MIETINTÖ vammaisten henkilöiden suojelusta vetoomusten avulla: saadut kokemukset (vetoomukset nro 2582/2013, 2551/2014, 0074/2015, 0098/2015, 1140/2015, 1305/2015, 1394/2015, 0172/2016, 0857/2016, 1056/2016, 1147/2016, 0535/2017, 1077/2017, 0356/2018, 0367/2018, 0371/2018, 0530/2018, 0724/2018, 0808/2018, 0959/2018, 0756/2019, 0758/2019, 0954/2019, 1124/2019, 1170/2019, 1262/2019, 0294/2020, 0470/2020, 0527/2020, 0608/2020, 0768/2020, 0988/2020, 1052/2020, 1139/2020, 1205/2020, 1299/2020, 0103/2021 ja muut)

    4.8.2021 - (2020/2209(INI))

    Vetoomusvaliokunta
    Esittelijä: Alex Agius Saliba
    Valmistelijat (*):
    Radan Kanev, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
    Tom Vandendriessche, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
    (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

    Menettely : 2020/2209(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A9-0261/2021
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A9-0261/2021
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    vammaisten henkilöiden suojelusta vetoomusten avulla: saadut kokemukset (vetoomukset nro 2582/2013, 2551/2014, 0074/2015, 0098/2015, 1140/2015, 1305/2015, 1394/2015, 0172/2016, 0857/2016, 1056/2016, 1147/2016, 0535/2017, 1077/2017, 0356/2018, 0367/2018, 0371/2018, 0530/2018, 0724/2018, 0808/2018, 0959/2018, 0756/2019, 0758/2019, 0954/2019, 1124/2019, 1170/2019, 1262/2019, 0294/2020, 0470/2020, 0527/2020, 0608/2020, 0768/2020, 0988/2020, 1052/2020, 1139/2020, 1205/2020, 1299/2020, 0103/2021 ja muut)

    (2020/2209(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

     ottaa huomioon vammaiskysymyksistä vastaanotetut vetoomukset, jotka on esitetty tämän päätöslauselman otsikossa, sekä vetoomusvaliokunnan aiemmat keskustelut näistä vetoomuksista,

     ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan,

     ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 ja 48 artiklan, 67 artiklan 4 kohdan sekä 153, 165, 168 ja 174 artiklan,

     ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 3, 21, 24, 26, 34, 35, 41 ja 47 artiklan,

     ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen periaatteet 1, 3, 10 ja 17,

     ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (vammaisyleissopimus) ja sen voimaantulon 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY mukaisesti[1],

     ottaa huomioon vammaisyleissopimuksen yleiskommentit vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevina virallisina ohjeina,

     ottaa huomioon neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission väliset käytännesäännöt sisäisistä järjestelyistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten Euroopan unionissa ja Euroopan unionin edustamista varten kyseiseen yleissopimukseen liittyen[2],

     ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean (vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea) 2. lokakuuta 2015 antamat loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä raportista,

     ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

     ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio varmistaa vammaisten henkilöiden pääsyn verkkosivuilleen,

     ottaa huomioon neuvoston perustaman unionin tason tarkistetun rakenteen, jota edellytettiin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdassa,

     ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio valvoo tapaa, jolla EU:n varoja käytetään edistämään vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia itsenäiseen elämään,

     ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman perusoikeusraportin vuodelta 2020,

     ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta EU:n agendasta 2020–2030,

     ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksin 2020,

     ottaa huomioon 23. lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista[3],

     ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista[4],

     ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta[5],

     ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä[6],

     ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta[7],

     ottaa huomioon 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista[8],

     ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030” (COM(2021)0101),

     ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426, ”syrjinnän vastainen direktiivi”) sekä siitä 2. huhtikuuta 2009 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan[9],

     ottaa huomioon 4. kesäkuuta 1998 annetun neuvoston suosituksen vammaisten pysäköintiluvasta[10],

     ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2021/1004 eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta[11],

     ottaa huomioon 27. marraskuuta 2020 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan unionin vammaisstrategian 2010–2020 arvioinnista (SWD(2020)0291),

     ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[12],

     ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vammaisstrategiasta vuoden 2020 jälkeen[13],

     ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksista covid-19-kriisissä[14],

     ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2021 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta lapsitakuusta[15],

     ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanosta YK:n vammaisyleissopimuksen valossa[16],

     ottaa huomioon 29. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman vammaisten naisten tilanteesta[17],

     ottaa huomioon 3. marraskuuta 2016 julkaistun tutkimuksensa ”European Structural and Investment Funds and People with Disabilities in the European Union”,

     ottaa huomioon 15. syyskuuta 2017 julkaistun tutkimuksensa ”Inclusive education for learners with disabilities”,

     ottaa huomioon 9. lokakuuta 2015 julkaistun tutkimuksensa ”The protection role of the Committee on Petitions in the context of the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities” ja sen päivitykset vuosilta 2016, 2017 ja 2018,

     ottaa huomioon 15. elokuuta 2016 julkaistun analyysinsa ”The European Accessibility Act”,

     ottaa 8. toukokuuta 2018 julkaistun tutkimuksensa ”Transport and tourism for persons with disabilities and persons with reduced mobility”,

     ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 julkaistun tutkimuksensa ”The Post-2020 European disability strategy”,

     ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan ja 227 artiklan 3 kohdan,

     ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot,

     ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kirjeen,

     ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A9-0261/2021),

    A. ottaa huomioon, että noin 1 prosentti kaikista vetoomusvaliokunnan vuosittain vastaanottamista vetoomuksista liittyy erilaisiin vammaiskysymyksiin;

    B. ottaa huomioon, että Euroopan unionissa arvioidaan olevan nykyisin noin 87 miljoonaa vammaista henkilöä[18];

    C. ottaa huomioon, että 15 vuotta täyttäneistä tai sitä vanhemmista EU:n asukkaista 37 prosentilla on (kohtalaisia tai vakavia) fyysisiä rajoituksia tai aistirajoituksia[19];

    D. ottaa huomioon, että vammaiskysymyksiä koskevissa vetoomuksissa käyvät esiin vammaisten henkilöiden kohtaamat vaikeudet ja se, että he kohtaavat syrjintää ja esteitä jokapäiväisessä elämässä ja että he eivät nauti vammaisyleissopimuksen mukaisia perusvapauksia ja -oikeuksia, kuten julkisen liikenteen ja rakennetun ympäristön esteettömyys, viittomakielten käyttö, rahoitus ja yhdenvertainen pääsy koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen;

    E. toteaa, että on yleisesti tunnustettua, että vammaiset henkilöt kohtaavat edelleen moninaisia esteitä ja syrjintää jokapäiväisessä elämässä, mikä estää heitä nauttimasta EU:n ja YK:n asiaa koskevissa oikeussäännöissä vahvistetuista perusvapauksista ja -oikeuksista; katsoo, että näihin lukeutuvat esimerkiksi vammaisaseman vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioissa – sen puuttuminen estää vammaisten henkilöiden vapaan liikkumisen unionin alueella – julkisen liikenteen esteettömyys, rakennetun ympäristön, tuotteiden, palveluiden ja ohjelmien fyysinen, sensorinen ja kognitiivinen esteettömyys, viittomakielten sekä kaikkien muiden saavutettavien viestintä- ja tiedonvälittämisen muotojen ja tapojen käyttö, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen rahoitus ja yhdenvertainen saatavuus, työmarkkinoille pääsy, mahdollisuus saada henkilökohtaista apua, osallisuus yhteisössä sekä yhtäläiset mahdollisuudet ja kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa;

    F. ottaa huomioon, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertaiset oikeudet kaikilla elämänaloilla ja että heillä on luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun, itsenäiseen asumiseen, itsenäisyyteen ja täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskuntaan sekä oikeus odottaa, että heidän panostaan EU:n sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen kunnioitetaan ja arvostetaan;

    G. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden esittämistä tai vammaisasioita koskevista parlamentille jätetyistä vetoomuksista voidaan saada tietoja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon puutteista sekä kansallisella että EU:n tasolla ja ne voivat auttaa laatimaan lainsäädäntöä kaikilla toimintapolitiikan aloilla;

    H. ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnalla on suojelutehtävä sen varmistamisessa, että EU noudattaa vammaisyleissopimusta päätöksenteossaan ja lainsäädäntötoimissaan; ottaa huomioon, että vetoomusvaliokuntaa on pyydetty laatimaan EU:n rakenne yhdessä Euroopan oikeusasiamiehen, EU:n perusoikeusviraston ja Euroopan vammaisfoorumin kanssa, kuten neuvosto päätti 3513. kokouksessaan 16. tammikuuta 2017;

    I. katsoo, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on painottanut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevien vetoomuksien tärkeyttä, kun otetaan huomioon parlamentin rooli ja vastuualueet, jotka on vahvistettu vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevassa EU:n rakenteessa;

    J. katsoo, että asemansa myötä vetoomusvaliokunnalla on erityinen velvollisuus suojata vammaisten henkilöiden oikeuksia unionissa, kun heidän perusoikeuksiensa ja ‑vapauksiensa harjoittaminen on taattu unionin oikeudessa ja vammaisyleissopimuksessa; katsoo, että tietoa näistä oikeuksista ei ole saatavilla riittävästi eikä riittävän esteettömästi;

    K. toteaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta arvostaa suuresti vetoomusvaliokunnan keskeistä roolia unionin kansalaisten ja parlamentin ja muiden EU:n toimielinten välisen yhteyden luojana ja tärkeänä välineenä saada kansalaiset mukaan osallistuvaan demokratiaan; katsoo, että oikeus esittää vetoomus parlamentille on jokaiselle yksilölle ja unionissa sijaitsevalle yhteisölle kuuluva perusoikeus ja korvaamaton suora faktatietojen lähde;

    L. katsoo, että vetoomusoikeuden ja vetoomusmenettelyn olisi oltava näkyvämpiä ja saavutettavia kaikille yksilöille ja yhteisöille EU:ssa, myös vammaisille henkilöille; katsoo, että vetoomusvaliokunnan olisi varmistettava parempi näkyvyys ja tältä osin riittävät tiedot kohdennetuilla tiedotus- ja valistuskampanjoilla, joissa keskitytään erityisesti haavoittuviin ryhmiin, mukaan lukien vammaisiin henkilöihin; ottaa huomioon, että parlamentti ei ole vielä kehittänyt vetoomusjärjestelmän tehokkuusindeksiä eikä kerännyt tilastollista tietoa vetoomusten käsittelystä;

    M. ottaa huomioon, että vammaisyleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat ratifioineet;

    N. ottaa huomioon, että EU ja viisi jäsenvaltiota eivät ole ratifioineet vammaisyleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa;

    O. ottaa huomioon, että yksi nykyisen komission poliittisten suuntaviivojen painopisteistä on kaikkien tasa-arvon unioni kaikissa merkityksissään;

    P. ottaa huomioon, että vetoomuksissa on toistuvasti tuotu esille vammaisten henkilöiden koulutukseen pääsyyn liittyviä esteitä, jotka johtavat muuta väestöä vähäisempään osallistumiseen koulutustoimintaan ja siten sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen vaaraan; ottaa huomioon, että yksi neljästä vammaisesta henkilöstä jättää koulunkäyntinsä kesken[20];

    Q. ottaa huomioon, että tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen roolin luominen oli keskeisessä asemassa laadittaessa uutta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa vuosiksi 2021–2030 (Euroopan vammaisstrategia 2021–2030);

    R. toteaa, että parlamentti on päätöslauselmissaan toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimintapolitiikkoja sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat nauttia sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista oikeuksistaan täysimääräisesti;

    S. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden velvollisuutena on varmistaa, että EU:ssa kaikilla on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on laillisesti perustettu, ja että jokaisella on mahdollisuus saada neuvoja ja tulla puolustetuksi ja edustetuksi;

    T. ottaa huomioon, että 24 jäsenvaltiota on raportoinut kattavasti siitä, miten ne ovat edistyneet vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa sen perusperiaatteisiin kuuluvien esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta sen jälkeen, kun vetoomusvaliokunta esitti kaikkien jäsenvaltioiden pysyville edustustoille asiaa koskevan pyynnön vetoomuksen nro 0535/2017 johdosta;

    U. ottaa huomioon, että ehdotettu syrjinnän vastainen direktiivi, joka tarjoaisi laajemman suojan kaikenlaiselta syrjinnältä horisontaalisen lähestymistavan avulla, on edelleen neuvoston käsiteltävänä, ja toteaa, että näin on ollut jo yli vuosikymmenen ajan;

    V. ottaa huomioon, että esteettömyys ja saavutettavuus ovat edellytykset kaikkien muiden vammaisyleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien käyttämiselle yhdenvertaisesti muiden kanssa; ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut useita toimia, joilla seurataan esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa, sekä uusia toimenpiteitä esteettömän EU:n luomiseksi;

    W. ottaa huomioon, että Esteetön kaupunki -palkinnon kaltaiset EU:n tason aloitteet edistävät julkisten tilojen mukauttamista ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin; ottaa huomioon, että kilpailussa on palkittu kaupunkeja, jotka ovat sitoutuneet poliittisen päätöksenteon tasolla osallistamaan vammaisia henkilöitä ja kunnioittamaan heidän oikeuksiaan, jotka ottavat huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet ja käyvät sosiaalista vuoropuhelua vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten etujärjestöjen kanssa; ottaa huomioon, että julkisten tilojen mukauttamisella paitsi torjutaan sosiaalista syrjäytymistä niin myös lisätään osaltaan talouskasvua;

    X. ottaa huomioon, että monessa vetoomuksessa kuvataan esteettömyyteen liittyviä ongelmia ja sen parantamisen tarvetta vammaisten henkilöiden kannalta rakennetussa ympäristössä ja liikenteessä sekä tieto- ja viestintätekniikan ja -järjestelmien sekä muiden yleisesti tarjottavien palvelujen saatavuuden osalta;

    Y. toteaa, että unionin toimielinten verkkosivustot on ehdottomasti laadittava noudattaen sellaisia teknisiä eritelmiä, jotka mahdollistavat sen, että sivustot ovat vammaisten henkilöiden saavutettavissa, jotta nämä voivat saada suoraan asianmukaista tietoa kaikista heitä kansalaisina koskevista asioista ja jotta voidaan parantaa asiakirjojen, videoiden ja verkkosivustojen saavutettavuutta ja edistää vaihtoehtoisia viestintätapoja;

    Z. ottaa huomioon, että parlamenttiin perustettiin yksiköiden välinen viittomakieltä käsittelevä työryhmä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vastataan vetoomuksessa nro 1056/2016 esitettyyn pyyntöön mahdollistaa vetoomusten jättäminen Euroopan unionissa käytetyillä kansallisilla viittomakielillä;

    AA. toteaa, että covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeuksellisen laajan terveyskriisin aikana hallitusten toteuttamissa toimissa olisi aina kunnioitettava yksilön perusoikeuksia ja -vapauksia eikä niillä tulisi syrjiä vammaisia henkilöitä;

    AB. toteaa monen vetoomuksen osoittavan, että covid-19-pandemia on heikentänyt vammaisten henkilöiden tilannetta, mukaan lukien se, että on rikottu vammaisten henkilöiden perustavimpia ihmisoikeuksia, joita ovat muun muassa terveydenhuollon, taudin leviämiseltä suojaavien toimenpiteiden ja koulutuksen saatavuus;

    AC. katsoo, että parlamentin on taattava, että covid-19-toimenpiteet ovat perusoikeuskirjan ja vammaisyleissopimuksen mukaisia;

    AD. ottaa huomioon, että covid-19-kriisin aiheuttaman vaikean tilanteen vuoksi on tilapäisesti suljettu vammaisille ja ikääntyneille henkilöille tarkoitettuja laitoksia, kuten päiväkeskuksia ja kouluja; ottaa huomioon, että tässä hätätilanteessa kehitysvammaisten henkilöiden hoito on sälytetty heidän perheenjäsenilleen; ottaa huomioon, että avoinna pysyneissä laitoksissa asuvat vammaiset henkilöt ovat kärsineet pandemian aikana suuresti, koska he ovat riippuvaisia fyysisestä kosketuksesta hoitajiin ja tukihenkilöstöön ja koska henkilöstöstä sekä henkilönsuojaimista ja desinfiointiaineista on ollut pulaa ja tämän seurauksena sairastuneita ja kuolleita on ollut runsaasti;

    AE. ottaa huomioon, että sulkutoimilla on erityisen kielteinen vaikutus vammaisiin henkilöihin;

    AF. ottaa huomioon, että vetoomuksissa on toistuvasti korostettu, että vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset; ottaa huomioon, että vammaisten ja muiden henkilöiden työllisyysasteen ero EU:ssa on keskimäärin 25 prosenttia[21];

    AG. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden työllisyystaso on alhainen (50,6 prosenttia) verrattuna muuhun väestöön (74,8 prosenttia); ottaa lisäksi huomioon, että pandemia sekä sosiaalinen ja taloudellinen kriisi ovat lisänneet eriarvoisuutta vammaisten henkilöiden ja muun väestön välillä;

    AH. ottaa huomioon, että työ erillisissä laitoksissa ei helpota vammaisten henkilöiden integroimista avoimille työmarkkinoille;

    AI. ottaa huomioon, että lähes neljäsosa kyselytutkimukseen osallistuneista unionin kansalaisista raportoi jonkin asteisesta terveydellisestä syystä johtuvasta toiminnallisesta esteestä[22];

    AJ. ottaa huomioon, että sosiaaliturvaan ja työhön liittyvät oikeudet, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö EU:n säädösten ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja muut työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimivaltaan kuuluvat kysymykset ovat tavallisimpia vammaisten henkilöiden tasa-arvoa koskevia huolia parlamentin vastaanottamissa vetoomuksissa;

    AK. ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa runsaasti neuvoston direktiiviin 2000/78/EY liittyviä vetoomuksia, jotka koskevat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamatta jättämistä vammaisten henkilöiden työoloissa sekä heidän mahdollisuuksissaan saada osallistavaa opetusta, työllistyä, päästä ammatilliseen koulutukseen ja edetä urallaan; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ja EU ovat ratifioineet vammaisyleissopimuksen, jonka 24 artiklassa määrätään, että sopimuspuolten varmistavat, että vammaisille henkilöille annetaan mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen sekä päästä ammatilliseen koulutukseen, yleiseen toisen ja kolmannen asteen koulutukseen ja maksuttomaan ja pakolliseen ensimmäisen asteen koulutukseen;

    AL. katsoo, että korkealaatuiset työpaikat, koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva, myös yli rajojen, asianmukaiset asumisolot, itsenäisen asumisen tuki sekä yhtäläiset mahdollisuudet osallistua vapaa-ajan toimintaan ja yhteisön elämään ovat olennaisen tärkeitä vammaisten henkilöiden elämänlaadulle;

    AM. katsoo, että äskettäin esitelty Euroopan vammaisstrategia 2021–2030 on tervetullut askel kohti vammaisten henkilöiden haasteiden ratkaisemista mutta että he kohtaavat yhä esteitä ja syrjintää; ottaa huomioon, että vuonna 2019 kaikista vammaisista henkilöistä (16 vuotta täyttäneistä) 28,4 prosenttia oli sosiaalisen syrjäytymisen tai köyhyyden vaarassa[23]; katsoo, että Euroopan vammaisstrategialla 2021–2030 on puututtava tähän tilanteeseen;

    AN. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteessa 17 todetaan, että vammaisilla henkilöillä on ”oikeus ihmisarvoisen elämän varmistavaan toimeentulotukeen, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaviin palveluihin ja heidän tarpeisiinsa mukautettuun työympäristöön”;

    AO. katsoo, että suojatyökeskuksien olisi pyrittävä turvaamaan osallisuus, kuntoutus ja siirtyminen avoimille työmarkkinoille, mutta ne ovat usein eriytyneitä ympäristöjä, joissa vammaisilla työntekijöillä ei ole työntekijän asemaa tai työntekijöiden oikeuksia, mikä selvästi loukkaa vammaisyleissopimusta; katsoo, että tuetun työllistymisen osallistavilla malleilla voidaan kunnioittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja edistää osallisuutta ja siirtymistä avoimille työmarkkinoille, jos ne perustuvat oikeuksiin ja tunnustetaan työksi;

    AP. ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aiheuttama taloudellinen kriisi on vakava uhka Euroopan talouksille ja työpaikkojen säilymiselle; katsoo, että pandemia on vaikuttanut erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin, ennen kaikkea vammaisiin henkilöihin; katsoo, että covid-19:n ehkäisemiseen tähtäävät toimet ovat luoneet vammaisille henkilöille sekä mahdollisuuksia että haasteita, kun tarkastellaan työmarkkinoille pääsyä ja osallisuutta;

    AQ. katsoo, että EU:n on tilapäisen Next Generation EU -elpymisvälineen kautta tuettava vammaisuuden huomioon ottavaa covid-19-pandemiaan reagointia ja siitä elpymistä; korostaa, että vammaissektorilla toimivat kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoisjärjestöt ovat osoittaneet covid-19-kriisin aikana jälleen, miten ensiarvoisen tärkeitä ja selviytymiskykyisiä ne ovat;

    AR. katsoo, että covid-19:n ehkäisemiseen tähtäävät toimet ovat synnyttäneet kaikilla työelämän aloilla uusia esteitä vammaisille henkilöille ja voimistaneet nykyisiä poissulkevia rakenteita; muistuttaa, että vammaiset henkilöt todennäköisemmin menettävät työnsä ja kohtaavat vaikeuksia uuden työpaikan löytämisessä; toteaa, että covid-19 on vaikuttanut kielteisesti työn järjestämisen ja työjärjestelyiden saavutettavuuteen ja osallistavuuteen sekä vammaisten henkilöiden työllisyyteen ja työoloihin ja se on altistanut monet vammaiset henkilöt etätyön kielteisille vaikutuksille;

    AS. ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes 18 miljoonaa lasta (22,2 prosenttia kaikista lapsista) asui köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevassa kotitaloudessa; ottaa huomioon, että vammaisilla lapsilla on erityisiä rajoitteita, jotka tekevät heistä erityisen haavoittuvia; katsoo tämän korostavan sitä, että on tärkeää taata, että avun tarpeessa olevien lasten saatavilla on eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta annetussa neuvoston suosituksessa määrätyllä tavalla tosiasiallisesti ja maksutta laadukasta varhaiskasvatusta, koulutusta ja kouluissa tapahtuvaa toimintaa, jokaisena koulupäivänä vähintään yksi terveellinen ateria ja terveydenhuoltoa, sekä tosiasialliset mahdollisuudet saada terveellistä ravintoa ja riittävä asunto;

    AT. toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ja siten saattaneet itseään sitovaksi YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksista; ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti EU:n tavoitteena on turvata lasten oikeuksien suojelu; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa taataan, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot soveltaessaan unionin oikeutta suojelevat lapsen oikeuksia; ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä eurooppalaista lapsitakuuta koskevan päätöslauselmansa, jossa vaaditaan, että pääsy osallistavaan koulutukseen turvataan kaikille lapsille varhaislapsuudesta nuoruuteen, myös romanilapsille, vammaisille lapsille, valtiottomille ja muuttajalapsille sekä humanitaarisissa hätätilanteissa eläville lapsille;

    AU. katsoo, että vammaisten henkilöiden kohtaama työhön liittyvä syrjintä on yhteydessä osallistavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen puutteeseen sekä asumisen ja terveydenhuollon aloilla tapahtuvaan erotteluun ja syrjintään ja julkisen liikenteen sekä muiden tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuden puutteeseen;

    AV. ottaa huomioon, että päätöslauselmassaan yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa vammaisyleissopimuksen valossa parlamentti otti esille neuvoston direktiivin 2000/78/EY puutteet;

    AW. ottaa huomioon, että direktiivissä (EU) 2019/1158 vaaditaan jäsenvaltioita arvioimaan, onko vanhempainvapaan myöntämisperusteita ja sitä koskevia yksityiskohtaisia järjestelyjä mukautettava erityisen heikossa asemassa olevien vanhempien, kuten vammaisten vanhempien, vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten yksinhuoltajien, adoptio- tai erovanhempien tai vaikeissa olosuhteissa olevien vanhempien, erityistarpeisiin;

    AX. ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt kohtaavat arjessaan lukuisia esteitä muun muassa yrittäessään saada henkilökohtaista apua, ollakseen osa yhteisöä, löytääkseen asianmukaisen ja kohtuuhintaisen esteettömän asunnon ja voidakseen nauttia kohtuuhintaisesta terveydenhuollosta ja yksilökeskeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista;

    AY. katsoo, että vammaisten henkilöiden työttömyys ja korkealaatuisten ja pysyvien työpaikkojen puute ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat vammaisten henkilöiden korkeaan riskiin ajautua köyhyyteen, syrjäytyä ja päätyä asunnottomaksi;

    AZ. ottaa huomioon, että vuonna 2017 kolmasosa vammaisista aikuisista EU:ssa eli kotitalouksissa, joiden taloudelliset resurssit eivät riittäneet kattamaan tavanomaisia välttämättömiä kuluja; ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes kaksi kolmasosaa toimintarajoitteisista henkilöistä EU:ssa olisi ollut vaarassa ajautua köyhyyteen ilman sosiaaliturvaetuuksia tai eläkettä[24];

    BA. toteaa, että vammaiset henkilöt ovat monimuotoinen ryhmä ja että heihin kohdistuu usein moniperusteista syrjintää, jonka kumulatiiviset vaikutukset heijastuvat konkreettisesti työllisyyteen;

    BB. toteaa, että laitoshoidosta luopuminen etenee eri tahtia eri jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että laitoksissa asuu edelleen miljoona ihmistä, vaikka EU:ssa on otettu käyttöön asiaa koskevia toimintapolitiikkoja ja sitä varten on myönnetty huomattavasti rahoitusta; ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden laitoshoidosta luopumiseen tarkoitettujen EU-varojen väärinkäytöstä on esitetty useita vetoomuksia; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies käynnisti helmikuussa 2021 oma-aloitteisen tutkimuksen komission roolista sen varmistamisessa, että jäsenvaltiot käyttävät EU:n varoja vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden itsenäisen asumisen ja asuntoloista luopumisen edistämiseen; katsoo, että jäsenvaltioiden on nopeutettava laitoshoidosta luopumista ja komission on seurattava tarkoin niiden edistymistä;

    BC. toteaa, että EU:ssa kerättävissä väestötilastoissa ei oteta huomioon henkilön vammaisuuden luonnetta eivätkä asuntoloissa asuvien vammaisten henkilöiden määrää, mikä vaikeuttaa vammaisyleissopimuksen 31 artiklan noudattamista;

    BD. ottaa huomioon, että vammaisasemaan perustuvat avustukset ja oikeudet vaihtelevat jäsenvaltioittain, samoin kuin toimijat, jotka määrittelevät ja tunnustavat nämä oikeudet;

    BE. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden sekä hoidon ja pitkäaikaishoidon tarpeessa olevien henkilöiden määrän oletetaan kasvavan voimakkaasti EU:ssa muun muassa väestöhaasteiden sekä lisääntyvien kroonisten sairauksien johdosta; toteaa, että suurimman osan pitkäaikaishoidosta tarjoavat tällä hetkellä pääosin naispuoliset omaishoitajat, jotka työskentelevät yleensä ilman palkkaa; katsoo, että väestöhaasteiden selättämiseen sekä hoidon ja pitkäaikaishoidon kasvavaan tarpeeseen vastaavat toimintapolitiikat tulisi suunnitella siten, että ne eivät lisää omaishoitajien paineita;

    BF. ottaa huomioon, että vammat ovat usein seurausta työperäisestä vammasta tai johtuvat kroonisesta sairaudesta, joka liittyy ammattitautiin tai altistumiseen terveysriskeille;

    BG. katsoo, että sitoutumisen vammaisten henkilöiden laajempaan osallistamiseen ja heidän oikeuksiensa suojeluun olisi heijastuttava kaikille politiikan aloille, mukaan lukien eurooppalainen ohjausjakso;

    BH. katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet vammaisyleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi ja muutettava nykyisiä toimenpiteitä, jotka ovat vammaisia henkilöitä syrjiviä, tai peruutettava ne; toteaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi suojeltava ja edistettävä vammaisten henkilöiden perusoikeuksia kaikissa toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa;

    BI. toteaa, että Euroopan unionissa elää 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä[25];

    BJ. ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt kohtaavat moninaista ja moniperusteista syrjintää ja haasteita, jotka aiheutuvat kun sukupuoleen ja vammaisuuteen yhdistyvät seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuolitunnusmerkit, alkuperämaa, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajastatus, ikä tai rodullinen tai etninen alkuperä; toteaa, että vähemmistötaustaiset vammaiset naiset kokevat todennäköisemmin kolminkertaista syrjintää haavoittuvaisen tilanteensa vuoksi; toteaa, että syrjintä luo esteitä heidän osallistumiselleen kaikilla elämänaloilla, esimerkkeinä sosioekonomiset haitat, sosiaalinen eristyneisyys, sukupuolistunut väkivalta, pakkosterilisaatiot ja -abortit, yhteisöllisten palvelujen ja kulttuurin sekä urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan saatavuuden puute, huonolaatuinen asuminen, laitostuminen ja puutteellinen terveydenhuolto; toteaa, että näiden esteiden vuoksi on epätodennäköisempää, että he voivat täysin osallistua ja olla aktiivisesti mukana ja vaikuttaa yhteiskunnassa, kuten osallistua koulutukseen ja työmarkkinaoille;

    BK. toteaa, että Euroopan unionissa vammaisista naisista 20,6 prosenttia on kokoaikatyössä ja vammaisista miehistä 28,5 prosenttia[26]; toteaa lukujen osoittavan, että keskimäärin 29,5 prosenttia vammaisista naisista EU:ssa on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa, kun vammaisten miesten keskuudessa tämä luku on 27,5 prosenttia[27];

    BL. panee merkille, että vammaisyleissopimuksessa todetaan vammaisten naisten ja tyttöjen olevan alttiimpia kokemaan väkivaltaa kotona ja kodin ulkopuolella; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus); toteaa, että SEUT:n 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rikollisuuden alojen laajentaminen kattamaan tietyt sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot tarjoaisi paremman suojan vammaisille naisille ja tytöille;

    Hallinnointi ja täytäntöönpano

    1. korostaa tarvetta lisätä kaikilla tasoilla tietoisuutta vammaisyleissopimukseen kirjatuista vammaisten henkilöiden oikeuksista, jotta voidaan suojella heidän oikeuksiaan ja ihmisarvoaan, sekä edistää hedelmällistä yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; korostaa tarvetta saada yleisesti hyväksytyt määritelmät vammaisuudelle, laitoshoidon purkamiselle, yhteisöasumiselle, itsenäiselle elämiselle ja osallistavalle koulutukselle; kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan koordinointimekanismeja;

    2. korostaa, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiään vammaisten henkilöiden tukemiseksi seuraavilla painopistealueilla: terveys, koulutus, esteettömyys ja saavutettavuus, työllisyys ja työolot, itsenäinen asuminen, koordinointi, elinolot, sosiaaliturva ja valistus;

    3. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet vammaisyleissopimuksen valinnaista pöytäkirjaa, tekemään niin viipymättä, ja kehottaa EU:ta ratifioimaan sen kokonaisuudessaan; kehottaa neuvostoa toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että unioni liittyy valinnaiseen pöytäkirjaan;

    4. katsoo, että valinnainen pöytäkirja on vammaisyleissopimuksen erottamaton osa; huomauttaa, että valinnaisella pöytäkirjalla tarjotaan kansalaisille foorumi, jolla he voivat ilmoittaa tapauksista, joissa sopimuspuolen väitetään rikkoneen yleissopimuksen määräyksiä, ja annetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle mahdollisuus käynnistää luottamuksellisia tutkintoja, kun se saa tietoja, joiden mukaan jokin sopimuspuoli on rikkonut sitä vakavasti tai järjestelmällisesti;

    5. kehottaa komissiota toteuttamaan EU:n lainsäädäntö- ja rahoitusohjelmien kattavan ja monialaisen tarkastelun, jotta voidaan täysin noudattaa vammaisyleissopimusta ottamalla rakentavalla tavalla mukaan vammaisjärjestöt ja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovan unionin rakenteen jäsenet;

    6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden moninaisuuden ja heterogeenisyyden, kun ne suunnittelevat ja panevat täytäntöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä;

    7. toteaa, että jäsenvaltiot ovat edistyneet vammaisyleissopimuksen käytännön täytäntöönpanossa ja seurannassa sekä esteettömyystoimenpiteiden mukauttamisessa vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisiksi; kehottaa jäsenvaltioita nimeämään viipymättä asiasta vastaavia viranomaisia toimimaan yhteystahoina sekä perustamaan vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti koordinaatiojärjestelmiä kaikilla hallinnon tasoilla yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että merkittävä määrä vammaisia henkilöitä on mukana näiden viranomaisten toiminnassa;

    8. tukee komission ehdotusta vammaisfoorumin perustamisesta vahvistamaan alalla tehtävän unionin tason yhteistyön sekä Euroopan vammaisstrategian 2021–2030 ja kansallisten vammaisstrategioiden täytäntöönpanon hallinnointia;

    9. katsoo, että uusi EU:n vammaisfoorumi olisi sovitettava yhteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettujen suuntaviivojen kanssa;

    10. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vammaisyleissopimusta ja Euroopan vammaisstrategiaa 2021–2030 edistäviä kansallisia tiedotuskampanjoita, jotka ovat esteettömiä ja joihin osallistuu vammaisia henkilöitä, heidän perheenjäseniään sekä heitä edustavia järjestöjä; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään kunnianhimoisen aikataulun strategian täytäntöönpanolle; kehottaa komissiota kehittämään tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua koskevassa tulevassa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaisia indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä kohti strategian tavoitteita ja varmistetaan, että kaikki tahot noudattavat näissä asiakirjoissa muotoiltuja sitoumuksia;

    11. panee merkille komission kehotuksen, jonka mukaan kaikkien EU:n toimielinten, elinten, virastojen ja edustustojen olisi nimettävä vammaiskoordinaattorit; kehottaa jälleen perustamaan kaikkiin EU:n toimielimiin ja virastoihin, myös parlamenttiin ja neuvostoon, yhteystahoja, joiden keskitetty yhteystaho toimii komission pääsihteeristössä ja joita tuetaan asianmukaisella toimielinten välisellä mekanismilla; kehottaa unionin toimielimiä pitämään ensisijaisena, että vammaiskoordinaattoreiksi nimitetään vammaisia henkilöitä;

    12. pitää myönteisenä komission suunnitelmia tarkastella vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa seuraavan EU:n rakenteen toimintaa vuonna 2022 ja ehdottaa toimia tarkastelun pohjalta; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n kehystä ja sen itsenäisyyttä ennen kaikkea turvaamalla asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja erityisesti vammaisten henkilöiden laajemman osallistamisen ja osallistumisen ilman vammaisuuden tyyppiin tai muuhun henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyvää syrjintää; korostaa, että EU:n rakenteen tulee perustua yksityiskohtaisiin, ajantasaisiin ja laadukkaisiin henkilön vammaisuuden luonteen perusteella eriteltyihin tietoihin vammaisuustilastoja käsittelevän Washingtonin ryhmän työn pohjalta;

    13. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan, että ne ovat sitoutuneet toteuttamaan vammaisten henkilöiden osallistavan yhdenvertaisuuden ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön vammaisyleissopimuksen, sen työtä ja työllistymistä koskeva 27 artikla mukaan lukien;

    14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan selkeitä tavoitteita vammaisten henkilöiden elin- ja työolojen parantamiseksi kunnioittaen samalla esteettömyyden ja syrjimättömyyden periaatteita ja investoimalla yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen kaikilla elämänaloilla;

    15. huomauttaa, että vetoomusvaliokunnalla on erityinen suojelutehtävä sen varmistamisessa, että EU noudattaa vammaisyleissopimusta, kun se kehittää toimintapolitiikkoja ja antaa lainsäädäntöä; toteaa, että tämän velvollisuuden puitteissa valiokunta käsittelee vammaisuuteen liittyviä vetoomuksia, järjestää keskustelutilaisuuksia, aihekohtaisia työpajoja ja julkisia kuulemisia aiheesta, laatii päätöslauselmia ja mietintöjä sekä tekee tutustumismatkoja;

    16. korostaa, että vammaisten henkilöiden olisi saatava tarvittavaa tukea ja apua käsiteltäväksi ottamista koskevat vaatimukset täyttävien vetoomusten laatimiseen ja lähettämiseen, jotta parlamentille lähetettävien vetoomusten tarjoama tosiasiallinen oikeussuoja toteutuu; kehottaa parantamaan vetoomusmekanismin näkyvyyttä lisäämällä tietoisuutta sekä kasvattamalla vammaisten henkilöiden tai heidän edustajiensa osallistamista ja osallistumista vetoomusten käsittelyyn;

    17. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia toimintaohjelmia, joilla puututaan vammaisten henkilöiden vaikeuksiin saada julkisia turvallisuuteen liittyviä tietoja, etä- ja verkko-opetusta, henkilökohtaista apua sekä hoiva- ja tukipalveluja;

    18. kehottaa vetoomusvaliokuntaa keräämään ja tarjoamaan tilastotietoja vetoomusten käsittelystä ja korostaa, että valiokunnan, samoin kuin muidenkin Euroopan parlamentin valiokuntien, on varmistettava, että se voi tarjota tulkkausta viittomakielellä, jotta tiedonsaanti ja osallistuminen voidaan turvata;

    19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon esteettömien ja laadukkaiden tukipalveluiden ja -järjestelmien merkityksen itsenäiselle elämälle; korostaa tarvetta edistää strategioita ja normeja, jotka koskevat huollettavina oleville henkilöille ja heidän hoitajilleen tarjottavaa räätälöityä ja laadukasta tukea, mukaan lukien parempi sosiaaliturva sekä omaishoitajien erilaiset tukimuodot; kehottaa komissiota esittämään EU:n strategisen hoitotoimintaohjelman seuraavana askeleena kohti EU:n terveydenhuoltoalan laadukasta voimaannuttamista, mukaan luettuina henkilökohtaiset avustajat ja kotiavustajat; toistaa, että toimintaohjelmassa on otettava huomioon myös EU:n 100 miljoonan omaistaan hoitavan henkilön tilanne, sillä heidän vastuullaan on 80 prosenttia pitkäaikaishoidosta mutta heidän työnsä jää useimmiten vaille tunnustusta;

    20. suosittelee, että vetoomusvaliokunta laatii vuosittain mietinnön vammaisiin henkilöihin liittyvissä vetoomuksissa esitetyistä ongelmista ja antaa suosituksia;

    21. kehottaa komissiota integroimaan Euroopan vammaisstrategian 2021–2030 rakenteellisesti osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa, sillä ohjausjaksoa olisi käytettävä inspiroimaan jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja ja lähestymistapoja, vahvistamaan yhteiskunnan osallistamiskykyä ja tukemaan vammaisten henkilöiden työllisyyttä ja sosiaaliturvaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan vuosittain, miten vammaisuus on valtavirtaistettu eurooppalaisen ohjausjakson prosessin yhteydessä;

    22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vammaisuuden yhteisen määritelmän, joka vastaa vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean päätelmiä Euroopan unionin ensimmäisestä raportista vuonna 2015, ja varmistamaan vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden vapaa liikkuvuus ja se, että heillä EU:n kansalaisina olevien oikeuksien asianmukainen käyttö ja tunnustaminen on mahdollista;

    23. kehottaa komissiota varmistamaan, että unioni ja jäsenvaltiot noudattavat täysin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevia asiaankuuluvia EU:n ja YK:n velvoitteita, erityisesti vammaisyleissopimusta ja sitä valvovan komitean sopimusta koskevia yleiskommentteja sekä EU:n asiaankuuluvia säädöksiä ja rahoitussääntöjä, tukemaan vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään ja hoitajiaan sekä mahdollistamaan parhaiden käytäntöjen vaihdon tällä alalla;

    24. korostaa, että oikeuslaitoksen henkilöstölle ja lainvalvontaviranomaisille on annettava enemmän ja säännöllisemmin valistusta toiminnasta kriisitilanteissa, kriisinhallinnasta ja konfliktien lievittämisestä vuorovaikutustilanteissa vammaisten henkilöiden kanssa;

    Tietosuoja

    25. kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot panevat asianmukaisesti täytäntöön luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)[28], ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vammaisten henkilöiden arkaluonteisten tietojen suojelemiseksi;

    26. painottaa, että kaikkien henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava kaikilta osin yleistä tietosuoja-asetusta; tähdentää, että yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla geneettisten tai biometristen tietojen käsittely luonnollisen henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen (arkaluonteisten henkilötietojen) käsittely on kiellettyä, paitsi jos se erikseen sallitaan siinä;

    Osallistuminen

    27. korostaa tarvetta kuulla vammaisjärjestöjä ja ottaa ne aktiivisesti mukaan kaiken tyyppisten toimenpiteiden suunnittelun, hyväksymisen, täytäntöönpanon ja seurannan kaikkiin vaiheisiin, jotta nämä toimenpiteet varmistavat vammaisten henkilöiden perusoikeuksien edistämisen; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen ottaa vammaisjärjestöt riittävästi mukaan Euroopan vammaisstrategian 2021–2030 kaikkien vaiheiden täytäntöönpanoon;

    28. muistuttaa, että on tärkeää kuulla vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä ja ottaa heidät mukaan, kun hyväksytään covid-19-pandemiaan liittyviä toimenpiteitä, kuten elpymis- ja rokotussuunnitelmia, sekä mahdollisten tulevien kriisien yhteydessä;

    29. korostaa, että vammaisten henkilöiden kattava ja tosiasiallinen osallistuminen kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla on ratkaisevan tärkeää heidän perusoikeuksiensa käytön kannalta;

    30. muistuttaa, että monet vammaiset henkilöt ovat edelleen erillään yhteisön elämästä eivätkä hallitse omaa elämäänsä, erityisesti jos he asuvat laitoksissa, kun covid-19-pandemia on korostanut ja voimistanut heidän kohtaamiaan haasteita; vaatii jäsenvaltioita valtavirtaistamaan tukipalvelut, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden yhtäläinen oikeus elää itsenäisesti ja olla osa yhteisöä;

    31. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt otetaan rajoituksetta mukaan päätöksentekoprosessiin; toteaa, että vammaisyleissopimus edellyttää täyttä poliittista osallistumista, mikä tarkoittaa, että vammaisten henkilöiden on voitava osallistua vaaleihin ja päätöksentekoprosesseihin yhdenvertaisesti muiden kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot helpottavat vammaisten henkilöiden kansalaisuuden saantia tai myöntävät heille erityispoikkeuksia kansalaisuuden saamiseksi tarvittavista kokeista, jotta voidaan taata heille mahdollisuus kansalaisuuden saamiseen;

    32. muistuttaa, että lukuisilta unionin kansalaisilta on vammaisuuden tai mielenterveysongelmien vuoksi riistetty heidän oikeutensa osallistua vaaleihin, Euroopan parlamentin vaalit mukaan luettuna; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan vammaisten henkilöiden tosiasiallisen oikeuden äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa;

    Vapaa liikkuvuus

    33. on tyytyväinen komission aikomukseen esittää vuoden 2023 loppuun mennessä ehdotus, jolla luodaan eurooppalainen vammaiskortti, jonka kaikki jäsenvaltiot tunnustavat, jotta eurooppalaista vammaiskorttia ja vammaisille henkilöille tarkoitettua eurooppalaista pysäköintilupaa koskevaa pilottihanketta voidaan laajentaa; katsoo, että eurooppalaisesta vammaiskortista, jonka olisi oltava pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa, tulee tärkeä väline, jolla autetaan vammaisia henkilöitä käyttämään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen esteettömässä EU:ssa;

    34. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita vammaiskortin haltijoille tarjottavien etujen laajuudelle ja turvaamaan sen asianmukaisen täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa tarvittaessa sitovalla EU:n lainsäädännöllä;

    35. toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa, joissa vammaiskortti on jo otettu käyttöön, on ilmoitettu väärinkäytöksistä, jotka ovat joskus johtaneet kielteisiin seurauksiin henkilöille, jotka ovat todella oikeutettuja käyttämään sitä; painottaa tämän vuoksi tarvetta tiedottaa kaikilla tasoilla ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään uuden eurooppalaisen vammaiskortin väärinkäyttö;

    36. kehottaa komissiota vapauttamaan vammaiset henkilöt ja heidän perheensä ja avustajansa tietullien maksamisesta kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan tukea heidän liikkuvuuttaan erityisesti silloin, kun heidän on lääkinnällisistä ja hyvinvointiin liittyvistä syistä toistuvasti matkustettava;

    37. kehottaa komissiota vahvistamaan edelleen vammaisten henkilöiden matkailua koskevaa sääntelykehystä; ottaa huomioon, että 25 prosenttia EU:n äänestäjistä ilmoittaa, että heillä on jonkinasteinen haitta tai vamma[29] ja että vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömän matkailun kokonaisliikevaihto Euroopassa oli vuonna 2012 noin 786 miljardia euroa[30];

    38. on tyytyväinen vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksien vahvistamiseen rautatiematkailussa, erityisesti jäsenvaltioita koskevien nykyisten poikkeusten asteittaiseen poistamiseen ja apua tarvitsevien vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden ennakkoilmoituksen määräajan lyhentämiseen; kehottaa jäsenvaltioita järjestämään mahdollisimman pian lyhyemmät ennakkoilmoitusajat vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat apua matkustamisessa, jotta vammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat helpommin käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, sekä määrittämään esteettömyydelle määräajat; kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön uudelleenlaaditussa asetuksessa (EY) N:o 1371/2007 vahvistetut säännöt kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota harkitsemaan ehdotusta, joka liittyy vammaisten matkustajien oikeuksiin kaupunkien ja maaseudun liikenteessä, jotta yhä olemassa olevat puutteet voidaan korjata; kehottaa hyväksymään yhtä tehokkaan meriliikennepaketin;

    39. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita, jotta ne varmistavat paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tarpeelliset edellytykset, jotta vammaiset henkilöt voivat nauttia yhtäläisesti muiden kanssa oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen, itsemääräämiseen ja henkilökohtaisiin valintoihin sekä oikeudesta elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisössä vammaisyleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan viranomaisten tarjoamien tietojen saavutettavuutta käyttämällä avoimia ja esteettömiä muotoja;

    Esteettömyys ja saavutettavuus

    40. panee merkille komission ehdotuksen esteettömän EU:n resurssikeskuksen (AccessibleEU) perustamisesta vuoteen 2022 mennessä; kehottaa komissiota perustamaan unionin esteettömyysviraston (EU Access Board), joka vastaisi esteettömyyttä koskevien teknisten eritelmien kehittämisestä erityisten EU:n toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön tueksi, kuulisi oikeudenhaltijoita ja sidosryhmiä, auttaisi jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä panemaan esteettömyyden täytäntöön yhdenmukaisella tavalla sisämarkkinoiden edun mukaisesti ja lisäisi tietoisuutta esteettömyyden merkityksestä osallistaville yhteiskunnille;

    41. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinoiden digitalisaatioon liittyvät EU:n aloitteet ovat kognitiivisesti, sensorisesti ja fyysisesti esteettömiä;

    42. pitää valitettavana, että rakennettuun ympäristöön pääsyä ja fyysistä esteettömyyttä ei ole sisällytetty esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen soveltamisalaan; kehottaa komissiota käyttämään esteettömyyttä koskevaa eurooppalaista säädöstä perustana luotaessa vankka EU:n kehys, joka koskee esteetöntä ja osallistavaa ympäristöä ja siihen liittyviä täysin esteettömiä julkisia tiloja ja palveluja, mukaan lukien julkinen liikenne, viestintä- ja rahoituspalvelut sekä rakennettu ympäristö; pitää myönteisenä komission Esteetön kaupunki -palkintoaloitetta;

    43. suhtautuu myönteisesti Esteetön kaupunki -kilpailun tuloksiin; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vastaavia kansallisen tason kilpailuja;

    44. huomauttaa, että vetoomuksen esittäjien tavallisimmat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen liittyvät huolet koskevat esteettömyyttä ja sosiaaliturvaa sekä työhön liittyviä oikeuksia ja oikeutta elää itsenäisesti osana yhteisöä; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön ja seuraamaan jatkuvasti kaikkea esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä, mukaan lukien direktiivi (EU) 2019/882 (esteettömyyssäädös), jotta voidaan tosiasiallisesti ja lopullisesti poistaa ja ehkäistä vammaisten työntekijöiden tiellä olevat esteet sekä parantaa ja suojata esteettömien palvelujen saatavuutta ja näiden palvelujen tarjoamisen edellytysten soveltuvuutta; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita arvioimaan esteettömien palveluiden ja esteettömän rakennetun ympäristön yhteenliitettävyyttä niiden saattaessa esteettömyyssäädöstä osaksi kansallista lainsäädäntöä;

    45. korostaa, että täysi esteettömyys on taattava kaikissa julkisissa paikoissa Euroopassa; pitää valitettavana sitä, että Euroopan vammaisstrategia 2021–2030 jää nykyisin monelta osin huomioon ottamatta, ja erityisesti sitä, että liian monessa julkisessa rakennuksessa on arkkitehtonisia esteitä, jotka muodostavat vastenmielisen syrjinnän muodon; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan esteettömyyden kaikille politiikan aloille ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan nykyisen lainsäädännön täysimääräisesti täytäntöön;

    46. pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa esteettömien hätänumeroiden puuttuminen on merkinnyt sitä, että jotkut vammaiset henkilöt eivät ole kyenneet kommunikoimaan elintärkeiden tuki- ja hätäpalvelujen kanssa; vaatii siksi jäsenvaltioita panemaan tarkasti täytäntöön direktiivin 2018/1972 eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä;

    47. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annetun direktiivin 2016/2102 nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon kaikilla tasoilla, jotta voidaan taata, että vammaiset henkilöt voivat saada kaikki tarvitsemansa tiedot esteettömässä muodossa, kansalliset viittomakielet mukaan lukien; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen kaikkien EU:n toimielinten, elinten ja virastojen verkkosisällön saavutettavuutta koskevaksi toimintasuunnitelmaksi, jolla pyritään varmistamaan, että EU:n verkkosivustot ja näillä verkkosivustoilla ja verkkoalustoilla julkaistut asiakirjat ovat laajentamisen tarpeessa olevien eurooppalaisten esteettömyysstandardien mukaisia; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja virastoja noudattamaan eurooppalaisia esteettömyysstandardeja viimeistään vuonna 2022;

    48. vaatii jäsenvaltioita saattamaan kauan odotetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja tarjoamaan esteettömiä audiovisuaalisia palveluja vammaisille henkilöille sen 7 artiklan mukaisesti;

    49. kehottaa EU:n toimielimiä parantamaan kaikkien rakennustensa esteettömyyden tasoa ja laatua sekä poistamaan olemassa olevia esteitä verkkosivuiltaan, kokouksistaan ja asiakirjoistaan, toisin sanoen tekemään tuotetusta tiedosta saavutettavaa esimerkiksi tarjoamalla tulkkausta eri jäsenvaltioiden viittomakielille sekä tuottamalla asiakirjoja pistekirjoituksella sekä selkokielellä;

    50. korostaa, että on tärkeää nopeasti selvittää esteettömyyteen liittyvät huolet kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa ja välineissä, mukaan lukien huolet, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin ja parlamentille esitettyjen vetoomuksien saavutettavuuteen;

    51. vaatii asianomaisia parlamentin yksiköitä jatkamaan ponnistelujaan ja saattamaan viittomakieltä käsittelevän yksiköiden välisen työryhmän hankkeen mahdollisimman pian päätökseen, jotta voidaan vastata vetoomuksessa nro 1056/2016 esitettyihin pyyntöihin ja mahdollistaa vetoomusten jättäminen EU:ssa käytetyillä kansainvälisillä ja kansallisilla viittomakielillä ja siten tehdä vetoomuksia koskevasta perusoikeudesta viittomakielen käyttäjien kannalta saavutettavampi;

    52. korostaa tarvetta tarjota viittomakielisiä tulkkauspalveluja ja selkokielisiä käännöksiä valiokuntien kokouksia, täysistuntoja ja kaikkia muita parlamentin kokouksia varten, jotta ne ovat esteettömiä vammaisille henkilöille;

    Syrjinnän torjunta

    53. huomauttaa, että jäsenvaltiot eivät tunnusta vammaisasemaa vastavuoroisesti; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä keskinäisen luottamuksen hengessä toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn aseman tunnustamiseksi; korostaa komission tavoitetta työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisalan laajentamiseksi sellaisilla aloilla kuin työvoiman liikkuvuus ja palvelujen tarjoamisen edellytyksiin liittyvät edut; painottaa tarvetta laajentaa eurooppalaisen vammaiskortin etuuksia siten, että niihin kuuluvat myös vastavuoroisesti tunnustetut terveydenhuollon saatavuutta koskevat etuudet; pitää tässä yhteydessä tärkeänä, että eurooppalaisen vammaiskortin käyttöönotossa toimitaan nopeasti; muistuttaa, että on saavutettava keskinäinen yhteisymmärrys laitoshoidon purkamisesta, sen täytäntöönpanosta ja itsenäisestä elämästä osana yhteisöä, jotta voidaan paremmin yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden strategiat ja EU:n rahastot vammaisyleissopimuksen kanssa;

    54. panee merkille monet alat, joilla eurooppalaista vammaiskorttia voitaisiin soveltaa siihen, että monia palveluja on saatavilla ilman syrjintää, sekä siihen, että lisätään turvallisuutta vaaran tai hätätilan aikana; huomauttaa, että kortilla voitaisiin varmistaa, että poliisi voisi välittömästi tunnistaa vammaisen henkilön;

    55. pitää valitettavana, että WHO:n mukaan[31] vammaisten lasten ja aikuisten väkivallan riski on suurempi kuin ei-vammaisilla henkilöillä; korostaa, että etenkin alaikäisten riski joutua jonkinlaisen väkivallan uhriksi on 3,7 kertaa suurempi, riski joutua fyysisen väkivallan uhriksi on 3,6 kertaa suurempi ja riski joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi on 2,9 kertaa suurempi kuin ei-vammaisilla lapsilla; korostaa, että lapset, joilla on psyykkinen vamma tai kehitysvamma, vaikuttavat olevan kaikkein haavoittuvimpia, sillä heidän riskinsä joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi on 4,6 kertaa suurempi kuin ei-vammaisilla lapsilla; vaatii siksi perustamaan eurooppalaisen kehyksen vammaisten henkilöiden suojelemiseksi kaikelta väkivallalta;

    56. korostaa, että tarvitaan kiireesti unionin lainsäädäntöä, jolla pyritään suojelemaan kansalaisia kaikenlaiselta syrjinnältä unionissa, ja pitää tätä olennaisen tärkeänä vammaisyleissopimuksen toimintapolitiikkojen asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään komission vuonna 2008 esittämän EU:n horisontaalisen syrjinnän vastaisen direktiivin; kehottaa komissiota esittämään vaihtoehtoisen ratkaisun, jotta voidaan mahdollisimman pian edetä syrjinnän torjumisessa kaikkialla EU:ssa kaikilla elämänaloilla;

    57. tuomitsee jyrkästi kaiken vammaisiin kohdistuvan lääketieteellisen syrjinnän; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden hyväksymissä asiaankuuluvissa toimenpiteissä on noudatettava vammaisyleissopimusta ja varmistettava yhtäläinen ja syrjimätön terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuus; korostaa, että vastattaessa tulevaisuuden terveyskriiseihin (valmiudesta hoitoon) on varmistettava, että vammaisia henkilöitä ei jätetä jälkeen; vaatii tähän liittyen, että toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat vammaisille henkilöille saman sairaanhoidon kuin muillekin henkilöille, tehohoito mukaan luettuna; muistuttaa, että terveysalan julkisilla palveluilla on aina keskeinen rooli vammaisten henkilöiden suojelussa;

    58. kehottaa jälleen komissiota tekemään yhteistyötä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa viestintä- ja esteettömyysstrategioiden parissa sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat käyttää EU:n oikeusjärjestelmää ilman minkäänlaista syrjintää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan vammaisten henkilöiden voimaannuttamisohjelmia, jotta he voivat tunnistaa heihin kohdistuvat syrjintätapaukset ja raportoida niistä;

    59. tuomitsee vammaisten henkilöiden kaikenlaisen syrjinnän työpaikoilla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota panemaan täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla pyritään estämään vammaisuuteen perustuvat häirintätapaukset; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan yhteistyössä työnantajien kanssa toimintapolitiikkoja, joilla estetään vammaisten henkilöiden verkkokiusaaminen työpaikalla;

    60. painottaa, että on estettävä sellaisten henkilöiden vangitseminen, joille säilöönotto ei sovi heidän vammansa vuoksi, ja että olisi käytettävä vankeusrangaistukselle vaihtoehtoisia rangaistusmuotoja; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vangittuina olevien vammaisten henkilöiden tapauksessa kunnioitetaan yhtäläisen kohtelun, syrjimättömyyden, kohtuullisen mukauttamisen ja esteettömyyden perusperiaatteita;

    61. kehottaa jäsenvaltioita vaihtomaan tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka koskevat erityisesti siirtymistä laitoshoidosta itsenäiseen elämään, esteettömien ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista vammaisille henkilöille sekä osallisuutta yhteisössä;

    62. korostaa, että kohtuullinen mukauttaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kaikkia palveleva suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä vammaisten henkilöiden syrjinnän torjumiseksi; pitää tärkeänä tosiasiallista syrjimätöntä esteettömyyttä, johon sisältyy se, että tunnistetaan ja poistetaan esteet, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää yleisesti saatavilla olevia tavaroita, palveluja ja tiloja; painottaa, että vammaisille henkilöille olisi mahdollisuuksien mukaan taattava tosiasiallinen syrjimätön esteettömyys samoin ehdoin kuin muille henkilöille ja että olisi helpotettava vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tarvittaessa apuvälineitä, mukaan lukien liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, esimerkiksi tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat[32]; palauttaa mieliin, että esteettömyysstandardeja hyväksyttäessä olisi kuultava vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä, koska näiden asiantuntemus on olennaisen tärkeää esteettömyyden ja saavutettavuuden esteiden tunnistamiseksi; korostaa, että kohtuullinen mukauttaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kaikkia palveleva suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä vammaisten henkilöiden syrjinnän torjumiseksi;

    63. korostaa, että vammaisia henkilöitä hoitavilla perheenjäsenillä on elintärkeä rooli ja he täyttävät usein hoiva- ja avustustarpeet; korostaa siksi, että EU:n ja kansallisten toimintapolitiikkojen ja strategioiden on tarjottava vahvaa tukea perheenjäsenille ja omaishoitajille; pitää erittäin tärkeänä tunnustaa Euroopan tasolla vastavuoroisesti heidän roolinsa hoivan tarjoajina;

    64. pitää tärkeänä, että vammaisilla henkilöillä on oikeus käyttää perusoikeuksiaan yhdenvertaiselta pohjalta; korostaa tarvetta tunnustaa, että vammaiset henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla vammaisyleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä, jotta kaikille vammaisille henkilöille voidaan heidän vammastaan riippumatta taata oikeusjärjestelmän ja lainvalvonnan tehokas, oikeudenmukainen ja osallistava saatavuus kaikissa prosessin vaiheissa; korostaa, että tilojen ja palvelujen on oltava esteettömiä, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan ja koko oikeudenkäyntiprosessin yhdenvertainen saatavuus vailla syrjintää;

    65. korostaa taloudellisen tuen tarvetta, jotta vammaiset henkilöt voivat palkata tai käyttää avustajia tai tukea rahallisesti perheenjäseniä, koska heidän hoivapalvelunsa maksavat aikaa ja rahaa, ja painottaa, että tämä on aivan välttämätöntä vammaisten henkilöiden ja heidän omaishoitajiensa tukemiseksi;

    66. korostaa, että vammaiset henkilöt ovat sosiaalisesti syrjittyjä sekä työelämän, talouden ja sosiaalisen elämän ulkopuolella; pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ja etenkin ne, joiden tukitarpeet ovat suuret, ovat usein suuressa vaarassa joutua laitokseen, sillä jäsenvaltioiden nykyinen taloudellinen tuki ei ole riittävä, etenkään jos kyseessä on yhteisöperustainen ja ihmiskeskeinen tuki, joka suojelisi vammaisten henkilöiden oikeuksia[33];

    67. korostaa, että vammaisyleissopimuksen 19 artiklassa määrätään oikeudesta elää itsenäisesti ja olla osallisena yhteisössä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vammaisten henkilöiden asumisjärjestelyjen muutosprosessin, jossa siirrytään laitosasumisesta järjestelmään, joka mahdollistaa yhteiskuntaan osallistumisen ja jossa palveluja tarjotaan yhteisössä kunkin henkilön toiveiden ja mieltymysten mukaan; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään laitoshoidon purkamista koskeviin strategioihinsa erityisiä tavoitteita ja selkeitä määräaikoja sekä rahoittamaan näiden strategioiden täytäntöönpanoa riittävästi;

    68. pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ja heidän tukiverkostonsa eivät lukeutuneet EU:n rokotusstrategian ensisijaisiin ryhmiin; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan vammaisille henkilöille ja heidän tukiverkostoilleen ensisijaisen pääsyn rokotukseen; vaatii tähän liittyen, että covid-19-rokotteen ottamisen tulee perustua vammaisen henkilön vapaaseen ja tietoiseen suostumukseen ja että vammaisen henkilön, mukaan lukien kehitysvammaiset henkilöt, psykososiaaliselta toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt ja autistiset henkilöt, itsemääräämisoikeutta ja oikeuskelpoisuutta ei tule nakertaa toimenpiteillä, joiden katsotaan olevan yleisen tai yksilön edun mukaisia;

    69. kehottaa toteuttamaan unionin ja kansallisen tason tutkimuksia hoitokotien ja -laitosten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asumispalveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden suhteettoman runsaista covid-19-tartunnoista ja -kuolemista, jotta voidaan ymmärtää syyt, tunnistaa vastuussa olevat toimijat ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta estetään tällaiset tapaukset tulevaisuudessa;

    70. kehottaa varmistamaan rokotuspaikkojen fyysisen esteettömyyden ja tarjoamaan opastajia ja avustajia tarvitseville; kehottaa tarjoamaan tarvittaessa maksuttomia tai edullisia esteettömiä kuljetusjärjestelyjä;

    Työllisyys- ja sosiaaliasiat

    71. on huolissaan siitä, että vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten työttömyysaste on korkea verrattuna muihin ryhmiin EU:ssa; vaatii, että jäsenvaltiot kehittävät ja panevat täytäntöön lainsäädännöllisen ja toimintapoliittisen kehyksen, jolla edistetään vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten osallistumista työmarkkinoille, mukaan luettuina henkilöt, joilla on näkymätön vamma, kroonisia sairauksia tai oppimisvaikeuksia;

    72. kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan moniperusteisen lähestymistavan osallistavien työpaikkojen luomiseen erityisesti toimintapolitiikoissaan ja toimenpiteissään; pitää valitettavana, että Euroopan vammaisstrategiassa 2021–2030 ei käsitellä riittävästi risteävää ja moniperusteista syrjintää; kehottaa siksi komissiota korostamaan erityisesti moniperusteisuutta strategian täytäntöönpanossa ja asettamaan työyhteisön monimuotoisuudelle selkeitä, mitattavia ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotka heijastelevat vammaisten henkilöiden heterogeenisyyttä, jotta voidaan puuttua risteävään ja moniperusteiseen syrjintään; korostaa, että on tärkeää seurata strategian vaikuttavuutta yhdessä vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa;

    73. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan yhteisötalouden yrityksiä, jotka keskittyvät vammaisten henkilöiden työllistämiseen, koska ne auttavat luomaan ihmisarvoisia työpaikkoja;

    74. kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan vaikeavammaisille henkilöille varhaista pääsyä julkisten eläkejärjestelmien piiriin, jotta voidaan torjua ikääntymiseen liittyvää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä;

    75. kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan julkisten työvoimapalvelujen alikehittyneisyyteen ja rahoitusvajeeseen, jotta voidaan parantaa vammaisten henkilöiden työllisyysastetta; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan julkisten ja yksityisten työnvälityspalvelujen välisiä yhteyksiä;

    76. korostaa vammaisyleissopimuksen mukaisten suojatyöpaikkojen myönteistä roolia vammaisten henkilöiden siirtyessä avoimille työmarkkinoille;

    77. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan oikeuksiin perustuvia, osallistavia ja ihmisarvoisia yksilöllisen työhön sijoittumisen ja tuen (’tuettu työllistyminen’) malleja keinona, jonka avulla vammaiset henkilöt voivat mahdollisuuksien mukaan siirtyä avoimille työmarkkinoille;

    78. kehottaa komissiota tarkistamaan yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annettua direktiiviä mahdollisimman pian, jotta se voidaan saattaa täysin yhdenmukaiseksi vammaisyleissopimusten määräysten kanssa ja panna täytäntöön osallistava prosessi, jolla pyritään varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen suora ja täysimääräinen osallistuminen;

    79. huomauttaa, että etenkään julkisista varoista yhteisrahoitettujen työllistämistukijärjestelmien ei pitäisi vähentää vammaisten henkilöiden palkkaa; toteaa, että vammaisten henkilöiden palkkaamisen on perustuttava palkan ja työaikajärjestelyjen osalta muihin työntekijöihin sovellettavaan työskentelykehykseen, jota mukautetaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin; katsoo, että vammaisten henkilöiden pääsy avoimille työmarkkinoille edellyttää työehtojen yleistä kehystä sekä palkka- ja työehtoneuvottelujen tukemista;

    80. korostaa taloudellisen tuen tarvetta, jotta vammaiset henkilöt voivat palkata tai käyttää erikoistuneita päteviä avustajia;

    81. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan vammaisten henkilöiden osalta riittävän sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen muun muassa varmistamalla, että heille myönnetään jatkossakin vammaistukea, joka kattaa heidän vammaisuuteensa liittyvät ylimääräiset kustannukset myös silloin, kun he tulevat työmarkkinoille tai ylittävät tietyn tulorajan, jotta voidaan tukea heidän integroitumistaan työmarkkinoille ja auttaa varmistamaan heidän ihmisarvonsa ja yhdenvertaisuutensa; katsoo, että tämä tulisi toteuttaa muuttamalla asetusta (EY) N:o 883/2004 ja kuulemalla vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä;

    82. kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka koskevat erityisesti siirtymistä laitoshoidosta itsenäiseen elämään, esteettömien ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista vammaisille henkilöille sekä osallisuutta yhteisössä;

    83. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään kuroa umpeen sitkeä ero vammaisten henkilöiden työllisyydessä ja edistää vammaisten henkilöiden pääsyä laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa esitettyä komission ehdotusta sisällyttää vammaisten työllisyysero osaksi tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua;

    84. kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön neuvoston direktiivin 2000/78/EY; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia parantamalla direktiivin ja erityisesti kohtuullisia mukautuksia koskevan 5 artiklan täytäntöönpanoa sekä investoimalla EU-varoja ja elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta vammaisille henkilöille tarkoitettuun koulutukseen ja työpaikkojen luomiseen;

    85. korostaa, että työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittamisella, ammatillisella profiloinnilla, samanaikaisella työskentelyllä ja koulutuksella, työssä tapahtuvan perehdytyksen ja koulutuksen tukemisella sekä urakehitysmahdollisuuksilla on merkittävä rooli autettaessa vammaisia henkilöitä hankkimaan ja säilyttämään palkkatyö;

    86. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinat ja työympäristöt ovat vammaisille henkilöille avoimia, osallistavia ja esteettömiä, tukemaan työllisyyspalveluja, tiedottamaan osallistavista työllistämiskäytännöistä, ottamaan käyttöön asianmukaisia kannustimia ja tukitoimia yrityksille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka työllistävät ja kouluttavat vammaisia henkilöitä, ja varmistamaan, että yleiset itsensä työllistämisen järjestelmät ovat esteettömiä ja tukevat vammaisia henkilöitä;

    87. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työpaikkojen mukauttamista ja toteuttamaan toimenpiteitä työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota kiinnittämään EU:n tulevassa työterveyden ja -turvallisuuden strategiakehyksessä erityistä huomiota vammaisiin työntekijöihin ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita;

    88. kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan työpaikoilla käyttöön vammaisten henkilöiden kiintiöt osallistavien työpaikkojen edistämiseksi;

    Julkiset hankinnat ja EU:n varat

    89. muistuttaa, että jäsenvaltioiden julkiset hankintamenettelyt on toteutettava ja saatettava päätökseen tavalla, jossa kunnioitetaan kaikin puolin edunsaajien, myös vammaisten henkilöiden, perusoikeuksia; huomauttaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava vammaisyleissopimusta pannessaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä erityisesti viestintävälineiden valinnan, teknisten eritelmien, hankintasopimuksen tekoperusteiden ja hankintasopimuksen toteuttamisehtojen osalta;

    90. muistuttaa, että julkisten palvelujen hyvä rakenne etenkin terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla on oleellisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu heidän taloudellisesta tilanteestaan riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja parantaakseen näitä palveluja ja niihin liittyviä infrastruktuureja aloitteiden REACT EU ja Next Generation EU hengessä;

    91. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevien kumppanuussopimusten lopulliseen sisältöön ja näiden rahastojen ohjelmiin tavoitteita ja lähestymistapoja vammaisten henkilöiden elinolojen parantamiseksi kunnioittaen samalla esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä syrjimättömyyden periaatteita ja investoimalla yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen kaikilla elämänaloilla, myös tukemalla siirtymistä laitoshoidosta yhteisölliseen asumiseen; pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n varojen käyttöä vammaisyleissopimuksen mukaisesti; korostaa tarvetta lähentää vaiheittain esteettömyyden ja saavutettavuuden, osallistumisen ja yhteisöperustaisen elämisen määritelmiä keinona tehostaa jäsenvaltioiden keskinäistä yhteenkuuluvuutta;

    92. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään asiaankuuluvien EU:n rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi vammaisille henkilöille, tarjoamaan takeet ja tukea julkisten tilojen ja infrastruktuurien täydelle esteettömyydelle sekä varmistamaan, että EU:n rahoittamat toimet saavuttavat vammaiset henkilöt; pitää valitettavana, että EU:n varoja käytetään monessa jäsenvaltiossa edelleen vammaisille henkilöille tarkoitettujen uusien erillisten tilojen rakentamiseen;

    93. painottaa, että on tarjottava riittävästi rahoitusta vammaisten henkilöiden tarvitsemia laitteita varten, jotta voidaan varmistaa, että he voivat hyödyntää arjessaan, työssään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuessaan parhaita saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita;

    94. toteaa, että EU:n varoja ei milloinkaan pitäisi käyttää esteellisten tuotteiden, palvelujen tai infrastruktuurien rahoittamiseen;

    95. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maaseudun kehittämisohjelmat ja -strategiat sisältävät maaseudulla asuville vammaisille henkilöille kohdennettuja erityisiä tiedotustoimia, ja ottamaan heidät mukaan näiden ohjelmien ja strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

    Digitalisaatio

    96. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan digitalisaation ja digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia ja tunnustamaan apuvälineteknologian ja mukautuvan teknologian merkityksen vammaisille henkilöille ottaen asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suojan ja eettiset kysymykset; muistuttaa, että digitaalisten välineiden ja apuvälineteknologian käytön potentiaali riippuu vammaisten henkilöiden mahdollisuudesta kehittää digitaalisia taitojaan; korostaa, että tarvittavien digitaalisten taitojen kehittäminen ja tekoälyosaaminen voivat tarjota haavoittuville ryhmille, kuten vammaisille henkilöille, jalansijan työmarkkinoilla;

    97. toteaa covid-19-pandemian osoittaneen, että koko väestön olisi voitava hyötyä digitaalisesta muutoksesta ilman syrjintää tai poissulkemista; korostaa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä liikkuvuuden, viestinnän ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti vammaisten henkilöiden osallistumista tarjoamalla asianmukaiset keinot, joilla varmistetaan julkisten verkkopalvelujen saavutettavuus;

    98. kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan korkeimmat esteettömyysstandardit infrastruktuureissaan, palveluissaan ja digitaalisissa palveluissaan, tekemään kaikkensa lainsäädäntömenettelyihin liittyvien asiakirjojensa julkaisemiseksi käyttäjäystävällisellä ja esteettömällä tavalla sekä varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat asianmukaisesti ja kaikilta osin käyttää niiden verkkosivustoja ja yhteydenottolomakkeita; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia, joilla pyritään osallistamaan vammaiset henkilöt yhteiskuntaan urheilun, taiteen, kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan avulla ja joilla edistetään heidän osallistumistaan poliittiseen prosessiin ilman mitään rajoitteita;

    Tutkimus

    99. kehottaa komissiota tekemään lisätutkimuksia uusien teknologioiden seurauksista ja terveysvaikutuksista vammaisten henkilöiden kannalta, kuten LED-valojen vaikutus valoherkkiin henkilöihin;

    100. muistuttaa, että tarvitaan vertailukelpoista ja luotettavaa EU-dataa, jotta voidaan kehittää asianmukaisia ja vaikuttavia toimintapolitiikkoja ja löytää ratkaisuja, jotka on räätälöity vastaamaan kaikkien vammaisten henkilöiden tarpeita EU:ssa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään luoda yhteinen kehys henkilöitä ja kotitalouksia koskeville eurooppalaisille tilastoille, jotta voidaan koota luotettavaa dataa vammaisten henkilöiden osallistumisesta eri tasoiseen ja tyyppiseen koulutukseen sekä työelämään ja yhteiskunnalliseen elämään;

    101. korostaa tarvetta investoida vammaisten henkilöiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä koskevaan innovointiin ja tutkimukseen, jotta voidaan tukea heidän taloudellista toimeentuloaan ja osallistumistaan taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään;

    102. korostaa tarvetta lisätä esteettömän teknologian tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan vahvistaa työmarkkinoiden osallistavuutta vammaisten henkilöiden osalta; korostaa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä vammaisten henkilöiden liikkuvuuden, viestinnän ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta;

    Koulutus

    103. pitää myönteisenä, että jäsenvaltiot ovat halukkaita toteuttamaan osallistavaa koulutuspolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään edelleen koulutusjärjestelmiensä valmiuksia tarjota laadukasta esteetöntä koulutusta kaikille oppijoille edistämällä erityistoimenpiteitä ja yksilöllistä tukea, kuten esteettömiä ja räätälöityjä opetussuunnitelmia ja oppimateriaaleja, esteetöntä tieto- ja viestintäteknologiaa ja asianmukaista digitaalista koulutusta; kehottaa komissiota vahvistamaan lapsitakuun roolia ja harkitsemaan esteettömien koulujen palkitsemista, jotta varmistetaan vammaisten lasten yhdenvertainen kohtelu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan siihen, että koulutetaan vammaisten henkilöiden tarpeet tuntevia ammattilaisia; muistuttaa, että asianmukaisten EU:n rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa ja kohdentamisessa olisi osaltaan pyrittävä siirtymään kohti osallistavaa opetusta; korostaa, että vammaisille henkilöille olisi taattava pääsy koulutukseen myös covid-19-pandemian kaltaisten kriisien aikana ja että jäsenvaltioiden olisi torjuttava kaikkia syrjinnän ja poissulkemisen muotoja tällä alalla; korostaa tarvetta lisätä vammaisten nuorten osallistumista heidän tarpeensa huomioon ottavaan koulutukseen, mikä parantaisi heidän pääsyään työmarkkinoille; toteaa, että kielivähemmistöihin kuuluvat ja erityisopetusta tarvitsevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksessa opetuksesta omalla äidinkielellään, jos heillä on vaikeuksia käyttää kieltä ja viestiä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että erityisopetusta tarvitsevat lapset voivat saada opetusta vähemmistökielellä;

    104. huomauttaa, että osallistavat koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjelmat ovat osallistavampien työmarkkinoiden keskeisiä edellytyksiä; kehottaa komissiota varmistamaan, että elinikäiseen oppimiseen ja työllistettävyyteen liittyviä mikrotutkintoja koskeva EU:n tuleva lähestymistapa on esteetön ja osallistava ja heijastelee sitä, miten parannetaan vammaisten henkilöiden työtä koskevan oikeuden toteutumista; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään vahvistetun nuorisotakuun tarjoamia mahdollisuuksia tarjota työtä, koulutusta ja harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja vammaisille nuorille, varmistamaan vammaisten henkilöiden yhtäläiset mahdollisuudet sekä toteuttamaan räätälöityjä toimintapolitiikkoja;

    105. korostaa, että on tärkeää tarjota vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen varhaista, yksilöllistä ja kattavaa tukea; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin ja eritysopetusta tarvitseviin lapsiin;

    106. huomauttaa, että on tärkeää toteuttaa toimia jo varhaislapsuudessa ja että vammaisten lasten on osallistuttava ja heidät on otettava mukaan yhteiskuntaan heidän elämänsä varhaisimmista vaiheista lähtien; toteaa, että inklusiivisen koulutuksen rahoitusmahdollisuuksia on lisättävä aina, kun se on mahdollista ja suotavaa, jotta voidaan tehdä tunnetuksi inklusiivisen koulutuksen vaikutuksia vammaisiin ja muihin lapsiin ja myös rahoittaa osallistavan koulutuksen alan tutkimusta; katsoo, että on tarpeen kannustaa käyttämään uusia tekniikoita, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikat, liikkumisen apuvälineet ja laitteet sekä apuvälineteknologiat, jotka soveltuvat vammaisille henkilöille; korostaa, että koulutus on keskeistä yksilön kehitykselle ja että vammaisten henkilöiden kannalta saavutettavat ja esteettömät oppimisympäristöt tarjoavat heille mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla;

    107. korostaa, että vammaiset henkilöt on integroitava täysin työmarkkinoille edistämällä osallistavaa koulutusta ja joustavia työllisyyden muotoja, jotka vastaavat heidän tarpeitaan (esimerkiksi etätyö tai älykäs työ), ja ottamalla vammaisjärjestöt kattavasti mukaan osallistavien strategioiden kehittämiseen;

    108. toteaa, että vammaisilla henkilöillä on usein runsaasti taitoja ja osaamista, joita ei arvosteta riittävästi; katsoo, että tämä estää heitä toteuttamasta mahdollisuuksiaan ja vie yhteiskunnalta heidän osallistamisestaan aiheutuvan sosiaalisen ja taloudellisen arvon;

    109. on vahvasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi annettava vammaisille lapsille riittävää tukea, jotta julkisesta koulutuksesta voisi tulla yksilöllisen pedagogisen ajattelutavan selkäranka;

    110. tunnustaa koulun ja liikunnan ratkaisevan tärkeän arvon vammaisten ja erityisesti autististen lasten kasvulle ja kehitykselle: pitää valitettavana, että pandemian aikana etäopetus on riistänyt heiltä nämä perustoiminnat; toivoo, että heidän opetuksensa asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden uudelleen avaamista koskevissa toimintapolitiikoissa;

    111. kehottaa luomaan hankkeita, joilla lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden tarpeista hyödyntämällä positiivisella tavalla kulttuurisia välineitä, kuten kulttuuritapahtumia, osana laajempaa koulutusstrategiaa, jolla edistetään ja suojellaan vammaisten henkilöiden oikeuksia;

    112. kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä annetussa komission tiedonannossa julkaistuja suuntaviivoja hallitusten velvollisuudesta edistää valtavirtaistamista kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa vammaisyleissopimukseen sisältyvien YK:n sitoumusten mukaisesti; kehottaa sisällyttämään kansallisiin, eurooppalaisiin ja alueellisiin koulutustoimiin osallistamisjärjestelmän helpottamaan vammaisten opiskelijoiden koulutuksen valtavirtaistamista, jotta vältetään kaikenlainen syrjintä;

    Vammaisten naisten oikeuksien suojeleminen

    113. on tyytyväinen Euroopan vammaisstrategiaan 2021–2030 ja sen viittauksiin vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaamiin erityisiin haasteisiin; kehottaa sukupuolen ja vammaisuuden moniperusteisuuden valtavirtaistamiseen kaikissa EU:n politiikoissa, ohjelmissa, aloitteissa ja jäsenvaltioiden kansallisissa toimintaohjelmissa; kehottaa optimoimaan nykyiset ja tulevat EU:n rahoitusvälineet saavutettavuuden ja syrjinnän torjumisen edistämiseksi;

    114. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan vammaisille naisille täyden kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen ja edistämään heidän osallistumistaan julkiseen päätöksentekoon; huomauttaa, että olisi toteutettava aiheellisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan heidän näkökulmansa huomioon ottaminen kaikilta osin ja edistetään vammaisia naisia edustavien järjestöjen ja vammakohtaisten neuvoa-antavien elinten osallistumista;

    115. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan välittömästi vammaisten naisten ja tyttöjen suhteettoman usein kohtaamaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan hyödyntämällä Istanbulin sopimusta ja laajentamalla SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rikollisuuden alat kattamaan tietyt sukupuolistuneen väkivallan muodot; kehottaa komissiota käyttämään tätä oikeusperustana sille, että ehdotetaan sitovia toimenpiteitä ja kokonaisvaltaista EU:n puitedirektiiviä kaikkien sukupuolistuneen väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että vammaisten naisten tarpeet sisällytetään aloitteisiin, joilla tarjotaan tukea uhreille sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian ja uhrien oikeuksia koskevan strategian kautta, ja että uhrien saama tuki suunnitellaan esteettömyyden ja saavutettavuuden periaatteen mukaisesti;

    116. pitää valitettavana sukupuolistunutta syrjintää, jota sekä fyysisesti että kognitiivisesti vammaiset naiset ja tytöt kohtaavat terveydenhuoltoalalla; katsoo, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on oltava täysimääräinen ja yhdenvertainen mahdollisuus saada erityistarpeitaan vastaavaa hoitoa vammakohtaisten ja yleisten terveydenhuoltopalveluiden kautta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että terveydenhoidon ammattilaiset saavat lisäkoulutusta vammaisten naisten ja tyttöjen erityistarpeista, sekä varmistamaan, että vammaiset naiset ja tytöt saavat kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta he voivat vapaasti tehdä omaa terveyttään koskevia päätöksiä;

    117. vaatii, että seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia kunnioitetaan yleisesti ja ne ovat saatavilla; pitää valitettavana naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja ‑oikeuksien taantumista joissakin maissa, sillä se on erityisen vahingollista vammaisille naisille ja tytöille, jotka kohtaavat lisävaikeuksia terveydenhuoltopalveluiden saannissa; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pakkosteriloinnin torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkiset investoinnit, jotta taataan kattavasti vammaisten naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; pitää valitettavana, että vammaiset tytöt eivät usein saa sukupuolivalistusta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kokonaisvaltaisen ja osallistavan sukupuoli- ja parisuhdevalistuksen;

    118. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan esteettömät ja stereotypioista vapaat koulutusjärjestelmät osallistavilla koulutustoimenpiteillä, jotka valmistavat vammaisia naisia ja tyttöjä työmarkkinoille ja joissa painotetaan erityisesti digitaalista osaamista ja elinikäistä oppimista, sekä varmistamaan, että vammaiset naiset ja tytöt voivat valita opiskelualansa, jotta he voivat tehdä haluamaansa työtä, jossa he voivat käyttää koko potentiaaliaan ja jossa esteettömyyden puute, ennakkoluulot ja stereotypiat eivät aseta heille rajoituksia; toteaa yhteyden koulutuksen ja työllistymisen välillä; korostaa koulutuksen täyden saatavuuden tarvetta työllisyyserojen torjumiseksi;

    119. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vammaisia naisia koskeviin työllisyyseroihin erityisesti torjumalla sukupuolistereotypioita, vahvistamalla naisten osallistumista digitaalitalouteen, lisäämällä heidän osuuttaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ja ammateissa sekä torjumalla sellaisia työhön liittyviä pelotteita kuten seksuaalista ahdistelua; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammaiset naiset osallistuvat päätöksentekoon ja saavat samaa palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä palkkauksen avoimuutta koskevien sitovien toimenpiteiden mukaisesti, torjumaan työssäkäyvien vammaisten naisten suurta köyhyyden riskiä ja mukauttamaan työehtoja vastaamaan heidän erityistarpeitaan esimerkiksi joustavien työjärjestelyiden ja vanhempainvapaan avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan yhteisötalouden liiketoimintamalleja ja aloitteita, joilla pyritään yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman pohjalta parantamaan vammaisten naisten osallistamista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille;

    120. panee merkille, että vammaisten naisten ja tyttöjen tilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä kerätä enemmän dataa ja tietoja; kehottaa kokoamaan relevanttia, paikkansapitävää ja eriteltyä sukupuoli- ja vammakohtaista dataa, jotta voidaan ottaa huomioon vammaisten naisten erityisesti työmarkkinoilla kohtaamat haasteet;

    °

    ° °

    121. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle, Euroopan alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä Yhdistyneille kansakunnille.

     


     

    PERUSTELUT

     

    Johdanto

     

    Jopa neljäsosa eurooppalaisista äänestäjistä ilmoittaa, että heillä on jonkinasteinen haitta tai vamma. Yli kymmenen vuotta sitten EU liittyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen, ja yleissopimus tuli voimaan EU:ssa 23. tammikuuta 2011. Tämä yleissopimus on ensimmäinen sitova ihmisoikeusväline, jossa nimenomaisesti käsitellään vammaisuutta, ja sen tavoitteena on ”edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista”. EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat vammaisyleissopimuksen osapuolia, ja Irlanti oli viimeinen jäsenvaltio, joka ratifioi sen vuonna 2018. Yleissopimuksen mukaan EU:n on edistettävä, suojeltava ja valvottava vammaisten henkilöiden yhtäläisiä oikeuksia täytäntöönpanon kaikilla osa-alueilla.

     

    Komissio hyväksyi maaliskuussa 2021 edellisen Euroopan vammaisstrategian 2010–2020 tulosten perusteella uuden vammaisten oikeuksia koskevan strategian vuosiksi 2021–2030. Uuden vammaisstrategian tavoitteena on parantaa vammaisten henkilöiden elämää esteettömässä Euroopassa ja edistää heidän sosiaalista ja taloudellista osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteiskuntaan ilman syrjintää ja kunnioittaen heidän oikeuksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. On tärkeää mainita, että tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen roolin luominen oli keskeisessä asemassa laadittaessa uutta vammaisten oikeuksia koskevaa strategiaa vuosiksi 2021–2030.

     

    Vetoomusmenettelynsä ansiosta parlamentin vetoomusvaliokunnalla (PETI) on suora rooli vammaisten oikeuksien suojelemisessa EU:ssa.

     

    Vammaisten oikeuksia koskevien vetoomusten osuus on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuosina: vuonna 2018 esitettiin 23 vetoomusta (1,2 prosenttia), vuonna 2019 esitettiin 12 vetoomusta (0,6 prosenttia) ja vuonna 2020 esitettiin 20 vetoomusta (1,2 prosenttia). Vetoomuksen esittäjien yleisimpiä vammaisten henkilöiden tasa-arvoa koskevia huolenaiheita ovat esteettömyys ja sosiaaliturva, vammaisuuden vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioissa sekä osallistavaan koulutukseen ja työhön liittyvät oikeudet. Euroopan parlamentin vastaanottamissa vetoomuksissa on kuvattu esteitä, joita vammaiset henkilöt joutuvat kohtaamaan eri aloilla esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöön, rakennettuun ympäristöön, viittomakielen käyttöön, rahoitukseen tai koulutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa.

     

    Vaikka vammaiskysymykset muodostavat pienen osan vetoomuksista, niillä on suuri merkitys parlamentin velvollisuudelle edistää, valvoa ja suojella vammaisten oikeuksia ja tasa-arvoa kansainvälisen oikeuden mukaisesti. PETI-valiokunnalla on suojelutehtävä sen varmistamisessa, että EU noudattaa vammaisyleissopimusta EU:n päätöksenteossa ja lainsäädäntötoimissa. Tämä on tärkeä institutionaalinen vastuualue, joka valiokunnalla on unionin rakenteessa.

     

    Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että sopimuspuolet luovat rakenteen tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon edistämiseksi, suojelemiseksi ja seuraamiseksi. EU:n rakenteen muodostavat Euroopan parlamentti, Euroopan oikeusasiamies, EU:n perusoikeusvirasto ja Euroopan vammaisfoorumi. Tämä rakenne täydentää kansallisia seurantarakenteita.

     

    Vammaiskysymyksistä keskustellaan säännöllisesti täysistunnossa, ja vetoomusvaliokunta järjestää vuosittain työpajan tai kuulemistilaisuuden vammaisten oikeuksista. Viimeisin niistä pidettiin 28. lokakuuta 2020. Oikeusasiamies, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, komissio, Euroopan vammaisfoorumi, kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti näihin työpajoihin ja kuulemisiin.

     

    Tämän mietinnön tavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

     

     lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden kohtaamista ongelmista

     kannustaa EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaisten oikeuksien suojelua, edistämistä ja seurantaa koskeva voimassa oleva EU:n lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön

     kehottaa komissiota tehostamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa ja parantamaan voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä, jos todetaan, että se ei riitä suojelemaan vammaisten henkilöiden oikeuksia.

     

     

    Mietinnön tulokset:

     

    Vammaisyleissopimus

     

    Mietinnössä pidetään erityisen tärkeänä lisätä tietoisuutta vammaisyleissopimukseen kirjatuista vammaisten henkilöiden oikeuksista ja korostetaan tarvetta edistää yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Siinä kannustetaan kuulemaan vammaisjärjestöjä ja ottamaan ne mukaan kaikissa vaiheissa, jotka johtavat toimenpiteiden hyväksymiseen, jotta varmistetaan, että tällaiset toimenpiteet eivät loukkaa vammaisten henkilöiden perusoikeuksia.

     

    Yhteystahot

     

    YK:n vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että sopimuspuolet nimeävät yhteystahoja yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten. Koska niitä ei ole vielä nimetty kaikissa jäsenvaltioissa, mietinnössä kehotetaan nimeämään ne viipymättä.

     

    Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 2 ja 3 kohdassa edellytetään, että sopimuspuolet nimeävät tai perustavat riippumattoman seurantajärjestelmän, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa, ja että kansalaisyhteiskunta on osallistettava ja se osallistuu seurantamenettelyyn täysimääräisesti.

     

    Esimerkiksi Bulgariassa yhteystaho on työ- ja sosiaaliministeriössä toimiva vammaisten henkilöiden integroimisesta vastaava osasto. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea toi vuoden 2018 loppupäätelmissään esiin huolensa siitä, että Bulgaria ei ollut vielä nimennyt riippumatonta seurantajärjestelmää vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Komitea suositteli, että Bulgaria nimeäisi tällaisen järjestelmän ja varmistaisi, että vammaiset henkilöt osallistuvat täysimääräisesti ja aktiivisesti tällaisiin riippumattomiin seurantajärjestelmiin[34].

     

    Valinnainen pöytäkirja

     

    Valinnaisen pöytäkirjan nojalla yksityishenkilöt voivat ilmoittaa vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle tapauksista, joissa vammaisyleissopimuksen sopimuspuolen väitetään rikkoneen heidän perusoikeuksiaan. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea voi tämän jälkeen käynnistää luottamuksellisia tutkimuksia tämän ilmoituksen perusteella. Useimmat EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet tämän valinnaisen pöytäkirjan, mutta viisi jäsenvaltiota (Bulgaria, Irlanti, Alankomaat, Puola ja Portugali) ei ole ratifioinut sitä eikä EU ole ratifioinut sitä itse. Suurimmat EU:n ratifiointiin liittyvät huolenaiheet koskevat sitä, miten tämä ratifiointi mahdollisesti vaikuttaa niiden jäsenvaltioiden kansallisiin oikeusjärjestyksiin, jotka eivät ole vielä ratifioineet valinnaista pöytäkirjaa. Eräät jäsenvaltiot ovat erityisesti huolissaan siitä, että jos vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea antaisi EU:lle kielteisen lausunnon, kaikkien sen jäsenvaltioiden, myös niiden, jotka nimenomaisesti päättivät olla ratifioimatta valinnaista pöytäkirjaa itse, olisi pakko noudattaa komitean tulkintaa. Ilmeisin huoli, jonka EU:n ratifioinnin viivästyminen aiheuttaa, on kuitenkin huoli valinnaisen pöytäkirjan allekirjoittaneiden jäsenvaltioiden kansalaisten oikeudellisesta epävarmuudesta: jotkin oikeudet (jotka kuuluvat jäsenvaltion toimivaltaan) olisivat perusteltuja vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean silmissä, kun taas toiset eivät olisi (EU:n jaetun tai yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvat asiat). Vastustus EU:n ratifiointia kohtaan heikkenee, kun tai jos kaikki jäljellä olevat EU:n jäsenvaltiot ratifioivat valinnaisen pöytäkirjan kansallisesti ja saattavat siten niillä yleissopimuksen mukaisesti olevat velvoitteet vastamaan EU:n velvoitteita.

     

    Oikeussuojan saatavuus

     

    Mietinnössä kehotetaan komissiota toimimaan yhteistyössä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa ja kehittämään viestintä- ja esteettömyysstrategioita, joilla varmistetaan, että unionin oikeusjärjestelmä on vammaisten henkilöiden käytettävissä.

     

    Vammaisaseman vastavuoroinen tunnustaminen

     

    Vammaisasemaa ei tällä hetkellä tunnusteta vastavuoroisesti EU:n jäsenvaltioiden välillä, mikä luo esteitä vammaisille henkilöille heidän muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon työntekoa, opiskelua tai muuta tarkoitusta varten. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa vuosiksi 2021–2030 esitetään eurooppalaista vammaiskorttia vuoden 2023 loppuun mennessä, jotta eurooppalaista vammaiskorttia ja vammaisille henkilöille tarkoitettua eurooppalaista pysäköintilupaa koskevaa pilottihanketta voidaan laajentaa. Eurooppalainen vammaiskortti on hyvin tärkeä väline, jolla autetaan vammaisia henkilöitä käyttämään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen esteettömässä Euroopassa, minkä vuoksi sen olisi oltava pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa.

     

    Rautatieliikenteen matkustajien oikeudet ja liikkuvuus

     

    Mietinnössä pidetään myönteisenä rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia koskevan asetuksen uudelleenlaatimista ja erityisesti jäsenvaltioiden nykyisten poikkeusten asteittaista poistamista sekä vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden ennakkoilmoituksen määräajan lyhentämistä. Siinä kannustetaan jäsenvaltioita järjestämään lyhyempiä ilmoitusaikoja, jotta vammaiset tai liikuntarajoitteiset henkilöt voivat matkustaa entistä spontaanimmin ja vaivattomammin.

     

    Vastauksena vetoomukseen nro 0535/2017 vetoomusvaliokunta päätti 24. huhtikuuta 2018 pitämässään kokouksessa pyytää jäsenvaltioilta tietoja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon edistymisestä. Tähän mennessä 24 jäsenvaltiota on toimittanut vastauksia, ja neljä vastausta on vielä kesken (Tanska, Italia, Espanja ja Kypros). Vastauksissa kuvataan muun muassa nimettyjä yhteystahoja, täytäntöönpano- ja seurantarakenteita sekä erilaisia kansallisia suunnitelmia, joilla pyritään edistämään ja suojelemaan vammaisten henkilöiden oikeuksia.

     

    Rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista 23. lokakuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1371/2007 annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus myöntää kansallisia poikkeuksia asetuksen säännösten soveltamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennepalveluihin. Latvia ja Romania myönsivät eniten kansallisia poikkeuksia[35]. Vetoomuksessa nro 0857/2016 valitettiin erityisesti Romanian tilanteesta, ja vetoomuksen esittäjä kertoi, että Romanian kansallinen rautatiejärjestelmä ei sovellu vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.

     

    Esteettömyys

     

    Esteettömyyden osalta tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17. huhtikuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, jäljempänä ’esteettömyyssäädös’, annettiin tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien säännösten yhdenmukaistamiseksi. Yhdenmukaistaminen johtaa sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen ja esteettömien tuotteiden ja palvelujen lisääntymiseen, mikä johtaa osallistavampaan yhteiskuntaan ja helpottaa vammaisten itsenäistä elämää. Vaikka tämä on askel oikeaan suuntaan, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat ilmaisseet pettymyksensä siihen, että direktiivissä ei menty pidemmälle, sillä rakennettuun ympäristöön pääsy ja velvoite noudattaa direktiiviä julkisissa hankinnoissa ja EU:n varojen käytössä jätettiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

     

    Näiden puutteiden vuoksi mietinnössä kehotetaan neuvostoa ratkaisemaan pattitilanne ja nopeuttamaan EU:n syrjinnän vastaisen direktiivin hyväksymistä. Siinä korostetaan, että tämän direktiivin soveltamisalaa ei pitäisi rajoittaa tarpeettomasti, jotta voidaan välttää valitukset, joita saatiin esteettömyyssäädöksestä. On valitettavaa, että erityisesti rakennettuun ympäristöön pääsy ei kuulu esteettömyyssäädöksen soveltamisalaan, ja komissiota kehotetaan hyväksymään vankka EU:n kehys esteettömälle ja osallistavalle ympäristölle.

     

    Muistutettakoon, että jäsenvaltioiden on varmistettava julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuus direktiivin (EU) 2016/2102 mukaisesti.

     

    Lisäksi mietinnössä seurataan kuurojen Euroopan unionin puolesta esitettyä vetoomusta nro 1056/2016, jossa parlamenttia pyydetään sallimaan vetoomusten jättäminen EU:ssa käytetyillä kansallisilla viittomakielillä. Viittomakieltä käsittelevä yksiköiden välinen työryhmä työstää parlamentissa tarvittavia toimenpiteitä vetoomuksen esittäjän pyynnön täytäntöönpanemiseksi ja vetoomusta koskevan perusoikeuden saattamiseksi paremmin viittomakielen käyttäjien saataville.

     

    Julkiset hankinnat

     

    Mietinnössä muistutetaan, että julkiset hankinnat olisi toteutettava tuensaajien perusoikeuksia kunnioittaen. Siinä korostetaan, että jäsenvaltioiden on noudatettava vammaisyleissopimusta pannessaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.

     

    Osallistava koulutus

     

    Jäsenvaltioissa toteutetut osallistavat koulutuspolitiikat ovat tervetulleita, mutta mietinnössä kannustetaan niitä toteuttamaan lisätoimia, joilla parannetaan koulutusjärjestelmien valmiuksia tarjota laadukasta koulutusta kaikille oppijoille, sillä osallistava koulutus luo perustan osallistaville työmarkkinoille.

     

    Selkokielinen versio

     

    Esittelijä halusi varmistaa, että tämä mietintö on vammaisten henkilöiden saatavilla. Tästä syystä seuraavassa on esitetty selkokielinen versio mietinnöstä. Esittelijä haluaa kiittää järjestöjä Inclusion Europe ja Autism Europe mietinnön selkokielisen version laatimisesta.

     

     

    Tämä asiakirja on Euroopan parlamentin mietintö.

     

    Euroopan parlamentti säätää lakeja

    Euroopan unionin kansalaisille.

     

    Lait ovat sääntöjä, joita meidän on noudatettava.

     

    Euroopan unionissa on 27 maata.

    Sitä kutsutaan EU:ksi.

     

    Maat ovat liittyneet siihen ollakseen

    poliittisesti ja taloudellisesti vahvempia.

     

    EU säätää lakeja

    näiden maiden kansalaisille.

     

    Tässä mietinnössä käsitellään vetoomuksia

    vammaisten henkilöiden auttamiseksi.

     

    Ihmiset esittävät vetoomuksia

    vetoomusvaliokunnalle.

     

    Vetoomusvaliokunta on

    Euroopan parlamentin osa.

     

    Vetoomusvaliokunta on suorassa yhteydessä

    EU:n kansalaisiin.

     

    Jokainen EU:n kansalainen,

    jonka oikeuksia ei kunnioiteta,

    voi esittää vetoomuksen vetoomusvaliokunnalle.

     

    Oikeudet ovat se, mitä voimme tehdä.

    Liian monen vammaisen henkilön on vaikea:

     saada koulutusta

     löytää työpaikka

     työskennellä

     matkustaa muihin maihin

     käyttää julkista liikennettä

     saada tietoa

     saada apua ja tukea

     

     

    Haluamme muuttaa tätä:

     

    Haluamme, että vammaisilla henkilöillä

    on samat oikeudet

    kaikilla elämänaloilla

    ilman syrjintää.

     

    Siksi EU-maiden on sovittava

    samasta vammaisasemasta

    keskenään.

     

    Vammaisten lasten on voitava

    käydä samaa koulua kuin muidenkin EU:ssa.

     

    Toiseen EU-maahan matkustamisen on oltava mahdollista esteettä.

    Julkisen liikenteen käytön

    on oltava esteetöntä

    kaikissa EU-maissa.

     

    Rakennuksiin pääsyn

    on oltava esteetöntä

    kaikissa EU-maissa.

     

    Vetoomusten esittäjillä

    on oltava oikeus

    esittää vetoomus viittomakielellä.

     

    Haluamme, että vammaiset henkilöt

    hyväksytään ja heitä arvostetaan.

     

    Se merkitsee, että olemme kaikki tasa-arvoisia

    ja samalla jokainen on erityinen.

     

    Kaikilla on kykyjä.

    Kyvyt ovat hyödyllisiä kaikilla elämänaloilla

    esteettä Euroopassa.

     

     

     

    Mietintöä varten tarkasteltujen vetoomusten luettelo (ei tyhjentävä)

     

     

    2582/2013

    väitetystä Espanjan viranomaisten harjoittamasta vammaisten lasten syrjinnästä

    2551/2014

    syrjinnästä työpaikalla

    0074/2015

    vammaisten henkilöiden epävarmasta tilanteesta Unkarissa

    0098/2015

    vammaisten omaishoitajien tukemisesta Italiassa

    1140/2015

    avustajakoiria tarvitsevien henkilöiden pääsyoikeuksista Euroopan unionissa

    1305/2015

    vammaisten henkilöiden vaikeuksista saada ymmärrettävää tietoa valtion viranomaiselta Irlannissa

    1394/2015

    unionin hankintadirektiivi ja sen kansallinen täytäntöönpano aiheuttaa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää

    0172/2016

    vammaisuusasteen vähennyksistä Valencian itsehallintoalueella

    0857/2016

    liikuntarajoitteisten henkilöiden vaikeuksista Romaniassa

    1056/2016

    vetoomusten esittämisestä EU:ssa käytetyillä kansallisilla viittomakielillä

    1147/2016

    henkilöiden, jotka eivät tule itsenäisesti toimeen (esim. sairaat ja ikääntyneet, oppimisvaikeuksista kärsivät ja autistit), terveydenhuollosta ja sosiaalisista eduista

    0535/2017

    vammaisten henkilöiden liikkuvuudesta EU:ssa

    1077/2017

    vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta YK:n yleissopimuksesta

    0356/2018

    vammaisten henkilöiden kohtaamista ongelmista Bulgariassa

    0367/2018

    vammaisten henkilöiden oikeudesta työhön

    0371/2018

    erityislasten osallistavasta koulutuksesta

    0530/2018

    yleisestä tietosuoja-asetuksesta, joka vaikuttaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää internetiä

    0724/2018

    sellaisten ihmisten perusoikeuksista, joiden vammaisuutta ei ole tunnustettu

    0808/2018

    LED-valaistuksen terveysvaikutuksista

    0959/2018

    vammaisten terveydenhuoltopalvelujen epäämisestä Romaniassa

    0756/2019

    eurooppalaisesta vammaiskortista

    0758/2019

    eurooppalaisen pysäköintiluvan käytöstä Alankomaissa

    0954/2019

    toimenpiteistä kuurojen ja huonokuuloisten syrjinnän ehkäisemiseksi

    1124/2019

    vammaiskortista Saksassa

    1170/2019

    vammaisten henkilöiden oikeuksista Kreikassa

    1262/2019

    vammaisuusasteen tunnustamisesta muissa jäsenvaltioissa

    0294/2020

    vammaisille henkilöille maksettavien sosiaaliturvamaksujen riittämättömyydestä Latviassa

    0470/2020

    kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksista covid-19-pandemian aiheuttamassa hätätilassa

    0527/2020

    Saksan veroviranomaisten tietosuojasta

    0608/2020

    vammaisten henkilöiden osallistamisesta

    0768/2020

    ikääntyneiden henkilöiden ja henkilöiden, jotka eivät tule itsenäisesti toimeen, asuntojen hallinnoinnista Kastilia ja Leónissa covid-19-pandemian aikana

    0988/2020

    vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden esteettömästä asumisesta

    1052/2020

    Vedemoron (Espanja) erityiskoulusta

    1139/2020

    vammaisten henkilöiden puutteellisista työllistymismahdollisuuksista Galiciassa

    1205/2020

    vammaisille henkilöille tarkoitettujen työpajojen unionin laajuisesta käyttöönotosta

    1299/2020

    harvinaisia sairauksia sairastavien vammaisuusasteen yhdenvertaisesta tunnustamisesta Espanjassa

    0103/2021

    vammaisten lasten oikeudesta koulutukseen erityisissä keskuksissa Espanjassa

     


     

     

    TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.7.2021)

    vetoomusvaliokunnalle

    vammaisten henkilöiden suojelusta vetoomusten avulla: saadut kokemukset

    (2020/2209(INI))

    Valmistelija: Radan Kanev

     

    EHDOTUKSET

    Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    A. toteaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta arvostaa suuresti vetoomusvaliokunnan keskeistä roolia unionin kansalaisten ja parlamentin ja muiden EU:n toimielinten välisen yhteyden luojana ja tärkeänä välineenä kansalaisten osallistumiselle osallistuvaan demokratiaan; katsoo, että oikeus esittää vetoomus parlamentille on jokaiselle yksilölle ja unionissa sijaitsevalle yhteisölle kuuluva perusoikeus ja korvaamaton, suora ja luotettava tietolähde;

    B. ottaa huomioon, että asemansa myötä vetoomusvaliokunnalla on erityinen velvollisuus suojata vammaisten henkilöiden oikeuksia unionissa, sellaisena kuin heidän perustavaa laatua olevat oikeutensa ja vapautensa on taattu unionin oikeudessa ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista (jäljempänä ’vammaisyleissopimus’); katsoo, että näistä oikeuksista ei ole saatavilla riittävästi eikä riittävän esteettömästi tietoa;

    C. katsoo, että vetoomusoikeuden ja vetoomusmenettelyn olisi oltava näkyvämpiä ja esteettömiä kaikille yksilöille ja yhteisöille EU:ssa, myös vammaisille henkilöille; katsoo, että vetoomusvaliokunnan olisi kohdennetun tiedon ja erityisesti haavoittuviin ryhmiin, mukaan lukien vammaisiin henkilöihin, kohdistuvien tiedotuskampanjoiden avulla varmistettava tältä osin suurempi näkyvyys ja riittävät tiedot; ottaa huomioon, että parlamentti ei ole vielä kehittänyt vetoomusjärjestelmän tehokkuusindeksiä eikä kerännyt tilastollista tietoa vetoomusten käsittelystä;

    D. ottaa huomioon, että Euroopan unionissa arvioidaan olevan nykyisin noin 87 miljoonaa vammaista henkilöä[36]; katsoo, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on painottanut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevien vetoomuksien tärkeyttä parlamentille vammaisyleissopimuksen mukaisella EU:n CRPD-rakenteella asetetun roolin ja velvollisuuksien mukaisesti;

    E. ottaa huomioon, että lähes neljäsosa kyselytutkimukseen osallistuneista unionin kansalaisista raportoi jonkin asteisesta terveydellisestä syystä johtuvasta toiminnallisesta esteestä[37];

    F. ottaa huomioon, että noin 1 prosentti kaikista vetoomusvaliokunnan vuosittain vastaanottamista vetoomuksista liittyy niihin moninaisiin ongelmiin ja vaikeuksiin, joita vammaiset henkilöt kohtaavat arjessaan; ottaa huomioon, että sosiaalinen suojelu ja työhön liittyvät oikeudet, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttö EU:n säädösten ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja muut työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimivaltaan kuuluvat kysymykset ovat tavallisimpia vammaisten henkilöiden tasa-arvoa koskevia huolia parlamentin vastaanottamissa vetoomuksissa;

    G. ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa lukuisia neuvoston direktiiviin 2000/78/EY liittyviä vetoomuksia, jotka koskevat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamatta jättämistä vammaisten henkilöiden työoloissa sekä heidän mahdollisuuksissaan saada osallistavaa opetusta, työllistyä, päästä ammatilliseen koulutukseen ja edetä urallaan; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ja EU ovat ratifioineet vammaisyleissopimuksen, jonka 24 artiklassa määrätään, että sopimuspuolten on turvattava, että vammaiset henkilöt voivat osallistua elinikäiseen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen sekä päästä ammatilliseen koulutukseen, yleiseen korkea-asteen ja ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutukseen ja ilmaiseen ja pakolliseen alemman perusasteen koulutukseen;

    H. toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ja siten saattaneet itseään sitovaksi Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lasten oikeuksista; ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti EU:n tavoitteena on turvata lasten oikeuksien suojelu; ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taataan, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot soveltaessaan unionin oikeutta suojelevat lapsen oikeuksia; ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä päätöslauselmansa eurooppalaisesta lapsitakuusta, jossa edellytetään, että pääsy osallistavaan koulutukseen turvataan kaikille lapsille varhaislapsuudesta nuoruuteen, myös romanilapsille, vammaisille lapsille, valtiottomille ja muuttajalapsille sekä humanitaarisissa hätätilanteissa eläville lapsille;

    I. katsoo, että pääsy korkealaatuisiin työpaikkoihin ja koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliseen suojeluun myös yli rajojen, oikeus asianmukaisiin asumisolosuhteisiin ja tuki itsenäiseen asumiseen sekä yhtäläinen mahdollisuus osallistua vapaa-ajan toimintaan ja yhteisön elämään ovat olennaisen tärkeitä vammaisten henkilöiden elämänlaadulle;

    J. toteaa, että on yleisesti tunnustettua, että vammaiset henkilöt kohtaavat edelleen moninaisia esteitä ja syrjintää jokapäiväisessä elämässä, mikä estää heitä nauttimasta EU:n ja YK:n asiaa koskevissa oikeussäännöissä vahvistetuista perusvapauksista ja -oikeuksista; katsoo, että näihin lukeutuvat esimerkiksi vammaisaseman vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioissa, jonka puute estää vammaisten henkilöiden vapaan liikkumisen unionin alueella, julkisen liikenteen saatavuus, rakennetun ympäristön, tuotteiden, palveluiden ja ohjelmien fyysinen, sensorinen ja kognitiivinen esteettömyys, viittomakielten sekä kaikkien muiden saavutettavien viestintä- ja tiedonvälittämisen muotojen ja tapojen käyttö, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen rahoitus ja yhdenvertainen pääsy siihen, työmarkkinoille pääsy, mahdollisuus saada henkilökohtaista apua, osallisuus yhteisössä sekä yhtäläiset mahdollisuudet ja kohtelu työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisessa;

    K. katsoo, että äskettäin esitelty vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 on tervetullut askel vammaisia henkilöitä koskeviin kysymyksiin puuttumisessa; korostaa, että vammaiset henkilöt kohtaavat yhä esteitä ja syrjintää; ottaa huomioon, että vuonna 2019 kaikista vammaisista henkilöistä (16 vuotta täyttäneistä) 28,4 prosenttia oli sosiaalisen syrjäytymisen tai köyhyyden vaarassa[38]; pitää tärkeänä, että vuosien 2021–2030 strategialla puututaan nykytilaan;

    L. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteessa 17 todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus ihmisarvoisen elämän varmistavaan toimeentulotukeen, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaviin palveluihin ja heidän tarpeisiinsa mukautettuun työympäristöön;

    M. katsoo, että suojatyökeskuksien tulisi tavoitella osallisuuden, kuntoutuksen ja avoimille työmarkkinoille siirtymisen turvaamista, mutta ne ovat usein eriytyneitä ympäristöjä, joissa vammaisilla työntekijöillä ei ole työntekijän asemaa, työntekijöiden oikeuksia tai taattua vähimmäispalkkaa, mikä selvästi loukkaa vammaisyleissopimusta; katsoo, että tuetun työllistymisen osallistavat mallit voivat kunnioittaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja edistää osallisuutta ja siirtymistä avoimille työmarkkinoille, jos tuettu työllistyminen perustuu oikeuksiin ja tunnustetaan työksi;

    N. ottaa huomioon, että keskimääräinen ero vammaisten ja muiden henkilöiden työllisyysasteessa EU:ssa on 25 prosenttia[39]; katsoo, että vammaisten henkilöiden, erityisesti naisten, nuorten ja niiden joilla on vain perusasteen koulutus, työllisyysaste on edelleen aivan liian alhainen;

    O. ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aiheuttama taloudellinen kriisi on vakava uhka Euroopan talouksille ja työpaikkojen säilyttämiselle; katsoo, että pandemia on vaikuttanut erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin, ennen kaikkea vammaisiin henkilöihin; katsoo, että covid-19:n ehkäisemiseen tähtäävät toimet ovat luoneet vammaisille henkilöille sekä mahdollisuuksia että haasteita kun tarkastellaan heidän pääsyään työmarkkinoille ja osallisuuttaan;

    P. katsoo, että EU:n tulee Next Generation EU -välineen kautta tukea vammaiset henkilöt osallistavaa elpymistä ja reagointia koronaviruspandemiaan; korostaa, että vammaissektorilla toimivat vapaaehtois- ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat osoittaneet koronaviruskriisin aikana jälleen, miten ensiarvoisen tärkeitä ja resilienttejä ne ovat;

    Q. ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes 18 miljoonaa lasta (22,2 prosenttia kaikista lapsista) asui köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevissa kotitalouksissa; ottaa huomioon, että vammaiset lapset kärsivät erityisistä rajoitteista, jotka saattavat heidät erityisen alttiiksi; katsoo, että tämä korostaa tarvetta taata avun tarpeessa oleville lapsille neuvoston suosituksessa eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta määrätyin tavoin laadukas varhaiskasvatus, koulutus, kouluissa tapahtuva toiminta, vähintään yksi jokaisena koulupäivänä tarjottava terveellinen ateria sekä terveydenhuollon tosiasiallinen ja maksuton saanti sekä terveellinen ravinto ja riittävän asunnon tosiasiallinen saanti;

    R. katsoo, että vammaisten henkilöiden kohtaama työhön liittyvä syrjintä liittyy osallistavan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen puutteeseen sekä asumisen ja terveydenhuollon aloilla tapahtuvaan erotteluun ja syrjintään ja puutteisiin julkisen liikenteen sekä muiden tuotteiden ja palveluiden saatavuudessa;

    S. ottaa huomioon, parlamentin yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa vammaisyleissopimuksen valossa antamassa päätöslauselmassa osoitetut puutteet neuvoston direktiivissä 2000/78/EY, jolla luodaan yleiset puitteet yhdenvertaiselle kohtelulle työssä ja ammatin harjoittamisessa;

    T. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. kesäkuuta 2019 antama direktiivi (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta edellyttää jäsenvaltioita arvioimaan, onko vanhempainvapaan myöntämisperusteita ja sitä koskevia yksityiskohtaisia järjestelyjä mukautettava erityisen heikossa asemassa olevien vanhempien, kuten vammaisten vanhempien, vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten yksinhuoltajien, adoptio- ja erovanhempien tai vaikeissa olosuhteissa olevien vanhempien, erityistarpeisiin;

    U. ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt kohtaavat lukuisia esteitä jokapäiväisessä elämässään, muun muassa yrittäessään saada henkilökohtaista apua, saadakseen elää osana yhteisöä, voidakseen löytää asianmukaisen ja kohtuuhintaisen esteettömän asunnon ja voidakseen nauttia kohtuuhintaisesta terveydenhuollosta ja yksilökeskeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista;

    V. katsoo, että vammaisten henkilöiden työttömyys ja korkealaatuisten ja kestävien työpaikkojen puute ovat keskeisinä tekijöinä vaikuttamassa vammaisten henkilöiden korkeaan riskiin ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä ja päätyä asunnottomaksi;

    W. ottaa huomioon, että vuonna 2017 kolmasosa vammaisista aikuisista EU:ssa eli kotitalouksissa, joiden taloudelliset resurssit eivät riittäneet kattamaan tavanomaisia välttämättömiä kuluja; ottaa huomioon, että vuonna 2019 lähes kaksi kolmasosaa suoritusrajoitteisista henkilöistä EU:ssa olisi ollut vaarassa ajautua köyhyyteen ilman sosiaaliturvaetuuksia tai eläkettä[40];

    X. toteaa, että vammaiset henkilöt ovat monimuotoinen ryhmä ja että heihin kohdistuu usein risteävää syrjintää, jonka kumulatiiviset vaikutukset heijastuvat konkreettisesti työllisyyteen;

    Y. toteaa, että laitoshoidosta luopumisessa edistytään epätasaisesti eri jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että laitoksissa asuu edelleen miljoona ihmistä, vaikka EU:ssa on otettu käyttöön asiaa koskevia politiikkoja ja sitä varten on myönnetty huomattava määrä rahoitusta; ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden laitoshoidosta luopumiseen tarkoitettujen EU:n varojen väärinkäytöstä on esitetty useita vetoomuksia; ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti helmikuussa 2021 oma-aloitteisen tutkimuksen komission roolista sen varmistamisessa, että jäsenvaltiot käyttävät EU:n varoja vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten itsenäisen asumisen ja asuntoloista luopumisen edistämiseen; katsoo, että jäsenvaltioiden tulee nopeuttaa laitoshoidosta luopumista ja komission tulee seurata tarkoin niiden edistymistä;

    Z. toteaa, että asuntoloissa asuvat vammaiset henkilöt ovat olleet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja koronaviruspandemian aikaiset rajoitustoimet ovat vaikuttaneet heihin kaikkien kielteisimminpäiväkeskusten ja koulujen väliaikaisen vuoksi, mikä on pahentanut entisestään olemassa olevaa eriarvoisuutta ja vammaisten henkilöiden eristyneisyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa; katsoo, että kehitysvammaisten henkilöiden hoito on sälytetty heidän perheenjäsenilleen; ottaa huomioon, että vetoomuksien esittäjät ovat korostaneet vaikeaa terveystilannetta ja riittämättömiä hygieniatoimenpiteitä osassa auki pysyneistä asuntoloista , minkä seurauksena niissä sairastuvuus ja kuolleisuus on ollut korkeaa;

    AA. toteaa, että EU:ssa kerättävät väestötilastot eivät huomioi henkilön vammaisuuden luonnetta eivätkä asuntoloissa asuvien vammaisten henkilöiden määrää, mikä vaikeuttaa vammaisyleissopimuksen 31 artiklan noudattamista;

    AB. toteaa, että vammaisten henkilöiden piirin lukeutuu monia ryhmiä, ja ottaa huomioon, että tietyt ryhmät, kuten naiset, kohtaavat lisävaikeuksia ja moniperusteista syrjintää; toteaa, että syrjinnän eri muodot voivat johtaa eristyneisyyteen ja yksinäisyyteen, psykologisiin traumoihin ja masennukseen;

    AC. katsoo, että covid-19:n estämiseen tähtäävät toimet ovat synnyttäneet työelämän kaikilla aloilla uusia esteitä vammaisille henkilöille ja korostaneet jo olemassa olleita pois sulkevia rakenteita; muistuttaa, että vammaiset henkilöt menettävät todennäköisemmin työnsä ja kohtaavat enemmän vaikeuksia uuden työpaikan löytämisessä; toteaa, että covid-19 on vaikuttanut kielteisesti työn järjestämisen ja työjärjestelyiden saavutettavuuteen ja osallistavuuteen sekä vammaisten henkilöiden työ- ja työskentelyolosuhteisiin ja se on altistanut monet vammaiset henkilöt etätyön kielteisille vaikutuksille;

    AD. ottaa huomioon, että luettelo vammaisasemaan perustuvista avustuksista ja oikeuksista sekä toimijat, jotka määrittelevät ja tunnustavat nämä oikeudet, vaihtelee jäsenvaltioittain;

    AE. ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden ja hoidon ja pitkäaikaishoidon tarpeessa olevien henkilöiden määrän oletetaan kasvavan voimakkaasti EU:n alueella muun muassa väestöhaasteiden sekä lisääntyvien kroonisten sairauksien johdosta; toteaa, että tällä hetkellä pitkäaikaishoitoa tarjoavat lähinnä naispuoliset omaishoitajat, jotka työskentelevät yleensä ilman palkkaa; katsoo, että väestöhaasteen selättämiseen sekä hoidon ja pitkäaikaishoidon kasvavaan tarpeeseen vastaavat politiikat tulisi suunnitella siten, että ne eivät lisää entisestään omaishoitajien paineita;

    AF. ottaa huomioon, että vammat ovat usein seurausta työperäisestä vammasta tai ne johtuvat kroonisesta sairaudesta, joka liittyy ammattitautiin tai altistumiseen terveysriskeille;

    AG. katsoo, että sitoutumisen vammaisten henkilöiden laajempaan inkluusioon ja heidän oikeuksiensa suojaamiseen tulisi heijastua kaikille politiikka-aloille, mukaan lukien eurooppalainen ohjausjakso;

    1. kehottaa komissiota varmistamaan, että unioni ja jäsenvaltiot noudattavat täysin asiaankuuluvia EU:n ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista kumpuavia velvoitteita, erityisesti vammaisyleissopimusta ja sitä valvovan komitean sopimusta koskevia yleiskommentteja sekä EU:n asiaankuuluvia säädöksiä ja rahoitussääntöjä, ja tukemaan vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään ja hoitajiaan, sekä mahdollistamaan parhaiden käytänteiden vaihdon tällä alalla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan, että unionin varojen käytöllä suojellaan vammaisten henkilöiden oikeuksia, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan EU:n ohjelmien tuloksellisuuden painottaen erityisesti koulutus- ja työllisyysohjelmia;

    2. pitää myönteisenä komission suunnitelmia tarkastella vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa seuraavan EU:n kehyksen toimintaa vuonna 2022 ja ehdottaa toimia tarkastelun pohjalta; kehottaa komissiota vahvistamaan EU:n kehystä ja sen itsenäisyyttä ja ennen kaikkea turvaamaan asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja erityisesti vammaisten henkilöiden laajemman osallistumisen ilman vammaisuuden tyyppiin tai muuhun henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyvää syrjintää; korostaa, että EU:n kehyksen tulee perustua sellaisiin yksityiskohtaisiin, ajantasaisiin ja laadukkaisiin henkilön vammaisuuden luonteen perusteella eriteltyihin tietoihin, jotka rakentuvat vammaisuustilastoja käsittelevän Washingtonin ryhmän työlle;

    3. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita vahvistamaan, että ne ovat sitoutuneita toteuttamaan vammaisten henkilöiden osallistavan yhdenvertaisuuden ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön vammaisyleissopimuksen, sen työtä ja työllisyyttä koskeva 27 artikla mukaan lukien;

    4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan selkeitä tavoitteita vammaisten henkilöiden elin- ja työolojen parantamiseksi kunnioittaen samalla esteettömyyden ja syrjimättömyyden periaatteita ja investoimalla yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen kaikilla elämänaloilla;

    5. kehottaa Euroopan unionia sekä niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole niin toimineet, ratifioimaan vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan;

    6. huomauttaa, että vetoomusvaliokunnalla on erityinen suojelutehtävä sen turvaamisessa, että unioni noudattaa vammaisyleissopimusta poliittisessa päätöksenteossaan ja lainsäädäntötoiminnassaan; toteaa, että sanotun velvollisuuden puitteissa valiokunta käsittelee vammaisuuteen liittyviä vetoomuksia, järjestää keskustelutilaisuuksia, aihekohtaisia työpajoja ja julkisia kuulemisia aiheesta, laatii päätöslauselmia ja mietintöjä sekä tekee virkamatkoja;

    7. korostaa, että vammaisten henkilöiden olisi saatava tarvittava tuki ja apu vaatimukset täyttävien vetoomusten laatimiseen ja lähettämiseen, jotta parlamentille lähetettävien vetoomusten tarjoama tosiasiallinen oikeussuoja toteutuu; kehottaa parantamaan vetoomusmekanismin näkyvyyttä lisäämällä tietoisuutta sekä kasvattamalla vammaisten henkilöiden tai heidän edustajiensa osallistumista vetoomusten käsittelyyn;

    8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään säällisten työpaikkojen luomista vammaisille henkilöille tukemalla yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka keskittyvät vammaisten henkilöiden työllistämiseen;

    9. kehottaa EU:n toimielimiä parantamaan kaikkien rakennustensa esteettömyyttä ja poistamaan olemassa olevia esteitä verkkosivuiltaan, istunnoistaan ja asiakirjoistaan saattamalla tuotetun tiedon saavutettavaan muotoon, esimerkiksi tarjoamalla tulkkausta eri jäsenvaltioiden viittomakielille, asiakirjoja pistekirjoituksella sekä selkokielisiä asiakirjoja;

    10. muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt jäsenvaltioita arvioimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen vammaisia henkilöitä koskeva kiintiö, jolla tuettaisiin osallistavia työpaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä johtamaan esimerkin voimalla ja työllistämään vammaisia henkilöitä hallinnoissaan;

    11. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia toimintaohjelmia, joissa puututaan vammaisten henkilöiden kohtaamiin havaittuihin puutteisiin julkisten, turvallisuuteen liittyvien tietojen saatavuudessa, etä- ja verkko-opetuksessa, henkilökohtaisessa avussa sekä hoiva- ja tukipalveluissa;

    12. kehottaa jäsenvaltiota omaksumaan moniperusteisen lähestymistavan, erityisesti valittujen toimien ja politiikkojen osalta, osallistavien työpaikkojen luomisessa; pitää valitettavana, että vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa 2021–2030 ei käsitellä riittävästi moniperusteista ja risteävää syrjintää; kehottaa siksi komissiota korostamaan intersektionaalisuutta strategian täytäntöönpanossa ja asettamaan työyhteisön monimuotoisuudelle selkeitä, mitattavia ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotka heijastelevat vammaisten henkilöiden heterogeenisyyttä, jotta voidaan puuttua moniperusteiseen ja risteävään syrjintään; korostaa, että on tärkeää seurata strategian vaikuttavuutta yhdessä vammaisten henkilöiden ja heidän edustajajärjestöjensä kanssa;

    13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinoiden digitalisaatioon liittyvät EU:n aloitteet ovat kognitiivisesti, sensorisesti ja fyysisesti, esteettömiä;

    14. kannustaa jäsenvaltiota tarjoamaan vaikeavammaisille henkilöille varhaista pääsyä julkisen eläkejärjestelmän piiriin, jotta voidaan torjua ikääntymiseen liittyvää köyhyysriskiä ja sosiaalista syrjäytymistä;

    15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhdenmukaisen vammaisuuden määritelmän vammaisyleissopimuksen seurantakomitean Euroopan unionin ensimmäisessä kertomuksessa vuonna 2015 antamien loppupäätelmien mukaisesti ja varmistamaan vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden vapaa liikkuvuus sekä tosiasiallinen oikeus nauttia EU:n kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista;

    16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan laajemmin laadukkaiden ja esteettömien tukipalveluiden ja -järjestelmien merkityksen itsenäiselle elämälle; korostaa tarvetta edistää strategioita ja normeja huollettavina oleville henkilöille ja heidän hoitajilleen tarjottavasta laadukkaasta, räätälöidystä tuesta, mukaan lukien parempi sosiaaliturva sekä moninaiset tuen muodot omaishoitajille; kehottaa komissiota esittämään hoitoa koskevan EU:n strategisen toimintaohjelman lisäaskeleena kohti EU:n terveydenhuoltoalan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä laatukysymyksissä, henkilökohtaisen palvelun työntekijät ja kotitalouspalveluja suorittavat työntekijät mukaan luettuina; toistaa, että toimintaohjelmassa on otettava huomioon myös omaishoitajien tilanne, sillä EU:ssa on 100 miljoonaa omaishoitajaa, joiden vastuulla on 80 prosenttia pitkäaikaishoidosta, mutta joiden työ jää useimmiten vaille tunnustusta;

    17. kehottaa jäsenvaltioita tarttumaan julkisten työvoimapalvelujen alikehittyneisyyteen ja rahoitusvajeeseen, jotta vammaisten henkilöiden työllisyysastetta voitaisiin parantaa; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan julkisten työvoimapalvelujen ja työnvälityspalvelujen välisiä yhteyksiä;

    18. korostaa vammaisyleissopimuksen mukaisten suojatyöpaikkojen myönteistä roolia vammaisten henkilöiden siirtyessä avoimille työmarkkinoille;

    19. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan oikeuksiin perustuvaa, osallistavaa ja ihmisarvoista yksilöllisen työnvälityksen ja tuen (’tuettu työllistyminen’) mallia keinona, jonka avulla vammaiset henkilöt voivat mahdollisuuksien mukaan siirtyä avoimille työmarkkinoille;

    20. pitää myönteisenä sitä, että osana vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa 2021–2030 luodaan vuoden 2023 loppuun mennessä eurooppalainen vammaiskortti, joka laajentaa vammaisaseman vastavuoroista tunnustamista esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden ja etuuksien alalla palvelujen tarjoamisen ehtoihin liittyen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan kunnianhimoisia päättäessään vammaiskortin haltijoiden nauttimien etuuksien soveltamisalasta ja turvaamaan sen asianmukainen täytäntöönpano tarvittaessa EU:n sitovalla lainsäädännöllä;

    21. toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa, joissa vammaiskortti on jo otettu käyttöön, on ilmoitettu kortin käyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä, jotka ovat johtaneet kielteisiin seurauksiin niille henkilöille, jotka ovat aidosti oikeutettuja sen käyttöön; painottaa tämän vuoksi tarvetta tiedottaa kaikilla tasoilla ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään uuden eurooppalaisen vammaiskortin väärinkäyttö;

    22. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kansallisia vammaisyleissopimusta ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa 2021–2030 edistäviä tiedotuskampanjoita, jotka ovat esteettömiä ja joihin osallistuu vammaisia henkilöitä, heidän perheenjäseniään sekä heitä edustavia järjestöjä; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisen aikataulun strategian täytäntöönpanolle; kehottaa komissiota kehittämään tulevassa tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua koskevassa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaisia indikaattoreita, joilla mitataan strategian tavoitteiden edistymistä ja varmistetaan, että kaikki tahot noudattavat näissä asiakirjoissa muotoiltuja sitoumuksia;

    23. korostaa, että pantaessa täytäntöön ja valvottaessa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa strategiaa 2021–2030 sekä kansallisia vammaisstrategioita on tärkeää varmistaa vammaisten henkilöiden, heitä edustavien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja kaikkien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien aktiivinen osallisuus ja osallistuminen;

    24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun määrärahoja, jotka on osoitettu vammaisten henkilöiden elinolosuhteita parantamaan pyrkiville politiikoille ja tavoitteille, noudattaen samalla esteettömyyden ja syrjimättömyyden periaatteita;

    25. huomauttaa, että vetoomuksen esittäjien tavallisimmat vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen liittyvät huolet koskevat työhön liittyvien oikeuksien ja oikeuden elää itsenäisesti osana yhteisöä ohella esteettömyyttä ja sosiaaliturvaa; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön ja seuraamaan jatkuvasti kaikkea esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä, mukaan lukien direktiivi (EU) 2019/882 (esteettömyyssäädös), jotta voidaan tosiasiallisesti ja lopullisesti poistaa ja estää vammaisten työntekijöiden tiellä olevat esteet, sekä parantamaan esteettömien palvelujen saatavuutta ja varmistamaan palvelujen tarjoamisen edellytysten soveltuvuuden; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä arvioimaan esteettömien palveluiden ja esteettömän rakennetun ympäristön yhteenliitettävyyttä, niiden saattaessa esteettömyyssäädöstä kansallisesti voimaan;

    26. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltiota, jotta ne varmistavat tarpeelliset edellytykset paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta vammaiset henkilöt voivat nauttia yhtäläisesti muiden kanssa oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen, itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta tehdä henkilökohtaisia valintoja, sekä vammaisyleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti elää itsenäisesti ja osallistua yhteisöön; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan viranomaisten tarjoamien tietojen saatavuutta käyttämällä avoimia ja esteettömiä muotoja;

    27. kehottaa vetoomusvaliokuntaa keräämään ja tarjoamaan tilastotietoja vetoomusten käsittelystä; korostaa, että valiokunnan, samoin kuin muidenkin Euroopan parlamentin valiokuntien, on varmistettava, että se kykenee tarjoamaan tulkkausta viittomakielellä, jotta tiedonsaanti ja osallisuus voidaan turvata;

    28. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään asiaankuuluvien EU:n rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi vammaisille henkilöille, esteettömien julkisten tilojen ja infrastruktuurin turvaamiseksi ja tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että EU:n tukemat toimet saavuttavat vammaiset henkilöt; pitää valitettavana, että EU:n varoja käytetään yhä monissa jäsenvaltioissa uusien vammaisille henkilöille erillisien tilojen rakentamiseen;

    29. kehottaa komissiota tarkistamaan yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annettua direktiiviä mahdollisimman pian, jotta se voidaan saattaa täysin yhdenmukaiseksi vammaisyleissopimusten määräysten kanssa ja panna täytäntöön osallistava prosessi, jolla pyritään varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen suora ja täysimääräinen osallistuminen;

    31. huomauttaa, että etenkään julkisilla varoilla yhteisrahoitettujen työhönottotukijärjestelmien ei tulisi vähentää vammaisten henkilöiden palkkaa; korostaa, että vammaisten henkilöiden työllistämisen on perustuttava palkkauksen ja työaikajärjestelyjen osalta muiden työntekijöiden kanssa yhteiseen työskentelykehykseen, jota voidaan mukauttaa vammaisten henkilöiden tarpeisiin; katsoo, että vammaisten henkilöiden pääsy avoimille työmarkkinoille edellyttää yleistä kehystä työlainsäädännölle sekä palkkaneuvottelujen että kollektiivisten neuvottelujen tukemista;

    32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ottamaan julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla käyttöön kiintiöt vammaisille henkilöille, jotta työpaikat olisivat entistä osallistavampia;

    33. korostaa taloudellisen tuen tarvetta, jotta vammaiset henkilöt voivat vuokrata tai palkata erityisen päteviä avustajia;

    34. korostaa, että on tärkeää nopeasti selvittää esteettömyyteen liittyvät huolet kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa ja välineissä, mukaan lukien huolet, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskeviin sääntöihin ja parlamentille esitettyjen vetoomuksien esteettömyyteen;

    35. kehottaa jäsenvaltiota turvaamaan vammaisten henkilöiden osalta riittävän sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen muun muassa turvaamalla, että heille myönnetään jatkossakin vammaistukea, joka kattaa heidän vammaisuuteen liittyvät ylimääräiset kustannuksensa, vaikka he tulevat työmarkkinoille tai ylittävät tietyn tulorajan, jotta voidaan tukea heidän integroitumistaan työmarkkinoille ja auttaa varmistamaan heidän ihmisarvoinen ja yhdenvertainen kohtelunsa; katsoo, että tämä tulisi toteuttaa muuttamalla asetusta (EY) N:o 883/2004 ja kuulemalla vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä;

    36. kehottaa jäsenvaltioita jakamaan tietoa ja hyviä käytänteitä, jotka koskevat erityisesti siirtymistä laitoshoidosta itsenäiseen elämään, esteettömien ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamista vammaisille henkilöille sekä osallisuutta yhteisössä;

    37. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota tarttumaan toimeen, jotta sitkeä ero vammaisten henkilöiden työllisyydessä voidaan kuroa umpeen, ja voidaan edistää vammaisten henkilöiden pääsyä laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa sisällyttää vammaisten työllisyysero osaksi tarkistettua sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua;

    38. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön neuvoston 27. marraskuuta 2000 antaman direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia parantamalla direktiivin täytäntöönpanoa, erityisesti sen 5 artiklassa mainittujen kohtuullisten mukautusten osalta, ja investoimaan EU-varoja ja elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavaa rahoitusta vammaisille henkilöille kohdennetun koulutuksen tarjoamiseen ja työpaikkojen luontiin;

    39. korostaa, että työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittamisella, ammatillisella profiloinnilla, samanaikaisella työskentelyllä ja koulutuksella, työssä tapahtuvan perehdytyksen ja koulutuksen tukemisella sekä urakehitysmahdollisuuksilla on merkittävä asema autettaessa vammaisia henkilöitä hankkimaan ja säilyttämään palkallinen työpaikka;

    40. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinat ja työympäristöt ovat vammaisille henkilöille avoimia, osallistavia ja esteettömiä, tukemaan työllisyyspalveluja, tiedottamaan osallistavista työllistämiskäytännöistä, ottamaan käyttöön yrityksille suunnattuja asianmukaisia kannustimia ja tukitoimia, erityisesti niille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka työllistävät ja kouluttavat vammaisia henkilöitä, ja turvaamaan, että yleiset itsensä työllistämisen järjestelmät ovat esteettömiä ja tukevat vammaisia henkilöitä;

    41. huomauttaa, että osallistava koulutus ja osallistavat ammatilliset koulutusohjelmat ovat keskeisiä edellytyksiä osallistavammille työmarkkinoille; kehottaa komissiota turvaamaan, että EU:n tulevat yhteiset toimintatavat elinikäisen oppimisen mikrotutkintojen ja työllistettävyyden osalta ovat esteettömiä ja osallistavia ja ottavat huomioon sen, miten vammaisten henkilöiden oikeutta työhön voidaan parantaa; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään vahvistetun nuorisotakuun tarjoamia mahdollisuuksia nuorten vammaisten henkilöiden työllistymiselle, koulutukselle, työharjoittelulle ja oppisopimuskoulutukselle, jotta voidaan turvata vammaisten henkilöiden yhtäläinen pääsy työmarkkinoille sekä toteuttaa heille suunnattuja räätälöityjä politiikkoja;

    42. korostaa tarvetta lisätä tutkimusta ja innovointia esteettömän teknologian alalla, jotta voidaan vahvistaa työmarkkinoiden osallistavuutta vammaisten henkilöiden kohdalla; korostaa tieto- ja viestintätekniikan merkitystä vammaisten henkilöiden liikkuvuuden, viestinnän ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta;

    43. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan digitalisaation ja digitaalisten ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia, ja tunnustamaan apuvälineteknologian merkitys vammaisille henkilöille ottaen henkilötietojen suojan ja eettiset kysymykset asianmukaisesti huomioon; muistuttaa, että digitaalisten välineiden ja avustavien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet riippuvat vammaisten henkilöiden mahdollisuudesta kehittää digitaalisia taitojaan; korostaa, että välttämättömien digitaalisten taitojen kehittäminen sekä tietämys tekoälystä voivat tarjota haavoittuville ryhmille, kuten vammaisille henkilöille, jalansijan työmarkkinoilla;

    44. kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan kaikille lapsille oikeuden ja pääsyn osallistavaan koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan eurooppalaisen lapsitakuun nopeasti täytäntöön ja hyödyntämään saatavilla olevia EU:n varoja, joilla voidaan tukea sen täytäntöönpanoa; korostaa varhaisen, yksilöllisen ja kattavan tuen merkitystä vammaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin ja eritysopetusta tarvitseviin lapsiin;

    45. kannustaa jäsenvaltioita tukemaan työpaikkojen mukauttamista ja parantamaan työterveyttä- ja turvallisuutta; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin työntekijöihin ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita heidän osaltaan tulevassa työterveyden- ja turvallisuuden strategiakehyksessä;

    46. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maaseudun kehittämisohjelmat ja -strategiat sisältävät maaseudulla asuville vammaisille henkilöille kohdennettuja erityisiä tiedotustoimia, ja ottamaan heidät mukaan mainittujen ohjelmien ja strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

    47. korostaa, että vammaisille henkilöille olisi taattava mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluja sekä mahdollisuus koulutukseen myös kriisien, kuten covid-19-pandemian, aikana ja, että jäsenvaltioiden olisi torjuttava kaikki syrjinnän ja syrjään jättämisen muodot tällä alalla;

    48. pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt ja heidän tukiverkostonsa eivät lukeutuneet EU:n rokotusstrategian mukaisiin ensisijaisiin ryhmiin; kehottaa jäsenvaltiota tarjoamaan vammaisille henkilöille ja heidän tukiverkostonsa jäsenille ensisijaisen pääsyn rokotukseen; vaatii tähän liittyen, että koronarokotteen ottamisen tulee perustua vammaisen henkilön vapaaseen ja tietoiseen suostumukseen ja, ettei vammaisen henkilön, mukaan lukien kehitysvammaiset henkilöt, psykososiaaliselta toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt ja autistiset henkilöt, itsemääräämisoikeutta ja oikeuskelpoisuutta tule nakertaa toimilla, joiden katsotaan olevan yleisen tai yksilön edun mukaisia;

    49. kehottaa neuvostoa viemään viivytyksettä eteenpäin ehdotettua horisontaalisen syrjinnän kieltävää direktiiviä ja siten laajentamaan EU:n vammaisille henkilöille tarjoamaa suojaa työelämän ulkopuolella;

    50. katsoo, että uusi EU:n vammaisfoorumi olisi sovitettava yhteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettujen suuntaviivojen kanssa;

    51. kehottaa toteuttamaan unionin ja kansallisen tason tutkimuksia hoitokotien- ja laitoksien, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asumispalveluiden ja muiden sosiaalipalveluiden suhteettomista covid-19-tartunnoista ja -kuolemista, jotta voidaan ymmärtää syyt, tunnistaa vastuussa olevat toimijat ja tehdä tarvittavat toimet, jotta tällaisilta tapauksilta vastaisuudessa vältyttäisiin;

    52. kehottaa varmistamaan rokotuspaikkojen fyysisen esteettömyyden ja tarjoamaan opastajia ja avustajia tarvitseville; kehottaa tarjoamaan tarvittaessa ilmaisia tai edullisia sekä esteettömiä liikennejärjestelyjä.


    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    1.7.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    48

    0

    6

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Marc Angel, Dominique Bilde, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Sylvie Brunet, Jordi Cañas, David Casa, Margarita de la Pisa Carrión, Özlem Demirel, Klára Dobrev, Jarosław Duda, Estrella Durá Ferrandis, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Nicolaus Fest, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Heléne Fritzon, Helmut Geuking, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Katrin Langensiepen, Miriam Lexmann, Elena Lizzi, Lukas Mandl, Sandra Pereira, Kira Marie Peter-Hansen, Dragoş Pîslaru, Manuel Pizarro, Dennis Radtke, Elżbieta Rafalska, Guido Reil, Mounir Satouri, Monica Semedo, Vincenzo Sofo, Eugen Tomac, Romana Tomc, Marie-Pierre Vedrenne, Marianne Vind, Maria Walsh, Anna Zalewska, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Tomáš Zdechovský

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Konstantinos Arvanitis, Chiara Gemma, Eugenia Rodríguez Palop

     


     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    48

    +

    ID

    Dominique Bilde, Julie Lechanteux, Elena Lizzi, Stefania Zambelli

    NI

    Chiara Gemma

    PPE

    David Casa, Jarosław Duda, Rosa Estaràs Ferragut, Loucas Fourlas, Cindy Franssen, Helmut Geuking, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Miriam Lexmann, Lukas Mandl, Dennis Radtke, Eugen Tomac, Romana Tomc, Maria Walsh, Tomáš Zdechovský

    Renew

    Atidzhe Alieva-Veli, Abir Al-Sahlani, Sylvie Brunet, Jordi Cañas, Lucia Ďuriš Nicholsonová, Dragoş Pîslaru, Monica Semedo, Marie-Pierre Vedrenne

    S&D

    Marc Angel, Gabriele Bischoff, Vilija Blinkevičiūtė, Milan Brglez, Klára Dobrev, Estrella Durá Ferrandis, Heléne Fritzon, Elisabetta Gualmini, Alicia Homs Ginel, Agnes Jongerius, Manuel Pizarro, Marianne Vind

    The Left

    Konstantinos Arvanitis, Özlem Demirel, Sandra Pereira, Eugenia Rodríguez Palop

    Verts/ALE

    Katrin Langensiepen, Kira Marie Peter-Hansen, Mounir Satouri, Tatjana Ždanoka

     

    0

    -

     

     

     

    6

    0

    ECR

    Margarita de la Pisa Carrión, Elżbieta Rafalska, Vincenzo Sofo, Anna Zalewska

    ID

    Nicolaus Fest, Guido Reil

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     


     

     

    KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.6.2021)

    vetoomusvaliokunnalle

    vammaisten henkilöiden suojelusta vetoomusten avulla: saadut kokemukset

    (2020/2209(INI))

    Valmistelija (*): Tom Vandendriessche

    (*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

     

     


    EHDOTUKSET

    Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    A. katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä yleissopimuksessa, jäljempänä ’vammaisyleissopimus’, vahvistettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi ja muutettava nykyisiä toimenpiteitä, joilla syrjitään vammaisia henkilöitä, tai peruutettava ne; toteaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi otettava vammaisten henkilöiden perusoikeuksien suojelu ja edistäminen huomioon kaikissa toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa;

    B. toteaa, että EU:n toimielinten verkkosivustoilla on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön tarvittavat tekniset eritelmät, jotta ne olisivat saavutettavia vammaisille henkilöille niin, että he voivat saada ajantasaisia tietoja kaikista heitä koskevista asioista, jotta voidaan parantaa asiakirjojen, videoiden ja verkkosivustojen saavutettavuutta ja edistää vaihtoehtoisia viestintätapoja;

    C. huomauttaa, että vammaisiin naisiin kohdistuu väkivaltaa 2–5 kertaa todennäköisemmin kuin muihin naisiin[41];

    Oikeus

    1. kehottaa panemaan vammaisyleissopimuksen tehokkaasti täytäntöön vammaisten henkilöiden kannalta keskeisimmillä elämänaloilla erityisesti meneillään olevan covid-19-pandemian aikana; palauttaa mieliin, että täytäntöönpanoon olisi yhdistettävä asianmukaisia kansallisia strategioita vammaisten henkilöiden integroitumisen edistämiseksi; korostaa tieto- ja viestintätekniikan merkitystä liikkuvuuden, viestinnän ja julkisten palvelujen saatavuuden kannalta; huomauttaa, että covid-19-pandemia on tuonut esille ja lisännyt laitoksissa asuvien henkilöiden kohtaamia haasteita;

    2. pitää tärkeänä, että vammaisilla henkilöillä on oikeus käyttää perusoikeuksiaan yhdenvertaiselta pohjalta; korostaa tarvetta tunnustaa, että vammaiset henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia yhdenvertaisesti muiden kanssa kaikilla elämänaloilla vammaisyleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia ja oikea-aikaisia toimenpiteitä, jotta kaikille vammaisille henkilöille voidaan heidän vammastaan riippumatta taata oikeusjärjestelmän ja lainvalvonnan tehokas, oikeudenmukainen ja osallistava saatavuus kaikissa prosessin vaiheissa; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin naisiin; korostaa, että tilojen ja palvelujen on oltava esteettömiä, jotta voidaan varmistaa oikeussuojan ja koko oikeudenkäyntiprosessin yhdenvertainen saatavuus vailla syrjintää;

    3. korostaa, että oikeuslaitoksen henkilöstölle ja lainvalvontaviranomaisille on annettava enemmän ja säännöllisemmin valistusta kriisinhallinnasta ja konfliktien lievittämisestä tilanteissa, joihin liittyy vuorovaikutus vammaisten henkilöiden kanssa;

    4. painottaa, että on estettävä sellaisten henkilöiden vangitseminen, joille säilöönotto ei sovi heidän vammansa vuoksi, ja että olisi käytettävä vankeusrangaistukselle vaihtoehtoisia rangaistusmuotoja; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pidätettyinä olevien vammaisten henkilöiden tapauksessa kunnioitetaan yhtäläisen kohtelun, syrjimättömyyden, kohtuullisen mukauttamisen ja esteettömyyden perusperiaatteita;

    Tietosuoja

    5. painottaa, että henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava täysimääräisesti luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus); tähdentää, että yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla geneettisten tai biometristen tietojen käsittely luonnollisen henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen (arkaluonteisten henkilötietojen) käsittely on kiellettyä, paitsi jos se erikseen sallitaan siinä;

    Hallinto

    6. katsoo, että olisi ensisijaisesti varmistettava, että julkiset palvelut, myös digitaaliset julkiset palvelut, ovat vammaisille henkilöille esteettömiä; vaatii politiikkatoimia, joilla edistetään vammaisille henkilöille esteettömiä julkisia palveluja, mukaan lukien digitaaliset julkiset palvelut, tietotekniikan alalla tapahtuvan nopean kehityksen mukaisesti; muistuttaa, että tiedon olisi oltava saavutettavissa, erityisesti niin, että siinä käytetään yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä ja kuvitusta oppimisvaikeuksista kärsiville henkilöille[42];

    7. korostaa, että kohtuullinen mukauttaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kaikkia palveleva suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä vammaisten henkilöiden syrjinnän torjumiseksi; pitää tärkeänä, että tehokkaaseen ja syrjimättömään pääsyyn kuuluu se, että tunnistetaan ja poistetaan esteet, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää suuren yleisön saatavilla olevia tavaroita, palveluja ja tiloja; painottaa, että vammaisille henkilöille olisi taattava tehokas ja syrjimätön pääsy samoin ehdoin kuin muille henkilöille, jos mahdollista, ja että olisi helpotettava vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, mukaan lukien liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, ja tarvittaessa esimerkiksi tunnustettuja opaskoiria ja muita avustajakoiria[43]; palauttaa mieliin, että esteettömyys- ja saavutettavuusstandardeja hyväksyttäessä olisi kuultava vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä, koska näiden asiantuntemus on olennaisen tärkeää esteettömyyden ja saavutettavuuden esteiden tunnistamiseksi; korostaa, että kohtuullinen mukauttaminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä kaikkia palveleva suunnittelu ovat ratkaisevan tärkeitä vammaisten henkilöiden syrjinnän torjumiseksi;

    8. kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan korkeimmat esteettömyys- ja saavutettavuusstandardit niiden infrastruktuureissa, palveluissa ja digitaalisissa palveluissa, tekemään kaikkensa niiden lainsäädäntömenettelyihin liittyvien asiakirjojen julkaisemiseksi käyttäjäystävällisellä ja saavutettavissa olevalla tavalla sekä varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat asianmukaisesti ja kaikilta osin käyttää niiden verkkosivustoja ja yhteydenottolomakkeita; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia, joilla pyritään osallistamaan vammaiset henkilöt yhteiskuntaan urheilun, taiteen, kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan avulla ja joilla edistetään heidän osallistumistaan poliittiseen prosessiin ilman mitään rajoitteita;

    9. kehottaa jäsenvaltioita järjestämään tiedotuskampanjoita, joissa tuodaan esille vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä; ehdottaa, että laaditaan hankkeita, joilla lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden tarpeista hyödyntämällä myönteisesti kulttuurisia välineitä, kuten edistämällä kulttuuritapahtumia, osana laajempaa koulutusstrategiaa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi;

    10. painottaa, että vammaisiin henkilöihin ja erityisesti vammaisiin naisiin kohdistuu edelleen moninkertaista ja risteävää syrjintää, joka perustuu heidän vammaisuuteensa ja sukupuoleensa, rotuunsa, etniseen alkuperäänsä, ikäänsä, uskontoonsa tai vakaumukseensa, seksuaaliseen suuntautumiseensa, maahanmuuttaja-asemaansa tai sosioekonomiseen taustaansa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huomioimaan vammaisten henkilöiden moninaisuuden ja heterogeenisyyden, kun ne suunnittelevat ja panevat täytäntöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä;

    11. pitää vammaisten henkilöiden täysimääräistä ja tehokasta osallistumista kaikilla elämän ja yhteiskunnan aloilla ratkaisevan tärkeänä, jotta he voivat käyttää perusoikeuksiaan;

    12. katsoo, että ehdotettu horisontaalinen syrjinnän vastainen EU:n direktiivi[44] on olennaisen tärkeä säädös vammaisyleissopimuksen toimien asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta, ja kehottaa neuvostoa aloittamaan uudelleen sitä koskevat neuvottelut;

    Työllisyys

    13. painottaa tarvetta antaa riittävästi rahoitusta vammaisten henkilöiden tarvitsemia laitteita varten, jotta voidaan varmistaa, että he voivat hyödyntää jokapäiväisessä elämässään, työskennellessään ja yhteiskunnan toimintaan osallistuessaan parhaita saatavilla olevia tekniikoita ja laitteita; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja näiden palvelujen ja niihin liittyvien infrastruktuurien parantamiseksi;

    14. kehottaa jäsenvaltioita edistämään vammaisten henkilöiden työmarkkinoille osallistumista koskevaa lainsäädäntö- ja toimintakehystä ja varmistamaan sen; kehottaa laatimaan talouspoliittisia toimia, joiden avulla vammaisille henkilöille taataan heidän älyllisten ja fyysisten taitojensa mukainen työpaikka ja oikeudenmukainen palkka;

    Koulutus

    15. katsoo, että yhdenvertainen ja laadukas koulutus vammaisille henkilöille on asetettava etusijalle ja että sen on oltava inklusiivista aina, kun se on mahdollista ja suotavaa; palauttaa mieliin, että koulutus on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus; kannustaa jäsenvaltioita edistämään laadukasta koulutusta ja elinikäistä oppimista[45]; korostaa, että hyvä koulutus on tärkeää yksilön kehitykselle; tähdentää, että hyvä koulutus auttaa lisäämään tietoisuutta vammaisista henkilöistä; korostaa tarvetta lisätä vammaisten nuorten osallistumista heidän tarpeensa huomioon ottavaan koulutukseen, mikä parantaisi heidän pääsyään työmarkkinoille; huomauttaa, että kielivähemmistöihin kuuluvat, erityisopetusta tarvitsevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksessa opetuksesta heidän omalla äidinkielellään, jos heillä on vaikeuksia käyttää kieltä ja viestiä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että erityisopetusta tarvitsevat lapset voivat saada opetusta vähemmistökielellä;

    16. huomauttaa, että on tärkeää toteuttaa toimia jo varhaislapsuudessa ja että vammaisten lasten on osallistuttava ja heidät on otettava mukaan yhteiskuntaan heidän elämänsä varhaisimmista vaiheista lähtien; toteaa, että inklusiivisen koulutuksen rahoitusmahdollisuuksia on lisättävä aina, kun se on mahdollista ja suotavaa, jotta voidaan tehdä tunnetuksi inklusiivisen koulutuksen vaikutuksia vammaisiin ja muihin lapsiin ja myös rahoittaa inklusiivisen koulutuksen alan tutkimusta; katsoo, että on tarpeen kannustaa käyttämään uusia tekniikoita, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikat, liikkumisen apuvälineet ja laitteet sekä apuvälineteknologiat, jotka soveltuvat vammaisille henkilöille; korostaa, että koulutus on keskeistä yksilön kehitykselle ja että vammaisten henkilöiden kannalta saavutettavat ja esteettömät oppimisympäristöt tarjoavat heille mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla;

    17. korostaa opetushenkilöstön merkitystä vammaisten lasten ja erityislasten opetuksessa; kehottaa sen vuoksi järjestämään henkilöstölle tämän alan koulutusta, jatkokoulutusta ja erityiskoulutusta;

    18. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota laitoksissa asuviin vammaisiin henkilöihin; on huolissaan siitä, että covid-19-pandemia on tuonut esille ja lisännyt laitoksissa asuvien henkilöiden kohtaamia haasteita; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään strategioita laitoshoidosta luopumista varten ja varmistamaan, että niiden laitoshoidosta luopumista koskevat lait, toimintapolitiikat ja ohjelmat ovat vammaisyleissopimuksessa vahvistetun itsenäisen elämisen käsitteen mukaisia;

    19. painottaa, että vammaisyleissopimuksen mukaan EU:n olisi sisällytettävä vammaisuusnäkökohdat kaikkiin tasa-arvoa koskeviin toimintapolitiikkoihinsa, ohjelmiinsa ja strategioihinsa; kannattaa vammaisyleissopimuksen suosituksia ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tähän liittyviä toimia; muistuttaa, että vammaisten henkilöiden näkemykset sivuutetaan usein niin, että muut ihmiset puhuvat tai tekevät päätöksiä heidän puolestaan; kehottaa edelleen komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan EU:n päätöksentekoon mukaan eri tavoin vammaiset henkilöt heidän taustastaan riippumatta;

    20. panee merkille komission sitoumukset, jotka se antoi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa 2021–2030; kehottaa komissiota sisällyttämään vammaisten naisten tilanteen kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja toimenpiteisiin ja erityisesti sukupuolistunutta väkivaltaa koskeviin tuleviin aloitteisiin.

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    16.6.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    44

    3

    20

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Magdalena Adamowicz, Malik Azmani, Katarina Barley, Pernando Barrena Arza, Pietro Bartolo, Nicolas Bay, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Damien Carême, Clare Daly, Marcel de Graaff, Anna Júlia Donáth, Lena Düpont, Cornelia Ernst, Laura Ferrara, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Maria Grapini, Andrzej Halicki, Evin Incir, Sophia in ‘t Veld, Patryk Jaki, Marina Kaljurand, Assita Kanko, Peter Kofod, Łukasz Kohut, Moritz Körner, Alice Kuhnke, Jeroen Lenaers, Juan Fernando López Aguilar, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Nadine Morano, Javier Moreno Sánchez, Maite Pagazaurtundúa, Nicola Procaccini, Emil Radev, Paulo Rangel, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Ralf Seekatz, Michal Šimečka, Birgit Sippel, Sara Skyttedal, Martin Sonneborn, Tineke Strik, Ramona Strugariu, Annalisa Tardino, Tomas Tobé, Dragoş Tudorache, Milan Uhrík, Tom Vandendriessche, Bettina Vollath, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska, Elena Yoncheva, Javier Zarzalejos

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Anne-Sophie Pelletier, Franco Roberti, Domènec Ruiz Devesa, Yana Toom

     


     

    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
    LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

    44

    +

    ECR

    Joachim Stanisław Brudziński, Jorge Buxadé Villalba, Patryk Jaki, Assita Kanko, Nicola Procaccini, Jadwiga Wiśniewska

    NI

    Laura Ferrara, Martin Sonneborn

    PPE

    Magdalena Adamowicz, Vladimír Bilčík, Vasile Blaga, Ioan-Rareş Bogdan, Lena Düpont, Andrzej Halicki, Jeroen Lenaers, Lukas Mandl, Nuno Melo, Roberta Metsola, Nadine Morano, Emil Radev, Paulo Rangel, Ralf Seekatz, Sara Skyttedal, Tomas Tobé, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Javier Zarzalejos

    RENEW

    Malik Azmani, Anna Júlia Donáth, Sophia in ‘t Veld, Moritz Körner, Maite Pagazaurtundúa, Michal Šimečka, Ramona Strugariu, Yana Toom, Dragoş Tudorache

    S&D

    Maria Grapini

    The Left

    Clare Daly, Anne-Sophie Pelletier

    Verts/ALE

    Patrick Breyer, Saskia Bricmont, Alice Kuhnke, Terry Reintke, Diana Riba i Giner, Tineke Strik

     

    3

    -

    ID

    Marcel de Graaff

    The Left

    Pernando Barrena Arza, Cornelia Ernst

     

    20

    0

    ID

    Nicolas Bay, Nicolaus Fest, Jean-Paul Garraud, Peter Kofod, Annalisa Tardino, Tom Vandendriessche

    NI

    Milan Uhrík

    S&D

    Katarina Barley, Pietro Bartolo, Evin Incir, Marina Kaljurand, Łukasz Kohut, Juan Fernando López Aguilar, Javier Moreno Sánchez, Franco Roberti, Domènec Ruiz Devesa, Birgit Sippel, Bettina Vollath, Elena Yoncheva

    Verts/ALE

    Damien Carême

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     


    NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KIRJEEN MUODOSSA ANTAMA LAUSUNTO

    Euroopan parlamentti

    2019-2024

    EP logo RGB_Mute

     

    Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

    Puheenjohtaja

     

    26.5.2021

    Dolors Montserrat

    Puheenjohtaja

    Vetoomusvaliokunta

    Bryssel

    Asia: Lausunto vammaisten henkilöiden suojelusta vetoomusten avulla: saadut kokemukset (2020/2209(INI))

    Arvoisa puheenjohtaja

    Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on päättänyt antaa edellä mainitussa menettelyssä lausunnon valiokunnallenne. Valiokunnan koordinaattorit päättivät kokouksessaan 16. maaliskuuta 2021 antaa kyseisen lausunnon kirjeen muodossa.

    Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 25. toukokuuta 2021[46] ja päätti pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy.

    Kunnioittavasti

    Evelyn Regner

     

    EHDOTUKSET

    Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

    A. toteaa, että Euroopan unionissa asuu 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä[47];

    B. ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt joutuvat moninaisen ja monin perustein tapahtuvan syrjinnän kohteiksi ja kohtaavat sukupuolen ja vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, sukupuolitunnusmerkkien, alkuperämaan, sosiaalisen luokan, maahanmuuttajastatuksen, iän tai rodullisen tai etnisen alkuperän välisestä yhteydestä johtuvia haasteita; toteaa, että vähemmistötaustaiset vammaiset naiset kokevat todennäköisemmin kolminkertaista syrjintää haavoittuvaisen tilanteensa vuoksi; toteaa, että syrjintä luo sellaisia esteitä, kuten sosioekonomiset haittatekijät, sosiaalinen eristäytyneisyys, sukupuolistunut väkivalta, pakkosterilisaatiot ja -abortit, puutteet yhteisö-, kulttuuri- ja urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden saatavuudessa, huonolaatuinen asuminen, institutionaalistuminen ja puutteellinen terveydenhuolto, heidän osallistumiselleen kaikilla elämänaloilla; toteaa, että nämä haasteet vähentävät täysimääräisen osallistumisen ja aktiivisen toiminnan todennäköisyyttä yhteiskunnassa, koulutuksessa ja työmarkkinoilla;

    C. toteaa, että Euroopan unionissa vammaisista naisista vain 20,6 prosenttia on kokoaikatyössä mutta vammaisista miehistä 28,5 prosenttia[48]; toteaa lukujen osoittavan, että keskimäärin 29,5 prosenttia vammaisista naisista EU:ssa on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa, kun vammaisten miesten keskuudessa tämä luku on 27,5 prosenttia[49];

    D. panee merkille, että YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisten naisten ja tyttöjen todetaan olevan alttiimpia kokemaan väkivaltaa kotona ja kodin ulkopuolella; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot eivät olet vielä ratifioineet Istanbulin yleissopimusta; toteaa, että rikollisuuden alojen laajentaminen kattamaan tietyt sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarjoaisi paremman suojan vammaisille naisille ja tytöille;

    Vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien suojeleminen

    1. on tyytyväinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan strategiaan 2021–2030 ja sen viittauksiin vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaamiin erityisiin haasteisiin; kehottaa sukupuolen ja vammaisuuden välisen yhteyden valtavirtaistamiseen kaikissa EU:n politiikoissa, ohjelmissa, aloitteissa ja jäsenvaltioiden kansallisissa toimintaohjelmissa; kehottaa optimoimaan olemassa olevat ja tulevat EU:n rahoitusinstrumentit saavutettavuuden ja syrjinnän torjumisen edistämiseksi;

    2. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan vammaisille naisille täysimääräisen kehittymisen, etenemisen ja voimaantumisen ja edistämään heidän osallistumistaan julkiseen päätöksentekoon; huomauttaa, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta heidän näkökulmansa täysimääräinen huomioon ottaminen voitaisiin varmistaa ja jotta vammaisia naisia edustavien järjestöjen osallistumista voitaisiin edistää yhteistyössä vammaisille kohdennettujen neuvoa-antavien elinten kanssa;

    3. vetoaa komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne puuttuisivat välittömästi vammaisten naisten ja tyttöjen suhteettoman usein kohtaamaan sukupuolistuneeseen väkivaltaan Istanbulin sopimuksen mukaisesti ja laajentamalla rikollisuuden aloja kattamaan tietyt sukupuolistuneen väkivallan muodot SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan mukaisesti; vetoaa komissioon, jotta se käyttäisi sitä oikeudellisena perustana ehdottaessaan sitovia toimia ja kokonaisvaltaista EU:n puitedirektiiviä kaikkien sukupuolistuneen väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; vetoaa komissioon, jotta se varmistaisi, että vammaisten naisten tarpeet ovat osa aloitteita, joilla tarjotaan tukea uhreille sukupuolten tasa-arvoa koskevan ja uhrien oikeuksia koskevan EU:n strategian perusteella, ja että uhrien saama tuki suunnitellaan esteettömyyden periaatteen mukaisesti;

    4. pitää valitettavana sukupuolistunutta syrjintää, jota sekä fyysisistä että kognitiivisista vammoista kärsivät naiset ja tytöt kohtaavat terveydenhuoltoalalla; on sitä mieltä, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on oltava täysimääräinen ja yhdenvertainen mahdollisuus saada heidän erityistarpeitaan vastaavaa hoitoa vammaisille henkilöille tarkoitettujen ja vammaisuuteen kohdennettujen terveydenhuoltopalveluiden ja perusterveydenhoitopalveluiden muodossa; vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne varmistaisivat terveydenhoidon ammattilaisten täydennyskoulutuksen vammaisten naisten ja tyttöjen erityistarpeet huomioiden ja sekä varmistaisivat, että vammaisille naisille ja tytöille tarjotaan kaikki asiaankuuluva tieto, jotta he voivat vapaasti tehdä omaa terveyttään koskevia päätöksiä;

    5. vetoaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien yleiseen kunnioittamiseen ja saatavuuteen; pahoittelee joissakin maissa tapahtuneita takaiskuja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien alalla, sillä ne ovat erityisen vahingollista vammaisille naisille ja tytöille, jotka kohtaavat ylimääräisiä vaikeuksia terveydenhuoltopalveluiden saannissa; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pakkosteriloinnin torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan julkiset investoinnit vammaisten naisten ja tyttöjen täysimääräisten oikeuksien takaamiseksi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen; pitää valitettavana sitä, että seksuaalivalistus usein evätään vammaisilta tytöiltä; vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne varmistaisivat kokonaisvaltaisen ja osallistavan seksuaali- ja parisuhdekasvatuksen;

    6. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan esteettömät ja stereotypioista vapaat koulutusjärjestelmät osallistavilla koulutustoimenpiteillä, jotka valmistavat vammaisia naisia ja tyttöjä työmarkkinoille ja joissa on erityisesti painotettava digitaalista osaamista ja elinikäistä oppimista, sekä varmistamaan, että vammaiset naiset ja tytöt voivat valita alan, jota he opiskelevat, ja valita haluamansa ja kykyjään vastaavan työn niin, etteivät esteettömyyden puute, ennakkoluulot ja stereotypiat rajoita heidän valintojaan; tunnustaa yhteyden koulutuksen ja sitä seuraavan työllistymisen välillä; korostaa tarvetta taata koulutuksen saatavuus kaikille työllisyyserojen torjumiseksi;

    7. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vammaisia naisia koskeviin työllisyyseroihin erityisesti poistamalla sukupuoleen kohdistuvia ennakkoluuloja, vahvistamalla heidän osallistumistaan digitaalitalouteen, kouluttamalla ja työllistämällä heistä useampia luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ja ammateissa sekä torjumalla sellaisia työhön liittyviä pelotteita kuten seksuaalista ahdistelua; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että vammaiset naiset osallistuvat päätöksentekoon, että heille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä samaa palkkaa palkkauksen avoimuutta koskevien sitovien toimenpiteiden mukaisesti, torjumalla työssäkäyvien vammaisten naisten korkeampaa köyhyysvaaran riskiä ja muutamalla työehtoja vastaamaan heidän erityistarpeitaan esimerkiksi joustavien työjärjestelyiden ja vanhempainvapaan osalta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan paikallisia talouden liiketoimintamalleja ja aloitteita, joilla pyritään parantamaan vammaisten naisten yhteiskuntaan ja työmarkkinoille integroitumista yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman pohjalta;

    8. panee merkille, että vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaaman tilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä kerätä enemmän dataa ja tietoja; kehottaa käyttämään paikkansapitäviä ja eriteltyjä sukupuolisensitiivisiä sekä vammaisuuden huomioon ottavia tietoja, jotta voitaisiin vastata vammaisten naisten erityisesti työllisyysmarkkinoilla kohtaamiin haasteisiin.

     

     


     

     

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    15.7.2021

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    31

    0

    3

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Marc Angel, Andris Ameriks, Margrete Auken, Alexander Bernhuber, Markus Buchheit, Ryszard Czarnecki, Rosa D’Amato, Gianna Gancia, Eleonora Evi, Agnès Evren, Mario Furore, Ibán García Del Blanco, Emmanouil Fragkos, Vlad Gheorghe, Gheorghe Falcă, Peter Jahr, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Alexis Georgoulis, Cristina Maestre, Martín De Almagro, Dolors Montserrat, Ulrike Müller, Frédérique Ries, Monica Semedo, Yana Toom, Alfred Sant, Massimiliano Smeriglio, Loránt Vincze, Stefania Zambelli, Tatjana Ždanoka, Kosma Złotowski

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Asim Ademov, Anne-Sophie Pelletier

     


    LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    31

    +

    ID

    Markus Buchheit, Gianna Gancia, Stefania Zambelli

    NI

    Mario Furore

    PPE

    Asim Ademov, Alexander Bernhuber, Agnès Evren, Gheorghe Falcă, Peter Jahr, Radan Kanev, Stelios Kympouropoulos, Dolors Montserrat, Loránt Vincze

    Renew

    Vlad Gheorghe, Ulrike Müller, Frédérique Ries, Monica Semedo, Yana Toom

    S&D

    Alex Agius Saliba, Andris Ameriks, Marc Angel, Ibán García Del Blanco, Cristina Maestre Martín De Almagro, Alfred Sant, Massimiliano Smeriglio

    The Left

    Alexis Georgoulis, Anne-Sophie Pelletier

    Verts/ALE

    Margrete Auken, Rosa D’Amato, Eleonora Evi, Tatjana Ždanoka

     

    0

    -

     

    3

    0

    ECR

    Ryszard Czarnecki, Emmanouil Fragkos, Kosma Złotowski

     

    Symbolien selitys:

    + : puolesta

    - : vastaan

    0 : tyhjää

     

     

     

    Päivitetty viimeksi: 22. syyskuuta 2021
    Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö