MIETINTÖ Euroopan investointipankin rahoitustoiminnasta – vuosikertomus 2020

11.6.2021 - (2020/2124(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Pedro Silva Pereira
Valmistelija (*): David Cormand, budjettivaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan investointipankin rahoitustoiminnasta – vuosikertomus 2020

(2020/2124(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 174, 175, 177, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin (EIP) perussäännöstä,

– ottaa huomioon EIP:n marraskuussa 2019 hyväksymän ilmastostrategian ja energia-alan uuden lainanantopolitiikan,

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (COM(2019)0640),

– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kestävä Eurooppa -investointiohjelma – Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma” (COM(2020)0021),

– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen asetukseksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (COM(2020)0022),

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[1],

– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2020 julkaistun EIP:n vuoden 2019 tilinpäätöskertomuksen,

– ottaa huomioon 7. toukokuuta 2020 annetun Euroopan investointipankin toimintakertomuksen 2019 ”Vihreä linja”,

– ottaa huomioon EIP:n hallintoneuvoston 11. marraskuuta 2020 hyväksymän ilmastopankin etenemissuunnitelman ja marraskuussa 2020 hyväksytyn EIP:n uuden ilmastostrategian,

– ottaa huomioon 3. syyskuuta 2019 julkaistun kertomuksen EIP:n toimista Euroopan unionissa ”EIB Operations Inside the European Union 2019”,

– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2020 julkaistun kertomuksen EIP:n tukemista EU:n ulkopuolisista toimista ”Global Reach: the impact of the EIB beyond the European Union”,

– ottaa huomioon 5. toukokuuta ja 7. toukokuuta 2020 julkaistut EIP:n vuoden 2019 tilinpäätöskertomuksen ja tilastokertomuksen,

– ottaa huomioon EIP:n tarkastuskomitean vuosikertomukset, petostentorjuntatoimia koskevan kertomuksen ja valitusmekanismin kertomuksen vuodelta 2019,

– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2020 julkaistun EIP-ryhmän riskinhallintakertomuksen vuodelta 2019,

– ottaa huomioon, että EIP ilmaisi 7. lokakuuta 2016 hyväksyntänsä sille, että EU ratifioi Pariisin sopimuksen,

– ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon koordinoiduista taloudellisista toimista covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi (COM(2020)0112),

– ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/460 asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite)[2],

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[3],

– ottaa huomioon 13. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Kestävä Eurooppa ‑investointiohjelmasta – miten vihreän kehityksen ohjelma rahoitetaan[4],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä Next Generation EU -elpymisvälineestä, covid-19-pandemiasta, ilmastonmuutoksesta, turvallisuudesta ja ulkosuhteista,

– ottaa huomioon 29. tammikuuta 2019 julkaistun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 03/2019 ”Euroopan strategisten investointien rahasto: täysi onnistuminen edellyttää lisätoimia”,

– ottaa huomioon 20. tammikuuta 2021 julkaistun Euroopan investointipankin toimintakertomuksen 2020 ”Crisis Solutions”,

– ottaa huomioon 12. toukokuuta 2020 julkaistun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2020 ”Euroopan investointineuvontakeskus: toiminta käynnistettiin investointien lisäämiseksi EU:ssa, mutta keskuksen vaikutus on edelleen vähäinen”,

– ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen[5],

– ottaa huomioon oikeusasiamiehen 22. heinäkuuta 2016 EIP:n pääjohtajalle osoittaman kirjeen eturistiriitoihin liittyvistä kysymyksistä ja EIP:n pääjohtajan 31. tammikuuta 2017 antaman vastauksen,

– panee merkille oikeusasiamiehen päätöksen asiassa 2168/2019/KR, joka koski Euroopan pankkiviranomaisen päätöstä hyväksyä toimitusjohtajansa pyyntö ryhtyä rahoitusalan edunvalvontaryhmän toimitusjohtajaksi;

– ottaa huomioon Counter Balance -järjestön vuonna 2019 julkistaman raportin ”Is the EIB up to the task in tackling fraud and corruption? Challenges for the EU Bank’s governance framework”,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 57 artiklan,

A. toteaa, että SEUT:n 309 artiklan nojalla ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti EIP:n tehtävänä on myötävaikuttaa unionin tavoitteiden saavuttamiseen muun muassa soveltamalla erilaisia investointivälineitä, kuten lainoja, pääomasijoituksia, takauksia, riskinjakorahoitusvälineitä ja neuvontapalveluja;

B. katsoo, että EIP:n perussäännön 18 artiklan mukaan EIP:n olisi varmistettava, että sen varat käytetään unionin edun kannalta mahdollisimman järkevästi;

C. toteaa, että EIP on Euroopan unionin julkinen lainanantaja ja yksi maailman suurimmista monenvälisistä rahoituslaitoksista; ottaa huomioon, että EIP on siten EU:n luonnollinen kumppani rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja monenvälisten rahoituslaitosten kanssa;

D. katsoo, että EIP otti merkittävän roolin rahoituksen hankkimisessa taloutta ja eritoten pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) varten vuonna 2020 alkaneen covid-19-pandemian aiheuttamien taloudellisten seurausten jälkeen;

E. toteaa, että EIP:llä on tärkeä rooli EU:n strategiassa komission määrittämien ilmastoon ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja että vuosittain tarvitaan 350 miljardia euroa lisää investointeja päivitettyjen vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi;

F. ottaa huomioon, että EIP sitoutui vuonna 2019 tukemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, sovittamaan kaikki rahoitustoimensa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja ryhtymään ”EU:n ilmastopankiksi”;

G. ottaa huomioon, että EIP:n hallintoneuvosto on hyväksynyt ilmastopankin etenemissuunnitelman 2021–2025;

H. ottaa huomioon, että EIP on käynnistänyt vuoden 2011 liikennealan lainanantopolitiikkansa tarkistamisprosessin tavoitteenaan tukea esteetöntä, tehokasta, ympäristöystävällistä ja turvallista liikennettä;

I. ottaa huomioon, että pk- ja midcap-yritysten (markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten) tukeminen on yksi EIP:n keskeisistä julkisen politiikan tavoitteista; toteaa, että pelkästään vuonna 2020 EIP-ryhmä tuki yli 425 000:ta pk- ja midcap-yritystä uudella rahoituksella; ottaa huomioon, että pk-yrityksille myönnetyn tuen osuus EIP:n sopimusten kokonaismäärästä oli 40 prosenttia;

J. ottaa huomioon, että EIP:n investoinneilla voidaan tukea sosiaalialaa ja myös terveydenhuoltoa, koulutusta ja asumista;

K. ottaa huomioon, että EIP hyväksyi vuonna 2020 unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin lainoja 10,23 miljardin euron arvosta ja että tästä lainamäärästä 2,3 miljardia euroa myönnettiin vähiten kehittyneille maille;

L. ottaa huomioon, että kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta käsittelevä korkean tason viisaiden ryhmä julkaisi 7. lokakuuta 2019 loppuraporttinsa, jossa se hahmotteli seuraavat kolme vaihtoehtoa tulevan eurooppalaisen ilmastoasioiden ja kestävän kehityksen pankin muodostamiseksi: a) kehitetään edelleen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia (EBRD) ja EIP:n ulkoisia rahoitustoimia, b) yhdistetään EU:n nykyisten rahoituslaitosten ulkoiset toimet sekaomistuksessa olevaan uuteen rahoituslaitokseen, c) siirretään EIP:n ulkoinen toiminta kokonaan EIP:n tytäryhtiöön, jolla on merkittäviä muita osakkeenomistajia; toteaa, että joulukuussa 2019 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että ainoastaan vaihtoehtoja a) ja c) olisi tutkittava lähemmin; ottaa huomioon, että edelleenkään ei ole toimitettu kustakin vaihtoehdosta tehdyn toteutettavuustutkimuksen tuloksia, vaikka ne oli määrä toimittaa syksyllä 2020;

M. ottaa huomioon, että EIP-ryhmä valmistelee parhaillaan vastapuolille ohjeita toimien sovittamisesta ympäristö- ja kestävyystavoitteisiin;

Yleisiä huomioita

1. ilmaisee syvän huolensa covid-19-kriisin aiheuttamasta vakavasta makrotalouden epätasapainosta ja sen vaikutuksesta kestävään talouskasvuun, investointeihin, palautumiskykyyn, työllisyysasteeseen, koulutukseen ja sosioekonomiseen eriarvoisuuteen; korostaa, että covid-19-pandemian aiheuttama taloudellinen ja sosiaalinen kriisi on haitannut merkittävästi talouskasvua EU:ssa ja että yksi keskeisistä seurauksista on investointien väheneminen, ja toteaa, että investointien tämänhetkinen taso ei riitä EU:n tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, että julkisten ja yksityisten investointien väheneminen on jo hälyttävällä tasolla;

2. painottaa EIP:n keskeistä asemaa EU:n julkisena pankkina – se on ainoa EU:n jäsenvaltioiden täysin omistama kansainvälinen rahoituslaitos ja se noudattaa kaikilta osin EU:n politiikkoja ja normeja – talouden elpymisen tukemisessa pandemian jälkeisessä ympäristössä ja unionin painopisteiden toteuttamiseen tarvittavien investointien kohdentamisessa;

3. korostaa EIP:n keskeistä roolia talouden elpymisen tukemisessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä yhdessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, eurooppalaisen ilmastolain, Euroopan teollisuusstrategian, Next Generation EU -elpymisvälineen (NGEU), EU:n pitkän aikavälin budjetin, InvestEU-ohjelman ja muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa; pitää myönteisenä EIP:n osallistumista InvestEU-ohjelmaan, sillä se auttaa paikkaamaan investointivajetta EU:ssa, ja katsoo, että kyseisen vajeen perimmäisiin syihin ei vieläkään ole puututtu; pitää lisäksi myönteisenä EIP:n keskeistä roolia neuvontapalvelujen tarjoajana InvestEU-neuvontakeskuksessa;

4. tukee Eurooppa-neuvoston päätelmää, jonka mukaan EIP:llä olisi oltava tarvittava pääoma unionin politiikkojen täytäntöönpanemiseksi, ja EIP:n valtuustolle esitettyä kehotusta tarkistaa EIP:n omien varojen riittävyyttä ottaen huomioon monivuotiseen rahoituskehykseen ja Next Generation EU -elpymisvälineeseen sisältyvät välineet ja EIP:n panosta ilmastonmuutoksen torjumista ja Euroopan talouden digitalisointia koskeviin unionin tavoitteisiin;

5. katsoo, että pääoman korottaminen on perusteltua, jotta EIP voi tarjota pitkäaikaista rahoitusta, edistää osallistavaa kestävää kasvua ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä tukea keskeisiä reaalitalouden investointeja, joita muuten ei olisi tehty, samalla kun säilytetään nykyinen AAA-luokitus, joka on merkittävä etu pankille;

6. panee merkille, että EIP toimii pääosin lainarahalla; kehottaa EIP:n osakkaita pohtimaan optimaalista pääomarakennetta ja sopimaan niin käteisvarojen kuin vaadittaessa maksettavan pääoman korottamisesta; korostaa, että pääoman korotukseen olisi kytkettävä avoimuuden, demokraattisen vastuuvelvollisuuden, hallintorakenteen tehokkuuden sekä ympäristökestävyyden lisääminen;

7. kehottaa tässä yhteydessä komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta olla edustettuna EIP:n valtuustossa merkitsemällä EIP:n pääomaa EU:n talousarviovaroilla;

8. toteaa, että komission vuoteen 2030 ulottuvan ilmastotavoitesuunnitelman mukaan EU:n on investoitava vuosina 2021–2030 vuosittain 350 miljardia euroa enemmän kuin vuosina 2011–2020; korostaa, että tämän ilmastoinvestointeihin liittyvän vajeen täyttäminen edellyttää EIP:ltä vieläkin suurempaa roolia; kehottaa EIP:n valtuustoa tarttumaan EIP:n suotuisten lainaehtojen suomaan mahdollisuuteen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun ja maturiteetin lisäämiseksi säilyttäen samalla vahvan pääomatilanteensa;

9. pitää myönteisenä Euroopan investointirahaston (EIR) pääoman äskettäistä korottamista[6];

10. pyytää, että EU:n julkisena pankkina EIP pyrkisi mahdollisimman keskitetyin toimin harjoittamaan asiaa koskevien säännösten mukaisesti sellaista vahvaa ja politiikkalähtöistä rahoitustoimintaa, jolla vahvistetaan taloudellista tehokkuutta ja tuetaan kestävää kasvua ja jolla ei heikennetä laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuutta; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle EU:n politiikkatavoitteita ja kestävää talouskasvua edistävät yleistä etua palvelevat hankkeet ja erityisesti hankkeet, jotka eivät muutoin saisi rahoitusta, sekä unionissa että sen ulkopuolella, jotta voidaan vastata tulevien vuosikymmenten ennennäkemättömiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, etenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan;

11. kehottaa EIP:tä vahvistamaan entisestään omia valmiuksiaan ja omaa asiantuntemustaan, jotta se voi varmistaa tehtävälähtöisen pitkän aikavälin sitoutumisen kumppanuuksiinsa, edistää kansallisten ja alueellisten toimijoiden välistä koordinointia ja kehittää edelleen suuremman riskinoton edellytyksiä innovointia ja kasvua tukevissa investoinneissa;

12. korostaa, että EIP:n tärkeänä tehtävänä on täydentää investointeja kaikkialla EU:ssa; korostaa tarvetta koordinoida strategioita muiden EU:n toimielinten sekä monenvälisten ja kansallisten kehityspankkien kanssa;

13. kiittää EIP:n toimia tavoitteiden asettamiseksi ja kannustaa sitä vahvistamaan ympäristö- ja sosiaalinormiensa täytäntöönpanoa paikalla sekä parantamaan tuettujen hankkeiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten sekä hankkeiden täydentävyyden ja kestävyyden arviointia;

14. korostaa, että EIP:n on pyrittävä välttämään se, että se syrjäyttää toiminnallaan yksityiset investoinnit;

15. pitää tärkeänä välttää maantieteellisen epätasapainon lisääntyminen EIP:n lainanannossa, jotta voidaan varmistaa investointien laajempi jakautuminen maantieteellisesti ja eri aloille, puuttua pitkän aikavälin investointivajeista ja maantieteellisistä haitoista johtuviin alueellisiin eroihin ja edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta;

16. panee tyytyväisenä merkille EIP:n tässä asiassa jo toteuttamat toimet, mutta korostaa, että tässä suhteessa on tehtävä vielä enemmän, sillä äskettäisten raporttien mukaan hankkeiden maantieteellinen keskittyminen on sitkeästi korkealla tasolla;

17. kehottaa EIP:tä puuttumaan osaltaan systeemisiin puutteisiin, jotka estävät tiettyjä alueita tai maita hyödyntämästä täysimääräisesti EIP:n rahoitusmahdollisuuksia, muun muassa tehostamalla pyrkimyksiään laajentaa lainanantotoimintaansa, tarjoamalla teknistä apua ja neuvontaa erityisesti alueilla, jotka saavat vähän investointeja ja jotka eivät hyötyneet merkittävästi valtiontukisääntöjä koskevasta poikkeuksesta pandemiakriisin aikana valtion rahoituskapasiteetin tai liikkumavaran puutteen vuoksi;

Varojen käyttöönotto covid-19-pandemian torjuntaan

18. panee tyytyväisenä merkille, että EIP on ottanut nopeasti käyttöön jopa 40 miljardia euroa hätärahoitusta covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin torjuntaan myöntämällä lainoja ja lyhennysvapaita sekä toteuttamalla toimenpiteitä pk-yritysten ja midcap-yritysten maksuvalmiuden parantamiseksi;

19. pitää lisäksi hyvänä 25 miljardin euron suuruisen Euroopan laajuisen takuurahaston (EGF) perustamista covid-19-kriisin johdosta, erityisesti koska se edistää rahoitustuen tarjoamista pk-yrityksille ja terveydenhuoltoalalle; pitää kuitenkin valitettavana EGF:n varojen hidasta käyttöönottoa, sillä ensimmäiset varat hyväksyttiin vasta vuoden 2020 lopulla, mikä johtui myöhässä toimitetuista jäsenvaltioiden hakemuksista ja valtiontukiin liittyvistä selvitysprosesseista; korostaa, että EGF perustettiin tilapäiseksi; ehdottaa, että EGF:n olisi jatkettava toimintaansa vuoden 2021 jälkeenkin, kun otetaan huomioon covid-19-kriisin pitkittynyt vaikutus ja toistuvat sulkutoimet monissa jäsenvaltioissa;

20. toteaa, että EGF:n rahoituksen välittäjille takaamaan tukeen olisi sovellettava erilaisia arviointikriteerejä, kuten ympäristöä, sosiaalialaa ja yritysten hallintoa koskevia toimintapolitiikkoja;

21. kehottaa EIP:tä harkitsemaan lisäkannustimien ehdottamista jo hyväksytyille hankkeille ja luottolimiiteille, jotta hankkeet saadaan käyntiin mahdollisimman pian ja varmistetaan varojen nopea täytäntöönpano;

22. on tyytyväinen 6 miljardin euron investointivälineen perustamiseen terveydenhuoltoalan ja etenkin alan infrastruktuurin, tutkimuksen ja rokotteiden kehittämisen rahoittamista varten; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle julkisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisen;

23. panee merkille, että EIP on covid-19-taudin torjunnan puitteissa 30. syyskuuta 2020 alkaen hyväksynyt 84 toimea EU:ssa, mikä vastaa yhteensä 23,5 miljardin euron investointia; panee myös merkille, että 88 prosenttia hyväksytyistä toimista kohdennettiin pk- ja midcap-yrityksille sekä terveydenhuoltoalalle; korostaa pk-yritysten tukemisen merkitystä, sillä covid-19-pandemian vaikutukset ovat erityisen vaikeita näille yrityksille;

24. pitää myönteisenä enintään 5,2 miljardin euron kohdennetun rahoitusaloitteen perustamista covid-19-pandemian johdosta EU:n ulkopuolisten maiden tukemiseksi;

25. pitää myönteisenä, että EIP osallistui COVAX-mekanismiin investoimalla 400 miljoonaa euroa COVAX-ennakkohankintasitoumukseen;

26. painottaa, että näitä välineitä on edelleen vahvistettava, pantava täytäntöön ja laajennettava peräkkäisten ja ennakoimattomien covid-19-tartunta-aaltojen varalta; pyytää EIP:tä olemaan valmis laajentamaan nykyisiä välineitä ja käynnistämään tarvittaessa uusia tukirahoitusaloitteita;

Tiellä EU:n ilmastopankiksi

27. pitää ilahduttavana, että EIP:n vuonna 2020 myöntämistä lainoista 40 prosenttia oli tarkoitettu ympäristö- ja ilmastotoimiin;

28. pitää myönteisenä, että EIP on maailman suurin vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija ja on laskenut niitä liikkeelle 34,6 miljardin euron edestä ilmasto- ja kestävyysjoukkovelkakirjalainoina 12 vuoden aikana; kehottaa EIP:tä jatkamaan ja laajentamaan vihreiden joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskua parantaakseen näiden markkinoiden likviditeettiä ja pysymään mukana EU:n vihreitä joukkovelkakirjalainoja koskevan standardin kehittämisessä;

29. suhtautuu myönteisesti uuteen ilmastoriskien arviointijärjestelmään, joka on otettu käyttöön suoran lainanannon fyysisen ilmastoriskin arvioimiseksi, ja ehdottaa, että EIP esittää toimintasuunnitelmissaan yhdenmukaistettuja seulontamenetelmiä ja käyttää tarvittaessa luokitusjärjestelmäasetusta[7];

30. suhtautuu myönteisesti EIP:n sitoumukseen tukea komission kestävää rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa erityisesti sovittamalla toimintansa ilmastotoimien ja ympäristön kannalta kestävän rahoituksen seurantaa koskevaan EU:n luokitusjärjestelmän ja ottamalla hankkeiden arvioinnin perustaksi ns. ei merkittävää haittaa -kriteerit;

31. kehottaa EIP:tä pitämään kiinni sitoumuksestaan sovittaa kaikki toimensa mahdollisimman pian Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja noudattaa siinä aikataulua, joka on mukautettu EU:n tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että pitkälle kehitettyjen vaihtoehtoisten ja kestävien polttoaineiden kehittäminen edellyttää merkittäviä investointeja nykyisen teknologian eturintaman saavuttamiseksi; kehottaa EIP:tä ottamaan käyttöön ja tekemään vihreän siirtymän sopimuksia paljon päästöjä aiheuttaville aloille sen varmistamiseksi, että ne sovittavat liiketoimintamallinsa ilmastoneutraaliustavoitteisiin;

32. toteaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden on suunnattava pääomavirtoja uudelleen ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskeviin hankkeisiin, jotta talouksistamme, yrityksistämme ja yhteiskunnistamme saadaan kestävämpiä ilmastoon ja ympäristöön liittyviä häiriöitä ja riskejä vastaan;

33. on tyytyväinen siihen, että EIP:n hallintoneuvosto on hyväksynyt kunnianhimoisen etenemissuunnitelman, joka koskee EIP:n muuntumista ilmastopankiksi vuosina 2021–2025, ja etenkin hiilen varjohintamekanismin sisällyttämisen, mikä tarjoaa välttämättömän kehyksen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan siirtymisen ja sen täytäntöönpanon tukemiselle, ja pitää tätä ratkaisevana askeleena EIP:n tiellä EU:n ilmastopankiksi ja pyrittäessä edistämään kestäviä investointeja ja suojelemaan ympäristöä edessä olevan käänteentekevän vuosikymmenen aikana;

34. on tyytyväinen EIP:n ilmastojohtajuuteen ja päätökseen lisätä ilmastotoimiin ja ympäristökestävyyteen, myös uusiutuviin energialähteisiin, kohdennettavaa EIP:n rahoitusta noin 30 prosentista vähintään 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä;

35. panee merkille, että etenemissuunnitelmassa esitetään vuoden 2022 loppuun kestävän siirtymäajan käyttöönottoa, mikä viivyttäisi toimien yhteensovittamista Pariisin sopimuksen tavoitteisiin; kehottaa EIP:tä pyrkimään siihen, että käynnissä olevissa arviointimenettelyissä noudatetaan Pariisin sopimusta mahdollisimman tarkoin ja kaikilta osin viimeistään vuonna 2023;

36. panee merkille, että EIP aikoo jäsentää etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan tulevan työn kymmenen uuden toimintasuunnitelman ympärille, jotka nojautuvat EIP:n vuoden 2015 ilmastostrategian täytäntöönpanon viiteen ensimmäiseen vuoteen; vaatii tässä yhteydessä, että sille tiedotetaan säännöllisesti ja kattavasti etenemissuunnitelman täytäntöönpanosta;

37. kehottaa EIP:tä ottamaan investointistrategiassaan EU:n ilmastopankkina ja etenemissuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä huomioon asiaan liittyvien sidosryhmien, paikallisviranomaisten, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen panoksen;

38. pitää myönteisenä EIP:n kehittämää biologista monimuotoisuutta koskevaa riskinarviointia sekä vesivoiman kehittämisen ympäristöä ja ilmastoa koskevien sekä sosiaalisten suuntaviivojen hyväksymistä; muistuttaa, että biologisen monimuotoisuuden suojelu on olennaisen tärkeää EU:n kestävyyden kannalta ja että sillä on kriittisiä vaikutuksia unionin talous-, kansanterveys- ja elintarvikeoloihin; kehottaa EIP:tä kehittämään edelleen rahoitusvälineidensä osia, joilla varmistetaan rahoituksen kestävyys biologisen monimuotoisuuden kannalta, jotta vältetään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset;

39. panee merkille luonnonpääoman rahoitusjärjestelyn (NCFF) täytäntöönpanoon liittyvät haasteet ja sen aikana saavutetun edistyksen; kehottaa EIP:tä harkitsemaan avustusosuuden tarjoamista NCFF:n kautta, jotta voidaan tukea paikallisten hankkeiden alkuvaiheen laajentamista ja helpottaa tulojen synnyttämistä; katsoo, että NCFF:n arviointi olisi sisällytettävä EIP:n laajempaan arviointiin siitä, miten voidaan tukea ekosysteemin ja biologisen monimuotoisuuden ennallistamista EU:ssa;

40. pitää myönteisenä sitä, että EIP on ilmastopankin etenemissuunnitelmassa sitoutunut keskittämään tukea kestävälle kotieläintaloudelle ja meijeriteollisuudelle ja erityisesti käsittelemään eläinten hyvinvointia koskevia näkökohtia;

41. kehottaa EIP-ryhmää käyttämään uusia toimiaan kestävyyttä edistävän EU:n kemikaalistrategian tavoitteiden tukemiseen, koska ne edistäisivät turvallisia ja suunnittelultaan kestäviä kemikaaleja, materiaaleja ja tuotteita koskevaa innovointia, myrkyttömiin materiaalikiertoihin perustuvaa kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa sekä tulevaa veden, ilman ja maaperän saasteettomuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa;

42. suhtautuu myönteisesti EIP:n liikennealan lainanantopolitiikan tulevaan uudelleenarviointiin ja EIP:n sitoutumiseen siihen, että lentoasemien laajennushankkeiden tukeminen lopetetaan vuoden 2022 loppuun mennessä; korostaa, että on tärkeää saattaa EIP:n liikennealan lainasalkku ja lainanantopolitiikka mahdollisimman pian linjaan Pariisin sopimuksen kanssa;

43. kehottaa hyväksymään nopeasti uuden liikennealan lainanantopolitiikkaa koskevan strategian, jolla pyritään irrottamaan EU:n liikenneala hiilestä vuoteen 2050 mennessä ja edistämään helposti saatavilla olevia, tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja turvallisia liikennevälineitä; korostaa tässä yhteydessä, että EIP:n olisi jatkettava toimiaan ilmailualan innovoinnin ja vihreän teknologian rahoittamiseksi; pyytää tässä yhteydessä ottamaan uudessa liikennepolitiikassa huomioon EU:n alueiden, esimerkiksi saari-, vuoristo- ja syrjäisimpien alueiden, maantieteelliset piirteet,

44. kehottaa EIP:tä lisäämään tukea liikennemuotosiirtymille vähähiiliseen liikenteeseen, kuten pyöräilyyn ja julkiseen liikenteeseen, erityisesti huonompien yhteyksien yhteisöissä ja paikkakunnilla;

45. korostaa EIP:n ratkaisevaa roolia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa ja penää siltä lisää sitoutumista ja konkreettisia toimia, etenkin rakenneohjelmaluottojen ja InvestEU-ohjelman kautta ja julkisen sektorin lainajärjestelyn rahoituskumppanina; kehottaa EIP:tä käyttämään asemaansa julkisen sektorin lainajärjestelyn rahoituskumppanina mahdollisuutena vahvistaa valmiuksiaan rahoittaa pienempiä hankkeita ja yhteisölähtöisiä aloitteita ja rakentaa kumppanuuksia kuntien ja muiden julkisten tahojen kanssa, jotta ketään ei jätetä jälkeen talouden siirtymäprosessissa;

46. korostaa, että jäsenvaltioilla ja alueilla on erilaisia lähtökohtia; toteaa, että hiilineutraaliin talouteen siirtymisen on oltava osallistavaa ja oikeudenmukaista eikä ketään saa jättää jälkeen; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kansalaisten ja työntekijöiden suojeluun, joihin siirtymä vaikuttaa eniten; ehdottaa, että EIP toimisi ennakoivasti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sellaisten alueiden tukemiseksi, joilla työpaikat ovat erittäin riippuvaisia paljon päästöjä aiheuttavista teollisuudenaloista;

47. suhtautuu myönteisesti EIP:n uuteen energia-alan lainanantopolitiikkaan ja sen sitoumukseen lopettaa investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin vuoden 2021 loppuun mennessä; kehottaa EIP:tä arvioimaan vuonna 2021 runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin hankkeisiin tehtyjen investointien yhteensopivuutta päivitettyjen vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kanssa; kehottaa EIP:tä panemaan kaikessa energia-alan lainanannossaan täytäntöön energiatehokkuuden periaatteen ja asettamaan siinä tavoitteeksi energiaköyhyyden torjumisen;

48. pitää myönteisenä ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” -aloitetta, jolla helpotetaan investointeja energiatehokkuushankkeisiin; kehottaa vahvistamaan asumiseen tehtäviä investointeja, joilla edistetään energiatehokkuutta ja torjutaan energiaköyhyyttä, ja lisäämään investointeja sosiaaliseen ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, myös rakennusten perusparannusaallon tukemiseksi;

Tuki innovoinnille, pk-yrityksille, teollisuudelle ja digitalisaatiolle

49. katsoo, että aiemmin tehtyjä virheitä ei pitäisi toistaa ja että tehokas investoiminen innovointiin, infrastruktuuriin, koulutukseen ja osaamiseen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan toipua talous- ja sosiaalikriisistä, turvata kestävä ja osallistava kasvu, luoda laadukkaita työpaikkoja ja varmistaa pitkän aikavälin kilpailukyky; korostaa lisäksi, että ennustettavista säännöistä, tasapuolisista toimintaedellytyksistä ja tehokkaasta hallinnosta muodostuvan sääntely-ympäristön avulla myötävaikutetaan myös yksityisten investointien houkuttelemiseen;

50. suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP tuki vuonna 2020 innovointia ja osaamista 14,43 miljardilla eurolla; kehottaa EIP:tä lisäämään tukeaan entisestään innovoinnille ja osaamiselle;

51. korostaa EIP:n roolin merkitystä InvestEU-ohjelman onnistumisessa pandemian jälkeisessä elpymisessä; korostaa, että EIP tulee edelleen olemaan InvestEU-ohjelman täytäntöönpanon tärkein investointikumppani;

52. toivoo, että uusi InvestEU-ohjelma tarjoaa EIP:lle mahdollisuuden lisätä riskinottoaan reaalitalouden hankkeiden ja eritoten pk-yritysten tukemisen osalta, myös pääomatuen avulla;

53. palauttaa mieliin, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka, sillä niiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on 99 prosenttia ja ne työllistävät noin 100 miljoonaa ihmistä; panee tyytyväisenä merkille, että EIP myönsi vuonna 2020 rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yhteensä 30,56 miljardin euron arvosta ja tuki näin 425 000:ta yritystä;

54. muistuttaa, että mikroyritysten, pk- ja midcap-yritysten tukemisen on edelleen oltava EIP:n keskeinen tavoite, jota olisi vahvistettava entisestään nykyisessä talouskriisissä etenkin, jotta niitä voidaan auttaa saamaan rahoitusta, kansainvälistymään, irtautumaan hiilestä ja saamaan käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä välineitä; korostaa, että pk-yrityksillä on usein rajalliset hallinnolliset resurssit ja että näin ollen ne hyötyisivät helposti saatavilla olevista rahoituskanavista; pitää myönteisinä pyrkimyksiä avustaa ja neuvoa pk-yrityksiä verkossa EIP:n lainojen saannissa ja kehottaa vahvistamaan näitä neuvontavalmiuksia;

55. kehottaa EIP:tä lisäämään toimia datavetoisen yhteiskunnan rakentamiseksi avoimesti, luotettavasti, yhteentoimivasti ja osallistavasti, keskittyen erityisesti pk-yritysten mukautumiseen niiden kilpailukyvyn parantamiseksi;

56. korostaa tässä yhteydessä, että unionin pk-yritykset ovat jääneet jälkeen digitaaliteknologioiden käyttöönotossa ja että vain 66 prosenttia EU:n tehdasteollisuudesta on ottanut käyttöön vähintään yhden digitaaliteknologian;

57. korostaa tarvetta lisätä lainanantoa naisjohtoisille pk-yrityksille tasa-arvoisemman elpymisen edistämiseksi;

58. kehottaa EIP:tä myöntämään riittävästi tukea infrastruktuuriin, jolla nopeutetaan internetyhteyksiä kaikilla EU:n alueilla ja kurotaan umpeen nykyinen digitaalinen kuilu, ja pyytää EIP:tä myös jatkamaan tukeaan digitaalisen osaamisen edistämiseksi erityisesti niiden talouden alojen työntekijöiden osalta, jotka tarvitsevat sopeutumista ja uudelleenpätevöitymistä;

59. panee merkille, että covid-19-pandemia paljasti EU:n toimitusketjujen haavoittuvuuden ja tietotekniikkaverkostojen riittämättömyyden; kehottaa EIP:tä mukauttamaan investointistrategiansa, jotta voidaan parantaa sisämarkkinoiden arvoketjujen häiriönsietokykyä ja vahvistaa unionin teollisuutta erityisesti strategisilla aloilla;

60. kehottaa EIP:tä osaltaan avustamaan innovaatioekosysteemien ja osaamistalouksien luomisessa kaikkialla EU:ssa ja rahoittamaan sitä sekä edistämään paikkalähtöistä teollista muutosta, jossa yliopistot, liike-elämä, pk-yritykset ja startup-yritykset voivat kehittää yhteisen edun mukaisia pitkäkestoisia kumppanuuksia ja jolla voidaan edistää mielekkäällä tavalla vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja talouden digitalisaatiota;

61. korostaa, että EIP:n on keskityttävä voimakkaasti hankkeisiin, jotka on suunnattu nuorille, erityisesti startup-yrityksille, ja hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan yhä kasvavaan ongelmaan eli nuorisotyöttömyyteen ja nuorten epävarmoihin työsuhteisiin;

Investoinnit sosiaaliseen infrastruktuuriin ja hyvinvointiin

62. toteaa, että meneillään olevan covid-19-kriisin aikana jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiin on kohdistunut ennennäkemättömiä paineita; kehottaa EIP:tä tekemään yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden kanssa sosiaalialalle tehtävien investointien lisäämiseksi;

63. toteaa, että covid-19-kriisillä on ollut suhteeton vaikutus tiettyihin yhteiskunnan osiin; kehottaa EIP:tä avustamaan jäsenvaltioita niiden toteuttaessa hankkeita, joilla pyritään puuttumaan eriarvoisuuteen, kuten sukupuolten väliseen ja syrjäytyneiden yhteisöjen kokemaan eriarvoisuuteen;

64. suhtautuu myönteisesti EIP:n sitoumukseen investoida sosiaalialaan ja siten edistää hyvinvointia ja koulutuksen, terveydenhuollon ja asuntojen saatavuutta sekä nykyaikaisessa osaamistaloudessa tarvittavien taitojen hankkimista;

65. kehottaa EIP:tä tukemaan jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita, joilla varmistetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, kestävän kehityksen tavoitteiden ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetuissa maakohtaisissa suosituksissa määritettyjen sosiaalialan uudistusten täytäntöönpano;

66. toteaa, että covid-19-pandemialla on ollut kielteisiä vaikutuksia lasten koulutukseen ja hyvinvointiin kaikkialla maailmassa ja että miljoonat lapset eivät edelleenkään pääse kouluun sulkutoimien vuoksi ja ovat siksi vaarassa taantua ja heihin voi kohdistua mahdollisesti elinikäisiä vaikutuksia; suhtautuu myönteisesti EIP:n koulutusinvestointeihin, sillä investoiminen koulutukseen auttaa poistamaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistää talouskasvua ja parantaa sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa EIP:tä lisäämään koulutusinvestointejaan, jotta voidaan lieventää covid-19-kriisin vakavia vaikutuksia koulutusjärjestelmiin maailmanlaajuisesti;

Kehityksen ja kestävyyden tukeminen EU:n ulkopuolella

67. iloitsee siitä, että EIP on maailman suurin monenvälinen lainanantaja, joka pyrkii tukemaan EU:n ulkoista yhteistyö- ja kehityspolitiikkaa; panee merkille, että EIP on toiminut EU:n ulkopuolella yli 50 vuoden ajan ja että vuoden 2020 lopussa 150 maassa oli myönnetty 150,1 miljardin euron edestä lainoja, joista 10,23 miljardia euroa allekirjoitettiin vuonna 2020;

68. kehottaa EIP:tä keskeyttämään avoimien lainojensa käsittelyn, arvioimaan huolellisesti tulevien toimiensa velkavaikutuksia ja ilmaisemaan julkisesti tukensa monenvälisen velanhoitojoustomekanismin perustamiselle, jotta voidaan puuttua sekä nykyisen kriisin vaikutuksiin että Agenda 2030:n rahoitusvaatimuksiin, kun otetaan huomioon, että kaikki EIP:n osakkaat ovat hyväksyneet G20-maiden sitoumuksen keskeyttää 77 maan velanmaksu covid-19-pandemiaan liittyvän velkakriisin vuoksi;

69. korostaa, että EIP:n investoinnit kolmansissa maissa on sovitettava kaikilta osin EU:n ulkoisen toiminnan ja kestävän kehityksen painopisteisiin;

70. toteaa, että EIP vahvistaa edelleen tukeaan vihreille investoinneille EU:n ulkopuolella; vaatii, että EIP:n olisi sovellettava hankkeiden arviointiin samoja normeja ja kriteerejä niin unionissa kuin sen ulkopuolella, mukaan lukien ne, joista on äskettäin sovittu ilmastopankkia koskevassa etenemissuunnitelmassa;

71. katsoo tässä yhteydessä, että EIP:n olisi lisättävä EU:n ulkopuolisten hankkeiden seurantaa ja niitä koskevaa raportointia ja parannettava niiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten analysointiaan sekä tehostettava tulosmittauskehystä ja samalla vahvistettava EU:n ulkopuolisissa maissa toteutettavia hankkeita koskevaa ihmisoikeuksiin liittyvää huolellisuusvelvoitetta;

72. katsoo, että olisi harkittava myös tarvetta ottaa käyttöön räätälöityjä indikaattoreita, joilla mitataan eriarvoisuuden vähentämistä, vastaanottovaltioiden verotulojen muodostumista sekä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasapainoon ja syrjäytyneisiin ryhmiin;

73. panee merkille, että yksityisen sektorin investoinnit ovat olennaisen tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän rahoitusvajeen poistamiseksi; muistuttaa EIP:n keskeisestä merkityksestä yksityisten investointien riskien vähentämisessä erityisesti epävakaissa tilanteissa; on kuitenkin huolissaan EU:n kehitysrahastojen käytöstä yksityisiin investointeihin liittyvien riskien vähentämiseen, kun otetaan huomioon, että tämän rahoituskeinon kyvystä saada aikaan täydentävyyttä ja saavuttaa kehitystavoitteet ei ole riittävästi näyttöä, kuten hiljan todettiin EKKR:n loppuarvioinnissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa (nro 7/2020); korostaa, että avunantajien on asetettava avustuksiin perustuva rahoitus oletusarvoisesti etusijalle erityisesti vähiten kehittyneiden maiden osalta eikä niiden pitäisi suosia rahoituslähteiden yhdistämistä, takauksia tai mitään lainoja suhteessa avustuksiin, sillä niillä ei edistetä kestävän kehityksen tavoitteita ja ne voivat lisätä maiden velkataakkaa;

74. pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto ja parlamentti ovat päässeet sopimukseen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamista koskevasta asetuksesta; panee erityisesti merkille EIP:n tulevan roolin Euroopan kestävän kehityksen rahaston yhteydessä;

75. korostaa, että ilmastonmuutos on keskeinen haaste kestävän kehityksen saavuttamiselle, sillä se uhkaa heikentää elinoloja ja pahentaa köyhyyttä; kehottaakin EIP:tä asettamaan etusijalle investoinnit hankkeisiin, joilla autetaan kolmansia maita saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja jolla edistetään sosiaalista ja ympäristöön liittyvää oikeudenmukaisuutta, ruokaturvaa, julkisia palveluja ja oikeudenmukaisia taloudellisia mahdollisuuksia kansalaisille; arvostaa sitä, että EIP vahvistaa edelleen tukeaan vihreille investoinneille EU:n ulkopuolella, mikä auttaa korostamaan EU:n roolia globaalina edelläkävijänä ilmaston ja ympäristön kestävyyden alalla;

76. kehottaa EIP:tä lisäämään ulkoisen lainanantovaltuutensa puitteissa toimiaan vähiten kehittyneissä maissa ja konfliktimaissa sekä tehostamaan yhteistyötä EU:n edustustojen kanssa ja vahvistamaan läsnäoloaan kentällä lisäämällä kehityskysymyksiin keskittyvää henkilöstöä

Hallintoa, tilivelvollisuutta, avoimuutta ja eettisiä periaatteita koskevat toimet

77. muistuttaa pyynnöstään, että EIP ja parlamentti tekisivät toimielinten välisen sopimuksen EIP:n asiakirjojen ja tietojen saatavuuden parantamiseksi ja demokraattisen tilivelvollisuuden lisäämiseksi, mukaan lukien mahdollisuus esittää EIP:lle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä, parlamentin ja sen jäsenten oikeuksien määrittämiseksi asiakirjojen ja tietojen saatavuuden osalta sekä kuulemisten ja taloudellisen vuoropuhelun järjestämiseksi;

78. esittää lisäksi kyseistä sopimusta odotettaessa, että tehdään välittömästi voimaan tuleva EIP:n ja parlamentin väliaikainen yhteistyöpöytäkirja, jolla parannetaan toimielinten välistä vuoropuhelua ja lisätään EIP:n avoimuutta ja tilivelvollisuutta;

79. kehottaa EIP:tä lisäämään parlamentille esitettävää raportointiaan päätöksistään, saavutetusta edistymisestä ja lainanantotoimiensa vaikutuksista säännöllisellä jäsennellyllä vuoropuhelulla ja soveltamaan samoja raportointi- ja tilivelvollisuussäännöksiä kuin ESIR-asetuksessa[8] vahvistetut;

80. kehottaa EIP:tä tehostamaan viestintätoimiaan; pitää keskeisen tärkeänä, että EIP tekisi yhteistyötä EU:n kansalaisten kanssa, jotta se voi selittää paremmin toimintalinjojensa tavoitteet ja havainnollistaa panostaan kansalaisten jokapäiväiseen elämään;

81. pitää myönteisenä, että EIP käynnisti joulukuussa 2020 julkisen kuulemisen avoimuuspolitiikkansa tarkistamisesta; toteaa kuitenkin, että nykyinen ehdotus ei riitä vastaamaan parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen vaatimuksiin tehostaa EIP:n avoimuuspolitiikkaa muiden rahoituslaitosten hyvien käytäntöjen ja normien mukaisesti;

82. kehottaa EIP:tä varmistamaan, että kaikista sen rahoitustoimista julkaistaan oikea-aikaisesti entistä laajemmat tiedot kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti, ympäristö- ja sosiaaliset arvioinnit mukaan luettuina, jotta mahdolliset edunsaajat, asianosaiset ryhmät ja paikalliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt voivat tutustua niihin;

83. toistaa esittämänsä pyynnön, että EIP perustaisi toimintansa julkistamisolettamaan; kehottaa erityisesti julkaisemaan oikea-aikaisesti hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat ja pitää myönteisenä hallintoneuvoston kokouksen esityslistan ja pöytäkirjan julkistamista; korostaa, että tulevassa avoimuuspolitiikassa olisi vahvistettava avoimuusvaatimuksia kaikkien EIP:n toimien osalta ja edellytettävä, että hankkeiden toteuttajat asettavat ympäristövaikutusten arvioinnin julkisesti saataville, sisällyttämällä tiukkoja avoimuusvelvoitteita EIP:n kaikkien asiakkaiden kanssa allekirjoitettaviin erityisiin sopimuslausekkeisiin;

84. kehottaa jälleen julkistamaan EIP:n perussäännön 19 artiklan mukaisen menettelyn yhteydessä annetut komission lausunnot EIP:n rahoitustoimista, jotta voidaan arvioida, ovatko ne asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön ja politiikan mukaisia; kehottaa komissiota ja EIP:tä pääsemään sopimukseen, jolla varmistetaan tällaisten lausuntojen ja niiden taustalla olevien perusteiden täysi avoimuus;

85. panee merkille, että EIP:n entisen varapääjohtajan nimittäminen Iberdrolan johtokunnan jäseneksi herätti vakavan huolen eturistiriidan riskistä huolimatta siitä, että siirrosta oli ilmoitettu asianmukaisesti etukäteen ja se oli EIP:n hallituksen entisiin jäseniin sovellettavien määräysten mukainen; panee lisäksi merkille, että ennen nimitystä annetussa EIP:n eettisen ja säännönmukaisen toiminnan toimikunnan sitovassa lausunnossa ei esitetty vastalausetta tapauksen johdosta, ja pyytää saada lisätietoja lausunnon antamisesta; kehottaa EIP:tä arvioimaan tarvetta parantaa eturistiriitoja koskevia sääntöjä ja käytäntöjä edelleen;

86. pitää huolestuttavana, että kahdeksan EIP:n varapääjohtajaa valvoo alakohtaisten vastuualueiden lisäksi kotimaidensa hanke-ehdotuksia muiden maiden vastuualueiden ohella; pitää valitettavana, että EIP ei toiminut parlamentin pyynnön mukaisesti siten, että hallituksen menettelytapasääntöihin olisi sisällytetty määräys, jonka mukaan jäsenet eivät voi valvoa lainanantoa tai hankkeiden toteuttamista kotimaissaan;

87. suhtautuu myönteisesti EIP:n petostentorjuntapolitiikan sisäiseen uudelleentarkasteluun ja tarkistamiseen sekä sen aikomuksiin nostaa tämä politiikka ryhmätasolle, jolloin sitä sovelletaan sekä EIP:hen että EIR:ään; kehottaa EIP:tä omaksumaan kunnianhimoisen ja laajan lähestymistavan tähän uudelleentarkasteluun ja puuttumaan due diligence ‑järjestelmänsä ja sisäisen valvonnan mekanismiensa nykyisiin heikkouksiin ja vahvistamaan petosten ja korruption vastaista politiikkaansa parlamentin kehotusten mukaisesti;

88. korostaa, että EIP:n väärinkäytösten tutkintajaostolla on oltava vahvat toimivaltuudet ja riittävästi resursseja ja sen on oltava riippumaton; kehottaa EIP:tä tehostamaan tapauksen mukaan yhteistyötään Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa ja raportoimaan rikostapaukset kansallisille viranomaisille; kehottaa EIP:tä vahvistamaan valituksia käsittelevän toimiston ja petostentutkintajaoston riippumattomuutta ja tehokkuutta;

89. muistuttaa, että komissio pyysi EIP:tä jakamaan enemmän tietoja sellaisten sopimuslausekkeiden tehokkaasta soveltamisesta, jotka antavat EIP:lle mahdollisuuden keskeyttää tai peruuttaa rahoitus[9], ja odottaa, että parlamentti saa tutustua täysimääräisesti näihin tietoihin;

90. on tyytyväinen EIP-ryhmän sukupuolten tasa-arvostrategian ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen; panee merkille vuoden 2019 edistymiskertomuksen monimuotoisuudesta ja osallisuudesta; toteaa, että naisten osuus EIP:n henkilöstöstä on 51,4 prosenttia;

91. pitää valitettavana, että naiset eivät edelleenkään ole riittävästi edustettuina ylemmän ja keskijohdon tehtävissä; katsoo, että tämän suhteen on ryhdyttävä lisätoimiin toimintasuunnitelman toisen vaiheen täytäntöönpanon yhteydessä vuonna 2021 ja kehottaakin EIP:tä kannustamaan edelleen naisten osallistumista ja edistämään aktiivisesti sukupuolten tasapuolista edustusta etenkin johtotehtävissä; kehottaa EIP:tä jatkamaan kaikenlaisen monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämistä organisaatiossaan ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista;

92. kehottaa EIP:tä keräämään mahdollisuuksien mukaan sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja kehittämään välineitä ja menetelmiä tasa-arvoanalyysien ja sukupuolivaikutusten arvioinnin tekemiseksi EIP:n hankkeissa ja toimissa sekä unionissa että sen ulkopuolella ja kuulemaan tässä tarkoituksessa riippumattomia asiantuntijoita;

93. pitää hyvin huolestuttavina EIP:ssä esiintyvää häirintää ja sen työilmapiiriä koskevia väitteitä; toteaa, että EIP on hiljan ryhtynyt toimiin puuttuakseen näihin ja muihin asiaan liittyviin henkilöstökysymyksiin; kehottaa EIP:tä varmistamaan kaikenlaiseen häirintään sovellettavan nollatoleranssipolitiikan tosiasiallisen täytäntöönpanon, ennaltaehkäisevät ja suojaavat toimenpiteet sekä asianmukaiset ja luotettavat valitus- ja uhrien suojelumekanismit mukaan luettuina; kehottaa EIP:n johtoa käymään henkilöstön edustajien kanssa aitoa vuoropuhelua työntekijöiden huolenaiheisiin puuttumiseksi;

94. pitää hyvänä, että EIP aikoo tarkastella uudelleen ympäristö- ja sosiaalinormejaan, ja kehottaa toteuttamaan näistä kysymyksistä laajan ja osallistavan julkisen kuulemisen; korostaa EIP:n mahdollisuuksia sisällyttää kuulemisiin muita toimintapoliittisia painopisteitä koskevia normeja, kehottaa EIP:tä ottamaan sosiaaliset näkökohdat huomioon arvioidessaan mahdollisten investointien kielteisiä vaikutuksia;

95. muistuttaa, että kestävyys, sellaisena kuin se on määriteltynä EU:n lainsäädännössä[10], on laaja käsite ja että investoinnit ovat kestäviä vain, jos niissä otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaate sosiaalista tai ympäristön kestävyyttä koskevien tavoitteiden yhteydessä; pitää myönteisenä, että EIP on sitoutunut mukauttamaan ilmastotoimia ja ympäristön kestävyyttä koskevien tavoitteiden seurantamenetelmänsä täysimääräisesti EU:n luokitusjärjestelmässä määritettyyn kehykseen, ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen[11] sisällyttäminen pankin kaikkiin toimiin mukaan luettuna;

96. kehottaa EIP:tä käyttämään tilaisuuden hyväkseen ja vahvistamaan ihmisoikeuspolitiikkaansa; odottaa erityisesti, että ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita vahvistetaan ja että ihmisoikeusulottuvuus tuodaan näkyvämmin esille hankesuunnittelussa, erityisesti kun on kyse EU:n ulkopuolisissa maissa toteutettavista hankkeista;

97. odottaa EIP:n toteuttavan perusteellista seurantaa, jossa otetaan täysin huomioon asianosaisten ja sidosryhmien esiin tuomat etenkin ihmisoikeusloukkauksia koskevat huolenaiheet;

98. korostaa, että EIP:n kohdeyritysten olisi noudatettava hyvän hallintotavan periaatteita, myös veroasioissa; pitää myönteisenä, että EIP ei toteuta uusia toimia tai jatka toimia sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka on rekisteröity tai jotka ovat sijoittautuneet lainkäyttöalueille, jotka on luetteloitu verotusasioissa ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta-asioissa yhteistyöhaluttomiksi, ja että se suorittaa tapauskohtaisen riskienarvioinnin, kun on kyse sopimuskumppaneista, jotka ovat sijoittautuneet tai rekisteröityneet sellaisille yleisesti yhteistyöhaluisille oikeudenkäyttöalueille, jotka eivät ole vielä korjanneet verotusalan hyvän hallintotavan puutteita (yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon liitteessä II luetellut lainkäyttöalueet);

99. korostaa, että tarvitaan laajoja tarkastuksia sen varmistamiseksi, että vastapuolet eivät hyödy muista oikeudellisista yhteyksistä tällaisiin oikeudenkäyttöalueisiin; kehottaa EIP:tä panemaan täytäntöön ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja säännöllisiä verotusarviointeja, jotka kohdistuvat yhteistyöhaluttomien verotusalueiden käyttöön ja kumppaneiden soveltamiin haitallisiin verokäytäntöihin;

100. kannustaa EIP-ryhmää saattamaan ajan tasalle yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa, joka perustuu verotusalan hyvän hallintotavan tulevaan kehitykseen EU:ssa tai kansainvälisellä tasolla; muistuttaa, että toimintapolitiikassa määrätään yleisestä kiellosta aloittaa toimia sellaisten sopimuskumppaneiden kanssa, jotka on rekisteröity tai jotka ovat sijoittautuneet yhteistyöhaluttomille oikeudenkäyttöalueille, paitsi tiukoin ehdoin;

101. panee merkille EIP:n joulukuussa 2020 hyväksymän rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan kehyksen; on huolissaan siitä, että hahmoteltu kehys ei sisällä yksityiskohtaisia erityismenettelyjä pankin toiminnan sovittamiseksi EU:n lainsäädäntöön, erityisesti asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevaan menettelyyn ja etenkin silloin, kun noudatetaan tehostettua velvollisuutta;

102. toistaa aiemmin ilmaisemansa huolen siitä, että rahoituksen välittäjien hallinnoimia varoja ei valvota ja että lopullisten edunsaajien seuranta on vaikeaa ja tukikelpoisuuskriteerien noudattamisen seuranta on vaikeaa;

103. pitää myönteisenä, että EIP on laatimassa vastapuolille niiden toimien mukauttamista koskevia ohjeita; kehottaa EIP:tä laatimaan kunnianhimoisen toimintasuunnitelman vastapuolien toimien sovittamista koskevaa kehystä varten ja varmistamaan suuremman avoimuuden ja tiukemmat asianmukaista huolellisuutta koskevat menettelyt, jotka kohdistetaan sen kumppaneihin ja niiden kelpoisuuteen maksaa EIP:n tukemia varoja tiukoin ehdollisin ehdoin, joihin sisältyy eettisiä, sosiaalisia sekä integriteettiin ja ympäristöön liittyviä kriteerejä; toteaa uudelleen, että tämän kehyksen olisi sisällettävä myös kaikille rahoituksen välittäjille ja yritysasiakkaille asetettava vaatimus ottaa käyttöön tulevaisuuteen suuntautunut Pariisin sopimuksen mukainen suunnitelma hiilestä irtautumiseksi, jossa sovelletaan tieteeseen perustuvia päästötavoitteita, jotka olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2025, ja jolla ei heikennetä EIP:n kykyä tarjota tällaisten hiilestä irtautumissuunnitelmien laatimista koskevaa teknistä apua;

104. pyytää EIP:tä julkaisemaan kaupallisesti arkaluonteisia tietoja paljastamatta säännöllisemmin aiempaa perusteellisempia ja kattavampia tietoja rahoituksen välittäjistä, jotka vastaavat EIP:n varojen käytöstä, ja ottamaan käyttöön sopimuslausekkeita, joilla nämä laitokset velvoitetaan antamaan tietoja lainanantotoiminnastaan;

105. korostaa, että EIP:n olisi vahvistettava ja hyödynnettävä täysimääräisesti sopimuslausekkeita, joiden nojalla se voi keskeyttää maksut tai ryhtyä muihin lieventäviin toimiin, joilla se voi suojella toimiensa koskemattomuutta ja mainetta silloin, kun hankkeissa ei noudateta ympäristöön, sosiaalinormeihin, ihmisoikeuksiin, verotukseen ja avoimuuteen liittyviä vaatimuksia;

106. kehottaa noudattamaan tiukkaa poissulkemispolitiikkaa, jotta EIP voi jättää rahoituksensa ulkopuolelle oikeussubjektit, joiden on todettu syyllistyneen petoksiin, korruptioon, rahanpesuun tai muihin väärinkäytöksiin;

107. panee tyytyväisenä merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen EIP:n hallinnoimien unionin talousarviovarojen osalta tekemän työn ja kehottaa toimielimiä sopimaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeuksien lisäämisestä EU:n perussopimusten rajoissa;

108. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 12/2020 ”Euroopan investointineuvontakeskus: toiminta käynnistettiin investointien lisäämiseksi EU:ssa, mutta keskuksen vaikutus on edelleen vähäinen” esittämän arvostelun, ja kehottaa EIP:tä tekemään siitä tarvittavat johtopäätökset tulevaa työtään varten;

109. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen, jossa annetaan suosituksia EIP:n toimien tuloksellisuudesta ja niiden yhdenmukaisuudesta EU:n politiikkojen ja tavoitteiden kanssa;

110. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 3/2019 ”Euroopan strategisten investointien rahasto: täysi onnistuminen edellyttää lisätoimia” ja erityisesti siinä esitetyt huomiot tarpeesta ottaa käyttöön kaikki EU:n rahoitusvälineet ja talousarviotakuut kattavat vertailukelpoiset tulos- ja seurantaindikaattorit; kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen yhdessä EIP:n kanssa, sillä pankki on InvestEU-ohjelman merkittävä täytäntöönpanija;

°

° °

111. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

 

 

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.3.2021)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Euroopan investointipankin rahoitustoiminnasta – vuosikertomus 2020

(2020/2124(INI))

Valmistelija: Charles Goerens

 

 

 

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan investointipankki (EIP) hyväksyi vuonna 2019 unionin ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin lainoja 7,8 miljardin euron arvosta ja että tästä lainamäärästä 1,1 miljardia euroa myönnettiin vähiten kehittyneille maille ja hauraille valtioille; ottaa huomioon, että vuonna 2020 EIP:n rahoitus unionin ulkopuolisille maille oli 10,2 miljardia euroa ja että pelkästään Afrikan maille se lainasi 4,7 miljardia euroa;

B. ottaa huomioon, että kehitysrahoituksen eurooppalaista rahoitusrakennetta käsittelevä korkean tason viisaiden ryhmä julkaisi 7. lokakuuta 2019 loppuraporttinsa, jossa se hahmotteli seuraavat kolme vaihtoehtoa tulevan eurooppalaisen ilmastoasioiden ja kestävän kehityksen pankin muodostamiseksi: a) kehitetään edelleen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia ja EIP:n ulkoisia rahoitustoimia, b) yhdistetään EU:n nykyisten rahoituslaitosten ulkoiset toimet sekaomistuksessa olevaan uuteen rahoituslaitokseen, c) siirretään EIP:n ulkoinen toiminta kokonaan EIP:n tytäryhtiöön, jolla on merkittäviä muita osakkeenomistajia; toteaa, että joulukuussa 2019 annetuissa neuvoston päätelmissä todettiin, että ainoastaan vaihtoehtoja a) ja c) olisi tutkittava lähemmin; ottaa huomioon, että edelleenkään ei ole toimitettu kustakin vaihtoehdosta tehdyn toteutettavuustutkimuksen tuloksia, vaikka ne oli määrä toimittaa syksyllä 2020;

1. toteaa, että huolimatta siitä, että EIP:n kaikista vuosittain suorittamista maksuista vain noin 10 prosenttia koskee toimia Euroopan unionin ulkopuolella, sillä voi maailman suurimpana monenvälisenä luotonantajana olla tärkeä rooli unionin kehityspoliittisten tavoitteiden edistämisessä ja erityisesti sillä on mahdollisuus edistää kestävää kehitystä, torjua köyhyyttä, puuttua elintarvikekriisiin, edistää ilmastotoimia, ympäristökestävyyttä ja sosiaalisia ja ihmisoikeuksia sekä tukea toipumista covid-19-pandemian kaltaisista häiriöistä;

2. katsoo, että EIP:n kehitysmaissa rahoittamien hankkeiden on oltava linjassa kehitykseen vaikuttavien EU:n politiikkojen johdonmukaisuuden kanssa, niillä on edistettävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja Pariisin sopimuksen ja vihreän kehityksen ohjelman toteutumista ja niissä on otettava huomioon Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset;

3. korostaa Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaan (EKKR+) sisältyvän ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn perustana olevia ”politiikka ensin” -periaatetta ja avoimen arkkitehtuurin käsitettä, joiden pitäisi entisestään vahvistaa EIP:n, EBRD:n, Euroopan kehitysrahoituslaitosten, kansallisten kehitysvirastojen, komission ja jäsenvaltioiden välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia määritettäessä ja pantaessa täytäntöön investointitoimia, joilla voidaan edistää kestävää kehitystä ja vastata jatkuvasti lisääntyviin covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin;

4. panee merkille, että yksityisen sektorin investoinnit ovat olennaisen tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän rahoitusvajeen poistamiseksi; muistuttaa EIP:n keskeisestä merkityksestä yksityisten investointien riskien vähentämisessä erityisesti epävakaissa tilanteissa; on kuitenkin huolissaan EU:n kehitysrahastojen käytöstä yksityisiin investointeihin liittyvien riskien vähentämiseen, kun otetaan huomioon, että tämän rahoituskeinon kyvystä saada aikaan lisäisyyttä ja saavuttaa kehitystavoitteet ei ole riittävästi näyttöä, kuten hiljan todettiin EKKR:n loppuarvioinnissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnossa (nro 7/2020); korostaa, että avunantajien on asetettava avustuksiin perustuva rahoitus oletusarvoisesti etusijalle erityisesti vähiten kehittyneiden maiden osalta eikä niiden pitäisi suosia rahoituslähteiden yhdistämistä, takauksia tai mitään lainoja suhteessa avustuksiin, sillä niillä ei edistetä kestävän kehityksen tavoitteita ja ne voivat lisätä maiden velkataakkaa;

5. kehottaa EIP:tä maksimoimaan unionin ulkopuolella toteuttamiensa toimien lisäisyyden ja kehitysvaikutuksen lisäämällä toimintaansa vähiten kehittyneissä maissa, lisäämällä rahoituksen välittäjien toteuttamien toimien avoimuutta erityisesti lopullisen tuensaajan nimen, saadun määrän, hanketyypin ja siihen liittyvän ympäristötiedon julkistamisen avulla, tekemällä yhteistyötä EU:n edustustojen kanssa ja lisäämällä läsnäoloaan kentällä lisäämällä kehityskysymyksiin keskittyvää henkilöstöä sekä tekemällä yhteistyötä paikallisten instituutioiden, viranomaisten ja aloitteiden kanssa ja vastaamalla asianmukaisesti paikallisiin tarpeisiin;

6. korostaa, että EIP:n olisi rahoitettava ainoastaan asiakkaita, jotka osoittavat, että ne haluavat saada aikaan kestävän kehityksen myönteisiä vaikutuksia ja että niillä on kokemusta siitä, ja että EIP:n olisi pidättäydyttävä tukemasta monikansallisia yrityksiä ja rahoituksen välittäjiä, jotka eivät aseta kehityshankkeita etusijalle vaan pyrkivät ensisijaisesti maksimoimaan voitot, kuten sijoitus- ja pääomasijoitusrahastoja;

7. painottaa ensisijaista tavoitetta tukea kumppanimaita, erityisesti kehitysmaita, niiden toipumisessa pandemiasta vahvistamalla julkisia palveluja ja infrastruktuuria, erityisesti koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, tukemalla paikallista kehitystä, paikallisia toimijoita ja kotimaisten resurssien käyttöönottoa, keskittymällä eriarvoisuuden lisääntymisen torjuntaan sekä antamalla erityisesti väestön alimmalle 40 prosentille mahdollisuus osallistua yhteisöjensä ihmisarvoiseen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan uudelleenrakennusprosessiin ja edistää sitä; kehottaa EIP:tä tukemaan edelleen erityisiä investointeja, joilla taataan naisten ja tyttöjen yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta, työtä ja rahoituspalveluja, sillä he ovat alttiimpia köyhyyden sekä elintarvike- ja talouskriisien vaikutuksille;

8. huomauttaa, että maatalous-, elintarvike-, metsätalous- ja kalastusalat ovat keskeisiä toimijoita maaseutualueiden kasvussa ja kehityksessä; kehottaa EIP:tä lisäämään investointejaan näille aloille ja tukemaan näillä tärkeillä aloilla tapahtuvaa innovointia, millä voidaan merkittävästi edistää elintarviketurvaa, terveellisiä ruokavalioita sekä maailmanlaajuisten elintarvikejärjestelmien kestävyyttä ja palautumiskykyä; muistuttaa, että elintarvikejärjestelmiä käsittelevän YK:n huippukokouksen yhteydessä on tehtävä yhteistyötä, jotta kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamisessa edistytään enemmän;

9. odottaa EIP:n kehittävän edelleen analyyttisiä ja operatiivisia välineitään YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tukemiseksi; korostaa, että on tärkeää tehostaa entisestään EIP:n nykyistä seurantakehystä, jotta se voi paremmin arvioida ja jäljittää eri hankkeiden panoksia ja tuotoksia, seurata teknisen avun antamista ja tuloksia, myöntää rahoitusta helpommin ja vahvistaa teknisen neuvonnan toimiaan;

10. muistuttaa, että on tehtävä perusteellisia ja julkisia vaikutusten ennakkoarviointeja niiden riskien lieventämiseksi, joita EIP:n toimista aiheutuu ihmisoikeuksille sekä ympäristö-, työ- ja sosiaalinormeille, ja että sidosryhmiä, myös kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, on kuultava säännöllisesti ja mielekkäällä tavalla; katsoo, että kaikista EIP:n rahoittamista hankkeista olisi tehtävä ihmisoikeuksia koskevia vaikutusten ennakkoarviointeja, erityisesti jos rahoituksen välittäjät ovat vastuussa niiden täytäntöönpanosta, ja että toiminnan jatkuva seuranta paikan päällä olisi varmistettava; korostaa, että EIP:n on käsiteltävä valitukset avoimesti ja tehokkaasti ja varmistettava, että paikallisyhteisöillä on mahdollisuus turvautua riippumattomiin elimiin, kuten EIP:n vahvistettuun ja tehokkaat oikeussuojakeinot tarjoavaan valitusmekanismiin ja Euroopan oikeusasiamieheen; kehottaa puuttumaan näihin merkittäviin kysymyksiin EIP:n vuonna 2021 toteutettavan ympäristö- ja sosiaalinormien tarkistamisen yhteydessä;

11. on tyytyväinen EIP:n antamiin sitoumuksiin, jotka koskevat kehityshankkeita toteuttavien edunsaajayritysten harjoittaman veronkierron torjuntaa; kehottaa EIP:tä estämään sellaisia yrityksiä saamasta EIP:n rahoitusta, jotka ovat EU:n kiellettyjen lainkäyttöalueiden mustalla listalla olevissa maissa sijaitsevien yhteisöjen määräysvallassa; kehottaa EIP:tä edellyttämään sen rahoituksen saamisen ennakkoehtona, että mahdolliset edunsaajayritykset julkistavat tiedot kussakin maassa, jossa ne toimivat, maksamistaan veroista;

12. toistaa pitkäaikaiset vaatimuksensa, joiden mukaan tilintarkastustuomioistuimelle on annettava valtuudet tarkastaa kaikki EIP:n toimet ja nämä tarkastukset on julkistettava;

13. kehottaa komissiota ilmoittamaan säännöllisesti EIP:n rahoittamia hankkeita koskevien lausuntojensa perustelut, koska niiden julkistaminen selventäisi EU:n takuun piiriin kuuluvia EIP:n toimia koskevaa päätöksentekoprosessia ja toimien vaikutusta unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteisiin;

14. kehottaa EIP:tä keskeyttämään avoimien lainojensa käsittelyn, arvioimaan huolellisesti tulevien toimiensa velkavaikutuksia ja ilmaisemaan julkista tukea monenvälisen velanhoitojoustomekanismin perustamiselle, jotta voidaan puuttua sekä nykyisen kriisin vaikutuksiin että Agenda 2030:n rahoitusvaatimuksiin, kun otetaan huomioon, että kaikki EIP:n osakkaat ovat hyväksyneet G20-maiden sitoumuksen keskeyttää 77 maan velanmaksu covid-19-pandemiaan liittyvän velkakriisin vuoksi;

15. kehottaa EIP:tä tiivistämään avointa vuoropuhelua parlamentin kanssa erityisesti EKKR+:n puitteissa ja kehitysrahoituksen tulevasta eurooppalaisesta rahoitusrakenteesta parhaillaan käytävissä keskusteluissa ja käsittelemään siinä tulevaa ilmastoasioiden ja kestävän kehityksen pankkia sekä EIP:n asemaa tässä uudessa kehyksessä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	16.3.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, Dominique Bilde, Udo Bullmann, Catherine Chabaud, Antoni Comín i Oliveres, Ryszard Czarnecki, Gianna Gancia, Charles Goerens, Mónica Silvana González, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Beata Kempa, Pierfrancesco Majorino, Erik Marquardt, Norbert Neuser, Janina Ochojska, Jan-Christoph Oetjen, Christian Sagartz, Marc Tarabella, Tomas Tobé, Miguel Urbán Crespo, Bernhard Zimniok
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Barry Andrews

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21	+
ECR	Ryszard Czarnecki, Beata Kempa
NI	Antoni Comín i Oliveres
PPE	Anna-Michelle Asimakopoulou, Hildegard Bentele, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Janina Ochojska, Christian Sagartz, Tomas Tobé
Renew	Barry Andrews, Catherine Chabaud, Charles Goerens, Jan-Christoph Oetjen
S&D	Udo Bullmann, Mónica Silvana González, Pierfrancesco Majorino, Norbert Neuser, Marc Tarabella
The Left	Miguel Urbán Crespo
Verts/ALE	Erik Marquardt

 

2	-
ID	Gianna Gancia, Bernhard Zimniok

 

1	0
ID	Dominique Bilde

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (4.2.2021)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Euroopan investointipankin rahoitustoiminnasta – vuosikertomus 2020

(2020/2124(INI))

Valmistelija: David Cormand

 

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kehottaa jäsenvaltioita kiireellisesti sopimaan niin käteispääoman kuin vaadittaessa maksettavan pääoman korottamisesta; panee tyytyväisenä merkille roolin, joka Euroopan investointipankilla (EIP) on ollut talouden elpymisessä covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä; kehottaa tässä yhteydessä soveltamaan ekspansiivista investointimallia vihreän ja digitaalisen innovoinnin alalla, jotta voidaan vauhdittaa oikeudenmukaista ja digitaalista siirtymää keskittyen erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset); kehottaa EIP:tä lopettamaan hukkainvestointien rahoittamisen; kehottaa EIP:tä varmistamaan investointien täydentävyyden erityisesti lainanantopolitiikallaan ja pääoman korottamisen yhteydessä säilyttäen samalla korkean luottokelpoisuutensa (AAA) ja estämään näin kaikki syrjäytymisvaikutukset, erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen osalta;

2. panee merkille EIP:n kasvavan taloudellisen roolin, erityisesti talouden elpymisessä covid-19-pandemian aiheuttamasta häiriöstä, ja suhtautuu myönteisesti sen pyrkimyksiin tukea talouden elpymistä pandemian jälkeen niin, että se perusti lähes 25 miljardin euron suuruisen yleiseurooppalaisen takuurahaston, jotta voidaan mobilisoida jopa 200 miljardia euroa yritysten ja erityisesti pk-yritysten tukemiseen; pitää valitettavana, että vain 21 jäsenvaltiota panosti rahastoon; kehottaa ottamaan sen nopeasti käyttöön ja välttämään tarpeettomia viivästyksiä sen täytäntöönpanossa; korostaa pk-yritysten keskeistä roolia Euroopan talouden selkärankana, sillä niiden osuus kaikista yrityksistä on lähes 99 prosenttia ja ne tarjoavat noin kolme neljäsosaa kaikista työpaikoista ja ovat samalla innovoinnin keskeisiä edistäjiä; huomauttaa, että covid-19-kriisi on koetellut vakavasti pk-yrityksiä ja että monet niistä kohtaavat ennennäkemättömiä haasteita, erityisesti likviditeettihaasteita; kehottaa EIP:tä lisäämään edelleen tukeaan pk-yrityksille ja tarjoamaan pääomatukea InvestEU-asetuksen mukaisesti pk-yrityksille, jotka eivät olleet valtiontukisääntöjen määritelmän mukaan vaikeuksissa jo vuoden 2019 lopussa; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle lainanannon ja edistämään siten työpaikkojen luomista ja säilyttämistä sekä seuraamaan ja mittaamaan varojen vaikutuksia todellisten tulosten varmistamiseksi sen kaikessa lainanantopolitiikassa, InvestEU mukaan lukien;

3. suhtautuu myönteisesti EIP:n kasvavaan tukeen terveysalalle ja korostaa tarvetta vahvistaa kansanterveysjärjestelmiä niiden yksityistämisen edistämisen sijaan; suhtautuu myönteisesti EIP:n edistämiin covid-19-pandemian torjuntaan tarkoitettuihin investointeihin, joiden arvioidaan tällä hetkellä olevan 770 miljoonaa euroa, ja siihen, että se on osallistunut aktiivisesti hoitojen ja rokotteiden kehittämisen rahoittamiseen; korostaa kuitenkin, että asiassa tarvitaan kipeästi avoimuutta, ja pyytää EIP:tä julkistamaan asiaankuuluvia säännöksiä noudattaen aiemmat ja tulevat lääkeyhtiöiden kanssa tekemänsä sopimukset;

4. toteaa, että covid-19-pandemialla on ollut valtava kielteinen vaikutus lasten koulutukseen ja hyvinvointiin kaikkialla maailmassa ja että miljoonat lapset eivät edelleenkään pääse kouluun sulkutoimien vuoksi ja ovat siksi vaarassa taantua ja heihin voi kohdistua mahdollisesti elinikäisiä vaikutuksia; suhtautuu myönteisesti EIP:n koulutusinvestointeihin, sillä investoiminen koulutukseen auttaa poistamaan köyhyyttä, edistämään talouskasvua ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa EIP:tä lisäämään koulutusinvestointejaan, jotta voidaan lieventää covid-19-kriisin vakavia vaikutuksia koulutusjärjestelmiin maailmanlaajuisesti;

5. muistuttaa, että EIP:n rahoituksen maantieteellistä jakautumista on tasapainotettava erityisesti siksi, että covid-19-kriisi on pahentanut eroja EU:ssa; kehottaa EIP:tä puuttumaan järjestelmäpuutteisiin, jotka estävät tiettyjä alueita tai maita hyödyntämästä täysimääräisesti EIP:n rahoitusmahdollisuuksia, muun muassa vahvistamalla pyrkimyksiään laajentaa lainanantotoimintaansa tarjoamalla teknistä apua ja neuvontatukea erityisesti alueilla, joiden investointikapasiteetti on alhainen ja jotka eivät hyötyneet merkittävästi valtiontukisääntöjä koskevasta poikkeuksesta pandemiakriisin aikana valtion rahoituskapasiteetin puutteen vuoksi, sekä neuvomalla hankkeiden kehittämisessä, jotta voidaan edistää osallistavaa kasvua sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta, kun otetaan huomioon EIP:n rahoituksen kysyntään perustuva luonne; katsoo, että nykyinen vuotuinen tavoite, jonka mukaan koheesiolainauksen osuuden kaikista uusista toimista olisi oltava 30 prosenttia, voi edistää merkittävästi investointitoiminnan kasvua ja johtaa siten taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja auttaa kaventamaan jäsenvaltioiden välisiä talouden kehityseroja;

6. muistuttaa, että EIP-ryhmän kaikkien rahoitusvirtojen olisi oltava täysin nollanettopäästöjen saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetettujen unionin uusien ilmastotavoitteiden mukaisia; muistuttaa, että laajamittainen muutos voidaan saavuttaa vain, jos otetaan huomioon teollisuus, annetaan tarvittavat kannustimet innovatiivisille ilmastoratkaisuille ja varmistetaan – jos se on sosiaalisesti oikeudenmukaista – samanaikaisesti tuki siirtymälle ja sosioekonomiselle kehitykselle; panee tyytyväisenä merkille kunnianhimoisen ilmastopankin etenemissuunnitelman 2021–2025 hyväksymisen 11. marraskuuta 2020, sillä siinä vahvistetaan uudelleen, että EIP on sitoutunut pysyvästi mukauttamaan kaikki toimensa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, ja pitää erityisen myönteisenä, että etenemissuunnitelmaan sisältyy hiilen varjohintamekanismi; korostaa kuitenkin, että ilmastopankin etenemissuunnitelman lausekkeet eivät yksinään riitä varmistamaan, että EIP noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitteita; muistuttaa, että EIP päätti sallia, että hankkeita, jotka eivät ole Pariisin sopimuksen mukaisia ja jotka olivat jo valmisteilla ennen marraskuuta 2020, voidaan hyväksyä vain vuoden 2022 loppuun saakka; kehottaa kuitenkin EIP:tä pyrkimään siihen, että käynnissä olevissa arviointimenettelyissä noudatetaan mahdollisimman hyvin Pariisin sopimusta; suhtautuu myönteisesti EIP:n sitoumukseen laatia vuotuisia edistymiskertomuksia, jotta sen hallintoelimet saavat ajantasaista tietoa ilmastopankin etenemissuunnitelman täytäntöönpanosta; katsoo, että edistymiskertomukset olisi julkistettava ajoissa ja että niiden olisi oltava helposti saatavilla; kehottaa kaikkia EIP-ryhmän rahoituksen välittäjiä ja yritysasiakkaita ottamaan käyttöön hiilestä irtautumista koskevan suunnitelman mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä ja EIP:tä avustamaan tämän mahdollistamisessa; varoittaa EIP:tä mahdollisesta kaksinaismoralismista suhteessa ilmastopankin etenemissuunnitelman täytäntöönpanoon sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, ja kehottaa EIP:tä soveltamaan samaa ilmastotavoitteiden tasoa kaikkiin lainoihinsa[12]; odottaa ilmastopankin etenemissuunnitelman täytäntöönpanoasiakirjan lisäävän EIP:n kunnianhimoa; korostaa, että tällaiset uudet vaatimukset eivät saa haitata pk-yritysten rahoituksen saantia;

7. kehottaa EIP-ryhmää käyttämään uusia toimiaan kestävyyttä edistävän EU:n kemikaalistrategian tavoitteiden tukemiseen, koska ne edistäisivät turvallisia ja suunnittelultaan kestäviä kemikaaleja, materiaaleja ja tuotteita koskevaa innovointia, myrkyttömiin materiaalikiertoihin perustuvaa kiertotaloutta koskevaa toimintasuunnitelmaa sekä tulevaa veden, ilman ja maaperän saasteettomuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa;

8. suhtautuu myönteisesti EIP:n tukeen uusiutuvien energialähteiden, myös maalämmön, kehittämiselle ja laajentamiselle; kehottaa kuitenkin EIP:tä pidättymään tukemasta hankkeita, joihin liittyy kasvanut riski vahingoittaa ympäristöä ja biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaita alueita, ja kehottaa sitä parantamaan tietojen julkistamista ja asianmukaista huolellisuutta sen tukemissa hankkeissa;

9. kannustaa EIP:tä helpottamaan toimillaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa sekä sen Pellolta pöytään -strategiassa ja vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa; kehottaa EIP:tä ja jäsenvaltioita noudattamaan ennalta varautumisen periaatetta, soveltamaan tarvittavia takeita ja tukemaan toimia, joilla edistetään siirtymistä kohti kestävää maataloutta ja luonnonvarojen kestävää hoitoa maapallon kestävyyden rajoissa;

10. panee merkille luonnonpääoman rahoitusjärjestelyn (NCFF) täytäntöönpanoon liittyvät haasteet ja sen aikana saavutetun edistyksen; kehottaa EIP:tä harkitsemaan avustusosuuden tarjoamista NFCC:n kautta, jotta voidaan tukea paikallisten hankkeiden alkuvaiheen laajentamista ja helpottaa tulojen synnyttämistä; katsoo, että NFCC:n arviointi olisi sisällytettävä EIP:n laajempaan arviointiin siitä, miten voidaan tukea ekosysteemin ja biologisen monimuotoisuuden ennallistamista EU:ssa;

11. odottaa EIP:n noudattavan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 ja 191 artiklaa, soveltavan ennalta varautumisen periaatetta ja keskeyttävän maksut ja, jos on näyttöä ilmastoon, ympäristöön ja/tai ympäristöön ja/tai paikallisyhteisöihin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista tai niiden vakavasta riskistä, tarpeen vaatiessa peruuttavan maksut; kehottaa keskeyttämään rahoituksen oikeudellisten toimivaltuuksien puitteissa, jos paikallisviranomaiset ovat saaneet ilmoituksen asiaan kuuluvalta tuomioistuimelta tai syyttäjältä ja/tai ne ovat käynnistäneet oikeudellisen menettelyn asiaa koskevan lainsäädännön mahdollisista rikkomuksista, ainakin siihen asti, kun kansallisen tason tutkimukset ja oikeusprosessit on saatettu päätökseen; odottaa, että kaikkiin hankkeisiin sisällytetään ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite, ja vaatii EIP:tä ryhtymään välittömiin ja päättäväisiin toimiin, heti kun se on saanut esimerkiksi ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisteilta tai väärinkäytösten paljastajilta konkreettisia todisteita asioista, jotka liittyvät muun muassa asiakkaan tai tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan osallistumiseen ihmisoikeuksien tai ympäristöoikeuksien puolustajiin kohdistuviin kostotoimiin, ja peruuttamaan rahoituksen, jos tällainen osallistuminen näytetään toteen; muistuttaa, että komissio pyysi EIP:tä jakamaan enemmän tietoja sellaisten sopimuslausekkeiden tehokkaasta soveltamisesta, jotka antavat EIP:lle mahdollisuuden keskeyttää tai peruuttaa rahoitus, ja odottaa, että parlamentti saa tutustua täysimääräisesti näihin tietoihin; vaatii perusteellista seurantaa, jossa otetaan kaikilta osin huomioon asianomaisten ja sidosryhmien esiin tuomat etenkin ihmisoikeusloukkauksia ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomista koskevat huolenaiheet; kehottaa EIP:tä tekemään ihmisoikeusvaikutusten arviointeja hanketasolla ja seuraamaan jatkuvasti hankkeiden täytäntöönpanoa kentällä, jotta voidaan estää paikallisväestöihin kohdistuvat mahdolliset väärinkäytökset, epäoikeudenmukaiset pakkolunastukset ja väkivaltaisuudet; kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä toimimaan aktiivisesti yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa ja varmistamaan, että valitusmekanismit saatetaan yleisön tietoon ja että ne ovat helposti myös syrjäisten tai marginalisoituneiden yhteisöjen saatavilla; muistuttaa, että alkuperäiskansojen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta on edelleen sovellettava täysimääräisesti, ja kehottaa panemaan sen täytäntöön täysimääräisesti ja avoimesti;

12.  kehottaa valmistelemaan EIP:n tarkistetun liikennealan lainanantopolitiikan sidosryhmien ja erityisesti parlamentin myötävaikutuksella ja mukauttamaan sen täysin Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin sekä ottamaan huomioon kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän suositukset[13], soveltamaan täysimääräisesti vahingon välttämisen periaatetta ja täydentämään äskettäin hyväksyttyä ilmastopankin etenemissuunnitelmaa; kehottaa olemaan myöntämättä sellaisia uusia lainoja, jotka haittaavat liikenteen hiilestä irtautumista tai siirtymistä kestävämpään ja kohtuuhintaisempaan vähähiiliseen liikkuvuuteen, ja suhtautuu myönteisesti EIP:n sitoumukseen olla rahoittamatta nykyisen lentoasemakapasiteetin laajentamista ja fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja varastointiin tarkoitettua satamainfrastruktuuria; katsoo, että rahoitusta olisi suunnattava enemmän vähähiiliseen liikenteeseen, erityisesti pyöräilyyn ja julkiseen liikenteen kehittämiseen ja uudenaikaistamiseen, myös kestävien kaupunkisuunnitteluhankkeiden yhteydessä, jotta voidaan vastata niiden yhteisöjen ja kuntien tarpeisiin, joiden palvelut ovat riittämättömät;

13.  suhtautuu myönteisesti EIP:n ympäristö- ja sosiaalinormien uudelleentarkasteluun ja kehottaa toteuttamaan laajan ja osallistavan julkisen kuulemisen; toteaa, että EIP raportoi järjestelmällisesti taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista ja tekee sekä etukäteis- että jälkiarviointeja yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia koskevista analyyttisista tarkasteluista; odottaa, että kaikkiin hankkeisiin sisältyy kattavampia sukupuolten tasa-arvo- ja ihmisoikeusulottuvuuksia sekä huolellisuusvelvoitteita ja että niissä varmistetaan asianmukaiset saastumisen ehkäisytoimet ja biologisen monimuotoisuuden kestävyys; pitää myönteisenä sukupuolten tasa-arvoa koskevan EIP:n strategian täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja pyytää uusimpia tietoja sen tämänhetkisestä täytäntöönpanosta; odottaa kunnianhimoista versiota tulevasta sukupuolten tasa-arvoa koskevasta toimintasuunnitelmasta (GAP II) 2021–2024; panee tyytyväisenä merkille monimuotoisuuden parantumisen EIP:ssä, kun on kyse sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta, sillä naisten osuus nousi vanhempien virkamiesten viroissa 33 prosenttiin ja johtotason viroissa 30 prosenttiin vuonna 2019; suhtautuu myönteisesti EIP:n vuodeksi 2021 asettamiin tavoitteisiin lisätä edelleen naisten osuutta näissä viroissa; kehottaa EIP:tä jatkamaan kaikenlaisen monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämistä organisaatiossaan ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista; ehdottaa, että EIP käyttää esimerkkinä Yhdistyneen kuningaskunnan kehitysrahoituslaitoksen (CDC Group) sukupuolistrategiaa ja välineistöä; kehottaa EIP:tä keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja, jotta voidaan arvioida sukupuolten eriarvoisuutta lainanannossa ja puuttua siihen; kehottaa EIP:tä arvioimaan hankkeiden sukupuolivaikutuksia kentällä ja tekemään hankkeiden sukupuolivaikutusten arviointeja ja olemaan tätä varten yhteydessä riippumattomiin asiantuntijoihin; ehdottaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen otetaan pysyväksi kohdaksi EIP:n johtokunnan asialistalle; pyytää EIP:tä kohdentamaan enemmän henkilöstöresursseja ihmisoikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvien asioiden hoitamiseen, jotta sen ympäristö- ja sosiaalinormit ja sukupuolistrategia voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön;

14. odottaa vuonna 2021 toteutettavaa EIP:n avoimuuspolitiikan uudelleentarkastelua; katsoo, että siinä olisi varmistettava kaikkien EIP:n hallintoelinten kokousten sisällön oikea-aikainen ja järjestelmällinen julkistaminen; kehottaa erityisesti lisäämään hallituksen kokousten ja niiden tulosten avoimuutta, julkistamaan johtokunnan kokousten pöytäkirjat heti kokouksen jälkeen ja sisällyttämään niihin tietoja, jotka ilmentävät paremmin näissä kokouksissa käytyjä keskusteluja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti[14]; korostaa lisäksi, että on tärkeää julkistaa tietoja, jotka koskevat EIP:n hallituksen hyväksynnän vaativia suoria lainoja, muun muassa julkistamalla kustakin hankkeesta komission lausunto ja sen jäsenvaltion lausunto, jossa hanke toteutetaan, sekä sen kolmen pilarin menetelmän mukainen arviointi, tulosmittauskaavakkeet ja/tai Euroopan strategisten investointien rahaston tulostaulu sekä tarvittaessa kasvihuonekaasujen hiilijalanjälkiarviointi ja yleisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointilomake; odottaa EIP:n lisäävän edelleen avoimuutta ja tietojen saatavuutta erityisesti hankinta- ja alihankintajärjestelmästä, sisäisten tutkimusten tuloksista ja sen toimien ja ohjelmien valinnasta, seurannasta ja arvioinnista; kehottaa EIP:tä julkistamaan seurantakertomuksia ja hankkeiden toteuttajien raportteja ennakoivasti paljastamatta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja;

15. panee merkille, että EIP suorittaa edelleen petostentorjuntapolitiikkansa uudelleentarkastelua, ja kehottaa EIP:tä hyväksymään pikaisesti päivitetyn politiikkansa; kehottaa sisällyttämään EIP:n rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849[15] soveltamisalaan; kehottaa EIP:tä julkistamaan asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat tarkastukset ennen minkään hankkeen hyväksymistä; katsoo, että EIP:n olisi varmistettava rahoituksen välittäjiensä täydellinen nuhteettomuus ja alettava soveltaa niiden lainoihin samoja avoimuusvaatimuksia kuin muuntyyppisiin lainoihin; kehottaa laatimaan rahoituksen välittäjiä koskevat uudet kunnianhimoiset normit, joihin sisältyy erityiset vertailuarvot tiukkojen verotusta, avoimuutta ja ympäristöä koskevien normien sekä sosiaalinormien mukaisesti; kehottaa EIP:tä vaatimaan, että sen asiakkaat soveltavat vero- ja kirjanpitotietojen julkistamista koskevaa EU:n lainsäädäntöä, ja valvomaan, että näin tehdään; kehottaa EIP:tä julkistamaan säännöllisesti luettelon välittäjien rahoitustoimien lopullisista edunsaajista sellaisten hankkeiden osalta, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien tiedot siitä, onko hankkeista tehty ympäristövaikutusten arviointi ja asianmukainen arviointi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY säännösten mukaisesti[16]; kehottaa EIP:tä julkistamaan kattavampia kokonaistietoja lainoistaan maittain, aloittain ja rahoitusvälineiden mukaan jaoteltuina; kehottaa EIP:tä muuttamaan ympäristöasioita koskevia EIP:n mallisopimuslausekkeita ja näin ollen myös rahoituksen välittäjien kanssa tehtäviä sopimuksia, jotta sopimuksiin sisältyy selkeät vaatimukset siitä, millaista ympäristöä koskevaa tietoa rahoituksen välittäjän on kerättävä ja toimitettava EIP:lle julkistamista varten; pyytää EIP:tä lopettamaan yhteistyön sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joilla on huono maine avoimuuteen, petoksiin, korruptioon, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen tai ympäristönsuojeluun liittyvistä syistä; korostaa, että tällaiset uudet vaatimukset eivät saisi haitata pk-yritysten rahoituksen saantia; korostaa riippumattomien tarkastusten merkitystä, jotta voidaan paljastaa rahanpesun vastaisten normien soveltamisessa mahdollisesti olevat puutteet, ja pyytää lisäämään avoimuutta ja erityisesti julkistamaan kaikki kyseisten puutteiden korjaamiseksi tehdyt päätökset; vaatii, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle annetaan täydet tarkastusvaltuudet; katsoo, että Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) pitäisi olla tulevaisuudessa valtuudet asettaa syytteeseen EIP:n varoihin kytkeytyvään rikolliseen toimintaan liittyvät tahot niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka ovat myös EPPOn jäseniä;

16. korostaa, että vuonna 2019 12,5 prosenttia EIP:n lainoista koski EU:n ulkopuolella toteutettavia hankkeita, mikä on noin kolmannes kaikesta EU:n toimielinten virallisesta kehitysavusta; palauttaa mieliin komission lausunnon, jonka mukaan EIP:n olisi mukautettava paremmin ulkoiseen lainanantovaltuuteen liittyvät toimet EU:n politiikkoihin[17];

17. kehottaa lisäämään vastuuvelvollisuutta EU:n toimielimiä ja erityisesti parlamenttia kohtaan, koska avoimuus on yksi demokratian kulmakivistä; katsoo, että Euroopan parlamentin jäsenten olisi voitava esittää EIP:lle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä niin kuin EKP:lle on jo mahdollista tehdä; tunnustaa Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusten lisäarvon, sillä ne voivat johtaa tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään hallintoon; kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä panemaan ajoissa täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen suositukset; muistuttaa, että EIP:n varat ovat julkisia varoja ja niihin olisi aina sovellettava julkista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta; pitää valitettavana EIP:ltä saatujen lainojen käyttöön liittyvää avoimuuden puutetta, jota Euroopan oikeusasiamies korosti 28. marraskuuta 2019 antamassaan päätöksessä, jossa todetaan johtavan eurooppalaisen yrityksen harjoittaneen vakavaa julkisten varojen väärinkäyttöä ja antaneen virheellistä tietoa varojen käyttötarkoituksesta[18]; kehottaa EIP:tä soveltamaan tiukempia tarkastuksia ja asianmukaista huolellisuutta vastaavien tapausten välttämiseksi tulevaisuudessa ja erityisesti julkistamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka liittyvät julkisten varojen vakavaan väärinkäyttöön;

18. panee merkille, että pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rahoituksen puute, erityisesti innovoinnin alalla, on edelleen markkinoiden rakenteellinen toimintapuute; kehottaa EIP:tä tehostamaan yhteistyötään rahoituksen välittäjien ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa, jotta saavutetaan laaja joukko pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä; kehottaa EIP:tä asettamaan etusijalle hankkeet, joilla luodaan kestäviä työpaikkoja ja vähennetään eriarvoisuutta, sekä tarjoamaan kasvupääomaa, jotta pk-yritykset voivat laajentaa toimintaansa;

19. toteaa, että EIP:llä on jatkossakin keskeinen rooli Euroopan elpymisessä koronaviruspandemiasta; kehottaa EIP:tä olemaan valmiina tärkeään neuvoa-antavaan rooliin oikeudenmukaiseen ilmastosiirtymään ja digitaaliseen siirtymään, pk-yrityksiin, koheesioon ja elpymiseen tehtävissä investoinneissa; kehottaa EIP:tä maksimoimaan investointitasot pandemian pitkän aikavälin kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.2.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	31 2 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Rasmus Andresen, Robert Biedroń, Anna Bonfrisco, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, David Cormand, Paolo De Castro, José Manuel Fernandes, Vlad Gheorghe, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Mislav Kolakušić, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Ioannis Lagos, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Margarida Marques, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Dimitrios Papadimoulis, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Johan Van Overtveldt, Rainer Wieland, Angelika Winzig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Damian Boeselager, Petros Kokkalis

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

31	+
PPE	Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Janusz Lewandowski, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Rainer Wieland, Angelika Winzig
Renew	Olivier Chastel, Vlad Gheorghe, Valérie Hayer, Moritz Körner, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds
S&D	Robert Biedroń, Paolo De Castro, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Pierre Larrouturou, Margarida Marques, Victor Negrescu, Nils Ušakovs
The Left	Petros Kokkalis, Dimitrios Papadimoulis
Verts/ALE	Rasmus Andresen, Damian Boeselager, David Cormand, Francisco Guerreiro

 

2	-
ID	Joachim Kuhs
NI	Ioannis Lagos

 

6	0
ECR	Bogdan Rzońca, Johan Van Overtveldt
ID	Anna Bonfrisco, Valentino Grant, Hélène Laporte
NI	Mislav Kolakušić

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	3.6.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	49 6 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gunnar Beck, Marek Belka, Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Gilles Boyer, Francesca Donato, Engin Eroglu, Markus Ferber, Jonás Fernández, Raffaele Fitto, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Luis Garicano, Sven Giegold, Valentino Grant, Claude Gruffat, José Gusmão, Eero Heinäluoma, Michiel Hoogeveen, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, France Jamet, Othmar Karas, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Georgios Kyrtsos, Aurore Lalucq, Aušra Maldeikienė, Pedro Marques, Fulvio Martusciello, Costas Mavrides, Jörg Meuthen, Csaba Molnár, Siegfried Mureşan, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Lefteris Nikolaou-Alavanos, Dimitrios Papadimoulis, Piernicola Pedicini, Lídia Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Sirpa Pietikäinen, Dragoş Pîslaru, Evelyn Regner, Antonio Maria Rinaldi, Alfred Sant, Joachim Schuster, Ralf Seekatz, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Irene Tinagli, Ernest Urtasun, Inese Vaidere, Stéphanie Yon-Courtin, Marco Zanni, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Manon Aubry, Eugen Jurzyca, Ville Niinistö

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

49	+
ID	Francesca Donato, Valentino Grant, Antonio Maria Rinaldi, Marco Zanni
PPE	Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Markus Ferber, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Fulvio Martusciello, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Lídia Pereira, Sirpa Pietikäinen, Ralf Seekatz, Inese Vaidere
Renew	Gilles Boyer, Luis Garicano, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Caroline Nagtegaal, Dragoș Pîslaru, Stéphanie Yon-Courtin
S&D	Marek Belka, Jonás Fernández, Eero Heinäluoma, Aurore Lalucq, Pedro Marques, Csaba Molnár, Evelyn Regner, Alfred Sant, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Irene Tinagli
The Left	Manon Aubry, José Gusmão, Dimitrios Papadimoulis
Verts/ALE	Sven Giegold, Claude Gruffat, Stasys Jakeliūnas, Ville Niinistö, Piernicola Pedicini, Kira Marie Peter-Hansen, Ernest Urtasun

 

6	-
ECR	Michiel Hoogeveen
ID	Gunnar Beck, France Jamet, Jörg Meuthen
NI	Lefteris Nikolaou-Alavanos
Renew	Engin Eroglu

 

3	0
ECR	Raffaele Fitto, Eugen Jurzyca, Roberts Zīle

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

• [1] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
• [2] EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5.
• [3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
• [4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0305.
• [5] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.
• [6] https://www.eib.org/en/press/all/2021-060-capital-increase-for-eif-boosts-finance-for-covid-19-impacted-companies-and-strengthens-support-for-green-and-digital-transformation-of-the-eu-economy.
• [7] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18. kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta. EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.
• [8] Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017 (Euroopan strategisten investointien rahasto). EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
• [9] Tiivistelmä EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU arvioinnista, SWD(2019)0333), 13. syyskuuta 2019.
• [10] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27. marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla, 2 artikla. EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1.
• [11] EIP: Ilmastopankin etenemissuunnitelma, s. 55.
• [12] EIP-ryhmän ilmastopankin etenemissuunnitelma 2021–2025, marraskuu 2020, kohta 4.61.
• [13] https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/business_economy_euro/banking_and_finance/documents/200309-sustainable-finance-teg-final-report-taxonomy_en.pdf
• [14] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
• [15] EUVL L 141 5.6.2015, s. 73.
• [16] EYVL L 206 22.7.1992, s. 7.
• [17] Tiivistelmä EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU arvioinnista, SWD(2019) 333 final, 13. syyskuuta 2019.
• [18] Päätös asiassa 805/2018/MIG, joka koskee Euroopan investointipankin kieltäytymistä myöntämästä yleistä tutustumisoikeutta Volkswagen-konsernille myönnettyyn lainaan liittyviin asiakirjoihin, 28. marraskuuta 2019.