Menettely : 2021/2071(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0226/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0226/2021

Keskustelut :

CRE 06/07/2021 - 6
CRE 06/07/2021 - 8

Äänestykset :

PV 07/07/2021 - 18
PV 08/07/2021 - 4
CRE 08/07/2021 - 4

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2021)0348

<Date>{01/07/2021}1.7.2021</Date>
<NoDocSe>A9-0226/2021</NoDocSe>
PDF 193kWORD 76k

<TitreType>MIETINTÖ</TitreType>

<Titre>suuntaviivojen laatimisesta unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi</Titre>

<DocRef>(2021/2071(INI))</DocRef>


<Commission>{CJ13}Budjettivaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta</Commission>

Esittelijät: <Depute>Eider Gardiazabal Rubial, Petri Sarvamaa</Depute>

(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 58 artikla)

Valmistelija (*):

Terry Reintke, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA


PR_INI


SISÄLTÖ

Sivu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA



EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

suuntaviivojen laatimisesta unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi

(2021/2071(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092[1],

 ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 7 artiklan,

 ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa ja ehdollisuusasetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 soveltamisesta[2],

 ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027, toimielinten välisestä sopimuksesta, Euroopan unionin elpymisvälineestä ja oikeusvaltioasetuksesta[3],

 ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi) soveltamisesta[4],

 ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltiokertomus 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020)0580),

 ottaa huomioon 20. joulukuuta 2017 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetun komission perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

 ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[5], jäljempänä ’varainhoitoasetus’,

 ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

 ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon,

 ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeen,

 ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0226/2021),

A. ottaa huomioon, että asetuksessa vahvistettu ehdollisuusmekanismi oli osa yleistä poliittista sopimusta, joka koskee monivuotista rahoituskehystä 2021–2027, Next Generation EU -elpymisvälinettä ja omia varoja koskevaa päätöstä[6], eikä sen soveltamista pitäisi viivästyttää etenkään edellä mainittujen välineiden soveltamisen osalta;

B. ottaa huomioon, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -elpymisvälineen talousarvio on määrältään EU:n historiassa ennennäkemätön ja sen tavoitteena on tukea EU:n taloudellista ja sosiaalista elpymistä covid-19-pandemian seurausten jälkeen, minkä takia se edellyttää enemmän kuin koskaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden oikea-aikaista ja asianmukaista soveltamista sekä EU:n taloudellisten etujen suojaamista;

C. ottaa huomioon, että asetuksen mukaan oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on keskeinen ennakkoedellytys moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamiselle;

D. ottaa huomioon, että asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2021 ja sitä on siitä alkaen sovellettu kokonaisuudessaan ja sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa kaikkiin maksuihin, jotka on tehty asetuksen voimaantulon jälkeen;

E. ottaa huomioon, että komissio on päättänyt noudattaa Eurooppa-neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2020 antamia ei-sitovia päätelmiä ja on ilmoittanut laativansa suuntaviivat asetuksen soveltamiseksi;

F. ottaa huomioon, että 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa asetuksen soveltamisesta parlamentti pyysi komissiota hyväksymään suuntaviivat viimeistään 1. kesäkuuta 2021 ja kuultuaan parlamenttia;

G. ottaa huomioon, että arvoista, oikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja turvallisuudesta keskustellaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, mikä mahdollistaa perusteellisen pohdinnan unionin välineistä, joilla seurataan, ehkäistään ja torjutaan loukkauksia, jotka kohdistuvat EU:n arvoihin, oikeusvaltioperiaate mukaan lukien;

1. pitää valitettavana, että komissio päätti laatia suuntaviivat asetuksen soveltamiseksi; toistaa jälleen kerran näkemyksensä, että asetuksen teksti on selkeä eikä edellytä erillistä tulkintaa, jotta sitä voitaisiin soveltaa, ja että lainsäädäntövallan käyttäjät eivät ole siirtäneet komissiolle tätä koskevaa valtaa; panee merkille luonnoksen suuntaviivojen tekstiksi ja toteaa, että komissio on jakanut sen parlamentille ja jäsenvaltioille;

2. korostaa, että suuntaviivat eivät ole oikeudellisesti sitovia; ilmaisee pettymyksensä sen johdosta, että komissio poikkeaa tavanomaisesta käytännöstään laatia suuntaviivoja säädöksen soveltamiseksi vain tapauksissa, joissa säädöksen käytännön täytäntöönpanoa varten tarvitaan tietyn aikaa ohjeita; korostaa, että suuntaviivojen laatimisprosessi ei saa missään tapauksessa aiheuttaa lisäviivästyksiä asetuksen soveltamiseen;

3. muistuttaa, että suuntaviivoilla ei voida muuttaa, laajentaa tai kaventaa asetuksen tekstiä; korostaa, että tuodakseen lisäarvoa suuntaviivoilla on selvennettävä, kuinka asetuksen säännöksiä sovelletaan käytännössä, ja niissä on siksi hahmoteltava hyvissä ajoin komission soveltamat menettelyt, määritelmät ja menetelmät;

4. pitää erittäin valitettavana, että komissio ei noudattanut parlamentin asettamaa määräaikaa täyttääkseen asetuksen mukaiset velvollisuutensa 1. kesäkuuta 2021 mennessä, suuntaviivojen laatiminen mukaan lukien; pitää myönteisenä, että parlamentin puhemies kehotti komissiota 23. kesäkuuta 2021 ryhtymään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 265 artiklan perusteella toimiin täyttääkseen velvollisuutensa ja varmistaakseen, että asetusta sovelletaan täysimääräisesti ja välittömästi;

5. katsoo, että komissio ei ole hyödyntänyt tehokkaasti asetuksen voimaantulon jälkeistä aikaa; kehottaa komissiota välttämään lisäviivästyksiä asetuksen soveltamisessa ja tutkimaan nopeasti ja perusteellisesti jäsenvaltioissa mahdollisesti ilmenevät oikeusvaltion periaatteiden rikkomiset, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan; toistaa, että joidenkin jäsenvaltioiden tilanne edellyttää jo nyt asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisia välittömiä toimia eli kirjallisen ilmoituksen antamista kyseisille jäsenvaltioille ja ilmoittamista tästä parlamentille;

6. muistuttaa, että komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2019–2024 todetaan, että ydinarvojemme puolustamisessa ei voida tehdä kompromisseja ja että olisi varmistettava, että unionin koko välineistöä käytetään EU:n tasolla; muistuttaa, että SEU:n 17 artiklan 3 kohdan ja SEUT:n 245 artiklan mukaan komissio ”hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana” ja että sen ”jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta”; muistuttaa lisäksi, että SEU:n 17 artiklan 8 kohdan mukaan komissio on ”vastuussa Euroopan parlamentille”;

7. pyytää, että komissio raportoi parlamentille säännöllisesti ja ennakoivasti vähintään kahdesti vuodessa tutkinnan kohteena olevista uusista ja meneillään olevista tapauksista aloittaen ensimmäisistä tapauksista mahdollisimman pian; kehottaa komissiota aloittamaan parlamentille raportoinnin ensimmäisistä tutkittavista tapauksista viimeistään lokakuussa 2021;

8. sitoutuu tarkastelemaan tiiviisti asetuksen täytäntöönpanoa silloin, kun ilmenee huolta sen soveltamisalaan kuuluvista mahdollisista oikeusvaltion periaatteiden rikkomisista jäsenvaltioissa; pyrkii järjestämään säännöllisiä tapaamisia asetuksen täytäntöönpanon seuraamiseksi asiasta vastaavissa valiokunnissa esittelijöiden ohjauksessa; kehottaa komissiota vastaamaan oikea-aikaisesti asiasta vastaavien valiokuntien tarkasteluun antamalla perusteellisia tietoja;

Oikeusvaltion periaatteiden rikkominen

9. korostaa, että asetusta sovelletaan sekä yksittäisiin oikeusvaltion periaatteiden rikkomisiin että systeemisiin rikkomisiin, jotka ovat levinneet laajalle tai ovat seurausta viranomaisten toistuvista käytännöistä tai laiminlyönneistä tai viranomaisten hyväksymistä yleisistä toimenpiteistä;

10. kehottaa komissiota selventämään suuntaviivoissa, että ennen 1. tammikuuta 2021 tehdyistä päätöksistä tai tapahtumista johtuvat oikeusvaltioperiaatteen rikkomiset jäsenvaltiossa kuuluvat edelleen asetuksen soveltamisalaan, jos niiden vaikutus jatkuu edelleen;

11. kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota asetuksen 3 artiklassa vahvistettuun ohjeelliseen luetteloon oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta; vaatii komissiota tutkimaan jäsenvaltioissa mahdollisesti esiintyvät, luetteloon sisältyvät rikkomiset ja huomauttaa, että myös muut viranomaisten käytännöt tai laiminlyönnit voivat olla merkityksellisiä; toteaa, että komission vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa on jo viitteitä useassa jäsenvaltiossa tapahtuneista rikkomisista, jotka voivat olla merkityksellisiä asetuksen soveltamisen kannalta;

12. huomauttaa, että asetuksen 4 artiklassa säädetyn ehdollisuusjärjestelmän soveltamisen kannalta merkitykselliset valtiollisten elinten menettelytyypit eivät sulje pois muiden unionin talousarvion moitteettoman varainhoidon tai unionin taloudellisten etujen suojaamisen kannalta merkityksellisten tilanteiden tai viranomaisten toiminnan mahdollista merkitystä;

13. korostaa EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) välisen yhteistyön merkitystä; muistuttaa, että jos yhteistyö EPPOn ja OLAFin kanssa on tehotonta tai se ei ole oikea-aikaista, tämä voi olla peruste toimille asetuksen nojalla; korostaa, että EPPOn tapauksessa tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö edellyttää paitsi sitä, että kansalliset viranomaiset avustavat ja tukevat aktiivisesti EPPOn rikostutkintaa ja syytteeseenpanoa, myös sitä, että kansallinen hallitus varmistaa sen Euroopan syyttäjien ja valtuutettujen syyttäjien oikea-aikaisen ja puolueettoman nimittämisen; katsoo myös, että OLAFin suositusten järjestelmällinen noudattamatta jättäminen voi olla asetuksessa tarkoitettu laiminlyönti;

14. muistuttaa, että oikeusvaltion periaatteiden rikkomisten tunnistaminen edellyttää komissiolta objektiivista, puolueetonta, oikeudenmukaista ja perusteellista laadullista arviointia, jossa olisi otettava huomioon asiaankuuluvat tiedot käytettävissä olevista lähteistä ja tunnustetuilta instituutioilta, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen ja asiaankuuluvien kansallisten tai kansainvälisten tuomioistuinten (kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen) tuomiot, tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, komission vuotuinen oikeusvaltiokertomus ja EU:n oikeusalan tulostaulu, OLAFin ja EPPOn raportit soveltuvin osin sekä johtopäätökset ja suositukset asiaankuuluvilta kansainvälisiltä järjestöiltä ja verkostoilta, mukaan lukien Euroopan neuvoston elimet, kuten lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) ja Venetsian komissio, ja erityisesti sen luettelo oikeusvaltion arviointiperusteista, sekä Euroopan korkeimpien oikeuksien ja tuomarineuvostojen verkostot; kehottaa komissiota antamaan tietoja siitä, miten se kerää, analysoi ja arvioi näitä tietoja kerätessään tapauksiin liittyvää näyttöä;

15. katsoo erityisesti, että komission vuotuinen oikeusvaltiokertomus on olennainen tietolähde komission toteuttamalle asetuksen mukaiselle arvioinnille, koska se on objektiivinen, puolueeton, oikeudenmukainen laadullinen arvio oikeusvaltion periaatteiden rikkomisista; pyytää komissiota sisällyttämään vuotuiseen oikeusvaltiokertomukseensa erillisen osion tapauksista, joissa jokin jäsenvaltio on rikkonut oikeusvaltion periaatteita ja rikkominen voisi vaikuttaa tai uhata vakavasti vaikuttaa EU:n talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan, ja selvittämään suuntaviivoissa, miten vuotuista kertomusta käytetään järjestelmällisesti komission toteuttamassa asetuksen mukaisessa arvioinnissa;

16. kehottaa komissiota vahvistamaan selkeän, täsmällisen ja käyttäjäystävällisen järjestelmän valitusten tekemistä varten ja asettamaan määräajat komission vastauksille valituksiin; korostaa, että kansalaisyhteiskunta, riippumattomat kansalaisjärjestöt ja kansalaiset mukaan lukien, ja tosiasioihin perustuva tutkiva journalismi ja media ovat eturintamassa yksilöimässä oikeusvaltioperiaatteen mahdollisia rikkomisia paikallisella ja kansallisella tasolla, minkä vuoksi ne olisi otettava mukaan niistä raportointiin; muistuttaa, että asetusta on sovellettava tavalla, jolla varmistetaan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu direktiivissä (EU) 2019/1937[7] vahvistettujen periaatteiden mukaisesti;

17. palauttaa mieliin, että asetuksen mukaisia toimenpiteitä toteutetaan, kun oikeusvaltion periaatteiden rikkominen jäsenvaltiossa vaikuttaa tai uhkaa vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan; korostaa, että tämä edellyttää komissiolta kattavaa, ennakoivaa ja riskiperustaista lähestymistapaa unionin menojen suojaamiseksi jo ennen maksujen varsinaista suorittamista;

18. muistuttaa, että asetuksen soveltamisala kattaa kaikkien valtiollisten elinten toiminnan, myös jäsenvaltioiden järjestöjen, jotka on perustettu julkisoikeudelliseksi elimeksi tai yksityisoikeudelliseksi elimeksi, jolle on annettu julkisen palvelun tehtävä varainhoitoasetuksen mukaisesti; huomauttaa, että muutokset, jotka koskevat sellaisen elimen hallintotapaa, jolle on annettu julkisen palvelun tehtävä jäsenvaltiossa, eivät voi vapauttaa kyseistä elintä velvollisuudesta noudattaa asetusta;

Unionin talousarvion suojaaminen

19. painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja unionin talousarvion tehokas toteuttaminen varainhoitoasetuksessa vahvistettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden mukaisesti ovat selvästi yhteydessä toisiinsa; palauttaa mieliin, että asetuksen 5 artiklan mukaan ”komissio tarkistaa, onko sovellettavaa lainsäädäntöä noudatettu, ja toteuttaa tarvittaessa kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin talousarvion suojaamiseksi”;

20. muistuttaa, että asetuksessa annetaan oikeusvaltioperiaatteelle selkeä määritelmä, joka on ymmärrettävä suhteessa muihin unionin arvoihin ja periaatteisiin, perusoikeudet ja syrjimättömyys mukaan lukien; katsoo, että demokratian ja perusoikeuksien jatkuvat loukkaukset, mukaan lukien valtion tukema vähemmistöjen syrjintä ja tiedotusvälineiden vapauteen sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen kohdistuvat hyökkäykset, vaikuttavat hankkeisiin, joita jäsenvaltiot päättävät rahoittaa unionin varoilla, minkä vuoksi niillä voi olla riittävän suora vaikutus unionin taloudellisten etujen suojaamiseen; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon suuntaviivoissaan;

21. muistuttaa, että asetuksen mukaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä etenkin mutta eivät yksinomaan tapauksissa, joissa varainhoitoasetuksessa, yleisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja muussa alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen menettelyjen avulla ei voitaisi suojata unionin talousarviota vaikuttavammin; painottaa, että tämä ei tarkoita sitä, että asetusta olisi pidettävä viimeisenä keinona, vaan pikemminkin sitä, että komissio voi käyttää unionin taloudellisten suojaamiseen useita eri menettelyjä, asetus mukaan lukien, ja valita menettelyt tapauskohtaisesti ja tarvittaessa käyttää niitä rinnakkain niiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden mukaan; kehottaa komissiota määrittelemään toimintatavat sekä menettelylliset ja tekniset standardit, joita se käyttää valitessaan sovellettavia välineitä;

22. huomauttaa, että asetus kattaa kaikki unionin varat ja sitä sovelletaan sekä systeemisiin rikkomisiin että tapauksiin, joissa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen kohdistuu vakava vaara ja joihin voi olla vaikea puuttua muilla, vain tiettyihin meno-ohjelmiin sovellettavilla unionin menettelyillä ja jotka liittyvät vielä toteutumattomiin talousarviovaikutuksiin; korostaa, että asetus on EU:n lainsäädännön ainoa osa, joka yhdistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen EU:n talousarvioon; katsoo siksi, että sen ainutlaatuisia säännöksiä olisi sovellettava täysimääräisesti, jotta varmistetaan EU:n rahoituksen suojelun lisäksi täydentävä suojelu oikeusvaltioperiaatteelle;

23. korostaa, että systeemisillä rikkomisilla, esimerkiksi sellaisilla, jotka vaikuttavat oikeuslaitoksen toimintaan, tuomareiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen tai viranomaisten puolueettomuuteen ja sellaisten julkisten elinten moitteettomaan toimintaan, joiden tehtävänä on ehkäistä ja torjua korruptiota, petoksia, veronkiertoa ja eturistiriitoja tai heikentämiskiellon periaatteen rikkomista[8], on yleensä riittävän selkeä suora vaikutus unionin varojen asianmukaiseen hallinnointiin, käyttöön ja seurantaan; kehottaa komissiota selventämään toimenpiteiden määrittämiskriteerit systeemisten rikkomisten tapauksessa;

Toimenpiteiden hyväksyminen

24. palauttaa mieliin, että asetuksen 6 ja 7 artiklassa vahvistetaan asetuksen mukaisten toimenpiteiden hyväksymisen ja kumoamisen kaikki vaiheet ja tarkka aikataulu; tähdentää, että toimenpiteiden hyväksymis- ja kumoamismenettelyssä noudatetaan objektiivisuuden, syrjimättömyyden ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja se on toteuttava puolueettoman ja näyttöön perustuvan lähestymistavan mukaisesti;

25. panee merkille, että asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään komission mahdollisuudesta pyytää lisätietoja arviotaan varten sekä ennen kuin se lähettää kirjallisen ilmoituksen että sen jälkeen; korostaa, että tällaisten kirjallista ilmoitusta edeltävien pyyntöjen olisi oltava poikkeuksellisia ja kertaluonteisia, jotta ei vaaranneta asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisen tarkkaa aikataulua;

26. palauttaa mieliin, että neuvoston on aina toimittava komission ehdotuksesta asetuksen mukaisten asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi kuukauden kuluessa ja että määräaikaa voidaan poikkeuksellisissa oloissa jatkaa enintään kahdella lisäkuukaudella; katsoo, että komission olisi varmistettava, että näitä aikarajoja noudatetaan täysimääräisesti oikea-aikaisen päätöksen tekemiseksi; kehottaa komissiota antamaan tietoja siitä, miten se varmistaa talousarvion ehdollisuuden yhdenmukaisen ja johdonmukaisen soveltamisen kaikissa pääosastoissaan;

27. katsoo, että avoimuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää jäsenvaltioiden ja kansalaisten luottamusta ehdollisuusmekanismiin; korostaa, että oikeusvaltion periaatteiden yksittäisten ja systeemisten rikkomisten arviointi edellyttää jäsenvaltioiden puolueetonta, oikeudenmukaista ja objektiivista kohtelua, johon kuuluu puolueeton ja näyttöön perustuva tutkinta; korostaa, että asetuksessa vahvistetun menettelyn jokainen vaihe on siksi suoritettava kaikilta osin avoimesti; kehottaa komissiota laatimaan avoimuussäännöt ja -periaatteet, joita se soveltaa päättäessään ehdollisuusmekanismin soveltamisesta;

28. toteaa, että asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvan todellisen tai mahdollisen vaikutuksen suhteen oikeasuhteisia ottaen huomioon oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen luonne, kesto, vakavuus ja laajuus; katsoo, että yleisesti vaikutuksen vakavuus vastaa rikkomisen vakavuutta;

Varojen lopullisten saajien ja edunsaajien suojaaminen

29. muistuttaa, että asetuksen mukaan on olennaisen tärkeää, että varojen lopullisten saajien ja edunsaajien oikeutetut edut turvataan asianmukaisesti;

30. muistuttaa, että jos päätöksessä toimenpiteiden hyväksymisestä ei toisin todeta, asetuksen mukaisten asianmukaisten toimenpiteiden määrääminen ei vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin oikeutettuja lopullisia varojen saajia ja edunsaajia kohtaan, maksujen suorittamista koskeva velvollisuus mukaan lukien;

31. korostaa, että tapauksissa, kuten vakava korruptio, nepotismi, systeemiset petokset, lainvastaiset siteet poliittisiin puolueisiin ja eturistiriidat, ja erityisesti tapauksissa, jotka on havaittu varainhoitoasetuksessa säädetyssä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmässä (EDES) tai jotka ovat OLAFin tai EPPOn tutkinnan kohteena, komission olisi arvioitava huolellisesti tapauskohtaisesti, olisiko maksujen suorittamista varojen lopullisille saajille ja edunsaajille jatkettava;

32. kehottaa komissiota panemaan asetuksen 5 artiklan 4 kohdan täytäntöön ja perustamaan ripeästi verkkosivuston tai internetportaalin, joka sisältää tietoa ja ohjausta varojen lopullisille saajille ja edunsaajille sekä asianmukaiset välineet, joiden avulla komissiolle voidaan ilmoittaa kaikista tapauksista, joissa on rikottu oikeudellista velvoitetta jatkaa maksujen suorittamista sen jälkeen, kun asetuksen nojalla on hyväksytty toimenpiteitä, ja joihin voi kuulua yksinkertainen, helppokäyttöinen ja jäsennelty valituslomake; kehottaa komissiota selittämään, miten se aikoo ottaa käyttöön tehokkaan ja vaikuttavan valitusmekanismin hakijoille, varojen saajille ja edunsaajille;

33. korostaa, että yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa asetuksen mukaisten toimenpiteiden ei voida katsoa vaikuttavan edunsaajille maksettavien oikeutettujen saatavien rahoituksen saatavuuteen; muistuttaa myös, että jäsenvaltioiden, joita toimenpiteet koskevat, on raportoitava säännöllisesti komissiolle lopullisia varojen saajia tai edunsaajia koskevien velvoitteidensa noudattamisesta;

34. kehottaa komissiota analysoimaan kaikki käytettävissään olevat tiedot, myös käyttämällä digitaalisia seurantavälineitä, ja tekemään kaikkensa varmistaakseen, että kaikki valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden maksettavaksi perustellusti kuuluvat määrät todella maksetaan lopullisille varojen saajille tai edunsaajille ja että tähän voi kuulua rahoitusoikaisujen tekeminen vähentämällä unionin ohjelmiin maksamaa tukea sovellettavien alakohtaisten ja varainhoitosääntöjen mukaisesti;

35. pyytää komissiota sisällyttämään parlamentin ehdotukset osaksi suuntaviivojen lopullista versiota;

°

° °

36. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. 


 

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.6.2021)

<CommissionInt>budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle</CommissionInt>


<Titre>suuntaviivojen laatimisesta unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi</Titre>

<DocRef>(2021/2071(INI))</DocRef>

Valmistelija (*): <Depute>Terry Reintke

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla</Depute>

 

 

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

1. pitää valitettavana 10. ja 11. joulukuuta 2020 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetusta asetuksesta annettuja päätelmiä ja katsoo, että ne ovat SEU-sopimuksen 15 ja 17 artiklan ja SEUT-sopimuksen 288 artiklan vastaisia siltä osin kuin niillä synnytetään tarpeetonta oikeudellista epävarmuutta; pitää valitettavana, että komissio sitoutui olemaan ehdottamatta asetuksen mukaisia toimenpiteitä ennen kuin se laatii suuntaviivat, joiden viimeistely edellyttää Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota Unkarin ja Puolan nostamassa kumoamiskanteessa; muistuttaa, että unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä olevalla kanteella ei perussopimusten mukaan ole lykkäävää vaikutusta;

2. korostaa, että asetuksen mukaiset toimenpiteet ovat tarpeen erityisesti tapauksissa, joissa unionin talousarvion tehokkaampi suojaaminen ei ole mahdollista unionin lainsäädännössä säädettyjen muiden menettelyjen avulla; muistuttaa, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa lueteltujen arvojen vakavia, pitkäkestoisia ja järjestelmällisiä loukkauksia tapahtuu eräissä jäsenvaltioita, loukkauksiin ei vastata asianmukaisesti ja ne heikentävät unionin taloudellisia etuja; muistuttaa, että komission olisi myös hyödynnettävä täysimääräisesti kaikkia välineitä oikeusvaltioperiaatteen noudattamista tukevasta välineistöstä, mukaan lukien SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaiset rikkomusmenettelyt ja SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaiset menettelyt;

3. muistuttaa, että lainsäätäjien hyväksymä oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus ei edellytä suuntaviivojen antamista eikä asetuksen oikeusvaikutus 1. tammikuuta 2021 alkaen voi perustua tällaisten suuntaviivojen hyväksymiseen; pitää valitettavana viivästymistä, joka on seurausta komission päätöksestä valmistella suuntaviivat asetuksen soveltamiseksi;

4. panee merkille, että sen jälkeen kun komissio oli päättänyt valmistella suuntaviivat, parlamentti pyysi 25. maaliskuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 (oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi) soveltamisesta komissiota toimittamaan suuntaviivat viimeistään 1. kesäkuuta 2021; pitää valitettavana, että komissio on toimittanut luonnoksen asetuksen soveltamista koskeviksi suuntaviivoiksi kahden viikon viiveellä; katsoo, että nykyisessä muodossaan suuntaviivaluonnoksessa vain toistetaan asetuksen säännöksiä, suuntaviivat tarjoavat vain vähän jos ensinkään lisäarvoa eikä niihin sisälly mitään lisätietoja, jotka voisivat edistää asetuksen asianmukaista soveltamista; toteaa näin ollen, että komission suuntaviivat ovat osa sen asetuksen soveltamista viivyttävää taktiikkaa; katsoo, että komissio ei puutu demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin ja taantumiseen jäsenvaltioissa eikä vastaa tämän välineen käyttöönottoa koskeviin odotuksiin sillä verukkeella, että näin vältetään asetuksen nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mahdollinen kumoaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa; toteaa, että komission olisi raportoitava neljännesvuosittain kaikille oikeusvaltioperiaatteen alalla toimiville toimivaltaisille parlamentin valiokunnille uusista ja meneillään olevista tutkittavista tapauksista;

5. pitää valitettavana, miten paljon aikaa komissio on menettänyt asetuksen voimaantulon jälkeen; kehottaa komissiota toimimaan ripeästi ja ilman uusia viivästyksiä asetuksen soveltamisessa ja tutkimaan nopeasti ja perusteellisesti jäsenvaltioissa mahdollisesti yksittäin tai järjestelmällisesti ilmenevät oikeusvaltion periaatteiden rikkomiset, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan; toteaa jälleen, että tilanne osassa jäsenvaltioita edellyttää jo nyt asetuksen perusteella välitöntä tutkintaa ja asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainitun menettelyn aloittamista;

6. on tyytyväinen parlamentin puhemiehen 23. kesäkuuta 2021 komissiolle esittämään kehotukseen toimia asiassa; on vakaasti sitä mieltä, että parlamentin on jatkettava SEUT-sopimuksen 265 artiklan mukaisia tarpeellisia valmisteluja komissiota vastaan; katsoo, että komission toimimattomuus tai hidas toiminta on vahva poliittinen signaali paitsi EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille myös unionin kansalaisille;

7. muistuttaa, että suuntaviivoilla ei tule muuttaa, laajentaa tai kaventaa asetusta ja että niiden on noudatettava lainsäätäjien tahtoa; korostaa, että lainsäätäjät eivät katsoneet tarpeelliseksi sitä, että komissio hyväksyy suuntaviivoja tai täytäntöönpanosäädöksiä, joilla selkeytetään asetuksen soveltamisedellytyksiä; korostaa, että suuntaviivojen tarkoituksena on hahmotella menettely, määritelmät ja menetelmät, joita komissio noudattaa konkreettisen soveltamisen yhteydessä; pyytää komissiota välttämään käsitteiden tiukkaa tai tyhjentävää määrittelyä, sillä se olisi ristiriidassa asetuksen kanssa; katsoo, että abstraktien käsitteiden tulkinta on dynaaminen prosessi eikä sitä voida toteuttaa ennakollisesti yhdellä asiakirjalla; katsoo, että suuntaviivojen tulisi olla kaikilta osin Euroopan unionin tuomioistuimen ja Venetsian komission asianomaisille käsitteille antamien tulkintojen mukaisia; korostaa velvoitetta varmistaa, että EU:n rahoitus on lopullisten varojen saajien käytettävissä asetuksen mukaisesti; kehottaa komissiota vahvistamaan, että ennen 1. tammikuuta 2021 tehdyistä päätöksistä tai toteutuneista tapahtumista johtuva oikeusvaltioperiaatteen rikkominen jäsenvaltiossa kuuluu asetuksen soveltamisalan piiriin, mikäli rikkomuksen vaikutukset jatkuvat edelleen;

8. muistuttaa, että asetuksen mukaisesti komission on jäsenvaltion mahdollista oikeusvaltioperiaatteen rikkomista arvioidessaan otettava huomioon asiaankuuluvat tiedot käytettävissä olevista lähteistä ja tunnustetuista instituutioista, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, komission oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus ja EU:n oikeusalan tulostaulu, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tapauksen mukaan Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kertomukset sekä päätelmät ja suositukset, joita tuottavat asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt ja verkostot, mukaan lukien Euroopan neuvoston elimet kuten Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) ja Venetsian komissio, erityisesti sen luettelo oikeusvaltion arviointiperusteista, sekä Euroopan korkeimpien oikeuksien ja tuomarineuvostojen verkostot;

9. katsoo, että oikeusvaltiota koskeva komission vuosikertomus pyrkii varmistamaan objektiivisen, puolueettoman, oikeudenmukaisen ja laadullisen arvion oikeusvaltioperiaatteen loukkauksista ja on siten tärkeä täydentävä lähde asetuksen soveltamiselle; katsoo, että jos vuosikertomusten päätelmissä tuodaan esiin yksittäisiä tai järjestelmällisiä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisia, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suorasti, niiden olisi liityttävä suoraan ehdollisuusmekanismin käyttöönottoon; pyytää komissiota sisällyttämään oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseensa erillisen osion, jossa arvioitaisiin tällaisia rikkomisia; kehottaa komissiota selventämään menetelmää, jolla luodaan tarvittaessa selkeä ja suora yhteys vuosikertomusten ja ehdollisuusmekanismin välille;

10. korostaa, että riippumaton kansalaisyhteiskunta, kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, sekä kansalaiset ovat eturintamassa yksilöimässä oikeusvaltioperiaatteen mahdollisia loukkauksia paikallisella ja kansallisella tasolla ja olisi siksi otettava mukaan niistä raportointiin; kehottaa komissiota perustamaan suuntaviivoissa tehokkaan, käyttäjäystävällisen ja helposti saatavilla olevan verkossa toimivan keskitetyn palvelupisteen, jonka kautta kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta voivat luottamuksellisuus taaten ilmoittaa sekä EU:n varoihin liittyvistä petos- ja korruptiotapauksista että yksittäisistä tai järjestelmällisistä rikkomuksista jäsenvaltiossaan, jonka kautta tehdyt ilmoitukset johtavat, jos komission yksiköt katsovat sen tarpeelliseksi, OLAFin, EPPOn tai komission lisätutkimuksiin ja joka on väärinkäytösten paljastajia koskevan direktiivin mukainen;

11. muistuttaa, että asetuksessa määritellään oikeusvaltioperiaate ja määritelmässä selvästi todetaan, että oikeusvaltioperiaatetta on tarkasteltava yhteydessä SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin muihin arvoihin ja periaatteisiin, mukaan lukien perusoikeudet kuten syrjimättömyys; katsoo, että valtion tukema vähemmistöjen syrjintä vaikuttaa suoraan hankkeisiin, joihin jäsenvaltiot päättävät käyttää tai olla käyttämättä EU:n varoja, ja vaikuttaa siten suoraan unionin taloudellisiin etuihin;

12. uskoo, että läpinäkyvyyden turvaaminen on välttämätöntä, jotta voidaan edistää jäsenvaltioiden ja kansalaisten luottamusta ehdollisuusmekanismiin; korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen yksittäisten tai järjestelmällisten rikkomisten arviointi edellyttää jäsenvaltioiden puolueetonta, oikeudenmukaista ja objektiivista kohtelua, mukaan lukien puolueeton ja näyttöön perustuva tutkinta; huomauttaa, että asetuksen mukaisen menettelyn jokainen vaihe on siksi suoritettava täysin avoimesti; kehottaa siksi komissiota laatimaan avoimuussäännöt ja -periaatteet, joita se soveltaa päättäessään ehdollisuusmekanismin käyttöönotosta;

13. pyytää komissiota sisällyttämään parlamentin ehdotukset osaksi suuntaviivojen lopullista versiota.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.6.2021

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

12

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdalena Adamowicz, Konstantinos Arvanitis, Malik Azmani, Katarina Barley, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Caterina Chinnici, Marcel de Graaff, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Andrzej Halicki, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Marina Kaljurand, Fabienne Keller, Peter Kofod, Łukasz Kohut, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Lukas Mandl, Roberta Metsola, Nadine Morano, Maite Pagazaurtundúa, Nicola Procaccini, Emil Radev, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Ralf Seekatz, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Sara Skyttedal, Martin Sonneborn, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Tomas Tobé, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Tanja Fajon, Miguel Urbán Crespo

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

52

+

NI

Laura Ferrara, Martin Sonneborn

PPE

Magdalena Adamowicz, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Lena Düpont, Andrzej Halicki, Jeroen Lenaers, Lukas Mandl, Roberta Metsola, Emil Radev, Paulo Rangel, Ralf Seekatz, Sara Skyttedal, Tomas Tobé, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Javier Zarzalejos

Renew

Malik Azmani, Anna Júlia Donáth, Sophia in ‘t Veld, Fabienne Keller, Moritz Körner, Maite Pagazaurtundúa, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache

S&D

Katarina Barley, Pietro Bartolo, Caterina Chinnici, Tanja Fajon, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Marina Kaljurand, Łukasz Kohut, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Birgit Sippel, Bettina Vollath, Elena Yoncheva

The Left

Konstantinos Arvanitis, Pernando Barrena Arza, Cornelia Ernst, Miguel Urbán Crespo

Verts/ALE

Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Damien Carême, Alice Kuhnke, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Tineke Strik

 

12

-

ECR

Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Patryk Jaki, Nicola Procaccini, Jadwiga Wiśniewska

ID

Nicolas Bay, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Marcel de Graaff, Annalisa Tardino, Tom Vandendriessche

NI

Milan Uhrík

 

2

0

ID

Peter Kofod

PPE

Nadine Morano

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 


 

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

 

Johan Van Overtveldt

Puheenjohtaja

Budjettivaliokunta

Bryssel

Monika Hohlmeier

Puheenjohtaja

Talousarvion valvontavaliokunta

Bryssel

Asia: <Titre>Lausunto suuntaviivojen laatimisesta unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamiseksi</Titre> <DocRef>(2021/2071(INI))</DocRef>

Arvoisat puheenjohtajat

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa on pyydetty antamaan edellä mainitussa menettelyssä lausunto valiokunnillenne. Valiokunta päätti kokouksessaan 15. kesäkuuta 2021 antaa kyseisen lausunnon kirjeen muodossa.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 22. kesäkuuta 2021. Tässä kokouksessa[9] se päätti pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talousarvion valvontavaliokuntaa (CJ13) sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät.

Kunnioittavasti

Antonio Tajani


EHDOTUKSET

1. panee tyytyväisenä merkille 1. tammikuuta 2021 voimaan tulleen asetuksen unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita ja muistuttaa, että se on kaikilta osiltaan velvoittava suhteessa kaikkiin kaikissa jäsenvaltiossa maksettaviin maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin sekä EU:n toimielimiin, Next Generation EU -väline mukaan luettuna; katsoo siksi, että unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän soveltamista koskevat suuntaviivat ovat tarpeettomia ja saattavat lisäksi kaventaa asetuksen soveltamisalaa;

 

2. pitää valitettavana, että komissio ei vielä ole käyttänyt tätä välinettä, vaikka komission ensimmäisessä oikeusvaltiokertomuksessa vuodelta 2020 on yksilöity useita sellaisia oikeusvaltioperiaatteen rikkomisia, joilla on vaikutusta talousarvion moitteettomaan varainhoitoon; muistuttaa, että perussopimusten mukaan komission on varmistettava EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen; pyytää näin ollen komissiota panemaan asetuksen viipymättä täytäntöön kaikilta osin ja ennakoivasti kaikissa EU:n rahastoissa ja ohjelmissa;

 

3. muistuttaa, että SEU-sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä; katsoo näin ollen, että Eurooppa-neuvoston poliittista julistusta ei voida pitää lainsäädännön tulkintana, koska sen tulkitseminen kuuluu Euroopan unionin tuomioistuimelle;

 

4. muistuttaa, että oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus on erillinen väline, joka täydentää oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettua asetusta, mutta kehottaa komissiota hyödyntämään vuosikertomuksessa esitettyjä havaintoja arvioidessaan asetusta;

 

5. pitää myönteisenä, että ”eurooppalaiset oikeudet ja arvot, mukaan lukien oikeusvaltioperiaate” ovat yksi Euroopan tulevaisuuskonferenssissa käsiteltävistä aiheista; kehottaa konferenssia käymään perusteellista keskustelua EU:n arvojen rikkomisen seurantaan, ehkäisemiseen ja käsittelyyn tarkoitettujen EU:n nykyisten välineiden tehokkuudesta ja pohtimaan sitä sekä esittämään konkreettisia ehdotuksia EU:n välineistön vahvistamiseksi.

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

 

53

+

NI

Sabrina Pignedoli

PPE

Lefteris Christoforou, Herbert Dorfmann, José Manuel Fernandes, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Adam Jarubas, Georgios Kyrtsos, Janusz Lewandowski, Marian-Jean Marinescu, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Karlo Ressler, Petri Sarvamaa, Rainer Wieland, Michal Wiezik, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský

Renew

Olivier Chastel, Katalin Cseh, Pascal Durand, Vlad Gheorghe, Valérie Hayer, Pierre Karleskind, Moritz Körner, Alin Mituța, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds

S&D

Caterina Chinnici, Corina Crețu, Paolo De Castro, Isabel García Muñoz, Eider Gardiazabal Rubial, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Pierre Larrouturou, Claudiu Manda, Margarida Marques, Victor Negrescu, Tsvetelina Penkova, Nils Ušakovs, Lara Wolters

The Left

Luke Ming Flanagan, Silvia Modig, Younous Omarjee, Dimitrios Papadimoulis

Verts/ALE

Rasmus Andresen, David Cormand, Daniel Freund, Alexandra Geese, Francisco Guerreiro, Mikuláš Peksa, Viola Von Cramon-Taubadel

 

11

-

ECR

Ryszard Czarnecki, Zbigniew Kuźmiuk, Elżbieta Rafalska, Bogdan Rzońca, Vincenzo Sofo

ID

Matteo Adinolfi, Valentino Grant, Jean-François Jalkh, Joachim Kuhs, Hélène Laporte, Jörg Meuthen

 

2

0

ID

Anna Bonfrisco

NI

Mislav Kolakušić

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.7.2021

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

11

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Matteo Adinolfi, Rasmus Andresen, Anna Bonfrisco, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, David Cormand, Corina Crețu, Ryszard Czarnecki, Paolo De Castro, José Manuel Fernandes, Luke Ming Flanagan, Daniel Freund, Isabel García Muñoz, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Vlad Gheorghe, Valentino Grant, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, Jean-François Jalkh, Pierre Karleskind, Mislav Kolakušić, Moritz Körner, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, Janusz Lewandowski, Claudiu Manda, Margarida Marques, Alin Mituța, Silvia Modig, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Dimitrios Papadimoulis, Tsvetelina Penkova, Sabrina Pignedoli, Karlo Ressler, Bogdan Rzońca, Petri Sarvamaa, Vincenzo Sofo, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Nils Ušakovs, Rainer Wieland, Michal Wiezik, Angelika Winzig, Lara Wolters, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Katalin Cseh, Herbert Dorfmann, Pascal Durand, Adam Jarubas, Georgios Kyrtsos, Marian-Jean Marinescu, Jörg Meuthen, Mikuláš Peksa, Elżbieta Rafalska, Viola Von Cramon-Taubadel

 

 

[1] EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

[2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0287.

[3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0360.

[4] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0103.

[5] EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

[6] Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14. joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

[7] EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.

[8] Unionin tuomioistuimen tuomio 20. huhtikuuta 2021, Repubblika v. Il-Prim Ministru, C-896/19, ECLI:EU:C:2021:311, 59–64 kohta.

[9] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Gabriele Bischoff (1. varapuheenjohtaja), Charles Goerens (2. varapuheenjohtaja), Giuliano Pisapia (3. varapuheenjohtaja), Loránt Vincze (4. varapuheenjohtaja), Gerolf Annemans, Damian Boeselager, Fabio Massimo Castaldo, Leila Chaibi, Włodzimierz Cimoszewicz, Gwendoline Delbos-Corfield, Pascal Durand, Angel Dzhambazki (Geert Bourgeois’n puolesta), Daniel Freund, Esteban González Pons, Sandro Gozi, Brice Hortefeux, Laura Huhtasaari, Seán Kelly (Antonio Tajanin puolesta), Paulo Rangel, Antonio Maria Rinaldi, Domènec Ruiz Devesa, Jacek Saryusz-Wolski, Helmut Scholz, Pedro Silva Pereira, Sven Simon, Mihai Tudose, Guy Verhofstadt, Rainer Wieland.

Päivitetty viimeksi: 5. heinäkuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö