkityksestä, etenkin Brysselissä vuonna 2019 käyttöön otetun Montoyer 63 -rakennuksen lopullisten asennustöiden valmistumisesta sekä Luxemburgissa toteutettavasta Adenauer-hankkeesta, jonka on määrä valmistua kesäkuun 2023 loppuun mennessä; ymmärtää, että vuonna 2019 parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi 31 miljoonan euron keräilysiirron hankkeen ennakkorahoitusta varten, jonka ulkopuolelle jäävät muun muassa hankkeen hallinnointikustannukset, rahoituskustannukset ja sertifioidut elimet; pitää rakennustöiden viivästysten aiheuttamaa kustannusten nousua valitettavana ja toteaa, että rakennusyritysten kanssa tehdyt rahoitustoimet (jotka liittyivät hankkeen viivästymiseen) ovat olleet tarpeen lisäviivästysten ja -kustannusten (5–15 prosenttia sopimusarvosta) välttämiseksi;

61. panee merkille, että puhemiehistön huhtikuussa 2018 hyväksymässä vuoden 2019 jälkeistä aikaa koskevassa uudessa kiinteistöstrategiassa keskityttiin tarpeisiin, joita ei ollut vielä otettu riittävän hyvin huomioon, kuten tilojen sopeuttaminen kokouskäytäntöjen muutoksiin (erityisesti lainsäädäntömenettelyihin liittyviin trilogikokouksiin mukautettujen kokoustilojen suunnittelu), toiminnan vieminen paikallistasolle ja lähemmäs kansalaisia perustamalla Europa Experience -keskuksia Euroopan parlamentin yhteystoimistoihin, parlamentin rakennusten turvallisuuden parantamisen ja niiden peruskorjaamisen jatkaminen ja parlamentin keskeisten rakennusten yhteenliittämistä koskevien puutteiden paikkaaminen suosimalla kiinteistöjen ostamista vuokraamiseen nähden;

62. ilmaisee huolensa niiden sisäisen tarkastajan kanssa vuonna 2018 sovittujen toimien viivästymisestä, jotka koskevat rakennusten huoltoon, kunnostamiseen ja toimintaan liittyviä huomattavia jäännösriskejä; kehottaa puhemiehistöä hyväksymään rakennusten huoltoa koskevat kattavat toimintaperiaatteet ja raportoimaan asiasta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; suhtautuu myönteisesti vähittäiseen luopumiseen ulkoistettuja huoltotoimintoja koskevista sopimuksista ja näin aikaan saataviin säästöihin;

63. panee merkille, että parlamentin suurimman kiinteistöhankkeen – Luxemburgissa sijaitsevan Konrad Adenauer -rakennuksen laajennuksen – ensimmäinen vaihe, itäsiipi, on valmistumassa; korostaa, että parlamentin henkilöstö on käyttänyt tornia syksystä 2019 lähtien ja että itäsiiven jäljelle jäävä osa otettaneen vähitellen käyttöön marraskuusta 2020 lähtien; toteaa, että rakennuksen länsisiiven rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2020 lopussa ja sen suunnitellaan valmistuvan vuoteen 2023 mennessä;

64. panee merkille parlamentin laajan infrastruktuurin, joka jakautuu seuraavasti:

 

Brysselin rakennukset	Luxemburgin rakennukset	Strasbourgin rakennukset
11 omistuksessa	2 omistuksessa	5 omistuksessa
4 vuokrattu	3 vuokrattu
659 092 m2	343 879 m2	344 283 m2
Parlamentin yhteystoimistot ja paikallistoimistot
Yhteensä	37
omistuksessa	12
vuokrattu	25
pinta-ala	28 383 m2

 

65. muistuttaa, että parlamentti käynnisti vuonna 2020 kansainvälisen arkkitehtikilpailun, jossa on kaksi vaihtoehtoa: Spaak-rakennuksen kattava, ympäristön huomioon ottava peruskorjaus tai uudelleenrakentaminen; korostaa, että peruskorjauksessa/uudelleenrakentamisessa olisi otettava huomioon johtavina kriteereinä kustannustehokkuus ja energiatehokkuus; edellyttää, että valitun ehdotuksen kustannus- ja energiatehokkuus arvioidaan yksityiskohtaisesti ja julkisesti mahdollisimman pian, sillä voittaneen arkkitehdin on laadittava vuoden 2021 aikana yhteenveto alustavasta suunnitelmasta ja se on esiteltävä parlamentin budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle; vaatii, että peruskorjauksessa/uudelleenrakentamisessa otetaan huomioon parlamentin nykyiset tarpeet, jotka on kuvattu vuoden 2019 jälkeistä aikaa koskevassa päivitetyssä kiinteistöstrategiassa; korostaa, että peruskorjauksessa/uudelleenrakentamisessa olisi otettava huomioon myös jäsenten ja henkilöstön nykyiset tarpeet, jotka liittyvät viimeaikaisiin rajoituksiin ja tarvittaviin uusiin mukautuksiin terveys- ja turvallisuusasioissa;

66. panee merkille puhemiehistön 25. marraskuuta 2019 tekemän päätöksen perustaa Europa Experience -vierailijakohde kaikkiin jäsenvaltioihin nykyisen vaalikauden loppuun (2024) mennessä sekä päätöksen nykyisen täytäntöönpanon tason; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan säännöllisesti parlamentin budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle täytäntöönpanon tilanteesta;

67. on tyytyväinen ajatukseen siitä, että parlamentti on sitoutunut toteuttamaan rakennuksissaan tarvittavat mukautukset ja peruskorjaukset, jotta voidaan luoda kaikille käyttäjille esteetön ympäristö unionin normien ja kansallisten oikeuspuitteiden mukaisesti; korostaa, että Strasbourgissa on jo käynnistetty työt vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömyyden parantamiseksi ja hankkeet jatkuvat sekä Brysselin että Strasbourgin lisäksi myös kuudessa Euroopan parlamentin yhteystoimistossa; vaatii jatkamaan tällaisia peruskorjauksia parlamentin kaikissa muissa rakennuksissa sitoutumalla direktiivin (EU) 2019/882[10] liitteessä III säädettyihin rakennetun ympäristön toiminnallisiin esteettömyysvaatimuksiin ja viittaamalla asiaankuuluviin kansainvälisiin ja unionin normeihin kyseisten vaatimusten täyttämiseksi hankintamenettelyissä, jotta vammaiset tai liikuntarajoitteiset parlamentin jäsenet, henkilöstön jäsenet ja vierailijat pääsevät rakennuksiin ja voivat käyttää tiloja yhdenvertaisesti muiden kanssa Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen velvoitteiden mukaisesti; korostaa, että saataville olisi asetettava varoja, joilla voidaan tosiasiallisesti kattaa nämä toimenpiteet/kulut;

68. ilmaisee huolensa siitä, että lämminvesikierto katkaistiin jäsenten työhuoneissa sekä Brysselissä että Strasbourgissa vuonna 2017 ja se on yhä katkaistuna; panee merkille, että päätöksen lämpimän veden jakelun keskeyttämisestä jäsenten työhuoneissa Brysselissä ja Strasbourgissa tekivät kvestorit 24. lokakuuta 2017 ja se liittyy terveysriskiin, joka johtuu haitallisen legionellabakteerin esiintymisestä rakennusten ikääntyvissä ja yhä heikkokuntoisemmissa putkistoissa; toteaa, että keskeinen haaste lämpimän veden tuotannon palauttamiselle parlamentin rakennuksissa on siinä, että koko vanhentuneen putkiston, johon kuuluu useita putkia, jotka eivät johda mihinkään, perusteellinen puhtaus edellyttäisi sen täydellistä käytöstäpoistoa ja että tällaista huomattavan laajamittaista hanketta varten vaaditaan perusteellinen toteutettavuustutkimus, jossa otetaan huomioon muuttojen, toiminnan siirtämisen, pölyn ja melun vaikutukset jäsenten lainsäädäntötyöhön; kehottaa infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa jatkamaan korvaavia toimenpiteitä;

69. toteaa, että vuonna 2019 käynnistettiin ensimmäinen tarjouskilpailu uusia pankkipalveluja koskevien sopimusten tekemiseksi ja että sen tuloksena vain yksi pankki päätti tehdä tarjouksen samasta tilasta, jossa se oli aiemmin toiminut; toteaa, että vuonna 2020 järjestettiin toinen tarjouskilpailu kahden muun pankkitoimitilan täyttämiseksi mutta tarjouksia ei saatu; pitää valitettavana, että ING:n toimipiste oli avoinna vain kuluvan vaalikauden kahden ensimmäisen kuukauden ajan, jolloin monet uudet vaaleilla valitut jäsenet ja sopimuksen tehneet valtuutetut avustajat avasivat tilejä, ja että sen jälkeen toimipiste suljettiin; panee merkille, että myös valintamyymälä on päättänyt olla jatkamatta käyttöoikeuttaan, mutta pitää myönteisenä sitä, että Spinelli-rakennuksen pohjakerroksessa on tuleva käyttöoikeus elintarvikemyymälälle; pyytää hallintoa tarkastelemaan uudelleen kaupallisten käyttöoikeussopimusten hyödyntämisen ehtoja ja tekemään niistä houkuttelevampia, jotta voidaan houkutella laadukkaita palveluntarjoajia;

70. on huolestunut Trèves 1 -rakennuksen palvelujen vähäisyydestä; kehottaa parlamenttia selvittämään ensisijaisena ratkaisuna sen varmistamista, että tällä rakennuksella on toimiva yhteys parlamentin keskeisiin rakennuksiin, joihin suurin osa parlamentin toiminnasta keskittyy;

71. korostaa, että tiedotusvälineet ovat raportoineet viime aikoina, että parlamentin tiloissa kaikkien parlamenttiin tulevien henkilöiden ruumiinlämmön mittaamiseen käytettävät lämpökamerat tuottaa Hikvision, joka tuottaa kameroita Kiinan Xinjiangin maakunnassa ja tuo niitä maahan[11]; muistuttaa, että Hikvisionia on syytetty valvontalaitteiden toimittamisesta kyseisen maakunnan internointileireille[12]; toteaa, että on olemassa riski, että Hikvision osallistuu Xinjiangissa harjoittamansa toiminnan kautta vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja ettei tätä riskiä voida hyväksyä; muistuttaa, että parlamentti myönsi vuoden 2019 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Ilham Tohtille hänen ponnisteluistaan Kiinan uiguuriväestön oikeuksien suojelemiseksi; katsoo siksi, että tämän valmistajan lämpökameroiden käyttöä parlamentin tiloissa ei voida hyväksyä; kehottaa pääsihteeriä irtisanomaan Hikvisionin kanssa tehdyn sopimuksen ja poistamaan kaikki Hikvisionin lämpökamerat parlamentin tiloista; korostaa, että puhemiehistön on tulevaisuudessa oltava varovaisempi valitessaan laitetoimittajia;

Turvallisuusasiat

72. muistuttaa, että vuonna 2019 turvallisuusasioiden pääosastossa oli 770 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 1,5:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

73. pitää myönteisenä, että vuodesta 2015 lähtien parlamentin tiloissa ei ole ilmennyt turvallisuutta merkittävästi vaarantavia tilanteita; on kuitenkin huolestunut niiden jäsenten, poliittisten ryhmien sihteeristöjen ja valtuutettujen avustajien kokonaismäärästä, joiden on ilmoitettu joutuneen varkauden uhreiksi parlamentin tiloissa; panee merkille, että varastetun omaisuuden kokonaisarvo, noin 60 000 euroa vuodessa, on pysynyt vakaana viimeisten kolmen vuoden ajan; edellyttää, että turvallisuustasoa tiukennetaan jatkuvasti;

74. panee merkille puhemiehistön kokouksessaan 22. heinäkuuta 2020 hyväksymät välittömät toimet, joihin kuului tiedotuskampanja, arvokkaiden tietotekniikkalaitteiden suojaaminen, ennakkoilmoitus huoltotöistä sekä erillisten yleisavainten toimittaminen kuhunkin kerrokseen ja niiden jakelun rajoittaminen tiukasti; odottaa parlamentin harkitsevan pitkän aikavälin toimenpiteitä varkauksien ehkäisemiseksi, mukaan lukien eritasoisten kulkuoikeuksien käyttöönotto parlamentin tiloissa, kameravalvonnan kattavuuden lisääminen ja muut avaintenhallinnan toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet, myös mahdollisuus asentaa oviin sähkölukkoja ottaen asianmukaisesti huomioon välttämätön oikeasuhteisuus tarvittavien investointien ja varastettujen esineiden todellisen arvon välillä sekä yksityisyyden suoja;

75. kehottaa panemaan täytäntöön liikuntarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden poistumista tiloista hätätilanteissa koskevan sisäisen strategian;

76. suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joilla ajantasaistetaan parlamentin rakennusten turvallisuutta ja joita ovat erityisesti ulkopuolisten palveluntarjoajien henkilöstön turvallisuusselvitykset ja yleisten turvallisuuspalvelujen siirtäminen parlamentin oman henkilöstön hoidettaviksi Luxemburgissa, ja toteaa, että puhemiehistö hyväksyi viimeksi mainitun vuonna 2012 mutta Adenauer II -rakennuksen rakennustyöt ovat vaikuttaneet siihen; pitää huolestuttavina tapauksia, joissa väkivaltaiset mielenosoittajat menevät jäsenvaltioissa sisään julkisiin laitoksiin ja uhkailevat niiden henkilöstöä ja jäseniä, ja kannustaa siksi turvallisuusasioiden pääosastoa arvioimaan nykyisiä turvallisuustoimenpiteitä ja antamaan suosituksia niiden parantamiseksi edelleen;

77. kannattaa toimielinten välistä turvallisuusyhteistyötä, mukaan lukien unionin toimielimissä Belgiassa työskentelevän ulkopuolisten palveluntarjoajien henkilöstön turvallisuusselvityksiä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen, jäsenvaltioissa toimivissa parlamentin yhteystoimistoissa ja komission edustustoissa sovellettavien turvallisuustoimenpiteiden yhdenmukaistamisesta vastaavan toimielinten välisen työryhmän perustaminen, unionin toimielinten turvallisuusyksiköiden jatkuva yhteinen analyysi tehostettuun yhteistyöhön soveltuvimpien alojen ja tämän mahdollisen yhteistyön kattavuuden määrittämiseksi ja kartoittamiseksi, myös mahdollisuus käyttää joitakin palveluja yhteisesti, sekä eteneminen kohti toimielinten välisen kulkuluvan käyttöönottoa;

78. panee tyytyväisenä merkille markkinamenettelyjen käynnistämisen ajoneuvojen automaattisen tunnistamisjärjestelmän käyttöön ottamiseksi kaikilla pysäköintihallien sisään- ja uloskäynneillä sekä muuton Adenauer II -rakennukseen;

79. muistuttaa kuitenkin, että avoimuus yleisölle on parlamentin perusominaisuus ja että asianmukainen tasapaino tarvittavan turvallisuustason kanssa on säilytettävä;

Kyberturvallisuus ja tieto- ja viestintätekniikan turvallisuus

80. muistuttaa, että vuonna 2019 innovoinnin ja teknisen tuen pääosastossa oli 480 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi kuutta prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

81. palauttaa mieliin sisäisen tarkastuksen yksikön toimittaman konsultointitoimeksiannon, jonka kohteena oli vuoden 2017 vakava tietotekninen häiriötilanne ja sen vaikutus toiminnan jatkuvuuteen ja johon sisältyi kolme suositusta, jotka koskivat parlamentin tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin suojaamista edelleen, kriittisten ja keskeisten tietojärjestelmien luettelon täydentämistä selkeämmällä tehtävien ja resurssien kartoittamisella ja dokumentoimalla resurssien riippuvuudet sekä huomion kiinnittämistä siihen, että Brysselissä sijaitsevia vuokratiloja, joihin parlamentin tietokonehuone on sijoitettu, varten tarvitaan korkeammantasoinen sertifiointi;

82. ymmärtää etuoikeutettujen käyttöoikeuksien merkityksen huolto- ja kehitystyössä; kehottaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa vahvistamaan näiden etuoikeutettujen tilien osalta selkeät käyttöoikeuksien valvontaa koskevat säännöt ja tarkastelemaan uudelleen pääkäyttäjän oikeuksien myöntämistä;

83. hyväksyy uuden datakeskusta koskevan hankkeen käynnistämisen, jotta vanhentunut tason II Huizingenin datakeskus voidaan korvata tason IV keskuksella, jota tarvitaan tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuden, resilienssin ja jatkuvuuden parantamiseksi;

84. kannattaa parlamentin vuonna 2019 toteuttamia toimia kyberturvallisuusriskien lieventämiseksi, mukaan lukien parlamentin kyberturvallisuuskehyksen määrittely ja julkistaminen, kyberturvallisuusriskien järjestelmällinen arviointi uusien arkaluonteisten sovellusten osalta ja vuotuinen internetin penetraatiotestaus; kehottaa edelleen yksilöimään ja minimoimaan riskejä ja harjoittamaan riskiperustaista hallintoa; kehottaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa parantamaan palautumisvalmiuksia ja panemaan täytäntöön kyberturvallisuuspoikkeamiin reagoimista koskevan toimintasuunnitelman;

85. korostaa parlamentin velvollisuutta hallinnoida suoraan kriittisiä infrastruktuurejaan ja arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietojaan tai ainakin valvoa suoraan niiden hallinnointia; kehottaa hallintoaan panemaan tämän velvoitteen täytäntöön;

86. palauttaa mieliin vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tuoman lisäarvon turvallisuuden parantamisessa, sillä niiden avulla parlamentti voi tunnistaa ja korjata puutteita, valvoa dataa säilyttämällä sitä palvelimillaan ja suunnittelemalla omien erityistarpeidensa mukaisia ratkaisuja ja samalla välttää toimittajariippuvuuden;

87. antaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastolle tunnustusta toimista, joilla se on pyrkinyt kokoamaan yhteen osan kyberturvallisuusasiantuntemuksestaan ja -resursseistaan EU:n toimielinten tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kautta;

Teknologia, digitalisaatio ja innovointi

88. pitää myönteisenä, että vuonna 2019 saatiin onnistuneesti valmiiksi parlamentin varainhallintojärjestelmä, jota ryhdyttiin käyttämään varainhoitovuonna 2020; ilmaisee huolensa vanhentuneista laitteistoista ja kehottaa jatkamaan tietotekniikan uudenaikaistamista uusimalla vanhentuneita laitteistoja ja kehittämällä edelleen strategisia hankkeita sähköistä parlamenttia koskevan hankkeen ja jäsenille ja henkilöstölle tarkoitetun mobiiliympäristön aloilla;

89. toteaa, että parlamentin henkilöstön palkkaluokkien muutoksia ei ole automatisoitu vaan ne on syötettävä manuaalisesti henkilöstöhallinnon tietotekniikkajärjestelmiin; ilmaisee huolensa mahdollisista perusteettomista maksuista, jotka johtuvat siitä, tiedot eivät pidä paikkaansa, koska palkanmaksua ei ole automatisoitu; kehottaa parlamentin yksiköitä kehittämään yhteistyössä muiden unionin toimielinten kanssa kestävän tietotekniikkajärjestelmän henkilöstön palkkaluokkia varten;

90. panee tyytyväisenä merkille huomattavat toimet, jotka liittyvät rahoitusprosessien digitalisointiin parhaillaan tehtäviin investointeihin, mukaan lukien uuden varainhallinto- ja kirjanpitojärjestelmän (SAP) sujuva ja onnistunut käyttöönotto ja käyttö marraskuusta 2019 alkaen kaikkien talousarvion toteuttamiseen liittyvien maksutapahtumien osalta, Blue-Chip hubs for administrative services -strategian hyväksyminen, jotta voidaan parantaa asiakaspalvelua ja hallinnon tehokkuutta, puhemiehistön 17. kesäkuuta 2019 tekemä päätös käynnistää läsnäolotietojen keskusrekisterin automatisointi sekä jäsenten keskitettynä digitaalisena yhteyspisteenä heidän taloudellisten ja sosiaalisten etuuksiensa hallinnoinnissa toimivan verkkoportaalin toimintojen laajentaminen;

91. kehottaa parantamaan tietotekniikkaongelmien seurantaa ja jäljittämistä koskevia nykyisiä järjestelyjä parlamentin operatiivisten yksiköiden välillä, jotta lisätään tehokkuutta ja avoimuutta; korostaa, että antamalla jäsenille ja heidän toimistoilleen tukea paikan päällä voidaan usein ratkaista tietotekniikkaongelmat nopeammin ja tehokkaammin kuin puhelintuen avulla;

92. vaatii huolehtimaan asianmukaisista turvatoimenpiteistä toteutettaessa parlamentin pilvipalveluratkaisuja, mukaan lukien sellaiset, joilla mahdollistetaan parlamentin itsemääräämisoikeus; vaatii, että parlamentin itsemääräämisoikeus olisi saavutettava varmistamalla datan omistajuus, datan säilyttäminen unionin alueella, toimittajariippuvuuden välttäminen ja usean toimittajan lähestymistapa, jolloin työkuormaa ja dataa voidaan siirtää saumattomasti hybridipilvipalvelujen eri tasojen välillä (paikalla olevat, yksityiset ja julkiset pilvipalvelut) sekä pilvipalvelujen tarjoajien välillä tarpeiden muuttuessa eikä ainoastaan luovuttaessa pilvipalveluista, jotta voidaan lisätä ketteryyttä sekä vaihtoehtoja datan käytössä, kuten tieto- ja viestintätekniikan innovointistrategiaa käsittelevä työryhmä sopi ja puhemiehistö vahvisti viime vuonna;

93. muistuttaa, että parlamentin varapuhemiehet ovat ilmaisseet pilvipalveluja koskevien toimintaperiaatteiden poliittisesti merkittävät vaatimukset, joita ovat se, että päätökset siitä, minkä luokan dataa pilvessä voidaan säilyttää ja mitä ei, miten määritellään riippumaton pilvipalvelu ja miten palveluntarjoajat valitaan, tehdään korkeimmalla tasolla, ja että ne on otettava huomioon puhemiehistön hyväksyessä pilvipalveluja koskevat toimintaperiaatteet, ennen kuin yhtään sopimusta pilvipalveluntarjoajan kanssa allekirjoitetaan;

94. pyytää varmistamaan jäsenille ja avustajille oikeuden käyttää vapaita ja avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmistoja;

95. muistuttaa, että tarvitaan käyttäjäystävällisempi, järjestelmällisempi ja koordinoidumpi lähestymistapa yleisen edun mukaisen datan luomiseen ja muuntamiseen avoimeen, koneellisesti luettavaan muotoon, joka on helposti käyttäjien saatavilla ja uudelleenkäytettävissä; toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä, että parlamentilla on omat avointa dataa koskevat toimintaperiaatteensa; pyytää asianomaisia yksiköitä toimittamaan luonnoksen puhemiehistön hyväksyttäväksi;

96. muistuttaa, että pilvipalvelustrategian yleisenä periaatteena on tietojen suojaaminen ja tietoturva, jotka edellyttävät tietojen erityistä luokittelua tietosuojan ja -turvan arvioinnin perusteella; pyytää puhemiehistöä päättämään asiaankuuluvien yksiköiden laatiman riskianalyysin perusteella, minkä luokan tietoja ja sovelluksia voidaan säilyttää pilvessä ja mitä olisi säilytettävä ainoastaan parlamentissa;

97. muistuttaa tarpeesta varmistaa, että vältetään riippuvuus pilvipalveluntarjoajasta ja parannetaan turvallisuutta käyttämällä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja avoimia standardeja aina, kun se on mahdollista;

98. pyytää hallintoaan luomaan parlamentin verkkosivustolle osion, jossa kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen täysistunnossa sekä äänten jakautuminen poliittisten ryhmien ja jäsenten kansalaisuuden mukaan olisivat nähtävillä ja vertailtavissa; kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä tutkimaan, olisiko mahdollista esittää vapaaehtoisten jäsenten viimeisimmät valiokunnissa ja täysistunnossa allekirjoittamat tarkistukset heidän henkilökohtaisilla verkkosivuillaan parlamentin verkkosivustolla, ja testaamaan tätä;

99. suhtautuu myönteisesti Digital Workplace4MEP -strategiaan, joka tarjoaa ratkaisun liikkuvuuteen ja tehokkuuteen; toteaa, että ottamalla käyttöön korkealaatuisia hybridilaitteita autetaan saavuttamaan ympäristöasioiden hallintaan liittyvä tavoite vähentää paperinkulutusta 50 prosentilla vuoteen 2024 mennessä; odottaa käyttöönoton johtavan merkittäviin kustannussäästöihin, kun muun tyyppisiä laitteita poistetaan vähitellen käytöstä;

100. kiinnittää huomiota neljään tietosuojavaltuutetun suorittamaan tärkeään tutkimukseen, jotka koskivat parlamenttia ja tarkemmin sanoen NationBuilderin käyttämistä henkilötietojen käsittelyssä osana vuoden 2019 EU-vaaleihin liittyvää parlamentin toimintaa, tälläkertaaäänestän.eu-verkkosivustoa koskevien vaatimusten mukaisten tietosuojakäytäntöjen julkistamatta jättämistä tietosuojavaltuutetun asettamassa määräajassa, ruumiinlämmön mittaamista ja testiaikojen varaamiseen käytettyä verkkosivustoa covid-19-kriisin yhteydessä; panee merkille, että kahdessa ensimmäisessä tapauksessa parlamentti toimi tietosuojavaltuutetun suositusten mukaisesti; palauttaa mieliin edellä mainitun parlamentin tietosuojakehyksen alustavan tarkastelun; kehottaa asiasta vastaavia parlamentin hallinnon yksiköitä ottamaan vastaisuudessa opiksi mainituista tutkimuksista;

101. toteaa, että parlamentin tiloissa Brysselissä tarjolla oleva wifi-yhteys on usein epävakaa ja altis häiriöille virtuaalisten videopuhelukokousten aikana; pyytää parlamenttia päivittämään nykyisen järjestelmän sellaiselle suoritustasolle, jota parlamentin toimiminen täysin etätyöskentelyn varassa edellyttää;

102. suhtautuu myönteisesti kahteen eurooppalaiseen hankkeeseen, Red Flags ja Digiwhist, joissa käytetään massadataa korruption vähentämiseen, ja kannustaa käyttämään nousevia teknologioita osana digitalisaatiota;

Osallistuminen tarjouskilpailuihin

103. suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentissa on parannettu käyttäjien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin; pyrkii vahvistamaan digitalisointiprosessiaan edelleen tarjoamalla käyttöön tarjouspyyntömenettelyjä koskevia usein kysyttyjä yleisiä kysymyksiä ja takaamalla helppokäyttöiset osallistumismahdollisuudet;

104. panee merkille nykyisen sähköisen tarjouskilpailuvälineen (TED) osana julkisten hankintojen digitalisointiprosessia mutta korostaa samalla monikielisen ja oikea-aikaisesti päivittyvän kysymyksiä ja vastauksia -osion tarvetta;

Nousevat teknologiat julkisissa hankinnoissa

105.  toteaa jälleen, että parlamentti on sitoutunut jatkamaan julkisten hankintojen digitalisaatiota, jotta voidaan helpottaa julkisiin hankintoihin osallistumista ja edistää digitaalista teknistä innovointia; panee merkille, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto on hyväksynyt pilvimallin, mikä osoittaa, että on tärkeää ryhtyä tutkimaan nousevien teknologioiden mahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa;

106. toteaa, että tavaroiden ja palvelujen julkisten hankintojen arvoksi arvioitiin kaksi biljoonaa euroa eli 13,3 prosenttia BKT:sta[13]; toteaa, että vuonna 2020 päivitetyssä tutkimuksessa kävi ilmi, miten uusien teknologioiden, kuten lohkoketjun, massadatan, tekoälyn, esineiden internetin ja 3D-tulostuksen, käyttöä hyödynnetään eri tavoitteiden saavuttamiseksi: tekoälyllä ja koneoppimisella voidaan ennustaa tulevaa kysyntää ja luokitella hankintakustannuksia kun taas asiointibotit voivat auttaa vastaamaan käyttäjien kysymyksiin; toteaa myös, että lohkoketjua käytetään luomaan avoimuutta julkisten hankintojen eri vaiheissa ja varmistamaan digitaaliset merkinnät jokaisesta sopimuksesta, prosessista ja maksusta sekä yksi yhteinen tietolähde; toteaa lisäksi, että 3D-tulostuksella varmistetaan erilaisten osien suora tuotanto[14]; huomauttaa, että nousevien teknologioiden käyttäminen julkisissa tarjouskilpailuissa nopeuttaa lopulta julkisten hankintamenettelyjen erittäin tarpeellista digitalisaatiota;

Avoimuus

107. panee erittäin huolestuneena merkille, että avoimuusrekisteriä koskevien viime vuosien vuosikertomusten mukaan noin puolet kaikista rekisteriin kirjatuista tiedoista on virheellisiä; pelkää, että rekisteri ei voi täyttää tarkoitustaan lisätä avoimuutta edunvalvojien toiminnasta, jos puolet sen merkinnöistä antaa puutteellista tai virheellistä tietoa; kehottaa parlamenttia ja komissiota puuttumaan virheellisten merkintöjen suureen määrään lisäämällä ainakin väliaikaisesti yhteisen avoimuusrekisterin sihteeristön henkilöstöä, tarkistamaan järjestelmällisesti kaikkien merkintöjen oikeellisuuden ja täydellisyyden ja varmistamaan, että vain paikkansapitävät merkinnät päätyvät rekisteriin;

108. palauttaa mieliin, että menettelysääntöjen 4 artiklassa määrätään taloudellisten etujen ja eturistiriitojen osalta, että jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus on esitettävä täsmällisesti; pitää valitettavina joitakin tapauksia, joissa ilmoitukset vastikkeellisesta tai vastikkeettomasta ulkopuolisesta toiminnasta eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia, sillä tällöin on epävarmaa, voidaanko tällainen toiminta tarkastaa, jotta havaittaisiin mahdollinen eturistiriita parlamentaarisen toiminnan kanssa; toteaa, että tapauksissa, joissa on syytä olettaa toimitettujen tietojen olevan vanhentuneita, puhemies voi tarvittaessa pyytää jäsentä korjaamaan ilmoituksen kymmenen päivän kuluessa; kehottaa puhemiehistöä tarkastelemaan uudelleen ilmoitusten muotoa; kannustaa tässä yhteydessä kuulemaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

Palvelukseenotto

109. muistuttaa, että vuonna 2019 henkilöstöasioiden pääosastossa oli 459 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 48:aa prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

110. panee merkille, että vuoden 2019 vaalien tuloksena uusien parlementin jäsenten osuus nousi yhdeksännellä vaalikaudella 61 prosenttiin; korostaa, että entisten jäsenten määrän kasvaessa pääsihteerin ja puhemiehistön olisi luotava vahvat säännöt, joilla säännellään pyöröovitapauksia ja vaaditaan entisiä jäseniä ilmoittamaan parlamentille edustajantoimensa jälkeisestä toiminnastaan ja työsuhteistaan vähintään sinä ajanjaksona, jolloin entiset jäsenet saavat toimikauden päättyessä maksettavaa siirtymäkorvausta; kehottaa toteuttamaan riippumattoman arvioinnin siitä, aiheutuuko kyseisestä toiminnasta eturistiriitoja;

111. on vakuuttunut siitä, että parlamentin houkuttelevuus työnantajana on sen menestyksen avaintekijä; on erittäin huolestunut vaikeuksista, joita on ilmennyt joidenkin kansalaisuuksien palvelukseenotossa ja tiettyjen toimenkuvien siirtämisessä hoidettaviksi parlamentin sisällä; pitää valitettavana parlamentin liiallista riippuvuutta ulkopuolisesta asiantuntemuksesta; panee merkille, että henkilöstöasioiden pääosastolla on meneillään Attracting and retaining top talent -hanke, jolla pyritään parantamaan parlamentin toimintaperiaatteita lahjakkaiden henkilöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi palveluksessa ja kehittämään osaltaan tulevaisuuden työpaikkoja koskevaa parlamentin pitkän aikavälin strategista visiota; kehottaa pääsihteeriä tekemään kaikkensa, jotta voidaan parantaa parlamentin henkilöstön monimuotoisuutta ja maantieteellistä tasapainoa jäsenvaltiokohtaisen edustuksen osalta, myös suhteessa johtotehtävien määrään, ja tutkimaan kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja, joilla voidaan lisätä parlamentin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana;

112. on huolestunut parlamentin henkilöstön monimuotoisuuden puutteesta; kehottaa pääsihteeriä asettamaan monimuotoisuuden lisäämisen ensisijaiseksi tavoitteeksi; panee merkille vaikeudet saada Luxemburgissa palvelukseen tietotekniikan ja rahoitusalan asiantuntijoita ja henkilöstöä alempiin palkkaluokkiin, etenkin sihteeri- ja virkailijahenkilöstön tehtäväryhmässä; korostaa, että tämän rakenteellisen ongelman ratkaisemiseksi on tarpeen ottaa käyttöön tämän toimipaikan korkeammat elinkustannukset huomioiva korjauskerroin ja ottaa henkilöstöä palvelukseen korkeampiin palkkaluokkiin, ja toistaa tältä osin komissiolle vuoden 2018 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämänsä pyynnön; korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen tässä yhteydessä pääsihteerille toimittamasta tosiseikkoihin perustuvasta alustavasta analyysista käy ilmi, että Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston valintamenettelyä ei ole mukautettu pienimuotoisiin kohdennettuihin kilpailuihin, jotka soveltuvat parhaiten unionin toimielinten tämänhetkisiin palvelukseenottotarpeisiin; panee tyytyväisenä merkille parlamentin aktiivisen osallistumisen toimielinten välisiin pyrkimyksiin tarkastella uudelleen tapaa, jolla Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto nykyisin järjestää kilpailut; kehottaa kehittämään erikoistuneita kilpailuja varten uuden valintakehyksen ja ottamaan käyttöön mekanismin valintamenettelyn säännöllistä uudelleentarkastelua varten; kehottaa pääsihteeriä järjestämään erikoistuneita kilpailuja tapauksen mukaan parlamentin sisällä;

113. ilmaisee lisäksi vakavan huolensa siitä, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston on hyvin vaikea saada palvelukseen riittävästi erittäin päteviä asiantuntijoita, joilla on hyvin erityisiä profiileja, tietämystä ja kokemusta; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että tämä vaatimus välitetään asianmukaisesti Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistolle, jotta tällaisiin unionin toimielinten erityistarpeisiin voidaan vastata paremmin, ja toteaa tämän koskevan etenkin tieto- ja viestintätekniikan asiantuntemusta parlamentissa kyberturvallisuuden, pilvipalvelujen ja tekoälyn alalla; pitää parlamentin liiallista riippuvuutta ulkopuolisista konsulteista valitettavana ja korostaa, että innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston on tärkeää kehittää edelleen strategiaansa, jossa suositaan sopimussuhteisen henkilöstön käyttöä ulkopuolisiin konsultteihin nähden, jotta voidaan minimoida parlamentille aiheutuvat turvallisuusriskit;

114. toteaa jälleen, että oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon saavuttaminen parlamentin henkilöstön keskuudessa on tärkeää; panee merkille, että kun tarkastellaan samasta jäsenvaltiosta kotoisin olevien henkilöstön jäsenten ja jäsenten määrän suhdetta, vanhempien ja uudempien jäsenvaltioiden välillä ei ole eroa, joka näkyisi yli- tai aliedustuksena; panee merkille, että viisi suurinta osuutta liittyy Belgiasta, Liettuasta, Virosta, Sloveniasta ja Maltasta lähtöisin olevaan henkilöstöön ja viisi pienintä Puolasta, Saksasta, Itävallasta, Alankomaista ja Kyproksesta lähtöisin olevaan henkilöstöön; korostaa, että tällä hetkellä Slovenia ja Liettua kuuluvat niiden seitsemän jäsenvaltion joukkoon, joista tulee eniten johtajia suhteessa jäsenten määrään; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että kaikilla tasoilla henkilöstöä otetaan palvelukseen ja ylennetään kykyjen, tehokkuuden ja lahjomattomuuden perusteella ilman kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää; vaatii lisätoimia sen varmistamiseksi, että työllistyminen parlamenttiin on yhtä houkuttelevaa kaikille unionin kansalaisuuksille;

115. panee tyytyväisenä merkille, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa sekä vammaisten henkilöiden työllistymisen helpottamisessa ja integroitumisen tukemisessa; ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että sukupuolten tasa-arvoa koskevaa etenemissuunnitelmaa pannaan edelleen täytäntöön konkreettisin toimin ja että puhemiehistö hyväksyi 13. tammikuuta 2020 joukon sukupuolten tasapuolista edustusta parlamentin pääsihteeristön ylemmän ja keskijohdon tehtävissä koskevia tavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 2024 mennessä ja joiden mukaan naisten osuuden yksikönpäälliköistä ja johtajista on oltava 50 prosenttia ja pääjohtajista 40 prosenttia; korostaa, että puhemiehistön on sitouduttava entistä lujemmin sukupuolten tasa-arvoon lupaamalla pyrkiä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin, jotka on saavutettava vuoteen 2022 mennessä: naisten osuuden yksikönpäälliköistä ja johtajista on oltava 50 prosenttia ja pääjohtajista 50 prosenttia; kehottaa puhemiehistöä laatimaan myös alempia johtotehtäviä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita;

116. muistuttaa, että on olennaisen tärkeää kuulla henkilöstön edustajia, kun puhemiehistö keskustelee henkilöstöpolitiikkaan vaikuttavista yleisistä asioista, ja pyytää jälleen pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän keskeisen toimintatavan noudattamiseksi; toistaa pääsihteerille esittämänsä pyynnön toteuttaa lisätoimia avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi ylimmän johdon nimitysmenettelyissä; pyytää panemaan kaikilta osin täytäntöön parlamentin 18. huhtikuuta 2018 antamassa päätöslauselmassa suositellut toimenpiteet, etenkin sen, että henkilöstön edustuselinten virkamiehiä osallistuu parlamentin ylimmän johdon valintalautakuntiin; kehottaa lisäksi varmistamaan johdonmukaisuuden julkaistaessa ylemmän johdon avoimia toimia koskevia ilmoituksia parlamentin ulkopuolella sekä noudattamaan huolellisuutta näiden ilmoitusten julkaisemisessa, kun toimet tulevat avoimiksi;

117. muistuttaa Euroopan oikeusasiamiehen havainnoista ja suosituksista yhdistetyissä asioissa 488/2018/KR ja 514/2018/K ja kehottaa pääsihteeriä parantamaan edelleen korkea-arvoisten virkamiesten nimitysmenettelyjä lisäämällä niiden avoimuutta ja tasapuolisuutta; kehottaa parlamentin hallintoa raportoimaan vuosittain korkea-arvoisten virkamiesten nimityksistä;

Henkilöstö, valtuutetut avustajat ja paikalliset avustajat

118. kehottaa kiinnittämään huomiota kuuden prosentin henkilöstövähennystavoitteeseen, jonka perusteella parlamentin oli poistettava vuonna 2019 hallintoa koskevasta henkilöstötaulukostaan 59 virkaa/tointa; panee merkille, että samaan aikaan sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä kasvoi; varoittaa vakavista seurauksista, joita hallintomäärärahojen leikkaamisella tai henkilöstön vähentämisellä saattaa tulevaisuudessa olla unionin virkamieskunnalle ja unionin politiikkojen täytäntöönpanolle; on huolestunut erityisesti tämän vuoden 2014 henkilöstöuudistuksesta johtuvan huomattavan vähennyksen kielteisistä vaikutuksista parlamentin toiminnan tuloksellisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja ottaa samalla huomioon tarpeen varmistaa vastuullinen talousarviohallinto ja tarvittaessa säästöjen aikaansaaminen; panee merkille, että joidenkin parlamentin valiokuntien työmäärä ja vastuut ovat lisääntyneet, sillä ne vastaavat nyt EU:n elpymissuunnitelman mukaisen Next Generation EU -elpymisvälineen 750 miljardin euron varojen valvonnasta, ja että yhdessä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kanssa rahoituksen määrä on 1,8 biljoonaa euroa; on huolestunut asianomaisten sihteeristöjen hallintohenkilöstön riittämättömästä kapasiteetista; kehottaa arvioimaan henkilöstötilannetta uudelleen;

119. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että unionin toimielimet ovat vähentäneet virkamiesten (vakinaisen ja väliaikaisen henkilöstön) virkoja ja lisänneet samalla asteittain sopimussuhteisen henkilöstön määrää (121 prosentilla vuosina 2012–2018 ja samansuuntaisesti vuonna 2019), minkä seurauksena sopimussuhteisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on kasvanut huomattavasti; pitää erittäin valitettavana sopimussuhteisen henkilöstön uranäkymien puutetta parlamentin hallinnossa; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan riskejä, jotka liittyvät siihen, että palvelukseen otetaan yhä enemmän sopimussuhteista henkilöstöä ja joihin kuuluu muun muassa vaara, että parlamenttiin luodaan kaksitasoinen henkilöstörakenne; korostaa, että vakinaisen henkilöstön olisi hoidettava keskeiset pysyvät toimet ja tehtävät; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa unionin talousarvion toteuttamisesta vuodelta 2019 ei tarkasteltu, onko tämä virkamiesten korvaaminen muilla toimihenkilöillä johtunut työntekijöiden siirroista Strasbourgista tai Luxemburgista Brysseliin; kehottaa parlamentin henkilöstöosastoa jakamaan tietoja henkilöstön siirroista parlamentin kolmessa toimipaikassa vuodesta 2012 lähtien joko osana vuotuista vastuuvapausmenettelyä tai jakamalla asiaankuuluvia tietoja tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voidaan sisällyttää seuraaviin talousarvion toteuttamista koskeviin vuosikertomuksiin;

120. korostaa, että valtuutettujen avustajien sopimusten päättämistä koskevissa nykyisissä säännöissä ei määrätä mahdollisuudesta päättää sopimus yhteisestä sopimuksesta, mikä olisi keino ottaa huomioon jäsenten ja avustajien välinen erityinen poliittinen suhde siten, että molemmat osapuolet voivat todeta, ettei keskinäistä luottamusta enää ole, ja hyötyä yhteisestä ratkaisusta; toteaa, että tätä asiaa on korostettu useissa parlamentin vastuuvapausmietinnöissä, ja edellyttää, että toimiin ryhdytään mahdollisimman pian;

121. huomauttaa, että alle kymmenen vuotta unionin toimielinten palveluksessa olleilla henkilöstön jäsenillä ei ole oikeutta unionin eläkkeeseen vaan heidän on siirrettävä eläkemaksukertymänsä toiseen rahastoon, joka vastaa parlamentin sääntöjä rahastotyypin osalta sekä sen osalta, missä iässä eläkettä voi alkaa nostaa; toteaa, että monet brittiläiset valtuutetut avustajat eivät ole voineet siirtyä tiettyihin Yhdistyneen kuningaskunnan eläkerahastoihin, koska ne eivät parlamentin mielestä täytä vaatimuksia; pyytää pääsihteeriä tarkastelemaan tätä asiaa kiireellisesti, jotta varmistetaan, että kaikki henkilöstön jäsenet saavat eläkeoikeutensa käyttöönsä;

122. muistuttaa, että parlamentti on vaatinut unionin lainsäädäntöä, jossa työntekijöille annetaan oikeus olla digitaalisesti tavoittamattomissa ilman kielteisiä jälkiseurauksia; pyytää parlamenttia edistämään tätä periaatetta ja soveltamaan sitä myös omassa toiminnassaan;

123. on erittäin huolestunut pitkäaikaisella sairauslomalla olevien henkilöstön jäsenten määrästä ja toteaa, että jotkut näistä tapauksista saattavat liittyä työuupumukseen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon häiriintymiseen; kehottaa hallintoa ja poliittisten ryhmien johtoa toimimaan ennakoivasti suhteessa asianomaiseen henkilöstöön, arvioimaan huolellisesti henkilöstön työmäärää ja varmistamaan tehtävien tasapuolisen jakautumisen; pitää tässä yhteydessä tärkeänä kohtuullista työaikataulua ja virka-ajan ulkopuolisten kokousten välttämistä, sillä ne estävät jäseniä ja henkilöstöä säilyttämästä työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mutta kehottaa ottamaan huomioon parlamentin toimintakalenterin asettamat puitteet; suhtautuu myönteisesti henkilöstöasioiden pääosaston vuonna 2018 käynnistämään Mind Matters -kampanjaan, jolla lisätään tietoisuutta mielenterveyteen liittyvästä stigmasta ja torjutaan sitä; kehottaa parlamentin hallintoa ja poliittisten ryhmien johtoa tekemään psykologisten riskien arvioinnin, jotta havaitaan työympäristön psykologiset riskit, ja laatimaan kohdennettuja toimintasuunnitelmia joko niiden poistamiseksi tai niiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi; kehottaa arvioimaan sovellettavia sääntöjä uudelleen, jotta sijaisia voidaan palkata nopeammin pitkäaikaisen sairausloman tapauksessa;

124. korostaa, että on välttämätöntä tarkistaa kiireellisesti puhemiehistön päätöstä valiokuntien luokittelusta niiden lainsäädäntötyön määrän perusteella siten, että siihen sisällytetään myös niiden talousarvioon liittyvä työ; toteaa, että nykyisellä tilanteella on kielteinen vaikutus erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaan, jonka työmäärä on suuri vastuuvapausmenettelyn vuoksi mutta jonka lainsäädäntöön liittyvä työmäärä on pieni; kannustaa parlamentin hallintoa pohtimaan myös innovatiivisia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi;

125. pyytää pääsihteeriä löytämään ratkaisun siihen, että valtuutettujen avustajien palkat on maksettava ainoastaan belgialaisten pankkien tileille, mikä on vastoin yhtenäisen raha- ja maksuliiton ajatusta;

126. on tyytyväinen sellaisten toimenpiteiden kehittämiseen, joilla autetaan tasapainottamaan paremmin työ- ja yksityiselämää, mukaan lukien laajennettujen etätyömahdollisuuksien toteuttaminen parlamentin henkilöstön osalta ja toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämiseksi; pitää kuitenkin tärkeänä fyysistä läsnäoloa parlamentissa; korostaa etätyöjärjestelyjen ja etä-äänestysten vaikutusta parlamentin hiilijalanjäljen pienentämiseen edelleen; korostaa, että parlamentin henkilöstölle ja jäsenille on annettava mahdollisuus jatkaa niin kutsuttujen hybridikokousten järjestämistä ja etä-äänestämistä; kehottaa puhemiehistöä tarjoamaan edelleen mekanismeja näiden järjestelyjen helpottamiseksi tulevaisuudessa;

127. kannattaa sitä, että jatketaan vuosien 2014–2019 tasa-arvoa ja monimuotoisuutta käsittelevän toimintaohjelman toimintojen toteuttamista; korostaa sukupuolten tasapuolisemman edustuksen tärkeyttä kaikilla tasoilla, myös pääjohtajien tasolla; kannattaa toimenpiteitä, jotka sisältyvät puhemiehistön 3. huhtikuuta 2019 hyväksymään raporttiin muusta kuin sukupuolinäkökohtiin liittyvästä monimuotoisuudesta Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja etenemissuunnitelma; on erityisen ilahtunut siitä, että vuonna 2020 parlamenttiin perustettiin kaksi yhteyspistettä, joista toinen käsittelee hlbti+-kysymyksiä ja toinen rotusyrjintäkysymyksiä ja joita hallinnoi henkilöstöasioiden pääosaston tasa-arvoisuuden, osallisuuden ja monimuotoisuuden yksikkö;

128. on tyytyväinen parlamentin kahteen positiivisten erityistoimien ohjelmaan 12 vammaisen sopimussuhteisen toimihenkilön ja kahden vammaisen harjoittelijan palkkaamiseksi kahden viime vuoden aikana;

129. tukee vuonna 2019 käynnistettyä valistuskampanjaa, jolla edistetään työpaikkakiusaamista koskevaa nollatoleranssia; panee merkille parlamentin nollatoleranssin häirintään kaikilla tasolla sekä jäsenten, henkilöstön että valtuutettujen avustajien osalta; toteaa, että vuoden 2019 vaalien jälkeen kaikkia jäseniä vaadittiin allekirjoittamaan parlamentin työjärjestykseen tammikuussa 2019 sisällytetty ilmoitus, jossa he vahvistivat sitoutuvansa noudattamaan asianmukaista käyttäytymistä koskevia sääntöjä; pitää valitettavana, että silti vuonna 2019 käsiteltäväksi otettiin kymmenen uutta häirintätapausta, joista neljä liittyi seksuaaliseen häirintään; suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentti tarjoaa jäsenille vapaaehtoista koulutusta ihmisarvosta ja kunnioituksesta työelämässä, jotta nämä voivat näyttää esimerkkiä muille; pitää tässä yhteydessä erittäin valitettavana, että puhemiehistö on kieltäytynyt panemasta täytäntöön täysistunnon useaan otteeseen ilmaisemaa tahtoa[15] ottaa käyttöön koko henkilöstölle ja kaikille jäsenille annettava pakollinen häirinnän vastainen koulutus; kehottaa puhemiehistöä toteuttamaan tämän pyynnön viipymättä;

130. katsoo, että parlamentin olisi tarjottava perusjärjestelyt työssäkäyville imettäville äideille, erityisesti aikaa ja yksityinen tila, joka ei ole kylpyhuone;

131. pitää valitettavina vuonna 2019 Euroopan petostentorjuntavirastossa vireillä olleita 38:aa parlamenttia koskevaa tapausta, joiden aiheet vaihtelivat jäsenten korvausten asianmukaisesta käytöstä ja henkilöstön käyttäytymisestä unionin poliittisten rakenteiden rahoittamiseen; panee merkille, että 14 tapauksen käsittely saatettiin päätökseen vuonna 2019; ilmaisee vakavan huolensa tapausten suuresta määrästä; pyytää parlamentin yksiköitä tekemään perusteellisen analyysin näihin tapauksiin johtaneista nykyisistä taloudellisista, oikeudellisista, eettisistä ja lahjomattomuuteen liittyvistä riskeistä ja ehdottamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ne eivät toistu;

132. panee merkille, ettei parlamentissa ilmoitettu vuonna 2019 yhdestäkään väärinkäytösten paljastamista koskevasta tapauksesta; kehottaa parlamenttia mukauttamaan henkilöstösääntöihin sisältyvät sisäiset sääntönsä kaikilta osin äskettäin hyväksyttyyn direktiiviin (EU) 2019/1937[16], mukaan lukien kattavat säännöt ja turvalliset menettelyt perustamalla turvallisia ilmoittamiskanavia; pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua demokratian keskeisenä elementtinä ja ratkaisevan tärkeänä laittoman toiminnan ja väärinkäytösten estämisessä ja ehkäisemisessä; muistuttaa, että muun muassa valtuutetut avustajat ovat haavoittuvassa asemassa työsopimustensa vuoksi; toteaa lisäksi, että väärinkäytösten paljastajat ansaitsevat asianmukaisen suojelun samaan tapaan kuin häirinnän uhrit ja että tähän olisi sisällyttävä myös väärinkäytösten paljastajien suojelua käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustaminen; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että parlamentin väärinkäytösten paljastajina toimiville valtuutetuille avustajille tarjoama suojelu vastaa häirinnän uhreiksi joutuneiden valtuutettujen avustajien suojelua; kehottaa parlamenttia tiedottamaan mahdollisuuksien mukaan henkilöstön jäsenille heille väärinkäytösten paljastajina kuuluvasta suojelusta ja heidän henkilöstösääntöjen mukaisesta velvollisuudestaan ilmoittaa laittomista toimista tai hallinnollisista epäkohdista ja kehottaa parlamenttia harkitsemaan tätä asiaa koskevaa pakollista koulutusta; kehottaa jälleen järjestämään tiedotuskampanjoita tästä asiasta;

133. kehottaa jälleen parlamentin hallintoa tarjoamaan uusille valtuutetuille avustajille tulevalla vaalikaudella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pakollista koulutusta tai julkaisuja, jotka koskevat erityisesti taloudellisia ja hallinnollisia asioita (kuten matkamääräykset, lääkärintarkastukset, akkreditointi, pysäköintitarrat, vierailijaryhmät ja näyttelyt), sellaisten järjestelmään liittyvien virheiden välttämiseksi, jotka estävät heitä koskevien hallintomenettelyjen sujuvan etenemisen; korostaa tässä yhteydessä parlamentin valiokuntien työtä koskevan teknisen koulutuksen välttämättömyyttä sekä mahdollisuutta osallistua työajan ulkopuolella järjestettäviin kielikursseihin;

134. on tyytyväinen laajemman ja kestävämmän ruokavalikoiman, mukaan lukien kasvis- ja vegaanituotteiden monipuolisemman valikoiman, käyttöönottoon parlamentin itsepalveluruokalassa; panee merkille riippumattoman asiakastyytyväisyystutkimuksen käynnistämisen sijoittamalla Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa sijaitseviin keskeisiin ruokaloihin Happy or Not -päätteet ja toteaa, että tavoitteena on määrittää ruokalat, joissa tarvitaan muutoksia ja parannuksia; toteaa Happy or Not -päätteiden osoittaneen, että Kohl- ja Martens -rakennusten ateriapalvelujen arvioinnit ovat parantuneet tasaisesti ja vakaasti kun taas Spinelli- ja Paul-Henri Spaak -rakennuksissa tyytyväisyysaste on ollut alhaisempi; kehottaa tekemään tarvittavat muutokset asiakkaiden tarpeisiin mukautumiseksi; panee merkille, että muut kuin kasvisateriat maksavat usein enemmän kuin kasvisateriat; pyytää, että kaikissa ruokaloissa sijoitetaan noutotiskin viereen riittävän hyvin näkyville allergeenit sisältävät ruokalistat ja tarjotaan yksi gluteeniton ateria päivässä;

135. korostaa, että covid-19-kriisi on vaatinut päätöksiä, joilla on suora vaikutus parlamentin henkilöstöön, mukaan lukien työntekijät, jotka toimivat alihankkijoina ja freelancereina; muistuttaa tässä yhteydessä muun muassa Euroopan historian talon, Europa Experience -keskusten ja Euroopan unionin yhteystoimistojen sulkemispäätöksestä sekä freelancetulkkien ja siivous- ja ravintolahenkilöstön olosuhteiden muuttumisesta; toteaa, että nykytilanteessa toimielinten, myös parlamentin, on tehtävä covid-19-pandemian vuoksi päätöksiä nopeasti ja ilman byrokratiaa, jotta estetään viruksen leviäminen edelleen ja jotta henkilöstö voidaan pitää turvassa; kehottaa kuitenkin parlamenttia täyttämään sosiaaliset velvollisuutensa kunkin päätöksen yhteydessä, jotta vältetään muutokset tuloissa tai maksetaan niistä korvausta ja vältetään kaikin tarvittavin keinoin parlamentin tiloissa työskentelevien henkilöiden irtisanomiset koronaviruksen vuoksi;

136. pitää valitettavana Compass Group -yrityksen päätöstä sanoa irti 80 ateriapalvelutyöntekijää tammikuuhun 2021 mennessä; suhtautuu myönteisesti Compass Group -yrityksen kanssa käytyihin neuvotteluihin, joissa henkilöstövähennysten kokonaismäärä vähennettiin 49:een, mutta on erittäin tyytymätön siihen, että henkilöstöä yhä irtisanotaan; toteaa, että irtisanotulle henkilöstölle ilmoitettiin asiasta vähän ennen joulua 2020 ja keskellä pandemiaa; korostaa, että osa irtisanotuista työntekijöistä oli työskennellyt parlamentin tiloissa vuosikymmeniä; muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti kehottanut yrityksiä kaikkialla unionissa säilyttämään henkilöstönsä pandemian aikana; kehottaa asianomaisia parlamentin viranomaisia tutkimaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla turvattaisiin kaikkien ruokalatyöntekijöiden työpaikat, ja pyytää parlamentin hallintoa etsimään ratkaisuja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen parlamentin ulkoistamisperiaatteita; kehottaa pääsihteeriä vastaamaan viipymättä irtisanomisia koskevaan kirjeeseen, jonka on allekirjoittanut 355 jäsentä; kehottaa arvioimaan parlamentin julkisia hankintoja koskevia toimintaperiaatteita läpinäkyvien ja ennakoitavissa olevien työolojen parantamiseksi kaikkien alihankintana tuotettavien palvelujen osalta; kehottaa parlamenttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän arvioinnin tuloksista;

137. panee merkille niitä valtuutettuja avustajia varten kehitetyt ratkaisut, jotka olivat työskennelleet keskeytyksettä kahden peräkkäisen vaalikauden ajan mutta joilta puuttui enintään kaksi kuukautta kymmenestä palvelusvuodesta, jotka oikeuttavat eläkkeeseen unionin toimielinten eläkejärjestelmän mukaisesti; kritisoi sitä, että ratkaisu tarjottiin liian myöhään edeltävän vaalikauden aikana esitetyistä lukuisista ja toistuvista varoituksista huolimatta; arvostelee myös sitä, että ainoa löydetty ratkaisu riippui yksinomaan joidenkin tilanteesta tietoisten ja kyseisille valtuutetuille avustajille solidaarisuutta osoittaneiden jäsenten hyvästä tahdosta; pitää valitettavana myös sitä, että hallinto ei ilmoittanut uudelle vaalikaudelle valituille jäsenille tästä asiasta eikä siitä, että he voivat näissä tapauksissa tehdä alle kuuden kuukauden pituisia sopimuksia, ja että näin ollen monilla valtuutetuilla avustajilla oli suuria vaikeuksia löytää jäsen, joka oli halukas palkkaamaan heidät lyhyeksi ajaksi siten, että sopimukseen ei tulisi keskeytystä, ja jotkut eivät onnistuneet siinä;

138. toteaa jälleen olevansa huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai matkakulujaan korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin, sillä kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava kustannukset omasta pussistaan eivätkä he kuulu työhön liittyvän vakuutuksen piiriin; kehottaa jälleen pääsihteeriä tutkimaan asiaa;

139. kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; panee merkille arvioidut taloudelliset vaikutukset, joita pääsihteeri selitti vuoden 2018 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä, mutta korostaa kuitenkin tämän mahdollisuuden rajallisia käyttömahdollisuuksia; ehdottaa uutta keskustelua puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen tasolla;

Parlamentin toiminnan maantieteellinen hajauttaminen – yksi ainoa toimipaikka

140. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan muutto Strasbourgista Brysseliin voisi tuottaa 114 miljoonan euron vuotuiset säästöt sekä 616 miljoonan euron kertaluonteisen säästön, jos Strasbourgin rakennuksista luovutaan onnistuneesti, tai 40 miljoonan euron kertaluonteisen menoerän, jos tässä ei onnistuta; toteaa, että yhdestä ainoasta toimipaikasta päättäminen edellyttää yksimielistä perussopimusmuutosta; muistuttaa, että parlamentin jäsenten suuri enemmistö on useissa päätöslauselmissa ilmaissut kannattavansa yhtä ainoaa toimipaikkaa, jotta varmistetaan unionin veronmaksajien varojen tehokas käyttö; kehottaa neuvostoa panemaan merkille parlamentin kannan;

141. muistuttaa, että Strasbourgiin matkustamisesta aiheutuvat lisämenot ovat ristiriidassa moitteettoman varainhoidon periaatteen kanssa;

142. panee merkille parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle äskettäin toimitetun tutkimuksen[17]; korostaa tutkimuksen päätelmää, jonka mukaan on selvää, että pyrkiessään hiilineutraaliuteen parlamentin on harkittava toimimista yhdessä ainoassa toimipaikassa; muistuttaa, että 28. marraskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa[18] parlamentti sitoutui pienentämään hiilijalanjälkeään; muistuttaa, että samassa päätöslauselmassa Euroopan parlamentti julisti ilmasto- ja ympäristöhätätilan; panee merkille, että parlamentin toiminta on keskittynyt valtaosin Brysseliin ja että siellä toimivat sekä neuvosto että komissio ja myös muita sidosryhmiä, kansalaisjärjestöjä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja jäsenvaltioiden edustustoja; katsoo siksi, että Strasbourgin pitäminen toimipaikkana on kestämätöntä ja vaikeasti puolusteltavissa;

143. toteaa jälleen, että covid-19-kriisi on ylivoimainen este, joka pakotti parlamentin luopumaan huomattavasta osasta parlamentin vuoden 2020 istuntokalenteriin sisältyvistä kahdestatoista Strasbourgin istunnosta; katsoo, että kalliilla siirtymisillä Strasbourgiin ei pitäisi pahentaa covid-19-kriisin aiheuttamia kustannuksia ja terveysvaikutuksia; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita perussopimuksen määräyksistä poiketen pidättymään vaatimuksesta järjestää korvaavia istuntoja Strasbourgissa;

Vapaaehtoinen eläkerahasto

144. palauttaa mieliin parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden mukaan ”parlamentin perustaman vapaaehtoisen eläkerahaston toimintaa jatketaan näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen niiden jäsenten tai entisten jäsenten osalta, jotka jo ovat hankkineet tähän rahastoon liittyviä oikeuksia tai odotusoikeuksia” ja ”hankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”;

145. toteaa lisäksi, että vuoden 2019 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 111 miljoonaa euroa ja eläkevastuu 439,6 miljoonaa euroa, joten vakuutusmatemaattinen alijäämä oli arviolta 328,6 miljoonaa euroa; on erittäin huolestunut vapaaehtoisen eläkerahaston mahdollisesta ehtymisestä; korostaa, että nykytilanteessa rahasto ei pysty täyttämään tulevia sitoumuksiaan; on vakuuttunut tarpeesta selittää tarkemmin sääntöjen oikeudellisia seurauksia ja/tai muuttaa sääntöjä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta esittämään vapaaehtoisesta eläkerahastosta uuden lausunnon, jossa selvitetään kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja sen alijäämän rajoittamiseksi;

146. palauttaa mieliin vuoden 2017 parlamentin vastuuvapautta koskevan päätöslauselman 118. kohdan, jossa kehotettiin tutkimaan vapaaehtoisen eläkerahaston oikeudellista perustaa ja erityisesti sitä, onko parlamentilla oikeudellinen velvoite taata tulevien oikeuksien täysimääräinen säilyttäminen ja rahaston mahdollisten alijäämien täyttäminen tai uusien varojen sijoittaminen rahastoon, kun otetaan huomioon, että vapaaehtoinen eläkerahasto on Luxemburgin lainsäädännön mukainen SICAV-sijoitusrahasto eikä tavallinen eläkerahasto, mikä viittaisi siihen, että periaatteessa tällaista velvoitetta ei ole; pitää valitettavana, että pääsihteeri ei ole vielä esittänyt havaintoja pyydetyn tutkimuksen johdosta;

147. panee merkille äskettäisen tutkimuksen, jossa todettiin, että tämäntyyppinen rahasto voi antaa tiettyjä rahoitusvakuuksia vain, jos osapuolet ovat vahvistaneet tämän sopimusteitse[19]; muistuttaa, että 10. marraskuuta 2020 parlamentin edustaja vahvisti julkisessa kuulemisessa, että parlamentin ja rahaston välillä ei ole tällaista sopimusta[20]; toteaa näin ollen, ettei parlamentilla ole oikeudellista perustaa rahaston takaamiseksi ja että rahaston taloudellinen tilanne on sellainen, ettei se pysty täyttämään tulevia sitoumuksiaan;

148. muistuttaa, että etuudet ovat kaikille vapaaehtoisen eläkerahaston edunsaajille pikemminkin täydentävä kuin ainoa tulonlähde; korostaa, että alhaisen korkotason vuoksi etuuspohjaisissa järjestelmissä määrät ovat laskeneet jyrkästi koko unionissa; vastustaa entisten jäsenten suojaamista tältä kehitykseltä; ei hyväksy tilannetta, jossa rahaston vakuutusmatemaattinen alijäämä johtaa minkäänlaiseen veronmaksajien varoin rahoitettavaan pelastuspakettiin;

149. palauttaa mieliin, että rahaston ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat usealle kymmenelle vuodelle, mutta on erittäin huolestunut siitä, että vapaaehtoisesta eläkerahastosta vuonna 2019 maksettu määrä oli yhteensä noin 18 miljoonaa euroa ja että tämän määrän odotetaan nousevan noin 20 miljoonaan euroon vuonna 2025;

150. palauttaa mieliin, että rahaston kestävyyden parantamiseksi puhemiehistö päätti 10. joulukuuta 2018 pitämässään kokouksessa muuttaa eläkejärjestelmään sovellettavia sääntöjä nostamalla eläkeiän 63 vuodesta 65:een ja ottamalla käyttöön tulevien eläkeläisten eläkemaksuihin sovellettavan viiden prosentin maksun; panee tyytyväisenä merkille, että näiden sääntömuutosten välittöminä seurauksina vuoden 2019 eläkemaksuissa säästettiin noin 325 000 euroa ja että niistä 306 000 euroa johtui eläkeiän korottamisesta ja 19 000 euroa kaikista 1. tammikuuta 2019 jälkeen vahvistetuista eläkkeistä perittävän viiden prosentin maksun käyttöönotosta; pyytää puhemiehistöä arvioimaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja heti, kun tuomioistuin on antanut päätöksensä nykyisistä toimista, jotta vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään ja -rahastoon löydetään oikeudenmukainen ratkaisu ja pidetään samalla parlamentin vastuut minimissä, sillä asiaan liittyy unionin veronmaksajien varoja;

151. kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan kaikilta osin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan eläkerahaston kanssa selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoista eläkejärjestelmää koskevat velvollisuutensa ja tehtävänsä; tukee puhemiehistön pääsihteerille esittämää pyyntöä, että selvitetään tapoja varmistaa vapaaehtoisen eläkerahaston kestävä rahoitus jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti huolehtien täydestä avoimuudesta; pyytää puhemiehistöä ja vapaaehtoisen eläkerahaston jäseniä tukemaan toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan vapaaehtoisen eläkerahaston alijäämää;

Parlamentin toiminnan ekologisuus ja kestävyys

152. kannustaa käyttämään yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS), joka on yksityisille ja julkisille organisaatioille tarkoitettu unionin hallinnointiväline, jonka avulla ne arvioivat ja parantavat ympäristönsuojelunsa tasoa asetuksen (EY) N:o 1221/2009[21] mukaisesti; panee merkille, että parlamentista tuli ensimmäisenä unionin toimielimenä hiilineutraali vuonna 2016, sillä se kompensoi sataprosenttisesti päästöt, joita ei voi vähentää; kannattaa toimenpiteitä, joita on toteutettu parlamentin päästöjen vähentämiseksi entisestään, mukaan lukien etätyötavoitteiden lisääminen eri pääosastoissa, virkamatkojen matka-ajan rajoittaminen ja optimointi sekä kannustaminen kestävien liikennemuotojen käyttöön esimerkiksi lisäämällä pyörien pysäköintipaikkojen määrää;

153. suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki parlamentin toimistoissa käytetty A4-paperi kierrätetään, ja on tyytyväinen paperin ostojen merkittävään vähenemiseen vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna; suhtautuu myönteisesti parlamentin pyrkimyksiin lisätä paperittomien kokousten määrää, kehottaa lisäämään kaikille jäsenille, henkilöstölle ja valtuutetuille edustajille annettavaa koulutusta luoduista paperittomista välineistä, jotta asiakirjoja tulostettaisiin vähemmän, ja kehottaa järjestämään uusia tiedotuskampanjoita;

154. kehottaa toteuttamaan ripeästi kunnianhimoisia lisätoimia ja katsoo, että lopullisena tavoitteena olisi oltava se, että parlamentissa ei käytetä ollenkaan kertakäyttömuovia;

155. toteaa, että vuonna 2019 parlamentille toimitetun uusiutuvan energian osuus oli edelleen 67 prosenttia ja että suurin osa tästä määrästä oli peräisin ekosähkön hankinnasta; kehottaa parlamenttia lisäämään edelleen sille toimitettavan uusiutuvan energian osuutta, jotta kaikki toimitettava energia olisi mahdollisimman pian uusiutuvaa energiaa, myös käyttämällä parlamentin kattoa oman aurinkovoiman tuottamiseen;

156. palauttaa mieliin, että energiatehokkuudesta annetussa direktiivissä 2012/27/EU[22] todetaan, että vuosittain parlamentin rakennusten kokonaispinta-alasta on korjattava kolme prosenttia siten, että tilat vastaavat energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia; suosittelee, että vuotuisessa talousarviosuunnittelussa otetaan huomioon kaikkien rakennusten säännöllinen kunnostaminen ja että tähän tarkoitukseen osoitetaan määrä, joka vastaa kolmea prosenttia kaikkien rakennusten kokonaispinta-alasta, kuten puhemiehistön 16. huhtikuuta 2018 hyväksymässä vuoden 2019 jälkeistä aikaa koskevassa kiinteistöstrategiassa jo esitettiin; katsoo, että tällaisen määrärahan osoittaminen on sääntöjenmukaista ja ennakoivaa kiinteistöpolitiikkaa, jossa huomiota olisi kiinnitettävä myös perusteellisiin jälkiasennuksiin ja olisi varmistettava, että parlamentti pyrkii parantamaan energiatehokkuutta maksimaalisesti ja saamaan näin aikaan säästöjä parlamentin tilojen energiankulutuksessa ja kustannuksissa;

157. pitää myönteisenä virka-autoyksikön toiminnan onnistunutta siirtämistä parlamentin sisäiseksi toiminnaksi ja asteittaista siirtymistä nollapäästöisiin ajoneuvoihin, jotta virka-autokanta olisi hiilineutraali viimeistään vuonna 2024; panee merkille päivittäisen toiminnan suuren määrän ja antaa tunnustusta yksikön työlle, sillä jäsenten tyytyväisyys siihen on erittäin korkealla tasolla; kehottaa pääsihteeriä ottamaan käyttöön käyttäjäystävällisen verkossa toimivan varausjärjestelmän ja selvittämään mahdollisuuksia lisätä käyttöastetta, joka oli vuonna 2019 vain kolme prosenttia, ja laajentaa Brysselin ja Strasbourgin välistä matkaa varten varattavien autojen käyttäjäryhmää, jotta voidaan pienentää parlamentin ympäristövaikutusta; pyytää, että tästä mahdollisuudesta tiedotetaan paremmin, jotta varmistetaan, että autot eivät kulje tyhjinä Strasbourgiin ja takaisin;

158. pitää myönteisenä, että puhemiehistö hyväksyi 16. joulukuuta 2019 parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmälle keskeisiä tulosindikaattoreita koskevia uusia kunnianhimoisia tavoitteita, joihin kuuluu tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia, ja että tavoitteen saavuttamisen määräaika on vuosi 2024 uudella vaalikaudella; kehottaa toteuttamaan tehokkaasti tarvittavat toimet, jotta tavoite saavutetaan ajallaan, ja raportoimaan säännöllisesti vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle saavutetusta edistyksestä; kehottaa lisäksi parlamenttia arvioimaan uudelleen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän tavoitettaan covid-19-pandemian aiheuttamien päästövähennysten valossa;

159. kiittää parlamentin sitoutumista ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin; panee merkille, että parlamentin tavoitteena on lisätä tiettyjen ensisijaisten tuotteiden osalta ”ympäristöä säästäviksi”, ”erittäin ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi” luokiteltujen sopimusten arvopainotettua osuutta; antaa tunnustusta siitä, että vuonna 2019 ensisijaisissa tuotekategorioissa sopimusten arvon perusteella 89,1 prosenttia sopimuksista luokiteltiin ”ympäristöä säästäviksi”, ”erittäin ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi”; pitää myönteisenä, että puhemiehistö hyväksyi 16. joulukuuta 2019 ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja varten keskeisiä tulosindikaattoreita koskevan uuden kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan vuosina 2020–2024 ensisijaisissa tuotekategorioissa keskimäärin 90 prosenttia sopimuksista olisi luokiteltava ”ympäristöä säästäviksi” tai ”luonnostaan ympäristöä säästäviksi”; korostaa tarvetta kehittää edelleen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita sopimusten viherryttämiseksi keskipitkällä aikavälillä;

160. suhtautuu myönteisesti parlamentin aikomukseen ottaa käyttöön kestävyyttä koskeva raportointi, joka kattaa hankintojen sosiaaliset näkökohdat, ja kehottaa parlamenttia seuraamaan kehitystä sosiaalisten ja kestävien julkisten hankintojen alalla, kuten julkisia hankintoja ja vastuullista liiketoimintaa koskevaa OECD:n työtä ja yritysten due diligence -prosessia koskevaa tulevaa unionin lainsäädäntöä; katsoo, että sisällyttämällä hankintoja ja ostoja koskeviin toimintaperiaatteisiinsa vastuullisen liiketoiminnan normeja parlamentti voi näyttää esimerkkiä, turvata yleisen edun ja varmistaa julkisia menoja koskevan vastuuvelvollisuuden;

161. pitää myönteisenä parlamentin pysäköintitilojen uusia pysäköintiperiaatteita, joilla pyritään edistämään sähköajoneuvojen eli sähköpyörien, sähköavusteisten tavarapyörien sekä sähköpotkulautojen ja -autojen käyttöä asentamalla latauspisteitä; kehottaa ulottamaan nämä periaatteet koskemaan kaikkia parlamentin pysäköintitiloja;

162. korostaa, että parlamentin on noudatettava ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia sitoumuksiaan ja toteutettava siksi kaikissa rakennuksissaan asianmukaiset toimet, jotta se voi tarjota koko henkilöstölleen riittävästi polkupyörien sisä- ja ulkopysäköintipaikkoja, joissa pyörät ovat suojassa varkauksilta, ilkivallalta ja sääoloilta ja joissa järjestelyt ovat vähintään samalla tasolla kuin nykyisissä autojen pysäköintitiloissa sovellettavat järjestelyt; toteaa, että pysäköintitarroja käyttävä tunnistusjärjestelmä voisi olla myös erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä;

163. suhtautuu myönteisesti polkupyörien käytön merkittävään lisääntymiseen Brysselissä vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018;

164. panee merkille, että parlamentin toistuva siirtyminen Strasbourgiin vaikuttaa ympäristöön;

Tulkkaus ja kääntäminen

165. muistuttaa, että vuonna 2019 konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosastossa oli 530 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 2,6:a prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

166. antaa tunnustusta keskitettyä konferenssien järjestämistä koskevasta hankkeesta, joka saatiin päätökseen vuonna 2019, jossa virtaviivaistettiin huomattavasti konferenssien järjestämiseen liittyviä työprosesseja ja jonka ansiosta konferenssilogistiikan ja -tulkkauksen pääosasto pystyy toimimaan parlamentissa monien korkealaatuisten konferenssipalvelujen keskitettynä rajapintana kokousten, konferenssien ja tilaisuuksien järjestäjille;

167. panee merkille, että puhemiehistön heinäkuussa 2019 hyväksymät tarkistetut monikielisyyttä koskevat menettelysäännöt tarjosivat toiminnalle päivitetyn kehyksen ja varmistivat, että korkealaatuista tulkkausta voitiin tarjota resurssitehokkaasti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti; pitää valitettavana, että tarkistetuissa monikielisyyttä koskevissa menettelysäännöissä unionin ensisijaiseen oikeuteen perustuvat talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyt rinnastetaan yhä muuhun kuin lainsäädäntötyöhön, mikä pakottaa parlamentin budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan pyytämään joka vuosi puhemiehistöltä lupaa ylittää käännettäviksi toimitettavien tekstien vuotuinen 45 sivun reservinsä; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että monikielisyyttä koskevia menettelysääntöjä sovelletaan siten, että parlamentin budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta voivat harjoittaa parlamentin keskeisiä talousarvio- ja vastuuvapaustoimintoja joutumatta pyytämään tällaista vuotuista poikkeusta;

168. panee hyväksyen merkille, että hallinnon ja henkilöstöön kuuluvien tulkkien edustajien välillä käydyn työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksena saatiin aikaan 8. syyskuuta 2018 uudet työehdot; tukee sekä hallinnon että tulkkien edustajien jatkuvia pyrkimyksiä taata resurssitehokas ja kattava monikielisyys;

169. muistuttaa, että vuonna 2019 käännöspääosastossa oli 1 117 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 0,5:ä prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

170. antaa tunnustusta ulkoisten kääntäjien akkreditointijärjestelmän toteuttamisesta ja toteaa, että sillä pyritään parantamaan ulkoistettujen käännösten laatua ja että siinä keskitytään käyttämään akkreditoituja kääntäjiä, joiden kääntämistaidot on testattu, tehostamaan ulkoistettujen käännösten laadunvalvontaa kieliyksiköissä ja vahvistamaan sopimuksiin perustuvia seuraamuksia, jos laatu ei täytä vaatimuksia;

171. kehottaa pääsihteeriä tutkimaan, onko mahdollista ottaa käyttöön kansainvälisen viittomakielen tulkkaus kaikissa täysistuntokeskusteluissa täysistunnon esittämien pyyntöjen mukaisesti, ja kehottaa panemaan tämän päätöksen täytäntöön kaikkien kansalaisten tasavertaisen pääsyn periaatteen mukaisesti;

Varainhoito ja hallinto

172. muistuttaa, että vuonna 2019 varainhoidon pääosastossa oli 222 henkilöstön jäsentä ja se hallinnoi 22,7:ää prosenttia parlamentin kokonaistalousarviosta;

173. arvostelee matkakulujen korvaamisen pahaa ruuhkautumista vuonna 2019; kehottaa varmistamaan, että varainhoidon pääosastolla on riittävät resurssit, ja säilyttämään ne ja kehottaa osoittamaan nämä resurssit siten, että vältetään sumien kertyminen;

174. toteaa, että parlamentin uusi matkatoimisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2019; panee merkille, että jäsenillä on ollut vaikeuksia saada yhteys matkatoimiston puhelinpalvelukeskukseen työaikoina ja niiden ulkopuolella; kehottaa parantamaan toimiston tavoitettavuutta; panee merkille, että jäsenten osalta matkatoimisto noudattaa jäsenten matkakorvausten ja päivärahojen yksikön ohjeita, joiden mukaan tarjottavien lentojen olisi aina perustuttava suorimpaan reittiin lähtö- ja kohdepaikan välillä ja edullisimpiin hintoihin, mikäli useampi lentoyhtiö ehdottaa samaa yhteyttä; toteaa, että kaikki matkatoimiston saamat tulot, jotka syntyvät liikevaihtona parlamentille tarjotuista palveluista, on palautettava parlamentille; panee merkille, että edellisvuoteen verrattuna valitusten vuotuinen määrä pysyi vakaana, sillä vuonna 2019 kirjattiin 63 valitusta, eli määrä oli 0,043 prosenttia kyseisen vuoden kaikista 144 913 maksutapahtumasta, ja että suurin osa kirjatuista valituksista liittyi uuden matkatoimiston tarjoamien palvelujen laatuun siirtymävaiheen ja toiminnan aloittamisen vuoksi ja ne koskivat muun muassa viime hetken peruutuksia ja matkojen viivästyksiä;

175. asettaa vahvasti kyseenalaiseksi Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2021 14. toukokuuta 2020 hyväksytyn parlamentin päätöslauselman[23] (2019/2214 (BUD)) 40 kohdan, jossa kehotetaan puhemiehistöä tarkistamaan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeita siten, että jäsenille maksetaan unionin alueella suoritetuista matkoista korvaus turistiluokan joustavien lentolippujen hinnan perusteella, paitsi jos lennon pituus on yli neljä tuntia tai siihen sisältyy välilasku; kehottaa jatkamaan jäsenten yhdenvertaista kohtelua tarjottavien lentolippujen osalta; palauttaa mieliin myös parlamentin tavoitteet vähentää edelleen päästöjään ja korostaa, että välttämätön lentomatkustaminen saastuttaa vähiten, jos lennot ovat suoria ja lentoliput joustavia;

Yleinen kulukorvaus

176. muistuttaa päätöksestä, että kaikilla jäsenillä olisi oltava kulukorvausten vastaanottamista varten erillinen pankkitili; suhtautuu myönteisesti siihen, että parlamentti on noudattanut tiukasti tätä velvoitetta, mikä on johtanut 100 prosentin noudattamisasteeseen;

177. palauttaa mieliin puhemiehistön 11. maaliskuuta 2019 hyväksymän työjärjestyksen 11 artiklan 4 kohdan, jossa todetaan seuraavaa: ”Puhemiehistö tarjoaa tarvittavan infrastruktuurin jäsenten verkkosivulla parlamentin verkkosivustolla niille jäsenille, jotka haluavat julkistaa sovellettavien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja niiden soveltamisohjeiden mukaisesti vapaaehtoisen tarkastuksen tai vahvistuksen, jonka mukaan he ovat yleistä kulukorvausta käyttäessään noudattaneet sovellettavia jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja niiden soveltamisohjeita.”; toteaa, että julkistaminen tapahtuu henkilökohtaisesti ja vapaaehtoisesti jäsenten omalla vastuulla eikä parlamentin hallinto ole vastuussa annettujen tietojen kokoamisesta; kehottaa parlamentin yksiköitä lähettämään jäsenille vuosittain muistutuksen tästä mahdollisuudesta; kehottaa parlamenttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti siitä, kuinka moni jäsen noudattaa näitä suosituksia, jotta unionin veronmaksajien varojen käytöstä tulee avoimempaa ja vastuullisempaa;

178. muistuttaa, että työjärjestyksen 2 artiklan mukaisesti jäsenet ovat edustajantoimessaan itsenäiset ja riippumattomat; korostaa, että kaikkien elinten, joiden tehtävänä on laatia eettisiä sääntöjä ja normeja, olisi pidättäydyttävä niille osoitetuissa tehtävissä ja niiden on varmistettava, että niiden suositukset eivät rajoita tai estä jäsenten edustajantoimen itsenäisyyttä;

179. korostaa, että yleinen kulukorvaus on kiinteämääräinen korvaus, ja painottaa, että työjärjestyksen mukaan edustajantointa on hoidettava riippumattomasti; suhtautuu myönteisesti puhemiehistön päätökseen antaa työryhmän tehtäväksi arvioida yleisen kulukorvauksen käyttöä viime vuosina ja löytää toteuttamiskelpoisia keinoja sen hallinnoimiseksi; kehottaa puhemiehistöä tekemään päätöksen vuoden 2021 loppuun mennessä; korostaa, että yleisen kulukorvauksen hallinnointi ei saisi aiheuttaa jäsenten toimistoille eikä parlamentin hallinnolle lisää byrokratiaa;

180. korostaa, että puhemiehistön vuonna 2018 yleisestä kulukorvauksesta tekemässä päätöksessä määrätään, että puhemiehistö pitää tämän päätöksen voimassa vuoden 2022 loppuun asti ja arvioi sitä yhdeksännellä vaalikaudella saatujen kokemusten perusteella; tähdentää, että avoimuutta ja rahoitusta koskevaa vastuuvelvollisuutta lisäävien mahdollisten uusien vapaaehtoisten ja/tai vaihtoehtoisten toimenpiteiden ei pitäisi aiheuttaa jäsenille ja heidän toimistoilleen tarpeetonta byrokratiaa;

181. korostaa, että hyvä hallintotapa perustuu moitteettomaan varainhoitoon ja suhteellisuusperiaatteeseen; kehottaa puhemiehistöä ottamaan huomioon mahdollisten lisäinvestointien kustannustehokkuuden ja oikeasuhteisuuden sekä sen, mitä hyötyä on veronmaksajien varojen käyttämisestä yhä enemmän ja byrokratian lisäämisestä; toteaa, että jos parlamentin jäsenten toimintaan liittyviä korvauksia halutaan valvoa kattavasti, olisi perustettava 40–75 uutta hallintotointa, mikä olisi ristiriidassa moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuusperiaatteen kanssa;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

182. palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksessa säädetään tiedoista, jotka toimielimen tekemistä sopimuksista on toimitettava budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille; toteaa, että varainhoitoasetuksessa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailumenettely on pakollinen;

183. panee merkille, että vuonna 2019 tehtiin yhteensä 225 hankintasopimusta, joista 83 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 597,3 miljoonaa euroa ja 141 sopimusta perustui neuvottelumenettelyihin ja niiden kokonaisarvo oli 208,5 miljoonaa euroa; panee merkille, että arvon perusteella laskettuna neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta nousi 6 prosentista (2018) 26 prosenttiin (2019) ja määrän perusteella laskettuna 35,86 miljoonasta eurosta (2018) 208,53 miljoonaan euroon (2019);

184. panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2019 ja 2018 tehdyistä sopimustyypeistä, mukaan lukien rakennussopimukset:

Sopimustyyppi	2019		2018
	Määrä	Osuus	Määrä	Osuus
Palvelut Toimitukset Urakat Rakennusurakat	177 33 13 2	78 % 15 % 6 % 1 %	199 37 12 3	79 % 15 % 5 % 1 %
Yhteensä	225	100 %	251	100 %

 

Sopimustyyppi	2019		2018
	Arvo (euroina)	Osuus	Arvo (euroina)	Osuus
Palvelut	581 610 182	72 %	256 374 627	42 %
Toimitukset	85 741 237	10 %	210 526 209	35 %
Urakat	135 211 526	17 %	133 431 628	22 %
Rakennusurakat	4 260 000	1 %	5 039 824	1 %
Yhteensä	806 822 945	100 %	605 372 288	100 %
(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2019, s. 5)

185. panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2019 ja 2018 tehdyistä hankintasopimuksista menettelytyypin mukaan ja niiden määrän ja arvon perusteella:

 

Menettelytyyppi	2019		2018
	Määrä	Osuus	Määrä	Osuus
Avoin Rajoitettu Neuvottelu Kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuva luettelo Poikkeus	82 1 141 – 1	36,44 % 0,44 % 62,68 % – 0,44 %	89 5 155 1 1	35,46 % 1,99 % 61,75 % 0,40 % 0,40 %
Yhteensä	225	100 %	251	100 %

 

Menettelytyyppi	2019		2018
	Arvo (euroina)	Osuus	Arvo (euroina)	Osuus
Avoin Rajoitettu   Neuvottelu Kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuva luettelo Poikkeus	595 584 380 1 735 269 208 533 296 – 970 000	74 0 26 – 0	486 039 380 83 433 046 35 859 040 24 221 16 600	80 14 6 0 0
Yhteensä	806 822 945	100 %	605 372 288	100 %
(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2019, s. 7)

 

186. pitää valitettavana, että kaikista parlamentin järjestämistä tavaroiden ja palvelujen ostosopimuksia koskevista julkisista tarjouskilpailuista 1 369:ssä oli vain yksi tarjoaja; toteaa, että yhden ainoan tarjoajan tarjouksiin liittyy merkittävä uhka julkisten varojen asianmukaiselle käytölle; kehottaa parlamenttia tutkimaan kilpailun ilmeisen puutteen syitä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta vältetään vastaisuudessa menettelyt, joissa saadaan vain yhden tarjoajan tarjous;

Poliittiset ryhmät (momentti 4 0 0)

187. toteaa, että vuonna 2019 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti[24]:

 

Ryhmä	2019 (1)					2018
	Määrärahat vuodessa	Omat varat ja siirretyt määrärahat	Menot	Vuotuisten määrärahojen käyttöaste	Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat	Määrärahat vuodessa	Omat varat ja siirretyt määrärahat	Menot	Vuotuisten määrärahojen käyttöaste	Seuraavalle kaudelle siirretyt määrärahat
Euroopan kansanpuolue (PPE)	17 139	4 253	16 993	99,15	4 399	18 282	6 690	20 820	113,88	4 152
Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)	14 611	4 807	13 705	93,80	5 710	15 792	5 863	16 888	106,94	4 767
Renew Europe -ryhmä (entinen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE))	7 721	1 627	5 510	71,37	3 838	5 823	1 824	6 033	103,61	1 614
Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Verts/ALE)	5 573	1 388	4 585	82,27	2 376	4 478	1 579	4 669	104,27	1 388
Identiteetti ja demokratia -ryhmä (ID) (3)	3 244	0	1 629	50,22	1 615
Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR)	6 053	1 946	5 730	94,66	2 270	6 182	2 962	7 200	116,47	1 944
Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL)	4 156	1 110	3 731	89,77	1 535	4 443	1 257	4 590	103,31	1 110
Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD) (2)	1 851	1 915	1 508	81,45	0	3 829	1 828	2 725	71,17	1 915
Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF) (2)	1 620	653	1 609	99,34	0	3 238	1 094	3 612	111,55	720
Sitoutumattomat	2 019	367	481	23,84	738	1 153	314	537	46,57	442
Yhteensä	63 987	18 067	55 481	86,71	22 482	63 220	23 412	67 073	106,09	18 052

 

Huomautukset edellä olevaan taulukkoon:

1) Vuosi 2019 oli vaalivuosi, ja poliittiset ryhmät toimittivat tilinpäätöksensä kahtena osana erikseen kummaltakin puolivuotiskaudelta. Niiden poliittisten ryhmien osalta, jotka jatkoivat toimintaansa vuoden 2019 EU-vaalien jälkeen, vuotuisia määrärahoja ja menoja kuvaavat luvut on esitetty kummankin puolivuotiskauden määrien summana.

2) Niiden poliittisten ryhmien osalta, jotka hajotettiin vuoden 2019 EU-vaalien jälkeen, luvut ovat vain ensimmäiseltä puolivuotiskaudelta.

3) Niiden poliittisten ryhmien osalta, jotka eivät olleet olemassa ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, luvut ovat vain toiselta puolivuotiskaudelta.

188. on tyytyväinen siihen, että poliittisten ryhmien riippumattomat ulkopuoliset tarkastajat antoivat varainhoitovuodelta 2019 vain vakiomuotoisia lausuntoja;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja Euroopan tason poliittiset säätiöt

189. toteaa, että vastuuviranomainen perustettiin vuonna 2016 arvioimaan rekisteröintipyyntöjä, rekisteröimään uusia unionin tason puolueita ja säätiöitä, valvomaan niiden rahoitusta ja määräämään seuraamuksia, jos ne eivät noudata velvoitteitaan; toteaa, että se oli täysin toiminnassa vuonna 2017;

190. toteaa, että vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, jolloin asetus (EU, Euratom) No 114l/2014[25] pantiin täytäntöön kaikilta osin, etenkin vastuuviranomaisen roolin osalta; panee merkille, että vastuuviranomainen tarkasteli vuonna 2019 asetuksen mukaan ensimmäisen kerran Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tilinpäätöksiä varainhoitovuodelta 2018;

191. panee merkille, että vastuuviranomainen laati vuoden 2019 EU-vaalien yhteydessä yhdessä varainhoidon pääosaston kanssa joukon periaatteita, joiden mukaisesti pantiin käytäntöön Euroopan tason poliittisten puolueiden oikeus kampanjoida EU-vaaleissa ja joissa vahvistettiin samalla oikeutta koskevat rajoitukset; panee merkille sääntelyn luonteen aiheuttamat käytännön vaikeudet ja korostaa tarvetta tarkistaa sitä; panee merkille seuraamusten automaattisen luonteen ja huomauttaa, että tarpeen lisätä oikeasuhteisuutta ja joustoa:

192. pitää myönteisenä, että vastuuviranomainen on lisännyt avoimuutta, mistä on osoituksena, että vuonna 2020 se julkisti ensimmäistä kertaa vuoden 2019 vuotuisen toimintakertomuksensa esittämättä sen julkaisemiseen liittyviä rajoituksia ja että sen johtaja osallistui 16. marraskuuta 2020 järjestettyyn parlamentin vastuuvapautta koskevaan vuotuiseen kuulemistilaisuuteen;

193. kehottaa vastuuviranomaista varmistamaan, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteröintiä ja taloudellista tilannetta koskevat tiedot saatetaan niin laajasti kuin mahdollista yleisesti saataville käyttäjäystävällisessä, kattavassa ja päivitetyssä muodossa;

194. toteaa, että vuonna 2019 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti[26]:

Puolue (2019)	Lyhenne	Omat varat	EP:n lopullinen maksuosuus (1)	Tulot yhteensä	EP:n maksuosuuden osuus tukikelpoisista menoista (enintään 90 %)	Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen tai tappio)
Euroopan kansanpuolue	PPE	1 751 449	13 433 000	15 184 449	90 %	116 515
Euroopan sosialidemokraattinen puolue	PSE	1 091 101	8 405 284	9 496 385	90 %	115 131
Euroopan liberaalidemokraattien puolue	ALDE	851 728	4 848 119	5 699 847	90 %	801 704
Euroopan vihreät	EGP	539 667	3 471 165	4 010 832	90 %	603 669
Euroopan vasemmistopuolue	EL	312 832	1 772 817	2 085 649	90 %	–
Euroopan demokraattipuolue	PDE	100 944	671 170	772 114	90 %	49 246
Euroopan vapaa allianssi	EFA	200 053	1 219 623	1 419 676	90 %	55 400
Euroopan konservatiivien ja reformistien puolue	ECR	607 157	3 493 333	4 100 490	90 %	158 166
Euroopan kristillinen poliittinen liike	ECPM	140 512	1 000 214	1 140 726	83 %	–
Identiteetti ja demokratia -puolue	ID	114 250	615 067	729 317	90 %	–
YHTEENSÄ		5 709 693	38 929 792	44 639 485		1 899 831
Huomautukset:
Huomautus(1): Koostuu vuoden 2018 lopullisen rahoituksen toisesta osasta ja vuoden 2018 lopullisen rahoituksen ensimmäisestä osasta puhemiehistön 18. tammikuuta 2021 tekemän päätöksen mukaisesti.

195. toteaa, että vuonna 2019 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti[27]:

 

Säätiö (2019)	Lyhenne	Liittyy puolueeseen	Omat varat	EP:n lopullinen avustus	Tulot yhteensä	EP:n avustuksen osuus tukikelpoisista kustannuksista (enintään 95 %)	Tulojen ylijäämä (siirto varaukseen tai tappio)
Eurooppa-tutkimuksen Wilfried Martens -keskus	WMCES	PPE	622 669	5 971 543	7 433 520	95 %	255 171
Foundation for European Progressive Studies	FEPS	PSE	662 446	5 142 293	5 906 538	92 %	–
European Liberal Forum	ELF	ALDE	202 565	1 798 601	2 114 273	95 %	90 914
Green European Foundation	GEF	EGP	79 513	1 368 333	1 484 738	95 %	–
Transform Europe	TE	EL	110 698	1 096 144	1 217 889	92 %	7 401
Institute of European Democrats	IED	PDE	23 261	421 786	472 185	95 %	–
Coppieters Foundation	Coppieters	EFA	84 666	534 179	618 845	95 %	38 624
New Direction - Foundation for European Reform	ND	ECR	253 558	1 636 452	1 995 962	95 %	–
Sallux	SALLUX	ECPM	23 537	365 590	448 654	95 %	3 282
Association pour l'Identite et Democratie Fondation	ID Foundation	ID	23 000	436 999	978 653	95 %	–
YHTEENSÄ			2 085 913	18 771 920	22 671 257		395 392

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.3.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Matteo Adinolfi, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, Corina Crețu, Martina Dlabajová, José Manuel Fernandes, Raffaele Fitto, Luke Ming Flanagan, Daniel Freund, Isabel García Muñoz, Monika Hohlmeier, Jean-François Jalkh, Ádám Kósa, Joachim Kuhs, Ryszard Antoni Legutko, Claudiu Manda, Alin Mituța, Younous Omarjee, Tsvetelina Penkova, Markus Pieper, Sabrina Pignedoli, Michèle Rivasi, Petri Sarvamaa, Angelika Winzig, Lara Wolters, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gilles Boyer, Mikuláš Peksa

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

27	+
ECR	Ryszard Czarnecki, Raffaele Fitto, Ryszard Antoni Legutko
NI	Sabrina Pignedoli
PPE	Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Ádám Kósa, Markus Pieper, Petri Sarvamaa, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský
Renew	Gilles Boyer, Olivier Chastel, Martina Dlabajová, Alin Mituța
S&D	Caterina Chinnici, Corina Crețu, Isabel García Muñoz, Claudiu Manda, Tsvetelina Penkova, Lara Wolters
The Left	Luke Ming Flanagan, Younous Omarjee
Verts/ALE	Daniel Freund, Mikuláš Peksa, Michèle Rivasi

 

2	–
ID	Jean-François Jalkh, Joachim Kuhs

 

1	0
ID	Matteo Adinolfi

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

– : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] EUVL L 67, 7.3.2019, s. 1.
• [2] EUVL C 384, 13.11.2020, s. 1.
• [3] EUVL C 239, 20.7.2020, s. 1.
• [4] EUVL C 377, 9.11.2020, s. 13.
• [5] EUVL C 384, 13.11.2020, s. 180.
• [6] EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
• [7] Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2. joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
• [8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23. lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
• [9] Neuvoston asetus (EU) N:o 1417/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan unionin myöntämien kulkulupien muodosta (EUVL L 353, 28.12.2013, s. 26).
• [10] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17. huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).
• [11] https://www.dw.com/en/exclusive-eu-taps-chinese-technology-linked-to-muslim-internment-camps-in-xinjiang/a-55362125
• [12] https://www.npr.org/2019/10/08/768150426/u-s-blacklists-chinese-tech-firms-over-treatment-of-uighurs?t=1611915285989
• [13] https://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/public-procurement/
• [14] https://joinup.ec.europa.eu/sites/default/files/news/2020-06/D.01.06_Final_report_v3.00.pdf
• [15] Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2020/1880 14. toukokuuta 2020, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka I – Euroopan parlamentti (115. kohta) (EUVL L 417, 11.12.2020, s. 122); Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2017 seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta Euroopan unionissa (17. kohta) (EUVLC 346, 27.9.2018, s. 192).
• [16] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
• [17] https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2014_2019/plmrep/COMMITTEES/ENVI/DV/2020/11-16/IPOL_STU2020652735_EN.pdf
• [18] https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2019-0078_FI.html
• [19] https://europa.pvda.nl/wp-content/uploads/sites/458/2020/11/The-legal-status-of-the-guarantees-for-the-MEP-Pension-Fund.pdf
• [20] https://multimedia.europarl.europa.eu/en/committee-on-budgetary-control_20201110-1645-COMMITTEE-CONT-1_vd
• [21] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25. marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
• [22] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25. lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
• [23] TA(2020)0123.
• [24] Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.
• [25] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1).
• [26] Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.
• [27] Kaikki määrät on ilmaistu tuhansina euroina.