MIETINTÖ EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi

4.10.2021 - (2021/2006(INI))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Maria Spyraki
Valmistelija(t): (*):
Cristian-Silviu Buşoi, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Asger Christensen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

Tarkistukset

• 001-007 (PDF - 143 KB)
• 001-007 (DOC - 84 KB)
• 008-012 (PDF - 125 KB)
• 008-012 (DOC - 81 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi

(2021/2006(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan,

– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikonferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

– ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999[1],

– ottaa huomioon puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta 30. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (eurooppalainen ilmastolaki)[2],

– ottaa huomioon komission 20. toukokuuta 2020 antaman tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

– ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020)0381),

– ottaa huomioon 14. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”EU:n strategia metaanipäästöjen vähentämiseksi” (COM(2020)0663),

– ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta[3],

– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[4],

– ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta[5],

– ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman ilmanlaatua koskevien direktiivien täytäntöönpanosta: direktiivi 2004/107/EY ja direktiivi 2008/50/EY[6],

– ottaa huomioon petrokemikaalien tulevaisuudesta vuonna 2018 julkaistun Kansainvälisen energiajärjestön raportin ”The Future of the Petrochemicals: Towards a more sustainable chemicals industry”,

– ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 julkaistun YK:n ympäristöohjelman päästökuiluraportin sekä sen 20. marraskuuta 2019 julkaistun ensimmäisen yhteenvetokertomuksen fossiilisten polttoaineiden tuotannosta,

– ottaa huomioon maailmanlaajuisesta metaanipäästöarviosta 6. toukokuuta 2021 julkaistun YK:n ympäristöohjelman raportin ”Global Methane Assessment: Benefits and Costs of Mitigating Methane Emissions”,

– ottaa huomioon energia-alan etenemissuunnitelmasta 18. toukokuuta 2021 julkaistun Kansainvälisen energiajärjestön raportin ”Net Zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector”,

– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2020 julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportin ”Air quality in Europe – 2020 report”,

– ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuonna 2019 julkaiseman maailmanlaajuisen arviointiraportin ”Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services” sekä sen vuonna 2020 julkaiseman seminaariraportin ”Workshop Report on Biodiversity and pandemics”,

– ottaa huomioon maaliskuussa 2020 annetun Euroopan komission johtavien tieteellisten neuvonantajien ryhmän tieteellisen lausunnon ”Towards a Sustainable Food System: Moving from food as a commodity to food as more of a common good”,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A9-0277/2021),

A. ottaa huomioon, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka on hiilidioksidia 80 kertaa voimakkaampi 20 vuoden ajanjaksolla, mikä tekee siitä toiseksi haitallisimman kasvihuonekaasun, sekä alailmakehän otsonin (O3) muuttuva epäpuhtauden esiaste, joka aiheuttaa noin neljäsosan nykyisestä ilmaston lämpenemistä[7]; ottaa huomioon, että EU:ssa maatalouden osuus on 10 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä; ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportissa, IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) maailmanlaajuisessa metaanipäästöjen arviointiraportissa mallinnetuissa kehityskuluissa ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen edellyttää merkittävää metaanipäästöjen vähentämistä, jotta ilmaston lämpenemistä 1,5 celsiusasteella ei ylitetä tai ylitetään vain rajallisesti; ottaa huomioon, että UNEPin mukaan ihmisen aiheuttamien metaanipäästöjen vähentäminen jopa 45 prosentilla vähentää ilmaston lämpenemistä lähes 0,3 celsiusasteella 2040-lukuun mennessä ja täydentää kaikkia pitkän aikavälin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia;

B.  ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön raportin ”Net Zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector”, jossa se toteaa, että fossiilisten polttoaineiden metaanipäästöjä olisi ilmastoneutraaliuden skenaarion mukaisesti vähennettävä 75 prosenttia vuosina 2020–2030;

C. toteaa, että suuri osa kustannustehokkaimmista metaanipäästövähennyksistä voidaan saavuttaa energia-alalla; ottaa huomioon, että UNEPin maailmanlaajuisen metaanipäästöjen arviointiraportin mukaan metaanipäästöjä voidaan vähentää 45 prosentilla tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja olemassa olevia tekniikoita hyödyntämällä näitä päästöjä on mahdollista vähentää nopeasti, merkittävästi ja hyvin alhaisin kustannuksin; ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön Methane Tracker -raportin mukaan energia-alan metaanipäästöistä voidaan vähentää noin 40 prosenttia ilman nettokustannuksia etupäässä korjaamalla metaanivuotoja ja poistamalla metaanipäästöt fossiilisten polttoaineiden alalla;

D. ottaa huomioon, että parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto on todennut metaanipäästöjen olevan peräisin monilta eri aloilta, muun muassa maataloudesta, jätteistä ja energia-alalta, ja metaanin sekoittuvan ilmakehässä tehokkaasti muiden kaasujen kanssa, mikä vaikeuttaa sen mittaamista ja siitä raportointia; katsoo, että hiilidioksidipäästöihin verrattuna metaanipäästöjä koskeviin tietoihin, pois lukien metsien käyttöön ja muuhun maankäyttöön liittyvät päästöt, liittyy huomattavasti enemmän epävarmuutta; ottaa huomioon, että tuoreiden tutkimusten mukaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat globaalit fossiiliset metaanipäästöt on arvioitu noin 25–40 prosenttia liian alhaisiksi[8];

E. ottaa huomioon, että EU:ssa ei ole toimintapolitiikkaa, jolla määritettäisiin nimenomaisesti toimenpiteitä metaanipäästöjen vähentämiseksi monialaisella tavalla;

F. ottaa huomioon, että metaani on haitallista alailmakehän otsonia (O3) muodostava kaasu ja lisää ilman saastumista; toteaa, että ilman saastuminen on suurin yksittäinen ympäristön terveysriski Euroopassa[9] ja että alailmakehän otsoni aiheuttaa vuosittain lähes 20 000 ennenaikaista kuolemaa[10]; toteaa, että metaanipäästöjen torjuminen on näin ollen paitsi ensisijaista ympäristön ja ilmaston kannalta myös välttämätöntä EU:n kansalaisten terveyden suojelemiseksi;

G. ottaa huomioon, että metaanipäästöjen lisääntyminen vaikuttaa biodiversiteettiin ja jopa elintarviketurvaan; toteaa, että metaanipäästöjen vähentämisellä voi olla jäähdytysvaikutuksen lisäksi useita muita hyötyjä, mukaan lukien paremmat sadot ja elintarviketurva;

H. toteaa, että metaanipäästöjä koskevan tiedon levittämistä edistetään jo nyt unionin lainsäädännöllä, kuten epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta annetulla asetuksella (EY) N:o 166/2006[11] ja teollisuuden päästöistä annetulla direktiivillä 2010/75/EU[12], mutta tällä hetkellä EU:ssa ei ole erityistä metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa politiikkaa;

I. ottaa huomioon, että eurooppalainen ilmastolaki velvoittaa EU:n saavuttamaan ilmastoneutraaliuden viimeistään vuoteen 2050 mennessä siten, että se lisää päästövähennyksiä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti; ottaa huomioon, että energiaan liittyviin metaanipäästöihin puuttuminen on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen osatekijä alana, jolla voidaan saavuttaa kustannustehokkaampia metaanipäästövähennyksiä; ottaa huomioon, että maatalous- ja jätealan toimenpiteet ovat myös välttämättömiä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi; ottaa huomioon, että metaanipäästöjen vähentämistä koskevassa EU:n strategiassa todetaan, että EU:n olisi suurimpana fossiilisten polttoaineiden globaalina tuojana ja merkittävänä maatalousalan toimijana myös omaksuttava johtava rooli metaanipäästöjen vähentämisen varmistamisessa maailmanlaajuisesti; toteaa, että EU:n olisi kehitettävä tehokkaita menetelmiä näiden päästöjen seuraamiseksi, niistä raportoimiseksi ja niiden vähentämiseksi asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla hyödyntäen tuontia koskevia säännöksiä; ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskuksen mukaan ja jäsenvaltioiden UNFCCC:lle ilmoittamien tietojen perusteella EU:ssa 53 prosenttia ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä on peräisin maataloudesta, 26 prosenttia jätealalta ja 19 prosenttia energia-alalta;

J. ottaa huomioon, että yli 80 prosenttia Euroopassa kulutetusta fossiilisesta kaasusta, 90 prosenttia öljystä ja 40 prosenttia hiilestä tuodaan muualta, ja toteaa, että suurin osa EU:n fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta aiheutuvista metaanipäästöistä syntyy EU:n ulkopuolella, minkä vuoksi EU on maailman suurin fossiilisen kaasun tuoja ja merkittävä maailmanlaajuisten metaanipäästöjen aiheuttaja; ottaa huomioon, että fossiilisen kaasun tuotannon ja kuljetuksen aikana syntyvät metaanivuodot ovat merkittävä metaanipäästöjen aiheuttaja energia-alalla; toteaa, että vuotojen tunnistuksen ja korjauksen parantaminen sekä rutiininomaista tuuletusta ja soihdutusta koskevat tiukat säännöt ovat tärkeitä toimenpiteitä energia-alalta peräisin olevien metaanipäästöjen vähentämiseksi;

K. toteaa, että energia-alan metaanipäästöistä suurin osa johtuu vuotavien laitteiden, infrastruktuurin tai suljettujen ja hylättyjen laitosten aiheuttamista hajapäästöistä sekä metaanin tuuletuksesta ja epätäydellisestä palamisesta syntyvistä päästöistä;

L. ottaa huomioon, että metaanipäästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sitä on jatkettava maailmanlaajuisesti ja Euroopan tasolla, kuten todetaan vuodelle 2030 asetetun ilmastotavoitesuunnitelman vaikutustenarvioinnissa[13], jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 55 prosentin vähentämistavoite vuoteen 2030 mennessä edellyttää metaanipäästöjen vähentämistä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti; ottaa huomioon, että metaanipäästöt lisäävät ilman pilaantumista ja siksi on välttämätöntä torjua näitä päästöjä, jotta suojellaan EU:n kansalaisten terveyttä ja vältetään satoihin ja ekosysteemien vakauteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset; katsoo, että olisi vältettävä liiallista hallinnollista taakkaa, kun säännellään metaania sekä ilman epäpuhtautena että kasvihuonekaasuna;

M. ottaa huomioon, että kiinteän yhdyskuntajätteen kaatopaikat on todettu merkittäviksi metaanin lähteiksi, ja toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa kaatopaikkoja koskevien EU:n säädösten todellisen noudattamisen aste ei ole tyydyttävä varsinkaan kaatopaikkakaasujen kertymisen ja kulkeutumisen hallinnan osalta;

N. ottaa huomioon, että UNEPin maailmanlaajuisen metaanipäästöarvion mukaan ihmisen aiheuttamien metaanipäästöjen vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista strategioista, joilla voidaan nopeasti vähentää lämpenemistä ja edistää merkittävästi maailmanlaajuisia pyrkimyksiä rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen; ottaa huomioon, että metaanipäästöjen vähentämisellä voi olla merkittävä ja nopeampi vaikutus ilmaston lämpenemisen hidastumiseen kuin hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä, koska metaani on lyhytikäinen ilmastotekijä, jonka elinikä ilmakehässä on noin 12 vuotta, ennen kuin se lopulta hajoaa muun muassa hiilidioksidiksi; ottaa huomioon, että metaanipäästöjen vähentäminen voi tuottaa nopeimman jäähdytysvaikutuksen; toteaa, että nämä toimet on toteutettava sen lisäksi, että on pyrittävä edelleen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kaikilla asiaan liittyvillä aloilla, jotta ilmastoneutraali talous saavutetaan vuoteen 2050 mennessä;

O. ottaa huomioon, että monet metaanipäästöjen vähentämiseksi maatilojen tasolla toteutettavissa olevista toimenpiteistä vähentävät myös tehokkaasti ammoniakkia, mistä on näin ollen kaksinkertaisesti hyötyä ilmanlaadulle;

P. ottaa huomioon, että hiilidioksidin tavoin biogeenisen ja fossiilisen metaanin molekyylien välillä ei ole eroa;

Q. ottaa huomioon, että yli puolet maailmanlaajuisista metaanipäästöistä on peräisin ihmisen toiminnasta kolmella alalla: fossiiliset polttoaineet (35 prosenttia), jäte (20 prosenttia) ja maatalous (40 prosenttia); toteaa, että fossiilisten polttoaineiden alalla öljyn ja kaasun talteenoton, käsittelyn ja jakelun osuus maailmanlaajuisista ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä on 23 prosenttia ja hiilikaivostoiminnan 12 prosenttia; toteaa, että jätealalla kaatopaikkojen ja jäteveden osuus on noin 20 prosenttia maailmanlaajuisista ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä; toteaa, että maatalousalalla karjan lannasta ja suolistokäymisestä peräisin olevien päästöjen osuus maailmanlaajuisista ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä on noin 32 prosenttia ja riisinviljelyn 8 prosenttia[14];

R. ottaa huomioon, että yhteistyössä UNEPin, ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition sekä Kansainvälisen energiajärjestön kanssa on suunniteltu kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen perustamista;

S. ottaa huomioon, että metaanipäästöjen intensiteetti EU:ssa vaihtelee suuresti sen mukaan, missä määrin energiavalikoimassa ollaan riippuvaisia fossiilisista polttoaineista; katsoo kaasun olevan luonteeltaan vain siirtymävaiheen ratkaisu, kun otetaan huomioon EU:n energiahuollon riippuvuus kolmansista maista;

Monialaiset toimet

1. pitää myönteisenä EU:n strategiassa metaanipäästöjen vähentämiseksi ja lieventämiseksi esitettyä monialaista lähestymistapaa; kehottaa komissiota ehdottamaan oikeudenmukaisen, kattavan ja selkeän lainsäädäntökehyksen, jossa asetetaan kaikille aloille sitovat toimenpiteet ja metaanin vähennystavoitteet, jotka johtavat metaanipäästöjen merkittävään vähenemiseen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti ja IPCC:n 1,5 celciusastetta koskevassa erityisraportissa, IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa ja UNEPin maailmanlaajuisessa metaaniarvioinnissa mallinnettujen 1,5 celsiusasteeseen rajoittavien kehityskulkujen mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet synergiassa eurooppalaisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kanssa;

2. korostaa, että metaanipäästöjen vähentäminen välittömästi ja nopeasti tällä vuosikymmenellä on tärkeää yhtenä EU:n tehokkaimmista ilmastotoimista, jossa otetaan huomioon taloudellinen ja yhteiskunnallinen kestävyys; toteaa, että metaanipäästöjen vähennyksillä voidaan täydentää tarvittavia hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä ja että iso osa Pariisin sopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä voitaisiin jo saavuttaa edullisella ja teknisesti toteutettavissa olevalla metaanipäästöjen vähentämisellä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan sitovaa maailmanlaajuista metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa sopimusta ja neuvottelemaan siitä Glasgow'ssa pidettävässä COP26-kokouksessa IPCC:n 1,5 celsiusastetta koskevassa erityisraportissa, IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa ja UNEPin maailmanlaajuisessa metaaniarvioinnissa mallinnettujen 1,5 celsiusasteeseen rajoittavien kehityskulkujen mukaisesti; panee merkille, että UNEPin maailmanlaajuisessa metaanipäästöarviossa määriteltiin, että kaikkien markkinavaikutusten ja muiden kuin markkinavaikutusten tuomat maailmanlaajuiset hyödyt ovat rahaksi muunnettuina noin 4 300 Yhdysvaltain dollaria vähennettyä metaanitonnia kohti ja että vähennettyä miljoonaa tonnia kohti voitaisiin ehkäistä noin 1 430 ennenaikaista kuolemaa vuodessa; katsoo, että tulevan lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä tehtävässä vaikutustenarvioinnissa olisi näin ollen otettava huomioon ehdotettujen toimien kustannukset sekä toimien toteuttamatta jättämisen tai viivästymisen kustannukset;

3. pitää erittäin tärkeänä, että kaikki metaania tuottavat alat vähentävät päästöjään; ottaa huomioon, että on varmistettava oikeudenmukainen siirtymä aloilla, joilla metaanipäästöjen vähennyksillä voi olla sosioekonomisia vaikutuksia;

4. tähdentää, että on tärkeää ottaa käyttöön pakollinen mittaaminen, raportointi ja todentaminen (MRV) kaikilla metaanipäästöjä aiheuttavilla aloilla, myös hyväksymällä sääntöjä, standardeja ja menetelmiä; korostaa, että on lisäksi tärkeää hyväksyä pakollisia vuotojen tunnistus- ja korjausohjelmia (LDAR), joilla katetaan energia-alojen ja petrokemian alojen koko toimitusketju; kehottaa komissiota etsimään tehokkaita välineitä näiden päästöjen mittaamisen ja raportoinnin laadun parantamiseksi kaikilla asianomaisilla aloilla; korostaa, että metaanipäästöjä koskevien raportointitietojen olisi oltava julkisia tai arkaluonteisten tietojen tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten ja riippumattomien todentajien saatavilla; korostaa kuitenkin, että tietojen puute ei ole syy olla toteuttamatta toimia ihmisen toiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen vähentämiseksi ja lieventämiseksi;

5. korostaa, että EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä on tarkistettava johdonmukaisella tavalla, jotta se vastaa kasvanutta kunnianhimoisuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti; kehottaa komissiota ehdottamaan metaanipäästöjä koskevaa kattavaa ja sitovaa lainsäädäntökehystä, välttämään lainsäädännön tarpeettomat päällekkäisyydet, varmistamaan kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskevan direktiivin[15] yhdenmukaisuuden EU:n ilmanlaatutavoitteiden sekä EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden sekä vuoteen 2050 mennessä saavutettavaa ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen kanssa, sellaisina kuin ne on määritelty eurooppalaisessa ilmastolaissa, sekä tarkistamaan kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskevaa direktiiviä mahdollisimman pian; korostaa, että jäsenvaltioiden päästövähennysvelvoitteet taakanjakoasetuksessa[16] on yksi merkittävistä lainsäädäntövälineistä metaanipäästöjen vähentämiseksi osana kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksiä yhdessä teollisuuden päästöistä annetun direktiivin[17] tulevan tarkistamisen ja muun lainsäädännön kanssa;

6. katsoo, että osana sovellettavan lainsäädännön yleistä tarkistamista, jolla pyritään saavuttamaan eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetut tavoitteet, on aiheellista hyväksyä sitovat EU:n metaanipäästöjen vähentämistavoitteet; panee merkille metaanistrategiaan sisältyvän ehdotuksen kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskevan direktiivin tarkistamisesta ja pitää myönteisenä metaanin sisällyttämistä säänneltävien epäpuhtauksien joukkoon; kehottaa komissiota lisäksi sisällyttämään metaanin teollisuuden päästöistä annetun direktiivin liitteessä II vahvistettuun pilaavien aineiden luetteloon ja laajentamaan teollisuuden päästöistä annetun direktiivin soveltamisalaa siten, että se kattaa paremmin metaanipäästöjä aiheuttavat alat; katsoo, että metaanipäästöjä koskevat taakanjakoasetuksen kansalliset tavoitteet on laadittava siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon metaanin suurempi lyhyen aikavälin ilmastovaikutus ja ilmakehässä olevan metaanin vähentämisen potentiaali edistettäessä ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä;

7. korostaa, että on tärkeää laatia EU:n luettelo parhaista käytännöistä ja käytettävissä olevista teknologioista, jotta edistetään innovatiivisten lieventävien toimien laajempaa käyttöönottoa ja kaikilla olennaisilla aloilla; korostaa, että tällaisten käytäntöjen ja teknologioiden olisi edellytettävä vankkaa tieteellistä pohjaa ja niiden olisi oltava ympäristötavoitteiden mukaisia ja että erot toimijoiden mahdollisuudessa hyödyntää näitä käytäntöjä ja teknologioita on tutkittava;

8. huomauttaa, että UNEPin vuoden 2021 maailmanlaajuisen metaanipäästöarvion mukaan ruokajätteen ja -hävikin vähentäminen yhdessä uusiutuvaan energian ja parempaan energiatehokkuuteen siirtymisen kanssa voi vähentää maailmanlaajuisia metaanipäästöjä 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja voisi luoda myös oheishyötyjä, kuten auttaa vähentämään märehtijöiden ja rehun tuotantoon kohdistuvaa painetta;

9. korostaa, että tulevilla metaanialan sääntelytoimenpiteillä olisi pyrittävä merkittäviin päästövähennyksiin nopeasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarjottava yrityksille kannustimia ja tukea siten, että saavutetaan toimintavaatimukset optimaalisella tavalla ja noudatetaan täysimääräisesti aiheuttamisperiaatetta; korostaa, että UNEP:n maailmanlaajuisen metaaniarvioinnin mukaan noin 60 prosenttia energia-, jäte- ja maatalousalojen kohdennetuista toimenpiteistä on edullisia ja että 50 prosenttia toimenpiteistä aiheuttaa negatiivisia kustannuksia;

10. tunnustaa metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävien teollisuuden vapaaehtoisten aloitteiden merkityksen ja niiden tukitarpeen; korostaa kuitenkin, että vapaaehtoisilla toimilla aikaansaadut saavutukset ovat rajallisia ja että nyt tarvitaan sääntelytoimenpiteitä, jotta voidaan tehostaa välttämättömien metaanipäästöjen vähentämistä Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että sääntelyaloitteissa olisi otettava huomioon nykyisten vapaaehtoisten toimien parhaat käytännöt ja että ennen niitä on tehtävä perusteellisia vaikutustenarviointeja, otettava mukaan kaikki sidosryhmät, jotta voidaan varmistaa ehdotettujen sääntelyaloitteiden toteutettavuus ja tehokkuus, ja otettava huomioon sekä toimien että toimien toteuttamatta jättämisen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset sekä ympäristön, ihmisten ja eläinten terveys ja sovellettava tehokkaasti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta;

11. kehottaa komissiota arvioimaan vaikutuksia toimintapolitiikkoihin ja toimenpiteisiin käyttämällä 20 vuoden aikahorisonttia lämmitysvaikutuksen osalta täydentämään nykyisin UNFCCC:n kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden mukaisesti käytettyä 100 vuoden ajanjaksoa; toteaa, että suurempi avoimuus metaanipäästöjen vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen lyhyellä aikavälillä parantaisi EU:n ilmastopolitiikkojen laadinnassa käytettäviä tietoja; korostaa, että tällaisten täydentävien laskelmien käytöllä ei pitäisi missään nimessä viivästyttää tarvittavia toimia myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi huomattavasti ja nopeasti;

12. kehottaa komissiota sisällyttämään metaanin nollapäästötavoitteen seurantakehykseen;

13. panee merkille maailmanlaajuisen johtajuuden puutteen metaanipäästöjen vähentämisen alalla ja metaania koskevien kansainvälisten toimien vähäisyyden; kehottaa komissiota asettamaan metaanipäästöjen vähentämisen etusijalle ilmastodiplomatiassaan ja ryhtymään toimiin, erityisesti YK:n alaisen kehityssuunnan kautta ja EU:n diplomaattisten ja ulkoisten suhteiden puitteissa, jotta voidaan johtaa pyrkimyksiä kohti metaanipäästöjen hillitsemistä koskevaa kansainvälistä sopimusta, edistää koordinoituja toimia metaanipäästöjen vähentämiseksi sekä päivittää metaanipäästöjen hillitsemistä koskevia vaatimuksia;

14. kehottaa komissiota yhdessä UNEPin, ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition sekä Kansainvälisen energiajärjestön, kanssa tukemaan sitä, että perustetaan riippumaton kansainvälinen metaanipäästöjen seurantakeskus, jonka tehtävänä olisi oltava ihmisen toiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen tiedon kerääminen, yhteensovittaminen, todentaminen ja julkaiseminen maailmanlaajuisesti; pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo johtaa tätä aloitetta myös ottamalla käyttöön rahoitusta; katsoo, että riippumattomat, vertailukelpoiset, todennettavat ja avoimet päästötiedot ovat avainasemassa, jotta saadaan tietoa päästöongelman laajuudesta ja torjutaan myös vuotojen koon ja määrän aliarvioimista; katsoo, että tällaisen seurantakeskuksen olisi tarkasteltava metaanipäästöjä kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, korostaa, että yksityiskohtaisten päästötietojen saatavuuden olisi johdettava siihen, että hallitukset ja sääntelyviranomaiset voivat panna täytäntöön aiheuttamisperiaatteen;

Energia

15. suhtautuu myönteisesti EU:n energiajärjestelmän integrointistrategiaan[18];

16. toteaa, että lähes 20 prosenttia EU:n metaanipäästöistä on peräisin energia-alalta, mukaan lukien öljyn ja kaasun talteenotto, tuotanto, jalostus, kuljetus, varastointi, siirto ja jakelu; panee merkille, että tuonti kattaa yli 80 prosenttia EU:ssa kulutetusta öljystä ja kaasusta ja että suurin osa öljyyn ja kaasuun liittyvistä metaanipäästöistä syntyy EU:n ulkopuolella; tunnustaa, että fossiilisilla polttoaineilla ei ole pitkän aikavälin roolia unionin energiamuotojen yhdistelmässä ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään yhteistyössä komission kanssa kansallisia suunnitelmia kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiseksi, jotta ilmastoneutraalius saavutetaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä, siten, että unionissa siirrytään samanaikaisesti erittäin energiatehokkaaseen ja suurelta osin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään; katsoo, että tämä olisi kytkettävä kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tarkistamiseen ja päivittämiseen ja että komission olisi arvioitava nämä suunnitelmat osana arviointivaihetta;

17. muistuttaa vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta 9. kesäkuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa[19] esittämästään pyynnöstä, jossa kehotettiin jäsenvaltioita olemaan myöntämättä lupia uusille hydraulista murtamista käyttäville toimille EU:ssa ja keskeyttämään kaikki parhaillaan toteutettavat toimet ennalta varautumisen periaatetta noudattaen ja ennalta ehkäiseviä toimia toteuttaen sekä ottaen huomioon epätavanomaisten hiilivetyjen saamiseksi suoritettavaan hydrauliseen murtamiseen liittyvät riskit ja ilmastoa, ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta koskevat haittavaikutukset;

18. kehottaa lopettamaan EU:n tuen fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurin laajentamiselle; muistuttaa, että Kansainvälisen energiajärjestön viimeisimmän nollapäästöjen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan raportin mukaan nettopäästöttömyyden kehityskulussa ei ole tarvetta investoida uusiin fossiilisiin polttoaineisiin ja että komissio on tullut samaan lopputulokseen ehdotuksessaan asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista[20];

19. panee merkille, että huomattava määrä jo lopetetuista kaasulähteistä päästää edelleen metaania ilmakehään; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään toimintapolitiikkoja sen varmistamiseksi, että kyseiset lähteet, joiden omistajuus voidaan dokumentoida, peitetään tai täytetään metaanivuodon pysäyttämiseksi, ja sen varmistamiseksi, että vuodoista vastuussa olevat maksavat kustannukset;

20. toteaa, että jotkin EU:n ulkopuoliset maat ovat jo kieltäneet tuuletuksen ja soihdutuksen; kehottaa komissiota ehdottamaan energia-alan lainsäädäntöä, johon sisältyy mittaamista, raportointia ja todentamista koskevia sitovia sääntöjä, jotka perustuvat öljy- ja kaasualan metaanipäästöihin keskittyvän kumppanuuden (Oil and Gas Methane Partnership, OGMP) kehykseen 2.0 ja pakolliseen vuotojen tunnistukseen ja korjaukseen, mukaan lukien tuonti, ja joiden olisi perustuttava parhaisiin käytäntöihin ja joita olisi sovellettava koko tuotantoketjussa; on myös sitä mieltä, että vuotojen tunnistuksen jälkeen tiedot olisi kirjattava ylös perusteellisesti ja vaadittava, että mahdolliset vuodot korjataan selkeässä aikataulussa; pitää myönteisenä koko toimitusketjua koskevia suunnitteilla olevia sääntöjä rutiininomaisen tuuletuksen ja soihdutuksen kieltämiseksi energia-alan toimitusketjussa aina tuotantovaiheeseen saakka, lukuun ottamatta turvallisuussyistä tarpeellisia poikkeustapauksia; katsoo, että raaka-aineena käytettävien fossiilisten kaasujen ja öljyn käyttö, mukaan lukien käyttö petrokemikaalien tuotannon kaltaisiin muihin kuin energiatarkoituksiin, olisi sisällytettävä tähän ehdotukseen;

21. panee merkille, että fossiilista kaasua ja öljyä käytetään energia-aloilla ja petrokemian aloilla ja että alat tuottavat siten päästöjä fossiilisen kaasun ja öljyn tuotantolähteillä ja jalostuslaitoksissa; panee merkille, että Kansainvälisen energiajärjestön mukaan petrokemian tuotteiden osuus ensisijaisesta kokonaiskysynnästä fossiilisen kaasun osalta 8 prosenttia ja fossiilisen öljyn osalta 14 prosenttia ja että näiden osuuksien odotetaan kasvavan; kehottaa komissiota varmistamaan, että MRV- ja LDAR-velvoitteita sekä rutiininomaista tuuletusta ja soihdutusta koskevia sääntöjä sovelletaan yhtä lailla petrokemian alalla käytettävään fossiiliseen kaasuun ja öljyyn;

22. kehottaa komissiota ottamaan metaanipäästöjä koskevaa tulevaa lainsäädäntöä laatiessaan asianmukaisesti huomioon, että infrastruktuurin toimijoiden metaanivuotojen torjumiseksi tekemät investoinnit olisi tunnustettava säännellyiksi toiminnoiksi osoituksena sekä turvallisuuden että kestävien toimintojen tärkeydestä, ja toteaa, että sääntelyviranomaiset voisivat kannustaa tätä;

23. korostaa, että nesteytetyn maakaasun tuotanto ja kuljetus eivät ole vain erittäin tehottomia ottaen huomioon nesteytymisessä ja viilentämisessä aiheutuvat energiahäviöt mutta ne myös lisäävät suhteettomasti öljy- ja kaasualan metaanipäästöjä; panee huolestuneena merkille nesteytetyn maakaasun käyttöönoton liikennepolttoaineena merenkulkualalla;

24. toteaa, että tuonti kattaa yli neljä viidesosaa EU:ssa kulutetusta öljystä ja kaasusta ja että suurin osa öljyyn ja kaasuun liittyvistä metaanipäästöistä syntyy EU:n ulkopuolella, mikä näin ollen lisää merkittävästi metaanipäästöjä maailmalaajuisesti; kehottaa komissiota asettamaan kaikelle fossiilisten polttoaineiden tuonnille unioniin ehdoksi EU:n MRV:tä ja LDAR:ää koskevien säädöksien sekä tuuletus- ja soihdutussääntöjen noudattamisen fossiilisten polttoaineiden koko toimitusketjussa aina tuotantoon asti; katsoo, että on otettava käyttöön luotettava järjestelmä, jotta varmistetaan, että tuonti on EU:n vaatimusten mukaista, ja että komission olisi siksi kehitettävä vankka ja riippumaton menetelmä sen arvioimiseksi, onko tuonti EU:n vaatimusten mukaista; korostaa, että näiden sääntöjen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian niin, että energiavarmuus otetaan samalla asianmukaisesti huomioon; kehottaa komissiota tutkimaan kolmannen osapuolen varmentamisjärjestelmän käyttöä yhdessä muiden seurantamenetelmien kanssa mahdollisena ratkaisuna varmentaa päästötiedot koko toimitusketjun osalta myös tuontiin liittyvien toimitusketjujen osalta; kannattaa lisäksi sellaisen riippumattoman ja maailmanlaajuisesti sovellettavan sertifiointijärjestelmän perustamista, jonka avulla voitaisiin luotettavasti arvioida koko fossiilisten kaasujen tuotannon metaanipäästöjen määrä kaikkialla maailmassa; katsoo, että riippumattoman kolmannen osapuolen olisi tarkastettava ja todennettava tämä sertifiointi ja että sen olisi perustuttava yhdenmukaiseen mittausmenetelmään, joka pohjautuu yksityiskohtaisiin asiaan liittyviä laitoksia, varoja ja maita koskeviin tietoihin;

25. kehottaa komissiota hyväksymään erityistoimenpiteitä, joilla tunnistetaan superpäästölähteistä peräisin olevat metaanivuodot kaikilla aloilla ja puututaan niihin myös muilla kuin energia-alalla, myös kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen avulla;

26. korostaa Copernicus-ohjelman ja sen ilmakehän seurantapalvelun merkitystä maailman superpäästölähteiden ja pienempien päästölähteiden havaitsemisessa ja seuraamisessa;

27. korostaa, että myös ilmasta tapahtuva seuranta on keskeistä tuuletukseen ja soihdutukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja vuotojen havaitsemiseksi; korostaa, että satelliittitiedot mahdollistavat yritysten jalanjälkien riippumattoman todentamisen ja helpottavat sitoutumista lieventämistoimiin; tukee voimakkaasti tiedon ja tekniikoiden jakamista sidosryhmien kesken unionin ja koko maailman tasolla ja kansalaisten kanssa päästövähennystoimien kannustamiseksi;

28. on tyytyväinen komission hiilikaivosten, mukaan lukien suljetut ja hylätyt kaivokset, metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin; ilmaisee vahvan tukensa hiilikaivosten metaanipäästöjen pakollisille MRV- ja LDAR-toimille, mukaan lukien yrityksille, jotka omistavat suljettuja laitosalueita, tai jäsenvaltioille (kun kyseessä ovat hylätyt kaivokset, joilla ei ole niistä vastuussa olevaa omistajaa) suunnattu vaatimus, jonka mukaan niiden on suljettava ja sinetöitävä tehokkaasti kaikki hylätyt laitosalueet ja toteutettava samat MRV- ja LDAR-toimenpiteet kuin toiminnassa olevien laitosalueiden osalta on toteutettava; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot puuttuvat hylättyjen kaivosalueiden omistukseen ja tukevat hiilikaivosten metaaninvähentämistoimia; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön mittauslaitenormit ja asettamaan mittausvaatimuksen kaikille kaivoksille; korostaa, että Euroopan päästörekisterissä olisi seurattava uutta raportointia toimintapolitiikan varmistamiseksi;

29. korostaa, että on tärkeää toteuttaa puhdistustöitä, joilla pyritään ehkäisemään ja lopulta poistamaan suljettujen laitosalueiden metaanipäästöt; kehottaa komissiota kehittämään erityisen ohjelman puuttuakseen hylätyistä suljetuista ja hylätyistä hiilikaivoksista aiheutuviin metaanipäästöihin kannustamalla entisiä hiilikaivoksia metaanipäästöjen käsittelyyn tavalla, josta sulkemisesta vastaavat omistajat eivät hyödy ja joka ei johda Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun aiheuttamisperiaatteen mukaisten velvoitteiden laiminlyöntiin, ja tukemaan hiilialueiden oikeudenmukaista siirtymää kehitettäessä vuotta 2050 koskevan ilmastoneutraaliuden tavoitteen mukaisia vaihtoehtoisia toimia; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan erityistä ohjelmaa tai muita toimia, mukaan lukien taloudellinen tuki MRV-toimille ja päästöjen vähentämiselle hylätyillä öljy- ja kaasualueilla, joiden omistajuus ei ole tiedossa, ja ottamaan samalla täysin huomioon aiheuttamisperiaatteen; korostaa tällaisen infrastruktuurin asianmukaisen käytöstä poiston merkitystä;

Maatalous

30. on huolissaan siitä, että maatalous on merkittävin ihmisen toiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen lähde EU:ssa; korostaa kuitenkin, että EU:n maatalouden (myös karjan) kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuosina 1990–2018 EU28:n alueella 22,2 prosenttia, koska maatalouden metaanipäästöt vähenivät 21 prosenttia (suolistokäyminen 22 prosenttia ja lannankäsittely 17 prosenttia); panee kuitenkin merkille, että metaanipäästöt ovat lisääntyneet hieman kuluneen viiden vuoden aikana karjan kokojen kasvettua; toteaa, että vaikka maatalouden metaanipäästöjen vähentämisestä voidaan saada toiseksi suurimmat yleiset hyödyt, kuten komission EU:n metaanipäästöjä koskevassa tiedonannossa osoitetaan, maatalousalan metaanipäästöjen lähteet ovat hajanaiset, sen metaanipäästöt voivat hajaantua ja näin ollen niiden seuranta, todentaminen ja niistä raportointi voi olla haastavaa; panee merkille, että nykyinen tason 2 menetelmään perustuva seurantajärjestelmä antaa meille jo mahdollisuuden ryhtyä toimiin; korostaa, että maatalouden metaanipäästöt riippuvat pääasiassa karjan, erityisesti märehtijöiden, lukumäärästä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan kansallisissa strategiasuunnitelmissaan käyttöön tehokkaita ja kestäviä toimia, joilla puututaan kyseisiin päästöihin, ja kehottaa komissiota analysoimaan nämä suunnitelmat huolellisesti ennen niiden hyväksymistä varmistaakseen johdonmukaisen toimintapolitiikan; korostaa, ettei maataloutta ja varsinkin karjankasvatusta koskevien metaanipäästövaatimusten tiukentaminen saa tarkoittaa sitä, että tuotanto siirretään ulkomaille;

31. huomauttaa, että maataloudessa merkittävä osa maailman metaanipäästöistä on peräisin EU:n ulkopuolelta, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että elintarvikkeet tuotetaan jatkossakin ympäristökestävyyden kannalta soveltuvimmissa paikoissa; korostaa, että EU:n on otettava johtoasema parhaiden käytäntöjen vaihdossa kolmansien maiden kauppakumppaneidensa kanssa, jotta voidaan vähentää maatalouden metaanipäästöjä; painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä metaanipäästöjen vähentämisessä;

32. pitää myönteisenä komission tavoitetta monenvälisestä osallistumisesta ja tukee aktiivista yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa UNFCCC:n maatalotta koskevan Koronivia-työn sekä ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskevan koalition puitteissa, sillä ne tarjoavat keskeiset monenväliset alustat, joiden avulla vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja kannustetaan maailmanlaajuisia kumppaneitamme vähentämään metaanipäästöjä tuottavaa maataloutta ja tuetaan niiden kestävää siirtymää;

33. muistuttaa, että merkittävä osuus metaanipäästöistä maatalouselintarvikkeiden alalla johtuu tuonnista; kehottaa EU:ta edistämään parhaita käytäntöjä kauppakumppaniensa kanssa kehottamalla niitä panemaan täytäntöön samanlaiset säännöt kuin ne, joita sovelletaan EU:n tuottajiin;

34. kehottaa komissiota arvioimaan tuotujen maatalouselintarvikkeiden osuutta EU:n ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä EDGAR-FOOD-tietokannan avulla;

35. korostaa, että tulevissa toimintapoliittisissa päätöksissä on tarjottava karjankasvatusalalle selkeät puitteet, jotta varmistetaan tietynasteinen ennustettavuus;

36. suhtautuu myönteisesti komission tutkimukseen uusien genomitekniikoiden tilasta ja tukee vahvasti havaintoa, jonka mukaan nämä tekniikat voivat edistää kestävämpää elintarvikejärjestelmää; korostaa myös, että tutkimuksessa esitetään mahdollisuuksia ja etuja karjankasvatusalalle: kehottaa mukauttamaan näiden bioteknologioiden oikeudellista kehystä uusimpaan tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen;

37. panee merkille, että vaikka laaja karjankasvatus voi johtaa maatilojen alempiin metaanipäästöihin, se lisää päästöjä tuotantoyksikköä kohti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon vähentämisstrategioiden vaikutukset maailmanlaajuisiin metaanipäästöihin;

38. korostaa maatalouden merkitystä hiilen talteenotossa ja varastoinnissa; panee merkille laajemman kiertotalouden tärkeän roolin ja sen, että olisi kannustettava poistamaan asteittain hiilidioksidipäästöjä ja lisäämään hiilen kiertoa samalla kun pyritään välttämään maatalousmaan hintaan kohdistuvia lisäpaineita, joista aiheutuisi vahinkoa nuorille maatalousyrittäjille; vaatii, että yksikään toteutettu toimenpide ei saa haitata EU:n kilpailukykyä;

39. kehottaa komissiota tutkimaan eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti mahdollisuuksia kehittää hiilipoistumien sertifiointia varten sääntelykehys, joka perustuu eri kasvihuonekaasujen erot huomioon ottavaan luotettavaan ja avoimeen hiilikirjanpitoon, ja todentamaan hiilipoistumien aitouden ja palkitsemaan maatalousyrittäjiä heidän hillitsemistoimistaan;

40. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen perustaa asiantuntijaryhmä, jonka tarkoituksena on analysoida elinkaaren aikaisten metaanipäästöjen matriisia;

41. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita laidunmaiden hiilen talteenottomahdollisuuksia koskevien tietojen keräämisessä, jotta ilmastopolitiikkaan voidaan soveltaa kohdennetumpaa lähestymistapaa;

42. toteaa, että eläintuotanto on pysyvän laidunmaan keskeinen toiminto, joka mahdollistaa maaseututilojen selviytymisen, taloudellisen vakauden ja olemassaolon mäkisillä ja vuoristoisilla alueilla ja estää siten liikakasvun näillä alueilla; kehottaa komissiota keskittämään investointitoimet metaania estävien aineiden, myös laidunmaaperäisissä järjestelmissä käytettävien aineiden, innovoinnin rahoittamiseen ja tekemään yhteistyötä vastaavassa tutkimuksessa mukana olevien kolmansien maiden kanssa;

43. panee merkille uudelleenkostutettujen turvemaiden metaanipäästöt; korostaa samalla sitä, että tutkimus osoittaa kuitenkin lämpenemisvaikutuksen tasaantuvan uudelleenkostuttamisen jälkeen, mikä johtuu uudelleenkostutettujen turvemaiden hiilidioksidi-/typpioksidipäästöjen pysähtymisestä ja kaikkien tuotettujen metaanipäästöjen lyhyestä eliniästä ilmakehässä[21]; korostaa, että tämä ei koske kuivattujen turvemaiden jatkuvia hiilidioksidipäästöjä, mikä aiheuttaa lisälämpenemistä; kehottaa uudelleenkostuttamaan turvemaita viipymättä mahdollisimman hyödyllisen viilentymisvaikutuksen aikaansaamiseksi;

44. panee merkille, että ”Pellolta pöytään” -strategian mukaan useimpien eurooppalaisten ruokavaliot eivät ole terveellisiä ruokailutottumuksia koskevien suositusten mukaisia ja että väestön kulutustottumuksissa on siirryttävä kohti terveellisempiä elintarvikkeita, ruokavalioita ja elintapoja, mukaan lukien kestävästi tuotettujen kasvien ja kasviperäisten elintarvikkeiden, kuten tuoreiden hedelmien ja vihannesten, täysjyväviljojen ja palkokasvien, kulutuksen lisääminen sekä lihan ja ultraprosessoitujen sekä runsaasti sokeria, suolaa ja rasvoja sisältävien tuotteiden liikakulutukseen puuttuminen, mikä hyödyttää myös ympäristöä eli vähentää metaanipäästöjä ja parantaa eläinten hyvinvointia ja turvaa selviytymiskykyisemmän talouden; korostaa, että kestäviä, terveellisiä ja tasapainoisempia ruokavalioita koskevat EU:n laajuiset tieteeseen perustuvat suositukset, mukaan lukien selkeät tavoitteet, joissa otetaan huomioon eurooppalaisten elintarvikkeiden ja ruokavalioiden kulttuurinen ja alueellinen monimuotoisuus sekä kuluttajien tarpeet, auttaisivat ja kannustaisivat kuluttajia ja tarjoaisivat tietoa jäsenvaltioille niiden pyrkiessä sisällyttämään kestävyysnäkökohdat kansallisiin ruokavalio-ohjeisiin; kehottaa komissiota laatimaan tällaisia suosituksia ja erityistoimia, joilla edistetään tehokkaasti terveellisiä, kestäviä ja tasapainoisempia ruokavalioita;

45. korostaa, että maataloudesta aiheutuvien metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävät teknologiat ja käytännöt, myös karjan kestävät hoitokäytännöt, kehittyvät erittäin nopeasti ja niitä olisi parannettava ja ne olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian; kehottaa komissiota varmistamaan, että tehokkaaksi todetut ja kustannustehokkaat innovaatiot, joilla lievennetään maataloustuotannon metaanitoimenpiteitä, pannaan nopeasti täytäntöön EU:ssa ja että jo EU:n tuottajat hyödyntävät jo saatavilla olevia innovaatioita, jotta jatketaan metaanipäästöjen vähentämistä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja kansallisten strategiasuunnitelmien puitteissa, myös YMP:n alaisilla erityisillä ekojärjestelmillä ja hiilen sitoutumista lisäävää viljelyä koskevilla aloitteilla ja muilla yksityisillä tai julkisilla rahoitusvirroilla; katsoo, että maanviljelijöiden olisi saatava taloudellisia kannustimia vähentämistoimien käyttöön ottamiseksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja EIP:n taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämisaloitetta koskevien rahastoiden kautta; tunnustaa kuitenkin, että maatalousyrittäjät eivät todennäköisesti yksinään ratkaise maatalouseläintuotantoon liittyviä päästöongelmia; toteaa, että jäsenvaltioiden väliset maatalouden rakenteelliset erot ja kansalliset erityispiirteet vaikuttavat näiden tekniikoiden käyttöönoton kustannuksiin;

46. korostaa, että käytössä on jo hyviksi todistettuja käytäntöjä, joilla voidaan auttaa vähentämään lannan käsittelystä aiheutuvia päästöjä; panee merkille, että näillä käytännöillä vähennetään myös maatalouden päästämän ammoniakin määrää; kehottaa komissiota ehdottamaan sääntelytoimenpiteitä, joilla varmistetaan näiden tekniikoiden käyttöönotto realistisin ja kunnianhimoisin tavoittein ja aikatauluin; korostaa lisäksi, että typpipohjaiset lannoitteet vastaavat suuresta osasta metaanipäästöjä; kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin asiaan liittyvien päästöjen vähentämiseksi osana ”Pellolta pöytään” -strategiaa;

47. korostaa, että EU:lla olisi oltava keskeinen rooli tutkimuksen, innovoinnin ja kehityksen tukemisessa sekä uusien teknologioiden ja käytäntöjen käytön laajentamisessa, jotta helpotetaan metaanipäästöjen vähentämistä kaikilla aloilla, karjankasvatus mukaan lukien, myös parantamalla MRV-toimenpiteitä tällä alalla, jotta voidaan seurata edistymistä näitä tavoitteita kohti, ja soveltamalla jo saatavilla olevia teknologioita, kuten MRV-toimenpiteisiin liittyvät teknologiat; katsoo, että laiduntavia eläimiä varten olisi kehitettävä metaania vähentäviä toimenpiteitä, jotta voidaan taata eläinten terveys ja hyvinvointi ja noudattaa ennalta varautumisen periaatetta; panee erityisesti merkille, että tarvitaan ylisukupolvisia tutkimuksia rehun lisäaineista, ja kehottaa komissiota varmistamaan rehun lisäaineita koskevan asetuksen[22] oikea-aikaisen tarkistamisen;

48. katsoo, että maataloudesta aiheutuvan jätteen ja jäämien käyttö biokaasun tuotannossa voi olla kiertotalouden liikkeellepaneva voima, ja korostaa maatalouden jäämien lisäarvoa edellyttäen, että noudatetaan kaskadikäytön periaatetta ja sovelletaan asianmukaisia kestävyyskriteerejä; huomauttaa, että biokaasun tuotanto maatalouden jäämistä ja muista orgaanisista jätteistä voi vähentää maatalouden metaanipäästöjä maatalousalalla ja kannustaa tuottajakuluttajamallin mukaiseen toimintaan; kehottaa parantamaan viljelijöiden ja uusiutuvan energian tuottajien välistä koordinointia ja infrastruktuuria paikallisen biokaasun tuotannon aloittamiseksi ja katsoo, että YMP:n olisi kannustettava metaanipäästöjen hillitsemiseen ja vähentämiseen ja tuettava tässä yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan eurooppalaisen ilmastolain, YMP:n ja metaanistrategian välisen täyden yhdenmukaisuuden;

49. pitää myönteisenä sitä, että metaanistrategiassa todetaan ruoasta tai rehukasveista peräisin olevan biokaasun lisäävän metaanipäästöjä, mikä voi siksi heikentää biokaasun päästövähennyshyötyjä, ja että biokaasun kehittämisen olisi perustuttava pääasiassa jätteeseen tai jäämiin; kehottaa komissiota kehittämään vankan alkuperämerkintäjärjestelmän biokaasun tuotantomenetelmille ja raaka-aineille; korostaa, että biokaasun tuotannon olisi perustuttava paikalliseen, kiertotalouteen pohjautuvaan malliin, jotta voidaan välttää kuljetukseen liittyviä päästöjä ja kustannuksia; korostaa, että millään tuella ei pitäisi kannustaa karjatuotannon tehostamiseen;

50. toteaa, että kierto- ja biotalouden kehittäminen voi luoda lisää työpaikkoja alkutuotantoon, ja korostaa, että biotalous edellyttää uusien taitojen, uuden tietämyksen ja uusien tieteenalojen kehittämistä ja/tai parempaa integrointia alan koulutukseen, jotta voidaan paneutua biotalouteen liittyviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, edistää kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkojen luomista, vastata alan tarpeisiin sekä varmistaa, että taidot ja työpaikat kohtaavat toisensa paremmin;

Jäte

51. kehottaa komissiota analysoimaan edelleen lietteen ja jäteveden metaanipäästöjä sekä tarkistamaan puhdistamolietedirektiiviä[23] ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettua direktiiviä[24] vuonna 2022 niin, että siinä olisi käsiteltävä myös ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä ja erityisesti metaania; kehottaa komissiota lisäksi olemaan kunnianhimoinen ja keskittymään voimakkaasti metaanipäästöihin kaatopaikkadirektiivin[25] vuoden 2024 tarkistuksessa ja tulevassa teollisuuden päästöistä annetun direktiivin tarkistuksessa; korostaa, että tarvitaan toimenpiteitä, joilla vaaditaan kaikkia kaatopaikkoja käyttämään niillä syntyvä biometaani, kunnes sen energiasisältö pienenee siinä määrin, että sen käyttö ei ole enää kannattavaa, ja kun ei ole enää järkevää käyttää kaatopaikalla tuotettua biometaania, ja katsoo, että on käytettävä biohapettumista ja muita teknologioita paljon päästöjä aiheuttavissa kohteissa, jotta vähennetään jäljelle jääviä metaanipäästöjä; muistuttaa tässä yhteydessä, että jätealan metaanipäästöt johtuvat osittain biokaasulaitosten vuodoista; kehottaa komissiota julkaisemaan ohjeet parhaista menetelmistä biokaasulaitosten rakentamiseksi ja käyttämiseksi huonosta kunnossapidosta, käytöstä ja suunnittelusta johtuvien vuotojen korjaamiseksi; korostaa lisäksi, että teollisuuden päästöistä annettu direktiivi on auttanut vähentämään teollisuustoimintojen tuottamia saasteita; korostaa kuitenkin, että kaatopaikalle viemistä ei ole käsitelty missään parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden vertailuasiakirjoissa;

52. korostaa, että jätteiden vieminen kaatopaikalle, mikä on alimpana jätehierarkiassa, on saastuttavin tapa käsitellä jätteitä sekä kasvihuonekaasupäästöjen että muiden ilman, maaperän ja veden saasteiden osalta; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti kaatopaikkadirektiivin nykyisiä vaatimuksia ja kehottaa saattamaan direktiivin yhdenmukaiseksi kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman yleisten periaatteiden kanssa, mukaan lukien vuoden 2016 tavoite, johon mennessä kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määrää oli vähennettävä enintään 35 prosenttiin vuoden 1995 tasosta; kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot, jotka todennäköisesti eivät noudata tätä tavoitetta, ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita pyrkimyksissä luopua kaatopaikoista; ilmaisee lisäksi huolensa siitä, että 15 jäsenvaltiota ei täysin noudattanut vuonna 2017 direktiivissä asetettua velvollisuuta käsitellä jätteet ennen kaatopaikalle sijoittamista; korostaa tässä yhteydessä uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman kehotusta saattaa kaatopaikkadirektiivi yhdenmukaiseksi kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman periaatteiden mukaiseksi ja keskittyä asiaankuuluvien direktiivien tulevaan tarkistamiseen jäännösjätteen syntymisen ehkäisemisestä ja ylärajan asettamisesta niille sekä parantaa 10 prosentin kaatopaikkatavoitetta määrittelemällä kaatopaikkaraja henkilöä kohti vuodessa syntyvän kilogrammamäärän mukaisesti, jotta saavutetaan parhaat ympäristötulokset vähentämisen, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja kompostoinnin yhteisvaikutuksilla ja minimoidaan samalla kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrä; katsoo lisäksi, että keskeinen parannus olisi varmistaa, että kaatopaikoilta peräisin olevien kasvihuonekaasujen laskentamenetelmä on luotettavampi ja yhdenmukaistettua koko EU:ssa;

53. kehottaa komissiota edellä esitetyn perusteella:

–  asettamaan sitovat tavoitteet kaupan ja teollisuuden jätteille, koska niille ei ole vieläkään asetettu erityisiä tavoitteita;

–  ehdottamaan jäännösjätteen syntymisen rajoittamista koskevia tavoitteita kaatopaikkadirektiivin[26] ja jätepuitedirektiivin suunnitellun tarkistamisen yhteydessä vuonna 2024;

–  yhdenmukaistamaan kaatopaikkadirektiivin EU:n yleisten ilmastonmuutos- ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevien vähentämistavoitteiden kanssa perusteellisen analyysin jälkeen, jotta voidaan käsitellä paremmin kasvihuonekaasuihin liittyviä kysymyksiä;

–  laatimaan kaatopaikoista vertailuasiakirjan, mukaan lukien metaania koskevat säännökset;

54. kehottaa komissiota seuraamaan jäsenvaltioiden edistymistä biojätteen erilliskeräyksessä, joka on määrä panna täytäntöön vuoteen 2023 mennessä; muistuttaa, että jätteen käsittelyn hierarkian mukaisesti jäsenvaltioilla on laissa määritetty velvollisuus toteuttaa toimia, joilla kannustetaan biojätteen kierrättämiseen, mikä sisältää biojätteen kompostoinnin ja mädättämisen, pitäen mielessä, että biojätettä kerätään ja käsitellään usein paikallistasolla; korostaa siksi, että komission olisi kannustettava jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä ja yhdenmukaistamista parhaita käytäntöjä vaihtamalla;

55. palauttaa mieliin uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteet saavuttaa laaja-alainen kierto ja välttää kasvihuonekaasupäästöjen ja erityisesti metaanipäästöjen pääsy ulos suljetusta järjestelmästä; ymmärtää, että aidosti yhdennettyä jätehuoltoa olisi edistettävä niin, että se panee täytäntöön onnistuneesti jätehierarkian ja antaa jätteen käsittelylle enemmän painoarvoa;

56. korostaa, että kaatopaikkojen osa-alueiden sulkeminen ja jatkokäsittelymenettelyt ovat avainasemassa vuotojen vähentämisessä, kun otetaan huomioon kaatopaikkojen koko elinkaari; kehottaa komissiota tarjoamaan tukea, joka soveltuu kunkin jäsenvaltion olosuhteisiin, jotta varmistetaan jätehierarkian täysimääräinen soveltaminen korostaen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja saavutetaan 31. joulukuuta 2023 mennessä tavoite biojätteen erottelusta lähteellä ja erilliskeräyksestä muun muassa kannustamalla julkista ja yksityistä sektoria tekemään yhteistyötä erilliskeräyksen, biokierrätyksen ja biohajoavan jätteen uudelleenkäytön varmistamiseksi siten, että jätettä uudelleenohjataan tehokkaasti muualle kuin kaatopaikalle; korostaa, että olisi aina oltava toteuttamiskelpoinen biologinen käsittelyvaihtoehto, kuten kompostointi tai anaerobinen mädätys; tunnustaa tältä osin, että biohajoavasta jätteestä voi syntyä anaerobista mätänemistä, mikä mahdollistaa biometaanin tuotannon; korostaa jätehierarkian yhteydessä, että polttaminen on vasta jätehierarkian toiseksi alhaisin vaihe, ja palauttaa mieliin polttoa koskevat kantansa, jonka se esitti 10. helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta;

57. korostaa, että säännöstelyaltaiden vesipinta-alat ovat maailmanlaajuisesti merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen, mukaan lukien metaanin, lähde johtuen pääasiassa sedimenttien kertymisestä padotuille alueille, ja että patojen poistaminen voi auttaa vähentämään merkittävästi padottujen alueiden päästöjä; kehottaa Euroopan ympäristökeskusta keräämään tietoa tästä aiheesta, jotta se voi ohjata mahdollisten poliittisten toimenpiteiden arviointia varten;

°

° °

58. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

 

PERUSTELUT

Metaani on hiilidioksidin (CO₂) jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja se vastaa 10 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä Euroopassa. Metaani on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja se edistää alailmakehän otsonin muodostumista, mikä on voimakas paikallinen ilmansaaste, joka aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Tämän vuoksi metaanipäästöjen vähentäminen auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta ja parantamaan ilmanlaatua.

 

EU on jo asettanut kaikille kasvihuonekaasuille kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuodeksi 2030, ja ihmisen toiminnan aiheuttamat metaanipäästöt kuuluvat taakanjakoasetuksen sitovien kansallisten päästövähennystavoitteiden piiriin. Kesäkuuhun 2021 mennessä tätä asetusta tarkistetaan osana vuodelle 2030 asetetun korotetun päästövähennystavoitteen täytäntöönpanoa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden nostaminen vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi myös nopeampia toimia metaanipäästöjen vähentämiseksi ja että metaanipäästöjen vähennystavoite on arvioiden mukaan nostettava 35–37 prosenttiin. Metaanipäästöjen vähentämistä koskevat politiikkatoimet edistävät sekä EU:n pyrkimystä irtautua hiilestä vuoden 2030 korkeampaa tavoitetta kohti, ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä että EU:n myrkyttömään ympäristöön tähtäävän saasteettomuustavoitteen toteutumista.

 

Komissio julkaisi 14. lokakuuta 2020 metaanipäästöjen vähentämiseksi EU:n strategian, jossa keskitytään antropogeenisten metaanipäästöjen eli ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vähentämiseen. Tässä strategiassa tunnistetaan monialaiset toimet sekä erityistoimet aloilla, kuten energia-ala, maatalousala ja jäteala, jotka ovat vastuussa ihmisten aiheuttamista metaanipäästöistä EU:ssa seuraavasti: 19 prosenttia (energia-ala), 53 prosenttia (maatalousala) ja 26 prosenttia (jäteala). EU:lla voi olla merkittävä rooli sen varmistamisessa, että metaanipäästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti. Strategiaan sisältyy erityisesti useita kansainvälisiä toimia, kuten EU:n toiminnan tehostaminen kansainvälisillä foorumeilla, kuten ilmastoa ja puhdasta ilmaa koskeva koalition, Arktisen neuvoston ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) kautta, jotta voidaan vähentää metaanipäästöjä kaikilla asiaankuuluvilla aloilla kumppanimaiden kanssa.

 

Strategiaan sisältyy muun muassa seuraavia toimia kaikilla aloilla:

 

• yritysten metaanipäästöjen mittaamisen, raportoinnin ja todentamisen (MRV) parantaminen kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, myös alakohtaisilla aloitteilla

• riippumattoman kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen perustaminen kansainvälisten kumppaneiden kanssa siten, että se sidotaan Yhdistyneiden kansakuntien kehykseen ja sen tehtävänä olisi kerätä, sovittaa yhteen, todentaa ja julkaista maailmanlaajuista tietoa ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä

• satelliittipohjaisten metaanipäästöjen havainnoinnin ja seurannan vahvistaminen EU:n Copernicus-ohjelman avulla maailmanlaajuisten superpäästölähteiden havaitsemiseksi ja seuraamiseksi

• asiaankuuluvan EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännön tarkistaminen erityisesti teollisuuden päästöistä annetun direktiivin sekä epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin osalta, jotta puututaan paremmin metaaniin liittyviin päästöihin

• kohdennetun tuen antaminen kestävistä lähteistä peräisin olevan biokaasun markkinoiden kehityksen nopeuttamiseksi, mukaan lukien tuleva kaasumarkkinoiden sääntelykehys, uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tuleva tarkistaminen ja pilottihanke, jolla tuetaan maaseutualueita ja maatalousyhteisöjä biokaasuhankkeiden rakentamisessa ja varojen saamisessa maatalousjätteestä peräisin olevan biokaasun tuotantoon.

Energia-alalla strategiaan sisältyy muuna muassa lainsäädäntöehdotuksia vuonna 2021 pakollisesta mittaamisesta, raportoinnista ja todentamisesta kaikkien energiaan liittyvien metaanipäästöjen osalta ja velvoitteesta parantaa vuotojen tunnistusta ja korjausta kaikissa fossiilisen kaasun infrastruktuureissa. Komissio harkitsee myös lainsäädäntöä, jolla kielletään rutiininomainen tuuletus ja soihdutus energia-alalla koko toimitusketjussa aina tuotantovaiheeseen saakka.

Maatalousalalla siihen kuuluu muun muassa asiantuntijaryhmän perustaminen analysoimaan metaanipäästöjen elinkaarta tarkastelemalla karjaa, lannan ja rehun hallintaa, rehun ominaisuuksia, uusia teknologioita ja käytäntöjä. Lisäksi se ehdottaa, että vuoden 2021 loppuun mennessä laaditaan luettelo parhaista käytännöistä ja saatavilla olevista teknologioista, joilla voidaan tutkia ja edistää innovatiivisten hillitsemistoimenpiteiden ja -teknologioiden laajempaa käyttöönottoa siten, että lisätään ”hiiliviljelyn” käyttöä jäsenvaltioissa ja niiden yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmissa.

Jätealalla strategiaan sisältyy aloitteita, joilla puututaan laittomiin käytäntöihin ja tarjotaan jäsenvaltioille ja alueille teknistä apua vaatimukset alittaviin kaatopaikkoihin puuttumista varten ja joilla autetaan jäsenvaltioita ja alueita vakauttamaan biohajoava jäte ennen sen hävittämistä ja ohjaamaan tämä jäte biokaasutuotantoon. Lisäksi kaatopaikkadirektiivin vuonna 2024 toteutettavan tarkistuksen yhteydessä strategiassa ehdotetaan harkitsemaan lisätoimia kaatopaikkakaasun hallinnan parantamiseksi, sen haitallisten ilmastovaikutusten minimoimiseksi ja sen mahdollisen energiantuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi.

EU:n toimien merkitys koko toimitusketjussa

EU:n strategiassa metaanipäästöjen vähentämiseksi korostetaan, että EU:n maakaasun ja öljyn kulutukseen liittyvät ulkoiset hiili- tai metaanipäästöt (eli päästöt, joita EU:n ulkopuolella vapautuu ilmakehään tuotettaessa maakaasua EU:lle ja toimitettaessa se EU:hun) ovat 3–8 kertaa suuremmat kuin EU:ssa syntyvät päästöt ja maakaasun osalta päästöt ovat jopa suurempia kuin öljyn osalta.

Spyraki katsoo näin ollen, että EU:lla on tämän vuoksi kohtuuttoman suuri rooli globaalien metaanipäästöjen aiheuttamisessa, kun se tuo öljyä ja kaasua sen jälkeen, kun suurin osa metaanipäästöistä on vapautunut. EU:n on varmistettava mittaamista, raportointia ja todentamista, vuotojen tunnistusta ja korjausta sekä BRVF:ää koskevien velvoitteidensa kattavuus koko toimitusketjussa, sillä kaikki ovat välttämättömiä ilmastohätätilan ratkaisemiseksi sekä EU:n öljyn- ja kaasuntuottajien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi.

Mittaaminen, raportointi ja todentaminen

Vahva, riippumaton ja tieteellisesti tarkka mittaamis-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä on keskeisessä asemassa metaanipäästöjen käsittelemisessä. On välttämätöntä antaa luotettavaa tietoa, tunnistaa ongelmat ja tehokkaat toimenpiteet sekä arvioida saavutettua edistystä. Vääristymät ja epätarkka mittaaminen, raportointi ja todentaminen haittaavat tehokkaiden toimenpiteiden hyväksymistä ja toteuttamista tämän voimakkaan kasvihuonekaasun aiheuttamien ympäristö- ja terveysvaikutusten torjumiseksi. Pakollinen mittaamis-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä parantaisi myös jäsenvaltioiden raportointia ilmastonmuutosta koskevalle Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukselle (UNFCCC) ja tukisi näin kansainvälisiä toimia päästöjen arvioimiseksi ja vähentämiseksi.

Vankat mittaamis-, raportointi- ja todentamispuitteet edellyttävät, että EU luopuu vapaaehtoisista lähestymistavoista ja hyväksyy sitovat yhdenmukaistetut vaatimukset. Vaikka öljy- ja kaasualan metaanipäästöihin keskittyvän aloitteen (Oil and Gas Methane Partnership, OGMO) puitekehystä 2.0 koskevalla kolmitasoisella järjestelmällä on saavutettu konkreettisia parannuksia raportointivaatimuksien osalta, siinä on myös puutteita. Siinä ei esimerkiksi luetella tarkkoja mittaamisteknologioita ja se rajoittuu korkeimpien raportointitasojen osalta yleisiin mittaamista koskeviin lähestymistapoihin. Komission olisi sen vuoksi edettävä asteittain pidemmälle mittaamis-, raportointi- ja todentamisstandardeissaan.

Metaanipäästöt ovat maailmanlaajuinen ongelma ja niiden ilmastovaikutusten ratkaiseminen vaatisi kansainvälistä yhteistyötä, tietämyksen lisäämistä ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Kun otetaan huomioon seuranta- ja raportointiteknologioiden nopea kehittyminen, seurantakeskus voisi olla keskeinen instituutio mittaamista, raportointia ja todentamista koskevien innovaatioiden tunnistamisessa ja jakamisessa.

Vuotojen tunnistus ja korjaus

Vahva vuotojen tunnistus- ja korjausohjelma on erittäin tärkeä osa EU:n strategiaa metaanipäästöjen vähentämiseksi ja EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Soveltamisalan olisi katettava koko fossiilisen kaasun, öljyn ja hiilen toimitusketju ja sen olisi sisällettävä biokaasu ja biometaani, jotta voidaan varmistua, että kaikki energia-alan metaanivuodot katetaan. Sen olisi oltava riittävän joustava, jotta se voi nopeasti mukautua tuleviin innovatiivisiin teknologioihin ja hyödyntää niitä, ja näiden teknologioiden odotetaan tuottavan ympäristöhyötyjä ja/tai alentavan kustannuksia, kuten vaihtoehtoiset metaanintunnistusteknologiat, jotka asennetaan liikkuville alustoille, kuten kuorma-autoihin, drooneihin ja lentokoneisiin.

Toimintavaatimukset, vertailuarvot ja päästörajat

Komissio on tunnustanut, että EU:lla voi olla tärkeä rooli maailmanlaajuisten metaanipäästöjen vähentämisen varmistamisessa sillä tavalla, että se käyttää asemaansa suurimpana fossiilisten polttoaineiden tuojana. Norjaa, jolla jo on metaanin käsittelyä koskevat tiukat säännöt, lukuun ottamatta toistaiseksi on tehty vain vähän sitoumuksia, jotka koskevat tuotantoketjun alkupään metaanipäästöjen vähentämistä EU:n kaasuntuonnin merkittävimmissä lähdemaissa. EU:n olisi sen vuoksi osoitettava sitoutuneensa pienentämään maailmanlaajuista metaanijalanjälkeään harkitsemalla mahdollisuutta soveltaa metaania koskevia sitovia normeja kaikkiin EU:n markkinoilla myytäviin kaasuihin.

Hylätyt ja käyttämättömät öljy- ja kaasulähteet

Euroopassa on monia hylättyjä lähteitä, jotka voivat edelleen päästää metaania. Erillinen mittaamista, raportoimista ja todentamista koskeva ohjelma mahdollistaisi niiden löytämisen, sulkemisen ja seurannan, mikä johtaisi metaanipäästöjen huomattavaan vähenemiseen sekä lähteiden korjausta ja valvontaa koskeviin työllistymismahdollisuuksiin. Tällaista ohjelmaa varten EU:n olisi otettava huomioon lähteiden käytöstä poistamista koskevien tapojen moninaisuus ja siitä mahdollisesti johtuvan tunnistettavissa olevan omistajuuden puute. Rahoitusta tarvitaan lähteiden seurannalle ja niiden tukkimiselle ilman laillista omistajuutta.

Kansainväliset toimet

Metaanipäästöt ovat maailmanlaajuinen ongelma ja niiden hillitseminen vastaavasti edellyttää maailmanlaajuisia toimia ja sitoumuksia. Maailman suurimpana maakaasuntuojana ja yhtenä suurimmista öljyntuojista EU:n on otettava johtoasema kansainvälisissä standardeissa ja tuettava maailmanlaajuista mittaamisen, raportoinnin ja todentamisen sekä vuotojen tunnistuksen ja korjauksen toteuttamista. Komission olisi tutkittava, olisiko tulevaa mittaamista, raportointia ja todentamista sekä vuotojen tunnistusta ja korjausta koskevaa lainsäädäntöä sovellettava kaikkeen Euroopassa myytyyn tai kulutettuun kaasuun mistä tahansa tuontikaasusta tai -öljystä peräisin olevia metaanipäästöjä koskevien vaatimusten avulla, jotta jaetaan hillitsemistoimenpiteitä maailmanlaajuisesti ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n ja kolmansien maiden yritysten välillä.

Hiilikaivosten metaani

Useimmissa hiilikaivoksissa on jo käytössä mittauslaitteisto. Koska mittaamista suoritetaan ainoastaan turvallisuussyistä, se ei välttämättä osoita päästöjen todellista laajuutta, sillä mittauslaitteisto ei välttämättä ole riittävän tarkka määrittämään ilmantuloaukoista tulevien matalien päästöjen todellista määrää.

Hylätyt ja käyttämättömät hiilikaivokset

Tutkimukset osoittavat, että suljetut ja hylätyt kaivosalueet päästävät metaania jopa kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Koska hiilestä luopuminen on väistämätöntä, metaanistrategiassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hylättyihin ja suljettuihin kaivoksiin, jotta voidaan olla varmoja, että nämä päästöt otetaan huomioon ja niitä vähennetään aina, kun se on teknisesti mahdollista.

Maatalous

Maatalouden metaanipäästöjen täsmällinen tarkkailu, todentaminen ja raportointi on luontaisesti vaikeaa, mutta metaanipäästöjen rajoittamiseksi voidaan kuitenkin toteuttaa toimenpiteitä ennen täsmällisen mittaamis-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän käyttöönottoa.

EU:n olisi laadittava yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2021 loppuun mennessä katsaus parhaista käytännöistä ja saatavilla olevista tekniikoista selvittääkseen ja edistääkseen innovatiivisten päästövähennystoimien laajempaa käyttöönottoa. Näissä toimissa olisi erityisesti keskityttävä suolistokäymisestä peräisin olevaan metaaniin.

Jäte

EU:n olisi jatkettava laittomiin käytäntöihin puuttumista ja teknisen avun antamista jäsenvaltioille ja alueille. Tämän tuen kautta puututaan muun muassa vaatimukset alittaviin kaatopaikkoihin. EU auttaa jäsenvaltioita ja alueita myös biohajoavan jätteen stabiloimisessa ennen sen hävittämistä, biohajoavan jätteen käytön lisäämisessä ilmastoneutraalien, kiertotalouteen perustuvien biopohjaisten materiaalien ja kemikaalien tuotantoon sekä tämän jätteen ohjaamisessa biokaasun tuotantoon.

Kaatopaikkadirektiivin vuonna 2024 toteutettavan tarkistuksen yhteydessä EU:n olisi pohdittava lisätoimia kaatopaikkakaasun hallinnan parantamiseksi, sen haitallisten ilmastovaikutusten minimoimiseksi ja sen mahdollisen energiantuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi.

LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ TAI HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja valmistelija on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan mietintöä:

Yhteisö ja/tai henkilö

1. Environmental Defence

2. Copa Cogeca

3. Equinor

4. European Waste Management Association (FEAD)

5. Fortum Oslo Varme

6. European Environmental Bureau

7. Syctom

8. MIQ Methane Intelligence

9. European Biogas Association (EBA)

10. Aristotle University of Thessaloniki

11. Helector

12. Honeywell

13. IOGP

14. Smiths Group PLC

15. International Energy Agency

16. Eurogas

17. Motor Oil

18. Clean Air Task Force

19. Veolia Environnement S.A

20. International Energy Agency

21. DESFA

22. Client Earth

23. Environnemental Investigation Agency

24. DSM

 

 

 

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.7.2021)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi

(2021/2006(INI))

Valmistelija: Cristian-Silviu Buşoi

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että metaanipäästöt ovat toiseksi suurin syy ilmaston lämpenemiseen ja noin kolmannes ihmisen toiminnasta aiheutuvista globaaleista metaanipäästöistä on peräisin energia-alalta;

B. toteaa, että ilmakehän metaanipitoisuus on tällä hetkellä noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin esiteollisella kaudella ja se kasvaa jatkuvasti; ottaa huomioon, että vuonna 2021 julkaistussa YK:n ympäristöohjelman (UNEP) maailmanlaajuisessa metaanipäästöarviossa todettiin, että ihmisen aiheuttamien metaanipäästöjen vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista strategioista, joilla lämpenemistä voidaan nopeasti vähentää ja joilla voidaan edistää merkittävästi maailmanlaajuisia pyrkimyksiä rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen;

C. ottaa huomioon, että energiakäänteen tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä, mikä edellyttää, että energia-alan kasvihuonekaasupäästöjä, metaanipäästöt mukaan luettuina, vähennetään huomattavasti; katsoo vuotta 2030 koskevan ilmastotavoitesuunnitelman[27] vaikutustenarvioinnin osoittavan, että metaanipäästöjä on torjuttava, mikäli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vähimmäistavoite eli 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä halutaan saavuttaa; ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön raportin ”Net Zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector”, jossa todetaan, että fossiilisten polttoaineiden metaanipäästöjä olisi ilmastoneutraaliuden skenaarion mukaisesti vähennettävä 75 prosenttia vuosina 2020–2030; toteaa, että edullisella ja teknisesti toteutettavissa olevalla metaanipäästöjen vähentämisellä voitaisiin saada jo nyt aikaan 15 prosenttia Pariisin sopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä;

D. toteaa, että suuri osa kustannustehokkaimmista metaanipäästövähennyksistä voidaan saavuttaa energia-alalla; ottaa huomioon, että UNEPin raportin mukaan metaanipäästöjä voidaan vähentää 45 prosentilla tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja olemassa olevia tekniikoita hyödyntämällä näitä päästöjä olisi mahdollista vähentää nopeasti, merkittävästi ja hyvin alhaisin kustannuksin; ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön Methane Tracker -raportin mukaan energia-alan metaanipäästöistä voidaan vähentää noin 40 prosenttia ilman nettokustannuksia, etupäässä korjaamalla metaanivuotoja ja poistamalla tuuletusaukkoja fossiilisten polttoaineiden alalla;

E. toteaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvien metaanipäästöjen suurimmat lähteet EU:ssa ovat kaasu- ja öljyala (19 prosenttia), jäteala (26 prosenttia) ja maatalous (53 prosenttia);

F. ottaa huomioon, että EU on suurin öljyn ja kaasun tuoja; ottaa huomioon, että tuontikaasun osuus on EU:ssa jopa 85 prosenttia ja että toimittajamaissa tuotetun kaasun metaanijalanjäljen arvioidaan olevan 3–8 kertaa unionissa syntyviä metaanipäästöjä suurempi;

G. ottaa huomioon, että metaanipäästöjen intensiteetti EU:ssa vaihtelee suuresti sen mukaan, missä määrin energialähteiden yhdistelmässä ollaan riippuvaisia fossiilisista polttoaineista; katsoo kaasun olevan luonteeltaan vain siirtymävaiheen ratkaisu, kun otetaan huomioon EU:n energiahuollon riippuvuus kolmansista maista;

H. ottaa huomioon, että parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto[28] on todennut metaanipäästöjen olevan peräisin monilta eri aloilta, muun muassa maataloudesta, jätteistä ja energia-alalta, ja metaanin sekoittuvan ilmakehässä tehokkaasti muiden kaasujen kanssa, mikä vaikeuttaa sen mittaamista ja siitä raportointia; katsoo, että hiilidioksidipäästöihin verrattuna tietoihin metaanipäästöistä, metsien päästöjä ja muita maankäyttöön liittyviä päästöjä lukuun ottamatta, liittyy huomattavasti enemmän epävarmuutta; ottaa huomioon, että tuoreiden tutkimusten[29] mukaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat globaalit fossiiliset metaanipäästöt on arvioitu noin 25–40 prosenttia liian alhaisiksi;

I. toteaa, että metaanipäästöistä suurin osa johtuu vuotavien laitteiden, infrastruktuurin tai suljettujen ja hylättyjen laitosten aiheuttamista hajapäästöistä sekä tuuletuksesta ja metaanin epätäydellisestä palamisesta syntyvistä päästöistä;

J. toteaa, että metaanipäästöjä koskevan tiedon levittämistä edistetään jo nyt unionin lainsäädännöllä, kuten E-PRTR-asetuksella (EY) N:o 166/2006[30] ja teollisuuden päästöistä annetulla direktiivillä 2010/75/EU[31], mutta tällä hetkellä EU:ssa ei ole erityistä metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa politiikkaa;

K. katsoo metaanipäästöjen tehokkaan vähentämisen perustuvan siihen, että kehitetään ja pannaan täytäntöön tarkoituksenmukaisia ja asianmukaisesti kohdennettuja tekniikoita ja käytäntöjä, joilla parannetaan mittaamista, raportointia ja todentamista (MRV) ja vähennetään päästöjä;

1. tähdentää metaanipäästöjen nopean vähentämisen merkitystä yhtenä EU:n tehokkaimmista ilmastotoimista; toteaa, että metaanipäästövähennyksillä täydennetään hiilidioksidipäästöjen välttämättömiä vähennyksiä; painottaa, että metaanipäästöjen vähentäminen on erittäin hyödyllistä paitsi ilmastovaikutusten pienenemisen kannalta myös ilmanlaadun parantamiseksi, sillä metaani myös edistää otsonin syntyä alailmakehässä ja otsoni on vakavia terveysongelmia aiheuttava voimakas paikallinen ilmansaaste;

2. on yhtä mieltä siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostaminen vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä edellyttää kaikkiin kasvihuonekaasuihin liittyviä lisätoimia; painottaa näiden toimien edellyttävän lisäinvestointeja MRV-tekniikkaan ja vuotojen tunnistukseen ja korjaukseen (LDAR) liittyvään tekniikkaan;

3. kehottaa kehittämään EU:n strategian metaanipäästöjen vähentämiseksi; tukee selkeän etenemissuunnitelman ja lainsäädäntökehyksen kehittämistä, jotta metaanipäästöjä voidaan vähentää kattavasti kaikkialla Euroopassa ja maailmassa edistämällä eri alojen välisiä synergioita, joilla vahvistetaan liiketoimintapotentiaalia metaanipäästöjen talteenottamiseksi kaupallisesti kannattavalla ja suoraan monetarisoitavalla tavalla ja metaanipäästöjen välttämiseksi ja joilla edistetään näin EU:n hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttamista; pitää myönteisenä fossiilisten polttoaineiden kulutukseen, tuonti mukaan luettuna, liittyvien metaanipäästöjen vähentämistavoitteita ja -normeja koskevaa suunnitteilla olevaa lainsäädäntöä; tukee metaanipäästöjen vähentämiseen tarkoitettujen asianmukaisten ja kustannustehokkaiden välineiden suunnittelua ja käyttöönottoa, sillä niiden ansiosta teollisuus voi arvoketjun eri osissa saavuttaa toimintavaatimukset optimaalisella tavalla;

4. korostaa, että kaasualan on irtauduttava hiilestä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä; panee merkille fossiilisen kaasun roolin nykyisen maailmanlaajuisen energiankysynnän tyydyttämisessä ja korostaa, että sen asema energiakäänteessä pelkkänä siirtymävaiheen energialähteenä riippuu myös siitä, onnistutaanko alaan liittyviä metaanipäästöjä vähentämään;

5. panee merkille kaasuteollisuuden metaanipäästöjen vähentämiseksi toteuttamat tähänastiset toimet, jotka perustuvat vapaaehtoisiin aloitteisiin, kuten öljy- ja kaasu-alan ilmastoaloitteeseen (Oil and Gas Climate Initiative), metaanipäästöjä koskeviin pääperiaatteisiin (Methane Guiding Principles) ja öljy- ja kaasualan metaanipäästöihin keskittyvään kumppanuuteen (Oil and Gas Methane Partnership, OGMP 2.0), ja korostaa ilmeistä sitoutumista entistä määrätietoisempiin toimiin metaanipäästöjen vähentämiseksi kaasun koko arvoketjussa;

6. pitää myönteisenä valmisteilla olevaa energia-alan lainsäädäntöä, johon sisältyy mittaamista, raportointia ja todentamista koskevia sitovia sääntöjä, jotka perustuvat OGMP 2.0 -menetelmään ja pakolliseen vuotojen tunnistukseen ja korjaukseen, myös tuonnin osalta, ja parhaisiin käytäntöihin ja joita sovelletaan koko toimitusketjuun, sekä suunnitteilla olevia sääntöjä rutiininomaisen tuuletuksen ja soihdutuksen kieltämiseksi energia-alan toimitusketjussa aina tuotantopaikkaan saakka lukuun ottamatta turvallisuussyistä tarpeellisia poikkeustapauksia; vaatii, että kieltoa olisi sovellettava myös tuontiin ja että komission olisi sen vuoksi kehitettävä vahva riippumaton menetelmä, jolla arvioidaan, onko tuonti EU:n vaatimusten mukaista;

7. korostaa, että strategiassa asianmukaisesti hahmoteltu hyvin jäsennelty ja tarkoitukseen soveltuva MRV-järjestelmä, jota sovelletaan myös tuontiin ja jolla pyritään varmistamaan kaikkien metaanivuotojen huomioon ottaminen, tasapuoliset toimintaedellytykset ja metaani-intensiivisen tuonnin vähentämisen edistäminen sekä hiilivuotojen välttäminen ja joka lisäksi auttaa välttämään unionin ja kansallisten raportointivelvoitteiden päällekkäisyyttä, on keskeisessä asemassa pyrittäessä parantamaan metaanipäästöjen havaitsemista ja niiden kvantifioimista arvoketjuissa ja auttaa parantamaan toteutettujen vähentämistoimenpiteiden tulosten arviointia; korostaa, että EU:n olisi edistettävä eturintamassa tietojen keräämistä ja raportointia ja toimintalinjojen ja teknisten ratkaisujen edistämistä koskevaa kansainvälistä yhteistyötä metaanipäästöjen vähentämisen ja poistamisen jatkamiseksi;

8. katsoo lisäksi, että asianmukaisen MRV-järjestelmän on perustuttava yksityiskohtaisiin raportteihin, laitteiden yksityiskohtaiseen tutkimukseen ja uusimpien päästökertoimien soveltamiseen koko toimitusketjussa; toteaa, että MRV-säännöissä olisi otettava huomioon kunkin alan erityispiirteet; korostaa, että metaanipäästöjä koskevien raportointitietojen olisi oltava julkisia tai arkaluonteisten tietojen tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten ja riippumattomien todentajien saatavilla; kehottaa komissiota kehittämään kolmannen osapuolen todentamisjärjestelmän päästötietojen arvioimiseksi ja todentamiseksi koko toimitusketjussa;

9. kehottaa komissiota hyväksymään erityistoimenpiteitä superpäästölähteistä peräisin oleviin metaanivuotoihin puuttumiseksi, myös petrokemian alalla;

10. katsoo, että tehokkaiden toimien perustana on tutkimus, kehitys ja innovointi sekä tarkoituksenmukaisten tekniikoiden ja saatavilla olevien parhaiden käytäntöjen nopea täytäntöönpano, joilla parannetaan mittaamista, raportointia ja todentamista, vuotojen tunnistamista ja korjausta sekä tuuletusta ja soihdutusta sekä vähennetään metaanipäästöjä kaikilla aloilla; kannattaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoituksen käyttöönottoa, muun muassa biometaanin kestävän tuotannon mahdollistavia teknisiä ratkaisuja ja kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen perustamista varten; korostaa, että saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti saastumisen kustannuksia ei pitäisi siirtää kansalaisille;

11. korostaa Copernicus-ohjelman ja sen ilmakehän seurantapalvelun merkitystä maailman superpäästölähteiden ja pienempien päästölähteiden havaitsemisessa ja seuraamisessa; korostaa, että myös ilmanseuranta on keskeistä tuuletukseen ja soihdutukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja vuotojen havaitsemiseksi; korostaa, että satelliittitiedot mahdollistavat yritysten jalanjälkien riippumattoman todentamisen ja helpottavat sitoutumista lieventämistoimiin; tukee voimakkaasti tiedon ja tekniikoiden jakamista sidosryhmien kesken unionin ja koko maailman tasolla ja kansalaisten kanssa päästövähennystoimien kannustamiseksi; katsoo, että riippumattomat, vertailukelpoiset, todennettavat ja avoimet päästötiedot ovat avainasemassa, jotta saadaan tietoa päästöongelman laajuudesta ja torjutaan myös fossiilisten tuontipolttoaineiden vuotojen koon ja määrän aliarvioimista;

12. kehottaa komissiota jatkamaan tiivistä vuoropuhelua sääntelyviranomaisten kanssa komission metaanistrategian mukaisesti;

13. kehottaa arvioimaan perusteellisesti ja ensisijaisesti energia-alalla ehdotettujen toimien kustannustehokkuuden, mukaan lukien niiden sosiaaliset ja ympäristöä koskevat hyödyt, ja toteaa, että arvioinnissa olisi otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja arvoketjun eri osatekijöiden erityispiirteet ja tarjottava teollisuudelle tarvittavaa joustavuutta toimien täytäntöönpanoon vaarantamatta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita; kehottaa komissiota harkitsemaan koko toimitusketjuun, tuonti mukaan luettuna, sovellettavaa pakollista LDAR-kehystä, jotta alan toimintavaatimukset voidaan täyttää arvoketjun eri osissa optimaalisesti ja kustannustehokkaasti ja jotta voidaan varmistaa kaikkien metaanivuotojen huomioon ottaminen, tasapuoliset toimintaedellytykset ja metaani-intensiivisen tuonnin vähentämisen edistäminen ja hiilivuotojen välttäminen;

14. kehottaa komissiota ottamaan metaanipäästöjä koskevaa tulevaa lainsäädäntöä laatiessaan asianmukaisesti huomioon, että infrastruktuurin haltijoiden metaanivuotojen torjumiseksi tekemät investoinnit olisi tunnustettava säännellyiksi toiminnoiksi osoituksena sekä turvallisuuden että toimintojen kestävyyden tärkeydestä, ja toteaa, että sääntelyviranomaiset voisivat kannustaa tätä;

15. kehottaa vahvistamaan metaanipäästöjen mittausta hiilikaivoksissa, edistämään hyviä käytäntöjä ja levittämään parhaita saatavilla olevia tekniikoita ja sääntely- ja verotuskehyksiä, myös hylätyistä kohteista peräisin olevan metaanin käyttöä helpottavan kaupallisen keruun kehittämisen edistämiseksi; kehottaa komissiota kehittämään erityisen ohjelman puuttuakseen hylätyistä suljetuista hiilikaivoksista sekä öljy- ja kaasuporauksista aiheutuviin metaanipäästöihin kannustamalla entisiä hiilikaivoksia metaanipäästöjen käsittelyyn tavalla, josta ei koidu hyötyä sulkemisesta vastaaville omistajille ja joka ei johda Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisten velvoitteiden laiminlyöntiin, ja tukemaan hiilialueiden oikeudenmukaista siirtymää kehitettäessä vuotta 2050 koskevan ilmastoneutraaliuden tavoitteen mukaisia vaihtoehtoisia toimia;

16. suhtautuu myönteisesti EU:n energiajärjestelmän uuteen integrointistrategiaan[32] ja sen ehdotuksiin entistä enemmän kiertotalouteen perustuvan energiajärjestelmän aikaansaamiseksi siten, että väistämättä syntyviä jätteitä ja jäämiä käytetään kestävästi biokaasun ja biometaanin tuotantoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan ensin täysimääräisesti kierrätettävyyttä, mikä tarkoittaa jätteen vähentämistä, resurssien- ja energiankulutuksen vähentämistä ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien pitkäaikaisratkaisujen täytäntöönpanoa sekä samanaikaisesti biokaasun ja biometaanin kehittämisen edistämistä; kehottaa komissiota harkitsemaan keinoja helpottaa ympäristöystävällisen biokaasun ja biometaanin kehittämistä ja vähentää samalla metaanipäästöjä tehokkaasti sekä varmistaa kustannustehokkaimpien ratkaisujen käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa, hyödyntää alojen välisiä synergioita ja välttää vääristyneitä kannustimia, jotka voisivat johtaa päästöjen kokonaiskasvuun;

17. pitää myönteisenä, että harkitaan lainsäädäntöä, jolla säänneltäisiin mahdollisia tavoitteita, normeja tai muita kannustimia, jotka liittyvät EU:ssa kulutettaviin ja EU:hun tuotaviin fossiilisiin polttoaineisiin; kehottaa komissiota asettamaan kaikelle fossiilisten polttoaineiden EU-tuonnille ehdoksi EU:n MRV- ja LDAR-sääntöjen sekä tuuletus- ja soihdutussääntöjen noudattamisen fossiilisten polttoaineiden koko toimitusketjussa aina tuotantoon asti;

18. muistuttaa, että unioni on maailman suurin fossiilisten kaasujen tuoja ja että unionissa kulutetusta kaasusta tuodaan kolme neljäsosaa ja unionissa kulutetusta öljystä 90 prosenttia; kehottaa komissiota jatkamaan aktiivista osallistumistaan kansainvälisiin aloitteisiin ja edistämään metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa edistämällä kustannustehokkaita, metaanipäästöjen vähennyksiä koskevia parhaita käytäntöjä arvoketjusegmenteissä ja tukee fossiilisten polttoaineiden tuottajamaihin ja -yrityksiin kohdistettua EU:n diplomaattista tiedotuskampanjaa, jotta ne osallistuisivat OGMP-toimiin aktiivisesti;

19. muistuttaa, että on tärkeää puuttua energia-alan kyberturvallisuusriskeihin energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn varmistamiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan, tarvitaanko tietojärjestelmiin kohdistuvien hyökkäysten estämiseksi lisätoimia.

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.7.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	45 16 11
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Manuel Bompard, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Cristian-Silviu Buşoi, Carlo Calenda, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Christian Ehler, Valter Flego, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Nicolás González Casares, Bart Groothuis, Christophe Grudler, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Eva Kaili, Seán Kelly, Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Eva Maydell, Georg Mayer, Joëlle Mélin, Iskra Mihaylova, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Robert Roos, Massimiliano Salini, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marek Paweł Balt, Damian Boeselager, Valérie Hayer, Othmar Karas, Jutta Paulus, Sandra Pereira

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

45	+
PPE	François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Maria da Graça Carvalho, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Othmar Karas, Seán Kelly, Andrius Kubilius, Eva Maydell, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Henna Virkkunen, Pernille Weiss
Renew	Nicola Beer, Nicola Danti, Martina Dlabajová, Valter Flego, Claudia Gamon, Bart Groothuis, Christophe Grudler, Valérie Hayer, Ivars Ijabs, Iskra Mihaylova, Mauri Pekkarinen
S&D	Marek Paweł Balt, Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Lina Gálvez Muñoz, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Eva Kaili, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho

 

16	-
ECR	Robert Roos
ID	Thierry Mariani, Joëlle Mélin
The Left	Manuel Bompard, Marc Botenga, Marisa Matias, Sandra Pereira
Verts/ALE	François Alfonsi, Damian Boeselager, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Jutta Paulus, Mikuláš Peksa, Marie Toussaint

 

11	0
ECR	Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Evžen Tošenovský
ID	Paolo Borchia, Markus Buchheit, Georg Mayer, Isabella Tovaglieri
NI	Clara Ponsatí Obiols

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

 

 

 

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.7.2021)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi

(2021/2006(INI))

Valmistelija (*): Asger Christensen

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

 

 

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää valitettavana, että erityisesti maatalousalalla, jossa on kaikista aloista toiseksi suurin kokonaismetaanipäästöjen vähentämispotentiaali ja jossa metaanipäästöjen lähteet ovat hajanaisia tehden mittaamisen, raportoinnin ja todentamisen haasteelliseksi, ei ole kattavaa metaanipäästöjen EU:n seurantakehystä;

2. korostaa, että joidenkin nykyisten seurantajärjestelmien avulla voimme jo ryhtyä toimiin; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen kehittää yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa kansainvälinen metaanipäästöjen seurantakeskus, jotta saataisiin aikaan dynaamisempi järjestelmä, jossa arvioidaan tarkemmin muun muassa märehtivän karjan kaltaisten lähteiden ilmaan päästämän metaanin painoa, ja jotta voitaisiin tarkistaa metaanin ilmakehän lämmityspotentiaalia eli mittausjärjestelmää, jossa metaanipäästöjä arvioidaan tilastollisesti sadan vuoden ajalta ja jonka tulokset arvioivat metaanin kaltaisten lyhytvaikutteisten kaasujen vaikutuksen liian suureksi;

3. kehottaa komissiota lisäksi parantamaan maatalousalan metaanipäästöjen mittaamista ja todentamista ja niistä raportointia ja toteaa, että on eriteltävä paremmin ja määriteltävä tieteellisesti päästökertoimet EU:n kaikille tuotantojärjestelmille; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja soveltamaan saatavilla olevia hillitsemisteknologioita ja -käytäntöjä, joilla voidaan vähentää päästöjä hyödyntämällä täysimääräisesti digitaalisia välineitä ja uusinta tieteellistä kehitystä välttäen samalla tarpeetonta byrokratiaa viljelijöille;

4. pitää EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi 14. lokakuuta 2020 annettua komission tiedonantoa (COM(2020)0663) myönteisenä virstanpylväänä muiden kuin hiilidioksidikasvihuonekaasujen hallinnassa unionin alueella; korostaa, että ihmisen toiminnasta aiheutuvat globaalit päästöt muodostavat 59 prosenttia kaikista metaanipäästöistä[33];

5. muistuttaa maatalousalan merkittävästä vaikutuksesta metaanipäästöihin, sillä sen osuus kaikista ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on 53 prosenttia, ja panee merkille, että 26 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on peräisin jätteistä ja 19 prosenttia energiasta;

6. korostaa kuitenkin, että EU:n maatalouden (myös karjan) kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuosina 1990–2018 EU28:n alueella 22,2 prosenttia[34], koska maatalouden metaanipäästöt vähenivät 21 prosenttia (suolistokäyminen 22 prosenttia ja lannankäsittely 17 prosenttia); panee tältä osin merkille, että vuodesta 2005 lähtien EU:n maatalouden päästöt eivät ole edistäneet ilmaston lämpenemistä;

7. korostaa lisäksi, että suurin osa metaanipäästöistä tapahtuu EU:n ulkopuolella; kehottaa siksi komissiota selventämään EU:n maatalouden osuutta ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä EU:ssa ja erottamaan tämän osuuden maailman maatalouden osuudesta;

8. toteaa, että biogeeninen metaani on lyhytikäinen kaasu, joka eroaa hiilidioksidista ilmaston lämpenemiseen kohdistuvan vaikutuksensa osalta ja jonka vaikutus ilmaston lämpenemiseen voi väliaikaisesti olla voimakkaampi; tuo lisäksi esiin, että biogeenisten metaanipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on neutraali, jos päästöjä vähennetään 0,33 prosenttia vuosittain[35];

9. huomauttaa lisäksi, että maatalouden metaanipäästöjä olisi tarkasteltava eri tavalla kuin fossiilisten polttoaineiden jalostuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä;

10. katsoo siksi, että niitä ei pitäisi ottaa huomioon samalla tavalla, ja toteaa, että biogeenisen metaanin vaikutusta maapallon lämpötilaan päästölaskentamenetelmällä laskettuna on mahdollisesti huomattavasti liioiteltu;

11. kehottaa siksi komissiota hyväksymään Pariisin sopimuksen mukaisesti mallin, joka perustuu todellisiin ilmaston lämpenemisvaikutuksiin eikä päästöpanoksiin; kehottaa komissiota myös tutkimaan sellaisen metaanitehokkuusindeksin kehittämistä, jossa verrattaisiin eri maataloustuotteiden tuotannossa tuotettuja metaanikiloja tuotantoyksikköä kohden; kehottaa komissiota lisäksi ottamaan metaanistrategian laatimisen yhteydessä huomioon biogeenisen ja fossiilisen metaanin päästöjen välisen eron; korostaa, että hiilidioksidiekvivalentin soveltaminen ei ole asianmukainen menetelmä mitata metaanipäästöjä;

12. kehottaa komissiota määrittelemään politiikka- ja synergiatoimenpiteitä, joilla kannustetaan, tuetaan ja edistetään maataloustuotannon ja karjankasvatuksen ilmastomyötäisyyden parantamista metaanipäästöjen vähennyksillä, jotka johtaisivat jäähdytysvaikutuksiin;

13. kehottaa siksi toteuttamaan kansallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin ja tuotantojärjestelmiin perustuvia sääntelytoimenpiteitä maatalouden ja siihen liittyvän maankäytön päästöjä varten osana 55-valmiuspakettia, jotta saavutetaan kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen kunnianhimoinen vähentäminen näillä aloilla EU:ssa;

14. pitää tältä osin myönteisenä komission ilmoitusta taakanjakoasetuksen (ESR) tarkistamisesta siten, että siinä otetaan huomioon korotetut hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet lisäämällä kannustimia metaanipäästöjen vähentämiseen esimerkiksi uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) erityisten ympäristöohjelmien ja hiiltä sitovaa viljelyä koskevien aloitteiden ja muiden, sekä yksityisten että julkisten rahoitusvirtojen avulla; kehottaa komissiota varmistamaan positiiviset synergiat ilmastosääntelyn, teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin ja päästörajadirektiivin välillä kaksinkertaisen sääntelyn välttämiseksi; toteaa, että maatalouden päästöille on vahvistettava tarkka perustaso; huomauttaa, että tarvitaan yhdenmukaistettuja metaanin laskentamenetelmiä ja sääntelykehystä, jolla kannustetaan metaanipäästöjen asteittaiseen vähentämiseen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi;

15. toteaa, että hiilidioksidiekvivalentin käyttö on epäasianmukainen metaanipäästöjen mittaustapa;

16. korostaa maatalousalan tärkeää merkitystä, sillä se tarjoaa monia ratkaisuja, joilla voidaan torjua ilmastonmuutosta ja tukea EU:n strategiaa metaanipäästöjen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi;

17. korostaa, että on tärkeää tunnustaa, miten maatalouselintarvikeala on edistynyt päästöjen kompensoimisessa ja maaperän hedelmällisyyden palauttamisessa; korostaa, että lisäinvestoinnit sekä käytännön olosuhteita ja hillitsemistoimenpiteitä ja -teknologioita koskeva tieteellinen tutkimus ovat äärimmäisen tärkeitä;

18. kehottaa komissiota laatimaan luettelon maatalousalan parhaista käytännöistä ja päivittämään sitä uusimpien teknologioiden mukaisesti yhteistyössä viljelijöiden, sidosryhmien, jäsenvaltioiden sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa;

19. tukee uudistavien maatalouskäytäntöjen käyttöönoton edistämistä, teknologian, datan, koulutuksen ja tiedon saatavuuden parantamista ja viljelijöiden tulojen monipuolistamista ekosysteemipalveluista maksettavien maksujen avulla, mikä parantaa viljelijöiden häiriönsietokykyä;

20. katsoo, että jalostukseen, genetiikkaan, integroituun lannan käsittelyyn ja lietelannan päästöjen käsittelyyn sekä märehtijöiden ja nautaeläinten ruokavalion mukauttamiseen ja rehun lisäaineiden kehittämiseen uusimman tosiasioihin perustuvan näytön ja vertaisarvioidun tieteellisen tutkimuksen sekä eläinten hyvinvointia koskevien normien mukaisesti liittyy suuria mahdollisuuksia ja niiden avulla voidaan vähentää metaanipäästöjä vähentämättä kotieläintuotantoa, koska tämä tuotanto on elintärkeää maaseutuyhteisöjen säilymiselle ja työllistäjänä;

21. korostaa, että politiikkatoimia koskevien tulevien päätösten on tarjottava karjankasvatusalalle selkeät puitteet, jotta varmistetaan tietynasteinen ennustettavuus;

22. korostaa, että karjankasvatuksen väheneminen saattaa olla ristiriidassa Euroopan elintarviketurvan takaamista koskevan tavoitteen kanssa; toteaa, että karjan hyvät hoitokäytännöt voivat johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen 30 prosentilla[36];

23. korostaa, että EU:n maatilojen taloudellisen kestävyyden vuoksi olisi keskityttävä sekä kasvi- että eläintuotteiden kestävään tuotantoon, koska ne kaikki ovat tärkeä osa ihmisten tasapainoista ruokavaliota;

24. tuo lisäksi esiin tilanhoitoon liittyvien toimenpiteiden tarjoamia mahdollisuuksia, kuten nuorten hyötyeläinten optimaalista kasvatusta, jolla voidaan vähentää metaanipäästöjä maatilojen tasolla;

25. suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin tarkistaa rehun lisäaineita koskevaa asetusta nykyisen kalliin ja joustamattoman lupamenettelyn virtaviivaistamiseksi ja katsoo, että tekniset hillitsemistoimenpiteet täydentävät muita merkittäviä karjankasvatusalan edistysaskelia maaseutualueilla EU:n Pellolta pöytään -strategian mukaisesti;

26. suhtautuu myönteisesti komission tutkimukseen uusien genomitekniikoiden tilasta ja tukee vahvasti havaintoa, jonka mukaan nämä genomitekniikat voivat edistää kestävämpää elintarvikejärjestelmää; painottaa myös, että tutkimuksessa tuodaan esiin mahdollisuuksia ja hyötyjä karjakasvatusalalle, kehotetaan mukauttamaan näiden bioteknologioiden oikeudellista kehystä uusimpaan tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen ja todetaan, että tässä suhteessa tarvitaan kohdennettua tutkimusta Horisontti Eurooppa -ohjelman ja EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitetta (ERI) koskevan rahaston puitteissa;

27. korostaa, että on tärkeä saada käyttöön tehokkaita tuotantomenetelmiä, joiden tuoteyksikkökohtaiset päästöt ovat vähäisiä;

28. katsoo, että maatalouden jätteiden ja muiden sivutuotteiden lisäarvon hyödyntäminen voisi vauhdittaa merkittävästi kestävää kierto- ja biotaloutta, mutta on tietoinen siitä, että elintarvikkeiden tuotanto on viljelijöiden ensisijainen tulonlähde;

29. muistuttaa tässä yhteydessä, että uusien ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi olisi säilytettävä kasvi- ja eläintuotannon tasapaino, jolla varmistetaan riittävä määrä ravinteita ja orgaanista ainesta EU:n maaperässä ja edistetään siten biologista monimuotoisuutta;

30. kehottaa nopeuttamaan kestävällä tavalla eurooppalaisen biokaasun tuotantoa maatalousjätteestä, sillä se on tärkeä väline metaanipäästöjen vähentämiseksi ja kierron lisäämiseksi maatalousalalla samalla, kun se on uusiutuvan energian lähde; katsoo, että maatalousjätteestä saatavalla uusiutuvalla energialla on merkittäviä mahdollisuuksia ja että sitä olisi tutkittava lisätutkimuksilla ja -investoinneilla sekä tukea tarjoavalla politiikkakehyksellä, jolla viljelijöitä kannustetaan ottamaan käyttöön maatalousjäteteknologiaa maatiloilla ja varmistetaan pääsy kansallisiin energiaverkkoihin, mukaan lukien yhteisöllinen lannan ja lietteen käsittely;

31. korostaa, että maatalouden tukijärjestelmillä on kannustettava biokaasun kestävää tuotantoa ja yritystoimintaa maatiloilla esimerkiksi tarjoamalla energiaa paikallisille asiakkaille ja vähentämällä energian siirto- ja jakeluhäviöitä, jolloin voidaan edistää kansallisen energiajärjestelmän parantamista ja vähentää sen toimintakustannuksia;

32. korostaa, että viljelijöiden on tärkeää saada jatkuvasti investointitukea biokaasun tuotantoon;

33. kehottaa parantamaan viljelijöiden ja uusiutuvan energian tuottajien välistä koordinointia ja infrastruktuuria, jotta voidaan ottaa käyttöön paikallinen biokaasun tuotanto; kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan maaseutualueita koskevaan pitkän aikavälin visioonsa monialaisia yhteistyömalleja viljelijöiden ja paikallisyhteisöjen kanssa ja niiden keskuudessa; toteaa, että kierto- ja biotalouden kehittäminen voi luoda lisää työpaikkoja alkutuotantoon, ja korostaa, että biotalous edellyttää uusien taitojen, uuden tietämyksen ja uusien tieteenalojen kehittämistä ja/tai parempaa integrointia alan koulutukseen, jotta voidaan paneutua biotalouteen liittyviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, edistää kilpailukykyä, kasvua ja työpaikkojen luomista, vastata alan tarpeisiin sekä varmistaa, että taidot ja työpaikat kohtaavat toisensa paremmin;

34. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen perustaa asiantuntijaryhmä, jonka tarkoituksena on analysoida elinkaaren aikaisten metaanipäästöjen matriisia;

35. katsoo, että vapaaehtoiset, mahdollisimman vähän byrokratiaa sisältävät tilatason sertifiointijärjestelmät ilmastotehokasta viljelyä varten, mukaan lukien metaanin vähentämistä koskevat yhteiset mittaus- ja todentamistiedot, ovat tärkeä väline metaanipäästöjen seurannassa ja tilatason vähennyksiin kannustamisessa; korostaa, että tällaisen järjestelmän on perustuttava laajaan vertaisarvioituun tutkimusaineistoon ja että komission on arvioitava ja hyväksyttävä se;

36. kehottaa komissiota antamaan kertomuksen toimenpiteistä, joilla tuetaan ilmastotehokasta maataloutta ja elintarviketuotantoa kolmansien osapuolten sertifioinnin avulla, ja julkaisemaan luettelon parhaista toimintalinjoista;

37. korostaa, että on arvioitava paitsi tiettyjen karjanhoitokäytäntöjen, eläinten hyvinvointia koskevien valintojen ja tehoviljelyn tai laiduntamisen valintojen vaikutusta metaanipäästöihin myös sitä, miten rehun lisäaineiden lisääminen eläinten ruokavalioon vaikuttaa eläinten terveyteen, tuholaisten sietokykyyn, elintarviketurvallisuuteen (toksisuus), tuottavuuteen, tuotteiden laatuun ja ympäristöön; panee merkille jäsenvaltioiden väliset erot karjanlannan käsittelykäytännöissä ja korostaa neuvontapalvelujen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon hyötyjä;

38. toteaa, että karjan laiduntamisella voi olla keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, kun otetaan viimeaikaisen tutkimustyön mukaisesti huomioon märehtijöiden syömään ruohoon liittyvien suoliston metaanipäästöjen erityispiirteet ja tarve erottaa lyhyen hiilikierron biogeeninen hiili fossiilisista lähteistä saadusta pitkän hiilikierron hiilestä[37]; korostaa pysyvän nurmen roolia hiilen sitomisessa ja tunnustaa metsämaiden ja niittyjen täyden potentiaalin ilmastotoimissa; korostaa, että laidunmaiden hiilen sitominen kompensoi jopa 45 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä[38], ja korostaa tarvetta integroida laidunmaiden varastoima hiili ja niiden kyky olla vapauttamatta hiiltä, jotta voidaan paremmin arvioida maatalouden hillitsemismahdollisuuksia;

39. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tietojen keräämisessä laidunmaiden hiilen talteenottomahdollisuuksista, jotta ilmastopolitiikkaan voidaan soveltaa kohdennetumpaa lähestymistapaa;

40. toteaa, että eläintuotanto on pysyvän laidunmaan keskeinen toiminto, joka mahdollistaa maaseututilojen selviytymisen, taloudellisen vakauden ja olemassaolon mäkisillä ja vuoristoisilla alueilla ja estää siten liikakasvun näillä alueilla; kehottaa komissiota keskittämään investointitoimet metaania estävien aineiden, myös laidunmaaperäisissä järjestelmissä käytettävien aineiden, innovoinnin rahoittamiseen ja tekemään yhteistyötä vastaavassa tutkimuksessa mukana olevien kolmansien maiden kanssa;

41. korostaa, että vaarana EU:n karjankasvatuksen vähentämisessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi on, että kasvihuonekaasupäästöjä viedään unionin ulkopuolelle ja että hyväksytään alhaisemmat eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat normit, mikä johtaa tuotannon siirtymiseen muualle maailmaan ja tiettyjen sellaisten maa-alueiden hylkäämiseen, joita voidaan käyttää ainoastaan laiduntamiseen ja jotka muodostavat rikkaan biologisen monimuotoisuuden lähteen, sekä katsoo, että tällä olisi sosiaalisia ja taloudellisia ja ympäristövaikutuksia EU:n maaseutualueisiin ja maisemiin;

42. korostaa maatalouden merkitystä hiilen talteenotossa ja varastoinnissa;

43. panee merkille laajemman kiertotalouden tärkeän roolin ja sen, että olisi kannustettava poistamaan asteittain hiilidioksidipäästöjä ja lisäämään hiilen kiertoa, samalla kun pyritään välttämään maatalousmaan hintaan kohdistuvia lisäpaineita, joista aiheutuisi vahinkoa nuorille viljelijöille;

44. kehottaa komissiota tutkimaan EU:n ilmastolain mukaisesti mahdollisuuksia sellaisen sääntelykehyksen kehittämiseksi hiilipoistuman sertifiointia varten, joka perustuu eri kasvihuonekaasujen erot huomioon ottavaan, hiilipoistuman aitouden todentavaan ja viljelijöitä tukevaan ja palkitsevaan sekä viljelijöitä hillitsemistoimiin kannustavaan luotettavaan ja avoimeen hiilikirjanpitoon; muistuttaa myös luontoon perustuvien ratkaisujen merkityksestä luonnollisten hiilinielujen lisäämisessä EU:n ilmastolain mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita edistämään hillitsemisteknologioiden ja maatalousjätteitä käyttävän biokaasun tuotannon käyttöönottoa ottamalla ne laajemmin mukaan kansallisiin strategiasuunnitelmiin mutta toteaa, että viljelijöiden olisi voitava turvautua myös muihin tukityyppeihin kuin YMP:stä saatavaan tukeen;

45. katsoo, että kalliimman mutta ilmastotavoitteiden kanssa yhteensopivan kotimaisen tuotannon korvaaminen halvemmalla ja yhteensopimattomalla tuonnilla mitätöi YMP:n vihreän siirtymän ja lisää tuontia, jonka kestävyysnormit ovat alhaisemmat ja hiilijalanjälki suurempi;

46. huomauttaa, että maataloudessa merkittävä osa maailman metaanipäästöistä on peräisin EU:n ulkopuolelta, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että elintarvikkeet tuotetaan jatkossakin ympäristökestävyyden kannalta soveltuvimmissa paikoissa; korostaa, että EU:n on otettava johtoasema parhaiden käytäntöjen vaihdossa kolmansien maiden kauppakumppaneiden kanssa, jotta voidaan vähentää maatalouden metaanipäästöjä; painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä metaanipäästöjen vähentämisessä;

47. kehottaa komissiota arvioimaan tuotujen maatalouselintarvikkeiden osuutta EU:n ihmisen toiminnasta aiheutuvista metaanipäästöistä EDGAR-FOOD-tietokannan avulla;

48. korostaa, että kauppapolitiikkamme on oltava johdonmukaista ympäristötavoitteidemme kanssa, jotta ponnistelumme eivät mene hukkaan; korostaa, että karjankasvatuksen päästöjen vähentämisen kokonaisstrategiassa on otettava huomioon myös mahdolliset vaikutukset kansainväliseen maatalouskauppaan ja päästöjen mahdollinen siirtyminen kolmansiin maihin;

49. tunnustaa metaanipäästöjen vähentämiseksi toteutettavien vapaaehtoisten teollisuuden aloitteiden merkityksen ja katsoo, että kaikkien sääntelyaloitteiden olisi perustuttava olemassa oleviin vapaaehtoisiin toimiin perustuviin parhaisiin käytäntöihin ja että ennen niitä on suoritettava perusteellinen vaikutusten arviointi;

50. huomauttaa, että EU:n ulkopuolisten päästöjen osuuden odotetaan kasvavan edelleen; korostaa, että EU:n toimet on sisällytettävä maailmanlaajuiseen lähestymistapaan;

51. vaatii, että toteutetut toimenpiteet eivät saa haitata EU:n kilpailukykyä;

52. huomauttaa, että on otettava erityisesti huomioon kertaluonteiset ja peruuttamattomat metaanipäästöt, jotka aiheutuvat esimerkiksi Siperian ikiroudan sulamisesta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	13.7.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 8 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mazaly Aguilar, Clara Aguilera, Atidzhe Alieva-Veli, Álvaro Amaro, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Mara Bizzotto, Daniel Buda, Isabel Carvalhais, Asger Christensen, Angelo Ciocca, Ivan David, Paolo De Castro, Jérémy Decerle, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Martin Hlaváček, Krzysztof Jurgiel, Jarosław Kalinowski, Elsi Katainen, Gilles Lebreton, Norbert Lins, Colm Markey, Alin Mituța, Marlene Mortler, Ulrike Müller, Maria Noichl, Juozas Olekas, Pina Picierno, Eugenia Rodríguez Palop, Bronis Ropė, Bert-Jan Ruissen, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Veronika Vrecionová, Sarah Wiener, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anja Hazekamp, Pär Holmgren, Sylvia Limmer

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

36	+
ECR	Mazaly Aguilar, Krzysztof Jurgiel, Bert-Jan Ruissen, Veronika Vrecionová
ID	Mara Bizzotto, Angelo Ciocca, Gilles Lebreton
PPE	Álvaro Amaro, Daniel Buda, Salvatore De Meo, Herbert Dorfmann, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Colm Markey, Marlene Mortler, Anne Sander, Petri Sarvamaa, Simone Schmiedtbauer, Annie Schreijer-Pierik, Juan Ignacio Zoido Álvarez
Renew	Atidzhe Alieva-Veli, Asger Christensen, Jérémy Decerle, Martin Hlaváček, Elsi Katainen, Alin Mituța, Ulrike Müller
S&D	Clara Aguilera, Eric Andrieu, Attila Ara-Kovács, Carmen Avram, Adrian-Dragoş Benea, Isabel Carvalhais, Paolo De Castro, Juozas Olekas, Pina Picierno

 

8	-
ID	Ivan David
S&D	Maria Noichl
The Left	Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp
Verts/ALE	Martin Häusling, Pär Holmgren, Bronis Ropė, Sarah Wiener

 

2	0
ID	Sylvia Limmer
The Left	Eugenia Rodríguez Palop

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

 

 

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	28.9.2021
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	61 10 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nikos Androulakis, Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Monika Beňová, Sergio Berlato, Malin Björk, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Christian Doleschal, Bas Eickhout, Cyrus Engerer, Eleonora Evi, Agnès Evren, Pietro Fiocchi, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Anja Hazekamp, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Athanasios Konstantinou, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Peter Liese, Sylvia Limmer, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Joëlle Mélin, Tilly Metz, Giuseppe Milazzo, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ştefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Grace O’Sullivan, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Christine Schneider, Günther Sidl, Linea Søgaard-Lidell, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Edina Tóth, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Emma Wiesner, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Annika Bruna, Rosanna Conte, Christophe Hansen, Danilo Oscar Lancini, Ulrike Müller, Maria Spyraki

 

 

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

61	+
ID	Simona Baldassarre, Annika Bruna, Catherine Griset, Joëlle Mélin
NI	Athanasios Konstantinou
PPE	Bartosz Arłukowicz, Traian Băsescu, Nathalie Colin-Oesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Christophe Hansen, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Dolors Montserrat, Dan-Ştefan Motreanu, Ljudmila Novak, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Luisa Regimenti, Christine Schneider, Maria Spyraki, Pernille Weiss, Michal Wiezik
Renew	Pascal Canfin, Martin Hojsík, Jan Huitema, Ulrike Müller, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Emma Wiesner
S&D	Nikos Androulakis, Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Cyrus Engerer, Jytte Guteland, Javi López, César Luena, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Petar Vitanov, Tiemo Wölken
The Left	Malin Björk, Petros Kokkalis, Silvia Modig, Mick Wallace
Verts/ALE	Margrete Auken, Bas Eickhout, Pär Holmgren, Ville Niinistö, Grace O'Sullivan, Jutta Paulus

 

10	-
ECR	Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Joanna Kopcińska, Giuseppe Milazzo, Rob Rooken, Alexandr Vondra, Anna Zalewska
ID	Rosanna Conte, Danilo Oscar Lancini, Sylvia Limmer

 

7	0
ID	Teuvo Hakkarainen
NI	Edina Tóth
S&D	Günther Sidl
The Left	Anja Hazekamp
Verts/ALE	Eleonora Evi, Yannick Jadot, Tilly Metz

 

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

• [1] EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.
• [2] EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1.
• [3] EUVL C 232, 16.6.2021, s. 28.
• [4] EUVL C 270, 7.7.2021, s. 2.
• [5] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0040.
• [6] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0107.
• [7] Myhre, G., D. Shindell, F.-M. Bréon, W. Collins, J. Fuglestvedt, J. Huang, D. Koch, J.-F. Lamarque, D. Lee, B. Mendoza, T. Nakajima, A. Robock, G. Stephens, T. Takemura ja H. Zhang, ”Anthropogenic and Natural Radiative Forcing”, Climate Change 2013: The Physical Science Basis, Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change, luku 8, Cambridge University Press, Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta ja New York, NY, Yhdysvallat, 2013, s. 714.
• [8] Hmiel, B., Petrenko, V.V., Dyonisius, M.N. ja muut, ”Preindustrial14 CH4 indicates greater anthropogenic fossil CH4 emissions”, Nature, nide 578, 2020, s. 409–412, ym.
• [9] World Health Organization, Ambient air pollution: a global assessment of exposure and burden of disease, 2016.
• [10] European Environment Agency, Air quality in Europe – 2020 report, s. 7.
• [11] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18. tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta, EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1.
• [12] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24. marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen), EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
• [13] Komission yksiköiden 17. syyskuuta 2020 antama valmisteluasiakirja ja sen tiedonanto aiheesta ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle – Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi” (SWD(2020)0176),
• [14] UNEP Global Methane Assessment 2021.
• [15] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14. joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
• [16] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30. toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).
• [17] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24. marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).
• [18] Komission 8. heinäkuuta 2020 antama tiedonanto ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia” (COM(2020)0299).
• [19] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0277.
• [20] Komission ehdotus asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja asetuksen (EU) N:o 347/2013 kumoamisesta (COM(2020)0824).
• [21] Günther, A., Barthelmes, A., Huth, V., Joosten, H., Jurasinski, G., Kobesch, F. ja Couwenberg, J., ”Prompt rewetting of drained peatlands reduces climate warming despite methane emissions”, Nature Communications, 11, 1644 (2020).
• [22] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1831/2003, annettu 22. syyskuuta 2003, eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29).
• [23] Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12. kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6).
• [24] Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21. toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
• [25] Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26. huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
• [26] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19. marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
• [27] SWD(2020)0176.
• [28] https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/theme-a-european-green-deal/file-reducing-methane-emissions-in-the-energy-sector/05-2021
• [29] Hmiel, B., Petrenko, V.V., Dyonisius, M.N. ja muut, Preindustrial 14CH4 indicates greater anthropogenic fossil CH4 emissions, Nature, nide 578, 2020, s. 409–412, mm., saatavilla: https://www.nature.com/articles/s41586-020-1991-8
• [30] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18. tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta, EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1.
• [31] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24. marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen), EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
• [32] COM(2020)0299.
• [33] https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/eu_methane_strategy.pdf
• [34] Euroopan ympäristökeskus – https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/data-viewers/greenhouse-gases-viewer
• [35] Lynch, J. ym., ”Demonstrating GWP*: a means of reporting warming-equivalent emissions that captures the contrasting impacts of short- and long-lived climate pollutants”, Environmental Research Letters, nide 15, nro 4, 2020; https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/ab6d7e
• [36] http://www.fao.org/3/ca7089en/ca7089en.pdf
• [37] https://www.epa.gov/sites/default/files/2016-08/documents/biogenic-co2-accounting-framework-report-sept-2011.pdf;
  https://clear.ucdavis.edu/explainers/biogenic-carbon-cycle-and-cattle;
  https://clear.ucdavis.edu/explainers/why-methane-cattle-warms-climate-differently-co2-fossil-fuels
• [38] https://webgate.ec.europa.eu/life/publicWebsite/index.cfm?fuseaction=search.dspPage&n_proj_id=5355