MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

3.9.2021 - (COM(2021)0282 – C9‑0205/2021 – 2021/0137(NLE)) - *

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Lucia Ďuriš Nicholsonová
(Yksinkertaistettu menettely – työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta)


Menettely : 2021/0137(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A9-0262/2021
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A9-0262/2021
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

(COM(2021)0282 – C9‑0205/2021 – 2021/0137(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2021)0282),

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C9-0205/2021),

 ottaa huomioon työjärjestyksen 82 artiklan,

 ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9‑0262/2021),

1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

 


 

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti vaatimukset, jotka liittyvät korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun.

(2) Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua. Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti vaatimukset, jotka liittyvät osallistavien työmarkkinoiden, korkean työllisyystason, työehtosopimusneuvottelujen ja kohtuullisen palkan edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen etenkin haavoittuvissa ryhmissä, joita ovat lapset, vammaiset henkilöt, yksinhuoltajat, etniset vähemmistöt, kuten romanit, hlbtiqa+ ‑henkilöt, syrjäseutujen asukkaat ja ikäihmiset, sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(5) Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään kestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet ja sillä edistetään vahvaa sitoutumista toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden työllisyys- ja talouspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan siirtymiseen ilmastoneutraaliin, ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen, samalla kun parannetaan kilpailukykyä, varmistetaan asianmukaiset työolosuhteet, edistetään innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä torjutaan eriarvoisuutta ja alueellisia eroja.

(5) Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan kehykseen. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään ympäristökestävyyteen, tuottavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen, mutta samalla siihen olisi sisällytettävä entistä paremmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen seurantavälineen, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, periaatteet ja sillä edistetään vahvaa sitoutumista toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Sillä tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista, erityisesti sukupuolten tasa-arvoa. Unionin ja jäsenvaltioiden työllisyys- ja talouspolitiikan olisi oltava tiiviissä yhteydessä Euroopan siirtymiseen ilmastoneutraaliin, sosiaalisesti osallistavaan, ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen, samalla kun parannetaan kilpailukykyä, varmistetaan säälliset työolosuhteet ja vahva hyvinvointijärjestelmä, edistetään innovointia, edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja sijoitetaan nuoriin sekä torjutaan eriarvoisuutta ja alueellisia eroja ja vähennetään köyhyyttä. Työsuhteiden laadun ja kestävyyden varmistaminen edellyttää kiireellisiä toimia, myös aloitteita säällisten työolojen turvaamisesta etätöissä, oikeudesta häiriöttömään aikaan, vanhempain- ja hoitovapaista, alustatalouden työtekijöiden oikeuksista, yleisestä alihankintaa koskevasta lainsäädäntökehyksestä, jolla lisätään avoimuutta ja esitetään suosituksia vastuusta, sekä terveydestä ja turvallisuudesta ja työehtosopimusneuvottelujen aseman vahvistamisesta.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(6) Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyö, alustatalous ja väestörakenteen muutokset muuttavat Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä, jotta näihin rakenteellisiin tekijöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja nykyisiä järjestelmiä voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden ja niihin liittyvän politiikan tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen, entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan talouskasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista, tuottavuutta, asianmukaisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja sietokykyä, sekä vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen. Niissä olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ottaen huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.

(6) Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät haasteet, globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly, etätyö, alustatalous ja väestörakenteen muutokset muuttavat Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Etätyötä voidaan pitää askeleena kohti parempaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, sillä se mahdollistaa aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden ryhmien osallistumisen, mutta sen vaarana on työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen, mikä voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen ja heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä, jotta näihin rakenteellisiin tekijöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja nykyisiä järjestelmiä voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden ja niihin liittyvän politiikan tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen, entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin, joilla vahvistetaan talouskasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista, tuottavuutta, säällisiä työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä ja sietokykyä, sekä vastuullisen sosiaali- ja finanssipolitiikan harjoittaminen. Niissä olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä ottaen huomioon niiden vaikutukset ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan. EU:n valtiovarainministerien annettua 23 päivänä maaliskuuta 2020 julkilausuman vakaus- ja kasvusopimuksesta covid-19-kriisin johdosta, jossa ilmoitettiin väliaikaisesta poikkeamisesta vakaus- ja kasvusopimuksesta (yleinen poikkeuslauseke), ja komission annettua 2 päivänä kesäkuuta 2021 tiedonannon ”Talouspolitiikan koordinointi vuonna 2021: voitetaan covid-19, tuetaan elpymistä ja ajanmukaistetaan taloutemme”, jonka mukaan yleistä poikkeuslauseketta sovelletaan edelleen vuonna 2022 ja sen soveltaminen lopetettaneen vuonna 2023, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet, joita yleinen poikkeuslauseke antaa vaikeuksissa olevien tai rahoituksen puutteesta kärsivien yritysten, erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, tukemiseen, työpaikkojen, palkkojen ja työolojen turvaamiseen sekä ihmisiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin investoimiseen. Yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisesta julkiselle taloudelle mahdollisesti aiheutuva riski sekä lausekkeen soveltamisen vuonna 2023 odotettavissa olevan lopettamisen mahdolliset kielteiset sosiaaliset seuraukset olisi arvioitava etukäteen.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(8) EU-johtajat totesivat 8 päivänä toukokuuta 2021 Portossa järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa20, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on keskeinen osatekijä EU:n elpymisessä ja että sen täytäntöönpanolla vahvistetaan unionin pyrkimyksiä kohti digitaalista, vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja edistetään ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen tavoitteen saavuttamista ja väestörakenteellisten haasteiden käsittelemistä. EU-johtajat korostivat, että sosiaalinen ulottuvuus, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen kuuluvat erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden keskiöön. Jäsenvaltiot totesivat, että komission esittämässä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa annetaan hyödyllisiä ohjeita pilarin täytäntöönpanoa varten, muun muassa työllisyyden, osaamisen, terveydenhuollon sekä sosiaalisen suojelun aloilla. Ne olivat tyytyväisiä vuodeksi 2030 asetettuihin uusiin EU:n yleistavoitteisiin, jotka koskevat työllisyyttä (78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä), taitoja (60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain) ja köyhyyden vähentämistä (ainakin 15 miljoonalla, johon sisältyy 5 miljoonaa lasta), sekä tarkistettuun sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, jolla voidaan seurata edistymistä sosiaalisen oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa osana politiikan koordinointikehystä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Lisäksi ne totesivat, että Euroopan elpyessä vähitellen koronaviruspandemiasta etusijalle on asetettava työpaikkojen suojelemisen sijaan työpaikkojen luominen ja niiden laadun parantaminen, ja korostivat, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa uusien ja parempien työpaikkojen luominen osallistavan elpymisen puitteissa. Jäsenvaltiot korostivat myös, että on tärkeää seurata tiiviisti, myös korkeimmalla tasolla, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja vuotta 2030 koskevien EU:n yleistavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä.

(8) EU-johtajat totesivat 8 päivänä toukokuuta 2021 Portossa järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa20, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on keskeinen osatekijä EU:n elpymisessä ja että sen täytäntöönpanolla vahvistetaan unionin pyrkimyksiä kohti digitaalista, vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja edistetään ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen tavoitteen saavuttamista ja väestörakenteellisten haasteiden käsittelemistä. EU-johtajat korostivat, että sosiaalinen ulottuvuus, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen kuuluvat erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden keskiöön. Jäsenvaltiot totesivat, että komission esittämässä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevassa toimintasuunnitelmassa annetaan hyödyllisiä ohjeita pilarin täytäntöönpanoa varten, muun muassa työllisyyden, osaamisen, terveydenhuollon sekä sosiaalisen suojelun aloilla. Ne olivat tyytyväisiä vuodeksi 2030 asetettuihin uusiin EU:n yleistavoitteisiin, jotka koskevat työllisyyttä (78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä), taitoja (60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain) ja köyhyyden vähentämistä (ainakin 15 miljoonalla, johon sisältyy 5 miljoonaa lasta), sekä tarkistettuun sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun, jolla voidaan seurata edistymistä sosiaalisen oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa osana politiikan koordinointikehystä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Lisäksi ne totesivat, että Euroopan elpyessä vähitellen koronaviruspandemiasta etusijalle on asetettava työpaikkojen suojelemisen sijaan työpaikkojen luominen ja niiden laadun parantaminen, ja korostivat, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa uusien ja parempien työpaikkojen luominen osallistavan elpymisen puitteissa. Jäsenvaltiot korostivat myös, että on tärkeää seurata tiiviisti, myös korkeimmalla tasolla, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja vuotta 2030 koskevien EU:n yleistavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä. Jäsenvaltioiden olisi turvattava oikeudenmukainen liikkuvuus ja oikeuksien ja etuuksien siirrettävyys suojaamalla paremmin liikkuvia työntekijöitä, mukaan lukien rajatyöntekijät ja kausityöntekijät, tehostamalla työsuojeluviranomaisten toimintaa ja ottamalla käyttöön tehokkaita digitaalisia ratkaisuja.

__________________

__________________

20 Eurooppa-neuvosto, Porton julistus, 8.5.2021.

20 Eurooppa-neuvosto, Porton julistus, 8.5.2021.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Asunnottomuus on yksi sosiaalisen syrjäytymisen äärimmäisimmistä muodoista, joka vaikuttaa kielteisesti asunnottoman fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä mahdollisuuteen työllistyä ja käyttää muita taloudellisia ja sosiaalipalveluja. Euroopan parlamentti, komissio, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä unionin tasolla toimivat kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat sopineet asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta. Ne ovat sitoutuneet tavoitteeseen tehdä loppu asunnottomuudesta vuoteen 2030 mennessä ja sen saavuttamiseksi soveltamaan asunto ensin -periaatetta, edistämään asunnottomuuden ennaltaehkäisyä ja tarjoamaan asianmukaisia, turvallisia ja kohtuuhintaisia asuntoja sekä tukipalveluja asunnottomille, samalla kun ne ottavat käyttöön tarpeen mukaan politiikkatoimia, joilla on riittävä kansallinen ja unionin rahoitus.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(9) Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä tavoiteltaessa oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistava kohtuullisen elintason ja kestävän kasvun. Uudistusten olisi myös mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista kysymyksistä, kuten kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, työoloihin, työssäkäyvien köyhyyteen, koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen ja osallisuuteen sekä reaalituloihin liittyvistä parannuksista. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi varmistettava, että koronaviruskriisin sosiaalisia ja työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Olisi vahvistettava elpymistä ja siirtymistä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Työmarkkinasiirtymien tueksi tarvitaan johdonmukaista aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, johon sisältyy tilapäisiä työhönotto- ja siirtymäkannustimia, osaamispolitiikkaa ja parannettuja työvoimapalveluja, kuten komission suosituksessa tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) korostetaan.

(9) Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä tavoiteltaessa oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistava kohtuullisen elintason ja kestävän kasvun. Uudistusten olisi myös mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista kysymyksistä, kuten kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen luomiseen, työoloihin, työssäkäyvien köyhyyteen, sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen ja osallisuuteen sekä reaalituloihin liittyvistä parannuksista. Osallistavan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen elpymisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava ja vahvistettava työmarkkinaosapuolten asemaa, edistettävä työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laajentamista ja tuettava korkeaa ammattiliittoihin ja työnantajajärjestöihin järjestäytymisen astetta. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi varmistettava, että koronaviruskriisin sosiaalisia ja työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Olisi vahvistettava elpymistä ja siirtymistä osallistavaan ja selviytymiskykyiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan. Työmarkkinasiirtymien tueksi tarvitaan johdonmukaista aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, johon sisältyy tilapäisiä kannustimia työhönottoon ja siirtymätaitojen hankkimiseen, osaamisen validointia ja hankkimista ja parannettuja työvoimapalveluja, kuten komission suosituksessa tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) korostetaan. Koronaviruspandemian vaikutusten lieventämiseksi käyttöön otettuja kansallisia politiikkoja ja tukijärjestelmiä olisi arvioitava kattavasti, jotta voidaan oppia tehdyistä ratkaisuista ja tunnistaa välineitä tulevaa käyttöä varten.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 10 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(10) Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava, sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä tuettava. Kaikille olisi taattava mahdollisuudet, ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, myös lasten, olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja digitaaliseen osaamiseen. Kohtuuhintaisten pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen, myös ennaltaehkäisevien ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea ja tasapuolinen saatavuus on erityisen merkityksellistä koronaviruskriisin ja yhteiskuntien ikääntymisen yhteydessä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen. Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa unionin työpaikoilla myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvissa työsuhteissa säilytetään Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistetaan sitä.

(10) Syrjintä kaikissa muodoissaan olisi kitkettävä pois, sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja nuorisotyöllisyyttä edistettävä. Kaikille olisi taattava mahdollisuudet, ja köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, myös lasten, olisi poistettava erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumista, myös investoimalla varhaiskasvatukseen ja digitaaliseen osaamiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä investointeja kestäviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin ja omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa lasten nostamiseksi pois köyhyydestä sekä apua tarvitsevien lasten vanhempien tukemiseksi. Eurooppalainen lapsitakuu olisi valtavirtaistettava kaikilla politiikka-aloilla ja lapsen oikeuksia edistävien toimien rahoittaminen olisi asetettava etusijalle, samalla kun hyödynnetään kaikkia olemassa olevia unionin politiikkoja ja varoja sellaisten konkreettisten toimien toteuttamiseksi, jotka edistävät lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen poistamista. Kohtuuhintaisten pitkäaikaishoidon ja terveydenhuollon palvelujen, myös ennaltaehkäisevien – etenkin mielenterveysongelmia työpaikalla ehkäisevien – ja terveydenhuoltoa edistävien palvelujen, nopea ja tasapuolinen saatavuus on erityisen tärkeää koronaviruskriisin ja yhteiskuntien ikääntymisen yhteydessä. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa talouskasvuun ja sosiaaliseen kehitykseen olisi parannettava edelleen. Uusien talous- ja liiketoimintamallien saadessa jalansijaa unionin työpaikoilla myös työsuhteet muuttuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uusiin työmuotoihin perustuvissa työsuhteissa vahvistetaan Euroopan sosiaalista mallia ja taataan työntekijöiden oikeudet, säälliset työolot, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus, kohtuulliset palkat ja hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti REACT-EU-välinettä21, jolla vahvistetaan koheesiopolitiikan rahastoja vuoteen 2023 asti, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, uutta elpymis- ja palautumistukivälinettä22 ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja InvestEU-rahasto, edistääkseen työllisyyttä, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta, esteettömyyttä, työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä korkealaatuista koulutusta kaikille, mukaan lukien digitaalinen lukutaito ja digitaalinen osaaminen. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

(12) Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti REACT-EU-välinettä21, jolla vahvistetaan koheesiopolitiikan rahastoja vuoteen 2023 asti, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, uutta elpymis- ja palautumistukivälinettä22 ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja InvestEU-rahasto, edistääkseen työllisyyttä, sosiaalisia investointeja, sosiaalista osallisuutta, esteettömyyttä, työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä korkealaatuista koulutusta kaikille, mukaan lukien digitaalinen lukutaito ja digitaalinen osaaminen. Jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/69122 a perustettua tarkistettua Euroopan globalisaatiorahastoa työttömiksi jääneille työntekijöille koronaviruskriisin seurauksena työttömäksi jääneiden työntekijöiden tukemiseen. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

__________________

__________________

21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).

21  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta lisämäärärahojen ja toteuttamisjärjestelyjen osalta tuen antamiseksi covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen (REACT-EU-väline) (EUVL L 437, 28.12.2020, s. 30).

22 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

22  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

 

22 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Euroopan parlamentti esitti 10 päivänä heinäkuuta 2020 hyväksymässään lainsäädäntöpäätöslauselmassa ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja olisi tarkistettava ottaen huomioon koronaviruspandemia ja sen sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset, jotta kriisiin voitaisiin vastata paremmin. On hyvin tärkeää, että jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja tarkistetaan mainittujen seikkojen perusteella. Demokraattisen päätöksenteon vahvistamiseksi Euroopan parlamentin olisi osallistuttava kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen määrittelyyn tasavertaisena toimijana neuvoston kanssa.


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivat

Viiteasiakirjat

COM(2021)0282 – C9-0205/2021 – 2021/0137(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

11.6.2021

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

 Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

23.6.2021

 

 

 

Esittelijät

 Nimitetty (pvä)

Lucia Ďuriš Nicholsonová

14.6.2021

 

 

 

Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä)

14.6.2021

Valiokuntakäsittely

28.6.2021

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

1.9.2021

 

 

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

3.9.2021

 

 

Päivitetty viimeksi: 7. syyskuuta 2021
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö