MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien voimassaolon pidentämisestä parsalajien sekä kukkasipuleiden, puuvartisten marjapensaiden ja puuvartisten koristepensaiden lajiryhmien osalta
25.5.2021 - (COM(2021)0036 – C9‑0010/2021 – 2021/0019(COD)) - ***I
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Bert‑Jan Ruissen
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien voimassaolon pidentämisestä parsalajien sekä kukkasipuleiden, puuvartisten marjapensaiden ja puuvartisten koristepensaiden lajiryhmien osalta
(COM(2021)0036 – C9‑0010/2021 – 2021/0019(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2021)0036),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 118 artiklan ensimmäisen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C9‑0010/2021),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 24. maaliskuuta 2021 antaman lausunnon[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,
– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9‑0171/2021),
1. vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
PERUSTELUT
Esittelijä suhtautuu myönteisesti tähän ehdotukseen ja ehdottaa, että aiheen teknisen luonteen vuoksi ehdotus hyväksytään ilman tarkistuksia. Käsillä olevalla ehdotuksella on tarkoitus pidentää yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 19 artiklassa säädettyä 25 vuoden suoja-aikaa 30 vuoteen parsalajien sekä kukkasipuleiden, puuvartisten marjapensaiden ja puuvartisten koristepensaiden lajiryhmien osalta. Viiden vuoden lisäsuoja on jo olemassa viiniköynnösten, puiden ja perunoiden osalta johtuen siitä, että niiden kehitysprosessi on pitkä, monimutkainen ja kallis.
Yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) hallintoneuvoston jäsenvaltiot pyysivät toukokuussa 2016 yksimielisesti suoja-ajan pidentämistä tässä ehdotuksessa esitettyjen lajien osalta sen jälkeen, kun ne olivat analysoineet jalostukseen, monistamiseen ja markkinapotentiaalin saavuttamiseen tarvittavaa aikaa sekä kasvien elinikää muihin lajeihin verrattuna. Mainittujen lajien jalostusprosessi on tavanomaista pidempi ja monimutkaisempi ja aiheuttaa näin ollen korkeita tutkimus- ja kehityskustannuksia. Myös monistamiseen ja lisäykseen kuluu enemmän aikaa pääasiassa prosessin vegetatiivisen luonteen sekä muiden tekijöiden vuoksi. Esimerkkinä voidaan mainita, että kukkasipulien osalta kestää yleensä vähintään kymmenen vuotta tuottaa riittävästi lisäysaineistoa lajikkeen tuomiseksi edes yhden hehtaarin kokoiselle alalle. Koska lisäys tapahtuu avomaalla, jalostajien on suojattava lajiketta kauan ennen sen markkinoille tuloa. Markkinoille saattamisen jälkeen lajikkeiden käyttöönotto, jos se lainkaan tapahtuu, vie vielä paljon aikaa. Pitkäikäisten kasvien, kuten parsan ja puumaisten hedelmäkasvien, tapauksessa viljelijät uusivat peltonsa vain kerran monessa vuodessa ja valitsevat lajikkeita, jotka ovat osoittaneet viljelyarvonsa todellisissa olosuhteissa, mikä pidentää edelleen lajikkeen markkinapotentiaalin saavuttamiseen tarvittavaa aikaa. Kaiken tämän seurauksena perussuoja-aikaa ei voida hyödyntää täysimääräisesti kuten muiden viljelykasvien tapauksessa. Mainittujen lajien uusien lajikkeiden kehittäminen vaatii vuosikymmeniä kovaa työtä, ja korkeiden tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi tarvitaan pidempi suoja-aika.
Palautekuulemisen aikana 43 sidosryhmää esitti näkemyksensä ehdotuksesta. Ne kaikki suhtautuivat ehdotukseen myönteisesti ja korostivat pidemmän suojan tarvetta, jotta voidaan varmistaa entistä vankempien lajikkeiden kehittäminen vastaamaan viljelijöiden ja yhteiskunnan vaatimuksia.
Esittelijä korostaa kasvinjalostajanoikeuksia koskevan hyvin toimivan järjestelmän merkitystä, sillä se kannustaa uusien lajikkeiden jatkuvaan kehittämiseen ja hyödyttää siten jalostajia, kasvattajia, viljelijöitä, kuluttajia ja koko yhteiskuntaa. Kun otetaan huomioon edessä olevat haasteet ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet, tarvitaan kiireellisesti vankempia lajikkeita, joilla on aiempaa parempi tautien vastustuskyky ja sato, jotka vaativat vähemmän vettä, torjunta-aineita ja lannoitteita ja jotka soveltuvat paremmin erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin sekä auttavat ehkäisemään menetyksiä viljelyalalla ja koko ketjussa.
On selvää, että uusien lajikkeiden kehittämistä voidaan jatkaa vain, jos jalostus on kannattavaa. Riittävän pitkäkestoiset kasvinjalostajanoikeudet antavat jalostajille mahdollisuuden jatkaa kestävän elintarviketuotannon ja puutarhaviljelyn kannalta olennaista työtään. On erityisen tärkeää varmistaa pk-yritysten muodossa toimivien jalostajien elinkelpoisuus, kannustaa innovointiin ja myös ylläpitää lajikkeiden kehittämistä pienimuotoista viljelyä varten.
Kasvinjalostajanoikeusjärjestelmän vahvuus on tasapainoinen tapa varmistaa yhtäältä jalostajien työn suoja ja toisaalta uusien lajikkeiden jalostajalle kuuluvalla vapaudella se, että muut voivat vapaasti käyttää suojattua lajiketta uuden lajikkeen luomiseksi ja markkinoimiseksi.
Euroopan parlamentti vastusti vuosina 2012, 2015 ja 2019 antamissaan päätöslauselmissa voimakkaasti kasvien patentoitavuutta ja viittasi johdonmukaisesti yhteisön kasvinjalostajanoikeusjärjestelmään oikeanlaisena kehyksenä, jolla varmistetaan kasvinjalostuksen jatkuva kehitys. On ensiarvoisen tärkeää, että kasvinjalostajanoikeusjärjestelmä pysyy tehokkaana myös tulevaisuudessa.
ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksien voimassaolon pidentäminen parsalajien sekä kukkasipuleiden, puuvartisten marjapensaiden ja puuvartisten koristepensaiden lajiryhmien osalta |
|||
Viiteasiakirjat |
COM(2021)0036 – C9-0010/2021 – 2021/0019(COD) |
|||
Annettu EP: lle (pvä) |
3.2.2021 |
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AGRI 11.2.2021 |
|
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
JURI 11.2.2021 |
|
|
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
JURI 29.4.2021 |
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Bert-Jan Ruissen 26.2.2021 |
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
21.5.2021 |
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
21.5.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
41 3 2 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Dino Giarrusso, Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Chris MacManus, Colm Markey, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno, Maxette Pirbakas, Eugenia Rodríguez Palop, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Anja Hazekamp, Michaela Šojdrová, Thomas Waitz |
|||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
26.5.2021 |
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
41 |
+ |
ECR |
Mazaly Aguilar, Bert-Jan Ruissen, Veronika Vrecionová |
ID |
Mara Bizzotto, Angelo Ciocca, Ivan David |
PPE |
Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jarosław Kalinowski, Colm Markey, Marlene Mortler, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Michaela Šojdrová, Juan Ignacio Zoido Álvarez |
Renew |
Atidzhe Alieva-Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Martin Hlaváček, Elsi Katainen, Ulrike Müller |
S&D |
Clara Aguilera, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno |
The Left |
Chris MacManus, Eugenia Rodríguez Palop |
Verts/ALE |
Francisco Guerreiro, Martin Häusling, Bronis Ropė, Thomas Waitz, Sarah Wiener |
3 |
- |
ECR |
Krzysztof Jurgiel |
NI |
Dino Giarrusso |
The Left |
Anja Hazekamp |
2 |
0 |
ID |
Gilles Lebreton, Maxette Pirbakas |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EUVL C , , s. .