MIETINTÖ unionin erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta

23.7.2021 - (2020/2045(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Kehitysvaliokunta
Budjettivaliokunta
Esittelijä: György Hölvényi, Janusz Lewandowski, Milan Zver
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 58 artikla)
Valmistelija (*):
Sira Rego, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

Tarkistukset

• 001-006 (PDF - 113 KB)
• 001-006 (DOC - 79 KB)

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Mietinnössä pyritään esittämään poliittinen arviointi unionin erityisrahastoista, jäljempänä ’erityisrahastot’, joita on perustettu vuodesta 2014 alkaen ja joiden voimassaoloaikaa on jatkettu joulukuuhun 2021 saakka, sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä, jäljempänä ’koordinointiväline’.

 

Vaikka erityisrahastot ja koordinointiväline ovat poliittiselta ja oikeudelliselta luonteeltaan erilaisia – koordinointiväline on koordinointimekanismi eikä talousarvion ulkopuolinen väline, sillä jäsenvaltioiden koordinointivälineeseen maksamat rahoitusosuudet eivät ole vapaaehtoisia vaan perustuvat niiden BKTL-maksuosuuksiin ja kirjataan unionin talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina –, ne ovat molemmat synnyttäneet demokraattiseen vastuuvelvollisuuteen, Euroopan parlamentin rooliin ja myös EU:n talousarvion yhtenäisyyteen liittyviä haasteita.

 

Parlamentti on toistuvasti tunnustanut talousarvion ulkopuolisten välineiden (erityisrahastot) ja poikkeuksellisten välineiden (koordinointiväline) lisäarvon, mutta se on myös useaan otteeseen arvostellut näiden välineiden perustamista ja niiden voimassaolon jatkamista varmistamatta parlamentin asianmukaista osallistumista. Myös parlamentin valvontatehtävää on rajoitettu näiden välineiden yhteydessä.

 

Esittelijät katsovat, että ulkoinen apu olisi rahoitettava kokonaan unionin talousarviosta ja se olisi pantava täytäntöön johdonmukaisesti noudattaen yhtenäisiä sääntöjä, jotka perustuvat lainsäätäjien yhdessä säätämiin välineisiin ja joissa otetaan täysimääräisesti huomioon parlamentin lainsäädäntö-, talousarvio- ja valvontaoikeudet. Heidän mukaansa on myös hyödynnettävä täysimääräisesti niitä mahdollisuuksia, joita naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa, jäljempänä ’NDICI – Globaali Eurooppa -väline’ ja IPA III -väline tarjoavat.

 

Esittelijöiden mukaan erityisesti NDICI – Globaali Eurooppa -väline on uusi tärkeä ulkoinen väline, joka parantaa joustavuutta ja reagointikykyä, minkä ansiosta voidaan jatkaa nykyisten erityisrahastojen toimintaa ja turvata tällä tavoin unionin talousarvion yhtenäisyys.

 

Jotta voitaisiin vastata mahdollisesti kasvaviin tarpeisiin, selvästi paras vaihtoehto on käyttää nykyisiä välineitä, erityisesti NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä, ja osoittaa niille tarvittaessa lisärahoitusta tarkistamalla nykyistä monivuotista rahoituskehystä ja NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä tai lisäämällä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden rahoitusosuuksia ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

 

Jos uuden erityisrahaston perustaminen osoittautuisi tarpeelliseksi, sille olisi esittelijöiden mukaan esitettävä asianmukaiset perustelut, kuten suuren kriisin puhkeaminen, EU:n merkittävää taloudellista panosta edellyttävä äkillinen muutos kansainvälisissä suhteissa tai tarve yhdistää resursseja kolmansien maiden kanssa, mikä ei lainsäätäjien yhdessä säätämien välineiden puitteissa olisi mahdollista. Tällaisessa tapauksessa parlamentin olisi oltava täysipainoisesti mukana alusta alkaen toisin kuin monivuotisen rahoituskehyksen edellisellä kaudella vuosina 2014–2020.

 

BÊKOU

 

EU ja kolme sen jäsenvaltiota (Ranska, Saksa ja Alankomaat) perustivat heinäkuussa 2014 Keski-Afrikan tasavaltaa varten Bêkou-erityisrahaston, joka oli unionin ensimmäinen erityisrahasto. Sen tarkoituksena on koota yhteen ja hallinnoida Keski-Afrikan tasavallalle tarkoitettua tukea maata vuosina 2012–2013 koetellutta kriisiä seuranneessa tilanteessa ja sen jälkeen. Erityisrahaston tavoitteena on vahvistaa väestön ja valtion selviytymiskykyä hyvin epävakaassa tilanteessa, erityisesti tukemalla terveydenhuoltoa, vesi- ja jätevesihuoltoa, maaseudun kehittämistä ja talouden elpymistä koskevia ohjelmia sekä sovittelua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

 

Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja EU:n talousarviosta peräisin olevien varojen (218,9 miljoonaa euroa) lisäksi Ranska, Saksa, Alankomaat, Italia ja Sveitsi suorittivat maksuja rahastoon, minkä seurauksena rahastossa oli vuonna 2019 yhteensä 296,8 miljoonaa euroa. Bêkou-erityisrahaston (’bêkou’ tarkoittaa ’toivo’ paikallisella sangon kielellä) tarkoituksena on yhdistää joustavasti ja dynaamisesti hätäapu, kunnostaminen, jälleenrakentaminen ja pitkän aikavälin kehitysyhteistyötoimet.

 

EU on ylivoimaisesti tärkein Keski-Afrikan tasavallan kumppani, ja vuodesta 2014 alkaen se on osoittanut jäsenvaltioidensa ja muiden rahoittajien kanssa yhteensä yli 910 miljoonaa euroa väestön peruspalveluihin (erityisesti koulutus ja terveydenhuolto, mukaan lukien covid-19-pandemian torjunta epidemian puhkeamisesta alkaen) sekä vakauteen ja rauhanprosessiin.

 

MADAD

 

Syyrian kriisin johdosta perustettu Euroopan unionin alueellinen erityisrahasto (Madad-rahasto) perustettiin joulukuussa 2014 edistämään syyrialaisten pakolaisten ja sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden pitkän aikavälin selviytymiskykyä naapurimaissa sekä tukemaan vastaanottavia yhteisöjä ja hallintoja. Se perustettiin aluksi viiden vuoden ajaksi, ja sen alkupääoma oli miljardi euroa. Erityisrahaston voimassaoloa jatkettiin myöhemmin vuoteen 2019 saakka ja vuonna 2020 vielä kahdella lisävuodella 14 joulukuuta 2021 saakka, jotta voitiin taata saumaton siirtyminen toimiin, joiden avulla EU vastaa kriisiin nykyisen vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

 

Rahastosta on otettu käyttöön yli 2,2 miljardia euroa EU:n talousarviosta, 21 jäsenvaltiolta, Turkilta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta peräisin olevia varoja, ja 2 miljardista eurosta on tehty sopimuksia, jotka koskevat yli 94:ää hanketta (joulukuussa 2020). Erityisrahastosta tuetaan samaan aikaan yli 7,29 miljoonaa edunsaajaa. Vuonna 2015 rahastoa laajennettiin niin, että se kattaa myös Irakin kriisin. Maantieteellisesti suurin osa rahoituksesta on osoitettu useita maita koskeviin toimiin, joiden piiriin kuuluvat maat ovat vastaanottaneet suurimman määrän syyrialaisia pakolaisia. Nämä maat ovat Libanon, Turkki ja Jordania. Talousarvio jakautuu seuraavasti: 43 prosenttia Libanonille, 23 prosenttia Turkille ja 24 prosenttia Jordanialle. Irakissa toteutettaville toimille myönnetään 7 prosenttia, ja 2,1 prosenttia on osoitettu Länsi-Balkanin maille (Serbia ja Pohjois-Makedonia). Erityisrahastoa olisi voitu pyytää vastaamaan myös konfliktin jälkeisen Syyrian tarpeisiin ja antamaan sille tukea, mikäli maassa olisi saatu vakaasti käyntiin uskottava poliittinen muutos Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2254/2015 mukaisesti. On kuitenkin selvää, etteivät nämä edellytykset täyty jatkuvan konfliktin vuoksi.

 

AFRIKKA

 

Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (Afrikka-hätärahasto) perustettiin 12. marraskuuta 2015 auttamaan sellaisten monitahoisten haasteiden ratkaisemisessa, jotka aiheuttavat epävakautta Sahelin ja Tšad-järven, Afrikan sarven ja Pohjois-Afrikan alueilla. Afrikka-hätärahasto kattaa kolmella alueella 26 tukikelpoista maata: Sahel ja Tšad-järven alue (Burkina Faso, Gambia, Ghana, Guinea, Kamerun, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Senegal ja Tšad), Afrikan sarvi (Djibouti, Eritrea, Etelä-Sudan, Etiopia, Kenia, Somalia, Sudan, Tansania ja Uganda) ja Pohjois-Afrikka (Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia).

 

Afrikka-hätärahasto toimii neljän strategisen toimintalinjan mukaisesti: 1) taloudellisten ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen sellaisten talousohjelmien avulla, joilla pyritään luomaan työllistymismahdollisuuksia, 2) yhteisöjen selviytymiskyvyn parantaminen muun muassa tarjoamalla  paikallisväestölle, pakolaisille ja siirtymään joutuneille henkilöille peruspalveluja elintarvikkeiden ja ravitsemuksen, turvallisuuden, terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun aloilla, 3) muuttoliikkeen hallinnan parantaminen, mukaan lukien kansallisten ja alueellisten muuttoliikestrategioiden laatiminen, laittoman muuttoliikkeen torjunta, ihmiskaupan ja muuttajien salakuljetuksen torjunta, tehokkaan vapaaehtoisen paluun edistäminen, kestävä uudelleenkotouttaminen, kansainvälinen suojelu ja turvapaikka-asiat, laillinen maahanmuutto ja liikkuvuus ja 4) hallinnon parantaminen ja konfliktien ehkäisy, ihmisoikeusrikkomusten käsitteleminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, mukaan lukien valmiuksien kehittäminen turvallisuuden ja kehityksen tueksi. Rahastosta on otettu käyttöön noin 5 miljardia euroa, joista noin 0,6 miljardia euroa on peräisin EU:n jäsenvaltioilta ja muilta avunantajilta.

 

KOLUMBIA

 

Kolumbia on kärsinyt yli 50 vuoden ajan sisäisestä aseellisesta konfliktista, jossa on saanut surmansa yli 220 000 ihmistä, enimmäkseen siviilejä. Yli viisi miljoonaa kolumbialaista on joutunut siirtymään maan sisällä konfliktin seurauksena, ja nämä ihmiset ovat yksi suurimmista maansisäisten pakolaisten joukoista maailmassa. Konfliktia ovat edistäneet muun muassa maan pitkä poliittisen väkivallan historia, suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen eriarvoisuus, huumausainekauppa ja muu laiton toiminta sekä sellaisen vahvan valtion puuttuminen, joka pystyisi tarjoamaan kansalaisilleen palveluja. Konflikti on vaikuttanut erityisesti maaseutuun ja syrjäisiin alueisiin, mutta se on vaikuttanut hyvin kielteisesti koko Kolumbian taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.

 

Kolumbian hallitus ja maan tärkein kapinallisryhmä FARC (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia) solmivat rauhansopimuksen 24. elokuuta 2016. Vaikka sen jälkeen onkin saavutettu huomattavaa edistystä, Kolumbian tilanne on muuttunut hiljattain uudelleen epävakaammaksi, sillä maa joutuu vastaamaan samaan aikaan useisiin kriiseihin ja pyrkii selviytymään Venezuelan pakolaiskriisin seurauksista (Kolumbiassa elää tällä hetkellä yli 1,8 miljoonaa Venezuelan pakolaista), rauhanprosessin kärsimistä takaiskuista sekä covid-19-pandemian vaikutuksista.

 

Joulukuussa 2016 perustettiin Kolumbian rauhan edistämiseksi eurooppalainen erityisrahasto tukemaan Kolumbian hallituksen ja FARCin välisen rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. Rahastosta on otettu käyttöön yli 128 miljoonaa euroa, jotka ovat peräisin EU:n talousarviosta, 20 jäsenvaltiolta, Chileltä ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta.

 

TURKIN-PAKOLAISAVUN KOORDINOINTIVÄLINE

 

EU sitoutui vuoden 2015 loka- ja marraskuussa osoittamaan aluksi kolme miljardia euroa lisämäärärahoja tilapäisen suojelun piiriin kuuluvien syyrialaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tukemiseen Turkissa. Tämän jälkeen komissio hyväksyi vuoden 2015 marraskuun lopussa päätöksen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen perustamisesta EU:n vastauksena kehotukseen tukea Turkissa olevia Syyrian, Irakin ja Afganistanin konflikteja pakenevia pakolaisia tai muista maista peräisin olevia pakolaisia. Koordinointiväline perustettiin 1. tammikuuta 2016, ja sen talousarvio oli aluksi kolme miljardia euroa. Tästä määrästä miljardi euroa rahoitettiin EU:n talousarviosta ja kaksi miljardia euroa saatiin EU:n jäsenvaltioilta, jottei EU:n talousarviota kuormitettaisi enempää. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet lasketaan jakokaavalla, joka perustuu niiden bruttokansantuloon. Koordinointivälineellä koordinoidaan rahoitusta, joka saadaan useista olemassa olevista EU:n ulkoisen rahoituksen välineistä (IPA, ENI, DCI). Rahoitus kattaa humanitaariset toimet, joihin on osoitettu määrärahoja 1,4 miljardia euroa, ja muut kuin humanitaariset toimet, joille on varattu 1,6 miljardia euroa.

 

EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta 2016 antamassa julkilausumassa Eurooppa-neuvosto ja Turkki vahvistivat sitoumuksensa panna täytäntöön EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman Turkin tukemiseksi maahanmuuttokriisin hallinnassa. Samalla sovittiin, että koordinointivälineen määrärahoja täydennetään kolmella miljardilla eurolla ennen vuoden 2018 loppua. Tällöin EU:n talousarviosta saatiin kaksi miljardia euroa ja jäsenvaltioilta miljardi euroa. Hankkeet rahoitetaan kahdessa erässä, joista toisessa hankkeet toteutetaan viimeistään vuoden 2021 puoliväliin mennessä ja toisessa vuoden 2025 puoliväliin mennessä. EU ja sen jäsenvaltiot ovat ylivoimaisesti suurimmat avunantajat, jotka pyrkivät puuttumaan Syyrian kriisin seurauksiin. On syytä huomata, että Madad-erityisrahasto ja koordinointiväline ovat jossain määrin päällekkäisiä.

 

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

unionin erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta

(2020/2045(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208, 210, 214 ja 314 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

– ottaa huomioon EU:n perusoikeuskirjan,

– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[1],

– ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046[2],

– ottaa huomioon humanitaarisesta avusta 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96[3],

– ottaa huomioon Euroopan unionin yleiset talousarviot varainhoitovuosiksi 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2021,

– ottaa huomioon 18. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa” (COM(2011)0743),

– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen vuonna 2018 hyväksymän muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen sekä pakolaisia koskevan Global Compact -aloitteen,

– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa” (COM(2016)0385),

– ottaa huomioon marraskuussa 2015 tehdyn Vallettan huippukokouksen toimintasuunnitelman,

– ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman,

– ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2017 julkaistun uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”,

– ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2014 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan EU:n välineistöstä oikeusperustaisen, kaikki ihmisoikeudet käsittävän lähestymistavan soveltamiseksi EU:n kehitysyhteistyössä (SWD(2014)0152),

– ottaa huomioon 30. tammikuuta 2008 hyväksytyn humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

– ottaa huomioon EU:n Bêkou-erityisrahaston, Madad-erityisrahaston, Afrikka-hätärahaston ja Kolumbia-erityisrahaston alkuperäiset perustamissopimukset ja niiden joulukuussa 2020 tarkistetut perustamissopimukset,

– ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 tehdyn komission päätöksen C(2015)9500 unionin ja sen jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamisesta Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen avulla[4], sellaisena kuin se on muutettuna 10. helmikuuta 2016 tehdyllä komission päätöksellä C(2016)855[5], 18. huhtikuuta 2017 tehdyllä komission päätöksellä C(2017)2293[6], 14. maaliskuuta 2018 tehdyllä komission päätöksellä C(2018)1500[7] ja 24. heinäkuuta 2018 tehdyllä komission päätöksellä C(2018)4959[8],

– ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2020 annetun komission neljännen vuosikertomuksen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä (COM(2020)0162) sekä aiemmat vuosikertomukset,

– ottaa huomioon EU:n Madad-erityisrahastoa koskevan seitsemännen tuloskertomuksen[9],

– ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset ”EU:n Bêkou-erityisrahasto Keski-Afrikan tasavallassa: tietyistä puutteista huolimatta lupaava alku” (nro 11/2017), ”Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta” (nro 27/2018) ja ”Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu” (nro 32/2018),

– ottaa huomioon komission päätökset EU:n erityisrahastojen voimassaolon jatkamisesta vuoden 2021 joulukuuhun saakka varainhoitoasetuksen 234 artiklan mukaisesti sekä parlamentin kannat voimassaolon jatkamista koskeviin päätösehdotuksiin,

– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisen rahoituksen välineiden täytäntöönpanosta: vuoden 2017 väliarviointi ja tuleva rakenne vuoden 2020 jälkeen[10],

– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen, humanitaarisen avun välineen ja Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta[11],

– ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Afrikka-hätärahastosta: kehitysapuun ja humanitaariseen apuun liittyvät vaikutukset[12],

– ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman ”Uusi EU–Afrikka-strategia – kestävää ja osallistavaa kehitystä edistävä kumppanuus”,

– ottaa huomioon 20. tammikuuta 2021 yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2020[13], 18. toukokuuta 2017 Syyriaa koskevasta EU:n strategiasta[14], 6. lokakuuta 2016 Syyriasta[15], 24. marraskuuta 2016 Syyrian tilanteesta[16] ja 6. heinäkuuta 2016 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 2/2016 varainhoitovuodeksi 2016: varainhoitovuoden 2015 ylijäämän ottaminen talousarvioon[17] antamansa päätöslauselmat,

– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 Turkkia koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta[18], 12. joulukuuta 2018 neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019[19] ja 4. heinäkuuta 2018 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2018 varainhoitovuodeksi 2018, pääluokka III – Komissio: Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkaminen[20] antamansa päätöslauselmat,

– ottaa huomioon esityksen lisätalousarvioksi nro 5/2020[21] ja sen liitteenä olevan päätöksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2020: humanitaarisen tuen jatkaminen pakolaisille Turkissa[22],

– ottaa huomioon 19. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevista komission vuosien 2019 ja 2020 kertomuksista[23],

– ottaa huomioon vuosina 2019 ja 2020 annetut komission päätökset Madad-erityisrahaston voimassaolon jatkamisesta 14. joulukuuta 2021 saakka varainhoitoasetuksen 234 artiklan mukaisesti,

– ottaa huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden vuosina 2016–2021 Lontoossa ja Brysselissä pidetyissä konferensseissa tekemät sitoumukset puuttua Syyrian kriisiin ja tukea Syyrian kansaa,

– ottaa huomioon komission EU:n Madad-erityisrahastosta vuonna 2018 tekemän väliarvioinnin ja tulosten säännöllisen raportoinnin,

– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 humanitaarisesta avusta[24], 14. kesäkuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI – Globaali Eurooppa) perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0460) ja 14. kesäkuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0465),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan työjärjestyksen 58 artiklan mukaisen yhteiskäsittelyn,

– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0255/2021),

A. ottaa huomioon, että seuraavat neljä erityisrahastoa on perustettu vuodesta 2014 lähtien vastaamaan tarpeeseen saada käyttöön joustavia ja nopeita välineitä, joiden avulla voidaan reagoida kriiseihin antamalla yhdenmukaista ja vahvistettua apua: Bêkou-erityisrahasto, joka perustettiin 15. heinäkuuta 2014 tukemaan kaikin puolin Keski-Afrikan tasavallan kriisistä selviytymistä ja jälleenrakennustoimia; Madad-erityisrahasto, joka on 15. joulukuuta 2014 Syyrian kriisin johdosta perustettu Euroopan unionin alueellinen erityisrahasto ja jolla mahdollistetaan resurssien yhdistäminen ja räätälöinti sekä reagointi alueellisella tasolla; Afrikka-hätärahasto, joka perustettiin 12. marraskuuta 2015 vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi ja Kolumbia-erityisrahasto, joka perustettiin 12. joulukuuta 2016 tukemaan rauhansopimuksen täytäntöönpanoa varhaisessa jälleenrakentamisessa ja vakauttamisessa konfliktin jälkeen;

B. ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen vuonna 2018 tehdyssä tarkistuksessa otettiin käyttöön säännöksiä, joilla vahvistetaan tietyssä määrin parlamentin valtuuksia valvoa uusien erityisrahastojen perustamista tai nykyisten erityisrahastojen voimassaolon jatkamista; katsoo, että tällaiset säännökset ovat edelleen liian rajallisia, jotta voitaisiin varmistaa parlamentin toteuttama täysimittainen demokraattinen valvonta sekä budjettivallan käyttäjän toteuttama täysimittainen parlamentaarinen valvonta perussopimusten mukaisesti;

C. ottaa huomioon, että parlamentti antoi vuonna 2020 pääasiassa myönteisiä lausuntoja pyynnöistä, jotka koskivat erityisrahastojen voimassaolon jatkamista vuoden 2021 loppuun saakka, mutta ilmaisi samalla huolensa hankkeiden täytäntöönpanon avoimuuden puutteesta erityisesti rajaturvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan liittyvissä hankkeissa ja asetti Afrikka-hätärahaston tapauksessa edellytykseksi, että perusoikeuksien kunnioittamisesta kaikissa rahoitetuissa hankkeissa on annettava pakolliset takeet;

D. ottaa huomioon, että sekä erityisrahastojen että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen perustamista on perusteltu sillä, että tarvitaan joustavaa, tilapäistä ja nopeaa toimintaa, mikä ei ole mahdollista perinteisen institutionaalisen kehyksen puitteissa, sekä EU:n talousarviossa käytettävissä olevilla rajallisilla resursseilla ja joustavuudella; katsoo, että EU:n uuden ulkoisen rahoituksen kehyksen (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline NDICI – Globaali Eurooppa) avulla olisi poistettava rajoittavat tekijät, joiden vuoksi on perustettava erityisrahastoja vastaamaan joustavammin ja nopeammin erityisiin kriiseihin; katsoo, että talousarvion ulkopuoliset välineet, kuten erityisrahastot, sekä poikkeukselliset välineet, kuten koordinointiväline, vaarantavat demokraattisen vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteet ja heikentävät Euroopan parlamentin roolia ja myös EU:n talousarvion yhtenäisyyttä; ottaa huomioon, että parlamenttia ei kuultu talousarvion ulkopuolisten välineiden käyttöönotosta; ottaa huomioon, että koska Euroopan kehitysrahaston (EKR) panoksella edistettiin Afrikka-hätärahastoa ja Bêkou-erityisrahastoa, parlamentti ei osallistunut lainkaan näiden kahden erityisrahaston perustamiseen; toteaa, että parlamentin mahdollinen panos rajoittui siihen, että se ilmaisi vastustavansa Madad- ja Kolumbia-erityisrahastojen perustamissopimuksia koskevia ehdotuksia täytäntöönpanopäätöksiksi;

E. katsoo, että komission on erityisrahastoa perustettaessa perusteltava sen tuoma lisäarvo, näkyvyys, EU:n muiden rahoitusvälineiden täydentäminen ja politiikan tavoitteiden noudattaminen, ja katsoo, että on olennaisen tärkeää taata varojen käytön jatkuva seuranta ja arviointi, jotta varmistetaan, että niiden vaikutukset ovat aina EU:n lainsäädännön, perusarvojen ja tavoitteiden mukaisia;

F. toteaa, että varainhoitoasetuksen mukaan erityisrahastoille olisi vuosittain suoritettava ulkoinen ja riippumaton tarkastus ja että Euroopan komissiolla on valtuudet keskeyttää rahoitussopimuksen täytäntöönpano, jos kumppanimaa rikkoo ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokraattisiin periaatteisiin tai oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvää velvoitetta, sekä vakavissa korruptiotapauksissa; ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin suositteli komissiolle erityisrahastoja koskevissa erityiskertomuksissaan avunantajien koordinoinnin parantamista (Bêkou-erityisrahasto), täytäntöönpanon puutteiden poistamista, tehokkuuden ja kohdennettujen toimien lisäämistä (Afrikka-hätärahasto) ja paremman vastineen tuottamista rahoille (Turkin-pakolaisavun koordinointiväline);

G. ottaa huomioon, että komission arvioiden mukaan pakolaisiin liittyvät merkittävät humanitaariset tarpeet jatkuvat myös muilla kuin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kattamilla aloilla;

H. katsoo, että vaikka parlamentti toteaa näiden välineiden lisäarvon, se on useaan otteeseen todennut, että erityisrahastojen ja koordinointivälineen parlamentaarista valvontaa on tehostettava ja että on osallistuttava tiiviimmin tulevien erityisrahastojen valmisteluun ja niitä koskeviin neuvotteluihin sekä  olemassa olevien erityisrahastojen ja muiden EU:n ulkoisen toiminnan alan rahoitusvälineiden voimassaolon jatkamista koskeviin neuvotteluihin; ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut komissiota parantamaan erityisrahastoja koskevaa viestintäänsä ja todennut, että säännöllinen, lukuihin perustuva tieto erityisrahaston täytäntöönpanosta on olennaisen tärkeää, jotta parlamentti voi harjoittaa demokraattista valvonta- ja tarkastustehtäväänsä;

I. ottaa huomioon, että suurin osa erityisrahastoihin osoitetuista rahoitusosuuksista on nyt peräisin EU:n talousarviosta, kun taas jäsenvaltioiden rahoitusosuudet muodostavat hyvin pienen osan niiden kokonaistalousarvioista; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden rahoitusosuudet Turkin-pakolaisavun koordinointivälineeseen eivät ole vapaaehtoisia vaan perustuvat BKTL-maksuperusteeseen ja ne sisällytetään suoraan unionin talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti; toteaa, että erityisrahastojen tapauksessa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia ei ole sisällytetty unionin talousarvioon varainhoitoasetuksen 187 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

J. ottaa huomioon, että maaliskuussa 2016 annetussa EU:n ja Turkin julkilausumassa ja EU:n ja Turkin välisessä takaisinottosopimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota laittoman maahanmuuton uusien meri- tai maareittien estämiseen, salakuljetusverkostojen purkamiseen, Turkin rajojen valvontaan ja palautusten hyväksymiseen syrjimättömällä tavalla;

K. ottaa huomioon, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja pitkällä aikavälillä sen poistaminen, kuten SEUT-sopimuksen 208 artiklassa vahvistetaan; toteaa, että uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus on edelleen unionin kehityspolitiikan ohjenuora ja että humanitaarista apua koskevalla eurooppalaisella konsensuksella vahvistetaan uudelleen humanitaarisen avun perusperiaatteet; toteaa, että unionin ja sen humanitaaristen kumppanien on voitava varmistaa tarpeiden mukainen apu ja suojelu noudattaen humanitaarisen toiminnan puolueettomuuden, tasapuolisuuden, humaanisuuden ja riippumattomuuden periaatteita; katsoo, että julkisesta kehitysavusta saatavat varat on osoitettava taloudelliseen, inhimilliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, erityisesti laadukkaan koulutuksen saatavuuden varmistamiseen, paikallisen selviytymiskyvyn kehittämiseen, myös ilmastonmuutokseen liittyen, ja rauhanturvaoperaatioihin kehitysavun ja/tai humanitaarisen avun toimittamiseksi ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä erityisrahastoa koskevassa päätöksessä yksilöityihin kehityshaasteisiin;

L. ottaa huomioon, että Libyassa toteutettavat rajaturvallisuushankkeet asetetaan Afrikka-hätärahaston perustamissopimuksessa selvästi erityisrahaston toimeksiannon ja Euroopan naapuruusvälineestä (ENI) annetun asetuksen soveltamisalan piiriin; ottaa huomioon, että heinäkuusta 2017 alkaen on myönnetty Afrikka-hätärahaston kautta lähes 90 miljoonaa euroa Libyan rannikkovartioston kouluttamiseen, varustamiseen ja valmiuksien tukemiseen, ja 49 miljoonaa euroa on myönnetty palautettavien henkilöiden säilöönotto-olojen kohentamiseen; ottaa huomioon, että erityisrahaston perustamissopimuksessa todetaan selvästi, että erityisrahastosta rahoitetaan toimia, joilla edistetään muuttoliikkeen hallintaa kaikilla sen osa-alueilla maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti, mukaan lukien laittoman muuttoliikkeen hillitseminen ja ehkäiseminen sekä ihmiskaupan torjunta; ottaa kuitenkin huomioon, että Libyan rannikkovartioston toiminnan yhteydessä on esitetty väitteitä ihmisoikeusloukkauksista;

M. ottaa huomioon, että vuonna 2020 parlamentti katsoi, että Afrikka-hätärahaston jatkamiseksi kaikissa rahoitusta saaneissa hankkeissa olisi annettava pakolliset takeet ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kiinnittäen erityistä huomiota muuttoliikkeen hallintaan ja varmistettava, että nämä takuut vahvistetaan, jos tulevaisuudessa tarvitaan asianmukaisesti perusteltua uutta erityisrahastoa;

N. ottaa huomioon, että Syyrian kriisiin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston (Madad-rahasto) kautta on kanavoitu 2,3 miljardia euroa, mukaan lukien 21 EU:n jäsenvaltion, Turkin ja Yhdistyneen kuningaskunnan vapaaehtoiset rahoitusosuudet; ottaa huomioon, että sen ohjelmissa keskitytään koulutukseen, toimeentuloon, terveyteen, suojeluun ja vesialaan, mikä hyödyttää pakolaisia, maan sisäisesti siirtymään joutuneita henkilöitä ja paikallisyhteisöjä ja tarjoaa tukea yli 7 miljoonalle edunsaajalle; ottaa huomioon, että Syyrian sisällissodan pitkittyessä Madad-rahaston avulla toteutettavissa hankkeissa keskityttiin entistä enemmän humanitaariseen kehitykseen ja kiinnitettiin enemmän huomiota sellaisten järjestelmien vahvistamiseen, joilla tuetaan vastaanottavien maiden pyrkimyksiä ja valmiuksia vastata tähän pitkittyneeseen kriisiin, erityisesti tarjoamalla julkisia palveluja Irakissa, Jordaniassa ja Libanonissa;

O. ottaa huomioon, että sitä koskevan arvioinnin mukaan Madad-rahasto käynnistää hankkeet suhteellisesti nopeammin kuin Euroopan naapuruusvälineen ja liittymistä valmistelevan tukivälineen vakiomenettelyt; ottaa huomioon, että Madad-rahasto on myös onnistunut saamaan aikaan mittakaavaetuja, sillä laajamittaisten hankkeiden keskimääräinen suuruus on 20 miljoonaa euroa ja niiden keskimääräinen täytäntöönpanoaika noin 30 kuukautta;

P. ottaa huomioon, että Turkin-pakolaisavun koordinointiväline eroaa EU:n erityisrahastoista pääasiassa siksi, että se on edelleen sisällytetty EU:n talousarvioon;

Q. ottaa huomioon, että komission mukaan Turkin-pakolaisavun koordinointiväline on tarkoitettu koordinoimaan nykyisiä EU:n rahoitusvälineitä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla pakolaisten tarpeisiin vastaamiseksi;

I. Yleisiä näkökohtia

Talousarvionäkökohdat

1. toteaa, että 31. joulukuuta 2020 mennessä kaikille erityisrahastoille oli myönnetty rahoitusta yhteensä 7 691 miljoonaa euroa; toteaa, että tästä määrästä EU:n talousarviosta saatava osuus oli 3 170 miljoonaa euroa, Euroopan kehitysrahaston (EKR) kautta myönnettävä rahoitus 3 534 miljoonaa euroa ja jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien rahoitusosuus 988 miljoonaa euroa; toteaa lisäksi, että kyseiseen päivämäärään mennessä 7 141 miljoonasta eurosta oli tehty sopimukset ja erityisrahastot olivat maksaneet 4 869 miljoonaa euroa; toteaa myös, että 31. joulukuuta 2020 mennessä kaikkien erityisrahastojen maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 98 prosenttia (Madad-erityisrahasto oli sitonut yli 95 prosenttia, Bêkou-erityisrahasto 99 prosenttia, Afrikka-hätärahasto 99 prosenttia ja Kolumbia-erityisrahasto 94 prosenttia käytettävissä olevista maksusitoumusmäärärahoista), kun taas maksumäärärahojen yleinen käyttöaste oli 63 prosenttia (Afrikka-hätärahasto 62 prosenttia, Bêkou-erityisrahasto 66 prosenttia, Kolumbia-erityisrahasto 52 prosenttia ja Madad-erityisrahasto 64 prosenttia);

2. muistuttaa, että Turkin-pakolaisavun koordinointiväline jakautuu kahteen erään, joista kumpikin on kolme miljardia euroa; pitää valitettavana, että toisin kuin vuosia 2016–2017 koskeneessa ensimmäisessä erässä, jossa EU:n talousarviosta myönnetty osuus oli miljardi euroa ja jäsenvaltioiden osuus kaksi miljardia euroa, vuosia 2018–2019 koskeneessa toisessa erässä osuuksien suhde oli päinvastainen, mistä oli vahinkoa käynnissä oleville unionin hankkeille;

3. palauttaa mieliin, että IPA II -välineen rahoitusosuuksien osuus Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäisestä erästä oli 52,4 prosenttia, humanitaarisen avun osuus 46,6 prosenttia, vakautta ja rauhaa edistävän välineen 0,7 prosenttia ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen 0,3 prosenttia ja että IPA II -välineen rahoitusosuus toisesta erästä oli 64,5 prosenttia ja humanitaarisen avun 35,5 prosenttia;

4. toteaa, että vuoden 2020 loppuun mennessä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäisen erän määrärahoista 36,6 prosenttia toteutettiin suoralla hallinnoinnilla ja 63,4 prosenttia välillisellä hallinnoinnilla (jonka osalta kansainväliset järjestöt vastasivat yli neljästä viidesosasta); toteaa lisäksi, että toisen erän kohdalla suoran hallinnoinnin osuus oli 32,1 prosenttia (Euroopan komission vastatessa 100 prosentista) ja välillisen hallinnoinnin 67,9 prosenttia (kansainvälisten järjestöjen vastatessa kolmesta neljäsosasta);

5. toteaa lisäksi, että kansainväliset järjestöt ovat olleet erityisrahastojen suurimpia täytäntöönpanijoita (36,8 prosenttia) ennen Euroopan komissiota (35,7 prosenttia), jäsenvaltioiden virastoja (24,2 prosenttia) ja julkisia palveluja tuottavia elimiä (3,4 prosenttia);

Parlamentin osallistuminen päätöksentekoa ja tulosten seurantaa koskeviin menettelyihin sekä raportointiin ja/tai arviointiin

6. toteaa, että valiokuntien puheenjohtajille ja asiaankuuluville jäsenille on myönnetty tarkkailijan asema erityisrahastojen strategisten johtokuntien ja koordinointivälineen ohjauskomitean kokouksissa; pitää valitettavana, että tätä asemaa ei mainita virallisesti erityisrahastojen perustamissopimuksissa; vaatii painokkaasti, että johtokuntien kokouskutsuissa otetaan huomioon parlamentin virallinen kokouskalenteri ja että kaikki asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat, joista on tarkoitus keskustella johtokuntien kokouksissa, toimitetaan hyvissä ajoin ennen kokouksia, jotta parlamentin jäsenet ja sihteeristön henkilöstö voivat osallistua niihin aktiivisesti;

7. pitää valitettavana, että parlamentilla on rajallinen rooli Afrikka-hätärahastoihin osoitettujen unionin rahoitusosuuksien päätöksenteossa ja valvonnassa, ja toistaa, että olemassa olevia oikeudellisia, sääntelyyn liittyviä ja talousarvioon liittyviä ratkaisuja olisi pitänyt käyttää täysimääräisesti ennen erityisrahastojen perustamista ja/tai niiden voimassaolon jatkamista, minkä olisi edelleen oltava viimeinen keino; muistuttaa aiemmista pyynnöistään, joihin ei vastattu, ja toistaa, että parlamentin olisi oltava edustettuna toimintakomiteoiden kokouksissa ja pystyttävä seuraamaan niiden toimintaa, ja kehottaa komissiota antamaan hyvissä ajoin yksityiskohtaisia tietoja kyseisissä komiteoissa tehdyistä päätöksistä; katsoo, että parlamentin on käytettävä täysimittaisesti täytäntöönpanoa ja talousarvion valvontaa koskevia valvontavaltuuksiaan ja varmistettava, että EU:n rahoituspäätökset ja niihin liittyvät määrärahat ovat unionin laillisuusperiaatteen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia, jolloin EU:n toiminta on demokraattisen valvonnan ja vastuuvelvollisuuden piirissä;

8. panee merkille, että komissio pyrkii seuraamaan ja arvioimaan toimia tiiviisti sekä tuottamaan tietoa erityisrahastojen ja koordinointivälineen toiminnasta niitä käsittelevien raporttien avulla; pyytää vahvistamaan näitä avoimuutta lisääviä toimia julkaisemalla asiaankuuluvia tietoja, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot rahoitetuista hankkeista ja asetettuihin tavoitteisiin nähden saavutetuista tuloksista, erityisrahastojen ja koordinointivälineen verkkosivustoilla; painottaa, että näiden raporttien saatavuus, yksityiskohtaisuus, täydellisyys sekä niissä esitettyjen tosiseikkojen johdonmukaisuus ovat oleellisen tärkeitä, jotta parlamentti voisi budjettivallan käyttäjänä arvioida täytäntöönpanoa riittävällä tavalla;

9. toteaa, että tiedot kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistumisesta asetettiin saataville Afrikka-hätärahastoa koskevissa vuosikertomuksissa 2019 ja 2020; pitää valitettavana, että nämä tiedot eivät ole avoimesti saatavilla alihankinnan vähäisen avoimuuden vuoksi; toteaa, että tällaiset tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan eriteltävä hankekohtaisesti ottaen huomioon asianmukaisesti perustellut luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevat vaatimukset;

10. pitää valitettavana, että komissio ilmoitti myöhään aikeestaan jatkaa erityisrahastojen voimassaoloa ja että joitakin erityisrahastoja koskevat arvioinnit tehtiin myöhässä, minkä vuoksi parlamentti ei pystynyt esittämään ajoissa kattavia ja täsmällisiä päätelmiä Afrikka-hätärahastosta, jolloin demokraattista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta rajoitettiin;

11. esittää uudelleen painokkaan toteamuksensa, jonka mukaan erityisrahastojen voimassaolon jatkaminen joulukuuhun 2021 saakka, mihin se on antanut suostumuksensa, on pääasiassa tekninen toimi, jotta uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen voidaan siirtyä sujuvasti ja jotta jo sidotut varat voidaan ottaa käyttöön ja käyttää tehokkaasti; korostaa komission vakuutuksia, joiden mukaan jatkamisella pyrittiin varmistamaan jatkuva oikeusperusta edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 tehtyjen sitoumusten maksuja varten ja että NDICI-välineen tai IPA III -ohjelman puitteissa ei tehdä uusia sitoumuksia erityisrahastoihin;

12. korostaa, että komission olisi kertomuksissaan havainnollistettava eri rahoitusvälineiden täydentävyyttä ja tuotettua lisäarvoa erityisrahastojen ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kattamilla aloilla, mukaan lukien EU:n ulkoinen investointiohjelma;

II. Kutakin EU:n erityisrahastoa / koordinointivälinettä koskeva arviointi

Bêkou

13. katsoo, että Bêkou-erityisrahasto on yhtenä välineenä osittain edistänyt Keski-Afrikan tasavallan tilanteen ratkaisemista sekä Keski-Afrikan tasavallan kehitys- ja humanitaaristen tarpeiden välistä yhteyttä;

14. viittaa lisäksi Keski-Afrikan tasavallassa helmikuussa 2018 vierailleen Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan valtuuskunnan päätelmiin, joissa todetaan, että Bêkou-erityisrahastolla on näkyvyyttä ja että vaikuttaa siltä, että se on otettu myönteisesti vastaan maassa, ja toteaa, että hankkeiden avulla voidaan asianmukaisesti vastata tarpeisiin siirryttäessä kunnostamisesta toimeentulon tarjoamiseen ja pidemmän aikavälin kehitykseen, ainakin paikallisesti ja pienemmässä mittakaavassa;

15. korostaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 julkaiseman erityiskertomuksen päätelmiä, joiden mukaan Bêkou-erityisrahaston saavutukset ovat kaiken kaikkiaan myönteisiä ja joissa todetaan, että erityisrahasto on houkutellut tukea mutta vain vähän uusia avunantajia ja että useimmissa erityisrahaston hankkeissa on päästy odotettuihin tuloksiin ja hankkeet ovat parantaneet EU:n näkyvyyttä; toteaa kuitenkin, että kertomuksessa suositeltiin toiminta-alan parempaa määrittelyä, avunantajien koordinoinnin, hankkeiden valintamenettelyjen, seurannan ja tuloksellisuuden mittaamisen parantamista sekä kustannusten optimointia ja avoimuuden lisäämistä täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden valinnassa; panee merkille, että toimintakomitean jäsenvaltioita edustavat niiden omat kansalliset kehitysvirastot, jotka valitaan myös hankkeiden toteuttajiksi, ja on huolissaan siitä, että tämä saattaa johtaa eturistiriitoihin toimintakomitean hankkeiden valintamenettelyssä;

16. toteaa, että tuen jatkamiseksi Keski-Afrikan tasavallan humanitaarinen kriisi, köyhyys ja uudet turvallisuushaasteet edellyttävät EU:lta hyvin kohdennettuja ohjelmia sekä NDICI – Globaali Eurooppa -välineen kautta tarvittaessa joustavaa tukea, jotta voidaan edistää humanitaariseen kriisiin vastaamista, rauhaa, turvallisuutta, demokratisoitumista ja demokraattisten instituutioiden vahvistamista sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista Keski-Afrikan tasavallassa;

17. katsoo, että EU:n ja muiden avunantajien toimista huolimatta maan tilanne on edelleen epävakaa uusien konfliktien ja erittäin puutteellisen ruokaturvan vuoksi;

Madad

18. katsoo, että Madad-erityisrahasto on osoittanut lisäarvonsa kriisin hallinnan yhteydessä ja se on parantanut EU:n ulkoista näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa ja lisännyt eri läheistä saatujen varojen valvontaa, koordinointia ja vipuvaikutusta kansallisiin tai muihin kansainvälisiin rahoituskanaviin verrattuna; toteaa, että erityisrahaston menot olivat yhdenmukaisia oikeusperustojen tai käytettyjen unionin välineiden ja niiden päämäärien kanssa; muistuttaa siksi, että Madad-rahastosta rahoitetuilla hankkeilla on edistettävä ja suojeltava ihmisarvoa, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä edistettävä erityisesti vähemmistöjen ja haavoittuvien ryhmien sosiaalista ja taloudellista osallisuutta; pitää valitettavana, että Syyrian konflikti jatkuu yhä, ja korostaa, että syyrialaisten pakolaisten, jotka eivät lähitulevaisuudessa voi palata kotimaahansa, ja heidät vastaanottavien yhteisöjen tarpeet, jotka liittyvät pidemmän aikavälin kotoutumiseen ja työllisyyteen, edellyttävät edelleen EU:n ja kansainvälistä pitkän aikavälin tukea, jotta turvataan heidän valmiutensa pidemmän aikavälin kotoutumiseen ja työllisyyteen yhtenevästi vastaanottavien yhteisöjen kanssa; huomauttaa, että konfliktialttiilla alueilla Syyriassa ei tällä hetkellä voida toteuttaa pitkän aikavälin jälleenrakennusta;

19. ottaa huomioon, että lokakuussa 2018 julkaistussa strategisessa väliarvioinnissa todettiin, että Madad-erityisrahasto on ollut merkittävä ja kustannustehokas, että se on tavoittanut suuren määrän edunsaajia suhteellisen alhaisin kustannuksin ja että se on antanut EU:lle mahdollisuuden toteuttaa joustavasti toimia;

20. on tyytyväinen siihen, että erityisrahasto on tarjonnut nopeasti ja joustavasti tukea kumppanimaille ja -yhteisöille koronaviruspandemian aikana osallistuen aktiivisesti toimien hienosäätämiseen ja uudelleenkohdentamiseen terveydenhuoltoalan lisäksi myös esimerkiksi elinkeino-, suojelu- ja koulutusaloilla sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla Libanonissa, Irakissa, Turkissa ja Jordaniassa;

21. painottaa, että pakolaisten, maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien vastaanottavien yhteisöjen tukea on jatkettava myös jatkuvasta konfliktista kärsivällä laajemmalla alueella tarjoamalla pitkäaikaista, ennakoitavaa, täysin avointa ja nopeasti käyttöön otettavaa rahoitusta vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa perustetuista välineistä sekä mahdollisesti jäsenvaltioilta ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina saatavaa rahoitusta ottaen huomioon kaikki varainhoitoasetuksessa vahvistetut rahoitusvälineet;

22. palauttaa mieliin Syyriassa ja alueella olevien palestiinalaisten pakolaisyhteisöjen haavoittuvuuden ja kehottaa antamaan jatkuvaa tukea ja sisällyttämään yhteisöt EU:n humanitaarisiin suunnitelmiin ja vastauksiin, jotka liittyvät Syyrian kriisiin;

Afrikka

23. toteaa, että Afrikka-hätärahasto perustettiin hätärahastoksi, jonka tarkoituksena oli auttaa torjumaan kriisejä kolmella Afrikan alueella ja saavuttaa pitkän aikavälin vakaus- ja kehitystavoitteet; katsoo, että Afrikka-hätärahasto on nopea ja joustava väline, jolla voidaan vastata yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja talouskriiseihin; korostaa, että meneillään olevan covid-19-pandemian aiheuttama ennennäkemätön tilanne edellytti kaikkea tarvittavaa joustavuutta ja nopeutta; korostaa kuitenkin, että joustoon on aina yhdistettävä täysi avoimuus ja vastuuvelvollisuus; katsoo, että parantamisen varaa voisi olla, ja kolmessa ikkunassa voitaisiin keskittyä ohjatumpiin toimiin ja tukea tulosten mittaamista ja niistä raportointia;

24. panee merkille, että 78 hanketta paransi taloudellisia ja työllisyysmahdollisuuksia, 97 hanketta toteutettiin selviytymiskyvyn parantamiseksi, 75 hanketta keskittyi muuttoliikkeen hallintaan ja 75 hanketta hallinnon parantamiseen ja konfliktien ehkäisyyn; panee huolestuneena merkille, että muuttoliikkeen hallinnasta on erityisolosuhteiden vuoksi tullut EU:n toimien painopiste joissakin hankkeissa; toistaa kuitenkin, että alkuperäiset tavoitteet eli selviytymiskyvyn parantaminen ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen, olisi säilytettävä;

25. pitää myönteisenä, että Afrikka-hätärahasto on joissakin tapauksissa edistänyt humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhan väliseen jatkumoon perustuvaa kolmitahoista lähestymistapaa, jota ei voitu toteuttaa edelliseen monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluneiden EU:n rahoitusvälineiden avulla; palauttaa mieliin, että hätärahaston rahoitusta on pantava täytäntöön ja arvioitava julkisen kehitysavun kriteerien perusteella ja että kaikki kyseisen vaatimuksen ulkopuoliset menot on rahoitettava hätärahastoon kootuista eri lähteistä; tuomitsee julkisten kehitysapuvarojen käyttämisen kehitystavoitteiden vastaisiin tarkoituksiin; muistuttaa, että perusperiaatteena on oltava humanitaarisen avun riippumattomuus;

26. pitää valitettavana, että jopa 37 prosenttia Afrikka-hätärahastosta kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla pyritään rajoittamaan ja vähentämään muuttoliikettä, kun taas alle 9 prosenttia kohdennetaan muuttoliikkeen ja pakkomuuton taustalla oleviin tekijöihin; huomauttaa, että alle 1,5 prosenttia Afrikka-hätärahaston varoista kohdennettiin tavanomaisiin muuttokanaviin; ottaa huomioon, että turvallisuus on olennaisen tärkeää Afrikan kumppanimaiden vakauden kannalta ja että EU:n on tuettava kumppanimaita laittomien muuttovirtojen, salakuljetuksen ja ihmiskaupan perimmäisten syiden torjumiseksi;

27. panee merkille raportit jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista, joita Libyassa tapahtuu Libyan rannikkovartioston toimien yhteydessä; painottaa, että monet rannikkovartioston pelastamista tai pidättämistä ihmisistä palautetaan mielivaltaiseen vankeuteen Libyassa vallitsevissa kauhistuttavissa oloissa; korostaa, että pakolaisten palauttaminen maihin, joissa he eivät ole turvassa, on vastoin pakolaisten oikeusasemaa koskevaa vuoden 1951 yleissopimusta; panee merkille, että hätäsiirtomekanismin yhteydessä on esitetty huolia ihmisoikeuksien kunnioittamisesta hankkeiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että Libyassa ei ole noudatettu palauttamiskiellon periaatetta; muistuttaa kuitenkin, että kaikissa interventioissa olisi varmistettava ihmishenkien, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien täysimittainen suojelu; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan ja toteuttamaan kansalaisjärjestöjä kuullen erityisen riskinarvioinnin meri- ja rajavalvontaviranomaisten kanssa toteutetuista yhteistyötoimista, joita rahoitetaan Afrikka-hätärahastosta, jotta voidaan varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen objektiivinen arviointi;

28. korostaa paikallisten kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön ja vuoropuhelun merkitystä; panee tyytyväisenä merkille kuulemiset ja tutkimukset ensisijaisten tarpeiden määrittämiseksi; kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan paikallisviranomaiset ja kansalaisjärjestöt asianmukaisesti mukaan Afrikka-hätärahaston tukemiin hankkeisiin;

29. toteaa, että yksi Afrikka-hätärahaston keskeisistä tavoitteista – sellaisena kuin ne on määritetty sen perustamissopimuksessa – on muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen erityisesti edistämällä selviytymiskykyä, taloudellisia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, turvallisuutta ja kehitystä sekä puuttumalla ihmisoikeusloukkauksiin; kehottaa painottamaan enemmän pitkän aikavälin kehitystavoitteita, kuten työllisyyttä, koulutusta, ruokaturvaa ja paikallisväestön elinolojen parantamista;

30. panee merkille, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 32/2018 tuotiin esiin useita puutteita, kuten julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön soveltamatta jättäminen ja vaikeaselkoinen hallinnointi, suositeltiin hankkeiden valintamenettelyn parantamista, täytäntöönpanon nopeuttamista ja järjestelmällisempää tuloksellisuuden seurantaprosessia, joka kattaa kaikki hankkeet, ja todettiin, että rahaston laajan soveltamisalan vuoksi se ei useinkaan ollut tuloksekas, koska tarpeita ja keinoja, joiden avulla mitattu vaikutus olisi voitu saavuttaa, ei ollut riittävästi kvantifioitu; kehottaa yksinkertaistamaan ja parantamaan hankintamenettelyihin liittyviä hakemuksia koskevaa viestintää, jotta helpotetaan pienten ja paikallisten valtiosta riippumattomien järjestöjen mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta;

31. toteaa, että Afrikka-hätärahasto myötävaikutti selviytymiskyvyn parantamiseen ja humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon täytäntöönpanoon epävakaassa tilanteessa; toteaa lisäksi, että Afrikka-hätärahasto edisti myös eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja mahdollisti brexitin jälkeisessä tilanteessa erityisen tärkeiksi tulleiden EU:n ulkopuolisten avunantajien tarjoaman rahoituksen sekä lisäsi muuttoliikettä ja pakkosiirtoja koskevan ongelman ja sen ratkaisemiseksi toteutettujen EU:n toimien näkyvyyttä; pitää samanaikaisesti valitettavana, että rahaston täytäntöönpanon seuranta ei ole ollut riittävää, ja pyytää sisällyttämään SMART-tavoitteet (täsmällinen, mitattava, saavutettava, realistinen ja aikasidonnainen) hankkeiden loogisen viitekehyksen matriisiin sekä asettamaan määrällisiä tavoitteita hankkeiden arvioimiseksi;

32. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen vapauttaa Afrikka-hätärahastosta alun perin Eritrealle myönnetyt varat erityisesti koska tien kunnostamiseen liittyvän hankkeen yhteydessä teetettiin pakkotyötä;

Kolumbia

33. katsoo, että Kolumbia-erityisrahasto on osoittautunut hyödylliseksi ja on tämänhetkisessä tilanteessa tärkeä väline, jolla tuetaan Kolumbian hallituksen ja Kolumbian vallankumouksellisten asevoimien (FARC) välisen rauhansopimuksen täytäntöönpanoa; huomauttaa, että Kolumbia-erityisrahaston voimassaolon jatkaminen on vahvistanut uudelleen EU:n sitoutumisen ja sillä on taattu Kolumbian rauhanprosessille sen kipeästi kaipaama tuki; palauttaa mieliin, että Kolumbian erityisrahasto on perustettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puitteissa ja että sitä on mukautettava Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaiseen tavoitteeseen: ”Unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen” ja ”unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin”;

34. korostaa myös sen tärkeää roolia Kolumbian tukemiseksi kokonaisvaltaisen maaseudun kehittämisen ja talouskasvun alalla; kehottaa edelleen asettamaan Kolumbian rauhanprosessin täytäntöönpanon etusijalle osana pitkän ja keskipitkän aikavälin täysin avoimia rahoitusohjelmia ja seurantaa ja antamaan näille ohjelmille etua Euroopan parlamentin asianmukaisesta demokraattisesta valvonnasta ja osallistumisesta sekä sidosryhmien, erityisesti paikallisen kansalaisyhteiskunnan, asianmukaisista, avoimista ja osallistavista kuulemisista;

35. antaa Kolumbialle tunnustusta siitä, että huolimatta sen omista rauhansopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä haasteista se on pyrkinyt tukemaan Kolumbiaan paenneita yli 1,7 miljoonaa venezuelalaista maahanmuuttajaa erityisesti myöntämällä heille oikeuden tilapäiseen suojeluun kymmenen vuoden ajaksi;

36. on tyytyväinen siihen, että Chilen tasavalta osallistuu avunantajana erityisrahastoon; toteaa, että alueellisten kumppaneiden osallistuminen tuo paljon lisäarvoa ja se on parantanut sekä erityisrahaston paikallista hyväksymistä että EU:n sitoutumisen ja yhteistyön oikeutusta;

Turkin-pakolaisavun koordinointiväline

37. huomauttaa, että Turkin alueella oleskelee maailman suurin pakolaisväestö, johon kuuluu yli neljä miljoonaa rekisteröityä pakolaista Syyriasta, Irakista ja Afganistanista; palauttaa mieliin Turkin tärkeän roolin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamisessa; kehottaa laatimaan ihmisoikeuksia koskevan kattavan vaikutustenarvioinnin EU:n ja Turkin julkilausumasta ja korostaa, että molempien osapuolten on tärkeää noudattaa perusoikeuksia osana sen täytäntöönpanoa; katsoo, että EU:n olisi edelleen annettava tarvittavaa tukea syyrialaisille ja muille pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa ja varmistettava, että Turkin hallitus ei osallistu suoraan varojen hallinnointiin ja jakamiseen, vaan varat olisi ensisijaisesti annettava suoraan pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille ja niiden hallinnoinnista vastaisivat järjestöt, jotka takaavat vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden;

38. katsoo, että koordinointiväline on osoittanut arvonsa innovatiivisena yhdistämisvälineenä ja tärkeänä koordinointimekanismina, jonka avulla Turkkia autetaan vastaamaan nopeasti pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen välittömiin humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tarpeisiin; korostaa, että näiden toimien kestävyydestä on huolehdittava; toteaa siksi, että hankkeiden enemmistön kohdalla voimassaoloa oli jatkettava odotetun tuloksen saavuttamiseksi; ilmaisee tukensa Turkin kansalaisyhteiskunnalle ja palauttaa mieliin kansainvälisten järjestöjen kiitettävät ponnistelut näiden hankkeiden täytäntöönpanossa; korostaa lisäarvoa, joka syntyy, kun paikalliset sekä eri jäsenvaltioiden järjestöt, asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt otetaan mukaan Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen täytäntöönpanoon;

39. pitää myönteisenä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäisen vaiheen onnistumista ja erityisesti hätätilanteiden sosiaalista turvaverkkoa, joka on suurin komission hallinnoima humanitaarinen hanke; pitää myönteisenä toisen vaiheen edistymistä, joka mahdollistaa asteittaisen siirtymisen humanitaarisesta avusta kehitysapuun;

40. toteaa, että koordinointivälineellä on rooli perustarpeita koskevan tuen antamisessa noin 1,8 miljoonalle pakolaiselle, koulutustuen antamisessa 668 900 pakolaislapselle ja terveydenhuollon ja suojelun järjestämisessä miljoonille pakolaisille; korostaa kuitenkin, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 27/2018 mukaan terveys- ja koulutustoimien rahoitus on epäjohdonmukaista ja että samanlaisten hankkeiden rahoittamiseen käytetään rinnakkain erilaisia hallintorakenteita; ottaa huomioon, että kertomuksessa korostettiin myös, että käteisavustushankkeissa olisi voitu saavuttaa suurempi arvo, ja kehotettiin komissiota parantamaan kunnallisen infrastruktuurin ja sosioekonomisen tuen suunnittelua, mahdollistamaan kansalaisjärjestöjen toimintaympäristö ja parantamaan koordinointivälinettä koskevaa raportointia; huomauttaa erityisesti covid-19-pandemian vaikutuksista pakolaisiin ja toteaa, että koordinointiväline perustettiin huolimatta vakavista huolenaiheista, jotka koskivat pakolaisten ihmisoikeustilannetta Turkissa kansainvälisen turvapaikkaoikeuden näkökulmasta; palauttaa mieliin, että komissio pyysi vuonna 2020 ottamaan EU:n talousarvion ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran puitteissa käyttöön 481,6 miljoonan euron suuruiset lisävarat, mikä on enemmän kuin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle aluksi myönnettiin, jotta voidaan rahoittaa hätätilanteiden sosiaalinen turvaverkko -ohjelmaan ja koulutusta tukevaan ehdolliseen rahansiirto-ohjelmaan liittyviä toimia;

41. muistuttaa pitävänsä erittäin valitettavana, että parlamenttia ei kuultu virallisesti eikä siltä pyydetty hyväksyntää tämän koordinointivälineen perustamiseen ja sen voimassaolon jatkamiseen, vaan se oli mukana ainoastaan toisena budjettivallan käyttäjänä, mikä heikensi koordinointivälineen demokraattista vastuuvelvollisuutta; toteaa painokkaasti, että sen ei pitäisi joutua uudelleen tähän tilanteeseen;

42. korostaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 27/2018[25] kyseenalaistetaan koordinointivälineestä rahoitettujen humanitaaristen hankkeiden tehokkuus, koska niissä ei ole arvioitu johdonmukaisesti ja kattavasti budjetoitujen kustannusten kohtuullisuutta; panee merkille, että kertomuksessa tuodaan esiin myös huoli siitä, että kaikkia humanitaarisia hankkeita ei ole mahdollista seurata tarkastuksen aikana; painottaa tässä suhteessa, että Turkin viranomaisten kieltäytyminen antamasta kahden käteisavustushankkeen edunsaajia koskevia tietoja voisi herättää kysymyksiä koordinointivälineen varainhoidon moitteettomuudesta, erityisesti, kun otetaan huomioon Turkin nopea etääntyminen oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista; palauttaa mieliin tarpeen valvoa Turkin hallituksen ja paikallisviranomaisten täytäntöön panemia varoja; muistuttaa, että varoja on käytettävä yksinomaan pakolaisten kaikkien fyysisten ja psyykkisten tarpeiden täyttämiseen, mukaan lukien asuminen, ruoka, koulutus ja ihmisarvoisen elintason takaaminen; kehottaa komissiota parantamaan seurantaa ja hankkimaan tiedot kaikkien koordinointivälineeseen liittyvien ohjelmien ja hankkeiden edunsaajista; painottaa, että komission olisi täyden vastuuvelvollisuuden saavuttamiseksi ja päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi asetettava varat saataville perustuen tavoitteisiin, jotka täytäntöönpanokumppanit ovat saavuttaneet käytännön tasolla ja sen jälkeen, kun täytäntöönpanoa on arvioitu varainhoitoasetuksen sääntöjen mukaisesti; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen tavoitteet ja täytäntöönpano vastaavat muun muassa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia koskevia EU:n yleisiä periaatteita, toimintapolitikkoja ja tavoitteita; ilmaisee huolensa näiden periaatteiden rapautumisesta Turkissa;

43. korostaa, että on tärkeää siirtyä humanitaarisesta avusta kehitysyhteistyöhön, ja kehottaa komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön siirtymästrategian, jossa keskitytään auttamaan pakolaisten toimeentulomahdollisuuksien luomisessa, jotta voidaan parantaa heidän itsenäisyyttään ja sosiaalista osallisuuttaan vastaanottavissa yhteisöissä; palauttaa mieliin EU:n pitkän aikavälin tavoitteen, jonka mukaan Turkin viranomaiset ottavat vaiheittain vastuun EU:n rahoittamista toimista demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia kaikilta osin noudattaen; kehottaa kaikkia osapuolia, jotka osallistuvat tulevaan itäistä Välimerta käsittelevään monenväliseen konferenssiin, käsittelemään tätä kokonaisvaltaisesti humanitaaristen ja kehityskysymysten ohella;

44. toistaa pyyntönsä, että Turkki noudattaa palauttamiskiellon periaatetta erityisesti Syyrian rajalla ja varmistaa, että pakolaisten ihmisoikeuksia ja heidän asemaansa, sellaisina kuin ne taataan vuoden 1951 pakolaisyleissopimuksessa, kunnioitetaan täysimääräisesti ja että se ei välineellistä muuttovirtoja eikä käytä niitä EU:hun kohdistuvan kiristyksen lähteenä poliittisiin tarkoituksiin; odottaa Turkin panevan täysimittaisesti ja syrjimättömästi täytäntöön maaliskuussa 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman ja EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa seurataan tiiviisti, myös turvapaikanhakijoiden ja Turkkiin palautettujen siirtolaisten ihmisoikeustilanteen osalta osana EU:n ja Turkin julkilausumaa, ja raportoimaan asiasta parlamentille; kehottaa Turkin viranomaisia myöntämään UNHCR:lle täyden pääsyn Turkin ja Syyrian rajalla sijaitseviin säilöönottokeskuksiin, jotta voidaan valvoa palauttamiskiellon periaatteen noudattamista; painottaa, että Turkille pakolaisvirtojen hallintaa varten annettavassa taloudellisessa tuessa on noudatettava talousarvion täydellistä avoimuutta sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rajoittamatonta osallistumista; kehottaa komissiota esittämään Turkin viranomaisille kehotuksen parantaa kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen työympäristöä; kehottaa komissiota hyödyntämään erityisestä kolmansien osapuolten todentamisjärjestelmistä saamiaan kokemuksia menojen valvonnan vahvistamiseksi;

45. kehottaa Turkkia olemaan pitämästä pakolaisia säilöönottokeskuksissa allekirjoitusten saamiseksi vapaaehtoista paluuta koskeviin lomakkeisiin ja takaamaan heidän pääsynsä terveydenhuoltopalveluihin riippumatta heidän rekisteröintipaikastaan maassa;

46. panee merkille, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineellä tuetaan vain rekisteröityjä pakolaisia; ilmaisee huolensa siitä, että monet pakolaiset ovat jääneet ilman apua, koska rekisteröintiä on vaikeutettu joissakin maakunnissa ja kaupungeissa;

47. suhtautuu myönteisesti neuvoston kehotukseen komissiolle esittää neuvostolle ehdotus, joka koskee syyrialaisille pakolaisille tarkoitetun rahoituksen jatkamista Turkissa sekä Jordaniassa, Libanonissa ja muissa alueen osissa;

III. Tulevaisuudennäkymät ja suositukset

48. korostaa, että tilanteissa, joissa kriisi on pitkittynyt, rahoitustarpeisiin on vastattava paremmin ja on varmistettava humanitaarisen avun, jälleenrakentamisen ja kehitysyhteistyön välinen joustava ja yhteenkytketty koordinointi ja siirtymä siten, että toiminta vastaa kansainvälisen kehityspolitiikan, mukaan lukien YK:n kehitystavoitteet ja unionin kehityspolitiikan periaatteet, tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä, ja humanitaarisen intervention kyseessä ollessa noudattamalla täysimittaisesti inhimillisyyden, neutraaliuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden kaltaisia humanitaarisen avun periaatteita suojellen täysimääräisesti ihmishenkiä, -arvoa ja -oikeuksia; korostaa EU:n avun tehokkuuden ja vaikuttavuuden tarvetta, jotta sillä olisi todellisia käytännön vaikutuksia;

49. painottaa, että on otettava opiksi erityisrahastojen ja koordinointivälineen perustamisesta, hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista, jotta niitä voidaan hyödyntää uuteen sukupolveen kuuluvissa ulkoisen rahoituksen välineissä sekä tehostaa EU:n ulkoisen avun ja parlamentaarisen valvonnan synergiaa ja johdonmukaisuutta; kehottaa komissiota esittämään lopullisen ja kattavan arvion erityisrahastojen täytäntöönpanosta ja arvioimaan onko se EU:n kehitystä ja ihmisoikeuksia koskevien ja humanitaaristen tavoitteiden mukainen; vaatii lisäksi, että jos tulevaisuudessa ilmenee tarvetta uuteen erityisrahastoon tai tilapäiseen välineeseen, unionin talousarviosta maksettavaa rahoitusosuutta koskeva mekanismi on määriteltävä selkeästi ja siitä on neuvoteltava alusta alkaen siten, että parlamentti osallistuu siihen täysimääräisesti; katsoo myös, että EU:n ulkoisen avun vaikutusta ja näkyvyyttä olisi edelleen lisättävä korostamalla EU:n ja sen jäsenvaltioiden roolia maailman suurimpina kehitysavun antajina;

50. kehottaa komissiota varmistamaan EU:n riippumattomien elinten ja asiantuntijoiden suorittaman avoimen vaikutustenarvioinnin, joka koskee EU:n rahoittamien hankkeiden vaikutusta siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksiin sekä laajempaan väestöön kyseisissä maissa; kehottaa perustamaan tehokkaan ja riippumattoman seurantamekanismin, jolla seurataan ja arvioidaan täysimittaisesti näiden rahastojen lopullista käyttötarkoitusta, ja laatimaan toimintasuunnitelmia mahdollisten perusoikeusloukkauksien varalta; katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat on otettava täysimääräisesti mukaan niiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan perusteellisen ja selkeän yleiskatsauksen kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallinnan alalla tehtävän yhteistyön rahoittamiseen käytetyistä varoista kaikkien rahoitusvälineiden osalta sekä niiden täytäntöönpanosta; korostaa, että on tärkeää jakaa tarkastustiedot EU:n rahoitusvalvontakehyksen kanssa, johon kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuin, OLAF ja EPPO;

51. huomauttaa, että Afrikan sisäiseen muuttoliikkeeseen, joka muodostaa lähes 90 prosenttia muuttovirroista Afrikassa, liittyviin haasteisiin on puututtava paremmin tiiviissä yhteistyössä Afrikan unionin kanssa ja sen Afrikan muuttoliiketoimintapolitiikan kehyksen ja toimintasuunnitelman  2018–2030 mukaisesti; korostaa kuitenkin, että pitkällä aikavälillä tarvitaan lähestymistapaa, jolla vältetään riippuvuus ulkoisista toimista; vaatii tässä yhteydessä voimaannuttamista koulutuksen avulla ja korostaa laadukkaan koulutuksen merkitystä kehitysyhteistyön tukemisessa;

52. toteaa, että sukupuolten tasa-arvo ja sosiaalinen osallisuus ovat kaksi NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ohjelmasuunnittelun tärkeintä menotavoitetta; toteaa jälleen, että EU on sitoutunut naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, ja kehottaa komissiota sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon sekä selviytymiskyvyn kehittämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen erityisrahastojen ja koordinointivälineen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; suosittaa, että sukupuolinäkökohdat huomioon ottava analyysi ja naisten osallistumista tuettujen hankkeiden suunnitteluun koskeva tarkastelu olisi toteutettava säännöllisesti sekä EU:n erityisrahastojen että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä;

53. kehottaa komissiota olemaan tekemättä tai tarkistamaan yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät kunnioita täysimittaisesti perusoikeuksia, mukaan lukien ihmisoikeudet vaarantavien tai niitä heikentävien erityisrahoituksen ja -hankkeiden keskeyttäminen;

54. toteaa, että varainhoitoasetus mahdollistaa erityisrahastojen perustamisen ulkoisia toimia varten, ja muistuttaa lisäksi parlamentin vaatineen jo pitkään, että ulkoinen apu olisi rahoitettava kokonaan unionin talousarviosta ja että se olisi pantava täytäntöön johdonmukaisesti noudattaen yhtenäisiä sääntöjä, jotka perustuvat lainsäätäjien yhdessä säätämiin välineisiin ja joissa otetaan täysimääräisesti huomioon parlamentin lainsäädäntö-, talousarvio- ja valvontaoikeudet sekä EU:n talousarvion yhtenäisyyden, vastuuvelvollisuuden, avoimuuden, tehokkuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteet; korostaa, että poikkeuksellisten välineiden käyttöönotto lisää rahoitushallinnon monimutkaisuutta ja aiheuttaa rahoituspaineita olemassa oleville ulkopolitiikan välineille, mikä saattaa vaikuttaa niiden tehokkuuteen; katsoo, että EU:n erityisrahastoja olisi käytettävä ainoastaan reagoimaan äkilliseen suureen kriisiin ja tilanteisiin, joissa useiden avunantajien toimia on koordinoitava ja joissa ulkopolitiikan tavoitetta ei voida täysin saavuttaa olemassa olevien ulkoisten rahoitusvälineiden avulla ja edellyttäen, että ne noudattavat moitteettoman varainhoidon periaatetta ja että unionin erityisrahasto ei ole päällekkäinen muiden olemassa olevien rahoituskanavien tai vastaavien välineiden kanssa ilman täydentävyyttä ja että erityisrahaston tavoitteet ovat yhdenmukaisia sen unionin välineen tai budjettikohdan tavoitteiden kanssa, josta rahasto rahoitetaan; kehottaa komissiota takaamaan tehokkaamman käytännön tiedottamisen, jossa korostetaan EU:n roolia maailmanlaajuisen kehitysrahoituksen suurimpana rahoittajana;

55. huomauttaa, että varojen kokoaminen erityisrahastoihin EKR:stä, unionin talousarviosta ja muilta avunantajilta ei saisi muuttaa olemassa olevien EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien kykyä pyrkiä alkuperäisiin tavoitteisiinsa, kuten köyhyyden poistamiseen ja perusoikeuksien edistämiseen;

56. palauttaa mieliin, että EU:n erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä olisi pidettävä poikkeuksellisina tai todellisissa hätätilanteissa käyttöön otettavina välineinä, joiden lisäarvo ja vaikutukset kentällä olisi perusteltava erittäin hyvin ja joita olisi valvottava tarkasti; odottaa, että komissio hyödyntää kaikkia ohjelmaperusteisen lähestymistavan mahdollisuuksia NDICI – Globaali Eurooppa -välineen maantieteellisen pilarin ja IPA III -välineen puitteissa ja toteaa, että näitä välineitä ei voida enää käyttää Turkin liittymistä valmistelevan tuen rahoittamiseen, lukuun ottamatta Turkin kansalaisjärjestöille annettavaa tukea demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen tarkoitetun rahoitusvälineen kautta; odottaa lisäksi, että komissio täydentää näitä mahdollisuuksia globaalilla temaattisella ohjelmasuunnittelulla, nopeaan toimintaan tarkoitetulla rahoituksella ja NDICI – Globaali Eurooppa -välineen suurella, ohjelmiin sitomattomalla rahoitusvarauksella;

57. palauttaa mieliin, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen uusia haasteita ja painopisteitä varten tarkoitetusta joustovarasta saatavien varojen odotetaan täydentävän maantieteellisistä ja temaattisista ohjelmista ja nopean toiminnan toimista saatavaa rahoitusta; korostaa, että komissio on sitoutunut keskustelemaan näiden varojen käytöstä osana parlamentin kanssa käytävää geopoliittista vuoropuhelua ja antamaan yksityiskohtaisia tietoja ennen niiden käyttöönottoa ottaen samalla kaikilta osin huomioon parlamentin huomautukset, jotka koskevat suunniteltujen toimien luonnetta, tavoitteita ja rahoitusmääriä;

58. suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen ulkoisen rahoituksen välineeseen eli NDICI – Globaali Eurooppa -välineeseen, koska sillä aiotaan lisätä uusiin hätätilanteisiin reagoimista koskevien EU:n talousarvion mahdollisuuksia; on vakuuttunut siitä, että NDICI-Globaali Eurooppa mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen sekä riittävän joustavuuden ja reagointivalmiuden samalla kun otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja NDICI-Globaali Eurooppa -välineen nykyisten erityisrahastojen arvioinnit;

59. korostaa, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen mahdollisuuksia olisi kaikilta osin hyödynnettävä ja tarvittaessa parannettava ja että poikkeuksellisten rahoitusvälineiden käyttöä olisi rajoitettava ennakoimattomiin hätätilanteisiin, jotta varmistetaan unionin talousarvion yhtenäisyys ja demokraattinen valvonta; korostaa tältä osin, että tavanomaiseen päätöksentekoon perustuvalla hallintokehyksellä lisätään EU:n ulkoisten toimien legitimiteettiä sekä EU:ssa että kohdemaissa;

60. pyytää, että nykyisen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen seuraajaa ei rahoiteta vasta hyväksyttyjen rahoitusvälineiden kustannuksella, erityisesti IPA III:n ja NDICI-Globaalin Euroopan kustannuksella, mukaan lukien sen uusia haasteita ja painopisteitä koskeva joustovara, sillä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen seuraaja ei vastaa aidosti uuteen haasteeseen tai kriisiin; kannattaa voimakkaasti tällaisten aloitteiden rahoittamista uusilla määrärahoilla, joita tarvittaessa vahvistetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla; toistaa, että parlamentti on otettava täysimääräisesti ja alusta alkaen mukaan keskusteluihin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen seuraajasta, myös sen rahoitus- ja hallintorakenteista, joiden on heijastettava rahoituksen alkuperää ja budjettivallan käyttäjän roolia;

61. kannattaa sitä, että ensimmäinen ja tärkein tutkittava ratkaisu olisi pantava täytäntöön yhteislainsäädännön välineiden avulla myöntämällä lisärahoitusta NDICI – Globaali Eurooppa -välineelle niin, että tarkistetaan monivuotista rahoituskehystä ja NDICI – Globaali Eurooppa -välinettä koskevia asetuksia tai – toissijaisena vaihtoehtona ja sillä ehdolla, että parlamentti osallistuu täysimittaisesti päätöksentekomenettelyyn ja että sille annetaan asianmukaiset valvontavaltuudet – vahvistetaan asiaankuuluvia NDICI – Globaali Eurooppa -välineen budjettikohtia lisäämällä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina saatavaa rahoitusta, jos vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen rahoitustarpeet kasvavat; odottaa tältä osin, että varainhoitoasetuksen tulevassa tarkistuksessa varmistetaan budjettivallan käyttäjän asianmukainen osallistuminen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnointiin; painottaa, että jos uusi, asianmukaisesti perusteltu erityisrahasto kuitenkin osoittautuu tarpeelliseksi vakavan kriisin puhkeamisen seurauksena tai kun kansainvälisissä suhteissa tapahtuu äkillinen muutos, joka edellyttää merkittävää EU:n rahoitustukea, tai jos on tarpeen yhdistää varoja kolmansien maiden kanssa, mikä ei olisi toteutettavissa yhteisesti säänneltyjen välineiden puitteissa, parlamentin on oltava täysipainoisesti mukana alusta alkaen; katsoo tässä yhteydessä, että varainhoitoasetusta olisi tarkistettava, jotta taataan parlamentin asianmukainen rooli uusien erityisrahastojen perustamisessa ja valvonnassa, mukaan lukien perustamissopimuksen laatiminen ja unionin rahoitusosuuden käyttöönotto, täytäntöönpano, jatkaminen ja mahdollinen lakkauttaminen;

62. kehottaa komissiota asettamaan jatkumoon perustuvan lähestymistavan etusijalle NDICI – Globaali Eurooppa -välineen täytäntöönpanossa ja vaatii lisäämään EU:n humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön toimijoiden välistä yhteistyötä, etenkin kriisin jälkeisissä tilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä, jotta voidaan paremmin mukautua paikallisiin tarpeisiin ja saada aikaan tehokkaampia tuloksia;

63. panee merkille, että muuttoliikepolitiikan valtavirtaistamismahdollisuuksia EU:n ulkopolitiikassa laajennetaan merkittävästi sisällyttämällä muuttoliike ehdotetun NDICI-välineen temaattiseen, maantieteelliseen ja nopean toiminnan osa-alueeseen; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että nopean toiminnan osa-alueen kautta muuttoliikkeen hallintaa koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa voidaan rahoittaa ilman, että komission tarvitsee julkaista ohjelma-asiakirjoja tai kuulla kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ja ilman parlamentin osallistumista edes muuttoliikettä koskevan varautumis- ja kriisisuunnitelman puitteissa, jossa ei ole mekanismeja tällaisten toimien mahdollisten kielteisten vaikutusten arvioimiseksi; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyy vankka ihmisoikeuskehys tulevien muuttoliikealan yhteistyöohjelmien määrittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten;

64. toteaa, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä kaavaillaan väli- ja loppuarviointeja ja komission parlamentille ja neuvostolle vuosittain antamia yksityiskohtaisia raportteja meneillään olevista toimista, saavutetuista tuloksista, tehokkuudesta sekä edistymisestä asetuksen temaattisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa; kehottaa komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön täsmällisen menetelmän, jolla seurataan muuttoliikettä ja pakkosiirtoja varten varattuja 10 prosentin menoja, jotta varmistetaan tosiasiallisesti näitä menoja koskeva asianmukainen avoimuus ja vastuuvelvollisuus, kuten asetuksessa edellytetään;

65. suhtautuu myönteisesti erityisrahastojen ja koordinointivälineen ruohonjuuritason päätöksentekoon, paikallisiin oloihin mukautumiseen ja mahdollisuuteen panna täytäntöön rajat ylittäviä ja monivuotisesti rahoitettuja hankkeita, koska niillä on paljon lisäarvoa; kehottaa valtavirtaistamaan nämä näkökohdat tulevaan ohjelmasuunnitteluun EU:n ulkopolitiikan budjettivälineiden yhteydessä;

66. toteaa, että konfliktien koettelemilla alueilla yhteistyö paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien edustajien, muun muassa paikallisten hallintoelinten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja uskonnollisten johtajien edustajien, kanssa on ratkaisevan tärkeää sovinnon, vuoropuhelun ja rauhan edistämiseksi; painottaa, että paikallisilla kirkoilla ja uskonnollisilla järjestöillä on aktiivinen rooli kehitysyhteistyössä ja humanitaarisen avun toimittamisessa apua eniten tarvitseville ihmisille, ja kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä niiden kanssa erityisesti silloin, kun suoraa tukea annetaan vaikeasti tavoitettaville yhteisöille kehitysmaissa;

67. korostaa, että on tärkeää osoittaa merkittävä osuus EU:n tulevasta rahoituksesta muuttoliikkeen alalla kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotka antavat apua ja suojelevat ja seuraavat muuttajien oikeuksia, ja että on tärkeää varmistaa, että merkittävä osa EU:n rahoituksesta osoitetaan ihmisoikeuksien, kansainvälisen suojelun ja pakolaisten tulevaisuudennäkymien parantamiseen;

68. kehottaa komissiota mukauttamaan ohjelmasuunnittelun menetelmät paikallisiin oloihin ja uusiin paikallisiin haasteisiin sekä tukemaan paikallista vastuuta EU:n uusien kehitysyhteistyövälineiden täytäntöönpanossa; kehottaa edelleen komissiota suorittamaan tarvearvioinnin ja mukauttamaan EU:n toiminnan paikallisiin tarpeisiin;

69. kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia ottaa kolmansien maiden kumppanit mukaan yhteisiin aloitteisiin ja muuttoliikkeen, pakkosiirtojen, ilmastonmuutoksen, naisten vaikutusvallan lisäämisen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelun kaltaisten haasteiden ratkaisemisen rahoittamiseen;

70. kehottaa komissiota asettamaan etusijalle investoinnit koulutukseen ja työpaikkojen luomiseen, jotta kumppanimaiden kansalaisille voidaan tarjota mahdollisuuksia osallistua paikalliseen tuloa tuottavaan toimintaan;

71. odottaa, että komissio puuttuu meneillään oleviin tai tuleviin kriiseihin ja mahdollisiin jälleenrakennustarpeisiin tehokkaammin ja kohdennetummin käyttämällä voimassa olevaan varainhoitoasetukseen sisältyviä nykyisiä ja muita mahdollisia keinoja tiiviissä ja koordinoidussa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden EU:n toimielinten kanssa osana Team Europe -lähestymistapaa sekä samanmielisten kansainvälisten kumppanien ja avunantajien kanssa;

°

° °

72. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja neuvostolle.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Bernhard Zimniok

 

Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentin on voitava valvoa täysimääräisesti jäsenvaltioiden veronmaksajilta perittyjä varoja, joita komission hallintovirkamiehet hallinnoivat. Sitä ei voida hyväksyä, että komissio ei tehnyt tätä mahdolliseksi.

 

Teksti on kuitenkin viallisen kehitysteollisen kompleksin räikeää hyväksyntää, jossa sitoudutaan sen eteenpäin viemiseen kaikesta tehottomuudesta huolimatta. Suurin osa näistä varoista käytetään poliittisen vaikuttamisen operaatioihin, joista suurin osa jäsenvaltioiden kansalaisista ei ole samaa mieltä. Kyseessä on halveksittava uuskolonialismin ilmentymä, jossa ei kunnioiteta asianomaisten kansakuntien täysivaltaisia oikeuksia ja kulttuureja. Lisäksi siinä kehotetaan myöntämään kehitysapuun lisärahoitusta, vaikka jäsenvaltioiden on vähennettävä menoja covid-19-pandemiasta elpymisen varmistamiseksi, eikä siinä noudateta kehotusta kaiken komission hallinnoiman kehitysavun keskeyttämisestä. Tekstissä on epätarkkuuksia, joiden perusteella voidaan kuvitella, että komissio rahoittaa kehitystoimia, kun itse asiassa kaikki varat ovat peräisin jäsenvaltioiden veronmaksajilta. Turkin hybridisotaan, jota se käy jäsenvaltioita vastaan ”joukkomuuttoaseilla” ei ole reagoitu riittävän voimakkaasti. Lisäksi on välittömästi lopetettava kaikki komission Turkille myöntämät tuet.

 

 

 

 

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.4.2021)

ulkoasiainvaliokunnalle, kehitysvaliokunnalle ja budjettivaliokunnalle

unionin erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta

(2020/2045(INI))

Valmistelija: Tomáš Zdechovský

 

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavia ulkoasiainvaliokuntaa, kehitysvaliokuntaa ja budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

A. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella vahvistettiin Euroopan parlamentin rooli yhdenmukaisuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamisessa;

B. ottaa huomioon, että erityisrahastojen perustaminen ja EU:n talousarviosääntöjä pidemmälle menevä toiminta heikentävät yhden talousarvion periaatetta ja muodostavat erinäisiä moitteettomaan varainhoitoon, avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä; toteaa, että neljää olemassa olevaa erityisrahastoa[26] käytetään rahoitusmekanismina kansainvälisten yhteistyö- ja kehitystoimenpiteiden täytäntöönpanossa; toteaa, että tämä lisää nykyisten rahoitusrakenteiden monimutkaisuutta, mikä voi johtaa toiminnan tehottomuuteen;

C. ottaa huomioon, että Turkin-pakolaisavun koordinointiväline eroaa EU:n erityisrahastoista pääasiassa siksi, että se on edelleen sisällytetty EU:n talousarvioon;

D. ottaa huomioon, että komission mukaan Turkin-pakolaisavun koordinointiväline on tarkoitettu koordinoimaan nykyisiä EU:n rahoitusvälineitä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla pakolaisten tarpeisiin vastaamiseksi;

E. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi sen, että koordinointivälineen menoista puolet, yhteensä kolme miljardia euroa vuosina 2016–2019, katettaisiin EU:n talousarviosta;

1. toteaa, että erityisrahastot on suunniteltu reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin nopeasti ja lisäämään rahoituksen joustavuutta, mikä tekee vaikeaksi selvittää[27], mitä konkreettiset hätätilanteet ovat ja miten niihin puututaan lisärahoituksella, ja varmistaa, että niiden tuloksia valvotaan laadullisesti itse paikalla; muistuttaa siksi, että näitä välineitä olisi pidettävä poikkeuksellisina tai hätätilanteissa käyttöönotettavina välineinä, joiden lisäarvo ja vaikutukset kentällä olisi perusteltava asianmukaisesti ja joita olisi valvottava;

2. korostaa, että EU:n on aina varmistettava, että erityisrahastojen hankkeilla ja ohjelmilla edistetään ja suojellaan ihmisoikeuksia; katsoo, että on otettava käyttöön vankat järjestelmät ihmisoikeusvaikutusten seuraamiseksi sekä vastuuvelvollisuusjärjestelmä, johon sisältyy erityisiä indikaattoreita kansainvälisen oikeuden rikkomusten ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi;

3. korostaa, että tarve perustaa tällaisia erityisrahastoja aiheutui osittain siitä, että EU:n talousarvio ei ole riittävän joustava eikä se tarjoa mahdollisuuksia rahoittaa odottamattomia tarpeita useilla aloilla;

4. palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 27/2018 ”Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta”; panee merkille, että kertomuksen mukaan tarkastetuissa hankkeissa annettiin hyödyllistä tukea pakolaisille ja useimmat hankkeet tuottivat suunnitellut tuotokset mutta puolessa niistä odotettuja tuloksia ei ollut vielä saavutettu; toteaa lisäksi, että koordinointivälineestä rahoitettujen käteisavustushankkeiden seuranta oli vähäistä, koska komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit YK:ssa eivät saaneet käyttöönsä ensisijaista edunsaajaa koskevia tietoja; pitää myönteisenä, että osa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen suosituksista on otettu huomioon suunniteltaessa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen toisen vaiheen järjestelyjä; kehottaa komissiota raportoimaan edelleen tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpanosta vastuuvapausmenettelyn yhteydessä;

5. painottaa vahvasti tarvetta varmistaa ensisijaisesti, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja erityisrahastojen täytäntöönpano vastaa EU:n perussopimuksissa vahvistettuja EU:n yleisiä periaatteita ja oikeudellisia velvoitteita sekä EU:n toimintapolitiikkoja ja tavoitteita, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet; korostaa tarvetta varmistaa, että nämä tavoitteet saavutetaan;

6. panee merkille Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 27/2018, jossa viime kädessä todettiin, että koordinointiväline olisi voinut olla vaikuttavampi ja että sillä olisi voitu saada enemmän vastinetta rahalle; katsoo, että humanitaaristen hankkeiden tehokkuutta on vielä varaa parantaa;

7. kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti, noudatetaanko koordinointivälineen täytäntöönpanossa hyvän varainhoidon, avoimuuden, suhteellisuuden sekä syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun periaatteita samalla kun kunnioitetaan kaikilta osin Euroopan parlamentin oikeutta tarkistaa ja valvoa EU:n rahoitusta;

8. on erittäin huolissaan siitä, että kun komissio pyrki valvomaan humanitaarisia hankkeita, sen toimintaa rajoitti Turkin viranomaisten kieltäytyminen antamasta kahta käteisavustushanketta koskevia edunsaajatietoja; pitää valitettavana, että tämän vuoksi näitä edunsaajia ei voitu jäljittää;

9. pitää valitettavana, että koordinointivälineen puitteissa ei ole riittävästi otettu huomioon pakolaisten tarpeita, jotka liittyvät kunnalliseen infrastruktuuriin ja sosioekonomiseen tukeen[28]; kehottaa komissiota siksi vastaamaan paremmin näihin tarpeisiin, jotta voidaan parantaa annettavan avun virtaviivaistamista ja täydentävyyttä; muistuttaa lisäksi tarpeesta varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, terveyteen, suojeluun ja muihin perustarpeisiin kiinnittäen erityistä huomiota tyttöihin ja nuoriin naisiin;

10. pitää myönteisenä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäisen vaiheen onnistumista ja erityisesti hätätilanteiden sosiaalista turvaverkkoa, joka on suurin komission hallinnoima humanitaarinen hanke; pitää myönteisenä toisen vaiheen edistymistä, joka mahdollistaa asteittaisen siirtymisen humanitaarisesta avusta kehitysapuun;

11. korostaa koordinointivälineen myönteistä vaikutusta haavoittuvassa asemassa oleviin kohderyhmiin, kun se tarjoaa mahdollisuuden terveydenhuoltoon, koulutukseen, kotouttamisohjelmaan ja humanitaariseen apuun 1,8 miljoonalle ihmiselle;

12. korostaa kansalaisjärjestöjen haastavaa työympäristöä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen täytäntöönpanon aikana; kehottaa komissiota käsittelemään tarvetta parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä muun muassa jatkamalla Turkin viranomaisten kanssa käytävää vuoropuhelua rekisteröinnistä ja luvista;

13. suhtautuu myönteisesti koordinointivälineen tuloskehyksen kautta toimitettuihin seurantakertomuksiin; korostaa tarvetta toteuttaa tiukkaa seurantaa sekä etu- ja jälkikäteistarkastuksia myös Turkissa, jotta varmistetaan varainhoitoasetuksen noudattaminen ja taataan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan syyttäjänviraston harjoittama valvonta ja niiden tiedonsaanti; kehottaa komissiota lisäämään raportointia Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä ja toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta Euroopan parlamentti voi käyttää tarkistamis- ja valvontaoikeuttaan; kehottaa komissiota varmistamaan, että koordinointivälineen rahoitus saavuttaa oikeat edunsaajat ja kohdennetaan erityisesti pakolaishankkeisiin eikä sitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; muistuttaa tässä yhteydessä ensisijaisten edunsaajien perustietojen saatavuuden ja EU:n rahoituksen jäljitettävyyden tärkeydestä, ja kehottaa komissiota esittämään suunnitellun strategisen väliarvioinnin Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä; vaatii lisäksi Turkin viranomaisia asettamaan kaikki tukikelpoisia edunsaajia koskevat tiedot täytäntöönpanokumppaneiden saataville näiden lippulaivahankkeiden seurantakehyksen vastuullisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi[29];

14. panee huolestuneena merkille, että covid-19-kriisi on hidastanut merkittävästi yksittäisten toimien ja koko Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen edistymistä, minkä vuoksi täytäntöönpano viivästyi arviolta 3–12 kuukaudella kesäkuusta 2020 alkaen; korostaa, että marraskuussa 2020 julkaistun seurantakertomuksen mukaan vaikutukset kohdistuivat eniten epävirallisella sektorilla työskenteleviin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin pakolaisiin; pitää valitettavana, että henkilökohtaisen toiminnan, kuten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kieltenopetuksen ja psykososiaalisen tuen, keskeyttäminen vaikutti suhteettomasti pakolaisnaisiin;

15. muistuttaa, että erityisrahastot ovat joustavia välineitä, jotka mahdollistavat hankkeiden nopean, vaikuttavan ja tehokkaan täytäntöönpanon humanitaarisen avun ja hätätilanteiden yhteydessä ja varmistavat samalla moitteettoman varainhoidon;

16. tunnustaa tämän tyyppisessä hankkeessa kohdatut vaikeudet, jotka johtuvat erilaisista tekijöistä, kuten kohderyhmien ja sijaintipaikkojen moninaisuudesta;

17. korostaa, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kunkin toimintalohkon toimet ovat parempia ja kestävämpiä ja tuottavat enemmän vastinetta rahalle, jos ne ovat osa yhdennettyä lähestymistapaa;

18. kehottaa komissiota arvioimaan köyhyyden vähentämiseen ja lopulta sen poistamiseen tähtäävän humanitaarisen avun nykysuuntausta ja parantamaan käteisavustushankkeiden vaikuttavuutta ja valvontaa;

19. korostaa laadukkaan seurannan tarvetta ja panee merkille vaikeudet valvoa kahta käteisavustushanketta, kun komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit YK:ssa eivät saaneet käyttöönsä alkuperäisiä edunsaajatietoja;

20. panee merkille EU:n ja sen jäsenvaltioiden pyrkimykset ja toimenpiteet pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen tukemiseksi Turkissa; kehottaa komissiota parantamaan viestintästrategiaansa ja lisäämään yhteyksiään suureen yleisöön, jotta voidaan lisätä tietoisuutta EU:n toimista ja parantaa näiden toimien ja niiden tavoitteiden tunnettuutta;

21. korostaa, että pakolaisten tukemisen alalla on pyrittävä seuraamaan ja toteuttamaan EU:n arvoja ja normeja, mikä lisäisi luottamusta EU:hun osoittamalla sen kykenevän saavuttamaan tavoitteensa;

22. kehottaa komissiota teroittamaan Turkin viranomaisille, että kansainvälisten kansalaisjärjestöjen työympäristöä on parannettava;

23. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin, joilla torjutaan kaikkia Turkin pyrkimyksiä käyttää välinettä EU:n vastaisena vipuna.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	14.4.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Matteo Adinolfi, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, Corina Crețu, Martina Dlabajová, José Manuel Fernandes, Luke Ming Flanagan, Isabel García Muñoz, Monika Hohlmeier, Jean-François Jalkh, Pierre Karleskind, Alin Mituța, Younous Omarjee, Tsvetelina Penkova, Markus Pieper, Sabrina Pignedoli, Michèle Rivasi, Petri Sarvamaa, Vincenzo Sofo, Michal Wiezik, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Joachim Stanisław Brudziński, Maria Grapini, Hannes Heide, Mikuláš Peksa, Viola Von Cramon-Taubadel

 

 

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24	+
ECR	Joachim Stanisław Brudziński, Vincenzo Sofo
NI	Sabrina Pignedoli
PPE	Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Markus Pieper, Petri Sarvamaa, Michal Wiezik, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský
Renew	Olivier Chastel, Martina Dlabajová, Pierre Karleskind, Alin Mituța
S&D	Caterina Chinnici, Corina Crețu, Isabel García Muñoz, Maria Grapini, Hannes Heide, Tsvetelina Penkova
Verts	Mikuláš Peksa, Michèle Rivasi, Viola Von Cramon-Taubadel

 

2	-
ID	Matteo Adinolfi, Jean-François Jalkh

 

2	0
The Left	Luke Ming Flanagan, Younous Omarjee

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

 

 

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.5.2021)

ulkoasiainvaliokunnalle, kehitysvaliokunnalle ja budjettivaliokunnalle

unionin erityisrahastoja ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta

(2020/2045(INI))

Valmistelija: Sira Rego

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia ulkoasiainvaliokuntaa, kehitysvaliokuntaa ja budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

A. ottaa huomioon, että Turkin-pakolaisavun koordinointiväline perustettiin vuonna 2016 EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa ja että sen määrärahat ovat 6 miljardia euroa, jotka otetaan käyttöön kahdessa erässä: yhdestä rahoitetaan hankkeita, joita jatketaan enintään vuoden 2021 puoliväliin saakka, ja toisesta hankkeita, joita jatketaan enintään vuoden 2025 puoliväliin saakka; ottaa huomioon, että Turkin-pakolaisavun koordinointiväline on yhteinen koordinointimekanismi eikä rahoitusväline sinänsä;

B. ottaa huomioon, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineellä on tuettu yli 1,8 miljoonan pakolaisen ja vastaanottavien yhteisöjen elämää Turkissa ja että näin ollen se on humanitaarisen avun ja tuen keskeinen osa; ottaa huomioon, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä on uhannut Turkin hallituksen Euroopan unioniin kohdistama poliittinen painostus EU:n ja Turkin julkilausumaa koskevissa kiistoissa, mikä viime kädessä vahingoittaa tästä tuesta riippuvaisia pakolaisia ja vastaanottavia yhteisöjä; ottaa huomioon, että tämän julkilausuman puitteissa on tapahtunut ihmisoikeusloukkauksia, jotka ovat ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan kanssa;

C. ottaa huomioon, että Syyrian kriisiin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston (Madad-rahasto) kautta on kanavoitu 2,3 miljardia euroa, mukaan lukien 21 EU:n jäsenvaltion, Turkin ja Yhdistyneen kuningaskunnan vapaaehtoiset rahoitusosuudet; ottaa huomioon, että sen ohjelmissa keskitytään koulutukseen, toimeentuloon, terveyteen, suojeluun ja vesialaan, mikä hyödyttää pakolaisia, maan sisäisesti siirtymään joutuneita henkilöitä ja paikallisyhteisöjä ja tarjoaa tukea yli 7 miljoonalle edunsaajalle; ottaa huomioon, että Syyrian sisällissodan pitkittyessä Madad-rahaston avulla toteutettavissa hankkeissa keskityttiin entistä enemmän humanitaariseen kehitykseen ja kiinnitettiin enemmän huomiota sellaisten järjestelmien vahvistamiseen, joilla tuetaan isäntämaiden pyrkimyksiä ja valmiuksia vastata tähän pitkittyneeseen kriisiin, erityisesti tarjoamalla julkisia palveluja Irakissa, Jordaniassa ja Libanonissa;

D. ottaa huomioon, että sitä koskevan arvioinnin mukaan Madad-rahasto käynnistää hankkeet suhteellisesti nopeammin kuin Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen ja liittymistä valmistelevan tukivälineen vakiomenettelyt; ottaa huomioon, että Madad-rahasto on myös onnistunut saamaan aikaan mittakaavaetuja, sillä laajamittaisten hankkeiden keskimääräinen suuruus on 20 miljoonaa euroa ja niiden keskimääräinen täytäntöönpanoaika noin 30 kuukautta;

E. ottaa huomioon, että vuonna 2015 perustettiin EU:n Afrikka-hätärahasto vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (jäljempänä ”Afrikka-hätärahasto”) ja että se esitettiin keskeisenä välineenä Vallettan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; toteaa, että siitä tuli tärkein rahoitusväline EU:n poliittiselle toiminnalle afrikkalaisten kumppanien kanssa muuttoliikkeen alalla; ottaa huomioon, että Afrikka-hätärahastosta on vuodesta 2016 lähtien rahoitettu yli 500:aa hanketta 26:ssa Afrikan maassa kolmella maantieteellisellä alueella, eli Sahelin ja Tšad-järven alueella, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa, yhteensä yli 5 miljardin suuruisina maksusitoumuksina, joista 4,4 miljardia euroa oli peräisin EU:n talousarviosta; ottaa huomioon, että nämä maat kohtaavat yhä kasvavia haasteita, kuten väestöpaineet, äärimmäinen köyhyys, heikko sosiaalinen ja taloudellinen infrastruktuuri, sisäiset jännitteet ja institutionaaliset heikkoudet, riittämätön kyky selvitä elintarvikekriiseistä ja ympäristörasituksesta;

F. ottaa huomioon, että Afrikka-hätärahaston väliarvioinnissa korostettiin rahaston lisäarvoa joustavana välineenä, jolla voidaan puuttua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kohdistaa toimet paikallisiin erityiskysymyksiin; ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2018 julkaisemassa kertomuksessa[30] tuotiin kuitenkin esille lukuisia puutteita mukaan lukien oikeudelliset haasteet, kuten julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön soveltamatta jättäminen, sekä läpinäkymätön hallinto; ottaa huomioon, että komissio on ilmoittanut ottaneensa nämä huolenaiheet huomioon ja toteuttaneensa parannuksia; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta on tuonut esiin huolia[31] hyväksyttyjen hankkeiden laadusta ja, mikä vieläkin huolestuttavampaa, väitetystä epäinhimillisen ja halventavan kohtelun edistämisestä ja/tai ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden toimijoiden rahoittamisesta esimerkiksi Libyassa, Eritreassa ja Sudanissa;

G. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa todetaan selvästi, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että unionin politiikan päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen; ottaa huomioon, että Afrikka-hätärahasto käyttää valtaosin enimmäkseen Euroopan kehitysrahastosta (EKR) saatavaa virallista kehitysapua ja että näin ollen  kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevien keskeisten periaatteiden olisi ohjattava sen täytäntöönpanoa;

H. ottaa huomioon, että alueiden sisäisellä liikkuvuudella on ollut merkittävä rooli Afrikassa kautta sen historian; ottaa huomioon, että paikallinen väestö on kuivuuden vuoksi perinteisesti pystynyt muuttamaan elinkeinostrategioitaan ja on osoittanut kykyä sopeutua, usein muuttoliikkeen avulla, jotta elinkeinoja voidaan monipuolistaa; ottaa huomioon, että 2000-luvun alusta ja erityisesti vuodesta 2016 lähtien tähän elinkeinojen monipuolistamisjärjestelmään on kohdistunut paineita pääasiassa siksi, että alueiden sisäistä liikkumisvapautta on rajoitettu, koska EU:n jäsenvaltiot ovat tukeneet joitakin Afrikan maita Eurooppaan suuntautuvan sääntelemättömän muuttoliikkeen torjunnassa;

I. ottaa huomioon, että vuodesta 2017 lähtien EU on myöntänyt 57,2 miljoonaa euroa yhdennettyä rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa koskevaa hanketta varten Afrikka-hätärahaston Pohjois-Afrikan osion puitteissa lisätäkseen Libyan rannikkovartioston ja satamaturvallisuusviraston (LCGP) sekä laivaston ja rannikkoturvallisuudesta vastaavan yleisen hallinnon (GACS) operatiivisia valmiuksia, jotta niitä voidaan auttaa pysäyttämään ihmisiä merellä, ja samalla se on antanut tukea Kansainväliselle siirtolaisuusjärjestölle (IOM), jotta se voi auttaa Libyaan ja isäntämaihin saarroksiin jääneitä haavoittuvimmassa asemassa olevia muuttajia; ottaa huomioon, että IOM:n tietojen mukaan Libyan rannikkovartiosto pysäytti yli 20 000 ihmistä vuosina 2019 ja 2020; ottaa huomioon, että useissa raporteissa on vahvistettu, että Libya ei edelleenkään ole turvallinen maihinnousupaikka pakolaisia ja muuttajia vastaan tehtyjen vakavien ihmisoikeusloukkausten ja maassa meneillään olevan konfliktin vuoksi; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu kehotti 8. toukokuuta 2020 keskeyttämään kaikki pysäytykset ja palautukset Libyaan; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2021 julkistetussa raportissa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu toisti vuonna 2019 esittämänsä kehotuksen keskeyttää sellainen tuki Libyan rannikkovartiostolle, joka vaikuttaa pysäytyksiin ja palautuksiin;

J. ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöt ovat nostaneet useita kanteita ja oikeusjuttuja ja esittäneet valituksia EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaan ihmisoikeusloukkauksista, EU:n rahoitusta koskevien sääntöjen ja kansainvälisten ihmisoikeusmääräysten rikkomisista[32], palauttamisesta ja muista muuttajiin kohdistetuista epäinhimillisistä toimista[33], jotka liittyvät suoraan tai välillisesti joihinkin Afrikka-hätärahaston hankkeisiin; ottaa huomioon raportit, joiden mukaan EU keskeytti vuonna 2019 EU:n Afrikka-hätärahaston Khartumin prosessin tukemiseksi perustaman alueellisen toimintakeskuksen toiminnan sekä AU:n ja Afrikan sarven aloitteen (ROCK) ja muuttoliikkeen parempaa hallintaa koskevan ohjelman (BMM) Sudanissa;

K. ottaa huomioon, että Afrikka-hätärahasto ja muut unionin erityisrahastot päättyvät vuoden 2021 lopussa; ottaa huomioon, että seuraavan ulkoisten toimien monivuotisen rahoitusvälineen, eli naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI), odotetaan tällä hetkellä osoittavan 10 prosenttia muuttoliikkeeseen liittyviin toimiin yhteisesti sovittujen ohjeellisten kansallisten painopisteiden ja joustavan, kannustimiin perustuvan lähestymistavan luomisen lisäksi;

L. katsoo, että olisi hyödyllistä, jos komissio ja jäsenvaltiot laatisivat perusteellisen ja selkeän yleiskatsauksen kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallinnan alalla tehtävän yhteistyön rahoittamiseen käytetyistä varoista kaikkien rahoitusvälineiden osalta sekä niiden täytäntöönpanosta mukaan lukien tiedot rahoituksen määrästä, tavoitteista, tarkoituksesta, tukikelpoisista toimista ja lähteestä;

1. pitää valitettavana, että unionin erityisrahastot ovat tilapäisiä välineitä, jotka poikkeavat tavanomaisesta päätöksentekomenettelystä ja ohittavat parlamentaarisen valvonnan sekä demokraattisen valvonnan, minkä vuoksi niistä puuttuu avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus; korostaa, että määrärahoista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja tai ne ovat hankalasti saatavilla; kehottaa komissiota toteuttamaan välittömiä toimia avoimuuden ja Euroopan parlamentin kanssa tapahtuvan säännöllisen tietojen jakamisen parantamiseksi ja varmistamaan Afrikka-hätärahaston ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen määrittelyn, täytäntöönpanon ja jatkotoimien paremman seurannan ja parlamentaarisen valvonnan, joka kattaa myös kaikki naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta annetun asetuksen 8 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksyttävät tulevat toimenpiteet; kehottaa lisäämään varojen hallinnoinnista suoraan vastaavien viranomaisten vastuuvelvollisuutta; kehottaa komissiota virallistamaan välittömästi parlamentin tarkkailijan aseman unionin erityisrahastojen hallintoneuvoston kokouksissa ja toimittamaan sille vuosittaisen taloudellisia ja ihmisoikeuksia koskevan kertomuksen nykyisten ja tulevien hankkeiden täytäntöönpanosta;

2. toteaa, että EU:n varoja on käytetty kumppanimaiden hallitusten painostamiseen, jotta ne noudattaisivat EU:n sisäisiä muuttoliiketavoitteita, ja korostaa, että kehitysyhteistyön ja muuttoliikkeen hallinnan välillä on vuodesta 2016 lähtien turvauduttu yhä tiukempaan ehdollisuuteen; pitää valitettavana, että kehitysapua käytetään sellaisten epävirallisten sopimusten täytäntöönpanoon, joihin ei kohdisteta parlamentaarista ja demokraattista valvontaa, kuten 18. maaliskuuta 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma, 23. toukokuuta 2018 hyväksytty EU:n ja Afrikan unionin välinen rauhaa, turvallisuutta ja hallintoa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja sekä 29. elokuuta 2019 hyväksytty EU:n ja Nigerian välinen yhteisymmärryspöytäkirja;

3. panee huolestuneena merkille EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamisessa ilmenevät puutteet EU:n ulkoisen muuttoliikepolitiikan osalta[34]; katsoo, että Afrikka-hätärahaston perustamisesta lokakuussa 2015 annetun komission päätöksen C(2015)7293 3 artiklan säännökset ja Madad-rahaston ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta rahoitettuja humanitaarisen avun hankkeita koskevat määräykset ovat ristiriidassa julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön kanssa tai vapautettuja sen soveltamisesta; korostaa, että julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön menettelyjen soveltamisessa ja soveltamisalassa ei noudateta avoimuutta täytäntöönpanokumppanien valinnan yhteydessä[35]; pitää valitettavana, että hankkeiden valintamenettelyt ja -perusteet eivät ole riittävän selkeitä tai dokumentoituja[36];

4. huomauttaa, että unionin erityisrahastojen tällä hetkellä kattamia hankkeita voitaisiin rahoittaa mistä tahansa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen osa-alueesta – maantieteellisestä, temaattisesta tai nopeaa reagointia koskevasta – asetuksessa määritellyn 10 prosentin menotavoitteen puitteissa; on huolissaan käynnissä olevista neuvoston keskusteluista, joiden tarkoituksena on laatia muuttoliikettä koskevia Team Europe -rahoitusaloitteita, jotta voidaan ehdottaa muuttoliikkeen hallintaan Afrikassa liittyviä toimia, jotka uhkaavat jäädä parlamentin valvonnan ulottumattomiin;

5. tähdentää, että Turkin-pakolaisavun koordinointiväline eroaa unionin erityisrahastoista pääasiassa siksi, että se on edelleen sisällytetty EU:n talousarvioon; toteaa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä annetun tuen merkityksen pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen tukemisessa Turkissa terveyden, humanitaarisen avun, koulutuksen ja sosioekonomisen tuen alalla; toteaa kuitenkin, että tämä tuki tavoittaa vain rekisteröidyt pakolaiset ja jättää useat ilman apua; korostaa tässä yhteydessä, että rekisteröintiä on vuodesta 2016 lähtien vaikeutettu joissakin Turkin maakunnissa ja kaupungeissa, kuten kansalaisjärjestöt, esimerkiksi Amnesty International, ovat raportoineet;

6. pitää valitettavana sitä, että tämä elintärkeä tuki myönnettiin EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa; pitää huolestuttavina kahta muuttoliikkeen hallinnan tukihanketta, joiden arvo on yhteensä 80 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon, että kansallisilla ja kansainvälisilla tarkkailijoilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä esimerkiksi säilöönottopaikkoihin eikä valvoa niitä[37]; korostaa tarvetta varmistaa, että varainhoitoasetuksen noudattamisen varmistamiseksi toteutetaan tiukkaa valvontaa ja tarkastuksia; pyytää komissiota lisäämään Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevaa raportointia ja kehottaa sitä varmistamaan, että nämä varat kohdennetaan nimenomaan pakolaishankkeisiin eikä niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen tavoitteet vastaavat muun muassa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia koskevia EU:n yleisiä periaatteita, toimintapolitikkoja ja tavoitteita;

7. korostaa Madad-rahaston tärkeää osuutta peruspalvelujen, kuten terveydenhoidon ja koulutuksen, saatavuuden tukemisessa Syyrian pakolaisille, maan sisäisesti siirtymään joutuneille henkilöille ja vastaanottaville yhteisöille naapurimaissa; pitää myönteisenä, kun otetaan huomioon Syyrian meneillään olevasta konfliktista johtuva jatkuva humanitaarinen kriisi, että äskettäin hyväksyttiin 130 miljoonan euron avustuspaketti, jolla tuetaan Syyrian pakolaisia ja paikallisyhteisöjä Jordaniassa ja Libanonissa; kehottaa integroimaan Madad-rahaston saumattomasti uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen, jotta jo sidottuja varoja koskevien sopimusten teko ja niiden käyttö olisi tehokasta;

8. panee merkille, että jotkin Afrikka-hätärahaston hankkeet ovat tarjonneet elintärkeää tukea varsinkin investoimalla terveyteen ja koulutukseen, taloudelliseen kehitykseen, työpaikkojen luomiseen ja integroitumiseen työmarkkinoille sekä paikallisyhteisöille että pakolaisille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten naisille ja nuorille; pitää valitettavana sitä, että Afrikka-hätärahastolla on ollut vähäinen vaikutus taloudellisten mahdollisuuksien ja työllisyyden lisäämiseen, kuten sen väliarvioinnissa todetaan, vaikka tämä on yksi rahaston neljästä päätavoitteesta;

9. panee merkille, että väliarvioinnissa todetaan, että Afrikka-hätärahaston hallinnointi- ja hallintorakenne oli ”joustava ja tehokas” ja että sen avulla saatiin aikaan nopeita päätöksiä, jotka perustuivat strategiseen katsaukseen asioista sekä asiantuntevaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön; panee merkille, että Afrikka-hätärahastoa vaivaa vastuuvelvollisuuden ja valvonnan puute, ja on edelleen huolissaan rahaston hallinnoinnista, sellaisten EU:n varojen yhdistämisestä, joilla on kaikilla eri tavoitteet, rahaston hallintoneuvoston ja alueellisten toimintakomiteoiden kokoonpanosta, jonka johdosta jotkin jäsenvaltiot ovat pystyneet tekemään suoria päätöksiä EU:n varojen käytöstä 3 miljoonan euron rahoitusosuuden perusteella, hankkeiden määrittely- ja hyväksymisprosessin läpinäkymättömyydestä ja paikallisten ja ihmisoikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen kanssa käytävän vuoropuhelun puuttumisesta; korostaa, että kohdeväestöjä ja -maita koskevia ennakkoarviointeja ja jatkuvia vaikutustenarviointeja ei ole tehty varsinkaan perusoikeuksien osalta eikä rahoituksen käytölle ole asetettu perusoikeuksia koskevia ehtoja;

10. korostaa, että unionin erityisrahastot ovat keskittyneet pääasiassa tukemaan maita muuttoliikkeen hallintaa koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden kehittämisessä, parantamaan valmiuksia ehkäistä laitonta muuttoliikettä ja torjumaan ihmiskauppaa ja muuttajien salakuljetusta sekä helpottamaan kestävää ja arvokasta paluuta ja uudelleenkotouttamista; korostaa, että pääpainon asettaminen Afrikka-hätärahaston tavoitteisiin 3 ja 4 merkitsee siirtymistä pois muuttoliikettä koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta; pitää valitettavana, että 37 prosenttia Afrikka-hätärahastosta kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla pyritään rajoittamaan ja vähentämään muuttoliikettä, kun taas alle 9 prosenttia kohdennetaan muuttoliikkeen ja pakkomuuton taustalla oleviin tekijöihin; huomauttaa, että alle 1,5 prosenttia Afrikka-hätärahaston varoista kohdennettiin laillisiin muuttokanaviin; korostaa, että liikkuvuuden vähentäminen muuttoliikkeen estämiseksi on paljolti kehitystavoitteiden vastaista, koska se lisää köyhyyttä ja uhkaa vaarantaa perusoikeudet;

11. palauttaa mieliin komissiolle ja EU:n virastoille esittämänsä kehotuksen pidättyä yhteistyöstä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka vaarantavat niiden vaikutuspiirissä olevien henkilöiden ihmisoikeudet, tai arvioida yhteistyötä uudelleen, myös keskeyttämällä erityisrahoituksen ja -hankkeet ja myös silloin, kun kolmannet maat eivät täysin kunnioita perusoikeuksia; toistaa tässä yhteydessä komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön, että ottaen huomioon Libyassa pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja muuttajiin, myös merellä kiinni otettuihin, kohdistuneet vakavat ihmisoikeusloukkaukset, ne tarkastelisivat kiireellisesti kaikkia Libyan toimivaltaisten viranomaisten kanssa meri- ja rajavalvonnan alalla tehtäviä yhteistyötoimia, joita rahoitetaan Afrikka-hätärahastosta, ja keskeyttäisivät yhdennetyn rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tukemista koskevan unionin hätärahaston toisen vaiheen, kunnes saadaan selkeät takeet ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, mukaan lukien laittomien muuttajien kriminalisointia koskevan lain kumoaminen; pyytää komissiota varmistamaan EU:n riippumattomien elinten ja asiantuntijoiden suorittaman läpinäkyvän riskinarvioinnin EU:n rahoittamien hankkeiden vaikutuksesta muuttajien ja pakolaisten ihmisoikeuksiin sekä laajempaan väestöön hankkeiden toteutusmaissa; kehottaa perustamaan riippumattoman ihmisoikeuksien seurantamekanismin ja laatimaan selkeitä toimintaohjeita perusoikeuksien loukkausten johdosta toteutettavia toimia varten;

12. korostaa tarvetta määritellä selkeästi Afrikka-hätärahaston ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen puitteet sekä niiden mahdolliset seuraajat, mukaan lukien hankkeiden määrittely, raportointi, seuranta ja arviointi, jotta varmistetaan, että Afrikka-hätärahastosta ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä rahoitetut toimet edistävät tällaisten rahastojen erityistavoitteiden saavuttamista ja ettei niitä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen; kehottaa komissiota suorittamaan jälkiarvioinnin vähintään vuoden kuluttua siitä, kun kaikki Afrikka-hätärahaston toimet on saatettu päätökseen, ja tiedottamaan asiasta parlamentille; kehottaa komissiota ottamaan kansalaisjärjestöt mukaan tähän arviointiin ja kiinnittämään erityistä huomiota rahaston vaikutuksiin kehitykseen ja perusoikeuksiin, painottaen erityisesti tavoitteiden 3 ja 4 hankkeita;

13. panee huolestuneena merkille, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen nopean toiminnan osa-alueen kautta muuttoliikkeen hallintaa koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa voidaan rahoittaa ilman, että komission tarvitsee julkaista ohjelma-asiakirjoja tai kuulla kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ja ilman parlamentin osallistumista; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyy vankka ihmisoikeuskehys tulevien muuttoliikealan yhteistyöohjelmien määrittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä ja sen kansainvälisiä kumppanuuksia pakolaisten ja muuttajien suojelua koskevien ohjelmien edistämiseksi EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja varmistamaan, että virallista kehitysapua käytetään kestävän inhimillisen kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen ja ylläpitämiseen kaikkien ihmisten suojelemiseksi;

14. kehottaa EU:ta tarkastelemaan uudelleen EU:n ja Turkin julkilausumaa, jotta taataan ihmisoikeusnormien noudattaminen, sekä varmistamaan, että poliittinen epävakaus ei uhkaa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen tarjoamaa humanitaarista apua ja tukea.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.5.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	52 15 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Magdalena Adamowicz, Katarina Barley, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Clare Daly, Marcel de Graaff, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Andrzej Halicki, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Marina Kaljurand, Assita Kanko, Fabienne Keller, Peter Kofod, Łukasz Kohut, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Nadine Morano, Javier Moreno Sánchez, Maite Pagazaurtundúa, Nicola Procaccini, Emil Radev, Paulo Rangel, Diana Riba i Giner, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Sara Skyttedal, Martin Sonneborn, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Tomas Tobé, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Abir Al-Sahlani, Damian Boeselager, Sira Rego, Rob Rooken, Domènec Ruiz Devesa, Isabel Santos

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

52	+
NI	Laura Ferrara, Martin Sonneborn
PPE	Magdalena Adamowicz, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Lena Düpont, Andrzej Halicki, Jeroen Lenaers, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Emil Radev, Paulo Rangel, Sara Skyttedal, Tomas Tobé, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Javier Zarzalejos
Renew	Abir Al-Sahlani, Anna Júlia Donáth, Sophia in 't Veld, Fabienne Keller, Moritz Körner, Maite Pagazaurtundúa, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache
S&D	Katarina Barley, Pietro Bartolo, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Evin Incir, Marina Kaljurand, Łukasz Kohut, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Domènec Ruiz Devesa, Isabel Santos, Birgit Sippel, Bettina Vollath, Elena Yoncheva
The Left	Pernando Barrena Arza, Clare Daly, Cornelia Ernst, Sira Rego
Verts/ALE	Damian Boeselager, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Damien Carême, Alice Kuhnke, Diana Riba i Giner, Tineke Strik

 

15	-
ECR	Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Patryk Jaki, Assita Kanko, Nicola Procaccini, Rob Rooken
ID	Nicolas Bay, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Marcel de Graaff, Peter Kofod, Annalisa Tardino, Tom Vandendriessche
NI	Milan Uhrík
PPE	Nadine Morano

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	13.7.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	100 14 16
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alviina Alametsä, Alexander Alexandrov Yordanov, Rasmus Andresen, Anna-Michelle Asimakopoulou, Petras Auštrevičius, Traian Băsescu, Hildegard Bentele, Robert Biedroń, Dominique Bilde, Anna Bonfrisco, Udo Bullmann, Fabio Massimo Castaldo, Susanna Ceccardi, Olivier Chastel, Lefteris Christoforou, Włodzimierz Cimoszewicz, Antoni Comín i Oliveres, David Cormand, Katalin Cseh, Ryszard Czarnecki, Paolo De Castro, Tanja Fajon, José Manuel Fernandes, Anna Fotyga, Michael Gahler, Gianna Gancia, Eider Gardiazabal Rubial, Alexandra Geese, Vlad Gheorghe, Sunčana Glavak, Raphaël Glucksmann, Charles Goerens, Mónica Silvana González, Valentino Grant, Klemen Grošelj, Elisabetta Gualmini, Francisco Guerreiro, Bernard Guetta, Márton Gyöngyösi, Andrzej Halicki, Valérie Hayer, Eero Heinäluoma, Niclas Herbst, Pierrette Herzberger-Fofana, Monika Hohlmeier, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Sandra Kalniete, Beata Kempa, Moritz Körner, Dietmar Köster, Andrius Kubilius, Joachim Kuhs, Zbigniew Kuźmiuk, Ilhan Kyuchyuk, Ioannis Lagos, Hélène Laporte, Pierre Larrouturou, David Lega, Janusz Lewandowski, Miriam Lexmann, Nathalie Loiseau, Antonio López-Istúriz White, Jaak Madison, Pierfrancesco Majorino, Claudiu Manda, Thierry Mariani, Erik Marquardt, Margarida Marques, David McAllister, Vangelis Meimarakis, Sven Mikser, Francisco José Millán Mon, Silvia Modig, Siegfried Mureşan, Javier Nart, Victor Negrescu, Andrey Novakov, Janina Ochojska, Jan-Christoph Oetjen, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Demetris Papadakis, Kostas Papadakis, Manu Pineda, Giuliano Pisapia, Karlo Ressler, Thijs Reuten, Michèle Rivasi, Jérôme Rivière, María Soraya Rodríguez Ramos, Bogdan Rzońca, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Jacek Saryusz-Wolski, Andreas Schieder, Radosław Sikorski, Jordi Solé, Sergei Stanishev, Nicolae Ştefănuță, Tineke Strik, Marc Tarabella, Hermann Tertsch, Nils Torvalds, Miguel Urbán Crespo, Nils Ušakovs, Johan Van Overtveldt, Hilde Vautmans, Idoia Villanueva Ruiz, Viola Von Cramon-Taubadel, Witold Jan Waszczykowski, Charlie Weimers, Angelika Winzig, Isabel Wiseler-Lima, Chrysoula Zacharopoulou, Bernhard Zimniok, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ioan-Rareş Bogdan, Andrea Cozzolino, Özlem Demirel, Herbert Dorfmann, Markéta Gregorová, Ewa Kopacz, Katrin Langensiepen, Gabriel Mato, Iskra Mihaylova, Marlene Mortler, Patrizia Toia, Mick Wallace, Milan Zver

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

100	+
NI	Fabio Massimo Castaldo, Márton Gyöngyösi
PPE	Alexander Alexandrov Yordanov, Anna-Michelle Asimakopoulou, Traian Băsescu, Hildegard Bentele, Ioan-Rareş Bogdan, Lefteris Christoforou, Herbert Dorfmann, José Manuel Fernandes, Michael Gahler, Sunčana Glavak, Andrzej Halicki, Niclas Herbst, Monika Hohlmeier, György Hölvényi, Rasa Juknevičienė, Sandra Kalniete, Ewa Kopacz, Andrius Kubilius, David Lega, Janusz Lewandowski, Miriam Lexmann, Antonio López-Istúriz White, David McAllister, Gabriel Mato, Vangelis Meimarakis, Francisco José Millán Mon, Marlene Mortler, Siegfried Mureşan, Andrey Novakov, Janina Ochojska, Jan Olbrycht, Karlo Ressler, Radosław Sikorski, Angelika Winzig, Isabel Wiseler-Lima, Željana Zovko, Milan Zver
Renew	Petras Auštrevičius, Olivier Chastel, Katalin Cseh, Vlad Gheorghe, Charles Goerens, Klemen Grošelj, Bernard Guetta, Valérie Hayer, Moritz Körner, Ilhan Kyuchyuk, Nathalie Loiseau, Iskra Mihaylova, Javier Nart, Jan-Christoph Oetjen, Urmas Paet, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Hilde Vautmans, Chrysoula Zacharopoulou
S&D	Robert Biedroń, Udo Bullmann, Włodzimierz Cimoszewicz, Andrea Cozzolino, Paolo De Castro, Tanja Fajon, Eider Gardiazabal Rubial, Raphaël Glucksmann, Mónica Silvana González, Elisabetta Gualmini, Eero Heinäluoma, Dietmar Köster, Pierre Larrouturou, Pierfrancesco Majorino, Claudiu Manda, Margarida Marques, Sven Mikser, Victor Negrescu, Demetris Papadakis, Giuliano Pisapia, Thijs Reuten, Nacho Sánchez Amor, Isabel Santos, Andreas Schieder, Sergei Stanishev, Marc Tarabella, Patrizia Toia, Nils Ušakovs
Verts/ALE	Alviina Alametsä, Rasmus Andresen, David Cormand, Alexandra Geese, Markéta Gregorová, Francisco Guerreiro, Pierrette Herzberger-Fofana, Katrin Langensiepen, Erik Marquardt, Michèle Rivasi, Jordi Solé, Tineke Strik, Viola Von Cramon-Taubadel

 

14	-
ECR	Charlie Weimers
ID	Dominique Bilde, Joachim Kuhs, Hélène Laporte, Jaak Madison, Thierry Mariani, Jérôme Rivière, Bernhard Zimniok
NI	Ioannis Lagos
The Left	Özlem Demirel, Manu Pineda, Miguel Urbán Crespo, Idoia Villanueva Ruiz, Mick Wallace

 

16	0
ECR	Ryszard Czarnecki, Anna Fotyga, Beata Kempa, Zbigniew Kuźmiuk, Bogdan Rzońca, Jacek Saryusz-Wolski, Hermann Tertsch, Johan Van Overtveldt, Witold Jan Waszczykowski
ID	Anna Bonfrisco, Susanna Ceccardi, Gianna Gancia, Valentino Grant
NI	Antoni Comín i Oliveres, Kostas Papadakis
The Left	Silvia Modig

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

• [1] EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
• [2] EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
• [3] EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.
• [4] EUVL C 407, 8.12.2015, s. 8.
• [5] EUVL C 60, 16.2.2016, s. 3.
• [6] EUVL C 122, 19.4.2017, s. 4.
• [7] EUVL C 106, 21.3.2018, s. 4.
• [8] EUVL C 278, 8.8.2018, s. 3.
• [9] https://ec.europa.eu/trustfund-syria-region/sites/default/files/7th_results_reporting_eutf_syria_sept2020.pdf
• [10] EUVL C 390, 18.11.2019, s. 76.
• [11] EUVL C 390, 18.11.2019, s. 33.
• [12] EUVL C 204, 13.6.2018, s. 68.
• [13] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0012.
• [14] EUVL C 307, 30.8.2018, s. 117.
• [15] EUVL C 215, 19.6.2018, s. 44.
• [16] EUVL C 224, 27.6.2018, s. 88.
• [17] EUVL C 101, 16.3.2018, s. 179.
• [18] EUVL C 23, 21.1.2021, s. 58.
• [19] EUVL C 388, 13.11.2020, s. 326.
• [20] EUVL C 118, 8.4.2020, s. 264.
• [21] Talousarvio 2020/1157, EUVL L 299, 11.9.2020, s. 1.
• [22] Päätös 2021/1268, EUVL L 298, 11.9.2020, s. 21.
• [23] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0243.
• [24] EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.
• [25] Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 27/2018 – Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta” s. 6. ja s. 40.
• [26] EU:n Afrikka-hätärahasto, Bêkou-erityisrahasto, EU:n Kolumbia-erityisrahasto ja Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto.
• [27] Talousarvioasioiden politiikkayksikön toukokuussa 2018 julkaisema tutkimus ”Oversight and Management of the EU Trust Funds: Democratic Accountability Challenges and Promising Practices”.
   
• [28] Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 27/2018.
• [29] Katso edellinen alaviite.
• [30] ETT:n erityiskertomus nro 32/2018: Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu (s. 17–25).
• [31] Davis, L., EU external expenditure on asylum, forced displacement and migration 2014-2019, Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunta, 2021.
• [32] Global Legal Action Network (GLAN), ”EU financial complicity in Libyan migrant abuses”.
• [33] Opiskelijoiden lopputyö terrorismin torjunnasta ja kansainvälisestä rikollisuudesta kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjälle osoitetun tiedonannon muodossa: ”EU Migration Policies in the Central Mediterranean and Libya (2014-2019)”.
• [34] Thomas Spijkerboer ja Elies Steyger, ”European External Migration Funds and Public Procurement Law”, European Papers, osa 4, 2019, nro 2, 2019, s. 493–521 ja 520.
• [35] Ks. edellinen alaviite.
• [36] Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2017, EU:n Bêkou-erityisrahasto Keski-Afrikan tasavallassa: tietyistä puutteista huolimatta lupaava alku, 2017, s. 36–39.
• [37] Global Detention Projectin maaraportti, Immigration detention in Turkey: a serial human rights abuser and Europe’s refugee gatekeeper, lokakuu 2019.