Mietintö - A9-0257/2021Mietintö
A9-0257/2021
Euroopan parlamentti

MIETINTÖ oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot

27.7.2021 - (2019/2186(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Sylvie Brunet

Menettely : 2019/2186(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0257/2021
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0257/2021
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot

(2019/2186(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150[1],

– ottaa huomioon avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1152[2],

– ottaa huomioon tietyistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista 20. toukokuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/770[3],

– ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)[4],

– ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

– ottaa huomioon 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta[5],

– ottaa huomioon 24. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”Työn tulevaisuus: Euroopan unioni kannattaa ILO:n satavuotisjulistusta”[6],

– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”Muuttuva työelämä: pohdintaa työn uusista muodoista sekä niiden vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen”[7]‚

– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) sekä direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (COM(2020)0825),

– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla (digitaalisia markkinoita koskeva säädös) (COM(2020)0842),

– ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2021)0102),

– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066),

– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission valkoisen kirjan ”Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” (COM(2020)0065),

– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” (COM(2020)0014),

– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

– ottaa huomioon 24. helmikuuta 2021 annetun komission tausta-asiakirjan ”First phase consultation of social partners under Article 154 TFEU on possible action addressing the challenges related to working conditions in platform work” (C(2021)1127),

– ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle oikeudesta olla tavoittamattomissa[8],

– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi[9],

– ottaa huomioon 22. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta euroalueella vuonna 2020[10],

– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle tekoälyä, robotiikkaa ja niihin liittyvää teknologiaa koskevien eettisten näkökohtien kehyksestä[11],

– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä: sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen[12],

– ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista[13],

– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta[14],

– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[15],

– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta[16],

– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman verkkoalustoista ja digitaalisista sisämarkkinoista[17],

– ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman työoloista ja epävarmoista työsuhteista[18],

– ottaa huomioon 10. syyskuuta 2019 komissaari Nicolas Schmitille osoitetun toimeksiantokirjeen ja komission vuoden 2021 työohjelman,

_ ottaa huomioon 18. syyskuuta 2020 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Oikeudenmukainen työ alustataloudessa”,

– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2019 annetun alueiden komitean lausunnon ”Yhteistyötalouteen sovellettavia sääntelytoimia koskeva eurooppalainen kehys”,

– ottaa huomioon kesäkuussa 2020 tehdyn Euroopan tason työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen digitalisaatiosta[19],

– ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) suosituksen nro 198 työsuhteista,

– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2020 julkaistun komission tutkimuksen ”Study to gather evidence on the working conditions of platform workers”,

– ottaa huomioon komission Yhteisen tutkimuskeskuksen raportin ”The changing nature of work and skills in the digital age”,

– ottaa huomioon komission yhteisen tutkimuskeskuksen raportin ”Platform Workers in Europe”,

– ottaa huomioon 11. syyskuuta 2020 julkaistun sisäasioiden pääosaston tutkimuksen ”The platform economy and precarious work”[20],

– ottaa huomioon 7. joulukuuta 2017 julkaistun sisäasioiden pääosaston tutkimuksen ”The Social Protection of Workers in the Platform Economy”[21],

– ottaa huomioon 24. syyskuuta 2020 julkaistun Cedefopin raportin ”Developing and matching skills in the online platform economy”,

– ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2020 julkaistun Cedefopin muistion ”Online working and learning in the coronavirus era”,

– ottaa huomioon 24. syyskuuta 2018 julkaistun Eurofoundin tutkimuksen ”Employment and working conditions of selected types of platform work”,

– ottaa huomioon 23. syyskuuta 2019 julkaistun Eurofoundin muistion ”Platform work: Maximising the potential while safeguarding standards?”,

– ottaa huomioon 21. syyskuuta 2020 julkaistun Eurofoundin tutkimusraportin ”Back to the future: Policy pointers from platform work scenarios”,

– ottaa huomioon Eurofoundin verkkohakemiston alustataloudesta[22],

– ottaa huomioon 7. marraskuuta 2017 julkaistun Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tutkimuksen ”Protecting Workers in the Online Platform Economy: An overview of regulatory and policy developments in the EU”,

– ottaa huomioon 23. helmikuuta 2021 julkaistun ILO:n raportin ”World Employment and Social Outlook 2021: The role of digital labour platforms in transforming the world of work”,

– ottaa huomioon 20. syyskuuta 2018 julkaistun ILO:n raportin ”Digital labour platforms and the future of work: Towards decent work in the online world”,

– ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2019 julkaistun ILO:n satavuotisjulistuksen työn tulevaisuudesta,

– ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksin 2020 ”Digitalisation and the future of work”,

– ottaa huomioon helmikuussa 2019 julkaistut Data & Society -järjestön raportit ”Workplace Monitoring & Surveillance” ja ”Algorithmic Management in the Workplace”,

– ottaa huomioon 23. joulukuuta 2020 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston tutkimuksen ”Data subjects, digital surveillance, AI and the future of work”[23],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0257/2021),

A. katsoo, että ’alustatyötekijällä’ tarkoitetaan henkilöä, joka suorittaa työtehtäviä tai tarjoaa palveluja enemmän tai vähemmän itsenäisesti digitaalisen työnvälitysalustan välityksellä; ottaa huomioon, että tämän mukaisesti se kattaa sekä työntekijät että aidosti itsenäiset ammatinharjoittajat;

B. katsoo, että ’digitaalisella työnvälitysalustalla’ tarkoitetaan yritystä, joka välittää tai tarjoaa enemmän tai vähemmän itsenäisesti henkilöiden tai yritysasiakkaiden pyytämiä tilauspalveluja, joita yksittäiset käyttäjät tarjoavat suoraan tai välillisesti riippumatta siitä, tarjotaanko tällaisia palveluja paikan päällä tai verkossa;

C. katsoo, että ’alustatyöllä’ tarkoitetaan alustatyöntekijän pyynnöstä ja korvausta vastaan suorittamaa työtä ja tarjoamaa palvelua työsuhteen laadusta, digitaalisen työnvälitysalustan luonteesta (paikan päällä tai verkossa tehtävä työ) tai vaadittavasta osaamistasosta riippumatta;

D. katsoo, että alustatyöstä ei ole tarjolla riittävästi Euroopan laajuista ja ajantasaista tietoa, ja ottaa huomioon, että tietojen keräämiseen käytetyt menetelmät vaihtelevat jäsenvaltioittain, mikä vaikeuttaa alustatyön laajuuden ja alustatyötekijöiden määrän selvittämistä; ottaa huomioon, että alustatyön osuuden kasvua työmarkkinoilla pidetään erittäin todennäköisenä;

E. ottaa huomioon, että alustatyö voi luoda työpaikkoja, lisätä valinnanvaraa, tarjota lisätuloja ja vähentää työmarkkinoille siirtymisen esteitä; ottaa huomioon, että alustatyö voi luoda joustavuutta ja edistää resurssien käyttöä ja tarjota mahdollisuuksia sekä digitaalisella työnvälitysalustalla tai niiden välityksellä työskenteleville että asiakkaille ja että se voi helpottaa palvelujen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista; katsoo, että digitaalisten välineiden innovaatiot ovat edellytys alustatyölle ja ne voivat luoda kasvua kriisin aikana ja siitä elvyttäessä; ottaa huomioon, että alustatyö voi hyödyttää opiskelijoita ja niitä, jotka haluavat yhdistää opiskelun ja työn, sekä mahdollistaa työhönpääsyn työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle oleville nuorille (NEET-nuoret) ja henkilöille, joilla on alhaisempi koulutustaso;

F. katsoo, että alustatyö ei missään tapauksessa rajoitu vain henkilökuljetuksiin ja ruoan jakeluun, vaan siihen sisältyy myös ammatillisia tehtäviä, kotitöitä ja mikrotöitä;

G. katsoo, että nykyaikaisten työnteon muotojen myötä alustatyö helpottaa työmarkkinoille pääsyä ja kannustaa kehittämään teknologioita alustojen käytön helpottamiseksi ja niiden tuomiseksi lähemmäs yrityksiä ja kuluttajia;

H. ottaa huomioon, että alustatyö on myös herättänyt huolta epävarmoista ja huonoista työoloista, riittämättömästä tai vaikeasti saatavasta sosiaaliturvasta, vilpillisestä kilpailusta, pimeästä työstä, hajanaisista ja ennakoimattomista tuloista ja aikatauluista, puutteellisista riitojenratkaisumekanismeista, työn sisällön köyhtymisestä ja puuttuvasta urakehityksestä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien toimenpiteiden puutteesta erityisesti, kun on kyse vähemmän koulutetuista paikan päällä toimivista alustatyöntekijöistä ja mikrotyötä tekevistä työntekijöistä, mikä korostui jälleen covid‑19-kriisin aikana; katsoo, että tähän tilanteeseen vaikuttaa työntekijöiden luokitteleminen väärin itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi;

I. katsoo, että covid-19-kriisi on korostanut alustatyöntekijöiden merkitystä kaikkialla EU:ssa toimivien tuhansien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa, sillä he ovat tarjonneet tarpeellisen rajapinnan elintarvikealan ja kuljetussektorin kaltaisten avaintoimialojen ja kuluttajien välille, ja alustamalli on tarjonnut jatkuvia tuloja osalle alustatyöntekijöistä; ottaa huomioon, että yli 60 prosenttia EU:n asukkaista kertoo jatkavansa myös covid-19-kriisin jälkeen verkkopalvelujen käyttöä, kuten mahdollisuutta ruoan tilaamiseen verkosta[24]; ottaa huomioon, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevillä työntekijöillä on korkeampi terveysriski kuin tyypillisessä työsuhteessa työskentelevillä[25] ja alustatyöntekijät erityisesti altistuvat usein terveys- ja turvallisuusriskeille työnsä ominaispiirteiden vuoksi, mikä koskee esimerkiksi pyöräilijöitä, jotka ovat suojattomia tienkäyttäjiä ja jotka usein työskentelevät epäsuotuisissa tai vaikeissa sääoloissa ja joihin kohdistuu paine suoriutua työstä nopeasti ja tehokkaasti; katsoo, että alustatyön ei tulisi johtaa epävarmuuteen, turvattomuuteen tai terveys- ja turvallisuusriskeihin; ottaa huomioon, että pandemian seurauksena tulojen menetyksestä kärsineet alustatyöntekijät eivät usein olleet oikeutettuja toimeentulotukeen, mikä korostaa heidän puuttuvaa sosiaalista suojeluaan; ottaa huomioon, että paikan päällä toimivilla alustatyöntekijöillä on suurempi riski sairastua covid-19-tautiin;

J. katsoo, että mainitut riskit saattavat vaarantaa koko eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalouden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteet, mikäli niihin ei puututa asianmukaisesti; katsoo, että kehittyvä tekniikka voi myös tarjota ratkaisuja, joilla sopeuttaa eurooppalainen sosiaalimalli 2000-luvun realiteetteihin;

K. ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti digitaalisten työnvälitysalustojen liikevaihto oli vuonna 2019 52 miljardia Yhdysvaltain dollaria; ottaa huomioon, että noin 70 prosenttia liikevaihdosta syntyi vain kahdessa maassa – Yhdysvalloissa (49 prosenttia) ja Kiinassa (22 prosenttia) – samalla kun Euroopan (11 prosenttia) ja muiden alueiden (18 prosenttia) osuus oli huomattavasti pienempi[26];

L. ottaa huomioon, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa ja että työtehtävissä on suuria eroja; ottaa huomioon, että alustatyö jakautuu erilaisiin luokkiin, kuten verkossa tai paikan päällä tehtävään työhön, joka edellyttää korkeaa tai vähäistä ammattitaidon tasoa, josta maksetaan tehtäväkohtaista tai tuntipalkkaa, jota tehdään sivutoimena tai pääasiallisena työnä, ja että alustatyöntekijöiden profiilit ja alustojen tyypit vaihtelevat suuresti; ottaa huomioon, että paikan päällä tehtävät ammattilaispalvelut, jakelupalvelut ja matkustajaliikenteen palvelut sekä kotitalouspalvelut olivat vuonna 2017 Eurofoundin mukaan[27] tavallisimmat alustatyön muodot valikoiduissa jäsenvaltioissa;

M. ottaa huomioon, että useimmilla alustatyöntekijöillä on toinenkin työ tai muu tulonlähde; ottaa huomioon, että alustatyöntekijät ovat yleensä matalapalkkaisia mutta osalla ansiot ovat verrattain hyvät; ottaa huomioon, että alustatalouden parissa työskentelevät ovat nuorempia ja korkeammin koulutettuja kuin väestö keskimäärin[28];

N. ottaa huomioon, että alustataloudessa työskentelevät henkilöt luokitellaan yleensä muodollisesti itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi heidän tosiasiallisesti työtilanteestaan riippumatta, vaikka he eivät usein omaa itsenäiselle ammatinharjoittajalle luonteenomaista ammatillista riippumattomuutta; toteaa, että monilla alustatyöntekijöillä ei ole turvanaan yhtäläistä sosiaalista suojelua, vastaavia työntekijöiden oikeuksia tai samoja työterveys- ja turvallisuussäännöksiä kuin mitä työsopimus tai työsuhde heidän jäsenvaltioissaan tarjoaa; ottaa huomioon, että näissä tapauksissa digitaaliset työnvälitysalustat eivät maksa sosiaaliturvamaksuja; toteaa, että vain pienellä osalla alustatyöntekijöistä on työntekijän tai vuokratyöntekijän asema; toteaa, että lukuisissa paikan päällä tehtävää alustatyötä, erityisesti kuljetuspalveluja ja ruoanjakelua monissa jäsenvaltioissa, koskevissa tuomioistuimen päätöksissä ja hallintopäätöksissä, joita ovat antaneet myös korkeimmat kansalliset tuomioistuimet ja Euroopan unionin tuomioistuin, on vahvistettu alustan ja alustatyöntekijän välisen työsuhteen olemassaolo ja siitä seuraavat oikeudet ja etuudet toiminnan luonteen ja työntekijän sekä alustan välisen kytköksen perusteella; katsoo, että työntekijöillä olisi oltava suoraviivainen tapa selvittää ja vahvistaa työsuhteensa laatu eikä heitä tulisi pakottaa puolustamaan oikeuksiaan tuomioistuinkäsittelyn kautta;

O. katsoo, että alustatyön kohdalla havaittu tapa luokitella osa alustatyöntekijöistä virheellisesti itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi synnyttää epävarmuutta ja epää työntekijöiltä pääsyn heille kuuluviin oikeuksiin, sosiaaliseen suojeluun ja etuuksiin sekä estää asiaankuuluvien sääntöjen soveltamisen; katsoo, että tulevaisuudessa alustatyö tai vastaavat työllistämisen muodot ja digitalisaatio vaikuttavat oletettavasti yhä useampaan toimialaan, mukaan lukien kuljetus, henkilöstöhallinto, terveys, lastenhoito, henkilökohtaiset palvelut ja kotitalouspalvelut sekä matkailu; katsoo, että digitaalisten teknologioiden kehittyminen monilla aloilla ja erityisesti verkkokaupassa ja -palveluissa tarjoaa mahdollisuuksia ja aiheuttaa riskejä yrityksille ja työntekijöille;

P. katsoo, että työn uusien muotojen olisi oltava kestäviä ja oikeudenmukaisia ja alustatyön olisi perustuttava unionin arvoihin, eettisiin periaatteisiin ja ihmislähtöiseen lähestymistapaan, kun digitaalista teknologiaa käytetään välineenä; katsoo, että tämän vuoksi digitaalisen siirtymän yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää antaa jokaiselle EU:n kansalaiselle digitaaliset taidot;

Q. toteaa, että runsasta joustavuutta arvostetaan yhtenä suurimmista alustatyön eduista;

R. katsoo, että jäsenvaltiot ovat kehittäneet erilaisia lähestymistapoja, mikä on johtanut hajanaisiin sääntöihin ja aloitteisiin, joiden synnyttämällä epävarmuudella on ollut kielteisiä vaikutuksia työntekijöille, yrityksille, mukaan lukien alustat, sekä kuluttajille; katsoo, että tarvitaan eurooppalaisella tasolla toteuttava lainsäädäntöaloitte, jotta voidaan poistaa syntynyt oikeudellinen epävarmuus, varmistaa alustatyöntekijöiden oikeudet, työehdot ja sosiaalisen suojelun saatavuus ja parantaa niitä, edistää kestävien alustatyön muotojen innovaatiopotentiaalia sekä turvata tasapuoliset toimintaedellytykset perinteisten taloudellisten toimijoiden kanssa; ottaa huomioon, että useimmat alustat toimivat EU:n eri jäsenvaltioissa eivätkä useinkaan ole sijoittautuneet siihen maahan, jossa niiden työntekijöiden harjoittama toiminta tapahtuu;

S. ottaa huomioon, että eurooppalaisella tasolla ei ole määritelmää ’työntekijälle’, joskin Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisuissaan luonut perusteet työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan aseman määrittämiselle; ottaa huomioon, että työsuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella työsuhde tai työsopimus voidaan tunnustaa, vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä ja kuuluvat kansalliseen toimivaltaan; katsoo, että erityisen kolmannen aseman luominen alustatyöntekijöille vääristäisi entisestään kilpailua digitaalisten työnvälitysalustojen ja perinteisen talouden yritysten, erityisesti pk‑yritysten, välillä eikä se olisi yhteensopiva jäsenvaltioiden käyttämien työntekijää ja aidosti itsenäistä ammatinharjoittajaa koskevien kansallisten luokittelujen kanssa, sillä olisi ennakoimattomia oikeudellisia, hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä vaikutuksia, ja se synnyttäisi työmarkkinoiden lohkoutumisen riskin; katsoo, että alustatyöntekijät olisi luokiteltava joko työntekijöiksi tai aidosti itsenäisiksi ammatinharjoittajaksi riippuen heidän tosiasiallisesta asemastaan ja heidän tulisi nauttia asemaansa vastaavia oikeuksia ja työehtoja; katsoo, että kumottavissa oleva olettama työsuhteesta yhdessä käänteisen todistustaakan kanssa helpottaisi alustatyöntekijöiden oikeaa luokittelua, millä tarkoitetaan sitä, että työntekijän riitauttaessa työsuhteensa luokittelun joko tuomioistuinmenettelyssä tai hallinnollisessa menettelyssä on väitetyn työnantajaosapuolen osoitettava, että kyse ei ole jäsenvaltion lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa annetun kansallisen määritelmän mukaisesta työsuhteesta; katsoo, että kumottavissa oleva olettama työsuhteesta ei saa automaattisesti johtaa kaikkien alustatyötekijöiden luokittelemiseen työntekijöiksi;

T. katsoo, että voimassaolevien määräysten soveltaminen olisi turvattava erityisesti avoimista ja ennakoitavista työehdoista annetun direktiivin ja oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten annetun asetuksen osalta;

U. ottaa huomioon, että pk-yritykset, joita on 99 prosenttia kaikista EU:n alueen yrityksistä, muodostavat Euroopan talouden selkärangan;

V. ottaa huomioon, että alustatyö toisintaa yleisemmin työmarkkinoilla esiintyviä sukupuolten välisiä eroja, kuten sukupuolten palkkaeroa ja työtehtävien ja toimialojen sukupuolenmukaista eriytymistä[29]; katsoo, että alustatyö voi tarjota mahdollisuuden kasvattaa naisten osuutta työvoimassa; ottaa huomioon, että naisten ja miesten osallistuminen vaihtelee erityyppisissä palveluissa ja alustoilla siten, että miehet ovat edustettuina useammin alustatyössä, jossa työtä suoritetaan itsenäisemmin, ja naiset osallistuvat todennäköisemmin epävarmempaan alustatyöhön, jossa työnteon itsenäisyys on rajallista; ottaa huomioon, että henkilöt, joilla on merkittäviä hoitovelvoitteita ja perhevelvollisuuksia, ovat tämän vuoksi epäedullisessa asemassa ja tällä on todennäköisesti kielteisiä seurauksia erityisesti naisille[30]; ottaa huomioon, että erityisesti kuljettajina toimivat sekä yksityisasunnoissa siivous- ja hoivapalveluja tarjoavat naispuoliset alustatyöntekijät ovat alttiita seksuaaliselle häirinnälle ja sukupuolistuneelle väkivallalle[31] ja he saattavat pidättyä ilmoittamasta siitä, koska saatavilla ei ole raportointivälineitä, heillä ei ole yhteyttä työnjohtajaan tai he pelkäävät huonoja arviointeja ja tulevien töiden menettämistä;

W. katsoo, että alustatyö on ollut jatkuvasti kasvava ilmiö, jota viime vuosina tapahtunut digitaalisten teknologioiden kehittyminen on helpottanut, ja se on tarjonnut työntekijöille, asiakkaille ja yrityksille uusia valinnanmahdollisuuksia keskinäisten suhteidensa, muun muassa työn ja palveluiden tarjoamisen, paikan, ajan, joustavuuden ja toistuvuuden suhteen; ottaa huomioon ILO:n maailmanlaajuisen selvityksen, jonka mukaan alustatyön tekeminen digitaalisella työnvälitysalustalla on pääasiallinen tulonlähde enemmistölle paikan päällä työskentelevistä työtekijöistä ja kolmasosalle verkon välityksellä työskentelevistä työntekijöistä, siten että osuudet ovat suurempia kehitysmaissa ja naisten keskuudessa[32]; ottaa huomioon, että kaikesta huolimatta EU:n alueella alustatyö edustaa vain pientä osaa koko työmarkkinoista, sillä vuonna 2019 arviolta 11 prosenttia EU:n työvoimasta tarjosi alustatyön palveluja paikan päällä tai verkossa ja 1,4 prosenttia teki sitä päätyökseen[33]; katsoo, että digitalisaation hyödyt on jaettava laajasti ja tasapuolisesti alustojen, työntekijöiden, asiakkaiden ja koko yhteiskunnan kesken; katsoo, että tarvitaan vahvoja varokeinoja, jotta voidaan turvata alustatyön säälliset työolosuhteet ja estää työmarkkinoiden lohkoutuminen;

X. katsoo, että alustojen toimiessa työnantajina niiden on noudatettava kaikkia työnantajavelvoitteitaan ja alakohtaisia vastuualueitaan;

Y. ottaa huomioon, että digitaaliset työnvälitysalustat hyödyntävät sovellusten, algoritmien ja tekoälyn kaltaisia välineitä osana liiketoimintamalliaan, jotta ne voivat sovittaa yhteen kysynnän ja tarjonnan sekä vaihtelevassa määrin hallinnoida työntekijöitä; katsoo, että algoritmeihin perustuva hallinta luo uusia haasteita tulevaisuuden työlle ja voi synnyttää valtasuhteiden epätasapainoa ja hämärryttää päätöksentekoa sekä luoda teknologiavälitteistä kontrollia ja valvontaa, jotka voivat pahentaa syrjiviä menettelytapoja ja joihin liittyy riskejä yksityisyydelle, työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle sekä uhka ihmisarvolle[34]; katsoo, että algoritmeihin perustuvan hallinnan on oltava täysin läpinäkyvää ja ihmisen valvonnassa, jotta työntekijät voivat tarvittaessa riitauttaa päätökset vaikuttavien menettelyjen kautta, eikä se saa perustua sukupuolen, etnisen taustan tai seksuaalisen suuntautumisen suhteen vinoutuneeseen tietoaineistoon, jotta voidaan välttää algoritmisen hallinnan seurauksena syntyvä syrjinnän vaara; ottaa huomioon, että haavoittuvammilla ryhmillä kuten naisilla, vähemmistöillä ja vammaisilla henkilöillä on suurempi riski saada vinoutuneita arviointeja suoriutumisestaan[35];

Z. katsoo, että alustatyön ympäristössä kysymys palkattomasta työnteosta on erityisen arkaluonteinen;

AA. katsoo, että osuuskuntien perustaminen voisi tarjota merkittävän välineen alustatyön organisoimiseksi alhaalta ylöspäin ja voisi kannustaa alustojen väliseen kilpailuun;

AB. katsoo, että tarvitaan paljon yhdennettyjä liikenneratkaisuja, jotka perustuvat laajaan palveluvalikoimaan ja joissa korostetaan pikemminkin järjestelmää kuin sen osia, ja että alustat voivat edistää liikkuvuutta palveluna (MaaS), logistiikkaa palveluna (LaaS) ja yhteiskäyttöön perustuvaa liikkuvuutta; katsoo, että tällainen digitalisointi voisi luoda merkittäviä mahdollisuuksia saada aikaan kestävä, innovatiivinen ja multimodaalinen liikenneala, myös julkisen liikenteen innovoinnin avulla; katsoo, että alustayritysten tulevaisuuteen suuntautuvassa kehyksessä on käsiteltävä myös mahdollisia ympäristöön ja terveyteen liittyviä huolenaiheita ja maksimoitava liikkuvuuden tehokkuus ja että siksi olisi tehtävä perusteellinen arviointi alustojen ympäristövaikutuksista liikenteen ja matkailun alalla, koska niiden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa;

AC. ottaa huomioon, että digitaalisten välitys- ja yhteistyöalustojen lisääntyminen on muuttamassa merkittävästi henkilö- ja tavaraliikennettä erityisesti siksi, että alustat tarjoavat yrityksille ja yksityishenkilöille uusia palveluja, kehittävät multimodaalista kuljetusta, parantavat yhteyksiä syrjäisillä alueilla, tehostavat kaupunkiliikennettä ja jopa optimoivat liikennevirtojen hallintaa;

AD. ottaa huomioon, että nopeat langattomat ja kiinteät yhteydet ovat olennaisen tärkeitä digitalisoitujen liikennepalvelujen jatkokehittämisen kannalta; ottaa huomioon, että EU asettaa sääntelystandardeja digitaalisten palvelujen ja tuotteiden käytölle, kuten se teki yleisen tietosuoja-asetuksen ja Euroopan digitaalistrategian yhteydessä, mutta että se on jäljessä kilpailukykyisten olosuhteiden luomisessa uusille digitaalisille yrityksille ja alustoille, jotta ne voivat kehittyä ja kasvaa EU:ssa;

Eurooppalainen säädöskehys

1. panee merkille, että nykyinen eurooppalainen kehys on epätyydyttävä, ja pitää valitettavana sitä, että EU:n oikeudelliset välineet eivät sovellu moniin alustatyöntekijöihin, koska heidät luokitellaan väärin, eivätkä ne huomioi riittävästi työelämän uusia realiteetteja; korostaa tarvetta parantaa kaikkien digitaalisten työnvälitysalustojen kautta työskentelevien alustatyöntekijöiden, myös aidosti itsenäisten ammatinharjoittajien, työoloja; on huolestunut siitä, että tämä hajanaisuus voi asettaa monet alustatyöntekijät oikeudellisesti epävarmaan tilanteeseen, minkä vuoksi näillä työntekijöillä on vähemmän tai rajoitetumpia oikeuksia kuin mitä kaikille työntekijöille olisi taattava; katsoo, että epätarkoituksenmukainen sääntely voi johtaa erilaisiin tulkintoihin, mikä synnyttää ennakoimattomuutta ja sen seurauksena vaikuttaa kielteisesti yrityksiin ja työntekijöihin;

2. toteaa, että termejä ’työntekijä’ ja ’itsenäinen ammatinharjoittaja’ ei ole määritelty yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa; toteaa lisäksi, että raja näiden kahden termin välillä on toisinaan epäselvä uusien työmuotojen osalta ja että jotkut itsenäiset yrittäjät tai ammatinharjoittajat ovat vaarassa joutua väärin luokitelluiksi eivätkä nauti heidän asemansa mukaisista oikeuksista; katsoo sen vuoksi, että digitaalisten työnvälitysalustojen työntekijöillä olisi oltava yhtäläiset oikeudet ja yhtäläinen pääsy sosiaalisen suojelun piiriin samoin perustein samankaltaista työtä muutoin kuin alustan välityksellä tekevien työntekijöiden kanssa ja kunnioittaen kaikilta osin kansallisten työmarkkinamallien monimuotoisuutta, työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta ja jäsenvaltioiden toimivaltaa;

3. korostaa lisäksi, että alustatyöntekijöihin, jotka työskentelevät eri jäsenvaltioissa tai jotka yhdistävät säännöllisen työn ja eri jäsenvaltioissa tapahtuvan alustatyön, saatetaan soveltaa täysin erilaisia määräyksiä, vaikka työn sisältö on sama;

4. katsoo, että tähän oikeudelliseen epävarmuuteen on puututtava pikaisesti työntekijöiden, yritysten, mukaan lukien alustat, ja kuluttajien hyväksi; katsoo, että kaikissa ehdotuksissa on tunnustettava alustojen ja alustatyöntekijöiden heterogeenisuus sekä erilaiset kansalliset työlainsäädännöt, sosiaaliturvajärjestelmät ja terveysjärjestelmät ja tarve kestäville digitaalisille työnvälitysalustamalleille sekä kunnioitettava aidosti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien alustatyöntekijöiden asemaa; katsoo, että tarvitaan kattavaan vaikutustenarviointiin ja asianomaisten toimijoiden kuulemiseen pohjaava eurooppalainen kehys, joka turvaa alustatyön tarjoamalla säälliset työolosuhteet, samalla kun se puuttuu epävarmoihin alustatyön muotoihin, ja jota voidaan täydentää kansallisella lainsäädännöllä tai työehtosopimuksilla; korostaa, että EU:n lainsäädäntöaloitteen olisi edistettävä innovointia, uusien liiketoimintamallien, osuuskuntien, start-up-yritysten ja pk-yritysten sekä säällisten työpaikkojen luomista; korostaa, että digitaalisten työnvälitysalustojen tarjoamien mahdollisuuksien ja joustavien työskentelyjärjestelyjen olisi edelleen oltava mahdollisia, mikäli ne eivät ole heikennä sosiaalista suojelua ja työntekijöiden oikeuksia;

5. katsoo, että väärinluokitteluun liittyvät tapaukset ovat tavallisimpia digitaalisilla työvälitysalustoilla, jotka merkittävästi organisoivat – suoraan tai algoritmin välityksellä – alustatyöhön liittyviä ehtoja ja palkkausta; kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan esitykseensä alustatyöntekijöiden työsuhdetta koskevan kumottavissa olevan olettaman, jolla pyritään helpottamaan alustatyöntekijöiden asianmukaista luokittelua jäsenvaltioiden lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa annettujen kansallisten määritelmien mukaisesti, yhdessä käännetyn todistustaakan ja mahdollisten lisätoimenpiteiden kanssa; korostaa siksi, että väitetyn työnantajaosapuolen on osoitettava, ettei kyse ole työsuhteesta, aina kun alustatyöntekijät riitauttavat heidän työntekijäasemaansa koskevan luokittelun kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tuomioistuimessa tai hallinnollisessa elimessä tapahtuvassa oikeudellisessa menettelyssä; korostaa, että kumottavissa oleva olettama työsuhteesta ei saa automaattisesti johtaa kaikkien alustatyötekijöiden luokittelemiseen työntekijöiksi; katsoo, että työntekijöiden luokittelemisen olisi perustuttava tosiasialliseen työntekoon liittyviin tosiseikkoihin ja kansallisen lainsäädännön mukaisiin tunnusmerkkeihin eikä osapuolten antamaan kuvaukseen työsuhteesta; korostaa, että tällainen kumottavissa oleva olettama turvaa sen, että työntekijät, jotka ovat aidosti itsenäisiä ammatinharjoittajia, voivat säilyttää asemansa ja voivat jatkossakin saada työtä alustojen välityksellä; kehottaa lisäksi komissiota selventämään, ettei uuden kolmannen aseman luomista EU:n tasolla työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan välille voida harkita, sillä se ei auttaisi ratkaisemaan nykyisiä ongelmia ja vaarana olisi jo nykyisin sumeiden käsitteiden hämärtyminen entisestään, ja varmistamaan, että alustatyöntekijät luokitellaan joko työntekijöiksi tai itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

6. korostaa, ettei lainsäädäntö jäsenvaltioissa ja Euroopan tasolla pysy lähestulkoonkaan digitaalisen muutoksen kehitysnopeuden tahdissa, mikä johtaa uusia työnteon muotoja koskevan sääntelyn puuttumiseen, jolla on suora vaikutus työntekijöiden oikeuksiin ja verkkoalustojen toimintaan;

7. korostaa, että kaiken verkkoalustoja koskevan sääntelyn on kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden erilaisia lähestymistapoja, kun otetaan huomioon alustojen väliset olemassa olevat erot työntekijöiden määrästä siihen, miten ne toteuttavat työntekijöiden oikeudet, ja sen on kestettävä ajan ja digitaalisen muutoksen haasteita;

8. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo esitellä vuoden 2021 loppuun mennessä ehdotuksen lainsäädäntöaloitteeksi alustatyöntekijöiden työolosuhteiden parantamiseksi, kuten se ilmoitti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jota edelsi kaksivaiheinen työmarkkinaosapuolten kuuleminen; kehottaa komissiota esittämään, mikäli työmarkkinaosapuolet eivät ilmaise haluavansa käynnistää SEUT-sopimuksen 155 tarkoitettua prosessia, julkisten kuulemisten päätelmien pohjalta uutta alustatyöntekijöitä koskevaa direktiiviä, jotta kaikille alustatyöntekijöille voidaan taata oikeudet ja jotta alustatyön erityispiirteet otetaan huomioon ja varmistetaan oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät työolosuhteet, taataan terveellinen ja turvallinen työympäristö, tarjotaan asianmukaisen ja avoimen sosiaalisen suojelun saatavuus, taataan alustatyöntekijöiden oikeus järjestäytyä, perustaa, liittyä vapaasti ja tulla edustetuksi muun muassa ammattiliittojen toimesta sekä neuvotella työehtosopimuksia, tarjotaan pääsy koulutukseen ja taitoihin, varmistetaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuoja ja avoin, eettinen ja syrjimätön algoritminen hallinta sekä varmistetaan samalla tasapuoliset toimintaedellytykset ja luodaan ennakoitava ja vakaa liiketoimintaympäristö, joka kannustaa investoimaan ja innovoimaan;

9. kehottaa komissiota tunnustamaan digitaalisten työnvälitysalustojen aseman joko työnantajana, (väliaikaisena) työvoimatoimistona tai välittäjänä omalla toimialallaan, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat kaikkia mainittuun asemaan liittyviä velvollisuuksia muun muassa sosiaaliturvamaksujen, terveys- ja turvallisuusvastuiden, tuloveron maksamisen, asianmukaisen huolellisuuden ja yrityksen yhteiskuntavastuun osalta, ja jotta tasapuoliset toimintaedellytykset muiden alalla toimivien yritysten kanssa voidaan varmistaa;

10. korostaa tarvetta torjua paremmin näennäisyrittäjyyttä direktiivin avulla, jotta se kattaisi alustatyöntekijät, jotka täyttävät työsuhteelle ominaiset edellytykset, jotka perustuvat tosiasialliseen työntekoon eivätkä osapuolten kuvaukseen työsuhteesta;

11. korostaa, että verkkoalustojen merkittävin vaikutus ei rajoitu niiden tarjoamiin hyötyihin kuluttajille, vaan sen sijaan kyse on laaja-alaisesta vaikutuksesta koko tuotantoketjuun, mukaan lukien tarjoajat, valmistajat, jakelijat ja kuluttajat, ja se on otettava huomioon asianmukaisesti, kun lainsäädännöstä keskustellaan;

Oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät työolot

12. kehottaa komissiota tutkimaan tapoja parantaa työoloja ja samalla

– varmistamaan, että työmarkkinasopimuksille asetut puitteet toimivat asianmukaisesti ja tehokkaasti;

– panemaan paremmin täytäntöön yksioikeuslausekkeiden kiellon ja varmistamaan, että kaikilla alustatyöntekijöillä on oikeus työskennellä eri alustoilla (multi-apping) eikä heitä läpinäkyvistä ja ennakoitavista työoloista annetun direktiivin mukaisesti sen vuoksi kohdella epäsuotuisasti;

– varmistamaan ammattipätevyystodistusten siirrettävyyden ja kannustamaan annettujen arviointien yhteentoimivuuteen alustojen välillä;

– parantamaan oikeuksia tapauksissa, joissa on kyseessä alustan toteuttama rajoittaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen, varmistamalla, että kaikilla alustatyöntekijöillä on oikeus saada perustelut ennen toimia ja, jos ne riitautetaan, oikeus vastineeseen sekä tehokkaaseen ja puolueettomaan riitojenratkaisuun, joka tarjoaa mahdollisuuden palauttaa vaatimustenmukaisuuden tai kumota perustelut, myös ryhmäkantein;

– korjaamaan nykyisen avoimuuden puutteen, samalla kuitenkin direktiivin (EU) 2016/943[36] ja erityisesti sen johdanto-osan 13 ja 18 kappaleen ja 3 ja 5 artiklan mukaisia liikesalaisuuksia kunnioittaen, varmistamalla, että annetaan olennaiset tiedot työoloista ja yhteistyön pelisäännöistä, hinnan tai palkkion maksutavasta, tehtävien määräytymisestä, ja varmistamalla avoimuuden, kun on kyse ehtojen, edellytysten ja menettelyiden muuttamisesta mahdollisen väliaikaisen tai pysyvän deaktivoinnin vuoksi, mitä ennen olisi järjestettävä kuuleminen; katsoo, että edellä mainittu tiedottaminen olisi tehtävä selkeällä, kattavalla ja helposti saatavilla olevalla tavalla sekä työntekijöille että heidän edustajilleen olemassa olevan työntekijöiden oikeuksia koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

– varmistamaan, että käyttäessään tekoälyä alustat kertovat avoimesti tekoälyn käyttötavoistaan ja algoritmien parametreista, jotka vaikuttavat työoloihin erityisesti tehtävien jakoon, arvosteluihin ja vuorovaikutukseen, sekä tarjoavat ymmärrettävää ja ajantasaista tietoa algoritmien vaikutuksesta tehtävien määräytymiseen, arvostelujen antamiseen, deaktivointimenettelyyn ja hinnoitteluun; ottamaan huomioon, että algoritmien on aina oltava ihmisten valvonnassa ja niiden tekemien päätösten on oltava vastuullisia, kyseenalaistettavissa ja tarvittaessa peruutettavissa;

– tarkastelemaan mahdollisuutta luoda alustojen sisäisiä, vapaaehtoisia ja helposti käytettävissä olevia ominaisuuksia, joiden avulla työntekijät voivat niin halutessaan yksityisesti ja suojatusti tunnistaa toisensa sekä viestiä keskenään;

13. kehottaa komissiota selvittämään, missä määrin nykyisiä unionin sääntöjä voidaan soveltaa digitaalisiin työvälitysalustojen markkinoihin, ja varmistamaan asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan yhdessä työmarkkinaosapuolten ja asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa proaktiivisesti ja johdonmukaisen ennakoinnin perusteella tarvetta nykyaikaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta pysytään teknologian kehityksen tasalla ja varmistetaan samalla työntekijöiden suojelu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan sosiaaliturvajärjestelmiä etuuksien siirrettävyyden ja jaksojen yhteenlaskemisen varmistamiseksi unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

Terve ja turvallinen työympäristö

14. korostaa, että alustatyöntekijöihin voi kohdistua sekä paikan päällä tehtävän alustatyön (kuten liikenneonnettomuudet tai koneiden tai kemikaalien aiheuttamat ruumiinvammat) että verkossa tehtävän alustatyön (esimerkiksi tietokonetyöpisteiden ergonomiaan liittyen) osalta suurempia terveys- ja turvallisuusriskejä, jotka eivät rajoitu vain fyysiseen terveyteen vaan voivat vaikuttaa myös psykososiaaliseen terveyteen, jonka kohdalla ennakoimattomat työajat, työn intensiivisyys, kilpailullinen työympäristö (luokitusjärjestelmät, bonukset työnteon kannustimina), tietotulva ja eristyneisyys ovat kasvavia riskitekijöitä; painottaa, että komission ehdotuksessa on käsiteltävä alustatyöntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta eurooppalaisen terveyttä ja turvallisuutta koskevan säädöskehyksen mukaisesti ja mahdollistettava se, että alustatyöntekijät voivat käyttää oikeuksiaan, myös Euroopan tason työmarkkinaosapuolten digitalisaatiosta tehdyn puitesopimuksen mukaista oikeuttaan olla tavoittamattomissa, ilman, että he joutuvat tämän vuoksi epäsuotuisaan asemaan; korostaa, että kaikille alustatyöntekijöille, jotka suorittavat työtään paikan päällä, on tarjottava asianmukaiset henkilösuojaimet ja niille, jotka toimivat aktiivisesti kuljetuksen ja toimituksen parissa, on oltava taattu tapaturmavakuutus; korostaa, että digitaalisten työvälitysalustojen on otettava käyttöön suojakeinoja, joilla suojataan alustatyöntekijöitä väkivallalta ja häirinnältä, mukaan lukien sukupuolistuneelta väkivallalta, ja otettava käyttöön tehokkaita ilmoitusmekanismeja;

15. katsoo, että kaikilla alustatyöntekijöillä olisi oltava oikeus saada korvausta työtapaturmista ja ammattitaudeista ja heille olisi tarjottava sosiaalista suojelua, mukaan lukien sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus; pitää tämän vuoksi myönteisenä joidenkin digitaalisten työnvälitysalustojen aloitetta, jossa ne tarjoavat ensimmäisessä vaiheessa vakuutusta sekä työterveys- ja -turvallisuustoimenpiteitä, kunnes lainsäädäntökehys on saatu säädettyä, ja painottaa työehtosopimusten tärkeää roolia tässä yhteydessä;

Asianmukainen ja avoin sosiaalinen suojelu

16. on vahvasti sitä mieltä, että asianmukaisten ja avointen sosiaalisen suojelun järjestelmien olisi katettava virallisesti ja tehokkaasti kaikki työntekijät, myös itsenäiset ammatinharjoittajat; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti ja välittömästi täytäntöön 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen 2019/C 387/01 sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta sekä toteuttamaan toimenpiteitä, jotta voidaan turvata alustatyöntekijöiden sosiaalinen suojelu; kehottaa komissiota tarkastelemaan jäsenvaltioiden edistymistä tältä osin Euroopan talouden ohjausjakson maakohtaisten suositusten yhteydessä;

17. muistuttaa, että sosiaalinen suojelu on solidaarisuuteen pohjaava turvaverkko, joka hyödyttää niin yksilöä kuin koko yhteiskuntaakin; korostaa, että alustatyöntekijät kohtaavat ainutlaatuisia haasteita täyttääkseen sosiaaliturvaetuuksien saamiselle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja saadakseen niitä, mikä vuorostaan vaikuttaa heidän tulevaisuudennäkymiinsä sekä sosiaaliturvajärjestelmien rahoituksen kestävyyteen ja solidaarisuuteen; katsoo, että alustatyöntekijöillä olisi oltava pääsy kaikkeen heidän asemansa mukaiseen sosiaaliturvaan; muistuttaa erityisesti, että jäsenvaltioiden on tärkeää turvata ja tarvittaessa laajentaa sosiaalisen suojelun saatavuutta kattamaan alustatyön itsenäiset ammatinharjoittajat, mukaan lukien henkilöt, jotka siirtyvät asemasta toiseen tai jotka säilyttävät molemmat asemat, jotta voidaan taata kertyneiden sosiaalisten oikeuksien ja sosiaalietuuksien siirrettävyys, kun on kyse järjestelmistä, jotka kattavat äitiys- ja muut vastaavat vanhempainetuudet sekä työttömyysetuudet, kuntoutusrahat, pitkäaikaishoitoon liittyvät etuudet, työkyvyttömyys-, sairaus-, terveydenhuolto- ja vanhuusetuudet;

Työntekijöiden edustus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus

18. muistuttaa, että yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ovat kaikkien työntekijöiden perusoikeuksia ja katsoo, että alustatyöntekijöitä koskevalla direktiivillä olisi varmistettava, että nämä oikeudet toteutuvat, niitä sovelletaan täysimääräisesti ja niitä noudatetaan; on huolissaan digitaalisten työnvälitysalustojen ja työntekijöiden välillä esiintyvistä epätasapainoisista ja epäsymmetrisistä suhteista, sillä työntekijöillä ei välttämättä ole yksilöllistä neuvotteluvoimaa neuvotella oikeudenmukaisista ehdoista; panee lisäksi merkille, että on myös käytännön ongelmia, kuten se, ettei ole yhteisiä yhteydenpitotapoja eikä mahdollisuutta tavata verkossa tai henkilökohtaisesti, mikä voi estää kollektiivisen edustuksen käytännössä; panee merkille myös innovatiivisten lähestymistapojen tarjoaman mahdollisuuden digitaalisten ratkaisujen avulla uudistaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ja yhteiskunnallista järjestäytymistä; kehottaa komissiota puuttumaan tällaisiin esteisiin ehdotuksessaan; korostaa, että alustatyöntekijöiden ja alustojen on oltava asianmukaisesti järjestäytyneitä ja edustettuina työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja työehtosopimusneuvottelujen helpottamiseksi;

19. korostaa, että osuuskuntamaiset oikeudelliset muodot voivat olla tärkeä väline alustatyön organisoimiseksi alhaalta ylöspäin ja niillä voi myös olla myönteinen vaikutus sisäiselle demokratialle ja työntekijöiden voimaannuttamiselle;

20. pitää valitettavana alustatyöntekijöiden kohtaamia, kollektiiviseen edustukseen liittyviä oikeudellisia vaikeuksia ja on tietoinen siitä, että itsenäiset ammatinharjoittajat katsotaan yleisesti yrityksiksi ja siksi heitä koskee kilpailua rajoittavia sopimuksia koskeva kielto; panee tässä yhteydessä merkille komission julkaiseman alustavan vaikutustenarvioinnin[37] ja suunnitteleman aloitteen tämän esteen poistamiseksi sekä lisäksi lainsäädäntöaloitteen, jolla parannetaan alustatyöntekijöiden työehtoja ja -oloja olemassa olevia työehtosopimusjärjestelmiä kunnioittaen; on vakuuttunut siitä, että EU:n kilpailulainsäädäntö ei saa estää itsenäisten alustatyöntekijöiden työolojen (myös palkkatason) ja sosiaalisen suojelun parantamista työehtosopimusneuvottelujen avulla ja kehottaa komissiota tekemään selväksi, että työehtosopimukset eivät kuulu kilpailulainsäädännön piiriin, jotta varmistetaan alustatyöntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen ja kollektiivinen neuvotteleminen ja jotta taataan neuvotteluasemien parempi tasapaino ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat;

Koulutus ja osaaminen

21. korostaa koulutuksen merkitystä ja pitää erityisen tarpeellisena, että digitaaliset työnvälitysalustat tarjoavat koulutusta alustatyöntekijöille alustojen verkkosivujen tai sovelluksen käytöstä, suoritettavista tehtävistä ja työterveydestä ja -turvallisuudesta; korostaa lisäksi, että erityisesti vähemmän koulutetuille alustatyöntekijöille olisi tarjottava alustojen taholta pääsy lisäkoulutukseen, jotta he voisivat hankkia taitoja ja saada uudelleenkoulutusta, joka parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja urakehitystään; kehottaa helpottamaan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen alalla saavutettujen taitojen tunnustamista, validointia ja siirrettävyyttä mutta myös alustatyön aikana hankitun osaamisen tunnustamista; katsoo tässä yhteydessä, että tällaiseen koulutukseen osallistuneille alustatyöntekijöille olisi myönnettävä ”kokemustodistus”, joka voitaisiin ladata henkilökohtaisille oppimistileille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota puuttumaan alustatyöntekijöiden koulutukseen tulevissa esityksissään eurooppalaisen lähestymistavan kehittämisestä mikrotutkintoihin ja yksilöllisiin oppimistileihin; korostaa, että alustat ovat luoneet joitain strategisia kumppanuuksia, joiden avulla turvataan alustatyöntekijöiden pääsy koulutukseen (kuten kielikurssit, räätälöity koulutus ja videovalmennus), jotta he voivat ottaa seuraavan askeleen urallaan; katsoo, että tällaiset parhaat käytännöt olisi valtavirtaistettava kaikilla aloilla toimiviin alustoihin;

22. korostaa, että digitaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä; katsoo, että investoinnit ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöille annetaan oikeanlaiset taidot digitaaliaikaa varten; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusjärjestelmänsä digitaalisiin työmarkkinoihin, jotta voidaan edistää digilukutaitoa ja -osaamista sekä yrittäjyyttä; korostaa, että työalustoihin pohjaava talous on tähän mennessä kehittynyt lähinnä kaupunkialueilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi sekä varmistamaan kaikille pääsyn digitaalisiin palveluihin; painottaa tässä yhteydessä, että on maaseudulla on otettava käyttöön 5G-laajakaista;

23. korostaa tarvetta varmistaa, että kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti alustatyöntekijät voivat osallistua elinikäiseen oppimiseen yhtäläisesti perinteisen talouden työntekijöiden kanssa, samalla kun kannustetaan innovointiin, edistetään kilpailukykyistä ja osallistavaa kasvua sekä taataan tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille;

Algoritmit ja tiedonhallinta

24. katsoo, että työpaikoilla tapahtuvan algoritmien käytön olisi oltava työntekijöille avointa, syrjimätöntä, luotettavaa ja eettistä; korostaa, että algoritmeja koskevia läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden vaatimuksia olisi sovellettava tehtävien määräämiseen ja niiden jakamiseen, hinnanmuodostukseen, mainostamiseen, arviointeihin ja vuorovaikutukseen; huomauttaa lisäksi, että algoritmiseen hallintaan liittyvät toiminnot, etenkin tehtävien määräämiseen, arviointeihin, deaktivointimenettelyihin ja hinnoitteluun liittyvät toiminnot, ja kaikki niihin tehtävät muutokset olisi selitettävä ymmärrettävästi ja viestittävä selkeällä ja ajantasaisella tavalla, ja niiden olisi oltava osa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua kunnioittaen samalla direktiivin (EU) 2016/943, erityisesti sen johdanto-osan 13 ja 18 kappaleen ja 3 ja 5 artiklan, mukaisia liikesalaisuuksia; korostaa, että kaikkien algoritmisten päätöksien on oltava eettisiä, vastuullisia, kyseenalaistettavissa ja tarvittaessa peruutettavissa ja korostaa, että asianomaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti toteuttamat säännölliset tarkastukset ovat tältä osin tärkeitä, jotta estetään tekoälyn virhetuotokset; muistuttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien algoritmisten päätösten on noudatettava oikeutta saada päätös, joka ei perustu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, mikä tarkoittaa, että ihmisen on valvottava menettelyä; korostaa, että poikkeuksellisten bonusten kaltaiset kannustinkäytännöt tai rankaisukäytännöt, kuten se, että arvioinnit vaikuttavat työaikaan ja johtavat työtehtävien vähenemiseen, eivät saa johtaa riskikäyttäytymiseen tai terveys- ja turvallisuusriskeihin myöskään mielenterveydelle; on vakuuttunut siitä, että algoritmit ovat syrjimättömiä, kun ne estävät sukupuoleen liittyvää, rotuun liittyvää ja muuta sosiaalista eriarvoisuutta vaikuttamasta eri ryhmien valintaan ja käsittelyyn, eivätkä ne lisää eriarvoisuutta ja vahvista stereotypioita;

25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan alustatyöntekijöiden oikeuksien ja hyvinvoinnin, esimerkiksi syrjimättömyyden, yksityisyyden, itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon, asianmukaisen suojelun käytettäessä tekoälyä ja algoritmista hallintaa, mukaan lukien käyttäytymistä ennakoimaan tarkoitetut ennakointi- ja liputusvälineet, edistymisen ajantasainen seuranta, suoriutumista ja ajankäyttöä seuraavat ohjelmistot, automaattiset käyttäytymissysäykset ja kohtuuttomat valvontakäytännöt; korostaa, että työntekijöille olisi aina tiedotettava ja heitä olisi kuultava ennen kuin tällaisia laitteita tai käytäntöjä käytetään; katsoo, että algoritmikehittäjien kouluttautumista etiikkaa, läpinäkyvyyttä ja syrjimättömyyttä koskevissa kysymyksissä olisi kannustettava;

26. on huolestunut vähäisestä kunnioituksesta alustatyön itsenäisten ammatinharjoittajien tekemien luovien teoksien immateriaalioikeuksia kohtaan ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan ongelmaan ja turvaamaan soveltuvan lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon;

27. katsoo, että työntekijöille olisi ilmoitettava asiakkaiden arvioista; korostaa, että työntekijällä olisi oltava oikeus riitauttaa maksamatta jättäminen ja saattaa tuo riitautus alustan työntekijän arvioitavaksi;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että odotusaika ja aika, jonka työntekijä on alustalla saatavilla, katsotaan työsuhteisen alustatyöntekijän työajaksi;

29. muistuttaa, että kaikkien verkkoalustojen on varmistettava, että EU:n lainsäädäntöä, mukaan lukien syrjimättömyys- ja tietosuojalainsäädäntö, noudatetaan kaikilta osin; korostaa, että alustatyöntekijöiden, ja heidän suostumuksellaan heidän edustajiensa, olisi voitava tutustua vapaasti kaikkeen heidän omaa toimintaansa koskevaan tietoon ja ymmärtää, miten heidän henkilötietojaan käsitellään, heille olisi ilmoitettava kaikista sellaisista alustan työntekijään kohdistamista luokitteluista tai arvioinneista, jotka voivat vaikuttaa heidän työehtoihinsa tai -oloihinsa, ja heillä olisi oltava oikeus siirtää saamansa arviot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan alustatyöntekijöille yleisen tietosuoja-asetuksen 20 ja 88 artiklassa vahvistetun tosiasiallisen siirto-oikeuden; katsoo, että olisi tutkittava mahdollisuutta ottaa käyttöön samankaltaisten alustojen hyväksymä siirrettävä osaamisen, asiakaspalauteen ja maineen luokitustodistus;

30. toteaa, että alustatyön luonne ja määrätyn työntekopaikan puute voivat johtaa työtekijöiden tilien alivuokraukseen ja pimeään työhön; katsoo, että alustan käyttäjän henkilöllisyyden luotettava todentamisprosessi olisi taattava ilman pakollista biometristen tietojen käsittelyä;

31. korostaa, että perinteisiin työmarkkinoihin verrattuna verkon työnvälitysalustojen mahdollisten tehokkuushyötyjen pitäisi perustua oikeudenmukaiseen kilpailuun; painottaa, että jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset työnvälitysalustoille ja perinteisen talouden yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, alustatalouden on muiden talouden muotojen tapaan maksettava veroja ja sosiaaliturvamaksuja ja noudatettava työ- ja sosiaalilainsäädäntöä; korostaa tarvetta mukauttaa asiaan liittyviä toimintapolitiikkoja tarpeen mukaan;

32. kehottaa komissiota varmistamaan, että alustatyöntekijät ja muut teknologisten innovaatioiden mahdollistamat työnteon muodot sisältyvät ehdotukseen eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen luomisesta ja että oikeudenmukaista liikkuvuutta koskevia sääntöjä sovelletaan syrjimättömästi alustatyöhön;

33. ottaa huomioon, että työnvälitysalustataloutta voidaan hyödyntää sosiaalisiin tarkoituksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisötalouden malleja työnvälitysalustataloudessa ja vaihtamaan tähän liittyen parhaita käytäntöjä, koska yhteisötalouden yritykset ovat osoittautuneet kestäviksi covid-19-kriisin aikana;

Muita suosituksia

34. palauttaa mieliin, että huomattavan monet alustat valmistelevat sisäisten säännöksien ja ohjelmien käyttöönottoa, jotta ne voivat luoda työntekijöille turvallisemman ympäristön, ja katsoo, että EU:n ja kansallisilla toimilla olisi tuettava tällaisia käytäntöjä alalla; kehottaa komissiota harkitsemaan perusteellisen vaikutustenarvioinnin perusteella sellaisen eurooppalaisen laatumerkin käyttöönottoa, joka myönnettäisiin alustatyöntekijöitä koskevia hyviä käytäntöjä toteuttaville alustoille, jotta käyttäjät, työntekijät ja kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, ja joka tekisi tunnetuksi alustoja, joilla on työehtosopimuksiin pohjaavat laadukkaat työolot ja jotka noudattavat suurta avoimuutta;

35. toteaa, että tiedot koskien alustatyöntekijöiden määrää ja heidän jakautumistaan toimialoittain ovat edelleen hajanaisia; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa keräämään vankkoja ja vertailukelpoisia tietoja alustatyöntekijöistä tarkemman kuvan saamiseksi digitaalisten työnvälitysalustojen toiminnan laajuudesta ja alustatyöntekijöiden työehtojen ja -olojen koskevan tiedon, mukaan lukien sosiaaliturvan kattavuus ja tuloluokat, lisäämiseksi;

36. kehottaa kansallisia julkisia työvoimapalveluja ja Euroopan laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa tiedottamaan paremmin työalustojen tarjoamista mahdollisuuksista;

37. kehottaa jäsenvaltiota kannustamaan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia innovatiivisia alustatyön muotoja ja kehottaa komissiota arvioimaan laadukkaita työoloja tulevassa säädöskehyksessään ja ylläpitämään joustavuutta, samalla kun se turvaa työntekijöiden oikeudet;

38. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että alustatyöntekijät voivat kieltäytyä suorittamasta annettua työtehtävää, jos työ on määrä tehdä viitetuntien tai -päivien ulkopuolella tai jos heille ei ole ilmoitettu työtehtävästä sovitun vähimmäisajan kuluessa, ilman, että kieltäytymisestä aiheutuu heille kielteisiä seurauksia;

39. kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan innovatiivisia, tehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyödyllisiä rajat ylittäviä ratkaisuja, joilla varmistetaan sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu;

40. korostaa, että työntekijöiden oikeuksien takaaminen on kestävän matkailupolitiikan olennainen osatekijä; korostaa digitaalisten alustojen ja digitaalisen tiedonkeruun kasvavaa merkitystä matkailutoiminnassa; korostaa siksi alustatyöntekijöitä koskevien tietojen keruun keskeistä merkitystä toteutettaessa aidosti kestäviä matkailuhankkeita, joilla varmistetaan, että matkailualan investoinnit ja työpaikat hyödyttävät paikallisyhteisöjä ja työntekijöitä ja myötävaikuttavat samalla voittojen oikeudenmukaiseen jakamiseen;

41. palauttaa mieliin, että liikennealan työntekijöistä vain 22 prosenttia on naisia ja että he ovat vähemmistössä myös liikenne- ja matkailualan alustatyöntekijöiden joukossa, ja panee merkille tapauskohtaisen näytön, jonka mukaan liikennealan naispuolisten alustatyöntekijöiden työehdot ja -olot saattavat olla heikommat kuin miesten vastaavat ehdot ja olot;

 

°

° °

42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 


 

 

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.4.2021)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot

(2019/2186(INI))

Valmistelija: Marianne Vind

 

 


EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että alustataloudesta on tullut erottamaton ja nopeasti kasvava osa EU:n taloutta, se käsittää liikenne-, jakelu- ja matkailualan ja asettaa haasteita ja luo mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että liikennealan alustat ovat erittäin monimuotoisia ja niihin kuuluu monikansallisia yrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja startup-yrityksiä, jotka toimivat monissa EU:n jäsenvaltioissa ja joilla on potentiaalia edistää multimodaalista liikennettä ja resurssien jakamista sekä helpottaa tehokkuuden ja tuottavuuden kasvua uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palvelujen avulla sekä työntekijöille, yrityksille että kuluttajille;

B. toteaa, että alustateollisuus on edistänyt yritysten perustamista ja työllisyyden kasvua, luonut joustavia työmalleja, kuten osa-aikaisia työpaikkoja, ja vähentänyt työmarkkinoille pääsyn esteitä usein syrjityksi joutuneille yhteiskuntaryhmille tarjoamalla heille uusia ammatillisia mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on lisännyt tämän tyyppisen liiketoimintamallin, erityisesti lähettipalvelujen, kasvuvauhtia ja korostanut alustatalouden kykyä luoda työllistymismahdollisuuksia;

C. katsoo, että tarvitaan tarkoin punnittuja strategioita, jotta voidaan varmistaa yhtäältä niin työntekijöiden kuin kuluttajien vaatima joustavuus ja tehokkuus ja toisaalta työntekijöiden asianmukaiset ja ennakoitavissa olevat työolot;

D. ottaa huomioon, että alustat ovat johtaneet rakenteellisiin muutoksiin liikennealan työllisyydessä; toteaa, että näihin muutoksiin kuuluu itsenäisen ammatinharjoittamisen ja joustavien työmallien nopea lisääntyminen ja työntekijöiden määrän kasvu työpaikoissa, joissa sosiaaliturva, asianmukaiset työolot ja oikeudet eivät välttämättä ole taattuja; toteaa, että tämä koskee erityisesti paikan päällä suoritettavaa alustan määrittämää matalan osaamistason työtä, kuten ajo- ja lähettipalveluja; ottaa huomioon, että erinäisissä oikeudenkäynneissä ja hallinnollisissa päätöksissä on todettu, että kuljetusalan alustatyöntekijät on luokiteltu väärin;

E. ottaa huomioon, että monet alustat ovat kiertämällä veroja sekä työlainsäädäntöä ja terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevia kaupallisia vaatimuksia siirtäneet sosiaalisia kustannuksia työntekijöiden ja yhteiskunnan kannettaviksi, millä on vakavia seurauksia yhteiskunnan, talouden ja yksilöiden kannalta; ottaa huomioon, että useimmat alustat toimivat EU:n eri jäsenvaltioissa eivätkä useinkaan ole sijoittautuneet siihen maahan, jossa niiden työntekijöiden harjoittama toiminta tapahtuu;

F. ottaa huomioon, että verkkoalustoihin sovelletaan esimerkiksi kilpailun, kuluttajansuojan, henkilötietojen suojan ja sisämarkkinavapauksien aloilla voimassa olevia EU:n sääntöjä; katsoo, että on olennaisen tärkeää, että kaikki alustatalouden toimijat noudattavat näitä sääntöjä, jotta voidaan varmistaa reilu kilpailu ja luoda sekä yritysten että suuren yleisön keskuudessa luottamusta ja varmistaa, että verkkoalustojen kanssa asioiminen on turvallista; katsoo, että olisi taattava tasapuoliset toimintaedellytykset digitaalisten liikenne- ja matkailualustojen ja samankaltaisia palveluja tarjoavien perinteisten osapuolten välillä;

G. katsoo, että tarvitaan paljon yhdennettyjä liikenneratkaisuja, jotka perustuvat laajaan palveluvalikoimaan ja joissa korostetaan pikemminkin järjestelmää kuin sen osia, ja että alustat voivat edistää liikkuvuutta palveluna (MaaS), logistiikkaa palveluna (LaaS) ja yhteistyöhön perustuvaa liikkuvuutta; katsoo, että tällainen digitalisointi voisi luoda merkittäviä mahdollisuuksia saada aikaan kestävä, innovatiivinen ja multimodaalinen liikenneala, myös julkisen liikenteen innovoinnin avulla; katsoo, että alustayritysten tulevaisuuteen suuntautuvassa kehyksessä on käsiteltävä myös mahdollisia ympäristöön ja terveyteen liittyviä huolenaiheita ja maksimoitava liikkuvuuden tehokkuus ja että siksi olisi tehtävä perusteellinen arviointi alustojen ympäristövaikutuksista liikenteen ja matkailun alalla, koska niiden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa;

H. ottaa huomioon, että digitaalisten välitys- ja yhteistyöalustojen lisääntyminen on muuttamassa merkittävästi henkilö- ja tavaraliikennettä erityisesti siksi, että alustat tarjoavat yrityksille ja yksityishenkilöille uusia palveluja, kehittävät multimodaalista kuljetusta, parantavat yhteyksiä syrjäisillä alueilla, tehostavat kaupunkiliikennettä ja jopa optimoivat liikennevirtojen hallintaa;

I. ottaa huomioon, että nopeat langattomat ja kiinteät yhteydet ovat olennaisen tärkeitä digitalisoitujen liikennepalvelujen jatkokehittämisen kannalta; ottaa huomioon, että EU asettaa sääntelystandardeja digitaalisten palvelujen ja tuotteiden käytölle, kuten se teki yleisen tietosuoja-asetuksen[38] ja eurooppalaisen digitaalistrategian yhteydessä, mutta että se on jäljessä kilpailukykyisten olosuhteiden luomisessa uusille digitaalisille yrityksille ja alustoille, jotta ne voivat kehittyä ja kasvaa EU:ssa;

J. ottaa huomioon, että pyörälähetit, joita käytetään laajalti elintarvikekuljetuksissa tai nopeissa kaupunkikuljetuksissa, tarvitsevat loukkaantumiselle alttiina tienkäyttäjinä erityistä suojelua, sillä he työskentelevät usein epäsuotuisissa ja vaikeissa sääoloissa ja heillä olisi siksi oltava suojavarusteet ja tapaturmavakuutus;

1. korostaa, että tiettyjen alustataloudessa toimivien yritysten kilpailuetuja perinteiseen talouteen verrattuna ei voida hyväksyä, jos ne perustuvat riittämättömään sosiaaliseen suojeluun ja veronkiertoon; painottaa, että tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi alustataloudelle ja perinteisen talouden yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, alustatalouden yritysten on kaikkien muiden yritysten tapaan noudatettava kaikkia lainsäädännöllisiä velvoitteita, myös unionin ja jäsenvaltioiden työ- ja sosiaali-, vero- ja terveys- ja turvallisuuslainsäädännössä säädettyjä velvoitteita; korostaa, että asiaan liittyviä politiikkoja on tarvittaessa mukautettava vastaavasti, jotta voidaan edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä verkkoalustojen ja liikenne- ja matkailualalla toimivien perinteisten liiketoimintamallien välillä; muistuttaa, että kaikkien liikennepalvelujen on oltava liikennealaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia;

2. kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa strategian, jolla varmistetaan hyvät työolot alustatalouden työntekijöille yhdenmukaistamalla ne tavanomaisten työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien työolojen kanssa siten, että kunnioitetaan kaikilta osin kansallisten työmarkkinamallien monimuotoisuutta ja työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta, kansallista toimivaltaa sekä alustatalouden tarjoamia mahdollisuuksia ja joustavuutta; muistuttaa komissiota, että sen on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa alustatalouden työntekijöihin liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, kuten työsuhteen laatu, työolot, ennakoitavissa olevat työajat, sosiaalisen suojelun ja työmarkkinavuoropuhelun saatavuus, ja otettava samalla huomioon alustatalouden moninaisuus;

3. korostaa, että kaikilla työntekijöillä olisi oltava mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun ja asianmukaiseen terveyteen ja turvallisuuteen, mukaan lukien suojavarusteet ja tapaturmavakuutus, riippumatta siitä, minkä tyyppistä työtä he tekevät; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan täytäntöön neuvoston suosituksen 2019/C 387/01 sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta[39] ja kehottaa komissiota ottamaan alustatalouden työntekijät huomioon työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevassa EU:n strategisessa kehyksessä vuosiksi 2021–2027;

4. kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa harkitsemaan verkkoalustojen ja itsenäisten ammatinharjoittajien selkeiden määritelmien tarvetta ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita työn erilaisten ominaispiirteiden arvioinnissa alustatalouden työntekijöiden aseman määrittämiseksi tavalla, joka varmistaa aidosti tasapuoliset toimintaedellytykset alustojen välillä sekä alustojen ja tavanomaisten työmarkkinoiden välillä ja mahdollistaa uusien ja innovatiivisten liiketoimintamallien kehittämisen varmistaen samalla oikeudenmukaisen kilpailun ja asianmukaiset työolot;

5. kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan innovatiivisia, tehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyödyllisiä rajat ylittäviä ratkaisuja, esimerkiksi jonkinlaista rajat ylittävää digitaalista järjestelmää, jolla kerättäisiin alustatalouden työntekijöiden ammattitoimintaan perustuvia maksuja, jotka siirrettäisiin sen maan kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään, jonka piiriin asianomainen ammattilainen kuuluu, ja joilla siten varmistettaisiin tarvittavan maakohtaisen sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun kattavuus;

6. korostaa tarvetta avoimuuteen ja syrjimättömyyteen liikenne-, jakelu- ja matkailualustoilla, erityisesti palveluihin, tehtävien jakamiseen, hinnoitteluun, luokitteluun, arvostelu- ja palkitsemisjärjestelmiin, mainontaan ja tietoturvaan vaikuttavien algoritmien suhteen;

7. panee tyytyväisenä merkille tekoälyn alalla tehdyt merkittävät innovaatiot, joista on tullut olennainen osa alustayritysten liiketoimintamalleja ja päätöksentekoa, ja muistuttaa, että käytettäessä tekoälyä alustoilla olisi ylläpidettävä alustatalouden työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta, yksityisyyttä ja työoloja; korostaa, että on tärkeää valvoa johdon päätöksiä ja työntekijöiden oikeutta hakea muutosta päätöksiin; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta antaa jonkin asiaankuuluvan nykyisen EU:n tason viraston käyttöön seuranta-, täytäntöönpano- ja seuraamusmekanismit, jotta voidaan varmistaa liikenne- tai matkailualustoilla käytettävien tekoälyjärjestelmien valvonta ja säännösten noudattaminen;

8. korostaa työntekijöiden tiedonsaantioikeuden, tietojen siirrettävyyden ja alustojen välisen datan yhteentoimivuuden merkitystä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti kyseisen asetuksen 88 artiklaa alustatalouden työntekijöiden oikeutettujen etujen ja perusoikeuksien turvaamiseksi;

9. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka kehittävät kansallisia hankkeita, joilla pyritään keräämään, tallentamaan ja arvioimaan liikenne- ja matkailualan alustatalouden eri lohkoilla sovellettuja työllistämiskäytäntöjä koskevia puolueettomia datakokonaisuuksia, jotta voidaan tunnistaa työmarkkinoille integroitumisen ja joustavien työmallien parhaita käytäntöjä ja ratkaista työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia niin kansallisella kuin EU:n tasolla;

10. korostaa, että on tärkeää tehostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua siten, että kaikki alustatalouden työntekijät ovat asianmukaisesti edustettuina; kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n kilpailusääntöjä sen jälkeen kun työmarkkinaosapuolia ja liike-elämän osapuolia on kuultu laajasti ja tehty yhteistyötä niiden kanssa, jotta varmistetaan, että alustatalouden työntekijät pääsevät mukaan todellisiin työehtosopimusneuvotteluihin tai vastaaviin kansallisten työmarkkinamallien mukaisiin vuoropuheluihin; korostaa, että jäsenvaltioiden on ratifioitava asiaa koskevat Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset ja vahvistettava alustatalouden työntekijöiden oikeuksia järjestäytyä ammattiliittoihin ja käydä työehtosopimusneuvotteluja;

11. korostaa, että työntekijöiden oikeuksien takaaminen on kestävän matkailupolitiikan olennainen osatekijä; korostaa digitaalisten alustojen ja digitaalisen tiedonkeruun kasvavaa merkitystä matkailutoiminnassa; korostaa siksi alustatalouden työntekijöitä koskevien tietojen keruun keskeistä merkitystä toteutettaessa aitoja kestäviä matkailuhankkeita, joilla varmistetaan, että matkailualan investoinnit ja työpaikat hyödyttävät paikallisyhteisöjä ja työntekijöitä ja myötävaikuttavat samalla voittojen oikeudenmukaiseen jakamiseen;

12. palauttaa mieliin, että liikennealan työntekijöistä vain 22 prosenttia on naisia ja että he ovat vähemmistössä myös liikenne- ja matkailualan alustatyöntekijöiden joukossa, ja panee merkille tapauskohtaisen näytön, jonka mukaan liikennealan naispuolisten alustatyöntekijöiden työehdot ja -olot saattavat olla heikommat kuin miesten vastaavat ehdot ja olot;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan alustayrityksiä kehittämään koulutuksen ammatillisen kehittymisen polkuja työntekijöidensä ammatillisten valinnanmahdollisuuksien laajentamiseksi; korostaa, että matkailu- ja liikennealalla tarvitaan säännöllistä pakollista turvallisuuskoulutusta ja erityiskoulutusta, jossa otetaan huomioon kuluttajien vaatimukset ja odotukset ja jolla varmistetaan, että verkkoalustat ja alustatalouden työntekijät toimivat vastuullisesti erityisesti turvallisuuteen, terveyteen, yksityisyyden suojaan ja oikean tiedon tarjoamiseen liittyvissä kysymyksissä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan kannustimia digitaalisille ammateille ja arvioimaan uudelleen koulutusta, jotta se soveltuisi digitaaliaikaan, ja keskittämään politiikkansa ja kannustimet nuorten valmistamiseen tulevaisuuden työpaikkoihin liikenne- ja matkailualalla;

14. katsoo, että covid-19-pandemia on lisännyt merkittävästi kuljetus- ja jakelualustojen kasvuvauhtia ja lisännyt alustatalouden työntekijöiden määrää näillä toimialoilla; toteaa, että liikenne- ja matkailualan alustatyöntekijät altistuvat terveys- ja turvallisuusriskeille, minkä vuoksi heillä on oltava asianmukaiset suojavarusteet; korostaa, että covid-19-pandemia on osoittanut, että on tarpeen varmistaa sosiaalinen suojelu, kuten sairausloman ja työttömyysturvan saatavuus; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kuljetus- ja matkailupalveluja tarjoavia alustoja varmistamaan meneillään olevan covid-19-pandemian aikana kuljetuspalveluja tarjoavien alustatalouden työntekijöiden työsuhdeturvan, sosiaalisen suojelun ja terveyden.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

15.4.2021

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

9

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdalena Adamowicz, Andris Ameriks, José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Marco Campomenosi, Ciarán Cuffe, Johan Danielsson, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Gheorghe Falcă, Giuseppe Ferrandino, Mario Furore, Søren Gade, Isabel García Muñoz, Jens Gieseke, Elsi Katainen, Elena Kountoura, Julie Lechanteux, Peter Lundgren, Benoît Lutgen, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Philippe Olivier, Rovana Plumb, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Dorien Rookmaker, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Vera Tax, Barbara Thaler, István Ujhelyi, Henna Virkkunen, Petar Vitanov, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Lucia Vuolo, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Leila Chaibi, Clare Daly, Maria Grapini, Roman Haider, Jutta Paulus, Marianne Vind

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ECR

Peter Lundgren, Tomasz Piotr Poręba, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

ID

Marco Campomenosi, Roman Haider, Julie Lechanteux, Philippe Olivier, Lucia Vuolo

NI

Mario Furore

PPE

Magdalena Adamowicz, Gheorghe Falcă, Jens Gieseke, Marian-Jean Marinescu, Giuseppe Milazzo, Cláudia Monteiro de Aguiar, Massimiliano Salini, Sven Schulze, Barbara Thaler, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Renew

José Ramón Bauzá Díaz, Izaskun Bilbao Barandica, Søren Gade, Elsi Katainen, Caroline Nagtegaal, Jan-Christoph Oetjen, Dominique Riquet

S&D

Andris Ameriks, Johan Danielsson, Giuseppe Ferrandino, Isabel García Muñoz, Maria Grapini, Rovana Plumb, Vera Tax, István Ujhelyi, Marianne Vind, Petar Vitanov

 

9

-

NI

Dorien Rookmaker

The Left

Leila Chaibi, Clare Daly, Elena Kountoura

Verts/ALE

Ciarán Cuffe, Karima Delli, Anna Deparnay-Grunenberg, Tilly Metz, Jutta Paulus

 

0

0

 

 

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 


 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

14.7.2021

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

2

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Atidzhe Alieva-Veli, Marc Angel, Dominique Bilde, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Sylvie Brunet, Jordi Cañas, David Casa, Leila Chaibi, Margarita de la Pisa Carrión, Klára Dobrev, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Heléne Fritzon, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, France Jamet, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Dragoş Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Daniela Rondinelli, Mounir Satouri, Monica Semedo, Vincenzo Sofo, Cristian Terheş, Eugen Tomac, Romana Tomc, Marie-Pierre Vedrenne, Nikolaj Villumsen, Marianne Vind, Maria Walsh, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Konstantinos Arvanitis, Ilana Cicurel, Eugenia Rodríguez Palop, Ralf Seekatz, Kim Van Sparrentak, Anna Zalewska

 


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

NI

Daniela Rondinelli

PPE

David Casa, Jarosław Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Miriam Lexmann, Dennis Radtke, Ralf Seekatz, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

Renew

Atidzhe Alieva-Veli, Sylvie Brunet, Jordi Cañas, Ilana Cicurel, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Dragoş Pîslaru, Monica Semedo, Marie-Pierre Vedrenne

S&D

Marc Angel, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Klára Dobrev, Estrella Durá Ferrandis, Heléne Fritzon, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Manuel Pizarro, Marianne Vind

The Left

Konstantinos Arvanitis, Leila Chaibi, Eugenia Rodríguez Palop, Nikolaj Villumsen

Verts/ALE

Katrin Langensiepen, Mounir Satouri, Kim Van Sparrentak, Tatjana Ždanoka

 

2

-

ECR

Margarita de la Pisa Carrión

ID

Nicolaus Fest

 

8

0

ECR

Elżbieta Rafalska, Vincenzo Sofo, Cristian Terheş, Anna Zalewska

ID

Dominique Bilde, France Jamet, Elena Lizzi, Stefania Zambelli

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

Päivitetty viimeksi: 3. syyskuuta 2021
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö