MIETINTÖ avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin

    28.7.2021 - (2020/2133(INI))

    Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
    Esittelijä: Daniel Freund
    Valmistelija (*):
    Stéphane Séjourné, oikeudellisten asioiden valiokunta
    (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla


    Menettely : 2020/2133(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A9-0260/2021
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A9-0260/2021
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :


    PR_INI

    SISÄLLYS

    Sivu

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    PERUSTELUT

    LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

    OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

    TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

    TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

    VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

     



     

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin

    (2020/2133(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

     ottaa huomioon 10. syyskuuta 2019 esitetyt poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024,

     ottaa huomioon komission puheenjohtajan 1. joulukuuta 2019 päivätyn toimeksiantokirjeen arvoista ja avoimuudesta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi ehdolla olleelle Věra Jouroválle,

     ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n toimielinten avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja lahjomattomuudesta[1],

     ottaa huomioon 26. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU-vaaleja koskevasta tilannekatsauksesta[2],

     ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 9, 10, 13, 14, 15, 16 ja 17 artiklan,

     ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 223 artiklan 2 kohdan sekä 245 ja 295 artiklan,

     ottaa huomioon neuvoston 20. syyskuuta 1976 tekemään päätökseen liitetyn säädöksen edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla, sellaisena kuin se on muutettuna,

     ottaa huomioon luonnoksen Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission väliseksi toimielinten sopimukseksi pakollisesta avoimuusrekisteristä,

     ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 13/2019 tarkastettujen EU:n toimielinten eettisistä toimintapuitteista,

     ottaa huomioon neuvoston päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 13/2019,

     ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen (2005/684/EY, Euratom)[3],

     ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja erityisesti sen 2, 10 ja 11 artiklan, 176 artiklan 1 kohdan, liitteessä I olevat 1–3 artiklan, 4 artiklan 6 kohdan ja 5 ja 6 artiklan sekä liitteen II,

     ottaa huomioon jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean vuosikertomukset,

     ottaa huomioon vuosikertomukset Euroopan komission jäsenten toimintasääntöjen soveltamisesta sekä riippumattoman eettisen komitean lausunnot,

     ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen suositukset komission entisten jäsenten ja komission entisen puheenjohtajan toimikauden jälkeisiin työtehtäviin liittyvistä komission toimenpiteistä ja sen eettisen komitean roolista esitettyjen kantelujen 194/2017/EA, 334/2017/EA ja 543/2017/EA yhteisessä käsittelyssä,

     ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) ja eri kansalaisjärjestöjen suositukset,

     ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot ja erityisesti niiden 11, 11 a, 12, 12 a, 12 b, 13, 15, 16, 17, 19, 21 a, 22 a, 22 c, 24, 27 ja 40 artiklan,

     ottaa huomioon Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivallan, joka on määritelty työjärjestyksen liitteessä VI,

     ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

     ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot,

     ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0260/2021),

    A. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen mukaan ”unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti”; toteaa tämän merkitsevän sitä, että julkisen vallan päätökset tehdään yhteisen edun mukaisesti;

    B. toteaa, että perussopimuksissa on vahvistettu unionin toimielinten välistä toimivallanjakoa koskeva järjestelmä, jossa kullekin toimielimelle määrätään oma rooli unionin toimielinrakenteessa ja sille uskottujen tehtävien hoitamisessa;

    C. toteaa, että kaikilla EU:n toimielimillä on itsemääräämisoikeus organisaatiokysymyksissä, mutta samalla niiden on täytettävä tiukimmat riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevat vaatimukset;

    D. ottaa huomioon, että SEU-sopimuksessa ja SEUT-sopimuksessa määritetään toimivallan jakoon perustuva eurooppalainen hallintojärjestelmä, jossa vahvistetaan erilliset oikeudet ja velvollisuudet kullekin toimielimelle;

    E. katsoo, että julkisten laitosten, niiden vaaleilla valittujen edustajien, komission jäsenten ja virkamiesten riippumattomuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat äärimmäisen tärkeitä tekijöitä, jotta voidaan lisätä demokraattisten instituutioiden legitiimin toiminnan kannalta välttämätöntä kansalaisten luottamusta;

    F. toteaa, että EU:n toimielimiin sovellettavat eettiset normit ovat monessa suhteessa edellä vastaavissa kansallisissa elimissä sovellettavia normeja mutta niitä ei ole pantu täytäntöön tyydyttävällä tavalla;

    G. toteaa, että eettisten toimintapuitteiden täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa;

    H. toteaa, että kansalaisten luottamus julkisiin laitoksiin ja päätöksentekomenettelyihin on kaiken demokraattisen hallinnon tukipilari ja edellyttää esimerkillisyyttä, lahjomattomuutta, avoimuutta, vastuuvelvollisuutta sekä mahdollisimman tinkimättömiä eettisiä käytöstä koskevia normeja;

    I. toteaa, että pyrittäessä varmistamaan, etteivät demokraattiset prosessit perustu yksityisiin intresseihin ja että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, keskeistä on, etteivät edunvalvojat vaikuta asiattomalla tavalla, muun muassa järjestämällä maksettua toimintaa Euroopan parlamentin jäsenille, tarjoamalla lahjoja tai matkoja, luomalla odotuksia tulevista työpaikoista parlamentin jäsenten toimikauden tai virkamiesten palvelussuhteen päätyttyä tai käyttämällä tietoja tai suhteita väärin;

    J. ottaa huomioon, että EU:n nykyisten eettisten toimintapuitteiden puutteet johtuvat suurelta osin siitä, että ne perustuvat itsesääntelyyn ja ettei ole olemassa EU:n rikoslainsäädäntöä eikä tietojen tarkistamiseen ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia; ottaa huomioon, että EU:n eettisten toimintapuitteiden kehittämisessä on noudatettava selkeää oikeusperustaa ja kunnioitettava samalla perussopimuksissa vahvistettua toimivallanjakoa; katsoo, että riippumattoman eettisen elimen perustaminen voisi osaltaan lisätä luottamusta EU:n toimielimiin ja niiden demokraattiseen legitiimiyteen;

    K. toteaa, että tämän seurauksena on ilmennyt ongelmallisia käytänteitä; toteaa, että kaikki tapaukset, joissa on ilmennyt epäeettistä käytöstä ja joita EU:n toimielimet eivät ole käsitelleet asianmukaisesti, ovat vaaraksi unionin kansalaisten EU:n toimielimiä kohtaan tuntemalle luottamukselle ja ovat osaltaan vahingoittaneet vakavasti Euroopan unionin mainetta;

    L. ottaa huomioon, että erityisesti niin sanottu pyöröovi-ilmiö yleistyy voimakkaasti; ottaa huomioon, että monia komission jäseniä ja kolmasosa vaalikauden 2014–2019 Euroopan parlamentin jäsenistä on siirtynyt avoimuusrekisteriin rekisteröityneiden organisaatioiden palvelukseen; ottaa huomioon, että tähän ilmiöön sisältyy riskejä eturistiriidoista jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten lailliseen toimivaltaan nähden ja luottamuksellisten tietojen jakamiseen tai väärinkäyttöön liittyviä riskejä sekä riskejä siitä, että entiset henkilöstön jäsenet voisivat hyödyntää tiiviitä henkilökohtaisia yhteyksiään ja ystävyyssuhteitaan entisiin kollegoihinsa harjoittaakseen lobbausta;

    M. toteaa, että EU:n tason nykyiset eettisten normien puitteet on sovitettu EU:n kunkin toimielimen erityispiirteiden mukaan, mikä on johtanut jopa samojen EU:n henkilöstösääntöjen erilaisiin soveltamismenettelyihin ja täytäntöönpanon tasoihin EU:n eri toimielimissä, virastoissa ja elimissä, ja toteaa, että tämän tuloksena on syntynyt monimutkainen järjestelmä, jota sekä EU:n kansalaisten että niiden, joiden on noudatettava sääntöjä, on vaikea ymmärtää;

    N. ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2019 antaman suosituksen mukaan on monia aloja, joilla EU:n toimielinten lähestymistavat eettisissä kysymyksissä voitaisiin yhdenmukaistaa; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat toistuvasti varoittaneet merkittävistä puutteista EU:n toimielinten eturistiriitojen ehkäisemistä koskevissa toimintaperiaatteissa; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat molemmat ilmaisseet huolensa siitä, että EU:lla ei ole yhteisiä eettisiä toimintapuitteita, joissa on selkeät menettelyt ja ilmoituskanavat; ottaa huomioon, että tämä ongelma koskee erityisesti jäsenvaltioiden edustajien toimintaa neuvostossa, jonka on käsiteltävä korkean tason eturistiriitoja, pyöröovi-ilmiötä ja avoimuutta koskevia sääntöjä; toteaa, että EU:n eettisiä sääntöjä ei ole yhdenmukaistettu eturistiriitatilanteiden hallintaa julkishallinnossa koskevien OECD:n toimintaohjeiden kanssa;

    O. toteaa, että Ranskan julkisen toiminnan avoimuudesta vastaavan korkean viranomaisen esimerkki on osoittanut, että yksi riippumaton elin, joka vastaa julkisiin elimiin sovellettavien eettisten sääntöjen seurannasta ja täytäntöönpanosta ja niihin liittyvien seuraamusten määräämisestä, on toimiva ja tehokas keino vähentää epäeettistä käytöstä pitkäkestoisesti;

    P. toteaa, että toimielimille annettujen toimivaltuuksien tasapaino on perussopimuksissa vahvistettu olennainen tae EU:n kansalaisille;

    Q. ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen Meroni-tuomioissa kehittämä oikeuskäytäntö mahdollistaa EU:n toimielinten toimivallan siirtämisen ulkopuolisille elimille, mukaan lukien toimivalta, jota ei vielä ole käytetty; toteaa, että tuomioistuimen mukaan toimivallan siirron on oltava rajoitettua ja se voi koskea ainoastaan selvästi määriteltyä toimivaltaa, jonka käyttöä sen toimielimen on valvottava kokonaisuudessaan, jolta toimivalta siirretään, eikä se voi kattaa poliittista arviointia sisältävää harkintavaltaa, jottei vaaranneta toimivaltuuksien tasapainoa toimielinten välillä;

    R. ottaa huomioon, että annetun toimivallan periaatteen mukaan toimielimet eivät voi siirtää toimielinten välisellä sopimuksella toimivaltaa, jota niillä itsellään ei ole, esimerkiksi jos kyseinen toimivalta siirretään perussopimusten nojalla tilintarkastustuomioistuimelle tai jos se on pysynyt jäsenvaltioilla;

    S. ottaa huomioon, että oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenet korostivat vuoden 2019 komission jäsenehdokkaiden mahdollisten eturistiriitojen tarkastelussa nykyisen menettelyn vakavia puutteita; toteaa, että näihin puutteisiin kuuluvat rajallinen tiedonsaanti, tarkasteluajan lyhyys, tutkintavaltuuksien puuttuminen ja asiantuntijatuen puuttuminen; ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 17 artiklan 3 kohdassa määrätään, että Euroopan komission jäsenet on valittava ”henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton”;

    T. toteaa, että nykyisiä komission jäseniin sovellettavia tiukkoja eettisiä toimintapuitteita on kehitettävä edelleen, jotta voidaan korjata olemassa olevat lainsäädännön puutteet, kuten komission jäsenten ohjesäännön puuttuminen; korostaa, että tämä prosessi liittyy läheisesti parlamentaariseen valvontaan; katsoo, että komission jäsenten ohjesääntö on laadittava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, ja pyytää komissiota antamaan asiasta ehdotuksen;

    U. ottaa huomioon, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa kaikki kärkiehdokkaat kannattivat ehdotusta, että perustetaan kaikille EU:n toimielimille yhteinen riippumaton eettinen elin; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja kannatti asiaa poliittisissa suuntaviivoissaan;

    V. toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten edustajantoimen itsenäisyys on heidän edustamiensa kansalaisten edun mukaista;

    W. toteaa, että SEU-sopimuksessa määrättyihin parlamentin ensisijaisiin tehtäviin kuuluu poliittinen valvonta;

    X. ottaa huomioon, että toimielimissä työskenteleviin henkilöihin sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja;

    1. katsoo, että yksi riippumaton EU:n eettinen elin voisi paremmin varmistaa eettisten normien johdonmukaisen ja täysimääräisen täytäntöönpanon kaikissa EU:n toimielimissä sen takaamiseksi, että julkisen vallan päätökset tehdään yhteinen etu ja kansalaisten luottamus EU:n toimielimiin huomioon ottaen; ehdottaa, että tehdään SEUT-sopimuksen 295 artiklaan perustuva toimielinten välinen sopimus, jolla perustetaan parlamenttia ja komissiota varten riippumaton EU:n eettinen elin, johon kaikki EU:n toimielimet, virastot ja elimet voivat osallistua ja joka tarjoaa niille myös koulutusta ja aktiivista ohjausta;

    Periaatteet

    2. katsoo, että toimielinten välisen sopimuksen määräyksissä on noudatettava seuraavia sääntöjä ja periaatteita:

    a) moitteettoman varainhoidon periaate, jolla taataan unionin varojen tehokas ja vaikuttava hoito,

    b) annettua toimivaltaa ja toimivallan jakoa koskevat periaatteet,

    c) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklassa vahvistettu ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä,

    d) oikeusvaltioperiaate ja eurooppalaiset perusperiaatteet, kuten syyttömyysolettama, oikeus tulla kuulluksi sekä laillisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,

    e) jäsenten asemaa koskevat säännöt ja erityisesti niiden 2 artiklassa vahvistettu edustajantoimen itsenäisyys,

    f) toiston tai päällekkäisyyden välttäminen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO), Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai Euroopan unionin tuomioistuimen tekemän työn kanssa,

    g) SEUT-sopimuksen 226 artiklan mukainen Euroopan parlamentin tutkintaoikeus;

    3. katsoo, että elimen olisi tehtävissään, myös valvonta- ja tutkintatehtävissään, tukeuduttava toimielinten olemassa oleviin valtuuksiin pyytää henkilöstönsä jäseniltä tietoja tai kansallisten viranomaisten väliseen suostumukseen tietojen vaihtamisesta; korostaa, että parlamentin puhemiehellä, komission kollegiolla tai osallistuvan toimielimen asianomaisella viranomaisella on lopullinen päätösvalta, kunnes sääntöjä mahdollisesti tarkistetaan;

    4. katsoo, että riippumattoman EU:n eettisen elimen noudattaman menettelyn avulla olisi varmistettava riittävä avoimuus ja turvattava menettelylliset takeet Euroopan perusoikeuskirjan mukaisesti; katsoo lisäksi, että toimielinten väliseen sopimukseen olisi sisällyttävä menettelysäännöt ja asianmukainen tietosuojaprotokolla ja siinä olisi viitattava EU:n eettisten elinten periaatteista koostuvaan voimassa olevaan säännöstöön sekä EU:n yhteisiin arvoihin (SEU-sopimuksen 2 artikla), asianomaisten henkilöiden oikeuteen tulla kuulluiksi ja hakea muutosta, yhteistyövelvollisuuteen ja julkistamisvaatimuksiin;

    Soveltamisala ja toimeksianto

    5. katsoo, että olisi laadittava seuraavien sovellettavien sääntöjen mukaisesti luettelo EU:n uudelle eettiselle elimelle siirrettävistä sovituista tehtävistä, jotka koskevat eettisten sääntöjen ehdottamista ja niitä koskevaa neuvontaa komission jäsenille, Euroopan parlamentin jäsenille ja osallistuvien toimielinten henkilöstölle ennen toimikautta tai palvelusaikaa, sen aikana ja joissakin tapauksissa sen jälkeen;

    a) Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt (2 ja 3 artikla),

    b) parlamentin työjärjestys (2 artikla, 10 artiklan 5, 6 ja 7 kohta ja 11 artikla, 176 artiklan 1 kohta, liitteessä I olevat 1–8 artikla sekä liite II),

    c) komission työjärjestys (9 artikla), sen jäsenten toimintasäännöt (2–13 artikla ja liite II) sekä sen 25. marraskuuta 2014 antama päätös komission jäsenten ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta ja vastaava komission pääjohtajia koskeva päätös,

    d) henkilöstösääntöjen 11, 11 a, 12, 12 a, 12 b, 13, 15, 16, 17, 19, 21 a, 22, 22 a, 22 c, 24, 26, 27, 40, 43, 86, 90 ja 91 a artikla sekä liite IX, joita sovelletaan soveltuvin osin toimielinten välisen sopimuksen allekirjoittaneiden virastojen koko henkilöstöön,

    e) pakollista avoimuusrekisteriä koskeva toimielinten välinen sopimus;

    6. katsoo, että sopimusta olisi sovellettavien sääntöjen mukaisesti sovellettava osallistuvien toimielinten jäseniin ja henkilöstöön ennen toimikautta tai palvelusaikaa, sen aikana ja sen jälkeen; katsoo, että tämän olisi koskettava Euroopan parlamentin jäseniä, komission jäseniä ja kaikkea henkilöstösääntöjen alaista EU:n henkilöstöä;

    7. muistuttaa, että kun kyseessä ovat henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvat henkilöt, toimivalta voitaisiin siirtää riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle käyttämällä 2 artiklan 2 kohdan tai 9 artiklan 1 kohdan valtuuttamislausekkeita, tai molempia, ja se koskisi eettisten velvoitteiden seurantaa ja täytäntöönpanoa, kun taas nimittävät viranomaiset vastaisivat edelleen muiden ammatillisten velvoitteiden täytäntöönpanosta;

    8. painottaa, että kaikkien EU:n toimielinten ja elinten on voitava osallistua toimielinten väliseen sopimukseen, ja huomauttaa, että lainsäätäjät voivat halutessaan velvoittaa virastot osallistumaan niiden perustamisasetuksilla; katsoo, että toimielinten välisessä sopimuksessa eettisen elimen olisi sallittava vaihtaa kansallisten viranomaisten kanssa sen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja, kuten vero- ja maarekisteritietoja ja kansallisilla eettisillä elimillä olevia tietoja, noudattaen tällöin samaa luottamuksellisuutta kuin tiedot lähettäneeltä viranomaiselta edellytetään, sekä tarkastella parhaita käytäntöjä ja vertaisarviointeja; katsoo, että 2 kohdassa esitettyjen yleisperiaatteiden soveltamista rajoittamatta ja kun se on sen tehtävien hoitamisen kannalta asianmukaista, riippumattomalle eettiselle elimelle olisi annettava mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja asiaankuuluvien EU:n elinten, kuten OLAFin, EPPOn, Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti;

    Toimivalta ja valtuudet

    9. katsoo, että perussopimuksissa vahvistettuun toimielinten väliseen tasapainoon vaikuttamatta kaikkien osallistuvien toimielinten olisi annettava menettelyllisen autonomiansa puitteissa EU:n eettiselle elimelle toisaalta ennaltaehkäisevä rooli, jolloin sen tehtävänä olisi tiedottaa ja tarjota eettistä ohjausta, ja toisaalta sääntöjen noudattamisen valvontaan liittyvä ja neuvoa-antava rooli, jolloin se voisi antaa suosituksia eettisissä kysymyksissä ja eturistiriitatilanteissa; katsoo, että päätöksentekovallan on pysyttävä kullakin toimielimellä siihen asti, kunnes EU:n eettiselle elimelle on asiaankuuluvan oikeusperustan mukaisesti annettu päätöksentekovalta; muistuttaa, että EU:n eettisen elimen tehtävät rajoittuisivat sovittuun luetteloon osallistuvien toimielinten sille siirtämistä tehtävistä ja että näin ollen ne eivät rajoittaisi OLAFin, EPPOn ja kansallisten lainkäyttöelinten toimivaltaa näiden toimivallan piiriin kuuluvien lakien rikkomisissa vaan niissä noudatettaisiin sitä täysimääräisesti; painottaa, että lahjomattomuuden valvomiseksi parlamentin pitäisi säännöllisesti teettää selvityksiä, joissa määritellään lahjomattomuus tarkoin määriteltyjen tavoitteiden ja tulosindikaattorien avulla, ja laatia kertomuksia edistymisestä;

    10. katsoo, että valvontavaltuuksiin olisi kuuluttava muun muassa mahdollisuus tarkistaa taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen todenperäisyys, ja toteaa, että asianomaisten henkilöiden olisi toimitettava ilmoitus suoraan EU:n eettiselle elimelle (komission jäsenehdokkailta vaadittavan parlamentille toimittamisen lisäksi) sen varmistamiseksi, että ilmoitukset saapuvat mahdollisimman pian kaikille demokraattisesta ja/tai julkisesta valvonnasta vastaaville sovellettavien sääntöjen mukaisesti; katsoo, että valtuuksien olisi lisäksi katettava eturistiriitojen käsittely, edunvalvontaa koskevat säännöt, avoimuusvelvoitteita koskevat tarkastukset, myös lainsäädäntämenettelyssä, sekä sen tarkistaminen, että pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä ja yleisemmin kaikkia käytännesääntöjä ja avoimuutta, etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevia sovellettavia sääntöjä noudatetaan;

    11. ottaa huomioon, että termi ”eturistiriita” on määritelty eri tavoin eturistiriitojen ehkäisemistä koskevissa säännöksissä ja muissa määräyksissä EU:n eri toimielimissä; huomauttaa, että määritelmä on luonteeltaan kontekstisidonnainen ja muuttuva ja että täysi avoimuus ei välttämättä ole tae eturistiriidattomuudesta eikä takaa kansalaisten luottamuksen voittamista tai lisääntymistä; toteaa, että eettisten sääntöjen täytäntöönpano ja julkinen vastuuvelvollisuus eturistiriidoista ovat edellytys kansalaisten luottamukselle julkisiin instituutioihin;

    12. muistuttaa, että on tärkeää tehdä ero palvelusaikana ja sen jälkeen syntyneiden eturistiriitojen välillä sekä erottaa toisistaan toimet, jotka sallitaan, jos niistä on ilmoitettu, ja toimet, joita ei sallita lainkaan;

    13. huomauttaa, että Euroopan parlamentti on perustanut jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean elimeksi, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta; panee lisäksi merkille, että neuvoa-antava komitea myös arvioi menettelysääntöjen väitettyjä rikkomisia ja neuvoo puhemiestä mahdollisista toimista, joihin on ryhdyttävä; katsoo, että Euroopan parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä eettisten sääntöjen ja niiden täytäntöönpanon osalta;

    14. katsoo, että EU:n eettiselle elimelle voitaisiin antaa myös avoimuusrekisteristä johtuviin velvoitteisiin liittyvää toimivaltaa ja että sen olisi pyrittävä parantamaan väärinkäytösten paljastajien suojelua ja eturistiriitojen hallintaa lahjonta- ja petostapauksissa;

    15. katsoo, että EU:n eettiselle elimelle olisi annettava tehtäväksi kehittää EU:n julkinen portaali, jossa olisi oleellisia tietoja eettisistä säännöistä, parhaita käytäntöjä koskevia raportteja, tutkimuksia ja tilastoja sekä tietokanta, joka sisältäisi kaikkien osallistuvien toimielinten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset;

    16. painottaa, että riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava oikeus käynnistää omasta aloitteestaan tutkinta ja suorittaa paikan päällä tehtäviä ja asiakirja-aineistoon perustuvia tutkimuksia niiden tietojen perusteella, joita se on kerännyt tai saanut kolmansilta osapuolilta, kuten toimittajilta, medialta, kansalaisjärjestöiltä, väärinkäytösten paljastajilta, kansalaisyhteiskunnalta tai Euroopan oikeusasiamieheltä; edellyttää, että kaikkia sivullisia, jotka ottavat vilpittömässä mielessä yhteyttä riippumattomaan eettiseen elimeen, on suojeltava ja heidän henkilöllisyytensä on pidettävä salassa; katsoo, että elimen on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle ja asiaankuuluvassa toimielimessä seuraamusten soveltamisesta vastaavalle viranomaiselle luottamuksellisella viestillä, kun se käynnistää omasta aloitteestaan tutkinnan; katsoo, että tällaisessa tapauksessa kyseisen toimielimen, viraston tai elimen asiaankuuluva viranomainen voi pyytää elimeltä asiaan selvitystä;

    17. painottaa, että veroasiakirjojen ja pankkitietojen pyytäminen on yksityisoikeuden piiriin kuuluva toimi, joka edellyttää, että on esitetty OLAFin toimivaltaan kuuluvia vakavia syytöksiä;

    18. korostaa, että elimen on suojeltava väärinkäytösten paljastajia, erityisesti EU:n virkamiehiä, jotta heidän on mahdollista ilmaista huolensa mahdollisista sääntöjen rikkomisista tarvitsematta pelätä kostotoimia; ehdottaa tältä osin, että elin valvoisi EU:n virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamisalaan kuuluvia sisäisiä ja luottamuksellisia valitusmekanismeja; muistuttaa, että ainoastaan turvallinen ja suojaava työympäristö antaa virkamiehille mahdollisuuden ilmaista huolensa ja edistää siten riippumattoman eettisen elimen tuloksellista työtä;

    19. katsoo, että elimelle olisi siirrettävä nykyisten eettisistä kysymyksistä vastaavien elinten tehtävät, jotta se olisi täysin tehokas; katsoo, että elimen pitäisi antaa neuvontaa Euroopan parlamentin jäsenille ja komission jäsenille, kun he pyytävät ohjeita eettisissä kysymyksissä; katsoo, että elimen pitäisi antaa henkilöstön eettisten velvoitteiden käsittelyssä seuraamuksia koskevia suosituksia nimittävälle viranomaiselle ja että sen pitäisi antaa Euroopan parlamentin jäseniä ja komission jäseniä koskevia suosituksia osallistuvien toimielinten asianomaisille viranomaisille; suosittaa, että eettinen elin antaisi suosituksia, jotka voivat toimia ennakkotapauksina samanlaisissa tai vastaavanlaisissa tapauksissa; katsoo, että näin varmistetaan tehokkuus, johdonmukaisuus ja ennakoitavuus ja vähennetään merkittävästi työmäärää, erityisesti henkilöstöasioissa silloin, kun samanlaisia tapauksia on lukuisia;

    20. katsoo, että EU:n eettisen elimen olisi edistettävä lahjomattomuutta ja että sille olisi annettava neuvontatehtäviä, jotta se voi antaa luotettavia neuvoja sen toimivaltaan kuuluville henkilöille ja/tai toimielimille, jotka haluavat pyytää siltä jonkin eettisen normin tulkintaa siitä, mikä on asianmukaista toimintaa tietyssä tapauksessa; katsoo, että eettisten normien johdonmukaisen soveltamisen ja ennakoitavuuden varmistamiseksi neuvojen olisi sidottava riippumatonta EU:n eettistä elintä sen kannanotossa samasta aiheesta;

    21. muistuttaa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys komission jäsenehdokkaan nimittämiselle ja että oikeudellisten asioiden valiokunnalla on selkeät valtuudet hylätä komission jäsenehdokas, jos on todettu eturistiriita;

    22. muistuttaa, että parlamentti voi peruuttaa yksittäistä komission jäsentä kohtaan tunnetun luottamuksen, minkä jälkeen komission puheenjohtajan on joko pyydettävä kyseistä jäsentä eroamaan tai perusteltava tästä kieltäytymisensä parlamentille seuraavalla istuntojaksolla 20. marraskuuta 2010 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 5 kohdan mukaisesti;

    23. katsoo, että komission jäsenehdokkaiden toimittamien ilmoitusten tarkastelu eturistiriidan toteamiseksi on institutionaaliselta ja demokratian kannalta perustavanlaatuisen tärkeää ja että ilmoitusten tarkastelussa olisi noudatettava erityistä huolellisuutta, sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta täysin objektiivisella, demokraattisella ja riippumattomalla tulkinnalla; katsoo, että mahdollisten eturistiriitojen tarkastelua koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös valitun komission puheenjohtajan ilmoitukseen;

    24. korostaa, että ennen kuulemistilaisuutta tehtävä komission jäsenehdokkaiden eturistiriitaa koskeva päätös kuuluu edelleen parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan demokraattiseen ja institutionaaliseen toimivaltaan; korostaa, että tulevalla riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava asianmukaiset tutkintavaltuudet samoin kuin valtuudet pyytää hallinnollisia asiakirjoja ja tutustua niihin, jotta se voi tehdä hyvin perusteltuja ja dokumentoituja arviointeja; korostaa, että eturistiriidan seurausten todentamisessa on noudatettava täysimääräisesti luottamuksellisuutta, yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnalle olisi annettava enemmän aikaa ja että sen olisi säilytettävä täysi toimivaltansa asiassa mutta päätettävä komission jäsenehdokkaan eturistiriidasta vasta saatuaan riippumattomalta EU:n eettiseltä elimeltä ei-sitovat, tarkat ja perustellut suositukset asiasta; toteaa, että samalla tämä vahvistaisi valiokunnan toimenpiteitä; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan olisi lopuksi keskusteltava riippumattoman EU:n eettisen elimen antamista suosituksista; katsoo, että suositukset olisi julkistettava, samoin kuin ilmoitukset komission jäsenehdokkaiden taloudellisista sidonnaisuuksista; katsoo, että sen lisäksi, että oikeudellisten asioiden valiokunta tarkastelee komission jäsenehdokkaiden ilmoituksia, kaikissa unionin toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa olisi tutkittava eturistiriidat yleisesti ennen virka- tai palvelussuhdetta, sen aikana ja sen jälkeen; katsoo lisäksi, että valiokunnan käyttöön olisi annettava riittävät resurssit, välineet ja valmiudet tarpeellisten tietojen ristiintarkastamiseksi ja hakemiseksi sekä tarvittaessa lisätietojen pyytämiseksi;

    Kokoonpano

    25. katsoo, että eettisessä elimessä olisi oltava yhdeksän jäsentä eli kolme komission valitsemaa ja kolme parlamentin valitsemaa jäsentä sekä kolme Euroopan unionin tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen entisten tuomareiden ja EU:n entisten oikeusasiamiesten keskuudesta nimettyä de jure -jäsentä; katsoo, että kun käsitellään henkilöstöön liittyviä asioita, asianomaisen henkilön toimielimestä olisi oltava mukana henkilöstön edustajia; huomauttaa, että henkilöstösääntöjen liitettä II olisi muutettava vastaavasti;

    26. katsoo, että elimen jäsenten on oltava riippumattomia, heidät on valittava heidän pätevyytensä, kokemuksensa ja ammattitaitonsa sekä henkilökohtaisen lahjomattomuutensa perusteella, heidän aiemman eettisen käytöksensä on oltava ollut moitteetonta ja heidän on annettava ilmoitus eturistiriitojen puuttumisesta; katsoo, että elimen kokoonpanon olisi oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen; korostaa, että kaikkien jäsenten on hoidettava tehtäviään riippumattomasti; katsoo, että jäsenet olisi valittava kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi siten, että joka toinen vuosi uusitaan kolmasosa jäsenistä;

    27. kehottaa nimeämään eettisten asioiden neuvonantajan, joka vastaa jäsenehdokkaiden ilmoitusten tarkistamisesta; katsoo, että jäsenten on arvioinneissaan ja suosituksissaan työskenneltävä yhteistyön hengessä ja johdonmukaisesti; kehottaa varmistamaan, että elimen kokoonpano on sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen;

    28. katsoo, että eettisen elimen kokoonpanon lisäksi olisi määritettävä puitteet toimeksiannon hoitamiselle sekä toimikauden päättymistä koskeva menettely;

    29. ehdottaa, että laajan tuen varmistamiseksi parlamentti valitsee elimen jäsenet jäsentensä suurella enemmistöllä, mahdollisesti sellaista menettelyä noudattaen, jota sovelletaan Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen jäsenten valintaan tai Saharov-palkintoa koskevassa päätöksenteossa;

    30. ehdottaa, että kukin toimielin valitsee nämä jäsenet erityisesti unionin tuomioistuimen entisten tuomareiden, OLAF:n entisten puheenjohtajien, tilintarkastustuomioistuimen entisten presidenttien, jäsenvaltioiden korkeimpien tuomioistuinten entisten tai nykyisten jäsenten, Euroopan parlamentin entisten jäsenten, osallistuvien toimielinten ja elinten entisen henkilöstön, entisten EU:n oikeusasiamiesten ja jäsenvaltioiden etiikkakysymyksiä käsittelevien viranomaisten jäsenten keskuudesta; ehdottaa lisäksi, että elin valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa; korostaa, että tämä ei rajoita henkilöstön oikeutta päättää itse omista edustajistaan, kun käsitellään henkilöstöön liittyviä asioita;

    31. pitää tärkeänä varmistaa jäsenten ammattitaustan monimuotoisuus ja riippumaton asiantuntemus; ehdottaa, että entisten Euroopan parlamentin jäsenten ja komission jäsenten osuus rajoitetaan kolmasosaan elimen kokoonpanosta;

    32. suosittaa, että kollegiota tukee sihteeristö, jonka henkilöresurssit sekä aineelliset ja taloudelliset resurssit ovat oikeassa suhteessa sen toimeksiantoon ja tehtäviin, sekä eettisten asioiden neuvonantaja, joka vastaa riippumattomassa EU:n eettisessä elimessä annettavasta etiikkaa koskevasta koulutuksesta ja neuvonnasta; katsoo, että eri EU:n eettisille elimille tällä hetkellä osoitettujen määrärahojen ja henkilöstön yhdistäminen elinten sulautumisen yhteydessä tehostaisi resurssien käyttöä ja saattaisi vähentää kustannuksia;

    Menettelyt

    33. katsoo, että EU:n eettisen elimen perustamisen olisi edistettävä sellaisen institutionaalisen kulttuurin luomista, joka perustuu olennaisesti ennaltaehkäisyyn, tukeen ja avoimuuteen; ehdottaa tätä varten kaksivaiheista menettelytapaa, jonka mukaan siinä tapauksessa, että EU:n eettisen elimen tietoon tulee eettisten sääntöjen rikkominen tai mahdollinen rikkominen, se suosittelee ensin tietyn määräajan kuluessa toimia rikkomisen lopettamiseksi; katsoo, että tällä ensimmäisellä ennaltaehkäisevällä vaiheella olisi varmistettava luottamuksellisuus ja salassapito sekä henkilön oikeus tulla kuulluksi ja kiistää syytökset; ehdottaa, että jos asianomainen henkilö kieltäytyy asianmukaisista toimista ja rikkominen jatkuu, EU:n eettisen elimen olisi annettava perusteltu suositus seuraamuksista ja välitettävä kaikki tapausta koskevat asianmukaiset tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle, joka päättää 20 työpäivän kuluessa, mitä toimia suosituksen johdosta on toteutettava;

    34. katsoo, että tämän määräajan kuluttua riippumattoman eettisen elimen antama perusteltu suositus olisi julkistettava, yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista ja henkilökohtaisia oikeuksia kuitenkaan rajoittamatta, samoin kuin toimivaltaisen viranomaisen tekemä päätös, ja että toimivaltaisen viranomaisen olisi annettava perustelut, jos sen päätöksessä ei ole noudatettu täysimääräisesti suosituksia; katsoo, että annettujen suositusten ja päätösten julkaiseminen tai edelleen välittäminen ensimmäisenä toimenpiteenä voisi itsessään olla seuraamus; korostaa, että kyseinen elin ei voi korvata unionin tuomioistuinta; ehdottaa, että toimivaltainen viranomainen voisi poikkeuksellisesti pyytää eettistä elintä pidentämään päätöksenteon määräaikaa enintään 20 työpäivällä niissä tapauksissa, joissa toimivaltainen viranomainen perustelee asianmukaisesti, miksi tapauksen tutkintaan tarvitaan enemmän aikaa; katsoo, että tätä kaksivaiheista menettelytapaa olisi sovellettava, ellei ole perusteltua syytä uskoa, että henkilö on toiminut vilpillisessä mielessä, ja suosittaa, että tahallista rikkomista, törkeää huolimattomuutta, todisteiden salaamista, sääntöjen noudattamatta jättämistä ja yhteistyöhaluttomuutta olisi seuraamuksia koskevia suosituksia laadittaessa pidettävä raskauttavina tekijöinä silloinkin, kun rikkominen itse on päättynyt;

    35. kehottaa laatimaan selkeitä määräyksiä, joilla asianomaiselle henkilölle annetaan oikeusvaltion perusperiaatteiden mukainen oikeus valittaa tällaisesta puheenjohtajan tekemästä päätöksestä;

    36. katsoo, että EU:n eettisen elimen pitäisi yleensä tehdä päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä;

    37. korostaa, että on sovellettava perussopimuksissa vahvistettuja menettelyjä, joiden mukaisesti muun muassa Euroopan tilintarkastustuomioistuin siirtää tutkimuksia OLAFille ja Euroopan unionin tuomioistuimelle;

    Yleiset määräykset

    38. katsoo, että EU:n eettisen elimen olisi tehtävä selvityksiä ja laadittava vuosittaisia tilastoja taloudellisia sidonnaisuuksia koskevista ilmoituksista, pyöröovitapauksista ja muista olennaisista tiedoista; katsoo, että sen olisi julkaistava vuosikertomus, joka sisältää tietoa sen tehtävien hoitamisesta ja tarvittaessa suosituksia eettisten normien parantamiseksi, ja esitettävä vuosikertomus parlamentille; suosittaa, että vuosikertomuksessa ilmoitetaan tutkittujen tapausten lukumäärä, toimielimet, joista henkilöt tulivat, käsiteltyjen rikkomisten tyyppi, menettelyjen kesto, rikkomisen päättymiseen kulunut aika, sekä päätettyjen seuraamusten ja esitettyjen suositusten osuus;

    39. katsoo, että toimielinten välisessä sopimuksessa olisi oltava tarkistuslauseke sen varmistamiseksi, että osallistuvat toimielimet voivat viimeistään kahden vuoden kuluttua EU:n eettisen elimen perustamisesta hyväksyä sen toimintaa koskevan arvioinnin, mukaan lukien analyysi sääntöjen ja menettelyjen toimivuudesta sekä niiden soveltamisesta saaduista kokemuksista; korostaa erityisesti, että tarkistuslausekkeessa olisi keskityttävä arviointiin siitä, miten tehokkaasti EU:n eettisen elimen toimeksianto on pantu täytäntöön, ja että parlamentin arvioinnissa olisi otettava huomioon tiedot, jotka saadaan eettiseltä elimeltä itseltään;

    40. katsoo, että uudella EU:n eettisellä elimellä pitäisi olla toimivaltuudet osallistua ehdotuksia esittämällä EU:n toimielinten yhteisten eettisten toimintapuitteiden kehittämiseen ja määräajoin tehtävään päivittämiseen, mukaan lukien yhteiset säännöt sekä taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen yhteinen malli koneellisesti luettavassa muodossa ja sen toimivaltuuksien muuttamista koskeva ehdotus, jonka se esittää Euroopan parlamentille; katsoo, että kaikkien toimielinten, virastojen ja elinten eettiset normit olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pian; katsoo, että komission jäsenten ohjesääntö on laadittava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti;

    41. ehdottaa, että riippumattoman eettisen elimen olisi pyrittävä laatimaan EU:n toimielimille yhteinen eturistiriidan määritelmä tiukimpien normien mukaisesti; korostaa, että monissa jäsenvaltioissa on olemassa tiukkoja sääntöjä; panee merkille OECD:n määritelmän, jonka mukaan eturistiriita syntyy, kun yksityishenkilö tai yhteisö (joko yksityinen tai valtiollinen) pystyy hyödyntämään omaa ammattiaan tai virallista asemaansa jollakin tavoin henkilökohtaisen tai yhteisön edun saamiseksi;

    42. kehottaa noudattamaan täydellistä avoimuutta kaikissa kokouksissa, jotka eettinen elin järjestää tai joihin se osallistuu yhdessä yksityisten toimijoiden ja niiden edustajien kanssa sekä voittoa tavoittelevien että voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden osalta;

    43. korostaa, että EU:n eettisen elimen suositusten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja, hyvin dokumentoituja ja asianomaisen jäsenen, henkilöstön jäsenen ja toimielimen saatavilla, 24 kohdassa tarkoitettuja parlamentin toimivaltuuksia kuitenkaan rajoittamatta; katsoo, että osallistuvien toimielinten olisi sitouduttava tekemään täysimääräistä yhteistyötä kaikissa toimielinten välisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä ja erityisesti välittämään riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen eettisten sääntöjen asianmukaisessa valvonnassa; huomauttaa, että eettisen elimen toiminnasta voisi tehdä kanteluja EU:n oikeusasiamiehelle ja että suosituksiin perustuvia osallistuvien toimielinten päätöksiä voitaisiin edelleen tarkastella unionin tuomioistuimessa;

    44. katsoo, että lahjomattomuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamisen sekä EU:n toimielimissä ja EU:n päätöksentekomenettelyissä noudatettavien korkeimpien eettistä käytöstä koskevien normien olisi kuuluttava Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä käsiteltäviin aiheisiin; painottaa, että kyse on EU:n kansalaisille tarjoutuneesta mahdollisuudesta keskustella perussopimusten tarkistamisesta ja että näin varmistettaisiin selkeä oikeusperusta riippumattoman EU:n eettisen elimen perustamiseksi kaikille toimielimille tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen;

    45. kehottaa riippumatonta eettistä elintä näyttämään esimerkkiä avoimuudesta julkaisemalla kaikki suositukset, vuosikertomukset, päätökset ja menot koneellisesti luettavassa avoimessa tietomuodossa, joka on kaikkien kansalaisten saatavilla, asiassa sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti; suosittaa painokkaasti, että kaikki EU:n julkishallinnon eettisten normien ylläpitämiseksi kehitetyt ohjelmistot asetetaan saataville maksuttomalla avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssillä ja jaetaan kaikkien niiden eurooppalaisten tahojen kanssa, jotka haluavat käyttää niitä; kehottaa tekemään tältä osin tiivistä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;

    46. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että lahjomattomuussääntöjen rikkomista koskevat rikostapaukset, etenkin Euroopan parlamentin jäseniä ja EU:n päätöksenteossa mukana olevia kansallisia poliitikkoja koskevat tapaukset, käsitellään tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivästystä;

    °

    ° °

    47. pitää huolestuttavana, että komission julkisia tarjouskilpailuja koskevassa menettelyssä ei ole otettu huomioon ehkäisemistä ja täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä, joilla vältetään eturistiriidat;

    48. panee merkille, että nykyisten sääntöjen soveltamisessa komission jäseniin, Euroopan parlamentin jäseniin ja EU:n virkamiehiin on ollut liian monia heikkouksia; muistuttaa, että Transparency International EU -järjestön raportin mukaan vuoden 2017 alussa yli 50 prosenttia entisistä komission jäsenistä ja 30 prosenttia politiikasta luopuneista Euroopan parlamentin entisistä jäsenistä työskenteli EU:n avoimuusrekisteriin rekisteröidyissä organisaatioissa; korostaa, että erityisesti vaaleilla valittujen jäsenten henkilökohtaisiin ja taloudellisiin sitoumuksiin on sovellettava avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; painottaa, että avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevat kysymykset EU:n ja kansallisella tasolla liittyvät vahvasti toisiinsa; tukee siksi Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) työtä ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön sen suositukset, erityisesti suositukset, jotka koskevat tiukkojen käytännesääntöjen laatimista kansallisille poliitikoille ja sääntöjen käyttöönottoa palvelussuhteen päättymisen jälkeisille työsuhteille;

    49. kehottaa vahvistamaan nykyistä sääntely- ja täytäntöönpanokehystä sekä ennen palvelussuhteen alkamista esiintyvien että palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen osalta, jotta julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin välille voidaan luoda asianmukaiset, selkeät, sitovat ja oikeasuhteiset rajat ja siten parantaa EU:n päätöksenteon uskottavuutta suuren yleisön silmissä;

    50. korostaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja pyöröovi-ilmiöön liittyvät eturistiriitatilanteet ovat luonteeltaan järjestelmällisiä ja toistuvia huolenaiheita ja EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen yhteinen ongelma; suosittaa, että kaikissa EU:n toimielimissä otetaan käyttöön yhdenmukaistetut ja riittävät karenssiajat ja että niiden täytäntöönpanon valvontaa vahvistetaan; katsoo, että eturistiriitatilanteet saattavat vaarantaa EU:n toimielinten ja virastojen lahjomattomuuden ja siten heikentää kansalaisten luottamusta niihin; korostaa, että asiaan liittyvä EU:n lainsäädäntö ja menettelysäännöt on yhdenmukaistettava ja niiden täytäntöönpanoa on valvottava, jotta voidaan muun muassa vaatia täysimittaista avoimuutta korkea-arvoisten EU:n virkamiesten virkakauden jälkeisistä työtehtävistä tai hankkeista sekä kaikista Euroopan parlamentin jäsenten sivutoimista; katsoo, että sääntöjä, jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä julkisen viran tai työsuhteen jälkeen, olisi sovellettava kohtuullisen ajan ja asianmukaista korvausta koskevia sääntöjä noudattaen; korostaa tarvetta ottaa oppia parhaista käytännöistä jäsenvaltioissa, joissa jo on kansallisia eettisiä viranomaisia, joilla on asiaankuuluvaa asiantuntemusta; korostaa, että eettisten normien täytäntöönpanossa on erilaisia kansallisia käytäntöjä; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa vaaleilla valittujen edustajien on pidättäydyttävä äänestämästä asioista, joissa heillä on henkilökohtainen intressi, ja pyytää siksi Euroopan parlamentin jäseniä pidättäytymään toimimasta esittelijöinä vastaavissa tapauksissa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen 2 ja 3 artiklan määräykset, jotka koskevat taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja;

    51. korostaa, että Euroopan oikeusasiamies on käsitellyt eturistiriitoja koskevia kanteluja muiden tehtäviensä lisäksi tähän tehtävään tarkoitetun mekanismin puuttuessa ja ilman asianmukaisia keinoja ja valtuuksia valvoa päätöstensä täytäntöönpanoa;

    52. korostaa, että riippumaton EU:n eettinen elin ei yksin riitä käsittelemään tehokkaasti eturistiriitatilanteita EU:n toimielimissä ja virastoissa; katsoo, että EU:n eettisten sääntöjen ja lahjomattomuutta koskevien sääntöjen uudelleentarkasteluun voisi sisältyä muun muassa seuraavia toimenpiteitä: korkeiden virkamiesten ilmoitus- ja karenssiaikojen pidentäminen oikeasuhteisesti tapauskohtaisesti, samalla kun varmistetaan yhdenvertainen kohtelu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklan mukaisesti, julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU lujittaminen, pakollinen luopuminen osakkuuksista yrityksissä, jotka ovat sen toimielimen valvonnan alaisia tai liikeyhteyksissä siihen toimielimeen, johon uusi virkamies on nimitetty, pakollinen jääviys silloin, kun käsitellään asioita, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön aiempaan yksityisen sektorin työnantajaan, tai komission jäsenten ja EU:n toimielinten ja virastojen johtavien virkamiesten henkilökohtaisen osakeomistuksen kieltäminen virassaolon aikana; kehottaa jälleen komissiota harkitsemaan asiaa koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistamista;

    53. katsoo, että virastosta tai toimielimestä lähtevien johtavien virkamiesten pidemmät karenssiajat ovat perusteltuja oikeudellisia toimenpiteitä, joilla suojellaan yleistä etua ja julkisten elinten lahjomattomuutta, jos ne perustuvat objektiiviseen ja selkeisiin kriteereihin perustuvaan menettelyyn;

    54. ilmaisee huolensa EU:n korkeiden virkamiesten nimitysmenettelyistä, komission jäsenten eturistiriitojen käsittelystä ja Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen rikkomisesta sekä avoimuusvelvoitteiden tarkistamisesta ja pyöröovisääntöjen noudattamisen varmistamisesta;

    55. katsoo, että EU:n toimielinten olisi sovellettava mahdollisimman tiukkoja eettisiä normeja pyöröovitapausten ja eturistiriitojen estämiseksi myös EU:n toimielinten ja virastojen korkeisiin virkoihin nimittämisen yhteydessä;

    56. katsoo, että korkeisiin virkoihin ehdolla olevien ehdokkaiden valintamenettelyt olisi toteutettava täysin objektiivisin perustein ja niiden olisi oltava täysin avoimia suurelle yleisölle; korostaa, että kysymyksiä ja vastalauseita varten olisi oltava kehys sekä avoimet seurantamenettelyt ja valtuudet peruuttaa päätökset, joiden avoimuus ja lahjomattomuus osoittautuvat riittämättömiksi; korostaa, että menettelyjä olisi arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan seurata niiden tehokkuutta ja tehdä tarvittaessa parannuksia;

    57. korostaa, että parlamentilla on oltava keskeinen rooli prosessissa, jolla parannetaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä nykyisin sovellettavaa eettistä valvontajärjestelmää, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta EU:n päätöksentekoprosesseihin;

    58. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.



     

    PERUSTELUT

    EU:n eettisen elimen tarve

    Kansalaisten yhtäläiset oikeudet, kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja demokraattisiin prosesseihin, vahvat takeet siitä, että julkisen vallan päätökset tehdään yleisen edun mukaisesti vaalien tulosten ja poliittisten enemmistöjen perusteella, sekä virkamiesten lahjomattomuus ovat toimivan demokraattisen järjestelmän keskeisiä piirteitä.

    Tällainen järjestelmä edellyttää, että julkisiin instituutioihin ja virkamiehiin sekä päätöksentekoprosesseihin sovellettavat eettiset säännöt ovat moitteettomia ja että ne pannaan täysimääräisesti täytäntöön.

    EU:ssa on käytössä eettiset normit, jotka ovat monin tavoin edellä kansallisia ja alueellisia sääntöjä. Valitettavasti EU:n eettinen valvontajärjestelmä perustuu yksinomaan itsesääntelyyn. Kukin toimielin laatii omat sääntönsä ja järjestää niiden täytäntöönpanon valvonnan sisäisesti, mikä tarkoittaa, että eettisten sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa ei ole tiukasti erotettu poliittisista prosesseista.

    On myös todettava, että nykyisessä järjestelmässä henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit sekä toimivaltuudet rajoittavat sen valmiuksia todentaa tietoja ja tutkia mahdollisia rikkomistapauksia.

    Tästä syystä yksi riippumaton EU:n eettinen elin on tarpeellinen vaihe siinä, että varmistetaan eettisten normien johdonmukainen ja täysimääräinen täytäntöönpano kaikissa EU:n toimielimissä. Jos EU:n eettisellä elimellä on riittävät toimivaltuudet ja resurssit tehdä riippumattomia arvioita, elin takaisi sen, että julkisen vallan päätökset perustuvat ainoastaan demokraattisiin prosesseihin ja että ne tehdään yhteisen edun mukaisesti, ja auttaisi palauttamaan ja säilyttämään kansalaisten luottamuksen EU:n toimielimiin.

    Vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa kaikki kärkiehdokkaat kannattivat kaikille EU:n toimielimille yhteisen riippumattoman eettisen elimen perustamista. Komission puheenjohtaja antoi lupauksen tällaisesta riippumattomasta etiikkakysymyksiä käsittelevästä viranomaisesta ennen valintaansa ja antoi sen perustamisen myöhemmin varapuheenjohtaja Věra Jourován tehtäväksi. Myös Euroopan parlamentti on hiljattain tukenut tätä näkemystä päätöslauselmassaan vuoden 2019 EU-vaaleja koskevasta tilannekatsauksesta.

    Tämän mietinnön tarkoituksena on aloittaa sellaisen mallin suunnittelu, joka voisi olla kaikkien EU:n toimielinten hyväksyttävissä ja tarjota samalla tarvittavat edellytykset sen tehtävien hoitamiseksi.

    Esittelijän ehdottama malli

     Oikeusperusta

    Riippumattoman EU:n eettisen elimen perustamiseksi esittelijä ehdottaa, että osallistuvien toimielinten välillä tehdään SEUT-sopimuksen 295 artiklaan perustuva toimielinten välinen sopimus, jossa aluksi ovat mukana ainakin parlamentti ja komissio ja johon voivat milloin tahansa osallistua kaikki toimielimet, virastot ja elimet, jotka ovat halukkaita liittymään siihen.

    Oikeusperustaa valittaessa arvioitiin perusteellisesti kaikkia harkittavissa olevia vaihtoehtoja, joita olivat esimerkiksi olemassa olevien rakenteiden, kuten OLAFin, EU:n oikeusasiamiehen tai tilintarkastustuomioistuimen, valtuuttaminen tai jonkin muun oikeusperustan käyttäminen (esimerkiksi SEUT-sopimuksen 298 tai 352 artikla).

    Menettelyjen sekä soveltamisalan ja toimivaltuuksien näkökulmasta mikään näistä muista vaihtoehdoista ei vaikuta tyydyttävältä.

    Siksi esittelijä katsoo, että SEUT-sopimuksen 295 artiklaan perustuvan toimielinten välisen sopimuksen käyttö on oikeudelliselta mutta myös käytännön kannalta paras tapa perustaa riippumaton EU:n eettinen elin, joka pystyy korjaamaan joitakin nykyisiä puutteita, ja varmistaa, että EU:n eettinen valvontajärjestelmä toimii.

     Toimivaltuudet

    Meroni-tuomioiden mukaisen oikeuskäytännön mukaisesti esittelijä ehdottaa, että riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle annettaisiin toimivaltuudet seurata osallistuviin toimielimiin sovellettavien eettisten normien täytäntöönpanoa sekä neuvonta- ja tutkintavaltuudet.

    Malli ei olisi riippuvainen lisävaltuuksista, sillä asianomaisilla toimielimillä on jo kaikki toimivaltuudet, jotka kyseisellä elimellä olisi.

    Neuvontatehtävien osalta esittelijä ehdottaa, että riippumattoman EU:n eettisen elimen tehtäväksi annetaan neuvojen antaminen kaikille sen toimialaan kuuluville henkilöille, jotka pyytävät tiettyä käyttäytymistä koskevan eettisen normin tulkintaa.

    Esittelijä toteaa myös, että riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle voitaisiin antaa EU:n avoimuusrekisteriin liittyvää toimivaltaa.

    Riippumattoman EU:n eettisen elimen päätöksistä olisi voitava kannella EU:n oikeusasiamiehelle, ja EU:n tuomioistuimen olisi voitava tarkastella niitä.

     Kokoonpano

    Uuden elimen tehokkuuden ja lahjomattomuuden varmistamiseksi esittelijä ehdottaa, että riippumattomaan EU:n eettiseen elimeen kuuluisi yhdeksän riippumatonta jäsentä, joista kolme on komission valitsemia, kolme parlamentin valitsemia ja kolme Euroopan unionin tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen entisten presidenttien ja entisten oikeusasiamiesten keskuudesta valittuja de jure -jäseniä.

    Kukin toimielin valitsisi jäsenet heidän pätevyytensä, kokemuksensa ja ammattitaitonsa sekä henkilökohtaisen lahjomattomuutensa perusteella. Heidän aiemman eettisen käytöksensä olisi oltava ollut moitteetonta, eikä heillä saisi olla eturistiriitoja. Riippumattomat jäsenet voitaisiin valita erityisesti unionin tuomioistuimen entisten tuomareiden, jäsenvaltioiden korkeimpien tuomioistuinten entisten tai nykyisten jäsenten, Euroopan parlamentin entisten jäsenten, osallistuvien toimielinten ja elinten entisen henkilöstön, entisten EU:n oikeusasiamiesten ja jäsenvaltioiden etiikkakysymyksiä käsittelevien viranomaisten jäsenten keskuudesta. Elin voisi valita jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.

    Esittelijä myös painottaa, että riippumattoman EU:n eettisen elimen kokoonpanon olisi oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.

    Riippumatonta EU:n eettistä elintä avustaisi sihteeristö, jonka henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit vastaisivat sen tehtäviä. Esittelijä katsoo, että osallistuvien toimielinten eettisestä valvonnasta vastaavien nykyisten resurssien yhdistäminen voisi tehostaa toimielinten omien resurssien käyttöä.

     Tehokkaat menettelyt ja luottamuksellisuussääntöjen ja avoimuusvaatimusten välinen tasapaino

    Jotta voitaisiin saavuttaa asianmukainen tasapaino tiettyjen tietojen luottamuksellisuuden ja avoimuuden välillä, esittelijä ehdottaa, että riippumaton EU:n eettinen elin voisi soveltaa rikkomisen tai mahdollisen rikkomisen tapauksessa kaksivaiheista menettelytapaa.

    Tämän menettelytavan mukaan siinä tapauksessa, että elimen tietoon tulee eettisten sääntöjen rikkominen tai mahdollinen rikkominen, se voisi ensin suositella toimia rikkomisen lopettamiseksi. Tällä ennaltaehkäisevällä vaiheella olisi varmistettava luottamuksellisuus ja henkilön oikeus tulla kuulluksi. Se ratkaisisi tilanteet, joissa yksittäiset henkilöt ovat vilpittömässä mielessä ja erehdyksessä rikkoneet sovellettavia eettisiä sääntöjä ja noudattaneet EU:n eettisen elimen suosituksia rikkomisen lopettamiseksi.

    Jos henkilöt kieltäytyvät ryhtymästä asianmukaisiin toimiin, riippumattoman EU:n eettisen elimen olisi asetettava asiaa koskevat tiedot julkisesti saataville ja tarvittaessa suositeltava seuraamuksia.

    Loppupäätelmä

    Esittelijä katsoo, että hänen ehdottamassaan mallissa on löydetty hyvä tasapaino elimen tehokkuuden ja hankkeen toteutettavuuden välillä, sillä elin saa asianmukaiset toimivaltuudet ja hanke on oikeudellisesti vakaalla pohjalla ja sen onnistuminen on vain EU:n toimielinten hyvän tahdon varassa.

    Kun tästä toimielinten välisestä sopimuksesta päästään sopimukseen, EU:lle saadaan valmis mekanismi, jolla varmistetaan, että eettisiä normeja noudatetaan tinkimättä ja niiden ilmaisemia arvoja ja periaatteita kunnioitetaan unionin päivittäisessä toiminnassa.



    LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

    Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöluonnosta:

    Yhteisö ja/tai henkilö

    Transparency International (TI EU) 1.12.2020

    Corporate Europe Observatory 1.12.2020

    Access Info Europe 1.12.2020

    The Good Lobby 1.12.2020

    Europe’s Media Lab 19.11.2020

    Transparency International Berlin-Brandenburg 17.11.2020

    Markus Frischhut, MCI Management Center Innsbruck

    Transparency International Ireland 5.03.2020

    Transparency International Ireland 12.05.2020

    Haute Autorité pour la Transparence de la Vie Publique

    Canadian Ethics Commissioner

    Society of European Affairs Professionals (SEAP) 20.05.2020

    Bundesverband der Deutschen Industrie e.V. (BDI) 7.02.2020

    Alberto Alemanno, HEC Paris

    European Commission’s Unit Ethics, Good Administration & Relations with the European ombudsman (SG.DSG1.C.2)

    European Parliament’s Advisory Committee on the Code of Conduct for Members

     


     

     

    OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.2.2021)

    perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

    avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin

    (2020/2133(INI))

    Valmistelija (*): Stéphane Séjourné

    (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

     

     

    EHDOTUKSET

    Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1. ottaa huomioon, että termi ”eturistiriita” on määritelty eri tavoin eturistiriitojen ehkäisemistä koskevissa lainsäädäntötoimenpiteissä ja muissa määräyksissä EU:n eri toimielimissä; katsoo siksi, että termin olisi katsottava yhdenmukaisesti tarkoittavan virkamiehen virkavelvollisuuksien – mikä tarkoittaa ammatillista ja virallista vastuuvelvollisuutta – ja yksityisten etujen välistä ristiriitaa, jossa virkamiehellä tai julkisella päätöksentekijällä on yksityiseen toimintaansa liittyviä etuja, jotka saattavat vaikuttaa epäasianmukaisesti hänen vastuualueeseensa kuuluvien toimien hoitoon ja päätöksiin; huomauttaa kuitenkin, että tällainen määritelmä on luonteeltaan kontekstisidonnainen ja muuttuva ja että täysi avoimuus ei välttämättä ole tae eturistiriidattomuudesta eikä takaa kansalaisten luottamuksen voittamista tai lisääntymistä; toteaa, että eettisten sääntöjen täytäntöönpano ja julkinen vastuuvelvollisuus eturistiriidoista ovat ennakkoehto kansalaisten luottamukselle julkisiin instituutioihin;

    2. panee merkille, että on olemassa lukuisia oikeudellisia lähestymistapoja eturistiriidan käsitteen merkitykseen ja sovellettavuuteen; kiinnittää huomiota EU:n toimielinten yhä suurempaan huolenaiheeseen etiikkaa ja avoimuutta koskevien normien ja sääntöjen tehokkuuden parantamisesta; huomauttaa lisäksi, että EU:n toimielimillä ei ole yhtenäistä lähestymistapaa eturistiriitojen ehkäisemiseen ja että kaikki toimielimet soveltavat siihen omia sääntöjään; katsoo, että riippumattoman EU:n eettisen elimen perustamisella voitaisiin edistää olemassa olevien sääntöjen yhdenmukaista tulkintaa ja tehokkaampaa täytäntöönpanoa; huomauttaa, että Euroopan parlamentti on perustanut jäsenten toimintaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean elimeksi, jonka tehtävänä on antaa jäsenille ohjeita menettelysääntöjen tulkinnasta ja täytäntöönpanosta; panee lisäksi merkille, että neuvoa-antava komitea myös arvioi menettelysääntöjen väitettyjä rikkomuksia ja neuvoo puhemiestä mahdollisista toimista, joihin on ryhdyttävä; katsoo, että Euroopan parlamentin olisi näytettävä esimerkkiä etiikkaa koskevien sääntöjen ja niiden täytäntöönpanon osalta;

    3. muistuttaa, että oikeudellisten asioiden valiokunta on komission jäsenehdokkaiden mahdollisten eturistiriitojen tarkastelusta, Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevista säännöistä ja Euroopan unionin henkilöstösäännöistä sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä VI säädetyistä erioikeuksista ja vapauksista sekä jäsenten valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta; muistuttaa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys komission jäsenehdokkaan nimittämiselle ja että oikeudellisten asioiden valiokunnalla on selkeät valtuudet hylätä komission jäsenehdokas, jos on todettu eturistiriita; korostaa, että tätä säännöstä olisi luettava yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen eettisten normien kanssa, sillä siinä määrätään, että Euroopan komission jäsenet on valittava ”henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton”;

    4. muistuttaa, että parlamentti voi peruuttaa yksittäisen komission jäsenen luottamuksen, minkä jälkeen komission puheenjohtajan on joko vaadittava kyseisen jäsenen eroamista tai selitettävä kieltäytymisensä parlamentille seuraavalla istuntojaksolla 20. marraskuuta 2010 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[4] 5 kohdan mukaisesti;

    5. panee merkille, että oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsenet korostivat vuoden 2019 komission jäsenehdokkaiden mahdollisten eturistiriitojen tarkastelun osalta nykyisen menettelyn vakavia puutteita; panee lisäksi merkille, että näihin puutteisiin kuuluvat rajallinen tiedonsaanti, tarkasteluajan lyhyys, tutkintavaltuuksien puuttuminen ja asiantuntijoiden tuen puuttuminen; katsoo, että komission jäsenehdokkaiden toimittamien ilmoitusten tarkastelu eturistiriidan toteamiseksi on institutionaaliselta ja demokratian kannalta perustavanlaatuisen tärkeää ja ilmoitusten tarkastelussa olisi noudatettava erityistä huolellisuutta, sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta täysin objektiivisella, demokraattisella ja riippumattomalla tulkinnalla; katsoo, että mahdollisten eturistiriitojen tarkastelua koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös valitun komission puheenjohtajan ilmoitukseen;

    6. katsoo myös, että jotta tällainen tarkastelu olisi täydellinen ja täsmällinen ja jotta eturistiriidan mahdollisuus voitaisiin sulkea pois, saatetaan usein tarvita muitakin tietoja ja asiakirjoja kuin komission jäsenehdokkaan nykyisessä muodossaan oleva taloudellisia sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus ja että olisi voitava järjestelmällisesti tarkistaa, ovatko tiedot täydellisiä, täsmällisiä ja ajantasaisia; korostaa, että tulevalla riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava asianmukaiset tutkintavaltuudet samoin kuin valtuudet pyytää hallinnollisia asiakirjoja ja tutustua niihin, jotta se voi tehdä hyvin perusteltuja ja dokumentoituja arviointeja; korostaa, että riippumattoman EU:n eettisen elimen olisi voitava määrätä seuraamuksia perusteettomista viivästyksistä tai tietojen antamisesta kieltäytymisestä; korostaa, että eturistiriidan seurausten todentamisessa on noudatettava täysimääräisesti luottamuksellisuutta, yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä;

    7. katsoo siksi, että oikeudellisten asioiden valiokunnalle olisi annettava riittävästi aikaa arvioida mahdollisia eturistiriitoja yhteistyössä riippumattoman EU:n eettisen elimen kanssa; katsoo lisäksi, että valiokunnan käyttöön olisi annettava riittävät resurssit, välineet ja taidot tarpeellisten tietojen ristiintarkastamiseksi ja hakemiseksi sekä tarvittaessa lisätietojen pyytämiseksi;

    8. katsoo, että tämän tehtävän vaativuuden ja monimutkaisuuden vuoksi Euroopan parlamentin tekemän, komission jäsenehdokkaiden mahdollisen eturistiriidan tarkastelun ja toteamisen olisi oltava demokraattista ja siinä olisi toimittava riippumattomasti ja järjestelmällisesti asiaankuuluvan asiantuntijuuden ja kokemuksen omaavan riippumattoman EU:n eettisen elimen avustuksella; katsoo, että tulevan riippumattoman EU:n eettisen elimen olisi hoidettava tehtävänsä siten, että se on mahdollisimman riippumaton kokoonpanonsa, talousarvionsa ja tutkintavaltuuksiensa suhteen; kehottaa komissiota ja kaikkia osallistuvia toimielimiä osoittamaan tulevalle riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle riittävästi henkilöstöä ja resursseja asiantuntijoiden tekemän tapauskohtaisen arvioinnin toteuttamiseksi mahdollisista eturistiriidoista erityisesti komission jäsenten ja mahdollisesti parlamentin jäsenten ja korkea-arvoisten EU:n virkamiesten osalta;

    9. korostaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja pyöröovi-ilmiöön liittyvät eturistiriitatilanteet ovat luonteeltaan järjestelmällisiä toistuvia huolenaiheita ja EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen yhteinen ongelma; suosittaa, että kaikissa EU:n toimielimissä otetaan käyttöön yhdenmukaistetut ja riittävät karenssiajat ja että niiden täytäntöönpanon valvontaa vahvistetaan; katsoo, että eturistiriitatilanteet saattavat vaarantaa EU:n toimielinten ja virastojen eheyden ja siten heikentää ja kansalaisten luottamusta niihin; korostaa, että asiaan liittyvä EU:n lainsäädäntö ja menettelysäännöt on yhdenmukaistettava ja niiden täytäntöönpanoa on valvottava, jotta voidaan muun muassa vaatia täysimittaista avoimuutta korkea-arvoisten EU:n virkamiesten virkakauden jälkeisistä työtehtävistä tai hankkeista, joita he ovat toteuttaneet virkakautensa jälkeen, sekä kaikista Euroopan parlamentin jäsenten sivutoimista; katsoo, että sääntöjä, jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä julkisen viran tai työsuhteen jälkeen, olisi sovellettava kohtuullisen ajan ja olisi noudatettava asianmukaista korvausta koskevia sääntöjä; korostaa tarvetta ottaa oppia parhaista käytännöistä jäsenvaltioissa, joissa jo on kansallisia eettisiä viranomaisia, joilla on asiaankuuluvaa asiantuntemusta; korostaa, että eettisten normien täytäntöönpanossa on erilaisia kansallisia käytäntöjä; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa vaaleilla valittujen edustajien on pidättäydyttävä äänestämästä asioista, joissa heillä on henkilökohtainen etu, ja pyytää siksi parlamentin jäseniä pidättäytymään toimimasta esittelijöinä vastaavissa tapauksissa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjen 2 ja 3 artiklan säännöt, jotka koskevat taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja;

    10. kyseenalaistaa komission hiljattain hyväksymän entisen komission jäsenen Günther Oettingerin työsuhteen kansainvälisessä konsulttiyrityksessä Kekst CNC:ssä, jonka suurin EU:n edunvalvonta-asiakas on Philip Morris International, ja toteaa, että kyseessä on Oettingerin kymmenes vajaan vuoden aikana hyväksytty asema sen jälkeen, kun hänen toimikautensa komission jäsenenä päättyi;

    11. katsoo, että riittävän asiantuntemuksen hankkimiseksi riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava pysyvä, riippumaton ja kollegiaalinen rakenne ja että elimen jäseniin voisi kuulua erityisasemassa olevia henkilöitä, jotka takaavat ammattitaidon ja riippumattomuuden, kuten Euroopan unionin tuomioistuimen entisiä presidenttejä tai entisiä tuomareita, ja toisaalta henkilöitä, jotka kukin EU:n toimielin ja asiaankuuluvat elimet, kuten Euroopan oikeusasiamies, OLAF tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ovat nimittäneet; katsoo lisäksi, että riippumattoman EU:n eettisen elimen kokoonpanossa on varmistettava sukupuolten tasa-arvo ja annettava takeet riippumattomuudesta, puolueettomuudesta, lahjomattomuudesta, rehellisyydestä ja kokemuksesta;

    12. korostaa kuitenkin, että komission jäsenehdokkaiden riippumattomuuden arviointi kuuluu edelleen Euroopan parlamentin demokraattiseen ja institutionaaliseen toimivaltaan; suosittaa siksi, että oikeudellisten asioiden valiokunta säilyttää täyden toimivaltansa asiassa mutta päättää komission jäsenehdokkaalla olevan eturistiriidan olemassaolosta vasta saatuaan riippumattomista asiantuntijoista koostuvan neuvoa-antavan elimen ei-sitovat, julkiset, tarkat ja perustellut suositukset asiasta; toteaa, että tämä toimisi samalla vahvistuksena valiokunnan toimenpiteille; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan olisi lopuksi keskusteltava riippumattoman EU:n eettisen elimen antamista suosituksista; katsoo, että sen lisäksi, että oikeudellisten asioiden valiokunta tarkastelee komission jäsenehdokkaiden ilmoituksia, kaikissa unionin toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa olisi tutkittava eturistiriidat ennen virka- tai palvelussuhdetta, sen aikana ja sen jälkeen;

    13. katsoo, että komission jäsenehdokkaiden mahdollisiin eturistiriitoihin liittyvien neuvoa-antavien tehtäviensä rinnalla riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle olisi annettava myös laajempi tukitehtävä tarkastella eturistiriitoja EU:n toimielimissä ja virastoissa yleisesti ja toimia näin täydentävästi ja tasapainoisesti ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että sen tehtävänä on toisaalta tiedottaa ja tarjota eettistä ohjausta ja toisaalta valvoa sääntöjen noudattamista ja täytäntöönpanoa; ehdottaa, että riippumattoman EU:n eettisen elimen olisi tuettava asiaa koskevien sääntöjen johdonmukaista täytäntöönpanoa ja varmistettava se ja pyrittävä korkeimpiin eettisiin normeihin, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta ja lisätä avoimuutta ja lahjomattomuutta EU:n toimielinten jäsenten ja henkilöstön keskuudessa; suosittaa, että tuleva riippumaton eettinen elin pyrkii eettisten normien yhdenmukaistamiseen ottaen samalla huomioon kunkin toimielimen erityisluonteen ja haasteet;

    14. katsoo, että olennaisesti ennaltaehkäisyyn, seurantaan ja avoimuuteen perustuva instituutionaalinen kulttuuri edellyttää tiivistä yhteistyötä valvonnan kohteena olevien laitosten ja toimielinten kanssa; katsoo, että tietyn ajan kuluessa eettisistä kysymyksistä vastaavat sisäiset hallinto-osastot voitaisiin muuttaa yhteyspisteiksi, jotka huolehtivat yhteydenpidosta unionin eettisen elimen suuntaan; korostaa, että riippumattomalle EU:n eettiselle elimelle olisi annettava mahdollisuus käynnistää tutkimuksia omasta aloitteestaan; katsoo, että keskeisten neuvonta-, ennaltaehkäisy- ja tukitoimien lisäksi tulevalla riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä voisi olla oikeus määrätä viimeisenä keinona lainvalvontatoimia sen suositusten ja päätösten noudattamisen varmistamiseksi; katsoo, että annettujen suositusten ja päätösten julkaiseminen tai edelleen välittäminen voisi itsessään olla yksi seuraamus; korostaa, että kyseinen elin ei saisi korvata unionin tuomioistuinta;

    15. vahvistaa, että eettisen elimen olisi voitava ottaa huomioon sidosryhmien, myös väärinkäytösten paljastajien, huolenaiheet;

    16. suosittaa, että luodaan sisäinen ja luottamuksellinen valitusmekanismi, jonka avulla EU:n virkamiehet voivat esittää huolensa olemassa olevien sääntöjen mahdollisesta rikkomisesta pelkäämättä vastatoimia;

    17. korostaa, että petosten, korruption, hallinnollisten väärinkäytösten tai julkisten varojen väärinkäytön torjunta on erillistä EU:n toimielinten eettisten kysymysten seurannasta, vaikkakin se toisinaan se liittyy siihen; korostaa näin ollen, että riippumattoman eettisen elimen perustaminen ei saa johtaa muiden Euroopan unionin hyvää hallintotapaa valvovien elinten lakkauttamiseen tai tarpeettomaan rajoittamiseen.

     


    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    22.2.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    19

    2

    3

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Manon Aubry, Gunnar Beck, Geoffroy Didier, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Ibán García Del Blanco, Jean-Paul Garraud, Esteban González Pons, Mislav Kolakušić, Gilles Lebreton, Karen Melchior, Jiří Pospíšil, Franco Roberti, Marcos Ros Sempere, Ernő Schaller-Baross, Stéphane Séjourné, Raffaele Stancanelli, Marie Toussaint, Adrián Vázquez Lázara, Axel Voss, Marion Walsmann, Tiemo Wölken, Lara Wolters, Javier Zarzalejos

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Andrzej Halicki, Javier Nart, Emil Radev

     


    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    19

    +

    PPE

    Geoffroy Didier, Esteban González Pons, Jiří Pospíšil, Axel Voss, Javier Zarzalejos

    S&D

    Ibán García Del Blanco, Franco Roberti, Marcos Ros Sempere, Tiemo Wölken, Lara Wolters

    Renew

    Pascal Durand, Karen Melchior, Stéphane Séjourné, Adrián Vázquez Lázara

    ID

    Jean-Paul Garraud, Gilles Lebreton

    Verts/ALE

    Marie Toussaint

    The Left

    Manon Aubry

    NI

    Mislav Kolakušić

     

    2

    -

    ECR

    Angel Dzhambazki, Raffaele Stancanelli

     

    3

    0

    ID

    Gunnar Beck

    PPE

    Ernő Schaller-Baross, Marion Walsmann

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     


     

     

    TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.6.2021)

    perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

    avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin

    (2020/2133(INI))

    Valmistelija: Mikuláš Peksa

     

    EHDOTUKSET

    Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1. korostaa, että avoimuus, vastuuvelvollisuus, ammattimaisuus ja lahjomattomuus ovat keskeisiä tekijöitä eettisten periaatteiden edistämisessä EU:ssa ja olennaisia EU:n talousarvion suojelemiseksi petoksilta ja korruptiolta sekä EU:n demokraattisen legitimiteetin ja kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi; huomauttaa, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö määrittelee viranomaisten lahjomattomuuden olevan yhteisten eettisten arvojen, periaatteiden ja normien yhdenmukaistamista ja noudattamista yleisen edun säilyttämiseksi ja priorisoimiseksi julkisen sektorin yksityisiin etuihin nähden; muistuttaa, että epäeettinen käyttäytyminen voi vahingoittaa merkittävästi EU:n taloudellisia etuja ja päätöksentekoprosessia, vahingoittaa unionin toimielinten mainetta ja muodostaa vakavan uhan demokratialle, oikeusvaltiolle ja yleiselle edulle, minkä vuoksi tällainen käyttäytyminen olisi estettävä ja tuomittava;

    2. palauttaa mieliin, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi EU:n toimielinten eettisistä toimintapuitteista vuonna 2019 antamassaan erityiskertomuksessa nro 13/2019, että tarkastetut toimielimet olivat suurelta osin ottaneet käyttöön asianmukaiset eettiset toimintapuitteet sekä henkilöstölle että jäsenille, mutta niissä oli edelleen joitakin puutteita; suosittelee parantamaan niitä yhdenmukaistamalla, lisäämällä tietoisuutta ja vahvistamalla EU:n eettisiä sääntöjä; jakaa tilintarkastustuomioistuimen huolen siitä, että EU:lla ei ole yhteisiä eettisiä toimintapuitteita, jotka koskisivat jäsenvaltioiden edustajien toimintaa neuvostossa, että parlamentilla ja neuvostolla ei ole etiikkaa koskevia kokonaisstrategioita, että sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tarkastamisessa noudatetaan epäluotettavia menettelyjä, että näitä ilmoituksia valvotaan rajoitetusti ja että nykyisiä eettisiä toimintakehyksiä koskevat toimintaperiaatteet ovat puutteellisia muilla aloilla;

    3. korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan olisi otettava käyttöön tehokkaat institutionaaliset puitteet sekä selkeät menettelyt ja ilmoituskanavat väärinkäytöksistä ja korruptiosta ilmoittamisen helpottamiseksi ja että vilpittömässä mielessä toimivia väärinkäytösten paljastajia on suojattava kostotoimilta;

    4. korostaa, että nykyiset eettiset toimintapuitteet, jotka EU:n tasolla on räätälöity sopimaan kunkin unionin toimielimen erityispiirteisiin, ja niitä koskevan valvonnan puute ovat estäneet käytännesääntöjen asianmukaisen täytäntöönpanon EU:n toimielimissä; painottaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi useita alueita, joilla eettisten kysymysten käsittelyyn on suositeltavaa soveltaa yhdenmukaisempaa lähestymistapaa; katsoo, että nykyinen itsesääntelyyn perustuva lähestymistapa ei ole tarkoituksenmukainen eikä sillä voida taata lahjomattomuutta, minkä vuoksi sitä olisi tarkistettava tehokkuuden lisäämiseksi; katsoo, että tarvitaan yhdenmukaisempaa lähestymistapaa väärinkäytösten paljastajien suojelun kaltaisilla tärkeillä alueilla ja myös komission jäseniä koskevan perussäännön puuttumisen kaltaisten aukkojen täyttämiseksi voimassa olevassa lainsäädännössä; painottaa, että virkamiehet eivät itse liene parhaita arvioimaan etiikkaan liittyviä tilanteita tai eturistiriitoja ja että arvioinnin olisi kuuluttava erikoistuneen riippumattoman kolmannen osapuolen toimivaltaan; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan eettiset toimintapuitteet eivät voi olla tehokkaita ilman asianmukaisia valvontajärjestelmiä, joissa valvonnan tason olisi vastattava riskien tasoa ja joissa olisi otettava huomioon virkamiesten hallinnolliset tehtävät; panee merkille eri toimielinten erityispiirteet ja varsinkin sen riippumattomuuden, joka taataan lainsäädännöllä unionin tuomioistuimen tuomareille, tilintarkastustuomioistuimen jäsenille sekä Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja kansallisten hallitusten jäsenille; tähdentää, että EU:n toimielinten lahjomattomuutta on parannettava ja kansalaisten luottamusta vahvistettava;

    5. kannustaa riippumattoman eettisen elimen perustamiseen sääntöjen yhdenmukaistamiseksi EU:n toimielimissä, virastoissa, toimistoissa ja elimissä; pitää myönteisenä, että komissio on asettanut tämän painopisteeksi ja sitoutunut tukemaan riippumattoman eettisen elimen pyrkimyksiä laatia yhteiset eettiset toimintapuitteet EU:n tasolla; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan toimiaan sellaisten alojen määrittämiseksi, joilla niiden eettisiä toimintapuitteita voidaan sovittaa tiiviimmin yhteen ja yhdenmukaistaa; pitää välttämättömänä, että lainsäädäntövalta valvoo toimeenpanoelimiä, sillä muuten lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan roolin ja toimivallan vaihtuminen vaarantaisi valittujen parlamentin jäsenten edustajantoimen vapaan harjoittamisen riippumattomuuden; huomauttaa, että nykyisten eettisten toimintapuitteiden parantaminen ja yhdenmukaistaminen ja niiden tehokas täytäntöönpano eivät saisi perustua yksinomaan riippumattoman eettisen elimen perustamiseen ja että niissä on otettava huomioon kunkin toimielimen erityispiirteet, vallanjaon periaate sekä perussopimuksissa vahvistettu toimielinten välinen tasapaino ja demokraattiset roolit; pitää äärimmäisen tärkeänä, että ennen riippumattoman eettisen elimen perustamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen laatimista tehdään perusteellinen kustannus-hyötyanalyysi ja vaikutustenarviointi; painottaa, että tavoitteena on suojella EU:n talousarviota epäeettiseltä käyttäytymiseltä ja säilyttää samalla lukuisien erilaisten EU:n toimielinten ja elinten tiukimmat eettiset normit ja lahjomattomuus;

    6. katsoo, että uusiin yhtenäistettyihin eettisiin toimintapuitteisiin perustuva hallinnollisten päätöksentekovalmiuksien valvonta tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia, mutta siihen olisi kuitenkin sisällytettävä yhteisiä sääntöjä sidonnaisuusilmoitusten sisällöstä ja julkaisemisesta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja noudattaen täysimääräisesti tietosuojasääntöjä; eturistiriitojen ja pyöröovitapausten välttäminen; lahjojen ja kestityksen vastaanottaminen; väärinkäytösten paljastajien ja häirinnän uhrien suojelu; edunvalvontakokousten, julkisten hankintojen ja ylemmän henkilöstön kokouskalenterien avoimuus; avointen pankkitilien käyttö julkisia varoja varten ottaen huomioon toimielinten suorittamat erilaiset tehtävät sekä niiden jäsenten nimenomaisiin tehtäviin sisältyvät riskit ja haasteet;

    7. katsoo, että uuden eettisen elimen perustamisen seurauksena yksittäisten EU:n toimielimien olisi noudatettava monialaista lähestymistapaa suhteessa heikommassa asemassa oleviin henkilöihin niin, että kaikki toimielimet takaavat tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja yhtäläisen kohtelun periaatteiden noudattamisen; painottaa, että riippumattoman eettisen elimen tärkeimpiin painopisteisiin on sisällyttävä yhtäläisten oikeuksien takaaminen vammaisille ja muille heikommassa asemassa oleville henkilöille EU:n toimielinten toiminnassa ja työssä;

    8. katsoo, että EU:n toimielinten nykyisiä sisäisiä eettisiä toimintoja koskevan toimivallan antaminen riippumattomalle eettiselle elimelle tarjoaa mahdollisuuden keskittää asiantuntemusta, luoda synergioita ja siten parantaa eettisten sääntöjen täytäntöönpanoa, mikä velvoittaisi virkamiehet toimimaan aina yhteiskunnan hyväksi moitteettoman julkisten varojen hoidon sekä laillisen, oikeudenmukaisen ja avoimen päätöksenteon avulla; on vakuuttunut siitä, että tämä toimivallan siirto voisi tuoda huomattavia säästöjä EU:n talousarvioon; muistuttaa, että perussopimusten mukaan Euroopan unionin tuomioistuin on EU:n ylin lainkäyttöelin (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artikla) ja että sillä on korkein mahdollinen oikeudellinen päätöksentekovalta;

    9. korostaa tarvetta kunnioittaa ja ylläpitää oikeusvaltioperiaatetta sekä varmistaa, että yhteisten eettisten toimintapuitteiden täytäntöönpano perustuu vahvasti perussopimusten keskeiseen oikeusperustaan ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen; korostaa, että riippumattomalle eettiselle elimelle olisi annettava valtuudet siltä toimivaltaiselta viranomaiselta, joka tällä hetkellä vastaa yleisempien toimintapuitteiden osalta ennaltaehkäisystä, seurannasta, tutkimisesta ja täytäntöönpanon tukemisesta sekä tietämyksen ja neuvonnan tarjoamisesta EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi; painottaa, että riippumattoman eettisen elimen olisi voitava suosittaa kurinpitotoimia ja ehdottaa taloudellisia seuraamuksia, jotta voidaan välttää epäeettiseen käyttäytymiseen liittyvä EU:n talousarvion väärinkäyttö; kehottaa riippumatonta eettistä elintä soveltuvin osin arvioimaan eettisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamista EU:n toimielimissä ja julkaisemaan vuosikertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan sekä esittämään sen parlamentille, komissiolle ja kaikille muille osallistuville toimielimille; painottaa, että riippumattoman eettisen elimen on lisättävä henkilöstön tietoisuutta eettisten toimintapuitteiden määräyksistä ja EU:n toimielinten eettisestä kulttuurista;

    10. varoittaa, että toimielinten tällä hetkellä hoitamia tehtäviä laajempien tehtävien siirtäminen riippumattomalle eettiselle elimelle voisi rikkoa vakavasti perussopimuksia;

    11. kehottaa riippumatonta eettistä elintä näyttämään esimerkkiä avoimuudesta julkaisemalla kaikki suositukset, vuosikertomukset, päätökset ja menot koneellisesti luettavassa avoimessa tietomuodossa, joka on kaikkien kansalaisten saatavilla, asiassa sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti; suosittelee painokkaasti, että kaikki EU:n julkishallinnon eettisten normien ylläpitämiseksi kehitetyt ohjelmistot asetetaan saataville maksuttomalla avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssillä ja että ne jaetaan kaikkien sellaisten eurooppalaisten laitosten kanssa, jotka haluavat käyttää niitä; kehottaa tekemään tältä osin tiivistä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;

    12. kannustaa EU:n toimielimiä allekirjoittamaan toimielinten välisen sopimuksen riippumattoman eettisen elimen perustamisesta; korostaa, että neuvoston sekä siellä työskentelevien jäsenvaltioiden edustajien on tärkeää liittyä toimielinten väliseen sopimukseen, koska tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan oikeusasiamies ovat toistuvasti pyytäneet parantamaan toimielimen toiminnan etiikkaa ja avoimuutta EU:n kansalaisten hyväksi; muistuttaa neuvoston velvoitteesta käsitellä korkean tason eturistiriitoja, pyöröovi-ilmiötä ja edunvalvonnan avoimuutta koskevia sääntöjä; kehottaa laatimaan selkeitä määräyksiä, joilla asianomaiselle henkilölle annetaan oikeusvaltion perusperiaatteiden mukainen oikeus valittaa häntä koskevista suosituksista; korostaa, että perustettaessa uusi neuvoa-antava eettinen elin parlamentille olisi vältettävä päällekkäistä työtä ja päällekkäistä toimivaltaa;

    13. korostaa, että on tärkeää tehdä selkeä työnjako ja tehostaa soveltuvin osin yhteistyötä riippumattoman eettisen elimen ja asiaan liittyvien EU:n elinten kuten Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO), Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja muiden elinten välillä niiden toimivaltuuksien puitteissa; korostaa myös olevan tärkeää, että tällainen yhteistyö johtaa säännölliseen tietojenvaihtoon; toteaa, että kansalaisten luottamuksen ja uuden EU:n elimen hyväksynnän korkean tason säilyttämiseksi riippumattoman eettisen elimen perustaminen olisi perusteltava tarkoituksenmukaisuudella ja tehokkuudella.


    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    26.5.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    24

    4

    2

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Matteo Adinolfi, Olivier Chastel, Caterina Chinnici, Lefteris Christoforou, Corina Crețu, Ryszard Czarnecki, José Manuel Fernandes, Luke Ming Flanagan, Daniel Freund, Isabel García Muñoz, Monika Hohlmeier, Pierre Karleskind, Joachim Kuhs, Claudiu Manda, Younous Omarjee, Tsvetelina Penkova, Markus Pieper, Sabrina Pignedoli, Michèle Rivasi, Petri Sarvamaa, Vincenzo Sofo, Michal Wiezik, Angelika Winzig, Lara Wolters, Tomáš Zdechovský

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Joachim Stanisław Brudziński, Katalin Cseh, Mikuláš Peksa, Ramona Strugariu, Lucia Vuolo

     


    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    24

    +

    NI

    Sabrina Pignedoli

    PPE

    Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Markus Pieper, Petri Sarvamaa, Michal Wiezik, Angelika Winzig, Tomáš Zdechovský

    Renew

    Olivier Chastel, Katalin Cseh, Pierre Karleskind, Ramona Strugariu

    S&D

    Caterina Chinnici, Corina Crețu, Isabel García Muñoz, Claudiu Manda, Tsvetelina Penkova, Lara Wolters

    The Left

    Luke Ming Flanagan, Younous Omarjee

    Verts/ALE

    Daniel Freund, Mikuláš Peksa, Michèle Rivasi

     

    4

    -

    ECR

    Joachim Stanisław Brudziński, Ryszard Czarnecki, Vincenzo Sofo

    ID

    Joachim Kuhs

     

    2

    0

    ID

    Matteo Adinolfi, Lucia Vuolo

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     


     

     

    TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.11.2020)

    perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

    avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin

    (2020/2133(INI))

    Valmistelija: Derk Jan Eppink

     

    EHDOTUKSET

    Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1. palauttaa mieliin 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen[5], erityisesti parlamentin tuen komission puheenjohtajan ehdotukselle perustaa kaikille EU:n toimielimille yhteinen eettisiä kysymyksiä tarkasteleva riippumaton elin, joka tekisi eturistiriitoja koskevia päätöksiä;

    2. korostaa, että palvelussuhteen päättymisen jälkeiset ja pyöröovi-ilmiöön liittyvät eturistiriitatilanteet ovat toistuvia huolenaiheita ja EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen yhteinen ongelma; katsoo, että eturistiriidat vaarantavat korkeiden eettisten normien noudattamisen EU:n toimielimissä ja virastoissa ja siten heikentävät niiden lahjomattomuutta ja kansalaisten luottamusta niihin;

    3. huomauttaa, että rahoitusalan sääntelypolitiikan monimutkaisuus, rahoitusmarkkinoiden toimijoiden ja virkamiesten välinen epäsymmetrinen informaatio ja eturistiriitoja koskevan yhdenmukaistetun sääntökehyksen puute EU:n toimielimissä ja virastoissa tekevät valvojista ja sääntelijöistä erityisen alttiita rahoitusalan sääntelyvallankaappaukselle;

    4. korostaa huolestuneena, että Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) entinen toimitusjohtaja nimitettiin rahoitusalan edunvalvontajärjestön toimitusjohtajaksi ja että Euroopan oikeusasiamies totesi tutkimuksen jälkeen, että EPV:n ei olisi pitänyt sallia työpaikan vaihtoa eikä se ottanut välittömästi käyttöön riittäviä sisäisiä suojatoimia luottamuksellisten tietojensa suojaamiseksi, kun suunniteltu työpaikan vaihto tuli ilmi; panee merkille, että tämä palvelussuhteen päättymisen jälkeinen työpaikka ilman karenssiaikaa on EU:n henkilöstösääntöjen vastainen ja riski paitsi EPV:n maineelle ja riippumattomuudelle myös kaikille unionin toimielimille; pitää tässä yhteydessä myönteisinä toimenpiteitä, jotka EPV on toteuttanut oikeusasiamiehen suositusten perusteella;

    5. pitää lisäksi huolestuttavana, että komission julkisia tarjouskilpailuja koskevassa menettelyssä ei ole otettu huomioon eturistiriitojen välttämistä eikä siihen sisälly ehkäisemistä ja täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä eturistiriitojen välttämiseksi;

    6. panee merkille, että nykyisten sääntöjen soveltaminen komission jäseniin, Euroopan parlamentin jäseniin ja EU:n virkamiehiin on tuonut esiin liian monia heikkouksia; muistuttaa, että Transparency International EU -järjestön raportin mukaan vuoden 2017 alussa yli 50 prosenttia entisistä komission jäsenistä ja 30 prosenttia politiikasta luopuneista Euroopan parlamentin entisistä jäsenistä työskenteli EU:n avoimuusrekisteriin rekisteröidyissä organisaatioissa; korostaa erityisesti vaaleilla valittujen jäsenten kohdalla, että henkilökohtaisiin ja taloudellisiin sitoumuksiin on sovellettava avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; painottaa, että avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevat kysymykset EU:n ja kansallisella tasolla liittyvät vahvasti toisiinsa; tukee siksi Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) työtä ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön sen suositukset, erityisesti suositukset, jotka koskevat tiukkojen käytännesääntöjen laatimista kansallisille poliitikoille ja sääntöjen käyttöönottoa palvelussuhteen päättymisen jälkeisille työsuhteille;

    7. palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toistuvat varoitukset, jotka koskevat merkittäviä puutteita EU:n toimielinten eturistiriitojen ehkäisemistä koskevissa politiikoissa; huomauttaa, että EU:n eettisiä sääntöjä ei ole mukautettu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) eturistiriitojen hallintaa julkishallinnossa koskeviin ohjeisiin, joissa suositellaan eturistiriitoja koskevien toimintaperiaatteiden ja menettelyjen kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaavan keskustoiminnon määrittämistä; katsoo, että EU:n toimielinten ja virastojen nykyinen etiikkaa ja lahjomattomuutta koskeva oikeudellinen kehys on erittäin hajanainen ja epätarkoituksenmukainen ja että sitä on tarkistettava perusteellisesti riippumattomuuden ja tutkintavaltuuksien vahvistamiseksi;

    8. kehottaa vahvistamaan nykyistä sääntely- ja täytäntöönpanokehystä sekä ennen palvelussuhteen alkamista esiintyvien että palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen osalta, jotta julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin välille voidaan luoda asianmukaiset, selkeät, sitovat ja oikeasuhteiset rajat ja siten parantaa EU:n päätöksenteon uskottavuutta laajan yleisön silmissä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä OECD:n, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, GRECO:n ja Euroopan oikeusasiamiehen tekemää työtä;

    9. suhtautuu myönteisesti Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan Christine Lagarden ilmoittamiin avoimuutta lisääviin uusiin toimiin, jotka koskevat EKP:n johtokunnan, neuvoston ja valvontaelimen jäsenten eturistiriitatapauksia ja toimikauden jälkeistä ansiotoimintaa koskevien EKP:n eettisen komitean lausuntojen julkaisemista; kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia omaksumaan vastaavan lähestymistavan ja julkaisemaan eturistiriitoja ja toimikauden jälkeistä ansiotyötä käsittelevien sisäisten elimiensä laatimat asiaankuuluvat asiakirjat;

    10. kehottaa perustamaan riippumattoman EU:n eettisen elimen, jonka tehtävänä on varmistaa eettisten sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikissa EU:n toimielimissä valvomalla eturistiriitoja, pyöröovi-ilmiötä ja edunvalvonnan avoimuutta kaikissa EU:n toimielimissä ja virastoissa;

    11. korostaa, että Euroopan oikeusasiamies on käsitellyt muiden tehtäviensä lisäksi eturistiriitoja koskevia kanteluja ilman tähän tehtävään tarkoitettua mekanismia ja ilman asianmukaisia keinoja ja valtuuksia valvoa päätöstensä täytäntöönpanoa;

    12. huomauttaa, että EU:n uuden eettisen elimen olisi oltava rakenteeltaan, hallinnoltaan ja talousarvioltaan riippumaton; korostaa, että eettisen elimen täsmällisestä kokoonpanosta ja toimeksiannosta olisi keskusteltava ottaen asianmukaisesti huomioon kansalaisyhteiskunnan järjestöjen näkemykset;

    13. suosittelee, että perustetaan hyvissä ajoin EU:n eettinen elin, jotta voidaan välttää pyöröovitapausten ja eturistiriitojen toistuminen jo lähitulevaisuudessa;

    14. korostaa, että tämän elimen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä EU:n toimielinten sisäisten eettisten komiteoiden, avoimuusrekisterin sihteeristön, Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan oikeusasiamiehen kanssa;

    15. katsoo, että nimetyllä riippumattomalla EU:n eettisellä elimellä olisi oltava asianmukaiset taloudelliset ja henkilöstöresurssit, sen olisi oltava huolellisesti valittu kokoonpano, jolla varmistetaan sen riippumattomuus poliittisista näkökohdista ja muista eduista, ja sillä olisi oltava laaja toimeksianto, joka antaa sille ennaltaehkäisy-, seuranta-, tutkinta- ja seuraamusvaltuudet, toimivaltuudet, tehtävät ja velvollisuudet, jotta se voi huolehtia asianmukaisesti EU:n etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevien sääntöjen määrittelystä, valvonnasta ja täytäntöönpanosta EU:n toimielimissä ja virastoissa, lobbausta koskevat säännöt ja avoimuus mukaan luettuina, ja katsoo, että elimellä olisi oltava muun muassa seuraavat tehtävät:

     seurata ennakoivasti etiikkaa ja lahjomattomuutta koskevien sääntöjen rikkomisia EU:n toimielimissä ja virastoissa ja määrätä niistä seuraamuksia;

     panna täytäntöön tiukat säännöt, jotka koskevat palvelusuhdetta edeltävää työsuhdetta ja sen päättymisen jälkeistä työsuhdetta, ”pyöröovi-tilanteita” ja eturistiriitatilanteita EU:n toimielinten ja virastojen koko henkilöstön, Euroopan parlamentin jäsenten ja komission jäsenten osalta, mukaan lukien karenssiaikojen valvonta ja työluvan tarkistaminen, jos havaitaan, että tietty toimi muodostaa eturistiriidan, ja antaa sitovia suosituksia tältä osin;

     tarkastella teknisesti ja puolueettomasti EU-poliitikkojen toissijaisia tehtäviä ja taloudellisia sidonnaisuuksia koskevia ilmoituksia sekä tarkistaa, pidetäänkö edunvalvontakielloista ja valvontaehdoista kiinni;

     ottaa aktiivinen rooli nimettyjen yhteisöjen, myös väärinkäytösten paljastajien, tekemien valitusten käsittelyssä;

     määrätä hallinnollisia seuraamuksia, joihin voidaan hakea muutosta ja jotka voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi puuttumatta perussopimuksiin;

     valvoa komission päätöksentekoprosessin asianmukaista toimintaa ja riippumattomuutta, mukaan lukien komission asiantuntijaryhmien ja vastaavien elinten perustaminen ja toiminta;

     antaa pyynnöstä neuvoja ja laatia vuosikertomuksia elimen työstä, mukaan lukien suositusten antaminen omasta aloitteesta siitä, miten EU:n eettistä järjestelmää olisi kehitettävä edelleen;

     seurata EU:n henkilöstölle asetettuja ehtoja ja edunvalvontakieltoja;

     pitää EU:n tasolla eettisiä kysymyksiä koskevaa verkkorekisteriä, joka mahdollistaa tutustumisen keskeisiin avoimuutta koskeviin asiakirjoihin;

    16. korostaa, että riippumaton EU:n eettinen elin ei yksin riitä käsittelemään eturistiriitatilanteita EU:n toimielimissä ja virastoissa; katsoo, että EU:n eettisten sääntöjen ja lahjomattomuutta koskevien sääntöjen uudelleentarkasteluun voisi sisältyä muun muassa seuraavia toimenpiteitä: korkeiden virkamiesten ilmoitus- ja karenssiaikojen pidentäminen oikeasuhteisesti tapauskohtaisesti, samalla kun varmistetaan yhdenvertainen kohtelu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 artiklan mukaisesti, julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU lujittaminen[6], pakollinen luopuminen osakkuuksista sellaisissa yrityksissä, jotka ovat sen toimielimen valvonnan alaisia tai liikeyhteyksissä siihen toimielimeen, johon uusi virkamies on nimitetty, pakollinen jääviys silloin, kun käsitellään asioita, jotka vaikuttavat kyseisen henkilön aiempaan yksityisen sektorin työnantajaan, tai komission jäsenten ja EU:n toimielinten ja virastojen johtavien virkamiesten henkilökohtaisen osakeomistuksen kieltäminen virassaolon aikana; kehottaa jälleen komissiota harkitsemaan asiaa koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistamista;

    17. toteaa, että on tapauskohtaisesti löydettävä herkkä tasapaino eturistiriitojen sääntelyn, sellaisten tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönoton, joilla lievennetään rajoituksia taloudellista vapautta koskevaan yksilön oikeuteen, esimerkiksi antamalla tietoja työnhakijoille eturistiriitoja koskevasta järjestelmästä ja mahdollisista uuteen työsuhteeseen sovellettavista rajoituksista, parlamentaaristen ja muiden institutionaalisten tehtävien esteettömän hoitamisen varmistamisen ja dynaamisten työmarkkinoiden ylläpitämisen ja julkisen sektorin sekä yksityisen ja kolmannen sektorin välisen liikkuvuuden välillä;

    18. katsoo, että virastosta tai toimielimestä lähtevien johtavien virkamiesten pidemmät karenssiajat ovat perusteltuja oikeudellisia toimenpiteitä, joilla suojellaan yleistä etua ja julkisten elinten lahjomattomuutta, jos ne perustuvat objektiiviseen ja selkeisiin kriteereihin perustuvaan menettelyyn; katsoo, että toiseen työhön siirtymisen kieltäminen voisi tarvittaessa edellyttää tilapäisen korvauksen myöntämistä ennen sopivan työpaikan löytämistä.

     


    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    19.11.2020

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    26

    13

    20

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Gunnar Beck, Marek Belka, Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Gilles Boyer, Francesca Donato, Derk Jan Eppink, Engin Eroglu, Markus Ferber, Jonás Fernández, Frances Fitzgerald, José Manuel García-Margallo y Marfil, Luis Garicano, Sven Giegold, Valentino Grant, Claude Gruffat, José Gusmão, Enikő Győri, Eero Heinäluoma, Danuta Maria Hübner, Stasys Jakeliūnas, Othmar Karas, Billy Kelleher, Ondřej Kovařík, Georgios Kyrtsos, Aurore Lalucq, Philippe Lamberts, Aušra Maldeikienė, Pedro Marques, Costas Mavrides, Jörg Meuthen, Csaba Molnár, Siegfried Mureşan, Caroline Nagtegaal, Luděk Niedermayer, Piernicola Pedicini, Lídia Pereira, Sirpa Pietikäinen, Dragoș Pîslaru, Evelyn Regner, Antonio Maria Rinaldi, Alfred Sant, Joachim Schuster, Ralf Seekatz, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Irene Tinagli, Ernest Urtasun, Inese Vaidere, Johan Van Overtveldt, Stéphanie Yon-Courtin, Marco Zanni, Roberts Zīle

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Manon Aubry, Patryk Jaki, Eugen Jurzyca, Maximilian Krah, Ville Niinistö, Mick Wallace

     


     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    26

    +

    GUE/NGL

    Manon Aubry, José Gusmão, Mick Wallace

    NI

    Piernicola Pedicini

    PPE

    Frances Fitzgerald, Sirpa Pietikäinen

    RENEW

    Billy Kelleher

    S&D

    Marek Belka, Jonás Fernández, Eero Heinäluoma, Aurore Lalucq, Pedro Marques, Costas Mavrides, Csaba Molnár, Evelyn Regner, Alfred Sant, Joachim Schuster, Pedro Silva Pereira, Paul Tang, Irene Tinagli

    VERTS/ALE

    Sven Giegold, Claude Gruffat, Stasys Jakeliūnas, Philippe Lamberts, Ville Niinistö, Ernest Urtasun

     

    13

    -

    PPE

    Isabel Benjumea Benjumea, Stefan Berger, Markus Ferber, José Manuel García-Margallo y Marfil, Enikő Győri, Danuta Maria Hübner, Georgios Kyrtsos, Aušra Maldeikienė, Siegfried Mureşan, Lídia Pereira, Ralf Seekatz, Inese Vaidere

    RENEW

    Dragoș Pîslaru

     

    20

    0

    ECR

    Derk Jan Eppink, Patryk Jaki, Eugen Jurzyca, Johan Van Overtveldt, Roberts Zīle

    ID

    Gunnar Beck, Francesca Donato, Valentino Grant, Maximilian Krah, Jörg Meuthen, Antonio Maria Rinaldi, Marco Zanni

    PPE

    Othmar Karas, Luděk Niedermayer

    RENEW

    Filles Boyer, Engin Eroglu, Luis Garicano, Ondřej Kovařík, Caroline Nagtegaal, Stéphanie Yon-Courtin

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     


     

     

    VETOOMUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.4.2021)

    perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

    avoimuuden ja lahjomattomuuden vahvistamisesta EU:n toimielimissä perustamalla riippumaton EU:n eettinen elin

    (2020/2133(INI))

    Valmistelija: Radan Kanev

     

    EHDOTUKSET

    Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    1. suhtautuu myönteisesti komission parlamentille antamaan sitoumukseen perustaa riippumaton EU:n eettinen elin;

    2. korostaa, että kaikkien EU:n toimielinten olisi noudatettava korkeita etiikkaa ja avoimuutta koskevia normeja, ja kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä tekemään sopimuksen yhteisten eettisten puitteiden luomisesta näiden normien huomioon ottamiseksi; korostaa, että EU:n toimielinten avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevat tiukat normit ovat olennaisen tärkeitä, jotta kansalaiset voivat käyttää täysimääräisesti demokraattista oikeuttaan osallistua EU:n päätöksentekoprosessiin ja jotta siten voidaan vahvistaa unionin demokraattista oikeutusta ja uskottavuutta ja lujittaa samalla luottamusta Euroopan yhdentymisprosessiin; muistuttaa tältä osin, että kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin on edustuksellisten demokratioiden keskeinen perusta; muistuttaa, että kaikkien EU:n toimielinten yhteisen riippumattoman eettisen elimen perustamiseen sitoutunut komission puheenjohtaja korosti komissiota koskevissa poliittisissa suuntaviivoissaan vuosiksi 2019–2024, että jotta kansalaiset luottavat EU:hun, sen toimielinten olisi oltava avoimia ja nuhteettomia eettisyyden, avoimuuden ja lahjomattomuuden suhteen; muistuttaa, että vetoomusoikeutta on vahvistettava, sillä se tarjoaa kansalaisille parhaan tuen suoraan vuoropuheluun EU:n toimielinten edustajien kanssa kansalaisia koskevien ongelmien ratkaisemiseksi, edistämällä siten avoimuuden, osallisuuden, palveluhalukkuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamista samalla kun kurotaan umpeen kansalaisten ja EU:n toimielinten välistä kuilua; toteaa tässä yhteydessä, että myös vetoomuksia ja vaateita käsittelevien kotisivujen käyttämisen olisi oltava vammaisille täysin esteetöntä;

    3. korostaa, että kansalaiset ovat erityisen kiinnostuneita EU:n toimielinten toiminnan avoimuudesta ja lahjomattomuudesta, mikä käy ilmi useista vetoomusvaliokunnan vastaanottamista vetoomuksista, joissa kehotetaan täyteen avoimuuteen[7] esimerkiksi neuvoston päätöksenteossa ja sen yhteydenpidossa lobbaajiin; ilmaisee huolensa EU:n korkeiden virkamiesten nimitysmenettelyistä[8], komission jäsenten eturistiriitojen käsittelystä ja parlamentin jäsenten menettelysääntöjen rikkomisesta[9] sekä avoimuusvelvoitteiden tarkistamisesta ja pyöröovisääntöjen noudattamisen varmistamisesta; painottaa myös, että aiempien vuosien tapaan suurin osa Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2019 päättämistä tutkimuksista koski avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, mukaan lukien yleisön oikeus tutustua tietoihin ja asiakirjoihin;

    4. toteaa, että valiokunnalla on suorin yhteys julkiseen mielipiteeseen sekä toimielinten avoimuutta ja lahjomattomuutta koskeviin yleisiin reaktioihin, ja katsoo, että demokraattinen lähestymistapa ja poliittinen vastuu yhdistettynä mahdollisimman korkeisiin etiikkaa, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskeviin normeihin ovat keskeisiä elementtejä kaikissa perustuslaillisissa demokratioissa ja siten myös EU:ssa; korostaa, että demokraattisia vastuumekanismeja on edelleen vahvistettava EU:n tasolla; kannustaa tässä yhteydessä luomaan kaikille EU:n toimielimille yhteiset eettiset puitteet ja EU:n eettisen elimen, jonka olisi toimittava epäpoliittisella ja riippumattomalla tavalla perussopimuksiin kirjattujen poliittisen valvonnan mekanismien rinnalla, jotta voidaan taata tiukimmat vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevat normit EU:n tasolla ja vahvistaa niitä edelleen, varmistaa, että julkiset päätökset tehdään yleisen edun mukaisesti, ja lisätä siten kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin;

    5. muistuttaa, että parlamentin olisi ainoana suorilla vaaleilla valittuna EU:n kansalaisia edustavana toimielimenä jatkettava tärkeää komission ja muiden toimielinten poliittisen arvioinnin valvontaa sekä varmistettava tiettyjen ehdokkaiden soveltuvuus korkeisiin virkoihin; korostaa, että parlamentilla on oltava keskeinen rooli prosessissa, jolla parannetaan EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä nykyisin sovellettavaa eettistä valvontajärjestelmää, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta EU:n päätöksentekoprosesseihin; ehdottaa, että parlamentti nimittää ehdokkaat tulevaa riippumatonta EU:n eettistä elintä varten;

    6. korostaa, että lainsäädäntömenettelyn suuri avoimuus on olennaisen tärkeää, jotta kansalaiset voivat saada vaaleilla valitut edustajansa ja hallitukset kantamaan vastuunsa; toistaa siksi neuvostolle esittämänsä kehotuksen sopeuttaa työskentelymenetelmänsä parlamentaarisen ja osallistavan demokratian normeihin perussopimusten mukaisesti ja parantaa lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskevia sääntöjään ja käytäntöjään niiden Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan oikeusasiamiehen suositusten mukaisesti, joita parlamentti tuki laajalti 17. tammikuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa oikeusasiamiehen strategisesta tutkimuksesta OI/2/2017 EU:n neuvoston valmisteluelimissä käytävien lainsäädäntökeskustelujen avoimuudesta[10], joka perustui perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan yhteiseen mietintöön; muistuttaa, että EU:n toimielinten sisäisen viestinnän on oltava esteetöntä myös vammaisille henkilöille;

    7. katsoo, että avoimuusrekisteristä on tehtävä pakollinen kaikille EU:n toimielimille ja virastoille, jotta voidaan helpottaa julkista valvontaa ja antaa yksittäisille kansalaisille ja muille eturyhmille mahdollisuus seurata edunvalvojien toimintaa ja sen vaikutusta päätöksiin ja lainsäädäntöön;

    8. korostaa, että nykyinen itsesääntelyn eettinen kehys on osoittautunut riittämättömäksi, johtanut hajanaiseen lähestymistapaan ja eettisiin normeihin, jotka poikkeavat toisistaan EU:n toimielimissä; korostaa, että viime vuosina moniin epäeettistä käyttäytymistä ja sääntöjen rikkomista koskeviin tapauksiin ei ole sovellettu seuraamuksia, mikä vahvistaa sen, että vakavat puutteet ja epäjohdonmukaisuudet vaikuttavat edelleen kielteisesti EU:n nykyiseen eettiseen valvontajärjestelmään; katsoo, että on äärimmäisen tärkeää tunnistaa nykyisten menettelyjen puutteet ja puuttua niihin; korostaa tässä yhteydessä, että eettisten normien johdonmukaisen ja täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöön panemiseksi kaikissa EU:n toimielimissä on ensiarvoisen tärkeää parantaa nykyisiä itsesääntelyyn perustuvia hajanaisia menettelyjä perustamalla yksi riippumaton EU:n eettinen elin tehokkaammaksi EU:n eettiseksi valvontajärjestelmäksi; korostaa lisäksi, että tämän eettisen elimen olisi otettava hoitaakseen EU:n eri toimielimissä ja virastoissa toimivien eettisten komiteoiden tehtävät ja pyrittävä yhdenmukaistamaan normien ja termien (kuten ”eturistiriita”) erilaisia tulkintoja, jotta voidaan välttää eroavuudet, varmistaa selkeys ja siten lisätä kansalaisten luottamusta EU:n toimielinten toimintaan;

    9. korostaa tarvetta tarkistaa ja yhdenmukaistaa asiaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja käytännesääntöjä, mikä edellyttää täyttä avoimuutta EU:n toimielinten ja virastojen korkeiden virkamiesten tai Euroopan parlamentin jäsenten kannoista tai hankkeista, myös julkisen viran päättymisen jälkeen; korostaa tässä yhteydessä, että tietyt virkamiehet ilmoittavat itse, etteivät he ole jäävejä, ja suorittavat itsearviointeja eettisten normien noudattamisesta; painottaa kuitenkin, että tällaiset omat ilmoitukset ja itsearvioinnit eivät riitä ja siksi tarvitaan täydentävää valvontaa; korostaa, että tämän tehtävän olisi kuuluttava sellaisen asiaan erikoistuneen riippumattoman kolmannen osapuolen toimivaltaan, joka on kaikkien EU:n toimielinten, virastojen, elinten ja laitosten yhteinen riippumaton eettinen elin;

    10. katsoo, että EU:n toimielinten olisi sovellettava mahdollisimman tiukkoja eettisiä normeja pyöröovitapausten ja eturistiriitojen estämiseksi myös EU:n toimielinten ja virastojen korkeisiin virkoihin nimittämisen yhteydessä; ilmaisee huolensa siitä, että tällaiset tapaukset, vaikka ne olisivat oikeudellisesti sallittuja, heikentävät huomattavasti EU:n toimielinten yleistä uskottavuutta ja niitä käytetään usein unionin vastaisessa propagandassa keinona lisätä yleisön euroskeptisyyttä; kehottaa perustamaan kaikille EU:n toimielimille riippumattoman eettisen elimen, joka huolehtisi tulevien yhteisten eettisten puitteiden täytäntöönpanosta ja jolla olisi toimivalta yhteisiin sääntöihin sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten sisällöstä ja julkaisemisesta, eturistiriitojen ja pyöröovi-ilmiöiden välttämisestä, lahjojen ja palvelusten vastaanottamisesta, väärinkäytösten paljastajien ja häirinnän uhrien suojelusta, edunvalvonnan, julkisten hankintojen ja johtavien toimihenkilöiden kokouskalenterien avoimuudesta sekä julkisia varoja koskevien pankkitilien seurattavuudesta;

    11. katsoo, että korkeampiin tehtäviin ehdolla olevien ehdokkaiden valintamenettelyt olisi toteutettava täysin objektiivisin perustein ja niiden olisi oltava täysin avoimia suurelle yleisölle; korostaa, että kysymyksiä ja vastalauseita varten olisi oltava kehys sekä avoimet seurantamenettelyt ja valtuudet peruuttaa päätökset, joiden avoimuus ja lahjomattomuus osoittautuvat riittämättömiksi; korostaa, että menettelyjä olisi arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan seurata niiden tehokkuutta ja tehdä tarvittaessa parannuksia;

    12. toteaa, että joillakin EU:n jäsenvaltioilla on jo tiukat avoimuusvaatimukset vaaleilla valituille ja nimitetyille virkamiehilleen eturistiriidoista, tulonlähteistä ja perhevarallisuudesta; katsoo, että EU:n toimielinten on ehdottomasti yhdenmukaistettava menettelyjään ja sovellettava samoja tiukkoja eettisiä ja lahjomattomuutta koskevia normeja;

    13. korostaa, että Euroopan oikeusasiamiehellä on tärkeä rooli EU:n toimielinten avoimuutta ja lahjomattomuutta koskevien mahdollisimman tiukkojen normien varmistamisessa; korostaa oikeusasiamiehen keskeistä roolia unionin julkishallinnon asianmukaisen toiminnan valvonnassa, jota olisi jatkettava riippumattoman eettisen elimen perustamisen jälkeen; katsoo, että tässä yhteydessä on tarpeen turvata oikeusasiamiehen asema ja tarvittaessa vahvistaa sitä ensimmäisenä elimenä, jonka puoleen kansalaiset voivat kääntyä, kun he esittävät huolensa toimielimistä; kehottaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkastelemaan kaikkia EU:n nykyisten eettisten puitteiden puutteita ja vajavaisuuksia, jotka on vahvistettu myös Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksissa, ja ottamaan ne kaikilta osin huomioon, kun se pyrkii vahvistamaan eettisiä sääntöjä ja niiden täytäntöönpanoa yhteisen eettisen elimen perustamisella; ehdottaa, että tehdään EU:n toimielinten välinen sopimus, jolla perustetaan parlamenttia ja komissiota varten EU:n riippumaton eettinen elin, johon kaikki EU:n toimielimet, virastot ja elimet voivat osallistua kaikkien asiaankuuluvien seikkojen parantamiseksi; suosittelee, että tälle elimelle annetaan selkeä toimeksianto ja että se toimii teknisellä tasolla, jolla on pysyvä, riippumaton, puolueeton, kollegiaalinen ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen rakenne;

    14. suosittaa, että yhteinen riippumaton eettinen elin koostuu komission valitsemista ja parlamentin äänestämällä valitsemista jäsenistä ja että ehdokkaat voidaan valita muun muassa seuraavasta joukosta: Euroopan unionin tuomioistuimen entiset presidentit, tilintarkastustuomioistuimen entiset presidentit, entiset EU:n oikeusasiamiehet ja Euroopan parlamentin entiset jäsenet; suosittelee, että ehdokkaiden valinta perustuu heidän lahjomattomuuteensa, pätevyyteensä, kokemukseensa sekä eturistiriitojen puuttumiseen; suosittelee, että ehdokkaiden nykyisiä tai entisiä poliittisia rooleja analysoidaan perusteellisesti valintaprosessin aikana, kun otetaan huomioon kyseisen elimen rooli ja siltä vaadittava puolueettomuus; korostaa, että olisi ehdottomasti vältettävä tilannetta, jossa enemmistö muodostuu poliittisen taustan omaavista jäsenistä; vaatii, että riippumattoman eettisen elimen sukupuolijakauma on tasapainoinen; on vakuuttunut siitä, että riippumattomalle eettiselle elimelle on annettava eettisiä normeja koskeva seuranta- ja neuvontavalta; korostaa, että tarvitaan lisäkeskustelua riippumattoman eettisen elimen toimivallasta, jotta voidaan kunnioittaa olemassa olevien elinten roolia ja perussopimuksissa vahvistettuja unionin toimielinten oikeuksia ja velvollisuuksia; kehottaa siksi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkastelemaan riippumattoman eettisen elimen mahdollista rakennetta, valintamenettelyä ja toimivaltuuksia;

    15. katsoo, että riippumattomalle eettiselle elimelle on annettava riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti; korostaa, että riippumattoman eettisen elimen on seurattava ja suoritettava järjestelmällisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että EU:n toimielimet ja niiden kanssa työskentelevät kolmannet osapuolet, myös avoimuusrekisterissä luetellut kolmannet osapuolet, noudattavat avoimuuskriteereitä koko ajan; ehdottaa, että riippumattomaan eettiseen elimeen sisällytetään mekanismeja valitusten sisäiseen hallinnointiin EU:n toimielimissä, jotta mahdollisiin rikkomisiin liittyvistä huolenaiheista voidaan ilmoittaa luottamuksellisesti ja niitä voidaan tarkastella hienovaraisesti.


    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    13.4.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    19

    6

    9

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Alex Agius Saliba, Andris Ameriks, Marc Angel, Margrete Auken, Alexander Bernhuber, Markus Buchheit, Ryszard Czarnecki, Eleonora Evi, Agnès Evren, Gheorghe Falcă, Emmanouil Fragkos, Mario Furore, Gianna Gancia, Ibán García Del Blanco, Alexis Georgoulis, Peter Jahr, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Cristina Maestre Martín De Almagro, Dolors Montserrat, Ulrike Müller, Emil Radev, Sira Rego, Frédérique Ries, Alfred Sant, Monica Semedo, Massimiliano Smeriglio, Yana Toom, Thomas Waitz, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Kosma Złotowski

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Anne-Sophie Pelletier, Ramona Strugariu, Rainer Wieland

     


     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    19

    +

    PPE

    Radan Kanev

    Renew

    Ulrike Müller, Frédérique Ries, Monica Semedo, Ramona Strugariu, Yana Toom

    S&D

    Alex Agius Saliba, Andris Ameriks, Marc Angel, Ibán García Del Blanco, Cristina Maestre Martín De Almagro, Alfred Sant, Massimiliano Smeriglio

    The Left

    Anne-Sophie Pelletier, Sira Rego

    Verts/ALE

    Margrete Auken, Eleonora Evi, Thomas Waitz, Tatjana Ždanoka

     

    6

    -

    PPE

    Alexander Bernhuber, Agnès Evren, Gheorghe Falcă, Peter Jahr, Dolors Montserrat, Rainer Wieland

     

    9

    0

    ECR

    Ryszard Czarnecki, Emmanouil Fragkos, Kosma Złotowski

    ID

    Markus Buchheit, Gianna Gancia, Stefania Zambelli

    NI

    Mario Furore

    PPE

    Stelios Kympouropoulos, Emil Radev

     

    Symbolien selitys:

    +: puolesta

    -: vastaan

    0: tyhjää

     

     


     

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    14.7.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    18

    8

    1

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Gerolf Annemans, Gabriele Bischoff, Damian Boeselager, Fabio Massimo Castaldo, Leila Chaibi, Włodzimierz Cimoszewicz, Gwendoline Delbos-Corfield, Daniel Freund, Charles Goerens, Esteban González Pons, Sandro Gozi, Brice Hortefeux, Laura Huhtasaari, Giuliano Pisapia, Paulo Rangel, Antonio Maria Rinaldi, Domènec Ruiz Devesa, Jacek Saryusz-Wolski, Helmut Scholz, Pedro Silva Pereira, Sven Simon, Antonio Tajani, Mihai Tudose, Guy Verhofstadt, Loránt Vincze, Rainer Wieland

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Gilles Boyer

     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

    18

    +

    ID

    Gerolf Annemans, Laura Huhtasaari

    NI

    Fabio Massimo Castaldo

    Renew

    Gilles Boyer, Charles Goerens, Sandro Gozi, Guy Verhofstadt

    S&D

    Gabriele Bischoff, Włodzimierz Cimoszewicz, Giuliano Pisapia, Domènec Ruiz Devesa, Pedro Silva Pereira, Mihai Tudose

    The Left

    Leila Chaibi, Helmut Scholz

    Verts/ALE

    Damian Boeselager, Gwendoline Delbos Corfield, Daniel Freund

     

     

    8

    -

    ECR

    Jacek Saryusz Wolski

    PPE

    Esteban González Pons, Brice Hortefeux, Paulo Rangel, Sven Simon, Antonio Tajani, Loránt Vincze, Rainer Wieland

     

     

    1

    0

    ID

    Antonio Maria Rinaldi

     

     

     

    Päivitetty viimeksi: 1. syyskuuta 2021
    Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö