VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta
25.3.2021 - (COM(2020)0225) – (2020/0112R(APP))
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Lukas Mandl
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta
(COM(2020)0225) – (2020/0112R(APP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta (COM(2020)0225),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 352 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007[1],
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 6, 7 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista ja yhteisen lähestymistavan,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön toukokuussa 2020 julkaiseman perusoikeusvirastosta annetun asetuksen tarkistamista koskevan tutkimuksen (”Strengthening the Fundamental Rights Agency – The Revision of the Fundamental Rights Agency Regulation”),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 5 kohdan,
– ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan väliaikaisen mietinnön (A9-0058/2021),
A. ottaa huomioon, että ehdotus neuvoston asetukseksi on edistysaskel perusoikeusviraston toiminnan kokonaisvaltaisemmassa tehostamisessa, sillä siinä virastolle annetaan valtuudet toimia täysimääräisesti kaikilla unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja selvennetään sen tehtävät ja työmenetelmät suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteita kunnioittaen; katsoo, että on valitettavaa, että tämä nykyinen oikeusperusta edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä ja parlamentin hyväksyntää, minkä vuoksi parlamentin osallistuminen uudistukseen on rajallinen;
B. ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto edistää merkittävästi perusoikeuksien kunnioittamista, ja katsoo, että riippumattomana ja täysivaltaisena EU:n virastona ja perusoikeuksien valvojana sitä olisi vahvistettava entisestään, jotta perusoikeuksia voidaan edistää ja puolustaa mahdollisimman tehokkaasti ja samalla myös pyrkiä vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien asianajajaliitot, ammattijärjestöt, tuomarit ja asianajajat, aktiivisen osallistumisen avulla;
C. katsoo, että EU:n pyrkimykset vahvistaa ulkoista ulottuvuutta olisi otettava huomioon ottamalla perusoikeusvirasto entistä tiiviimmin mukaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaikkia näkökohtia koskevien unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien ja toiminnan seurantaan ja valvontaan;
D. katsoo, että globalisoituneessa maailmassa on tärkeää taata perusoikeuksien riittävä suojelu kolmansien maiden kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön avulla;
E. katsoo, että EU:n kansalaisten luottamus poliisi- ja oikeusviranomaisten työhön voidaan saavuttaa ja sitä voidaan parantaa vain, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden toimia ja toimintaa seurataan ja valvotaan asianmukaisesti, huolellisesti ja johdonmukaisesti ja ne saatetaan viipymättä perusoikeuksia koskevien velvoitteiden mukaisiksi; toteaa perusoikeusviraston toiminnan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olevan tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi sen toimeksiannon olisi katettava myös poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa;
F. toteaa, että perusoikeusviraston työ perusoikeuksien puolustamiseksi ja sellaisten haasteiden tunnistamiseksi, jotka liittyvät esimerkiksi lasten oikeuksiin, muuttoliikkeeseen (ulkorajat mukaan lukien), tekoälyn ja uusien teknologioiden käyttöön, sukupuolten tasa-arvoon, sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja naisten oikeuksiin, on erittäin tärkeää perusoikeusviraston painopisteiden kannalta, minkä vuoksi kyseiselle työlle on annettava tunnustusta ja sitä on tuettava;
1. katsoo, että perusoikeusviraston tavoitteet tarjota asiaankuuluville toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille perusoikeuksia koskevia tietoja, apua ja asiantuntemusta ja puolustaa ja suojata perusoikeuksia EU:ssa ovat äärimmäiset tärkeitä, kun otetaan huomioon, että perusoikeusvirasto seuraa perusoikeuskirjan käytännön soveltamista kaikkiin jäsenvaltioiden kansalaisiin ja siten pyrkii varmistamaan, että kaikkia kohdellaan ihmisarvoa kunnioittaen ja että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan yhtäläisesti; korostaa sen tärkeää roolia unionin ja sen jäsenvaltioiden tukijana, kun ne toteuttavat perusoikeuksiin liittyviä toimenpiteitä tai määrittelevät niihin liittyviä toimintalinjoja; toteaa, että näitä tukitoimia voidaan toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi laatimalla tosiasioihin perustuvia ja tasapuolisia kertomuksia, joissa käytetään eri lähteitä; kannustaa komissiota ja neuvostoa hyödyntämään järjestelmällisesti perusoikeusviraston tuottamia tietoja päätöksenteossaan ja sitoutuu itse samaan tavoitteeseen;
2. korostaa, että viharikokset ja vihapuhe sekä kaikenlainen syrjintä, joka perustuu esimerkiksi sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, ovat edelleen yleisiä ongelmia, joihin on puututtava kiireellisesti; palauttaa mieliin, että horisontaalinen ja intersektionaalinen näkökulma on olennaisen tärkeä kaikkien ihmisten perusoikeuksien suojelemiseksi; varoittaa vihapuheen ja rasismin eri muotojen, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden ja erityisesti romanivastaisuuden, antisemitismin, islamofobian ja mustiin ja tummaihoisiin kohdistuvan rasismin lisääntymisestä ja normalisoitumisesta useissa jäsenvaltioissa ja toteaa, että tätä on pahentanut ääriliikkeiden nousu ja että tämä on lisääntynyt verkkoympäristössä erityisesti covid-19-pandemian aikana; korostaa perusoikeusviraston sitoutumista kaikenlaisen syrjinnän torjumiseen ja kehottaa sitä jatkamaan vihapuheeseen ja viharikoksiin liittyviä tapahtumia koskevaa työtään ja ilmoittamaan tapauksista ja tuoreimmista suuntauksista säännöllisesti;
3. vahvistaa olevansa valmis antamaan perusoikeusvirastolle valtuudet toimia täysimääräisesti kaikilla unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja toteuttaa tehtävänsä EU:n lainsäätäjien suunnittelemalla tavalla ja siten olevansa valmis määrittelemään periaatteet ja edellytykset hyväksyntänsä antamiselle; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että parlamentti osallistuu perusoikeusviraston uudistukseen vain rajallisesti, ja korostaa, että parlamentti katsoo, että olisi parempi soveltaa tavallista lainsäätämisjärjestystä; kehottaa komissiota toimimaan kuten muidenkin oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen suhteen ja osoittamaan perusoikeusvirastolle asiaankuuluvasti enemmän määrärahoja, jotta se voi toteuttaa tehtävänsä täysimääräisesti; toteaa, että perusoikeusvirastolla on oltava riittävästi erikoistunutta henkilöstöä;
4. kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon seuraavat seikat perusoikeusvirastosta annettua asetusta muutettaessa:
i) Asetuksen soveltamisala
Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvien muutosten vuoksi termi ”yhteisö” olisi korvattava termillä ”unioni” koko asetuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että perusoikeusviraston toiminta-aloihin olisi kuuluttava unionin tai jäsenvaltioiden toiminta tai toimet, jotka liittyvät tai kuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintakehykseen ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen. Tämän osalta olisi oltava selvää, että perusoikeusviraston toimivaltaan kuuluu poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa sekä asiat, jotka liittyvät perusoikeuksien kunnioittamiseen unionin ulkorajoilla (SEUT-sopimuksen 77 artiklan mukaisesti), ja myös tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevat kysymykset. On tuotava esille, että perusoikeusvirastolla on tärkeä rooli arvokkaiden tietojen ja panoksen antamisessa SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisissa menettelyissä ja vuotuisen oikeusvaltiokertomuksen yhteydessä. Parlamentti katsoo, että perusoikeusviraston olisi myös osallistuttava tulevaisuudessa yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092[2] mukaiseen toimintaan. Lisäksi tässä yhteydessä on korostettava perusoikeusviraston roolia demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien periaatteiden puolustamisen välineenä erityisesti aikoina, joina vallitsevat huolestuttavat autoritaariset suuntaukset.
ii) Yhteistyö kolmansien maiden kanssa
Tarkkailijana toimivien jäsenten asemaa ei tulisi rajata vain ehdokasmaille tai vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneille maille, vaan tarkkailijan aseman tulisi olla mahdollinen muillekin kolmansille maille, kuten Euroopan talousalueen / Euroopan vapaakauppaliiton maille, Yhdistyneelle kuningaskunnalle tai – mikäli perusoikeusviraston hallintoneuvosto pitää tätä asianmukaisena – Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville maille.
iii) Toiminta-alat
Uuden asetuksen toimintaa koskevassa osassa olisi mainittava erikseen perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjunnan ja yleisemmän kaikenlaisen syrjinnän ja kaikenlaisten viharikosten torjuntaan sitoutumisen lisäksi seuraavat toiminta-alat:
romanivastaisuuden, antisemitismin, islamofobian ja mustiin ja tummaihoisiin kohdistuvan rasismin torjunta, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelu sekä poliittisten tai muiden mielipiteiden kunnioittaminen.
iv) Vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat
Komission ehdotus luopua nykyisestä viisivuotisesta monivuotisesta toimintakehyksestä olisi hyväksyttävä, jotta voidaan luopua kohdealoja koskevien rajoitusten määräämisestä kutakin viisivuotiskautta varten, minkä seurauksena perusoikeusvirasto voisi mukauttaa työtään ja kohdealoja uusien painopisteiden mukaisesti. Perusoikeusviraston olisi kuultava ohjelmia laatiessaan perusteellisesti perusoikeusviraston kansallisia yhteyshenkilöitä, jotta toiminnan tärkeimpiä kohdealoja voidaan koordinoida parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman tehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten kanssa. Ohjelma-asiakirjan luonnos olisi lähetettävä valmistelusta vastaavalle neuvoston toimivaltaiselle elimelle ja Euroopan parlamentille keskustelua varten. Perusoikeusviraston johtajan on toimitettava näiden keskustelujen tulosten perusteella ohjelma-asiakirjan luonnos perusoikeusviraston hallintoneuvostolle hyväksyntää varten;
5. kehottaa komissiota harkitsemaan perusoikeusvirastosta annetun asetuksen kattavampaa ja kunnianhimoisempaa tarkistamista perusteellisen vaikutustenarvioinnin ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen perusteella, jotta voidaan vahvistaa perusoikeusviraston riippumattomuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta; kehottaa neuvostoa pohtimaan tällaisia ehdotuksia; kehottaa komissiota ottamaan tulevaa tarkistamista varten huomioon erityisesti seuraavat seikat:
i) Hallintoneuvosto
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalla olisi oltava oikeus nimittää lisäjäsen perusoikeusviraston hallintoneuvostoon samaan tapaan kuin sillä on useiden muiden EU:n virastojen osalta. Hallintoneuvoston jäsenet olisi voitava nimittää kerran uudelleen. Perusoikeusvirastosta annetun asetuksen perusteella perustettuja elimiä koskeviin vaatimuksiin olisi lisättävä vaatimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta. Perusoikeusvirastoa kehotetaan edelleen soveltamaan käytäntöä, jonka mukaan vähintään yhdellä tieteellisen komitean jäsenellä on asiaankuuluvaa asiantuntemusta sukupuolten tasa-arvosta.
ii) Perusoikeusviraston toimien riippumaton arviointi ja tarkastelu
Perusoikeusviraston toimista ja toiminnasta olisi toimitettava joka viides vuosi riippumaton ulkoinen arviointi, jonka tilaaja ei ole komissio. Riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa olisi tarkasteltava erityisesti perusoikeusviraston toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä viraston toimintatapoja ja saavutuksia. Hallintoneuvoston on tarkasteltava perusoikeusvirastosta annetun asetuksen 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksia ja annettava tarvittaessa komissiolle suosituksia viraston ja sen toimintatapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komission on toimitettava arviointikertomukset ja suositukset parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistettava ne. Käsiteltyään arviointikertomuksen ja suositukset komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia asetukseen.
iii) Tehtävät
Perusoikeusviraston olisi voitava toteuttaa neuvoston, komission tai parlamentin pyynnöstä erityisesti riippumattomia tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä, esiselvityksiä ja toteutettavuustutkimuksia ja laatia ja julkaista päätelmiä ja lausuntoja yksittäisistä aiheista, mukaan lukien maakohtaiset arvioinnit ja lausunnot lainsäädäntöehdotuksista lainsäädäntömenettelyn eri vaiheissa sekä SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisista menettelyistä. Tämän olisi oltava mahdollista myös perusoikeusviraston aloitteesta eikä ainoastaan EU:n toimielimen pyynnöstä. Lisäksi yksittäisillä jäsenvaltioilla tai jäsenvaltioiden ryhmällä olisi oltava aloiteoikeus. Perusoikeusviraston aktiivinen rooli tulevassa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevassa EU:n järjestelmässä olisi sisällytettävä asetukseen siten, että se on elin, joka määrittelee yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden paneelin kanssa kunkin jäsenvaltion keskeiset myönteiset ja kielteiset kehityssuuntaukset puolueettomalla tavalla ja osallistuu muun muassa komission vuosikertomuksen valmisteluun;
°
° °
6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
Perusoikeusvirastolla on merkittävä rooli perusoikeuksia koskevien tietojen, neuvonnan ja asiantuntemuksen tarjoamisessa ja perusoikeuksien puolustamisessa ja suojaamisessa EU:ssa. Se tukee EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita, kun ne toteuttavat perusoikeuksiin liittyviä toimenpiteitä tai määrittelevät niihin liittyviä toimintalinjoja.
Jotta virasto voi hoitaa nämä tärkeät tehtävät, sen nykyistä toimeksiantoa on uudistettava. On myös otettava huomioon toimielimiä koskevat muutokset, joita on tapahtunut sen jälkeen, kun viraston nykyinen toimeksianto hyväksyttiin vuonna 2007. Tämän vuoksi EU:n pyrkimykset vahvistaa ulkoista ulottuvuutta olisi otettava huomioon ottamalla perusoikeusvirasto entistä tiiviimmin mukaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa koskevien unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien ja toiminnan seurantaan ja valvontaan ja myös laajentamalla yhteistyömahdollisuuksia kolmansien maiden, kuten ETA-/EFTA-maiden, brexitin jälkeisen Yhdistyneen kuningaskunnan tai Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden, kanssa. Lisäksi perusoikeusviraston toimeksiantoon olisi kuuluttava poliisi- ja oikeusviranomaisten toimet ja toiminta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.
Kun otetaan huomioon perusoikeusviraston tehtävät riippumattomana virastona, sen hallintoneuvoston olisi voitava tehdä vuosittain päätöksiä ohjelma-asiakirjoista ja joka viides vuosi olisi suoritettava riippumaton ulkoinen arviointi, jotta voidaan arvioida viraston toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä viraston toimintatapoja ja saavutuksia.
NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.2.2021)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/2007 muuttamisesta
(COM(2020)0225 – 2020/0112R(APP))
Valmistelija: Evelyn Regner
PA_Consent_Interim
EHDOTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu perusarvo ja että Euroopan unionin perusoikeusvirasto antaa ainutlaatuisen panoksen perusoikeuksien edistämiseen ja suojaamiseen Euroopan unionissa;
B. ottaa huomioon, että sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaan syrjintään liittyy usein syrjintää, joka perustuu muihin seikkoihin, kuten rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, ja että tämä aiheuttaa kaksinkertaista ja moninkertaista syrjintää; toteaa, että horisontaalinen ja intersektionaalinen näkökulma on olennaisen tärkeä kaikkien ihmisten perusoikeuksien suojelemiseksi;
C. ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto toteuttaa toimeksiantoaan kehittämällä jatkuvasti tutkimusvalmiuksiaan, tarjoamalla asiantuntijaneuvontaa ja lisäämällä tietoisuutta perusoikeuksiin liittyvistä monista eri kysymyksistä, sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien;
D. ottaa huomioon, että vertailukelpoisten sukupuolen mukaan eriteltyjen ja sukupuolen huomioon ottavien tietojen saatavuus on keskeisen tärkeää, jotta saadaan käsitys sukupuoleen perustuvan väkivallan koko laajuudesta ja voidaan tuoda esiin sukupuolten välinen eriarvoisuus sekä kehittää kohdennettuja toimintapolitiikkoja; ottaa huomioon, että EU:n ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen eri osa-alueilla ei edelleenkään ole saatavilla sukupuolen mukaan eriteltyjä ja sukupuolen huomioon ottavia tietoja; ottaa huomioon, että perusoikeusviraston kyselytutkimuksilla ja data-analyyseillä pyritään korjaamaan nämä tietämyksessä olevat puutteet;
E. ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto on myös kasvattamassa rooliaan operatiivisessa toiminnassa tarjoamalla tietoja, neuvontaa ja asiantuntemusta perusoikeuskysymyksissä maahanmuuttajien järjestelykeskuksissa, joissa epävarmat elinolot voivat johtaa vaikeuksiin naisten ja tyttöjen terveydenhuoltoon pääsyssä, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvän terveydenhuollon saannissa, ja joissa on merkittävä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan riski, sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia ja tekemällä yhteistyötä muiden asiasta vastaavien viranomaisten ja virastojen, kuten Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), kanssa; ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto ja Euroopan tasa-arvoinstituutti ovat saavuttaneet hyviä tuloksia tutkimus-, viestintä- ja verkostoitumisyhteistyöllään ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen tukemiseksi;
F. toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet kuuluvat ihmisoikeuksiin, joiden rikkominen loukkaa naisten ja tyttöjen oikeutta tasa-arvoon, syrjimättömyyteen, ihmisarvoon ja terveyteen sekä vapautta välttyä epäinhimilliseltä ja halventavalta kohtelulta; ottaa huomioon, että Euroopan tasolla on viime aikoina havaittu näkyvää taantumista sukupuolten tasa-arvossa ja naisten oikeuksissa, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet mukaan luettuina, ja että mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltopalveluja ovat yhä rajallisemmat; toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa korostetaan oikeutta saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisin edellytyksin; ottaa huomioon, että perusoikeusvirasto on yhteistyössä tasa-arvoinstituutin kanssa edistänyt merkittävästi näiden oikeuksien suojelua;
G. ottaa huomioon, että perusoikeusviraston analyysi covid-19:n ja sen hillitsemistoimenpiteiden vaikutuksista perusoikeuksiin on paljastanut viruksen suhteettoman suuren vaikutuksen naisiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin, kuten sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreihin, keskeisillä aloilla työskenteleviin naisiin, köyhyysvaarassa oleviin naisiin ja moniperusteisesta syrjinnästä kärsiviin naisiin;
H. katsoo, että sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän neuvoston erityisen kokoonpanon perustaminen, kuten parlamentti on jo pyytänyt, mahdollistaisi laajan yhteistyön perusoikeusviraston kanssa sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaisi entisestään naisten oikeuksien suojelua ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopan unionissa;
1. katsoo, että perusoikeusviraston nykyinen toimeksianto on tarkoituksenmukainen, vastaa Euroopan unionin tarpeita ja tuottaa huomattavaa unionin lisäarvoa; on tyytyväinen perusoikeusviraston työn tulosten laatuun, sen tehokkuuteen ja sen vaikutukseen unionin tasolla ja kehottaa perusoikeusvirastoa edistämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia työssään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen painopisteiden mukaisesti;
2. pyytää neuvostoa asetuksen (EY) N:o 168/2007 asiaankuuluvia säännöksiä käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä muuttaessaan sisällyttämään siihen vaatimuksen sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta asetuksella perustetuissa elimissä ja edellyttämään, että vähintään yhdellä tieteellisen komitean jäsenellä on oltava asiaankuuluvaa asiantuntemusta sukupuolten tasa-arvosta;
3. pyytää neuvostoa asiaankuuluvia säännöksiä käynnissä olevan uudistuksen yhteydessä muuttaessaan sisällyttämään siihen vaatimuksen sukupuolinäkökulman huomioon ottavasta arvioinnista;
4. antaa tunnustusta siitä, että perusoikeusvirasto tekee yhteistyötä tasa-arvoinstituutin kanssa kaikilla sukupuolten tasa-arvon eri osa-alueilla, myös sukupuoleen perustuvan väkivallan alalla, ja kehottaa tehostamaan tätä yhteistyötä, jotta voidaan paremmin puuttua sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien lisääntyvään heikkenemiseen sekä politiikkatoimiin ja/tai säädöksiin, jotka saattavat puuttua seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, sekä moniperusteiseen syrjintään, covid-19:n vaikutuksiin naisiin ja tyttöihin, erityisesti sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saatavuuteen, sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymiseen ja verkkoväkivaltaan, joka on vakava ja kasvava ongelma, joka saattaa vaikuttaa vakavasti Euroopan yhteiskuntaan ja Euroopan talouteen; panee huolestuneena merkille, että sukupuoleen perustuva väkivalta lisääntyi merkittävästi covid-19-pandemian vuoksi käyttöön otettujen sulkutoimien aikana mutta kaikissa jäsenvaltioissa tapauksia jää ilmoittamatta; kehottaa myös tehostamaan perusoikeusviraston yhteistyötä tasa-arvoinstituutin kanssa, jotta voidaan muun muassa antaa tietoja asiasta vastaaville viranomaisille, jotta voidaan parantaa naisten ja tyttöjen turvallisuutta maahanmuuttajien järjestelykeskuksissa varmistamalla ihmisarvoiset elinolot ja terveydenhuollon saatavuus, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut mukaan luettuina, ja ehkäisemällä seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa;
5. kehottaa perusoikeusvirastoa käsittelemään erityisesti rikosten uhrien suojeluun liittyvää sukupuolinäkökohtaa viraston laajennettujen toimivaltuuksien puitteissa rikosasioissa tehtävässä yhteistyössä;
6. kehottaa perusoikeusvirastoa laatimaan yhteistyössä tasa-arvoinstituutin kanssa uuden tutkimuksen sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta covid-19:n valossa, uuden tutkimuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suojelusta Euroopassa sekä uuden tutkimuksen sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n lainsäädännön ja sen täytäntöönpanon analysoimiseksi, jotta voidaan havaita siinä olevat puutteet;
7. korostaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta estää naisten ja miesten välisen tasa-arvon täysimääräisen toteutumisen ja siinä on kyse syrjinnästä ja ihmisoikeuksien loukkauksesta; muistuttaa, että kaikissa jäsenvaltioissa sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ei ole saatavilla vertailukelpoisia ja ajantasaisia sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja;
8. pitää valitettavana, että uusin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva perusoikeusviraston tutkimus – joka on vertailukohta EU:n tasolla – on peräisin vuoden 2014 alusta, mikä tarkoittaa, että saatavilla olevat tiedot eivät ole ajantasaisia eivätkä tarkkoja; kehottaa siksi jälleen perusoikeusvirastoa toimittamaan ajantasaisia tietoja jäsenvaltioissa vallitsevasta tilanteesta;
9. korostaa perusoikeusviraston tähänastista arvokasta panosta naisten oikeuksien alalla, kuten sen vuonna 2018 julkaisemaa tuoretta raporttia kotitaloustyötä tekevien naisten hyväksikäytöstä ”Out of sight: migrant women exploited in domestic work”, joka paljasti maahanmuuttajanaisten hirvittävät työolot ja perusoikeuksien loukkaukset yksityiskodeissa eri puolilla EU:ta;
10. kehottaa tarjoamaan perusoikeusviraston henkilöstölle kohdennetumpaa koulutusta sukupuolten tasa-arvon alalla, myös sukupuoleen perustuvan väkivallan alalla, erityisesti kun perusoikeusviraston henkilöstö avustaa maahanmuuttajien järjestelykeskuksiin tekemillään vierailuilla, joiden pohjalta tarjotaan näyttöön perustuvaa tukea ja neuvontaa perusoikeuskysymyksissä kansallisille viranomaisille, komissiolle ja muille näissä järjestelykeskuksissa työskenteleville asiaankuuluville virastoille, jotta nämä voivat tämän tuen avulla auttaa asiasta vastaavia viranomaisia tukemaan paremmin naisia ja tyttöjä esimerkiksi heidän terveydenhuoltotarpeidensa osalta, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet mukaan lukien, tunnistamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit sekä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrit ja tarjoamaan heille tarvittavaa apua ja tukea;
11. on tyytyväinen siihen, että perusoikeusviraston toiminta-ala kattaa unionin toimivallan, mukaan lukien poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa; korostaa, että komissio on sitoutunut parantamaan ja keskittämään toimia sukupuoleen perustuvan väkivallan poistamiseksi, tarjoamaan uhreille tehokkaan tukijärjestelmän, nopeuttamaan EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen ja hyödyntämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia lisätä naisiin kohdistuva väkivalta EU:n tunnustamien rikosten luetteloon, ja pitää myönteisenä perusoikeusviraston osuutta edellä mainituissa asioissa;
12. kehottaa laajentamaan perusoikeusviraston tehtäviä, jotta virasto voisi oma-aloitteisesti antaa panoksensa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisesti komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa käytäviin keskusteluihin; kehottaa perusoikeusvirastoa yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden paneelin kanssa määrittelemään tulevaisuudessa kunkin jäsenvaltion keskeiset myönteiset ja kielteiset kehityssuuntaukset puolueettomalla tavalla ja osallistumaan unionin arvoja koskevan vuotuisen seurantakertomuksen metodologian kehittämiseen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän puitteissa;
13. katsoo, että perusoikeusvirastolle on sen nykyisen työohjelman 2020–2022 yhteydessä tarjottava riittävästi erikoistunutta henkilöstöä, jotta se voi jatkaa sukupuoleen liittyvien aihekohtaisten kysymysten, kuten sukupuoleen perustuvan väkivallan, käsittelyä.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
4.2.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
27 6 2 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Christine Anderson, Simona Baldassarre, Robert Biedroń, Vilija Blinkevičiūtė, Annika Bruna, Margarita de la Pisa Carrión, Rosa Estaràs Ferragut, Frances Fitzgerald, Cindy Franssen, Heléne Fritzon, Lívia Járóka, Arba Kokalari, Alice Kuhnke, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Karen Melchior, Andżelika Anna Możdżanowska, Maria Noichl, Sandra Pereira, Pina Picierno, Sirpa Pietikäinen, Samira Rafaela, Evelyn Regner, Diana Riba i Giner, Eugenia Rodríguez Palop, María Soraya Rodríguez Ramos, Christine Schneider, Sylwia Spurek, Jessica Stegrud, Isabella Tovaglieri, Ernest Urtasun, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Chrysoula Zacharopoulou, Marco Zullo |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Alicia Homs Ginel, Radka Maxová |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
27 |
+ |
NI |
Marco Zullo |
PPE |
Rosa Estaràs Ferragut, Frances Fitzgerald, Cindy Franssen, Lívia Járóka, Arba Kokalari, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Sirpa Pietikäinen, Andreas Schieder, Elissavet Vozemberg-Vrionidi |
Renew |
Radka Maxová, Karen Melchior, Samira Rafaela, María Soraya Rodríguez Ramos, Chrysoula Zacharopoulou |
S&D |
Robert Biedroń, Vilija Blinkevičiūtė, Heléne Fritzon, Alicia Homs Ginel, Maria Noichl, Pina Picierno, Evelyn Regner |
The Left |
Eugenia Rodríguez Palop |
Verts/ALE |
Alice Kuhnke, Diana Riba i Giner, Sylwia Spurek, Ernest Urtasun |
6 |
- |
ECR |
Margarita de la Pisa Carrión, Andżelika Anna Możdżanowska |
ID |
Christine Anderson, Simona Baldassarre, Annika Bruna, Isabella Tovaglieri |
2 |
0 |
ECR |
Jessica Stegrud |
The Left |
Sandra Pereira |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
16.3.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
52 13 2 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Magdalena Adamowicz, Malik Azmani, Katarina Barley, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Caterina Chinnici, Clare Daly, Marcel de Graaff, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Marina Kaljurand, Assita Kanko, Fabienne Keller, Peter Kofod, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Nadine Morano, Javier Moreno Sánchez, Maite Pagazaurtundúa, Nicola Procaccini, Emil Radev, Paulo Rangel, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Ralf Seekatz, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Martin Sonneborn, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Tomas Tobé, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Jadwiga Wiśniewska, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Sira Rego, Isabel Santos, Silvia Sardone, Tom Vandenkendelaere, Axel Voss, Isabel Wiseler-Lima |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
52 |
+ |
NI |
Laura Ferrara, Martin Sonneborn |
PPE |
Magdalena Adamowicz, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Lena Düpont, Jeroen Lenaers, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Emil Radev, Paulo Rangel, Ralf Seekatz, Tomas Tobé, Tom Vandenkendelaere, Axel Voss, Isabel Wiseler-Lima, Javier Zarzalejos |
Renew |
Malik Azmani, Anna Júlia Donáth, Sophia in 't Veld, Fabienne Keller, Moritz Körner, Maite Pagazaurtundúa, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache |
S&D |
Katarina Barley, Pietro Bartolo, Caterina Chinnici, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Marina Kaljurand, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Isabel Santos, Birgit Sippel, Bettina Vollath, Elena Yoncheva |
The Left |
Pernando Barrena Arza, Clare Daly, Cornelia Ernst, Sira Rego |
Verts/ALE |
Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Damien Carême, Alice Kuhnke, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Tineke Strik |
13 |
- |
ECR |
Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Patryk Jaki, Nicola Procaccini, Jadwiga Wiśniewska |
ID |
Nicolas Bay, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Marcel de Graaff, Peter Kofod, Silvia Sardone, Tom Vandendriessche |
NI |
Milan Uhrík |
2 |
0 |
ECR |
Assita Kanko |
PPE |
Nadine Morano |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää