MIETINTÖ kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta
12.10.2021 - (2021/2011(INI))
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Hildegard Bentele
Valmistelijat (*):
Sara Matthieu, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Roman Haider, kansainvälisen kaupan valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla
- EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
- YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
- KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
- TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
- LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
PR_INI
SISÄLTÖ
Sivu
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 9, 151 ja 152 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 173 artiklan, joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn, ja 208 artiklan, jossa vahvistetaan, että unionin on otettava huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan, jossa viitataan sisämarkkinoihin, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen markkinatalouteen, ja 5 artiklan 3 kohdan, jossa viitataan toissijaisuusperiaatteeseen,
– ottaa huomioon SEU- ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 2) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta; ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä 18. kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852[1] (luokitusjärjestelmäasetus),
– ottaa huomioon jätteiden siirrosta 14. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006[2] (jätesiirtoasetus),
– ottaa huomioon unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821[3] (konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus),
– ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037[4] (tukien vastainen EU:n asetus),
– ottaa huomioon sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU[5],
– ottaa huomioon jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY[6] (jätepuitedirektiivi),
– ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY[7] (kaivannaisjätedirektiivi),
– ottaa huomioon teollisuuden päästöistä 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EY[8] (teollisuuden päästödirektiivi),
– ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU[9] (ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi),
– ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY[10] (lintudirektiivi),
– ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY[11] (luontotyyppidirektiivi),
– ottaa huomioon neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/95/EU[12] (muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi),
– ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP 21) Pariisissa hyväksytyn sopimuksen (Pariisin sopimus),
– ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet, mukaan luettuina kestävän kehityksen tavoite 12 ”Vastuullista kuluttamista” ja tavoite 15 ”Maanpäällinen elämä”,
– ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,
– ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,
– ottaa huomioon vastuullista liiketoimintaa koskevat OECD:n due diligence -ohjeet,
– ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman vuonna 2009 julkaistut tuotteiden sosiaalisen elinkaaren arviointia koskevat suuntaviivat,
– ottaa huomioon Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) toukokuussa 2021 julkaistun erityisraportin ”The Role of Critical Minerals in Clean Energy Transitions”,
– ottaa huomioon IEA:n toukokuussa 2021 julkaistun erityisraportin ”Net zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector”,
– ottaa huomioon 13. tammikuuta 2021 annetun Euroopan ympäristökeskuksen selonteon kasvusta ilman talouskasvua,
– ottaa huomioon 30. elokuuta 2021 julkaistun Euroopan ympäristökeskuksen raportin raaka-aineiden hankinnan ilmastovaikutusten parantamisesta,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) 25. maaliskuuta 2021 antaman lausunnon aiheesta ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”,
– ottaa huomioon syyskuussa 2020 julkistetun komission loppuraportin ”Study on the EU’s list of Critical Raw Materials (2020)” ja siihen liittyvät kriittisiä raaka-aineita käsittelevät tietokoosteet,
– ottaa huomioon 3. syyskuuta 2020 julkistetun komission ennakoivan tutkimuksen ”Critical Raw Materials for Strategic Technologies and Sectors in the EU”,
– ottaa huomioon 5. marraskuuta 2018 julkistetun komission raportin kriittisistä raaka-aineista ja kiertotaloudesta (”Critical raw materials and the circular economy”),
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta[13],
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta pk‑yritysstrategiasta[14],
– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta[15],
– ottaa huomioon 10. helmikuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta[16],
– ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi[17],
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta[18],
– ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman uudesta EU–Afrikka-strategiasta – kestävää ja osallistavaa kehitystä edistävä kumppanuus[19],
– ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun direktiivin täytäntöönpanosta[20],
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi akuista ja käytetyistä akuista, direktiivin 2006/66/EY kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 2019/1020 muuttamisesta (COM(2020)0798),
– ottaa huomioon 3. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä” (COM(2020)0474),
– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350),
– ottaa huomioon 19. lokakuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2021 – Elinvoimainen unioni epävakaassa maailmassa” (COM(2020)0690),
– ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h‑hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),
– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098) ja 11. maaliskuuta 2020 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Leading the way to a global circular economy: state of play and outlook” (SWD(2020)0100),
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614),
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),
– ottaa huomioon 18. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka” (COM(2021)0066),
– ottaa huomioon OECD:n 12. helmikuuta 2019 päivätyn julkaisun ”Global Material Resources Outlook to 2060: Economic Drivers and Environmental Consequences”,
– ottaa huomioon vuonna 2020 annetun Maailmanpankin julkaisun ”Minerals for Climate Action: The Mineral Intensity of the Clean Energy Transition”,
– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä”,
– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Euroopan teollisuuden dynaamisuuden, kestokyvyn ja kilpailukyvyn paranemista edistävä elpyminen”,
– ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Kiertotalous rakennusalalla”,
– ottaa huomioon 4. lokakuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Lisää kiertoa – Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan”,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,
– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0280/2021),
A. ottaa huomioon, että kriittiset raaka-aineet ovat teollisuuden arvonmuodostuksen alullepanijoita ja vaikuttavat siten olennaisesti tuotantoketjun loppupään aloihin; katsoo olevan strategisesti tärkeää, että EU vähentää riippuvuuttaan, turvaa raaka-ainevirtansa sekä arvo- ja toimitusketjunsa ja tukee, edistää ja digitalisoi ekosysteemejä, koska kyse on uusista keskeisistä valmiuksista kansainvälisessä (teollisuus)kilpailussa; katsoo, että kattavan kriittisiä raaka-aineita koskevan strategian olisi sisällettävä tiukat ympäristö- ja sosiaalinormit;
B. ottaa huomioon, että väestönkasvu ja siirtyminen digitaalisiin, hyvin energiatehokkaisiin ja ilmastoneutraaleihin talouksiin johtaa kaikissa skenaarioissa kriittisten raaka-aineiden kysynnän merkittävään kasvuun[21];
C. katsoo, että kriittisiä raaka-aineita tarvitsevat teknologiat ovat keskeisiä varmistettaessa, että EU ja koko maailma voivat saavuttaa Pariisin sopimuksessa sovitut tavoitteet;
D. katsoo, että kattavan kriittisiä raaka-aineita koskevan EU:n strategian olisi perustuttava korkeisiin ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeusnormeihin ja että siinä olisi otettava huomioon myös mineraalien niukkuus;
E. toteaa, että tällä hetkellä EU:ssa tuotetaan vain yksi prosentti tuulienergian tuottamiseen tarvittavista raaka-aineista, alle yksi prosentti litiumakuista, alle yksi prosentti polttokennoista ja vain kaksi prosenttia robotiikkaan liittyvistä raaka-aineista sekä ainoastaan yksi prosentti silikonipohjaisista aurinkosähköä tuottavista kokoonpanoista[22];
F. ottaa huomioon, että komission tiedonannossa vuoden 2020 teollisuusstrategian päivittämisestä yksilöidään herkkiin ekosysteemeihin käytettävät 137 tuotetta ja raaka-ainetta (joiden osuus EU:n tavaratuonnin kokonaisarvosta on 6 prosenttia), joista EU on erittäin riippuvainen, pääasiassa energiavaltaisessa teollisuudessa ja terveysalan ekosysteemeissä, sekä muita tuotteita, joita tarvitaan vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseen; ottaa huomioon, että 52 prosenttia näistä tuotteista tuodaan Kiinan kansantasavallasta;
G. ottaa huomioon, että covid-19-pandemia vaikutti kielteisesti maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja johti kriittisten raaka-aineiden puutteeseen Euroopassa;
H. ottaa huomioon, että kierrätys on yksi suurimmista kriittisiin raaka-aineisiin liittyvistä haasteista Euroopassa; ottaa huomioon, että kriittisten raaka-aineiden kierrätysalan mahdollisuudet luoda työpaikkoja ovat merkittävät; ottaa huomioon, että pelkästään ajoakkujen kierrätysalan on arvioitu luovan noin 10 500 työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2035 mennessä;
I. katsoo, että kierrätys, korvaaminen ja käyttäytymis- ja kulutusmallien muuttaminen voivat vähentää kriittisten raaka-aineiden kysyntää;
J. korostaa, että YK:n yliopiston arvion mukaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämien uusioraaka-aineiden kokonaisarvo oli vuonna 2016 noin 55 miljardia euroa[23]; ottaa huomioon, että saman tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia maailman sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta on myyty laittomasti tai viety kaatopaikalle;
K. toteaa olevan selvää, että myös suunniteltujen uusien huolellisuusvelvoitteiden takia tarvitaan uusia kestäviä hankintalähteitä, ja katsoo, että EU:ssa ja sen naapurimaissa olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia hankkia raaka-aineita korkeita kestävyysnormeja noudattaen samalla kun otetaan täysimääräisesti huomioon kiertotalouden vaihtoehdot, kuten kierrätys, tuotesuunnittelu, korvaaminen ja materiaalien vähennetty käyttö;
L. ottaa huomioon, että ETSK:n 25. maaliskuuta 2021 antamassa lausunnossa korostetaan, ”että kriittisten raaka-aineiden määritelmää ja niihin liittyvää toimintamallia on laajennettava. Perinteisesti kriittisillä raaka-aineilla on tarkoitettu pääasiassa kaivosteollisuudesta peräisin olevia materiaaleja. Tämä määritelmä on liian kapea-alainen ja rajoittaa vihreän energian kasvua. Puupohjaisia materiaaleja voidaan nykyisin käyttää tehokkaasti paljon aiempaa useampiin tarkoituksiin. Tämä ala kehittyy nopeasti ja ulottuu tekstiilialasta uuteen kevyempään ja ympäristöystävällisempään akkuteknologiaan. Biotaloudella on ainutlaatuiset mahdollisuudet lisätä EU:n talouden häiriönsietokykyä ja Euroopan geopoliittista vakautta. Uusiutuvien materiaalien käyttö auttaisi samalla myös hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä näin voidaan vähentää fossiilisia päästöjä ja luoda samalla vihreää häiriönsietokykyä fossiilisista polttoaineista riippuvaisille aloilla”;
M. ottaa huomioon, että on olemassa erittäin vähän esimerkkejä tilanteista, joissa raaka-aineiden vienti olisi lisännyt kehittyvissä maissa kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, josta suuret väestönosat olisivat hyötyneet, kuten lausunnossa todettiin; toteaa, että tilanteeseen liittyy usein ennemminkin sosiaalista hyväksikäyttöä ja ympäristön pilaantumista, ja tilanteesta hyötyy vain muutama keinottelija;
N. toteaa, että monien kriittisten raaka-aineiden toimitukset ovat voimakkaasti keskittyneet EU:n ulkopuolelle, koska Kiina toimittaa 98 prosenttia EU:n hankkimista harvinaisista maametalleista, Turkki toimittaa 98 prosenttia EU:n hankkimasta boraatista ja Etelä-Afrikka toimittaa 71 prosenttia platinasta, 92 prosenttia iridiumista, 80 prosenttia rodiumista ja 93 prosenttia ruteniumista[24];
O. toteaa, että tulevaisuusskenaarioiden mukaan sähköajoneuvojen akkuja ja energian varastointia varten EU tarvitsisi vuonna 2030 jopa 18 kertaa enemmän litiumia ja viisi kertaa enemmän kobolttia ja vuonna 2050 lähes 60 kertaa enemmän litiumia ja 15 kertaa enemmän kobolttia kuin niitä toimitetaan tällä hetkellä koko EU:n taloudelle[25];
P. ottaa huomioon, että EU:ssa on käynnissä neljä kestävää litiumkaivoshanketta, joiden kokonaisarvo on kaksi miljardia euroa ja joiden on määrä olla käynnissä vuosina 2022–2024; toteaa, että niiden odotetaan kattavan jopa 80 prosenttia EU:n litiumtarpeista akkualalla vuoteen 2025 mennessä, mikä edistää suoraan strategista riippumattomuuttamme;
Q. ottaa huomioon, että kriittisten raaka-aineiden puute aiheuttaa yhä enemmän teollisia ja turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita, mikä johtuu erityisesti tuotannon ja varsinkin akkujen tuotannon ennustetusta eksponentiaalisesta kasvusta, sillä ne ovat välttämättömiä siirryttäessä tuottamaan energiaa uusiutuvista lähteistä;
R. katsoo, että EU:n on parannettava strategista riippumattomuuttaan keskeisillä aloilla, kuten kriittisten raaka-aineiden toimituksessa, mikä on ratkaisevan tärkeää myös EU:n puolustus- ja avaruusvalmiuksien kannalta;
S. katsoo, että kun otetaan huomioon, että EU turvautuu jatkossakin kansainvälisiin toimitusketjuihin kriittisiä raaka-aineita koskevien tarpeiden täyttämiseksi ja että toimenpiteillä, joilla lisätään maailmanmarkkinoiden läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja ennustettavuutta, on myös tärkeä rooli;
T. ottaa huomioon, että raaka-aineala tarjoaa EU:ssa noin 350 000 työpaikkaa ja yli 30 miljoonaa työpaikkaa tuotantoketjun loppupään valmistusteollisuudessa, joka on siitä riippuvainen[26]; toteaa, että siirtyminen kohti kiertotaloutta voisi lisätä nettomääräisesti 700 000 työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä[27];
U. ottaa huomioon, että kaivostoiminta altistaa työntekijät haitallisille ja vaarallisille olosuhteille; ottaa huomioon, että työntekijöiden oikeuksissa ja työsuojelussa on suuria eroja eri puolilla maailmaa ja eri kaivoksissa;
V. toteaa, että kriittisiä raaka-aineita ei esiinny irrallisina, vaan ne ovat sekoittuneet perusmetalleihin, ja että niiden jalostus vaatii huomattavan paljon energiaa; toteaa, että sen vuoksi tuotannon kilpailukyky ja kannattavuus ovat riippuvaisia vakaan ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta sekä asiaankuuluvien menetelmien, prosessien ja teknologioiden tunnistamisesta ja kehittämisestä;
W. ottaa huomioon, että Euroopan ympäristökeskus toteaa kertomuksessaan ”Kasvu ilman talouskasvua”, että talouskasvu liittyy läheisesti tuotannon, kulutuksen ja resurssien käytön lisääntymiseen, millä on kielteisiä vaikutuksia luontoon, ilmastoon ja ihmisten terveyteen, ja että nykyisen tutkimuksen mukaan on epätodennäköistä, että talouskasvu voidaan täysin erottaa sen ympäristövaikutuksista;
Haasteet ja mahdollisuudet
1. katsoo, että yhdennetty lähestymistapa arvoketjussa jätteiden keruusta ja tuotteiden kierrätettävyyssuunnittelusta materiaalin hyödyntämiseen on olennainen strategia kriittisten raaka-aineiden tarjonnan lisäämiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että jätteiden keruulla ja tuotesuunnittelulla on alhainen teknologisen valmiuden taso; korostaa, että ainoastaan kierrätykseen keskittyminen ei riitä vastaamaan kriittisten raaka-aineiden kasvavaan kysyntään; panee merkille, että vaikka kriittisen raaka-aineiden korvaamisella on tuotetehokkuuteen liittyviä rajoituksia, se on asianomaisten teollisuudenalojen ja niihin liittyvien tutkimushankkeiden luontainen tavoite korkeiden hintojen ja riippuvuuden vuoksi ja se voi auttaa vastaamaan kriittisten raaka-aineiden riittävyyteen liittyviin haasteisiin; korostaa, että kriittisten raaka-aineiden korvaamista ja tuotesuunnittelua koskevaa tutkimusta ja innovointia on jatkettava ja tuettava jatkuvasti;
2. korostaa, että kriittisten raaka-aineiden hankinta on sidoksissa maantieteelliseen sijaintiin ja on tähän mennessä ollut hyvin riippuvaista fossiilisesta energiasta ja että siihen kohdistuu epäsuoran ja suoran hiilivuodon ja vilpilliselle kilpailulle altistumisen riski; toteaa, että kriittisten raaka-aineiden hankintaan liittyy usein mahdollisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten biologisen monimuotoisuuden häviäminen tai ilman, maaperän ja veden saastuminen, sekä mahdollisia konflikteja paikallisyhteisöjen kanssa; korostaa tarvetta siirtyä uusiutuvaan energiaan kaivos- ja jalostusaloilla; toteaa, että sen vuoksi tarvitaan aktiivista teollisuuspolitiikkaa tukemaan alaa sen muutoksessa ja on huolehdittava sen mahdollisuuksista käyttää kohtuuhintaisia puhtaan energian lähteitä; panee merkille vähäpäästöisen ja kestävän kaivostoiminnan suotuisat olosuhteet EU:ssa ja pyytää tutkimaan edelleen hankintamahdollisuuksia jäsenvaltioista, joissa on runsaasti kriittisiä raaka-aineita;
3. varoittaa, että EU:n siirtyessä kohti ilmastoneutraaliutta sen ei pitäisi korvata riippuvuutta fossiilisista polttoaineista riippuvuudella raaka-aineista; korostaa, että siirtymän pitäisi vähentää EU:n riippuvuutta kriittisen raaka-aineiden tuonnista; korostaa lisäksi roolia, joka innovoinnilla, uudella teknologialla, resurssien kulutuksen minimoimisella sekä arvokkaiden raaka-aineiden ylläpidolla ja uudelleenkäytöllä EU:ssa voi olla vähennettäessä riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista;
4. toteaa, että teknologioiden kehittäminen ja laajamittainen käyttöönotto tulevaisuudessa, mukaan lukien uudet digitaaliset sovellukset, energian tuotanto uusiutuvista energialähteistä ja akut sähköajoneuvoille ja kevyille liikennevälineille, lisäävät tiettyjen kriittisten ja muiden raaka-aineiden kysyntää; kehottaa ottamaan huomioon, että maiden tiukemmat ilmasto- ja digitaalitavoitteet lisäävät kilpailua maailmanmarkkinoilla ja asettavat lisärasitteita niiden toimitusvarmuudelle Euroopassa;
5. kehottaa komissiota tarkastelemaan huolellisesti uudelleen kriittisyyden arviointimenetelmää ennen vuotta 2023 ja ennen seuraavan kriittisten raaka-aineiden luettelon julkaisemista, jotta voidaan arvioida, onko luetteloa tarpeen laajentaa ottaen huomioon kriittisiin raaka-aineisiin liittyvän kansainvälisen tilanteen kehitys, kriittisten raaka-aineiden ja muiden raaka-aineiden tulevaa kysyntää koskevat skenaariot sekä sosiaaliset ja ekologiset kriteerit, jotka perustuvat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotta saadaan laajempi kuva kaivannaisteollisuuden olosuhteista kaikkialla maailmassa; kehottaa komissiota ottamaan toimitusriskianalyysissään asianmukaisesti huomioon myös kaikki louhintaa ja jalostusta koskevat ympäristöön liittyvät ulkoisvaikutukset; kehottaa myös käymään kattavaa keskustelua, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat;
6. kehottaa komissiota arvioimaan ennen vuotta 2023 uudelleen kriittisyyden arviointimenetelmää ennen kuin se julkaisee seuraavan kriittisten raaka-aineiden luettelon;
7. kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota kriittisten raaka-aineiden ohella myös vahvoja toimitusketjuja, tuotannon jatkuvuutta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää varten tarvittavien muiden raaka-aineiden mahdolliseen kriittisyyteen ja saatavuuteen EU:n lähteistä ottaen huomioon myös mineraalien niukkuus; korostaa, että erikoismineraalien lisäksi myös yleisesti tuotetut mineraalit, kuten kupari, helium ja nikkeli, ovat tulossa kriittisiksi, koska niiden kysyntä kasvaa ilmastoneutraalissa yhteiskunnassa;
8. pyytää komissiota noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa arvioidessaan useisiin samoista kriittisistä raaka-aineista kilpaileviin vähähiilisiin, uusiutuviin ja digitaalisiin teknologioihin kohdistuvia seurauksia ja tutkimaan kriittisiä toimitusketjuja myös yksittäisten toimialojen kannalta; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että energiatehokkuus etusijalle -periaate, päästöttömyys ja resurssitehokkaat ratkaisut ovat ensisijaisia;
9. pyytää komissiota varmistamaan, että Next Generation EU -välineen mukaisissa kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa vastataan taloudellisesti, ympäristön kannalta ja sosiaalisesti kestävään kriittisten raaka-aineiden tarjontaan liittyviin haasteisiin; pyytää jäsenvaltioita lisäämään investointeja kriittisten raaka-aineiden kierrätykseen ja sisällyttämään kriittisten raaka-aineiden vaatimukset, hankintalähteet ja kustannukset strategisiin elvytyssuunnitelmiinsa;
10. kehottaa investoimaan työntekijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, myös oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin avulla, koska kaivosalan osaaminen voidaan siirtää metallin ja mineraalien hyödyntämiseen, jalostukseen ja kierrätykseen mieluiten samoilla alueilla; kehottaa komissiota varmistamaan. että tällä rahoituksella puututaan myös siirtymän sosiaalisiin sekä työllisyys- ja ympäristövaikutuksiin entisillä kaivosalueilla;
11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään mahdollisimman pian kriittisiin raaka-aineisiin liittyvän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI), joka kattaa vaatimukset, hankintalähteet ja (sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset) kustannukset, jotta voidaan suunnitella strategisesti ja kestävällä tavalla kysyntäämme vihreää ja digitaalista siirtymää varten; korostaa, että IPCEI:n olisi katettava kaikki asiaankuuluvat aiheet, kuten kierrätys, uudelleenkäyttö, korvaaminen, materiaalien käytön vähentäminen ja kaivostoiminta, jotta voidaan vähentää kriittisyyttä ja riippuvuutta; korostaa, että näillä hankkeilla olisi vapautettava hyödyntämätön potentiaali maissa, joissa on paljon kriittisiä raaka-aineita ja paljon hyödyntämättömiä lähteitä;
12. kehottaa komissiota edistämään kriittisiin raaka-aineisiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, taitoja ja osaamista pieniä ja keskisuuria yrityksiä (’pk-yritykset’) varten kasvustrategiana EU:n huipputeknologialle, kuten litiumioniakuille, polttokennoille, tuuliturbiineille, sähkövetoisille moottoreille, aurinkosähköteknologialle, robotiikalle, miehittämättömille ilma-aluksille, 3D-tulostukselle sekä monenlaisille digitaalisille teknologioille ja lääketieteellisille laitteille;
13. kehottaa komissiota toteuttamaan kattavan, tieteellisen ja näyttöön perustuvan vaikutustenarvioinnin, jotta voidaan määrittää strategisesti tärkeiden kriittisten raaka-aineiden vähimmäismäärät, joita tarvitaan vihreää ja digitaalista siirtymää varten;
14. toteaa, että luotettavat ja täysin toimivat arvoketjut, mukaan lukien etsintä ja kierrätys, ovat keskeisessä asemassa EU:ssa ja edellytyksinä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, EU:n teollisuusstrategian ja vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamiselle sekä EU:n tulevien teollisuuden kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien turvaamiselle;
15. pitää välttämättömänä, että kaikkien niiden kriittisten raaka-aineiden, jotka on lueteltu kriittisiin raaka-aineisiin liittyvästä häiriönsietokyvystä annetussa komission tiedonannossa, kestävä tuotanto, käsittely tai kierrätys voivat saada rahoitusta;
16. kehottaa komissiota ehdottamaan tieteeseen perustuvia kestävyyskriteereitä kestävän investoinnin määrittelemiseksi kaivosalalla luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti; korostaa tarvetta antaa EU:n kaivosteollisuudelle mahdollisuus osallistua vihreään ja digitaaliseen siirtymään;
17. kehottaa antamaan EU:n tukea ja rahoitusta kriittisten raaka-aineiden teknologiseen kehittämiseen tehokkuuden, korvaamisen ja kierrätysprosessien sekä suljettujen materiaalikiertojen parantamiseksi ; korostaa erityisesti erityisrahoitusvälineiden ja kohdennettujen tutkimus- ja innovointivarojen tarvetta kierrätysprosesseja varten ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen edistää vuonna 2021 jätteiden käsittelyä, kehittyneitä materiaaleja ja korvaamista koskevaa, kriittisiin raaka-aineisiin liittyvää tutkimusta ja innovointia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Euroopan aluekehitysrahaston ja kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelman puitteissa; korostaa myös tutkimuksen ja kehittämisen merkitystä jalostusprosessien toteuttamiskelpoisuuden lisäämisessä erityisesti kaivosjätteen ja pienimuotoisten kaivosten osalta; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tukijärjestelmiä, joilla tuetaan uusiin kaivostekniikoihin liittyvää innovointia ja uusia hankkeita pienimuotoisen kaivostoiminnan alalla; kehottaa kehittämään uusia ja innovatiivisia teknologioita kriittisen raaka-aineiden kestävän louhinnan alalla EU:ssa;
18. kehottaa komissiota, Euroopan investointipankkia ja muita EU:n toimielimiä yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa antamaan teknistä ja strategista taloudellista tukea pitkän aikavälin strategisille kriittisiä raaka-aineita koskeville investointihankkeille, mukaan lukien uusien välineiden löytäminen kaivosalan riskien jakamiseksi, sekä edistämään ja tukemaan investointeja kriittisten raaka-aineiden kestävää hankintaa ja käsittelyä sekä jalostuslaitoksia koskevaan tutkimukseen, jotta niistä saadaan EU:n sääntöjen ja korkeiden sosiaali- ja ympäristönormien mukaisia ja varmistetaan näin tasapuoliset toimintaedellytykset;
Strateginen riippumattomuus ja selviytymiskyky
19. pitää myönteisenä Euroopan raaka-aineallianssin (ERMA) perustamista, ja kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen geopoliittinen tilanne ja mahdolliset kaupan jännitteet EU:n ulkopuolisten rikkaiden tuottajamaiden kanssa, sen tämänhetkistä keskittymistä kriittisimpiin kriittisiin raaka-aineisiin eli harvinaisiin maametalleihin ja magneetteihin sekä määrällisiin kotimaisia ja EU:n ulkopuolisia hankintoja koskeviin tavoitteisiin, jotta voidaan tukea pitkän aikavälin toimitussuhteita suurelle määrälle erilaisia pieniä ja suuria valmistajia EU:ssa ja vähentää nykyistä riippuvuutta muutamista EU:n ulkopuolisista maista; korostaa ERMAn roolia ”investointijatkumona” ja kannustaa sitä jatkamaan ennakkoarviointeja julkisten ja yksityisten investointien vapauttamiseksi ympäristöarvioituihin ja kestäviin kriittisiä raaka-aineita koskeviin hankkeisiin;
20. pitää tärkeänä, että ERMAa kehitetään edelleen lähinnä sellaisten materiaalien osalta, joilla on suuri merkitys vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta, kuten energian varastointiin ja muuntamiseen tarvittavat kriittiset raaka-aineet;
21. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen perustaa tulevan kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen kautta seurantajärjestelmä, joka koskee nykyisiä riippuvuuksia ja tulevien teknologisten riippuvuuksien riskejä, ja kehottaa tiiviiseen yhteistyöhön seurantakeskuksen ja niiden tahojen välillä, jotka seuraavat kriittisten raaka-aineiden kysyntää;
22. pitää valitettavana, että strategisten varastojen perustaminen ei ole vielä osa toimintasuunnitelmaa, ja kehottaa komissiota keskittymään myös kriittisten raaka-aineiden toimitusten turvaamiseen EU:ssa kannustamalla jäsenvaltioita luomaan strategisia varastoja osana koordinoitua lähestymistapaa, jos analyysissä pidetään sitä asianmukaisena; katsoo, että strateginen varastointi yhdessä muiden strategisten toimenpiteiden kanssa auttaa vähentämään riippuvuutta strategisista raaka-aineista; korostaa, että samalla kun lisätään saatavuutta, olisi myös vähennettävä kysyntää tarkastelemalla koko arvoketjua eli suunnittelua, toimintaa ja elinkaaren loppuvaihetta;
23. katsoo, että tietoisuus mahdollisista kriittisten raaka-aineiden niukkuutta koskevista ongelmista on liian vähäistä ja että tätä tietoisuutta olisi lisättävä; kehottaa komissiota laajentamaan ERMAa, jotta voidaan lisätä yhteistyötä teollisuuden toimijoiden välillä koko arvoketjussa, jäsenvaltioissa, alueilla ja EU:n ulkopuolisissa maissa, ammattiliitoissa, kansalaisyhteiskunnassa, tutkimus- ja teknologiajärjestöissä, investoijissa ja kansalaisjärjestöissä niillä EU:n talouden aloilla, joihin kriittisten raaka-aineiden tarjonnan pullonkaulat eniten vaikuttavat, ja käyttämään yhteistyön lisäämisessä ERMAn tarjoamaa kehystä tai luomaan alakohtaisia toimiala- ja sidosryhmäliittoumia; korostaa kotimaisten hankkeiden työllistämispotentiaalia ja kehottaa siksi edistämään kattavaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua; korostaa tässä yhteydessä tarvetta tiivistää kriittisten raaka-aineiden alan toimijoiden, erityisesti kaivosalueiden toimijoiden, ja tuotantoketjun loppupään käyttäjien, lähinnä muiden teollisten allianssien, välisiä kumppanuuksia ja yhteistä tietoisuutta; korostaa myös velvollisuutta varmistaa, että arvoketjut ovat kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia;
24. katsoo, että tarvitaan lisää koordinointia ja yhteisiä toimia häiriönsietokykyisten toimitusketjujen kehittämiseksi, jotta voidaan vastata EU:n teollisuustarpeisiin nykyisten ja tulevien kriittisten raaka-aineiden kysynnän osalta ja siten välttää toimitusketjujen häiriöt ja vähentää riippuvuutta sekä ylläpitää korkeita ympäristö- ja sosiaalisia normeja; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:ssa toteutetaan johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla arviointi, joka koskee kriittisten raaka-aineiden tuontia ja vientiä sekä niiden maailmanlaajuista tarjontaa ja kysyntää, varastoinnin koordinointia ja kriittisten raaka-aineiden hankinnan seurantaa esimerkiksi perustamalla kriittisiä raaka-aineita käsittelevä työryhmä;
25. kehottaa komissiota monipuolistamaan niin ensisijaisten kuin toissijaisten lähteiden toimitusketjuja ja lisäämään toimitusketjuja koskevien tietojen läpinäkyvyyttä;
26. panee merkille, että suurvaltojen välisten jännitteiden lisääntyminen on paljastanut EU:n strategiset haavoittuvuudet erityisesti keskeisten resurssien, kuten kriittisten raaka-aineiden ja jalostetun materiaalin, turvaamisessa; toteaa lisäksi, että hyödykeriippuvuuksien valvonnalla ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamisella voidaan varmistaa kestävien toimitusketjujen parempi häiriönsietokyky; toteaa, että kiertotalouteen siirtymisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota keskeisiin toimitusketjuihin, joissa EU:n riippuvuus kriittisistä raaka-aineista on erityisen merkittävä;
27. muistuttaa kiertotalouden mahdollisuuksista, joita tuotteiden ja palvelujen optimoitu käyttö tarjoaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan uusia kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja, myös tuote palveluna -malleja, uudessa kestäviä tuotteita koskevassa aloitteessa edellyttäen, että niillä säästetään resursseja, vähennetään ympäristövaikutuksia ja taataan kuluttajansuoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan näitä lähestymistapoja ottamalla käyttöön sellaisia sääntelykehyksiä, jotka tekevät ne mahdollisiksi;
28. pitää tärkeänä tukea kiertotalouteen perustuvaa lähestymistapaa energiasiirtymään, digitaaliseen siirtymään ja liikkuvuussiirtymään tarvittavien keskeisten teknologioiden, kuten tuulivoimaloiden, aurinkovoimaloiden, akkujen tuotannon, sähköisen liikkuvuuden ja älykkäiden sähköverkkojen, koko arvoketjussa suunnittelusta materiaalien talteenottoon; kehottaa komissiota asettamaan siirtymän kiertotalouteen etusijalle vähentämällä EU:n riippuvuutta tuonnista, parantamalla resurssitehokkuutta, optimoimalla resurssien kulutusta sekä säilyttämällä ja uudelleenkäyttämällä arvokkaita raaka-aineita EU:ssa; muistuttaa kehottaneensa uudesta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta antamassaan päätöslauselmassa harkitsemaan kattavaan vaikutustenarviointiin perustuvien selkeiden ja helposti ymmärrettävien yhdenmukaistettujen kestävyysmerkintöjen ehdottamista; toteaa, että merkinnät voisivat olla indeksin muodossa ja että ne voisivat kuvata korjattavuutta, mikä voitaisiin ilmaista yhdenmukaisella korjauspistemäärällä;
29. kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kriittisten raaka-aineiden kestävässä hankinnassa, erityisesti samanmielisten kumppanien kanssa, sekä toiminnassaan Maailman kauppajärjestössä (WTO);
Materiaalien kierron sulkeminen
30. korostaa, että on luotava hyvin toimivia toissijaisia kriittisten raaka-aineiden markkinoita, jotta voidaan taata kriittisten raaka-aineiden pysyvät toissijaiset virrat, vahvistaa EU:n teollisia ekosysteemejä ja säilyttää työpaikkoja valmistusalalla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tutkimaan toissijaisten kriittisten raaka-aineiden EU:hun suuntautuvan tuonnin ja EU:sta viennin tasapainoa ja perustamaan nopeasti keskeisten toissijaisten materiaalien, kuten kriittisten raaka-aineiden, markkinoiden seurantakeskuksen; korostaa, että kriittisten raaka-aineiden käsittelyssä EU:n ulkopuolisissa maissa on noudatettava EU:n normeja; toteaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa lähestymistapaa; painottaa, että puhtaan ja turvallisen materiaalikierron saavuttaminen on edellytys uskottavien uusioraaka-ainemarkkinoiden luomiselle EU:ssa;
31. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen kartoittaa EU:n varastoista, jätteistä ja jalostuksessa syntyvistä sivutuotteista peräisin olevien toissijaisten kriittisten raaka-aineiden mahdollinen tarjonta; kannustaa komissiota asettamaan tämän kartoituksen etusijalle ja suorittamaan sen suunniteltua aikaisemmin; kannustaa komissiota lisäksi laajentamaan sitä nykyisiin käytettävissä oleviin teknologioihin, joita käytetään kriittisten raaka-aineiden kysynnän vähentämiseen ja kriittisten raaka-aineiden uudelleenkäytön lisäämiseen toimitusketjussa; korostaa tarvetta edistää kriittisten raaka-aineiden markkinoiden yhteistyövälineiden käyttöönottoa, kuten EU:n raaka-ainefoorumia, jonka olisi katettava myös kiertävät tuotevirrat ja niiden kehityssuunnat, jotta voidaan arvioida, mitä toissijaisia materiaaleja voidaan kierrättää;
32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vapauttamaan toissijaista jalostusta koskevien hankkeiden potentiaalin erityisillä kannustimilla, mukaan lukien nopeutettu lupamenettely, ja tarjoamaan kannustimia kriittisten raaka-aineiden talteenottoon, jotta varmistetaan kriittisten raaka-aineiden luotettava, turvallinen ja kestävä saanti;
33. toteaa, että jätteiden kierrätys on tärkeää, koska sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin sisältyy huomattavan paljon kriittisiä raaka-aineita; toteaa, että kierrätysmäärien kasvu ei ehkä pitkällä aikavälillä riitä vähentämään kaivostoimintaa; toteaa lisäksi, että siirtymällä kohti kiertotaloutta voitaisiin luoda 700 000 työpaikkaa[28], erityisesti uusia työpaikkoja kierrätyslaitoksissa ja korjauspalveluissa; toteaa, että purkaminen ja kierrätys tarjoavat merkittävän tilaisuuden tuoda teollisuuden työpaikkoja takaisin EU:hun; korostaa lisäksi, että kierrätyksen kehittämistä voidaan käyttää vastauksena tuleviin raaka-ainetarpeisiin;
34. toteaa, että kerättyjen kierrätettävien litiumioniakkujen osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi 2030-luvun puoliväliin mennessä, mikä luo merkittävän toissijaisen toimituslähteen;
35. toteaa, että kriittisten raaka-aineiden teollisten kierrätysprosessien onnistuminen edellyttää edelleen mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja lajittelu-, esikäsittely- ja hyödyntämisinfrastruktuuriin, innovointiin, tutkimukseen ja teknologioiden laajentamiseen sekä osaamiseen, ja toteaa, että tämä tarjoaa työllistämismahdollisuuksia, joiden ennustetaan lisääntyvän huomattavasti tulevina vuosikymmeninä; kehottaa komissiota tarjoamaan kannustimia kaivos-, jalostus- ja kauppajätevirroista peräisin olevien kriittisten raaka-aineiden kierrätykseen ja talteenottoon, jotta varmistetaan kriittisten raaka-aineiden luotettava, turvallinen ja kestävä saanti;
36. kannustaa komissiota ehdottamaan kierrätettyjen kriittisten raaka-aineiden vähimmäismäärää koskevia tavoitteita ja erityisiä kierrätystavoitteita, joihin liittyy vankka seurantakehys ja jotka saisivat inspiraationsa akkuja ja käytettyjä akkuja koskevasta asetusehdotuksesta ja pohjautuisivat kattavaan tieteelliseen ja näyttöön perustuvaan vaikutustenarviointiin, jossa arvioidaan kriittisten raaka-aineiden vaadittavaa vähimmäismäärää tuotteissa, jotka helpottavat vihreää ja digitaalista siirtymää; katsoo, että kierrätystavoitteiden olisi perustuttava myös kysynnän prosenttiosuuteen, joka voitaisiin kattaa kierrätyksen avulla olemassa olevien arviointien mukaisesti, sekä tarvittavan teknologian saatavuuteen; katsoo, että primaariraaka-aineiden vähentämistavoitteiden ei pitäisi johtaa näitä vähimmäismääriä pienempiin määriin;
37. toteaa, että ympäristövaurioalueet (teollisuusjätteen kaatopaikat ja rikastusjätepadot) sisältävät usein käytöstä poistettuja kriittisiä raaka-aineita, harvinaisia maametalleja ja muita teknologiatuotteissa käytettyjä mineraaleja ja metalleja; kehottaa sen vuoksi näillä ympäristövaurioalueilla olevien arvokkaiden materiaalien dokumentointiin, arviointiin ja louhintaan aina, kun se on mahdollista ja käytännössä toteutettavissa; korostaa tarvetta kattaa parannetut puhdistusteknologiat asiaankuuluvissa tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin rahoitusmekanismeissa tämän potentiaalin hyödyntämiseksi;
38. korostaa, että EU:n keskeisten kriittisten raaka-aineiden jätetuotteiden vientiä on valvottava tiukemmin ja että on luotava tasapuoliset toimintaedellytykset kierrätysalan toimijoille, jotka täyttävät turvallista ja tehokasta hyödyntämistä koskevat vaatimukset; kehottaa komissiota jätteensiirtoasetusta tarkistaessaan ehkäisemään kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden laitonta vientiä; kehottaa asettamaan vaatimuksia, joilla sallitaan ainoastaan kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätetuotteiden vienti taaten, että ne käsitellään kohdemaassa EU:n sosiaali- ja ympäristönormeja vastaavissa olosuhteissa;
39. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan kriittisiä raaka-aineita sisältävien käytöstä poistettujen tuotteiden asianmukaiseksi talteen ottamiseksi ja kierrättämiseksi sen sijaan, että niitä kerääntyy kotitalouksiin tai kaatopaikoille tai että ne hävitetään polttamalla;
40. kehottaa komissiota ehdottamaan ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten lisäksi tuotesuunnittelutoimenpiteitä, jotka on räätälöity eri tuoteluokille ja joiden avulla voidaan helposti tunnistaa ja poistaa kriittisiä raaka-aineita sisältävät osat tai komponentit erityisesti kulutusjätteestä, jotta voidaan parantaa merkittävästi EU:ssa valmistettujen tai myytävien tuotteiden käyttöikää, kestävyyttä, korjattavuutta ja modulaarisuutta sekä käyttöiän lopussa olevien tuotteiden uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä; korostaa, että näillä toimenpiteillä olisi luotava kilpailuetuja EU:n yrityksille, ne eivät saisi aiheuttaa niille kohtuutonta taloudellista rasitetta ja niiden olisi vauhditettava innovointia;
41. katsoo, että korvaaminen on hyödyllistä, jos kriittinen raaka-aine voidaan korvata helposti saatavilla olevalla aineella, mutta että siitä on vain vähän hyötyä, jos itse korvaava aine ei ole kestävä, ei ota huomioon luonnonvarojen rajallisuutta, on kriittinen tai siitä voi muodostua kriittinen aine korvauskäytön seurauksena; toteaa, että on tärkeää ylläpitää tuotteiden laatua ja taloudellista kannattavuutta; kehottaa komissiota kannustamaan ja lisäämään eri tavoilla käytettyjen kriittisten raaka-aineiden korvaamista koskevaa tutkimusta ja innovointia;
Hankintalähteet EU:ssa
42. toteaa, että ensisijaista kysyntää voidaan vähentää merkittävästi älykkään tuotesuunnittelun ja materiaalien uudelleenkäytön avulla, korvaamalla kierrätetyillä raaka-aineilla ja edistämällä raaka-aineiden vähentämistä ja kulutusjalanjäljen pienentämistä ja että näitä mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä täysimääräisesti, mutta katsoo, että vastuulliset ja kestävät kriittisten raaka-aineiden hankintalähteet ja etukäteen tehtävä vaikutustenarviointi potentiaalisten sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten lieventämiseksi ovat tarpeen, kun kriittisten raaka-aineiden tarjontaa ei voida mainituilla toimenpiteillä pitää taloudellisesti kannattavana tai jos toimenpiteet johtaisivat heikompilaatuisiin tuotteisiin;
43. korostaa, että ensisijaiseen ja toissijaiseen hankintaan sovelletaan EU:ssa maailman korkeimpia ympäristö- ja sosiaalisia normeja, joiden noudattamista on valvottava asianmukaisesti, ja että hankintatoiminta tarjoaa työtä tuhansille korkeasti koulutetuille ammattilaisille ja on välttämätön edellytys vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta; kehottaakin kaikkia toimijoita edistämään kriittisten raaka-aineiden vastuullista ja kestävää hankintaa koskevia hankkeita EU:ssa paikallisen tuotannon tukemiseksi ja lisäämään tietoisuutta EU:n ulkopuolelta tuotujen kriittisten raaka-aineiden tuonnin ympäristöjalanjäljestä; katsoo, että tämä on tehtävä avoimessa, läpinäkyvässä ja tieteeseen perustuvassa prosessissa, johon asiaan liittyvät sidosryhmät ja paikallisyhteisöt osallistuvat;
44. uskoo vahvasti, että vastuullinen hankinta EU:sta voi perustua vain tehokkaaseen sosiaaliseen vuoropuheluun, jolla edistetään työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, turvataan ihmisarvoiset työpaikat ja työolot sekä suojellaan työntekijöiden oikeuksia edistämällä sukupuolten tasa-arvoa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että alan työntekijöitä suojellaan asianmukaisilla henkilönsuojaimilla;
45. panee merkille mahdollisuuden kehittää vastuullinen ja kestävä akkujen arvoketju hankkimalla kriittisiä raaka-aineita, kuten grafiittia, kobolttia ja litiumia, EU:n uusista laitoksista;
46. panee merkille komission suunnitelman ottaa käyttöön maanseuranta- ja kaukokartoitusohjelmia luonnonvarojen etsintää, kaivostoimintaa ja toiminnan lopettamisen jälkeistä ympäristöasioiden hallintaa varten; huomauttaa, että toiminnanaikaista viranomaisvalvontaa voidaan parantaa käyttämällä kaukokartoitusmenetelmiä;
47. toteaa, että siirtyminen kohti kiertotaloutta useilla EU:n teollisuudenaloilla ja palvelualoilla edellyttää erityisiä taitoja ja osaamista, jotta varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso ja työntekijöiden turvallisuus, ja korostaa tässä siirtymässä ensimmäisten toimijoiden sekä pk- ja startup-yritysten erityistä roolia; panee lisäksi merkille, että kaivostoiminta on yhä automatisoidumpaa, kun taas kierrätys ja uudelleenvalmistus ovat edelleen työvoimavaltaisempia aloja; korostaa, että on tärkeää pitää yllä, kehittää ja rakentaa kaivos- ja jalostusteknologia-alan sekä kierrätyksen ja muiden asiaan liittyvien teknologioiden asiaankuuluvaa asiantuntemusta ja osaamista EU:ssa sekä kriittisten raaka-aineiden että niiden sivutuotteiden osalta, sillä joitakin niistä voidaan käyttää erittäin edistyneiden kemiallisten tuotteiden tuotannossa; pitää valitettavana, että EU:ssa tällä hetkellä louhittavat raaka-aineet on usein vietävä Aasiaan puhdistettavaksi, koska asiaankuuluva taitotieto ja teknologia on kadonnut EU:sta, mikä muodostaa uuden riippuvuuden;
48. kehottaa komissiota vaatimaan, että kriittisiä raaka-aineita sisältäviä teollisuuden sivuvirtoja käytetään tehokkaasti; korostaa, että erityisesti kaivosteollisuudessa on paljon mahdollisuuksia harvinaisten maametallien talteenottoon ja erottamiseen;
49. toteaa, että jäsenvaltioilla on tärkeä rooli ensisijaisista ja toissijaisista lähteistä peräisin olevien kriittisten raaka-aineiden kestävän kotimaisen toimittamisen lisäämisessä; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan etsintään ja hankintaan liittyviä hankkeita koskevien lupamenettelyjen aikatauluja, ennustettavuutta ja avoimuutta alentamatta ympäristöä koskevia ja sosiaalisia normeja;
50. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kriittisten raaka-aineiden kestävä hankinta perustuu lähestymistapaan, jolla taitavasti tasapainotetaan sekä EU:n lisääntynyt tarve saada kestävästi hankittuja kriittisiä raaka-aineita että tarve suojella luontoa ja biologista monimuotoisuutta;
51. painottaa, että parantamalla lupamenettelyjen joustavaa ennakoitavuutta ja tehokkuutta sekä asettamalla etusijalle keskeiset mahdollistavat tekijät, kuten kilpailukykyisen uusiutuvan ja vähähiilisen siirtymäenergian tarjonta, voidaan edesauttaa tarvittavien investointien vapauttamista;
52. odottaa, että komissio antaa lisätietoja kriittisiä raaka-aineita koskevien hankkeiden toteuttamisesta vaihtoehtoisena liiketoimintamallina ja alueellisena työpaikkojen lähteenä hiilikaivosalueilla ja muilla siirtymäalueilla;
Monipuolistaminen
53. kehottaa komissiota lujittamaan suhteita kaikkiin nykyisiin kriittisiä raaka-aineita EU:lle toimittaviin maihin, rakentamaan systemaattisesti ja strategisesti uusia kriittisten raaka-aineiden alan kumppanuuksia mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä liittolaistemme kanssa ottaen huomioon EU:n ulkopuolisen maiden täysivaltaisuus omien resurssiensa suhteen, jotta voidaan varmistaa, että kriittisistä raaka-aineista tulee hyvinvoinnin lähde kehitysmaille, edistämään pk-yritysten osallistumista ja nostamaan tämän tavoitteen saavuttamisen ulkoisten ja sisäisten toimintapolitiikkojensa horisontaaliseksi tehtäväksi sekä esittelemään sen tulokset vuonna 2021; suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin perustaa vahvoja ja vakaita kansainvälisiä kumppanuuksia hyväksymällä raaka-aineita koskeva maailmanlaajuinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on muodostaa sekä toimitusvarmuuden että kehityshyödyt varmistavia EU:n kumppanuuksia;
54. korostaa, että jos Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla yksinkertaisesti siirretään EU:n kasvihuonekaasupäästöt sen kauppakumppaneille, sillä ei ole lainkaan vaikutusta ilmastonmuutokseen; kehottaa siksi EU:ta edistämään täytäntöönpanokelpoisia ilmaston lämpenemisen hillitsemistä ja EU:n ympäristönormien, mukaan lukien hankinnan ja jalostuksen ympäristönormit, vientiä koskevia monenvälisiä sopimuksia; katsoo, että EU:n on kehitettävä uusia kauppa- ja investointisopimuksia, uusia rahoituksellisen ja teknisen tuen malleja ja yleisemmin kansainvälistä diplomatiaa koskeva uusi lähestymistapa, jonka tavoitteena on tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen;
55. pitää myönteisenä EU:n sitoutumista vastuulliseen ja kestävään hankintaan ja kannustaa komissiota pitämään lähtökohtana vastuullista kaivostoimintaa koskevassa aloitteessa (Initiative for Responsible Mining Assurance, IRMA) kehitettyä vastuullisen kaivostoiminnan standardia ottaen huomioon pk-yritysten tarpeet; korostaa, että tätä sitoumusta on tuettava konkreettisella teknisellä tuella, siirtämällä tietämystä, kehittämällä osaamista, instituutioita ja oikeudellisia kehyksiä, instituutioiden rakentamisella ja käymällä poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa; korostaa tarvetta yhtenäisille politiikoille, jotka liittyvät kriittisten raaka-aineiden hankinnan eettisiin standardeihin; korostaa tarvetta saada entistä useammat valtiolliset ja yksityiset toimijat sitoutumaan kestävyyttä koskeviin normeihin ja noudattamaan niitä;
56. suhtautuu myönteisesti komission julkiseen sitoumukseen laatia vuonna 2021 lainsäädäntöehdotus yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta ja korostaa, että tällä lainsäädännöllä on torjuttava ihmisoikeusloukkauksia ja edistettävä sosiaalisten ja ympäristönormien noudattamista arvoketjuissa; palauttaa mieliin päätöslauselmansa suosituksista komissiolle yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta;
57. katsoo, että kansainvälisten sopimusten olisi johdettava vastuullisempaan ja kestävämpään hankintaan maailmanlaajuisesti; kehottaa tiivistämään yhteistyötä sellaisten kansainvälisten sopimusten kehittämiseksi, joilla parannetaan kriittisiä raaka-aineita koskevien vientirajoitusten valvontaa, niistä tiedottamista ja niiden täytäntöönpanoa, edistetään vastuullista hankintaa ja lisätään kiertoa alalla;
58. muistuttaa uutta EU–Afrikka-strategiaa koskeneessa päätöslauselmassaan esittämästään kehotuksesta varmistaa kriittisten raaka-aineiden oikeudenmukainen ja kestävä hyödyntäminen Afrikassa; tukee komission pyrkimyksiä saada aikaan sellaisia uusia kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä kumppanuuksia Afrikan maiden kanssa, joilla vahvistetaan Afrikan arvoketjua eettisesti, ympäristöllisesti ja teknologisesti kestävämmäksi ja mahdollistetaan EU:n tuki valmiuksien kehittämiselle;
59. kehottaa komissiota vahvistamaan standardointitoimia, jotka koskevat kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä korkealaatuisia komponentteja asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, koska tämä on tärkeää EU:n yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille;
60. kehottaa lisäämään kestäviä maatalouskäytäntöjä, jotka edistävät fosforin kestävää hallintaa; korostaa tällaisten käytäntöjen synergiaa ilmasto- ja biodiversiteettijalanjäljen vähentämisessä;
61. pyytää komissiota ehdottamaan tehokasta EU:n laajuista keräysjärjestelmää koskevia sääntöjä, jotta voidaan nostaa kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden keräysastetta; kehottaa komissiota arvioimaan muiden laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vaihtoehtojen ohella panttijärjestelmien käyttöönottoa EU:n jätelainsäädännössä, erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivissä, siten, että siinä otetaan huomioon eri tuotteiden ominaisuudet ja varmistetaan samalla järjestelmien yhteensopivuus kaikissa jäsenvaltioissa, jotta kuluttajia kannustetaan tuomaan käyttöiän lopussa olevat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, erityisesti pienet laitteet, niille tarkoitettuihin keräys- ja kierrätyslaitoksiin, ja hyödyntämään useissa jäsenvaltioissa käytössä olevista lasin ja muovin panttijärjestelmistä saatuja myönteisiä kokemuksia;
62. pitää valitettavana, että joissakin alumiinin käyttötarkoituksissa[29] kierrätys on vähäistä ja että alumiinijätteen ja -romun vienti[30] on johtanut alhaisempaan kierrätysasteeseen käyttöiän lopussa kuin muilla keinoin olisi saavutettu; korostaa, että EU:n olisi pyrittävä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla saavutetaan 100 prosentin kierrätysaste alumiinin käyttöiän lopussa;
63. kehottaa komissiota asettamaan uuden kaivostoiminnan asemasta etusijalle kriittisten raaka-aineiden talteenoton olemassa olevista kotimaisista kaivoksista eli kaivosten rikastusjätteestä, sivukivestä, kaatopaikoista ja tehokkaammasta urbaanista kaivostoiminnasta, jos se on kestävää eli jos ympäristövaikutukset, myös energian ja kemikaalien käyttö, ovat vähäisempiä; korostaa, että tällainen talteenotto ja sen jälkeinen ennallistaminen on toteutettava käyttämällä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, jotta taataan paras ekologinen suorituskyky ja taloudellinen elinkelpoisuus;
64. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota louhinnan jälkeiseen vaiheeseen kaivoshankkeissa sekä kriittisten raaka-aineiden elinkaareen loppuvaiheeseen jätepuitedirektiivissä määritellyn jätehierarkian mukaisesti ja etenkin silloin, kun kriittiset raaka-aineet ovat myös vaarallisia aineita;
65. katsoo, että kaivoslupiin ja toimilupiin olisi sisällyttävä vaatimukset kaikkien sellaisten kriittisten raaka-aineiden turvallisesta, tehokkaasta ja kestävästä hyödyntämisestä ja jalostamisesta, joiden hyödyntäminen on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista; pyytää komissiota panemaan kiireesti täytäntöön parlamentin pyynnöt, jotka se esitti kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun direktiivin täytäntöönpanosta antamassaan päätöslauselmassa; muistuttaa, että tällä hetkellä raportointimenetelmänä käytettävä direktiivin 18 artiklan mukainen kyselylomake ei ole tarkoitukseensa sopiva, ja pyytää komissiota luomaan yhdenmukaisen, digitoidun ja avoimen EU:n rekisteröintijärjestelmän, joka perustuu kaivosjätteen yhdenmukaisiin määritelmiin ja käsittelykriteereihin ja joka sisältää kaikki asiaankuuluvat ympäristövaikutuksia koskevat tiedot, muun muassa jätteiden sisältämät pitoisuudet;
66. kehottaa komissiota tiukentamaan täytäntöönpanon valvontaa, varmistamaan nykyisen ympäristölainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon ja ehdottamaan tarvittaessa muutoksia lainsäädäntöön;
67. kannustaa laatimaan kattavan arvioinnin kaivosalan sisällyttämisestä teollisuuden päästöistä annetun direktiivin soveltamisalaan, kun otetaan huomioon kaivostoiminnan suuret ympäristövaikutukset, kaivoshankkeiden keskimääräinen suuri koko, eri puolilla EU:ta sijaitsevilla kaivosalueilla sovellettavien saastumisen hallintaa koskevien vaatimusten eroavaisuudet ja kriittisiä raaka-aineita koskevan kaivostoiminnan mahdollinen laajeneminen EU:ssa; ehdottaa tunnistamaan parhaita käytettävissä olevia tekniikoita kaivosten ja erityisesti maaperän ja veden ennallistamiseksi;
68. kannustaa komissiota tarkistamaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä sen varmistamiseksi, että kaikenkokoisista kaivoshankkeista tehdään ympäristövaikutusten arviointi ja että nämä arvioinnit suorittaa riippumaton kolmas osapuoli;
69. katsoo, että kaivostoimintaan liittyvät päästöt ja kriittisten raaka-aineiden tuonti on sisällytettävä tulevaan hiilirajamekanismiin;
70. katsoo, että EU:n lainsäädännöllä ja kansainvälisillä yleissopimuksilla olisi estettävä kaivostoiminta suojelualueilla eli Natura 2000- ja Ramsar-alueilla, muilla valtioiden osoittamilla ja valtioiden rajat ylittävillä suojelualueilla (esimerkiksi Unescon maailmanperintökohteet), alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöille kuuluvilla suojelualueilla sekä avomerialueilla ja arktisella alueella; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan lintudirektiivin ja luontotyyppidirektiivin asiaankuuluvien artiklojen muuttamista tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
71. palauttaa mieliin komission sitoumuksen varmistaa ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti, että kansainvälisen merenpohjan merimineraaleja ei voida louhia eikä hyödyntää ennen kuin syvänmeren kaivostoiminnan vaikutuksia meriympäristöön, biodiversiteettiin ja ihmisen toimintaan on tutkittu riittävästi, riskit ymmärretään ja teknologioiden ja operatiivisten käytäntöjen osalta voidaan osoittaa, etteivät ne aiheuta vakavaa haittaa ympäristölle, ja kehottaa parlamenttia ja neuvostoa antamaan saman sitoumuksen; kannustaa komissiota muuttamaan tämän sitoumuksen konkreettisiksi toimiksi näiden hyvin haavoittuvien ekosysteemien suojelemiseksi;
72. kehottaa komissiota harkitsemaan Espoon ja Århusin yleissopimusten mukaisia lainsäädäntövaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että paikallisviranomaiset hyväksyvät ja panevat täytäntöön paikallisyhteisöjen oikeuden osallistua tehokkaasti ja osallistavasti uusien etsintä- ja louhintahankkeiden lupamenettelyihin kaikissa kaivoshankkeiden vaiheissa ja toimitettaessa lupahakemuksia olemassa olevien kaivosten laajentamiseksi, ja varmistamaan, että paikallisyhteisöillä on oikeus turvautua tehokkaisiin oikeussuojamekanismeihin, joita hallinnoivat riippumattomat tuomioistuimet ja valvontaelimet, joilla ei ole eturistiriitoja;
73. pitää myönteisenä, että kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta annetussa komission tiedonannossa painotetaan kriittisiä raaka-aineita; peräänkuuluttaa määrätietoista kauppapolitiikkaa, jossa korostetaan toimitusketjujen monipuolistamista ja kestävyyttä ja asetetaan etusijalle maailmanlaajuisten ja EU:n mekanismien parantaminen suotuisan kauppaympäristön luomiseksi EU:n teollisuudelle;
74. korostaa, että EU:n teollisuus joutuu kovaan kansainväliseen kilpailuun raaka-aineiden saatavuudesta ja on altis EU:n ulkopuolisten maiden vientirajoitustoimenpiteille; toteaa, että maailmanlaajuinen kysynnän kasvu johtaa todennäköisesti hintojen nousuun, ja kannustaa komissiota esittämään asiasta analyysin;
75. kehottaa komissiota monipuolistamaan kriittisten raaka-aineiden hankintalähteitä mahdollisimman paljon, lisäämään resurssitehokkuutta ja vähentämään nykyistä riippuvuutta muutamista EU:n ulkopuolisista maista tukemalla investointeja, joihin EU:n ja maailmanlaajuiset kumppanit sekä pk-yritykset osallistuvat osana pitkän aikavälin kansainvälistä hankintastrategiaa; korostaa, että tämä tavoite olisi saavutettava vahvistamalla olemassa olevia kumppanuuksia ja kauppasopimuksia ja luomalla uusia strategisia sopimuksia tai EU:n yhteisyrityksiä luonnonvaroiltaan rikkaiden ja muiden samanmielisten hankintamaiden kanssa selkeästi määriteltyjen painopisteiden mukaisesti; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti Kanadan, Australian ja Chilen kanssa käytävään vuoropuheluun, jonka tavoitteena on vahvistaa kauppasuhteita kriittisten raaka-aineiden alalla; kehottaa komissiota vahvistamaan edelleen yhteistyötä EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin välisessä kriittisiä raaka-aineita koskevassa seuraavassa konferenssissa; korostaa, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä keskeisten kansainvälisten toimittajien kanssa Länsi-Balkanilla, Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa sekä Kiinan ja muiden eteläisen maailman kehitysmaiden kanssa;
76. korostaa, että EU:n tulevat vapaakauppa- ja kumppanuussopimukset voivat paitsi parantaa toimitusvarmuutta myös luoda luotettavan poliittisen ja taloudellisen kehyksen ja että niihin olisi sisällytettävä kriittisiä raaka-aineita koskevia erityismääräyksiä, kuten komissio ilmoitti Kaikkien kauppa -strategiassaan, jotta voidaan edistää yhteistyötä, varmistaa kansainvälisten sitoumusten noudattaminen, poistaa ja välttää vientirajoitukset ja noudattaa nykyisiä sääntöjä, jotka koskevat ennen sijoittautumista tai sijoittautumisen jälkeen tehtäviä suoria ulkomaisia investointeja; kehottaa komissiota edelleen tehostamaan vapaakauppasopimusten, myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen, seurantaa ja täytäntöönpanoa, jotta varmistetaan, että kauppakumppanit määrittelevät kriittisten raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevia sitoumuksia ja määräyksiä ja noudattavat niitä ja että otetaan huomioon sellaisten yhteisöjen, joihin kaivannaistoiminta vaikuttaa, mahdolliset huolenaiheet; korostaa, että tämän olisi kuuluttava kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen ensisijaisiin tehtäviin;
77. kehottaa komissiota käynnistämään WTO:ssa keskustelun rajoituksista, joita paikallista sisältöä koskevat vaatimukset aiheuttavat kiertotalouden laajentamiselle, luomaan vahvempia kumppanuuksia maailman eri alueiden, erityisesti Afrikan, kanssa ja varmistamaan, että vapaakauppasopimukset vastaavat kiertotalouden tehostettuja tavoitteita;
78. kehottaa käyttämään alkuperäsääntöjä tiukemmin raaka-aineiden tuotannon turvaamiseksi ja valvonnan kiertämisen estämiseksi alueilla, joilla toimijoihin sovelletaan lievempiä kestävyyteen ja teollisuustukiin liittyviä vaatimuksia; korostaa, että kaikkien EU:n markkinoilla toimivien yritysten uusien hankintatoimien on oltava konfliktialueiden mineraaleja koskevan asetuksen, muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevassa direktiivissä kuvattujen vastuullista hankintaa koskevien sääntöjen sekä vastuullista hyödykkeiden hankintaa koskevien kansainvälisten sääntöjen mukaisia; kehottaa kieltämään sellaisten kriittisten raaka-aineiden tuonnin, joihin liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksia, kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä;
79. korostaa, että täysin toimiva sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä on avaintekijä kriittisten raaka-aineiden avoimien ja kestävien kauppavirtojen varmistamisessa; ilmaisee huolensa siitä, että jotkin WTO:n jäsenet, myös Kiina, käyttävät kriittisten raaka-aineiden vientirajoituksia, ja kehottaa kaikkia jäseniä pidättäytymään tällaisen politiikan harjoittamisesta; kehottaa siksi komissiota rajoittamaan kansainvälisillä foorumeilla kriittisiä raaka-aineita koskevia vääristäviä vientirajoituksia; kehottaa tässä yhteydessä jälleen komissiota tehostamaan toimiaan WTO:n kunnianhimoisen uudistuksen toteuttamiseksi, jotta voidaan torjua kansainvälisen kaupan vääristymiä ja epäterveitä kaupan käytäntöjä, tarjota vakaa ja ennakoitava kansainvälisen kaupan ympäristö ja taata oikeudenmukainen ja tehokas kilpailu koko maailmassa;
80. suhtautuu myönteisesti Japanin ja Yhdysvaltojen kauppaministerien ja komission kolmikantakokouksen yhteiseen julkilausumaan ja kannattaa ehdotettua teollisuustukien määritelmää; pitää myönteisenä, että määritelmä ulottuu WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa ja EU:n tukien vastaisessa asetuksessa esitettyjä määritelmiä pidemmälle ja tarjoaa tuelle laajemman määritelmän; katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä kansainvälisten toimintaedellytysten tasoittamiseksi kriittisten raaka-aineiden alalla, koska teollisuustuet erityisesti Kiinassa ovat vakava uhka EU:n teollisuudelle ja työntekijöille, sillä ne vääristävät kansainvälistä kilpailua;
81. suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltojen yhteiseen aloitteeseen, joka koskee teräksen ja alumiinin maailmanlaajuisen ylikapasiteetin vähentämistä, ja kehottaa toteuttamaan kattavia ja nopeita toimenpiteitä, jotta Kiinan kaltaiset kauppaa vääristävää politiikkaa tukevat maat voidaan saattaa vastuuseen; muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että toistaiseksi 232 pykälään perustuvat Yhdysvaltojen tullit ovat edelleen kokonaan voimassa ja että tämä kysymys on ratkaistava kiireesti;
82. on samaa mieltä komission arviosta, jonka mukaan siirtymällä käyttämään euroja muiden kansainvälisten valuuttojen sijaan kriittisiin raaka-aineisiin sovellettavissa EU:n tuontimaksuissa voitaisiin saavuttaa hyötyjä, kuten vähentää hintojen epävakautta sekä EU:n maahantuojien ja EU:n ulkopuolisten viejien riippuvuutta Yhdysvaltain dollariin sidotuista rahoitusmarkkinoista;
°
° °
83. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.6.2021)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta
Valmistelija: Sara Matthieu
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla
EHDOTUKSET
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. ottaa huomioon, että materiaalien maailmanlaajuisen käytön ennustetaan yli kaksinkertaistuvan 79 gigatonnista vuonna 2011 167 gigatonniin vuonna 2060; ottaa huomioon, että ennusteen mukaan maailmanlaajuinen metallien käyttö lisääntyy 8 miljardista tonnista 20 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä (150 prosentin lisäys); ottaa huomioon, että Euroopan komission ja OECD:n mukaan siirtyminen digitaalisiin, erittäin energiatehokkaisiin ja ilmastoneutraaleihin talouksiin johtaa kriittisten raaka-aineiden ja primääriraaka-aineiden kysynnän kasvuun;
B. ottaa huomioon, että luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen aiheuttaa puolet kaikista kasvihuonekaasupäästöistä[31] ja kaivosala kaksi prosenttia[32]; ottaa huomioon, että yli 90 prosenttia biodiversiteetin köyhtymisestä ja vesistressistä on seurausta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja jalostamisesta[33]; ottaa huomioon, että metallien talteenotolla ja käytöllä on monenlaisia saastuttavia vaikutuksia, muun muassa ihmisiin ja ekosysteemeihin kohdistuvat myrkkyvaikutukset, kuten huono ilmanlaatu, pilaantuneet maaperät, metsäkato ja elinympäristön häviäminen[34]; ottaa huomioon, että noin 10 prosenttia maailman primäärienergiasta käytetään metalliresurssien louhintaan, kuljettamiseen ja jalostamiseen kaikilla aloilla; ottaa huomioon, että metalleihin käytetyn primäärienergian suhteellisen osuuden odotetaan kasvavan 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä[35];
C. toteaa, että kriittiset raaka-aineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja; ottaa huomioon, että materiaalien käytön kasvu yhdistettynä materiaalien louhinnan, jalostuksen ja jätteen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin lisää todennäköisesti talouksiemme resurssivarantoihin kohdistuvaa painetta[36];
D. ottaa huomioon, että raaka-aineiden louhinta merenpohjasta asettaa meren eliöstön, myös lajit ja elinympäristöt, paineen alaiseksi ja lisää kumulatiivisia vaikutuksia, jotka heikentävät meriekosysteemien yleistä häiriönsietokykyä[37]; ottaa huomioon, että tavoitetta ympäristön hyvän tilan saavuttamisesta Euroopan merivesissä vuoteen 2020 mennessä ei todennäköisesti saavutettu[38]; katsoo, että ihmisen toiminta uhkaa, heikentää ja tuhoaa valtameriä, meriä ja niiden luonnonvaroja yhä enemmän kaikkialla maailmassa;
E. ottaa huomioon, että kaivostoiminta altistaa pinta- ja pohjavedet monille pilaantumisriskeille; ottaa huomioon, että tällainen pilaantuminen vaikuttaa vesieläimistöön ja jopa tuhoaa sen, mikä voi ulottua erittäin pitkälle kaivosalueen alajuoksulle; ottaa huomioon, että tällainen pilaantuminen vaikuttaa kasvien kasvuun ja maaeläimiin, jotka juovat pilaantunutta vettä; ottaa huomioon, että vieressä asuvat väestöryhmät altistuvat saasteille käyttäessään pilaantunutta vettä, samoin samaa vettä käyttävät kasvit ja eläimet;
F. ottaa huomioon, että seisminen luotaus ja avomeriporaus aiheuttavat merkittävää melusaastetta valtamerissä ja merissä ja että tällä melusaasteella on merieläimiin suora vaikutus, joka voi olla kuolettava;
G. ottaa huomioon, että tällä hetkellä huomattava määrä kriittisisiä raaka-aineita on joko peräisin maista, joissa sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät säännöt eivät ole niin tiukkoja kuin EU:ssa, tai niitä jalostetaan tällaisissa maissa;
H. ottaa huomioon, että on varmistettava raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävä ja eettinen hankinta, jotta varmistetaan sellaisten metallien ja mineraalien toimitukset, joita tarvitaan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edellyttämiin teknologioihin;
I. ottaa huomioon, että vain joitakin metalleja kierrätetään suhteellisen hyvin, mutta suurinta osaa, erityisesti harvinaisia maametalleja, kierrätetään heikosti; ottaa huomioon, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) on yksi nopeimmin kasvavista kierrätysvirroista, ja toteaa, että EU:ssa kierrätetään tällä hetkellä alle 40 prosenttia sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta; katsoo, että urbaanin kaivostoiminnan lisääminen auttaisi vähentämään riippuvuutta ulkomaisista toimittajista ja rajoittaisi ympäristövahinkoja; ottaa huomioon, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromun terveydelle ja turvallisuudelle aiheuttamat riskit ovat merkittäviä, mikäli yritykset eivät käsittele sitä asianmukaisella tavalla arvoketjussa, sillä romu koostuu erilaisista materiaaleista, joista osa on vaarallisia; ottaa huomioon, että yksittäisten kriittisten raaka-aineiden hyödyntämis- ja kierrätysmahdollisuuksista ei usein ole tietoa;
J. ottaa huomioon, että jopa 90 prosenttia maailman sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta myydään tai viedään kaatopaikalle laittomasti[39], sillä tuhansia tonneja sähkö- ja elektroniikkalaiteromua ilmoitetaan virheellisesti käytetyiksi tavaroiksi; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan EU:n jäsenvaltioista viedään vuosittain 352 474 tonnia sähkö- ja elektroniikkalaiteromua globaalin etelän maihin, joissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuusmääräykset eivät ole niin tiukkoja kuin unionissa sovellettavat määräykset[40];
1. muistuttaa vaatineensa uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 10. helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa tieteeseen perustuvia ja sitovia EU:n tavoitteita vuodelle 2030, jotta voidaan vähentää merkittävästi EU:n materiaali- ja kulutusjalanjälkeä ja sovittaa ne maapallon sietokyvyn rajoihin viimeistään vuoteen 2050 mennessä niin, että hyödynnetään vuoden 2021 loppuun mennessä osana päivitettyä seurantakehystä käyttöön otettavia indikaattoreita;
2. pyytää komissiota sisällyttämään kriittisten raaka-aineiden kysyntää koskeviin skenaarioihinsa kaikki mahdolliset vaihtoehdot luonnonvarojen kulutuksen minimoimiseksi;
3. korostaa, että materiaali- ja kulutusjalanjäljen vähentämistä on edistettävä kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi; korostaa, että tämä on myös tärkeää, jotta minimoidaan vihreissä teknologioissa tarvittavien kriittisten raaka-aineiden kysynnän kasvu, millä helpotetaan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa ja siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen; kehottaa komissiota asettamaan siirtymän kiertotalouteen etusijalle vähentämällä EU:n riippuvuutta tuonnista, parantamalla resurssitehokkuutta, optimoimalla resurssien kulutus sekä säilyttämällä ja uudelleenkäyttämällä arvokkaita raaka-aineita EU:ssa;
4. katsoo, että kriittisen raaka-aineen korvaaminen raaka-aineilla, jotka eivät ole kriittisiä ja joilla on samanlaiset ominaisuudet, on tärkeä keino vähentää kriittisten raaka-aineiden aiheuttamaa riippuvuutta kolmansista maista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan pitkän aikavälin tuen ja kannustimet tutkimukselle ja kehittämiselle tällä alalla; kiinnittää kuitenkin huomiota aineiden korvattavuuden rajoihin, koska se tarkoittaa ainoastaan kysynnän siirtymistä muihin metalleihin, jolloin metalleja ja resurssien rajallista luonnetta koskeva kysymys jää ratkaisematta;
5. toteaa, että tietyille kriittisille raaka-aineille, kuten fosforille, ei ole olemassa korvaavaa ainetta; toteaa lisäksi, että vaikka raakafosfaatti sisältyi jo toiseen kriittisten raaka-aineiden luetteloon vuonna 2014, sillä EU on siitä hyvin riippuvainen, mitään konkreettisia rakenteellisia toimenpiteitä ei ole toteutettu fosforin käytön tehostamiseksi Euroopan maatalousalalla, joka käyttää 95 prosenttia fosforista unionissa; korostaa, että maatalouden negatiivista fosforitasapainoa olisi korjattava esimerkiksi lisäämällä kierrätettyjen fosforimateriaalien käyttöä raakafosfaatin hankkimisen sijaan ja että tarvitaan lisää aloitteita fosforin kierron tehostamiseksi; kehottaa lisäämään kestäviä maatalouskäytäntöjä, jotka edistävät fosforin kestävää hallintaa; korostaa tällaisten käytäntöjen synergiaa ilmasto- ja biodiversiteettijalanjäljen vähentämisessä;
6. kehottaa komissiota ehdottamaan ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten lisäksi tuotesuunnittelutoimenpiteitä, jotka on räätälöity eri tuoteluokille ja joiden avulla voidaan helposti tunnistaa ja poistaa kriittisiä raaka-aineita sisältävät osat tai komponentit, erityisesti kulutusjätteestä, jotta voidaan parantaa merkittävästi EU:ssa valmistettujen tai myytävien tuotteiden käyttöikää, kestävyyttä, korjattavuutta ja modulaarisuutta sekä käyttöiän lopussa olevien tuotteiden uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä;
7. palauttaa mieliin uutta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 10. helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä kehotuksen, jonka mukaan olisi otettava käyttöön korjausindeksin muodossa selkeitä ja yhdenmukaisia merkintöjä, jotka koskevat tuotteiden kestävyyttä ja korjattavuutta; pyytää komissiota myös arvioimaan EU:n energiamerkkiä vastaavan kierrätettävyysindeksin mahdollisen hyväksymisen kaikkia EU:ssa valmistettavia tai myytäviä sähkö- ja elektroniikkatuotteita varten;
8. muistuttaa kiertotalouden mahdollisuuksista, joita tuotteiden ja palvelujen optimoitu käyttö tarjoaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan uusia kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja, myös tuote palveluna -malleja, uudessa kestäviä tuotteita koskevassa aloitteessa edellyttäen, että niillä säästetään resursseja, vähennetään ympäristövaikutuksia ja taataan kuluttajansuoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan näitä lähestymistapoja sellaisten sääntelykehysten avulla, jotka tekevät ne mahdollisiksi;
9. pyytää komissiota ehdottamaan tehokasta EU:n laajuista keräysjärjestelmää koskevia sääntöjä, jotta voidaan nostaa kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden keräysastetta; kehottaa komissiota arvioimaan muiden laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vaihtoehtojen ohella panttijärjestelmien käyttöönottoa EU:n jätelainsäädännössä, erityisesti direktiivissä 2012/19/EU, siten, että se ottaa huomioon eri tuotteiden ominaisuudet ja varmistaa samalla järjestelmien yhteensopivuuden kaikissa jäsenvaltioissa, jotta kuluttajia kannustetaan tuomaan käyttöiän lopussa olevat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, erityisesti pienet tuotteet, niille tarkoitettuihin keräys- ja kierrätyslaitoksiin, ja hyödyntää useissa jäsenvaltioissa käytössä olevista lasin ja muovin panttijärjestelmistä saatuja myönteisiä kokemuksia;
10. kehottaa komissiota ehdottamaan kunnianhimoisia tavoitteita kierrätettyjen kriittisten raaka-aineiden vähimmäismääristä ja kullekin tuoteluokalle tarkoitettuja erityisiä kriittisten raaka-aineiden kierrätystavoitteita sekä laatimaan vankan seurantakehyksen, joka perustuu akuista ja käytetyistä akuista annettuun asetusehdotukseen (COM(2020)0798); kehottaa komissiota esittämään erityisesti kattavaan vaikutustenarviointiin perustuvia lainsäädäntöehdotuksia, jotta korvataan asteittain sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin tulevan romun määrään perustuvat kierrätystavoitteet eri tuoteluokkia koskevilla saataviin tuotteisiin ja materiaaleihin perustuvilla kierrätystavoitteilla, jotta voidaan lisätä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kriittisten raaka-aineiden hyödyntämistä; pitää myönteisenä komission käynnissä olevaa arviointia, jossa tarkastellaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevien EU:n kierrätysstandardien mahdollisia parannuksia kriittisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja kierrätyksen lisäämiseksi;
11. kehottaa komissiota varmistamaan kriittisiä raaka-aineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian välisen johdonmukaisuuden, mukaan lukien tehokkaat riskinhallintatoimenpiteet sellaisten keskeisten metallien turvalliselle käytölle ja kierrätykselle, joille ei ole olemassa teknisesti tai taloudellisesti hyväksyttäviä korvaavia aineita;
12. kehottaa asettamaan keskeisten tuoteryhmien korjaajille ja kierrättäjille prosessin tehokkuutta, ympäristönsuojelun tasoa ja turvallisuutta koskevat pakolliset vähimmäisstandardit, joissa otetaan huomioon työntekijöiden altistuminen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämille myrkyllisille ja radioaktiivisille materiaaleille; tähdentää, että on tärkeää varustaa korjaus- ja kierrätyslaitosten työntekijät henkilösuojaimilla myös korjauksen ja kierrätyksen alalla epävirallisessa taloudessa; toistaa tässä yhteydessä parlamentin kannan neljänteen ehdotukseen karsinogeeni- ja mutageenidirektiivin muuttamisesta;
13. korostaa, että vuoden 2020 kriittisten raaka-aineiden luetteloon lisättiin bauksiitti, joka voidaan jalostaa alumiiniksi; toteaa, että vaikka bauksiittia ei voida kierrättää, koska se kuluu kaikentyyppisessä käytössä, alumiinia voidaan kierrättää loputtomasti sen laatua heikentämättä; pitää valitettavana, että joissakin alumiinin käyttötarkoituksissa kierrätys on vähäistä[41] ja että alumiinijätteen ja -romun vienti[42] on johtanut alhaisempaan kierrätysasteeseen käyttöiän lopussa kuin muilla keinoin olisi saavutettu; korostaa, että EU:n olisi pyrittävä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla saavutetaan 100 prosentin kierrätysaste alumiinin käyttöiän lopussa;
14. palauttaa mieliin uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta 10. helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä jätteensiirtoasetuksen tarkistamista koskevat pyyntönsä; kehottaa komissiota asettamaan jätteensiirtoasetusta tarkistaessaan vaatimuksia, jotka mahdollistavat jätteiden ja erityisesti kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden viennin ainoastaan, jos taataan, että niitä käsitellään EU:ssa sovellettavia normeja vastaavien sosiaalisten ja ympäristönormien mukaisesti; kehottaa tiukentamaan täytäntöönpanon valvontaa ja markkinavalvontaa, jotta estetään kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätteiden laiton vienti; kehottaa komissiota varmistamaan jätteensiirtoasetuksen ja aluskierrätysasetuksen tulevan tarkistamisen yhteydessä vuonna 2023, että purettaviksi lähetetyistä merialuksista peräisin olevia kriittisiä raaka-aineita ei viedä Euroopan unionista jätteenä;
15. painottaa, että on ratkaisevan tärkeää luoda hyvin toimivat uusioraaka-ainemarkkinat; kehottaa tässä yhteydessä komissiota perustamaan nopeasti markkinoiden seurantakeskuksen keskeisille uusioraaka-aineille, myös kriittisille raaka-aineille;
16. huomauttaa, että vaikka kriittisiin raaka-aineisiin liittyvän häiriönsietokyvyn tärkeimpänä tavoitteena on löytää keino kestävyyden ja toimitusvarmuuden parantamiseksi, sen soveltamisalaa olisi laajennettava kaikkiin raaka-aineisiin, myös uusioraaka-aineisiin, jotka ovat strategisesti tärkeä osa keskeisiä arvoketjuja;
17. toteaa, että työntekijöille on tarjottava täydennys- ja uudelleenkoulutusta, jonka avulla edistetään siirtymistä ”ruskeista taidoista” ”vihreisiin taitoihin”; toteaa, että siirtyminen kohti kiertotaloutta useilla EU:n teollisuudenaloilla ja palvelualoilla edellyttää erityisiä taitoja ja osaamista, jotta varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso ja työntekijöiden turvallisuus, ja korostaa tässä yhteydessä ensimmäisten toimijoiden sekä pk- ja startup-yritysten erityistä roolia; kehottaa komissiota tunnustamaan tämän roolin Euroopan teollisuusstrategian ja pk-yritysstrategian päivityksessä; kehottaa komissiota sisällyttämään Euroopan osaamisohjelmaan ja EU:n rahoitusohjelmiin ensisijaisesti kiertotaloutta koskevia koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia; kehottaa komissiota varmistamaan riittävän rahoituksen uudelleenkoulutukseen ja puuttumaan tämän siirtymän sosiaalisiin, työllisyyttä koskeviin, taloudellisiin ja ympäristöä koskeviin vaikutuksiin entisillä kaivosalueilla;
18. kehottaa komissiota panemaan täytäntöön tiukkoja julkistamis-, avoimuus- ja raportointivaatimuksia kaivannaisteollisuuden aloilla;
19. korostaa, että kriittisten raaka-aineiden louhinnan ja jalostuksen aiheuttamien talous-, ympäristö- ja terveyshaittojen uhreille olisi taattava tehokas oikeussuojan saatavuus; palauttaa tässä yhteydessä mieliin 10. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota kaikkien kriittisten raaka-aineiden sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuulliseen hankintaan Euroopan alueelta ja sen ulkopuolelta sekä näiden raaka-aineiden jäljitettävyyteen niiden koko elinkaaren ajan; korostaa, että tässä prosessissa on tärkeää ottaa huomioon toimintaketjun loppupään toimijoiden ja pk-yritysten tarpeet EU:ssa; kehottaa siksi komissiota kiinnittämään tulevassa pakollista huolellisuusvelvoitetta koskevassa lainsäädännössä erityistä huomiota kaivosalaan, koska sillä on merkittävä vaikutus ympäristöön;
20. pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että konfliktialueiden mineraaleja koskevaa asetusta (EU) 2017/821 on sovellettu täysimääräisesti 1. tammikuuta 2021 alkaen; katsoo kuitenkin, että asetuksen olisi oltava kunnianhimoisempi sekä sen piiriin kuuluvien mineraalien että siinä määrättävien velvoitteiden osalta, ja kehottaa komissiota tarkistamaan asetusta vuoteen 2023 mennessä;
21. kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kolmansien maiden soveltamien vientirajoitusten aiheuttamia jatkuvia haasteita ja löytämään niihin ratkaisun; kehottaa komissiota myös seuraamaan, miten kolmannet maat ostavat vietyjä kriittisiä raaka-aineita ja rajoittavat EU:n mahdollisuutta monipuolistaa hankintaa; muistuttaa, että nykyisiä kauppasääntöjä on hyödynnettävä mahdollisimman laajasti siten, että perustetaan seurantamekanismi kriittisten raaka-aineiden vientirajoituksille poliittiseksi välineeksi kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja varten ja edistetään vuoropuhelua niiden käytöstä;
22. kehottaa komissiota kehittämään tutkimusohjelmia, jotka auttavat vähentämään toimitusriskejä, koska kriittiset raaka-aineet liittyvät kiinteästi puolustusteollisuuteen sekä ilmailu- ja avaruusteollisuuteen ja ovat tärkeässä asemassa, kun kehitetään keskeisiä puolustusvoimavaroja;
23. kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon kaikki louhintaa ja jalostusta koskevat ympäristöön liittyvät ulkoisvaikutukset toimitusriskianalyysissään laatiessaan kriittisten raaka-aineiden luetteloa;
24. pitää myönteisenä tavoitetta nousta kestävien raaka-aineiden tuotannon alalla johtavaan asemaan maailmassa; korostaa, että tämä edellyttää johdonmukaisuutta kaikkien asiaankuuluvien politiikka-aloitteiden ja EU:n lainsäädännön välillä;
25. kehottaa komissiota ja eurooppalaista raaka-aineallianssia asettamaan uuden kaivostoiminnan asemasta etusijalle kriittisten raaka-aineiden talteenoton olemassa olevista kotimaisista kaivoksista eli kaivosten rikastusjätteestä, sivukivestä, kaatopaikoista ja tehokkaammasta urbaanista kaivostoiminnasta, jos se on kestävää eli jos ympäristövaikutukset, myös energian ja kemikaalien käyttö, ovat vähäisempiä; korostaa, että tällainen talteenotto ja sen jälkeinen ennallistaminen on toteutettava käyttämällä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, joilla taataan paras ekologinen suorituskyky ja taloudellinen elinkelpoisuus;
26. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota louhinnan jälkeiseen vaiheeseen kaivoshankkeissa sekä kriittisten raaka-aineiden elinkaareen loppuvaiheeseen jätepuitedirektiivissä määritellyn jätehierarkian mukaisesti ja etenkin silloin, kun kriittiset raaka-aineet ovat myös vaarallisia aineita;
27. katsoo, että kaivoslupiin ja toimilupiin olisi sisällyttävä vaatimukset kaikkien sellaisten kriittisten raaka-aineiden turvallisesta, tehokkaasta ja kestävästä hyödyntämisestä ja jalostamisesta, joiden hyödyntäminen on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista; pyytää komissiota panemaan kiireesti täytäntöön kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annetun direktiivin täytäntöönpanosta 27. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä pyynnöt; muistuttaa, että tällä hetkellä raportointijärjestelmänä käytettävä direktiivin 18 artiklan mukainen kyselylomake ei ole tarkoitukseensa sopiva, ja pyytää komissiota luomaan yhdenmukaisen, digitoidun ja avoimen EU:n rekisteröintijärjestelmän, joka perustuu kaivosjätteen yhdenmukaisiin määritelmiin ja käsittelykriteereihin ja joka sisältää kaikki asiaankuuluvat ympäristövaikutuksia koskevat tiedot, muun muassa jätteiden sisältämät pitoisuudet;
28. pyytää komissiota asettamaan enimmäismäärät rikin ja raskasmetallien pitoisuuksille jätealueilla, jotta tehostetaan kriittisten raaka-aineiden hyödyntämistä kaivosjätteestä ja vähennetään mahdollisia happamia valumavesiä ja ympäristön pilaantumista, ja varmistamaan, että näihin uusiin raja-arvoihin on riittävästi aikaa mukautua;
29. kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää uusi YK:n ympäristöohjelman kaivostoiminnan rikastusjätteen käsittelyä koskeva teollisuusstandardi (Global Industry Standard on Tailings Management) unionin oikeuteen ja kehittää sitä edelleen sekä edistää sen käyttöönottoa sellaisten yritysten arvoketjujen kaikissa vaiheissa, jotka tuovat kriittisiä raaka-aineita ja käyttävät niitä sisämarkkinoilla;
30. katsoo, että vaikka strategisista syistä olisi kannustettava käyttämään kotimaisia kriittisiä raaka-aineita tuotujen raaka-aineiden asemasta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja erityisesti biodiversiteettistrategian ja saasteettomuustoimintasuunnitelman valossa, olisi varmistettava, että EU:n ympäristölainsäädännössä taataan, että kaivostoiminnalla on EU:ssa mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia ja että vihreän kehityksen ohjelman edellyttämä mahdollinen uusi kaivostoiminta ei yksinkertaisesti siirrä EU:n kasvihuonekaasupäästöjä ja ympäristövaikutuksia talouden muille osa-alueille;
31. kehottaa komissiota tiukentamaan täytäntöönpanon valvontaa, varmistamaan nykyisen ympäristölainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon ja ehdottamaan tarvittaessa muutoksia lainsäädäntöön;
32. kannustaa laatimaan kattavan arvioinnin kaivosalan sisällyttämisestä teollisuuden päästöistä annetun direktiivin soveltamisalaan siten, että otetaan huomioon kaivostoiminnan suuret ympäristövaikutukset, kaivoshankkeiden keskimääräinen suuri koko, eri puolilla Eurooppaa sijaitsevilla kaivosalueilla sovellettavien saastumisen hallintaa koskevien vaatimusten eroavaisuudet ja kriittisten raaka-aikainen kaivostoiminnan mahdollinen laajeneminen Euroopassa; kannustaa arvioimaan kattavasti kaivosalan sisällyttämistä teollisuuden päästöistä annetun direktiivin soveltamisalaan; ehdottaa tunnistamaan parhaita käytettävissä olevia tekniikoita kaivosten ja erityisesti maaperän ja veden ennallistamiseksi;
33. kannustaa komissiota tarkistamaan ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä sen varmistamiseksi, että kaikenkokoisista kaivoshankkeista tehdään ympäristövaikutusten arviointi ja että tämän arvioinnin suorittaa riippumaton kolmas osapuoli;
34. kehottaa komissiota ehdottamaan tieteeseen perustuvia ja tiukkoja kestävyyskriteereitä kestävän investoinnin määrittelemiseksi kaivosalalla luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti; korostaa, että kaikissa kriittisiin raaka-aineisiin liittyvissä tuissa olisi noudatettava vahingon välttämisen periaatetta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sitoumusten mukaisesti;
35. korostaa, että on kiireellisesti kehitettävä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tutkimus- ja innovointihankkeita, jotka koskevat jätteiden käsittelyä, kierrätystä, kunnostamista, uudelleenvalmistusta, kehittyneitä materiaaleja ja materiaalien korvaamista sekä kriittisten raaka-aineiden talteenotto- ja jalostamisprosesseja, myös kaivosjätteistä, rikastusjätteestä ja erilaisia materiaaleja sisältävistä jätevirroista, jotta voidaan vähentää merkittävästi ympäristövaikutuksia ja parantaa ympäristötehokkuutta;
36. katsoo, että kaivostoimintaan liittyvät päästöt ja kriittisten raaka-aineiden tuonti on sisällytettävä tulevaan hiilitullimekanismiin;
37. katsoo, että paremman sääntelyn agendan mukaiset, kaivoshankkeiden nopeuttamiseksi tai helpottamiseksi toteutettavat toimenpiteet eivät missään tapauksessa saisi olla haitallisia ympäristölle tai sosiaaliselle suojelulle, ja että niillä olisi myös varmistettava julkinen osallistuminen;
38. katsoo, että EU:n lainsäädännössä ja kansainvälisissä yleissopimuksissa kaivostoiminta olisi kiellettävä suojelualueilla eli Natura 2000- ja Ramsar-alueilla, muilla valtioiden osoittamilla ja valtioiden rajat ylittävillä suojelualueilla (esimerkiksi Unescon maailmanperintökohteet), alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen alueilla sekä avomerialueilla ja arktisella alueella; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan lintudirektiivin ja luontotyyppidirektiivin asiaankuuluvien artiklojen muuttamista tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
39. palauttaa mieliin komission sitoumuksen, jonka mukaan ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti kansainvälisen merenpohjan merimineraaleja ei voida louhia eikä hyödyntää ennen kuin syvänmeren kaivostoiminnan vaikutuksia meriympäristöön, biodiversiteettiin ja ihmisen toimintaan on tutkittu riittävästi, riskit ymmärretään ja teknologioiden ja operatiivisten käytäntöjen osalta voidaan osoittaa, etteivät ne aiheuta vakavaa haittaa ympäristölle, ja jossa kehotetaan parlamenttia ja neuvostoa toimimaan tällä tavoin; kannustaa komissiota muuttamaan tämän sitoumuksen konkreettisiksi toimiksi näiden hyvin haavoittuvien ekosysteemien suojelemiseksi;
40. kehottaa komissiota harkitsemaan Espoon ja Århusin yleissopimusten mukaisia lainsäädäntövaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että paikallisviranomaiset hyväksyvät ja panevat täytäntöön paikallisyhteisöjen oikeuden osallistua tehokkaasti ja osallistavasti uusien etsintä- ja louhintahankkeiden lupamenettelyihin kaikissa kaivoshankkeiden vaiheissa ja toimitettaessa lupahakemuksia olemassa olevien kaivosten laajentamiseksi, ja varmistamaan, että paikallisyhteisöillä on oikeus turvautua tehokkaisiin oikeussuojamekanismeihin, joita hallinnoivat riippumattomat tuomioistuimet ja valvontaelimet, joilla ei ole eturistiriitoja.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
29.6.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
45 7 24 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bartosz Arłukowicz, Margrete Auken, Simona Baldassarre, Marek Paweł Balt, Traian Băsescu, Aurélia Beigneux, Monika Beňová, Sergio Berlato, Alexander Bernhuber, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Pascal Canfin, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Nathalie Colin-Oesterlé, Esther de Lange, Christian Doleschal, Marco Dreosto, Cyrus Engerer, Eleonora Evi, Agnès Evren, Pietro Fiocchi, Andreas Glück, Catherine Griset, Jytte Guteland, Teuvo Hakkarainen, Martin Hojsík, Pär Holmgren, Jan Huitema, Yannick Jadot, Adam Jarubas, Petros Kokkalis, Ewa Kopacz, Joanna Kopcińska, Ryszard Antoni Legutko, Peter Liese, Javi López, César Luena, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Tilly Metz, Silvia Modig, Dolors Montserrat, Alessandra Moretti, Dan-Ştefan Motreanu, Ville Niinistö, Ljudmila Novak, Jutta Paulus, Stanislav Polčák, Jessica Polfjärd, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Sándor Rónai, Rob Rooken, Silvia Sardone, Christine Schneider, Günther Sidl, Ivan Vilibor Sinčić, Linea Søgaard-Lidell, Maria Spyraki, Nicolae Ştefănuță, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Petar Vitanov, Alexandr Vondra, Mick Wallace, Pernille Weiss, Emma Wiesner, Michal Wiezik, Tiemo Wölken, Anna Zalewska |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Manuel Bompard, Annika Bruna, Kateřina Konečná, Sara Matthieu |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
45 |
+ |
ID |
Aurélia Beigneux, Annika Bruna, Catherine Griset |
NI |
Ivan Vilibor Sinčić |
PPE |
Stanislav Polčák, Michal Wiezik |
Renew |
Pascal Canfin, Martin Hojsík, Jan Huitema, Frédérique Ries, María Soraya Rodríguez Ramos, Nicolae Ştefănuță, Linea Søgaard-Lidell, Nils Torvalds, Véronique Trillet-Lenoir, Emma Wiesner |
S&D |
Marek Paweł Balt, Monika Beňová, Simona Bonafè, Delara Burkhardt, Sara Cerdas, Mohammed Chahim, Tudor Ciuhodaru, Cyrus Engerer, Jytte Guteland, Javi López, César Luena, Alessandra Moretti, Sándor Rónai, Günther Sidl, Petar Vitanov, Tiemo Wölken |
The Left |
Manuel Bompard, Petros Kokkalis, Kateřina Konečná, Silvia Modig, Mick Wallace |
Verts/ALE |
Margrete Auken, Eleonora Evi, Pär Holmgren, Yannick Jadot, Sara Matthieu, Tilly Metz, Ville Niinistö, Jutta Paulus |
7 |
- |
ECR |
Sergio Berlato, Pietro Fiocchi, Joanna Kopcińska, Ryszard Antoni Legutko, Rob Rooken, Alexandr Vondra, Anna Zalewska |
24 |
0 |
ID |
Simona Baldassarre, Marco Dreosto, Teuvo Hakkarainen, Silvia Sardone |
PPE |
Bartosz Arłukowicz, Traian Băsescu, Alexander Bernhuber, Nathalie ColinOesterlé, Christian Doleschal, Agnès Evren, Adam Jarubas, Ewa Kopacz, Esther de Lange, Peter Liese, Fulvio Martusciello, Liudas Mažylis, Dolors Montserrat, Dan-Ştefan Motreanu, Ljudmila Novak, Jessica Polfjärd, Christine Schneider, Maria Spyraki, Pernille Weiss |
Renew |
Andreas Glück |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.7.2021)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
kriittisiä raaka-aineita koskevasta eurooppalaisesta strategiasta
Valmistelija (*): Roman Haider
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 57 artikla
EHDOTUKSET
Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. suhtautuu myönteisesti uuteen kriittisiä raaka-aineita koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan, eurooppalaisen raaka-aineallianssin perustamiseen sekä kriittisten raaka-aineiden painottamiseen kauppapolitiikan uudelleentarkastelua koskevassa komission tiedonannossa; peräänkuuluttaa määrätietoista kauppapolitiikkaa, jossa korostetaan toimitusketjujen monipuolistamista ja kestävyyttä ja asetetaan etusijalle maailmanlaajuisten ja EU:n mekanismien parantaminen suotuisan kauppaympäristön luomiseksi Euroopan teollisuudelle;
2. korostaa, että EU:n kauppapolitiikalla on keskeinen rooli pyrittäessä parantamaan kriittisten raaka-aineiden, kuten perusmetallien, teollisuusmineraalien, kiviainesten ja bioottisten materiaalien, saatavuutta EU:ssa samalla kun edistetään kestäviä standardeja, hyvää hallintotapaa ja vastuullista hankintaa; toteaa, että EU:n vuoden 2020 tarkistettu luettelo sisältää 30 kriittistä raaka-ainetta, joista neljä on lisätty äskettäin; panee lisäksi merkille, että suurvaltojen välisten jännitteiden lisääntyminen on paljastanut EU:lle strategisia haavoittuvuuksia erityisesti pyrkimyksissä turvata keskeiset resurssit, kuten kriittiset raaka-aineet ja jalostetut materiaalit, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ja välttämättömiä vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi ja EU:n talouden digitaalisen siirtymän varmistamiseksi; toteaa, että hyödykeriippuvuuksien valvonnalla ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden turvaamisella voidaan varmistaa kestävien toimitusketjujen parempi häiriönsietokyky; katsoo, että tämän olisi oltava yksi keskeisistä tekijöistä EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden täytäntöönpanossa;
3. suhtautuu myönteisesti päivitetyn uuden teollisuusstrategian[43] julkaisemiseen ja sen kehotukseen vahvistaa EU:n avointa strategista riippumattomuutta ja uusia kumppanuuksia teollisuuden ja samanmielisten kansainvälisten kumppanien kanssa; suhtautuu myönteisesti komission käynnissä olevaan kriittisiä toimitusketjuja koskevaan työhön ja korostaa, että on tärkeää sovittaa yhteen sen erilaiset strategiat ja toimintalinjat; korostaa covid-19-kriisin paljastamia kriittisten toimitusketjujen riskejä ja kehottaa komissiota hyväksymään EU:n teollisuusstrategian jatkotoimena EU:n häiriönsietokykyä ja kestäviä toimitusketjuja koskevan strategian, jossa määritetään kriittisiin raaka-aineisiin perustuvat toimitusketjut, joiden häiriönsietokykyä ja kestävyyttä voitaisiin lisätä monipuolistamalla tarjontaa, palauttamalla jalostuslaitoksia ja soveltuvissa tapauksissa louhintaa ja keräämällä varastoja; puoltaa tätä analyysia varten tarvittavien raportointisäännösten sisällyttämistä yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin;
4. kehottaa tässä yhteydessä lisäämään yhteistyötä sijoittajien ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välillä, mukaan lukien arvoketjun teollisuustoimijat, jäsenvaltiot ja alueet, ammattiliitot, kansalaisyhteiskunta, tutkimus- ja teknologiajärjestöt, sijoittajat ja kansalaisjärjestöt, niillä EU:n talouden aloilla, joihin kriittisten raaka-aineiden saatavuuden pullonkaulat vaikuttavat eniten, joko eurooppalaisen raaka-aineallianssin tarjoamien puitteiden kautta tai muodostamalla alakohtaisia teollisuuden ja sidosryhmien alliansseja kriittisten raaka-aineiden tarjonnan puutteiden ratkaisemiseksi; katsoo, että tällaisen yhteistyön tavoitteena olisi oltava se, että analysoidaan toimitusketjun pullonkauloja ja strategisen varastoinnin roolia haavoittuvuuksiin vastaamisessa, sekä se, että rahoitetaan uusien hankintapaikkojen ja -teknologioiden etsimistä koskevaa tutkimusta;
5. katsoo, että on tärkeää laajentaa kriittisiä raaka-aineita koskevan eurooppalaisen strategian soveltamisalaa, sillä sen lopullisena tavoitteena on raivata tietä paremmalle toimitusvarmuudelle ja kestävyydelle; korostaa, että tähän häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävään toimeen olisi sisällyttävä kriittisten raaka-aineiden lisäksi kaikki raaka-aineet (myös uusioraaka-aineet), jotka ovat strateginen osa keskeisiä arvoketjuja, ja toimella olisi käsiteltävä niitä koskevia kysymyksiä;
6. panee huolestuneena merkille Kansainvälisen energiajärjestön vuoden 2021 ennusteen, jonka mukaan energia-alan maailmanlaajuinen kriittisten mineraalien tarve voi kasvaa voimakkaasti jopa kuusinkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä siksi, että kyseisiä mineraaleja käytetään paristoissa, uusiutuvan energian teknologioissa ja verkkoinfrastruktuurissa[44], ja on vakuuttunut siitä, että EU:n merkittävä riippuvuus kriittisten raaka-aineiden tuonnista, mukaan lukien täysimittainen riippuvuus tuonnista useiden erikoismetallien ja harvinaisten maametallien osalta, heikentää sen strategista riippumattomuutta ja geopoliittisia tavoitteita; korostaa, että koska monien kriittisten raaka-aineiden toimitus- ja investointisuunnitelmat eivät riitä tyydyttämään sisäistä kysyntää ja koska kriittisten raaka-aineiden hinnat määritetään maailmanlaajuisella tasolla, EU:n teollisuus joutuu käymään kovaa kansainvälistä kilpailua raaka-aineiden saatavuudessa ja on alttiina kolmansien maiden vientirajoitustoimenpiteille; toteaa, että maailmanlaajuinen kysynnän kasvu johtaa todennäköisesti hintojen nousuun, ja kannustaa komissiota esittämään analyysin asiasta; katsoo, että tätä analyysia olisi täydennettävä vahvalla viestintästrategialla, jossa mahdolliset kompromissit selitetään kansalaisille;
7. kehottaa siksi komissiota – EU:n sisäisen raaka-aineiden hankinnan vahvistamisen lisäksi – monipuolistamaan kriittisten raaka-aineiden hankintalähteitä mahdollisimman paljon, lisäämään resurssitehokkuutta ja vähentämään nykyistä riippuvuutta muutamista EU:n ulkopuolisista maista kehittämällä louhintavalmiuksien lisäksi myös prosessointi-, jalostus- ja kierrätyslaitoksia ja tukemalla investointeja, joihin eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset kumppanit sekä pk-yritykset osallistuvat osana pitkän aikavälin kansainvälistä hankintastrategiaa; korostaa, että tämä tavoite olisi saavutettava vahvistamalla olemassa olevia kumppanuuksia ja kauppasopimuksia ja luomalla uusia strategisia sopimuksia tai EU:n yhteisyrityksiä luonnonvaroiltaan rikkaiden ja muiden samanmielisten hankintamaiden kanssa selkeästi määriteltyjen painopisteiden mukaisesti; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti Kanadan, Australian ja Chilen kanssa käytävään vuoropuheluun, jonka tavoitteena on vahvistaa kauppasuhteita kriittisten raaka-aineiden alalla; kehottaa komissiota vahvistamaan edelleen yhteistyötä EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin välisen kriittisiä materiaaleja koskevan konferenssin puitteissa; korostaa, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä keskeisten kansainvälisten toimittajien kanssa Länsi-Balkanilla, Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa sekä Kiinan ja muiden eteläisen maailman kehitysmaiden kanssa;
8. korostaa, että raaka-aineiden talteenotosta on monissa tapauksissa haittaa ympäristölle; katsoo siksi, että EU:n kiertotaloutta olisi tehostettava parantamalla resurssitehokkuutta, lisäämällä primääri- ja uusioraaka-aineiden kierrätystä, tukemalla kiertoihin perustuvia toimitusketjuja, edistämällä elinkaaren loppuvaiheen arvoketjuja sekä korvaamalla ja mahdollisuuksien mukaan vähentämällä kriittisten raaka-aineiden käyttöä arvoketjuissa esimerkiksi käyttämällä synteettisiä vaihtoehtoja; kehottaa komissiota keskittymään myös kriittisten raaka-aineiden tarjonnan turvaamiseen Euroopassa perustamalla strategisia varastoja, jos se on analyysien mukaan tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen geopoliittisen tilanteen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät ja rikkaiden EU:n ulkopuolisten tuottajamaiden kanssa mahdollisesti syntyvät kauppapoliittiset jännitteet, jotka johtuvat ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista riskeistä, kuten arvottomista omaisuuseristä ja ympäristötoimien korkeammista kustannuksista;
9. korostaa, että EU:n tulevat vapaakauppa- ja kumppanuussopimukset voivat paitsi parantaa toimitusvarmuutta myös luoda luotettavan poliittisen ja taloudellisen kehyksen ja että niihin olisi sisällytettävä kriittisiä raaka-aineita koskevia erityismääräyksiä, kuten komissio ilmoitti Kaikkien kauppa -strategiassaan, jotta voidaan edistää yhteistyötä, varmistaa kansainvälisten sitoumusten noudattaminen, poistaa ja välttää vientirajoitukset ja noudattaa nykyisiä sääntöjä, jotka koskevat ennen sijoittautumista tai sijoittautumisen jälkeen tehtäviä suoria ulkomaisia investointeja; kehottaa komissiota edelleen tehostamaan vapaakauppasopimusten, myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen, seurantaa ja täytäntöönpanoa, jotta varmistetaan, että kauppakumppanit määrittelevät kriittisten raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevia sitoumuksia ja määräyksiä ja noudattavat niitä ja että otetaan huomioon sellaisten yhteisöjen, joihin kaivannaistoiminta vaikuttaa, mahdolliset huolenaiheet; korostaa, että tämän olisi kuuluttava kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen ensisijaisiin tehtäviin;
10. kehottaa komissiota, Euroopan investointipankkia ja muita EU:n toimielimiä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa edistämään ja tukemaan investointeja kestäviin kriittisten raaka-aineiden hankinta-, käsittely- ja jalostuslaitoksiin, jotka ovat EU:n sääntöjen mukaisia, ja varmistamaan näin tasapuoliset toimintaedellytykset; kehottaa komissiota vahvistamaan kriittisten raaka-aineiden kestävää hankintaa koskevaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja erityisesti Yhdysvaltojen kaltaisten samanmielisten kumppanien kanssa EU:n nykyisten ja tulevien toimintapolitiikkojen ja välineiden puitteissa, mukaan lukien laajentumis-, naapuruus-, kehitys- ja yhteistyöpolitiikat, sekä toiminnassaan Maailman kauppajärjestössä (WTO), tunnustettujen kansainvälisten normien (esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ja YK:n ohjaavien periaatteiden) ja vastuullista hankintaa koskevien maailmanlaajuisten teollisuuden aloitteiden mukaisesti; kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan johdonmukaisesti raaka-aineita koskevat toimensa muiden kestävyyttä edistävien EU:n aloitteiden kanssa, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset ja virtaviivaistaa sääntökirjaa sen varmistamiseksi, että toimintapolitiikalla ei ylikuormiteta teollisuutta;
11. korostaa, että EU:n kiertotalouden vahvistaminen sekä vihreässä ja digitaalisessa teknologiassa tarvittavien kriittisten metallien ja mineraalien kierrätysasteen parantaminen EU:ssa voisivat auttaa Eurooppaa parantamaan selviytymiskykyään strategisen avoimen riippumattomuuden edistämispyrkimysten mukaisesti; toteaa tässä yhteydessä, että kiertotalouteen siirtymisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota keskeisiin toimitusketjuihin, joissa EU:n riippuvuus kriittisistä raaka-aineista on erityisen merkittävää; kehottaa komissiota edistämään suhteitamme kumppanimaidemme kanssa maailmanlaajuista kiertotaloutta silmällä pitäen ehdottamalla maailmanlaajuista kiertotalousallianssia, jotta voidaan tuoda käsiteltäväksi kansainvälinen luonnonvarojen hallintaa koskeva sopimus, käynnistää WTO:ssa keskustelu rajoituksista, joita paikallista sisältöä koskevat vaatimukset aiheuttavat kiertotalouden laajentamiselle, ja jotta voidaan luoda vahvempia kumppanuuksia maailman eri alueiden, erityisesti Afrikan, kanssa ja varmistaa, että vapaakauppasopimukset vastaavat kiertotalouden tehostettuja tavoitteita; katsoo, että on tärkeää vahvistaa uusioraaka-aineiden, kuten rautaromun ja harvinaisten maametallien, saatavuutta ja korkeampaa laatua, jotta voidaan parantaa kriittisten raaka-aineiden toimitusten kestävyyttä ja materiaalien kierrätettävyyttä;
12. korostaa, että kestävän kaupan ja vastuullisen kaivannais- ja hankintatoiminnan sekä kaikkialla toimitusketjuissa noudatettavan huolellisuusvelvoitteen on edelleen oltava kriittisiä raaka-aineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kulmakiviä; kehottaa käyttämään alkuperäsääntöjä tiukemmin raaka-aineiden tuotannon turvaamiseksi ja valvonnan kiertämisen estämiseksi alueilla, joilla toimijoihin sovelletaan lievempiä kestävyyteen ja teollisuustukiin liittyviä vaatimuksia; korostaa, että kaikissa EU:n markkinoilla toimivien yritysten uusissa hankintatoimissa on noudatettava konfliktialueiden mineraaleja koskevaa asetusta, muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevassa direktiivissä kuvattuja vastuullista hankintaa koskevia sääntöjä sekä vastuullista hyödykkeiden hankintaa koskevia kansainvälisiä normeja; kehottaa kieltämään sellaisten kriittisten raaka-aineiden tuonnin, joihin liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksia, kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä;
13. korostaa, että EU:n viennin valvontaa keskeisten kriittisten raaka-ainejätevirtojen, kuten elektroniikkajätteen, paristojen ja romuajoneuvojen sekä resurssien talteenotossa syntyvän vaarallisen jätteen, osalta on tehostettava, jotta voidaan välttää epävirallisen kierrätyksen aiheuttama saastuminen kehitysmaissa ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset kierrätystoimijoille, jotka täyttävät turvallisen ja tehokkaan talteenoton edellyttämät vaatimukset; pyytää komissiolta nopeita ja tehokkaita toimia, joilla tarkistetaan jätteensiirtoasetusta, jotta voidaan lisääntyneiden toimenpiteiden ja tehostetun tarkastusjärjestelmän avulla estää kriittisiä raaka-aineita sisältävien jätetuotteiden laiton ja kyseenalainen vienti; peräänkuuluttaa yleistä vaatimusta siitä, että kriittisiä raaka-aineita sisältäviä jätetuotteita viedään ulkomaille taaten, että niitä käsitellään kohdemaassa samoin ehdoin kuin EU:ssa, jotta resursseja ei menetetä epävirallisen kierrätystoiminnan seurauksena ja jotta voidaan myös tukea siirtymistä kiertotalouteen;
14. korostaa, että täysin toimiva sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä on avaintekijä kriittisten raaka-aineiden avoimien ja kestävien kauppavirtojen varmistamisessa; ilmaisee huolensa siitä, että jotkin WTO:n jäsenet, myös Kiina, käyttävät kriittisten raaka-aineiden vientirajoituksia, ja kehottaa kaikkia jäseniä pidättäytymään tällaisen politiikan harjoittamisesta; kehottaa siksi komissiota rajoittamaan kansainvälisillä foorumeilla kriittisiä raaka-aineita koskevia vääristäviä vientirajoituksia; kehottaa tässä yhteydessä jälleen komissiota tehostamaan toimiaan WTO:n kunnianhimoisen uudistuksen toteuttamiseksi, jotta voidaan torjua kansainvälisen kaupan vääristymiä ja epäterveitä kaupan käytäntöjä, tarjota vakaa ja ennakoitava kansainvälisen kaupan ympäristö ja taata oikeudenmukainen ja tehokas kilpailu koko maailmassa;
15. suhtautuu myönteisesti Japanin, Yhdysvaltojen ja komission kauppaministerien kolmikantakokouksen yhteiseen julkilausumaan ja puoltaa ehdotettua teollisuustukien määritelmää; pitää myönteisenä, että määritelmä ulottuu WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen ja EU:n tukien vastaisen asetuksen ulkopuolelle ja tarjoaa tuelle laajemman määritelmän; katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä kansainvälisten toimintaedellytysten tasoittamiseksi kriittisten raaka-aineiden alalla, koska teollisuustuet erityisesti Kiinassa ovat vakava uhka EU:n teollisuudelle ja työntekijöille, sillä ne vääristävät kansainvälistä kilpailua;
16. suhtautuu myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltojen yhteiseen aloitteeseen, joka koskee teräksen ja alumiinin maailmanlaajuisen ylikapasiteetin vähentämistä, ja kehottaa toteuttamaan kattavia ja nopeita toimenpiteitä, jotta Kiinan kaltaiset kauppaa vääristävää politiikkaa tukevat maat voidaan saattaa vastuuseen; muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että toistaiseksi 232 pykälään perustuvat Yhdysvaltojen tullit ovat edelleen täysin voimassa ja että tämä kysymys on ratkaistava kiireesti;
17. puoltaa komission arviota, jonka mukaan siirtymällä käyttämään euroja muiden kansainvälisten valuuttojen sijaan kriittisiin raaka-aineisiin sovellettavissa EU:n tuontimaksuissa voitaisiin saavuttaa hyötyjä, kuten vähentää hintojen epävakautta sekä EU:n maahantuojien ja EU:n ulkopuolisten viejien riippuvuutta Yhdysvaltain dollariin sidotuista rahoitusmarkkinoista.
18. muistuttaa, että EU:n kauppapolitiikka koostuu monenvälisistä ja kahdenvälisistä sitoumuksista sekä itsenäisistä toimenpiteistä ja näin ollen
– suhtautuu myönteisesti komission julkiseen sitoumukseen laatia vuonna 2021 lainsäädäntöehdotus yritysten huolellisuusvelvoitteesta ja vastuuvelvollisuudesta ja korostaa, että tällä lainsäädännöllä torjutaan ihmisoikeuksien sekä sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien standardien väärinkäyttöä arvoketjuissa
– kehottaa komissiota tutkimaan uusia teknologisia ratkaisuja jäljitettävyyden parantamiseksi maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja muistuttaa, että lohkoketjuteknologia voi edistää tätä tavoitetta
– suhtautuu myönteisesti myös valmistelutyöhön, jonka tavoitteena on WTO:n vaatimusten mukainen hiilitullimekanismi, joka käyttöönoton jälkeen edistää edelleen arvoketjujen kestävyyttä ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomista
– suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin perustaa vahvoja ja vankkoja kansainvälisiä kumppanuuksia hyväksymällä raaka-aineita koskeva maailmanlaajuinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena on muodostaa sekä toimitusvarmuuden että kehityshyödyt varmistavia EU:n kumppanuuksia;
– kehottaa komissiota ottamaan käyttöön erityisiä rahoitusvälineitä sellaisia tutkimus- ja innovointirahastoja varten, jotka suunnataan seuraaviin toimiin: jätteiden käsittely ja jätteistä peräisin olevien materiaalien konkreettinen ja merkittävä parantaminen sekä kaivosjätteessä, rikastusjätteessä ja monimutkaisissa jätevirroissa olevien arvokkaiden raaka-aineiden talteenotossa käytettävät teknologiat ja prosessit.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
13.7.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
34 2 4 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Barry Andrews, Anna-Michelle Asimakopoulou, Tiziana Beghin, Geert Bourgeois, Saskia Bricmont, Jordi Cañas, Miroslav Číž, Arnaud Danjean, Paolo De Castro, Markéta Gregorová, Christophe Hansen, Danuta Maria Hübner, Herve Juvin, Karin Karlsbro, Maximilian Krah, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, Margarida Marques, Gabriel Mato, Sara Matthieu, Carles Puigdemont i Casamajó, Samira Rafaela, Inma Rodríguez-Piñero, Massimiliano Salini, Helmut Scholz, Liesje Schreinemacher, Sven Simon, Dominik Tarczyński, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt, Marie-Pierre Vedrenne, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Jan Zahradil, Juan Ignacio Zoido Álvarez |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Marek Belka, Markus Buchheit, Seán Kelly, Jean-Lin Lacapelle, Manuela Ripa |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
34 |
+ |
ECR |
Geert Bourgeois, Dominik Tarczyński, Jan Zahradil |
ID |
Markus Buchheit, Herve Juvin, Maximilian Krah, Jean-Lin Lacapelle, Danilo Oscar Lancini |
NI |
Tiziana Beghin, Carles Puigdemont i Casamajó |
PPE |
Anna-Michelle Asimakopoulou, Arnaud Danjean, Christophe Hansen, Danuta Maria Hübner, Seán Kelly, Gabriel Mato, Massimiliano Salini, Sven Simon, Jörgen Warborn, Iuliu Winkler, Juan Ignacio Zoido Álvarez |
Renew |
Barry Andrews, Jordi Cañas, Karin Karlsbro, Samira Rafaela, Liesje Schreinemacher |
S&D |
Marek Belka, Miroslav Číž, Paolo De Castro, Bernd Lange, Margarida Marques, Inma Rodríguez-Piñero, Mihai Tudose, Kathleen Van Brempt |
2 |
- |
Renew |
Marie-Pierre Vedrenne |
The Left |
Helmut Scholz |
4 |
0 |
Verts/ALE |
Saskia Bricmont, Markéta Gregorová, Sara Matthieu, Manuela Ripa |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
27.9.2021 |
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
59 2 13 |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Nicola Beer, François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Michael Bloss, Paolo Borchia, Marc Botenga, Markus Buchheit, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Carlo Calenda, Maria da Graça Carvalho, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Josianne Cutajar, Nicola Danti, Pilar del Castillo Vera, Martina Dlabajová, Valter Flego, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Claudia Gamon, Nicolás González Casares, Christophe Grudler, András Gyürk, Henrike Hahn, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Ivars Ijabs, Romana Jerković, Eva Kaili, Izabela-Helena Kloc, Łukasz Kohut, Zdzisław Krasnodębski, Andrius Kubilius, Miapetra Kumpula-Natri, Thierry Mariani, Marisa Matias, Joëlle Mélin, Dan Nica, Angelika Niebler, Ville Niinistö, Aldo Patriciello, Mauri Pekkarinen, Mikuláš Peksa, Tsvetelina Penkova, Morten Petersen, Markus Pieper, Clara Ponsatí Obiols, Manuela Ripa, Robert Roos, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Jessica Stegrud, Beata Szydło, Riho Terras, Grzegorz Tobiszowski, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Marie Toussaint, Isabella Tovaglieri, Viktor Uspaskich, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Carlos Zorrinho |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Erik Bergkvist, Izaskun Bilbao Barandica, Cornelia Ernst, Valérie Hayer, Ioannis Lagos, Elena Lizzi, Jutta Paulus, Sandra Pereira, Ernő Schaller-Baross, Ivan Vilibor Sinčić, Angelika Winzig |
|||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
59 |
+ |
ECR |
Izabela-Helena Kloc, Zdzisław Krasnodębski, Robert Roos, Beata Szydło, Grzegorz Tobiszowski, Evžen Tošenovský |
ID |
Paolo Borchia, Markus Buchheit, Elena Lizzi, Isabella Tovaglieri |
NI |
András Gyürk, Clara Ponsatí Obiols, Viktor Uspaskich |
PPE |
François-Xavier Bellamy, Hildegard Bentele, Tom Berendsen, Vasile Blaga, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Maria da Graça Carvalho, Pilar del Castillo Vera, Andrius Kubilius, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Markus Pieper, Sara Skyttedal, Maria Spyraki, Riho Terras, Henna Virkkunen, Pernille Weiss, Angelika Winzig |
Renew |
Nicola Beer, Izaskun Bilbao Barandica, Nicola Danti, Martina Dlabajová, Valter Flego, Claudia Gamon, Christophe Grudler, Valérie Hayer, Ivars Ijabs, Mauri Pekkarinen, Morten Petersen |
S&D |
Erik Bergkvist, Carlo Calenda, Josianne Cutajar, Niels Fuglsang, Lina Gálvez Muñoz, Nicolás González Casares, Robert Hajšel, Ivo Hristov, Romana Jerković, Eva Kaili, Łukasz Kohut, Miapetra Kumpula-Natri, Dan Nica, Tsvetelina Penkova, Patrizia Toia, Carlos Zorrinho |
The Left |
Cornelia Ernst |
2 |
- |
The Left |
Marc Botenga, Sandra Pereira |
13 |
0 |
ECR |
Jessica Stegrud |
ID |
Thierry Mariani, Joëlle Mélin |
The Left |
Marisa Matias, |
Verts/ALE |
Michael Bloss, Ignazio Corrao, Ciarán Cuffe, Henrike Hahn, Ville Niinistö, Jutta Paulus, Mikuláš Peksa, Manuela Ripa, Marie Toussaint |
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.
- [2] EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.
- [3] EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.
- [4] EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55.
- [5] EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38.
- [6] EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.
- [7] EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15.
- [8] EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
- [9] EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1.
- [10] EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
- [11] EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
- [12] EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1.
- [13] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0073.
- [14] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0359.
- [15] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0321.
- [16] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0040.
- [17] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
- [18] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
- [19] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0108.
- [20] EUVL C 298, 23.8.2018, s. 132.
- [21] Maailmanpankki, Minerals for Climate Action: The Mineral Intensity of the Clean Energy Transition, Komission ennakointitutkimus; OECD, Global Material Resources Outlook to 2060: Economic Drivers and Environmental Consequences.
- [22] Komission ennakointitutkimus.
-
[23] Baldé, C.P., Forti V., Gray, V., Kuehr, R., Stegmann,P. The Global E-waste Monitor – 2017, YK:n
yliopisto, Kansainvälinen televiestintäliitto ja International Solid Waste Association, Bonn/Geneve/Wien, 2017. - [24] Komission tiedonanto ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”.
- [25] Komission tiedonanto ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”.
- [26] ETSK:n lausunto 25. maaliskuuta 2021.
- [27] Vuonna 2020 annettu komission tiedonanto ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”.
- [28] Komission tiedonanto ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”.
- [29] Vaikka liikenteen ja rakennusten alalla käytetyn alumiinin kierrätysaste käyttöiän lopussa oli yli 90 prosenttia, pakkauksissa käytetystä alumiinista kierrätettiin vuonna 2013 vain 60 prosenttia.
- [30] Jos vuonna 2015 EU:n ulkopuolelle viety alumiinijäte ja -romu olisi käsitelty EU:n alueella, kierrätysaste käyttöiän lopussa olisi ollut 16 prosenttia korkeampi (Passarini et al., 2018), komissio, Study on the EU's list of Critical Raw Materials.
- [31] OECD:n raportti, Global Material Resources Outlook to 2060.
- [32] UNFCCC, Industry Sector Snapshot: Mining and Metals, 2018.
- [33] YK:n kansainvälinen luonnonvarapaneeli, Global Resources Outlook, 2019.
- [34] OECD:n raportti, Global Material Resources Outlook to 2060.
- [35] T. Norgate ja S. Jahanshahi, ”Reducing the greenhouse gas footprint of primary metal production: Where should the focus be?”, Minerals Engineering, nide 24, nro 14, marraskuu 2011, sivut 1563–1570.
- [36] OECD:n raportti, Global Material Resources Outlook to 2060.
- [37] Euroopan ympäristökeskus, The European Environment - State And Outlook 2020.
- [38] Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”60 final Key stages and progress up to 2019 - Accompanying the Report from the Commission to the European Parliament and the Council on the implementation of the Marine Strategy Framework Directive (Directive 2008/56/EC)”, SWD(2020)0060.
- [39] UNEP ”Waste Crimes, Waste Risks: Gaps and Challenges in the Waste Sector”, 2015.
- [40] Basel Action Network, Holes in the Circular Economy: WEEE Leakage from Europe, 2019.
- [41] Vaikka liikenteen ja rakennusten alalla käytetyn alumiinin kierrätysaste käyttöiän lopussa oli yli 90 prosenttia, pakkauksissa käytetystä alumiinista kierrätettiin vuonna 2013 vain 60 prosenttia.
- [42] Jos vuonna 2015 EU:n ulkopuolelle viety alumiinijäte ja -romu olisi käsitelty EU:n alueella, kierrätysaste käyttöiän lopussa olisi ollut 16 prosenttia korkeampi (Passarini et al., 2018), Euroopan komissio, Study on the EU's list of Critical Raw Materials (2020).
-
[43] Komission 5. toukokuuta 2021 antama tiedonanto ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen:
vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” (COM(2021)0350).
-
[44] https://www.iea.org/reports/the-role-of-critical-minerals-in-clean-energy-transitions